Lennart Rohdin, hallituksen minuriteettipulitiikan tutkija, haastatelhaan saamelaiselta surnalistilta minuriteettipulitiikan puutheista. Kuva: Susanne Redebo
Hallitus oon epäonnistunnu osittain heän minuriteettipulitiikassa. Issoin osa kunnista ja maakärajistä ei tehe aktiiivista työtä perussuojan kans johonka minuriteettikansala oon oikeus. Silti tutkimus, jonka Lennart Rohdin oon allekirjottannu, esittää korjaamista. Esimerkiksi häätyy liittää minuriteettikysymykset Koululakhiin ja Sosiaalipalvelulakhiin ette net saava suureman merkityksen. Vasittu kielikeskus meänkielele saatethaan kans panna etusiale.
Lennart Rohdin oon viimi syksystä saakka, hallituksen määräyksellä, tehny tarkastuksen minuriteettipulitiikasta ette vahvistaa minuriteetitten oikeuet. Osamietintö, joka julistethiin 15 kesäkuuta, näyttää ette löytyy monta kohtaa jokka tarttee korjata ette Ruotti ellää hänen minuriteettipulitiikan mukhaan.
– Met olema tärkeässä vaiheessa kieliasioissa, sannoo Lennart. Meänkielen puolesta tilane oon huonompi tänäpäivänä ko mitä se oli kymmenen vuotta aikaa ko kattoo nuorten kielenoppimista. Met häymä ottaa kiini maholisuuesta rakentaa kielisiltoja sukupolvitten välilä, muuten koko kielipulitiikka romahtaa. Ja nyt oon kiire.
Issoin ongelma minuriteettipulitiikan kokohnaisuuessa oon ette issoin osa kunnista ja maakäräjistä ei ole ottanhee vaaria perussuojasta mihinkä kaikila viielä minuriteetilä oon oikeus. Vaikka laki tuli seittemän vuotta aikaa.
– Se oon epäonnistuminen. Nyt met vaaima ette kaikki kunnat ja maakäräjät koko maassa ehottomasti antava tietoa minuriteettioikeuksista heän asukhaile.
Uusi virasto ottaa yli
Kaikki kunnat ja maakäräjät häätyvä kans panna tavotheet ja säänöt heän minuriteettipuliittisille työle ja seurata tuloksia. Tämä uusi lähtö vaatii uuen tarkastusviraston joka ottaa yli tehtävät jokka Stokholmin lääninhallitus ja Saametingi oon hoitanhee ennen. Uuela virastolla pittää kans olla oikeus painaa pääle ko muutostyö mennee liika hithaasti.
Selvempi lakisäätäntö föörskuulassa ja vanhainhoijossa oon a ja o ette saa kielipuolen oikenheen, Lennart huomauttaa. Tässä esitethään ette minuriteettikielen kysymykset siirethään minuriteettilaista Koululakhiin ja Sosiaalipalvelulakhiin ette net saava enämpi merkitystä.
Se virkaryhmä joka parhaiten tietää minuriteettikysymyksistä oon piplioteekkihenkilökunta. Net tietävä justhiins mitä Piplioteekkilaissa seisoo – ette niitten pittää tehhä työtä minuriteettikielitten kans.
Kunnila häätyy tarkastuksen mukhaan tulla pakko kysyä huoltajilta heän toivomuksia förskuulassa ja informeerata oikeuksista vanhoile jokka tartteva huoltoa
Tänäpäivänä tieto viiestä kansalisesta minuriteetista meän maassa oon pieni. Tässä Skolverket häätyy tarkastaa heän oppimateriaalia ja kunka minuriteettiä kuvathaan ja kattoa ette tieto heistä viethään etheenpäin.
Opettajakoulutukseen pittää kuulua tietoa kansalisista minuriteetista.
Minuriteettikielet pitävä saa isoman osan yleisraatiossa ja teveessä ja muissa meetioissa. Tässä haluthaan ette surnalistit koulutethaan aihneesta ja ette surnalistit koulutuksen aikana saava tukea ette tulla kakskielisiä.
Tarkastus kans nostaa esile net kylttyyrilaitokset missä minuriteetit pitäva näkyä enämpi; Kansananttikvaarievirasto, Kuninkhaalinen kirjasto, Kansanteatteri jne.
Pusitiiviä huomauksia
Tarkastus nostaa kans esile joitaki hyviä singnaalia. Esimerkiksi oon kunnat jokka kuuluva suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueissiin lissäintynhee tuplasti viiessä vuessa 38sta 75heen. Vielä kymmenkunta oon vuorossa.
Saamelaiset kielikeskukset Tärnabyssä ja Östersundissä oon tärkeitä toimintoja saamenkielen elävytyksessä.
Muun muassa tämän vuoksi osamietintö tullee siihen tulokseen ette kielikeskukset meänkielele ja suomenkielele pitäs järjestää.
– Siihen oon jo esitutkimus hallituksen pöyälä ette oon päästy hyvin matkhaan. Met esitämmä ette ISOF, Kieli ja Kansanmuistoinstityytti, tarkastaa kunka se järjestethään.
Kaks paikkaa Kielikeskukselle
– Kielikeskus asetethaan tietysti sinne missä minuriteetti oon, ja se oon Toornionlaakso. Piiain se tullee kysymys kahesta paikasta koska meänkielessä oon eri varieteettiä. Tässä valtio saattaa säästää jos se siirtää jonku viraston ja jakkaa huohneen kostanukset Kielikeskuksen kansa.
Nyt osamietintö lähtee remissile ja sitten tullee loppumietintö 15 marraskuuta. Jälkhiin uuenvuen asia tullee valtiopäivän pöyäle päätökselle.
Tarkastuksen kokohnaisena saattaa laajata hallituksen kotisivulta, sie löyät sen tästä ruottin kielelä Nästa steg? Förslag för en stärkt minoritetspolitik ja hallituksen avisiilmotus ja yhtheenveto esityksestä sie löyät tästä Seuraava askel minuriteettipulitiikassa? (ruottiksi)
Nootti: Perussuoja merkittee muun muassa ette hallintovirastot häätyvä antaa tietoa minuriteetitten oikeuksista ja antaa vaikutusvaltaa kysymyksissä jokka koskeva heitä. Minuriteettikielet ja minuriteettikylttyyrit pittää kans suojata ja eistää. Lasten kehittäminen kylttyyristä itenttiteettiä pittää eistää erityisesti.
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
Laki minuriteettikielestä föörskuulassa pitäs nostaa Minuriteettilaista Koululakhiin. Sillä tavala se sais isoman merkityksen. Kuva: Pexels
