Terhveisiä Kieliraatista


Elina Kangas. Valokuva: Malin Andersson Junkka

 

Vuosi 2019 oon ollu mielenkiintosta aikaa meänkielen* kans Kieliraatissa. Yks issoin asia oon se ette Kieliraati ja Isof – Kielen ja kansanperintheen instityytti laitoit meänkielen seminaarin 11. päivä marraskuuta. Kieliraati järjestää joka vuosi erilaisia kieliseminaaria eri kielissä, ja nytten oli meänkielen seminaarin vuoro ensimäistä kertaa. Seminaari piethiin Uppsalan arkkiivisentrumissa. Ohjelmassa oli esitelmiä ja keskusteluja erilaisista meänkiehleen liittyvistä teemoista. Päivä oli oikein lykästynny ja mielenkiintonen ja paikan päälä oli yli 70 ihmistä. Utbildningsradio filmasi esitelmät. Niihin laitethaan teksti ja net tulevat vepile vuen 2020 alkupuolela. Lissää seminaarista ja esitelmistä saatat lukea kans viimisimmästä Kieliviesti-aviisista ja tietenki Isofin kotisivulta.

Tämän vuen seminaarin ohjelmasta osa oli ruottiksi ja osa meänkielelä. Se oli yks niistä päätöksistä jonka met otima sen jälkhiin ko olima ensinä koonu toihveita ja iteoita meänkielen ihmisiltä ette mitä het toivoisit seminaarilta. Aina ko monikieliset yhteisöt ja ihmiset kokkointuu niin tullee framile kysymys siittä ette millä kielelä tapahtumat piethään. Ikävä kyllä aina ei ole resyrsiä tulkita kaikkea eri kielile. Minuriteettikontekstissa kielikysymyksestä tullee vielä aivan oman sorttinen ja niin kävi Kieliraatin meänkielen seminaarinki kans. Villin monet toivovat ette järjestettäis meänkiehleen liittyviä tapahtumia johon ummikotki saattasit tulla ja osalistua. Arkymentit oon useasti semmoset ette se oon tärkeä levittää tietoa meänkielestä kans niile jotka ei itte saata kieltä. Eli ette se oon tärkeä kannustaa ja innostaa niitä joila oon kiinostus kiehleen eikä heitä saa ekskluteerata. Nämät asiat onki oikhein tärkeät. Mutta samala aikaa met olema ja elämä semmosessa tilantheessa missä meänkielen puhujia oon vähempi ja vähempi koko ajan, ja kans meänkielisiä tapahtumia oon mahottoman vähän. Kielenpuhujat tarttevat tukea ja semmosia paikkoja ja fuurymmiä missä mennee käyttää niin paljon minuriteettikieltä ko maholista. Se kans kehittää kieltä ko sitä käytethään maholisiman paljon erilaisissa yhtheyksissä. Kotona, töissä ja tämmösissä tapahtumissa niinkö kieliseminaarit oon. Emmähän met kukhaan tiä kaikkia seminaarisanoja meänkielelelä ennenko met jouvuma semmossiin tilantheissiin joissa tullee tarve löytää sanoja nille asioile ja kampheile. Kieli pyssyy elävännä vain yhelä mallila: sillä laila ette sitä käytethään. Sentähen Kieliraatile oli tärkeä ette vähhiinthäään osa seminaarista oon meänkielelä. Piiain ens vuona meilä oon vielä enämpi meänkielistä ohjelmaa ja jonaki vuona ainuasthaan meänkielistä ohjelmaa. Yks Kieliraatin tehtävä oon kannustaa ja rohkasta kaikkia minuritettikielitten puhujia ja oppijoita käyttämhään kieltä. Mutta ei vain kannustaa ko kans tukea. Tietenki olis soma jos ihmiset itte alkasit tuntea ette het haluavat olla myötä tekemässä uusia minuriteettikielisiä fuurymmiä. Samala häymä kans keksiä konstia miten saama kieltä oppivat fölhjyyn kaikile näile uusile fuurymmeile.

Meininki oon ette Isof ja Kieliraati laittavat tästä lähtein joka vuosi meänkielen seminaarin. Se tullee piiain olehmaan vähäsen eri näkönen eri vuosina, mutta teemana oon aina kuitenki kieli ja kiehleen liittyvät kysymykset. Eri näköseksi seminaarin tekkee kans se ette se järjestethään eri vuosina eri paikassa. Kieliraati ottaa mielelä vastaan toihveita ja iteoita ens vuen seminaaria varten ja niitä mennee lähättää jo nytten. E-postiatressin sitä varten sie löyät tästä alta. Jos sulla oon hunteerinkia kielestä, paikasta, teemoista eli mistä vain, niin ota yhteys! Muista kans syynätä aina välilä mitä Isofin meänkielen kotisivula ja Instagramissa oon.

Kuulema, näemä ja kirjotamma!

 

Elina Kangas
meänkielen kielenhuoltaja
Kieliraati, Isof – Kielen ja kansanperintheen instityytti

Kotisivu: isof.se/meankieli
E-posti: [email protected]
Instagram: kieliraati

 

*meänkieli-termilä meinathaan tässä tekstissä sitä kieltä, jolla oon kansalisen minuriteettikielen staattys Ruottissa ja jonka perintheiset puhuma-aluheet oon pohjosessa Ruottissa mutta jota praatithaan kans muualaki. Sillä meinathaan kaikkia niitä erilaisia meänkielen muotoja jotka oon pikkusen erilaiset eri kylissä ja eri puhujitten suussa, ja joita jotku puhujat saattavat käskeä jollaki toisela nimelä (niinkö esimerkiksi jellivaaransuomi, lannankieli eli tornionlaaksonsuomi). Tässä tekstissä kaikkia näitä käskethään termilä meänkieli, joka oon tänä päivänä kaikista neutraalein ja ennitten vakkiintunu nimitys kielele. Sama nimi oon käytössä kans lakitekstissä. Kieliraati antaaki rekomentasuunin ette viralisissa kontekstissa kielestä oon hyvä käyttää nimeä meänkieli. Meänkieli oon meänkieli kans ruottiksi eli engelskaksi.