Birgitta Filipsson, 25, oon kasunu ylös Puoltikasvaarassa Jellivaaran ja Kierunan välilä. Valokuva: Privaatti
Birgitta Filipsson oon tehny meänkielisen parlöörin missä oon käytänölisiä fraasia erityisesti nuorile. -Ei ole paljon yhthään materiaalia nuorile sillä kielelä. Parlöörin avula mie toivon ette tullee enämpi jokka tohtiva puhua meänkieltä.
Se alko viimi syksynä ko 25-vuotias Birgitta teki Pohjakursin A meänkielessä Umeån univärsiteetissä. Hään huomasi ette kursikirjassa oli niin paljon vanhoja sanontia. Luulajan kirjastoissa hään löysi lastenkirjoja ja kirjotuksia vanheemille meänkielelä. Iso ryhmä, nuoret, näytti olevan unhoutettu.
Ko tuli eksaamityönaika koulutuksessa Grafisk design Luulajan teknisessä ynivärsiteetissä (Luleå tekniska universitet) niin se oli parlööri nuorile minkä Birgitta halusi kehittää.
Itte hään oon kasunu ylös Puoltikasvaarassa, Jellivaaran ja Kierunan välilä, perheessä missä vanhiimat puhut meänkieltä keskenänsä. Birgitta ei koskhaan oppinu kieltä.
-Mamma yritti saa koulun järjestämhään opettajan ette meilä olis maholisuus lukea meänkieltä, mutta se ei menny koulun puolesta.
-Ko mie tulin vanheemaksi mie tunsin ette minusta puuttu joku osa. Tänäpäivänä minua kärpii niin ko mie en saata kieltä mikä kuuluu minun kylttyyhriin.
En tohi aukasta suuta
Hänen täytenä meänkieltäoppimisen perustheela ynivärsiteetissä oon saanu hänen vethään joitaki johtopäätöksiä:
-Se oon kauhean hankala ottaa vasthaan kielen jos sitä ei saata puhua. Mie en saa kokhoon meeninkiä koska se oon niin vaikea kramatiikin kans. Se tekkee ette mie en tohi aukasta suuta.
Toukokuussa tänävuona hänen fraasisanakirja jokapäiväsille tilantheile valmistu. Hänen apuna oon ollu neljä toornionlaaksolaista nuorta, jokka oon antanhee syöttöä sanoila ja sananparsila. Parlööri oon kirjotettu Toornionlaakson meänkielelä mutta hään toivoo ette net kaks muuta varieteettiä lisäthään jälimyttäin.
Parlööri näytöksessä Luulajassa sillon ko Birgittan eksaamityö esitethiin. Kuva: Privaatti.
Missäs tilantheissä saattaa olla apua parlööristä?
-Eri kapitteliä oon eri tilantheile. Meän kylttyyrissä oon tärkeä tietää kuka sitä oon ja kenen kans sitä oon sukulainen, niin yks kapitteli oon ette selvittää mistä sitä tullee.
Yks muu kapitteli oon kytketty arkipäihvään kotona, koulussa ja työmaala. Kolmas oon rakhauesta, juhlista, kaverista ja vyöelämästä.
-Saamekäräjitten (Sametingets) parlööri nuorile oon inspireeranu minua.
Birgitta meinaa hakea förlaakia mikkä painava fraasisanakirjan niin ette se leviäis. Kirjan koko häätyy olla semmonen ette se oon helppo ottaa matkhaan.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund.
Yks Birgitan kuvista parlöörissä mikä kehottaa nuoria puhuhmaan meänkieltä. Kuva: Privaatti.
