Esikoulunopettaja Sari Ojan johtotähti oon ette se häätyy olla hauska oppia meänkieltä. Jos kläpit ei tykkää ette se näyttää mukavalta sie häyt petakookina hunteerata erhiinlaihin. Kuva: Privaatti.
Lapset Mataringissä oon kysytyitä tuotantopuulaakilta teeveessä ja raatiossa. Net jokka saattava meänkieltä saava helposti rollia minuriteettikielisissä ohjelhmissa.
-Moni saapii pruuata lukea rollia ja yhtäkkiä se oon hienoa osata meänkieltä, sannoo kieli- ja kyltyyripetakooki Sari Oja.
Mataringissä oon kuuestoista vuosi menossa hallintokuntana suomenkielele ja meänkielele. Entinen valtiopäiväjäsen Lennart Rohdin, joka oon hommanu minuritettikysymysten kansa, tutkii ette paikka oon eistyny enniiten meänkielen revitaliseerinkityössä ko vertaa muita paikkoja. Paljon Sari Ojan vetovoiman takia. Hään oon monen esikoulun ja koulun minuriteettijärjestelmän takana.
Viimi syksynä järjestethiin esimerkiksi minuriteettiviikko kunnassa missä kaikki kläpit sait viitenä päivänä oppia enämpi maan viiestä minuriteetistä.
Sarin hunteerinki kunka herättää lasten intoa kiehliin oon ette se häätyy olla mukava.
-Tienviittana minuriteettikielessä sie häyt olla tarkkakuulonen. Jos huomaa ette jotaki oon vastahakosta oon tärkeä muuttaa tollaa.
Oon paljon ilhmaista
Sarin into kiehliin, traahmaan ja ette oppia leikilä passaa justhiins kunthaan millä oon lakivaatimus tarjota lastenhuoltoa kokohnaans eli osittain meänkielelä.
Mataringissä ei ole ollu prupleemiä saa vauhtia työhön, Sari tykkää. Kunnala oon paljon ilhmaista koska issoin osa väestä hallittee kolmea kieltä.
-Kohta kaikki meän petakookit esikouluissa ossaava joko suomea eli meänkieltä paitti ruottia.
Siittä hyvästä lähtökohasta suunitelthiin 2014 päämäärän ette joka esikouluosastossa pittää olla henkilö jolla oon kielivastuu ja joka hallittee vähhinthään yhen minuriteettikielen.
Tänäpäivänä kaikki lastentoiminta oon kolmela kielelä, mutta se ei ole oikeasthaan isompi ero siittä kunka se oli ennen muuten ko ette se nyt tehhään tietosesti ja annethaan kaikki kläpit olla myötä.
Sari pruukaa itte tyrneerata esikouluissa hänen Piika-tokan kans, joka laulaa ja leikittellee suomeksi ja meänkieleksi.
-Piika oon tullu oikeen tunnettu täälä, Sari nauraa.
Sari ja hänen tokka Piika Torneustalon esikoulula Mataringissä. Kuva: Privaatti
Hakkee näytteliöitä ja antaa inttervjyytä
Sarin oma työ meänkielen kans alko 2010 semmosenna luovana reisuna missä vain hänen oma fanttasii pani rajoja eri taitheelisissa prosessissa (teatterissa). Tänäpäivänä hänen aika mennee isomassa määrin hallintotyöhön ja planketintäyttämisseen.
-Minun työ oon tullu vähän vakavampi.
Matarinki oon vetäny massmeetian silmät itheensä ja Sari vireästi ohjaa avisimiehiä, oon myötä inttervjyyissä ja auttaa tuotantopuulaakia hakea nuoria näytteliöitä jokka saattava meänkieltä. Kysyntä meänkielenpuhujista oon lissäintynny kovasti.
Keskelä myötätuulta valtion rahaliset avut oon vähenetty suunile puolela miljoonala kruunula joka vuosi.
-Tämä oon tehny ette met lasten- ja kouluhuolossa olema hakehnee yhtheistyötä muitten aktööritten kans, esimerkiksi Ruottin Kirkon.
Mitäs sie uskot meänkielen tulevaisuuesta?
-Jos antaa meänkielen kehittyä uusila sanoila uskon toela ette se tullee elähmään. Monessa perheessä Mataringissä toinen vanhiin tullee toiselta puolen väylää ja pere puhhuu sen suomen mikä oon suomen Toornionlaaksossa – vaikka siinä oon lainasanoja ruottista. Jos met jatkama kuttumhaan tätä sekotusta meänkieleksi se näyttää hyvin positiiviseltä etheenpäin.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
