Hasse Stenudd oon takasi raatiossa meänkielisennä satusetänä. Satu Sigge siiasta saapii nytten uuen elämän. (Kuva: Bertil Isaksson Ruottin Raatio)
Tunnettu raatioääni Hasse Stenudd oon tullu takasi. Hään oon nytten satusetännä Meänraatiossa.
-Mulle klaaraintu, ette mie olin kaipanu raatiota, selittää jellivaaralainan Hasse, joka oikeasthaan saattaa tityleerata itteehän jo pansunääriksikki.
Tällä entisellä opettajala oon jo koko joukko sulkia hänen hatussa. Monet oova lukehneet häntä kirjailijanna ja pakinoittijanna sekä jurnalistinna ko hään aikahnaan kirjotteli Haaparannanlehen ohessa julkasthuun METavissiin. Hään oli vielä parin vuuen ajan STR-T:n kommynikatööriki. Nytten hään oon kohta 64 vuotta vanhaa ja pansunääri, vaikkei silti aivan kokohnaan.
Pajalan Meänraatio oon antannu hälle nytten tilasuuven toimia viikottain satusetännä. Kysseessä oon skellefteolaisen Helena Renströmin kirjan Ole varovainen, Sigge siika! lukeminen, jonka Hasse tulkittee hänen tunnekielelä.
”Mulle oon kunnia, ette tulla luetuksi tällä kauhniilla kielelä”, kirjailia Helena toteaa hänen yhessä naamakirja kommentissa.
Viitennä maanantaina klo 17.50 – toinen toukokuuta lähtein – oon nytten saattannu kuunnella Sigge Siian seikkailuita Meänraatiosta P4:ltä.
Kirja kertoo Sigge siian seikkailuista ja rakhauesta Kukkolankoskela – siiotten valtakunnassa:
-Ole varovainen, Sigge siika!oon kirjan nimi ja se meinaa ette häätyy olla tarkkana ko tullee Kukkolankoskele, Hasse kertoo ja jatkaa, ette eihään Sigge oikein käsittänny, mitä sillä sanalla meinathiin. Hään kohtaa tyttösiika Siggan ja niin rakhaus herrää Tornionväylälä.
-Kirja oon hyä oppikirja ja sitä oonki jo kouluissa. Satu alkaa väylästä ja siittä mitä veessä oon. Soon kielikirja, mutta samala siittä oppii biulokiiaa ja historiaa.
Vaatii ison äänityshuohneen
Hasse triivastuu mainiosti tuottaja Bertil Isakssonin kanssa Pajalan studiiossa. Studiio oon Hassen entistä työympäristöä ko hään alotti jo vuonna 1993 Ruottin raation meänkielen toimituksessa.
-Minusta oon jännittävvää lukea satuja studiiossa. Mie pruukaan elläytyä kertomuksheen ja hommailla kaikkea. Ko kuuntelee satua, sitä aivanko elläytyy kertomuksheen ja niin mie sitten käytänki koko äänityshuonetta minun ruuhmiinkielelä – ja se vaatii paljo tillaa.
Hasse oon ollu aiemminki satusetännä – vuonna 1998 ja sillon TV:ssä Nalle Puhin roolissa. Hään istu sillon soffala kläpitten kanssa ja luki heile kertomuksia meänkielelä.
-Se oli villiä tehhä Nalle Puhia meänkielelä. Ko Christoffer Robin sannoo kirjassa ”dumma gamla Nalle”, niin se kuuluu meänkielellä ”tyhmä vanhaa nalle”. Se kuulostaa villin hauskalta.
Hasse oon kasunnu meänkielisessä ympäristössä ja ollu kielen opettajannaki hoitohenkilökunnale. Hassen omalla kahela nuoriimmala kläpilä oon hänen mukhaan kuiten meänkielestä jälelä ennää vain kaksi sannaa – toinen ossaa sanan ”makkara” (korv) ja toinen sanan ”mansikka” (jordgubbe).
Meänkielensi Matti Junes
