Kuva: Uumajan kunta/Sara Stenberg
Tuliskohaan Uumajasta ensimäinen kunta Norrbottenin ulkopuolela, joka pääsis meänkielen hallintoaluheeksi? Ei, ei vielä, sanovat kunnanfyllmäktigen politiikkerit varsin, sen jälkhiin ko het oon hylähneet Liberaalitten alotheen siittä.
-Jos meän omat politiikkerit olisit hyväksynheet tämän niin Uumaja olis ollut vuorossa sinä päivänä ko hallitus tekkee myönteisen päätöksen hallintoaluheista, sannoo pettynyt Kerstin Salomonsson, Uumajan Toornionlaaksolaisten puhheenjohtaja.
Fyllmäktigen jäsenet oon hylähneet alotheen viittamalla siiheen yytreetninkhiin, jota hallitus oon tekemässä vähemistölain ja vähemistökielten maholisesta uuistamisesta. Yytreetninkin, jota entinen valtiopäivämies Lennart Rohdin oon tekemässa, ootethaan tulevan valhmiiksi kesälä 2017. Ennen tätä hallitus ei nimitä uusia meänkielen hallintoaluheita.
-Tuo hylkääminen tuntuu ikävältä, sannoo Kerstin. Siinä olis symbooliarvoa jos sanottaishiin ”joo”, ko se näyttäis ette politiikkerit halvavat saa meät myötä kärhöön.
Uumaja oon se kunta Norrbottenin ulkopuolela jossa oon enniiten asukhaita joila oon juuret Toornionlaaksossa ja jokka puhuvat meänkieltä.
-Täälä oon paljon toornionlaaksolaisa opisekelemassa ja net jäävät tänne asuhmaan. Jos saataishiin enämpi rahhaa niin revitalisointi sais enämpi vauhtia.
Tämä ei ole ensimäinen kerta ko Uumajan kunnanjohto hylkää hakemusksen hallintoaluheen asemasta. Vuona 2014 Kerstin Salomonsson jätti kansalaisförslaakin samasta asiasta – mutta se sai kieltävän vastauksen. Siittä huolimatta ette Uumaja jo silloin oli saamen (2010) ja suomen (2012) kielten hallintoalue. Hylkääminen oli kytketty raharesyrshiin. Kunta joka oon kahen vähemistökielen hallintoalue saapii ekstramäärärahhaa valtiolta, mutta jos siiheen tullee kolmas niin syntyy vaara ette näitten kahen muun vähemistöitten määrärahhaa vähenethään, sielä luulthiin. Ja tämä saatto johtaa resyrsikilpaihluun.
Kerstin Salomonsson, Uumajan Tornionlaaksolaisten puhheenjohtaja, oon pettynyt kieltävän päätöksen jälkhiin. Kuva: Privaatti
Vähemmistöt panhaan vastakkain
Mutta Peter Sedlacek, yksi niistä lineraalitten etustajista, jokka oon syksyn alotheen takana, oon sitä mieltä, ette Uumaja tänäpäivänä saapi suurempaa tukea valtiosta ko muut hallintoaluekunnat, Toornionlaaksossa, joita tämä kilpailu ei koske.
”Met emmä saata nähhä miksi met Uumajassa, joila kuitenki oon niin myönteisiä kokemuksia työstä vähemistökielten kansa, emmä jatkossaki saattaisi pysyä linjala asiasta emmäkä joutuisi panheen vähemistöt vastakkain”, kirjottavat Peter Sedlacek, Peder Westerberg, Ulrica Westerlund ja Emma Strömberg.
Uumajasta tulis siinä tapauksessa kaheksas meänkielen hallintoalue Ruotissa Jellivaaran, Kierunan, Pajalan, Mataringin, Haaparannan ja Kaihnuun jälkhiin. Vuona 2014 Luulajan kunta kansa teki päätöksen meänkielen hallintoalueesta, mutta hakemusta ei ole vielä käsitelty siksi että hallitus oon tutkimassa lain maholista uuistamista.
-Nyt me saatama vain kattoa mitä tapahtuu ko tämän vähemistölain tutkimus oon valmis, sannoo Kerstin Salomonsson, joka ei ole menettäny toihveita.
Meänkielensi Erling Wande
Peter Sedlacek, L, oon yksi niistä uumajalaisista politiikkeristä jokka oon jättänheet sisäle alotheen Uumajan kunnan määräämisestä hallintoaluheeksi. Kuva: Liberalerna
