Wp/fit/A. W. Yrjänä.
 A. W. Yrjänä (oikeala nimelä Aki Ville Yrjänä, s. 30. heinäkuuta 1967 Kemissä) on suomalainen rock-muusikko ja tiktari. Hän on tullu tunnetuks CMX-bandin laulajana, sanottajana ja basistina. Hän on kans säveltäny suuriiman osan CMX-bandin lauluista. Lisäks hän on julkassu viis tiktikokoelmaa.
Yrjänä asui nuoruuessa Torniossa, jossa hän 18-vuotihaana perusti CMX:n. Yrjänä toimi kans vuosina 1986–1988 torniolaisen hardcore punk -bandin Terveiden Käsien kitaristina ja pelasi bandin EP-levyilä Oma koloni, Anno Domini jan Pahan voima. Kysheisilä EP:ilä Yrjänä vastasi kans kappalheitten sävelyksistä. Kun hän siirtyi Helsinkhiin hän opiskeli yliopistossa teolokiaa ja filosofiaa. Hän jätti jälemin opinot kesken ja siirtyi kokohnaan musiikin alale.


Wp/fit/Aafriikka.
Aafriikka oon mailman toiseks suuriin maanosa. Sen pinta-ala oon 30 065 000 km², joka on 20,3 % Maan maapinta-alasta. Aafriikan yli miljardi asukasta vastaava noin 14,8 % koko mailman ihmisistä.


Wp/fit/Aapua.
 Aapua on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa jossa on 122 asukasta (2005). Kylässä on Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys (STR-T) kanslia.


Wp/fit/Aapuajoki.
Aapuajoki lähtee Aapuajärvestä ja valoaa Pentäsjokheen.


Wp/fit/Aareavaara.
Aareavaara on kylä Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Aarehauta.
Aarehauta, Aarihauta eli Aarnihauta sanothaan olevan saamelaisitten huonon aijan kätköjä sillon kun ryssäläiset olit seuvuila. Aartheet on jäänheet methään jostaki syistä ja niitä moni pölkää eikä tohi hakea koska niissä on vahti, sanothaan Skaulossa. Diirivaarassa Älgdahli löysi aartheen Puolamaanrovan luolasta, mutta ei saanuku kahvan ja tuohisyrjän matkhaan kotia. Koko vaara tärisi kun se veti pois kahvan. Aare oli kiini. Samana iltana vartijat yritit tulla korsteenin kautta hänen talhoon. Onneks oli pelli kiinni! Pari viikkoa myöhemin hänen koira katos iänkaikkisesti. Hän ei tohtinu mennä nouthaan koko aaretta. Jos kahva makso koiran, niin mitäs ei maksa koko aare? Älgdahl sanoi. Toinen mies löysi aartheen suuren kuusen alta kun oli poromettässä. Meinas toisena päivänä noutaa aartheen, mutta ei ollu ennää kuusta eikä aaretta jäljelä. Katosit tyhjään. Aarihauaksi kuttuthiin Skaulossa kans jonkinlaisia kuoppia, saaliskuoppia, missä oli tuhkaa ja hiiliä. Tuhka piethiin pyhänä. Purnussa meinathaan ette muutamissa aarihauoissa on käärhmeitä ja aare on säkissä. Robert Karlsson, Purnusta, näki aarivalkean kahesti eikä siltikhään löytäny aaretta. Se on haltian aare.
Kainulasjärvessä Palonraukka jätti hopea-aartheen kylän suuriiman männyn alle.Mutta siinä ei ole ollu monheen vuotheen yhtään aarnivalkeata.
Aarivalkea.
Aarihauan päälä loistaa välistä aarivalkea. Rissan aarivalkea on ylheisesti tunnettu. Mutta niitä on nähty Keppuvuomala ja Sammakossa ja monesa muissa paikoissa. Jokka on hakenheet Rissassa on pakotettu poies sieltä, laukkonheet pakhoon. Suuri elämä ja jyskytys on kuulunu sillon mettästä, tietävät ihmiset jokka asuvat Rissan lähelä Kuusihuornaksessa, selitti Algot Eriksson. Kerran miehiä näit valkean tuohustuksessa ja huusit: - Olettako ihmisiä eli manalaisia? Ilmottakaa! Ei vastausta eikä valkean siijaa ollu toisena aamuna siinä paikassa.
Parakkassa meinathaan ette aarivalkea ilmottaa aartheen paikan. Aarivalkea pallaa syksyilä ja on aartheen vartija. Jos sen löytää sinne pittää mennä kahen pyhän välissä ja viskata teräksen valkean yli. Jos pölkää ei saa aaretta. Mutta rohkea mies pittää kaivaa sen sinivalkean alta, sannoo purnulainen ukko. Lappalainen, Ruunakka, Skaulossa oli piilottanu paljon methään, Keppuvuoman ympärilä, ja viimisillä päivinä se käelä viittasi suuntaa ja yks ämmä näki mihinkä päin. Aarehauta paloi 7 vuotta, sieltä mistä se viittasi. Sitten se pallaa joka seittemäs vuosi. Joka saattaa pittää silmät auki ja näkkee sen aarevalkean, ja räpöttämättä mennee sinne ja jättää veitten saapi aartheen. Ämmä joka näki ei ymmärtäny tätä.
Lähe.
Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok..


Wp/fit/Aarne Heikinheimo.
Aarne Silvio Heikinheimo (20. maaliskuuta 1894 Torniossa – 24. tammikuuta 1938) oli suomalainen jääkärijeneraalimajuri. Hänen vanheemat olit ylimettänhoitaja Johan Henrik Heikel ja Sally Armida Thauvón. Hänen vihithiin avioliithoon vuona 1919 Sylvi Amalia Jurveliuksen kanss.


Wp/fit/Aasia.
Aasia on maapallon suuriin maanosa niin väestölthään ko pinta-alaltaki. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa kvatraaattikilometriä, ja se on 29,4 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta.


Wp/fit/Aavasaksa.
Aavasaksa on Suomen Ylitornion pohjoispuolela vaara Tornionväylän varrela. Aavasaksala juhlithiin ennen juhanesaattoa. Tulthiin hyvin pitkiltä matkoilta Aavasaksale, vaikka ei ollu ees kunnon teitä ja aina vähemin piiliä. Lastipiilin lavala oli yks malli kulkea. Esimerkiks oli tapa Kainulasjärvessä ette viettää juhanesaattoa Aaavasaksala, johonka on noin 130 km matkaa.
Ryssän tsaari rakensi Aavasaksan lakheele kesätuan joskus 1900-luvun alkuvuosina, mitä se kuitenkhaan ei koskhaan käyttäny. Annikki Kariniemen kunniaks on yks patsas pystytetty tsaarin kesätuan kyljessä.


Wp/fit/Abejar.
Abejar on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Abisko.
 Abisko on kylä Kirunan kunnassa. Abisko on tunnettu tunturihihosta ja slaalomitörmistä.


Wp/fit/Adradas.
Adradas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Afghanistan.
Afghanistanin islamilainen republikki eli Afghanistan on islamilainen sisämaavaltio Aasiassa. Maan pinta-ala on noin 650 000 kvatraattikilometriä ja arveltu asukasluku vuona 2010 noin 29 miljuunaa. Pääkaupunki on Kabul. Sen krannimaat on Turkmenistan (yhteistä raijaa 744 km), Uzbekistan (137 km), Tadjikistan (1 206 km), Kiina (76 km), Pakistan (2 430 km) ja Iran (936 km).


Wp/fit/Aho.
Aho on kuollu kruunutorpparin kylä lännen puolela Narkausta, Narkausjoen sillala. Sannan Jussa oli viimisiä asukhaita 1980-luvula.


Wp/fit/Aitta.
Aitta (r. härbre) oli aiemin kaikila suuremila taloila ja siinä piethiin talon jyvät laarissa ja säästethiin kaikenlaista ruokaa ja myöhemin parempaa vaatettaki. Net olit useasti rakenettu aika pienheen pinta-alhaan, mutta kaks kerrosta. Kesäsin nuoremat saatoit käyttää aittaa nukkumatupana koska se oli viileämpi nukkumahuone. Nykysin aittat on menettänheet alkuperäisen merkityksen ja nyt niitä käytethään koristheena, tupana, säilytystalona y. m. Uuemat aittat on useasti pienemät ja enemän kartanon koristheen merkitykselisenä.


Wp/fit/Akamella.
Akamellan hautausmaa on jo yli sata vuotta sitten hylätty hautausmaa Muodoslompolon lähelä, Muonionväylän rannala, ja se oli alkuperin vanhaa pyhä saamelainen paikka. Son Muonioniskan ensimäinen hautauspaikka. Akamella on ylheisesti tunnettu paikka missä liikkuu paljo manalaisia.
1600-luvula Lapissa oli kova usko noithiin ja taikhoin, väkevistä saarnoista ja kirkolisista toimituksista huolimatta. Tällä tavala noituus ja taikauskoisuus sai vallan kans Akamellan hautausmaasta. Tarina kertoo, että Akamellan hautauspaikaksi on valinu vainaja itte. Lapinakka oli hauattu. Hän oli panttu ensin sopivaksi kattothuun tiehvaan Muonionväylän varressa. Akka ei kuitenkhaan saanu kaipaamaansa rauhaa, vain ilmestyi sieltä ihmisile huolestunheena sanoen: "Ei tähhään tiehvaan, mutta siihen, joka on alempana". Ja niin vainaja siirethiin pyytämänsä väylänmukhaan. Tämä kansantarina pani vauhtia Akamellan hautausmaan levottomille manalaisile.
Akamellan ympärilä oli aiemin hirsimuuri. Muurin sisäpuolela oli talvisin valhmiiksi kaivettuja tilapäisiä hautoja, joihin vainajat laskethiin oottamhaan kessää ja kirren sulamista, niin ette vainajale voithiin kaivaa oikea siunattu hauta. Ruumis laitethiin useasti joko arkhuin eli ahkihoin, mutta ruumista varten saatethiin kans veistää noin 4–5-kertanen hirsikehä, joka oli niin suuri, ette siihen saatethiin hauata myöhemin kans muita suvun jäseniä. Kehikon pääle laothiin plankuista päälys. Hautamuistomerkkinä saattoi olla 3-metrinen veistetty hirsi eli pölkky, johon oli kaverettu risti ja risthiin vainajan nimi. Ristin yläpuolela syvenyksessä oli pyöreä klasi, jota kuttuthiin uskonsilmäksi.
Suomen soan (1808–1809) jälkhiin muoostui uusi valtakunnan raja Könkämäenoa, Muonionväylää ja Tornionväylää pitkin. Raja hajotti pitäjät ja seurakunnat kahtheen oshaan. Näin kävi Muonioleki ja Akamella jäi vainajitten kans Ruottin puolele, koska se sijaitti väylän länsirannalla. Seurakuntalaisitten yhteisen kalmiston histuuria päättyy oikeasthaan tähhään, kuitekki vasta vuonna 1823. Kun Muonio oli tullu omaksi kirkkoherrakunnaksi vuona 1812 perustethiin noin kuttuttu kirkkotarhaa kirkon vierheen. Ja näin Akamellan hautausmaa alkoi jäähmään unohukshiin. Hirsikehitten päältä kattoplankut lahosit ja tipuit alas, ja vanhaan kansan luut tulit näköselle. Akamella oli pölättävä paikka. Pölön tunnetta lisäsit kaikenlaiset peltiset kilistimet ja helistimet, jokka olit laitettu hautamuistomerkkitten yhteytheen. Tyypilisin kilistin eli helistin oli tuuliviiri. Tuulisella ilmala ne sait aikhaan helisevää epämiellyttäviä ääniä ja tehit hautausmaasta entistäki kammottavaman. Viimein Muonionalustan kauppias Kusto Forsström kauhistui hoitamattomhiin hauthoin ja voimasi ne omala varoila kunthoon.
Viiminen ruumis Akamelhaan on hauattu noin vuona 1902. Hän oli Karesuvanon nimismies Forsström, eli eelä mainitun "Muoniovaaran porvarin poika". Häntä kuttuthiin pikkupapiksi. Hän oli nimittäin lukenu papiksi, mutta ryhtyny nimismieheksi, koska ei kokenu tuntevansa kuttumusta papin työhön.


Wp/fit/Ala-Tornio.
Ala-Tornio on paikka Tornion kunnassa.


Wp/fit/Alasoppero.
 Alasoppero on kylä Kirunan kunnassa


Wp/fit/Alavojakkala.
Alavojakkala on paikka Tornion kunnassa


Wp/fit/Albaania.
Albaania eli Albaanian tasavalta (albaniaksi Shqipëria eli kokoitten maa, suom. Albania, ruo. Albanien) on tasavaltanen valtio Balkanila, Euruupassa. Sen rajakrannit on Montenegro, Makeduunia, Kreeklanti, Kosovo ja Serbia. Lännessä Albaania rajottuu Välimerheen.
Albaania on Yhistyneitten kansakunnitten, Pohjois-Atlantin liiton, ETYJin ja WTO:n jäsen. Maa hakkee Euroopan unionin jäsenyyttä.


Wp/fit/Albert Pekkari.
Albert Pekkari oli syntyny 1913 Täränössä, kuolu 1990 Haaparannala. Albe oli Haaparannan jymnaasian rehtori monta vuotta. Velimies Kalle Pekkarile. Albe toimitti Matti Kentän kans ensimäisiä meänkielen kirjjoja joka oli kokoelma tekstiä monelta kirjottajalta. Pekkari oli "jäsen" Tornionlaakson maffiassa.


Wp/fit/Alconaba.
Alconaba on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alcubilla de Avellaneda.
Alcubilla de Avellaneda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alcubilla de las Peñas.
Alcubilla de las Peñas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealafuente.
Aldealafuente on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealices.
Aldealices on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealpozo.
Aldealpozo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldealseñor.
Aldealseñor on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Aldehuela de Periáñez.
Aldehuela de Periáñez on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alentisque.
Alentisque on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Algeria.
Algerian temukraattinen kansantasavalta eli Algeria on valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren rannala. Sen krannimaat on koilisessa Tunisia, iässä Libya, kaakossa Niger, lounhaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Länsi-Sahara ja Marokko. Algeria kuuluu Maghrebin maihin ja on pinta-alalthaan Afrikan suuriin maa.


Wp/fit/Aliud.
Aliud on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alkkula.
Alkkula on kylä Ruottin puolen Ylitornion ja Suomen puolen Ylitornion kunnissa. Suomen puolen Ylitornion kirkonkylä on Alkkula. Ruottiks Alkullen.


Wp/fit/Almajano.
Almajano on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almaluez.
Almaluez on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almarza.
Almarza on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almazul.
Almazul on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Almazán.
Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa. Kunnan pinta-ala on 165 kvatraattikilometriä. Vuoen 2004 väestölaskun mukhaan kunnan asukasmäärä on 5 725 asukasta, eli 34,9 asukasta/km².


Wp/fit/Almenar de Soria.
Almenar de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alpanseque.
Alpanseque on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Alposjärvi, Pello.
Alposjärvi oon kylä Pellon kunnassa. Toinen Alposjärvi oon Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Ameriikan lestaatiolaiset.
Ei tilastoista tiä kukka Ameriikan emikrantista olit tornionlaaksolaisia, kveeniä eli saamelaisia Ameriikassa ja mihinkä net suomenkieliset kolmesta maasta menit Ameriikasssa. Saamelaisisitten emikrasuunista on jonkin verran enemän informasjuunia. Heitä saattaa silti jäljittää heitten asuinalueishiin uuessa maassa kattomalla missä Lestaatiolaisuus oli/on vahva ja missä perustethiin lestaatiolaisia seurakuntia. Kaikissa kolmessa-neljässä eetnisissä ryhmissä oli paljonLestaatiolaisuus joskus 1860-luvulta lähtien. Ensimäinen Lestaatiolainen seura Ameriikassa perustethiin Cokato, Minnesotassa, 1872..
Aikakautta 1864-1895 kuttuthan Suuri Lestaastiolaisitten Mikrasuuni, joka alkoi jälkhiin Lars leevi Laestadiuksen kuoleman (1861). Köyhyys ja halu ellää omassa uskossa omassa seurakunnassa alotti suuren leestaatiolaisitten muuttoaalon. Suomalais Ameriikan Lestaatiolais seurakuntia perustethiin Michikaanissa, länsi Minnesotassa, South Dakota, Oregon, ja Washingtonissa.
Hancockhiin ja Kalumeethiin tuli paljon tornionlaaksolaisia, pohjoisnorjalaisia ja pohjoisusuomalaisia. Koska net tulit lestaatiolaisuuen yinalueelta niin rohki moni niistä oli lestaatialaisia jo ko kotimaa jätethiin. Moni oli saamelainen ja suomenkielinen norjalainen. Hancokhiin tuli ensimäinen lestaatiolainen saarnamies 1869, Antti Vittikko Huhta (1816-1890), joka oli Ruottin Alatorniolta kotosin ja jota kuttuthiin Prännärin Antti. Alusta lähtien kasusi konfliktia lestaatiolaisitten ja muitten kristinuskolaisitten kesken. Ei tykätty esimerkiks ette lestaatiolaisila oli sellaisia kämppäkokkouksia ja liikutuksia Lestaatiuksen seuralaiset eristethiin ylheisestä Skandinaavisesta Luterilaisesta kirkosta. Sen takia Solomon Korteniemi, Tornionlaakson Alkkulasta 1873 perusti uskovaisitten kans Ameriikan toisen lestaatiolaisseuran nimeltä Solomon Korteniemien Luteerilainen seura, jonka nimi muutethiin 1879 myöhemin Suomen Evanjeelilainen Luteerilainen Kirkko, Kalumeetissa ("Finnish Apostolic Lutheran Church"). Lestaatilaiset itte kuttuvat heitä "apostolisluteerilaisiksi". Varsin rakenethiin lestaatiolaisitten ensimäinen kirkko 1873, missä maalikkosaarnaaja Korteniemi piti jumalanpalveluksia. Uskonon takia heitä vainothiin ja Korteniemi joutui vankilhaan "epäviralisen" vihkimisen takia. Se Luteerilainen seura oli jo alusta lähtien nelikielinen (suomi, morja, ruotti ja saami) mutta suomi oli silti vahviin kieli. Tulkkauksia suohmeen tehtiin jo alusta asti. Pasturit ja saarnamiehet olit enimäksheen norjalaisia, ja suomalaista pappia ei alussa ollu. 1890-luvula Kalumeetin seura oli Pohjoisameriikan suuriin lestaatiolainen seura, ja sen pappi oli A.L Heideman Oulusta (1862-1928), joka oli kuuluisia kova saarnamies.


Wp/fit/Ameriikan matkustajat.
Hyvin paljon oon tutkittu ja kartoitettu sekä Ruottissa, Suomessa, Norjassa ette Ameriikassa kuinka Pohjoismaista tuli väkeä Ameriikhaan 1800-luvun loppupuolela, jonkin verran aiemin ja jonkin verran 1900-luvulaki. Mutta Pohjoismaitten minuriteettit oon jäähneet tutkimatta. Meilä on tietoja kuinka monta suunile meni joka kunnasta Ameriikhaan, vähemin mihinkä net menit ja kaikhiin vähhiiten mitä kieltä net puhuit. Tutkimus tietää hyvin vähän kuinka monta saamelaista, meänkielistä meni Ameriikhaan ja mihinkä net menit sinne. Uskontoseuroitten kautta saattaa arvata mihinkä saamelaisia ja meänkielisiä siiryit, koska Laestatiolaisuus on tyypilinen niile minuriteettiryhmile. Mutta henkilöt katoaavat suomenkielisitten kesken Ameriikassaki. Sen takia yks "suomalainen" Michikaanissa väitti pojalensa ette "ei ole olemassa aitoa suomalaista", Itte hän puhui suomea mutta oli saamelainen Norjasta.. Meänkieliset ja kveenit Ameriikassa jokka menit Norjan kautta laskethiin olevan norjalaisia ja ruottalaisia mutta ilmotit itte, suulisen tietojen mukhaan, useasti olevan suomalaisia, koska net osasit suomea ja useasti ei halvanheet paljastaa ommaa toelista taustaa monestaki syistä. Michikaanissa tehtiin esimerkiks 1923 pitkät listat "Ameeriikaansuomalaisista" missä oon alkuperäinen sukunimi ja kotipaikka mainittu. Hyvin suuri osa niistä "suomalaisista" tulit Norjasta eli Ruottista. Saamelaiset Norjasta, Suomesta ja Ruottista laskethiin olevan norjalaisia, suomalaisia ja ruottalaisia. Ja aiot suomalaiset Suomesta laskethiin aina 1917 olevan ryssäläisiä. Tutkimukset ja kuvvaukset Ameriikan "suomalaisista" esimerkiks Michikaanissa ei ees mainitte ette Kalumeetissa oli huomattava määrä suomenkielisiä tornionlaaksolaisia, pohjoisnorjalaisia ja saamelaisia. Enniiten "suomalaisia" asutti Michikaanin niemenmaata Lake Superirorin etelarantaa jota välistä kuttuthaan saunapeltiks
Emikrasuuni Tornionlaaksosta ja Pohjoisnorjasta.
Tornionlaaksossa emikrasjuuni alkoi myöhemin ko Eteläruottissa ja suuriin osa niistä olit asukhaat Tornionlaakson Matarengin ja Haaparannan kunnista. Mutta koko Tornionlaaksosta menthiin varhain Pohjoisnorjan Kaavuonhoon/Kåfjordhiin, missä alethiin kuparikruuaa 1820-luvula. 1860-luvula kruua sai vaikeuksia ja väestö jatkoi matkaa sieltä poikki meren. Ameriikasta asti tuli 1864 ajenttia "Calumet Mining Companysta" värväämhään kruuatyöläisiä Kaavuonosta Kalumeethiin ja net jokka lähit sait lipun maksetuksi kruuafirmalta. Ensimäinen laiva jätti Trondheimin haminan 1865 ja yli 30 "suomalaista" ja saamelaista olit mukana Quebecin matkala, ja sieltä toisela venheeltä poikki suuren järven. Nämät "suomalaiset" olit ensimäiset suomenkieliset jokka siiryit Keskiameriikhaan -
Nykysestä Pajalan kunnasta emikrasjuuni lähti käynthiin 1870 ko 3 emikranttia lähit Ameriikhaan eli Kanathaan. Viiminen emikrantti lähti vasta 1942. Enniiten emikranttia Pajalasta oli vasta 1930-luvula, justhiins ennen toista mailman sottaa. Yhteensä Pajalan kunnasta lähti 524, ja aika justhiins puolet olit vaimoja, joka oli hyvinki harvinaista. Koska tiämä ette miehet olit enemistönä lähtemhään Ameriikhaan ja ette vaimot nykyaikanaki on ylheisesti olheet halukhaamat lähtemhään Pajalasta etelä Ruothiin niin se halvukhuus lähteä Pajalasta on vanheempaa perinettä.
Haaparannan, Karl-Gustavin, Alatornion ja Matarengin seurakunnista/kunnista lähti vuosina 1881-1930 noin 2432, mutta Torikan mukhaan sieltä lähit ensimäiset jo 1865 Lapinjärvestä. Valitettavasti tämä ensi porukka, joka oli 24 henkilöä, ei päässy kauemaks ko Norjan rannikkole ennenku net käänsit takashiin. Nämät on net jokka löyethiin matkustajalistoista. Aika moni meni ilman ette niitä näkyi mishään myöhemissä listoissa. Meni ostaa sellaisen "American waistcoat", siis lippu joka antoi vääriä henkilötietoja ja matkustaja katosi sillä tavala listoista.
Vaikka Kirunan ja Jellivaaran kruuvat olit vasta auastu sieltä lähti noin 3050 Ameriikhaan, Kanathaan eli Brasilihaan 1880-1930.
Näistä noin 1200 menit Kanathaan, 576 Brasiilhaan.
180 menit Norhjaan ensin Kaavuonon kuparikaivokshiin, ja moni niistä jatkoi sitten myöhemin työpulan ja köyhyyen vuoksi poikki meren. Norjasta meni noin 1000 "suomalaista" meren taka, kohtapa kaikin Kalumeethiin. Ameriikan feeperistä tuli niin voimakas siirto ette jo 1873 laskethaan olevan yli 1000 "suomalaista" ja saamelaista Kalumeetissa ja Hancockin alueela, ja lähespä kaikin pohjois Norjasta, Ruottista ja Suomesta. Paikkaa kututhiin "Ameriikan Lappi" eli "Kuparisaari". Hancockista tuli "suomalaisitten" pääkaupunki.
Väitethään ette tuli paljon seka-avioliittoja "suomalaisitten" ja intiaanitten kesken. Yhen aikaa niitä kuttuthiin "fintiaaniksi". Piian näistä "suomalaisista" moni oli saamelainen?
Toinen paikka mihinkä moni saamelainen, kveeni ja ulosmuuttanheita tornionlaksolaisia Norjassa, menit oli Poulsbo, Washingtonin osavaltiossa. Poulsbota kuttuthiin yhen aikaa "Pikku Norja".
Niihin paikhoin mihinkä net suomenkieliset menit on kans Ameriikan lestaatiolaisuuen vahviimat alueet.
Suomenkieliset perustit yniversiteettin Ameriikassa.
1890 perustethiin Suomen Ameriikan Luterilainen Kirkko Kalumeetissa ("The Finnish Evangelical Lutheran Church of America", eli lyhentheenä "Suomi synod"). 1896 sen Luteerailaisen kirkon toinen pastori Juha Kustaa Nikander, (s. 1855 Lammi Suomi -1919) perusti ""Suomi college"" joka myöhemin sai nimen ""Finlandia university"". Suomen kieli oli ylheinen opetuskieli alkuvuosina ja vieläkin suomea ja siiheen liittyvää kylttyyriä opetethaan. Suomen Luteerialaisitten perustama yniversiteetti oon ainua ynivetsiteetti jäljelä jonka Ameriikan "suomalaiset" on perustanheet.
Mutta vasta jälkhiin 1892 alkoi lähtemhään suomalaisia Eteläsusomesta Ameriikhaan, siiheen asti suomalaiset tulit pohjois Suomesta.
Myöhemin (1932) "suomalaiset" perustit suomalaisuuen suuriiman arkiston Ameriikassa. Sielä on hyvin paljon tietoja Tornionlaakson Ameriikan matkustajista: preiviä, kuvia, tietoja, histuuriata etc.
Suuliset tiot Ameriikan matkustajista.
Koska oon puutheelisia tietoja mihinkä tarkoin meänkieliset ja saamelaiset menit Ameriikassa ja Kanaatassa met käytämä jonkin verran suulisia tietoja kylistä mihinkä kyläläiset menit. Yksmielisesti sanothaan ette Kalumeeti, Pohjoismichikaanissa, oli paikka mikä veti paljon väkeä koska sielä oli sillon yks mailman suuriimista kuparikaivoksia. Kalumeetissa ja sen alueena kaupunkissa Houghton veti kans paljon väkeä Suomesta. Sen takia tänä päivänäki 2011 on moni katusjyltti kaksielisiä: englantia ja suomi. Puhelinkatalooki oon täynä suomenkielisiä nimiä ja olletikki tuttuja sukunimiä ko Lampinen, joita on 13 (2011).
Toinen alue mihinkä tuli paljon Tornionlaaksolaisia ja pohjoisnorjalaisia on pohjois Minnesota. Esimerkiks Babbittin kylässä assuu 33 henkilöä jolla oon Lamppa, sukunimi Kainulasjärvestä. Histuuuraintutkija Marvin Lamppa, jonka isoisä tuli Kainulasjärvestä, meinaa ette moni tornionlaaksolainen sanoi olevansa suomalainen ko net tulivat Ameriikhaan. Kolmanen sukupolven siirtolainen Marvin uskoi vielä 1980-luvula ette hään oli Suomesta. Ja se valheelinen tieto on saattanu hämärtää tilastoja.
Moni meni Norjan kautta, ja useasti ensin siiryit Norhjaan ja sitten vähän myöhemin sieltä yli meren. Aika useasti syy monen lähthöön oli köyhyys, esimerkiks oli yks 13 lasten perhee Suomen Laivaniemessä. 7 lasta kuolit lapsena, 4 muutti Ameriikhan, kaks jäit kotia ja toinen niistä jäi naimattomaksi. Mutta muut syyt olit kans ette halvathiin jättää maan jos oli velkoja, vaatimus militääripalvelhuun, tahtomattomia lapsia ja sellaisia ongelmia. Vanhaa sanonta oli: Se meni meren taka ja sitä ei koskhaan ennää kuultu. Net joitten vanheemat omistit maita sait etukätheen periä oman osan millä net ostit laivalipun. Toiset jouvuit säästämhään pitkhään ja lainaamhaan, koska laivalippu maksoi suunile työläisen vuosipalkan.
Nykyset Ameriikan emikrantitten sukulaiset meinaavat ette kruuatöitä oli laajalti Pohjoismichikaanissa ja Pohjoisminnesootassa ja se veti pohjoismaalaisia. Mutta toinen syy oli ette net menit meren taka ja hait vastaavia maisemia ja ilmaa ko mitä net olit jättänheet. Pohjois Michigan ja Minnesota muistuttaa pohjois Ruottia ja Suomea. Ja ko kerran alkoi olemhaan enemän suomenkielisiä yhessä paikassa se veti lissää suomenkielisiä. Suomenkieliset tornionlaaksolaiset ja luultavasti saamelaisetki jokka osasit suomea hakeutuivat suomenkielisille paikoile ko Kalumeeti, Marquetta, Wakefield, Hibbing ja Babbitt Michikaanissa ja Minnesootassa. Tietojen mukhaan moni saamelainen laskethiin suomalaiseksi, koska saamelaisilla oli useasti suurempi syrjinän leima, ja vasta nykyaikana net alkavat oppimhaan ja hakemhaan omia juuria saamelaistaustasta. Emikrattilistoissa ei sanota olevan muita eetnisiä ryhmiä ko valtakansan ja sen takia saamelaiset ja Ruottin Tornionlaaksolaiset katoaavat listoissa, väittävät Amerikassa olevat sukulaiset jokka hakevat omia juuria.
Moni lähti mutta aika moni tuli takashiinki. Esimerkiks lähti Kainulasjärvestä noin 25 henkilöä (1885 -1925), useasti ilman perettä. Moni lähti menetetyn rakhauen, jalkalapsen eli köyhyeen takia. Lampan suvun emikrantit oon tarkon jäljitetty Noin 6 matkustajaa tulit takashiin, siis noin 25%. Niistä ketä tiämä mihinkä net menit oon seittemän jokka menit Kalumeethiin ja Hancock, Michigan ja yks pohjois Minnesoothaan. Ei ole syytä uskoa ettei olis suunile samanlainen emikrasuunin myösteri koko Tornionlaaksossa ja piian Pohjois-Norjassaki.
Kainulasjärvessä on suulisia tietoja ette jokku lähit mutta ko näit suuren meren Göteborgin haminalla net pölästyit ja käänsit takashiin. Torikalla on kirjalisia tietoja ette sellaista tapahtui.


Wp/fit/Amerikan Samoa.
Amerikan Samoan alue on Yhtysvalloitten järjestämätön ja maahan sulautamaton territuurie eteläiselä Tyynelä merelä, Polynesiassa. Maahan kuuluu kans Swains Island.
Amerikan Samoan kansalaista kuttuthaan Helsinkin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä yhtysvaltalainen eli amerikansamoalainen.


Wp/fit/Andorra.
Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on pikkunen sisämaavaltio Spannian ja Franskan välissä Pyreneitten tunturissa.
Histuuria.
Suulisen ja perintheelisen tion mukhaan Kaarle Suuri antoi Andorrale erikoisoikeuen palkkana heän taistelusthaan maureja vasthaan vuona 805. Varhaisin histuurialinen tokymentti Andorrasta on vuoelta 839 peräisin oleva Urgellin katedraalin vihkiasiakirja, jonka mukhaan maan seurakunnat kuuluit Urgellin kreivikunthaan. Vuona 988 Urgellin kreivi luovutti Andorran hallinan Urgellin piispale vastinheena muista alueista Cerdanyan laaksossa. Andorralaiset tunnustit alamaisuutensa vasta piispa Bernat Sançille vuona 1176. Sen jälkhiin Andorran hallinasta käythiin valtataistelua kirkon ja kreivikunnan välilä, niinkun vuosina 1278-1288 Urgellin sen aikhainen piispa ja Foix'n kreivi Roger Bernat III allekirjoitit ns. Pariatge-sopimuksen. Sopimusta piethään Andorran ruhtinaskunnan perustamisasiakirjana, ja siihen sisältyy erikoinen kahen päämiehen malli, joka on sympoolisena voimassa eelleen. Vuona 1589 Foix'n kreivin omistusoikeus Andorraan siirtyi Franskan kuninkhaale ja nykyhään se on Franskan presidentilä.
Politiikka.
Andorran perustuslaki vuoelta 1993 määrittelee maan ittenäiseks oikeusvaltioks, joka nouvattaa temukratian ja sosiaalisuuen periaatheita. Andorra on OECD:n luokittelun mukhaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muitten Euruupan pikkuvaltioitten mallila pyrkiny erhoon erityisasemasthaan. Andorra ei kuulu Euruupan unionhiin, mutta toimii sen kans monila aloila läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.
Urgellin piispa ja Ranskan presidentti ovat Andorran viralliset hallitsijat, mutta todellista valtaa pitää 28-henkinen parlamentti. Sekä Espanjalla että Ranskalla on edustaja parlamentissa.


Wp/fit/Angola.
Angolan tasavalta eli Angola on lähes 17 miljoonan asukhaan portugalinkielinen valtio eteläisessä Aafriikassa. Sen krannimaat on Namibia, Kongon tasavalta, Kongon temukraattinen tasavalta ja Sambia. Maan ekonomi ja infrastryktyyri on sekasin 25 vuoen kestänheen lähes jatkuvan sotatilan jäljiltä. Tiamantit ja öljy tuovat maale rahhaa, mutta monela elintasoa kuvvaavila mittarilla Angola kuuluu mailman kurjimphiin maihin: esimerkiksi vastasyntyn´heen elinaijanototus on vain 46,5 vuotta.


Wp/fit/Annie Jäderberg.
Anna Margareta "Annie" Jäderberg, oli syntyny 1898 Karl Gustavin seurakunnassa ja kuoli 1985. Jäderberg oli valtiopäivämies (S) (1957-1968) ja eusti Norrbottenin piiriä. Osasiko suomea?


Wp/fit/Annikki Kariniemi.
Annikki Kariniemi oli kirjailia joka oli syntyny Ylitornion kunnassa. Kariniemelä on kirajliaseura hänen muistoks ja kunnikasi ja patsas Aavasaksala.


Wp/fit/Antigua ja Barbuda.
Antigua ja Barbuda on saarivaltio Karibianmerelä. Se sijaittee Pienitten Antillitten saariryhmässä ja sen eteläpuolela on Guadeloupe, etelälännesä Montserrat, lännessä Saint Kitts ja Nevis ja pohjoislännessä Saint Barthélemy. Maa koostuu Antiguan, Barbudan ja Redondan saarista. Sen noin 85 000 asukhaasta 97 prosenttia assuu Antiguala. Matkailu on tärkeä elinkeino, postimerkit omaleimainen tulonlähe.


Wp/fit/Anton Vaan.
Anton Vaan (s. 21. joulukuuta 1979 Torniossa) on tamperelaisen post-punk -yhtye UltraNoirin perustajajäsen ja pääasialinen säveltäjä/sanottaja/sepittäjä. Anton Vaan assuu Tamperheela.


Wp/fit/Antti Junes.
Antti Junes (1874-1963), s. ja kuoli Alatorniola. Valtiopäiovämies (1910-1914, 1919-1933, 1936-1945), apulaisministeri (1929-1930).


Wp/fit/Antti Mikkelsson Keksi.
 Antti Mikkelinpoika Keksi (1622-1705) on Tornionlaakson ensimäinen runolijia eli tiktari. Antti puhui Tornioväylän suuresta jäänlähöstä Kalevalametrilä. Ei se kirjottanu tietäksheen mithään. Hänen runot/tiktit elit suulisessa perintheessä pitkhään ennenku panthiin paperile. Ja se tekstimuoto ei kuvvaa hänen puhemuotoa, koska kirjakielen normit vaikuttavat teksthiin.
Antti Keksin kaks muisthiinpanttuja runoja.
Keksin laulu jäänlähöstä Tornionväylässä vuona 1677 on kaikhiin kuuluisiin runo. Runo kulki suusta suuhun noin toista sattaa vuotta ennenku se panthiin paperile ja sen takia se ei oikein kuvvaa 1600-luvun puhuttua kieltä. Tulva mikä seurasi jäänlähtöä on jääny muisthoon nimenä Keksin tulva. Käänöksiä ruothiin on
Lähteet.
Erik Wahlberg - Bondeskalden Antti Keksi, Tornedalica nr 45


Wp/fit/Anttis.
 Anttis on kylä Tornionväylän rannala, Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Arancón.
Arancón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Arcos de Jalón.
Arcos de Jalón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Arenillas.
Arenillas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Argentiina.
Argentiinan tasavalta eli Argentiina (span. Argentina, República Argentina) on valtio Etelä-Ameriikassa. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Ameriikan antarktisheen eteläkärkheen. Sen krannimaat on Bolivia, Brasiilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alalthaan mailman kaheksaneks suuriin valtio, ja se on Brasiilian jälkhiin Etelä-Ameriikan toiseks suuriin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirile, ja sen maisemat vaihteleva Andien jäätiköistä pampan pelloile ja Amazonin saemethään. Maassa ellää sekä apinoita, jaguaaria että pingviiniä.
Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiiliasta ja Chilestä on toisinhaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa ittenäistynheen valtion johossa on vuorotelheet niin sotilhaat, konservatiivit kun vasemistolaisetki johtajat.
Argentiina kuului 1900-luvun alussa mailman rikkaimphiin valtihoin, mutta vaihtelivissa oloissa on ekonoomisia kriisiä seuranu toinen toista.


Wp/fit/Arkkupuu.
 Vanhaassa mailmassa vanheemat miehet saatoit valmistatutua viimisele matkale nimittämällä ittele arkkupuun mistä arkku piethiin tehhä. Niin Kainulasjärvessäki Mäen-Äijä (r. Farfar på backen) teki jo joskus 1910-luvula. Mäen-Äijä kuoli 1920-luvula mutta jostakin syystä hänen nimittämä arkkupuu jäi pysthöön ja siittä tuli kyläle Muistomerkki vanhoista tavoista. Nyt Mäen-Äijän arkkupuu on kylän suuriin mänty niinkun muisto Mäen-Äijästä, josta sanothiin ette se oli kylän suuriimpia ja luijiimpia miehiä.


Wp/fit/Armasjärvi.
Armasjärvi on kylä Ruottin puolen (Ylitornion eli) Matarengin kunnassa. Armasjärvi tunnethaan vieläki siittä färistä joka upposi toisen mailman soan aikana ja färin matkassa meni monta kymmentä nuorta armean poikaa.


Wp/fit/Armenia.
Armenian tasavalta eli Armenia on sisämaavaltio Kaukasiassa, Mustanmeren ja Kaspianmeren välilä. Sen krannivaltiot on Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbadjan iässä ja Iran sekä Azerbadjanile kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantietheelisesti Armenian kattothaan ylheensä kuuluvan Aasihaan, mutta sillä on puliittisia ja kulttuurisia yhteyksiä kans Euruuphaan; maa kuuluu kans Euruupan neuvosthoon.


Wp/fit/Arskahti.
Arskahti (vepsäksi Arskaht', venäjäksi Radogoštš Радогощь) on kylä ja maalaiskunta Boksitogorskin piirissä Leningradin alueella. Se sijaitsee Lid-joen vesistöön kuuluvien Pjalozero- ja Rjabovo-järvien välissä 121 kilometriä Boksitogorskista koilliseen. Kylässä on 320 asukasta.
Arskahtin kyläryhmä mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun lopussa, mutta todennäköisesti se on syntynyt jo ensimmäisen ja toisen vuosituhannen vaihteessa. Nykyään Arskaht on eteläisin vepsäläisten asuttama kylä. Aikaisemmin vepsää puhuttiin myös kylän eteläpuolella, esim. Pudrinossa.
Kylä koostuu etupäässä hirsi- ja puutaloista. 1980-luvulla rakennettiin kolme elementtitaloa ja julkisia rakennuksia. Kylässä toimii kulttuuritalo ja kirjasto. Nykyisin kylässä toimii myös koulu, jossa opetetaan vepsää.
Arskahtin maalaiskuntaan kuuluu keskuskylän lisäksi 26 asutuskeskusta: Abramova Gora, Amosova Gora, Belaja, Beljatšiha, Bobrozero, Bor, Borisovštšina, Botševo, Dmitrovo, Koiguši, Kortaly-Usadištše, Korvala, Krasnoborski, Krasnyi Bor, Lahta, Okulovo, Ostrov, Petrovo, Pjatino, Požarištše, Prokušovo, Pudrino, Sankov Bor, Sidorovo, Tedrovo ja Tšaigino. Asukkaita kunnassa on 522.


Wp/fit/Arévalo de la Sierra.
Arévalo de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Ausejo de la Sierra.
Ausejo de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Austraalia.
Austraalia eli Austraalian liittovaltio (engl. The Commonwealth of Australia) on valtio eteläiselä mailman puoliskola. Austraalia on ainua valtio, joka sisältää kokonhaisen manterheen. Austraalian nimi tullee latinan sanasta australis 'eteläinen'. Austraalian läheisiä maita on Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret ja Vanuatu koilisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.
Nykynen popylasuuni on noin 21,5 miljoonaa ja son keskittyny enimäksheen suurhiin rannikkokaupunkhiin: Sydnehyyn, Melbournheen, Brisbanheen, Perthiin ja Adelaitheen. Alkuperäisasukhaita eli aboriginaalia on asukhaista 2,2 %.
Varhainen asutus.
Austraalian asutit noin 40 000–50 000 vuotta sitten Aasiasta muuttanheet kivikauen ihmiset, jokka on nykyisitten aboriginaalitten esi-isiä. Het tulit Australihaan luultavasti pohjoisesta paateila tai kanootila.
Euruuppalaisitten tullessa 1600-luvula aboriginaalit olit mettästäjiä ja keräilijöitä ja käytit aseinhaan keihäitä, nuijia ja bumerangia. Viljan viljely, kotielläimet, saviastiat ja metallit olit heile tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muoostui yhteensä noin 500 heimoa, joila jokhaisela oli oma kieli tai murre ja oma yhteiskunta- ja kylttyyrimuoto.
Tutkimusmatkustajat ja uusraivaajat.
Hollantilaiset tutkimusmatkustajat vierailit Austraaliassa 1600-luvula. Ensimäinen Austraalian manterheen nähny euruuppalainen oli hollantilainen Willem Janszoon jonka vene purjehti Cape Yorkin niemimaan läheltä vuona 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkit Austraalian länsiositten rannikkoa ja aloit nimittämhään aluetta Uueksi-Hollantiks, mutta he ei perustanheet sinne siirtokuntia.
Englantilainen William Dampier kävi Austraaliassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuueks vuona 1770. Tämän jälkhiin, vuona 1788, britit perustit rangastussiirtokunnan nykysen Sydneyn paikale. Noin 160 000 tankia jouvuit alueele ennen ko fangitten kuljetukset Britanniasta lopetethiin 1800-luvula. Kans monia omasta tahosthaan muuttanheita siirtolaisia tulit alueele. 1850-luvula kultafeeperi houkutteli yhä uusia immikratteja.


Wp/fit/Azerbadjan.
Azerbadjanin tasavalta (azeriksi Azərbaycan Respublikası) on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannala. Krannimaat on Armenia lännessä, Georgia luotheessa, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbadjanile kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaittee erilhään muusta maasta sen lounaispuolela Armenian, Iranin ja Turkin ympäröimänä. Azerbadjanin keskelä sijaittee Tunturi-Karabahin alue, jonka sielä asuva armenialaisporukka on julistanu ittenäiseks.
Azerbadjanin tasavalta on ollu Euruupan neuvoston jäsen vuoesta 2001. Suuriin osa kansasta on sjiiamuslimia ja etnisesti azeria. Valtio on viralisesti temokraattinen, mutta toelisuuessa autoritaarinen. Kaikkitten maassa järjestetyitten vaalitten vaphautta on arvosteltu.


Wp/fit/Babbitt, Minnesota.
 Babbitt on kylä Saint Louis läänissä, pohjois Minnesotassa, ei kaukaa Hibbinkistä missä kuuluisa laulaja Bob Dylan on syntynny. Vuona 2010 kylässä asui 1475 henkilöä. Babbithiin on tullu paljon Lamppalaisia Kainulasjärvestä. Kylän telefuunikataalookissa on 33 henkilöä jolla on Lamppa sukunimenä. Babbittissa on suuriin Lamppa-suku koko mailmassa. Lamppa on vanhaa sotilassukunimi ja on laina ruottin sanasta "lampa", siis lamppu.
Noin 40% asukhaila on suomalainen (15.1%), norjalainen (16,6%) eli ruottalainen (6,8%) tausta.


Wp/fit/Babez for Breakfast.
Babez For Breakfast on Lordin levy.


Wp/fit/Bahama.
Bahaman liittovaltio eli Bahama on Atlantin valtameressä sijaitteva saarivaltio. Se koostuu noin 700 saaren viljoista, joista noin 30 on asuttua. Bahama käsittää Länsi-Intian saariston pohjoisiiman saariryhmän Bahamasaaret, jota nimeä käytethään epäviralisissa yhteyksissä suomen kielessä kans itte valtiosta. Bahama sijaittee Kuuban ja Floridan välissä. Bahaman saarivaltion kokonaispinta-ala on noin 14 000 kvatraattikilometriä ja asukhaita on vähän yli 300 000. Saarila käy vuosittain miljoonia turistia, joita houkuttavat lauha ilmasto, hienot rannat ja kauhniit mettät. Bahama on Kansainyhteisön jäsen, ja suosittu offshore-yhtiöitten rekisteröintipaikka ja laivojen mukavuuslippumaa.[5]


Wp/fit/Bahrain.
Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahen lounaisosassa. Bahrain on muterni arabimaa, joka on erikoistunu öljynjalostuksheen ja kansainvälisheen pankkitoiminthaan. Bahrain on lentoliikentheen merkittävä solmikohta, ja varviteolisuus on kans huomattvaan laajaa.
Bahrainin valtio sijaittee pienelä saarela Persianlahela. Bahrainista on siltayhteys Saudi-Arabihaan, ja toinen, pitempi silta Qatarhiin on suunitheila


Wp/fit/Bangladesh.
Bangladesh, viralisesti Bangladeshin kansantasavalta, on valtio Etelä-Aasiassa. Lukhuun ottamatta lyhyttä raijaa Myanmarin kans maan kaakkoisosassa ja Bengalinlahtea maan eteläpuolela Bangladesh on kokonaisuuesshaan Intian ympäröimä. Yhessä Intian Länsi-Bengalin osavaltion kans maa muoostaa Bengalin etnis-kielelisen alueen. Nimi Bangladesh tarkottaa ”Bengalin valtiota” ja kirjoitethaan bengaliksi বাংলাদেশ.
Bangladeshin rajat määritelthiin Intian jaon yhteyessä, kun siit´tä tuli Pakistanin itänen osa (Itä-Pakistan), 1 600 kilometrin päässä emämaasthaan. Huolimatta yhteisestä uskonosta alueitten etniset ja kieleliset eroavaisuuet, Länsi-Pakistanin apaattisen hallituksen lisäks, johtivat Bangladeshin ittenäistymisheen vuona 1971 sheikki Mujibur Rahmanin hallinassa. Verisessä Bangladeshin ittenäisyyssoassa maata tuki Intia. Ittenäistymisen jälkiset vuoet on olheet puliittisesti epävarmoja, ja maassa on ollu kolmetoista eri valtionpäämiehen lisäks ainaki neljä vallankaappausta.
Bangladeshin väkiluku on mailman seittemäneks suuriin, mutta maan 144 000 kvatraattikilometrin suurunen alue sijottuu mailmassa vasta 94. sijale. Bangladesh onki yks mailman tihheimiin asutuista valtioista, ja pieniä kaupunki- tai saarivaltioita lukhuun ottamatta kaikhiin tihheimiin asuttu. Se on kans mailman kolmaneks suuriin muslimienemistöinen valtio, mutta Bangladeshin muslimiväestö on kuitekki jonkin verran Intian muslimivähemistöä pienempi. Maantietheelisesti Bangladeshia hallittee hetelmälinen Gangesin-Brahmaputran suisto: maa kokkee vuosithaisia monsuunitulvia ja trooppiset sykloonit on ylheisiä.


Wp/fit/Baraona.
Baraona on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Barbados.
Barbados on Atlantin ja Karibianmeren välissä sijaitteva saarivaltio. Se kuuluu Piehniin Antilhin ja sijaittee 434,5 kilometriä Venezuelan rannikolta pohjoisithään.
Barbadoksen lähimät krannimaat on Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Maa kuuluu Kansainyhteishöön ja on esimerkiks Mailmanpankin määritelmitten mukhaan kehitysmaa. Yhtistyneitten kansakunnitten kehitysprukrammi luokittellee maan inhimilisen kehityksen inteksin korkeaksi (0,878).
Barbados on pinta-alalthaan mailman 14. pieniin ja väkiluvulthaan 23. pieniin ittenäinen valtio. Se on perustuslailinen munarkii, jonka nimelinen hallittija on Yhtistynheen kuninkaskunnan valtionpäämies. Barbados on Karibian yhteisön jäsenmaa.


Wp/fit/Barca.
Barca on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Barcones.
Barcones on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Barentsin alue.
Barentsin alue käsittää maa-alueet Barentsinmeren ympärilä ja Pohjoiskalotissa. Nimi otethiin käythöön puliittisista syistä kansainvälisen yhteistyön vakkiinuttamiseksi Neuvostoliiton hajoamisen jälkhiin. Alue ulottuu lännestä Norjan Nordlandista öysthään Novaja Zemljaan ja Uralfuoristhoon ja etelhään Pohjanlahteen sekä suuriin järhviin Laatokhaan ja Äänisjärven. Ruottissa Norrbottenin ja Västerbottenin läänikt on följyssä Barentsin alueessa.


Wp/fit/Bayubas de Abajo.
Bayubas de Abajo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bayubas de Arriba.
Bayubas de Arriba on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Belgia.
Belgian riikki eli Belgia on länsieuruuppalainen liittovaltio. Sen krannimaat oon Franska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaittee kans huomattava osa Euruupan unionin keskushallintoa. Pinta-ala on noin 30 500 km2 ja asukhaita 10,4 miljoonaa. Asukhaista suuriin osa on katolisia. Belgia on jakautunu kahtheen merkittävhään kieliyhteishöön, pohjoisheen hollantinkielisheen Flanderhiin ja eteläisheen franskankielisheen Vallonihaan. Maan kolmas viralinen kieli on saksa.
Belgian keskeinen sijainti Euruupassa nyky-Franskan ja Saksan välissä on tehny sen althiiks suurvalloitten valtapyrkimyksile antiikin Rooman aijoista asti. Nykysen Belgian aluetta on hallinheet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitki. Belgia ittenäistyi 1800-luvula ja sillä oli siirtomaita Aafriikassa. Maailmansoissa se oli uuesti suurvalloitten välisitten kiistoitten näyttämönä, ja soitten jälkhiin se oli perustamassa NATOa ja Euruupan unionia.


Wp/fit/Belize.
Belize on valtio Keski-Ameriikassa Jukatanin niemimaala. Se eroaa monesta muista alueen maista sillä tavala, ette se oli Britannian siirtomaa (Brittiläinen Honduras) ja on jatkuvasti viralisesti englaninkielinen, Kansainyhteisön jäsen ja tunnustaa Englanin munarkin hallitjijaks. Sielä on korallireeviä ja laajoja saemettiä. Mayojen jälkhiin aluetta hallitit spannialaiset ja britit, siihen asti ette se ittenäistyi 1981. Ekonomi pohjautuu maataloutheen ja tyrismhiin, mutta hurrikaanit aiheuttava alueele osuessa suurta vahinkoa.


Wp/fit/Bengt Kostenius.
Bengt Kostenius on opettaja ja kirjailia joka kirjottaa meänkielelä. Ensi kirja oli Hurstipiili tullee.


Wp/fit/Bengt Niska.
Bengt Niska on syntyny 1952 Peräjävaarassa. Niska on ollu pitkhään kunnanraati Pajalassa ja on ollu lyhyn aijan sijainen valtiopäivilä (S) (20020615 – 20020930).
Bengt Niska puhhuu sujuvaa meänkieltä ja suomea. Niska on jättäny kunnanpulitiikan.


Wp/fit/Bengt Pohjanen.
Bengt Pohjanen.
Pohjanen (s. 1944) on syntyny Kassassa, Pajalan kunnassa. Kirjailija Bengt Pohjanen kirjotti ensimäisen meänkielisen muternin romaanin (Lyykeri, 1985), ensimäisen meänkielisen teatterin(Kuutot, 1987), oli pääajaja perustamassa Meän akateemin, on kirjottanu paljon kaunokirjalisuutta, kääntäny evanjeelit ja Kalevalan meänkielele, ja on monena vuotena kirjottanu meänkielisiä pakinoita Haaparannanavisissa. Pohjasen lyhyfilmi, "Fylla moppe", on näytetty TV:ssä monessa maassa ja osalistunu monessa kansainvälisissä filmifestivaalissa. Pohjanen on voittanu palkintoja ja levittäny paljon tietoja kuinka kakskielisyys Tornionlaaksossa toimii ja on toiminu.


Wp/fit/Bengt Westman.
Bengt Westman on entinen kunnanraati Haaparannala. Westman oli hyvin aktiivia työssä yhistää Haaparannan ja Tornion, ja vaikutti paljon siihen ette IKEA saithiin Haaranthaan.


Wp/fit/Benin.
Beninin tasavalta eli Benin (vuotheen 1975 Dahomey) on valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on lännessä Togo, pohjoisessa Burkina Faso ja Niger, ja iässä Nigeria. Etelässä Benin rajottuu Guineanlahtheen. Beninin viralinen pääkaupunki on Porto Novo, mutta hallitus pittää majaansa Cotonoussa.
Beninistä laivathiin lukemattomia määriä orjia Ameriikhaan 1700- ja 1800-luvula. Sen jälkhiin kun maa ittenäistyi Franskan alaisuuesta vuona 1960, sielä tehthiin lukusia vallankaappauksia. Vuosina 1975–1989 se oli marksilainen valtio. Asukhaita on 42 eetnisestä porukasta. Asutus keskittyy maan eteläoshaan. Maanviljelyksen tulot on pääasiassa pupulista.


Wp/fit/Beratón.
Beratón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa


Wp/fit/Berlanga de Duero.
Berlanga de Duero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bertil Isaksson.
Bertil Isaksson on Meän raatiun päätoimittaja Pajalassa. Syntyny 1957 Pentäsjärvessä, missä se vieläki assuu. Bertil oli kans yks niistä ensimäisistä jokka perustit Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen yhistyksen. Hän oli kans alottamassa Römppäviikkoa ja teki mainosta ympäri mailmaa kuttumalla naimattomaia vaimoja Pajalhaan Römppäviikon kostanuksella. Vaimojurnalistia täytit byssit ja tulit Pajalhaan tekemhään reportaasia Römppäviikosta ja kattomhaan jos sielä oli kauhniita naimattomia vanhoitapoikia ja miehiä.


Wp/fit/Bhutan.
Bhutanin kuninkaskunta eli Bhutan (Bhutan on pieni sisämaavaltio Himalajala Intian ja Kiinan välissä. Bhutan ulottuu suptrooppiselta alankolta Himalajan tunturhiin, ja korkeuserot maan eri ositten välilä on jopa yli 7 000 metriä. Bhutanin ekonomi perustuu maa- ja karjataloutheen, mutta mettätalouela, vesivoimala, matkailula ja kehitysavula on kans tärkeä osa maan ekonomissa. Arviot maan väkiluvusta on korjattu yli kahesta miljoonasta noin 660 000:een. Bhutanin pääkaupunki ja suuriin kaupunki on Thimphu.
Bhutan on mailman eristynheimpiä valtioita, sillä hallitus määrittelee ulkomaalaista vaikutuksia ja reisaamista säilyttääksheen maan buddalaisuutheen perustuvan kulttuurin. Suuriin osa Bhutanin buddhalaisista nouvattavat Tiibetin buddalaisuuen drukpa Kagyu- tai nyingmapa-koulukuntaa. Maan viralinen kieli on dzongkha (”dzongien kieli”). Bhutanin kirjalisuuessa maa kuvathaan useasti viimisenä säilynheenä himalajanbuddhalaisuuen linnakheena. Bhutania on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista maassa asuvaa nepalilaista väestöä kohtaan, joka on suuriimaks osaks hindulaista.
Bhutan on ollu munarki vuoesta 1907. Aiemin kuninkas hallitti suorhaan, mutta vuoesta 2008 maa on ollu perustuslailinen munarki. Bhutanissa piethiin sillon ensimäiset temukraattiset vaalit. Muitaki uuistuksia on tapahtunu viimi vuosina. Vuona 1998 maassa alethiin hyväksymhään tv-lähätyksiä(fuutpollin VM-kilpailutten takia). Monet bhutanilaiset toela väittävä ette tv on lisäny materialismia ja rikolisuutta sekä saanu ihmiset hylkäämhään perintheiset arvot.


Wp/fit/Birger Winsa.
Birger Winsa on meänkielen ainua tusentti. Syntyny 1955 Kainulasjärvessä ja on asunu Stokholmissa vuoesta 1995.
Hän on tutkia, kirjailia, kääntäjä, kulttuuriprytysentti, ja omistaa kirjaförlaakin. Winsa on kirjottanu 45 kirjaa. Kolme kirjaa meänkielelä Kylähullu ja meän lainatut siivet (2012), Näe kasuvet (2016) ja Hullun viishaus (2017).
Yks hänen tärkeimistä töistä on kun hän nuorena oli kymppi kulutuksessa Kaihnuunväylälä missä hän oli kolme kessää töissä, ja yhen kesän venemiehenäki (1972-1975). Hänen piiri oli aina Pärkämä, Mestoslinkan saarelta alas, mutta tehokasta laakia lainathiin Täränönväyläle Jukkassuanole, Saarisuanole ja jälkipäässä laaki sai välistä viä jälkipään aina Ylikaihnuule asti. Mestos-Aake oli tavalisesti kymppi ja aina sauvuoimen ja airoitten tekiä. Vuona 1976 hän oli Piitimäväylän kulutuksessa, Bölebyn sortteerinkissä missä hän ajoi pölkkyvenettä. Winsa on kans yks niistä harvoista mettätyöläisistä Ruottissa, joka on hakanu mettää Irlantissa, Corkin läänissä missä hän asui Burnfortin kylässä (1982).


Wp/fit/Björn-Erik Höijer.
Björn-Erik Höijer (s. 1907-1996) oli Malmivaarassa syntyny kirjailia joka monta kertaa sanoi ette häntä ei kunnioitettu Tornionlaaksossa eli Norrbottenissa (NSD 20110905). Hän asui kymmeniä vuosia Uppsalassa missä hän on hauattu.


Wp/fit/Blacos.
Blacos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bliecos.
Bliecos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bolivia.
Bolivian monikansanen valtio (span. Estado Plurinacional de Bolivia) eli Bolivia (ketšuaksi Bulibiya, aimaraksi Wuliwya) on tasavaltalainen sisämaavaltio Etelä-Ameriikassa. Sen rajakrannit on pohjoisessa ja iässä Brasiilia, etelässä Paraguay ja Argentiina ja Chile ja lännessä Peru. Amazonin valuma-alueela sijaittevan Bolivian kasvi- ja eläinlajisto on mailman runshaimpia.
Vajaan kymmenen miljoonan asukhaan Bolivia on väkiluvulthaan Anditten pieniin valtio ja kuuluu Latinalaisen Ameriikan köyhimphiin maihin. Bolivia on taistelu kans monitten terhveysprupleemitten kans, niin kun korkean lapsikuolheisuus. Bolivia on saanu nimen venezuelalaisen vallankumousjohtajan Simón Bolívarin mukhaan. Maan ittenäisyyen ajan histuuriaa on färittänheet parisattaa vallankaappausta.


Wp/fit/Borjabad.
Borjabad on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Borobia.
Borobia on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bosnia ja Hertsegovina.
Bosnia ja Hertsegovina (bosn. ja kroatiaksi Bosna i Hercegovina, lyhene BiH, serb. "Босна и Херцеговина", БиХ) on valtio Balkanila. Sen rajakrannia on Kroatia, Montenegro ja Serbia. Bosnia ja Hertsegovinan valtio jakkautuu kahtheen entiteethiin: Bosnia ja Hertsegovinan federaasuunhiin sekä Serbitasavalthaan. Erilisinä käsitheinä sekä Bosnia ette Hertsegovina on histuurialis-maantietheelisiä eikä niilä nykyhään ole hallinnolista merkitystä.


Wp/fit/Botswana.
Botswanan tasavalta eli Botswana on noin 1,5 miljoonan asukhaan sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa. Sen krannit on Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe iässä ja Etelä-Afrikka etelässä. Botswana on aafriikkalaisitten mukhaan aika rikas maa, eikä sielä ole köyhyyttä ja nälkää samassa mitassa kun krannimaissa. Talouskasvun perustana ovat tiamantit ja muut mineraalit.


Wp/fit/Brasiilia.
Brasiilian liittotasavalta eli Brasiilia on Etelä-Ameriikan suuriin valtio sekä pinta-alalthaan ette asukasluvulthaan, ja se on kans mailman viieneks suuriin valtio sekä pinta-alalthaan ette asukasluvulthaan. Brasiilian kranninaapurit on Uruguay, Argentiina, Paraguay, Bolivia, Peru, Kolumbia, Venezuela, Guyana, Surinam ja Franskan Guayana. Maassa on sekä laajoja viljelysalueita ette saemettiä. Sen kerrothaan saahneen nimensä brasiilianpuun mukhaan.
Brasiilian suuriimat kaupunkit on São Paulo ja Rio de Janeiro.
Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinhaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot.


Wp/fit/Bror Astermo.
Bror Astermo on syntyny 1952 Junosuanosta ja oli ensimäinen palkattu prutysentti ja resisööri Tornionlaakson Teatterissa aina vuoesta 1990. Bror oli tulisielu joka oli oppinu itte koko alan ja oppi samala kun se pani ylös pjääsiä. Se teki kaikkia: kirjotti maanyksia, pelasi, hoiti tekniikkaa, järjesti teatteria, resiseeraasi, opetti amatööria, anonseerasi, haki rahhaa, kuttui kokkoukshiin, reetuviisasi, etc. Bror tuotti noin 200 teatteriesitelmää ja amatöörifilmiä ennenku se jätti teatterin tehtävät Ulf Fembrole 2005. Broi on ollu näytteliä kahessa filmissä: Bázo (2003) ja Iskungen (2002). Ilman Brorin työtä ei olis Tornionlaakson teatteri tullu niin kuuluisaks kun se on. Bror teki koko pohjatyön teatterile. 2011 Bror omistaa Kjell Kangaksen kansa Meetiafirmaa.


Wp/fit/Brunei.
Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on vajaan 400 000 asukhaan sulthaanikunta, joka sijaittee Borneon saarela Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympäröivä Etelä-Kiinan meri ja Malesia. Brunei on varakas öljyvaltio, joka kuuluu Brittiläisheen kansainyhteishöön. Sitä hallittee ittevaltainen sulthaani, jonka suku on ollu vallassa jo vuosisatoja.


Wp/fit/Bruno Poromaa.
Bruno Poromaa s. 1936 Saittarovassa ja assuu Kirunassa. Oli valtiopäivämies (S) 1982-1994. Ammattiliiton eustaja kruuan lakkokomiteassa 1969-1970. Puhhuu aika sujuvaa meänkieltä, mutta vältti käyttää sitä julkisissa tilasuuksissa.


Wp/fit/Buberos.
Buberos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Buitrago.
Buitrago on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Bulgaaria.
Bulgaarian tasavalta eli Bulgaaria on valtio Balkanila, Eteläiän-Euruupassa. Se sijaittee Mustanmeren rannala ja sen rajakrannit on Kreeklanti ja Turkki etelässä, Serbia ja Makeduunia lännessä, ja Rymääniä pohjoisessa.


Wp/fit/Burkina Faso.
Burkina Faso (entinen Ylä-Volta) on sisämaavaltio Länsi-Aafriikassa. Sen krannimaat on Norsunluurannikko, Mali, Niger, Benin, Togo ja Ghana. "Burkina faso" tarkottaa paikalisila morén ja dioulan kielilä "vaphaitten ihmisitten maa". Burkina Faso sai nykysen nimensä 4. elokuuta 1984, aiemin valtiota kuttuthiin nimelä Ylä-Volta. Nykysin maasta on käytössä kans nimi Burkina.
Burkina Fason kansalaista kuttuthaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimelä burkinalainen.


Wp/fit/Burma.
Myanmar (burmaksi mjəma) eli Myanmarin liiton tasavalta (aiemin Burma) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se on pinta-alalthaan Kaakkois-Aasian suuriin maa. Myanmarin rajakrannit on Bangladesh lännessä, Intia luotheessa, Kiina koilisessa, Laos iässä ja Tailanti kaakossa. Lounhaassa maa rajottuu Bengalinlahteen ja etelässä Andamaanienmerheen. Eräät valtiot kuten Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta käyttävät valtiosta edelleen nimeä Burma vastalauseena sotilashallinnon määräämälle nimenmuutokselle. Myös osa eri maiden lehdistöstä noudattaa samaa käytäntöä.


