Johanna Collén Pajalassa. Kuva: Privaatti
Pajalassa suunitelhaan nyt jotaki mikä saattaa tullaa mailmanuutinen. Täälä haluthaan alkaa vaihethaan henkilökuntaa esikouluitten keskelä molemin puolin raijaa ette innostuttaa kielenkehitystä.
-Ei se tarttee maksaa enämpi ko 500 kruunua kuussa jos met vaihetamma henkilökuntaa Kolarin kansa kaks päivää kuussa, sannoo Johanna Collén joka oon keksiny esityksen.
Pajala oon hallintokunta suomenkielele ja meänkielele. Johanna Collén astu sovittajanvirkhaan nuvemperissä 2015 minuriteettikielile ja hällä oon uusia friskiä iteoita kunka rajakielet saattaa säilyttää ja kehittää.
Yks niistä oon tämä henkilökunnanvaihetus esikouluitten välilä. Kolahriin Suomen puolela oon vain 2,5 pelikuormaa ja se oli vaihetusvierailun aikana joulukuussa kielikoulun Lillskogenin ja yhen suomalaisen esikoulun kans Kolarissa missä itea tuli.
-Mie olin myötä reisussa ja havattin kunka hauska kaikila oli yhessä, kläpilä ja henkilökunnala. Niin mie alon hunteeraahmaan enämpi sen pääle.
Kielikoulu Lillskogen oon etukeulassa kielivaihetuksissa yli rajan. Kuva: Johanna Collén
Vikarieeraava toisia
Ajatus päätty siihen ette jokku petakookisista henkilökunnista molemilla puolila raijjaa ”vikarieeraava” toisiansa kaks päivää kuussa. Praktisesti se toimii niin ette yks esikoulun opettaja Lillskogenin esikoulusta lainaa kunnan piiliä ja aijaa Kolahriin samala ko yks henkilö esikoulusta Kolarista tekkee saman reisun toisippäin.
-Mie tykkään ette met häymä käyttää tilanetta ette met asuma niin lähelä raijaa. Tämä oon hyvin halpa keino kunnale saa kielisaunan kummalekki, henkilökunnale ja lapsile. Ajatus oon ette vaihetus tapahtuu kaks kertaa kuussa neljän kuun kokkeiluaikana.
-Met halvaisimma kokkeila ja kattoa jos se toimii.
Tarkotus vaihetuksela Pajalan puolesta oon ette laittaa kielisaunan henkilökunnale ja lapsile suomenkielessä ja meänkielessä.
Mutta mitäs vaihetus antaa Kolarin esikoulukläpile ja petakookile?
-Mie saatan hunteerata ette net halvava ette meän henkilökunta puhhuu vähän ruottia. Mutta mie luulen ette issoin hyöty oon ette henkilökunta saapii nähhä kunka met opetamma ulkomailasyntynheitä lapsia.
Ruottissa oon isompi kokemus inttekrasuunityöstä ko Suomessa ja selvästi net oon uteliahaat kunka met hoijama moninaisuuen.
Jos kaikki mennee hyvin niin yhtheistyö alkaa aykystissä.
Viitta: Lillskogenin kieliesikoulussa oon suomen- ja meänkieltäpuhuva henkilökunta heän osastoissa. Täälä oon kieliinspiratööriä jokka herättävä kieltä luonolisissä tapahtumisissä ja hauskoissa toiminoissa lapsile.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
Lillskogen. Kuva: Johanna Collén
