Oleks sie toornionlaaksolainen vain siksi ette sie sanot ette sie olet? Tutkija Tage Alalehto oon hunteeranu toornionlaaksolaista itenttiteettiä. Kuva: Uumajan ynivärsiteetti.
Houraavakkos toornionlaaksolaiset ette heän välilä oon erityinen yhtheys? Eli oonkos se toela olemassa? Minkäslainen se toornionlaaksolainen itenttiteetti oon tänäpäivänä jos emmä ota huomihoon yhtheistä histuuriaa mikä alkaa tuntumhaan enämpi ja enämpi kaukhaiselta: kielenalaspaino, lestaatialaisuus ja tavaranjoppaus? Tage Alalehto, tutkija Sosiolookisessa institysuunissa Uumajan ynivärsiteetissä, oon kauon hunteeranu asiaa.
Tage Alalehto, Täränössä syntyny ja Kierunassa kasunu ylös, oon kahen artikkelin takana mikkä ottava ylös toornionlaaksolaisen itenttiteetin. Syy oon ette Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaiset, STR-T, toimintaplaanissa vuele 2018 selvittää ette itenttiteetti oon tärkeä lähtökohta ette saa läpi vähemistön tarpheet eri kysymyksissä, esimerkiksi elävyttää meänkiehleen. STR-T meinaa ette toornionlaaksolainen itenttiteetti ei ole jeukraaffisesti kytketty, se ellää niissäki jokka oon jättänhee heän kotiseu´un.
Alalehto miettii minkänäkönen tämä itenttiteetti oon. Oonkos se ollenkhaan olemassa eli onkos se vain luuloa?
Hään toteaa ette viralisessa polittisessa käsityksessä oon toornionlaaksolainen itenttiteetti kytketty eri asioihin: ei hallitteva asene samhällissä, selvä yhtheys ryhmässä, oma kieli (meänkieli) ja uskonto, halu säilyttää itenttiteetin ja pitkäliset histuurialiset sitheet Ruottin kans vuosisatojen 1800/1900 vaihteesta saakka.
Alalehto oikoo kaikki asiat ja näyttää ette yhtheisiä kokemuksia kyllä oon mikkä toornionlaaksolaiset jakava, esimerkiksi kieli (meänkieli), lestaatialaisuus ja valtiolinen ruottintamispolitiikka. Mutta nämät yhtheiset kokemukset oon histuurialiset ja saava vähemin merkitystä mitä enämpi aika kulluu.
Se selvä yhtheys sitte? Oonkos se olemassa?
Tage:
”Monet jokka sanova ette net tunteva ittensä toornionlaaksolaiselta sanova kielen yheksi syyksi. Mutta kielen tarkotus oon ette jakkaa tietoa. Sitte tullee kysymys jos tieto toornionlaaksolaisten välilä oon erilainen meänkielelä verrattuna ruottalaisen tieto ruottiksi? Oonkos toornionlaaksolaisila esimerkiksi erilainen kattanto Swedbankin rahanpesosotkhuun ko ruottalaisela oon, jos kattoo ette niilä oon eri kieli? Eikös se ole niin ette toornionlaaksolainen sannoo justhiin saman asian, niin sillon kieli ei toela ole meän itenttiteetti muuten ko muo’ossa, ja se mikä erottaa meät niistä.”
Lestaatialaisuuen vaikutus
”Saattaa olla ette se mikä erottaa ”meät” ”niistä” oon lestaatialaisuus? Mutta kysymys oon kunka paljon tämä usko vaikuttaa meihin (ei olla joutilhaana, ei kehua, ei tua esile mitä itte oon tehny…) Se kattanto muistuttaa paljon Janttelakia mikä sanohaan olevan tyypilistä Ruottissa ylippäin.”
Tage lähentellee ommaa vastausta siihen mikä toornionlaaksolainen itenttiteetti oon ko hään ottaa ylös ruottintamispolitiikan.
”Se panthiin alkhuun lopula 1800-lukua ja alussa 1900-lukua ette valtio sais kontrollin meän lojaliteetin yli. Koulu ja kirkko olit laitoksia mitä valtio käytti ette vaikuttaa asukhaita rajala käyttäytymhään niinku pääleluotettavat ruottalaiset, ja piti kylttyyrisesti ja arvopuolisesti puhistaa heän suomalaisesta eli pseudovenäläisestä luontheesta. Suomihään oli 1918 saakka venäläinen ruhtinaskunta ja meän maanosa oli viiminen etuvartio Venäjää vasten ruottinpuolela.
Näin kauhea voima panthiin tätä pientä ryhmää vasthaan rajala, koko valtionaparaatti vallasi kansalaiset joila ei ollu mithään millä vastustaa. Ilmotus oli ”Nyt teistä tullee ruottalaiset Toornionlaaksossa. Teän oon toteltava vapaehtosesti eli tet itkettä ja totteletta.”