Wp/fit/Burundi.
Burundi, viralisesti Burundin tasavalta, on pieni valtio Itä-Aafriikassa suuritten järvitten alueela. Se rajautuu pohjoisessa Ruandhaan, etelässä ja iässä Tansanihaan ja lännessä Kongon temukraattisheen tasavalthaan. Burundila ei ole yhteyttä merele, mutta sillä on lounhaassa rantaviivaa Tanganjikajärvelä.
Twat, tutsit ja hutut on asuhneet Burundin alueela siittä lähtien kun valtio muoostui viis vuosisattaa sitten. Tutsit hallittit Burundia kuninkaskuntana yli kahensaan vuoen aijan. 1900-luvun alussa Saksa ja Belgia kuitekki miehitit alueen, jolloin Burundi ja Ruanda yhistethiin Ruanda-Urundi-nimiseksi euruuppalaisitten siirtomaaks. Puliittisia levottomuuksia essiintyi koko alueela tutsitten ja hutuitten välisitten sosiaalisitten eroitten vuoks. Ne sait Burundissa aikhaan sisälissoan 1900-luvun puolivälin jälkhiin. Nykyhään Burundia hallithaan eustukselisena temukratina, jossa on presidenttivaltanen järjestelmä. 62 prusenttia burundilaisista on katolilaisia, 8–10 prusenttia muslimia ja loput seuraavat alkuperäistä luonon uskontoa tai protestanttista kristitilisyyttä.
Burundi on yksi mailman kymmenestä köyhiimästä valtiosta. Sisälissoitten jäljiltä Burundin bruttunasuunalprutykti on alhainen, väestönkasvu on epävakaata ja resyrsiä on niukasti. Koboltti ja kupari on Burundissa hyöynettäviä luononvaroja. Maan tärkeimphiin vientituotteishiin kuuluvat kahvi ja sokeri.


Wp/fit/Bäverbäck.
Bäverbäck on kylä Haaparannan kunnassa.


Wp/fit/Bäverbäcken.
Bäverbäcken on kylä Haaparannan kunnassa.


Wp/fit/Börje Salming.
Börje Salming on syntyny Salmen tiettömässä pienessä kylässä, Kirunan kunnassa. Pelasi iishokkya Matojärven jäähallissa ennenku siirtyi etelhään ja sieltä Toronthoon, Kanathaan, missä se pelasi 17 vuotta yhtä mittaa. Salming on yks mailman parhaimista iishokkypelarista.
Börje Salming äänestää Saame käräjissä ja on siis saamelainen. Salming pitäis kans osata meänkieltä.


Wp/fit/Cabrejas del Campo.
Cabrejas del Campo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cabrejas del Pinar.
Cabrejas del Pinar on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Calatañazor.
Calatañazor on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Caltojar.
Caltojar on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Candilichera.
Candilichera on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Carabantes.
Carabantes on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Caracena.
Caracena on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Carina Henriksson.
Carina Henriksson on uupperalaulaja syntyny Lainion kylässä, Kirunan kunnassa. Joka kesä hällä on uupperafestivaali Lainion kylässä. Carina ossaa aika hyvin suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Carl Johan Mustaparta.
Carl Johan Mustaparta oli syntyny 1840 Alatorniossa, Norrbottenin läänissä. Mustaparta oli talonomistaja ja valtiopäivämies (1894-1896) ja eusti Tornion vaalipiiriä. Osas luultavasti suomea. Vuona 2011 tehty teatteri ja näytelmä yhestä Iisakki Mustaparrasta joka piian osittain sai vaikutheita Carl Johan Mustaparrasta.


Wp/fit/Carl Ludvig Sandstedt.
Karl Ludvig Sandstedt (valtiopäivilä kuttuttu Sandstedt Malmivaarassa), s. 1861 Norra Sandsjössä, kuoli 1929 Jellivaarassa, oli kruuvafouti ja pulitiikkeri (Lib). Valtiopäivämies (1912-1914). Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Carrascosa de Abajo.
Carrascosa de Abajo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Carrascosa de la Sierra.
Carrascosa de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Casarejos.
Casarejos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Castilfrío de la Sierra.
Castilfrío de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Castillejo de Robledo.
Castillejo de Robledo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Castilruiz.
Castilruiz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cañamaque.
Cañamaque on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cecilia Wikström.
Cecilia Karin Maria Wikström (valtiopäivilä kuttuttu Cecilia Wikström Uppsalassa), s. 1965 Svansteinissa, Matarengin kunnassa. Pappi ja valtiopäivämies (Fp) (2002-2009) Uppsalan vaalipiirissä. Euruuppaparlamentaarikkeri (2009-). Ei ossaa suomea/meänkieltä?!


Wp/fit/Centenera de Andaluz.
Centenera de Andaluz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cerbón.
Cerbón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Charlotte Kalla.
Charlotte Kalla oon syntyny Täränössä ja on yks mailman parhaimista hihtojista. Ei se ossaa suomea eli meänkieltä. Hänen isoäiti oli Martikkala Kainulasjärvestä joka oli naimisissa Göte Koivuniemen kansa. Täränön koulun ulkopuolele on pystytetty patsas Charlotte Kallasta.


Wp/fit/Chile.
Chilen tasavalta eli Chile on valtio Etelä-Ameriikassa. Se on pitkä ja kaitanen maa Anditten ja Tyynenmeren välissä. Chilen rajakrannit on Peru, Bolivia ja Argentiina. Chilen valtakieli on spannia, mutta Chilessä puhuthaan kans intiaanikieliä. Argentiinasta, Brasiiliasta ja Chilestä käytethään välistä yhteisnimitystä ABC-valtiot.
Alun perin useitten intiaaniryhmitten asuttaman maan valloitit ensin inkat ja sitten spannialaiset. Maa ittenäistyi 1818. 1900-luvula Chile oli 17 vuotta sotilastiktatyyri, jossa valtaa piti Augusto Pinochet.
Maan ekonomi perustuu kruuvhiin, olletikki kuparhiin.


Wp/fit/Cidones.
Cidones on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cigudosa.
Cigudosa on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cihuela.
Cihuela on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Ciria.
Ciria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cirujales del Río.
Cirujales del Río on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cokato, Minnesota.
Cokato on kylä Wright läänissä, Minnesotassa, Minneapoliksesta läntheen. Kylässä assuu 2700 asukasta (2010).
Cokathoon on tullu paljon suomenkielisiä tornionlaaksolaisia, norjalaisia ja saamelaisia ja pohjoissuomalaisia. Siittä syystä Lestaatiolaisitten ensimäinen seurakunta Ameriikassa perustethiin Cokatossa 1873. Lähiympäristössä on kylännimi Stockholm.


Wp/fit/Colombia.
Colombian tasavalta eli Colombia on valtio pohjoislänsi Etelä-Ameriikassa. Sen rajakrannit on iässä Venezuela, eteläiässä Brasiilia, etelässä Peru ja Ecuador ja pohjoislännessä Panama. Volombia on kans Etelä-Ameriikan ainua valtio jolla on rantaa sekä Tyynelemerele ette Karibianmerele. Se on Brasiilian jälkhiin asukasluvulthaan Etelä-Ameriikan toiseks suuriin valtio. Suuret asutuskeskukset sijaittevat Andien tuntumassa ylänköalueela, mutta maahan kuuluu kans rannikoitten alankoja, savannia ja Amazonin saemettää. Colombian luonto on pinta-alhaan suhteutettuna mailman monimuotoisinta.
1970-luvulta alkaen maan olot on kurjistuttanheet huumekauppa ja siihen liittyvä väkivalta, sekä sissiliikheitten ja puolisotilaalisitten ryhmitten toiminta. Vuona 2010 yhteensä 46,8 % maan asukhaista eli köyhyysrajan alapuolela. Colombia on nimetty tutkimusmatkailia Kristoffer Kolumbuksen mukhaan.


Wp/fit/Cookinsaaret.
Cookinsaaret (engl. Cook Islands, rarotongaks Kūki 'Āirani) on ittehallinolinen saariryhmä, joka sijaittee Polynesiassa Tyynessä meressä. Se on käytänössä ittenhäinen, mutta pittää yllä perustuslailisia yhteyksiä Uutheen-Seelanthiin ("Uutheen-Seelanthiin vaphaasti asosieerattu ittehallintoalue"). Uusi-Seelanti vastaa esimerkiks maan puolustuksesta ja ulkopulitiikasta. Cookinsaaritten pääkaupunki on sen väestölthään suurimala saarela Rarotongala sijaitteva Avarua.


Wp/fit/Coscurita.
Coscurita on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Costa Rica.
Costa Rican tasavalta eli Costa Rica on 4,5 miljoonan asukhaan valtio Keski-Ameriikassa. Sen rajakrannit on pohjoisessa Nicaragua ja etelässä Panama. Iässä maa rajottuu Karibianmerheen ja lännessä Tyynheen valtamerheen.
Costa Rica luopui armeasta vuona 1949, ja se on aluee vanhiin temokrati. Sen vittikoissa ellää harvinaisia kissaelläimiä ja apinoita, ja se on suojellu suureman osan pinta-alasthaan kun mikhään muu valtio.


Wp/fit/Covaleda.
Covaleda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cubilla.
Cubilla on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cubo de la Solana.
Cubo de la Solana on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Cueva de Ágreda.
Cueva de Ágreda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Curt Bergfors.
Curt Bergfors on jellivaaralainen joka perusti Max-hamburgare, joka kilpailee McDonaldsin kansa voimakhaasti.


Wp/fit/David Vikgren.
David Vikgren on kirjailia syntyny Mataringin kunnassa. David ei ossaa suomea eli meänkieltä


Wp/fit/Dedyktiivinen ajattelutapa.
Tetyktiinen ajattelumalli eli teureettinen ajattelu on suhteessa intyktiivisheen eli praktisheen ajattelhuun. Kirjakielinen kulttuuri kehittää ylheisiä käsitheitä ja sittä seuraa ette alethaan käyttämhään teureettista järkeä ja analyseeramhaan koettua mailmaa niillä. Ja sen enemän sitä taitoa käyttää sen paremin kasvaa meettatietoisuus ittestä ja yhteiskunnasta. Lukemalla meettatieto mailmasta laajenee. Tieto on suorasta kokenheesta kontekstista riippumaton, mutta osa tietheelisistä paratikmista ja kirjakieli on sinänsä osana kontekstista kun esimerkiks uskonto, kansalaisuus, asetnhetia etc.
Kun on esimerkiks lukenu ette kaikila hirvilä on musta karva ja pitkät jalat niin kun näkkee sellaisen elävän sanothaan: Katto hirvi seisoo sielä. Eli jos on lukenu ette talvi alkaa sillon kun ensi lumi tullee niin sanothaan kun lumisae tullee: Kattokaa, talvi alkaa nyt. Ja kirjakielessä oppii ylheisiä käsitheitä kun neuvo, puu, elläin, kala, talo, arkkitehtyyri etc. Koko matematiikka perustuu tähhän ajattelhuun, joka on harkitumpi ja niinkun jokku tutkiat sanovat enemän tistanseerattua välittömästä miljööstä.
Ameriikkalainen lingvisti Noam Chomsky (1928-) on ollu päätutkia joka 1900-luvula pohjan ette kielessä on ylheisiä jeneettisiäa stryktyyriä, ja on saanu suurta kannatusta ja aiheuttanu paljon tutkimuksia, mutta vähän emppiirisiä tuloksia. Yhteiskunta filosoofit kun Jurgen Habermas on ottanheet siittä alkuaa ja väittävät ette on olemassa jeneettisiä ylheisiä kielen käsitheitä. Näkökulmaa on paljon kiistelty.
Mutta se ajattelutapa ei riitä jos pyrkii ymmärtämhään mikä esimerkiks olematon tyhjyys merkittee ja periaatheessa kaikki kaunokirjalisuus, runo, uskonolisia tekstiä etc.


Wp/fit/Deza.
Deza on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Djibouti.
Djiboutin tasavalta eli Djibouti (arab. ‏جمهورية جيبوتي‎, Jumhūriyyat Jībūtī, fransk. République de Djibouti, somaliksi Jamhuuriyadda Jabuuti) on pieni valtio Aafriikan itäosassa, niin sanotussa Aafriikan sarvessa, Punaisen meren ja Adeninlahen erottavan Bab el Mandebin salmen kohala. Djiboutin krannimaat on pohjoisessa Eritrea, lännessä ja etelässä Etiopia ja iässä Somalia. Maa oli Franskan siirtomaana aina vuotheen 1977 saakka, jota ennen se Franskan Somalimaana. Maan pääkaupunki on Djibouti ja maassa ellää arvion mukhaan vuona 2011 noin 760 000 ihmistä, joista yli puolet elävä pääkaupunkissa. Djiboutila on pinta-alaa 23 200 km², josta 20 km² on sisävesiä ja 10 km² on keinokasteltua aluetta. Djiboutin klimaatti on hyvin kuivaa ja polttavan kuumaa aluetta, minkä vuoksi viljelyskelposta maata ei ole kuin 0,4 prusenttia koko pinta-alasta ja Djibouti onki erittäin riippuvainen tuontiruoasta.


Wp/fit/Dominican Repypliikki.
Dominikaanin repypliiki on pinta-alalthaan ja asukasluvulthaan Karibianmeren toiseks suuriin valtio. Dominikaanitten tasavalta käsittää pääosin Hispaniolan itäosan, läntistä ossaa hallittee Haitin valtio. Kristoffer Kolumbuksen veli Bartolomeo perusti saarele Ameriikan vanhiiman spaannialaiskaupunkin Santo Domingon vuona 1496.


Wp/fit/Duruelo de la Sierra.
Duruelo de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Dévanos.
Dévanos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Ecuador.
Ecuadorin tasavalta eli Ecuador on valtio Etelä-Ameriikan länsiosassa. Sen rajakrannit on Colombia pohjoisessa ja Peru iässä sekä etelässä. Lännessä maata raijaa Tyyni valtameri. Päiväntasaaja kulkee Ecuadorin läpi ja maa onkin nimitetty sen mukhaan (span. ecuador).
Maan pääkaupunki Quito oli aikoinhaan osa inkoitten valtakuntaa. Tyynelä valtamerelä sijaitteva Galápagossaaret, jokka tunnethaan monimuotoisesta luonostaan, kuuluvat Ecuadorile.
Ecuador on etelheen mailman suuriimpia banaanitten prutysenttiä, mutta 1960-luvulta lähtien öljytulot on panheet vauhtia hyvinvoinile.


Wp/fit/Eekkuturismi.
Eekkuturismi on sellainen turismi joka pyrkii turistitten avula säilyttämhään ja kehittämhään esimerkiks elläintenlajia, jokka muuten on uhanalaiset. Otethaan huomihoon paikkakuntalaisitten tarpheita elämänoloile ja mikkä vaikuttajat on jokka uhkaavat esimerkiks elefanttia Aafriikassa. Ja net variaapelit otethaan huomihoon kun stryktyreerathaan turismia, jokka toisin päin tuottavat rahhaa ja tukeavat paikkakuntalaisia ette heilä tullee insitamentti ette säilyttää elefanttia koska se on heitten hyöksi. Eekkuturismin pyrkii poistamhaan net aspektit, jokka aiheuttavat prupleemia, esimerkiks elefantin salajahti haluthaan saa norsuluut. Kun norsuluu markkina romahtethaan ja paikkakuntalaiset saavat työtä ja varoja jos net pitävät elefattia elossa niin eekkuturismi on onnistunu. Turistit on se pusítiiven vaikuttaja.
Eekkuturismi on osana kulttuuriturismista, joka kans pyrkii tukeamhaan uhattuja kieliä ja elämäntapoja. Vähemistökielet on jo osana eekkuturismia monessa maassa, esimerkiks Ameriikan intiaanitten alueissa. Kulttuuriturismi ja eekkuturismi on esimerkiks kielensuunittelian välinheitä elvyttää kieliä.
Laponia on Norrbottenin suuriin eekkutirusmi prujekti ja johonmukaisesti saamelaisila on tumineeraava rolli sen prujektin kehittämisessä. Laponia pittää antaa saamelaisile parempia maholisuuksia kehittää ommaa kieltä ja kulttuuria.


Wp/fit/Eeliäinen.
Eeliäinen merkittee 'se joka liikkuu/kulkee eelä' ja on aivan ylheinen ja luonolinen osa arkipäivästä joka kylässä koko Tornionlaaksossa. Eeliäinen on hyvin tunnettu olento nykysinkin, koska sitä ei ymmäretä eikä piätä yliluonolisena olentona. Useasti nähhään sen ihmisen haamun ketä ootethaan, ja välistä se ootettu ilmottaa muula tavala ette hän on tulossa. Aiemin eeliäiselä oli näpperä tapa ilmottaa tuloa, koska ei ollu telefuunia. Eeliäinen ilmottaa vierhaista noin puoli tiimaa ennen tuloa. Kainulasjärvessä yks vaimo meinasi ette yhelä miehelä olit niin lujat eeliäiset ette ennen ko hän sanoi kylässä ette kyllä se on paras mennä kotia, niin se kaveri kotona kuuli askelheet trapussa.
Kainulasjärvessä toinen vaimo kuulee ja välistä näkkee miehensä tulevan noin 15 minuuttia aiemin oikeata tuloa. Tämä tapahtuu useasti keskelä päivää. Joilaki on lujat eeliäiset niinko Mestos Albevainala, joka oli Halmheelta ja sitä ennen Mestosvaarasta. Jos sellaisila on kova hoppu eli halu kävvä jossaki sillon se tapahtuu se fenomeeni. Joku henki mennee eelä.
Männikössä emäntä asui saaressa ja kuuli aina talvela kun hänen mies oli tulossa kotia mettätöistä poikki jään. Ritinä alkoi kuulumhaan puoli tiimaa ennen kun mies tuli.
Kuusihuornaksesta on yks kuvaus eeliäisestä missä kaks velimiestä näkevät sitä.
-Mie olen itte nähny keskelä päivää pitkhään. Saatoima kohta koskea hänheen, meni meän läheltä. Velimies kysyi: -Mihinkäs ajentila on niin hoppu? Ei saanu kuitenkhaan vastausta. Mies huiskutti käsiä, ja vähän jälemin tuli oikea ajentti, sanoi Algot Eriksson, Kuusihuornaksesta. Mutta eeliäinen ei jättäny jälkiä lumheen.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok"..


Wp/fit/Eemeli Lakkala.
Eemeli Lakkala, s. 1900 Kolarissa ja kuoli 1974 Pellossa. Valtiopäivämies (1958-1962).


Wp/fit/Eero Mäntyranta.
Eero Antero Mäntyranta (s. 20. marraskuuta 1937 Turtola) on entinen kilpahiihtoja ja olympiavoittaja. Hän on kaikkitten aijotten menestynheimpiä suomalaishiihtojia. Hän oli mukana neljässä olympiaatissa, joissa hän voitti seittemän meteljia. Urheilu-uransa aikhaan Mäntyranta toimi tullimiehenä ja liikunnanohjaajana ja urheilu-uran jälkhiin yrittäjänä. Hän eusti Pellon Ponsi -urheiluseuraa vuoesta 1955 lähtien.
Menestyttyään vuoen 1964 talviolympialaisissa Innsbruckissa Mäntyranta sai kilpailuitten jälkhiin pitopaikan mukhaan lempinimen "Mister Seefeld".
Mäntyrannale myönnethiin opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinto vuona 2000. Pellossa on Eero Mäntyrannan patsas, Eeron Patsas. Pellossa oli kans Eero Mäntyranta -myseymmi.
Mäntyranta on ensimäinen suomalainen dopingista kärähtänyt urheilija. Hänet saithiin kiini amfetamiinin käytöstä SM-kilpailussa vuona 1972, mutta sitä salathiin. Sapporon olympialaisitten jälkhiin asia tuli ilmi ja Mäntyranta kiisti asian. Mäntyranta on myöhemin myöntänt käyttänheen hormoonia, jokka ei vielä hänen kilpauransa aikana olheet kiellettyjä. Mäntyrannan hemoglobiiniarvot on luontaisesti huomattavan korkeat.


Wp/fit/Egypti.
Egyptin arabitasavalta eli Egypti (arab. ‏مصر‎, Miṣr, Egyptin arabiaks Máṣr, kuuntele (ohje)) on Pohjois-Aafriikassa sijaitteva valtio. Sen krannimaita on Israel koilisessa, Libya lännessä ja Sudan etelässä. Pohjoisessa Egypti rajautuu Välimerheen ja iässä Punaisheenmerheen. Egyptin pinta-ala on noin 1 001 450 kvatraattikilometriä.
Egypti on asukasluvulthaan mailman viienekstoista suuriin valtio ja arabimaitten suuriin. Suuri enemistö maan 78,8 miljoonasta asukhaasta ellää Niilin rannoila, sillä sinne on keskittyny Egyptin kaikki maanviljelykelponen maa-alue. Suuret osat Egyptiä on Saharan autiomaata ja harvhaan asuttua. Noin puolet egyptiläisistä assuva nykyhään kaupunkissa, niin kun koko Lähi-iän ja Aafriikan suuriimassa kaupunkissa Kairossa, ja Aleksandriassa.


Wp/fit/Eilert "Garvis" Määttä.
Yngve Eilert "Garvis" Määttä, s. 1935 Kirunassa, kuollu 2011 Södertäljessä. Garvis oli maajoukon iishokkypelari ja pelasi 117 matsjia m.m Klimpen Häggrothin (Kirunasta), Sven Tumban, Nisse Nilsson ja Roland Stolzin kans. Voitti VM Moskavassa 1957 ja teki viimisen moolin Neuvostoliittoa vasthaan. Osas luultavasti suomea.


Wp/fit/Einar Holm.
Otto Einar Holm (valtiopäivilä kuttuttu Holm Jellivaarassa), s. 1876 Luulajassa, kuoli 1970 Malmivaarassa, oli jääkmästari ja pulitiikkeri (Hp). Valtiopäivämies (1914-1917) joka tuskin osas suomea.


Wp/fit/Eivor Marklund.
Eivor Marklund, s. 1930 Kirunassa on entinen valtiopäivämies (VPK) 1968-1982. Sanothaan ettei se osanu suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Ekvaattorin Guinea.
Ekvaattorin Guinean tasavalta eli Ekvaattorin Guinea oon valtio Keski-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Kamerun ja Gabon. Maa koostuu Biokon (ent. Fernando Po) ja Annobónin saarista ja Río Munin alueesta manterheela. Pääkaupunki on Malabo Biokon saarela.
Valtio sijaittee iempänä ja etelämpänä kun Aafriikan länsireunan valtiot Guinea ja Guinea-Bissau.


Wp/fit/El Burgo de Osma.
El Burgo de Osma on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/El Royo.
El Royo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/El Salvador.
El Salvador on vajaan seittemän miljoonan asukhaan trooppinen valtio Keski-Ameriikassa. El Salvador on Ameriikan manterheitten tihheimiin asuttu valtio (288 as/km²) ja sen pinta-ala on 20 041 km². El Salvador merkittee spanniaks pelastajaa. Maa on enimäksheen tunturista rannikkoa ja keskuslakheita lukhuun ottamatta. Sen rajakrannit on lännessä Guatemala, pohjoisessa ja iässä Honduras. Etelässä El Salvador rajottuu Tyyneenmerheen. Maa on kärsiny väkivaltaisuuksista, vallankaappauksista, verisestä sisälissoasta ja luononmullistuksista lähes koko olonsa aijan. Enonomin perusta on jatkuvasti kahvinviljely. Jalkapallo on tärkeä sportti, ja se laukasi kans soan Hondurasia vasthaan vuona 1969.


Wp/fit/Elias Lönnrot.
Elias Lönnrot (1802–1884) oli suomalainen lääkäri ja suomen kielen ensimäinen professoori. Hän keräsi paljon kansanrunoutta ja tikausta ja julkas Kalevalan.


Wp/fit/Elis Aidanpää.
Elis Aidanpää, s. 1932, kuollu 2010. Elis oli konstnääri, maalari, kirjailia, taloitten rakentaja ja kertoja. Elis saattoi puhua tiimakausia ilman mithään muistiinpanttuja kirjotuksia eli paperia. Elis kirjotti ruottiks ja lannankielelä. Hän asui Karhuniemessä, Kirunan ulkopuolela, ja lapsuuen kesiä Alalahessa. Omala kartanola Karhuniemessä se rakensi yli 20 rakenusta. Yks talo on myseyymmi, ytoinen talo on kirkonkapelli ja hyvin monelaisia muita taloja ja pykinkiä. Rakenukset sinänsä on monitaitavan miehen taijetta.


Wp/fit/Engelskan kieli.
Englantin asema mailman tärkein lingua franca kieli on voimakhaasti kasvussa. Niin sen asema Tornionlaaksossaki on kasvanu viimi kymenitten vuositten aikoina. Englanti alkaa olemhana ylheelinen kieli monessa rajaylimenevässä yhteistyössä pitkin Tornionlaaksoa


Wp/fit/Enontekiön kunta.
 Enontekiö (pohjossaameksi Eanodat, inarinsaameksi Iänudâh, ruots. Enontekis) on Suomen kunta, joka sijaittee Lapin maakunnassa. Kunnassa assuu 1 889 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 391,39 km2, josta 445,84 km2 on vesistöjä. Enontekiön väestötihheys on vain 0,24 asukasta/km2, ja son Suomen toiseksi harvimphaan asutettu kunta Savukosken jälkhiin.
Enontekiön krannikunnat on Inari, Kittilä ja Muonio. Lisäksi kunta rajottuu etelässä Ruotsiin ja pohjosessa Norjaan.
Enontekiön kirkonkylä ja suuriin keskusta on nimelthään Hetta (pohjossaameksi Heahtta), ja sielä on noin 800 asukasta. Muita keskuspaikkoja on muun muassa Kaaresuanto (Gárasavvon, Gáresavvon) ja Kilpisjärvi (Gilbbesjávri).
Kaikki Suomen yli tuhatmetriset vaarannokat ja 60 prusenttia Suomen tunturista sijaittevat Enontekiölä. Kilpisjärvelä sijaittee retkeilykeskus ja muita retkeilypalveluita. Yhteispohjosmainen kalottireitti kulkee Enontekiön kunnan alueitten läpi. Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaittee 10 kilometrin päässä Kilpisjärven kylästä Norjan, Suomen ja Ruottin rajoitten kohtaamispistheessä. Suomen korkein paikka Haltila sijaittee 50 kilometrin vaelusreitin päässä Kilpisjärveltä. Haltin vieressä on korkein Suomen puolela kokohnaan olevista tunturista, Ridnitsohkka. Halti sijaittee osaksi Norjan puolela. Enontekiön nimi tullee paikasta, jossa eno eli väylä saapi alkunsa. Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä, jonka rannala sijaittee Enontekiön kirkonkylä Hetta.


Wp/fit/Erik Burman.
Erik Gustaf Burman (1827-1890). Burman oli syntyny Karl Gustavin seurakunnasa, nykysessä Haaparannan kunnassa. Burman oli pappi Alatorniossa (1861-1890) ja valtiopäivämies (1879-1881) Tornion vaalipiirissä. Osasiko suomea?


Wp/fit/Erik Tillberg.
Eric Tillberg on syntyny 1931 Kainulasjärvessä, Ruotkomaassa kruunutorpassa. Asunu Eteläruottissa pitkhään mutta alkanu vanheempana kirjottamhaan Kainulasjärven kylän elämästä kuinka se oli noin 50-60 vuotta aikaa.


Wp/fit/Erik Wahlberg.
Ernst "Erik" Erland Wahlberg'", (Wahlbergin Erkki eli Kalliosen Erkki) s. 18 syyskuuta 1918 Soukolojärvessä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa on suomen kielentutkija, fil. tri. suomen-ukrilaisissa kielissä. Wahlberg on tehny paljon sukupuu- ja paikannimi tutkimuksia.


Wp/fit/Eritrea.
Eritrean valtio eli Eritrea on Punaisenmeren rannala sijaitteva rannikkovaltio Koilis-Aafriikassa, Aafriikan sarvessa. Maan rajakrannit on Djibouti, Etiopia ja Sudan, joitten kans on raijaa Eritrean kans yhteensä 1 626 kilometriä. Rannikkoa Eritreala on 2 234 kilometriä, ja valtihoon kuuluu lisäks Dahlakin saaristo ja muutama saari Hanishsaarista. Valtion pääkaupunki on keskiosissa sijaitteva noin 600 000 ihmisen asuttama Asmara. Koko maassa asukhaita on noin 5,65 miljoonaa ja maan pinta-ala on noin 117 600 km². Maala ei ole viralista kieltä, mutta valtaosa kansalaisista on tigrinjaa puhuvia kristittyjä. Suuri muslimivähemistö puhhuu arabiaa. Myös englanti ja italia on käytössä.
Eritreala on pitkä yhteinen histuuria Etiopian kans, josta maa ittenäistyi vuona 1993. Eritrea oli liitetty osaks Etiopiaa vuona 1952. Eritrea ja Etiopia on lälemin käyhneet sottaa rajakiistasta 1998–2000, eikä kiistaa ole vieläkhään saatu ratkaistua FN:in ja erilaisitten ulkopuolisitten rajasovittelijakomiteoitten osallisuuesta huolimatta. Eritreala on hallitteva asema Punaisen meren kauppaliikentheessä.


Wp/fit/Erkheikki.
 Erkheikki on kylä Pajalan kunnassa. Meänfestivaali piethään kylässäa joka juhanus.


Wp/fit/Erling Johansson.
Erling Johansson on taitelia joka on syntyny Sarvisvaarassa. Maalanu useaman tutun Norrbottenin läänisät.


Wp/fit/Erling Wälivaara.
Erling Wälivaara on syntyny 1941 Pajalan kunnassa ja on ollu valtiopäivämies (KD) (1998-2006). Wälivaara puhhuu ja lukkee sujuvaa meänkieltä ja suomea. Wälivaara on lestaatiolainen saarnamies.


Wp/fit/Escobosa de Almazán.
Escobosa de Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Espeja de San Marcelino.
Espeja de San Marcelino on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Espejón.
Espejón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Esperanto.
Esperanto oon keinotekoinen kieli, Sitä praatathaan kaikiala mailmassa. Sitä ossaa enämp 2miljuunua ihmistä. Esperanto oon pöpylääri niien kansa jokka oppivat porisemhaan monila eri kielilä. Oon myöski ihmisiä jokka oon porissu heän kläpeile Esperantoksi ja sen takkii oon Esperanton natiiveja noin 1.000. Ny oon myöski syntyny ihmisiä jokka oppivat Esperanto heän papalta/mammalta jokka myöski oli natiiveja. Esperanton teki LL zamnehof joka oli Puolalainen ja Juutalainen
Histuuria.
LL zamenhof ajatteli ette mikse met emmä voi ymmärtää toisiama ja hän ei halvannu ette oon enämp sotia staatien kansa. Hän sai ajatuksen ette ko kaikki praataavat samala kielelä niin het eivät halvaa tehä sotia yhtä paljo enää. Hän päätti sitte tehä kielen nimelthään Esperanto ja sen tarkotus oli olla mailmanlaajuinen kieli ja sitä praataavat kaikki ihmiset heän äitinkielen kansa. Hän ajatteli ette ko kaikki praataavat Esperantoksi niin ihmiset ei halvaa tehä sotaa. Esperantola meni aluksi poka hyästi mutta sitte monessa staatissa alethiin yrittää tappaa Esperantoa. Tänäpäivänä sole mailmanlaajuinen kieli mutta oon paljo ihmisia jokka praataavat silä kielelä. Ny voipi lukea wikipeetiaa Esperantoksi ja voipi oppia sitä monessa kohassa. Esperanto oli vaarassa kuolla monessa paikassa mutta ko Duolinghoon tuli Esperanto yheksi kieleksi niin Esperanton praataajien määrät alko nousemhaan.


Wp/fit/Estepa de San Juan.
Estepa de San Juan on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Estlanti.
Estlantin Republikki (viroks "Eesti Vabariik", suom. "Viron tasavalta", ruot. "Republiken Estland") eli Eesti (viroks "Eesti", suom. "Viro", ruot. "Estland") (joskus kans Eesti) on republikki Itämeren itärannala Pohjais-Euruupassa Suomenlahen eteläpuolela. Estlantila on kranni Ryssän federaasjuunhiin ja Lettlantin kans.
Maan asukasmäärä on 1 328 976, joista noin 400 000 assuu pääkaupunkissa Tallinassa. Tallinan jälkhiin suurimpia kaupunkeja on yniversiteettikaupunki Tartto (102 817 asukasta), intystriikaupunkit Narva (66 151 asukasta) ja Kohtla-Järve (44 821 asukasta) ja niin sanottu Estlantin kesäpääkaupunki Pärnu (44 024 asukasta).


Wp/fit/Etelä-Aafriikka.
Etelä-Aafriikan tasavalta eli Etelä-Aafriikka on tasavalta eteläisessä Aafriikassa, aivan Aafriikan manterheen eteläisimässä nokassa. Sen rajakrannit on Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik ja Swazimaa. Lesothon valtio sijaittee enklaavina Etelä-Aafriikan sisälä. Maan klimaatti vaihtelee aluettain. Läntisessä Kapmaassa on välimerenklimaatti, ja sisämaa on puoliaavikkoa, jossa sattaa kesäisin. KwaZulu-Natalissa on subtrooppista vyöhykettä. Etelä-Aafriikkaa saatethaan pittää Aafriikan manterheen suurvaltana, ja sillä on alueen ylivoimasesti suuriin ekonomi. Maa on mailman johtavia mineraalitten eksportöörinä.


Wp/fit/Etelä-Korea.
Korean tasavalta, epäviralisesti Etelä-Korea, on itäaasialainen valtio, joka käsittää Korean niemimaan eteläosan. Korean tasavalta rajautuu pohjoisessa Korean temukraattisheen kansantasavalthaan (Pohjois-Korea), jonka kans se muoosti yhen valtion vuotheen 1945 saakka. Korean tasavallan länsipuolela, Keltaisenmeren takana sijaittee Kiinan kansantasavalta ja kaakossa Korean salmen toisela puolela Japani. Suuriin osa maan väestöstä assuu kaupunkissa ja melkein puolet pääkaupunki Soulin metropoolialueela, joka on mailman kolmaneks suuriin kaupunkialue. Korean tasavallan väkiluku on noin 50 miljoonaa ja pinta-ala vain 98 480 kvatraattikilometriä, ja se merkittee ette maa on yksi mailman tihheimin asutuista valtioista.
Perustamisesthaan lähtien vuona 1948 maa on kamppailu 35 vuotta kestänheen Japanin miehityksen jälkipyykin, Korean soan ja vuosikymmenitten sotilasdiktatyyrin kans ja käyny läpi viis suurta perustuslain muutosta. Temukratiaa vaativat temonstrasuunit1980-luvula johit vaphaishiin vaalhiin vuona 1987. Nykyhään Korean tasavalta on temukratia, jossa on monipuoluejärjestelmä.
Korean tasavallan ekonomi on kehittyny kätevästi 1950-luvulta lähtien ja on nykyhään mailman kymmeneneks suuriin. Vielä 1960-luvula maa oli komunistista krannia Pohjois-Koreaa köyhempi. Maa on kans yksi mailman teknolookisesti kehittyneimistä ja tikiitaalisesti verkottuneimista valtioista. Valtiossa on mailman toiseks enniiten laajakaistaisia Internet-yhteyksiä asukasta kohti ja se on johtava näytöitten ja mupiilitelefuunitten valmistaja.
Korean tasavallan viiheteolisuus on kasvanu räjähysmäisesti 1990-luvulta tuottaen Aasian-laajuisia menestyksiä popmusiikissa, teevee-prukrammissa ja filmissä. Fenomeeni tunnethaan nimelä Hallyu, "Korean Wave", tai "Korean aalto". Maassa on kuitekki pietty kiini monesta monta sattaa vuotta vanhoista perintheistä, niin kun omista ruokatavoista ja vainajitten palvonasta.


Wp/fit/Etelä-Sudan.
Etelä-Sudanin tasavalta (engl. Republic of South Sudan), lyhemältä nimeltä Etelä-Sudan (engl. South Sudan), on valtio Aafrikassa. Se on mailman uusiin ittenhäinen valtio. Etelä-Sudan ittenäistyi 9. heinäkuuta 2011 Sudanista, joka samana päivänä tunnusti sen ittenäisyyen. Alueen ittenäisyyestä järjestethiin kansanäänestys 9.–15. tammikuuta 2011. Ittenäisyyttä kannatti 98,83 prusenttia äänestäjistä. Sudanin presidentti Omar al-Bashir hyväksyi äänestystuloksen, joten alue julistethiin ittenäiseksi.


Wp/fit/Etiopia.
Etiopian temukraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemin Abessinia; amharaks: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/), on sisämaavaltio Aafriikan sarvessa, ekvaattorin lähelä. Etiopiassa ellää noin 85 miljoonaa ihmistä, mikä tekkee siittä Aafriikan toiseks runsasväkisiimän valtion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 km² ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajakrannina Etiopiala on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, iässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan. Suuriimat väestöryhmät on omorot ja amharalaiset. Noin kaks kolmasosaa tunnustaa (koptilaista) kristinuskoa ja kolmasosa islamia. Vain muutama prusentti väestöstä harjottaa alueen alkuperäisuskontoja eli muita uskontoja.
Etiopiaa saatethaan pirtää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisiimat (n. 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit on löytynheet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä.


Wp/fit/Euruuppa.
Euruuppa on maanosa, jolla on Atlantin valtameri rajana lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uraltunturit ja Uralväylä iässä, Kaspianmeri, Kaukasustunturit ja Mustameri eteläiässä ja Välimeri etelässä. Euruuppa formaa Aasian kansa laajan Euraasian manterheen, joka käsittää läntisen viienneksen. Pinta-alalthaan (noin 10,3 miljoonaa kvatraattikilometriä) Euruuppa on mailman toiseks pieniin maanosa, vähän suurempi kun Useaania. Euruupassa assuu vähän yli 700 miljoonaa ihmistä, niin ette se on asukasluvulthaan kolmaneksi suuriin maanosa Aasian ja Aafriikan jälkhiin. Euruupassa on 50 valtiota.


Wp/fit/Feispukki ja kielen revitaliseerinki.
Feispukkia eli Naamakirjaa kuttuthaan sosiaali meetiaksi ja on uutta siviiliyhteiskunnan toiminanmuotoa. Se on viralinen paikka, mutta samala epäviralinen, vaikka kaikin saattavat lukea kaiken. Feispukissa on företaakaria, yhistyksiä, laitoksia ja enniiten yksityisiä ihmisiä käyttämässä, keskustelemassa, markkinoittemassa, mainottemassa jotakin mitä haluthaan sanoa.
Tiethään ette kirjotettu sana ei ole sama kun puhuttu sama ja ette kirjotuskieli muuttaa aivoitten kieliprusessia. Kun alethaan kirjottamhaan entistä puhuttua kielimuotoa se tullee muuttamhaan koko puhujan itenttiteetin. Suhtautuminen omhaan puhemuothoon muuttuu pikku hiljaa ja niin kans suhtautuminen alueelishiin piirtheishiin kun esimerkiks kulttuurirajhoin ja etnisyytheen. Luther kun se pani pränthiin alueeliset kielet raamathuun pani samala käynthiin muutosprusessin koko Euruupassa joka lahkoili Katolilaisen kirkon ja sai vaikutheita kaikila sosiaalisilla aloila. Se sama periaatet vaikuttaa kans jos alethaan kirjottamhaan paikkakunnnan murretta. Kun puhuttu sana tulee pränthiin se saapi uuen konekstin ja jättää puhutun paikkakunnan kontekstin. Kirjotettu sana vapauttaa murtheen koetusta kontekstista.
Meänkieltä alethiin kirjottamhaan 1980-luvula. Meänkieltä ei juuri ollenkhaan käytetty internetissä ennen 2005, paitti yks e-posti verkosto Met-Vi, joka suljethiin 2010. Mutta kun Feispukki tuli suosituks kasusi kätevästi kiinostus ette käyttää meänkieltä kontaktikielenä. on perustettu vaphaat meänkielen tukiryhmät jokka on kätevästi saahneet paljon kannattajia:,,, ja jolla on 900, 2100, 600, 1100, 320, 143, 2200 jäsentä (2011-09). Lähespä kaikki tekstit on kirjotettu meänkielelä ja hyvin paljon nuoria on mukana Naamakirjan ryhmissä. Tavalinen keskusteluaine on meänkielen sanastoa ja fraasia. Tuki kasvaa nopeasti ja Suomen puolela väylää kirjotethaan internetissä nykysin enniiten meänkielelä. Meänkielen käyttö internetissä heijastaa ette meänkieli on saanu korkean epäviralinen staattyksen iänpuolela väylää. Tämä on seurauksia meänkielen sosiaalisesta vaikutuksesta iänpuolele Tornionväylää. Feispukki rakentaa yhtenhäistä rajaylimeneväää itenttiteettiä ja internetti verkostoa eli siviiliyhteiskuntaa missä sekä suomi ja meänkieli on luonolisia kieliä. Tentensi näyttää olevan ette ruottinkielisillä on omat porukat, ja meänkieliset ja suomenkieliset sekkaaintuvat yhteen.


Wp/fit/Fidji.
Fidjin tasavalta (aiemmin Fidjisaaritten tasavalta) eli Fidji (fidjiks Matanitu ko Viti, fidjinhindiks फ़िजी) on saaristovaltio eteläiselä Tyynellä merellä, Uuesta-Seelanista pohjoisheen. Valtihoon kuuluu noin 850 saarta eli luotoa, joista noin sata on asutettuja. Suuriimat saaret on Viti Levu ja Vanua Levu, joissa ellää noin 87 prusenttia maan yli 837 000 asukhaista. Pääkaupunki Suva sijaittee Viti Levulla. Fidjin maapinta-ala on vajaa 18 000 km². Vuona 1970 tapahtunheen ittenäistymisen jälkhiin valtio on ollu puliittisesti epätasanen. Vuoesta 1987 lähtien maa on käyny läpi neljä vallankaappausta, joista viimeisimän vuoen 2006 lopula. Fidji erotethiin 1. septemperiä 2009 Kansainyhteisöstä, koska maan johtajat ei suostunheet Kansainyhteisön ja YK:n ehottamhiin toimhiin saahmaan temukratian takashiin. Maassa ellää alkuperäisitten fidjiläisitten lisäks merkittävä minuriteetti Intiasta tuotuitten immikratitten jälkiläisiä.
Maan tärkeimät tulonlähtheet on sokkeri ja tyrismi.


Wp/fit/Filipiinit.
Filipiinitten tasavalta eli Filipiinit on 7 107 saaren ja noin 89 miljoonan asukhaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa. Suuriin osa asukhaista elävä 11 saarela. Alueela on useasti maantärhäyksiä ja 20 aktiivisia tulitunturia. Se on kans trooppisitten hirmumyrskyitten reitilä.
Saaret sait nimen Spannian kuninkhaan Filip II:n mukhaan vuona 1543. Spannian ja Yhtysvalloitten vaikutus näkkyy eelheen maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä. Ferdinand Marcos hallitti maata lähes yksinvaltiaana yli 20 vuoen aijan, aina siihen asti ette kansa pakotti hänet eroahmaan 1986.


Wp/fit/Finnar.
Finni on saamelainen norjan kielessä, ja kvääni on suomenkielinen pohjoisnorjalainen. Sana "finni" sanothaan merkitä 'joka löytää, pyytäjä' (r. finnare, jägare). Vanhoissa roomalaisissa tekstissä on sana "finni" joka kuvvaa kansaa Pohjoiskalotila. Tämä on tulkattu ette tarkoitethaan saamelaisia. Tämän päivän merkitys ruottin kielen "finne" on tullu myöhemin.


Wp/fit/Franska.
Franskan republikki (fransk. "la République française") eli Franska (ransk. "la France") on valtio Länsi-Euruupassa. Franskan pinta-ala on 643 427 kvatraattikilometriä ja sielä on asukhaita on noin 54 miljuunaa, ko ottaa huomihoon kans merentakaset alueet. Franskan Euruupan puolinen osan Manner-Franskan eli la métropolen krannimaita on Belgia, Luxemburi, Sveitsi, Italia, Monakko, Spannia ja Andorra. Franskala on yhteistä raijaa kans Brasilian ja Surinamen kansa (Franskan Guyana). Manner-Franska sijaittee lauhala vyöhykheelä lukhuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, joka kuuluu välimerenilmasthoon.


Wp/fit/Franskan Polynesia.
Franskan Polynesia on Franskan merentakanen paikalishallintoalue. Se sijaittee keskelä Tyyntä valtamerta Polynesian saaristossa. Franskan Polynesia koostuu 118 saaresta ja atollista, joitten yhteispinta-ala on yli 4 000 kvatraattikilometriä ja asukasluku vuoen 2011 arvion mukhaan 294 935. Pääosa väestöstä assuu Seurasaarhiin kuuluvala Tahitin saarela, jossa pääkaupunki Papeete on. Vaikka Franskan Polynesia onkin Franskan paikalishallintoalue, ei se kuulu Euruupan Unionhiin. Franskan Polynesian viralinen kieli on franska ja valuutta CFP-frangi. Polynesialaiset uuisasukhaat tulit Franskan Polynesihaan arviolta 200 ennen aijanalkua. - 400 jälkhiin aijanalkua. välisenä aikana. Ensimäiset euruuppalaiset havanot saarista tehthiin 1500-luvun alkupuolela ja ensimäiset kohtaamiset tapahtuit vuosisaan loppupuolela. 1700-luvun lopulta alkaen saarile saapui lähetyssaarnaajia ja 1800-luvula se päätyi Franskan halthuun. Franska suoritti Tuamotun atolliketjhuun kuuluvila Moruroan ja Fangataufan atolleila paljon kritiikkiä saahneita yinkokheita vuoesta 1966 vuotheen 1996.


Wp/fit/Frechilla de Almazán.
Frechilla de Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fresno de Caracena.
Fresno de Caracena on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Frida Berglund.
Frida Julia Berglund s. Lassinantti, 1922 Neistenkankhaala Mataringissa. Ragnar Lassinantin sisar.
Valtiopäivilä (S) 1969-1985. Hän osas sujuvaa meänkieltä/suomea. Asui Luulajassa.


Wp/fit/Fuentearmegil.
Fuentearmegil on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentecambrón.
Fuentecambrón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentecantos.
Fuentecantos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentelmonge.
Fuentelmonge on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentelsaz de Soria.
Fuentelsaz de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentepinilla.
Fuentepinilla on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentes de Magaña.
Fuentes de Magaña on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fuentestrún.
Fuentestrún on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Fördson.
Fordson traktori oli ylheinen ja halpa traktori ostossa noin 1950-1960-luvuila. Sen malli oli toisesta mailmansoasta ja siinä oli monen kymmenen litran tjyylari. Sanothiin sillon aikhaan kylissä ette Fordsoni oli rakenettu Aafriikan aijan soale 1940-luvula nazistia vasthaan ja sen takia tjyylari oli suuri. Muturi lämmitethiin bensiinilä ja sitten käänethiin futusjeenhiin. Siinä oli kolme väkseliä. Tjyylari useasti vuoti.


Wp/fit/Gabon.
Gabonin tasavalta eli Gabon on valtio Keski-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Kongon tasavalta, Kamerun ja Ekvaattorin Guinea. Lännessä maa rajautuu Guineanlahtheen. Öljyvarojen takia Gabon on yks Aafriikan varakhaimista valtioista. Vauraus on kuitekki jakautunu hyvin epätasasesti


Wp/fit/Gambia.
Gambian tasavalta eli Gambia on valtio Länsi-Aafriikassa. Se on pinta-alalthaan Manner-Aafriikan pieniin maa ja alueelthaanki erikoisen muotonen, sillä sen rajat seuraavat Gambiaväylän juoksua. Väylä virtaa maan läpi ja laskee Atlantin valtamerheen. Gambian tasavalta on Senegalin ympäröimänä lukhuun ottamatta 80 kilometrin pitusta Atlantin rantaviivaa. Senegalin kans raijaa on 740 kilometriä.
Gambian tasavalta on (FN) Kansainyhteisön ja Aafriikan unionin jäsen ja kuului aiemin Brittiläisheen imperiymhiin. Maa ittenäistyi vuona 1965 viimisenä Brititten siirtomaana Aafriikassa ja sen pääkaupunki on Banjul.


Wp/fit/Garray.
Garray on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Georg Kronlund.
Georg Adolf Edvin Kronlund (valtiopäivilä kuttuttu Kronlund Haaparannala, myöhemin Kronlund Skarassa), s. 1860 Skövdessä, kuoli 1947 Stokholmissa, oli valtiopäivämies (1897-1914, ja eusti vuoet 1897-1908 Tornion vaalipiiriä).
Kronlundia kiinosti saamelaiskysymys ja olletikki ette levittää ruottalaista kulttuuria suomenkielisessä alueessa. Hän se perusti Tornionlaakson kansakorkeakoulun Matarenkhiin 1899. Hän perusti kans ruottinkielisiä pipliuteekkiä Tornionlaaksossa.


Wp/fit/Get Heavy.
Get Heavy on Lordin levy.


Wp/fit/Ghana.
Ghanan tasavalta eli Ghana on 23,9 miljoonan asukhaan valtio Länsi-Aafriikassa Atlantin valtamerheen kuuluvan Guineanlahen rannikola. Sen rajakrannit on lännessä Norsuluurannikko, pohjoisessa Burkina Faso ja iässä Togo. Maa on entinen Britannian siirtomaa, jonka aikaisempi nimi oli Kultarannikko. Se ittenäistyi vuona 1957 ensimäisenä Saharan eteläpuolisen Aafriikan siirtomaista. Nykysin maa tunnethaan erityisesti kaakaon, kullan ja öljyn prutysenttinä.


Wp/fit/Golmayo.
Golmayo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Gormaz.
Gormaz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Grenada.
Grenada on pieni saarivaltio Karibianmerelä. Siihen kuuluu pääsaaren lisäks kaks pienempää Etelä-Grenadiinitten saarta. Se on pinta-alalthaan läntisen pallonpuoliskon toiseks pieniin ittenäinen valtio, vain Saint Kitts ja Nevis on pienempi. Se sijaittee Trinidad ja Tobagosta pohjoisheen.


Wp/fit/Guam.
Guam (tšamorroksi Guåhån) on Yhtysvalloile kuuluva Mariaanitten saaritten suuriin, 48 kilometriä pitkä ja 14 kilometriä leveä saari Tyynelä merelä, joka on kuulunu Yhtysvalloitten hallinthaan Spannian ja Yhtysvalloitten välisestä soasta 1898 alkaen. Saaren pääkaupunki on Hagåtña (aiemin Agaña) missä assuu noin 1000 ihmistä.


Wp/fit/Guatemala.
Guatemalan tasavalta eli Guatemala on noin 13 miljoonan asukhaan maa Väli-Ameriikassa. Se on asukasluvulthaan Keski-Ameriikan suuriin valtio. Sen rajakrannit on Meksiko, Belize, Honduras ja El Salvador. Guatemalan nimi tarkottaa "puitten maata". Noin puolet Guatemalan maa-alasta onki eelheen mettitten peitossa.


Wp/fit/Guinea.
Guinean tasavalta eli Guinea on valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Sierra Leone, Liberia, Norsuluurannikko, Mali, Senegal ja Guinea-Bissau. Nimi "guinea" tullee Saharan berberitten kielestä ja tarkottaa "mustitten miehitten maata".


Wp/fit/Guinea-Bissau.
 Guinea-Bissaun tasavalta eli Guinea-Bissau sijaittee Atlantin valtameren rannala Länsi-Aafriikassa. Tämä pieni valtio oli aikoinhaan Portugalin siirtomaa, jonka nimi oli Portugalin Guinea. Guinea-Bissaun rajakrannit on pohjosessa Senegal sekä etelässä ja iässä Guinea. Lännessä on Atlantin valtameri. Guinea-Bissau on eräs mailman vähiten kehittynheistä maista, jonka kehittymistä on haitanheet useat vallankaappaukset. Maan bruttokansantuote asukasta kohti on eräs mailman pieniimistä.


Wp/fit/Gunnar Kieri.
Gunnar Kieri s. 1928 Kuivakankhaala, Ruottin Ylitornion kunnassa, on kirjottanu monta kirjaa eetnisestä hävystä ja kuinka sen toimii kun ei ossaa koulukieltä. Kieri kirjottaa aina ruottiksi, vaikka äitinkieli on suomi/meänkieli.
Vuona 2011 perustethiin Gunnar Kierin ystävyysseura, jossa Lennart Rohdin on ensi puhheenjohtaja (NSD 110916).


Wp/fit/Guyana.
Guyanan osuustoiminalinen tasavalta (engl. Co-operative Republic of Guyana) eli Guyana on valtio Etelä-Ameriikan pohjoisosissa, Surinamen, Brasiilian ja Venezuelan välissä Atlantin valtameren rannala. Sen vajaasta 750 000 asukhaasta noin puolet on intialaista alkuperrää. Ekonomoni riippuu mailmanmarkkinoitten ja sääoloitten vaihtelulle, ja maasta muuttaa koulutettua työvoimaa ulkomaile.


Wp/fit/Gómara.
Gómara on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Göran Gustafsson.
Göran Gustafsson, s. 1919 i Mukkavaarassa Jellivaaran kunnassa, kuoli 2003, oli finansimies, entreprenööri ja tutkimukssäätiön perustaja.


Wp/fit/Haapakylä.
Haapakylä on Ruottin puolen Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Haaparannanlehti.
Haaparannanlehti eli Haarannanavisi on ainua kakskielinen alueelinen avisi Ruottissa. Suuriin osa artikkelista julkasthaan suomeksi ja ruottiks. Avisissa on sen lisäksi meänkielen palsta, jonka kirjailia Bengt Pohjanen toimittaa. Avisissa julkasthaan kansRuottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen meänkielinen avisi liitheenä noin 6 kertaa vuoessa.
Theodor Grape perusti avisin 1882. Lukijamäärä on noin 15 000 joka avisissa, ja avisi tullee ulos joka tiistai ja perjantai. Päätoimitus on Haaparannala, ja paikalisia toimituksia on Pajalassa ja Hietaniemessä. Kohta 20 työntekijää jokka sen lisäks tekevät ilmhaisen avisin HBextra ja internetti avisi HBwebben.se. Avisi on puolueeton alueelinen. Siemin sen laskethiin olevan porvarilinen.


Wp/fit/Haaparanta.
Haaparanta (ruott. "Haparanda") on kaupunki Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruottissa. Kunnan pinta-ala on 918 km² ja itte kaupunkin pinta-ala on 3,97 km². Haaparannan kunnassa on noin 10 400 asukasta, joista suuriin osa on suomen- tai meänkielisiä. Kaupunkialueela on asukhaita noin 4 800. Väestöstä noin 50 % on ulkomaalaistaustasia (het on suuriin osa suomesta), joka on enniiten koko Ruottissa. Haaparanta perustethiin vuonna 1821 korvaahmaan Haminan rauhassa Venäjälle muun Suomen mukana menetettyä Torniota. Haaparanta ja Tornio muoostavat kaksoiskaupunkin, josta nykyhään käytethään nimiä TornioHaparanda ja HaparandaTornio, aiemin EuroCity. Yhteityö Tornion kansa kehitty jatkuvasti ja sen mukana kakskielishyys. Haaparannalla on kans puutavaran vientihamina, joka sijaittee Salmen ulkohaminassa. Ruottin Tornionlaakso on viralisesti kolmekielinen alue: suomi, meänkieli ja ruotti. Haaparanta on siis viralisesti kolmekielinen kaupunki, jossa asiakaspalvelu pittää saa sekä suomeksi, meänkielelä ette ruottiksi. Käytänössä kuitekki praatathaan vaan suomesta ja ruottista. Meänkielelä on aina ollu heiko staattys Haaparannala, ja aiemin kaupunki oli viralisesti vaan ykskielinen.
Jälkhiin IKEA perustethiin Haaparannale kävijämäärä on noussu hyvin voimakhaasti. Vuona 2010 Haaparannan kunnnanraati väittää ette oli 2,8 miljuunaa kävijöitä ().


Wp/fit/Haarasaajo.
 Haarasaajo on kylä Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Haiti.
Haiti (Haitin kreoliksi "Ayiti"), fransk. Haïti) eli Haitin tasavalta (Haitin kreoliksi Repiblik d Ayiti, fransk. République d'Haïti) on noin yheksän miljoonan asukhaan valtio Karibianmerelä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä ossaa hallittee Dominikaaninen tasavalta. Haiti on pinta-alalthaan Karibianmeren kolmaneks suuriin valtio ja asukasluvulthaan suurimpia. Valtio ittenäistyi 1. tammikuuta 1804 Franskasta.
Haiti on mailman köyhimpiä valtioita. Mailman ruokakriisi 2007–2008, korrupsuuni ja muut puliittiset prupleemit ja turvattomuus ja luononkatastrofit on tuhonheet maan ekonomiin.


Wp/fit/Hakanen.
Hakanen (r. Hakkas) on kylä Jellivaaran kunnassa, 51 km Jellivaarasta Luulahjaan päin valtatien varrela. Esimäinen asukas tuli 1781. Hakasessa assuu noin 370 henkilöä ja on sen takia suuriin kylä Jellivaaran maaseuula. Tärkein elinkeino on mettätyö ja mettä, mutta suuriin osa väestöstä pentlaa Jellivaarhaan eli Malmivaarhaan.
Hakasessa on koulu. Kylässä puhuthiin ennen aivan jellivaaransuomea. Nyt vain vanheemat ossaavat ja puhuvat jellivaaransuomea. Nuoremat puhuvat enimäksheen ruottia ja ymmärtävät jonkin verran meänkieltä.


Wp/fit/Halme.
Halme (r. Långheden, mutta pitäis olla Svedjan) on kylä Pajalan kunnassa missä on useampia entisiä kruunun torppia. Mestoslinkka ja Kaihnuunväylä on Halmheen törmän alla. Halmheen etelänpuolela on Narkaus, ja pohjoisheen päin vastaa Kainulasjärvi ja Täräntö. Kylässä on muutama asukas.


Wp/fit/Haltia.
Haltia.
Suomen kielessä "haltia" merkittee omistajaa, se jolla on jotakin hallussa, esimerkiks osakheen haltija. Meänkielessä on paljon alkuperäisempi merkitys. Haltia on mettän, veen ja maan vahti ja valvoja. Haltia ilmottaa ihmiselle jos se käyttäytyy väärälä tavala kun kävelee mettässä eli on kalastamassa järvessä. Kun oleskellee luonossa on paljon sääntöjä mitä pittää seurata, esimerkiks ei saa tehhä valkeata eli nukkua polun päälä. Jos tekkee sen haltiat tulevat yölä herättämhään ja on pahala päälä.
Haltiat on kuitekki tavalisesti siivot ja auttavaiset jos seuraa heän sääntöjä.
Haltia on tontun näkönen.
Haltiat elävät jonkinlaista samanlaista elämää kun ihmiset. Haltiat on lyhyt noin 1,5 metriä, nuoret olenot niinku ihmiset, vaimoja ja miehiä. Net asuvat taloissa ja niilä on lehmiä, poroja ja arkipäivän tavalisia kampheita. Niilä on useasti punaset vaatheet ja punanen pirrilakki päässä. Net on hyvin siivot jos kohtelee niitä niinkun pittää, muuten ei. On maholista saa haltian vaimon ja mennä naimishiin sen kansa eli saa hänen hyvinlypsävän lehmän jos ossaa keinot.
Ruottin kielen kulttuurissa on vastaava käsite "vittra", "huldra" norjassa.
Haltiala on lehmiä ja tyttäriä.
Nilivaarassa tiethään ette jos haltian tyär tullee johonki aukehaan paikhaan näköselle sillon pittää viskata veitten hänen yli. Ja sillon se seuraa aina sinua, se ei jää sinusta, mies sanoi. Tyttärestä tullee sinun vaimo. Lombolivaarassa tiethään ette jokku on menheet naimishiin haltian tyttären kansa ja saanheet yhen lehmän matkhaan talhoon. Lehmä lypsää aina yhtä paljon kun se lypsi ensi kiulhuun. Jos saapi net omhaan hoithoon net lypsävät ensiks 7 kertaa verta ja sitten paljon maitoa, ei vähemin kun kielonmitta.
Moni on nähny haltian lehmiä ja tyttäriä. Mutta net katoavat yhtäkkiä tyhjään. Lehmät on kuitekki useasti pienemät, mutta lypsävät hyvin. Mies näki kerran syksylä kaks haltian lehmää, sanoi Edvin Johansson Skaulossa. Mutta ei ollu veitteä matkassa jonka olis pitäny viskata yli lehmät. Olis muuten saanu net lehmät.
Sannan Jussa näki haltiat.
Haltiat pystyvät itkettämhään äpärheitä. Krinnun Uno Narkauksesta, joka oli avisuunilapsi ja oli myytty seittemän kertaaa pappilan trapulta, yritti kerran nukkua polula mutta lappalaiset ja porot kuljit koko yön. Poronkelloja kuului, koparoitten naksutusta koko aijan. Lappalaisía ja tunturilappalaisia tulit unessa ja ajoit ohi. Paljon väkeä melusit pitkin polkua. Haltia sanoi Krinnun Unole: Pois meän tieltä. Rauha tuli kun Uno siirsi valkean siijaa.
Sannan Jussa Narkaukesta, joka oli syntyny lapinkoassa 1800-luvula, ja asui vasta nuorena miehenä ensi kertaa talossa Saikkosessa, kohtasi kerran poromettässä kesäyölä haltioita, yks poika ja yks tyär. Net olit kaunhiit, lyhyt, punasissa vaatheissa ja siivoja. Net kysyit Jussalta tietä ja Jussa opasti oikeale polule. Sannan Jussa kysyi jos net olit nähneet hänen poroja. Joo, net sanoit ette vuoman rannala net on. Ja niin net lähit hiljalensa. Jussa nukahti ja meni sinne aamula ja sielä net olit hänen porot. Sannan Jussa meinasi ettei hän sanonu tätä ette tehhä itten kummaliseks, mutta halusi vain selittää mitä hän oli kokenu elämän pitkälä polula.
Nattavaarassa haltiat rakensit Isovaaran talon öisin, remusit ja jyskytit. Jokku meinaavat ette haltia saattaa viheltää. Haltiat katoavat yhtäkkiä tyhjään, sano sarvisvaaralainen. Purnussa meinathaan ette viimisenä päivänä kaikki haltiat tulevat näköselle ja nousevat maasta.
Haltioitten koti.
Ullattissa tiethään ette on vaikea saa tietoja missä haltiat asuvat. Jos kyssyy haltialta missä net asuvat net viittavat ”tuola”. Eli kyssyy mistä tulet: ”sieltä”.
Remuthaan liikaa.
Krinnun Uno sannoo kuitekki ette niitä ei ennää näe eikä kuulee koska on niin kauhea hälinä, jyskytys ja touhu joka paikassa. Niitä kuulee ja näkkee sielä missä on rauha ja hiljaisuus.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Hancock, Michigan.
Hancock on kaupunki Houghtonin kunnassa Michikaanin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kaupunki sijaittee Keweenawniemelä, joka on Yläjärvheen pistävä niemi ("Lake Superior"). Niemimaata on kuttuttu kans suomalaisittain Kuparisaareksi (engl. "Copper Island"). Kaupunkissa on asukhaita 4 900. Toisela puolela väylää on samakokonen kaupunki Houghton.
Kaupunki on tunnettu amerikansuomalaisista ja olletikki ette sielä on paljon emikranttia pohjois Ruottista, Norjasta ja Suomesta. Jopa kolmanneksella asukhaista on suomenkielisiä sukujuuria, ja 4,4 % väestöstä puhhuu suomea äitinkielenään. Mutta kaupunkissa ja sillä alueela on hyvin paljon kolmanen sukupolven saamelaisia, kveeniä ja torniolaaksolaisia. Lestaatiolaisuus väitethään vieläkin olevan vahva sillä alueela.
Useampi katusjyltti on kakskielinen: englanti ja suomi. Monen yrityksen omistajalla on suomalainen sukunimi. Ameriikan ainua suomekielisitten yliopisto on Hancockissa: Finlandia university. Ja mailman suuriin arkisto joka sisältää kaikenlaista tietoja Ameriikan suomalaisista on saman yliopiston alueela. Paikkakuntalaisitten suomenkielinen Kuparisaari-nimitys on syntyny siittä, että suomenkieliset työskentelit alueen kuparikaivoksissa. Kalumeeti, on kymmenkunta kilometriä pohjoisheen ja sielä oli yhenaikaa mailman suuriin kuparikruua.


Wp/fit/Hannes Manninen.
Hannes Manninen. s 1946 Kuusamossa. Manninen oli Tornion kaupunkinjohtajana 1973-1995.Valtiopäivämies (1995-2011), ja ministeri (2003-2007).


Wp/fit/Harald Larsson.
Harald Larsson (1913-1966). Larsson oli syntyny Ala-Kaihnuun seurakunnassa ja kuoli Hietaniemessä. Hän oli mettäinspehtööri ja valtiopäivämies (C) (1953-1966).
Larsson oli valtiopäivämies samala aikaa kun Ragnar Lassinantti. Larssson kilpaili valtiopäiväpaikasta John A Winsan kans (1913-19893), joka oli syntyny ja asui Kainulasjärvessä. Yks valtiopäivämies laskethiin eustaa Tornionlaaksoa. Larsson siirtyi Hietaniemheen ja/mutta ei osanu suomea ja voitti kilpailun. Winsa luki ja puhui sujuvaa suomea.


Wp/fit/Hasse Alatalo.
Hasse Alatalo on syntyny Täränössä. Assuu Luulajassa. Alatalo on pelmanni, jurnalisti, musiikintutkija. Hän oli ensimäinen joka alkoi laulamhaan paikkakunnan perintheelisiä suomenkielisiä kansanlauluja 1970-luvula bandissa Norrlåtar.
Alatalo on keräny paljon kansamusiikkia Tornionlaaksosta ja julkassu net ajatukset ja kokoelmat kirjassa Nurmen lintu.


Wp/fit/Hauki.
Hauki on ylheinen kala koko Pohjoiskalotissa. Jokhaisessa järvessä, joessa, ojassa ja väylässä on haukia.


