Curt Persson. Kuva: Kjell Öberg
Mitäs ihmiset Toornionlaaksossa hunteerasit ko net sait kokea kallonmittauksen ko net panthiin ruottalaisseen rotupiolookisseen systeehmiin? Curt Persson, filosofian tohturi histuuriassa, oon tutkinu tästä ja halvaa nostaa esile sen pienen ihmisen.
Kirunassa syntyny Curt Persson työskentellee maanantikvaariennä Norrbottenin läänissä, mutta tutkii justhiins nyt Luulajan teknisessä ynivärsiteetissä teknistä histuuriaa.
Hänen lähtökohta tutkinossa rotupiolokiista Ruottissa alkupäivinä 1900-lukua oon ollu se pieni ihminen. Se joka panthiin esile, ja paikalinen väki joka teki tionkokoamisen maholiseksi.
-Rotupiolokii ei ole mikhään prupleemi mutta ko tiete ja politiikka tuleva yhtheen niin se oon vaaralinen, tämä rotupiolokii muuttuu rotuhykieeniseksi työksi jolla oon tuhoavat seuraukset, sannoo Curt.
Vanhoissa koulukirjoissa oon valokuvia ihmisistä mikkä pitävä näyttää esimerkiksi Norrbotteninsuomalaisia ja suomalaisia tyyppiä.
Curtin mummunmamma Maria Kristina Larsson s Isaksdotter (1871 -1940). Maria mitathiin ja tutkithiin olevan Norrbotteninsuomalainen. Valokuva: Torsten Dahllöf Sr.
Aukturiteetitten valtakieli
Maria (kuvassa) oon Curtin mummunmamma Kurrajärvestä ja hään sai kuvata Norrbotteninsuomalaista. Hään ei tieny mitä oli tekheilä ko hänen mitathiin ja valokuvathiin ko hänen kotona ei puhuttu ruottia.
-Aukturiteetilä oli oma valtakieli ja net puhut tulkitten kautta. Luokitteminen tehthiin valtion käskylä.
Carl von Linné oon meän mielestä eeskäviä ja maanisä. Mutta se oli hään joka järjesti luokittelemisen millä oli yhtheyttä rotujen kansa. Hään tuli esimerkiksi tulokseen ette intiaanit olit punaset, kuleeriset, keveät ja taistelunhenkiset.
Rotupiulukiin tunnustaminen tietheenä tuli samhoin aikhoin ko moni histuurinen tapahtuma esimekiksi, teolistaminen, ette met hävisimmä Norjan ja Suomen ja häymä itte rakentaa oman kansalisen kuvan.
Tulevaisuusmaa pohjosessa oli esimerkiksi kysymys tietheestä, ja eksoottisesta kattanosta pohjosseen piihriin (Luulajan ja Toornion lapinmaat) ja sen asukhaissiin.
Tärkeät kantajat
Dicksonin tutkimusretkeä, minkä takana oli Nordenskiöld, ko se tutki Grönlandin sisämaata ei olis koskhaan saatettu tehhä ilman saamelaista Pavas Lars Tuordaa. Mutta se oon harva joka tietää tästä mithään.
Net jokka autoit tietemiehiä kattothiin toisen luokan kansaksi ja olit niinku kuormaelläimet.
Instityytti rotupiolokiile Uppsaalassa perustethiin kahen föreninkin avula jokka tehit kovvaa vaikutustyötä pulitiikkeriä kohi: Ruottalainen yhtiö rotuhykieenile ja Mendelin yhtiö Lundissä.
1920 kirjotethiin motsuuni valtiopäivile asiasta ja mailman ensimäinen instityytti rotupiolokiile alethiin sen jälkhiin. Ihmisiä kaikista kansalisista minuriteetistä Ruottissa oon mitattu ja luokiteltu niihin aikhoin, olletikki toornionlaaksolaiset.
-Mutta saamelaiset oon saahneet issoiman huomion.
Ruottin tyristiföreninkin kestikievari Kurravaarassa, missä Rahamiesten kävely haki vyösian. Olof ”Vuolevi” Tornéuksella oli kestikievari (1828 -1917).
Curt olis erotettu pois
Inventeerinkikortit täytethiin vierailulla kotona ja annot tion esimerkiksi sukupuolesta, hiuksen färistä, pittuuesta, sukupuolikarvoitten färistä ja ihon färistä. Siinä käytethiin keskiarvoa soltuista inteksinä ja verrathiin ihmisiä kylissä arvoila jokka olit nuorilta atleetiltä.
Pääkallointeksi merkitti ette jaethiin ihmiset ryhmiin pitkäkallot ja lyhykallot.
-Jos oli inteksi enämpi ko 80 niin sitä oli lyhykallo, ja mitä matalampi inteksi sitä lähempännä pohjosta aarista rotua.
-Jos mittais minun, Curt Persson Kurravaarasta, tänä päivänä niin tultas tulokseen ette olen lyhykallo. Jos olisin eläny Saksassa 30-luvula niin minun olis erotettu pois aika hopusti.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
