Oppilhaat Toornionlaakson kansankorkeakoulusta hakevat väylähelmimysloja Juojoesta. Kuva: Privaatti
Myyttisellä väylähelmimyslala Toornionväylässä oon jännittäviä haaroja Ruottin kuninkhaansukhuun. Prinsessan Estellin kruunussa Oscar II aijasta saattaa olla helmiä Pohjoisruottista. Piiain Juojoesta Mataringistä? Samala myslala oli kans iso merkitys ko Carl von Linné aatlathiin 1700-luvula.
Väylähelmimyslaa oon pyyetty helmitten takia 1600-luvusta saakka. Tioitten jälkhiin löyethään vain yksi makeanveenhelmi 2000 myslasta. Silti sitä oon pyyetty kovasti mikä oon tehny ette se nyt oon suojattu.
Jokku parhaiten säilynheistä makeanveenhelmistä oon net jokka hovifroua Ebba Brahe sai Gustav II Adolfilta toistuksena hänen rakhauesta. Oscar II kruunussa vuesta 1844 oon kans iso määrä makeanveenhelmiä jokka saattava tulla ruottista. Kruunu kuuluu tänäpäivänä prinsessa Estellile.
Juojoki Toornionväylässä oli piiain paikka missä kuninkhaaliset helmet kasusit kauhniiksi. Se oon vain siinä joessa, kaks pelikuormaa pohjoisläntheen Mataringistä, missä väylähelmimysla oon löyetty koko Ruottin puolela Toornionväylää. Toissaalta oon kaksi jokea suomen puolela Pellon kohala missä kans oon myslaa.
Väylähelmimysla tullee noin 10-15 senttiä pitkä. Kuorenfäri oon pruuninmusta-sinisenmusta ja ei saa sekottaa tammimyslan kans jolla oon vihertävä kuori. Kuva:Privaati
Armoton helmenkalastus
Se haaveiltu elläin löytyy kans muuala Ruottissa, mutta issoin määrä oon lyöty ulos. Helmenkalastus oon syy siihen. Se vaatii kans kirkhaat veet ja ei kestä likkaa.
-Mettä- ja maanpruuki oon tuonu muttaa vetheen ja mysla tukehtuu. Se oon vaikuttannu ette se oon kaonu enämpi ja enämpi, sannoo Rolf Lahti, opettaja Toornionlaakson kansakorkeakoulussa Mataringissä kalastuslinjala.
Väylähelmimyslaa oon löyetty noin 10 kilomeeterin matkan Juojokea pitkin ko oppilhaat koulun kalastuslinjalta tehit inventheerinkin Lääninhallituksen kalastussuojaprujektissä 2007. Työ tehtiin ette tutkia elinmaholisuuet lohele ja taimenelle mikä oon vaatimus myslan lissäintymiselle.
Mysla vaatii kallaa väli-isäntännä. Se merkittee ette simpukka istuu parasiittinä hänen ensimäiset kuukauet taimenen/lohen kiaksissa ennenko se putoaa ja kaivaa ittensä pohjaan. Jos ei ole kallaa niin väylähelmimysla kuolee.
-Viimeksi menny kesänä mie näin ette myslat olit Juojoessa, net olit kiini pohjassa ja net olit aika isoja, sannoo Rolf.
Rolf Lahti, opettaja Toornionlaakson kansankorkeakoulula Mataringissä, oon räknäny mysloja Juojoessa hänen oppilhaitten kans. Kuva: Privaati
Saattava olla kaapinloovissa
Väylähelmimysla saattaa päinvaston tammimyslaa mikä kans löytyy Toornionväylässä, kapslata pieniä santamuruja mikkä livahtava kuoren alle.
-Helmet saattava näyttää rumalta ja kurjan näköseltä mutta jokku saattava olla kauhean kauhniita.
Tavalista oon kuitenki ette net oon kupuloisia, pytkyläisiä ja vähän pahan färiset Rolf ei ole koskhaan piättänny helmeä Juojoesta.
-Niitä oon varmasti näilä paikkakunnila kotona ihmisillä. Mutta net helmet jokka koothiin ja jokka olit arvokhaita 40-50-luvula ei olhee semmosia mitä säilytethiin kaapinloovassa koska net saatethiin vaihettaa kuukausipalkhoin.
Mikä kans tekkee väylähelmimyslan niin kiinostavaksi oon ette se kattothaan vanhiimaksi elläimeksi Ruottissa. Yksi simpukka mikä löyethiin oli 270 vuotta vanhaa.
Mitäs sie uskot maholisuuesta ette saa simpukan leviämhään?
-Siihen oon syy ette väylähelmimysloja oon vain kolmessa joessa koko Toornionväylän systeemissä. Se vaatii kauhean hyviä ja kirkhaita vesiä missä oon korkea ph-arvo.
-Mutta kyllä sitä saattaa hunteerata ette ihmiset oon yrittänhee nostaa niitä muihin vessiin koska net annoit rahhaa.
Tänäpäivänä se oon kuitenki kieletty ette koskea mysloin ilman ette saa luvan Laatunsuojaföreninkiltä.
Se mennee 12-20 vuotta ennenko väylähelmimysla kantaa herhneenkokosen helmen niin siittä syystä ei piiain ole ollu intoa saa määrän lissäinthyyn, uskoo Rolf. Hällä oon tuttu joka muistaa läjiä väylähelmimysloja Juojoen rannala ko hään oli lapsi. Ihmiset olit kalastanhee niitä ette kattoa jos niissä olit helmet.
Linné fiksasi kylvön
Kunkas se oli sitten simpukan kytkeminen kasvitietemiehheen Carl von Linnéhen? Joo, se nuori Carl Linnaeus näki yhelä reisula pohjoisimassa Ruottissa 1732 ette mysloja auasthiin yhen väylän varrela Lapissa. Kauhniita helmiä häikäsi nuorta Carlia jolla jo sillon oli kytkeminen kuninkhaantalhoon. Hään näki tässä maholisuuen laittaa trotninkille kauhniita koruja. Siksi Carl alko helmimyslakylvön Fyrisån:issa Uppsalassa. Hään porrasi reiät mysloitten kuohriin ja laitto sinne kappalheen kalkkia mikä ympäröithiin pärlemuurila. Yritys onnistu. Nuori kasvitietemies sai pyöreitä helmiä ja myi vähän aijan päästä koko hänen eksperimäntin valtiolle. Palkka kylvöstä oli aatelintitteli, siittä nimi Carl von Linné.
Nootti: Lääninhallitus Norrbottenin läänissä työskentellee monessa prujektissä ette parantaa elinolosuhteet väylähelmimysloile. Muun muassa oon estheitä vesissä otettu pois ette kalat saattava levitä. Veet mihinkä kulutus oon vaikuttannu nekatiivisti korjathaan kans. Lähe: Dagens Nyheter, 2014
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
Prinsessan Estellin kruunussa minkä hään oon periny Oscar II:lta oon helmiä väylähelmimysloista. Kuva: Privaati