Wp/fit/Hautajaiset.
 Meänmaan hautajäiset piethään enimäksheen vieläki kirkoissa ja vainaja hauathaan arkussa. Harvon kremeerathaan ruumista.
Vanheempi hautajaisperine.
Ennen kun ihmiset useasti kuolit omassa sängyssä ja kotona oli monela talola ruumislauta riihen alla, jonka ruuhmiinpesijä lainasi ja pani sen kahen toolin välhiin ja sen pääle ruumis. Sitten se pesthiin ja panthiin arkhuun ja sai maata riihessä ette tuli ulosveisu. Sillon vainaja sai maata arkussa kotikartanolla kuusenhaon päälä missä arkku aukasthiin ja veisathiin vainajan talosta. Jälkhiin ulosveisut menthiin saatossa kirkhoon. Lapset räknäsit kuinka monta biiliä oli saatossa. Kolmekymmentä biiliä oli paljon. Nykysin kuolema tullee useasti sairalassa.
Vielä aiemin arkku viethiin kesäisin ja sääriiton aikana jollekkki Ruumistievale ja hauathiin sinne. Sitten syksylä eli talvela kaivethiin arkku ylös ja veithiin kirkole. Ruumisteiva oli santatieva kylän ulkopuolela. Ruuhmiintievoissa liikkui kylälälisitten mukhaan aina paljon manalaisia. Vanheemassa hautajaisperintheesheen littyi paljon kansanuskoa.
Kuoleman tullessa.
Kun joku kuolee ilmotus tullee alueen aviishiin ja siinä saapi informasjuunija jos on kraviaiset jälkhiin hautajaiset. Vainajan muistoks ja kunniaks sanomakellot, kuolemankellot eli sielunsoitto "omassa" kirkossa kuuluu muutama päivä jälkhiin kuoleman. Kellot ilmottavat vainajasta ja ette kaikila on sinne samale tiele mentävä. Sopivalla aikaa jälkhiin kuoleman luethaan kirkonmenoissa nimet kaikista viimi aijan kuolheista ja sillä tavala kunnioitethaan vainajia ja ilmotethaan tapahtumasta.
Ulosveisu.
Hautajaiset alkavat ulosveisula, joka vieläkin on ylheinen. Sillon nouvethaan arkun ja ruuhmiin useasti sairalan kapellista eli ulossaattohuohneesta. Laulethaan virsiä arkku useasti auastu. Ulossaatossa ajethaan välistä kotipaikhaan vähäksi aikaa ja ette vainaja saapi jättää viimiset hyvästit kotipaikhaan ja jatkethaan omhaan kirkhoon ja sen kapelhiin eli aithaan minne jätethään arkku. Kapelissa piethään välistä pienet ulosveisut missä laulethaan, saarnathaan ja puhuthaan. Arkkua välistä auasthaan. Ylimuoniossa hautausmaan aitan ulkovalo pallaa ko aitassa on vainaja. Ja aitan porthaila piethään kynttilässä eli lyhyssä liekkiä niin kauan ko vainaja on aitassa.
Ylimuoniossa vainaja tuothaan hautajaispäivänä kotikartanolle kuusen haonpeitheele, muutamaks tiimaks. Vainajan koissa piethään hartaushetken ja laulethaan. Ulkona laulethaan arkun vieressä lissää ennen kun vainaja jättää koin.
Hautajaiset.
Hautajaiset vaihtelevat vähän kylästä kylhään. Hautajaispäivänä kunnioitethaan poismenheen kotikylässä vainajaa nostamalla kansan flaun puolheen tankhoon. Ylimuoniossa jatkethaan saatossa jälkhiin ulosveisun vainajan kotikartanolta kirkhoon jossa suoritethaan siunaus, kukkalaitheitten lasku. Kirkosta viethään vainajan viimisele matkale kohti hautausmaata. Kirkonportilta hauvale polku on koristeltu kuusen haoila. Hauan laskun jälkhiin laitethaan hauan pääle kansi, johon laskethaan kuusen hakoja ja niitten pääle kukkalaitheet.
Pajalan seurakunnassa arkku on kapelissa valhmiina ja kannethaan sieltä kirkhoon noin tiiman ennen hauajaisia. Hautajaiset alkavat ette lähimäiset oottavat "porstuassa" papin kans ette kaikki suruväki on istunu ennenku pappi eelä johtaa ensin kantoväen ja niitten perässä lähimäiset kirkhoon. Sillon kanttori pellaa jonku tunnetun laulun, ja Tornionlaakson oma laulu on tulossa yhä suositumaksi. Kantoväki, jolla on tummat vaatheet ja välistä valkeat hanskat ja slipsi, istuu molemin puolin kongia ensi penkilä. Lähimäiset istuvat useasti vasemalla puolela, mutta kans oikeala puolela, toisela penkilä. Muu suruväki taaempana.
Laulethaan tunnettuja virsiä ruottiks ja yhä useamin suomeks ja meänkielelä: "Härlig är Jorden"/Maa on niin kaunis, "Blott en dag ett ögonblick i sänder", "Närmare Gud till dig", "Tryggare kan ingen vara" etc. Virsitten jälkhiin lähimäiset ja muut saattavat pittää puhheita arkun laijala vainajasta. Pari-kolme puhetta on aika ylheistä. Varotethaan moitetta, paremin valosat muistot tuothaan esile.
Hautaus.
Viiminen virsi hautajaisissa on aina Maa on niin Kaunis, jota nykysin yhä useamin laulethaan meänkielelä eli suomeks. Sillon sukulaiset ja velimiehet eli lapset kantavat arkun ulos, jalat eelä, suruväki seisoo. Hautauskellot alkavat soittamhaan kun virsi loppuu. Kantomiehet vievät vainajan kirkonmaan hautauspaikale suruväen kans jokka kulkevat perässä. Hauta on perehauta eli yhen paikan hauta. Hautauspaikala arkku laskethaan hauthaan. Sielä jätethään viimiset hyvästit puottamalla kukat hauthaan ja puhumalla lyhyesti. Pappi laulaa suruväen kansa "Bred dina vida vingar". Kansi nostethaan pääle ja kukkia jätethään kannen pääle. Kirkon vahtimestari täyttää hauan myöhemin. Jos son yhen paikan hauta hautauskivi eli risti panthaan paljon myöhemin paikale.
Kraviaiset.
Jälkhiin hautauksen menthään useasti Seurakunnan talhoon kraviaishiin, joka on useasti kirkon kävelymatkala, eli kotikylän yhteishiin huonheishiin. Kraviaisissa eli muistotilaisuuessa tarjothaan ruokaa, kahvia ja useasti toorttaa. Ylimuoniossa piethään muistopuhheet ja muistelthaan vainajaa. Kraviaistalon porthaat on koristettu kuusenhaoila. Valot on kirkhaat koska monela vanheemala on heiko näkö. Sillonki pappi on useasti mukana ja laulethaan virsiä ja luethaan muistoatressit jokka on lähätetty surutalhoon eli hautajaistoimisthoon. Ja kohathaan vanhoita tuttavia mitä ei ole nähty piian kymmenhiin vuoshiin.
Hauanpeitto.
Ylimuoniossa lähimäiset miehet muuttavat työvaatheishiin ja menevät jälkhiin kraviaiset peittämhään hauan. Net poistavat hauan kannen ja täyttävät hauan. Välistä on maaläjä vähän jäässä mutta homma hoijethaan silti lapioila. Maakupulan pääle siirethään haot ja kukkalaitheet. Lopuks vielä pimeässä tehtään palhjain päin hiljaista kunniaa.


Wp/fit/Heikki Samuli Autto.
Heikki Samuli Autto, s. 1984 Enontekiölä. Valtiopäivämies 2010-.


Wp/fit/Henning Johansson.
Henning Johansson on syntyny 1940 Sopperossa. Hän on petakokiikan professoori emeritus. Johansson assuu Luulajassa.


Wp/fit/Hepokangas.
Hepokangas on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa, Juoksenkin ja Lampisenpään välissä.


Wp/fit/Herrera de Soria.
Herrera de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Hevonen.
Hevonen oon eläin sitä käytethään soassa, ja töissä. Hevonen oon Kavioeläin ja nisäkäs. Suomessa hevosia oon 70.000.
sota.
Soassa hevosta oon käytetty paljo, Varinki Mongoolit ja turkkilaiset oon käyttäny niitä paljo. Keskiajala hevoset oli tosi tähellisii ko niilä menhään nopeesti ja ne kestää vähä tällejä.


Wp/fit/Hietaniemi.
 Hietaniemi (r. Hedenäset) on kirkonkylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Hilding Hagberg.
Karl Hilding Hagberg (s. 1899 Jellivaarassa, kuoli 1993 Luulajassa). Norrskensflamman päätoimittaja ja valtiopäivämies (SKP) (1933–64) ja Ruottin Komunistipuolueen puhheenjohtaja (1951–1964).
Puolue lahkosi 1977 ja Hagberg meni APK-puolele, siis Arbetarpartiet Kommunisterna. Ei osanu suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Hinojosa del Campo.
Hinojosa del Campo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Hirvenpyytö.
Hirvenpyytö on ylheinen koko Ruottissa ja Tornionlaaksossa. Pyytömies kerrää useasti saahliista sarvia suveniirina jokka naulathaan seihniin eli koiranpesän aithaan.


Wp/fit/Hirvi.
Hirvi.
Hirviä jahathaan koko Ruottissa ja Suomessa ja on hyvin ylheinen koko maaseulua, olletikki Norrlantissa ja Pohjoissuomessa. Hirvas jolla on suuret sarvet on enniiten arvostettu saalis. Naarhaita useasti säästethään jos niilä on vasikoita. Ruottissa ammuthaan noin 130 000 hirveä vuosittain. Lahtipaino saattaa olla jopa 400 kiloa kun on suuri hirvas kaaettu. Hirviä jahathaan koirila ja mettämäiehet on passissa missä tiethään ette hirvet pruukaavat kulkea.


Wp/fit/Hirvijärvi.
Hirvijärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Hjalmar Nyström.
Hjalmar Nyström oli syntyny 1908 Jokkmokissa ja kuoli 1964 Jukkasjärven seurakunnassa. Hän oli valtiopäivämies (S) (1949-1963) ja eusti Västerbottenin ja Norrbottenin vaalipiiriä. Osas tuskin suomea.


Wp/fit/Honduras.
Honduraksen tasavalta eli Honduras on noin seittemän miljoonan asukhaan valtio Väli-Amerikassa. Sen rajakrannia on Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Hondurasilla on meriyhteys sekä Tyynele valtamerele ette Karibianmerele.
Sotilasvalta, korrupsuuni, suuret tuloerot, rikokset ja luononkatastrofit on vaikuttaneet siihen, ette Honduras on yks Keski-Amerikan turvattomimista ja vähiten kehittynheistä maista.


Wp/fit/Hoolinpappi.
Hoolinpappi oli pappi joka jätti yhen fraasin meänkielheen: Huutaa ko Hoolinpappi.


Wp/fit/Hopunpullia.
Hopunpullia tehtään niinku nimi sannoo kätevästi ja hopusti. Nisujauhoja, sokkeria, suolaa, maitoa ja jästiä sekotethaan taikinaksi. Taikina panthaan pieninä läjinä pellin pääle ja sitten peshään vähäksi aikaa.


Wp/fit/Hukka.
Hukka oli 1960-1990-luvula täysin olematon Norrbottenissa ja kohtapa koo Ruottissa. Hukka tekkee suurta vahinkoa porolaumassa ja saattaa muutamassa minuutissa hajottaa koko porolauman. Olletikki talvela se ottaa paljon poroja ja kevväilä poronvasikoita. Sen takia sitä jahathiin lujasti poroalueila. Nyt se on saanu pareman aseman ja Ruottissa on monta sattaa hukkaa. Uuempi nimitys hukale on nykysin susi.


Wp/fit/Humaan kapitaali.
Humaan kapitaalia opetethaan kouluissa eksplisiittisenä tietona kun matematiikan ja fysiikan säänöt. Enimäksheen ajatusmalli käyttää ylheisiä käsitheitä ja tetyktiivistä ajattelua ja hyvä kirjakielen taito on ittesthään selvä ominaisuus jokhaisella opiskeliala. Humaan kapitalaia luothaan vain kirjakielen avula ja liitethään siihen kirjakielheen millä se on opittu. Itte ala missä opetethaan humaan kapitaalia on hierarkkinen. Professoori tietää paremin kun opiskeliat ja lehtori jnp. Siinä miljöössä human kapitaali luopi ammatti itenttiteetin mikä sitten seuraa henkilöä loppu elämän ja hänen laskethaan siihen sosiaali asemhaan mitä se erikoinen human kapitaali on saanu yhteiskunnassa.
Meänkielessä ja kaikissa puhekielissä ei ole lähespä ollenkhaan humaan kapitaalia ja sitä sosiaalista itenttiteettiä mitä se korostaa, rakentaa ja vahvistaa.
Implisiittistä eli sanomatonta tietoa opithaan enemän horisontaalisissa stryktyyrissäsiviiliyhteiskunnassa, joka on temukraattisella pohjala ja jonka johtavat henkilöt mennee valita poies ja sen takia stryktyyri on vähemin hierarkkinen. Sitä tietoa kuttuthaan sosiaaliseks kapitaaliks. Kulttuuri kapitaali on osa koko ryhmän itenttiteetistä.


Wp/fit/Hurri.
Hurri merkittee ensi käessä suomenruottalainen, mutta sen merkitys on laajentunu ja nyt hurrit on kaikki ruottalaiset, ruottinkieliset, ruottinsuomalaiset ja vieläpä Ruottin tornionlaaksolaiset. Jonkin verran alentava termi, mutta esimerkisk suomenruottalaiset käyttävät itte termiä muiju suussa.


Wp/fit/Hälsingeby.
Hälsingeby on vanhiin nimitys Kaihnuunkyläle.


Wp/fit/Härkmyran.
Härkmyran on kuollu kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Iisakki Mustaparta.
Iisakki Mustaparrasta on Olof Hederyd kirjottanu kirjan (Isak Mustaparta - Bottenvikspiranten, 1989) ja siittä on kesänä 2011 tehty rajaylimenevää teatteria. Yks esikuva kirhjaan on valtiopäivämies Carl Johan Mustaparta.
Tarina Iisakki Mustaparrasta.
Tämä on hänen kaunokirjalisuuen tarina: Iisakki Mustaparta eli Tornion Oravaisensaaressa (1758-1809) ja kuoli siis samana vuona kun Tornionväylästä tuli raja joka erotti Ruottin ja Suomen. Mustaparta uhkasi sen aijan Tornion kauppaporvaritten päätettyjä sääntöjä, joila talonpojilta mm. kielethiin kannelisitten laivoitten rakentaminen ja tällä tavala rajoitethiin heän kaupankäyntiä. Suurempi laiva tarvithiin ette kulkea etelä Ruothiin ja olletikki Stokholmhiin. 1780-luvula Tornionlaakso koki katovuosia, joka aiheutti nälänhättää talonpoijitten keskuuessa. Mustaparta päätti kaveritten kansa rakentaa kannellisen laivan ja viä sillä tervaa Tukholmhaan ja vaihettaa viljan kansa. Mustaparta miehitten kansa kuulutethiin ja Tukholmassa heät otethiin kiini ja laiva otethiin halthuun. Hänestä sanothiin ette se on piraatti. Myöhemässä oikeuenkäynissä Mustaparran maine kuitekki puhistethiin ja talonpojat vapautethiin syytheistä.
Hänestä tuli valtiopäivämies, joka kokkolalaisen Antti Chydeniuksen kanssa Tukholman herrainpäivillä laajensi talonpojitten merenkulku- ja kaupankäyntioikeuksia. Mustaparta piian on ensimäinen henkilö joka taisteli Tornionlaakson oikeuksista ja talonpojitten kaupankäynistä, ja mennee pittää sen aijan Roobin Hoodina.
Prujektinomistajat on Mare Boreale leaderporukka Ruottissa ja Lapin yliopisto Suomessa.
Teatterilla on niinku useasti sosiaalinen ja yhteikunnalinen ajatus, ja niin Iisakki Mustaprran teatterissaki. Haaparanta Tornio hakevat aina enemän yhteistyötä ja koko Tornionlaaksossa, erottava kulttuuriraja on poistumassa. Teatteri Mustaparran työstä on sen takia uuesti ajankohtainen. Tämä rajaylimenevä yhteistyö haluaa kehittää hyvää monikielistä teattteria joka viehättää kulttuurituristia.


Wp/fit/Ilminoita.
Kainulasjärvessä on ollu noitia ja ilminoitiaki, sellaiset noijat jokka on juuri villimpiä kun tavalinen noita, villinoitia. Kainulasjärvessä oli kaks ilminoitaa, Lampala ja Vinsassa. Met emmä tiä heän elonaikaa mutta luultavasti joskus 1800 loppupuolela. Vinsan-noita se pani Lampale ensin pirut, vyölä ku kaikin olit nukkumassa. Se piru tuli ja Lampan-noita heräsi ja huusi: -Tule perkele sinä ku olet, äläkä muuttele! Piru tuli karhuun haamussa ja kattoi sisäle savupirtin ikkunasta. Lampan-noita loihti väkeensä suohjaan ja meni porthaile ja tuli takasi. Lampan-noijan vaimo kysy mihinkäs se meni se piru karhuunhaamussa? Navethaan meni, sano Lampan-äijä. Aamula vaimo meni navethaan ja sielä oli härkä kuolemassa. Sitten se vaimo meni pirthiin ja Lampan-noita kävi mukan mettässä. Se oli jotaki luonolista ottanu ja puun parkkia ja niistä ainheista se keitti noitavettä. Sen se sitten anto häräle joka varsin rapasti ku pillistä poikki navetan. Ja niin oli tullu terhveeksi. Mutta sitte se Lampan-noita pani Vinshaan takasi piruja. Ja varsin alko lehmiltä ku saksila menemhään jalkoja poikki. Vinsan-noita pyysi armoa ja tahtoi Lampan-noijan lopettaa. Ja se Lampan-noita armahti. Se ei pannu hengen pääle. Iiskon äijäfaari Kainulasjärvessä se muisteli näistä noitataisteluista 1800-luvun lopussa, ja oli se vähänen loihtari ittekki.
Lähe.
Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok. Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Indonesia.
Indonesian tasavalta (indonesiaks Republik Indonesia) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta, niin se on mailman suurin saaristovaltio. Indonesian väkiluku on yli 234 miljoonaa. Se on asukasluvulthaan mailman neljäneks suuriin valtio ja suuriin muslimienemistöinen maa. Indonesia on valtiomuoolthaan tasavalta, jolla on vaalissa valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesiala on maaraijaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kans, sillä Uuden-Guinean, Borneon ja Timorin saaret on jaettu kahen eli (Borneo) kolmenkin valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueila on Singapore, Filipiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territuurie.


Wp/fit/Inga-Britt Uusitalo.
Esikoulunopettaja ja taiteilia Inga-Britt Uusitalo on syntyny Aapuassa ja assuu Pajalassa. Inga-Britt on kirjailia, maalari, taiteilija ja ossaa monta eri lajia. Kuuluisat on hänen monenlaiset laot ja piirustukset.


Wp/fit/Ingerin kieli.
Ingerin kieli tai inkeroisen kieli on pieni kieli ingerinmaassa, sitä tänäpänä praataa vaan pieni määrä ihmisiä jokka oon melkheen kaikki vanhoija. Ingerin kieli oon lähistä sukua pohjassa praatathuun karjalan kielheen ja pitkhään niitä oonki pietty samana kielenä mutta 1900 luvula ensimäiset jokka alkoiva pittää sitä omana kielenä oliva estlantilaiset lingvistiikot ja tänäpänä sitä ei ennää pietä samana kielenä.
Histuuria.
Ingeriläiset oliva karjalaisia immikrantteja jokka menivä etehlään ja sielä alkoiva sekottua votilaisitten kans jonka takia Ingerin kielessä oon paljo influenssia votista. Myöhemin ingeristä tuli ingerimaan suurin kieli ja siitä tuli sen alueen linguafranka joka merkittee ette kaikki minuriteettit tarvittiva ingerin kieltä ja käyttivä sitä toisena kielenä, myöhemin kuitenki ruottin vallan aikhaan ruotti lähetti suomen ingeriläisiä


Wp/fit/Ingvar Oja.
Ingvar Oja on syntyny Kainulasjärvessä ja ollu Dagens Nyhetterin ulkomaan sjurnalisti m.m Kiinassa, Intiassa, Japanissa ja Ameriikassa. Ingvar Oja assuu Åkersbergassa.


Wp/fit/Interlingua.
Interlingua on keinotekonen kieli, joka perustuu suurimphiin latinan jälkeläiskiehliin, jokka on franska, italia, spanska ja portugaali. Lisäks lähteinä on käytetty kans englantia, saksaa ja ryssää lähinä niitten latinalaisperäisen ainheitten puolelta. Sillä tavala se muistuttaa esperantosta kehitettyä idoa, eli apukieltä. Tämän vuoksi se on monile ymmärrettävämpää kun esimerkiks esperanto, jossa käytethään kans hatulisia puukstaavia. Interlingua on natyralistinen kieli, eli se pyrkii luonolisuutheen. Sen johosta interlinguan kielioppi on huomattavasti monimukkaisempi kuin monessa "keinotekoisemassa" keinotekosessa kielessä. Vaikka niin interlingua on helpompi oppia kun suuriin osa luonolisista kielistä. Interlinguan sanavaraston valinassa on käytetty etymolookista prinsiippiä, jonka mukhaan on poimittu nykysanoitten kantamuoot. Esimerkiks fryktiä tarkottava sana on franskassa "fruit", italiassa "frutto" ja spanskassa "fruto". Interlinguhaan on otettu niitten yhteinen kantasana, keskiaijan latinan "fructo", joka on lähempänä rymääniän kielen sannaa "fruct", kun spanskan, franskan, italian eli portugaalin sanoja. Yleiseminkin etymolookinen prinsiippi on johanu sanastovarastolthaan vaikeamphaan kiehleen, kun mitä nykysissä kielissä pitäytyminen. (Hyvä esimerkki yksinkertaisemasta sanastosta on toinen romaanilaishiin kiehliin perustuva keinotekonen kieli, lingua franca nova.)
Interlinguan pääosat luothiin noin vuotheen 1950 mennessä. Se keräsi mainetta muutaman vuoen aijan ja joitaki tietheelisiä artikkelheita julkaisthiin interlinguaksi kansainvälisissä avisissa. Myöhemin kiinostus interlingua kielheen tyyntyi ainaki väliaikaisesti. Internetin läpimurto 1990-luvula antoi kans interlinguale uuen maholisuuen.
Histuuria.
Interlinguan IALA kehitti, International Auxiliary Language Association, joka oli aktiivina vuosina 1924 - 1951. Alexander Gode on tehny voimakasta työtä Interlinguan kansa. Hän johti IALA vuoesta 1946. Vuona 1951 julkasthiin kaks kirjaa, Interlingua-English Dictionary (Alexander Gode), Interlingua Grammar (Alexander Gode ja Hugh E. Blair). Näitä seurasi oppikirja, jota meni käyttää omassa yksityisessä opissa, Interlingua a Prime Vista (Alexander Gode, 1954). Alkuperäsesti kieli sisälsi noin 27000 sannaa, mutta seuraamalla IALA:n ylhäälä mainittuja prinsiippiä on jälkikätheen laajenettu sanvarastoa huomattavasti, ja se kasuaa jatkuvasti.
Liike.
Mailman interlinguayhistykselä, UMI (Union Mundial pro Interlingua), on eustajia ja jäseniä viiestä konttinentistä. Ruottissa on Svenska Sällskapet för Interlingua, joka on toiminu kielen levittämisestä ottamalla framile oppikirjoja ja kursia, järjestämällä konferensia etc. On olemassa kans paljon interlingua kirjalisuutta, sekä käänettyä ette orkinaalikirjotuksia. Ajatus ette tarvithaan neytraalisen kielen ajethaan viittaamalla siihen ette on paljon julkisia kieliä EU:ssa ja net kieleliset ja merkinäliset intternetin vaikeuet missä uusi teeletekniikka ei aina vastaa monikielishiin tarpheishiin.


Wp/fit/Intia.
Intian tasavalta eli Intia, viraliselta nimelthään Bharat, Republic of India, on liittovaltio Etelä-Aasiassa. Intia on pinta-alalthaan mailman seittemäneks suuriin valtio ja asukasluvulthaan mailman toiseks suuriin. Intian krannimaat on Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on New Delhi, muita tärkeitä kaupunkia on muun muassa Delhi, Kalkutta, Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).
Intiassa on 28 osavaltiota ja seittemän muuta aluetta. Intiassa puhuthaan satoja kieliä. Intiassa on 16 viralista kieltä, joista hindiä ja englantia käytethään yleisimin. Britannian hallinon lopetettua hinduenemistöinen Intia ja muslimienemistöinen Pakistan ittenäistyit 1947. Vuona 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on yinasevaltio ja ollu soissa Pakistanin kansa.


Wp/fit/Intyktiivinen ajattelutapa.
Intyktiivinen ajattelu käyttää käytänön järkeä ja vettää johtopäätöksiä omitten kokemuksitten perustheela. Ajattelu perustuu koethuun konteksthiin. Jos näkkee 15 karhuuta jokka on kaikki pruuninfäriset niin johtopäätös on ette kaikki karhuut on pruunit, koska kaikki 15 mitä on nähty on sellaiset. Väitethään ette puhekielinen kulttuuri ajattellee tällä tavala ja niillä on matalampi meettatietoisuus koska ei ole instrymenttiä millä analyseeraa kieltä, itteä ja ommaa kulttuuria. Tärkeä huomauttaa ette se konteksthiin siouttu ajattelu on sponthaanisempi koska on vaikeampi erottaa sanan käsitheestä. Sana karhuu on kans käsite 'karhuu' puhekielisessä kulttuurissa.
Intyktiivinen ajattelutapa on suhteessa tetyktiivisheen ajattelhuun mitä käytethään enemän kirjakielisessä kulttuurissa.


Wp/fit/Irak.
Irakin tasavalta eli Irak (arab. ‏العراق‎, al-‘Irāq) on tasavalta Lähi-iässä. Irakin krannimaita on Saudi-Arabia, Turkki, Kuwait, Syyria, Jordania ja Iran. Väkiluku on vajaat 30 miljoonaa ja pinta-ala noin 430 000 kvatraattikilometriä. Irakin pääkaupunki on Bagdad, jossa assuu noin 6 000 000 ihmistä. Muita suuria kaupunkia on muun muassa Mosul ja Basra. Väestö jakkautuu pääosin kolhmeen ryhmään kielen ja uskonnon perustheela: kaks kolmanesta väestöstä on arabilaisia, loput kurdeja. Suurin osa arabeista on šiiamuslimeja, mutta sunnimuslimeja on noin kolmannes koko väestöstä. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita. Maassa käythiin Irakin sota vuosina 2003-2010.[2]


Wp/fit/Iran.
Iranin islamilainen tasavalta eli Iran (pers. ‏ایران, Īrān‎) on Lähi-iässä sijaitteva suuri valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armenihaan, Azerbaidjanhiin ja Kaspianmerheen, iässä Turkmenistanhiin, Afganistanhiin ja Pakistanhiin, etelässä Persianlahtheen ja Arabianmerheen ja lännessä Irakhiin ja Turkhiin. Maasta käytethiin aiemin nimeä Persia. Sen kulttuuri on mailman vanhimpia. Shiialaisuus on valtionuskonto ja persia viralinen kieli. Lähes 77 miljoonan asukhaan väestöstä suuriin osa on persialaisia, ja suurimat vähemistöt on azerit ja kurdit.
Persian maaperä on epävakaata ja althiina maanjäristyksile. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy öljyä ja maakaasua. Maan ekonomi perustuu olletikki öljyvarhoin


Wp/fit/Irlanti.
Irlanti (engl. Ireland, iiriksi Éire) on valtio, joka käsittää suuriman osan Irlanin saaresta Pohjois-Irlantia lukhuun ottamatta. Maan kokonaispinta-ala on 70 285 km² ja sen väkiluku runshaat 4,2 miljuunaa. Son ollu Euruupan unionin jäsen vuoesta 1973 alkaen. Irlanin pääkaupunki on itärannikola sijaitteva Dublin.
Niin ette Irlanti valtiona erottuisi Irlanin saaresta, siittä käytethään toisinhaan epäviralista nimeä Irlanin republikki. Irlanin viraliset kielet on iiri ja engelska, ja raha on euro.


Wp/fit/Islanti.
Islanti (isl. "Ísland") on pieni saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, varsin pohjoisen napapiirin eteläpuolela. Islanti on pinta-alalthaan noin kolmasosan Suomesta ja väkimäärästä pieniin Pohjoismaa. Noin kolmanes väestöstä assuu pääkaupunki Reykjavíkissa, joka on maailman pohjoisiin ittenäisen valtion pääkaupunki.
Saarela on aktiivisia vulkaaniaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulitunturinpurkauksia. Sen luonto on karu ja omaleimanen. Islantin kieli on säilyny vuosisaoitten aijan niin muuttumattomana, että nykyislantilaiset ossaavat lukea keskiaikaisia juttuja.
Vuoen 2008 ekonomin romahtuksen jälkhiin maa sai Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä hätäapua. Vuona 2010 se alotti neuvottelut EU-jäsenyyestä.


Wp/fit/Isohuhta.
Isohuhta on kuollu kylä 5 km Kompelusvaaran pohjoispuolela. Talo joka kulki samala nimelä Paavo Pålsson, vaimon kansa Kaisa, rakensit 1840-luvula. Pål Pålsson Panna (Huhan Paavo) oli saamelainen ja tuli luultavasti Jellivaaran kunnasta. Paavo siirtyi ensin Täränthöön ja meni naimishiin Lena Kaisan kans, joka oli Heinosen-sukua, ja muutaman vuoen kuluttua net siiryit Isohuhtaan. Talo mettien kansa oli yks Norrbottenin issoimista ennenku se myythiin Munksundin puulaakile. Talo on ollu tyhjä useampia kymmeniä vuosia.


Wp/fit/Isopuolamajärvi.
Isopuolamaajärvi on pieni kylä Pajalan kunnassa, Narkauksesta muutama km etelhään. Puolamaarova on kylän lähelä, ja sielä on suulisen tietojen mukhaan aarehautoja.


Wp/fit/Israel.
Israelin valtio eli Israel (hepreaks ‏מדינת ישראל‎, Medinat Jisra'el, arab. ‏دولة إسرائيل‎, Daulat Isrā'īl) on valtio Välimeren ja Jordan´väylän välissä Lähi-iässä.
Israel perustethiin Palestiinan alueele vuona 1948. Se on valtiomuoolthaan parlamenthaarinen temukratia ja olemukselthaan vahvasti "juutalainen valtio", mikä on viralisena iteolokiana kirjattu lakhiin.
Väestölthään Israel on kuitekki monikansalinen ja uskontopohjalthaan moninainen, eikä kaikki tunnusta juutalaisitten kansalisvaltion periaatetta. Se onki johtanu jatkuhviin sisäishiin levottomuukshiin ja yhteenotthoin palestiinalaisitten kans koko Israelin valtion olemassaolon aijan.
Israelissa oli 7,4 miljoonaa asukasta vuoen 2008 lopussa väestönlaskenan mukhaan. Viraliset kielet on heprea ja arabia. Asukhaista 78 prusenttia on juutalaisia, 17 prusenttia arabia, loput druusia ja muita vähemistöjä. Israelin arabit on uskonnolthaan enimäksheen sunnimuslimia eli kristittyjä. Israelin krannimaat on arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria, Libanon sekä epäittenäiseks alueeksi luokiteltava Palestiina, joka on israelilaisitten miehittämä ja saartama. Israelin pinta-ala on 20 700 km², mihin on laskettu mukhaan Golanin kukkulat mutta ei Itä-Jerusalemia tai Länsirantaa ja Gazan kaistaa.
Vaikka Israel ei ole myöntäny eikä kieltäny yinasethaan, sen ylheisesti ajatelhaan olevan Lähi-iän ainoa yinasevaltio.


Wp/fit/Italia.
Italian tasavalta (ital. "Repubblica Italiana") eli Italia on tasavalta Etelä-Euruupassa Välimerheen työntyvälä Apenniinien niemimaala ja lähisaarila. Italian pinta-ala on noin 300 000 kvatraattikilometriä ja väkimäärä yli 60 miljoonaa. Italian krannimaita on Franska, Sveitsi, Itävalta ja Sloveenia. Pikkuvaltiot San Marino ja Vatikaani on Italian on alueen ympärilä, kun taas Italihaan kuuluva enklaavi, Campione d'Italia on Sveitsin alueen ympärilä. Saapasta muistuttavan ulkomuon vuoksi Italiaa kuttuthaan "saapasmaaksi".


Wp/fit/Itä-Timor.
Itä-Timorin temukraattinen tasavalta eli Itä-Timor (joskus Timor-Leste) on valtio Kaakkois-Aasiassa Malaijitten saaristossa Timorin saaren itäosassa.


Wp/fit/Itämerensuomalaiset kielet.
Itämerensuomalaiset kielet oon kieliryhmä joka kuuluupi uralilaishiin ja suomelas-ukrilaishiin kielhiin. Suurin itämerensuomalainen kieli on suomen kieli ja sen jälkhiin estlanin kieli. Tratisjuaalisesti on ollu vaan 7 Itämerensuomalaista kieltä mutta tänäpänä paljo on halvanheet saa kielen stattyksen niinko meänkieli, kveeni, lyydi ja eteläestlanti, myöski pikkusen Rauman murtheen praataajat ovat alkanheet halvhaan kielen staattystä menneisyyessä kans Tjangon puhujat halvasivat sitä mutta eivät tänäpänä oikein enhään, Itämerensuomalaisia kieliä tänäpänä praatathaan Suomessa, Estlannissa ja niitten kranni maissa. Vuotena 2013 liivin kieli kuoli Lettlantissa mutta son saatu takas elhoon. Myöski Arhanglenskissa Ryssässä on praatattu itämerensuomalaista kieltä josta ei ole informasjuunia paitti ette net kuoliva vuotena 1600-1700, niitä kuttuthaan Pjarmialaisiksi mutta met emmä tiä ette kukka praatasiva sitä ja olikos se vaan jonkun muternin itämerensuomalaisen kielen murre, monet on sanonheet ette pjarmialaiset olisiva olheet Vepsäläisiä ja niitten murre.


Wp/fit/Itävalta.
Itävallan tasavalta (saks. "Republik Österreich") eli Itävalta ("Österreich") on sisämaavaltio Keski-Euruupassa. Se koostuu yheksästä osavaltiosta. Itävallan krannimaat on Liechtenstaini ja Sveitsi lännessä, Italia ja Sloveenia etelässä, Ungerni ja Slovakia iässä ja Saksa ja Tjekki pohjoisessa.
Itävallan maiseman tunnusomaisia piirtheitä on Alpit ja Tonava.


Wp/fit/Ivar Jansson.
Bror Ivar Jansson, oli s. 1894 Jellivaarassa ja kuoli 1972 Kaihnuussa. Jansson oli opettaja ja valtiopäivämies (S) (1941-1960). Osasiko suomea?


Wp/fit/Jacques Derrida.
Jacques Derrida on tunnettu franskalainen tekonstryktivisti


Wp/fit/Jahtikämppä.
Vanheempi jahtikämppä on rakenettu hirsistä, useasti paremasta tivhiistä laosta eli jostaki ulkohuonheesta. Nykyset jahtikämpät on rakenettu lauoista. Niissä on jopa sähköki joka toimii aurinkopaneelila. Sauna kartanolla joen rannala on yhä tavalisempi ja krillikota toisela puolen kartanoa. Saunhaan veethään pumpula vettä joesta.


Wp/fit/Jakob Grym.
Jakob Ferdinand Grym, (s. 1898-1961), oli syntyny Kuivakanhaala Matarengissa. Grym asui Svansteinissa ja oli kruunujääkäri ja valtiopäivämies (S) 1943-44 ja 1945-1961.
Luultavasti Grym puhui ja luki suomea?!


Wp/fit/Jamaika.
Jamaika on Ishoin Antilhiin kuuluva saarivaltio Karibianmeressä Länsi-Intiassa. Se sijaittee Kuuban eteläpuolela ja Haitin länsipuolela. ”Karibianmeren helmeksi” kuttuttu Jamaika tunnethaan muun muassa reggae-musiikin ja rastafari-uskonon kehtona.
Jamaika orjasaarena.
Jamaikan alkuperäset asukhaat olit arawak- tai taino-intiaania, jokka annoit saarele niemen Xaymaca eli lähteitten saari. Ensimäisenä euruuppalaisena Jamaikale saapui Kristoffer Kolumbus vuona 1494 toisela matkalla Atlantin yli. Espanja piti Jamaikkaa siirtomaana vuosina 1509–1655 perustamalla saarele kaakao- ja kahviplantaasia. Saarele tuothiin mustia orjia Afriikasta. Vuona 1655 Englanti valtasi Jamaikan spannialaisilta ja teki siittä oman siirtomaan. 1700-luvun aikana Jamaika kehittyi brittiläisen imperiymin tärkeimäks sokerin prutysentiks ja Karibian orjakaupan keskukseks. Orjakaupan kieltämisen jälkhiin sokeriplantaasitten työvoimaks tuothiin intialaisia ja kiinalaisia työntekijöitä. Orjuus lopetethiin 1830-luvula, viralisesti 1834 ja lopulisesti 1838. Entisistä orjista tuli pientilalisia, joitten elinolot olit surkeita. Vuona 1865 puhkesi talonpoikaisitten kapina, joka kukistethiin verisesti.


Wp/fit/Japani.
Japani (jap. 日本, Nihon tai Nippon, viralisesti 日本国, Nihon koku eli Nippon koku) on saarivaltio Tyynessä valtameressä Itä-Aasiassa. Se sijaittee Kiinan, Korean tasavallan ja Venäjän itäpuolela, ulottuen pohjoisesta Ohotanmereltä etelhään Itä-Kiinan merele. Maan nimen muoostava kirjotusmerkit tarkottavat ”aurinkon juurta” eli ”aurinkon lähettä”, minkä vuoks Japania kuttuthaan joskus ”nousevan aurinkon maaks”. Japanin pääkaupunki ja suuriin kaupunki on Tokio.
Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suuriimat on Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on tunturisia ja monet kans tuliperäsiä; esimerkiks Japanin korkein tunturinnokka Fuji on tulitunturi. Maan asukasluku on mailman kymmeneneks suuriin, yli 127 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja usheita ympäröiviä prefektuuria, on mailman suuriin metropolialue yli 30 miljoonala asukhaalhaan.


Wp/fit/Jarhoinen, Pello.
 Jarhoinen on kylä Pellon kunnassa. Jarhois eli Jarhoinen on vastaava kylä Ruottin puolela.


Wp/fit/Jarhois.
Jarhois on kylä Pajalan kunnassa, Tornionväylän rannala.


Wp/fit/Jatoonilainen.
Jatoonilaisista on hyvin vähän tietoja. Sana jatooni on vanhaan Pohjoismaitten kielen sanasta "jotunn/jotnar" ’jättiläinen; jättiläiset’ jokka asuit Jotunheimissä 'Jättienkoti'. Tarinat Jotunheimistä essiintyvät Pohjoismaitten saakoissa. Jotunheim oli Midgårdin rajoitten takana, olletikki pohjoisessa ja iässä missä oli ikusesti valkeat vuoren lakheet ja suuret mettät eristivät ihmiset jatoonilaisista.
Jatooni on jättiläinen. Luultavasti sama perine kun monet puhheet tyhmistä jättiläisistä. Nattavaarassa viekotelthiin jättiläisiä pahhoin paikhoin missä net tapethiin. Jatoonilaiset sanothaan asunheet alueessa ennen saamelaisia.
Suomen kulttuurin jotunit.
Suomessa on käytetty jättiläisistä nimityksiä jatulit, metelit ja jotunit. Näitä sanoja on säilyny kans useissa paikannimissä, niinkun useamat Suomen Metelinmäet. Suomessa, niinkun muualaki, jättiläisitten toiminalla on selitetty poikkeukselisia maastonmuotoja, niinkun esimerkiksi harjukuoppia, isoja kiviä, saaria ja niemiä. Jättiläisitten tekemiksi on arveltu kans esihistuurialisia muinaisjäänöksiä, kun jatulintarhoja, jätinkirkkoja ja muita kivirakennelmia.
Usein tarinat liittyvät kans kristinuskon tulhoon. Jättiläinen on esimerkiks, saun mukhaan, ottanu suuren kivilohkarheen ja heittäny sen kohti kirkkoa. Kivi kuitenkhaan ei ole lentäny kirkhoon asti, vaan puonu järhveen ja siittä on tullu järhveen saari. Jättiläiset kuvathaanki useasti kristinuskon ja kirkon viholisina. Sauissa jättiläiset joutuvat pakenemhaan yhä syrjäisemile seuvuile kristityitten, suomalaisitten eli ylheisesti ihmisitten tieltä. Tässä suhteessa jättiläiset muistuttavat kovasti muita suomalaisitten satujen myyttisiä alkuasuttajia, kuten lappalaisia ja hiisiä.
Jatoonin kieli, hurtta, lapyrintti ja hauta.
Ullattissa tiethiin ette jatoonilaiset olit rakentanheet oman kirkon ja ette jatoonilaisila oli oma kieli.
Jatulintarha, jatulintaras on kivilapyrintti mitä näkkee rannikoila.
Erkheikissä tiethään ette Jarhoisten takana on jatuninhauta ja siinä makkaa jatunilaisia/jatoonilaisia. Jätkävaarassa on toinen jatuninhauta.
Lähe.
Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok. Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Jean-Paul Sartre.
Jean-Paul Sartre (1905-1980) oli franskalainen filosooffi joka seurasi Marin Heideggerin filosofita. Molemin nouvcit iteoita Sören Kierkegaardin ajatuksia tyhjyyestä ja ahistuksesta.


Wp/fit/Jean Jacques Rousseau.
Jean Jacques Rousseau oli franskalainen luononfilosooffi.


Wp/fit/Jellivaaran kunta.
Jellivaara (r. Gällivare, pohjoissaameks Jiellevárri ja Váhčir, s. Jällivaara) on kunta Norrbottenin läänissä Ruottin Lapissa satakunta kilometriä napapiiriltä pohjoisheen. Pinta-ala on 15 825 km² ja asukhaita 19 212 (2004).
Jellivaara on kunta ja kruuakaupunki missä kruuathaan rautamalmia. Asukhaat on paljolti meänkielisiä, mutta jellivaaranmurre on sekkointunu monitten immikratitten ja muitten Tornionlaakson murtheitten kans. Siksi suomela ja meänkielelä tullee hyvin toimheen vieläki Jellivaarassa. Mutta meänkielen ja suomen praataajat vanheenevat, nuoremila on rohki heiko sekä meänkieli ette suomi. Jellivaarassa piethään maastohiihon maailmancupin osakilpailu alkutalvesta.
Jellivaara on esikoislestaatiolaisuuen keskuspaikka. Sielä järjestethään vuosittain joulukokkoukset, jokka kokoavat osanottajia Ruottista, Suomesta, Norjasta, Pohjois-Amerikasta ja muualtaki. Saarnat tulkathaan suomeksi eli ruottiks (norjaksi), engelskan kieliset kuulijat saattavat seurata saarnoja simultaanitulkkauksen kautta. Jellivaaran joulukokkouksia kuunelthaan telefuunin kautta Suomessa kymmenillä paikkakunnila rukkoushuonheissa ja yksityiskoissa.
Kirkonkylät.
Hakanen, Jellivaara, Kaitum, Malmivaara, Nikkaluokta, Nilivaara, Polkima, Soutujärvi, Ullatti


Wp/fit/Jellivaaranmurre.
Jellivaaranmurre on Meänkielen murre, jota praatathaan enimäksheen Jellivaaran kunnassa. Suurriin osa puhujista on vanheempia ko 50 vuotta. Purnussa, Nattavaarassa, Kilvossa ja kylät sillä alueela käyttävät omia jellivaaranmurtheen piirtheitä. Esimerkiks ei ole vukaalisointua, siis sanothaan mehta, kyla, väyla - p.o mettä, kylä, väylä.
Jellivaaransuomi laskethaan suomen lingvistiikassa jellivaaran murtheeks joka on osa pohjoissuomea.
Jellivaara oon hyvin lähelä kuolemaa ja se eroaapi paljon muista meänkielen murtheista ja sielä oon ruottin lisäks myös paljo sanastoo Saamelais kielistä.


Wp/fit/Jemen.
Jemenin tasavalta eli Jemen on valtio Lähi-iässä Arabian niemimaala. Sen rajakrannit on pohjoisessa Saudi-Arabia ja iässä Oman. Jemeniä ympäri on kans Arabianmeri, Adeninlahti ja Punainenmeri. Krannimaihin verrattuna Jemenin öljytulot on vaatimattomat, mutta niitä tärkeämpi on Jemenin strateekinen sijainti Punaisenmeren suula, tärkeän öljynkuljetusreitin varrela.
Jemenin noin 23,5 miljoonan asukhaasta suuriin osa on muslimia, pohjoisessa šiialaisia, etelässä sunnalaisia. Maassa on kans paljon somalipakolaisia. Vanhoita jemeniläiskaupunkia on Unescon mailmanperintölistala, niistä Shibām tunnethaan savitiilistä tehtyjä kerrostaloisthaan.


Wp/fit/Jeokrafia.
Jeokrafia on tietheenala, joka tutkii Maan pintaa ja maan pinnala esiintyviä ette ihmisen ette miljöön aikhaansaamia ilmiöitä. Jeokrafia ettii näitten ilmiöitten säännönmukhaisuuksia ja syitä ette eri ilmiöitten välisiä vuorovaikutussuhteita. Jeokrafian tutkimuskohteita on esimerkiksi Maan elolisen ja elottoman luonnon prusessit, niitten histuuria, väestö, kylttyyri, asutus, ekonomia ja miljöö ette miljöönmuutokset kaikissa ajan ja alueitten mittakaavoissa.
Maan pinnan lisäksi Jeokrafiassa käsitelhään myös maan rakennetta ja maapalloa ympäröivää avaruutta, mutta näitten tarkempi tutkiminen kuuluu astronomian ja jeologian joukhoon. Yhteistä näile moninaisile tietenäkökulmille on alueellinen tarkastelutapa.
Jeokrafiale ominaista on ilmiöitten spatiaalinen eli tilhaan liittyvä ja tempuraalinen lähestymistapa, tämä korostus erottaa sen muista lähitieteistä. Alueet ja paikat on Jeokrafiassa keskeisiä. Tähelisiä tooninkeka ja fynksjyynimenetelmiä jeokrafiassa on esimerkiksi kartat, GIS eli paikkatietoprukrammit, kaukokartoitus, satelliittipaikannus ja kenttätutkimus.
Osa-Alueet.
Jeokrafia jaethaan yleisjeokrafiaan ja aluejeokrafiaan. Yleisjeokrafia jakautuu eelheen luonnonympäristöä ja myös avaruutta tutkivaksi luonnonJeokrafiaksi ja maapalloa ihmisen toiminnan kenttänä tutkivaksi ihmisJeokrafiaksi. YleisJeokrafiassä keskitytään ettimään syy- ja riippuvuussuhteita eri ilmiöitten välille. Aluejeokrafia taas tutkii tietyin perustein hahmottunutta rajattua aluetta niinku valtiota, kuntaa tai tiettyä kylttyyripiiriä. Nämät tutkimusalueet haarautuvat eelheen tarkemmiksi kokonaisuuksiksi. Jeokrafian tutkimusalue on laaja: Silä on yhteisiä tutkimuskohteita on piologian, sosiologian, yhteiskuntatieteitten ja fysiikan kans.


Wp/fit/Jeosentrismi.
Jeosentrismi on itea ette maapallo on solsysteemin keskelä ja ette kaikki plaanetat kiertävä maapalloa eikä kierrä aurinkoa, tänäpänä son pseutotietettä mutta keskiajala se oli kaikhein pöpyläärein teuria solsysteemistä
Kuinka se meni poies??
Jeosentrismin kyseen­alaistivat jo eräät pythakoralaiset filosofit ette heiltä vaikutteita saanu Parmenites. Heän mukhaan Maa ja planeetat kiersivät ympyrä­rataa oletetun keskus­tulen ympäri.
Herakleites Pontoslainen esitti jo 300-luvulla eaa, ette taivaanpallo ei kierrä Maata, mutta Maa pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokauessa. Tämä ei kuitenkhaan vielä merkinny jeosentrismin hylkäämistä: hänen mukhaan Aurinko teki kierroksen Maan ympäri kerran vuoessa, ja myös planeetat kiersivät Maata. Myöhemin myös Ptolemaios piti Maan vuoro­kautista pyörimis­­liikettä tähti­tieteen kannalta maholisena ja yksin­kertaisem­panakin ko oletusta taivhaan­pallon pyörimisestä, mutta hylkäsi sen, koska hänen mukhaan Maan pyöriminen olisi saanu maan päälä aikaan tynaamisia ilmiöitä, joita kuitenkgaan ei esiinny. Kysymystä pohti myöhäis­keski­ajala kysymystä maapallon maholisesta pyörimisestä pohti erityisesti Nicolas Oresme.
Aristarkhos Samoslainen osoitti 200-luvulla eaa, ette planeettoitten liike on yksin­kertaisemmin selitettävissä olettamalla, ette Maa kiertää Aurinkoa. Oppi ei kuitenkhaan tullu vanhala ajala ylheisesti hyäksytyksi, koska sitä piettiin "terveen järjen" vasthaisena. ette Aristoteles ette Ptolemaios kuitenki katsoiva jo tarpheeliseksi esittää perustelujaki käsityksele Maan liikkumattomuuesta. Aristoteles perusteli sitä opillaan eri alku­aineitten "luonnollisilla liikkeilä", ko taas Ptolemaios viittasi siiheen, ettei tähtitten vuotuista paralaksia ollu havaittu.
Jo Ptolemaios tiesi, ette planeettoitten havaittutten liikkeitten poikkeamat tashaisesta ympyrä­liikkeestä liittyivät selvästi siiheen, missä asemassa planeetta kulloinkin oli suhtheessa Aurinkhoon. Näitä ns. "aurinkoon liittyviä anomalioita" käsitelhäänki "Almagestissa" varsin tarkhoin. Nikolaus Kopernikus osoitti 1500-luvula, ette nämä poikkeamat oli helpoiten selitettävissä olettamalla planeettojen ja myös Maan kiertävän Aurinkoa.
Uuela ajala heliosentrismi syrjäytti vähitelen Jeosentrismin, mihin Kopernikuksen ohela vaikuttivat varsinki Johannes Kepler ja Galileo Galilei.


Wp/fit/Jierijärvi.
Jierijärvi on kylä Pajalan kunnassa. Krannikylät on Lahenpää ja Narkaus.


Wp/fit/Jittisj.
Jittisj on juutalaisitten alueton minuriteettikieli Ruottissa. Muutama tuha praataa/ymmärtää kieltä. Tuskin sitä käytethään ennää ko piian jonkin verran kotioloissa. Jonkin verran jittisjin elvytystä on kehitetty viimi vuosina.


Wp/fit/Johan Brädefors.
Johan Herman Brädefors (alkuperänen Lautakoski?), oli s. 1888 Pajalassa ja kuoli 1965 Luulajassa. Brädefors oli elektriikkeri ja valtiopäivämies (Kp) (1933-1940). Luultavasti osas suomea.


Wp/fit/Johan Castrén.
Johan Arthur Castrén, s. 1866 Turtolassa, kuoli 1946 Pietarsaaressa. Valtiopäivämies (1909-1913), ministeri (1918).
Velimies Kaarlo Castrén.


Wp/fit/Johan Lantto.
Johan Lantto (1885-1960) oli maanviljeliä, lestaatialainen ja maanomistaja joka asu Nivankylässä, Täränössä (nykysin Pajalan kunta). Se asu sielä koko elämänsä paitti muutamia vuosia ko hään nuorena miehenä meni Kalumeethiin, Michikaanissa, ja oli sielä kruuatöissä.
Se osasi siis neljä kieltä: meänkieltä, suomensuomea, ruottia ja englantia. Johan Lantto oli viisas mies ja tiesi paljon vanhoista aijoista ja kirjotti virsiä. Se alko kirjottamhaan 1940-luvula pikkusia kertomuksia meänkielelä jokka julkasthiin 1950-luvula Nivan koulun Bifurkationen-nimisessä kouluavisissa. Lantto kirjotti meänkielelä jonkinlaisen elämänkertomuksen minkä kielimuotoa professoori Heikki Paunonen mookkasi enemän yhtäläiseksi ja kirja "Juntin talo ja lestadialainen heräys Tärännössä" julkaisthiin 1973. Juntin talo julkaisthiin toisen kerran 1983, samala aikaa kun meänkielen liike alkoi.


Wp/fit/Johan Lindh.
Johan Wilhelm Lindh (1831-1898) Lindh oli syntyny Stokholmissa ja kuoli Alatorniossa. Lindh oli kauppias ja valtiopäivämies (1882-1887 ja 1891-1893) ja eusti Tornion vaalipiiriä. Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Johanna Ojala-Niemelä.
Johanna Ojala-Niemelä, s. 1974 Muoniossa. Valtiopäivämies (2007-). Assuu Rovaniemelä.


Wp/fit/John Löfroth.
John Gotthard Löfroth oli syntyny 1896 Luulajassa missä se kuoli 1966. Hän oli kirjanpitäjä ja valtiopäivämies (Fp) (1953-1958 ja 1961-1964). Hän asui Jukkasjärvessä pitkiä aikoja ja oli Jukkasjärven kunnanvaltuustossa (1923-1934) ja varapuhheenjohtaja Kirunan valtuustossa 1948. Puhheenjohtaja Norrbottenin IOGT piirin raittiusyhistyksessä.Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Jokilinkka.
Jokkfalli eli Jokilinkka (r. Jokkfall) on Kaihnuunväylän suuriin linkka jossa on noin 9 meeteriä putousta. Jokilinkka on Hoppetista muutama km etelämäksi Ylikaihnuun kunnassa, noin 40 km Narkauksesta etelhään. Lohet ei aiemin pääsheet ylös linkkaa, ja sen takia Kaihnuunväylässä oli aiemin vähän lohta. Mutta 1980-luvula rakenethiin lohitrappu ja nyt mennee kattoa kun lohet nousevat linkkaa ylös sivuhaarassa.


Wp/fit/Jonas Dahlén.
Jonas Petter Dahlén (valtiopäivilä kuttuttu Dahlén Kirunassa), s. 1881 Ragundassa, kuoli 1938 Jukkasjärvessä. Hän oli kruuamies ja valtiopäivämies (K) (1922-1932). Dahlén tuskin koskhaan oppi suomea.


Wp/fit/Jord.
Jord on kansanmusiikiporukka jonka pääjäsenet on Pajalasta ja Vittankista. Mysiikki perustuu perintheelishiin Tornionlaakson nuothiin. Jord laulaa sekä ruottiks ette meänkielelä.
2006 Jord osalistui Liet Lavlut - kilpailussa.


Wp/fit/Jordania.
Jordanian hasemiittinen kuninkaskunta (arab. ‏المملكة الأردنّيّة الهاشميّة‎, al-Mamlaka al-Urduniyya al-Hāšimiyya) eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-iässä Israelin, Saudi-Arabian, Syyrian ja Irakin krannina. Alue tunnethiin aikaisemin Transjordaniana.
Nykystä Jordaniaa on hallinheet vuosisatoja monet Välimeren ja Lähi-iän suurvallat Egyptistä Ottomaanhiin. Maailmansoitten välisen aijan se kuului Britannian etupiirhiin. Ittenäistä Jordaniaa johti lähes viienkymmenen vuoen aijan kuninkas Hussein, jonka poika on nykynen valtion päämies. Suuriin osa maasta on kuivaa erämaata, mutta Jordanin laaksossa harjotethaan maanviljelyä. Asukhaista valtaosa on arabia, jokka oman kulttuurin mukhaan jaethaan jordanialaishiin, palestiinalaishiin ja beduiinhiin.


Wp/fit/Juhani Raattamaa.
Juhani Raattaamaa oli lestaatiolainen saarnamies. Hän oli Laestadiuksen seuraaja.


Wp/fit/Jukka Poika.
 Jukka Poika (oikea nimi Jukka Rousu, s. 1981, Torniossa) on suomalainen rekkimuusiikkeri, joka on toiminu muun muassa bandissä Soul Captain Band, Kapteeni Ä-ni, Jukka Poika ja Kompostikopla sekä Jukka Poika ja Jenkkarekka.


Wp/fit/Jukkasjärvenmurre.
Jukkasjärvensuomi on meänkielen murre, mitä praatathaan enimäksheen Kirunan kunnassa. Sen muoto vaihtelee voimakhaasti koska kruua-alue on vetäny paljon suomalaisia koko Pohjoissuomesta ja koko Tornionlaaksosta. Sen takia Jukkasjärvessä assuu hyvin monta murtheenpuhujia jokka eustavat monta murretta, ja luultavasti kaikki pohjoissuomen murtheet on eustettuna Kirunassa ja Jukkasjärvessä. Vanhaa jukkasjärven murre on sekkaintunu monheen muothoon. Tuskin mennee ennää puhua yhtenhäisestä jukkasjärvensuomesta. Jokku kuttuva niitä puhemuotoja lannankieleksi (r. kvänska). Vanheempi nimitys on kans vittankinsuomi.
Jukkasjärvensuomi laskethaan suomen kielitutkimuksessa Tornionlaakson murtheeks joka on osa pohjoissuomea.


Wp/fit/Jukkasjärvi.
Jukkasjärvi on kylä, Norrbottenin läänissä Pohjois-Ruottissa, Kirunan kunnassa. Jukkasjärvessä assuu 541 ihmistä (2000). Kylän ensimäiset asukhaat on 1600-luvulta. Tukipilarikirkko-tyylinen Jukkasjärven kirkko on rakenettu vuona 1726. Ennen vuotta 1948 Jukkasjärvi oli kans Kirunan kunnan nimi. Jukkasjärven kuuluisiin nähtävyys on jäähotelli.


Wp/fit/Jumala.
== Jumala on se mikä on ja ei ole se mikä ei ole==
Jos ihminen on se mikä se ei ole ja ei ole se mikä se on niin Jumala on toisin päin Raamatun mukhaan.
Jumalan vanhiimpia merkityksiä kristilisessä perintheessä kuvathaan Raamatun Vanhaassa testamentissä missä Mooses kyssyy: - Kukas sie olet? Ja Jumala vastaa: - Mie olen (Toinen Muuseksen kirja 3:14). Kaikki mikä on ei sano juuri mithään, mutta jos poistaa sen mikä ei ole on helpompi ymmärtää. Mielessä on kuvituksia menneisyyestä ja tulevaisuuesta mutta net ei ole. Vain nykyhetki on. Maholinen tulkinta on ette Jumala on nykyhetki ja kaikki mitä siinä on. Mutta nykyhetki on vaikea tefinieerata.
Jumalan valtakunta ei ole paikka mutta mielentilane.
Jesuksen mukhaan Jumalan valtakuntaa ei löyä misthään paikasta. Sen löytää vain ihmisessä. Tuskin kannattee tehhä eroa Jumalan ja sen valtakunnan kans. Se taitaa olla yks ja sama asia.
Paratiisi oli nykyhetkeä.
Vanhaassa testamentissä kuvathaan Paratiisia missä ihminen oli yhtä ja yhessä luonon kans. Adam ja Eva heitethiin ulos paratiisista kun net söit tion puusta äpyliä, siis opit ajattelemhaan itteä ja tyalismi oli tullu ihmisheen ja panthiin sen takia kahen heinänipun välhiin missä meni valita oikean eli väärän, aijon eli epäaijon, olemisen eli ei-olemisen, kaitasen eli leveän tien. Raamatun kielelä ihminen on sillon menetetty ja puonu nykyhetkestä, mutta se paratiisinen olo ellää aina lapsessa joka sen takia on lähempänä Jumalaa, siis nykyhetkeä. Ja ihminen on sillä Jumalan kuva ittestä. Muutama sattaa vuotta myöhemin Uusi testamentti puhhuu halventavalla tavala kirjakielen oppinheista (r. boklärda). Jesus puhui ueasti nykyhetkestä: jokhaisela päivälä on omat vaivat, ei kannatte miettiä huomista eli mennyttä aikaa.
Mie olen se mikä on.
Parallellimerkityksiä on juutalaisitten Toorasta: Jahve, joka on hepreaa ja tarkottaa Mie olen eli Mie olen se, joka mie olen. Juutalaisile tämä Jumalan nimi on pyhä, jonka vuoksi tätä Jumalan nimeä ei koskhaan lueta, vaan sanothaan Herra (Adonai) tai "Nimi" (Ha Shem) tai joku muu Jumalan nimistä. Tästä syystä ei ennää varmasti tietä, kuinka se tulis vokalisoia, Jahve vai Jehova.
Se rajaton käsite ei pitäis saa rajotettava nimeä.
Sana Jahve on juutalaisitten uskonossa kieletty käyttää sen takia ette jos sitä lukkee sen niin sitä saapi kuvittelun käsitheestä, ja kuvittelu on aina väärä koska Jumala/nykyhetki ei ole kuvitus (r. föreställning). Sen takia pittää välttää kuvittelua ja ei kirjottaa Jumalasta.
Islamin uskossa ei saa kuvata Allaha/Jumalaa, samasta syystä.
Taoismin Dao ei mene antaa nimeä eli luokitella. Jopa sana "Dao" saatethaan pittää vaaralisena käyttää koska kun se käsite saapi nimen se saapi rajotuksia.
Samasta syystä tehhään patshaita ja maalauksia esimerkiks Jeesuksesta jossa hällä ei ole kasuvia. Kuvitettu käsite Jeesuksesta ei ole käsite, vain harhaanjohtava ymmärys.
Puhuttu jumalan käsite on jonkin verran parempi välittää, ja on sama metuuti mitä Sokrates ja Jesus sovelsit. Ei kumpikhaan koskhaan kirjottanheet sannaakhaan, käytit vain puhekieltä.
Siis, Taoismi, Toora ja Islami pölkäävät/välttävät antaa Jumalale nimeä, koska se sana kuvitus rajottaa käsitheen.
Kirjalisuuessa on hyvin monta merkityksiä ja omainaisuuksia joita on väitetty kuvvaavan Jumalaa, ja kaikila on suurempi läjä rajotuksia. Tämä merkitys joka on tulkittu 'nykyhetki' on Kristinuskon vanhiimpia.


Wp/fit/Jumalitten synty.
Jumalitten synty (vanhaakreeklantiks "Θεογονία", Theogonía) on Hesiodoksen kirjottama tikti eli runo, joka kuvvaa kreeklantilaisen kansanuskon jumalitten syntyperät ja sukuyhteyet. Tikti käsittää 1020 tiktiriviä.


Wp/fit/Junosuanto.
 Junosuanto on kirkonkylä Pajalan kunnan pohjoispuolela. Lähiin suurempi kylä on Kangos. Kylä kuuluisiin henkilö on Leonard Seppälä joka ei ole syntyny Junosuoanossa. Mutta Leonardin isä oli syntyny Junosuanossa ja emikreerasi Norhjaan, ja sieltä hänen poika Leonard meni Alaskhaan 1800-luvula ja sielä oli kuuluisa koiranajaja. Hänestä on esimerkiks tehty tokymentäärifilmi Discovery kanaalissa. Kylän kauila näkkee kans kesäisin Tomas Östrosia.


Wp/fit/Juoksenki.
Juoksenki on kaks kyllää Ruottin puolen Ylitornion kunnassa ja Pellon kunnassa molemin puolin väylää, joista Ruottin puohleinen kylä tunnethaan viralisesti nimelä Juoksengi. Kylät on olheet sammaa kyllää vuotheen 1809 asti, jollonka Ruotti luovutti Haminan rauhansopimuksessa Suomen Venäjälle ja kylä meni kahtia. Kylitten välilä ei mene siltaa, mutta talvisin joen yli pääsee jäätietä pitkin.
Kylitten kyläyhistykset tekevät yhteistyötä ja kesäsin järjestävvät yhessä -uintikilpailun, jossa uihaan kylästä kylhään.
Ruottinpuolisessa Juoksenkissa juhlithaan kahesti uuenvuoenaattoa.


Wp/fit/Juoksuvaara.
Juoksuvaara on kruunutorpparin kylä missä on ollu kuus taloa ja kylässä asui enniiten noin 100 ihmistä. Ensi torpasta etelästä päin asui Hjalmar Jönsson vaimonsa kansa Maria ja heän 10 lasta. Yks Hjalmarin velimiehistä, Karl Jönsson, oli kans rakentanu talon samassa mettänaukossa kun Hjalmari. Hän muutti myöhemin Lahnajärvheen.
Toisessa mettänaukossa oli kans kaks torppaa. Se oli vanhiin paikka Juoksuvaarassa. Ensi talossa asui Oskar Larsson perheen kans, mutta se oli Juoksu-Niku joka oli ensimäinen siinä paikassa. Axel Larsson Vuomavaarasta otti yli torpan 1930-luvula. Niinkun kaikki muut torpat kaikki jäit autioks 1950-luvula.
Axel Larsson oli lestaatiolainen saarnamies ja piti rukouksia joka pyhä liikkuen kartanosta kartanhoon. Uskonto oli elävä Juoksuvaarassa. Yhessä seinäavississa mennee vieläkin lukea: "Piian met tohima toivoa ette herätys tullee, ette kun aika on täysi niin sillon Ruottin mammoninpalveleva ja tansaava kansa tullee herräämhään."
Kylän kolmanen torpan törmältä näki hyvin Puolamarovhaan asti. Kolmanessa mettänaukossa oli paras näköala ja torpat olit varakhaimpia siinä. Tässä kylän osassa oli paljon rakenuksia kuin latoja, aittoja, liiteri, kesänavetoita ja asuintaloja. Rakenukset siirethiin 1980-90-luvuila ja viimiset jäänökset poltethiin 2009. Vielä näkkyy jälkiä sähkösahasta kuitekki.
Johan Jönsson rakensi viienen torpan. Johan oli naimisissa Amalia Pokkan kansa, joka tuli krannitorpasta. Tämä torppa on ainua joka on jäljelä alkuperäisessä kunnossa, ja siinä on kesäasukahita Luulajasta useasti.
Kuues torppa on suuressa pelossa. Mutta siittä talosta ei ole paljoa muuta kuun lahonheita jäänöksiä jäljelä. Talosta ole kun kivijalka jäljelä.
Petter Pokka ja Anna-Lena, syntyny Pingi tulit Jukkasjärvestä Juoksuvaarhaan. Petter kututhiin Parta-Pekaks ja Anna-Lena sanothiin Anni eli Äiti. Heistä tuli kruunutorpparia Juoksuvaaraassa 1912. Johan Pokka oli Juoksuvaaran viiminen torppari ja hänen lunastethiin kontrahista 1960-luvula.
Kerran tuli pari pyytömiestä kävelen Kainulasjärvestä. Heile tarjothiin yösija, ja yks tyttäristä kiinostui miehestä jonka nimi oli Mäen-Oskari eli Oskar Oja, joka oli Mäen-Hjalmarin velimies ja isä Emil Framénile. Siittä kohtauksesta tuli lapsi. Siittä tuli sukulaissitheet Kainulasjärhveen.
Lähe.
Nils Gramnerin tietoja


Wp/fit/Jurtti.
Jurttia ei ole Ruottin pohjoisimissa osissa, vaikka roojyyriä leviää aina kauemaksi pohjoisheen.


