SONY DSC
Jarhosessa oli kerran mailmassa 500 asukasta. Tänä päivänä vakituisten asukhaitten määrä oon laskenut 50:en. Kuva: Eva Sollén.
Kirja kauhniista Jarhosesta tarkotettu muuale mailmale eksynheile toornionlaaksolaisile oon juuri julkastu. Sen oon kirjottanheet Gunvori Wirtala yhessä nepokoittensa, Uuentalon Ingvarin ja Bernhartin, kansa.
– Met halvama antaa kyläle kirjan jossa oon kaikkia sitä rakhautta jota met tunnema sitä kohthaan, sannoo 80-vuotias Gunvori.
Kirjottaja oon jo monta vuotta asunut Uumajassa mutta hään oleskellee lapsuuen koissa Jarhosessa monta viikkoa joka kesä. Hään oon tyypilinen muuttolintu, joka tullee takasi vuosi vuelta.
– Mitä pitemphään mie ole poiessa sieltä, sitä selvemäksi tullee se, kunka kaunista sielä oon kesälä.
– Meän lapset ja lastenlapset hään ei tiä mithään kaikista mitä Jarhosessa oon tapahtunnu, ja siksi se tuntu tärkeältä antaa ulos kirjan. Se varmasti innostaa kaikkia toornionlaaksolaisia jokka oon siirtynhee sieltä, kaikkia joila oon juuret sielä ylhäälä.
Kirja kuvvaa elämää sielä ylhäälä ja isoa työnantajaa Köngäsen ruukkia, jolla oli entisaikhaan paljon vaikutusvoimaa paikkakunnala.
Gunvori Wirtala oon täyttänyt 80 vuotta ja oon nyt alottanut hänen toista kirjaa, jonka teemana oon kuolema. Kuva: Privaatti
”Meän kotiseutu kauhniissa Toornionlaaksossa”-kirjan pärmässä näkyvät Jarhosen ensimäiset talot.
Oli ensimäinen sähönkäyttäjännä
Lukija pääsee matkhaan histurialiselle reisule johonka oon liitetty henkilökohtaisia haastaatteluja kyläkändisten kansa niinku Kemin Eetvi ja Anttilan Nanna. Tuskin monet tietävät ette Jarhois oli yksi niistä harvoista kylistä jokka sait sähön yhtaikaa ko Stockholmi. Se johtu siittä ette Köngäsen pruuki päätti rakentaa jauhomyllyn kylhään.
Toinen muistamisen väärti histuurialinen merkkipaalu oon pääsiäskilpahihot ko mailman parhaat hihtajat tulit pikkukylhään, Jarhosheen. Assar Rönnlund, Sixten Jernberg ja suomalaiset eliittihihtajat olit aina valhmiit tulheen Jarka IF:in kilpahihthoin. Joinaki vuosina sinne tuli yli 6000 kattojaa, ja sehään oli haaste kyläle jossa asu vain 500 henkeä.
– Sehään kansa kasvatti monta hyvvää hihtajaa, yksi niistä hään oon Ida Ingemarsdotter, jonka isä oon kotosin Jarhosesta.
Jarhosen kaunis kylä nähtynä Eva Sollénin kaameralinsin läpi.
Ensin rakenethiin sauna
Kemin Eetvin kertomuksesta Gunvori halvaa erityisesti huomaottaa. Se antaa muun muassa kuvan siittä, kunka Toornionlaaksossa rakenethiin talot.
– Se alko aina saunasta, jossa asuthiin sillaikaa ko navetta ja talli rakenethiin. Viimiseksi rakenthiin päärakenus.
Eetvi selittää kansa jänkkäniityistä ja kulutushommasta Toornionväylälä, jossa plassit saatoit olla sata meeteriä pitkät. Kirjassa oon kuva viimisistä kulutuksista 1971.
Kirjassa selitethään tervanpoltosta, tiilinpolttamisesta, poronhoiosta, jäänlähöstä, lestaadiolaisuuesta ja korpelanliikheestä.
Palkittu valokuvvaaja Eva Sollén Luulajasta oon ottanut suuriiman osan kirjan kuvista. Kirja oon 180:n sivun pituinen ja sitä saattaa tilata adressistä [email protected]
