Constanzela ei ole hypoteesiä mutta oon avoin sille mitä tullee esile haastatteluissa nuorten kans. (Valokuva: privaatti)
Kunkas nuoret tornionlaaksolaiset Stockholmissa luova heän itenttiteetin? Mitäs meänkieli merkittee heile? Missäs se kieli oon: käsissä, päässä eli jaloissa? Kielitietäjä Constanze Ackermann-Boström Uppsalan yniversiteetissä hakkee nuoria, 15 – 30 ikäsiä, hänen tutkimusprojekthiin.
– Sitä löytyy hyvin vähän tutkimusta mikä oon sosiolinkvistinen ja joka koskee meänkieltä ja tornionlaaksolaisia, sannoo Constanze. Siksi tämä tuntuu tärkeältä ja kiinostavalta.
Constanze, joka oon lähtösin Saksasta, tispyteerasi lokakuussa 2018 ja tämä oon hänen ensimäinen projekti jonka hään järjestää ilman apua ohjaajalta.
Syksylä 2021 tutkimus, joka perustuu haastatteluihin nuorten kans, pittää olla valmis. Net joita hään nyt hakkee pitävä asua Tornionlaakson ulkopuolela, kaikista paras jos net asuva Stockholmin kaupunkissa, josta tuli hallintakunta meänkielele vuona 2019.
Se mitä Constanze halvaa tutkia oon mitä meänkieli merkittee sille nuorele polvele jonka isovanhimat puhuit meänkieltä mutta ette kielitaito sitte oon häviny.
– Net jokka ei asu yinaluheela, mitäs kieli merkittee niile? Merkitteekös se mithään ette niilä nyt oon oikeus oppia meänkieltä? Ja miksikäs net käskevä ittensä, tornionlaaksolaisiksi eli stockholmariksi eli joksiki muuksi?
– Mie toivon ette mie saan tietää kunka nuoret tornionlaaksolaiset luova heän itenttiteetin, jos meänkieli ja monikielisyys oon tärkeä niile.
Kaikki jokka tunteva ittensä tornionlaaksoleiseksi ja oon 15-30 ikäset oon tervetulheita tutkimukseen. (Valokuva: Pexels.com)
Net jokka oon myötä tutkimuksessa ei tartte osata meänkieltä, mutta net jokka saattava oon yhtä tervetulheita. Constanzela ei ole hypoteesiä jonka hään halvaa kokkeila mutta hään oon avoin sille mitä tullee esile haastatteluissa. Niitten perustheela se toivoo ette hään saattaa nähhä mikä oon samalaista ja tulla tuloksheen. Hään tietää jo ette ero oon suuri joka riippuu siittä ketä hään kohtaa.
– Se saattaa olla iso ero jos itte oon siirtyny Tornionlaaksosta 20-vuotihaana eli jos oon kasunu ylös Stockholmissa ja piiain oon vain isovanhimpia jokka tuleva ylhäältä ja puhuva kieltä.
Tutkimuksessa oon kans myötä kieliporträtti jonka tutkijat Itävalloissa oon ottanhee esile (kuva alempanna). Kuva näyttää silyetin ihmisestä. Tähän osanottajat saava färjätä osia sen jälkhiin missä paikoissa net tykkäävä ette meänkieli oon heissä. Piiain joku tykkää ette se oon vartalossa ko taas toinen tykkää ette meänkieli oon jaloissa?
– Sillä laila met annama kielele muo’on, se oon jännä malli.
Missäs kieli oon sinun ruuhmiissa? Päässä, vartalossa eli jaloissa? Net jokka oon myötä tutkimuksessa saava färjätä heän oman ”kielikeskuksen” ja selittää siittä. (Kuva: heteroglossia.net)
Materiaalinkokoaminen jatkuu 2-3 kuukautta. Issoin osa tutkimuksesta käytethään transkripeeraukselle ja haastatteluitten analyysile.
Mihinkäs tuloksheen sie uskot ette sie tulet?
– Mie uskon ette siinä oon iso ero niissä jokka oon kasuhnee ylös Tornionlaaksossa ja itte siirtynhee etehlään ja niissä jokka oon syntynhee Stockholmissa.
– Mie uskon kans ette jeokraaffiset paikat saattava olla tärkeät omale itenttiteetile. Piiain net muistava vissin paikan Tornionlaaksossa missä net vietit kesäluat eli tehit muita perheaktiviteettiä?
Joittenki nuorten keskelä saattaa kans olla aktivismiä joka kuuluu yhtheen kielen kans, uskoo Constanze.
– ”Se oon meän oikeus oppia kielen”, niinku. Se riippuu siittä ette oon ollu pitkiä aikoja ko oon sorrettu ja ette meät oon leimattu siihen mikkä kielet oon kattottu tärkeäksi eli taas tarpheettomaksi. Met tiämä ette iteolokiit menevä polvesta toissheen ja ette se oon usseen mikä aatelhaan hyväksi kläpile, se pöläthään ette nuoret saava saman huonon olon jonka itte oon saanu kokea.
Constanze toivoo ette hänen tutkimus saattaa viitata kunka meänkielen elvytystyön saatethaan parantaa.
Oleks 15-30 ikänen, asut Stockholmissa ja halvat olla myötä Constanzen tutkimuksessa? Meilaa [email protected]
Meänkielentänny: Märta, Karin ja Linnéa Nylund.
