Viis tornionlaaksolaista miestä tansii balettia SVT:n tokymenttiohjeelmassa Saunapaletti. Kuva: SVT/Massa Media AB
Keskustelu riistäytyy monesti kriitikoitten ylistämässä SVT:n tokymenttisarjassa Saunabaletti.
– Met praataamma kovin harvon siittä, mistä kuvaustiimi halvais, mutta het vaikuttava kuiteski tytyväisiltä, sannoo mestaripelimanni Daniel Wikslund.
Daniel oon nytten Meksikossa ja tekkee sielä mysiikkivideota, mutta seuraa kuiteski sieltäkäsin SVT:n Saunapaletti-lähetystä, missä hään oon myötä neljän muun tornionlaaksolaisen miehen kanssa. Ko met praataamma sarjasta, hään oon nähny siittä vasta sarjan kolme ensiimäistä ossaa ja tykkää näkemästhään.
Saunapaletissa oon aatuksenna laittaa myyttinen käsitys tornionlaaksolaisesta miehestä koetuksele. Loppupeleissä johtava kaikki keskustelut saunassa ja koreugrafi Justine Kirkin tanssiharjotukset saunapalethiin. Nämät viisi miestä oova tunnetuita Tornionlaaksossa: Daniel Wikslund, Fredrik Hangasjärvi, Bengt Aili, Henry Huuva ja Bengt Niska. Usseimmat tunsit toisensa jo eeltäkäsin.
Danielin vaikutelma ensimäisistä osista oon, ette kuvat Tornionlaaksosta oova kauhniita ja taitheelisia samala ko tiimi oon saannu fangittua myös kotosan tunnelman. Hään tykkää siittä ko toiminta pyörii saunan ympärillä, mihiin melkein kaikila rajan ihmisilä oon henkilökohtanen suhe.
Ruottin pohjosin mestaripelimanni Daniel Wikslund oon tytyväinen tähhään asti näkehmiinsä Saunabaletin ossiin. Kuva: Maria Söderberg
Ei tarvitte hunteerata
Viien osan kuvvaus viimi kesänä vei aikaa viikon verran.
-Se oli intensiivistä hommaa, mutta kolmen päivän jälkhiin se tuntu jo elämäntavalta. Siittä tuli yhenlainen ukkojen kesäsiirtola. Kuvaustiimi kerto meile, mitä meän häätys tehhä, jotenka ei siinä paljoa tarvinnu itte hunteerata.
Välhiin ukot sait jonku johtosanan niinkö sanan ”miehisyys”, minkä pohjalta sitten saunapraati alko nousta framile.
Kameeramiehet pyörit heän jaloissa tuntikaupala joka päivä.
Olikos se vaivaloista?
– Mitä vanheemaksi sitä oon tullu sitä immuunimaksi sitä oon tullu ommaa itteä kohthaan eikä sitä ennää niin välitä. Met käsitimmä, ette meilä ei ollu ennää tarvetta kätkeä itteä ko ennemiin tai myöhemiin meän puutheet tuleva kumminki framile.
Ei ossaa puhua meänkieltä
Daniel oon 70-lukulainen ja ainoa roikasta, joka ei ossaa puhua meänkieltä.
– Mie olin vähän outo lintu siinä roikassa, mutta mie tiän, ette mie eustin suurta roikkaa ihmisiä, jokka eivät ossaa meänkieltä. Mie ymmärän kieltä paljo, mutta mie en puhu sitä, vaikka mie tykkään meänkielestä ja piän sitä osana minun kylttyyria.
Daniel ossaa tehhä itten ymmärrettäväksi seittemälä kielelä ko hään oon reissannu ja asunnu niin monissa maissa. Hään oon oleskellu paljo Latinalaisessa Amerikassa, mistä oon tullukki hälle ko toinen koti.
– Tutuitten kanssa mie freistaan praatia suomea ja olen käynny siittä kyrssejaki.
Hällä oon käsitys, ette äärimäisen harvat nuoret puhuva ennää tänä päivänä rajala meänkieltä, joka näyttääki olevan kuolemassa pois. Mysiikkikolleeka Fredrik Hangasjärveä hään kuttuuki ”viimeseksi mohikaaniksi” ja pittää häntä esikuanna.
– Mie een tunne kethään häntä nuorempaa, joka puhhuis meänkieltä – hään oon syntynny 1973.
Alaviite: Saunapalettia voipii kattoa jälestäpäinki SVTPlay-osotheesta.
Meänkielensi Matti Junes
