Viktoria Björklund, äitinkielenopettaja Kristina Pirttijärvi ja metuutinkehittäjä Nils-Bertil Heikka. Kuva: Privatti
Puolitoista vuotta aikaa Luulajan kunta aukasi ensimäisen suureksi osaksi kakskielisen esikoulun Charlottendal, meänkielelä, suomeksi ja saamenkielelä.
-Se oon menny villin hyvin. Kiinostus meänkielele kasuaa koko aijan, sannoo Viktoria Björklund, Resurscentrumin johtaja.
Ennenko kunta aukasi Charlottendalin, oli pölkö ette kiinostus meänkieltäpuhuvien ryhmässä ei olis niin suuri.
-Met pölkäsimmä ette vanhiimilla olis isompi kiinostus ette lapsi saapi oppia suomea sen siihaan, ko moni sannoo ette se saattaa olla enämpi ”käytänölinen”. Mutta niin ei ole käyny. Met huomaama ette nuoret tornionlaaksonvanhiimat oon varphaila, net suojeleva heän kylttyyriä ja kieltä. Niilä oon aito kiinostus säilyttää sen, meänkieli mennee lujasti etheenpäin.
Viktoria näkkee kans muissa esikouluissa kunnassa missä lapsila oon meänkieli äitinkielenä ette kiinostus kasuaa paljon.
-Tulevaisuuessa meilä tullee olheen iso kiinostus meänkieliselle äitinkielenopetukselle kaikissa kouluissa ko net kläpit kasuava ja jatkava koulunkäyntiä.
Tässä Noden Örnäsinkoulussa liittyy asihaan, se vettää sisäle kläpit korkeimilla astheila vahvemalla elävytykselä, mutta enämpi siittä eessäpäin artikkelissa.
Väylä. Täälä kläpit saattava leikitellä Tornionväylän rannala. Kuva: Privatti
Meänkielenryhmä kasuaa
Ko Charlottendalin portit aukesit niin ei menny puoltakhaan vuotta ennenko minuriteettiosastolla oli täysi ryhmä. Nyt lapsimäärä oon lissäintynny ja tammikuussa 2021 sielä oon 32 lasta joista 11 oon meänkieltäpuhuvassa kieliryhmässä. Suomalaisessa ryhmässä oon 17 lasta ja saamelaisessa 4.
Lapset kuuluva samhaan osasthoon mutta oon jaettu kolhmeen ryhmään. Henkilökunta haethaan joka kielele: joka kieliryhmässä oon vähhinthään yks esikoulunopettaja ja yks lapsenhoitaja jokka praativa itteäkutaki kieltä yheksästä kolhmeen (vaikka se eniiten tullee koko päivän). Suomalaisessa ryhmässä oon kolme suomeapuhuvaa täyttä.
-Sielä ei ole mithään rajoja ryhmitten välissä, lapset liikkuva osastossa ja esikoulussa koko päivän ja oon yhessä kaikkiin kans. Mutta niilä oon ”oma” henkilökunta joka aina puhuttellee niitä ittenkunki kielelä.
Se, ette täysiä oon vähhinthään kaks kullekki kielele, merkittee kans ette henkilökunta saattaa praatia toistensa kans samala minuriteettikielelä.
-Mikä oon kans hauska oon ette kläpistä tullee nelikieliset! Eikä ole mithään epätuleransia mitä kieltä puhuthaan, net kaikin oppiva yhtäaikaa.
Sauna leikkihuohneessa. Paikka minkä moni lapsi Charlottendaalissa tuntee. Kuva: Privatti
Noden (Nuuti) antaa enämpi kielitiimoja
Charlottendalissa oon kans ruottinkielisiä osastoja niin ruottinkieliki oon myötä luonolisesti, varsinki ulkona koulunkartanolla rastila ja ruanaikana.
Se oon toiminu niin hyvin ette nyt oon päätetty ette ensimäinen peruskoulunosa Nuutissa kansalisille minuriteettikielile järjestethään Örnäsin koulula syksylä 2022.