Wp/fit/Jykäkiri kielet.
Jykäkiri kielet oon kieli ryhmä tai yks kieli jolla oon kaks murretta. Son debatti oonkos net yks kieli vaikos ei. Jykäkiri kieliä praatathaan ryssän iässä siperian lopussa. Jykäkiri kielet oon suuressa vaarassa kuolla ja melkheen kaikki kielen äitinkieliset praatajat oon vanhooja. Kieliä ossaa praatata noin 150 ihmistä, ja vaan noin 10-50 praataava etelä-jykäkiriä myöski siitä oon debatti oonkos se sukua meänkielele vaikos ei, jokku sanova ette son ja jokku sanova ette sole.


Wp/fit/Jänkisjärvi.
Jänkisjärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Järvialue.
Järvialue on ylheisnimitys Muonion kunnan monele pienele järvialueen kyläle: Matinvaara, Linkuniemi, Soukka, Muotkavaara, Kumpula, Isosaari, Tiurajärvi, Äkäsjärvi, Nivunkijärvi ja Heinäniemi.


Wp/fit/Jättökivi.
Kainulasjärven jättökivi. Viimi aikoina on monessa kylässä alettu tutkimhaan emikranttia ja muistoja matkustajista. Monessa kylässä saatethiin emikranttia johonki paikhaan joka tuli se paikka missä otethiin viimiset hyvästit.
Kainulasjärven kylän ainua tie mailmale oli pieni polku ja tie tuli vasta 1930-luvula. Mettätie meni Narkauksheen Vanhaavaaran kautta, jossa on yks suuri kivi joka kututhaan jättökiveksi, koska kaikki kylän emikrantit saatethiin siihen kivele ja viimiset hyvästit otethiin lapsilta ja tuttavilta. Useasti hyvästi oli iänkaikkisesti viimi kertaa kun sai halata ommaa lasta joka lähti hakemhaan parempaa elämää Ameriikasta eli Kanatasta. Noin 30 lähti kylästä ja noin 10 tulit takashiin muutaman vuoen kuluttua.


Wp/fit/Jöran Grapenson.
Petter Jöran Grapenson oli s. 1878 Karl Gustavin seurakunnassa ja kuoli 1949 Jellivaarassa. Grapenson oli pappi ja valtiopäivämies (Hp) (1925-1932). Tuskin osas suomea?


Wp/fit/Kaaresuvanto.
Kaaresuvanto (kans Karesuvanto, pohjossaameksi Gárasavvon, r. Karesuando) on kylä Muonionjoen varrela Suomen Enontekiölä ja Ruottin puolela Kirunassa. Kaaresuvannossa on noin 470 asukasta, joista noin 140 asuvat Suomen puolela. Kummalakin puolela on peruspalveluita, niinkun huoltoasema-ruokapaikka, voortsentraali, piiliversta, hotelli ja parturi-kampaamo. Kaaresuvanon läpi kulkee E8-tie Turusta Tornion kautta Norjan Tromshaan. Suomen puolela kylästä lähtee Euruuppatie E45 Göteborgin kautta Italian Gelhaan ja Ruottin puolelta valtatie 99 Haaparanthaan. Kaaresuvannossa on pohjosiin Suomen ja Ruottin välinen rajaylityspaikka ja Ruottin pohjosin kirkko, missä Lars Leevi Laestadius saarnasi aikoinhaan.
Kaaresuvanossa on muutamia retkeilyreittiä niinkun tiehallinon pyöräilyreitti Syväjärvele. Alueela on kans kävelymaastoja ja talvela skuutterireittiä. Lähelä sijaittevala Lavivaarala on sijanu hihtotörmä.


Wp/fit/Kaarlo Castrén.
Kaarlo Castrén (s. 28. helmikuuta 1860 Turtola – 19. marraskuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen puliitikkeri ja pääministeri. Hän eusti ensin nuorsuomalaisia ja myöhemin Kansallista Edistyspuoluetta. Kaikkihaan Castrén oli ministerinä 262 päivää. Pääministerinä 17. huhtikuuta 1919 – 15. elokuuta 1919. Velimies Johan Arthur Castrén.


Wp/fit/Kaavuonon kunta.
Kaavuono (pohjoissaameksi Gáivuotna, norj. Kåfjord, suomeks Kasivuono) on kunta Tromsan läänissä Pohjoisnorjassa. Kaavuonon kunta sijaittee Yykeänvuonon itälaiala, jossa on kans vuonosta erkaneva Kaivuonon lahti. Kunnan pinta-ala on 950 km². Asukhaita oli vuona 2004 tehyssä laskenassa 2 332. Keskustaajama on nimelthään Junttaniemi (norj. Olderdalen). Kunnan läpi kulkee E6-tie. Kaavuono on jäsen Tornionlaakson neuvostossa.
Kaavuonossa oli 1800-luvula kuparikaivos joka veti väkeä Pohjoisruottista ja -suomesta. Kun kuparikaivoksessa tuli kehnomat aijat moni niistä siirtolaisista jatkoit Ameriikhaan.
Kyliä ja paikkoja.
Junttaniemi (Olderdalen), Kaivuono (Kåfjordbotn), Norssi/Notkoniemi (Nordnes), Olmavankka (Manndalen), Siennalahti (Djupvik), Talvisvankka (Nordmannvik)


Wp/fit/Kaggen & Bengt.
Kaggen & Bengt olit ensimäisitten joukossa bandista jokka aloit laulamhaan meänkielelä 1980-luvula.
Net julkasit kaks kasettia. 1. Kaggen & Bengt-Ola på gång igen 1983. 2. Päin seiniä - uppåt väggarna 1984.
Bengt-Ola Kauppi on Pajalasta. Thore "Kaggen" Skogfält oli kans Pajalasta?


Wp/fit/Kahvijuusto.
Kahvijuusto on vanhaa länsisuomalainen perine joka ellää Tornionlaaksossa. Juusto tehhään lööpestä ja uusmaijosta ja paistethaan pesässä pruuniksi. Se on pehmeä, pari senttiä paksu ja leikathaan pienhiin siivhoin ja panthaan kuuhmaan kahviin sokkerin kansa. Syöthään lusikala.
Toinen vaihtoehto on ette syyöä sen lämmitettynä hillan kansa jälkiruokana. Kahvijuusto mennee säilyttää fryysissä.


Wp/fit/Kaihnuun kieli.
Kaihnuun kieli eli murre (r. överkalixmål, kalixmål, -bondska) on se ruottin kielen varieteetti mitä puhuthaan Ylikaihnuun ja Kaihnuun kunnissa. Sitä ei mene ymmärtää täyelisesti jos puhhuu sen alkuperäistä muotoa. Siinä on suomen kielen vaikutuksia kossa hyvin moni meänkielinen vaimo on siirtyny Kaihnuusheen ja Ylikainhuusheen ja menheet naimishiin kainulaisitten kans. Monet suomalaisetki on pitkin aikoja siirtynheet samhoin kunthiin. Ja poikkinainti perine on ulottunu aina kainulaisihiin kunthiin.
Vanhaa sanonta on kans ette: Piru ymmärsi kaikki kielet, mutta ko se tuli Kainuusheen se sano: Tätä
Lähe.
och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två
uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet
"Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet.
Mantila (red.) Tutkielma vähemmistökielistä jäämereltä Liivinrantaan. Vähemmistökielten
tutkimus- ja koulutusverkoston raportti II. Pp 227-243. Suomen ja saamen kielen ja Logopedian
laitoksen julkaisuja. N:o 18. Publications of the Department of Finnísh, Saami and Logopedics.


Wp/fit/Kaihnuun kunta.
Kaihnuun kunta on Kaihnuunväylän varrella missä väylä laskee merheen. Krannikunnat on Haaparanta, Töre ja Ylikaihnuun kunta. Kunnan keskuspaikka on Kainus. Kunnan asukhaat kuttuthaan kainulaisiks ja het puhutvat kaihnuun kieltä/murretta.


Wp/fit/Kaihnuunmaa.
Kaihnuunmaa eli Kainus väitethään olevan käänös sanoile "Kvänland", välistä "Kvenland" (missä kveenit asuit), suomalaisissa histuurialisissa kuvauksissa. Kaihnuunmaa on historiantutkija profesoori Kyösti Julkun käänös sanale "Kvenland". Useasti esitetyn teurian mukhaan Kvenland-nimi on sammaa kantaa kuin pohjalaisten vanhaa itämurtheinen nimi kainulaiset.Kaihnuunmaa oli vanhaa kansan maa Pohjanlahen molemila puolela, nykysessä Västerbottenissa, Norrbottenissa, ja Pohjanmaala. Uskothaan ette "kven" tullee sanasta Kainuu, joka käytethään Ruottin Kaihnuunsta ja Suomen Kainuu. Jokku haluavat liittää sanan Satakunthaan asti (esim. Matti Klinge).
Vanhiin tieto Kaihnuunmaasta on Ottarin kertomus 880.
Pohjanlahtea on kuttuttu pitkhään Kaihnuunmereks ryssäläisissä lähteissä. Muutamia esimerkikkiä on Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuona 1323 missä kirjotethaan "Kajano more", muissa tokymentissä 1497 "mare Cayane" ja "Kainw Mare", 1510 "mare Kayano", 1535 "Cayane mare" ja "mare Caino", 1561 "Kaynus mehre" jne. Ja sen perustheela veethän johtopäätöksen ette rannikkoalueela ympäri Pohjanlahtea asuit kveenit/kainulaiset.
Messenius (1579-1636) kirjotti "Österbotn, som Qwenland är...". Rudbeckius (1630-1702) tietää, että Kainuu käsitti sekä Pohjanmaan että Länsipohjan aina Piitimheen asti. Ruottalainen kielitutkijan Ihren mukhaan Kaihnuunmaa käsitti koko Pohjoisruottin Medelpadista Ångermanlandhiin, Jämtlandhiin ja Länsipohjaan. Eetnisesti hän kuitenkki piti kainulaisia saamelaisina. Saksalainen tutkimusmatkailija Forster (1784) erotti selvästi kainulaiset saamelaisista, ja tunnisti kainulaiset suomalaisiksi. Forster esittää, että nämät suomalaiset asuttivat maata aina Helsinglandhiin asti, mutta svealaisitten paine oli ajanu heitä yhä pohjoisemaksi, ja 1700-luvun alussa oli näilä suomalaisilla ennää jäljelä osa alkuperäsestä alueesthaan.
Tarkat tiot Kaihnuunmaasta saapi ensi kerran 1742-1745: "Qvaenland kaldes her den District i Sverrig, 2,25 Miil Östen, og 2,25 Miile Vesten for Torne stad, strekkende sig op efter Torne- og andra Elve i Nordnordvest en 40 Miile ad de Norske Grendser.---de övriga 10 mil o- dyrkelig Land innehavs av Lappar, som man her i Landet kallar de Svenske Östlapper; Bonder og Brugsfolk boe langs efter Elvene, hvoraf detta Qvaenland ere mangfoldige og store ". Muussa paikassa sanothaan: Qvaenland, (som er et Landskab strekkende sig 8 Miile fra Tornestad i Nord...)".
Kaihnuunmaa on siis 1700-luvula tämän tanskalaisen majuurin mukhaan tarkoin sama alue ko missä puhuthaan meänkieltä/Tornionlaakson murretta.
Tornion pohjoispuolela on kylä nimeltä Kaihnuunkylä, jonka vanhiin nimi on Hälsingeby. Hälsingehav on vanhaa ruottalainen nimitys Pohjanlahele.


Wp/fit/Kaihnuunmeri.
Kaihnuunmeri eli Kajaaninmeri on ryssäläisitten/Novgorodin vanhaa nimitys Pohjanlahele. Muutamia esimerkikkiä on Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuona 1323 missä kirjotethaan "Kajano more", muissa tokymentissä 1497 "mare Cayane" ja "Kainw Mare", 1510 "mare Kayano", 1535 "Cayane mare" ja "mare Caino", 1561 "Kaynus mehre" jne. Ja sen ja muitten tietoitten perustheela veethän johtopäätöksen ette rannikkoalueela ympäri Pohjanlahtea asuit kveenit/kainulaiset Kaihnuunmaassa.
Ruottalaisessa histuuriassa vanhiin nimitys Pohjanlahele on Hälsingehav ja myöhemin Bottenviken. Tornionlaakson vanhiimpia asutuksia on Kainuunkylä jonka vanhiin nimitys on Hälsingeby.
Koska vanhiin asutus on useasti merenrannala niin meren nimitys saattais kertoaa vanhiimasta asutuksesta. Pohjanlahen vanhiin nimitykset viittavat kahteen-kolmheen luultavasti erhiin ryhmiin: kainulaiset, kveenit ja "hälsingelaiset".


Wp/fit/Kaihnuunväylä.
Kaihnuunväylä eli Kainhuunväylä (saamen Gáláseatnu, r. Kalix älv, suomeksi Kalixjoki, Kainuunjoki) on luultavasti lainanu alkusanansa Kaihnuun kaupunkile koska se laskee ulos merheen Kaihnuussa. Kaihnuunväylälä on kolme nimitystä Kaalasväylä, jota käytethään väylän yläpuolen kylissä, Täränöstä/Vettasjärvestä pohjoisheen, ja Kaalaseno jota saamelaiset välistä käyttävät ja muutamissa kylissä Jellivaarassa, esim. Nattavaarassa. Sana "kainus" uskothaan olevan saamelainen sana "gállit" 'kaalaa' eli "gálus" 'kolea, kylmä' mikä sitten on lainattu meänkielheen, kaalo 'kylmä, kolea', siis Kaihnuunväylä on 'kylmänveenväylä'. Mutta toinen merkitys olisi kainulainen, joka piian on sanasta kvääni.


Wp/fit/Kainulainen.
Meänkielessä on hyvin selvä merkitys kukka on muternin ajan kainulaiset. Tämän päivän kainulaiset on net ummikot jokka asuvat pääosissa Ylikaihnuun ja Alakaihnuun kunnissa ja puhuvat kaihnuun kieltä eli murretta. Kieliraja mennee Hoppetissa, Jokilinkan pohjoispuolela. Siittä etelhään päin asuvat kainulaiset. Niistä kainulaisista sanothiin ette: Kainulainen karppisääri ja välistä kuuli kans: kainulainen soikkanaama. Siis suulisen perintheen mukhaan kainulaisilla on hoikat, pitkät sääret ja on kaitaset kasuvista. Net syövät karppileipää, joka on hyvin ohu, kuivaleipä.
Vanhaa sanonta on kans ette: Piru ymmärsi kaikki kielet, mutta ko se tuli Kainuusheen se sano: Tätä
Vanheemassa aijassa kainulainen saattoi merkitä muita eetnisiä ryhmiä, koska sillä Kaihnuun alueela on vanhoita suomenkielisiä paikannimiä kun Ansvar - Ansavaara, Morjärv - Morajärvi etc. Överkalix on meänkielelä Ylikainus, Kalix - Kainus eli välistä Alakainus ja Kalixin joki on Kaihnuunväylä.
Ruottin Tornionlaaksossa on aika monta paikkaa jossa kainulainen näkkyy: Kainulasjärvi, Kaihnuunjärvi, Kaihnuunranta etc. Kaihnuunväylän kainus-sannaa luulthaan tulevan saamelaislainana. Ja sillon on sekava tausta sanala kainulainen.
Suomen tutkimuksessa kainulainen merkittee kvääniä, mutta tämän päivän merkitystä harvoin keskustelthaan.


Wp/fit/Kainulasjärvi.
Kainulasjärvi on kylä Pajalan kunnassa, lännen puolela Kaihnuunväylää. Noin 180 asukasta. Kylän nimi tullee kyläläläisitten suulisesta perintheistä siittä ette ensimäinen asukas tuli Ylikainhuusta ja paikasta tuli Kainulaisen järvi. Se asui Salmijärven rannala ja vieläkin on tarinoita ette kainulaisela oli tupa kylän osassa Saajo, lähelä Salmijärven rannala. Jokkut meinaavat kuitekki ette ensiasukas tuli Suomen Kainuusta, mutta se taitaa epäselvä suulinen tieto.
Kylän oman tarinat kertovat ette Ojan-suvun ensiasukas oli Kapteeni Ruottin armeassa joka taisteli Oravaisen rintamalla 1809 ja karkasi sieltä kesken taistelua. Siittä alkoi Mäensuku.
Ensimäiset suvut on kuitekki Lampa, Hannu, Oja, Aidanpää, Juto ja Vinsa.
Sanothaan ette saamelainen Paloraukka oli kylän ensimäisiä asukhaita, ja asui Palola, kaivo hopea aartheen kylän suuriin männyn alle, Uuen koulun takana. Ei kukhaan ole kuitekhaan löytäny aarehautaa.
Kylässä puhuthiin aiemin aivan meänkieltä eli suomea niinku jokkut sanoit. Nykysin nuoremat ymmärtävät jonkin verran meänkieltä, mutta ruotti on pääkieli nuorten kesken.
Mats Sundin, jonka äiti on kylästä, on rakentanu kesätalon kylhään missä se on viettäny monta kessää ja talvisin kyläläiset ja KSK opetit Sundinia pellaamhaan iishokkya. Se onnistui aika hyvin ja hänestä tuli Toronton iishokkylaakin kapteeni moneksi vuoeksi.
Viimi aikoina on alettu tutkimhaan kylän emikranttia ja muistoja. Kylästä meni noin 25 emikrattia, suureks osaks Ameriikhaan. Noin kolmas osa tuli takashiin. Muutama Brasilihaan ja Kanathaan. Kylän ainua tie mailmale oli pieni polku ja tie tuli vasta 1930-luvula. Mettätie meni Narkauksheen Vanhaavaaran kautta, jossa on yks suuri kivi joka kututhaan jättökiveksi, koska kaikki kylän emikrantit saatethiin siihen kivele ja viimiset hyvästit otethiin lapsilta ja tuttavilta. Useasti hyvästi oli iänkaikkisesti viimi kertaa kun sai halata ommaa lasta joka lähti hakemhaan parempaa elämää Ameriikasta eli Kanatasta. Noin 30 lähti kylästä ja noin 10 tulit takashiin muutaman vuoen kuluttua.
Ingvar Oja (Karkean Unon-poika) on ollu Dagens Nyheterin ulkomaankorespondentti monessa maasa, m.m. Kiinassa, Japanissa, Intiassa ja Ameriikassa.
Kylän kirjailiat on Nisse Gramner, Sixten Lampa, Birger Winsa ja Erik Tillberg on kans kirjottanu muutaman kirjan, mutta se ei ole asunu kylässä monen vuoshiin.
Kylän kotisivussa on kuva-arkisto kylän asukhaista ja paljon histuuriata, jahista ja kalastuksesa. Kaikki on ruottiks.
Lännen puolela kyllää valoaa Narkausjoki ja iänpuolelta valoaa Kaihnuunväylä.


Wp/fit/Kainus.
Kainus (r. Kalix, s. Kainuu) on vanhaa kaupunki Kaihnuun kunnassa missä Kaihnuunväylä laskee merheen.
Kainus on kunta ja kaupunki Norrbottenin läänissä, Pohjois-Ruottissa. Pinta-ala on 1 799 km² ja asukhaita on 18 000 (2001). Kainhuussa tehtiin Suomen soan aikana 25.3.1809 Seivin antautumissopimus.
Histuuria.
Vuotheen 1644 Kainhuun emäpitäjhään kuului kans Ylikainus (r. Överkalix), josta erottui silloiseksi Ylikainhuuksi.
Kaihnuunväylä eli Kaihnuunjoki (Kalixjoki) virtaa voimakhaana kuntakeskuksen läpi. Siittä oli vähälä tulossa Haminan rauhassa v. 1809 Venäjän ja Ruottin rajaväylä, mutta viimi hetkessä Venäjän tsaari Aleksanteri I siirsi rajan Tornion- ja Muonionväyhliin. Sotatilane oli silloin muoostunut sellaiseksi, että Ruotti olis joutunu hyväksymhään lähes mikkä tahansa Venäjän rauhanehot.


Wp/fit/Kainuunkylä.
Kainuunkylä eli Kaihnuunkylä on Tornionlaakson vanhiimpia kyliä, Ylitornion kunnassa Tornionväylän varrela, vastapäätä Hietaniemeä Ruottin puolela. Se sijaittee noin 50km pohjoisheen Torniosta.
Histuriaa lyhyesti.
Kainuunkylä on Tornionlaakson keskiaikaisen asutuksen yinaluetta, mutta se on puolen sattaa metriä ylempänä merenpintaa ja Kukkolan alue oli merenrantaa siinä 1000 vuotta sitte. Aluheela on tehty arkeolookisia kaivauksia, jokka osoitit ette pysyvää asutusta alueela on ollu jo 1060-luvulta lähtien. Kylän vanhiin nimitys on "Hälsingeby", eli suomeks Helsinginkylä. Kylän lähistössä on muutamia ruottinkielisiä paikannimiäki: Huitaperi (r. Vitberget), Riisperi (r. Risberg), Uksperi (r. Oxberg), Sältinki, Pukhulmi ja Pälkkö. Helsinginkylän asukhaat muutit joskus myöhemin nimeä Kainuunkyläksi, eli paikkakunnnan kielelä Kaihnuunkylä. Ei ole vieläkhään hyvvää vastausta miksi muutethiin ruottalaisesta nimestä suomenkielisheen nimheen. Asutushistuurian tärkeimät eetniset ryhmät on juuri "hälsingar", kainulaiset ja kveenit. Kukkas asutit Kainuunkylän ensimäiseks?
Vanhiimat asuinrakenukset on 1700-luvulta, Huitaperissä (r. "Vitaberget"), ison Mustajärven rannala, Rousunvaarassa ja Kierivaaran rintheilä löytyy rakkakuoppia, kiviaiala eristettyjä viljelystarhoita, vanhoita kvartsikiven louhospaikkoja sekä asuinpainantheita.
Vertaa Kaihnuunmaa, Kaihnuunmeri, Kaihnuunväylä, Kainus, kainulainen, kveeni


Wp/fit/Kaitum.
 Kaitum eli Kaituma on kylä Jellivaaran kunnassa. Kaitumassa on kapelli rakenetttu 1964 ja paikkaa piethään saamelaistaitheen keskuksena Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Kaitumaväylä.
Kaitumaväylä (r. Kaitumälv) juoksee Jellivaaran kunnissa ja laskee veen Kaihnuunväylhään Lappeasuanossa.


Wp/fit/Kaivo.
 Kaivo oli aiemin joka kartanolla, mutta kun rakenethiin yhteisiä kunnan vesisysteemiä ja aavloppia kaivot revithiin. Nyt kaivoja rakenethaan taitheelisina esinheinä niinku prykiki. Itte kaivo ei ole olemassa, vain sen päälystä.


Wp/fit/Kalakakko.
Kalakakko tehhään jauhoista, kalan sisuksista (useasti hauki) niinku mäet, maksa ja munuaiset. Taikinasta tehään klimppiä jokka keitethään ja syöthään keitetyn kalan kansa. Useasti hauenpäitä mukana keitossa koska kalakakko on keväruoka kun verkoila ja lanoila saithiin paljon haukia esimerkiks Kaihnuunväylän vuopiosta Mestossuanola. Lanat panthiin jään pääle koska se on vuopio ja ei ole jäänlähtöä.


Wp/fit/Kalevala.
Kalevala on Suomen kansaliseepos. Se perustuu Elias Lönnrotin (1802–1884) vuoesta 1828 alkaen kokoamhiin kansanrunhoin eli tikthiin. Nämä runot on kalevalaista runoutta, eli ne on tehty kalevalaisheen runomithaan. Kalevalan runot ei ole suohraan runonlaulajitten laulamassa muoossa, vaan niitä on mookattu, niitten kielimuotoa on yhtenhäistetty ja korjaltu, sekä joitaki osia runoista on siiretty toisheen paikhaan ja eri yhteykshiin kun alun perin muisthiin merkityissä runoissa. Osan Lönnrot on runoilu ittekki muoostamhaan yhtenhäisiä kuvauksia. Lönnrot pani välistä kokhoon runosirpalheita suuremphaan yhtenhäisheen kuvhaan.


Wp/fit/Kalkkimaan pappi.
Kalkkimaan Pappi oli henkilö Pekka, Pietari Aapo Herajärvi, jota kuttuthiin Kalkkimaan papiks. Soli syntyny 1830 Kalkkimaassa Torniola ja kuoli 1885. Soli jonkulainen kylähullu, kulki päänäns valkosessa kleninkissä, pitkä tukka ja liehuva parta. Mutta Pekka oli kans jotenki oppinu, itteoppinu, ja muisti kans kaiken kuulemansa. Pekka kuljetti uutisia missä se kulki. Mutta se teki kans lauluja ja sitä vähän pöläthiinki, se saatto sanoa laulussa pahasti jos tykkäs ette oli huonosti koheltu. Pekan tunnetuin laulu oon "Nälkähäät".
Kuuntele Nälkähäät laulettuna: (sävel ja esitys H. Töyrylä)
Katto.
Bengt Pohjanen, Gränsens tredje rum, p. 208-210


Wp/fit/Kalle Palander.
Kalle Markus Palander (s. 2. toukokuuta 1977 Torniossa) on suomalainen alppihihtoja ja vuoen 1999 slalomin mailmanmestari. Kauela 2002–2003 hän voitti slalomin mailmankypin. Palander on Suomen parhainten onnistunu miesalppihihtoja. Hän eusti pitkhään Ounasvaaran Hiihtoseuraa, mutta muutti lokakuussa 2005 Ruka Slalomhiin.


Wp/fit/Kalma.
Monessa kylässä tiethään ette kalma haisee ku joku kuolee, ja jos sitä kerran on kuolheela väki, niin se se haisee. Se tullee lämmin haalea kalmanhaiju missä se kuolheenväki liikkuu. Näkijät tuntevat kalmanhaijun ennen kun joku kuolee ja se ennustaa kuolemaa.
Kittilälaiset tietävät ette jos joku on juottanu toisele kirkonmullat missä siis kalmat on sillon tarttuvat siihen manalaiset. Kahviin panttu juuston kansa ja annettu vierhaale. Ja ku se ihminen kuoli se kalmat tulit sitte sen lähmimäisen pääle.
Kainulasjärvessä meinathaan ette kalmat kuhisevat niinku kuhuväki, sellaiset kuhiaiset kun ruumista saatethan. Pienet net on, sen noutajat. Kiehuvat sielä maassa, survovat. Net haisevat ja välistä painavat arkkua ettei hevonen jaksa vettää ruumisrekeä. Saattavat tulla reen kansa takashiin hautausmaaltakin jos ei ole varovainen. Niitä saattaa nähhä jos on näkijä, esimerkiks kattomalla luokan läpi. Hevoset tuntevat välistä heän olon arkun lähelä eli hautajaissaatossa.
Kuusihuornaksen mies ei saattanu aijaa ohi ruumisrekeä, yritti monta kertaa ja ruoski hevosta. Hevonen nousi kahele jalale eikä menny ohi ruumisrekeä. Joka ajoi katto luokan läpi ja näki saaton kulkea ruumisreen eessä. Täynä väkeä. Sen takia häätyy pysyä ruumisreen takana. On siis kaks hautajaissaattoa: Oikeat ihmiset kulkevat ruumisreen takana, ja kirkonväki eli kalma kulkee eessä.
Kainulasjärvi mies näki: - Tuli tästä läpi iso tokka niitä tasapäitä ja hirveä haiju. Mie huusin navetalta: - Minkäs te menettä? Ne sen ku menit vain. Illala Fiia kuoli ja se oli merkki kuoleman tulosta.


Wp/fit/Kalottjazz & Blues-festivaali.
Kalottjazz & Blues-festivaali järjestethiin ensi kerran 1983 Haaparannan ja Tornion ensimäisissä yhteistyöprujektissa. Kulttuuri ja olletikki musiikki piethiin tärkeänä kulttuurirajan purkamisen neuvona. HaparandaTorniossa järjestethiin Kalottjazz & Blues-festivaali 28 kerran vuona 2011.


Wp/fit/Kalumeeti, Michigan.
 Kalumeeti (eng. Calumet) on vanhaa kuparikruuakaupunki, Hougtonin läänissä, Michikaanissa. Kaupunkit Hancock ja Houghton on muutama kilometria etelänpuolela Kalumeetia missä on m. m. Finlandia university. Paikkakuntalaisitten suomenkielinen nimitys niemestä on Kuparisaari eli Ameriikan Lappi. Kalumeeti on suuren järven niemessä, Keweenawniemellä ("Lake Superior"). Tänne tuli paljon emikranttia koko pohjois Norjasta, Ruottista ja Suomesta. Yhen aikaa 1900-luvun alussa kuparikruua oli mailman issoin. Vuona 1900 asui 4600 enimäksheen kruuatyöläistä Kalumeetissa ja noin 26000 kaupunkissa ja lähialueessa. Lestaatiolaiset perustit oman seurakunnan ja alueela on vieläkin vahva lestaatiolaisuus. Kruuat on kaikki panttu kiini kymmeniä vuosia aikaa. Kalumeetin alamäki alkoi jo jälkhiin ensi mailman soan kun suuri kruua suljethiin ja asukhaat aloit siirtymhään Detroithiin, missä biilitehtaat aloit tulheen. Nyt Kalumeetissa assuu 879 asukasta (2000).


Wp/fit/Kambodja.
Kambodjan kuningaskunta (khmeriksi ព្រះរាជាណាចក្រកម្ពុជា, Preăh réachéa nachâk Kâmpŭchéa) on yli 14 miljoonan asukhaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Kambodja rajautuu iässä Vietnamhiin, pohjoisessa Laoshiin ja lännessä Thailanthiin, ja etelässä sillä on rannikkoa Siaminlahele. Maan läpi virtaa Mekongväylä pohjoisesta etelhään ja sen länsiosassa sijaittee suuri Tonle Sap -järvi. Pääosa maan asukhaista on theravada-buddhalaisia khmerejä, jokka puhuvat austroaasialaista khmerin kieltä. Kambofjan pääkaupunki on Phnom Penh.
Varhaiskeskiaijala Kambodjan aluetta hallitit intialaisen kulttuurin vaikutuksessa Funanin ja Chenlan kuninkaskunnat. Niitten tilale nousi 800-luvula Khmerien valtakunta, josta tuli alueelinen suurvalta ja jolla oli merkittävä vaikutus Kaakkois-Aasian kulttuurhiin. Valtakunnan lopettua Kambodja ajautui Thailantin ja Vietnamin alamaisvaltioksi ja joutui viimein 1800-luvun lopula Franskan siirtomaavallan alle. Maa ittenäistyi uuesti vuona 1953. Yhtysvallat pommitti Kambodjaa Vietnamin soan yhteyessä, ja vuona 1970 Kambodjan kuninkas syrjäytethiin vallankaappauksessa ja maahan perustethiin Yhtysvalloile ystävälismielinen sotilashallinto. Valthaan nousit kuitekki muutaman vuoen kuluttua Pol Potin johtamat Punaiset khmerit, joitten toteuttamassa kansanmurhassa kuoli ainaki yli miljoona kambodjalaista. Vuosikymmenen lopussa Vietnam hyökkäsi Kambodjhaan, punakhmerit syrjäytethiin vallasta ja maahan perustethiin kommunistinen Kamputsean kansantasavalta. Sisällissota punakhmerejä vasthaan päättyi 1990-luvun alussa ja munarki panthiin takashiin, minkä jälkhiin maan olot on olheet suhteelisen tasaset.
Kambodja on vieläki köyhä valtio, jonka väestö saapi pääosin elantonsa maatalouesta. Kambodjan kulttuuri tunnethaan muun muassa Khmer-valtakunnan jälkhiinsä jättämistä valtavista arkkitektyyrimonymentista, joista kuuluisin taitaa olla Angkor Watin tämppeli, ja ainutlaatuisesta keittiösthään.


Wp/fit/Kamerun.
Kamerunin tasavalta on yhtenäisvaltio Keski- ja Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Nigeria lännessä, Tjad koilisessa, Keski-Aafriikan tasavalta iässä sekä Ekvaattorin Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä. Kamerunila on rannikkoa Biafranlahela, joka kuuluu Guineanlahtheen ja Atlantin valtamerheen. Maata kuttuthaan "Aafriikaksi pienoiskoossa" sen jeolokian ja kulttuurin monimuotosuuen vuoks. Kamerunin luonthoon kuuluu santarantoja, autiomaata, tunturia, saemettää ja savannia. Maan korkein kohta on Kameruntunturi lounhaassa ja suuriimat kaupunkit on Douala, Yaoundé ja Garoua. Kamerunissa assuu yli 200 eri eetnistä ja kielelistä porukkaa. Maa tunnethaan ulkomaila hyvin musiikista, erityisesti makosasta ja bikutsista, ja menestyksekhäästä fuutpollimaalaakista. Kamerunin viraliset kielet on englanti ja franska.


Wp/fit/Kanata.
 Kanata on pohjoisamerikkalainen Kansainyhteishöön kuuluva liittovaltio, jonka ainua rajakranni on Yhtysvallat, johon se rajottuu etelässä ja pohjoislännessä (Alaska). Iässä Kanata rajottuu Atlanthiin, lännessä Tyyneenmerheen ja pohjoisessa Pohjoisheen jäämerheen.
Kanata on pinta-alalthaan mailman toiseks suuriin valtio (n. 10 miljoonaa kvatraattikilometriä), ja väkiluvulthaan 36. suuriin valtio (n. 32 miljoonaa). Sen viraliset kielet on englanti ja franska. Kanatan pääkaupunki on Ottawa, ja sen muita suuria kaupunkia on Calgary, Edmonton, Montréal, Québec, Toronto, Vancouver ja Winnipeg.
Kanata muoostaa yhessä Yhtysvalloitten ja Meksikon kans Pohjois-Ameriikan vapaakauppa-alueen.


Wp/fit/Kangos.
Kangos on kylä Pajalan kunnassa. Kangoksessa auasthiin Norrbottenin ensi vapakoulu 1993. Pajalan kunta halusi panna kiini kunnankoulun ja kangoslaiset perustit oman vapakoulun. Kangoslaisitten oma koulu on vieläki auki (2011). Kangos oli ensi koulu missä alethiin opettamhan meänkieltä jokhaiselle opiskelijalle.


Wp/fit/Kansanusko.
Meänkielen Wikipeetia pyrkii kuvvaamhaan Pohjoiskalotin kansanuskoa ja suulista perinettä kansan omila sanoila. Kansanusko ei ole liitetty erikoishiin suomen-ugrialishiin kielhiin koska moni saamelainen ossaa sekä saamea, meänkieltä ja suomea ja meänkielisitten kansanusko on suureks osaks sammaa koko Pohjoiskalotin alueela. Kansanuskon informasjuunija on hyvin pitkän aijan poimittu murrearkistoitten nauhoitetuista haastatteluista. Noin 300 sattaa tiimaa haastatteluja vuoesta 1957 ja aina 1995 saakka on pohjana näile kansanuskon sivuile ja artikkelile. Hyvin moni näistä kertojista asuit Jellivaaran kunnassa ja osasit saamea ja sillä tavala paljon saamelaista kansanuskoa on tunkeutunu meänkielheen ja toisin päin. Ruottinkielinen kansanusko Tornionlaaksossa on luonolisista syistä paljon heijompi koska koko kieli on myöhäistä perinettä lähespä koko alueela missä saamea ja meänkieltä praatathaan. Siittä syystä mennee väittää ette kansanusko yhistää Pohjoiskalotin kansoja ja on vanhaa pohja yhtenhäiselle kansoitten itenttiteetile.
Toinen tärkeä lähe on Helsinkin murrearkisto jossa on 50000 sanalippua missä on paljon kansaninformasjuunia ja on vuoesta 2006 suuriimaksi osaksi luettavissa verkostossa. Sama on näissä muisthiinpanoissa ette moni praataaja osas sekä saamea ette suomea. Nämät tarinat kuuluvat Pohjoiskalotin suulisheen perintheesheen ja niitten tehtävä oli muun muassa ette kehittää kansan ommaa kylttyyria, juttutarinoita, uskomuksia ja kuvituksia ennenku oli filmiä, teatteria, lieratuuriitta ja raatiuta. Met emmä tiä jos se monele näkymätön mailma on toela olemassa - moni eppäilee - mutta tarinat siittä mailmasta on toet ja voimakhaat ja niillä olit ja on täheliset sosiaaliset ja kylttyyriset fynksjyynit. Nämät usheimiten lyhyt artikkelit jokka perustuva monen henkilön tiethoin on tutkija laatinu ja liittäny yhteen kokonaiskuvhaan, mutta siis kuvvaus kansanuskosta on ihmisitten omat sanat kuinka kansa käsittää näkymättömää mailmaa. Sen takia artikkelit on muoolthaan poikkeaavia tavalisista artikkelista kansanuskosta.
Hyvin monenlaisia manalaisia ja olentoja.
Koska Pohjoiskalotin asukhaila on hyvinkin rikas, monikäsitheinen, laaja ja näkymätön mailma niin ei ole käytänön syistä maholista muuta ko kuvata kansan ylheisimpiä käsitheitä. Tässä esimerkkiä mitä olentoja on olemassa tällä alala: jatoonilaisia, noitia, verentypheyttäjiä, pouvaria, riflukaisia, kaskuria, köyriäisiä, kööpelinvuoria, kangastuksia, karvahousuja, kalajumalia, äpärheitä, saamelaisitten jumalia, luojia, taikoja, kalkekäärmheitä, puoskaria, kunkkia, kirkonväkeä, haltioita, käärhmeenkäräjäkiviä, manalaisia, stalloja, tonttuja, kuhuväkeä, maahiaisitten tyttäriä, lapsia ja lehmiä, kössiä, eeliäisiä, huuita, noijanpussia, hiisiä, pöökäriä, kattojia, jatoonilaisitten ja manalaisitten kieliä, ilminoitia, jumalaisia, näkijöitä, keijuvaisia, mammolaa, maanäitiä, kotitonttuja, koskemia, kojopolvia, kummituksia, piruja, kalmalaisia, noutajia, juoniukkoja, matajaisia, merineityjä, manhoväkeä, marraksia, Marjeettoja, luolanpohjia, maanpanttia, mettäläisiä, kuhiaisia, meriraukkoja, enkeliä, neniä, liikaväkeä, loihtajia, kirkonvanhiimpia, päättömiä ja hyvin paljon muuta monele ihmisele näkymättömiä olemuksia. Tässä osassa käsittelemä muutamia ylheisiä olentoja.
Kuinkas manalaisia, haltioita ja noitia pittää ymmärtää?
Milläs tavala näitä olentoja mennee ymmärtää? Kuinkas pitäis käsittää terhveen miehen joka vakavissa sannoo ette hän on nähny haltioita punasissa vaatheisssa? Mitäs hän näki ja ymmärsi? Eli milläs tavala pittää käsittää lentävän noijan? Kuinkas kyläläiset ymmärsit noijat, veren typheyttäjät, päättömät ja aarivalkeat? Aina vaikeampi on ette ymmärtää millä tavala suurnoita ymmärsi hänen taitoja ja hänen paikkaansa kylän yhteisessä elämässä?
Lähtheet.
Tärkein lähe näihin sanhoin ja niitten kylttyyrisheen konteksthiin on tiot kerätty kirhjaan: Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok. Meänkielen förlaaki.. Manalaisitten kirja on tulos 300 saan tiiman haastatteluista vuosina 1957-1992, olletikki Jellivaaran kunnasta on toista sattaa tiimaa. Haastattelut ja niitten kuuntelua oli osa Birger Winsan väitöskirjatyöstä. Väitöskirja julkaisthiin 1993. Kaikki nauhoitukset on säilytetty Suomen murteiden sana-arkistossa Helsinkissä (). Sen lisäksi on otettu lisäinformasjuunija Saumuli Paulaharjun kirjasta Kiveliöitten kansa ja jonkin verran informasjuunia Kainulasjärven suulisista perintheistä.
Kansanuskosta.
Karhuu (noita)
Kuninkas Kaukomieli
Meänmaan taikapäivät
Nuortikon Mari
Piilijärven Einari
Porojumalan vaimo
Taikapäivitten informasjuunija
Meänmaan taikapäivät


Wp/fit/Kansanusko ja itenttiteetti.
Kansansuko ja mytolokia olit paljo ylheisemät ja vaikuttivat huomattavasti enemän kaikissa heimoissa missä oli vain yks praatikieli, eikä kirjakieltä joka rakensi kahenlaista menttaalista karttaa. P


Wp/fit/Kap Verde.
Kap Verden tasavalta eli Kap Verde (port. Cabo Verde, 'vihreä niemi') on Aafriikan saarivaltio. Se sijaittee Atlantin valtamerelä, noin 450 kilometrin päässä Länsi-Aafriikan rannikolta. Se on Makaronesihaan kuuluva tasavalta.
Alun perin nimi Kap Verde tarkotti Aafriikan manterheen läntisintä niemeä, joka sijaittee nykysessä Senegalissa lähelä Dakaria. Niemen eustala sijaittevale saariryhmäle annethiin sen mukhaan myöhemin nimi Kap Verden saaret, maan ittenäistymisen jälkhiin vuona 1975 lyhyesti Kap Verde.
Kap Verde oli asumaton portugalilaisitten tullessa sinne 1400-luvula. Saaret asutethiin ja niistä tehtiin osa portugalilaista imperiymiä. Kap Verdestä tuli heti orjakaupan keskus, ja pääosa nykysistä asukhaista onkin aafriikkalaisitten orjitten ja portugalilaisitten siirtolaisitten jälkeläisiä.
Kap Verde tunnustethiin ittenäiseksi valtioksi 5. heinäkuuta 1975. Se kuuluu Portugalinkielisitten maitten yhteishöön.


Wp/fit/Karhuu.
Karhuu oon elläin jokka elävä pohjasessa. Net syyhään kaikkia mitä net voipi saa’a niin ko lihaa taikka sitte kasveja. Karhuut oon kuolemassa monesta kohasta ja oon vaarassa kaota. Karhuut oon myöski olleet iso osa kylttyyriä ja monii uskontoi.


Wp/fit/Karhuu (noita).
Karhuu oli mettän suuriin peto ja sen takia se symboliseerasi valtaa ja voimaa. Mutta siittä ei saanu puhua. Puoltikasvaaran suuriin ruhtinas oli siksi yks karhuu, paikan ensimäinen jumala. Mutta sitäkhään ei menny sanoa suorhaan. Karhuula on haltian voima ja saapi tuen Akkavaaran porojumalan vaimolta.
Suuriimat noijat taistelit useasti kellä oli suuriimat voimat. Lähetethiin piruja toisile jokka tapoit elläimiä ja tehit suurta vahinkoa. Suuriimalla noijala oli voima joka pystyi suurimphiin pethoin. Piru saattoi tulla karhuun haamussa johonki talhoon. Se oli suurnoijan lähättämä karhuun sielu mitä se pystyi kontroleeraamhaan. Itte karhuu ei tullu mutta sen sielu minkä piru otti halthuun ja sillä tavala se piru tuli karhuun haamussa.
Hermanni-noita saattoi jopa kieltää karhuun ottamasta jonkun talon lehmiä eli lamphaita. Joka hallitti karhuun se oli noijitten suurnoita.
Karhuujahthiin ei saanu mennä enämpi kun 9 miestä, kymmenes mies tulis tärväintymhään. Jos ammuthiin karhuun ei saanu kantaa sisäle karhuunlihhaa yli sellaisen kynnyksen minkä vaimo oli menny yli. Piti tuoa lihan talhoon yhen vasitun akkunan kautta, sanothiin Nilivaarassa. Karhuu saattaa nostaa poron raatoja koihuin ja se piilottaa elläimen nahkoja minkä se on tappanu.


Wp/fit/Karjalan kieli.
Karjalan kieli on suomi-ukrilainen kieli jota praatathaan Rysässä. Karjalan kieltä ossaa praatata 35tuha ihmistä. Karjalan kieli jakautuu mohneen murteesheen ja niitten variasjuuni oon suuri ja sen takia jokku myöski halvaava pitää niitten murtheita omina kielinä mutta ainua praatiforma jota oon pietty murtheena ennen mutta ny halvaa kielen staattysta oon lyydyläiset.


Wp/fit/Karl-Erik Häll.
Karl-Erik Häll s. 1929 Bollebygdissä. Assuu Malmivaarassa. Istui valtiopäivälä 1969-1985 Norrbotten piirile.


Wp/fit/Karl Pekkari.
Karl Pekkari oli syntyny 1922 Täränössä. Kalle (hänen ylheinen nimitys) oli Läänin koululautakunnan inspehtööri ja myöhemin Tornionlaakson koulun rehtori Haaparannala. Kalle alotti inspehtöörinä 1970-luvula ajatusta ette opettaa ja alottaa paikkakunnan murtheela äitinkielenopetuksessa ja pikku hiljaa liikkua suomea kohti, toolista tuoliin ja miestä minään. Siittä petakookisesta ajattelusta kehittyi jälemin meänkieli. Kalle asui useampia vuosia Haaparannala. Kalle oli paljon yhteistyössä Matti Kentän, Lennart Winsan ja velimiehen Albert Pekkarin (1913-1990) kansa kehittämässä suomea ja meänkieltä ja troikkaa kuttuthiin sen takia yhen aikaa Tornionlaakson maffiaks.


Wp/fit/Karunki kk.
Karunki kk kylä on Tornion kunnassa.


Wp/fit/Kassa.
Kassa on kylä Tornionväylän rannala Pajalan kunnassa. Kylän kuuluisiin henkilö on kirjailija Bengt Pohjanen, joka on syntyny kylässä.


Wp/fit/Kattoja.
Haavaa johonka on menny kylmää eli lämmintä kattothan märälä kivelä eli hiilelä, kosketethan sillä ja siittä se sitten paranee.
Kattoja saatto kans viä pahoja henkiä haahvaan ja ruuhmiisheen.
Kompelusvaarasa tiethään ette on käyny joku paha kattoja tai muu, jos lapsi itkee paljon. Sielä mies tiesi ette tulirauvala se Jouni puotnakka piirteli koskemaa ja sipisi. Se sanothiin kattomiseksi. Kerran käärme pisti hevosta. Jouni luki hänen lukemisensa ja sano: -Kyllä huomena on itte pahantekijä paikala. Siinä missä ämmä puoski sen, ja niin oli aamula.
Parakkassa oli Matin-Miina kattoja. Piti riisua paijan jos se vartaloa halusi kattoa. Potilas selitti jälkhiin: -Se puhalteli ja tulitikula piirsi niinku karusällissä ympäri sitä kättä. No illan siinä oli tuhanen tuskaa. Aamula ei mithän. Eikä net saata ottaa palkkaa. Se muuten mennee hukhaan se heiän puoskiminen. Mutta antaa vain saapi eikä sanoa mistä se tullee.


Wp/fit/Kaunisvaara.
 Kaunisvaara on kylä Pajalan kunnassa. Kaunisvaara on nykysin kuuuluisa paikka koska Northland resources aukasee kruuan Kaunisvaaran lähelä ja touhu on kova koko Pajalan kunnassa sen takia.


Wp/fit/Kautokeinon kunta.
Kautokeino (pohjoissaameks Guovdageaidnu, suom. Koutokeino) on kunta Ruijan sisämaassa Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa, ja se on samala Norjan pinta-alalthaan suuriin kunta. Asukhaista valtaosa on saamelaisia ja kunta on saamelaisuuen keskuspaikka. Kautokeinossa sijaittevat mm. Saamen korkeakoulu (Sámi allaskuvla) ja saamelaisitten kansahlisteatteri Beaivváš Sámi Teáhter. Pääsiäisenä Koutokeinossa järjestetään pääsiäisfestivaalit (Kautokeino påskefestival) ja saamelainen laulukilpailu Sámi Grand Prix. Sámi Grand Prix voittaja jatkaa Liet Lavluthiin,
Kunnanraati puhhuu saamea. Kautokeinon kunta on jäsen Tornionlaakson neuvostossa.


Wp/fit/Kazakstan.
Kazakstanin tasavalta (kazakiksi Қазақстан Республикасы; Qazaqstan Respublikasy; ven. Республика Казахстан, Respublika Kazahstan) eli Kazakstan (kazakiksi Қазақстан; Qazaqstan; ven. Казахстан, Kazahstan) on Keski-Aasiassa ja läntisimiltä osilthaan Itä-Euruupassa sijaitteva valtio. Kazakstan on mailman suuriin sisämaavaltio. Sen krannimaat on Ryssä, Kiina, Kirgisia, Uzbekistan ja Turkmenistan. Kazakstanila on kans rantalinjaa Kaspianmerele.
Kazakstanin kansalaista kuttuthaan Suomen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä kazakstanilainen. Nimitys kazakki viittaa kazakkitten kansallisuutheen.


Wp/fit/Kebne Kaise.
Kebne Kaise on saamen kieltä (luulajasaamen "giebnn" 'kattila' ja "gájsse" 'korkea, terävä tunturinnokka', pohjoissameksi "Giebmegáisi", ja uuempi muoto "Giebnegáisi"). Tunturi on Ruottin korkein ja sijaittee Kirunan Laplantissa. Kebnekaisela on kaks nokkaa, joista Etelänokka on korkein 2 102 metriä merenpinnalta.


Wp/fit/Kebnekaise.
Kebnekaise on saamen kieltä (luulajasaamen "giebnn" 'kattila' ja "gájsse" 'korkea, terävä tunturinnokka', pohjoissameksi "Giebmegáisi", ja uuempi muoto "Giebnegáisi"). Tunturi on Ruottin korkein ja sijaittee Kirunan Laplantissa. Kebnekaisela on kaks nokkaa, joista Etelänokka on korkein 2 102 metriä merenpinnalta.


Wp/fit/Keisarin tupa.
Keisarin tupa on Aavasaksan lakheela.


Wp/fit/Kengis.
Kengis on kylä Pajalan kunnassa. Kengiksessä oli vanhaa mailmassa rautapruuki.


Wp/fit/Kenya.
 Kenyan tasavalta eli Kenya on Itä-Aafriikassa sijaitteva 39 miljoonan asukhaan valtio, joka rajottuu kaakossa Intian valtamerheen, iässä Somalihaan, pohjosessa Etiopihaan, luotheessa Etelä-Sudanhiin, lännessä Ugandhaan ja etelässä Tansanihaan. Entinen brititten siirtomaa oli parikymmentä vuotta yksipuoluevaltio. Puoluerajoja tärkeämpiä on olheet heimoitten väliset erimielisyyet, jokka on ajottain leimahtanheet väkivaltaisuuks. Ekooomin nurkkakiviä on maanviljelys ja matkailu.


Wp/fit/Keropudas.
Keropudas on puas joka alkaa Liakanjoesta Yli-Liakassa, kulkee Tornionväylän iänpuolta ja loppuu Kirkkoputhaasheen.


Wp/fit/Keski-Aafriikan tasavalta.
Keski-Aafriikan tasavalta eli Keski-Aafriikka on sisämaavaltio Keskisessä Aafriikassa. Ennen ittenäistymisthään vuona 1960 maa tunnethiin Franskan Oubangui-Chari-nimisenä siirtomaana. Vuosina 1977-1979 sen nimenä oli Keski-Aafriikan keisarikunta. Sen rajakrannit on pohjoisessa Tjad, iässä Sudan, etelässä Kongon temukraattinen tasavalta sekä Kongon tasavalta ja lännessä Kamerun. Maan neljä ja puoli miljoonaa asukasta puhuvat yhteensä yli 70 kieltä.


Wp/fit/Kesänavetta.
Kesänavetta oli aiemin ylheinen hyvin monessa maanviljeliän talossa. Kun kesä alkoi viethiin lehmät kesänavethaan ja päivän aikana methään. Navetta pesthiin juhaneksen aikana soopala ja se sai kuivaa ja tuulettua kesän aijan. Lehmät piethiin mettässä ja illala net nouvethiin kesänavethaan lypsettäväks.


Wp/fit/Ketin kieli.
Ketin kieli oon Jenisilainen kieli jota praatathaan siperiassa ryssässä. Ketin kieltä ossaa ennää vaa noin 200 ihmista ja niista suuri osa oon vanhoja, oon pruuvattu pittää kieli elossa mutta vieläki se määrä kui paljo sitä ihmiset ossaava puhhuu oon pienentymässä. Kettiläisistä noin 48% sanova ette heän äitinkieli oon ketti ja loput sanova ette son ryssän kieli. Vuuen 2002 mukhaan kettejä oon 1 500 ja 485 ossaa kielen mutta vuuen 2010 mukhaan ennää vaa 213 ossaava heän oman kielen. Tänhään aikuiset ei opeta heän kieltä kläpeile ja son kuolemassa


Wp/fit/Kielen ekoloki.
Kielen ekoloki on termi jota kielensosiolookit aloit käyttämhään 1950-luvula kun huomathiin ette jos pyrkii elvyttämhään yhtä vähemistökieltä se vaikuttaa hyvin monheen muuhun aspekthiin ja ette kielitten staattys, elvytys ja käyttö on riippuvainen hyvin monesta sosiaalisista vaikuttajista mitä häätyy ottaa huomihoon kielensuunittelussa. Huomathiin ette kieli on osana yhteiskuntaa ja sosiaalista ja kulttuurista miljöötä.
Biolokin alala on pitkhään tietty ette kaikki elläimet on yhessä suuressa ekolokissa. Jos rupeaa muuttamhaan yhen ainuan elläimen oloja niin sitä samala muuttaa muitakin ei-tarkotettuja variaapelia. Kaikki on riippuvaisia toisista. Eli toisin sanoen käyttäen hermeneutistä filosofiaa: Kokonaisuus on suurempi kun sen osat. Ei mene ennustaa mitä tapahtuu kokonaiskuvassa jos yhen osan muuttaa. Jotakin muuta on kokonaisuuessa mitä osat ei aina saata selittää.
Kirja- ja puhekieli on osia kielitten ekolokiita.
Vanheemassa tutkimuksessa uskothiin ette kirjakieli kuvvaa neytraalisia käsitheitä jokka siis on sosiaalisesta kontekstista riippumattomaa ymmärystä ja mitä esimerkiks kaikki tutkijat oppivat ja sen perustheela rakentavat tietettä. Kirjakieli uskothiin siis kuvvaavan tietheelistä mailmaa. Viimi vuosikymmenitten aikana on aina useamin alettu väittämhään ette ei aivan puhuttu kieli ole kontekstista riippuvainen mutta ette kirjakieliki on sosiaalisessa ette kulttuurisessa ekolokiassa. Missä miljöössä kehittää meettatietoisuutta luku- ja kirjotustaijon kauttaa määrää kans kuinka sitä ymmärtää tiettyjä asioita. Kirjakieli ei ole neytraalia kieltä ja alethiin tutkimhaan kirjakielisiä tumääniä ja komptensia. Lukua ja kirjotustaijot olit nyt monikkoa ja laaja tutkimusala. Ruottissa moni oppi lukemhaan raamattua jo 1700-luvula, mutta ei se lukutaito antanu ylheistä uutta ymmärrystä, vain ette osathiin kattoa uskonon näkökulmasta laajemin yhteiskuntaa. Ymmärys on siis riippuvainen kontekstia ja tietheessä puhuthaan tietheelisestä paratikmasta joka kuvvaa yhtä näkökulmaa jostakin asiasta. Saattaa sanoa ette käsitheet on sillon ylheisiä ja välitettyä tietoa yhtenhäisestä sosiaalisen kontekstin raamissa.
Vähemistökielet jätethiin perintheelishiin alhoin.
Samala tavala laskethaan nykysin ette kielet sinänsä eksisteeraavat sosiaalisessa ja kulttuurisessa ekolokissa, ja sen otethaan huomihoon kun yritethään kielensuunittelussa elvyttää vähemistökieliä. Kirjakielen kehittäminen on kans riippuvainen oikeasta sosiaalisesta ja kulttuurisesta miljööstä ennenku se onnistuu. Perintheeliset vähemistökielet on kielipulitiikan takia jäähneet puhekieliks ja niitten käyttäjillä on sen takia matala meettalingvistinen tietoisuus, joka sinänsä vaikuttaa kielitten elvytykshiin. Koska kielet jätethiin muterniseerinkin prusessista jokka alotethiin jo 1500-luvula net kieliryhmät jäit useasti köyhemäks, elämhään perintheelisissä aloissa ja heät isuleerathiin ylheisestä yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Ainua maholisuus omaksua muterniteetin oli ette poistaa kielen ja asimileeraintua enemistökielheen. Meänkielen histuuria on hyvin samanlainen ympäri Euruuppaa.
Esimerkiks saamen kielitten tulevaisuus on riippuvainen kulttuurisista oloista ja perintheistä muternissa yhteiskunnassa. Nykysin tiämä ette vahva siviiliyhteiskunta luopi pohjan vahvale sosiaaliselle ja kulttuuriselle kapitaalile. Ryhmilä jolla on heiko siviiliyhteiskunta on kans heiko sosiaalinen ja kultuurinen staattys ja sitä seuraa ette heilä on kans useasti korkeampi työttömyys ja epäterhveys. Vähemistökielitten staattys siviiliyhteiskunnassa määrää siis kans puhujitten staattystä ja sen puhujaryhmän ekonoomista, kulttuurista ja sosiaalista luovuutta ja tynamiikkaa.
Kielen ekolokihaan vaikuttaa esimerkiks kuinka osathaan käyttää kieltä viralisissa ja epäviralissa oloissa ja jos on korkea eli matala meettalingvistinen tietoisuus ja missä kontekstissa se meettatietoisuus kehitethään.
Kieliekolookinen luokittelu.
Ylheisesti luokitelthaan ette kielissä on seuraavat luokat: puhuttu, kirjotettu, kuulttu eli luettu muoto. Laulettu kieli on siis osana puhuttua ja kuultua kieltä, vaikka sen käyttötumääni poikkeeaa hyvin paljon puhutusta kielestä. Hyvin vähän on tutkittu kuinka laulettu kieli vaikuttaa kielen elvyytyksheen. Laulettu kieli pitäis saa oman luokittelun ja on piian kaikhiin paras kielen elvytysväline koska sen paikka kielen ekolokiassa on hyvin erinlainen kun muila kielimuooila.
Meänmaa ja suomen/meänkielen ekolokia.
Monikielisessä rajavyöhykheessä on kehittyny kulttuurirajoja ja monenlaisia eetnisiä itenttiteettiä. Kakskielinen tornionlaaksolainen on kielipulitiikan takia kokenu kulttuurin tyalismiä ja joutunu arvostelemhaan ommaa itenttieettiä monesta perspektiivistä: suomalainen, meänkielinen, suomenkielinen, ruottinkielinen, saamenkielinen, tornionlaaksolainen, hurri, kveeni, tornedalsfinne, saamelainen, meänmaalainen, ruottalainen, ummikko, porstuasuomalainen, rajarastisti etc. Hänen pittää valita, käsitellä ja ellää monta itenttiteettiä, jokka on kaikki hierarkkisesti luokiteltu sosiaalisessa miljöössä. Puhekielisella kulttuurila on mataliin asema, kuin epäviralinen meänkieli. Ruottin kielipulitiikka on luonu viralisen meänkielen joka on nostanu meänkielisen omakuvan ja maholistanu ette luothaan monikielistä siviiliyhteiskuntaa. Mutta enimäksheen kirjotettu meänkieli on suppea osa Ruottin Tornionlaakson siviiliyhteiskuntaa ja sitä sosiaalista miljöötä. Meänkielinen luku- ja kirjotustaito luopi meettatietoisuutta jossa kulttuuriraja eristää Suomen Tornionlaakson Ruottin Tornionlaaksosta. Iänpuolela Tornionväylää käytethään meänkieltä huvin vuoksi sosiaali meetiassa ja ylheisessä porinassa, mutta sen sosiaalinen staattys ei ole sama kun Ruottin puolela rajaväyliä.
Meänmaassa mennee kuitekki olettaa ette jos meänkieli murtheena saapi pareman staattyksen iänpuolela väylää se sinänsä vaikuttaa meänkielheen lännenpuolela väylää ja net muuttunheet variaapelit vaikuttavat suomen kielen käythöön lännenpuolela väylää. Sinänsä se vaikuttaa kuinka monikielinen rajaylimenevä siviiliyhteiskunta kehittyy ja toinen seuraus on kuinka rajavyöhykheen yritykset korostavat monikielisyyttä, ei aivan suomea ja meänkieltä, mutta kans ruottia Suomen Tornionlaaksossa. Ja kun Kirunassa alethaan opettamhaan meänkieltä/suomea esikoulussa se saapi vaikutheita kveenin kielele ja siviiliyhteiskunnan pyrkimyksile kehittää rajaylimenevää yhteistyötä sekä suomenkielisitten, meänkielisitten ette kveenin puhujitten kesken.
Kielen ekolokihaan kuuluu esimerkiks kuinka paljon on yhtenhäisiä rajaylimeneviä kulttuurisia ja sosiaalisia sympoolia kun esimerkiks meänkielen Wikipeetia, sanakirjoja, kansanuskoa, kulttuurikehitystä, yhistyksiä, yrityksiä etc.


Wp/fit/Kielen staattys.
Kielen staattys on suorassa yhteyessä kuinka puhujaryhmän ekonoominen, sosiaalinen ja kulttuurinen staattys on siinä yhteiskunnassa missä kieltä käytethään. Kielen staattystäa määrää hyvin paljon kuinka kieltä käytethään julkisissa sektorissa, yrityksissä, kouluissa, meetiassa Kielen staattys määrä kans kuinka viehättävä kieli on nuoremille sukupolvile ja niitten kiinostus oppia kieltä. Kielensuunittelussa ja kielenhuolossa kielen staattys aspektit on tärkeät vaikuttajat kuinka pittää lähestyä ja korostaa kielen käyttöä.
Vähemistökielet, joita ei ole saanu käyttää kouluissa, meetiassa, julkisissa aloissa ja jokka yhä enemän on jätetty perintheelishiin tumäänhiin on sen takia saahneet hyvin matalan staattyksen ja kiinostus oppia näitä kieliä on sen takia matala. Vähemistökielet on puhekieliä missä on matala meettalingvistinen tietoisuus ja se fakta vaikutta kuinka vähemistökielet hakevat paikan kielen ekolokiassa.


Wp/fit/Kielenhuolto.
Kielenhuolto on se perintheelinen ala Kielilautakunnitten tehtävissä: normeerata kieltä, päättää mikkä varieteetit on normina kirjakielele, julkasta normatiivisia sanakirjoja, kehittää kramatiikkiä, olla referensinä kielikysymyksille etc. 1970-luvula alkoi kiinostus vähemistökielhiin nousheen ja tuli tarve kehittää instrymenttiä kuinka kieliä elvytethään ja kielisosiolookinen tutkimus kasusi laajasti. Kielensuunittelu tuli uueksi osaks valtioitten kielipulitiikasta.


Wp/fit/Kielensuunittelu.
Kielensuunittelu on ette suunitella kielen käyttöä, staattysta, kramatiikkaa ja sanastoa. Se on suhteelisen uusi ala kielenhuoltajilla ja on tullu osaks laitoksista joitten tehtävhiin kuuluu ette valvoaa vähemistökielistäki. Mutta vähemistökielen yhistykset on käytänössä kans kielensuunitteliat siviiliyhteiskunnassa, ja kaikki laitokset jokka yrittäävät parantaa kielen käyttöä. Kielensuunittelu oli aiemin vain osa mitä kaikki laitokset tehit ette tueta ja kehittää maan useasti ainuata viralista kieltä. Se kielensuunittelu oli luonolinen osa koko maan kielipulitiikasta. Kun alethiin kiinostumhaan vähemistökielistä ympäri länsimaita huomathiin ette ei riitä pelkkä kielenhuolto ja yksinkertanen kielensuunittelu ja ette tuki vähemistökielhiin vaatii sekä kielenhuoltoa ette hyvin strateekista elvyttämistekniikkaa missä otethaan huomihoon hyvin monta sosiaalista, ekonoomista ja kulttuurista variapapelia, jokka vaikuttavat kielen ekolokhiin.
Kielensuunittelua alethiin tutkimhaan ja kehittämhään, ja se merkittee ette tietoisesti tuethaan kieltä ja kieliprujektia jokka suuntaavat elvyttämhään kieltä ja levittää käyttöaloja kielele. Esimerkiks suunitelthaan kuinka vähemistökieliä saapi osaks ekonoomista markkinaa ja millä net kielet saisit uusia tumääniä missä niitä käytethään. Yks tärkeä lähtökohta elvytyksessä on ette nostaa kielen staattysta ja sillä tavala saa uusia kielenkäyttäjiä.
Laulettu kieli,rajarasimin ja kulttuurirajotten purkaminen, sosiaali meetia, meänkielen Wikipeetia, siviiliyhteiskunta, sosiaali kapitaali, kulttuuri kapitaali, kulttuuriturismi ja eekkuturismi on esimerkkiä instrymentistä kielen revitaliseerinkissä.
Sekä kielenhuolto ette kielensuunittelu ohjathaan maan kielipulitiikalla.


