Rakenusjohtaja Ann–Marie Heikkilä ja osakas Göte Wuotila oon tärkeät hamphaat hammasrathaassa, firmassa Tornedalshus. Valokuva: Privaatti
Tornedalshusistä oon tullu kokkouspaikka pienessä Rantajärvessä missä tehhään 10–15 permanänttiä taloa, kesämökkiä ja karasia joka vuosi. Talonosat kuljetethaan sitten etehlään päin, Määlarlaaksoon ja pohjoisnorhjaan.
– Met ostama tavaran lähialueelta ja rakenamma tornionlaaksolaisela mallila, kaikki tehhään reilusti ja kunnola, sannoo rakenusjohtaja Ann-Marie Heikkilä.
Tornedalshus (Tornionlaaksontalo) oon syän kylässä mikä oon läntheen päin Svansteinistä. Seutu missä väki vähenee ja missä ei ennää ole sattaakhaan asukasta ympäri kaunista järveä. Mutta faalypunasessa talotehthaassa oon toimintaa vuen ympäri.
Olletikki miehile talotehas merkittee paljon. Net pistävä sisäle ja juova kupposen kahvia, vetävä jonku histuurian ja selittävä arkielämästä.
– Oon mahottoman hyvä olla kylän syän.
Ann–Marie Heikkilä, joka oon kasunu ylös Matarinkissä, oon paikala kaks päivää viikossa Rantajärvessä, muuten se oon tehthaan kontturissa Luulajassa.
Hällä oon ollu into riitata, rakentaa ja korjata taloja nuoresta asti.
– Kiinostavaa oon ette ei Matarinkiläisetkhään tiä Tornedalshusistä, vaikka tehas oon omassa kunnassa.
Ennen tehthaan nimi oli Wuotila Rakenus AB, ja se oli Göte Wuotilan veli joka alko sen, mutta Göte otti yli suunile 25 vuotta aikaa. Sillon oli suunta piehniin hirsimökhiin. Tehas muutti nimen 2007.
– Meän opjektit löytyvä hurjan lamulta, nyt justhiins rakenamma Västerbottenin sisämaassa, Kierunassa, Jukkasjärvessä ja vasta olima Örebrossa.
Viiminen isompi prujekti Tornionlaaksossa oli hotelli Kukkolankoskela viimi vuona.
– Met rakenamma kaikenlaista, karasia, taloja, hotellia eikä mikhään opjekti ole samalainen ko toinen. Met emmä rakena katalookitaloja, mutta olema erityisen taipuvaisia ja seuraama asiakhaitten toivomuksia.
Se merkittee ette emmä ole rakentanhee kahta samalaista taloa paitti joitaki mökkiä Kangosessa.
– Kakki meän talot pistävä ulos eri mallila siksi ette net oon asiakassovitettu.
Jokku talot saava kuitenki enämpi huomiota ko toiset, esimerkiksi kesämökit Borgafjällissä ja Hemavanissa jokka arkitekti Thomas Sandell oon riitanu.
Tehas Rantajärvessä. Täälä tehhään kaikki talonosat jokka sitten kuljetethaan Mälarlaakson ja Pohjoisnorhjaan asti. Valokuva: Privaatti
Met rakenamma luonon mukhaan.
Ko muut rakenustehthaat taisteleva vastatuulessa ja menevä kumhoon niin Tornedalshus seisoo taatusti 28 miljoonan (2018) myynin kans. Salhaisuus?
– Ette met olema taipuvaiset ja rakenamma luonon mukhaan. Met käytämä esimerkiksi selyluusativistämisen mikä oon tehty uuestikäytetystä avisipaperista. Se antaa matalan enerkiakostanuksen.
– Sen lisäksi met käytämä paljon puufiiperilevyjä kipsin kans.
– Moni talotehas kuttuu lisäksi sen mikä meilä oon normi mutta met tykkäämä ette se häätyy tuntua ette se oon reilusti rakenettu.
Ann–Marie selittää ette tehas oon häätyny sanoa ei, monele työle viimisen puolenvuen aikana siksi ko tilauskirja oon täynä.
– Meilä oon moni joka tullee takasi ja rakentaa jotaki uutta eli sitten net oon suositeltu muilta ette ottaa yhtheyttä meän kans.
– Siittä asti ko mie alon täälä puolitoista vuotta sitten, meilä oon ollu paljon töitä ja emmä näe mithään heikkenemistä.
” Se järjestyy”
Göte Wuotila ja Johan Hammar omistava puoli tehasta kuki ja Ann–Marie uskoo ette se oon heän rentoutuva malli ”sen met järjestämmä” joka voittaa. Tietysti tullee joskus vaikeuksia siksi ette se oon vaikea rakentaa taloja.
– Met rakenamma voimakhaan tavaramerkin sillä mallin ette met emmä värkkää, met kattoma ette järjestää asiat sen siihan.
Tornedalshusilä oon viis työläistä ja niistä oon kolme tehthaassa Rantajärvessä. Sen lisäksi tehthaala oon pysthöönpanoryhmä nikkaria Pohjoisruottista.
Oonkos ollu vaikea löytää oikeata taitoa tuotanthoon Rantajärvessä?
– Ei, net jokka oon töissä meilä jäävä tänne. Päin vaston met saama kysymyksiä jos saattasimma ottaa vasthaan lissää.
Mitäs sie sanosit oon toornionlaaksolaista Tornedalshusissä?
– Meilä oon tornionlaaksolainen henki missä met kunnioitama laatua, sillä mallin ette rakentaa kunnola. Mie tykkään ette se oon tornionlaaksolaista ette ei resuta mutta tehhä työn kunnola ja kohata asiakhaat rehelisesti koko välin.
– Sitten met ostama kaiken materiaalin lähialueelta Ruottista ja Suomesta.
No entäs hinnat? Ann–Marie sannoo ette oon vaikea sanoa hintaa ko asiakhaat oon myötä rakenusprusessissa monela mallila. Joskus omistajat valitteva ette tehhä sisustuksen itte ko kehä oon pantu pysthöön, ja jokku halvava auaimet kätheen ette ei ole ko suoriksi siirtyä sisäle.
Mutta ohjeita oon ja neliömeeterihinta tullee nuin 20 000 kruunua normitalole missä oon sähkö, ja vesi veetty sisäle.
Jos halvat nähhä esimerkkiä taloile millä oon nimi Tornionlaaksontalo, katto www.toornionlaaksontalo.se
Meänkielentänny: Märta, Karin ja Linnéa Nylund.
