Eetu opiskellee Jyväskylän yliopistossa. Kuva: Jyväskylän opisto
Meänkielessä oon paljon ruottalaisia piirtheitä lausumisessa. Kunka monta, se kiinostaa 24-vuotiasta Eetu Kouvoa Jyväskylän yliopistossa. Raatioohjelman Meänkielen kursin 27 osan ansiosta hällä oon pohja tutkimukselle. Tulos esitethään C-yppsatsissa kevväilä.
Eetu Kouvo oon lähtösin Savitaipalheesta itäetehläisestä Suomesta. Hään käypi Kielitieteohjelmaa Kieli- ja viestintätieteiden laitoksessa Jyväskylän yliopistossa. Tänä kevväinä hään kirjottaa kantitaattiyppsatsia missä hään tutkii kunka paljon ruottalaisia piirtheitä meänkielessä oon. Ittelä hällä ei ole suoraa yhtheyttä Tornionlaaksoon ei jeokraaffisesti eikä sukulaisuuela.
– Yheksänessä luokassa met luima suomen-uukrilaisista kielistä ja kirjassa oli kieliesimerkkiä meänkielelä. Sen jälkhiin mie alon hakheen tekstiä netiltä, ja jälemiten mie löysin Ruottin Raation ohjelman meänkielelä jota mie vieläki kuuntelen.
Eetula oon ylipäätänsä suuri kiinostus kielile. Hään on esimerkiksi kiinostunnu suomalaisista, ruottalaisista ja saksalaisista murtheista.
– Mie olen kans tutustunnu eestin, venäjän, slovakkian, puolan, korean ja karjalan kiehliin. Se mikä minua enniiten kiinostaa oon miltä se kuuluu, sen vuoksi mie kuuntelen raatioasemia monesta maasta. Intternetti tekkee sen helpoksi.
Hään löysi SR Meänraation (Ruottin raation meänkielen retaksjuuni)ohjelman ja oon tänäpäivänä päässy niin kauas ette hään saattaa praatia ja kirjottaa vähän minuriteettikielelä.
27 ossaa analyseerathaan
Ajatus c-yppsatsila oon ette tutkia mitä ruottalaisia piirtheitä löytyy meänkielen lausumisessa raatioohjelmassa ”Meänkielen kuris: Opi kirjottamhaan ja lukheen meänkieltä” joka sisältää 27 ossaa (4 tiimaa kaikkihaan). Ruottalaisila piirtheilä hään meinaa aspiraatio, syprentaliseerinki ja lausuminen /o/ ja /u/.
– Nämät kolme oon jokku niistä kaikista jokka erottava ruottalaisen lausumisen suomalaisesta.
Päämäära oon ette analyseraata jokhaisen ohjelman pari kertaa. Tähän saakka hään oon analyseeranu materiaalin kerran.
– Mie transkripeeraan net asihaankuuluvat paikat ohjelmissa.
Eetu ottaa ylös niitä ruottalaisia piirtheitä joita tullee ja kunka paljon ruotti vaikuttaa meänkiehleen. Pohjamateriaalissa oon ainuasthaan ihmisiä/informanttia joila oon meänkieli ensimäinen kieli, esimerkiksi Bengt Pohjanen joka oon ohjelmaitean takana.
Meänraation 27 kieliohjelmaa meänkielelä Bengt Pohjasen tekemiä oon pohja materiaali Eetun yppsatsile.
Kolme iso eroa
Eetu selvittää net fonettiset erot jokka kiinostava häntä:
Aspiraatio. K,p ja t oon äänettömät konsonantit, b,d ja g oon ääniset. Suomenkielessä k,p ja t ei ole aspireerattu (ääniset). Meänkielensanassa kysiini (synonyymi nepokka-sanale), k oon aspireerattu ja taas sana toortta sisältää t joka oon aspireerattu. Molemissa ruottinkieli oon vaikuttannu lausumisseen.
Sypratentaliseerinki. Sypratentaliseerinki merkittee ette kaks ääntä, joista r oon ensimäinen, sulava yhtheen, esimerkiksi ruottalaisissa ”kurs” ja ”bord”. Tätä ei ole ollenkhaan suomenkielessä eli suomenruottissa (ei kuitenkhaan niin sanotussa suomenruottalaisessa stantartilausumisessa jota käytethään koulunopetuksessa).
Eroja vukalissa. Duk oon tuuki meänkielelä. Vanhoila ruottalaisila lainasanoila oon sama lausuminen niinku suomenkielessä. Siksi ko tuuki oon vanha lainasana niin u lausuthaan niinku ruottin /o/. Esimerkki uuemista lainasanoista oon styytiu (studio) missä sana meänkieleksi lausuthaan samala vukaaliäänilä ko ruottissa mutta Suomessa valithaan saman tavvauksen ja sillon vukaalit lausuthaan niinku ruottin o ja å.
– Mie uskon ette niilä joila oon meänkieli toisenakielinä ja puhuva paljon ruottia oon enämpi ruottalaisia piirtheitä lausumisessa. Mutta piiain mulla tullee maholisuus tutkia syvemästi tulevaisuuessa?
Eetu toivoo ette hään, tällä yppsatsila, saattaa tua jotaki uutta tälle tutkimusalueele.
– Ruottalaisista piirtheistä meänkielenlausumisessa ei ole tutkittu erittäin paljon viimi aikoina.
Hällä oon meininki jatkaa meänkielen tutkimista ko hänen kantitaattiyppsatsi valmistuu.
– Piiain minusta tullee lausumistutkia fonetiikissä?
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
Nootti: Eetun yppsatsi löytyy netistä toukokuusta 2019 alkaen.