Wp/fit/Kielilautakunta.
Kielilautakunta on kielen tärkeimpiä perintheelisiaä orkanisasuunia joka valvoo, kehittää ja määrittellee kielen "oikeata" kirjotus- ja puhemuotoja ja jonkin verran käyttöalojaki. Ruottin kielineuvosto on institysuuni jolla on vastuu ruottista ja kaikista vähemistökielistä paitti saamen kieli. Saamelaisila on oma kielilautakunta joka työskentellee riippumattomana Ruottin kielineuvoston työtä. Ruotti, suomi, meänkieli, romani chib ja jittisch on osana Ruottin kielineuvostoa.
Meänkielelä on sen lisäks oma Meänkielen kieliraati, mutta valtio ei ole viralisesti hyväksyny sitä orkanisasuunia.
Perintheelisesti kielilautakunta käsittellee kielenhuolon asioita, mutta viimi vuosikymmenitten aikana on alettu suuremissa vähemistökielissä ottamhaan vastuun kielensuunittelustaki.


Wp/fit/Kielipaati.
Kielipaati (r. språkbad, suom. kielikylpy) on termi mitä käytethään kielten revitaliseerinkityössä. Tavalinen kielipaati on ette kläpit kulkevat esikoulua missä ainua/osithainen praatikieli on minuriteettikieli, eli tavalista koulua missä opetuskieli on minuriteettikieli, vaikka opiskelia ei ossaa praatata minuriteettikieltä. Eli ette on jonkinlaisia päiväkotia missä kläpit leikkivät vanheempitten kansa jokka praataavat minuriteettikieltä. Kielipaati leirimuoossa on ette järjestää leikkiä, fiskaamista, sporttia, peliä, rattastamista etc missä ohjaus ja niin paljo ko maholista praatikieli on minuriteettikieli. Sillä tavala opithaan kielen tekemällä jotakin ja vähemin teureettista informasjuunia tarvithaan. Metuuti on ette pruuvaa kopieerata luonolista mallia kuinka kläppi oppii kieliä ylheensä.
Kilipaati on opetusmenetelmä, jossa vierasta kieltä (”paatikieltä”) käytethään tarkotukselisesti kläpin miljöössä ylheensä koulussa eli taakis/esikoulussa. Esimerkiksi koulussa eri oppiainheita saatethaan opettaa paatikielellä. Kielipaati käyttävää taakis/esikoulu saatethaan nimittää kans kielipesäksi, olletikki jos paatikieli on katoamisuhan alhainen minuriteettikieli.
Kielipaati perustuu ajatuksheen, ette kläppi omaksuu paatikielen samala tavala ko äitinkielen: kuulemalla sitä ympäristössä ja käyttämällä sitä toellisissa tilantheissa.
Kielipaatiopetus sai alkunsa Kanadassa 1960-luvula. Suomessa varhaista täyelistä kielipaatia on käytetty ruottin opetuksessa vuoesta 1987, ja sitä on tutkittu Vaasan yniversiteetin kielipaatiprujektissa.
Tutkimusten mukhaan kielipaati on tehokas opetusmenetelmä, eikä se haittaa äitinkielen kehitystä.


Wp/fit/Kielipulitiikka.
Kielipulitiikka on kielensuunittelu jota tehhään puliittisilla keinoila. Monessa maassa on kielilakia, mikkä määräävät maan viraliset ja vähemistökielet ja kuinka niitä pittää eistää yhteiskunnassa. Laitten perustheela julkiset laitokset suunittelevat. Sillä tavala kans kulttuuripulitiikalla on suuri vaikutus kielenkäytössä
Suuriin osa Euruupan maista vaativat taitoja maan pääkielessä ennen kun pääsee kansalaiseks. Ruotti, Italia ja Irlanti on poikkeuksia tästä vaatimuksesta. Virossa esimerkiks vaaithaan pätevyyttä viron kielessä ennen kun pääsee äänestämhään. Ryssäläinen vähemistö ei aina ossaa viroa. Franskassa lait määräävät ette franskaa häätyy käyttää tietyissa tumäänissä, ja siis engelska on kieletty niissä tilantheissa.
Kielipulitiikka ei ole aivan valtionpäivän päätökset mutta kans net sanomattomat mielipitheet, asentheet ja tuntheet kielheen jokka elävät yhteiskunnassa ja jokka vaikuttavat virkamiehitten päätökshiin kun heilä on tehtävä jollakin tavala valvoa yhtä kieltä. Se saattaa olla esimerkiks Valtion Kielineuvoston, Kulttuurineuvoston eli jonku lääninhallituksen päätöksiä jonka implisiittinen asentheelinen pohja päätöksille on kielipuliittinen. Oli se sitten jo vanhaata ja valtiopäiviltä jäänyttä kielipulitiikkaa, joka silti ellää asentheissa ja mielipitheissä, eli uutta muternia ja enemän tietoista kielipulitiikan päätöksiä.
Kielipulitiikan tärkein periaate on ette valvoa kielen käyttöä, ja sitä pulitiikkaa sovelethaan kielenhuolossa ja kielensuunittelussa.
Ruottin kielipulitiikka alkoi kehittymhään monikielisheen suunthaan 1970-luvulta lähtien.


Wp/fit/Kieliraati.
Kieliraati on neuvosto missä keskustelthaan kielikysymyksiä. Se saattaa olla pelkästhään kielenhuoltokysymyksiä ette sekä huolto ette kielensuunittelutehtäviä. Kielenhuolto koskee vain kuinka kirjottaa, esim. mikä tavvaus pitäis suostiella ja minkälaisen kramatiikin pitäis kehittää. Siis pyrkimys on ette yhistää murtheet ja kehitää yhtenhäisiä normia kuinka puhhuu ja kirjottaa viralista esimerkiks meänkieltä. Epäviralinen kieli on harvemin kielenhuoltajan kohteena. Kielensuunittelu on laajempi ala ja sisältää m.m elvyttämistä, kielipulitiikkaa ja revitaliseerinkiä. Esimerkiks saattaa osana elvyttämisprusessisita alkaa järjestämhään laulukilpailuja vähemistökielilä, jos uskothaan ette laulettu kieli on hyvä instrumentti elvytämhään uhattuja kieliä.
Ruottissa on yks joka palvelee ruottia, meänkieltä, suomea, jiddish ja romani chib. Saamelaisila on oma vapa kieliraati.
Meänkielelä on yks Kieliraati, joka ei ole saanu viralista tunnustusta.


Wp/fit/Kielisosiolokia.
Kielisosioloki (r. språksociologi) on tietheelinen ala jota alethiin tutkimhaan 1950-luvula viralista ja epäviralista kieltä. Tutkimusala on kieli yhteiskunnassa ja sosiaalisissa oloissa. Kuinka kieltä käytethään eri tilantheissa ja minkäslainen sen fynksuuni on tumäänistä tumäänhiin?
Toinen kielisosiolookinen ala on kielilingvistiikka missä tutkithaan puhe- ja kirjotusmuoon vaihtelua eri sosiaalisissa tumäänissä.
Kielisosiolokia tutkii kans esimerkiks vähemistökielitten sosiolookista staattysta ja kuinka se vaikuttaa esimeriks kielen ekolokihaan, sosiaalisheen ja kulttuurisheen kapitaalhiin.


Wp/fit/Kiena.
Kiena on miljhöön nähen selkheästi kohola oleva maastonkohta. Suomalaisen jeukrafiitieteiliän J. G. Granön teoksesshaan "Puhdas maantiede (Meänk:Puhas jeukrafia)" (1930) esittämässä, Suomen ja Estlannin oloja silmälä pitäen maisematietheellishiin tarkoitukshiin tehty' luokittelussa kiena merkittee korkeuelthaan 20–50 metriä olevaksi kohoumaksi.


Wp/fit/Kihlanki.
Kihlanki on kylä Muonion kunnassa. Toinen Kihlanki on Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Kihlanki, Pajala.
Kihlanki on kylä Pajalan kunnassa. Toinen Kihlanki on Muoniossa.


Wp/fit/Kiina.
Kiinan kansantasavalta (yksinkertaistetut merkit: 中华人民共和国; perinteiset merkit: 中華人民共和國; pinyin: Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó), josta ylheensä käytethään nimitystä Kiina (yksinkertaistetut merkit: 中国, perinteiset merkit: 中國, pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa. Kiina on 1,3 miljardila asukhaalhaan väkiluvulthaan mailman suuriin maa ja eustaa noin viiesossaa maapallon väestöstä. Kiinan krannimaat on Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Pohjois-Korea, Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadjikistan, Afghanistan ja Kazakstan.
Kiina on hallitusmuoolta kansantasavalta, jota Kiinan kommunistinen puolue (KKP) hallittee. Ekonoominen systeemi ei kuitenkhaan ole kommunistinen, vaan "sosialistinen markkinaekonomi", joka on tietynlainen yhistelmä planeerinki ekonomita ja vappaa ekonoomista markkinaa.
Nykynen Kiinan kansanrepublikki on entisen Kiinan republikin seuraaja. Kansantasavalta syntyi, ko Mao Zedongin johtamat komunistit voitit Kiinan sisälissoan ja tasavaltalaiset joukot pakeniva Taiwanin saarele. Kansantasavalta julistethiin perustetuks 1949. Kiina joutui alkuaikoinhaan kamppailemhaan suuritten prupleemitten kans, niin ko äärimmäisen köyhyyen ja nälänhään keskelä, mutta laajoitten ekoonoomisen uuistuksen seurauksena Kiina onnistui lopulta nousemhaan köyhästä maanviljelyyhteiskunnasta teolistunheeksi suurvallaks. Erityisesti Kiinan ekonoominen avautuminen on tehny siittä yhen maailman käteviin kasvavista ekonomista. Länsimaissa Kiina on tullu tunnetuks halvan työvoiman maana, jonka seurauksena on alettu puhua ns. Kiina-ilmiöstä. Tosin Kiinan rikastumisen myötä kiina-ilmiö on siirtyny enemän muihin Itä-Aasian maihin.
Nykyhään Kiina saatethaan laskea puliittiseks, ekonoomiseks ja sotilhaaliseks suurvallaks. son väkiluvulthaan mailman suuriin ja pinta-alalthaan mailman neljäneks suuriin valtio. Kiinan kansanarmean miesvahvuus on mailman suuriin yli 2,8 miljoonala sotilaalhaan. Lisäks Kiina on yinasevaltio. Kiinan markkinat on yhet mailman laajimista ja kiinalaisitten ostovoima on mailman käteviin kasvava. Kiinala on kans suuria prupleemia, muun muassa temukratin puutheelisuus, ihmisoikeustilane, suuret elintasoerot maaseuun ja kaupunkitten välilä, kasvava tuloerot ja miljööprupleemit. Kiina on nykyhään mailman suuriin miljöön likastaja.


Wp/fit/Killimä.
 Killimä, Killima eli Killinki (r. Killinge) on kylä Jellivaaran kunnassa. Killimässä oli aiemin Saamekoulu (r. Nomadskola). Skaulosta käänethään läntheen ja ajethaan Neitisuanon ohi ja Killimässä loppuu tie.
Killimä on Jellivaaran vanheempia kyliä koska on vakituinen asustus 1700-luvulta. Saamelaisuus on aina ollu vahva. Pyyöskuoppia on löyetty alueelta ja uskothaan ette on ollu asutusta paljon pitemphään kun mitä kirjaliset tiot viittavat.


Wp/fit/Kilpisjärvi.
Kilpisjärvi oon pohjoisiin kylä Enontekiön kunnassa, Suomessa.


Wp/fit/Kilvo asema.
Kilvo asema on kylänosa Jellivaaran kunnassa


Wp/fit/Kirgisia.
Kirgisian tasavalta eli Kirgisia, aiemin Kirgistan (kirgiisiksi: Кыргызстан; Kyrgyzstan, joskus kans Kirgisistan) on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen krannimaato on Kiina, Kazakstan, Tadjikistan ja Uzbekistan. Kirgistan ittenäistyi ko Neuvostoliitto hajosi. Maan etelä- ja pohjoisosan välilä on eetnisiä jännitheitä, jokka on aika aijoin purkautunheet levottomuuksiks. Ittenäisyyen aijan kaks ensimäistä presidenttiä jouvuit eroahmaan kansan tyytymättömyyen takia.


Wp/fit/Kiribati.
Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynelä valtamerelä. Se koostuu 33 atolista 3 800 kvatraattikilometrin alueela lähelä ekvaattoria. 21 saarela on asutusta. Maan nimi lausuthaan paikalisittain [kiribæs], joka on sikäläinen tapa lausua pääsaariston englaninkielisen nimen Gilbert Islands lyhene Gilberts. Valtakieli kiribati on yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.


Wp/fit/Kirjakieli.
== Kirjakieli on suhteessa praatikielheen==
praatikieli on ja on aina ollu kirjakielen kehityksen perusta. praatikielisessä kylttyyrissä on vaikeampi erottaa kielen ääntheitä toisista ja sanat on enemän ehheitä ääniryhmiä. kläpitten psykolookit Vygotsky ja Piaget on yksmielisiä ette kirjakieli ja kirjakielen stryktyyri on uusi systeemi mitä kläppi/ihminen häyvät oppia. Vanhaa ajatus on ette kläppi tullee tietoiseks asioista vasta ko hänen sponthaaninen ja koettu ymmärys ei riitä käsittämhään ja prusessaamhaan tietoa ja sillon tullee jonkinlainen konflikti joka herättäää mieltä kattomhaan sitä asiaa. Samoin kielen kans, jonka praatikielen kläppi hallittee sponthaanisti, mutta ei tiä kuinka hän käyttää sitä. Lukutaijottomat saavat samala tavala meettatietoa kielestä. Kirjakieli tuopi praatikielen tietoisuutheen, sanoi ryssäläinen kuuluisa psykolooki V. Vygotsky, ja koska kirjottaminen vaatii enniiten tietoisuutta son kans viiminen kirjakielen ominaisuus mitä kläppi oppii. Ei mene oppia kirjottamhaan oikein jos ei ole tietoinen puukstaavista, tavvauksesta, meininkistä, taivutuksesta, etc. Sitä myön ko kläppi oppii uuen stryktyyrin sitä myön aivotkin alkavat prusessaavat erilä tavala kirjakieltä.
Nykysin tiämä ette kaikki toiminta muuttaa aivoitten stryktyyriä, oli se sitten musiikki, käsityö eli matematiikka. Kirjakielinen prusessaa sen takia kirjakieltä eri tavala ko praatikielinen prusessaa praatikieltä. Aivotkin käsittelevät kirjakielen osittain eri paikoissa ja siis praatikielinen ymmärtää mailman eri tavala ko kirjakielinen.
Koskas kirjakieli tuli mailmhaan?
Kirjakielen kehitys alkoi noin 35 000 vuotta aikaa ko oli tarpheeks meettatietoisuutta kehittyny ja se sai tuloksen ette alethiin ensin maalaamhaan kuvia elläimistä, ihmisistä, luonosta ja piian noijan kokemuksista luolan seinhiin. Jo luolan ja kallioitten kuvissa näkkee ette praatikielinen kylttyyri pyrki muuhun ja haluaa jättää nykyhetkestä jälkiä tulevaisuutheen. Vanhiimatki kuvat ei ole aina yksinhäisiä kuvia mutta ensi yritykset ette kertoa jotakin, olletikki uskothaan mystisistä kuvasarjoista ette net kuvvaavat noijan ylimailmalista liikkumista. Sitten alethiin pruuvaamhaan kuvata tapahtumia ku jahti, kuolema, taisteluita ja kokonhaisia tarinoita. Ja siittä on lyhy matka ette alethiin tekemhään sympoolisen kuvan jokhaisesta käsitheestä. Sanothaan ette kauppaliikene kehitti noin 3000-4000 vuotta ennen tätä aikaa tarpheen ette kuvata kaupan ja sopimuksen ja siittä tuli kirjakieli. Ensin keksithiin numerot ja sitten kirjakieli. Mesopotamiassa noin 32000 ennen tätä aikaa ja Mesoamerica noin 600 ennen tätä aikaa. Egyptiassa 3200 ennen tätä aikaa ja Kiinassa noin 1200 vuotta ennen tätä aikaa.
Luolan piirustuksista foneemhiin.
Kirjakielen kehitys meni kuvakäsitheistä (morfeemista), tavukäsitheisiin, alfabeetishiin ja viimikseks ikoonikieltä mitä kuulovammaiset käyttävät (r. teckenspråk)
Kirjakielen kehitys kulki luolan seinän kuvista, kuvilishiin juthuin kallioissa, suulishiin tarinhoin ja "teksthiin", kuvalishiin käsitheishiin kirjakielessä ja viimiseks puukstaavhiin. Ja kirjotettu teksti luethiin äähneen aina keskiaikhaan, 1100-1200-luvule saakka ennenku alethiin lukehmaan hiljaa. Se prusessi saattoi saa paremin vauhtia koska jo keskiajan alkuvaiheissa kirjotettu latina poikkesi huomattavasti puhutusta latinasta. Joskus 700-800-luvuila romanilaiset kielet kehityit latinasta. Ja siis kovvaa luettu latina oli uusi praatikieli jota piti oppiaa miettimällä, ei siinä ollu ennää praatikielen välittömyys.
Vaikein askel on ette kirjottaa. Ruottissa esimerkiks lähespä kaikin osasit lukea raamattua jo 1750-luvula, mutta vasta noin 1890-luvula kaikin osasit kirjottaa. kläppi oppii vieläkin suuriin piirthein samala tavala. Viiminen vaihe lapsen kirjakielen oppimisessa on puukstaavit/sanat ilman kuvia ja ilman ääntä, vain silmät ottavat vasthaan kirjakielen lopulisessa muoossa.
Kiinan kielessä on kymmeniä tuhansia kuvakäsitheitä, ja piian noin 10% vain markööriä kuinka ääntää käsitheen. Kiinan kielessä useasti ei mene nähhää kuinka pittää ääntää yhen käsitheen, sen häätyy tietää, ja käsitheet on ikuset ja niitä ei tarvitte muuttaa. Kuvalinen kirjakieli on sen takia hyvin konservatiivinen muutoksille. Ja sen takia kaikin kiinalaiset jokka ossaavat lukea lukevat sammaa kiinaa, mutta äänethään hyvinki suurela vaihtelula ja praatikielessä net ei useasti ymmärä toisia. Ja sellainen kuvalinen kirjakieli ei paljoakhaan normeeraa praatikieltä ollenkhaan.
Latinan kielinen lukutaito kehittyi jonkin verran uskonon ja yliopiston mailmassa. Mutta ylheisesti kattottu luku-ja kirjotustaito kehittyi vasta 1800-luvula suurissa osissa Euruuppaa. Vaimot ei saanheet yhtä paljon koulutusta ja heän kirjotustaito tuli myöhemin.
Praatikielen yksityisistä käsitheistä kirjakielen ylheishiin käsitheishiin.
praatikielen kylttyyri kuvais koettuja ja siinä mielessä yksityisiä käsitheitä. Sitten kehittyi suulisia tarinoita jokka jätit koetun mailman ja kuvasit kuviteltua mailmaa. Irakissa kirjotethiin ensimäinen rumaani noin 2000 enenn tätä aikaa kiilakirjotus kielelä Gilgamesh.Myöhemin kreeklantialainen kylttyyri alotti kehittämhään kuuluisia suulisia tarinoita ja "tekstiä" ko Homeros, jossa on paljon toistuksia, selvät tavurajat ja rimmiä, jota praatikielen kylttyyri ymmärtää, ja jonka käsitheet on ylheisiä ja kuviteltuja. Se loi syrjää myön lissää meettalingvististä tietoisuutta, ja loi pohjan ette ymmärtää kielen pieniimistä ääntheistä, foneemit. Vähän myöhemin luothiin puukstaavia jokka eustavat kaikkia kielen foneemia. Joka foneemila on oma puukstaavi. Ko se keksithiin niin keksiöilä oli korkea meettalingvistinen tietoisuus joka maholisti heitten luomhaan puukstaavit. Nyt ei tarvinu ennää ko 20-30 puukstaavia ja niilä mennee kuvata koko mailma ja kaikki mailman käsitheet. Jokhainen käsite on muutamassa osassa mitä met kutuma puukstaaviksi. Kreeklantilainen alfabeetti on mailman vanhiin foneettinen kirjakieli (750 ennen meän aikaa), mutta hyvin nuori verrattu kuvakäsitheisheen kirjakielheen ko kiina. Alussa oli sen takia hyvin tiukka yhteys puhutun ja kirjotetun kielen välissä. Ja kirjotettu kieli alkoi normeeraamhaan ja yhistämhään kaikki murtheita. Mutta kirjakieli on samasta syystä konservatiivinen ja pikku hiljaa se alkoi eristymhään praatikielestä. Vanhiimissa kirjakielissä praatikieli poikkeaa huomattavasti kirjakielestä, niinkun englanti. Meänkielen teksti seuraa luonolisista syistä hyvin paljon puhuttua tekstiä.
Kuinka ymmärtää kirjakieltä?
Vanheemassa tutkimuksessa, jonka lähteet menevät aina valaistusaikhaan ja Kantin ajatukshiin, uskothiin ette kirjakieli kuvvaa neytraalisia käsitheitä jokka siis on sosiaalisesta kontekstista riippumattomaa ymmärystä ja mitä esimerkiks kaikki tutkijat oppivat ja sen perustheela rakentavat tietettä. Se tutkimus sai vahvaa phjaa Noam Chomskyn iteoista ette on olemassa kielikompetensi, joka ei aina näy vaihtelevassa puhheessa. Jopa yhteiskunta tieteki on hyväksyny sen ajatuksen ko Jurgen Habermas. Se ajatus ette on olemassa ylheisiä jeneettisiä käsitheitä ja kielen stryktyyriä ellää vieläkin humanistisella ja yhteiskunta tietheen eri aloila. Mutta kasvava vastarinta on jokseenki nousussa.
Viimi vuosikymmenitten aikana on kuitekki aina useamin alettu väittämhään ette ei aivan puhuttu kieli ole kontekstista riippuvainen mutta ette kirjakieliki on sosiaalisessa ette kylttyyrisessa ekolokiassa. praatikielisessä kylttyyrissa koettu ja tunnettu mailma on ymmäryksen aika rajotettu konteksti. Ymmärys on siis riippuvainen kontekstista ja tietheessä puhuthaan tietheelisestä paratikmasta joka kuvvaa yhtä näkökulmaa jostakin asiasta. Käsitheet on sillon ylheisiä ja välitettyä informasjuunia yhtenhäisessä sosiaalisen kontekstin raamissa eli tietheelisessä paratikamssa. ko Euruupan kansat opit lukemhaan raamattua 1500-luvula omala kielelä se kehitti meettatietoisuutta jonka näkökulma oli uskonon konteksti eikä minkhäänlainen ylheinen ymmärys yhteiskunnasta. Vasta koulutuksen ja tutkimuksen kans alethiin saahmaan empiiristä informasjuunia, joka kans useasti on ymmärettävä paratikman raamissa.
Mutta menneekö esim. välittää mikä rakhaus on sellaiselle joka ei ole kokenu sen? Kuvitus rakhauvesta ei ole rakhaus. Kaunokirjailiat ja filosoofit väittävät ette ole ko yks malli ymmärtää tekstin. Sen häätyy tulkita yleiskäistheistä omhaan yksitysihiin käsitheishiin ja koethuun mailmhaan ennenku sitä ymmärtää mitä sitä jo on ymmärtäny mutta ei ole tullu tietoiseks siitä, niinkun Sokrates jo aikoinhaan kuvasi sitä prusessia.
Koko länsimaan kylttyyri puhhuu ette runoja ja kaunokirjalisia tekstiä pittää ymmärtää syämen kielelä, eli ette se pittää ulottua syähmeen ennenku teksti on hyvä. Syämen kieli on metafoori omasta tuntheelisesta ja koetusta praatikielisestä mailmasta.
Välitön yksityinen käsite ja välitetty ylheinen käsite.
Joskus 1200-1300-luvuila oli meettalingvistinen tietoisuus tullu niin ylheiseks ja korkeaks ette alethiin kirjottamhaan sanoja eriksheen, pynktilä ja kommila, ja lukemhaan vaiti. Välitetty informasjuuni erotti sanan käsitheestä, joka nyt oli ylheinen käsite ja net menttaaliset kartat sait paremin sijaa mielissä. Koska vaitilukeminen alotethiin ennenku painethiin kirjoja niin ei se kirjan vähäisyys ole syynä miksi luethiin äähneen eli kovvaa. Ja siis kirjakielen kehitys vaati ette oli tarpheeks paljon meettalingivististä tietoisuutta ette pystyi prusesoimhaan välitettyä kieltä silmitten kautta, ja jotakin mitä ihminen aiemin histuuriassa ei olle tehny.
Ryssän psykolooki Vygotski käytti termiä sponthaanit ja välitetyt tietheeliset käsitheet. Sponthaaniset käsitheet liikkuvat "ylös" päin mielessä, ko välitetyt tietheeliset käsitheet liikkuvat "alas" päin mielessä. Net niin sanottu tietheeliset termit on kirjakielen tuloksia ja samaku ylheiskäsitheet tässä tekstissä.
Praatikieli jakkautuu välitethyyn ja välittömhään kielhiin.
ko kirjakieli oli laajalti käytössä alkoi kehittymhään viralinen praatikieli ja arkikieli koska laajempi meettatietoisuus nyt saattoi prusessata puhuttua kirjakieltä. Viralinen kieli oli välitetty ja harkittu kieli mitä yläluokka ja lukenu kansa käytti erottamhaan itteä yleisöstä ja arkikieli oli niinku ainan sponthaaninen ja välitön. Franskassa oli jo 1600-luvula korkeastaattys kirjakielinen praatimuoto ja alenettu arkikieli. Viralisessa kielessä piiloaa hierarkkiset luokittelut ja arkikielessä olthaan tasa-arvosia. Niin levisi kaikhiin kirjakielishiin yhteiskunthiin kielen kaksjajoisuus mitä kuttuthaan diglossiaks. minuriteetti alueissa alethiin käyttämhään minuriteettikieltä normeeramattomana arkikielenä ja enemistökieli julkisissa tiloissa. 1800-luvula ko ylheinen koulutus tuli suurhiin oshiin Euruuppaa alkoi kätevä kehitys missä murtheet ja minuriteettikielet sait alentavan leiman ja kirjakieltä piit kaikin puhuaki, jopa kotonaki koska murtheet stikmatiseerathiin. ko yhteinen kirjakieli oli luonu yhtenhäisen itenttiteetin alethiin rakentamhaan yhtä kansaa, kieltä ja mieltä.
Kirjakieli muutti koko yhteiskunnan ja sen systeemit.
Kirjakielen kehityksen kans seuraa kätevästi kasvava kylttyyrin tyalismi, joka on se perusfyntamentti joka muuttaa koko yhteiskunnan. Antropolookinen ja sosiolookinen tutkimus väittää ette kirjakielinen kylttyyri muutti yhteiskuntaa nykypäivän muterniteethiin. Jos ei olis ollu koulutus niin sais poistaa paljon tästä yhteiskunnasta. Nykysin tiämä ette aivot muuttuvat kirjakielen kans ja ette ei aivan kielen ymmärtäminen muutu mutta kans esimerkiks kuvan käsittely ja paljon muuta. Kirjakielien ei ymmärä mailmaa samala tavala ko praatikielinen.
ko opethiin lukemhaan niin uusia ylheisiä käsitheitä alkoi kehittymhään mielissä ja ylheinen ja lingvistinen meettatietoisuus alkoi kasvamhaan. Ihminen saattoi jättää oman paikkakunnan ja lukemalla "kulkea" sielä missä hään ei ollu koskhaan käyny ja silti ymmärtää mitä hän luki ja sillä tavala pystyi vertaamhaan oman sosiaalisen ja fyysisen miljöön muitten kylttyyritten kans. Oma kylttyyri ei ollu ennää apspolyyttinen oma yksikkö vain suhteissa muihin. Raamatun sannaa pääsi vertaamhaan filosoofitten ja myöhemin kirjailijoitten ajatukshiin. Se prusessi käynistyi ensiks kirjakielitten kans tuhansia vuosia aikaa mutta sai suuren vauhtin ko pystythiin painaa kirjoja 1400-luvula ja ko Luther painatti raamattuja kansankielilä. Siittä lähtien meettatietoisuus nousi ja levisi kätevästi ympäri olletikki Euruuppaa. Ja se sinänsä alotti siviiliyhteiskunnan kehitystä uskonon raamissa ja myöhemin koko yhteiskunnassa. Ja ko siviiliyhteiskunta kehitti luottamusta ja sosiaalista kapitaalia alkoi kans ekonoominen kehitys saamhaan vauhtia ja temukratia tuli meettatietoisuuen seurauksena.
Sosiaali meetia on uusi tumääni kirjakielele. praatikieliset kontaktit vähenevät ja kirjakieliset kontaktit lissäintyvät.


Wp/fit/Kirjakieli (aivossa).
Kirjakieli muuttaa aivotten stryktyyriä ja kuinka prusessathaan informasuunia. Tiethään jo aikoja sitten ette kaikki harjottelu, oli se sitten musiikki, jalkapallo eli käsityö, muuttaa aivoitten toimintaa. Niitä aloja aivoissa mitä se toiminta koskee se sama harjottelu kans kasvattaa niitä aloja ja sen takia taito kehittyy. Mutta vasta viimi aikoina on toettu aivotutkimuksessa ette se koskee kans luku- ja kirjotustaitoa. Vasen aivopuoli, joka prusessaa kieltä enemän (olletikki frontaalluupi), ei ole yhtä tärkeä puhekieliselle, vasen puoli ei ole yhtä tominoiva kun kirjakielisellä. Kielitestissä puhekielisen aivot aktiveeraintuvat eri tavala kun kirjakielisen. Ja on olemassa intikasuunia ette kielikeskus on erinlainen. Puhekielisellä on heijompi meettalingvistinen tietoisuus, olletikki fonolokiasta. Puhekielisellä on vaikeampi panna kokhoon ja ymmärtää pitkiä meininkiä, huonompi apstrakinen ajattelu, vaikeampi ymmärtää kolmetimensuunisia ja apstraktia kuvia. Se merkittee ette sekä vaikeampi puhuttu kirjakieli ette teknatut kuvat on vaikeampi käsitellä puhekielisen aivoissa. Ja myös muisto on kehnompi joka vaikuttaa ette on kehnompi ottaa päätöksiä ja arvostella itte eri tilantheita. Ja se tuottaa ette aukturiteetitten vaikutusvalta on suurempi.
Kymmeniä vuosia sitten saithiin tietoja ette oikea aivopuoli prusessaa kolmentimensuunisia käsitheitä, ja ette vasen ja oikea aivopuolet toimivat omila tavoila. Välistä näyttää ette aivopuolet sisältävät ittekukin oman mielen, siis kaks itenttiteettiä. On olemassa hyviä intikasuunia ette työläisluokala on pienempi lateraaliseerinki kun keskiluokala, siis vasen aivopuoli tumineeraa enemän kirjakielen käyttäjillä. Se intikeeraa ette meettalingvistinen tietoisuus vaikuttaa vahvemphaan lateraliseerinkhiin ja kulttuurisheen tyalismhiin.
Kakskielisessä miljöössä kielet prusesathaan eri tavala.
Vähemistökielialueissa on tavalisesti vähemistökieli puhekieli ja enemistökieli kirjakieli. Se merkittee ette kummatkin kielet prusessathaan vähän eri tavala saman yhen henkilön aivoissa. Meänkielelä ymmärethään mailman ja sosiaalisen ja kulttuurisen miljöön erilä tavala kun ruottin kielessä.


Wp/fit/Kiruna.
Kiruna on saamelainen sana ja kirjotethaan saamen kielelä Giron. Kirunassa lannankieliset ääntävät useasti kaupunkin "Kieruna". Kiruna merkittee 'tuntuririekko'. Kaupunki perustethiin rapea 100 vuotta aikaa kun alethiin malmia kaivamhaan maasta. Pitkhään aikaa se oli mailman suuriin kaupunki pinta-alalta koska kaupunkin rajat olit kaukana ulkopuolela itteä rakenettua kaupunkia.
Kiruna on saamelaisitten tärkein kaupunki ja sielä on saamelaisia laitoksia useampia: Saame käräjät, Saame raatiu, Saame teatteri, Saamemyseymmi etc.


Wp/fit/Kiviarkku.
Kiviarkku on rakenettu kulutuksen aikana kun tarvithiin suistoja jokka vievät pölkyt ja porrit ulomaks päävirthaan väylässä eli joessa. Useasti oli joku saari, suuri kallio, koste eli suuri lahti syynä miksi kiviarkku rakenethiin. Suanoissa veethiin pummia joka suurheen kostheesheen eli lahtheen joka vei pölkyt ja puut päävirrasta. Koskissa oli pakko rakentaa kiviarkkuja koska pummit ei kestänheet jos jokku pölkyt tartuit pumhiin kiini ja net aloit patoaamhaan. Sillon pummi meni poikki. Pummit panthiin kiini tiktaalhiin jokka olit kiviripala siottu väylän eli joen pohjaan. Jos ei ollu pummia eli kiviarkkua rakenettu meni tilapäisesti rakentaa pieniä klippiä jokka toimit niinku suistona huilaaville puile.
Jälkhiin kun kulutus lopetethiin 1970-luvula niin hyvin monta kiviarkkua on hajotettu. Kuvassa Kaihnuunväylän Mestoslinkan kiviarkku joka pommitethiin ette saithiin virtaa Linkanlahtheen joka oli kasvamassa kiini. Sen takia arkku on kahessa osassa ja voimakas virta kulkee välissä.


Wp/fit/Kivikausi.
Kivikausi oli aika ko ihmiset tekki pääosin tooninkit kivestä, puusta ja luusta. Kivikausi oon ihmisen kylttyyri evoluution pitkin jakso, Se alkaa ko Hominidit ilmaantu ja loppu ko ko metalli löyethiin.


Wp/fit/Klassi ja hillaa.
Klassi ja hilla on ylheisesti suosittu jälkiruoka. Useasti vaniliklassia ja jääytettyjä hilloja joita sulatethaan ja tarjothaan vähän lämpimänä.


Wp/fit/Kobbo.
Kobbo tai Kukkula on maankohouma, joka ei erotu merkittävästi muusta maastosta. Kobbo ei vaikeuta asutusta ja usheita kaupunkeja onki rakennettu kobboitten lähistöle,niinku esimerkiksi Rooma ja Turku.


Wp/fit/Koivukylä.
Koivukylä elikkä puhekielessä Koijukylä on kylä Ruottin Ylitornion kunnaasa.


Wp/fit/Kokko.
Kokko.
Kokkoja on kahenalaisia. Merikokko ja vaarakokko. Kokko on Pohjoismaitten suuriin lintu ja saattaa ottaa poronvasikoita.


Wp/fit/Kolari, Pajala.
Kolari on kylä Pajalan kunnassa. Toinen Kolari on kylä Kolarin kunnassa.


Wp/fit/Kolarin kirkonkylä.
Kolarin kirkonkylä on vastapäätä Pajalan Kolaria toisela puolela rajaväylää.


Wp/fit/Koloniaatti.
Koloniaatti on tyhjä kylä iänpuolela Narkausta, toisela puolela Kaihnuunväylää. Koloniaatti on niinku nimi sannoo uusasutus joka epäonnistui koska maa oli kehno maaviljelykselle. Ajatus oli ette elethään Kruunun mettätöistä, pienestä maaviljelyksestä ja vähäsen kalastusta ja jahtia.
Kaikin siiryit poies, koska oli santakangas koko maa ja sitä ei menny viljelä. Krinnun Uno oli yks sen kylän asukhaista.


Wp/fit/Komin kieli.
Komi oon kieli jota praatathaan komin republikissa ja sen kranni alueilla. Komia ossaa praatata tänäpänä noin kaksisataatuha ihmistä jokka melkheen kaikki elävä ryssässä. Komin kieli oon kuolemassa koska aikhuiset ei halvaa opettaa kieltä kläpeile, vaikka kuitenki sitä oon pitkhään opetettu kouluissa ja noin 50-tuha ihmistä oon opetelheet sen joka oon noin 25prusenttia sen kaikista praatajista. Komin kieli jakkautuu kolhmeen ryhmään jokka oon Jazvan-komi, komi-permjakki ja komi-syrjääni.


Wp/fit/Komorit.
Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Madagaskarin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerelä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Grande Comore, Moheli ja Anjouan. Komorien saariryhmhään kuuluva Mayotte on Franskan hallinassa, mutta Komorien liiton hallitus kattoo sen kuuluvan osaks liittoa. Vuotheen 2003 valtion viralinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.


Wp/fit/Kompelusvaara.
Kompelusvaara on kylä Pajala kunnassa missä on noin 30 asukasta. Kompelusjoki kulkee läpi kylän ja valoaa Narkausjokheen. Krannikylät on Nytorp, Selkäjärvi, Kainulasjärvi ja Täräntö. Kylänosat on sentrymmi missä aiemin oli koulu ja kauppa ja Koijulehto, Kuoppa, Palo ja Välimaa.


Wp/fit/Kongon tasavalta.
Kongon tasavalta on valtio Keski-Aafriikassa. Sen pääkaupunki on Brazzaville ja rajakrannit Kongon temukraattinen tasavalta, Keski-Aafriikan tasavalta, Kamerun, Gabon ja Angola (Cabindan eksklaavi). Maasta on käytössä kans nimet Brazzavillen Kongo ja Kongo-Brazzaville. Se on "kahesta Kongosta" pienempi: väkiluku, noin neljä miljoonaa, on vain murto-osa Kongon temukraattisen tasavallan väkiluvusta, ja pinta-ala 342 000 km2 on noin seittemäsosa "isoman Kongon" pinta-alasta.
Kongon tasavallan kansalaista kuttuthaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä kongolainen eli brazzavillenkongolainen.
Kongon tasavalta on entinen Franskan siirtomaa, joka ittenäistyi 1960. Se oli marxilais-leniniläinen yksipuoluevaltio vuosina 1970-1991.


Wp/fit/Kongon temukraattinen tasavalta.
Kongon temukraattinen tasavalta, vuosina 1971–1997 Zaire, on valtio Keski-Aafriikassa. Erotuksena Kongon tasavallasta eli Brazzavillen Kongosta maasta käytethään toisinhaan täsmenystä Kinshasan Kongo eli Kongo-Kinshasa maan pääkaupunkin mukhaan. Ennen vuotta 1971 sitä saatethiin kuttua nimelä Leopoldvillen Kongo silloisen pääkaupunkin mukhaan. Kongon krannimaat on Kongon tasavalta, Keski-Aafriikan tasavalta, Etelä-Sudan, Uganda, Ruanda, Burundi, Sambia ja Angola. Maala on pieni 37 kilometriä pitkä rannikkokaistale Guineanlahela.
Kongon temukraattisen tasavallan kansalaista kuttuthaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukhaan nimelä kongolainen eli kinshasankongolainen.


Wp/fit/Konttikeitto.
Konttikeitto on keitto poron, nauvan eli hirven sääriluista. Keithoon panhaan potaatia, suolaa, vihaneksia ja yrttiä. Sääriluut, eli kontit, haljasthaan vasarala ja yin saathaan ulos, mikä on konttikeiton pääruoka. Terävälä pinnala mennee kans saa ulos yimen.


Wp/fit/Kootinvaihto.
Kootinvaihto tarkottaa ette ei lainata sannaa, eli ette muutethaan kieltä kesken meininkiä ja joku sana, ehheitä fraasia, koko meininkiä sanothaan toisela kielelä ennenku taasen muutethaan pääkielheen millä poristhaan. Tämä saattaa tapahtua rohki kätevästi ja useasti kesken yhtä ja samma puhetta eli keskustelua ja se eelyttää ette sekä puhuja ette kuuntelia on samasta kieliryhmästä ja ette kaikila on samanlainen kielikompetensi. Epäviralisessa kielessä on hyvin paljon tavalisempi kootinvaihtoa ko viralisessa kielessä.
Jos on kootinvaihto niin ei lainasana saa pääkielen kramattiset piirtheet, vain pittää lainakielen kramatiikkiä. Esimerkiks saattaa meänkielelä sanoa: "Missäs biilin kontrollpapper on?" Sana kontrollpapper on kootinvaihto. Tämä tapahtuu hyvin kätevästi ja kuuntelia ei huomaa ette muutethaan kieltä. Mutta tutkimuksessa on toettu ette tehhään useasti pieni paysi ennenku kootinvaihto alkaa.
Mutta jos intekreera lainasanhaan pääkielen kramatiikin niin sillon se on intekreerattu tavalinen laina. Esimerkiks: Köökissä oli kauhniit kartiinit klassisa ja hyllyt olit täynä muuruuttia, löökiä, potatia ja kröönsaakkia.
Kielessä missä meettalingvistinen tietoisuus on matala saapi enemän kootinvaihtoja ja turhiiaa lainasanoja. Ja siis koulutustaso äitinkielessä määrää kuinka paljon kootinvaihtoa ja turhia lainasanoja käytethään.


Wp/fit/Koronaviirys.
Koronaviirys taikka Covid-19 oon uus viirys Kiinasta. Koronaviirys oon ny pandemia tasola- Koronaviirys alko kaupungista wuhan joka oon kiinassa. Viiryksesta tuli pandemia vuuen 2020 marsin aikhaan. Koronaviirys oon mailmanlaauinen pandemia ja se oon suurin kiinassa, Italiassa ja iranissa. Euruupassa se alko ko Italialainen sei sen viiryksen eikä kertonu lääkärile ette sai tauin ja levitti sen koko italhiaan. Met hunteerama ette se viirys tuli lepakkosopasta ja ko son kiinassa ruoka jota het syövä niin viirys tuli sieltä sitte.
Ruottissa.
Ruottissa pohjasessa se ei ole prubleema ja vaan noin 3 oon saanu sen Meänmaassa mutta etehlässä moni oon saanu viiryksen ja Ruottin ekonoomia tuleepi saamhaan paljo prubleemia.


Wp/fit/Korpelalaisuus.
Korpelalaisuus oli Pohjois-Ruottin leestaatiolaisitten keskuuessa 1920–1930-luvuila syntyny herätysliike. Liike sai nimensä saarnaaja Toivo Korpelan mukhaan. Korpelalaisuus vaikutti lähinä Pohjois-Ruottissa Tornionjokilaaksossa, mutta sai kannatusta hieman myös Suomessa Kolarin Sieppijärvelä. Myöhemin korpelalaisuus sai millenaristisia piirtheitä ja erkosi vanhoolislestaatiolaisuuesta. Liikheen kannattajia vangithiin 1939, koska sen toiminta rikkoi Ruottin alkkohooli- ja moraalilakia.


Wp/fit/Kortata.
Ennen piethiin ette jos ei pyssylä ossaa siinä on kortto ja joku on kortanu sen. Pyshyyn oli tullu vihasta väkeä joka pystyi ohjaamhaan kuulan menoa.
Jellivaarassa tiesi äijäfaari ette se joka kaehtii toisen saalista saattoi kortata sen toisen pyssyn ette se meni korthoon. Ohrajauhoja piti panna pyssyn piiphuun suusta, ja jos oli laajaamassa se piti panna laajinkhiin tuohon hylshään. Jos ei jauhoja ollu se piti panna ohraleipää, eli viimisen elävän verelä pestä sen pyssyn sisusta. Se ei saanu kirota eikä kaehtia, muuten se tuli vielä pahemaksi.
Parakkassa pöläthiin sellaisia jokka saattavat kortata toisen pyytökampheet. Soutujärvi-Skaulossa yks mies korttasi kysymällä jahtimieheltä joka marsi samale päin: -Näeks mithään? Ja sitten sanoa ittele: -Taifhaalisen Isä Jumala, kolminaisuuen yhteys, auta minua korttaamhaan miehen ampuimet. Ja niin kävi, mies sai kehnot pyssyt.


Wp/fit/Korva.
 Korva eli Torakankorva on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. Runolija Antti Keksi seisoi korkeala ja turvalisela Torakankorvala ja kattoi suurta jäänlähtöä kuinka se vei matkassa latoja ja taloja.


Wp/fit/Koskullskulle.
Koskullskulle on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Koutojärvi.
 Koutojärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. Telefuuniinsjinööri Östen Mäkitalo, Sture Korpi ja professoori Walter Korpi on syntynheet tässä kylässä.


Wp/fit/Koutujoki.
Koutojoki (r. Kattån) on pieni kylä Jellivaaran kunnassa, pari taloa. Se on Hakasen ja Lahnajärven välissä.


Wp/fit/Kraavattu lohi.
Kraavattu lohi oli jälkhiin toisen mailman soan aina 1990-luvule asti tyyris ruoka, joka tarjothiin vain suurjuhlina hautajaisissa, häissä ja joka joulu. Kun halpa Norjan lohi tuli kauphoin se on tullu arkipäivän ruaks. Lohi panthaan kypsysuolhaan sokkerin kans, tilliä ja valkeata pepparia. Yks-kaks päivää kypsysuolassa lohi on valmis.


Wp/fit/Kraavattu poronliha.
Kraavattu poronliha eli kypsusuolattu liha kulkee välistä nimelä kuivattu poronliha, mutta ero on kuitekki aika suuri. Kraavattu poronliha tehhään niinku kraavattu lohi. Liha panthaan suolhaan punkissa nuin viikoksi, kansi ja paino pääle. Sitten ripustethaan kuivamhaan aika viileässä ilmassa. Kraavattua poronlihhaa tehhään esimerkiks jouluks ja sen takia sitä kuivatethaan muutaman viikon vaikkapa potatikellarissa hyvässä tuulenvaihossa. Kravattu poronliha ei tule yhtä kuivaks kun kuivaliha ja on osittain aika punanen lihan syvemissäa paikossa.


Wp/fit/Kraavattu siika.
Kraavattu siika tehtään samhaanlaihin kun kyspysuolattu lohi.


Wp/fit/Kreeklanti.
Kreeklanti, Kreeklantin republikki eli Hellas, viralisesti Helleenitten republikki, (suom. Kreikka, kreik. Ελληνική Δημοκρατία, Elliniki Dimokratia) on valtio Etelä-Euruupassa, Balkanin eteläkärjessä. Kreeklanti käsittää kans Dodekanesian saaret ja Pohjois-Egean saariryhmän kreeklantilaiset saaret. Kreeklantin krannimaat on Albaania, Makeduunian republikki, Bulgaaria ja Turkki. Väkimäärä on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala noin 132 000 kvatraattikilometriä. Maan pääkaupunki on Ateena.


Wp/fit/Kreeklantilaisela mytolokiala.
Kreeklantilaisela mytolokiala tarkoitethaan antiikin Kreeklantin aikasta suulisia satuja ja kertomuksia, jokka alun perin synnyit ja levisit suulisesti ja tikimuoossa. Kreeklantilaisessa mytolokiassa on paljon jumalia, sankaria ja myyttisiä olentoja. Mytolokia oli osa antiikin kreeklantilaista uskontoa, ja se kytkeytyi kans kreeklantilaisheen filosofihaan ja kreeklantilaisen histuuriankirjotuksen varhaisaikhoin. Myytit olit suosittuja konstissa, näytelmissä ja kirjalisuuessa.


Wp/fit/Krinnun Uno.
Krinnun Uno (Uno Eriksson) Narkaukesta tuli suuresta perheestä missä heän pappa kuoli nuorena. Krinnun Uno myythiin avisuunissa mutta joutui aina huonhoin talhoin ja karkasi. Ja sen takia Krinnun Uno myythiin seittemän kertaa avisuunissa Korpilompolon pappilan porthaila. Ensi kerran hänen myythiin hään oli muutama vuosi vanhaa. Se joka tarjosi hänestä halviiman hinnan sai hänen talon trengiksi ja useasti orjaks. Kunta maksoi ette joku hoiti häntä, mutta avisuunilapset jouvuit kovhaan työhön jo lapsena.
Krínnun Uno eli viimiset vuoet Narkauksessa, selitti 1980-luvula aviisuunista missä häntä myythiin niinkun elläintä, mutta oli silti tyytyväinen elämäle ja oli antanu antheeks kaikile jokka tehit hälle paljon pahhaa kun hän oli lapsi, ja ei pystyny puolustamhaan itteä: ruoskithiin kun hään viien vuotihaana ei kantanu tarpheeks paljon pesäpuita talhoon ja pieksethiin häntä kaikenlaisista syistä. Uno oli useasti ruoskan kohteena. Uno karkasi ja niin se saithiin kiini ja sen panthiin seisomhaan pappilan porthaile kaiken väen arvosteltavaks kuinka paljon työtä se pysty tekemhään, ja niin hänen myythiin avisuunissa uuesti. Ja Krinnun Uno karkasi kuus kertaa ennenku se oli raavas ja pystyi puolustamhaan itteä ja päättämhään asioista.
Raahvaana se siirtyi perheen kans Koloniaathiin, mutta sielä ei menny viljelä maata niin net siiryit viimein Narkauksheen missä olot tulit vähän paremaks.
Krinnun Uno tiesi paljon manalaisista, noijista ja haltioista.
Lähe.
Birger Winsa. Haastatteluja vuosina 1985-1992. Nauhoitukset on Suomen Murteiden Sanakirjan Arkistossa, Helsinki.


Wp/fit/Kristina Hautala.
Kristina Hautala (* 28.06.1948) on laulaja.


Wp/fit/Kristina Zakrisson.
Kristina Zakrisson (s. 1956 Jukkasjärvessä) assuu Kirunassa ja on ollu valtiopäivämies (S) (1994-2010). Kristina on 2011 kunnaraati Kirunassa. Sanothaan ette se ossaa meänkieltä, mutta ei se julkisesti käytä sitä kieltä.


Wp/fit/Kroatia.
Kroatian tasavalta eli Kroatia (kroatiaksi: "Hrvatska") on valtio Etelä-Euruupassa, Adrianmeren rannala. Sen on valloittanheet vuorotellen niin roomalaiset, venetsialaiset, turkkilaiset kuin Hapsburgikki. Toisen maailmansoan jälkhiin se oli yks Jugoslavian tasavalloista ja ittenäistyi vuona 1991. Nykysin Kroatiassa on noin neljä ja puoli miljoonaa asukasta. Suotuisan ilmaston, histuurialisitten nähtävyyksitten ja monimuotoisen saariston ansiosta matkailusta on tullu tärkeä elinkeino.


Wp/fit/Kryyvengelska.
Kryyvengelska eli kruuvaengelska on vanhaa alentava termi siittä suomesta/meänkielestä mitä puhuthaan kruuvassa, useimiten maan alla. Termiä kryyvengelska käytti ensi käessä ummikkoruottalaiset meänkielisistä tornionlaaksolaisista (Winsa 1998). Meänkieliset väitit puhuvansa suomea, ei-oikeata suomea, eli tätä meän kieltä vain. 1970-luvula oli sanonta ette ruottia puhuthaan maan päälä ja kryyvengelskaa maan alla. Koska kruuvatyöläiset tulit hyvin monelta murrealueelta sekä Pohjoissuomesta ette Pohjoisruottista kryyvengelskasta tuli murtheitten sekotusta ja paljon kruuvalaisitten ammattieterminolokia on ruottalaisia eli englantilaisia lainoja. Moni osasi meänkieltä vain jonkun verran ja kootinvaihtoja ja turhia lainasanoja oli tiheästi. Moni oli ummikko suomalaisia jolla oli heiko ruotti ja asentheet suomen- ja meänkielisiä kohti olit useasti alentavia. Sitten oli paljon jokka ei ymmärtänheet meänkieltä ja net jäit porukan ulkopuolele. Luultavasti ummikko ruottalaiset on keksinheet termin kryyvengelska alentavasti kuvvaaamnhaan niitä jokka ei olheet ummikko ruottalaisia.
Lähe.
Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity: the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.


Wp/fit/Kuivakangas.
Kuivakangas on kylä, joka oon jakkaintunnu riikinrajan veossa itä- ja länsipuohleen. Itäpuoli kuuluu nykysin Suomenpuolen Ylitornion kunthaan ja länsipuoli oon Ruottin Ylitornion pithäässä. Kuivakangas on kirjailia Gunnar Kierin syntymäkylä.


Wp/fit/Kuivakangas, Ylitornio.
Kuivakangas on kylä Ylitorniola, molemin puolin Tornionväylää.


Wp/fit/Kuivaliha.
Kuivaliha tehhään useasti poronlavasta. Suolathaan ja ripustethaan etelänpuolen seinäle talvikevänä ennenku tullee kärpäsiä. Saapi kuivaa ahvatuulessa ja kylmän aurinkon valossa. Ei ole sama ku kypsysuolattu liha.


Wp/fit/Kukkola.
Kukkola on kaks kyllää Haaparannan ja Tornion kunnissa, Tornionväylän ja Kukkolakosken varrela. Ruottin Kukkolassa on 271 asukasta. Suomen Kukkola on vastapäätä väylää. Vojakkala on etelämpänä ja Karunki ylempänä. Kukkolassa on vanhaat kalastusperintheet siian lippomisessa ja sen laittamisessa.
Lännenpuolen Kukkolassa Kylässä on mylly- ja kalastusmyseymmi, suuri tupakeskus missä on ravintola, useampia erinlaisia saunoja, ja tupia.
Aiemin kalastethiin paljon lohta, ja kun se väheni niin siiankalastus tuli tärkeämäksi. Kuuluisa on vuosittainen siianlippominen venheestä joka on kiini pitkässä kalastussillassa. Siianlippomista ja siikajuhlaa on pietty keskiaijalta asti, Jaakonpäivän jälkhiin, joka useimiten on viimi viikonloppu heinäkuussa.


Wp/fit/Kukkolankoski.
Kukkolankoski.
Kukkolankoski (ruott. Kukkolaforsen) on Tornionväylän kuuluisin ja samala koko Pohjois-Euruupan suuriin koskematon koski, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoisheen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putous on jopa 13,5 metriä. Kukkolankoski tuottaa noin 43 000 hevosvoimaa.
Siian lippominen.
Kylän tärkeä elinkeino ennen aikhaan oli kalastus. On arveltu, että siian lippominen on alotettu jo 1200-luvulla, kun kosken rantoja alethiin asuttaa. Kalastusoikeuet oli jaettu ja jaethaan vieläkin maanomistuksen perustheela taloittain. Kukkolassa kehittyi oma siian pyyntitekniikka, ns. lippominen.
Kesä on siian lippouksen aikaa ja pyyntöoikeuet omistavat talot jakavat siikasaalhiin joka ilta. Siiasta valmistettu varrassiika on Kukkolankosken oma herkku. Kosken rannala olevissa aitoissa saattaa seurata käsitöitten valmistusta ja korkeatasosta hopean taontaa. Syksy on pyhitetty koskela nahkiaisen pyynnile. Kun illat pimenevät, nahkiaiset ilmestyvät koskheen. Niitä pyyetään merroila kivien välistä. Talvela koskesta pyyethään maetta eli matikkaa. Talviöinä, kun koski höyryää kylmyyessä, matheet alkavat liikkua. Niitäkin pyyethään merroila. Kun matheen pyynti päättyy huhtikuun puolessa välissä, koskele tullee rauhalinen kevätkausi. Sitä kestää toukokuun loppupuolele, jolloin siian lippominen aloitethaan uuesti.
Vanhaa asutus.
Kukkolankoski on ensimäinen koski mereltä. Kosken alaosa oli noin 1000 vuotta aikaa merenrannala ja siis sen takia Kukkola on ensimäinen maholinen asutuspaikka väylän varrela noin 1000 vuotta aikaa kun meren pinta oli noin 10 metriä korkeamala. Koko Haaparanta on sen takia vanhaata meren pohjaa.
Kun Kukkolankosken alialue nousi esile joku sata vuotta sen jälkhiin alko tulheen Ruottin valta Tornionlaakshoon ja sen myötä kuninkhaan kirjuria, jokka tutkit olosuhtheita uuvisasutukselle. Täälä asu ihmisiä sitä ennen jo pysyvästi eli osa tuli sulan veen aikana kalasthaan. Nämät jälkimäiset olit sen ajan kesäasukhaita. Kosken ahtauma oli oikea luonon aarreaitta, josta sai lohta ja siikaa niin paljon ko tartti. Kukkolankoski on aina ollu rikas lohikoski ja siksi hyvin tärkeä tietää kukka asutit Kukkolakosken rannat. Vanhaat perintheet elävät vieläkin Kukkolakoskessa. Siian lippominen on tärkeä tapahtuma joka kesä.


Wp/fit/Kulkutiet.
Narkauksentie oli ainua kulkutie ulos Kainulasjärven kylästä aina 1930-luvule asti, kun ensimäiset biilitki tulit kylhään.


Wp/fit/Kulttuurin plasepu.
Kulttuurin plasepu on lainakäsite metesiinin alalta (latinan placebo "mie haluan mielyttää") missä käytethään useasti termiä plasepun vaikutus. Sillä meinathaan ette ihmiset saattavat tulla paremaksi vaikkapa sokkeripalasesta jos net vain uskovat ette se on tosi lääkettä ja oottavat ette net tulevat paremaks syömällä "lääkettä". Useasti tehhään sellaisia sokkotestiä missä pääsee tietheelisesti arvostelemhaan jos joku uusi lääke on parempi kun sokkeripalanen. Uusi lääke häätyy siis olla parempi kun plasebu. Testissä annethaan yhele ryhmäle sokkeripalasia ja toisele porukale uutta lääkettä. Tiethään ette sokkeripalaset saattavat laskea feeperiä ja parantaa monenelaista vaivaa. Pelkkä usko ette sokkeripalasessa on tosi lääkettä parantaa tautia.
Monela on selvä ymmärys plasepun sisälöstä mutta on vieläkin vaikeaa määritellä sen käsitheen. Konflikti on siinä kuinka laaja termin käsite saattaa olla. Onkos plasepu vain siinä valheelisessa lääkheessä, eli onko kaikki kompunentit tärkeät, jokka vaikuttavat tilantheesheen, esimerkiks lääkärin menttaliteetti, personalisuus ja hoitopersunaalin käytäntö?
Plasepu vaikuttaa fysiolookishiinki pruseshiin. Ototus (r. "förväntan, betingning") lääkheen vaikutuksheen on tärkein voimakas variaapeli. Plasepun vastakohta on nosepu (lat. "mie haluan tärvätä"), joka merkittee ette nekatiiviset ototukset saattavat vähentää metesiinin vaikutusta.
Kulttuurin plasepu on kokonhaisuus.
Kulttuurin plasepu mennee verrata metesiinin plasephuun. Onnistunhet henkilöt on rollimallina nuorile urheilijoile, artistile, pelmannile, kirjailijoile jnp. Rollimallit vahvistavat nuoritten itenttiteettiä ja parantavat heitten maholisuuksia onnistua ja kilpaila omila aloila. Ja kulttuurin plasepu sisältää koko rollimallin sosiaalisen ja kulttuurisen miljöön. Se on kokonaisuus kuuluisasta kulttuurihenkilöstä joka vaikuttaa, ei pelkkä nimi, kirja, vaatheet, asunto, palkinot, eli urheilian lahjat. Ja siis sama kokonaisuus kun ikivanhaa hermeneuttinen sanonta ette kokonaisuus on suurempi kun sen osat. Jos kattoo jokhaista ossaa joka koostaa suuren rollimallin niin huomaa ettei yksikhään osa yhteensä vastaa siihen mitä kuuluisa henkilö kokonaisuuessa välittää, siis sitä mitä ei mene välittää.
Kokonaisuus on suurempi kun sen osat.
Nuori iishokkypelari Kirunassa esim., joka tietää ette Börje Salming pelasi samassa hallissa Matojärvelä kun hään, tullee paremaks pelariks pelkästä siittä tiosta. Se haluaa tulla yhtä hyväks kun Salming ja sillä uskola se tulleekin paremaks. Mutta Salming itte, eli mikä rollimalli hyvänsä, ei saata välittää omia taitoja nuorele pojale/tyttärele, vain pelkän uskon ette hän rollimallina saattaa vaikuttaa pojan taithoin. Kuuluisa kirjailia, joka saapi ihanoittijia jokka haluavat tulla yhtä kuuluisaks kun hään, ei saata välittää mithään muuta kun yrittää antaa uskoa ette hän rollimallina vaikuttaa pusitiivisesti muitten kirjailia pyrkimykshiin.
Matkiminen ei välitä kokonaisuutta.
Nuori kirjailia eli iishokkypelari saattavat yrittää matkia peli- ja kirjotustyyliä, mutta se ei tehe heistä kuuluisaks kirjailiaks eli onnistunheeks urheiliaks. Se on kuuluisan kirjailian ja Salmingin peli- ja kirjotustyylin kononaisuus, jota matkiminen ei saata omaksua, joka teki heistä kuuluisaks.
Pelkkä usko siirtää vaaroja.
Mutta ei ees usko ole välitetty, koska siinä ei ole yhtään fyysistä sisältöä. Nuori kirjailia häätyy itte uskoa siihen fakthaan ette "usko siirtää vaaroja" niinku raamattu kirjottaa, ennenkun se rollimalli vahvistaa nuoren kirjailian itenttiteettiä. Niin on koko kulttuuri kapitaalin fynksuuni, joka on net menttaaliset kartat tyalistisessä kulttuurissa. Jos on vahvistavia menttaalisia karttoja se nostaa koko kolektiivin, ja heiko kulttuuri kapitaali alentaa kolektiivin. Usko oman porukan kulttuurhiin kehittää vahveman itenttiteetin ja pareman kilpailukyvyn. Monikielisissä miljöössä vähemistökieli on useasti kehittäny mitä vois sanoa nekatiivista kulttuuri kapitaalia (noseputa), koska moni on häveny ette ollenkhaan osathaan vähemistökieltä ja on osana siittä kulttuurista. Vähemistökielen kulttuuri kapitaali ei ole vahvistanu itenttiteettiä, mutta heijontanu.
Meettatietoisuus ja kulttuurin tyalismi.
Meettalingvistinen tietoisuus omassa kielessä on eelytys ette ollenkhaan saattaa kehittää kulttuuri kapitaalia tyalistiesssä kulttuurissa. Meänkielen puhekielinen kulttuuri ei ollu aiemin tyalistinen ja sen takia ei menny kehittää vahvistavia menttaalisia karttoja. Vain ruottin kieli maholisti sen osan vahvistamalla ruottinkielistä itenttiteettiä ja samala alentavalla meänkielisen itenttiteetin


Wp/fit/Kulttuurinen infrastryktyyri.
Kulttuurinen infrastryktyyri on menttaalinen kartta joitten osia kulttuurialueen ihmiset oppivat koulussa, töissä, meetiassa, julkisessa sektorissa, yrityksissä, kultturialoila, siviiliyhteiskunnassa, kulttuurisympoolila, kaveritten kesken jnp. Se on näkymätön ja vierhaale osittain eli täysin outo ja kuulematon infrastryktyyri. Vain paikkakuntalaiset tietävät kuinka sitä seurathaan ja ei paljoakhaan ole eksplisiittistä tietoa. Kulttuurisheen infrastryktyyrhiin liitty yhtenä osana esimerkiks kulttuurirajoja muihin eetnishiin ryhmiin, kielhiin, murtheishiin, maihiin, sukunimhiin ja kaikenlaishiin kulttuuri-ilmihöin. Kulttuuri-infrastryktyyri luopi esimerkiks etnonyymiä muista porukoista kuin vonnu, porstuasuomalainen, ruottinsuomalainen ja rajarasismi - käsitheet joitten sisältöä ja käytänön seurauksia vieras ei ymmärä. Sama stryktyyri määrää kuinka pittää puhua jokhaisessa tilantheessa ja mitä kieltä ja kielen tyyliä pittää käyttää jos se on esimerkiks viralista eli epäviralista meänkieltä, suomea, suomensuomea, saamea, ruottia eli englantia. Olletikki kaks- ja kolmekielisessä miljöössä kulttuurin infrastryktyyri opastaa yksityistä henkilöä kuinka puhua ja käyttytyä puhheen kansa ja jopa mitä vaatheita pittää käyttää eri tilantheissa.
Kulttuurinen infrastryktyyri päättää kans kuinka pittää suhtautua esimerkiks kansanuskhoon ja perintheishiin ja esimerkiks muihin porukhoin kun esimerkiks ruottinsuomalaiset, saamelaiset, meänkieliset, meänmaalaiset, ruottalaiset, suomalaiset ja tornionlaaksolaiset.
Kulttuurinen infrastryktyyri on aina muutosprusesissa, riippuen mitä ajatuksia yhteiskunnassa ja alueessa liikkuu meetiassa, kouluissa, keskusteluissa, kielipulitiikassa, rajaylimenevässä yhteistyössä, siviiliyhteiskunnassa etc. Kaikki nämät variaapelit vaikuttavat kielitten ekolokihaan ja kielen revitaliseerinkhiin.


Wp/fit/Kulttuurisympooli.
Kulttuurispympooli on kaikki sympoolit jokka panthaan kuvvaamhaan ja eustamhaan kyllää, kuntaa, lääniä, aluetta, maata, kansanvälisiä laitoksia jnp. Maa käyttää flakuja, kansanlauluja, kansanuskoa, meetiata, filmiä, kansanäkökulman luokittelu esim tietosanakirjoissa, kuuluisia henkilöitä, patshaita, arkkitehtyyriä, urheilulaakia, etc ette korostaa sen valitun perspektiivin itenttiteettiä. Niilä aympoolil erikoisen kulttuurin ominaisuuet saavat paikan sosiaalisessa hierarkiassa ja sillä tavala kehitethään alueelisia tähtiä, vaatemuotia, puhekielen staattysmuotoja, laulumuotia, käyttyätymuotia, etc.
Jos ellää monikielisessä miljöössä kulttuurisympoolit on kans mitä kieltä/kieliä/murtheita käytethään kirjalisuuessa, lauluissa, teatterissa ja ylheisesti kaikissa julkisissa tiloissa. Sillä tavala valittu perspektiivi rakentaa näkymättömiäkulttuurisia infrastryktyyriä ja menttaalisia karttoja, kerrää tietynlaista kulttuuri kapitaalia ja vahvistaa ommaa intenttiteettiä. Monikielisessä miljöössä kulttuurisympoolit saattavat vaston päin heijentää ja hävettää ommaa itentitteettiä ja sillon saattaa sanoa ette sympoolit rakentavat nekatiivista kulttuurista kapitaalia.
Lähe.
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.


