Sosionoomi Lars-Gunnar Winsa halusi ymmärtää itteä, ja alko kaivamhaan kaikissa konfliktissä minkä kans hään kasusi ylös Täränössä. Kuva: Privaatti
Entinen sosionoomi Lars-Gunnar Winsa tuopii esile lujia taisteluja Tornionlaaksossa. 450 sivun kirjassa hään oon päättäny rakkouttaa kartiiniä konflikthiin jokka oon vaikuttanhee Täränön ja Pajalan kunnissa 1930-luvusta asti.
– Mie pölkään ette kirja tullee herättämhään hälyä, sannoo Lars-Gunnar kirjasta ”Kolmantheen & neljäntheen polhveen asti”. Niitä oon ihmisiä jokka ei halva ette mie kirjotan tästä, siksi ette net häpeävä ommaa histuuriaa.
Muoto minkä hään oon valinu oon rumani missä oon vahvoja tokymenttäärisiä osia.
– Olen satsanu ette ymmärtää Tornionlaakson ja net erimielisyyet minkä kans mie olen kasunu ylös.
– Ihmiset tuleva varmasti hakehmaan henkilöitä jokka passaava rumanin tyypiksi, mutta ei niitä ole olemassa.
Lars-Gunnar oon kasunu ylös Kainulasjärvessä Pajalan kunnassa. Hänen isä John oli rapea 30 vuotta pulittisesti kiinostunnu (1940 -70 ) ja aijottain kunnanneuoston puhheenjohtaja Täränössä. Hään sattu usseen lujhiin pulittissiin taistelhuin.
Muistoja ja keksittyjä tarinoita Lars-Gunnarin lapsuuen ja nuoruuen aiasta oon sekotettu rumanissa jota hään alotti jo vuona 2000 maissa. Siihen aikhaan hään kirjotti muistoja ittensä vuoksi.
– Sillon mulla oli raskas olo töissä sosiaalihallituksessa Tukholman läänissä, ja ette ymmärtää muita vaatii ette sitä ymmärtää itteä.
Nimi ”Kolmantheen & Neljäntheen polvheen” viittaa siihen ette synti rankasee ihmistä kolmantheen ja neljäntheen polvheen saakka. Kuva: Privaatti
Kirjottaminen lapsuuesta toimi terapiinä mutta muuttu jälimyttäin rumaniksi missä saama seurata varakasta sukua läpi histuurisia kiinostavia tapahtumia. Tässä otethaan ylös laestaatialaisuus ja korpelanliike, herätykset jokka kasusit lujaksi rinnakkaa kahen muun voiman kans: nasismi ja komynismi. Monta ekstreemistä liikettä taisteli 30-luvun lopula sieluista rajala. Siihen tuli vielä perintöriitoja ja pulittisiä ryhmiä.
– Mie en esitä tottuuksia enkä hae syypäitä. Mie vain yritän ymmärtää minun ommaa taustaa, molempain, isän ja äitin puolelta.
Lars- Gunnarin selitys liikkuu pulittisessä ympäristössä. Hään oon hakenu framile arkkiveeratut protokollit kunnanneuostokokkouksista Täränössä (mikä kirjassa kuttuthaan Väylitten kunta) joissa hään oon löytäny monta riitaa.
Monela tasola hään oon periny hänen isän riitoja. Hään antaa jonku esimerkin. Viienkymmenenluvun ensimäisinä vuosina maakäräjä tarjosi ette rakenethaan kolmenlääkärin aseman Täränthöön.
– Se sytytti riian kahen asuntoalueen keskelä siksi ette ihmiset ymmärsit ette kunnan keskus tulis kehittymhään siihen mihinkä kolmenlääkärin asema siotettais. Ja niitä hyötyjä mitä se olis antanu sille asuntoalueele.
Koska kunnanneuosto ei saattanu tarjota maata lääkäriasemalle niin maakäräjä kyllästy ja käänty Pajalan kunnan tykö.
– Siinä sen näkkee mitä seurauksia tullee ko ei saata olla yhtä mieltä. Piiain se oli ratkaseva askel ette Pajalasta tuli keskustapaikka Tornionlaaksossa?
Riita tuli kans uuesta Sentraalikoulusta mikä pitkän riian takia tuli Täränthöön. Valtion virastot vaait ette Täräntö rakentais nykyaikasen Yläastekoulun ja kylän kaks issointa kylänaluetta halusit molemin tulla keskustaksi. Sillon alot musta-valkeat riiat. Vanhimat jaethiin musthiin ja valkeissiin ko pulittikerit ei pystynhee hoitamhaan asiaa.
Hyvin surulinen pulittinen hiljasuus jako uuesti kunnan asukhaat kahtia.
Monen vuen pulittisen riian jälkhiin, yläastekoulu rakenethiin sinne missä se oon nyt Täränössä. Kirjailia itte kasusi ylös tietosenna ette hään oli valkean johtajan poika, koulussa, missä rekturi oli musta.
Kainulasjärvi-viitta Pajalassa näyttää Lars-Gunnar Winsan toista kotia. Kirjassa kuvathaan vaimoitten elämää rinnakkaa miespuolisitten riitasten pulitiikkojen kans. Kuva: Privaatti
Miksis kirja tuntu tärkeältä kirjottaa?
– Mie halusin rakkouttaa ovea missä oli niin paljon erimielisyyksiä. Jos tohtii tutkia mitä oon kokenu sitä tullee enämpi harmooninen ja ymmärtäväinen muile ihmisille.
– Kirjottaminen oon ollu oikeen vaphauttava mulle. Toivon ette lukiat tunteva sammaa siksi ette se oon syytön. Mie en viittaa yhthään syypäätä.
Mitäs sie uskot ette sinun isä olis tykäny siittä?
– Mie toivon ette hään olis saattanu olla ylpeä minusta.
Nimi ”Kolmantheen & Neljäntheen polhveen” oon otettu Mooseksenkirjoista ja viittaa siihen ette synti rankasee ihmistä kolmantheen ja neljäntheen polhveen.
Suunittelu oon ette 450 sivun rumani tullee ulos vuenvaihtheessa 2018/19 Langen förlaakissa. Toive oon kans kirjailialla ette joskus saa sen käänetyksi meänkielele.
Nootti: Lars-Gunnar Winsa oon koulutettu sosionoomi ja hällä oon monta vuotta ollu työnjohtajan toimintaa Tukholmin kaupunkin sosiaalipalveluksessa. Häntä oon palkittu työstä mitä hään oon tehny syrjättyjen ihmisten hyväksi, esimerkiksi roomitten tilantheessa. 2014 hään sai ammattiliiton Visionin MR-palkinon hänen työstä yhtheentämiselle ja syrjäämistä vasthaan. Nyt Lars-Gunnar oon eläkeläinen ja assuu Nynäshamnissa.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
