Inger kasusi ylös tässä punasessa kämpässä Vaskivuoressa. Valokua: Privaatti
– Tornionlaakson histuurian häätyy selittää uuesti ja uuesti, monela eri mallila, ette sitä ei koskhaan ennää kieletä ja unheuteta, sannoo förläkkari Inger Midmo joka julkasee ensimäisen kirjan sarjassa Pohjoiskalotin kansasta.
”Så mycket skäppan rymmer” (”Niin paljon ko kiphoon mahtuu”) kattaa niin omia muistoja Kierunasta/Vaskivuoresta 1960-luvulta ko histuurisia taappäinkattomisia jokka oon leimanhee ihmisiä tällä alueela.
-Mie halvan ette lukija muistaa. Sielä täälä tekstissä pittää saattaa vaihettaa omale nimele ja saa oman sukuhistuurian, sannoo kirjailija. Paljon meän muistoista oon yhtheisiä.
Kaikki kirjassa oon selitetty oikeitten ihmisten elämästä ja kertova Kierunan histuuriasta, monikielisyyestä ja lujista vaimoista. Inger tekkee sen salanimelä Myria Malm joka muistuttaa siittä niin tärkeästä malmista.
Kirjailija assuu Kungsörissä Mälarinlaaksossa mutta oon kasunu ylös Kierunassa/Malmikentilä missä se asu loppupuohleen 1970-lukua.
– Mie kannan aina Tornionlaaksoa syämessä, hään sannoo ko met kahvistelemma Rademacherpajoissa Eskilstunassa.
Oma histuuria salathiin
Dna-tutkimisen kiitoksesta Inger oon saanu tietää ette hään oon tornionlaaksolainen 1300-luvusta saakka. Tänä päivänä hään oon ylpeä siittä, mutta sitä hään ei ole aina ennen tuntenu. Ko hään oli nuori hään halusi lähteä mailmale. Paljon jälkhiin hään alko hunteeraahmaan kasuantiaijasta ja huomasi ennen kaikkia yhen asian:
– Mie en ymmärä miksi met emmä saahnee oppia meän ommaa histuuriaa koulussa, miksi sitä piti salata.
Kirja synty meänkielisen sitaatin avula: ”Karjalassa olema syntynheet”.
-Sitaatti tuli minun suusta seittemän vuotta aikaa vaikka mie en tieny mitä se merkittee. Se pani käynthiin tutkimuksen joka oon jatkunu siittä saakka. Tänhään mie tiän ette kriisi saattaa muuttaa meän puhekeskustaa aivoissa jos met olema eli olema olhee monikielisiä. Se mitä mie sanon oli muistutus minun lapsuuesta. Met muistama meän entisiä kieliä.
Kirjassa met saama seurata päähenkilöä Myriaa ja ihmisiä hänen ympärillä kasuantiaikana. Henkilökohtasia kokemuksia vuorotelhaan histuurialisilla selityksilä. Kirja oon henkilökohtanen, petakookinen ja lähe tiethoon maanosasta joka oon ollu valkea pläsi histuuriakirjoissa.
Histuuriakirja nuorile
Toivomus oon ette sitä luethaan keskiastheesta nuohriin täyshiin saakka ja hään sannoo ette ”Så mycket skäppan rymmer” oon kirja jonka hään itte olis halunu lukea ko hään kasusi ylös. Ette olis saanu tietää kua hään oon ja ymmärtänny kunka hänen esiisien histuuria oon vaikuttannu hänheen.
– Mie olen aatelu sen petakookisessa näkökulmassa missä nuoret saattava jatkaa oman histuurian tutkimista.
– Kertomukset oon minun, mutta niissä histuurisissa osissa mie olen hakenu, löytäny ja ottanu neuoa asiantuntijoilta ja tarkastannu kahesti.
– Mie olen aatelu tätä kirjaa petakookisessa näkökulmassa missä nuoret saattava jatkaa oman histuurian tutkimista, sannoo kirjailija Inger Midmo. Valokua: Susanne Redebo
Köyhyys ja kurjuus
Se mitä oon selitetty Tornionlaakson histuuriasta oon suurin piirthein köyhyyestä, kurjuuesta ja semmosesta mikä ei toimi yhtheisessä toiminassa, huomauttaa Inger. Hään halvaa nostaa esile muita puolia.
– Kaikki ylempännä Uppsalaa kattothaan vieläki semmosenna jälkhiinjäähneenä osana maasta mutta se ei piä paikkaansa. Met olima ja olema vieläki hyvin vahvat ja meän esiisilä oli valtaa ja rikhautta. Sen lisäksi meilä oon hyymoria ja itteironiitä.
Se killaa kirjailijoita Olof Hederydiä ja Gunnar Kieriä jokka ei ole menhee siihen anshaan ette pilkata ommaa perukkaa.
Inger huomaa kans kunka vähän tunnustusta tornionlaaksolaiset saava histuurisesti kattottu.
– Met olema pyytömiehet ja kruuamiehet, lujat mettämiehet ja olema olhee erittäin tuottavia maale, mutta met emmä saa killausta siittä. Se oon aika muuttaa kuan meistä.
Kaikki kirjassa oon selitetty oikeitten ihmisten elämästä ja kertova Kierunan histuuriasta, monikielisyyestä ja lujista vaimoista.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
Nootti: Inger jätti Ruottin 18-vuotihaana ja opiskeli opettajaksi. Jälimyttäin se toimi tulkkina muun muassa EY-tasola. Se laitto förlaakin ja kehitti petakookisia oppimateriaalia. Tänäpäivänä se toimii spesiaaliopettajanna ja sillä oon maasterkirjotus monikielisyyestä hänen koulutuksessa. Kirja Myria Malmista tullee ulos omassa förlaakissa: Lusima Böcker. Förlaaki oon ennen antanu ulos kymmenkunta kirjailijaa eri kielilä.