Wp/fit/Kulttuuriturismi.
Kultturiturismi on yks puoli eekkuturismista mitä kehitethään ympäri mailmaa. Yks ajatus on ette erikoinen kulttuuri sinänsä vettää kiinostusta, esimerkiks poikkeeaava kultttuuri mitä muut pitävät eksoottisena. Vähemistökieliä käytethään nykysin yhä enemän yhtenä välinheenä luoa kulttuurturismia ja samala saa elvytys insitamenttiä vähemistökielhiin. Norrbottenin suuriin eekkuprujekti on Laponia Jellivaaran kunnassa.
Moni meinaa ette kultturiturismissa on suuri putensiaali jota mennee kehittää. Tornionlaakson monikielinen ja -kulttuurinen rajavyöhyke ei ole juuri ollenkhaan myytty ja markkinoittu sellaisena. Syy siihen on ettei ole tarpheeksi suurta rajaylimenevää siviiliyhteiskuntaa
Tornionlaaksossa Meänmaan yhistys on sen takia kehittämässä konseptia parlöörilä, kulttuuripassila, teatterilla, kielikursila, kielipaatila, sanakirjoila, musiikilla, yhteistyölä etc. Ajatus on ette muutkin yhistykset ja siviiliyhteiskunta sinänsä alkavat matkimhaan konseptia ja ette se pikku hiljaa leviää pitkin Meänmaata.
Kulttuuriturismi ja eekkuturismi on välinheitä kielensuunittelussaki yhtenä osana kielen revitaliseerinkista.


Wp/fit/Kulutus.
Kulutus (s. uitto, r. flottning) lopetethiin kaikista väylistä ja joista paitti Kaihnuunväylä jo 1960-luvula. Kaihnuunväylässä kulutethiin viimisen kerran 1977. Aimein kulutethiin Narkausjoessa, ja välistä Paihnausjoessa ja Pesosessaki.
Kulutuksessa jokhaisella kylälä oli piiri mitä net hoijit. Kainulasjärven piirissä oli kaks kulutuslaakia: Mestossuanon ja Mestoskosken laaki ja Pärkämän laaki. Mutta useasti niitä lainahtiin muihinki piihriin niinku Jokilinkan piirhiin ja Täränönväyläle.
Puut laskethiin suurista pummisuljetuksista. Junosusuanossa oli suuriin aavläkki missä oli monta miljoonaa pölkkyä ja porria. Sitten laakit piit huolen ettei puut patoaa ja tekemällä klippiä ja vetämällä pitkiä pummia tärkeissä suanoissa missä koste veti puut rannemaks. Mutta paljon porria ja pölkkyä oli jätetty jään pääle talven aikana ja net lähit jäänmatkassa ja välistä rakensit jääpatoja. Pummit olit pitkät pölkyt mihinkä panthiin koppeli päähän ja sijotethiin toisheen pumhiin. Pummit pysyit virrassa tiktaalila jokka olit kiinitetty väylänpohjale kiviripoissa.
Kun jälkipää tuli se ei ollu muutaku rensata rannat puista ja saa kaikki puut alas, ja vettää maale ja rakentaa paon missä uppopuut sait kuivaa seruvaavale vuoele. Viiminen työ oli ette vettää pummit takashiin rannale.
Kulutuksen vahinkoja kalastukselle on ette kaikki suuremat kosken kalliot on ammutettu ja poistettuu koska niihin tarttui useasti pölkkyä ja porria ja pato alkoi kätevästi rakentumhaan. Kosket on nyt paljon rauhalisemat ja ei ole suuria kostheita kallioitten takana missä kalat saattavat levätä ja hakea pyytöä..
Kulutusvenheet olit kahenlaiset. Tavalisiin oli sauvoinvene joka oli pitkä neli- eli viislaitanen vene, jossa oli myöhemin lyhyesti taitettu takapää, kun muturit tulit ylheiseksi. Sillä meni laskea koskia, mutta oli paljon kehnompi kun pokeetti, joka oli oikea koskivene. Savuoinvene kantoi noin kaheksan miestä kun kulki suanoissa, eli koko laaki pääsi yhessä venheessä. Venemies ajoi kahenkymmen hevosen muturia ja etukeulassa oli pootsmanni, jolla oli savuoin ja auttoi vaikeissa paikoissa.
Pokeetissa olit molemat päät ylösnousevia ja loppui kanhaan, siis terävä keulasia venheitä. Niihin ei menny panna muturia, vain soutaa huopaamalla koskia alas. Net olit lyhemtä, mutta leveämät ja korkeamat laijat ja sen takia kelluit paremin suurissaki koskissa.
Meänkieli/suomi olit ainua käytetty kieli nissä alueissa missä suomea puhuthaan. Kun meänkieliset laakit olit yhteistöissä ylikainulaisitten kansa heän piirissä Ylikaihnuun pohjoispuolela niin se aiheutti ette kainulaiset jokka osasit puhut ylikaihnuun kieltä puhuit sitä. Ummikot puhuit aivan ruottia, ja kolmas porukka vain suomea eli meänkieltä. Mutta sovinto oli silti aina hyvä.


Wp/fit/Kungliga biblioteket.
Ruottin kansaliskirjasto.
Ruottin kansaliskirjasto oon ruottiksi Kungliga biblioteket (kuninkhaalinen kirjasto). Kirjasto kokoaa ja säilyttää kaikki äänitykset, kuvat ja painetun materiaalin jokka annethaan ulos Ruottissa.
Kirjaston kokoelmat oon kaikile auki, mutta ensi käessä toiminta oon tutkimusmailmaa varten. Materiaalia Ruottin kokoelmasta ei saa lainata kotia, siihen häätyy tutustua kirjastossa. Suurin osa materiaalista säilytethään makasiinissä ja häätyy tilata framile etukätheen.
Kokoelmat.
Kirjaston kokoelmissa oon rapeat 20 miljoonaa objektia. Kirjoitten lisäksi sielä oon muumuassa julistheita (affischer), kuvia, käsinkirjotettua ja reklaamipainoksia. Audiovisyellissä kokoelmassa oon enämpi ko 7 miljoonaa sisälepelattua tiimaa.
Kirjasto hallittee muumuassa näitten henkilöarkiivia: Astrid Lindgren, August Strindberg ja Dag Hammarskjöld
Velvolisuus-leveransi.
Nykynen velvolisuus-leveransilaki saannoo ette painetun materiaalin julkasia (utgivare) jos materiaali meinathaan levittää Ruottissa, häätyy lähättää yhen kappalheen joka teoksesta Kansaliskirjasthoon ja kuutheen muuhun tutkimuskirjasthoon. Se joka julkasee musiikkia, filmiä, teeveetä eli raatiota häätyy samala mallin levereerata kopiat kirjasthoon. Mutta joissaki taphauksissa se jällaa vain osia lähätyksistä
Laki perustuu vuen 1661 kanslii-oorninkhiin ko siinä tuli laki siittä ette kaikki kirjanpainajat Ruottissa piit lähättää kaks kappaletta joka kirjotuksesta jonka net olit painanheet, yks meni Valtio-arkiihviin (Riksarkivet) ja toinen Kansaliskirjasthoon. Laki tuli oikeasthaan enämpi sen takia ette kontroleerata mielipie-muo´ostamista ko ette säästää dokymenttiä tuleville polvile.
Kirjastoyhtheistyötä.
Kansaliskirjasto vastaa siittä ette korkeampi koulutus ja tutkimus saavat tietoja. Siihen kuuluu muumuassa ette neuotella keskheisistä lisensi-sopimuksista joka helpottaa eri tietokanthoin (databas) pääsyä.
Kirjasto koortineeraa joitaki ekspertti- ja kompetensiryhmiä jokka tekevät työtä kirjasto¬mailmakysymyksitten kans. Esimerkiksi digitaliseerinki, klassaus-systeemit ja yhtheinen katalooki Libris.
Järjestethään kans koulutusta ja annethaan tukea prujektille jokka koskevat kirjastoja.
Viranomhainen.
Kansaliskirjasto oon valtiolinen viranomhainen ja toimii koulutusdeparttementin alla
Tutkimuskirjasto.
Kansaliskirjasto oon kans hymanistinen tutkimuskirjasto, joka ostaa tutkimuskirjalisuutta monela eri kielelä
Käynit.
Kansaliskirjasto oon puistossa Humlegårdenissa Stockholmin keskustassa. Kirjasto oon auki kaikile. Se joka oon yli 18 vuotta ja pystyy näyttämhään legitimasjuunin ette tilata materiaalia kokoelmista. Niile jokka ei asu Ruottissa eli joila ei ole ruottalaista henkilönumeroa, oon erityiset säänöt.


Wp/fit/Kuninkas Kaukomieli.
Iislantilaisissa saakoissa, jokka on kirjotettu joskus 1200-luvun alkuaikana (Egil Skallagrimssonin satu), mainithaan ette kveenilä (suomeks kainulaisila) jokka asuit molemin puolen Pohjanlahtea, oli oma kuninkas nimelthään ""Kung Faravid"" joka oli kuninkas Kväänimaassa (Kaihnuunmaa). Se nimi on suomeks käänetty Kuninkas Kaukomieli. Kaukomieli loi aliansin norjalaisitten kansa ja sillä tavala puolostasa karjalaista hyökkäyksiä. Muissa lähtheissä ei ole tietoja Kuninkas kaukomielestä. Hän kuitekki järjesti sotarektiä monheen suunthaan ja saakat antavat kuvan suuresta kansasta joila oli oma tarmorikas kuninkas. Ei mene tietää jos sauila on toelista perrää eli keksitty satuhenkilö.


Wp/fit/Kurow.
Kurów on Kaakkois-Puolassa, Puławyn ja Lublinin välissä Kurówka-väylän varrela sijaitseva kylä. Se kuuluu Lublinin läänhiin ja sielä assuu noin 2800 asukasta. Kylän merkittävimät nähtävyyet on vuona 1692 muutettu renessansikirkko, jossa on Santi Guccin tekemiä veistoksia. Kylä on myös kenraali Wojciech Jaruzelskin synnyinpaikka.
Kuuluisia henkilöitä.
Wojciech Jaruzelski, jeneraali, presidentti (syntyny 1923 Kurówissa)
Klemens Kurowski - aatelimies ja senattori, Kurówin omistaja (syntyny noin 1340, kuoli ennen 1405)
Ignacy Potocki – aatelimies, Kurówin omistaja (syntyny 1750, kuoli 1809 Wiinissä)


Wp/fit/Kurravaara.
 Kurravaara on kylä Kirunan kunnassa.


Wp/fit/Kurtakko.
Kurtakko on kylä Kolarin kunnassa. Kurtakko on kans talon nimi ja sukunimi.


Wp/fit/Kurtakkokivi.
Vettasjärvessä kuttuthaan uhrinkiviä kurtakkokiveksi, aika suuria kiviä net on. Uhrinkivi on aika suuri ylheisesti ja niitä on Diirivaarassa, Ullattissa ja monessa muussa kylässä.
Vettasjärvessä Matti-äijä ei malttanu olla lausumatta vaikkei Raahmuula saa lausuta. Haltianniemi se on Raahmuussa ja Pikkusaari se on Lompolossa. Kurtakkokivi jokhaisessa, joita palvelthiin. Poijakassa sitte ollu oja ja siinä kurtakkokivi ja siinä reikiä, ja siihen panheet tupakkapullia uhriksi. Ei viskutellakhaan saanu, eikä puhua.
Diirijärvessä ja Ullattissa on uhrinkivi.


Wp/fit/Kuttainen.
Kuttainen on kylä Kirunan kunnassa, Suomen rajala, iempänä Karesuantoa.


Wp/fit/Kuuba.
Kuuban tasavalta (esp. República de Cuba) eli Kuuba on Karibianmerelä sijaitteva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, Isla de la Juventudista ja useasta muusta pienemistä saarista. Kuuba sijaittee pohjois-Karibiala Meksikonlahen ja Atlantin valtameren yhtymäkohassa. Kuuban lähikrannit on pohjoisessa Yhtysvallat ja Bahama, iässä Turks- ja Caicossaaret ja Haiti, lännessä Meksiko ja etelässä Cayman-saaret ja Jamaika.
Valtion suuriin kaupunki ja pääkaupunki on eteläiässä-Kuubassa sijaitteva Havanna. Kuuban väkiluku on noin 11 450 000.
"Cuba" nimitys on peräisin tainointiaanitten kielen sanasta "cubao", joka tarkottaa 'hetelmälistä ja yltäkylläistä maata'


Wp/fit/Kuusihuornas.
Kuusihuornas (r. Granhult) on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Kuusijärvi.
Kuusijärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Kuwait.
Kuwaitin valtio eli Kuwait on emiirikunta Lähi-iässä. Se sijaittee Persianlahen pohjoispäässä missä krannimaat on iässä Iran, pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia. Kuwaitin maasto on törmänen santaerämaata. Maasta löytyi 1930-luvula öljyä, ja toisen maailmansoan jälkhiin kehittyny öljyrafinaterit sait maan vaurastumhaan. Kuwait ittenäistyi 1961, ja sen jälkhiin se on saanu 90 % eksportista öljystä. Vuona 1990 Irak hyökkäsi Kuwaithiin, mutta joutui vetäytymhään maasta länsivaltioitten liityttyä sothaan Kuwaitin puolele. Maan infrastryktyyri kärsi soassa pahasti.
Kuwait oli ensimäinen Persianlahen arabimaa, joka järjesti parlamenttivaalit, ja se myönsi naisile äänioikeuen 2005. Vuoesta 2010 lähtien maassa on ollu ajoittain väkivaltaisuuksia ääri-islamitten ja sotilasjoukoitten välilä.


Wp/fit/Kveeni.
Kveenit on vanhaa nimitys, joka nykysin yhistethään Pohjoisnorjan suomenkielisheen minuriteethiin. Tästä minuriteetista on muternila ajala alettu käyttämhään kans histuurialishiin teurihoin pohjautuvaa uuisnimitystä "kainut". Sana kveeni (r. kvän) käänethään useasti kainulaiseksi suomenkielisissä tekstissä, mutta sitä käänöstä on kysheenalaistettu. Norjan kielessä kveeni merkittee suomenkielinen/kveenin kielinen Pohjoisnorjassa.
Mistäs kveenit tulevat?
Käsitheenä kveeni on paljo nykyistä kveeniminuriteettia vanheempi. Kirjallisissa lähteissä on praatattu kveeneistä ja Kvenland-maasta jo yli tuhat vuotta. Kveeniä mainithaan ensi kerran yhessä raportissa mitä matkustaja Ottar jätti Englantin kuninkhaale 880. Ottarin mukhaan kveenit asuit molemin puolin Pohjanlahtea. Egillin, Kalju-Grímrin pojan, Iislantilaisessa saakassa, joka on kirjotettu 1200-luvula, mutta joka kuvvaa varhaisempia tapahtumia, kveenit ("kvenir") pyysit Torolf Kveldulfsonilta apua taistelussa karjalaisia vasthaan. 1539 tehtyssä Carta marinassa mainithaan maholinen kveenitten asuttama aluve, "Berkara Qvenar", Tromsøn ja Lofotenin välissä.
Majurin kuvaus 1742-1745.
Tanskalainen majuuri Peter Schnitzler matkusti Pohjoisnorjassa 1742-1745 ja kirjotti laajan raportin aluveen asukhaista. Majuurila oli selvä kuva ette Norjan kveenit tulit Tornionlaaksosta ja ette kveenitten kotialue oli molemin puoli Tornionväylää ja pohjoisheen, siis aika tarkoin sama aluve missä meänkieltä puhuthaan. Samala se kuitekki väittää ette merifinnit ("Norske Söe-Finner") ja kveenit puhuit suuriin piirthein sammaa kieltä, ette niilä oli kohta sama kylttyyri ja ette net menit laskea yhteen ja samhaan ryhmhään. Ja ko majuuri arvioi kuinka monta kveeniä alueessa asui se yhisti net merifinnitten kansa. Siittä väitheestä on tullu kiista ja sitä kysheenalaistethaan ja korostethaan.
Ruottin kveenit.
Kierunassa ja Jellivaarassa on kveeni-termiä alettu käythään 1990-luvula. Net kuttuva itteä kveeniks ja asuva Lannanmaassa. Kveenilä on oma yhistys Kveenimaanförpynti (Kvänlandsförbundet).
Epäselvä on kuitekki mikä oli aiemin ja keskiaikana tornionlaaksolaisitten oma nimitys ittestä. Kveeni sana on täysin outo vanheemile asukhaile. Monessa vanhoissa tekstissä puhuthaan ette Pohjanlahten rannikolla, Kaihnuunmaassa, on asunu kveeniä ja niitten kuninkhaan nimi oli "Faravid", mitä käänethään suomeksi Kaukomieli. Pohjanlahtea on aiemin kuttuttu Kaihnuunmereksi ryssäläisissä lähtheissä.
Vertaa Kaihnuunväylä, Kainus, Kaihnuunkylä, kainulainen


Wp/fit/Kveeni (kieli).
Kveeni, kveenin kieli eli kainu/kainun kieli on suomen-uugrilainen kieli Pohjoisnorjassa. Suomessa sitä kielivarieteettiä kuttuthaan Ruijan murtheeks, joka on peräpohjalaismurteishiin kuuluva suomen murre, eli murtheita, joita puhuthaan Ruijassa. Murtheista käytethään yhteisnimitystä kveenin kieli, jolla on ollu Norjassa viralisen vähemistökielen asema vuoesta 2005 alkaen. Kveenin kielen kaavailtu ISO 639-3 -koodi on fkv. Kveenin kielen puhujia on 2000–8000, riippuen kriteeristä ja kieliryhmää kuttuhaan kveeniksi. Kveenin kielessä on runshaasti lainasanoja norjasta, esimerkiksi "tyskäläinen" tarkoittaa saksalaista.
Norjalaiset on kuttunheet Norjassa puhuttua suomea nimelä "kvænsk språk". Kveenin kielen tutkija Terje Aronsen kattoi vuona 1984, että kveenien puhuma kieli ei ollu suomea. Tästä syystä hän nimitti kielen kväänin kieleksi eli kveeniksi. Asihaan kohistui tuolloin kielen puhujitten joukossa luja vastustus, koska usseitten mielestä kveeni oli ollu haukkumasana. Aijan kuluessa nimitys on kuitekki vakkiintunu käythöön. Teuriat kveenitten ja histuuriallisitten "kainulaisitten" välisistä yhteyksistä on kans johtanheet "kainu"-nimen käythöönothoon. Tätä nimeä käyttää muun muassa Ruijan Kaiku -lehti. Toishaalta kveeni on hyväksytty kielen viraliseksi nimeks kansainvälisheen tietesanasthoon.
Kveeni on säilyttäny meänkielen tavoin murremaiset ominaisuutensa, jokka suomen kirjakielessä on hävinheet. Näissä kielissä on pohjana suomen kielen peräpohjalaiset murtheet eli lapin murtheet. Puhekieltä ossaava suomen kielen taitaja ymmärtää kuitekki helposti kumpaakin kieltä, jos net puhuvat kielittein viralista muotoa.
histooria.
Pitkhään kveeni kieli oli kielletty, Norja halvas ette het kaikki porisee norjaks eikä kveeniks muotta myöhemmin kveeni sai enempi oikeuksii ja nytte sitä voi oppii monis skouluissa ja yniversiteteissa.
Näyte viralisesta kveeninkielestä.
"Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä. Minun mielestä Torniolakson meiän kieliki oon vanhaa kvääninkieli tahi vanhaala meiđän kielelä kaihnuunkieli" (Terje Aronsen: Miksi kvääninkieli kirjakielenä. Ruijan Kaiku 1/2004)
"Kvääni oon kieli. Sen met olema tienheet jo kauvon, met jokka elämä ja tehemä työtä kvääniassiitten kansa. Ja heti sen tieethään monet muutki. Heti koko Ruian maassa kaikkuu uutinen ette meilä täälä törmitten ja pahtoin välissä oon uus kieli."
"Olema pääsheet niin pitkele, ette assii oon hallituksen käsissä. Teparttementtit oon sanonheet sanansa. Kylttyyri- ja kirkkoteparttementin kruununsekretääri sannoo, ette hallitus tekkee päätöksen päässiisten jälkhiin." [--] (Ruijan Kaiku 2/2005, pääkirjoitus).
Kveeni laskethaan suomen kielitutkimuksessa Ruijan murtheeks joka on osa pohjoissuomea.


Wp/fit/Kylttyyri.
== kylttyyri on hierarkkisesti luokiteltu ==
kylttyyri-sanala on paljo merkityksiä ja vivahteita. On olemassa esimerkiks taitheen, kielen, murthen, vaatheen, piilin, oluen, reisuitten kylttyyriä ja paljo muuta. Mutta tuskin on yhtään kylttyyriä joka on neytraalia ja ei ole arvostelun kohteena. Kaikki nämät julkisesti arvosteltut kylttyyrit on panttu sosialishiin luokhiin jokka määräävät mikä kylttyyri on suosittu ja popylääri ja mikä on laathulthaan matalampaa arvoa. Murtheet ja kieletki panthaan samhoin luokhiin ja niin kans kirjalisuus ja taijeki, ko Pierre Bourdieu on luotettavasti näyttäny.
Nuoret ihmiset ja vanheematki halvaavat puhua oikeala tavala, käyttää oikeita vaatheita, asua oikeassa paikassa, kuunella parasta mysiikkiä etc. Kaikki nämät henkilön ominauisuuet kuvvaavat sen henkilön itenttiteettiä, niinku se halvaaa näyttäytyä muile. Hyvin paljo näistä ominaishuuksista on tietoisesti hankittu ja niitten kantaja on tietoinen niitten arvosta. privaatti halvaa olla asosieerattu niitten kylttyyripiirtheitten kans jolla on korkea sosiaalinen staattys.
Hyvin tärkeä ominaisuus jos pyrkii saahmaan korkean staatyksen sosiaalisessä miljöössä ja sen takia paljo meetia kuvvausta on jos se ominaisuus asosieerathaan rahan kans. Tyyris esine on kohta aina korkeamassa staattyksessä ko halpa. Esimerkiks saapi emikratti joka praataa ruottia amerikkalaisela aksentila korkeaman arvostelun ko aafriikkalainen joka praataa ruottia somalialaisela aksentila. Ameriikan ekonoominen rikhaus vaikuttaa aksentin staattyksheen. Sen takia minuriteettikielet ja niitten kylttyyrit arvostelthiin aiemin hyvin matalaks koska ei ollu viralista ja julkista tukea ja heän paikkaa yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkissa tuli matalaks. minuriteettikieliä asosiseerathiin maanviljelyksen, kalastuksen ja jahin kans, ja perintheeliset kylltyyrit ylheensä. Mennyttä aikaa siis.
Onkos kylttyyrissa ikuisia muuttumattomia arvoja ja käsitheitä?
Aiemin uskothiin ette taitheessa ja kirjalisuuessa on ikuiset arvot mitä ihminen yrittää paljastaa, ja hyvälä kaunokirjalisuuela ja taitheela on ikuiset arvot koska net kuvvava ikuisia muuttumattomia käsitheitä. Nykysin moni uskoo ette ei ole yhtään ikuisia ja muuttumattomia taitheelisia arvoja eli käsitheitä ja ette kaikki arvostelu on luottu hierarkkisessa yhteiskunnassa jonka pohja on raha, vaikutusvalta, tyhjyys ja olemattomuus. Vaatemuoti ja kaunheus on siis saman ekonoomisen markkinan alamainen kuin August Stringbergin kirjalisuus ja Goethen Faust. Mutta harva pustmuternisti väittää, vielä kuitekki, ette musiikissa ei ole iskusia arvoja. Beethovenin mysiikki on hyvä koska se aina herättää paljo tuntheita ihmisessä. Tässä jo yks ja sama pohja koko yhteiskunnan, persoonan, taitheen ja ihmisen ikuinen keskustelu mitä jo esimerkiks kreikkalainen Platon alotti noin 2500 vuotta aikaa. Sillon ja aina näihiin päihviin asti uskothiin ette kylttyyrissa on ikusia arvoja/käsitheitä. 1900-luvun pustmuternismi poisti kaikki nämät.
kylttyyri muuttuu kylttyyri ja sosiaali kapitaaliks.
privaatti joka on kasunu esimerkiks Norrbottenissa tietää mikä arvo kaikila kylttyyriesinhilä on yhteiskunnassa ja tietää käyttäytä sen mukhaan. Paikkakuntalaisela on net kylttyyriset kootit mitä vierhaala ei ole. Niissä esinheissä missä on korkea staattys saavat paljo kylttyyri kapitaalia ja syrjää myön saavat useasti kans seuralaisia jokka kehittävät sosiaali kapitaalia ympäri sitä kylttyyrin esinettä. Esimerkiks privaatti kirjailia saattaa saa paljo kunnioitusta ja siis kylttyyrin kapitaalia, ja ko häntä alethaan kunnioittamhaan perustamalla kirjailian yhistyksiä niin kylttyyri kapitaaali alkaa muuttumhaan sosiaali kapitaaliks.
kylttyyri on ihmisen sosiaalinen kramatiikka.
Markkinaekonomiissa firmat halvaavat myyä tavaraa, ja esimerkiks halvaaa Coca Cola kehittää kylttyyriä missä kaikin ostavat Coca Colaa. Sen takia on reklaamia ja kaikenlaisia markkinointi stratekioita joka halvaavat saa Coca Colale korkean staattyksen.
Ihmisellä on yks tietoinen puoli missä se päättää tietoisesti jos se ostaa Coca Colan eli ei. Mutta kylttyyri on useimiten se joka vaikuttaa ajatukshiin mutta on huomaamaton ja toimii huomaamatta, sellaista vaiti tietoa. Juuri sille tasola kaikki reklaamintekijät halvaavat ulottua. Yksi kuvvaava ja täyentävä määritelmä kylttyyristä on ette kylttyyri on ”kaikki se mitä häätyy tietää eli uskoa ette saattaa ja pystyy käyttäytämhään sopivalla tavala” ja sen takia ”kaikki kylttyyri on informasuunia” ja ”yks suuri systeemi informasuuni prusessia”.
kylttyyri on ihmisen sosiaalinen kramatiikki ja son yhtä tietoton ko puhekielisen ihmisen kielioppi. Hyvä vertailu on mysiikki, koska kohta kaikin on musiikin analfabeettia ja ei sen takia ossaa lukea eli ymmärtää nuottia net silit saattavat hyvin nauttia musiikista, mutta ei tiä kuinka se toimii. mysiikki vaikuttaa koko aijan alitajunassa ja met emmä tiä kuinka se vaikuttaa, mutta ette se tekkee sen. Hyvin koulutettu musiikko pystyy analyseeramhaan paljo ja tietää kuinka pittää manipyleerata tuntheita. Mutta ei silläkhään ole ko ripheitä niistä tioista musiikin kokonaisuuesta.
Kultturi-käsitheen mennee jakkaa yksityisen ja ylheisen vuorovaikutukshiin ja välitetty ja välitön kylttyyri


Wp/fit/Kylttyyri (välitön-välitetty).
== Välitön ja välitetty kylttyyri ==
ko kylttyyri on välitetty informasjuuni son vierasta kylttyyriä ja sillon yksityinen tarttee eksplisiittisiä sääntöjä kuinka käyttytyä ja ja ajatella. Sellainen kultuuri on vaativa koska pittää miettiiä koko aijan ja arvostella informasjuunija ja yksityinen vässyy kätevästi, esimerkiks ouossa miljöössä. Tavalisesti kylttyyrila meinathaan sitä joka on välitön informasjuuni ja missä säänöt on implisiittiset, ja siis sanomaton sosiaalinen kramatiikka. Vaiti informasjuuni määrää useasti enemän ihmisitten ajattelua kuin välitetty informasjuuni. Vaiti informasjuuni on aina välitön ja tullee mielheen miettimättä. Se välitön informasjuuni on omaksuttu käytänössä, työssä, leikissä, harjottelussa, yhteistyössä etc. son osa koko ihmisen käytäntöä ja sponthaanista ajattelua. Esimerkiks on olletikki poronhoitaja, jolla on praatikielinen kylttyyri, harjottellu poronhoitoa kymmeniä vuosia ja tietää sen takia lumen ominaisuuksista enemän ko se pystyy sanomhaan. Käytänössä se tietää sen mitä se ei sata sanoa, koska sielä net on opittuki. Käsitheet lumesta on tivhiisti yhessä sen poronhoitajan mijöön kansa ja sen takia sitä ajatteluaki kuttuthaan kontekstista riippuvainen ajattelu jossa veethään johtopäätöksiä kokemuksitten perustheela. Ajattelutappaa kuttuuthaan intyktiiviseks. Ja sen takia poronhoitaja ei saata puhua yhtä paljon lumen ominaisuuksista jos se istuu kahvilassa Stokholmissa ko jos son lumimaassa poroitten kans. Sielä net sponthaaniset ajatukset tulevat suorhaan luonosta ja hänen vuorovaikutuksesta luonon kans.
Välitetty informasjuuni ja ajattelu ei ole riippuvainen erikoisesta sosiaalisesta miljööstä. Lääkäri esimerkiks saattaa puhua hyvin hänen tioista vaikka son poromettässä missä ei ole potilhaita. Hänen ajatuksen käsitheet ei ole sioksissa konteksthiin ja sen takia välitetty informasjuuni. Ja koska ajattelu on informasjuuniista niin paljon hänen ajatukset perustuvat tetyktiivishiin johtopäätökshiin, missä ylheiset periaatheet määräävät ajattelua. Lääärillä on sen koulutuksen takia huomattavan korkea meettainformasjuuniisuus koko hänen lääkärialalta. Kirjakieliset käsitheet kehittävät meettainformasjuuniisuutta ja samala rakentavat kylttyyrin tyalismiä. praatikielisellä poronhoitajalla on paljon matalampi meettainformasjuuniisuus ja sen takia hällä on kans matalampi kylttyyrin tyalismi.
Toinen esimerkki on kansanusko. Kaksielisissä miljöössä missä toinen kieli on osaa praatikielen kylttyyriä on säilyttäny praatikielen kansanuskon kylttyyriä. Manalaiset, eeliäiset, kalmalaiset, noijat ja verentypheyttäjät elävät friskisti ja on hyvässä terhveessä praatikielessä, vaikka kristinusko ja viralinen välitetty kylttyyri on satoja vuosia yrittäny poistaa net kylttyyripirtheet. Osa minuriteettikielisen itenttiteettiä on sen takia juuri kansanusko. Kristinusko luokitteli paljon sellaista pakanan uskoks. Mutta nämät kansanuskon tarinat on lähespä olemattomia vierhaassa kirjakielessä jossa ei ole praatikielistä kylttyyriä. minuriteettikielheen liitetty kylttyyri on riippuvainen sekä kielestä ette kontekstista jos sitä haluaa säilyttää ilman välitetyn kylttyyrin keinoja.


Wp/fit/Kylttyyri (ylheinen-yksityinen).
== kylttyyrin vuorovaikutus – ylheinen - privaatti ==
Yks tärkeä aspekti kylttyyrista on sen vuorovaikutus yksityisen ja ylheisen välilä. Koska kylttyyrin ylläpitäjät on loppujen lopuksi suurempi läjä yksityisiä ihmisiä jokka yhessä mookkaavat sosiaalisen miljöön joka luopi kylttyyri-käsitheen ja sosiaalista kramatiikkaa. Sen takia kannattee mainita itenttiteetistä.
1. Henkilön oma arviointi astentheisthaan, mielipitheistä ja kyvystä.
2. Muitten henkilöitten mielipitheet, asentheet ja kyvyt joita privaatti arvostellee ja vertaa enenku päättää omista asentheista ja kyvystä.
Tästä näkökulmasta saattaa väittää ette yksityiset mookkaavat kolektiivin, ja kolektiivi heijastaa takashiin osia niistä mielipitheistä mitä privaatti pittää ittestä ja samala se vaikuttaa yksityisen personalisuutheen. Son vuorovaikutus. Itenttiteetti on siis riippuvainen kolektiivista ja muista itenttiteetistä ja on aina muutosprusessissa. Ylheinen vaikuttaa yksityisheen ja toisin päin. Näistä prusessista syntyy sanomaton sellainen vaiti informasjuuni sulitaarisuutta omma porukkaa kohti (eng. tacit knowledge).


Wp/fit/Kylttyyri kapitaali.
Kylttyyri kapitaali on net yhteiset kylttyyrin merkit mitä paikalinen/alueelinen/kansalinen yhteiskunta kunnioittaa ja arvostaa. Vähemistiökielisille se koskee esimerkiks yksityisen pätevyyttä käyttää ja puhua kielimuotoa jolla on korkeastaattys. kylttyyri kapitaali on, niinku sosiaali kapitaali, liitetty niihin kielhiin millä kylttyyrituote on prutyseerattu. Ja siis se merkittee ette jos ei esimerkiks ole yhtään kirjaa, mysiikkia, teatteria, laulua, kunnioitettua henkilöä omassa äitinkielen porukassa niin siinä äitinkielessä on heiko kylttyyrinen kapitaali ja kielelä on heiko staattys, ja se vaikuttaa nekatiivisesti henkilön toimintakykhyyn. Ja koska koko kielelä on heiko staattys niin kans sen praatimuoto on laskettu matalaks yhteiskunnan sosiaalisessa verkostossa. kylttyyri kapitaalin teuriiaa alotti Pierre Bourdieu kehittämhään.
Humaan kapitaalia opithaan kouluissa, sosiaalinen kapitaali ellää siviiliyhteiskunnan verkostoissa, mutta kylttyyristä kapitaalia saattaa yksityinen kirjailia, urheilia, taiteilia eli arkkitehti luoa, ja jos se henkilö saapi yhteiskunnan kunnioitusta se luopi aina vahvempaa kylttyyristä kapitaalia. kylttyyri kapitaali on net yhteiskunnan sympoolit jokka välittävät itenttiteettiä, staattysta ja vaikutusvaltaa yksityiselle. Yhteiskunnnan yhteiset arvostetut kylttyyriset sympoolit on staattyksen levittäjät. Ja nämät yhteiset kylttyyrispympoolit vaikuttavat siihen kuinka paljon alue/yhteiskunta viehättää ja vettää kylttyyriturismia.
kylttyyri kapitaalia yhteiskunta saattaa kehittää, kasvattaa, rakentaa ja levittää antamalla katunimiä paikkakunnan ihmisitten nimilä, veistää patshaita suurmiehistä ja -vaimoista, perustaa kirjalia ja kirjalisuus-seuroja, jakkaa stipentiä jonku arvostetun nimessä, kehittää alueelista arkkitehtyyriä, kunnioittaa urheilijoita eli muuten erikoisen taitavia henkilöitä etc. Sillä tavala alueeliset taiteilijat, henkilöt, urheilijat saavat sosiaalista näkymätöntä "loistoa" yhteiskunnalta ja kylttyyri levittää mitä on kuttuttu kylttyyriseks plasepuksi paikkakuntalaisile, jokka tulevat ylpeäks ette on suuri paikkakuntalainen henkilö, jokka assuu heän alueessa. Yksityisitten itenttiteetti vahvistuu pelkästä tiosta ette on olemassa kunnioitettuja urheilijoita, henkilöitä ja taitelijoita omassa maassa, läänissä, kunnassa eli kylässä, ja son kylttyyrin plasepu. Sosiaalinen kapitaali kasvattaa yhistyksen toiminassa puhumatonta informasjuunia, luottamusta ja ymmärystä, mutta kylttyyrinen kapitaali ei välitä mithään fyysistä, puhumatonta eli näkymätöntä, muuta ko pelkkä usko ette suurmiehen, -vaimon patsas, katunimi, stipenti, rakenus, luonto etc vavhistaa paikkakuntalaisitten itenttiteettiä ja sen mukhaan henkilön toimintakykyä ja luovuutta.
Nekatiivista kylttyyri kapitaalia.
kylttyyri kapitaalin kosketus kielhiin ei ole tutkittu paljoakhaan, koska on piethään ittesthään selvänä ette son liitetty enemistökielhiin, eikä kielisosiolookisa tutkimuksia ole paljoakhaan. Mutta samala tavala ko sosiaalinen kapitaali liittyy kielheen/kielhiin, eli eristethään minuriteettikielistä ja luopi nekatiivista sosiaalista kapitaalia, niin on nekatiivista kylttyyri kapitaalikin. Jos on esim. kunnioitettu kirjalia joka kirjottaa minuriteettikielelä se vaikuttaa kielen staattyksheen ja son osa kylttyyrisesta kapitaalista. Jos nämät suurmiehet ja -vaimot puhuvat/kirjottavat/essiintyvät vain kansan pääkielelä se kylttyyri kapitaali liittyy siihen kielheen, jos son minuriteettikielen suurmiehiä ja -vaimoja niin sillon saapi minuriteettikieliki kylttyyristä kapitaalia.
Vertaa Meänkieli ja siviiliyhteiskunta.


Wp/fit/Kylttyyriraja.
Kylttyyriraja on näkymätön menttaalinen asene ihmisitten mielissä josta käytänössä tullee menttaalinen kartta joka on osana aluveen kulttuurisesta infrastryktyyristä. Kulttuuriraja on sosiaalinen seuraus fyysisistä infrastryktyyristä mitä valtiot ja viranomaisitten rakentavat osana kieli- ja yhteiskunta pulitiikasta. Jos niinku Tornionlaaksossa rakenethiin ette kaikki kontaktit menevät pohjoisestäa etelhään ja vähemin lännestä ithään eli toisin päin niin aijan olhoon alkaa personalisuuski mookkautumhaan samala tavala koska ei opita ajattelemhaan yhtenhäisellä tavala. Laulethaan omia kansanlauluja, luethaan ommaa histuuria joka loppuu maan rajala, kattothaan omia tv-prukrammia, kuunelthaan omia raatiuprukrammia, jokka seuraavat maanrajoja, ajethaan lomale pitkin ommaa länsirantaa etelhään eli pohjoisheen, ostethaan ommaa kotimaan ruokaa, etc.
Ja pikku hiljaa kaikki mikä on toisela puolela fyysistä raijaa tullee olehmaan jotakin vierasta ihmisitten mielissä ja siinä kehittyy vastaava menttaalinen kartta joka on yks kulttuuriraja. Niistä asentheista kehittyy käsitheitä ko rajarasimi, vonnu, ruottinsuomalainen, porstuasuomalainen, ummikko, ruottalainen, suomalainen, tornedalsfinne etc.
Tornionlaaksolainen on Ruottin eli Suomen tornionlaaksolainen.
Tornionlaaksolainen on tietheelisesti asukas jommala kummala puolen väylää, mutta vain fyysisesti son asukas molemila puolin väylää. Ko esimerkiks järjestethään Tornionlaakson kulttuurijuhlia jommala kummala puolen väylää sillon useasti meinathaan vain Puoli Tornionlaaksoa.
Ruottin Juoksenkissa järjestethään joka vuosi "yhteiset" uuenvuoen juhlat ja siis juhlithaan kahesti uutta vuotta Ruottin Juoksenkissa.
Tornionlaaksolainen on siis vain lännen eli iänpuolelta väylää. Asene on aivan ylheinen ja luonolinen sekä puhe- ette kirjakielissä.
Kylttyyriraijaa purkavia nimityksiä.
Näitten asentheitten vastakohtana ja rajaylimenevän yhteistyön kasvaessa on kehittyny termiä ja etnonyymiä ko Meänmaa, meänmaalainen ja yhteisymmärys käsitheestä tornionlaaksolainen. Niitä jokka halvaavat purkaa kulttuurirajaa kuttuhaan porstuasuomalaisiks ja heän kieltä porstuasuomeks koska siinä on kasvava määrä aika vereksiä suomen yleiskielen lainasanoja jokka korvaavat raakarauottalaisa lainoja.


Wp/fit/Kylähullu.
== Kylähullu on ikunen kulttuurinen metafoori ==
Kylähullu konsepti kuvvaa yhtä iteaalityyppi ihmistä joka ellää luonolisempaa ja aijompaa elämää kun muut.


Wp/fit/Kyläkoulu.
 Monessa kylässä on monta koulurakenusta. Ensi rakenus on vanhaa koulu joka oli rakenettu 1900-luvun alussa ja joka tuli liian pieneksi kun lapsimäärä kasusi. Uusi koulu rakenethiin useasti 1950-luvula kun perheet olit suuret, harva lapsi kuoli nuorena, kunnat tulit varakhaamaks ja kaikila alkoi olla paremat elämänolot. Hyvin tavalista on ette lapsimäärä alkoi laskemhaan kätevästi jo 1950-luvun lopula koska intystriit tahoit väkeä etelhään, mettätyöt aloit mekaniseeraitumhaan ja maanviljelys alkoi olemhaan laskussa. 1970-luvulta lähtien monet kyläkoulut on suljettu ja kyläläiset omistavat molemat talot.
Kouluja omistaa useasti sporttiyhistys eli joku muu kylän yhistys. Kyläkouluja käytethään festissä, juhlissa, hautajaisissa, kokkouksissa ja köökiä mennee käyttää suuremissa leipomisessa. Taloissa on useasti maholista asuaki lyhyaikasesti.


Wp/fit/Kyläpuoji.
Kyläpuojin histuuria alkaa useasti pravaati kaupala ja Konsyymilä eli Koprala, siis Koperatiivi. Ensimäiset kaupat olit useasti privaatit pienet puojit. Sitten tuli Konsyymi, jossa "kaikin" olit jäsenet ja sen takia haluthiin ostaa sieltä. Useasti oli toinen kilpaileva ICA-puoji kylässä. 1950-luvula alkoi kyläläisiä vähentymhään ja puojia piti vähentää. Konsyymi sulki ovet ensiks, sitten ICA, ja viimiseksi jääpi yhteensä omistettu kylän puojikoperatiivi joka ottaa yli suljetun ICA-puojin. Ja alethaan uuesti vanhaata Konsyymi käsitettä. Näin on käyny esimerkiks Kainulasjärvessä ja hyvin monessa kylässä.


Wp/fit/Könkämäeno.
Könkämäeno eli Könkämäväylä (r. Könkämä älv, suomeksi "Könkämäeno", pohjoissaameksi "Rádjeeatnu" yläpuolela, "Geaggáneatnu" alapuolela) on Ruottin pohjoisiin väylä, noin 10 penikuormaa pitkä. Sen lähe on Kilpisjärvi, Treriksrösin lähelä. Väylä virtaa loivaa, kohtapa asumatonta jänkkäseutua, ja on pitkiä matkoja hyvä kulkea venheelä. Könkämäväylä on vuoesta 1809 rajaväylä Ruottin ja Suomen välilä noin penikuorma Karesuanosta, missä se yhtyy Lätäsenon kansa Markkinan kylässä ja siittä tullee Muonionväylä.


Wp/fit/La Losilla.
La Losilla on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/La Póveda de Soria.
La Póveda de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/La Riba de Escalote.
La Riba de Escalote on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Laestaatiolaisuus.
Lestatiolaisuus on konservatiivinen, pietistis- ja herrnhutilaisvaikutheinen 1800-luvun puolivälissä syntyny luterilaisuuen herätysliike, jonka Lars Leevi Laestadius alotti. Sen eri suuntauksila on kannattajia pääasiassa Suomessa, Norjassa, Pohjois-Amerikassa, Ruottissa, Venäjällä ja Virossa. Pienempiä ryhmiä on muun muassa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Lestaatiolaisuus on Pohjoismaitten suuriin kirkolinen herätysliike. Se toimii Pohjoismaissa evankelis-luterilaisen kirkon sisälä. Se on kans laajimalle leviny Pohjoismaissa syntyny uskonnolinen liike. Lestaatiolaiset tekevät lähetystyötä 23 maassa. Lestaatiolaisuus ja erityisesti vanhoillislestaatiolaisuus on suomalaisitten keskuuessa tunnetuin kaikista herätysliikheistä. Tutkimuksen mukhaan 3/4:stä suomalaisesta tietää lestaatiolaisuuen.
Liike on opilisitten erimielisyyksitten takia jakkaintunu noin 19 oshaan, joista nykysin toimii noin 15; Suomessa niistä on toiminu noin 10. Merkittäviä pääsuuntauksia on kuitekki vain kolme. Näihin kuuluu noin 90 prusenttia lestaatiolaisista. Kannattajamäärältään suurimat ryhmät on vanholislestaatiolaisuus, esikoislestaatiolaisuus ja rauhansanalaisuus. Osa suunista on jäsenmäärälthään hyvin pieniä ja jotkin niistä on jo lopettanheet toimintansa. Yhteensä lestaatiolaisia on maailmanlaajusesti eri arvioitten mukhaan noin 177 000–212 000. Elämänsanalaisuus on ollu pienestä koostaan huolimatta merkittävä liike Suomen teolokisissa piireissä: sen piiristä on noussu kolme piispaa. Lestaatiolaisuuen suunat on halvanheet opilisista variasjuuneista huolimatta pysyä luterilaisen kirkon sisälä.
Yhteistä eri suuntien opetukselle on paranuksen ja armon korostaminen, ero Pyhän Hengen saaneitten uskovitten ja ei-uskovitten välilä sekä opetus siittä, ette synnitten antheeksiantamisen valta on kaikila uskovila. Tämä synninpäästö julistethaan ylheensä sanoila: "Kaikki synnit antheeksi Jeesuksen nimessä ja veressä". Toiminan keskeisin tapahtuma on seurat ja näkyvin tapahtuma vanholislestaatiolaisitten suviseurat. Eri suunat julkaisevat omia sanoma- tai aikakauslehtiä. Ainaki vanholislestaatiolaiset, esikoislestaatiolaiset sekä rauhansanalaiset kans tervehtivät suuntansa toisia jäseniä sanomala "Jumalan terve" ja hyästelevät sanomala "Jumalan rauhhaan". Eri suunitten jäsenet ei tervehti näin toisihaan ja osassa suunista tervehtystä ei käytetä ollenkhaan.


Wp/fit/Lahenpää.
Lahenpää on paikkakunnan nimitys kylästä jonka tiesjyltissä seisoo Lahdenpää. Kylä on Korpilompolon seurakunnassa, Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Lahnajärvi.
Lahnajärvi on kylä Pajalan kunnan lännenpuolela. Lahnajärven pohjoispuolela on Paharova ja Pempeli. Kylän kuuulusiin henkilö on suurnoita Lahnajärven Hans-Pekka joka taisteli toisen suurnoijan kans, velimies Paharovan Juhani


Wp/fit/Lainasana.
Lainasanoja vähemistökielessä ja kielissä ylheisesti on periaatheessa vain kahen laista. Yks lainatyyppi on se joka tullee tarpheesta. Tekninen kehitys luopi paljon uusia käsitheitä jokka tarvittevat saa uusia sanoja. Jos ei ole sannaa omassa kielessä jollekin käsitheele häätyy keksiä uuen sanan eli lainata jostakin kielestä, eli antaa vanhaale sanale uuen merkityksen. Laina tullee useasti siittä kielestä joka huomauttaa ette sellaisia käsitheitä on olemassa. Useasti se on kieli ja kulttuuri joka on enemän ekonoomisesti kehittyny ja sillä on sen takia korkeampi staattys ja sillon laina on maholinen. Esimerkiks ruotti lainaa paljon termiä englantista. Meänkielessä vilisee sellaisia sanoja: kartiini, lööki, muuruutti, vekkari etc.
Turhaa eli tarpheelinen lainasana.
Toinen hyvin tavalinen tapa on ette lainata sanoja, olletikki epäviralisissa praatissa, jota harvon käytethään omassa kielessä ja jossa on kilpaileva sana toisessa kielessä monikielisessä ympäristössä. Sillon saattaa laina tulla vaikka on olemassa oma sana. Esimerkiks lainathaan ruottin kielestä sanoja kun: "moone, vääkkorsninki, jyylkraani, plandata, plätrata" etc. Vastaavat meänkielen sanat on: kuu, tiehaara, joulukuusi, sekottaa, plaavata. Näitä kuttuthan turhiiksi eli tarpheettomaks lainoksi, koska niilä on vastaava sana kielessä joka lainaa. Tavalisesti on ette kieli, joka lainaa ulos sanoja, on korkeampi staattys asemassa. Harvemin lainathaan matalastaattyskielestä.
Lainasanat on intekreeraattuja vasthaanottavan kielen strykyyrhiin eli pitävät lainaajakielen stryktyyriä. Esimerkiks saattaa sanoa: "Kamppi on ollu hoorti ja svoori, mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja oornaintuu". Olletikki epäviralisessa puhheessa tällaista puhetta saattaa kuulla. Tässä kaikki lainasanat on intekreerattuja meänkielheen. Jos on kootinvaihto kysheessä sen saattaa sanoa näin: "Missäs biilin kontrollpapper on?" Sana "kontrollpaper" on "laina" joka ei ole intekreerattu meänkielheen ja se siis on ruottia. Ja ei ole oikeasthaan lainasana, vain merkittee kielenvaihtoa.
Kielen meettalingvistinen tietoisuus määrää kuinka paljon turhiia lainasanoja ja kootinvaihtoa käytethään. Puhekielissä on ainta matalapi meettatietoisuus ja sen takia matalampi kulttuurin tyalismi. Kirjakielessä koulutetulla on huomattavasti väehmän tarvetta käytää turhia lainasanoja.


Wp/fit/Lainasana (raakaruottalainen).
Raakarauottalaiset lainasanat meänkielessä on sellaiset sanat jokka tuntuvat liian ruottalaiselta: förmeetlinki, kryysplaani, fältsjykhyysi, inställninki, villainprotti, höökerytteri, lantslaaksspeelari, insparkki, etc. Hyväksytyt lainat on esimerkiks: biili, kruua, styyka, föörskuula, tialooki etc.
Raakasaamelaisia lainoja ei ole koska ei osata saamea ja välistä uskothaan ette net on meänkielen omat sanat kun esimerkiks: autto, vaara, maala. vuopio, vuoma, vaain, vongeli, urakka etc. Mutta saamelaishiin käsitelainhoin olthaan enemän kriittisempiä kun opas 'tuttu'.


Wp/fit/Lampisenpää.
Lampisenpää on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Lananpyytö (jään päälä).
Lananpyytö jään päälä tehhään sellaisissa paikoissa missä ei ole liian syvä ja missä jää ei liiku, vain sullaa pikkuu hiljaa poies. Kuuluisiin sellainen paikka on Vuopio Mestossuanola Kaihnuunväylässä. Kaihnuunrannalta alkaa Vuopion suu ja vuopio on noin kilometrin pitkä. Aina näihiin viimi vuoshiin saakka kainulasjärvilaiset jolla olit vanhaat oikeuet kalastaa lanoila Vuopiossa tehit sitä perinettä joka kevä. Kun jää alkoi sulamhaan ja pehnimemhään menthiin Mestossuoanon poikki ja hakathiin reikä jäähän lanoitten tolpile ja sitten väylän pohjaan tolpat kiini. Lanan suu aina rantaa kohti ja pääsiula rannala kiini. Sivusiulat oli vuopion veessä. Panthiin monta kymmentä lannaa pitkin rantoja. Kun jäät lähit väylässä Vuopion jää putosi pikku hiljaa vetheen ja suli poies ja tolpat ja lanat olit veessä. Sitten tulit hauet kutomhaan Vuopion rannale ja menit lanhoin. Hauila oli mätiä ja niistä keitethiin kalakakkoja. Hauenpäät keitethiin ja söithiin. Se oli kevän juhlaruoka. Siikaa saithiin kans jonkin verran.
Satoja vuosia vanhaa perine loppui 2000-luvula.


Wp/fit/Langa de Duero.
Langa de Duero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Lannankieli.
Lannankieleks kuttuthaan välistä jukkasjärvensuomen/vittankisuomen. Lannankieli tullee sanasta lantalainen, joka on maanviljeliä eli ei-poronhoitaja poronhoitialueila. Lannankieltä puhuthaan paikka paikoin Kirunan kunnassa. Mutta ei sillä puhemuuola ole ennää yhtenhäistä pohjaa koska Kirunassa on paljon murtheita ja sen takia kuulee paljon eri muotoja.


Wp/fit/Lantalainen.
Lantalainen on kulttuurinen nimitys niistä jokka asuvara Kirunassa ja Pajalan pohjoispuolela ja ei ole poronhoitajia, mutta jokka saattavat omistaa poroja jos net asuvat konsesjuunialueessa. Nykysuomessa lanta merkittee 'sonta', mutta mistä sana lantalainen tullee on epäselvä. Maholisesti olla ruottalainen laina 'maa', siis "land", mutta kyllä maanviljelijät levittävät paljon sontaa pelloile.
Lantalaisilla on yks yhistys joka väittää ette het on kveeniä ja alkuperäiskansa. Vuona 2009 yhistys on luonu oman Kveeni flaun.


Wp/fit/Laos.
Laosin temukraattinen kansantasavalta eli Laos on 6,8 miljoonan asukhaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen krannimaat on Tailanti, Myanmar (Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodja. Maa on köyhä ja tunturinen. Entinen Franskan siirtomaa on viralisesti sosialistinen valtio, jonka kulttuuria sävyttää buddhalaisuus. Sen saemettissä ellää harvinaisia elläinlajia


Wp/fit/Lapinjärvi.
Lapinjärvi (r. Lappträsk) on kylä Haaparannan kunnassa.


Wp/fit/Lappi.
Lappi (r. Lappland)on lantskaappi Norrobttenin ja Västerbottenin läänissä.


Wp/fit/Lappi, Suomi.
Lappi (r. Lappland) on pohjoisin lääni Suomessa. Ruottin vastaava Lappi (Lappland) on lantskaappi Västebottenin ja Norrbottenin läänissä. Rovaniemi on Lapin läänin residensikaupunki.


Wp/fit/Lars Johan Carlsson-Frosterud.
Lars Johan Carlsson-Frosterud (ennen 1921 Lars Johan Carlsson), s. 1863 Hillaredissa, kuoli 1930 Stokholmissa, oli maanviljeliä ja pulitiikkeri (S). Valtiopäivämies (1918-1930) joka eusti Kaihnuun vallipiiriä (1906-1908) ja Jellivaaran vaalipiiriä (1909-1911), Norrbottein vaalipiiriä (1912-1914), Värmlantin vaalipiiriä (1918-1930). Tuskin osas suomea.


Wp/fit/Lars Leevi Laestadius.
 Lars Levi (Lauri Leevi) Laestadius (10. tammikuuta 1800 Jäkkvik, Arjeplog, Ruotti – 21. helmikuuta 1861 Pajala, Ruotti) oli ruottalainen pappi, jonka mukhaan on nimitetty evanjeelis-luterilaisen kirkon herätysliike lestaatiolaisuus. Hän valmistui ylioppilhaaksi vuona 1819 ja papiks 1825.
Papin työn lisäks Laestadius oli kasvitieteiliä ja saamelaisen muinaisuskon tutkija. Hänestä tuli Franskan kunnialegioonan ritari.
Hänen ruottalaisuus ei topanu häntä saamasta paikan suomalaisitten suuriiman joukosta: Suuret suomalaiset -äänestyksessä. Lars Leevi Laestadius on sen takia luultavasti Tornionlaakson kuuluisiin henkilö. Lars leevi oli kova raittiuuen taistelia ja hän oli saarnoissa kovapuhheinen ja suorasananen. Lestaatiolaisuus sai kansan raithiiksi. Saame ja ruotti olit hänen äitinkielet. Lars Leevi oppi suomea Tornionlaaksossa.
Perhe- ja sukutausta.
Lars Levi Laestadiuksen isä Karl Laestadius (1746-1832) työskenteli työnjohtajana Nasafjällin kaivoksela Västerbottenin läänissä Pohjois-Ruottissa. Karl Laestadius oli Arjeplogin kirkkoherran Johan Laestadiuksen poika. Karlin isoisä ja tämän isä olit kans Arjeplogin kirkkoherroja ja heän molemitten nimi oli Johan Laestadius. Suvun kantaisä Johan Nilsson (1615–1697) oli kotosin Ångermanlantin Ytterlännesin pitäjän Lästan kylästä. Laestadius on latinan kielinen versuuni mainitun kylän nimestä.
Karl Laestadius solmi ensimäisen avioliiton vuona 1774 tukholmalaissyntysen Brita Ljungin (1746–1798) kans. Avioliitossa syntyi kolme lasta, Karl Erik (1774–1817), Johan (1777–1828) ja Elsa Catharina (1779–1779). Toisen avioliiton Karl solmi leskeks jäähneen Anna Magdalena Hanssonin kans vuona 1799. Pariskunta muutti Jäckvikhiin Ruottin Lapissa, jossa he viljelit valtion tillaa Hornavan-järven rannala. Ensimäinen tästä avioliitosta 10.1.1800 syntyny lapsi kastethiin Lars Leviksi. Toinen lapsi syntyi 9.2.1802 ja sai nimen Petrus.
Lapsuus ja nuoruus.
Laestadiuksela oli kans saamelaiset sukujuuret. Anna Magdalena näki unia, jossa hän kuuli nimen Lars. Näin hänen poika sai hätäkastheessa nimeksheen Lars Levi Laestadius.
Laestadius opiskeli lukion Härnösandissa velimiehen Petruksen kans. He kans suoritit yhessä yliopiston Uppsalassa. Vuona 1825 hän valmistui papiksi.
Papin virkhaan.
Laestadius nimitethiin Ruottin pohjoisiiman seurakunnan, Kaaresuvannon, papiks vuona 1826. Seurakuntalaisitten määrä oli pieni ja seutu harhvaanasuttu. Maisemat olit karuja ja talvet kylmiä. Lisäks Kaaresuvanto oli suomenkielistä aluetta, kun taas Laestadius puhui ruottia ja äidinkieltä luulajansaamea. Oman haastheensa toi kans se, ette seurakuntalaiset eiv olheet tulheet keskustelemhaan papin kans hengelisistä asioista vuosikaushiin. Työskenelen sinnikhäästi hän oppi kuitekki muutamassa vuoessa suomen kielen.
Laestadiuksen saarnatyyli oli alusta alkaen hyvin väkevää ja hänen käyttämänsä kielikuvat rikhaita. Hän haki vertauksia Lapin luonnosta, kansasta ja uskomuksista. Jumalasta Laestadius käytti mm. nimityksiä "taihvaalinen vanhiin" ja "viinitörmän isäntä", kun taas paholainen oli esim. "hirmunen hukka" ja "tämän mailman klasimestari". Vaikean isäsuhteensa vuoksi hän vierasti "Taihvaan Isä" -nimityksen käyttöä.
Hengelinen herrääminen.
Vuona 1842 Laestadius sairastui vakavasti. Hän pölkäsi kuolevansa, mutta oli varma, ettei elämälä olis ansainu muuta ko helvetin tuskat. Hänen mielthään rupesi painahmaan suunaton syntitaakka, joka oli alkanu karttua jo aivan lapsuuesta ja nuoruuesta alkaen. Laestadius parantui tauistaan, mutta synnin taakka oli eelheen hänen eesshään. Laestadiuksen poika Levi kuoli tuhkarokhoon 4-vuotiaana, tämä taphaus sai Laestadiuksen miettimhään kuolemaa entistä syvemin. Tuolloin hällä oli ollu kaksi lasta, mutta kaikkihaan lapsia syntyi peräti 15.


Wp/fit/Las Aldehuelas.
Las Aldehuelas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Lasse Näsi.
Lasse Näsi, s. 1930 Karunkissa. Valtiopäivämies (1991-1995).


Wp/fit/Lato.
Latoja oli ennen satoittain joka kylässä, pitkin peltoja, karkeita, vainioita ja jopa jänkilä ja rämmeiläki näki latoja. Latoja ei ollu ennen kartanoila. Nyt on revitty kohta kaikki laot ja tehty saunapuita hirsistä. Joku hyvä ja tiivis lato on jätetty ja niistä on tehty jahtikämpppiä eli panttu kartanoile koristheeksi. Välistä niistä on tehty liiteri eli puuhuone ja hirvensarvet panttu oven pääle urnamentiksi.
Kaikki laot olit periaatheessa samanlaisia. Peruskehä oli pieni ja sitten se laajeni joka hirsivarvista.


Wp/fit/Laulettu kieli.
== Lauletussa kielessä ellää nykyhetki ==
Laulettu kieli on kielimuoto mitä tavalisesti laskethaan puhuthuun kielheen. Mutta laulettu kieli pitäis laskea omaks kieliryhmäksi koska se poikkeaa monela tavala puhutusta kielestä ja sillä on selvästi erinlainen kylttyyrinen ja sosiaalinen fynksuuni yhteiskunnassa ja olletikki monikielisessä siviiliyhteiskunnassa. Kläpittentutkiat laskevat samoiten lyyrisen kielen omhaan luokhaan joka ei tarvitte tietoista ajattelua ja helpola sen takia omaksuthaan sponthaanisele tasole jossa tuntheet on ja mitä kläpit helpola oppivat. Puhuttu ja kirjotettu kieli halvaa välittää muuta ko se nykyhetken puhe missä sisältö on eristetty muoosta samasta syystä. Net ei ole tavoitheet sinänsä. Laulettu kieli haluaa välittää nykyhetken missä laulun sisältö on samaku muoto, siisa niinku kläppitten kieli joka ei erota käsitettä sanasta. Laulu sinänsä on sillon tavoitettu ja kuuntelijalla on hauska. Hauska ei pyri muuta ko hakheen hauskaa, ei mikhään ole mukavampi ko hauska sinänsä. son sinänsä oma tavoite ja kuuntelijalla on halvaus saa laulun nykyhetkessä ja omana tavoitheena koska vain siinä aikamuoossa on hauskaa, jos ei laulettu kieli elä nykyhetkessä se ei ole hauskaa. Ja laulu ei ole hyvvää.
Laulettu kieli on aina tarkotettu yleisöle ja useasti esitetty lavala jollekin kuuntelijakunnale ja sen käyttöala on julkisella alala ja siiviliyhteiskunnassa. Laulettua kieltä on helpompi käyttää ko praatattua ja kirjotettua kieltä koska henkilö jolla on matala meettalingvistinen tietoisuus puhekielisessä miljöössä silti saattaa käyttää rimmiä ja toistuva tavuja, ja sen takia laulu on helpompi omaksua. Lauletun minuriteettikieltä käytethään aloila jokka kehittävä monikielistä siiviliyhteiskuntaa, nostava minuriteettikielen staattysta ja analookisesti puhutun "tekstin" kans laulu nostaa kieliryhmän meettatietoisuutta.
Laulettu kieli on elvytyskieli.
Laulettu kieli on instrymentti elvyttämhään puhuttua ja kirjotettua kieltä ja sitä käytethään yhä enemän Tornionlaakson peruskouluissa ja esikouluissa. kläpit saattavat laulaa meänkielelä mutta ei puhua. Laulettua kieltä alethiin käyttämhään Tornionlaakson rajaylimenevässä kylttyyritoiminassa ja kansanvälisissä laulukilpailussa ko Laulun Laulut ja Liet Lavlut. Saamelaisila on ollu laulukilpailuita kymmeniä vuosia ja niin on monela minuriteettikieliryhmilä. Mutta tutkimusta lauletun kielen vaikutusta kielen elvyttämisheen on lähespä olematon, niinkun kielen osa sosiaalisesta ja kylttyyrisesta kapitaalista ja puhekielisen kylttyyrin tyalismista.
On olemassa kirjotettu kieli, puhuttu kieli, kuultu puhekieli ja luettu kirjakieli. Niitten lisäks pitäis ottaa mukhaan laulettu kieli ja kuuntelettu laulettu kieli.


Wp/fit/Laulun Laulut.
Laulun Laulut on Pohjoismaitten vähemistökielitten laulukilpailut, ja karsintakilpailu vähemistökielitten Euruviisuunhiin. Ensimäinen kilpailu järjestethiin 2007 Pajalassa. SWEBLUL oli järjestäjä. Jyrryn ja yleisön voittajat jatkoit Liet Lavlut 2008.


Wp/fit/Lauri Impiö.
Lauri Impiö, s. 1929 Ranuala, kuoli 2006. Asui Ylitorniola. Valtiopäivämies (1975-1987).


Wp/fit/Lautakoski.
Lautakoski on kylä Pajalan kunnassa, Täränön väylän rannala. Itte Lautakoskia Täränönväylälä on suhteelisen pieni nivanlainen koski. Kylän kuuluisiin henkilö on pappi Monika Metsävainio.


Wp/fit/Leif Bergdahl.
Leif Arne Ludvig Bergdahl, s. 1941 Juoksenkissa, Ruottin Ylitornion kunnassa. Lääkäri ja valtiopäivämies (Nd) (1991-1994). Assuu kotikylässä missä sillä on lääkärinpraktiikki. Puhhuu sujuvaa meänkieltä.


Wp/fit/Lennart Winsa.
Lennart Winsa oli syntyny 1922 Täränössä. Hän oli Täränön Centraalikoulun rehtori useampia vuosia 1960-1970-luvuila. Hän kirjotti ensimäisiä viralisia vihkoja Matti Kentän kans meänkielestä ja meänkielelä. Norrbottenin läänin koululautakunta, jonka inspehtööri oli Karl Pekkari, oli tilanu niitä vihkoja. Lennart Winsa oli yks jäsen Tornionlaakson maffiassa.


