Pipliotekaarie Anna-Leena Forsberg Suomeninstityytissä toivoo ette enämpi toornionlaaksolaisia tullee Suomeninstityythiin joka oon Birger Jarlinkaun tienoila. Valokuva: Susanne Redebo
Suomeninstityytin kirjasto aikoo ostaa ison määrän kirjalisuutta meänkielelä. Samala kirjastonhoitaja Anna-Leena Forsberg sannoo tervetuloa toornionlaaksolaisile huohneissiin Stureplanila Stokholmissa.
– Se mennee kans hyvin kaukolainata meiltä oman piplioteekin kautta läänissä koska meän piplioteekki oon klassattu kansanpiplioteekiksi, hään sannoo.
Suomeninstityytin huohneet 1890-luvulta omistethiin ennen Kristiliseltä föreninkiltä nuorile miehile ennenko Suomen föreninki osti net.1970-luvula kirjasto järjestethiin ja siinä oon tänäpäivänä Ruottin issoin suomenkielinen kirjakokoelma.
– Met olema spesiaalipiplioteekki joka toimii kansanpiplioteekkinä. Kaikki jokka asuva Stokholmin läänissä oon tervetulheitä käyttämhään sitä.
Seinäin sisäle mahtuu suunile 19000 meetiata. Issoin osa materiaalista, suunile 90 prosänttiä, oon suomeksi ja loput ruottiksi. Ruottinsuomalaiset kirjat oon omala hyllylä. Kirjastossa oon kans laaja kokoelma ruottinkielistä kirjalisuutta, suomalaista ja ruottinsuomalaista kaunokirjalisuutta ja fakkikirjalisuutta Suomesta.
Menny syksystä saakka oon erityinen hylly meänkieliselle kirjalisuuele. Se ei ole vielä niin suuri.
– Mutta meilä oon varhmaan enämpi titteliä muuala täälä huohneissa, sannoo piplioteekkiasistentti Eija-Liisa Knuutinen joka oon sanu tehtäväksi ette koota net kokhoon.
Ko paikalisosasto Toornionlaaksolaiset Stokholmissa vierailit piplioteekissä aprillissä niin kokoelma oli aika vaatimaton, piiain 40 titteliä, mutta Anna-Leena Forsberg ilmotti ette se oon vain alku.
Se ei ole aivan kirjoja meänkielelä jokka oon kiinostavat saa kiini mutta kans kirjalisuutta ruottiksi jokka selittävä rajaalueelta. Ja kirjoja jokka kirjailiat joila oon juuret Toornionlaaksossa oon kirjottanhee. Esimerkiksi Katarina Kieri, Tove Alsterdal, Gunnar Kieri, Mona Mörtlund…
Hylly missä oon kirjalisuutta meänkielelä ja meänkielestä ei ole niin pitkä tänäpäivänä mutta tullee kasuamhaan tulevaisuuessa. Valokuva: Susanne Redebo
Saattaa kaukolainata kirjoja
– Met olema aatelhee ette hylly kasuaa hyvin pitkäksi.
Net jokka käyttävä kirjastoa enin tänäpäivänä oon ruottinsuomalaiset.
– Se olis mukava jos toornionlaaksolaisetki tulisit meile, ko mie tiän ette monela piplioteekilä oon kauhean pienet kokoelmat meänkilisiä kirjoja.
Niin sanotut kuljetusloovat maholistava kaukolainaamisen, mikä merkittee ette saattaa tilata kirjoja yhestä kirjastosta Stokholmin läänissä ja jättää takasi toisseen.
Suomeninstityytti meinaa nytt käyä läpi millä förlaakila oon meänkielisiä kirjoja ja ottaa yhtheyttä niitten kans.
Piplioteekkiasistentti Eija-Liisa Knuutinen selittää ette se oon tetektiivityötä ette saa framile mikkä förlaakit markkinoitteva meänkielistä kirjalisuutta.
Anna-Liisa Forsberg oon saanu käsityksen ette se oon vähän jokka kirjottava uusia kirjoja minuriteettikielelä.
Piiain sie saatat tipsata henkilökuntaa mistä net löytävä uusia ja vanhempia kirjoja meänkielelä? Meilaa [email protected]
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
STR-T:n jäsenet Tuula ja Kurt Kalander Haaparanta/Toorniosta oottava ette saa tutkia meänkieltä syvemästi. Valokuva: Susanne Redebo
