reimyre 149
Tomas Harila Carlgren asu nuohruusvuosinhaan Torniossa. Kuva: Privaatti
Yksikhään pykinki ole tehny Tornionlaaksoa niin tunnetuksi ko Haaparannan kirkko. Sen kolso muoto herätti suurta huomiota 60- ja 70-luvuila. Muuton rajan arkitektyyrille tyypillistä oovat aitat ylöspäin kääntyvine sivuihneen, kertoo suunittelia Tomas Harila Carlgren.
Tomas asu nuorenpanna Torniossa ja hällä oon nykyhjään taiteilijanna ja suunnitelijanna Tukholma pääpaikkana. Hällä oon syntynny vissi mielenkiinto arkkitektyyhriin ja sen tähen met pyyämmäki häntä kuvvailemhaan, mikä olis tyypilistä tornionlaaksolaisele rakentamisele.
– Se mitä, joku oon tyypillistä tornionlaaksolaisele rakeenustaitheele, ole kuitekhaan sitä kaikile. Tämä tekkee asian vähän monimukkasemmaksi, Tomas sannoo.
Mutta vissiä yhtheisiä piirtheitä rakenustyylissä oon kuiteski moleemin puolin rajan, niin Ruottin ko Suomenki puolella, vaikka Suomen puolelta paloki paljo rakeenuksia toisen maailmansoan aikanna.
Arkkitektyyrin histuuria oon melkein aina tuntematoonta. Tämä tarkottaa sanoa, ette siinä ole ollu sen kummempaa laatijaa ko ette oon seurattu muotia ja periinettä ja ette oon haluttu näyttää varakhailta.
– Meilä oon semmonen mielikuva Tornionlaaksosta, ette se oon Ruottin köyhää ossaa, mutta se ei kuitekhaan näytä siltä ko kattoo pykinkejä, Tomas toteaa.
Aitta anto kuan vahrauesta ja se sijotethiin kartanotten tulotien vartheen. Aitta Aapuassa. Kuva: Siw Vanhatalo
Yksi merkki tästä oova suuret aitat Hietaniemessä ja Matarinkin ulkopuolela. Nämät varastoaitat ylöspäin kääntyvine seininheen sijotethiin ussein näkyvile kartanoitten tulotien vartheen.
Aitotten ylöspäin kääntyvilä seinilä ollu mithhää tekemistä niitten toimiinan kanssa ko net kerrot perhheen vauhrauesta.
Vojakkalassa oleva Forslundin kartano oon fiinein esimerkki jälelä olevasta tornionlaaksolaisesta rakenuskyltyyristä ja se oonki luokiteltu suojeluksi rakeenukseksi.
– Se oon fiini esimerkki suljetun pihapiirin rakentamisesta Tornionlaaksossa ja siittä näkkee, ette perhe oon ollu vauras.
Päärakeenus oon keltanen, mikä tuo miehleen kiven. Kivikartanot puolesta viestivä 1800-luvula vauhrauesta ja Tornionlaaksosta löytyyki moniaita kartanoita, joissa päärakeenus oon maalattu vaaleila öljyfäreilä. Haaparannala ja Torniossa oliki monia kauppakartanoita 1800-luvula, mutta net oon jo purettu taikka palahneet.
Forslundin kartano oon fiini esimerkki tornionlaaksolaisen umpipihan rakentamisesta. Kuva: Länsstyrelsen
Kysyttäessä Tornionlaakson tämän päivän rakeenustyylistä pallauttaa Tomas kysymyksen takasi ja pohtii, mitä siihen sitte tarvittaissiin lukea fölhjyyn, ette saattas puhua kyltyyrille tyypilisestä rakeenustyylistä? Riittääkös siihheen, ette arkkitekti oon kasunnu Tornionlaaksossa? Eli oos se ette rakeenus sijattee Tornionlaaksossa?
Mitäs sie piät tärentöläisen Mats Winsan rakeenuksista Kattilakoskela ja Luppiovaarala?
– Suuret lasipinnanat, kivet ja rapatut pinnat oova uusfunkkistyyliä, mikä oon leimalista tämän päivän rakentamisele niin Ruottissa ko muissaki länsimaissa. Onko siinä muuta sinänsä tornionlaaksolaista ko mitä klasista näkkyy?
Tornionlaakson rakeenukset oova saahneet vaikutheita monelta hollilta maailmaa. Esimeerkiksi Haaparannan kaunis rautatieasema rakenethiin ko sympooliksi Ryssän keisarikuntaa vasthaan aikanna, jollonka Tornio kuulu Ryssään.
– Met rakensimma kommeita pykinkejä ko halusimma näyttää yhenlaista sympooliarkkitektyyria.
Haaparannan rautatieasema. Kuva: Mirej
Rakeenuksena Tornionlaaksoa oon kuiteski enniiten nostannu framile Haaparannan kirkko. Kansaa vaelsi koko maasta sitä kattomhaan 60- ja 70-luvuila niin ette kaupunki hääty palkkata ophaita heistä kaikista huolehtimhaan.
– Rakeenuksen tyyli oli tyrmistyttävää ja mykistävvää. Se oonki yksi Ruottin harvoista pykinkeistä, jokka oova saahneet aikhaan niin suurta huomiota.
Haaparannan kirkola oon tyyris kuparinen julkisivu. Kuva: Haparanda Tornio matkailutoimisto
Tomas kuttuu kirkon rakeenustyyliä karkeaksi, riisutuksi ja sympooliseksi ja se oon varsin kalliski kupariseininheen. Muina rakeenuksina jokka oova tehnheet Tornionlaaksoa tunnetuksi oova Haaparannan rautatieasema, Matarinkin kunnantalo ja tästä kivenheitonpäässä oleva elokuvatiitteri Röda kvarn. Tämä Röda kvarn oon muuten tehty ylijäähneestä rakeenusmateriaalista ja se oon pystötetty ilman piirustuksia ja ilman arkkitektia. Pajaalassa puolesta huomio kiinittyy 1950-luvula rakenethuun käräjätalhoon.
Meänkielensi Matti Junes
Matarinkin kunnantalo oon mielenkiintonen esimerkki toisenlaisesta arkkitektyyrista, sannoo Harila Carlgren. Kuva: Susanne Redebo
