WAO Suomen Instituutissa. Kuva: Susanne Redebo.
Stokholmin Suomen Instituutti aukasee ovet toornionlaaksolaisile. Aijan olhoon sattaa siittä kauhniista Stureplanin talosta tulla ruottinsuomalaisten ja toornionlaaksolaisten yhtheinen kohtaamispaikka. Nyt planeerathaan yhteisiä kylttyyritapahtumia ja meänkielisen kirjoitten hankkimista.
–Toornionlaaksolaisila oon olemassa yhtheenkuuluvuus joka oon kehuttava. Jos täälä järjestethään jotaki niin kyllä väkeä tullee, sannoo instityytin vd Anders Erikssonni.
Ko STR-T:n paikalisosasto Toornionlaaksolaiset Stokholmissa miehittivät Suomen Instituutin fiinin konserttisalin Birger Jarlsgatanilla febryaarissa tänä vuona niin talo tuli kerrala täythöön. Näin siittä syystä ette Toornionlaakson teatterin näytös Tjära människa ja WAO-gryppi olit lavala. Tilasuus joka kielen kannalta oli auki yhtä kelle.
-Ei se niin ussein tapahtu ette oon lophuunmyyty, eninthään kerran vuessa ko oon teatteria, sannoo Anders Erikssonni, joka tämän yhtheyessä alko pruuaahmaan ajatusta vilkhaamasta yhtheistyöstä rajaväen kansa. Tämä meni niin hyvin ette mie olen valmis pruuaahmaan maholisuutta järjestää jotaki säänölisesti.
-Meilähään oon yhtheinen kieli toornionlaaksolaisten kansa – vaikka se itte asiassa oon kysymys kahesta kielestä jossa oon paljon samalaisuuksia.
Anders Eriksson, Suomen instituutin VD. Kuva: Suomen Instituutti
Ammattimaisia kylttyyriharrastajia
Se mikä enniiten houkuttellee Anders Erikssonnia oon ette Toornionlaaksossa oon niin ammattitaitoisia kylttyyriharrastajia, ennen kaikkia Toornionlaakson teatteri ja JORD.
-Meilähään oon teatterivierailuja suomen kielelä monta kertaa vuessa.
-Piiain oon maholista järjestää jotaki vastaavaa toornionlaaksolaisile, vaikka kirjailijavierailuja samala kertaa?
Suomen Instituutila oon oma bibliuteekki, jossa oon kirjalisuutta suomeksi, ja Erikssonni selittää, ette lainaajitten joukossa oon melko osa toornionlaaksolaisia jokka lukevat suomen suomea.
Instityytti lähättää kansa kirjatipsiä monele maan bibliuteekile ja oon tunnettu siittä, ette se oon enämpi ajan tasala ko vastaava toimi Bibliotekstjänstilä. Tässä instityytti saattas olla avuksi meänkielen kirjalisuuen levittämisessä, huomaottaa Andersi.
-Oon olemassa paljon semmosta mitä met saattasimma kehittää yhessä. Olis hauska jos toornionlaaksolaiset saattasit pittää meän taloa heänki kylttyyritalona.
Talossa oon kansa käynissä kaupalista konferensitoimintaa (seminaaria) jonka kävijäluku oon nuin 40 000 henkeä vuessa. Pyhinä ja illoila oon kuitenki aika rauhalista.
-Mie uskon ette se olis hyvä jos toornionlaaksolaiset saisit yhen paikan jossa het saattaisit olla omitten hommitten kansa niin ette net ei tarttisi olla hakemassa uutta paikkaa joka kerta ko het halvavat kohata toisia.
Nyt Anders Erikssonni oottaa kohtaamista Stokholmin Toornionlaaksolaisten puhheenjohtajan kansa niin ette het saattavat yhessä kehittää ajatuksia yhtheistyöstä.
Meänkielensi Erling Wande
Talo täynä Suomen Instituutissa ko Toornionlaakson Teatterin ”Tjära människa” ja WAO olit sielä tämän vuen febryaarissa. Kuva. Susanne Redebo
