Susanne Hägglund, vähemmistökieltenkoortinaattori Kierunan kunta. Kuva: Kierunan kunta.
Kieruna oon päässy pitkäle meänkielen säilyttämisessä. Meänkielisten vanhuusten osastolle Gläntanhiin oon jo jonoaki. Ja esikouluosasto Nalle-Maja oon seki täynnä.
Kieruna oon ollu jo usseitten vuosien ajan kolmikielinen hallintokunta – meänkielen, suomen ja saamenkieli. Pyyämmä kunnan koortinaattoria Susanne Hägglund kertomhaan meänkielen työn tilantheesta kunnassa.
Hään kertoo, ette se ole heilä ollenkhaan vaikeata saaha vähemmistökielten osastoila käshiin meänkieltä taikka suomea ossaavaa henkilökuntaa.
-Monilahan täälä ylhäälä oon myötäsyntönen suomen taikka meänkielen taito. Saamenkieli tuottaa pikeeminki meile haasteheita.
Vanhuusten osasto Gläntan ja esikouluosasto Nalle-Maja oova tavalhaan kunnan meänkielen lippulaivat. Moleemiilla osastoila käyhään muistaki kunnista opintokäynneilä kattomassa, kuinka henkilökunta tekkee työthään.
-Henkilökunnan innostus työhhöön pellaa tässä suurta roolia, Susanne painottaa.
Henkilökunnan innostus asiihaan oon ollu a ja o sille, miten hyä Nalle-Maja esikouluosastosta oon tullu. Kuva: Kierunan kunta
Kirpputorit ja vanha puuvenhe
Nalle-Majassa oon vanhaa tornionlaaksolaista kylttyyriä eustamassa kalustettu leikkisauna ja kööki.
-Henkilökunta oon ostannu köökitavarat kirpputoreilta. Het tekeväkki tässä paljon yli sen, mitä heän varsinaissiin tehtävhiin kuulus.
Gläntanin vanhuusten osastolla oon paikkoja 32 ja maholisuus pariasumisheenki. Justhiin nytten oon jonoa näile vanhuusten paikoile. Sisuustuksessa ja toimiinassa oon tääläki huomioitu Tornionlaakson kylttyyri ja kieli. Muun muassa henkilökunta järjesti menheennä syksynä suuren juhlan, missä vanhuukset olit itte myötä, laitoit ruokaa ja paakasit perintheiselä tavala.
-Täälä oon kartanolla fiini sauna ja puuvene, joissa asukhaat voiva istua ja puuhailla.
Yhteistyössä vielä puutheita
Meilä Kierunassa oon vielä puutheita yhteistyössa niin ette meän häätys saaha vielä tavata meän vähemistökielitten eustajia säänölisesti.
-Neuvotteluja oon ollu vähänlaisesti, mutta nytten met alama purtta kääntähmään. Met olema tehneet työtä niin kokkousten pitämisten, ohjesäänötten laatimisten ko eustajitten löytämisen hyäksi.
Eustajia oli helppo kuiteski löytää.
-Porukathaan oova täälä innostunheita ja järjestäytynheet muutenki jo aimein.
Kouluissa opiskellee meänkieltä äitinkielehnään 34 oppilasta. Lukumäärä oon sama ko menheenäki vuona.
Opettajista kaksi, Paula Kruukka ja Ulla Bergström, oova juuri nytten ettimässä kirjalisuutta meänkielen alottajille.
-Kunta oon lähtenny tähhään följhyyn ko met emmä voi tässä kiihrelisessä tilanteessa vain istua ja oottaa, ette homma ittesthään tapahtus.
Mites sie näet meänkielen tulevaisuuen?
-Ko met satsaama kläphein resyrssia ja enerkiaa, niin kieli piian säilyy. Soon kyllä mahottoman hyvä, ette vanheemat itte pitävä tärkeännä, ette viä kieltä etheenkäsin.
-Parinkymmenen vuuen aikana oova asentheet vähemisthöön kuuluvia kohthaan kääntyhneet pusitiivisiksi. Mie näen suuren eron aikhaan ko mie itte olin nuori. Nuoret oova nytten ylpheitä heän alkuperästä aivan toisela tavala.
Meänkielensi Matti Junes
Gläntanin osastolla Kierunassa oon sisustus Tornionlaakson kylttyyrin mukasta. Kuva: Kierunan kunta
