Lennart Rohdinilla oon aikaa jyyhniin 2017 asti selittää kunka minuriteettipolitiikkaa voitais parantaa. Kuva: Susanne Redebo
-Siittä ei ole eppäilyäkhään ette kulttuuri- ja demukratiiministeri Alice Bah Kuhnkela oon pyrkimyksiä vahvistaa minuriteetitten oikeuksia, sannoo Lennart Rohdin siittä ette hään oon saanut tehtäväksi tutkia kunka minuriteettipolitiikkaa saattais vahvistaa. Mutta kysymys oon kunka met saatama estää kuntia olheen välittämättömiä siittä perustuesta johonka kaikila minuriteetilä oon oikeus.
Septemperin alussa hallitus esitti uutisen, ette nyt tehhään tutkimus siittä, kunka lakia viiestä kansalisista minuriteetistä nouatethaan. Tehtävhään kuuluu kansa pyyntö esittää kunka näitä oikeuksia saattas vahvistaa. Entinen valtiopäivämies Lennart Rohdini oon nimitetty yytreetariksi mm. siksi ko hään oon perilä näistä asioista ja siksi ette hään oon kovasti innostunnut niistä.
-Sain kysymysken jo viimi kevväinä, sannoo Lennart, ko met kohtaama häntä mupiilin kautta Ljusdalissa, jossa hällä oon toinen kotipaikka. Mie olin alussa aika eppäilevä. Mie ymmärsin ette se olis aika hankala keritä tehhä sen valhmiiksi ennen seuraavaa vaalia (2018).
Hään orjaili kansa vähän sitä, ette direktiivit tulisit olheen liian tiukat. Mutta osottautuki ette oliki päinvastoin. Net oon oikeen väljät ja kyse oon siittä, kerkiääkö hään tehhä kaikki osat valhmiiksi ennen jyyniä 2017, joka oon pantu lopetuspäivämääräksi.
-Saan tehhä minkä voin, tämä oon kuitenki tärkeä kysymys.
Suuriin osa kunnista ei hoija asioita
Työ alkaa sillä, ette Lennart kohtaa ministerin ja ette het neuvottelevat keskenhään siittä, mitä asioita sopis priuriteerata. Tehtävhään kuuluu mm. ette viitata minuriteettipolitiikan heikkoukshiin ja vahvoihiin puohliin, ehottaa kunka määräyksiä soppii seurata, kunka valtion perhäänpion sopis järjestää ja tutkia mitä saattas tehhä ylheisesti samhällin minuriteettitietämyksen parantamiseksi.
Yytreetninki oon tulos siittä, ette oon kritiseerattu, kunka minuriteettlakia seurathaan. Ennenko tullee päätös uusista hallintokunnista hallitus halvaa tutkia puutheita. Tutkimuksissa oon tullut framile esimerkiksi ette maan 290:stä kunnista ei ees puolet pyri täyttämhään laissa säätettyä perustukea minuriteetile (oikeus informasjuunista ja osanottamisesta).
-Planeeraus- ja rakenuslaista kunnan virkamiehet ei saata koskhaan sanoa ette het ei ole tietosia muutoksista lainsäätänössä. Mutta sen het tekevät ko oon kysymys minuriteetitten oikeuksista.
Mitäs sie toivot tästä yytreetninkistä?
– Prupleemiä oon erityisesti kahesta asiasta. Toinen oon koulu ja äitinkielenopetus, opettajat, opetusvälihneet ja tämmöset, mutta sitä tutkii nyt koulutusdeparttementti. Toinen asia, joka kuuluu minun oshaan, oon perustuki.
Niissä 75:ssä kunnassa, jokka kuuluvat hallintoalueesheen, jossa oon joku näistä kolmesta kielistä meänkieli, suomi ja saame, minuriteettipolitiikka toimii siksiki hyvin, Lennart painottaa. Mutta muista kunnista vain piolinen oon ollenkhaan välittänny koko asiasta vaikka oon kulunut jo seittemän vuotta siittä ko laki synty.
Perustuki oon se suuri haaste
-Kunkas sais kaikki kunnat ymmärthään ette laki koskee heitäki? Tässä tarvithaan paljon neuvottelua ja tukea siittä minkälaisia keinoja saattas käyttää.
-Jos tullee uusia lakia suunittelu- ja rakenusalalta niin kukhaan ei sano ette ”ei meilä ollu aavistustakhaan niistä”. Mutta näin sanothaan minuriteettilaista.
Kauhistuttava oon kansa koko samhällin iso tietämättömyys minuriteetistä. Samala sielä löytyy uteliaisuutta ja intressiä ko ihmiset vain saava vähänkhään tietoja, sannoo Rohdin.
-Tietämättömyyttä ei ole vähhinthään hallituksen kansliissä. Koulu oon pannu niin tehokhaan märän filtin meän minuriteettien histuurian yli ette ihmiset ei ollenkhaan tunne sitä.
Metavisi aikoo tulevaisuuessaki välittää tietoja yytreetninkityön tiimoilta.
Meänkielensi Erling Wande
Kultuuri- ja demukratiiministeri Alice Bah Kuhnke Vasikkavuomassa kesälä 2016. Kuva: Maja Mella
