Fredrich Legnemark (V) Boråsissa kirjoitti motsjuunin toornionlaaksolaisten flaun käytöstä 15:sta jyyliä. Se sai toivomuksen läpi. Valokuva: Privaatti.
Meänflaku nostethaan flakustankhoon aina useamassa kunnassa ja tarkotus oon näyttää meän maan moninaisuutta. – Se oon muistutus siittä, ette met tulevaisuuessaki tulema tarvitheen väkeä eri puolilta maata ja mailmaa, sannoo Fredrich Legnemark (V) Boråsista.
Meänflaun färit symboliseeravat kesänsinistä taivasta, keltasta aurinkoa ja talvenvalkeita lumikinoksia. Flaku valithiin toornionlaaksolaisten symbooliksi 2013. Sen keksijä oon Herbert Wirlöf ja flaku nostethiin tankhoon ensimäistä kertaa 2006. Sen lanseeraamisen hoiti Meänmaaföreeninki 15 jyyliä 2007. Päivä symboliseeraa pohjatonta kotiikävää, omitten juuritten kaipausta, kotipaikkaa ja perettä. Päivää juhlithaan 15 jyyliä, silloin ko maa oon kauhniimilla.
Vuositten mithaan aina useamat kunnat oon panheet merkile toornionlaaksolaisten flakupäivää. Viiminen rivissä oon Boråsin kunta, joka nyt oon ostanut kaikki vähemistöflaut mutta ei juutalaista jota ei vielä ole olemassa.
Fredrich Legnemark (V) istuu Boråsin kunnan fylmäktigessä. Hään oon ollu osana päättämässä flakustamisesta minuriteetitten juhlapäivinä. Itte hään oon Ruottin toornionlaaksolaisten riikinjärjestön, STR-T:n, jäsen, osaksi omitten juuritten takia. Hänen isän nimi oli Lehto ja hään oon kasunut ylös Saikkosjärvessä, Narkauksesta etehläänpäin. Siksi Fredrich ylpeästi pittää Meänflaku-neulaa rokinkauluksessa. Neulan jonka kaikki STR-T:n jäsenet muuten sait jouluklappina 2015.
Boråsi oon jo vuosikausia ollut suomalainen hallintokunta. Suurela osala asukkaista oon taustala työväen maahaanmuutto, joka tapahtu toisen mailmansoan loppuvaiheessa ja sen jälkhiin. Tekstiilifapriikit kasusit ja työväkeä haethiin hakemallaki.
-Nuin 28000:llä meän 100 000:sta asukhaasta oon suomalainen tausta. Ja met olema jo entisthään aika hyviä tukehmaan vähemistöjä.
Fredrich huomasi jotaki aikaa sitte ette oli kuntia jokka vähemistöitten juhlapäivitten yhtheyessä panit niitten flaut tankhoon ja hään kirjotti alotheen siittä, ette kaikkia vähemistöjä pitäis huomioija. Sama hunteerinki oli kansa heräny kunnalisraatissa Morgan Hjalmarssonissa (L), joka häänki teki alotheen tästä asiasta.
– Ko tästä näytti olevan yksimielisyys puoluerajoitten yli niin asia oli selvä, sannoo Fredrich.
– Oon tärkeä näyttää ette meän maassa oon olemassa minuriteettiä ja ihmisiä jokka puhuvat muita kieliä. Meilä oon menetetty histuuria, jossa ihmiset oon menettänheet oman kielen.
Flaut muistuttavat meitä siittäki, ette Boråsissa tulevaisuuessaki tulhaan tarvittemhaan väkeä muista meän maan eri osista ja muualta mailmasta.
– Piiain muistutus siittäki kunka ei sovi toimia. Ei se ole mikhään sattuma, ette esimerkiksi oon vaihetettu pois omat suomenkieliset sukunimet.
Luulajassa, joka oon suomenkielen hallintokunta, minuriteetitten flakuja oon jo käytetty jonku aikaa.
Anne-Mari Angeria, suomenkielisen hallintoosan virkailija, selittää:
– Meilä oon kaikki flaut ja menheenä vuona met aloima flakuttaa toornionlaaksolaisten puolesta. Meän yhtheinen neuvottelu otti päätöksen tästä ja se tuntuu luonoliselta. Tapa tehhä minuriteetit näkyviksi.
Angeria selittää ette saamelaisten flakua oon käytetty ussein jo vuosikausia.
– Näitten muitten minuriteetitten flaut ei ole yhtä tunnettuja.
Kunnanvirkamiehiä Luulajassa jokka puhuvat suomea. Valokuva: Frank Rizo, Luulajan kunta.
METavisi oon meilin kautta lähättänny joihiinki sattumalta valithuin kunthiin kysymyksen onko het huomioihneet toornionlaaksolaisten juhlapäivää 15:sta jyyliä. Tältä se näyttää joissaki kunnissa:
Sundsvalli: ”Joo, flakutethaan kaikile minuriteetile.”
Stockholmin kaupunki: ”Emmä. Kaupunkilla oon yli 20 tankoa, joista monta keskikaupunkissa ja met käytämä sammaa prinsiippiä ko muut aktöörit joila oon flakuja, niin ette flakutethaan ko oon ylheinen flakupäivä. Saatama kuitenki lisätä siiheen ette oon olemassa kaksi flakustankoa Kapunkipuistossa, jossa Stokholmin saameföreeninki jo parisen vuotta oon järjestänny seremonioita 6:na febryaaria. Ko föreeninki teki alotheen tästä seremoniasta niin kapunkille lahjotethiin flaku, joka sen jälkhiin aina sinä päivänä panhaan toisheen näistä flakustangoista.”
Gävle: ”Emmä. Met olema ottanheet framile asian dialoogikokouksessa mutta tämä ei ole ollu semmonen asia josta Gävlen toornionlaaksolaiset olisit toivonheet ette kunta priuriteerais.”
Täby: ”Emmä.”
Piitin: ”Meilä oon saamelaisten flaku jota met käytämä juhlapäivinä ja erilaisissa tilasuuksissa jokka koskevat saamelaisia. Jos muila minuriteetilä oon flakuitten tarve niin niitä hankithaan.”
Meänkielensi Erling Wande