Wp/fit/Leonard Seppälä.
Leonhard Seppala (1877 – 1967) oli Norjassa syntyny ameriikalainen, joka oli kuuluisa koiranvetokilpailia. Leonard oli matkassa Talvi ulimppiaatissa 1932. Seppälää väitethään olevan se mies joka perusti Siberian Husky koiraraasin. Seppälä on saanu patshaan Junosuanthoon.
Tausta.
Seppälä oli kveeni Norjasta. Syntyny Skibotnissa, Storfjordin kunnassa. Hänen isä Isak Isaksson Seppälä oli syntyny Junosuanossa, Ruottissa. Hänen äiti oli Anne Henriksdatter. Vuona 1900 Leonard siirtyi Alaskhaan kaivamhaan kultaa. Hänen kaveri Jafet Lindeberg oli tullu takashiin Alaskasta ja myönsi maksamhaan Leonardin laivalipun jos se oli töissä Lindebergile Alaskassa.


Wp/fit/Lesotho.
Lesothon kuninkaskunta eli Lesotho on tunturinen sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa. Maa on kokonhaan Etelä-Aafriikan ympäröimä enklaavi. Suuriin osa kuninkaskunnan yli 2 miljoonasta asukhaasta on sothoja. Lesothosta kaakhoon on Lohikäärmetunturit.


Wp/fit/Lettlanti.
Lettlantin tasavalta eli Lettlanti (latv. Latvijas Republika eli Latvija) on yks Baltian maista. Se rajautuu pohjoisessa Estlanthiin, iässä Rysshään sekä Valko-Venähjään ja etelässä Litauenhiin. Maan pääkaupunki Riika on Baltian maitten suuriin kaupunki. Lettlanti on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jokka liityit Euruupan unionhiin 1. mai 2004.


Wp/fit/Liakanjoki.
Liakanjoki on sivuhaara (suom. suistohaara) Tornionväylässä joka alkaa Napinpäässä ja valoaa merheen Torniossa.
Vanhaa nimitys on Liedakanjoki, joka johtuu saamen kielen sanasta "liedehk" 'monihaaranen kukinto, poronsarvi'


Wp/fit/Liberia.
 Liberian tasavalta eli Liberia sijaittee Aafriikan länsirannikola. Sen rajakrannit on Sierra Leone, Guinea ja Norsuluurannikko. Valtio on perustettu vaphautettuja ameriikkalaisia ja karibialaisia orjia varten, mutta nykysin vain 5 % väestöstä on heän jälkeläisiä. Nämä hallitit maata vuoen 1980 vallankaappauksheen asti. Vuosituhanen vaihtheessa maa kärsi kaks peräkhäistä sisälissottaa vuosina 1989–1996 sekä 1999–2003. Soitten jäljiltä maan infrastryktyyri on pirstalheina: pääkaupunkissakhaan ei ole toimivaa sähkö- tai vesijohtoverkkoa, ja korrypsuuni, lukutaiottomuus ja työttömyys vaikeuttavat uuesti rakenusta.


Wp/fit/Libya.
Libya (arab. ‏ليبيا‎, Lībyā) on valtio Pohjois-Aafriikassa. Libya sijaittee Välimeren rannala ja sen rajakrannit on iässä Egypti, kaakossa Sudan, etelässä Tšad ja Niger ja lännessä Algeria ja Tunisia. Libya on pinta-alalthaan 1 759 000 kvatraattikilometriä ja koolthaan Aafriikan neljäneks suuriin valtio.
Muammar Gaddafi johti maata ittevaltihaana munarkin kumoamisesta, vuoesta 1969 alkaen. Vuoen 2011 alussa Libyassa puhkesi rajuja temonstrasuunia Gaddafia vasthaan Tunisian ja Egyptin vallankumouksitten innoittamia. Gaddafi pyrki kukistamhaan levottomuuet väkivallala ja kans kapinaliset tartuit asheishiin. Maaliskuussa 2011 FN:in turvalisuusneuvosto hyväksyi ilmaiskut siviilitten suojelemiseks. Elokuun lopussa 2011 NATO:n tukemat kapinaliset valtasit maan pääkaupunkin hallitukselta, jolloin Muammar Gaddafin luoma hallinto putosi. Viimiset vastarintapesäkheet lopetethiin 20. lokakuuta, jolloin Gaddafi kuoli.


Wp/fit/Liceras.
Liceras on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Liechtenstaini.
Liechtenstainin ruhtinaskunta [ˈlɪçtn̩ʃtaɪn] on pieni ruhtinaskunta Alpeila Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstain on Euruupan neljäneks pieniin valtio 160 kvatraattikilometrilhään ja 32 000 asukhaalhaan. Liechtenstainin nykynen ruhtinas on Hans Adam II, joka on hallinu vuoesta 1989, ja maan pää­ministeri on Klaus Tschütscher (vuoesta 2009).


Wp/fit/Liet Lavlut.
Liet Lavlut on vähemistökielitten Euruvisuunit. Ruottissa SWEBLUL järjesti Liet Lavlut 2006 ja 2008. 2006 oli ensi kerta kun kaikki Euruupan tunnustetut vähemistökielet sait osalistua. 2002-2004 olit vain niin kututut valtiottomat kielet hyväksytyt kuin saami, friisi, meänkieli ja baskian kieli.


Wp/fit/Lihakeitto.
Lihakeitto on yks Meänmaan perintheelisistä ruoista. Poron, nauvan eli hirven kylkilihhaa ja liha joka on vähän kehnompi keitethään potatin, suolan, liemen kansa. Useasti on konttia mukana lisäks ja antamassa liemele makua. Nykysin vähän vihaneksia lisäthään.


Wp/fit/Liinalinkka.
Liinalinkka on Liinaväylän ja koko Norrbottenin suuriin linkka, 16 metriä putous. Linkka on Liinaväylän suussa kun se tyhjentää veen Vettasenjokheen.


Wp/fit/Liinaväylä.
Liinaväylä eli Liinajoki (r. Linaälv) on väylä joka kulkee Jellivaaran kunnassa. Väylä loppuu Liinalinkkassa, joka on Norrbottenin suuriin suuri linkka 16 metriä. Jälkhiin sen Liinaväylä tyhjentää veen Vettasjokheen. Liinaväylä on noin 14 penikuormaa pitkä.


Wp/fit/Liminko.
Liminko on kylä Pajalan kunnassa, Kaihnuunväylän rannala.


Wp/fit/Litaueni.
Litauenin tasavalta (liett. Lietuvos Respublika) eli Litaueni (liett. Lietuva) on valtio Itämeren rannala Euruupassa. Se on suuriin Baltian maista. Litauenin krannimaati on Lettlanti, Valko-Venäjä, Puola ja Ryssä (Kaliningradin alue). Litauenin pääkaupunki on Vilnius. Maan asukasluku on noin 3,6 miljoonaa ja pinta-ala on 65 200 km² eli noin viienes Suomen pinta-alasta. Litaueni liittyi Euruupan unionhiin vuona 2004.


Wp/fit/Lordi.
Lordi on bandi Rovaniemeltä, joka alkoi pellaamhaan 1996. Lordi voitti Eurovisuunin laulukilpailun vuona 2006.


Wp/fit/Los Rábanos.
Los Rábanos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Los Villares de Soria.
Los Villares de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Lovinoita.
Lovinoita.
Enontekiössä, Kuolajärvessä, Kemissä, Piilijärvessä ja Kittilässä on saattu tietoja ette on ollu lovinoitia jokka pystyit kulkemhaan yliluonolisheen mailmhaan. Mutta arkiston 1900-luvun tiot lovinoijista on vähissä ja haastatteluissa on vain muutamat kuulheet sellaisista, mutta ei yksikhään ollu nähny tapahtumaa kun noita mennee lovheen.
On kuitekki jääny aika ylheisiä sanontoja näistä suuriimista noijista: - Viattomalle ei lentävä noitakhaan voi mithään. Kompelusvaarassa sanothaan: - Jos vannot sen et minheen kyyttiä tarvitte. Vain ossaat lentääkin. Piilijärven Einari oli se kuuluisin lentävä noita. Jokku noijat saatoit oppia lentämhään.
Noijat on kuitekki noitunhet ittens lovheen, niin sitä kuttuthaan sitä mielen tilanetta missä net olit. Lovheen mennessään noita sanoi salhaiset lovisanat. Yks meni näin: Isä nouse ylös hauvvin suolen soukerista kolmanesta koukelosta.
Enontekiössä tiethään ylheisesti ette noita voi mennä lovheen. Yks lovinoita sanoi tyttärelleen: - Herätä kolmen vuorokauven perästä. Ukko lankes lovheen, mutta tyär unohti herättää ja noita kuoli kohta.
Piilijärven Einari oli yksi niistä suuriimista noijista mikä on koskhaan eläny Pohjoiskalotila, joka saattoi mennä lovheen, mitä Einari sanoi menevänsä lumhuun.


Wp/fit/Luppio.
Luppio eli vanheempi nimi Joenkylä (Armasjoenkylä) eli Niemi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. Valtio muutti nimen Luppioksi.


Wp/fit/Lusiferi.
Lusiferi on valonkantaja joka herrastellee helvetissä.
Lusiferi on puonu enkeli taihvaalta. Jonkun tratisuunin mukhaan Jumalan lähhiin enkeli. Lusiferi on latinaa ja merkittee valonkantajaa ja silti sen on aina laskettu pirun synonyymiksi, vaikka tiot on harvassa. son siis samasta sanasta ko lucia joka kirjailimesti kantaa valoja joka joulu, pimmiimän vuosikauen aikana. Lusiferi putos taifhaalta ja loi repellisenä enkelinä helvetin.
Aiemissa sanakirjoissa Lusiferi yhistethään Pohjoismaitten kansanuskon Loken kans, mutta termi Lusiferi on latinalainen sana keskiaijalta.
Aamutähen nimenä käytetty Raamatussa jonku kerran.
Lusiferi väitethään olevan latinan kielinen keskiaijan käsite ja termi, yhen sanakirjan mukhaan. Lusiferi oli herrana helvetissä sen syvviimässä luolassa. Platonin luola on keskiaikana mukana mutta honkavalkea muuttuu valoksi mitä Lusiferi kantaa.
Dante kuvasi Lusiferia lentäen suurila siivilä hänen kuvvauksesta helvetistä ja taihvaasta.
Runoilia Milton kirjotti kirjan Menetetty paratiisi missä hän kuvvaa Lusiferin ko se enkeli joka mielumin oli helvetissä herrana ko taifhaan palvelia.
Sitten on Goethe maininu Lusiferia ko puhuen Mefistofeliksestä, joka oli ainua piru jolla oli vapa pääsy taivhaasheen. Goethe kerran sannoo ette Mefistofeles on se piru joka kerran oli osa kaikkeuvesta, osa pimeästä, joka on luonu valon.
Toisessa paikassa Mefistofeles sannoo ette hän ei ole Lusiferi
August Strindberg väittää yhessä kirjassa ette käärme paratiisissa on Lusiferi.
Miksis piruila ja enkelillä on siivet?
On huonosti tietoja miksi sekä enkelillä ette piruila on siivet. Maholinen tulkinta on ette siiviä on kahenlaisia lainatut siivet ja aijot siivet.
Lusiferiä moni uskoo elävän konkreettisessa mailmassa jonkinlaisena piruna. Mutta niinku taivas ja helvetti kuvathaan menttaalisina tiloina niin kans pitäis kuvata Lusiferin ja enkelit.
Maholinen tulkinta on enkelit nostavat ihmistä valoa kohti, ja pirut vievät alas, ja Lusiferi tekovalon kansa nostaa ensin ja sitten puottaa maahan.
Lusiferi sympoolina, vaikka ei aina anneta Lusiferin nimeä, käytethään hyvin monessa kaunokirjalisuuessa kuvvaamhaan ajatuksen ette pimeästä löytää valon ja esimerkiks ette aito helkoni on aina palvellu Lusiferia, juuri sen takia ette viishaus ja voima löyethään Lusiferilta. Kuuluisiin ihmisen sopimus Lusiferin kans on Goethen Faust, joka juuri perustuuki vanhaasheen saksalaisheen kansanuskhoon. Mutta esimerkkiä Lusiferi valon kantajana saattaa löytää monesta metafoorista kautta aijoitten. Kreikkalaisen filosooffin Platonin luolassa teko- elo honkavalkea on ihmisen selän takana ja Taoismin lookossa valopilkku pimeässä on esimerkkiä missä valon löytää pimeästä.
Raamatussa on useampia esimerkkiä kuinka pittää hakea valon pimeästä. Ja tuhansia taitelijoita on käyttänheet pimeän sympoolia sillä tavala.
Ikaros, Dante ja Lusiferi.
Lusiferi sanothaan yhessä tiossa heitetty taifhaasta olevan yks pääenkeli joka meinas tehhä hänen kunniansa/toolin korkeamaks ko pilvet mailman yli joka kuvvais hänen korkeata valtaa ja arvoa. Lusifer heitethiin maahan ja aina siittä aijasta Lusiferi lentää helvetin yläpuolela.
Tätä metafooria mennee verrata Kreikkalaisheen tarinhaan Ikaroksesta jolla on siivet vaksista, eli lainatut siivet. Tuskin on sattuma ette molemilla on siivet ja lentävät valoa kohti. ko Ikaros lentää liian lähele aurinkoa sen siivet sulavat/palavat ja se putoaa maahan ja syntyy uuesti ko lintu Fenix omasta tuhasta. Lusiferi putoaa ylpeyen takia ko lensi liian korkeale. Ylpeys kulkee langemuksen eelä, sannoo sanaparsi. Siis Lusiferilä ei ole aitoja siiviä millä se lentää, eli lainatut siivet on tekovaloa. Hänen valo on sama ko Platonin tekovalkea luolassa.
Keskiaikana Dante kirjotti hänen reisusta helvethiin ja sitten taivasta kohti. Dante väittää ette vain se joka on vapaa synnistä pääsee kasvotusten valon kansa. Ja siis sen enemän syntiä persoonalisuutheen mahtuu sen kauemaks valon lähteestä ihminen häätyy jää. Ja siis Ikaroksen siivet ja luola on personaalisuuen syntiä ja Lusiferi on se enkeli tekovalon/siivitten/synnin kans joka nostaa ihmisen liian lähele valoa koska kunniaa pyrkii yhä korkeamaks ja lähemäks valoa. Ja lankemus, putous seuraa.
Ja kansan sanaparsissa ja kansanuskossa on satoja juttuja kuinka helvetissä on valoa kuuman valkean muuossa, siis tekovalo.
Ei uuesti syntyminen oli mikhään oppi mitä saathaan ilman suuria kostanuksia. Pimeässä sitä kuolee hengelisesti ja herräää uuesti omassa tuhassa, jokka on lainatuitten siivitten jäänökset. Niinkun lintu Fenix, kreikkalaisessa mytolokiassa.
Raamattukin kertoo kuinka pimeästä loistaa valo ja Jumala loi valon pimeästä
Lusiferi sanaparsissa.
Kansanuskossa ylheisesti helvetti on kuuma paikka missä pallaa ikunen suuri honkavalkea. Joka on suuressa synnissä joutuu pohjapuuks helvethiin, sannoo yks kansan sanaparsi. Suomalaisissa kansan sanaparssisa käytehtään Lusiferi eli valoa muutamassa sanaparressa justhiin valo helvetissä.


Wp/fit/Luspa (Jeokrafia).
Luspa on kosken alku- eli yläosa, johon virtaveden rauhallisempi osuus päättyy


Wp/fit/Luulaja.
Luulaja (pohjoissaame Luleju, luulajansaame Julev, r. Luleå)) on Norrbottenin läänin kaupunki missä läänin maaherra assuu ja missä suuriimat läänin laitokset on. Luulajan kunnassa assii 73 313 asukasta (2006).


Wp/fit/Luxemburi.
Luxemburin suurherttuakunta eli Luxemburi(r. Luxemburg) on perustuslailinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euruupassa krannimaat on Franska, Belgia ja Saksa. Se on maailman vaurhaimpia valtioita ja yksi Euruupan unionin pienimistä jäsenvaltioista


Wp/fit/Lyydi.
Lyydin kieli oon karjalan kielen murre taikka oma kieli. Suomessa sitä paljo piethään omana kielenä karjalasta mutta Ryssässä linkvistit pitävä sitä osana karjalaa. Non saanheet paljo sanastoo ja krammatiikkista elementtejä vepsän kielestä ja paljo enempi sanoja ryssästä ko Livvin karjala. Siiheen tarkotettu ryhmä "Lyydiläinen seura" pruuvaa pitää kielen elossa ja het sanova ette son oma kieli ja sole mikhään murre.
Lyydiläinen seura.
Lyydiläinen seura oon yrittänny säästää lyydin kieltä. Jatkosoan jälkheen tuli paljon Lyydiläisiä immikrantteja Suomheen ja Ruothiin ja Lyydiläisen seuran teki Lyydiläinen immikrantti suomheen joka halvas ette sole pian kuollu kielli Suommessa. Muternissa ajassa net tehevä työtä Venäjässä ja suomessa saahaksheen Lyydin kielen elämhään.
Kieli vaikos murre???
Lingvistiivisesti ko katothaan met voima sannoo ette son oma kieli mutta puliittisesti Ryssäässä sitä sanothaan murtheeksi. Itte lyydiläiset monesti pitävä sitä omana kielenä karjalasta


Wp/fit/Lätäseno.
Lätäseno on väylä Käsivarren Lapissa. Se on noin saan kilometrin pitunen; korkeusero Poroenosta Markkinan kylhään on 265 metriä. Väylä on koskikulkejoitten tykätty melontareitti, ja tärkeä kalastusväylä. Sielä kalastethaan lohta, taimenta, siikaa, harria, ahventa ja haukea. Missä Lätäseno ja Könkämäeno yhistyvät Markkinassa Muonionväylä alkaa.


Wp/fit/Maaherra.
Maaherra on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Maahiainen.
Haltiat ja maahiaiset on hyvin samanlaisia. Ero on kuitekki ette haltiat on useasti punasissa vaatheissa ja on useasti siivomat kun maahiaiset joita pittää vähän pölätä. Jokku kyllä on sekottanheet nämät käsitheet.
Kittilässä meinathaan ette maahiainen saattaa mettässä suostuttaa ihmistä ja viä matkassa. Rovaniemelä tiethään ette on maahiaisten polkuja. Diirivaarassa Erik Älgdahl ja poika näit keskelä kesäpäivää kun maahiaiset, neljä niitä oli, tehit heinää järven rannala. Miehet luulit niitten olevan ihmisiä ja lähit lähemäksi kysymhään jos net on saanheet kallaa järvestä. Net menit sinne, mutta kun tulit lähemäksi ei sielä ollu kethään, eikä kukhaan ollu tehny heinää. Erik Älgdahlin isä oli useasti nähny miehen ja lyhyn pojan kalastavan, ja net olit maahiaisia.
Skaulossa mies meinaa ett maahiasiet on sellaiset sivuolenot matalamassa arvossa kun haltiat. Maahiaiset häirittevät meitä jos paskantaa ja tekkee tarpheita väärässä paikassa. Sillon saapi maahiaiset matkhaan. Nattavaarassa on samanlainen perine, mutta sielä net on taasen haltiat, jokka useasti asuvat navetan laattian alla. Kerranki lehmä katosi yhestä hinkalosta, kuoli eli meni jänkhään. Vanhaa ämmä näki unessa haltian joka sanoi: -Sie häyt siirtää sinun lehmän koska se kussee meän pöyäntuukile. Ei net haltiat tykkää siitta ja siksi lehma kuoli. Toinen emäntä kuuli mutinaa ja pani maata navetanlaattiale ja näki haltian parren raosta joka sano emänäle: -Sie häyt siirtää lehmän koska se kussee meän pöyäle.
Kuusihuornaksessa tavalinen vaimo tavalisissa vaatheissa herätti miestä mettäkämpässä ja sanoi: -Sie olet paskantanu meän pöyäle. Mies nukahti ja vaimo tuli herättämhään ja kolme kertaa selittämhään sen saman asian. Mies oli laskenu kuusen alle. Eikä saanu rauhaa ennen ku kävi korjaamassa paskan, sanoi miehen poika Algot Eriksson. Haltiat häirittevät sillon ku joku on semmosessa paikassa missä se ei saa olla, tiethään Nattavaarassa.
Kittilässä emäntä autto synnyttää maahiaislapsen ja sano lapsele: -Älä koskhaan kiusaa mithään matelevaa tai muuta luontokappaletta. Mie olin se sammakko.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Maahinen.
Haltiat ja maahiaiset on hyvin samanlaisia. Ero on kuitekki ette haltiat on useasti punasissa vaatheissa ja on useasti siivomat kun maahiaiset joita pittää vähän pölätä. Jokku kyllä on sekottanheet nämät käsitheet.
Kittilässä meinathaan ette maahiainen saattaa mettässä suostuttaa ihmistä ja viä matkassa. Rovaniemelä tiethään ette on maahiaisten polkuja. Diirivaarassa Erik Älgdahl ja poika näit keskelä kesäpäivää kun maahiaiset, neljä niitä oli, tehit heinää järven rannala. Miehet luulit niitten olevan ihmisiä ja lähit lähemäksi kysymhään jos net on saanheet kallaa järvestä. Net menit sinne, mutta kun tulit lähemäksi ei sielä ollu kethään, eikä kukhaan ollu tehny heinää. Erik Älgdahlin isä oli useasti nähny miehen ja lyhyn pojan kalastavan, ja net olit maahiaisia.
Skaulossa mies meinaa ett maahiasiet on sellaiset sivuolenot matalamassa arvossa kun haltiat. Maahiaiset häirittevät meitä jos paskantaa ja tekkee tarpheita väärässä paikassa. Sillon saapi maahiaiset matkhaan. Nattavaarassa on samanlainen perine, mutta sielä net on taasen haltiat, jokka useasti asuvat navetan laattian alla. Kerranki lehmä katosi yhestä hinkalosta, kuoli eli meni jänkhään. Vanhaa ämmä näki unessa haltian joka sanoi: -Sie häyt siirtää sinun lehmän koska se kussee meän pöyäntuukile. Ei net haltiat tykkää siitta ja siksi lehma kuoli. Toinen emäntä kuuli mutinaa ja pani maata navetanlaattiale ja näki haltian parren raosta joka sano emänäle: -Sie häyt siirtää lehmän koska se kussee meän pöyäle.
Kuusihuornaksessa tavalinen vaimo tavalisissa vaatheissa herätti miestä mettäkämpässä ja sanoi: -Sie olet paskantanu meän pöyäle. Mies nukahti ja vaimo tuli herättämhään ja kolme kertaa selittämhään sen saman asian. Mies oli laskenu kuusen alle. Eikä saanu rauhaa ennen ku kävi korjaamassa paskan, sanoi miehen poika Algot Eriksson. Haltiat häirittevät sillon ku joku on semmosessa paikassa missä se ei saa olla, tiethään Nattavaarassa.
Kittilässä emäntä autto synnyttää maahiaislapsen ja sano lapsele: -Älä koskhaan kiusaa mithään matelevaa tai muuta luontokappaletta. Mie olin se sammakko.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Maapallo.
Maa eli maapallo tai Tellus on aurinkokuntama kolmas planeetta Aurinkosta lukien. Maan keskiethäisyys Auringosta on noin 149,6 miljuunaa kilometriä eli noin yksi astronominen yksikkö. Maa on aurinkokuntamma tihhein ette sen viienneksi suurin planeetta niin läpimitalthaan ko massalthaanki.


Wp/fit/Madagaskar.
 Madagaskar (viraliselta nimelthään Madagaskarin tasavalta, malagassiks Repoblikan'i Madagasikara) on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 km päässä Aafriikan itärannikosta. Välimatkan lisäks sitä erottaa Aafriikan manterheesta 165 miljoonaa vuotta evulusuunia, ja siks saaren elläimistöstä on kehittyny ainutlaatunen. Kasn saarela puhuttu malagassin kieli poikkeaa aafriikkalaisista kielistä, sillä se kuuluu austronesialaisheen kielikunthaan ja on tämän sisälä eräs malaijilais-polynesialaisista kielistä.


Wp/fit/Maekeitto.
Maekeitto keitethään matheista, suolasta, potatista ja maijosta. Matheet on pyyetty ruottin kielen r-kuuitten aikana: tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, syyskuu, lokakuu, marraskuu ja joulukuu. Kesän aikana matheenliha piethään kehnona.


Wp/fit/Magaña.
Magaña on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Magnus Ström.
Magnus Ström (valtiopäivilä kuttuttu Ström Matarengissa), s. 1855 Skellefteåssa, kuoli 1927 Matarengissa, oli fiskaali ja pulitiikkeri (Lib). Valtiopäivämies (1909-1911). Ström on rakentanu Röda Kvarn Matarengissa ja sillä on katunimi muistona Matarengissa. Ström tuskin osas suomea.


Wp/fit/Maján.
Maján on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Malawi.
 Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on kymmenen miljoonan asukhaan sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa. Sen rajakrannit on Sambia, Tansania ja Mosambik. Iässä sitä rajottaa kans yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa ittenäistyi brititten siirtomaavallasta vuona 1964. Se oli 30 vuotta yhen puolueen hallittema, kunnes maassa järjestethiin vuona 1994 ensimäiset monipuoluevaalit.


Wp/fit/Malaysia.
Malaysia on valtio Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malaysian väkiluku on noin 28 miljoonaa ja pinta-ala 329 750 kvatraattikilometriä. Malaysian krannimaat on Tailanti, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan viralinen kieli on malaiji.
Malaysia muoostuu kahesta toisisthaan selvästi erilhään sijaittevasta alueesta. Länsi-Malaysian muoostaa Malakan niemimaan eteläosa, entinen Malaija, kun taas Itä-Malaysian kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukhuun ottamatta.
Malaysian suuriin väestöporukka on malaijit, mutta kiinalaisvähemistö on hallinu maan taloutta. Malaysian pääuskonot on islam, konfutselaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus, kristinusko, hindulaisuus, sikhiläisyys ja luononuskonot.


Wp/fit/Mali.
 Malin tasavalta (ransk. République du Mali) eli Mali on sisämaavaltio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on pohjosessa Algeria, iässä Niger, etelässä Burkina Faso ja Norsuluurannikko, lounhaassa Guinea sekä lännessä Senegal ja Mauritania.
Siirtomaa-aikona nykyisen Malin alueesta käytethiin nimeä Franskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuninkaskunnan mukhaan. Mali on Aafriikan unionin jäsenmaa ja pinta-alalthaan Aafriikan kaheksaneks ja mailman 23. suuriin valtio. Maa ittenäistyi useimitten muitten aafriikkalaisitten siirtomaitten tavoin 1960-luvula (vuonna 1960).
Koko pohjonen Mali sijaittee Saharan autiomaan alueela, ja keski- ja eteläosan muoostaa pääasiassa Sahelin savanni. Keski- ja eteläosissa virtaa läntisen Aafriikan pissiin ja koko Aafriikan kolmaneks pissiin väylä, Niger. Yli 65 % koko maasta on kasvamatonta aluetta tai puoliöökkeniä, ja öökkenin leviäminen johtaa paikoin vakavhiin prupleemhiin.


Wp/fit/Malmivaaran Dennewitz.
Malmivaaran Dennewitz on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Maltiiverit.
Maltiiverit eli Maltiiveritten tasavalta on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolela. Maltiiverhiin kuuluu kaikkihaan 1 190 saarta ja atolia, joista 200 on asuttua ja lisäks 80 saarela on matkustajitten ja turistitten majotuspalveluita. Saaret on suosittu turistikohe.


Wp/fit/Maltta.
 Maltan tasavalta, (malt. Repubblika ta' Malta, engl. Republic of Malta), eli Malta on tasavaltanen saarivaltio Välimerelä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelhään. Maltta koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja (Maltta, Gozo ja Comino). Valtion pääkaupunki Valletta sijaittee Malta-pääsaarela. Malttaa lähinä oleva valtio on Italia.
Maltala assuu 405 165 asukhaita (2009). Maltan pinta-ala on kuitekki vain 316 kvatraattikilometriä, mikä tarkottaa sitä, ette Maltan asutustihheys on suuri, noin 1282,2/km². Maltan viraliset kielet on maltan kieli ja engelskan kieli. Kans italiaa förstoorathaan ylheisesti, koska Italian televisjuuni näkkyy saarele rohki hyvin.
Maltta kuuluu Euruupan unionhiin ja sillä on viis paikkaa Euruupan parlamentissa. Euruupan unionin lisäks Malta kuuluu Kansainyhteishöön, johon staatti liittyi 1964.


Wp/fit/Manalainen.
Manalainen tullee sanasta 'maan alainen'. Saamen kielen vastaava sana merkittee ’sairhautta aiheuttava henki; kummitus; vainajan henki’. Manalainen on ensi käessä hengelinen kirkonväki hautausmaila.
Yks tarina kertoo kuinka manalaiset synnyit ja se tapahtui jo Paratiisissa. Yhtenä päivänä Eeva oli pesemässä omia lapsia, niitä oli monta, ja kuuli yhtäkkiä ette Jumala on tulossa kylhään. Eevala tuli kova hoppu saa kaikki lapset puhthaaksi ja fiinhiin vaatheishiin koska Jumala aikoi astua sisäle, ja sillon häätyy olla puhthaana ja pyhävaatheissa. Mutta ei Eeva kuitenkhaan kiirheessä keriny pestä kaikkia lapsia ja kuuli kun Jumala oli jo porstuassa. Niin se panetti likaset lapset kellarhiin sen aijan kun Jumala oli kylässä ja lunkka kellarhiin kiini, siis kellarinlunkka pirtin laattialla. Kaikki valtias Jumala astui sisäle ja jutteli Eevan ja Aatamin kansa. Kysyi viimen: Onkos kaikki lapset täälä näkösellä, koska se eppäili ettei niin ollu. Jooo, sanoi Eeva. Koska Jumala tiesi ettei Eeva selitä totta se sanoi: Noh, hyvä, sitten saavat kaikki muut jokka nyt ei ole näkösellä aina ellää maan alla. Ja niin manalaiset synnyit. Pienet, likaset, mustat olenot. Ja maan pääle jäit vain net jokka Eva oli pessy.
Manalaiset on aina kuolheitten lähelä. Ja kun joku kuolee net saavat sen kuolheen. Net monet päättömät ja harmajat jokka laukkovat täälä ympärilä. Menevät sen tykö joka on kuolemassa.
Kompelusvaarassa tiethään ette sillon kun kirkonkelloja soitethan, sillon net on manalaiset koola, sen heän ruuhmiinsa tykönä. Kaikenlaisilla kuolheila on manalaisia. Olihän lapsi tai muu, sanothaan Kainulasjärvessä. Manalaiset on kans net jokka jälkhiin kulkeva asioila.
Kompelusvaarassa kattothaan viinasta onko siihen tarttunheet manalaiset, jos on niin on jokin tuntematon tauti.
Kainulasjärvessä kerrothaan ette manalaiset kulkevat vain niinku aaltona. Parakkalaiset sanovat ette manalaiset kulkevat yksityisesti ja joukoissa. Näin kuolevaisten eelä.
Nilivaaran mies tietää ette net on aina kävelemässä ja useasti pitkin tietä, saattavat tulla rekheenki. Mutta niitä on vaikea lähestyä. Jos tulevat: -Älä pölkää, ja sano: -Älä kerro jälkiänsä. Välistä net on häijyt ja nipistävät ihmisiä, olletikki sitä joka pilkaa kuolutta. Mutta Svappavaarassa meinathaan ette jos kohtaa manalaisen ei sille tartte ku pokata vain ja sanoa: -Hyvvää päivää.
Kainulasjärvessä ja Moskojärvessä on tietoja ette missä manalainen kulkee siinä ei jää jälkiä vaikka on veres lumi maassa.
Kyllä se manalainen puhhuuki, sanothaan Kompelusvaarassa. Skaulossa vaimo tiesi ette jos oli saanu manalaisia pääle mitä joku noita oli lähättäny se oli tärkeä ette auttaja osasi sammaa kieltä kun se noita ja siis net manalaiset. Jos se noita oli ollu saamelainen eli mustalainen oli vaikea auttajalle aijaa pois manalaiset koska se ei osanu manalaisitten kieltä. Nietsakan Olli oli suuri noita jolla oli ruuhmiin jalka mistä se sai voimia. Kerran otti kuitekki kuolheen norjalaisen jalan. Ja se paatuna puhui väärää kieltä. Talonväkikin kuuli kerran vierasta kieltä Ollin rokista, eikä ymmärtänheet, semmosta vierasta sipinää. Ollin rokki rieppasi seinän naulassa. Ollin oli pakko nostaa talosta ulos rokin. Talonväki heitti kuumaa tuhkaa kynnyksen yli ette saisit rauhaa ja lepoa talhoon. Ja Olli meni takashiin kirkonmaale jalan kansa.
Kerran norjalainen noita, Koovi, lähätti Ollile pahhaa, koska noijila olit useasti huonot välit ja tappelit vallasta. Hirvenjahinaikana vieläpä sattui olemhaan. Olli kyllä lähätti pahan poies, mutta sillä oli vaikeuksia kielen kansa.
Koovi sano sitten: -Jos se ei pysty Olhiin niin hänen lähheishiin. Niitä Olli ei pystyny suojamhaan. Ollin pojat nukuit kämpässä hirvenjahissa. Kuulit jotakin raskasta joka käveli. Sitten niinku härän sarvia joka puski kämpän seinhään ja krapasi. Pojat istuit pyssyt valhmiina ja ootit. Olento jyskytti ovele ja tahtoi pojitten tulla ulos. Pojat kielsit. Tahtoi toisen kerran voimakhaamin. Olento sanoi: -Tulen kolmanen kerran ja sillon te häyttä tulla ulos.
Se tuli ja repasi oven irti saranoista. Pojat näit kuuhasen ja karvasen rinnan ja ammuit. Olento huusi ja kovasti rääkkyen meni pitkin vuomaa. Aamula ovi oli paikala mutta siinä oli kuulan reikiä. Ja kuulanreijät on ovessa vielä tänpäivänäki 2009, sano Edvin Johansson, Skaulosta.
Mistäs kulttuurista manalaiset tuleva?
Manalaisia on ympäri Ruottia, Astrid Lindgrenki esimerkiks kirjotti ""de små under jorden"" 'net pienet maan alla'.
On vaikea sanoa jos kansanusko manalaisen alkuperästä on ruottinkielinen kulttuuri ja perine, vain saamenkielinen eli suomenkielinen. Manalainen taitaa kuitekki olla saamelainen olento Tornionlaaksossa. Kummalista on kuitekki jos kaikki kieliryhmät on kehittänheet juttuja manalaisista kohtapa samala tavala.
Lähe.
Birger Winsa 2007. "Manalaisitten kirja - Andarnas bok". Meänkielen förlaaki: Skogås.


Wp/fit/Markus Niskala.
Markus Niskala, s. 1890 Karunkissa, kuoli 1963 Torniossa. Valtiopäivämies (1945-1963).


Wp/fit/Marokko.
Marokon kuninkaskunta (arab. المملكة المغربية‎, berberiksi Kingdom of Morocco in Tifinagh.svg) eli Marokko on valtio Aafrikan luotheisosassa. Iässä rajakrannia on Algeria. Marokola on pitkä ranta, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarinsalmen kautta Välimerele asti. Marokon etelä raja on kiistanalhainen. Marokko pittää Länsi-Saharan aluetta omanhaan ja on hallinoinu suuriinta ossaa alueesta vuoesta 1975. Autiomaan kesät on toela kuumia, mutta talvisin on Atlas-tunturila lunta.
Marokko on mailman neljäneks suuriin arabimaa, ja berberit muoostava merkittävän vähemistön. Marokon kuninkhaala on laajat valtaoikeuet.
Perineruokhiin kuuluva kuskus ja taginet, makea minttutee on ylheinen juoma.


Wp/fit/Marshallinsaaret.
Marshallinsaaret (Marshallit) eli Marshallinsaaritten tasavalta on saarivaltio Tyynessä valtameressä. Se sijaittee Naurun ja Kiribatin pohjoispuolela, Mikronesian itäpuolela ja Yhtysvalloitten hallitheman Waken saaren eteläpuolela.
Marshallinsaarila on vuoesta 1986 liitänäisvaltiosopimus Yhtysvalloiten kansa. Yhtysvalloitten ekonoominen tuki Marshallinsaarile on huomattavaa. Sillä on kans sotilastukikohta Kwajaleinin saarila. Toisen maailmansoan jälkhiin Yhtysvallat tehit saarila yinkokheita.


Wp/fit/Martin Heidegger.
Martin Heidegger (1889-1976) oli saksalainen filosooffi joka tukesi Adolf Hitlerin nazistista pulitiikkaa, joka kunnioitti maanviljeliöita ja työläiskansaa. Heidegger ei koskhaan pyytäny antheeks eli olis sanonu ette hään oli väärässä. Jean-Paul Sartre seuras Heideggerin eksistentialistista linjaa.


Wp/fit/Martinmessu.
About St. Martin and his feast day (called Martinmas)
According to the most famous story of the saint, Martin was a Roman soldier, who was travelling one cold winter night when he saw a beggar in the streets. Even though martin felt frozen to his toes, he was compelled to cut his cloak in two and give one of the halvest to the beggar. That night in a dream he saw Christ clothed in the piece of the cloak he'd given the beggar. Afterward Martin was less interested in the buisiness of battle. When Martin finally left the service with an honorable discharge, he founded a number of monasteries and was elected Bishop of Tours in 371. According to the legend, Martin did not want to be elected and tried to escape by hiding in a barn full of geese. However, the geese gave him away with their honking! Ergo, it's tradition to eat roast goose on St.Martinn's feast day.
In many parts of Germany it is traditional for children to partcipate in a procession of paper lanterns in remenbrance of St. Martin. They make their own little lanterns in school or kindergarten and then gather on city streets to sing songs about good old Martin and their lanterns. Often a man dressed as St. Martin with a long red cloak the parade on horseback. After them the children goes from house to house and singing for sweet, which they collected in their bag or backbag.
St. Martin is'nt a bank holiday, all stores are open.
The city „Tours“ lays in France at the river Loire between Orleans and the Atlantic-coast.


Wp/fit/Matalebreras.
Matalebreras on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Matamala de Almazán.
Matamala de Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Matarengin kunta.
Matarenki/Matarinki on Ruottin Ylitornion kunnan keskuskylä. Suomeksi kunnan nimi on "Ruotsin Ylitornion kunta" ja keskuskylä on "Matarinki". Kunta kirjottaa omala kunnansivula: "Matarengin kunta eli Övertorneån kunta". Matarinki oon kuitenki vain yks kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. "Matarengin kuntaa" ei ole koskaan perustettukhaan! Ylitornio on vanhaa koko isoman aluheen nimi Tornionlaaksossa. Tähän Ylitorniihon kuulu enne koko Tornion-ja Muonionjokivarren seutu Vittanimestä ja Pekanpäästä ylöskäsin Ruijan rajale saakka!
Kirkonkylät.
Hietaniemi, Juoksenki, Matarenki


Wp/fit/Matarenki.
Matarenki (pohjoissaameksi Matarengi, ruott. Matarengi, suomeksi Matarinki) on Ruottin puolen Ylitornion kunnan keskuspaikka. Pieni kaupunki sijaittee Ruottin ja Suomen rajala Tornionväylän länsirannala. Matarenkin väkiluku on 1 965, ja sen pinta-ala on 268 hehtaaria. Riikinjaossa Matarinki "menetti" mm markkinapaikan, ko se jäi iänpuolele väylää, Närkin kylhään.
Matarenki on Tornionjokilaaksossa Särkivaaran ja Isovaaran väliselä alueela, tien 98 sekä tien 99 tiehaaran kohassa.


Wp/fit/Matojärvi.
Matojärvi on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Mats Sundin.
Mats Sundinin on jääkiekkopelari jonka äiti on Kainulasjärvestä. Sundin on rakentanu kesätuvan kylässä ja on veittäny paljon lupia kylässä ja pelanu paljon hokkyä kylän jääkiekkoareenassa.


Wp/fit/Mats Winsa.
Mats Winsa (1955-2018) oli arkkitehti Täränöstä.


Wp/fit/Matti Kenttä.
Matti Kenttä on syntyny 1927 Yli-Vojakkalassa, Suomessa, ja siis on tyypilinen kakskielinen joka on syntyny Suomessa mutta muutti nuorena Ruothiin. Kenttä on ollu aktiivi meänkielen kehityksessä aina alusta lähtien 1970-luvun loppuvuosina kun hän Läänin koululautakunnan kansa kehitti meänkielen vihkoja missä kuvathiin meänkieltä. Mutta ensimäinen työ oli kun se kartoitti Erik Weinzin kansa opettajakoulutusta ja tornionlaaksolaisitten asentheita suomen kielheen ja jos on tarvetta alottaa suomen kielen opetusta Tornionlaaksossa. Työn oli Skolöverstyrelsi tilanu ja raportti julkaisthiin 1968. Sen raportin seuraus oli ette Ruottin kielipulitiikka alkoi muuttumhaan ja suomea sai alkaa opethaan äitinkielenopetuksessa koko Tornionlaaksossa 1971, ja 1976 koko maassa. 1970-luvula Kenttä ja Lennart Winsa Täränöstä olit läheisessä yhteistyössä Läänin Koululautakunnan kans missä Karl Pekkari oli kouluinspehtööri. Karl Pekkari, Albert Pekkari, Lennart Winsa ja Matti Kenttä oli se porukka joka sai nimityksen Tornionlaakson maffia, koska net halusit parantaa suomen kielen tilanetta Tornionlaaksossa Mutta Kenttä ja Pekkari huomaist 1970-luvun loppupuolela ette yhä enemän koululaisista aloit jättämhään äitinkielenopetuksen ja net jokka jäit oli useasti jompikumpi vanheempi Suomesta. Koululaiset jokka jätit meinasit ettei se ollu sama kieli mitä puhuthiin kotona kun mitä opetethiin kouluissa. Siittä ajatuksesta Pekkari ja Kenttä kehotit opettajia ette alkaa opettamhaan paikkakunnan ommaa murretta ja pikku hiljaa liikkua suomheen päin: toolista tuoliin, miestä minään, puojista kauppaan, satheesta sateeseen, veestä veteen jnp. 1980-luvula siittä kehittyi ajatus ette se murre onki meän kieltä. Mutta vielä 1986 kirjassa Meän kieltä Kenttä kirjottaa ette meänkieli on se väline millä lähestyy suomea.
Kenttä on syntyny ja asunu Tornionlaaksossa koko elämän. Haaparannala monta kymmentä vuotta. Yhen aikaa hän oli opettaja Kainulasjärvessä. Hän on Bengt Pohjasen kansa luonu Meänkielen kramatiikin. Kenttä on kirjottanu satoja meänkielisiä palstoja Haaparannanlehessä ja on ollu entisen Luulajan Korkeakoulun suomen kielen opettaja Luulajassa.


Wp/fit/Maunu.
Maunu on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Maunu, Enontekiö.
Maunu on kylä Enontekiön kunnassa. Toinen Maunu on Matarengin kunnassa.


Wp/fit/Mauritania.
 Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin kolmen miljoonan asukhaan islamilainen valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Länsi-Sahara, Algeria, Mali ja Senegal. Laaja mutta harhvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan


Wp/fit/Mauritius.
Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista ithään. Yhessä Réunionin ja Rodriguesin kansa Mauritiuksen saari muoostaa Maskareenitten saariryhmän.
Yhteiskunnalisesti Mauritius on Aafrikan maaksi poikkeukselinen. Koko ittenäisyyen aijan sielä on vallinu toimiva monipartiitemukratia, ja maassa on aika pitkäle kehittyny hyvinvointi.


Wp/fit/Max Weber.
Max Weber oli ensimäinen ekonomi joka väitti ette protestanttilainen uskonto loi pohjan länsimaitten teolisuuen kehitykselle.


Wp/fit/Medinaceli.
Medinaceli on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Meettalingvistinen tietoisuus.
== Meettatietoisuus kielestä ja ittestä ==
Meettalingvistinen tietoisuus kehittyi olletikki luku- ja kirjotustaion mukana. Jos ei ossaa lukea on vaikea "nähhä" sannaa sinänsä menttaalisessa mailmassa: sana ja ajatus on yhtä ja sammaa. Analfabeetti ei ossaa nähhä ette esimeriks sanassa A-U-R-I-N-K-O on kaheksan ossaa mitä kuttuthaan puukstaaviks eli ääntheenä foneemiks, siis kielen ääntheitä.


Wp/fit/Meksiko.
Meksikon yhtysvallat eli Meksiko (esp. México eli joskus Méjico), on Pohjois-Ameriikan eteläosassa sijaitteva yli saan miljoonan asukhaan maa, jonka rajakrannit on Yhtysvallat, Belize ja Guatemala. Maan pääkaupunki on México, josta käytethään useasti kans englaninkielistä versuunia Mexico City. Meksiko on asukasluvulthaan mailman suuriin spanniankielinen maa. Meksiko on Pohjois-Ameriikan kolmaneks suuriin maa pinta-alalthaan.


Wp/fit/Mestoslinkka.
Mestoslinkka on Kaihnuunväylässä Halmheen kohala. Linkhaan rakenethiin 1930-luvula pitkän kiviarkun rannasta Linkansaarheen. Mutta jälkhiin kulutuksen loppua kiviarkku ammutethiin keskeltä poikki koska Linkanlahti oli täytymässä savela mettätiikauksitten takia. Mutta Linkanlahti on lähespä kaonu ja vanhaassa lahessa kasvaa penshaita ja heinää. Linkansaari joka on linkan allipäässä oli kulutuksen aikana tykätty ruoka-, ja lepopaikka koska oli vähemin sääskiä ja maisema oli kaunis.


Wp/fit/Mettä Tokanen.
Mettä Tokanen (r. Mettä Dokkas) on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Mettäjärvi.
Mettäjärvi on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Meän Tornionlaakso.
Meän Tornionlaakso on yksi Tornionlaakson avisista joka toimitethaan Suomen Ylitorniola. Se avisi myythän kansa Ruottin puolela ja välistä kirjotethaan pakinoita meänkielelä.


Wp/fit/Meän kalleria.
Kalleria Kellokas eli Meän kalleria on Pallas-Yllästunturin Luontokeskusken näyttely Äkäslompolossa.


Wp/fit/Meän markkinat.
Meän markkinat yks yhistys joka omistaa tavaramerkin "Meän markkinat". Meän markkinat antavat ohjeita Peräphojolan markkinale histuurialisista aspektista ja vanhaasta käsityötekniikasta ja alueen kulttuurimarkkinhoin kuuluvia asioita.


Wp/fit/Meän opisto.
Meän opisto on Pellon ja Ylitornion yhteinen opisto.


Wp/fit/Meän raatiu.
== Meän raatiu eli Meän raatio==
Meän raatiu on osana Sisuraatiuta ja jonka toimisto on Pajalassa. Meän raatio alotti suomenkielisiä lähätyksiä 1957. Ragnar Lassinantti, entinen maaherra ja valtiopäivämies, oli ensimäinen toimittaja. Paul Muotka ja Pekka Arto seurasit häntä. 1980-luvula alko Bertil Isaksson johtamhaan lähätyksiä Pajalasta ja meänkieltä alkoi kuulemhaan enemältä. 2010 on noin 5 henkilöä töissä Meän raatiussa. Meän raatiun kotisivu oli alussa täysin meänkielinen, vuona 2011 se on kakskielinen, ruotti ja meänkieli.


Wp/fit/Meän väylä.
Meän väylä yks TV-prukrammi, joka on osa Kemi Tornion Ammattikorkeakoulun meetia koulutuksesta. TV-prukrammissa lähätethään Pohjanlahen merialueen uutisia ja viihettä mitä opiskelijat tekevät osana opetuksesta.


Wp/fit/Meänfestivaali.
Meänfestivaalia on pietty useampia vuosia vuoesta 2003 Erkheikissä. Tämä feistivaali on uusi muoto vanheemista juahnusfesteistä. Ja se korvaa osittain muita festivaalia jokka aiemin piethiin juhaneksen aikana, esimerkiks Tannavallen ja Täränönsaaren suurfestit, jokka on lopetettu joskus 1990-luvun alussa. Meänfestivaali on kolmen päivänen juhanesaikhainen festivaali, Erkheikkissä, joka on noin 8 km Pajalan pohjoispuolela.
Vuoen 2011 festivaali on kasvanu ja aikomus on ette saa Pohjoiskalotti sisälön festivaalin tarjonassa.
Artistit tulevat sen tähen Norjasta, Ruottista ja Suomesta, ja se vaikuttaa kävijämäärhään. Ei ole mithään tyyliä lauluissa ja mysiikissä: rokkia, arapialaista kansanlaulua, suomalaista pynkkiä, country, Tornionlaakson eetnoa, alkuperäiskansoitten rokkia, raskas-metalli rokki etc saattaa kuulla festivaalin aikana.


Wp/fit/Meänhiihto.
Meän Hihto on pitkä motsjuunihiihto joka ruottiks kuttuhiin alussa "Jägarmarschen". Alotethiin ensi kerran 1970, mutta lopetethiin 1977. Sitten alko uusi into 1996 ja siittä lähtien se on järjestetty joka vuosi.
Sen Aapuan, Olkamangin ja Jar-Kan iitrottiyhistykset järjestit ensiks ja hihohthiin niitten kylitten välissä. Oli kaks matkaa mitä meni valita. Startti Olkamangista ja 10 km, eli startti Aapuasta ja 20 km. Mooli oli aina Jarhoisessa. Sen lisäk oli 500 metrin matka pieniimille lapsile, ja yks 3 km matkaa suuremille lapsile.
Kun Ruotti liittyi EY:hun ja raja Suomen ja Ruottin välilä pyhithiin pois, muuttui koko Jägarmarschenin järjestäminen. Tolia voithiin vettää mihinkä tahansa rajan yli.
Syksylä 1999 Meän hihon järjestelytoimikunta otti yhteyttä Tornionjoen Suomen puolen krannikylhiin kyselen kiinostusta osalistua tapahtumhaan järjestelhyin. Kaksi yhistystä ilmotti kiinostusta yhteistyöhön nimittäin Jokivartisten kyläseura ja Orajärven kyläseura. Vaatimuksena yhteistyöle oli, ette tapahtuman nimi muutettaishiin. Nimiehotuksesta julistethiin kilpailu lapsile molemmin puolin Tornionväylää ja uueksi nimeksi tuli MeänHihto-Jägarmarschen.


Wp/fit/Meänkielen Iso sanakirja.
== Meänkielen Iso Sanakirja osat 1 - 12 ==
Meänmaan Kieliraati on toimittamassa "Meänkielen Iso sanakirjaa". Ensimäinen laajempi sanakirja on ollu muutamia vuosia tekheilä Meänmaan Kieliraatissa. Meänkielen Iso sanakirjan ensimäinen osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011 ja kattaa sanat A-K ja sisältää noin 20 000 sannaa: Meänkieli - ruotti - suomi. Fraasia on suurissa määrin kuvvaamhaan kuinka sana käytethään ja taivutus. Kaikkians on noin 75 000 sannaa ja informasjuunikanta kasvaa jatkuvasti. Kolme-neljä ensimäistä kirjaa saavat meänkielen hakusanaksi. Kolme-neljä seuraavaa suursanakirjaa käyttävät ruottia hakusanana. Ja kolme-neljä suursanakirjaa käyttävät suomen sanan hakusanana. Siis suunitelthaan 9-12 sarjan kolmekielisen Meänkielen Iso Sanakirjaa missä noin 20-25000 sannaa/kirja.
Iso sanakirja toimitethaan etäyhteistyönä taattorityöneuvola eli -kalula Sanuri.
Koska meänkieli ja suomi on viraliset vähemistökielet samoissa 6 kunnissa Pohjoisruottissa piethään tärkeänä ette julkaista yhen sarjan missä suomi on hakusanana.
Meänmaa Kieliraatin informasjuunikanta.
Tusentti Birger Winsa alotti 1985 kerräämhään sanoja jellivaaran suomesta ja tornionväylän suomesta hänen väitökirjatyöhön tornionlaakson vanhiimasta sanastosta. Siittä kokoelmasta Winsa julkasi Jellivaaran suomen sanakirjan 1992. Vuona 2002 hän alotti useaman prujektin saataksheen laajeman informasjuunikannan pohjoissuomen murtheista. Se työ on vieläkin käynissä. Meänmaan kieliraatin informasjuunikanta koostuu tästä työstä.
Meänmaan Kieliraatin informasjuunikannassa on kaikki pohjoissuomen sanat Suomen murteiden sana-arkistosta 1880-1940-luvule asti mukana, jokka Birger Winsa on tikitaaliseeranu (2002-2007). Se merkittee ette meänkielen sanoiks laskethaan kaikki puhekielen sanat koko pohjoissuomen murrealueelta: esim. sanat kveenin alueelta, niinku Rovaniemeltä, Kemijärveltä, Jellivaarasta, Jukkasjärvestä, Torniosta ja Kuttaisesta, koska son yhtä ja sammaa murrealuetta. Murresana mitä vain oli panttu muisthiin esimerkiks Rovaniemelä ei siis ole merkki ettei sitä käytetä koko alueela, vain ette Rovaniemelä on paremin tallennettu murtheensa. Ja siittä syystä esimerkiks ylheiset yksinkertaset sanat jäit panematta muisthiin murrealueissa missä oli heijomalta kerätty sanastoa. Esimerkiks sana "sormi" ei ole muuala panttu muisthiin ko Rovaniemelä. Meänkieltä/Tornionlaakson murretta on paljon paremin tallenettu Suomen Tornionlaaksossa, ko Ruottin puolela, koska murresanoja on kerätty Suomen murteiden sana-arkistossa pitkältä toista sattaa vuotta (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus). Niin on tietysti asian laita koko pohjoissuomen murrealueelta Suomen puolela. Sanaston keräily kveenin alueela on ollu hyvinki heiko aina näihiin päihviin asti. Ruottin puolela ja Pohjoisnorjassa ei osattu kirjottaa sanoja paperhiin esimerkitten kansa, koska ei ollu koulutusta suomen yleiskielessä. Ja kiinostus oman suomen murtheesheen oli samoista ja kylttyyrisista syistä matala. Sen takia Suomen murteiden sana-arkistossa ei ole lähespä yhtään sanalappu jota paikkakunnan asukhaat Ruottin Tornionlaaksossa on kirjottanheet. Lähespä kaikki sanalaput on suomalaiset kirjottanheet, ja Ruottin puolela suuriiman osan stipentiaatti Inkeri Tuovinen pani muisthoon 1930-luvula. Fil. tri. Martti Airila keräsi muutaman tuhanen sanan ko hän keräsi ainetta omhaan väitöskirhjaan 1900-luvun alussa.
Kaikki meänkielen kirjakielen sanat vuotheen 2007 on mukana, lähespä kaikki sanat meänkielen aiemista sanakirjoista on mukana (muutama yhistetty sana on jääny), ja 300 saan tiiman nauhoitetuista haastatteluista vuosilta 1957-1992 on poimittu hyvin paljon sanoja, olletikki Jellivaaran kunnasta. Nämät sanakokoelmat on kans tuloksia monesta prujekista mikkä tusentti Birger Winsa on toimittanu ja suorittanu sekä Meän akateemin ette Tukholman yliopiston töissä. Sen lisäks informasjuunikanthaan on hyvin moni henkilö kirjottanu yli 10 000 uusia sanoja (2005-2011). Olletikki pittää mainita Lars Lampinen, joka on kirjottanu rapea 8000 sannaa siihen informasjuunikanthaan. Tosentti Birger Winsa on tarkistanu kaikki sanat (-2011) ennenku net on hyväksytty informasjuunikanthaan. Stig Aspholme on keräny oman informasjuunikannan missä on noin 3000 sannaa jokka on littetty yhtenhäisheen informasjuunikanthaan. Yhteensä on informasjuunikannassa noin 75 000 meänkielen sannaa kerätty 26 vuoen aikana, ja näistä on rapea 45 000 sannaa Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Tästä 75000 sanalistasta noin 26 500 sannaa, jokka on kerätty Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta, Jellivaarasta ja Kirunasta, on "lahjotettu" Ruottin Torniolaaksolaisitten Kansalisille Yhistykselle, STR-T ja Meän akateemile. Sen informasjuunikannan pohjalta Meän akateemi väittää luovansa Meänkielen sanakirjan.
Iso sanakirjan toimittajat.
Meänmaan Kieliraati on Meänkielen Iso sanakirjan toimittaja. Kieliraatin puhheenjohtaja on Bengt Pohjanen. Jäsenet jokka puhheenjohtajan kansa on laatinheet ensimäisen osan on: Hannu Alatalo, Stig Aspholme, Kerstin Johansson, Anneli Junes, Matti Junes, Göran Juntti, Bengt Kostenius, Lars Lampinen, Hannele Lantto, Enikö Molnar Bodrogi, Eeva Muli, Hannu Töyrylä, Birger Winsa. Raati tekkee kaiken työn aatheelisen pohjala. Raatin jäsenitten siviili tausta on m.m. kaks fil. tri. suomen kirjalisuuessa, fil. lis., fil. mag., meänkielen/suomen opettajia, kirjailioita, kääntäjiä, tulkkia, neurolookia, tutkioita, meänkielen tosentti etc.
Aatheelisen työn prupleemia.
Kaikki työ on palkatonta, ja se vaikuttaa luonolisesti jonkin verran tulokshiin. Kieliraatila on jäseniä molemin puolen väylää, mutta ei ole jäseniä Kirunasta eikä Jellivaarasta ja sen takia ei kukhaan ossaa saamea ja saamen kielen lainasanat meänkielessä ei tule aina mukhaan, koska ei aina ole informasjuunija niistä. Ja saamen kielen fonemaattiset ja morfolookiset piirtheet, jokka on maholisesti lainattu meänkielheen, jäävät kansa ulkopuolele. Toinen ongelma vapa-aijan työlä on ette saa tehtyksi kaikki mitä pitäis saa aikhaan. Tärkeät työt jäävät tekemättä ko vain ei ole resyrsiä suorittaa niitä. Iso sanakirjassa ei ole vielä liitetty mukhaan kaikki sanat mikkä meänkielen kääntäjät on käyttänheet hyvinki monessa viralisissa tekstissä mitä nykysin löytää intenetissä. Sieltä löytäis luultavasti aika paljon muternia sanastoa ja variasjuunia kuinka vaikeita ammattisanoja mennee kääntää.
Mikäs on raakaruottalainen ja raakasaamelainen laina? - Mikkä lainasanat mennee hyväksyä?
Koska epäviralisessa meänkielessä mennee käyttää kohta jokhainen ruottalainen sana tilapäisenä lainana niin son teureettisesti maholista ette ottaa mukhaan kaikki ruottin sanat lainasanana. Kieliraati on päättäny ettee raakaruottalaisia lainasanoja ei hyväksytä. Sen säänön häätyy soveltaa tuntheelisesti ja se mikä tuntuu raakalta lainalta ei hyväksytä.
Toinen laaja ja vakavampi ongelma on mikkä saamen kielen lainasanat mennee hyväksyä. Moni saamelainen puhhuu meänkieltä toisena/kolmantena äitinkielenä ja sen takia on lainattu aika laila saamen kielestä Kirunassa, Enontekiölä ja Jellivaarassa. Jellivaaransuomessa on esimerkiks maala 'veri', opas 'tuttu' ja eno 'väylä', saamelaisia lainoja. Kieliraatin jäsenet ei saaata kuulla mikkä saamelaiset lainasanat on raakasaamelaisia lainoja ja siinä tullee helpola niin ette korkeastaattys kielen lainat hyväksythään, ja matalastaattys kielen lainat hyläthään.
Mistä otethaan uuet sanat?
Suuri prupleemi tullee jos/ko aikoo kehittää meänkieltä sillä tavala ette sitä mennee käyttää kaikila yhteiskunnan aloila. Jos siihen suunthaan pruvathaan on kaks maholisuutta: häätyy keksiä eli lainata muista kielistä tuhansia sanoja meänkielheen. Jos lainathaan niin ruotti ja suomi on lähimäiset kielet lainoile, ja jonkin verran engelska. Jos Kieliraati keksii sanoja saapi paljon kielisosiaalisia ja petakookisia prupleemia, koska sanat on keksitty ja yleisö ei tunne niitä sanoja. Net tulevat kilpailemhaan suomen yleiskielen kansa koko Ruottissa. Jos keksii paljon sanoja, eli lainaa paljon ruottista, se sinänsä eristää meänkielen suomesta ja iänpuolen Tornionlaakson murtheesta ja käyttäjäkunta tullee yhä pienemäks ja suomalainen joka haluaa oppia meänkieltä saapi aina suurempia vaikeuksia. Uusi keksitty sana tuskin tullee koskhaan saamhaan tuen ja käyttäjiä iänpuolela väylää, koska Tornionväylän murre on jatkuvasti ja aina tivhiissä kontaktisssa suomen yleiskielen kansa. Ruottalainen laina on kuitekki läpinäkyvä ja helppo ymmärtää kakskieliselle. Jos lainaa suomesta niin saapi tuen niile uusile sanoile suomenkielisiltä, iänpuolisilta ja niitä sanoja käytethään useasti Suomen TV:ssä, raatiussa ja avissisa ja praataajitten kesken.
Mikkä taivutuskaavakheet pittää ottaa mukhaan?
Meänkieli on kehittäny useampia taivutuskaavakheita yhele ja samale värpile. Esimerkiks niin sanotuila -ata värpilä on välistä monta eri taivutusmallia. Meänkielen Iso sanakrijassa on otettu kaikki tietyt taivutusmallit mukhaan. Esimerkiks on jellivaaransuomessa "hakkaa" infinitiivi I muoto joka on mukana. On kuitekki panttu suosittu muoto monheen malhiin ette sillä tavala pruuvaa yhistää ja samastaa taivutukset ja saa net lähestymhään suomen yleiskielen taivutuskaavakheita.
Mikkäs foneemit mennee hyäksyä?
Ruottalaisissa lainasanoissa on foneemia mitä ei käytetä suomessa. Kaikki sj-äänet on lainattu meänkielheen: syltti/sjyltti, sakki/sjakki etc. Ja aspirasuunit on kans omaksuttu: thoortta, thämppeli etc. Jellivaransuomessa on sen lisäks omaksuttu saamelaisia piirtheitä missä vokaalisointu on häviny, sanothaan "kyla", "mehta" eikä kylä, mettä. Piian jellivaaransuomen o > u, esimerkiks maito - maitu, kans on saamelaista taustaa. Nämät saamelaislainat on vaikeampi saa matkhaan sanakirjhaan, koska net kulkevat läpi koko systeemin.
100 000 sannaa meänkielessä.
Sen lisäksi koko aijan ja jatkuvasti keräthään uusia sanoja ja arvostelthaan ette on olemassa noin 100 000 meänkielen sannaa perintheelisessä murtheissa koko alueela. Siis noin 25 000 sannaa puuttuu vielä, vaikka jokhaisessa kielessä on rajaton määrä sanoja. Sanothaan ette kiinan kieli on rikas kieli ja siinä on noin 40 000 sympoolia jokka kuvvaavat elämän menoa. Siittä näkökulmasta meänkieli on hyvinkin perintheelisesti rikas kieli.
Sympooli yhtenhäisestä alueesta.
Meänmaan väittää ette monikielinen Meänkielen Iso Sanakirja rakentaa siltoja ja yhistää kansoja, purkaa kylttyyrirajoja, luopi monikielistä siviiliyhteiskuntaa, sosiaalista ja kylttyyrista kapitaalia ja ette Iso sanakirjala on tärkeä sympoolinen merkitys kylttyyrile, Pohjoismaile, rajaylimenevälle yhteistyöle ja kaikele ystävyyele, sosiaaliselle ja ekoonomiselle kehitykselle joka kulkee yli rajoja, kylttyyriä, murtheita ja kieliä.
Sanakirjat peilaavat kansan tahtoa, pyrkimyksiä ja meänkielisiä sanakirjoja on ollu hyvin vähässä.


