Keksin sauna pykäthiin Korhvaan 1600-luvula. Se oon mailman vanhiin savusauna. Kuva: Pär Granlund
Soukolojärvelä oon mailman vanhiin savusauna. Punamullattu Keksin sauna rakenethiin 1600-luvula ja se kuuluu nytten kylhään, jossa oon tihheimästi mailmassa savusaunoja.
– Savusauna oon saunotten Rolls Royce, sannoo kyläläinen Ove Kohkoinen.
Pieni Soukolojärvi pittääki hallussaan luultavasti kahta mailmanennätystä. Se oon melkosen villiä ko aatelhaan, ette kylässä ole ko ainoastansa reilut 40 huushollia.
– Niin kauan ko kukhaan kumoa tätä met piämmä meän mailmanennätyksen, sannoo 75 vuotias Ove.
Ove Kohkoinen. Kuva: Hanhinvittikos vänner
Savusaunotten luku oli Soukolojärvellä vuonna 2012 viistoista, joista kaheeksan oli käytössä.
Ove Kohkoinen oon saunan rakastaja ja hetikohta räknää kylältä seittemän saunaa, jokka oova vielä käytössä. Ittelä hällä oon neljä saunaa joko puulämmitheisinä taikka akrekaatilla.
Se oonki hyvä, ette saattaa vaihela, ko sitä niinko Ove saunoo välhiin joka toinen päivä.
Kohkoisella oon pihapiirissä kappalheen matkan päässä tuvasta kellarissa sähkösauna samoten puulämmitheinen sauna mettäkämpällä.
– Mutta mikhään ei lyö savusaunaa. Se oon fiinintä sorttia.
Mailman vanhiin savusauna (Keksin sauna) pykäthiin Korhvaan 1600-luvula, siirethiin Kalloisen rannale läheele Soukolojärveä ja tätänykyä sitä omistaa Arent Hanno Tavelsjöössä. Savusaunale tunnusomasta oon, ette siinä ole korsteenia ja ette sitä lämmitethään tulisijala, jossa oon tonnettain kiviä. Saunan tuuletus oonki vaativaa hommaa, ettei saunojia kohtaa häkämyrkytys.
Kunkas sitä saunothaan niinkö kuuluu?
– Ennen ko ollu saippuaa sitä käytethiin vihtoja saunoessa. Ko niilä hakkasi itteehään niin aukesit hikireiät ja vihtasta eritty saippuan tapasta ihole. Vihtominen alethiin jalvoista ja nousthiin ylöskäsin. Minusta vihtominen oon 75% saunomisen nautinnosta.
Vihta saapii olla lämpimässä veessä pehmenemässä ennen käyttöä.
Ko Ove oli poikanen saatto savusanan lämmitys viä talvisaikhaan koko päivän. Tavallisuuessa se vei 4-5 tiimaa.
Entisaikhaan käytethiin raparperin lehtiä suojana kuumuutta vasthaan varsinki ylälautheila.
Saunominen tapahtu aina lauantai-iltasin ennen pyhän alkamista.
-Krannit pruukasit tulla meile kothiin saunomhaan, ette heän aina tarvinnu eltata ommaa saunaa. Met eltasimma saunoja vuoron perhään ja saunoima toinen toistemma kotona.
Saunomisella oon oma sosiaalinen tehtävä ja sen tullee miehluiten tapahtua paikassa, missä saattaa kastautua. Kuva: Privaatti
Soukolojärven kyläyhistys järjesti vuonna 2005 saunaviestin (elikkä auvoimen savusaunan) jollonka kaikki saunat eltathiin samanaikasesti ja ihmiset saatoit tulla ja saunoa missä saunassa het vain halusit.
– Mie piän ette kaikitten häätys saunoa. Siinä ole kyse vain puhistautumisesta ko yhtä paljon siittä, ette istua pari tiimaa kaikessa rauhassa ja vihtoa itteä.
Ja jos sitä oon yksisthään ja kaipaa puhekaveria niin ainahaan sitä voipii aukasta raation.
-Välistä mie saunoessa soitan Finnmixiin ja onnittelen ihmisiä ja ko mie samanaikasesti heitän löylyä kiukhaasseen niin se niin somasti sihahtaa raatiossa. Mie olen kuullu, ette monet muukki kuunteliat tekevä samhaan laihiin ja soittava ko oova saunomassa.
Meänkielensi Matti Junes
Tämä saunakamari oon Svansteinissä ja se kuuluu Ragnarökin savusauhnaan, joka rakenethiin entisele maaherrale Ragnar Lassinantti. Kuva: Privaatti
