Erika Nordvall Falck ei halva ette vanhaat mallit Markkinavanthuista
unheutethaan. Valokuva: Hans-Olof Utsi
Vanthuitten oma kieli. Saattaiskos olla meänkieli? Kyllä! Kuitenki jos sie kysyt etnolookilta ja kutojalta Erika Nordvall Falckilta joka oon julkassu kirjoja markkinavanthuista Norrbottenin sisämaasta ja Tornionlaakson pohjosesta monela kielelä.
Oon kauon puuttunu kirja perintheisistä kuotuista vanthuista Norrbottenissa. Nyt oon ”Markkinavanthuut” mikä oon käänetty monele kielele; meänkieli-englanti, eteläsaame-ruotti, pohjoissaame-ruotti, ja luulajasaame-ruotti.
Se oon tehty sillä mallin ette sitä saatethaan käyttää opetuksessa koulussa, niin samhällinopissa ko kielenopissa ja käsityöopissa.
Yhessä painoksessa meänkieli ja englantinkieli oon yhessä ja se tekkee ette joka ossaa yhtä kieltä saattaa oppia toisen. Kirjan nimi oon ”Fancy Mittens -Markkinavanthuita.”
-Oon hauska jos opettajat käyttää niitä opetuksessa, sannoo Erika.
Iso vantus rullataulussa seuraa Erikan matkassa hänen luenoissa. Valokuva. Privaatti
Hään alko jo teiniikäsennä säästämhään vanthuunmyöstäriä, riitaahmaan niitä ja kutohmaan. Siittä asti into oon vain syveny.
-Suunile 50 vuotta olen sihanu vanthuita.
Suunile 200 kappaletta Erikalla oon kätkössä, erityisesti ”markkinavanthuita” millä oon yhtheyttä saamelaisen kylttyyrin kans. Sen lisäksi hään oon riitanu eli valokuvanu suunile 60.
Talonkutoja Angelika Adamsdotter Holma anto nimen ”Angelika- vanthuule.” Valokuva: Privaatti
Talonkutoja Angelika Adamsdotter Holma kuvattu taiteilijalta Aili Kankhaalta. (Taulu oon maalattu 1958 ja kuuluu Kirunan kunnale.)
-Mie yritän aina ottaa selvile histuurian jokhaiselle vanthuule. Kukas sen oon kutonu, kukas oon käyttäny sitä, oonkos mithään selittämistä myöstäristä? Mie tykkään nostaa esile ihmiset näitten teoksitten takana.
Erika oon asunu ja eläny Jokimukassa, Jellivaarassa, Svappavaarassa (Vaskivuoressa), Malmikentilä ja se oon vaikuttannu kokoamisseen. Pääosa vanthuista tullee Norrbottenin sisämaasta ja muutamat alueista pohjoistornionlaaksosta.
Etnolooki Erika Nordwall Falckia oon aina ollu viehättynny vanthuitten histuuriasta. Valokuva: Leif Larsson
-Monela vanthuista oon alkuperä meänkielen kielialueela Jellivaarassa ja Kierunassa.
-Mie olen kiitolinen kaikile vaimoile jokka oon jaahnee heän myöstäriä.
Mitäs erityistä markkinavanthuissa oon? No se oon vain eri nimi pyhävanthuule. Jokimukkalaisile markkinat oon vuen issoin juhla niin sillä markkinavantus oon yksi malli pyhävanthuule.
Kirjoissa met saama seurata monen erilaisen vanthuun histuurialaista kulkemista. Muun muassa met saama tietää monen saan vuen vanhaasta vanthuusta minkä löyethiin hauassa laattian alla Jukkasjärven kirkossa 40-luvula. Sitä kuttuthaan nyt Hautavanthuuksi ja oon yksi Erikan favuriitistä. Hään saattaa saapi kiittää Teres Torgrimmiä, pystyvä käsityööntekiä syntyny Zeidlitz Pajalassa, ko hään pelasti myöstärin istumalla kirkonlaattian alla auastun arkun vieressä ja kupieerasi korostetusmyöstärin relieffimyöstärin hauhraissa teoksissa.
Aivan sen vuoksi ko Teres oli oppinu erityisen myöstärin Vivunkissa nuorena, hään saatto kupieerata yksfärisen hautavanthuun 1700-luvun keskeltä.
Harmajat hautavanthuut Jukkasjärvestä relieffimallila 1700-saan luvusta. Valokuva: Kajsa Tuolja
Toinen kaunis vantus meänkielenalueelta oon Linda Sevän vanthuut.
-Linda synty Kaunisvaaran ulkopuolela ja kuto 1923 mahottoman kauhniin keltasenoranssin vanthuun missä olit liilaroosat kukat. Net oon kunnola parsittu monta kertaa, ja niissä oon hänen alkupuustavit ja vuosiluku.
Selitys eli kuelmaohje Lindan vanthuusseen oon yhessä Erikan Markkinavantuskirjassa. Valokuva: Kajsa Tuolja
Erika kuttoo itte aika paljon perheele mutta kans kupieeraaksheen mallia.
-Mie en halva ette nämät mallit unheutethaan. Minun osa oon ette ottaa esile kuvauksia ja järjestää kursia ja luentoja ette kiinostuttaa ihmisiä käythään niitä.
-Mie ussein kehotan osanottajat kursissa ette muuttaa niitä. Niin se tehthiin ennen ja ei mikhään vantus ollu samalainen ko toinen.
Ehotuksia niile jokka arvottava kutomista?
-Älä ole niin kova ittteä kohi. Ei ole mithään helppoja oikoteitä, vain harjottaminen antaa taitoa. Käytä kans hyvvää lankaa, mistä sinun käet tykkäävä, esimerkiksi villaa. Siihen tarttee niin vähän lankaa niin älä visustele. Ja älä pura jos tullee vähän väärin, kuo menheen ja nauti!
Kaikki eri versiot kirjasta ”Markkinavanthuut” myyhään muun muassa Lumion förlaakin ja Ajtte museon Jokimukan kautta.
Kirja Markkinavanthuut oon julkastu monela kielelä, mm meänkieleksi ja eteläsaameksi.
Meänkielentänny Märta, Karin ja Linnea Nylund
Nootti:
Erika hakkee tietoja vissistä henkilöstä:
Angelika Adamsdotter Holma, Kärentöjärvi, kuoli 1964 79 vuotta vanha ja oli tunnettu kutoja kylissä Svappavaaran(Vaskivuoren) ympärillä. Hään käveli taloitten väliä ja autto pienitten töitten kans, mikä saatto olla ette kutoa perheele. Sanothaan ette Angelika saatto kutoa samala ko se marsi. Ota yhtheyttä Erikan kans jos sie tiät enämpi tästä talonkutojasta joka anto nimen ”Angelika-vanthuule”. Erikan meili oon [email protected]
