Helena Ruotsala Turun Yliopistosta oon tutkinnu rajan ihmisiä Tornio/Haaparanta-aluheelta vuuesta 2010 lähtein. Kuva: Privaatti
Etnolooki Helena Ruotsala oon tutkinnu rajan ihmisiä Haaparanta/Tornion aluheela ja tullu siihheen käsityksseen, ette het oova suvattevampia ko muut, koska het oova enempi tottunheet uussiin hoithoin.
Rohvessoori Helena Ruotsala Turun Yliopistosta kävi äskettäin STR-T:n Tukholman paikalisosastossa Tornionlaaksolaiset Tukholmassa (Tornedalingar i Stockholm) läheemin kertomassa hänen vuuesta 2010 lähtein meneilhään olevasta tutkimuksesta. Siinä oon ollu tarkotuksenna ottaa selvän, kunka rajan ihmisilä Tornio/Haaparanta-aluheela arki suijuu ja minkälainen oon heän omihnaislaatu (identitet).
Helena kuttuu rajan ihmisiä ”rekiionauteiksi”. Semmosiksi, jokka oova oppihneet käythään hyäksi eri maita. Rekiionautti saattaa olla sukkuloittia, tyristi, koululainen taikka palkannauttija, joka ellää hänen elämää moleemin puolin rajan.
Tässä kerrothaan siittä osasta tutkimuksen, joka rakentu kuuenkymmenen Tornio/Haaparantaaluheen ihmisen haastattelhuin.
Byrokraattien unelmia
Rajan ihmiset oova elähneet heän elämää poikki rajan aina siittä lähtein ko see veethiin vuonna 1809. Monenlaista verkostoa oon muo’ostunnu niin yksityisten ihmisten, perhheitten, suvutten, yristysten ko orkanisaatioittenki välile.
– Moleemin puolin rajan oon nykyhjään virkamiehiä ja politiikkereitä, jokka suunitteleva yhtheistä kaupunkikeskustaa ja yhtheisiä toimintoja. Osale haastatelluista tämä touhu oli pelkkää utoopiaa, mutta toiset näit sen reaalistisenna päämääränä.
Paikallisin voimin oon saatu aikhaan suuriaki investointia ja yhtheistyöprujekteja niinkö Bareentsin keskuski. Viranomaset ja politiikerit oova tulheen fölhjyyn paljo myöheemin eikä näihhiin rajan prujekthein ole saatu minkhäänlaista luppaa Helsingistä eikä Tukholmasta käsin.
Suomen puolen pakolaisten vastasten mielenosotusten takia tämä ”maailman rauhaalisin raja” oli toelisessa pruuvissa syksylä 2015.
– Mielenosotusten äänenpäinot olit jyrkässä ristiriiassa sen rajattomuueen kans, mihhiin ihmiset olit tottunheet.
Rajasta kova hinta
Helena vertaa Tornionlaaksoa Saksaan rajottuvhaan Ranskan Alsaceen aluhesseen. Moleemat oova saahneet maksaa kovan hinnan ko maitten rajoja oon veetty. Tornionlaaksossa tämä oon noussu framile kielikysymyksennä ko Ruottin valtio kielsi kouluissa meänkielen ja suomen käytön.
Mutta meänkieli ellää ja sen kylttyyrinen tehtävä jatkuu. Eikä vähhiiten Ruottin puolenkekseliäisyyen ja moleemin puolin rajan käytössä olevitten maalatuitten kansanmööpeleitten myötä.
Ruottalaistamispolitiikasta huolimatta väylänvarren väki ole välittänny rajasta ko jatkannu menheen heän kanssakäymistä. Ja yhelä jos toisela oonki velipoika eli sisko toisela puolen rajan.
Poikkinaintia ja värväystoimintaa ylitte rajan kuttuthaan tutkiaporukoissa transnatiunaalisiksi eli rajan ylittäviksi tapahtumiksi.
Poikkinainti oon hyvin tärkeä syy siihheen, ette alethaan opiskelheen toisen kieltä. Oon monta esimerkkiä siittä, ette perhe oon entrannu elämäntyyliihään ko joku siittä oon nainu ulkomaalaisen. Yks miniä toiselta puolen rajan saattaaki muuttaa koko perheen elämäntyylin ja kielihoijon.
Monipaikkasuuesta
Monipaikkasuus tarkottaa, ette porukat asuva ja vaikuttava monenlaisissa liikkuvissa tilantheissa. Ihmisella saattaaki olla monta erilaista ominaislaatua eli itentiteettiä. Sie saatat olla tornionlaaksolainen, tukholmalainen ja meänkieltä puhuva samanaikasesti.
Se ette käyhään koulua tai saahaan päivähoitoa eri maassa ko asuthaan tuntuu monele käsittämättömältä, mutta Tornio/Haaparannan aluheela se oon luonolista. Haaparannan kielikoulu käypii hyästä esimerkistä samon yhtheinen pyssiasema ja kauppakeskus – Rajalla.
Kauppa oon mainio esimerkki rajan euista. ”Rekiiunautit” oova oppinheet hyötymhään maitten valyyttakyrseista. Se minkälaista toiminta kullonki oon, riippuu itten kunki tarpheista ja maitten puliittisista rakentheista.
– Suomalaisille oon vuosikausia ollu eullista ostaa vissiä tavaroita Ruottista – kruunun kyrssista riippuen. Tänään ei kuitekhaan ennää niinkhään hinta ennää ole niin suuresta merkityksestä ko siale oova nousseet eksoottiset ja kylinaariset tekiät kauppaa vetähmään.
Meänkielensi Matti Junes
Pakolaisvirta vuonna 2015 Haaparannan ja Tornion välilä laitto pruuhviin ”maailman rauhalisiiman rajan”. Kuva: Susanne Redebo