Toornionlaaksolaiset menit vastahakosesti myötä tähän. Mutta siinä oli kans etuja ette ei vastustaa niin isosti, työlisesti, polittisesti ja kylttyyrisesti. Toornionlaaksolaiset ei ole oikeasthaan koskhaan sanohnee ei ruottalaisile kansanlauluile eikä Dalahevosille. Toornionlaaksolainen ei ole koskhaan kieltäny Ruottin kansalaisuutta, mutta ei ole koskhaan tuntenu ittensä oikeen kotona hänen eetnisseen olhoon ette olla kansanryhmä muitten seurassa siinä ruottalaisessa maassa. Tämä ero oon isosta merkityksestä.
Rajaihmiset tuleva aina takasi kotia niin hopusta ko niilä oon leeti töistä. Toornionlaaksonrally näyttää sitä hiljasta vastustusta valtiota kohti. Kuva: pexels.com
Uppiniskasuuesta valtiota vasthaan tuli Toornionlaaksonrally
Se mikä tapahtu oli jonkulainen hiljanen epäluulo valtiota ja vallanpitäjiä vasthaan. Tässä se hiljanen vastustus kasusi, jonkulainen uppiniskasuus valtiota vasthaan. Siittä tuli Toornionlaaksonrally. Met alistumma työelämän ehthoin ja siirymä ja opima ruottia mutta emmä antanhee meän vapaaikaa eikä meän elämää työn ulkopuolela. Met kuljima ja kuljema vieläki takasi Toornionlaaksoon koko aijan. Jos puhuma 60- ja 70- luvusta niin piilikaravaanit menit joka perjantaiilta kruuakaupunkista kotikylhiin ja joka pyhäilta net menit takasi kruuakaupunkhiin. Sama olit semestit. Toornionlaaksolaiset tuleva takasi heti ko net saava maholisuuen.
Tämä oon yhtheinen kokemus minkä väki rajala jakkaa. Toornionlaaksonrally oon yks monesta eri ilhmeestä tästä hiljasesta vastustuksesta.
Se oon tänäkipäivänä jäljelä ja yhistää toornionlaaksolaiset ja tunnustaa meät eetniseksi ryhmäksi ruottinpuolela.
Parempi Suomessa
Suomen toornionlaaksolaisessa oon enämpi hyäntahtonen kattanto suomen valtioaparaathiin. Valtio oon kuunelu mitä suomen toornionlaaksolainen halvaa. Mutta Ruottissa ei ole tehty samhaanlaihin. Ei ennenkö viimi vuosikymmenillä. Met olima sielä ennen, mutta merkittimmäkös met mithään? En usko.
Muila kansalisilla vähemistöilä Ruottissa oon selviä itenttiteettimerkkiä. Saamelaisila oon heän poronhoito ja käsityö. Ei kukhaan muu tehe sitä. Ruottinsuomalaiset siiryit Ruothiin ammattisiirtolaisena, se oon yhtheistä niile. Mutta toornionlaaksolaiset? Met olema asuhnee yhessä paikkaa ja onnettomitten olosuhtheitten takia meät oon pantu vähemistöasenthoon ilman ette met käsitimmä sen. Nyt met alama kysyhmään itteltä mitä ihmisiä met oikeen olema.
Saattaakos kongolainen olla toornionlaaksolainen?
Niin, kukas oikeasthaan oon toornionlaaksolainen?
STR-T oon säänöissä ottanu itenttiteettipolitiikan mikä sannoo ette ” jos sie tunnet ittesti toornionlaaksolaiselta niin sie olet toornionlaaksolainen”. Se ei tunnu mulle sopevalle. Hunteeraa ette sulla oon henkilö Kongosta joka lukkee kursia meänkielessä ja isoja osia toornionlaakson kylttyyristä ja histuuriasta. Jos sie kysyt kongulaiselta jos hään tuntee ittensä toornionlaaksolaiselta hään saattais sanoa joo. ”Mutta sie et ole koskhaan käyny sielä? ”Ei, se haittaa koska MIE tunnen itteni toornionlaaksolaiselta, se riittää.”
Mie ymmärän sen polittisen akentan, se tarkottaa ette saa’a niin monta ko maholista sanhoon ittensä olevan toornionlaaksolainen ette painostaa polittista akentaa. Mutta ilman ottamatta sitä huomihoon: Oleks sie toornionlaaksolainen vain siksi ko sie sanot niin?
Niin kauon ko förpyntilä ei ole valtaa eikä vaikutusta ruottin maahanmuuttokäsitykseen, se oon okei olla hyväntahtonen. Mutta sinä päiväna ko STR-T saapi valtaa ja kyse tullee kukka oon maahanmuuttajat Ruottissa ja kukka kuuluva maahan, sillon heän sanat tuleva tärkeät. Yhtäkkiä se saattaa johtaa polittissiin polariseerinkhiin ja ristiriithaan.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
Tagen kotiseutu oon Täränössä. Kuva: Norrbottenin museo.