Kielinuuti antaa lapsile maholisuuen jatkaa kakskielisestä esikoulusta vahvistethuun kielitukheen esikouluklassissa ja vahvistettu äitinkielenopetus peruskoulussa. Tulevaisuuessa oon toive saa kakskielisen opetuksen peruskouhluun.
-Charlottendalissa opithaan uusia kieliä mutta sitte ko alkaa esikouluklassiin sitä saapi vain tiiman äitinkielentukea viikossa, ja sama oon peruskoulussa. Se tullee niinku tiiki ja lapset menettävä taitoa.
Nuuti pittää estää sitä.
-Nuutin kautta met olema saavuttanhee vähhinthään kolmen tiiman äitinkielentukheen viikossa esikouluklassissa. Sen jälkhiin oppilhaile Örnäsin koulussa annethaan enämpi tiimoja äitinkieltä viikossa ko se tiima mitä tarjothaan muissa kunnan kouluissa.
Nuuti pittää olla auki kaikile kläpile koko kunnassa ja erityisen tärkeä se saattaa olla kakskielisille lapsile Charlottendalista.
Kota. Ympäristö mikä houkuttellee leikhiin ja praatimisheen. Kuva: Privatti
Hankala löytää opettajia
Iso haaste mikä Luulajan kunnala oon eessä oon meänkielenopettajan hankinta.
-Se vaatii valtiolta kannatusta ette löytyy koulutetuita opettajia kielessä.
Mutta Viktoria tietää kans ette kunnan henkilökunnassa löytyy paljon kielitaitoa. Miksei nostaa heän kompetensiä lisäkoulutuksela, innostuksela ja teemapäivilä?
-Mie uskon ette kunnissa häätyy olla innovatiivi ja kattoa ette ottaa semmosia töihin joila oon pohja eli hortoilevaa taitoa kielessä ja auttaa niitä koulutuksela.
Flaut Charlottendalin seinälä keskelä Luulajaa näyttävä ette täälä oon
monta kieltä ja kylttyyriä. Kuva: Privatti
Meänkieli nykyaikhaisena kielenä?
Yks muu asia joka oon Luulajassa pöyälä oon ette politiikkerit oon hyväksynhee tutkimuksen ette piiain tarjota kunnan hallintokielet suomen- saamen- ja meänkielen nykyaikhaisinna kielinä. Meänkielelä tulis sitte sama arvo ko saksala, franskala ja spanskala.
Ero nykyaikhaiskielelä ja äitinkielelä oon tänäpäivänä ette äitinkielenopetus ei seuraa tiimasuunittelua (useasti se jääpi yhtheen tiihmaan viikossa). Toinen ero oon ette oppilhaat saava ekstra petyykin nykyaikhaiskielessä jonka net saava räknätä myötä jymnaasievalinassa. Äitinkielen oppiminen ei anna ekstra petyykiä. Nykyaijankieli antaa kans merittipistheitä ko hakkee yniversiteethiin eli korkeakouhluun, mitä äitinkieli ei anna.
-Nuoret oppilhaat tekevä tietysti taktiikkavaalia heän tulevaisuuen etheen ja käyttävä aikansa semmosseen mikä antaa oikeita pistheitä. Ei se sillon ole kumma jos net jättävä pois äitinkielen.
Luulajasta saattaa, riippuvan siittä mitä tutkimus näyttää, tulla ensimäinen Ruottissa tarjoamhaan kansalisia minuriteettikieliä nykyaikhaisinna kielinä.
Meänkielentänny Märta, Karin, Linnea Nylund
Alaviite: Yhtheenjärjestäjä Luulajan kunnassa, Anne-Mari Angeria, esikoulun toiminanjohtaja Annica Backman ja Charlottendalin rektori Kirsi Lagerdahl oon olhee aktiiviä ja ajavia Charlottendalin minuriteettikielen esikoulun alottamis- ja kehittämistyössä. Kaks metuutinkehittäjää oon kans ollu myötä alusta saakka: Josée Kobylak ja Nils-Bertil Heikka. Kielentutkija Leena Huss oon valvonu ette työlä oon tietheelinen pohja.