Wp/fit/Meänkielen Wikipeetia.
== Wikipeetian artikkelitten luokittelu on puliittinen ==
Kuinka tietosanakirjaa luokittelee käsitheitä ja kuvvaa niitä perustuu hyvin useasti puliittishiin perspektiivhiin ja lähtökohthiin. Ruottinkielinen Wikipeetia, esimerkiks, luokittellee useasti jeukraaffisia, kulttuurisia, ekonoomisia ja sosiaalisia käsitheitä puliittisitten maanrajotten mukhaan, niinkun suomen Wikipeetia ja luultavasti enemän eli vähemän jokhainen Wikipeetia. Esimerkiks kuvathaan vaikkapa käsitheet "hirvenjahti", "kalastus" ja "kirkolisia hautajaisia" Ruottin kulttuurin raamissa, vaikka Wikipeetian toimittajat pyrkivät saamhaan klopaalisen näkökulman jokhaisen ylheisheen hakusanhaan. Välistä kirjottajat yrittävät saa klopaalisen merkityksen, mutta koska klopaalinen tieto on hyvinki laaja ja monimukkanen yritys jääpi tyhä muutamhiin sanhoin. Esimerkiks ruottin hakusana aitta (r. härbre) ei kuvvaa muuta kun hieman Euruuppalaista ja jotenki Ruottalaista perinettä. Aitta ruoansäilytyshuonheena on ylheinen käsite koko mailmassa. Suuriin osa mailmasta jääpi kuitekki kuvvaamatta. Käytänössä harva artikkelin kirjottaja pystyy kuvvaamhaan kloobaalisesta näkökulmasta esimerkiks hirvenjahtia, ja kiinostus on enimäksheen oman kulttuurin kehässä ja kuinka se siinä puliittisesti päätetty raamissa toimii. Jos maholista prupleemi ratkaisthaan sillä tavala ette ylheinen hakusana saapi lyhyen klopaalisen merkityksen, ja sitten on länkki oman maan merkityksheen, esimerkiks hakusana "emikrasuuni" ja länkki samassa artikkelissa "Ruottin emikrasuuni". Muitten maitten emikrasuunit jäävät kuvvaamatta. Mutta jos niin tekkee läpi koko tietosanakirjan niin tullee kymmeniä tuhansia uusia hakusanoja (esimerkiks hirvenjahti ja Ruottin hirvenjahti, riihi ja Ruottin riihi).
Rajamaissa kilpailee kaks Wikipeetiaa käsitheistä.
Kahen maan rajamaissa ei ole yksinkertasta ja selvää mallia kuinka käsittellee ylheisiä sanoja jokka koskevat raja-aluetta. Esimerkiks on jeukraaffinen käsite Tornionlaakso, jota 200 vuotta vanhaa maanraja jakkaa kahen maan välilä. Noin 600 vuotta Tornionlaakso oli yhtä ja sammaa aluetta. Kun Ruotti ja Suomi liityit EU:hun tuli tarve purkaa maanrajan kulttuuriset asenheet. EU haluaa rakentaa alueita ilman kulttuurirajoja. Siis se vanhaa yhtenhäinen kieli- ja kulttuurialue on osana muternia pulittisia pyrkmykiksiä, ja se 200 vuoen jakauma on jo puliittisesti mennyttä aikaa. Net puliittiset päätökset määräävät yhä enemän kuinka pittää kirjottaa meänkielen Wikipeetian.
Meänmaan näkökulma Meänkielen Wikipeetiassa.
Jos luokittellee meänkielen Wikipeetian Ruottin/Suomen kansan ylheisen enemistökielitten näkökulmasta Tornionlaakso jaethaan kahtheen ja siis artikkelikki useasti on kahesta perspektiivistä. Mutta alueessa on kans puliittiset käsitheet Pohjoiskalotti, Barents alue ja Tornionlaakson neuvosto, ja sen lisäks kielipuliittinen käsite Meänmaa. Kaikki puliittiset käsitheet paitti Meänmaa on ankkuroitu valtioitten temukraattishiin laitokshiin. Käsite Meänmaa on pelkästhään siviiliyhteiskunnan kielipuliittinen luokittelu, jolla ei ole viralistettua puliittista tukea, mutta sen alue on suureks osaks sama kun Tornionlaakson neuvoston käsite. Nämät alueeliset puliittiset käsitheet on luottu puliittisista, ekonoomisista, sosiaalisista ja kielensuunittelun tarpheista. Net ei jaa Tornionlaaksoa kahtheen, vain yhistävä. Meänkielen Wikipeetia käyttää kielipuliittista termiä Meänmaa pohjana kun siinä luokitelthaan artikkelia jokka koskevat Pohjoisruottia ja -suomea. Meänkielen Wikipeetia luokittellee samala tavala kun enemistökielet, mutta tällä kertaa se on vähemistökielen perspektiivistä. Ja ylheiset käsitheet kun esimerkiks aitta, pryki, kirkonmaa ja hautajaiset kuvathaan yksinertasesti vain Meämaan käsitheinä. Syy siihen on ette se perspektiivi samala on metuuti millä revitaliseeraa meänkieltä ja suomea lännenpuolea rajaväyliä ja kehittää ja tukkee yhtenhäistä siviiliyhteiskuntaa missä sekä suomi ette meänkieli on eustettuna, ja ruotti ja muut kielet. Meänkielen Wikipeetia on sillä tavala osa siittä yhtenhäisestä monikielisestä ja monikulttuurisesta siviiliyhteiskunnasta. Meänkielen Wikipeetia on siis sekä tavoite sinänsä, tulevaisuutheen ulottuva stryktyyri ja tavalinen tietosankirjan väline muihin tiethoin, mutta niin ne on kaikki kielitten Wikipeetiat. Kun tekkee näin se vettää kans lukijoita jokka hakevat paikkakunnan ja alueen tietoja mitä ei mene lukea ruottin/suomen Wikipeetioissa.


Wp/fit/Meänkielen filmiä.
Meänkielen filmiä alethiin protyseeraamhaan 1990-luvula. Kainulasjärviamatörerna on tehneet yhen amatöörifilmin: Albertti. Bengt Pohjanen on kirjottanu maanyksen filmhiin: Fylla moppe. Ylheisesti on hyvin vähän meänkielisiä filmiä. Ei ees Mikael Niemen Popyläärimysiikki Vittulasta ollu meänkielinen, eikä Elina joka kuvasi koulutusta noin 60 vuotta aikaa kun kaikin puhuit suomea; mutta filmi oli ruottiks.


Wp/fit/Meänkielen förlaakia.
Meänkielistä kirjalisuutta on julkaistu noin 30 vuotta ja nykysin on suunile 50 kirjaa kirjotettu meänkielelä. Evanjeeliymit on käänetty meänkielheen. Sen lisäks on suunile 15 kulttuurisanakirja meänkielelä ja noin 10 äänikirjaa CD-muoossa. Tietheelelisiä artikkelia meänkielelä on noin viis, kaikki on Birger Winsan kirjottamia tekstiä.
Ruottissa, Tornionlaaksossa ja Meänmaassa on noin kolme förlaakia jokka julkaisevat pääosissa eli paljon meänkielistä kirjalisuutta.
1. Kirjailiala Bengt Pohjanen on yks: Barents publisher
2. Tusentila Birger Winsa on Meänkielen förlaaki
3. Yhistys Svenska Tornedalingars Riksförbund - Tornionlaaksolaiset - Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys omistavat Kaamos förlaakin


Wp/fit/Meänkielen fööretaakaria.
Meänkieli ja suomi on 30 vuoen aikana kehittäny piian noin 50 työpaikkaa Ruottin Tornionlaaksossa enimäksheen julkisella sektorila. Useimiten koulutuksen kulttuurin ja meetian aloila. Nykysin kans jokhainen kunta palkkaa ilmottajan joka ossaa suomea ja/eli meänkieltä. Yksityiselä yrittäjän markkinalla on huomattavasti vähemin virkoja. Harva fööretaakari saattaa ellää meänkielestä eli suomesta. Suuri esimerkki ja poikkeus on kuitekki IKEA, joka on täyesti kakskielinen yritys, on yli sata työntekijää, ja suomi on tärkeä yrityksen kieli koska enemistö ostajista on Suomesta ja on useimiten siksi ummikko suomalaisia. Moni yritys kyllä praataa ja käyttää meänkieltä/suomea kaupankäynissä, mutta harvala on tietoinen, viralinen ja julkinen stratekia tähhään suunthaan. Harva yrittäjän kotisivu on suomeksi ja aina harvempi käyttää meänkieltä markkinointissa.
Teatterin alala ei ole ennää muu ryhmä ko Tornionlaakson kakskielinen teatteri Pajalassa, joka palkkaa noin 5 henkilöä. Mutta on yhä vaikeampi pittää kakskielistä tettaria koska nuorempi kansa ei ossaa meänkieltä.
Kääntäjän alala on aika moni väliaikasesti töissä. Vuoesta 2000 on hyvin paljon julkisia kotisivuja missä löytää meänkielen tai suomen käänöksen tähelisimistä osista. Harva meänkielinen lukkee niitä käänöksiä, mutta niilä on tärkeä sympoolinen vaikutus. Kuitekki seuraavat on paljon käänöstöissä: Ingela Henriksson, Inga-Britt Uusitalo, Bengt Pohjanen, Birger Winsa, Kerstin Johansson, Astrid Hedpalm, Linnea Nylund, Astrid Kruukka ja Regina Veräjä. Piian vielä enemän kääntävät ruottista meänkielheen? Yrittäjä Regina Veräjä on esimerkki kääntäjistä ja toimittajista joka saapi osan työpalkasta meänkielen alalta.
Musiikin alala on esimerkiks Jord, jonka artistit asuvat enimäksheen Pajalassa ja Jord laulaa aika paljon meänkielelä. Jord on kans monta vuotta opettanu koululaisia jokka ei ossaa meänkieltä, laulamhaan paikkakunnan kielelä. Ja sen työn tuloksia alkaa näkymhään aina enemän. Aika laila suosittuja englantinkielisiä lauluja käänethään nykysin meänkielele. Ja niitä laulavat usheimiten nuoret jokka ei ossaa puhua meänkieltä. Youtubeissa net on kuuluttavana. Ennen 2007 oli tuskin yhtään sellaista käänettyä laulua. Se on tuloksia siittä Interreg-prujektista mitä SWEBLUL ja Jord veit 2006-2008, ja mitä Pohjoismaitten karsintakilpailu Laulun Laulut ja Euruuppalainen laulukilpailu Liet Lavlut annoit laajempaa tukea. Laulettu kieli vettää ja viehättää nuoria ja on yks tärkeä instrymentti kielen elvytyksesä. mysiikkiä on nykysin kans uupperan muoossa ko Carina Henriksson siirtyi kotia Lainihoon. Hällä on uupperafestivaalit Lainiossa ja laulaa meänkieleläki.
Musiikin alala Laulun Laulut ja nuorisosatsaus on lopetettu rahanpulan takia. Molemat prujektet veit suurta intressii ja väkeä.
Meänkielen kirjailijoista pittä mainita Bengt Pohjanen, Bengt Kostenius ja Mona Mörtlund. Pohjanen on se joka parhaiten on kehittäny meänkieltä privaattimarkkinassa.
Sitten on toinen katekuria artistia ja kirjailijoita jokka ei ossaa kieltä sujuvasti, mutta jokka ossaavat kuvata monikielisen miljöön ruottiks ja sillä tavala elävät meänkielen kulttuurista. Paras esimerkki tältä alalta on Mikael Niemi, jonka kirja Popyläärimysiikkiä Vittulasta herätti huomioota hyvin monessa maassa. Kirjaa myythin hyvin monessa kappalheessa toistakymmenelä kielelä. Ilman meänkieltä tuskin Niemen kirjalisuus olis ulottunu yhtä kauas.


Wp/fit/Meänkielen jeenysero.
Meänkielen jeenysero merkittee ette miehet ossaavat paremin puhua suomea eli/ja meänkieltä, kun vaimot, jokka useamin väittävät ettei het ossaa kumpaakhaan kieltä, vaikka se saattaa olla heänki äitinkieli. Suomen kielelä oli niin matala staattys ettei haluttu puhua suomea suomalaisitten kans koska se laskethiin ettei se ollu oikeata suomea ja oli jopa yks paskakieli. Ruottinkielisitten kans hävethiin ette osathiin suomea ja ette se kuuluu ruottin kielen puhheessaki ette osathaan suomea. Kielelinen häpeä oli siis kaikhiin suunthiin, ei ollu kotona muuala kun omassa kylässä ja kunnassa missä sai ja saattoi puhua epäviralista meänkieltä. Kielelinen häpeä kehitti nekatiivista kulttuurista kapitaalia. Vaimot ei halunheet puhua matalastaattys kieltä ja muutit kätevämin ruothiin. Suurissa perheissä huomaa ette velimiehet puhuvat suomea/meänkieltä keskenhään, ja sisaritten kans puhuthaan ruottia. Aiemin piethiin kans ette oli fiinimpää mennä naimishiin ummikon kans ja poikkinaintissa oli sen takia selvät jeenyserot.


Wp/fit/Meänkielen kramatiikka.
Meänkielen kramatiikki on julkastu kahesti. Bengt Pohjanen ja Matti Kenttä laait ensi versuunin 1986, joka oli kirjotettu meänkielelä: "Meänkielen kramatiikki". Toisen laajenetun versuunin on Pohjanen ja Eeva Muli laatinheet ruottin kielelä: "Meänkieli rätt och lätt", 2005.


Wp/fit/Meänkielen puhujat.
Saattaa puhua kahentyyppisestä meänkielen puhujista. Yks suurempi porukka joka aivan puhhuu epäviralista meänkieltä, mutta jonka luku- ja kirjotustaito on hyvin heiko ja sen takia koko porukala on heiko meettalingvistinen tietoisuus. Toinen ryhmä puhhuu viralista meänkieltä, jota moni sannoo ette se puhemuoto on suomea, suomensuomea eli porstuasuomea.
Jeenysero on aika huomattava. On aika vanhaa perine ett miehet ossaavat paremin sekä suomea ette meänkieltä, ja vaimot väittävät usemin ette het ei ossaa puhua meänkieltä eikä suomea, vaikka se on useasti heänki äitinkieli.
Koko Ruottissa on arvosteltu noin 150 000 henkilöä jokka puhuvat eli ymmärtävät epäviralista meänkieltä. Stokholmin läänissä tuskin on enemän kun kaks tonoorinkia (s. 1993, 1994) jokka puhuvat jonkin verran ja ymmärtävät aika hyvin epäviralista meänkieltä/suomea. Epäviralista meänkieltä puhuthaan ylheisesti kaikissa rajakunnissa vanheemitten kesken. Noin 40 vuotheen asti ruotti tumineeraa kaikila aloila. Paljon harvempi ossaa viralista meänkieltä, piian vähemin kun 10 000 jolla ei ole isä eli äitiä Suomesta, eli itte ei ole Suomesta.
Jellivaarassa kielenvaihto on menny kauemaksi ja vain noin 50 ikäset ja vanheemat puhuvat jellivaaransuomea muutamissa kylissä. Monet kylät on jo täysin ruottinkielisiä. Ruotti on ainua kieli koulunkartanoilakin paitti piian muutama koulu Haaparannala ja Karesuanossa. Haaparannala lähespä kaikin väittävät puhuvansa suomea eli suomen murretta, vaikka toelisuuessa net useasti puhuvat viralista meänkieltä ja jopa epäviralista meänkieltäki. Termi on monele niin alentava ette välthethään sen käyttöä. Kenho suomi on parempi kun meänkieli.
Jukkasjärvensuomea eli sitä meänkieltä mitä puhuthaan Kirunan kunnassa on piian 10 000 jokka puhuvat eli ymmärtävät sen epäviralista muotoa. Hyvin harva ossaa puhua ja aina vähemin kirjottaa viralista jukkasjärvensuomea, koska säänöt on vaihtelevat kun se puhuttu murre.
Viralista meänkieltä puhuvat net jokka on Suomessa syntynheet, net jokka ossaavat lukea ja kirjottaa meänkieltä. Piian ei ole enemän kun muutama sata henkilöä jokka ei ole Suomessa syntynheet ja ossaavat puhua viralista meänkieltä, mitä moni heistä kuttuu suomeks.


Wp/fit/Meänkielen revitaliseerinki.
=== Rajaylimenevä yhteistyö, raha ja sosiaali ja kulttuuri kapitaali määräävä jos vähemistökielilä on tulevaisuutta ===
Puhua, kirjottaa ja laulaa meänkieltä/suomea pittää sisältää sosiaalista, kulttuurista eli/ja ekonoomista "rahhaa".
Meänkielen/suomen tulevaisuus lännenpuolela riippuu siittä jos kielensuunitteliat pystyvät liittämhään meän- ja suomen kielheen hauskaa, iloa, maholisuuksia ja jännitystä. Net ominaisuuet saavat nuorempia sukupolvia kiinostumhaan vähemistökielistä. Sen vain siviiliyhteiskunta saattaa luoa laulula, filmilä, teatterila, kirjalisuuela, reisuila, kuuluisuuela, meetiala, stipentilä, palkinnoila etc. Häätyy olla maholista nuorila ette päästä etheenpäin meänkielelä ja suomela, siis maholisuuksia sosiaalisheen urhaan luopi jännitystä, iloa ja kiinostusta. Toisin sanoen on ette sen enemän kieli saapi kulttuurista ja sosiaalista kapitaalia sen paremin se kieli ja yhteiskunta kehittyy.
Vanheemat seuraavat toista yksinkertasta linjaa. Kun meänkielelä eli/ja suomela mennee tehhää rahhaa niin raahvaat tulevat käyttämhään niitä kieliä. Kaikki mennee sanoa tiivistämällä: Kun meänkielen/suomen on pystytty luomhaan olevan osana ekonoomisesta markkinasta niin net tulevat kehittymhään ja kasvamhaan. Koulutus, viralinen oikeus käyttää kieliä ja sellaiset julkisen sektorin säänöt ja toiminat ei riitä yksin. Net tukevat prusessia, mutta ekonoominen markkina on kielen elvytyksen yin missä kielet häätyvät saa oman alueen. Ja siviiliyhteiskunnan monikieliset ja -kulttuuriset toiminat on ekonoomisen markkinan ovenaukasia.
Kaikhiin hauskhiin on ette pittää hauskaa.
Euruupan neuvosto otti 2010 yhen resulusuunin missä sanothaan ette vähemistökielilä on suuri putensiaali ollaksheen instrymenttinä ekonoomiselle, sosiaaliselle ja kultturiselle kehitykselle. Olletikki monikielisissä rajamaissa on suuri maholisuus kehitykselle. Mainithaan monta kertaa ette juuri monenlaiset kulttuurifestivaalit (teatteri, filmi, laulu, musiikki etc), jokka vetävät nuoria, on hyvä malli kehittää kiinostusta vähemistökielhiin. Kulttuuri ja monikielisen siviiliyhteiskunnan toiminta on revitaliseerinkin neuvot väittää Euruupan neuvoston resulusuuni. Aktiivi monikielinen siviilyhteiskunta kehittää sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia meänkielheen ja suomheen, mikä on eelytys ette nostaa meänkielen/suomen staattysta.
Toisin sanottu se resulusuuni kertoo ette ei ole mithään mukavampaa kun pittää hauskaa. Kun on hauska vähemistökielilä alethaan asosieeramhaan iloa vähemistökielitten kulttuurissa. Hauskuus on se insittamentti eli porkkana joka vettää nuoria. Ja sillä tavala kielitten ja kulttuurin revitaliseerinki alkaa elämhään ommaa elämää yhteisessä tavalisessa ja ylheisessä ekonoomisessa markkinassa. Laulula alethiin yhistämhään Meänmaata 1983, ja piian laulettu kieli on voimakhaampi revitaliseeramhaan kieliä kun puhuttu kieli?
Kielen ja kulttuurin revitaliseerinki pittää olla hauskaa.
Ympäri Euruuppaa kulttuurityrismilä laskethaan olevan suuri putentiaali. Sen mukhaan uusila kulttuurkäsitheilä kun Meänmaa mennee vettää paljon väkeä omala kulttuurila. Meänmaa on neljä-kielinen ja monikultturinen maa. Meänmaan itea kielitten ja kulttuurin revitaliseerinkistä on hyvinkin yksinkertanen. Ajatus on ette jos kehittää stryktyyriä missä sekä asukhaila, lapsila, nuoremila, vanheemila, vaimoila, miehilä ja kävijöilä on hauskaa ja se stryktyyri asosieeraa meänkielen/suomen/saamen kielen kansa molemin puolen väylää niin se sinänsä alkaa pikkuu hiljaa kehittämhään ommaa voimaa ja stryktyyri alkaa kantamhaan itteänsä. Suuriin piirtheen tehtiin samhaanlaihin kun Ruottin Tornionlaakson kulttuurista infrastryktyyriä alethiin rakenthaan uuela tavala 1880-luvun loppuvuosina.
Epäviraliset kansantarinat olit 1800-luvun kansan, kielen ja kulttuurinrakentajana. Nyt on maholisuuet paljon laajemat ja voimakhaamat: kansantarinat, laulu, oma histuuria, musiikki, tansi, taije, teatteri, festivaalit, kirjalisuus, museot, kulttuurisankarit, kaikenlaiset leikit etc on net neuvot millä revitaliseeraa kieltä ja viepi pitkhään aijan eristetyn meänkielen takashiin ekonoomisheen markkinhaan missä se saapi ommaa vauhtia ja kehitystä. Olletikki pittää mainita ette internetti tarjoaa erinomaisia instrymenttiä revitaliseerinkile. Naamakirja ja Wikipeetia on esimeriks kaks mitä parhaimista välinheistä vaikuttamhaan kolektiivishiin asentheishiin. Niilä neuvoila saatethaan aukoaa ovia siviiliyhteiskunthaan ja epäviraliset stryktyyrit saavat pikku hiljaa siviiliyhteiskunnan kautta viralisempaa stryktyyriä, joka alkaa vaikuttamhaan suorhaan yksityisitten perheen elämhään, asentheishiin ja ajatukshiin. Sillon meänkielen/suomen kielen koulutus asettuu kulttuurisheen konteksthiin eikä leiju tyhjyyen päälä. Koulutus ulottuu sillon koko yhteiskunnan elämänkokemukshiin, tuntheishiin, elämykshiin ja pyrkimykshiin. Tulisielut on net tärkeimät yksityiset henkilöt jokka pystyvät välittämhään tietoja epäviralisesta mailmasta viralisheen julkisuutheen.


Wp/fit/Meänkielen sanakirjat.
kylttyyriset asentheet määräävät minkälaista kylttyyrista näkökulmaa kehitethään ja minkälainen stryktyyri sanakirhjoin asetethaan. 1980-luvula alkoi kans kehitys meänkieliselle sanakirjale. Alethiin laatimhaan ensimäistä sanakirjaa, jonka Matti Kenttä ja Erling Wande toimitit ja se tuli ulos 1992: "Meän kielen sanakirja". Piethiin tärkeänä ette veratta suomen kielheen. Noin 10 000 sananen kirja oli kuitekki puoleksi kolmekielinen: meänkieli - ruotti - suomi, ja ruotti - meänkieli, koska halvathiin ette suomalaisetkin sais oppia ommaa murretta ja ette meänkieliset näkisit koska ja millä tavala meänkieli poikkeaa suomen yleiskielestä. Ei se kolmekielinen ote ollu kuitenkhaan läpi koko sanakirjaa, koska meänkieliset sanat useasti oon täysin samat suomeksiki. Kysyntä oli suuri ja kirjaa painethiin kahessa-kolmessa? painossa. Samana vuona Birger Winsa julkasi "Jellivaaran suomen sanakirjan". Molemilla sanakirjoila oon se tunnusmerkki ette net pyrkivät kuvvaamhaan sanavarastoa vain Ruottin Tornionlaaksossa ja Jellivaarassa, siis niinku meänkielinen siiviiliyhteiskunta jo oli toiminu toista vuosikymmentä. Samala siittä otheesta meänkieli menetti kontaktin pikku hiljaa suomen kielen kansa..
Tuleva meänkielen sanakirjakos?
Meän kielen sanakirja oon myytty lophuun jo 1990-luvun loppupuolela ja sen jälkhiin ei ole yhtään sanakirjaa ollu ostettavana, paitti yksinkertanen vihko, "Jellivaaran suomen sanakirja", joka ei ollu tehty ylheisheen käythöön ja oli vain jälkitulos Birger Winsan väitöskirjatyöstä. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys, STR-T, oon ollu aikheissa useampia vuosia ette julkasta laajeman meänkielisen sanakirjan. Kesälä 2011 ilmotethaan ette yhistys Meän akateemi, jonka Ruottin Tornionlaaksolaittien Kansalinen Yhistys, STR-T omistaa, luultavasti tullee julkaisemhaan sanakirjan kevväilä 2012, mutta ei ole vielä selvää kuinka monta sivua ja montako sannaa suursanakirja sisältää. Koko meänkielen sanasto mahtuu kuitekki yhteen kirhjaan. Sanakirjan perspektiivi oon ette ottaa mukhaan vaan sanoja Ruottin Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Sanatietoja Suomen Tornionlaaksosta, kveenistä eli pohjoissuomen murrealuelta oon jätetty ulkopuole.e.
Toimittajat oon Märta Nylund, Birgitta Rantatalo ja Erling Wande. Meän akateemi laatii sanakirjaa yhteistyössä Valtion Kielineuvoston kansa ja saapi rahalista tukea valtiolta ja kunnilta: Valtion Kielineuvosto, Valtion kylttyyrineuvosto, Jellivaaran, Kirunan, Pajalan, Matarengin ja Haaparannan kunnat. Meän akateemi, academia tornedaliensis järjestää ensimäisen seminaarin yhessä sarjassa missä keskustelthaan kuinka pittää ja pitäis tavata meänkieltä. Seminaari piethään 10 joulukuuta 2011 Korpilompolossa ja niitten seminaaritten tulokset intekreerathaan normittavaks tavvaukseks tulevassa Meän akateemin sanakirjassa
Ensimäinen Meänkielen sanakirja oli puoleksi kolmekielinen. Tässä toisessa kirjassa oon kylttyyrinen näkökulma supistettu aiemasta sanakirjasta ja suomi oon jätetty kerrala poies. Hakusanan merkitys oon vain käänetty ruottiks ja tuleva kirja oon siis kakskielinen: meänkieli - ruotti. Toinen osa oon: ruotti - meänkieli. Lähespä kaikki sanat tässä sanakirjassa oon otettu Birger Winsan tietokannasta.
Toinen Sanakirja: Meänkielen Iso Sanakirja.
Kaks eri sanakirjaa oon olheet tekeilä jo useampia vuosia: 1. Meän akateemin/STR-T:n suppeampi kaksosanen sanakirja missä sanat oon poimittu Ruottin Tornionlaaksosta, Kirunasta ja Jellivaarasta. 2. Toinen sanakirja, joka kattaa koko pohjoissuomen murrealueen (pohjois Suomi, Ruotti ja Norja), jonka Meänmaan Kieliraati toimittaa: "Meänkielen Iso sanakirja". Ensimäinen osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011 ja kattaa sanat A-K. Kaikkians yheksän-kakstoista ossaa piethään julkaista. Iso Sanakirja tehhään kieliraain jäsenten kesken etäyhteistyönä Sanuri-työkalula.
"Meänkielen Iso sanakirja" oon kolmekielinen molemphiin suunthiin: Meänkieli - ruotti- suomi. Meänmaan Kieliraatin tietokannassa oon kaikki pohjoissuomen sanat Suomen murteiden sana-arkistosta 1880-1940-luvule asti mukana. Kaikki sanat meänkielen literatuurista vuotheen 2007 oon mukana, lähespä kaikki sanat meänkielen sanakirjoista oon mukana, ja 300 saan tiiman nauhoitetuista haastatteluista vuosilta 1957-1992 oon poimittu hyvin paljon sanoja, olletikki Jellivaaran kunnasta. Sen lisäks tietokanthaan oon hyvin moni henkilö kirjottanu yli 10 000 uusia sanoja (2005-2011). Yhteensä oon tietokannassa noin 75 000 meänkielen sannaa, ja näistä noin 26500 sannaa, jokka oon kerätty Ruottin ja Suomen Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä, oon "lahjotettu" Ruottin Torniolaaksolaisitten Kansalisille Yhistykselle, STR-T ja Meän akateemile, joka siis sen tietokannan pohjalta luopi Meänkielen sanakirjan.
Kaksi sanakirjaa - vertailu.
Birger Winsala om omistusoikeuet molemphiin sanakirhjoin. Hänen 26 vuoen aikana kerätty tietokantaa oon käytettyy molemphiin sanakirjatöihin. Meän akateemi tekkee sitä luvatta yhteistyössä Valtion kielineuvoston kansa.
Jos molemat sanakirjat julkaisthaan niin se merkittee ette Meän akateemin/Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen (STR-T) sanakirjan lähespä kaikki sanat julkaisthaan kahesti. Ensin Meänmaan Kieliraatin Iso sanakirjassa tuli luettavaksi 15 joulukuuta 2011 (A-K) ja sitten toisen kerran Meän akateemin sanakirjassa kevväilä 2012.
Johtopäätöksiä sanakirjoitten kylttyyrisista otheista.
Ei ole olemassa yhtään meänkielen sanakirjaa. oon ollu yks verkosto sanakirja meänkieli - ruotti/ruotti - meänkieli mutta sen jouvuthiin rahanpulan vuoksi sulkea, koska kaikki oli aatheelista työtä (2005-2011). Osia siittä www.nordfinska.se löytää: www.meankieli.se ja www.meankieli.com, mutta niitä sivuja ei ole pietty huolossa eli ypptateerattuna monheen vuotheen ja tietokannat näissäkin sivuissa oon vain suppeat keräilyt Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Niissäki vain ruotti-meänkieli/meänkieli-ruotti. Lähespä jokhainen sana näissä tietokannoissa oon siis Birger Winsan työtä ja keräilyä,
Ei ole koskhaan ollu yhtään: Suomi - meänkieli/Meänkieli - suomi sanakirjaa. Meänkielinen, ruottinkielinen eli suomenkielinen ei saata verrata sanastoa ja nähhä mikkä oon erot suomen ja meänkielen välilä jos oon vain meänkieli - ruotti. Ainua maholisuus oppia eroista ja yhtäläisyyksistä oon mielenkuvituksila, ennakkoluuloila ja jos oon oppinu suomea vierhaana kielenä ja sen mitä tuttavapiiri toela ossaa suomea. Ei kelhään ole maholisuuksia analyseerata sanastoitten eroja. Sellainen olematon sanakirja kasvattaa mielenkuvituksia kummastaki kielestä, erot tulevat helpola suuremaks ko net oon. Koska kylttyyrierot Suomen ja Ruottin Tornionlaakson välilä oon jo olemassa ja kylttyyrinen näkökulma sinänsä kielhiin/murtheishiin rakentaa asentheelisia kielieroja ja ennakkoluuloja ja net asentheet luovat käsitheita ko vonnu, porstuasuomalainen ja rajarasimi. Ja siis sen takia kaksielinen sanakirja joka eristää meänkielen pohjoissuomen murtheista vahvistaa olevia kylttyyrirajoja. Sen vähemin joku ossaa viralista meänkieltä sen helpomin rakenethaan kylttyyrirajoja ja lisäthään ennakkoluuloja.


Wp/fit/Meänkielen sanoja.
Meänkieli mikä on puhuttu Meänmaan lännenpuolela on säilyttäny paljon piirtheitä ja on vähemin saanu vaikutheita suomen yleiskielestä ko iänpuolinen meänkieli. Meänkielessä on paljon sanastoa ja piirtheitä itäsuomen ja länsisuomen murtheista. Mutta koska sanastoa on monesta murtheesta niin ei yksikhään erityinen murreryhmä ymmärä meänkielen sanastoa koska net perustuvat kohtapa kaikhiin murtheishiin. Moni sana on vain jäljelä lännenpuolen meänkielessä, sanat mikkä iänpuolela korvathaan yleiskielen sanastola.
Sitten on samoja sanoja ko yleiskielessä, mutta eri merkityksessä.
Sypstantiiviä - ruuhmiinosia - luononsanoja.
Ylheisiä sybstantiivia, ruuhminsanoja ja luonontermiä on esimerkiks
Ruottin lainoja.
Näitä vanhoita murresanoja ja muternia lainasanoja suomalaisella on vaikea ymmärtää. Ja tietysti vastaavat yleiskielensanat on useasti ouvot länsipuolen meänkieliselle.
Meänkieli on lainanu kaks tärkeätä sannaa ruottin kielheen: knapsu 'naiselinen mies' ja vittula (ei mene kääntää).
Omia innovasjuunia?
Muutamala sanala ei ole vastinetta eteläsuomen murtheissa eli suomen kielessä ja saamen kielen lainana on vaikea toeta: tutna 'pöllö', saajo 'jänkän saari' ja vinsa 'mettänen kukkula'. Muutama paikannimi on epäselvä: Matarenki, Juoksenki, Suaninki.
Vukaali muutoksia.
Meänkielessä pruukathaan laittaa vukaali "U" ko suomessa laitethaan O
myös ko suomalaiset pruukaavat laittaa U niin monesti met pruukama laittaa pukstaavin Y


Wp/fit/Meänkielen tausta.
Piian se on väärin kysyä mistäs meänkeli tullee jos vastaus on ette se on aina ollu Meänmaassa? Nyt tiämä ette Meänmaassa on ollu asutusta vähhiinthääns 11 000 vuotta ja jo 2300 vuotta aikaa osathiin tehhä rautaa - taito mitä vain hyvin lukenheet ekspertit nykysin ossaava. Sellainen taito viittaa ette on ollu aika vakituista asutusta kuitekki kystilä. Mutta met emmä tiä mitä kieltä net puhuit - mutta luultavasti jotaki suomen-ugrilaista kielimuotoa.
Sitten tuli noin 800 vuotta aikaa itä- ja länsisuomesta väkeä ja meänkielessä on sen takia karjalan kielen piirtheitä niinku sanat mie ja sie ja paljon sanoja länsisuomesta niinku pitkänen, liepeä ja säserä. Sitten on saamelaisia lainoja niinku vaara, vuongeli, vaain ja autto. Ja viimi saan vuoen aikana on tullu paljon ruottalaisia lainasanoja niinku kruua, biili ja pykinki.
On väitetty aiemin ette länissuomalaiset kielenpiirtheet tumineeraavat meänkielessä. Mutta kartotetussa sanastossa huomaa ette on yhtä paljon eli enemän itäsuomalaista sanastoa meänkielessä.


Wp/fit/Meänkielen tulevaisuus.
Suomi ja meänkieli saavat yhä vähemin puhujia tulevilla vuosikymmenillä. Suurela varmuuela saattaa sanoa ette meänkieli murtheena tullee aina olemhaan vahvana iänpuolea Tornionväylää. Luultavasti sen staattys tullee kasvamhaan vuosien mennessä. Siviiliyhteiskunta tullee yhä enemän rakentamhaan yhteistyötä poikki rajan ja kulttuuriraja tullee sen mukhaan menettämhään oman perintheelisen voiman mikä sillä on ollu asentheishiin suomen kielestä, suomalaisista ja meänkielisistä. Haaparanta ja Tornio tulevat syrjää myön intekroitumhaan yhä enemän ja kakskielisyys kasvaa sen mukhaan. Yritykset tulevat sen takia vaatimhaan kakskielistä henkilökuntaa kaikissa rajakaupoissa. Meänkieli tullee luultavasti aina olemhaan alueen epäviralinen kieli ja jonkin verran kulttuurikieli kirjalisuuessa, teatterissa, lauluissa ja meetiassa. Moni kyllä tullee niinku 2010 kuttumhaan sitä puhemuotoa suomen murtheeksi jos se lähestyy suomen kieltä seuraavina vuosikymmeninä. Suomi tullee olemhaan viralisen kielen nimitys vaikka moni käytänössä puhhuu viralista meänkieltä, jota kuttuthaan suomensuomeksi eli suomen murtheeksi. Meänkielen ja suomen kulttuurinen ja sosiaalinen kapitaali tullee luultavasti kasvamhaan.
Pajalan ja Kolarin yhteistyö tullee saamhaan suuria vaikutuksia tulevista kruuvatöistä ja kielenkehityksen suunta riippuu siittä mistä net kruuvatyöläiset tulevat ja mitä kieliä net tulevat puhumhaan. Mutta saattaa olettaa ette niissäkin kunnissa suomen kieli tulleee saahmaan vahveman aseman molemin puolin väylää. Svappavaaran kruuvan suuri laajentaminen, missä aiothaan työlistää 500 kylhään missä assuu 400 henkeä, vettää luultavasti paljon väkeä Pohjoissuomesta. Meänkielen ja suomen elvytys riippuu siis hyvin paljon kuinka yhteiskunta ylheisesti kehittyy ja siihen on kielensuunitteluila vaikea vaikuttaa. Mihinkä kielensuunittelu helpola saattaa vaikuttaa on kulttuuriturismhiin ja siviiliyhteiskunthaan ja sen alan kielitten käyttöä.


Wp/fit/Meänkieli.
Meänkieli on itämerensuomalainen kieli jota praatathaan ruottissa, sen vanheempi nimitys on tornionlaakson suomi ("tornedalsfinska" vanheempi nimitys ruottiks). Termi meänkieli käytethään viralisesti ruottinkielisissa tekstissäki. Meänkielen termi tornionlaakson suomi merkittee sitä murretta mitä praatathaan Suomen puolela Tornionväylää. Meänkieltä praatathaan Tornionlaaksossa. Ruottin puolela Tornionlaaksoa meänkieli ja suomi oon viralisesti tunnustettuja minuriteettikieliä vuoesta 2000 seuraavissa komuuneissa: Jellivaara, Kiruna, Pajala, Matarenki ja Haaparanta. Vuona 2010 liitethiin Kaihnuun kunta siiheen minuriteettialueesheen ja suomen kieli sai minuriteettikielen staattyksen useamassa komuunissa. Iänpuolela väyliä meänkieli oon yks pohjoissuomen murtheista. Suuriin ero iänpuolen murtheen kansa oon ette missä iänpuolela on saattu Suomen yleiskielen influenssia niin lännenpuolela oon saattu ruottin kielen influenssia, olletikki uusissa termissä. Kielisosioolokinen staattys on hyvin erinlainen ko meänkieli Ruottin puolela. Vuotena 2020 Umeå anto meänkielele viralisen minuriteettikielen statyksen. Meänkieltä praataavat Torniolaaksolaiset
Meänkieli on praatikieltä.
Koska meänkieli on alueelinen kieli Tornionlaaksossa niin sen puhujatki on enimäksheen Tornionlaaksossa. Meänkielen tausta on monessa suomen murtheissa, ja meänkieli on osana pohjoissuomea. Koska kansale ei opetettu suomen kirjakieltä meänkieli jäi puhekieleks misä oon heiko meettalingvistinen tietoisuus, ja sen takia lähespä ilman meänkielistä siviiliyhteiskuntaa, ja se vaikuttaa kielen ekolokihaan ja elvytyspruseshiin.
Kaks praatiformaa.
Aiemin ei ollu ko yks meänkielen forma, nimittäin epäviralinen puhuttu forma. Kirjotettua eli viralista meänkieltä ei ollu, koska se oli suomi. Viralinen meänkieli on se mitä käytethään raatiossa, siiviliyhteiskunnassa, avisissa, ja vaikkapa tässä Wikipeetiassa.
Suomenkielinen ymmärtää hyvin viralista meänkieltä ja suomalaisila on helppo lukea meänkieltä koska sen kramatiikka ei poikkea paljoakhaan Suomen yleiskielestä. Moni väittää sen takia ette meänkieli on pelkkä suomen murre. Mutta meänkieli on saanu kielen aseman kielisosiolookisista syistä.
Sitä meänkieltä mitä puhuthaan köökissä ja saunassa tutuitten kansa on se ylheinen epäviralinen meänkielen puheforma mitä moni meinaa olevan se aito meänkieli. Siinä on enemän kootinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan usheasti kieltä kesken meininkiä ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine.
Meänkieli on aina ollu puhekieli ja harva on osanu lukea ja kirjottaa suomea. Niillä, jokka ei ole oppinheet lukemhaan meänkieltä eli suomea, on vaikeampi puhua viralista meänkieltä ja niillä on sen takia vaikeampi ymmärtää suomensuomea. Heilä on suuri vaatimus ette saa puhua juri sitä epäviralista formaa joka paikassa. Mutta koska sillä on matala staattys kaikin jokka ei ossaa viralista meänkieltä puhuvat ruottia viralisessa puhedumäänissä. Ja siis on suuri ero epäviralisen meänkielen ja suomensuomen välissä, mutta ei viralisessa meänkieliessa ja suomessa. Sen takia moni meänkielen puhuja ei halua tunnustaaa ette on olemassa viralinen meänkieli, koska net ei itte ossaa muuta ko paikkakunnan epäviralista kieltä.
Onkos meänkieli murre vain kieli?
Lingvistisestä näkökulmasta meänkieli on suomen murre. Paitti muutama foneemi jokka on lainattu ruottista tänäpänä niin ei ole yhtään krammatista piirettä mikä ei ole, eli on ollu suomen murtheissaki joskus, vaikka ny suomessa murtheet alekava kuolla ja murtheitten piirteitä käytethään vähemän. Lainasanoja kyllä on paljon ruottista ja net ei ole lainattu suomen murtheishiin. Ja sen takia monela suomalaisella saattaa olla prupleemia ymmärtää meänkieltä.
Suomessa on vanhoita murtheita jokka poikkeaavat enemän yleiskielestä ko meänkieli, niin ko rauman murre mutta sitä voihaan kuttua omaksi kieleksi lingvistiivisesti. Ruottissa on murtheita mitä ei ruottinkieliset ei ymmärä, silti net on murtheet, niinku "älvdalenmål" ja ylikahnuunkieli "överkalixmål". Mutta kielen ja murtheen ero on useamin puliittinen kannanotto ja sosiolookinen ko kielitietheelinen. Paralelli esimerkkiä mennee ottaa useampia. Entisen Jyguslaavian kieli on purkautunu monheen kielhiin: kroatia, serbia ja bosnia. Kolmen kielten variasjuunit on hyvin pienet, mutta tahalhaan rakenethaan syrjää myön kielipuliittisia eroja siiheen missä ei vielä ole lingvistisiä variasjuuneja. Aijan olhoon yksityiset foneemit saavat eetnisen merkityksen, niinku jo Raamattukin kirjottaa schibole äänestä joka erotti akanat jyvistä. Norja ja ruotti olisit yhtä ja sammaa kieltä jos ei olis kahta armeaa jakamassa kielhiin. Kiinassa on useampia kieliä mitä Kiinan valtio kuttuu murtheeksi. Ja sen takia se sanothaan ette kieli on se praatiforma jolla on armea takana.
Kaikki kielet elävät sosiaalisessa yhtheiskunnassa jka kieltä/murretta ei mene erottaa siihen liittyvästa kylttyyrista. Ruottin valtion kielipulitiikka oli rakentanu nekatiivisia asentheita suomen kielestä ja suomalaisuuesta ja sen takia ei ollu yhtään aktiivista yhistystä joka ajoi suomen kielen asioita Ruottin Tornionlaaksossa ko 1980-luvula alethiin ajamhaan minuriteetteitten asioita. Siviiliyhteiskunta halvasi meänkieltä eli pelkkää ruottia. Hyvin moni meänkielinen ja ummikko on vasthaan sekä meänkieltä ette suomea, mutta kyllä yksityisesti praatathaan ette suomi on parempi jos häätyy valita toisen kielen ruottin rinnale. Meänkielen tehtävä on monen mielestä ette purkaa niitä asentheita.
Monet suomalaiset halvaavat sanoa ette Meänkieli on suomen murre, het sanovat ette son vain ruottalaistunutta pohjan murretta, monesti net jokka pietävät meänkieltä murtheena halvaavat jonku suursuomen ja ette torniolaakso olisi osa suomea. Sitte sielä jokku myöski sanovat ette meänkieli häätyy suomalaistaa ja saa net praatihmaan perussuomea. Mutta kans sielä on niitä jokka on samaa mieltä ette met voima pittää meänkieltä kielenä.
Meänkielen piirtheitä.
1. Astheenvaihtelu t:0, esimerkiks lato:laon, sota:soan, maito:maion. Tämä piire on ylheinen koko Pohjoissuomessa ja Itäsuomessa. Son tyypilinen itäsuomalainen piire.
2. H-puukstaaavi kaikissa illatiivissä ja kaikissa passiivissa: talhoon, methään, tulthiin, ostethiin. Tämä piire on tyypilinen koko Pohjoissuomessa ja paikka paikoin Pohjanmaala. Vanhempi forma oli ylheisempi ja näkkyy Kalevalassa: talohon, Pajalahan.
3. –pi pääte on meänkielen tunnusmerkkiä. Jokhaisessa lyhyssä värpissä häätyy panna –pi perhään ko puhuthaan kolmanessa henkilössä, siis: Hän saapi, se juopi, tuo tuopi ja Jumala luopi valtakuntaa. Aiemin oli monitavuisissa sanoissakin ko: Hän ostaapi. Pohjoissuomessa ja muutamissa murtheissa son jäljelä. Ylheisempi vanheemissa murtheissa.
4. Sch-ääne lainattu ruottista: sjeeffi, tjyyli, sjakki, sjurnalisti etc. Tätä äänettä ei ole suomen yleiskielessä.
5. Aspireerattuja /p/, /t/ ja /k/ foneemit lainattu ruottista: t/h/ämppeli, k/h/ap/h/it/h/aaali, t/h/oortta. Tätä äänettä ei ole suomen yleiskielessä.
6. Analyyttisempi kieli ko yleiskieli: pöyän päälä. Länsisuomen murtheet on samala tavala saahneet ruottin kielen influenssia.
Onkos meänkieli h-kieli, pi-kieli vain i-kieli?
Muutamat haluava narrata meänkieltä ja välistä meänkielelä. Kiusaajat sanova ette kaikki ummikot saattava porista meänkieltä. Sole ko panna i:n perhään ruottalaisheen sanhaan niin puhuthaan meänkieltä. Mutta se ajatus ei piä paikkaa. Suomen kieli ja meänkieli ei halua lainata sanoja jokka loppuva konsunantila. Niihin panhaan vukaali päähän ja kohtapa aina –i-vukaali. Niin lainathaan esimerkiks: baari, restayrangi, kioski, pankki, väkseli. Mutta ei kaara, kämppä eli kaasu. Huomaa kätevästi ette jos lainasana loppuu vukaalilla niin ei tule lissäyksiä: kaamera, väkseliloova, sooppa.
Sitten on yks porukka joka sannoo ette meänkielessä ei ole sääntöjä ja kaikki on hyväksytty. Mutta ei ole yhtään meänkielen puhujaa joka hyväksyy tällaisia meininkiä: "Jaaki jikki skuukissa sielä träffasin äljin, mutta se ei ollu jakttiidi niin en kynnanu skjyytata sitä". Son narrausta!
Sunkhaan sole kukhaan koskhaan sanonukhaan, ette meänkielheen senthään jokhaisheen sanhaan Hoota panhaan.
Moni suomalainen uskoo ette meänkielessä saapi panna h:ta joka paikhaan, viskata niinku kryysiä pitkin teitä. Ja niin moni tekkee ko net yrittävä matkia meänkieltä. Mutta tosiasiassa säänöt on hyvin tiukat kuinka h:ta saattaa käyttää. Tässä muutamia ylheisiä piirtheitä.
1. H joka passiivissa niinku esimerkiks: sanothaan, tulthaan, menthiin, ostethiin etc.
2. H joka sanassa missä annethaan suunta eli illatiivi-forma, esimerkiks: suunthaan, talhoin, kauphoin, puohjiin, lathoon.
3. Kaikissa värpissä missä on sama suuntaforma, kolmas infinitiivi muoissa: kalasthaan, kalastamhaan, hakkaamhaan, ostamhaan, osthaan, myyhmään, amphuun, ampumhaan etc.
4. Atjektiivit missä on illatiiviforma: punasheen, rumhaan, kauhniisheen, väkevhään etc.
5. Kaikki sanat jokka loppuva –s:älä saava omistusmuoossa h:n, esimerkiks: kirves: kirvheen, saapas: saaphaan, lammas: lamphaan, hirvas: hirhvaan, kaunis: kauhniin etc.
6. Kaikissa sanoissa jokka loppuvat e-lä niitten jenitiivi muooosa on h: lae: latheen, sae: satheen, mae: matheen, etc
7. Kaikissa monikon perfekti ja pluskvamperfektimuoissa: Net on ostanheet, met olima myyhneet, tet olitta hakanheet etc.
Näitten lisäksi h on muutamissa paikoissa sielä ja täälä. Mutta nämät seittemän sääntöä määräävät hyvin suuren osan meänkielen h:n käyttöä.
Sitten h:ta saattaa huiskuttaa vähän ja panna oman kielituntheen mukhaan. Alkuperänen h on Kalevalassa esimerkiks Pajalahan. Meänkielessä son ensiks hypäny yhen askelheen takashiin ”Pajalhaan”. Ja sitten son muutamissa sanoissa hypäny toisenki askelheen taapäin: ”Pajahlaan”. Sellaiset sanat on esimerkiks: Kainhuun - Kaihnuun, kirhveen – kirvheen, väyhlään – väylhään, tauhluun – taulhuun etc.
Meänkieli kirjakielenä.
1980-luvula alethiin kehittämhään meänkielen ylheisiä kirjotusnormia kirjakielenä.
Tuskin kehittyy yhtenhäistä kirjotusnormia näinä vuosikymmeninä koska olthaan esimerkiks laatimassa kahta eri sanakirjaa missä on kans eri tavvausmallia: Meänkielen Iso sanakirja ja Meänkielen sanakirja.
Suuriin eron on kuitekki epäviralisen meänkielen ja suomen yleiskielen välissä. Sen takia haluthaan leimata viralisen meänkielen suomen murtheeksi. Jokhainen tutkia pittää ette epäviralinen meänkieli poikkeaa huomattavasti suomen murtheista.
Klassinen esimerkki on mitä meänkieliset itte käyttävät: "Lastipiili fuurtraa ööversyyniä". Suomeksi: Kuorma-auto vaatii tarkastusta. Joka ei ossaa ruottia ja suomea ei ossaa epäviralista meänkieltä.
Sanaston eroja.
Meänkielen sanat on suuriimaks osaks samat sanat ko yleiskielessä, mutta arkipäivän meänkielessä on muutamia satoja sanoja, joita ei käytetä eli käytethään eri merkityksessä suomen yleiskielessä.
Histuuria ja muterni aika.
Meänkieliset tulthiin torniolaakshoon Karjalasta ja Tavastiasta het oliva immikrantteja sieltä. Sitte ko net tulivat torniolaakshoon heän murtheet alko sekotumhaan ja sen takia meänkielessä oonki itäisii piirtheitä, esimerkiks sanan loppu "pi" tai pukstaavi "v" esim: Kauvvon tullee iästä. Sitte torniolaaksossa meänkielisilää oli paljon kontaktii saamelaisitten kans ja kielet alko vaikuthaan toishiin, esimerkiks yks syy miksi meänkielessä on pukstaavia "h" kaikkiala voipi tulla saamesta. Muutamia lainasanojaki tulee sieltä mutta net on melkheen kaikki jeokraafisia asioita ja harvemin mithään värpejä. Sitte meänkieliset on elänheet kauvvon ruottalaisitten kans yhessä. Suurin asia meänkielen histuuriassa tapahtu ko Ryssä valtasi ruottilta suomen ja sen takia ruotti alko pölkäämhään kaikkia minuriteettejä. Ruottin valtio oli pitkhään pruuvanu saa meänkieliset ruottalaisiksi, ko ryssä valtas suomen net saivat itean ette torniolaaksolaiset kuuluvatki ryssäläishiin ja ette met emmä voi antaa heän praatia omaa kieltä ja net häyvät praatia ruottia, sen jälkhiin tuli pitkä aika ko meänkieltä alethiin ruottalaistamhaan. Sitte kans se oli hyvin nopheeta ko sole se meänkieli oikheeta suomeakhaan ja sitte ruotti pruuvasi saa meänkielen ruottalaistumhaan jonka takia meänkieliset ei praatanheet meänkieltä kläpeile. Sitte vasta muternila ajala ko meänkielele annethiin minuriteetti kielen stattys ja ei enää häätyny sanoa ette "meänkieli on vain ruottalaistunu suomen murre" vain meänkieliset voivat sanoa ette son oma finni kieli. Sen jälkhiin ko meänkieli sai kielen stattyksen ihmiset alkoivat pitkästä aikaa praatihmaan meänkieltä kläpeile uuesthaan ja ko on tehty meänkielistä metiaa ja ny voi kans oppia kieltä esim yniversiteeteissä on meänkielen revitaalisenki alkanu. Kielen stattys meänkielele on ollu yks paras asia mikä meänkielele on käyny. Tänäpänä kuitenki on ollu prubleemia meänkielen kans, svärigedemokraatterit tekivät äänestyksen kieltää meänkielen praatiminen kouluissa ja yks heän pulitiikkeri sano ette meänkieliset ei kuulu ruottin kansaan saamelaisitten kans.
Alfapeetti ja ääntheet.
Meänkielessä käytethään eri pukstaaveja ko suomessa monessa kohassa, esimerkiksi suomen kielen pukstaavi "š" merkithään sj tai suomen "tš" meänkielessä tj, myöski ääni š on rohki harvinainen suomessa ja käytethään vaan muutamissa ryssän kielississä nimissä ja sanoissa. Meänkielessä taas rohki ushein kuuleepi sanaa ruotti lainoissa, esimerkiksi "informasjuuni" tai "konfirmasjuuni" tulthaan ruottista. Meänkielessä voipi myös käyttää pukstaavia å paikoitten nimissä ja ihmisten nimissä, ko suomessa pruukathaan käyttää vaan ihmisten nimissä. Esimerkiks Umeå.
Kato kansǃ.
Meänkielen sanoja


Wp/fit/Meänkieli (epäviralinen).
Epäviralinen meänkieli on suhteessa viralisheen kielheen ja mennee kans verrata praati- ja kirjakielhiin. Epäviralinen kieli on se mitä praatathaan köökissä ja saunassa tutuitten kansa ja on se ylheinen meänkielen praatimuoto mitä moni meinaa olevan se aito meänkieli, koska viralista meänkieltä ei ole aiemin ollu. Siinä on enemän kootinvaihtoa ja lainasanoja. Muutethaan useasti kieltä kesken meininkiä ja käytethään turhia lainasanoja, siis sellaisia lainoja missä on meänkielen vastine, esimerkiks: moone – kuu, syklata – pyöräilä, fiskata – kalastaa, soovata – nukkua, prästi – pappi. Hyvin suurela osala alkuperäisistä meänkielen sanoila on vastaava ruottalainen niin sanottu turhaa lainaa. Meänkielen taattabaasissa löytyy helpola yli 2000 aika verestä lainasannaa. Esimerkiks saattaa sanoa mutta ei kirjottaa: Kamppi on ollu kova, svoori ja hoorti, mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja oornaintuu (viralinen meänkieli: Taistelu on ollu kova ja vaikea, mutta kyllä se siittä selkiä ja kirkastuu.). Fröökynä prumeneerasi moonsjeenissa (vir. mk: Nuori vaimo käveli kuutamossa.). Mie syklasin suorhaan siinä vääkkorsninkissa, en menny höökerille ja just tuli vänsteriltä päin biili. (vir mk: Mie pyöräilin suorhaan siinä tiehaarassa, en menny oikeale, ja justhiins sillon tuli vasemalta päin biili.) Täälä plandathaan sprookit (Täälä sekotethaan kielet.). Tulleekos läänin utvecklingsledare tänne huomena kranskaamhaan minun bilverkstadsintyg? Missäs biilin kontrollpapper on? Mie häyn huomena lähteä biilbesiktninkhiin ja sen takia häyn tehhä ööversyynin ennen ko lähen. Kävin stämplaamassa arbeetsförmeedlinkissä".
Ei kukhaan ummikko ymmärä kuitenkhaan tätäkhään kieltä koska on aika vähän -i-sanoja, mutta se alkaa kans olemhaan vaikea suomalaisille ymmärtää. Sitä epäviralista meänkieltä on toela vaikeampi ymmärtää jos ei ossaa ruottia ja suomea, mutta sillä epäviralisella kielelä on hyvin matala staattys ja sitä ei käytetä juuri ollenkhaan muuala ko tuttavitten kesken ja sen takia sitä muotoa on vaikea jopa nauhottaakin.
Meänkieli on aina ollu praatikieli ja harva on osanu lukea ja kirjottaa suomea ja sen takia siinä praatimuoossa on heiko meettalingvistinen tietoisuus. Niillä, jokka ei ole oppinheet lukemhaan meänkieltä eli suomea, on vaikeampi puhua viralista meänkieltä ja niillä on sen takia vaikeampi ymmärtää suomensuomea. Heilä on suuri vaatimus ette saa puhua juuri sitä epäviralista muotoa joka paikassa ja se sinänsä on viittaus ette on matalampi kulttuurin tyalismi ko ruottin kielessä. Mutta koska sillä on matala staattys kaikin jokka ei ossaa viralista meänkieltä puhuvat ruottia viralisessa praatitumäänissä. Ja siis on suuri ero epäviralisen meänkielen ja suomensuomen välissä, mutta ei viralisessa meänkieliessa ja suomessa. Sen takia moni meänkielen puhuja ei halvaa tunnustaaa ette on olemassa viralinen meänkieli, koska net ei itte ossaa muuta ko paikkakonan epäviralista kieltä.
Vertailu kahesta kielestä/varieteetista.
Epäviralinen meänkieli: Lastibiili furtraa ööversyniä. Kamppi on ollu svoori ja hoorti mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja ornaintuu.
Viralinen meänkieli: Lastibiili/kuorma-auto vaatii tarkistusta. Taistelu on ollu vaikea ja kova, mutta kyllä se siittä kirkastuu ja järjestyy.
Ruotti: Lastbilen fordrar översyn. Kampen har varit svår och hård men nog kommer det att bli ljusare och ordna upp sig.
Onkohän kyse kahesta eri kielestä vain kahesta eri varieteetista samassa kielessä?


Wp/fit/Meänkieli (kansanusko).
Koska meänkieli on vieläkin enimäksheen puhekieli se on säilyttäny sen paikalisen kulttuurin mitä kirjakielen kehitys on suurissa määrin poistanu muista kielistä. Kansanusko ellää vielä aktiivisena meänkielessä sen takia ette meänkielessä ei ole kehittyny laajasti käytetty kirjakieltä ja kulttuurin tyalismi on sen takia matalampi kun ruottin kielessä. Kieli on tiukemin liitetty paikalisheen kulttuurhiin ja perintheishiin jos siinä kielessä ei ole kirjakieltä. Kulttuuri ja perintheet elävät kielen kautta. Meänkielisellä puhujalla on hyvin vaikeaa käyttää ylheisiä käsitheitä tetyktiivisessä ajattelussa. Intyktiivinen ajattelu on lähespä ainua maholisuus.


Wp/fit/Meänkieli (kirjakieli).
Meänkielen kirjotetut normit perustuvat pääosissa niihin ensimäishiin kirhjoin jokka olit kirjotettu meänkielelä. William Snell Pajalan kunnasta kirjotti kirjan Kamaripirtti 1940-luvula, joka on Erkheikkiläisitten kertomuksia vanhoista aijoista. Sitten kirjotti Johan Lantto Täränöstä toisen kirjan 1960-luvula jonka kielimuotoja profesoori em. Heikki Paunonen tarkisti ja yhtäläisti. Sekä Snell ette Lantto olit Pajalan kunnan asukhaita. Myöhemin alkoi Matti Kenttä, Vojakkalasta, kirjottamhaan meänkieltä Haaparannan avisin palstala. Bengt Pohjanen kirjotti romaanin Lyykeri meänkielelä. Pohjanen on syntyny Kassassa, Pajalan kunnassa. Ja seuraavat kirjailijat olit kansa lähespä kaikin Pajalan eli Matarengin kunnista. Sen takia saattaa sanoa ette kirjakielen pohja on pääosissa Pajalan kunnan murre. Mutta valinta on hyvä koska siinä kunnassa on enniiten halua kirjottaa meänkieltä ja se murrepohja on hyvin samanlainen koko kunnassa ja variasuuni on siis vähänen. Kirunan ja Jellivaaran kunthiin esimerkiks on tullu kruuvatyöläisiä koko Tornionlaaksosta ja Pohjoissuomesta noin 130 vuotta. Murre on sen takia hyvin vaihteleva. Vanhaa Jukkasjärvin murre on sekkaintunu monen murtheen kansa. Sen lisäks on enemän itiumaattisia piirtheitä koska ruottalaistaminen on kasvussa ja vaihteleva murre kehittää epävarmoja puhujia.
Noin 50 meänkielistä kirjaa on kirjotettu ja on noin 20-30 henkilöä jokka ossaavat kirjottaa meänkielelä viralista tekstiä. Viimi kymmenen vuoen aikana on käänetty satoja ja piian tuhansia sivuja viralista ruottinkielistä teksitä meänkielele. On hyvin vähän normia kehitetty mit sanoja pitäis käyttää tuhansille atministratiivile sanoile.
Tuskin kehittyy yhtenhäistä kirjotusnormia näinä vuosikymmeninä koska olthaan laatimassa kahta eri sanakirjaa missä luultavasti on kans eri tavvausmallia: Meänkielen Iso sanakirja ja Meänkielen sanakirja. Ei kummassakhaan sanakirjassa ole tarpheeksi muternia sanastoa. Molemat sanakirjat kuvvaavat enimäksheen sanastoa menheestä aijasta.
Esimerkki kirjakielen eroista suomheen.
Ei ole suuria eroja tällaisissa viralisissa tekstissä suomen kansa. Mutta suuremat erot tälläkin tasola tulevat näköselle jos kirjottaa tekstiä luonosta, elläimistä, jahista, kalastuksesta ja arkipäivän elämästä. Koska niilä aloila on perintheelinen vanhaa sanasto mitä vielä käytethään.
Suuriin eron on kuitekki epäviralisen meänkielen ja suomen yleiskielen välissä. Sen takia haluthaan leimata viralisen meänkielen suomen murtheeksi. Aivan selvästi jokhainen tutkija pittää ette epäviralinen meänkieli poikeaa huomattavasti suomen murtheista.
Klassinen esimerkki on mitä meänkieliset itte käyttävät: "Lastipiili fuurtraa ööversyyniä". Suomeksi: Kuorma-auto vaatii tarkastusta. Joka ei ossaa ruottia ja suomea ei ossaa epäviralista meänkieltä.
Meänkielen kirjakielen kehitys.
Kun on tarpheeks moni joka saattaa käyttä meänkieltä kirjakielenä se sinänsä tullee vaikuttamhaan hyvin monela sosiaalisila ja kulttuurisilla aloila. Koska vähemistökielet on puhekielisiä niin puhujilla on heijot instrymentit analyseerata ommaa puhetta koska heilä on matala meettalingvistinen tietoisuus. Osathaan jonkin verran suomen tekstiä, mutta ruottin kielinen ortokrafi on vallassa meänkielisen mielessä. Kun meänkielinen yrittää kirjottaa niin ei pystytä erottamhaan lyhyitä vukaalia pitkistä, eikä ymmäretä ette on pakko käyttää lyhyjä ja pitkiä vukaalia jos aikoo kirjottaa meänkieltä. Ja sen takia sovelethaan sen mitä osathaan käyttää, nimittän ruottin ortokrafia. Ja kirjotethaan Plåtukoski, Plåsarinsaajo, Gräsplani, Kusivara, etc. Olletikki paljastetu lainasanat haluthaan kirjottaa ruottin ortokrafiala, vaikka yritethään soveltaa suomen ortokrafia suomen kielisille sanoile.


Wp/fit/Meänkieli (kulttuuri kapitaali).
Kulttuuri kapitaali on enimäksheen liitetty henkilöihin ja se on ollu huomattavasti korkeampi Suomen Tornionlaaksossa ja ykskielisissä kunnissa kuin Ylikainus, ja monta kuntaa Västerbottenin ja Jämtlantin sisämaassa (Strömsund, Vilhelmina, Storuman, Sorsele, Dorotea). Niissä alueissa on ollu huomattavasti enemän kirjailioita, muusikkoja, pelmannia ja muita kulttuurin alan henkilöitä jokka on saahneet kuuluisuutta. Samoissa kunnissa ja alueissa on vieläki huomattavasti enemän patshaita, stipentiä, kulttuuri-seuroja, kirjailiayhistyksiä ja sellaista joka nostattaa ja korostaa paikkakunnan kulttuurihenkilöitä.
Antti Mikkelinpoika Keksi on lähespä ainua meänkielinen/suomenkielinen runoilija joka on saanu kunnioitusta ennen 1980-lukua. Keksi eli 1600-luvula. William Snell on ansainu jotakin hänen kirjasta Kamaripirtti ja laulusta Tornionlaakson laulu. Mutta pääasiassa se kunnia on tullu 1970-loppupuolelta lähtien ja myöhemin.1980-luuvla tuli muutos kun Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys, STR-T, ja Tornionlaakson Teatteri perustethiin ja alkoi tulemhaan enemän jokka kirjotit ja lauloit meänkielelä. Meänkielistä kirjalisuutta alkoi näkyhmään ja kultuuri kapitaali alkoi kasvamhaan meänkielessä. 2000-luvula alkoi olemhaan aika moni fööretaakaria jokka sait tuloja meänkielestä. Sitä myön alkoi kans kasvamhaan sosiaali kapitaalia meänkielisessä siviiliyhteiskunnassa sekä alueessa ette sosiaali meetiassa.
Kulttuuri kapitaalia Wikipeetiassa.
Kun vertaa iänpuolta kulttuurihenkilöitä mitä mainithaan Wikipedia ruotti ja suomi on 4 näytteliä iänpuolelta (Junno, Petelius, Juuso, Havas) ja yks lännenpuolelta (Raukola). Kirjailioita, laulajia, ja taitelioita on suuriin piirthein samanvertasta Wikipedian listoissa.
Pääministeriä, ministeriä, valtiopäivämiehiä - vertailu.
Aina näihin päihviin asti meänkielessä/suomessa oli hyvin vähän kulttuurista kapitaalia koska ei ollu muita kunnioitettuja meänkielisiä henkilöitä kun Laestadius ja jokku jokka päänäns ruottinkielisessä toiminassa sait kunniaa kun Ragnar Lassinantti. Esimerkiks on ollu hyvin vähän suomenkielisiä valtiopäivämiehiä ennen 1980-lukua (Lassinantti, Brädefors ja Grym), ja piian joku muu suomenkielinen pappi. Enämpi kun joka kolmas valtiopäivämiehistä, eli 11 entisiä valtiopäivämiehiä (kaikkians 32) ja ummikoita, on siirtynheet ummikkoalueilta etelä Ruottista Tornionlaakshoon ja sen kautta pääsheet valtiopäivile (Kronlund, Häll, Larsson, Holm, Lindh, Löfroth, Gavelin, Carlsson, Sandstedt, Dahlén, Ström). Sitten meänkielen elvyttämisen aikana alkoi tulemhaan vähän enemältä suomen- ja meänkielisiä: Niska, Kero, Wälivaara, Bucht, ja Eriksson. Huomattavasti enemän on ollu ykskielisiä valtiopäivämiehiä aina 1980-luvule asti, vaikka aina näihiin päihviin asti kohtapa kaikin on olheet suomenkielisiä. Kuvvaava on kans ette kaikista valtiopäivämiehistä joka on eustanheet Norrbottenia ei ole kun seittemän valtiopäivämiestä koko aijala jolla on ollu suomenkielinen sukunimi (Mustaparta, Lassinantti, Poromaa, Kero, Niska, Wälivaara, Holma). Niska oli vain sijainen muutaman kuukauen ja Bucht ei ollu vaalipaikala puolueen listala, mutta pääsi sisäle henkilöäänestyksilä. Ei ole ollu yhtään meän- eli suomenkielistä ministeriä Ruottin valtiossa, ja vain yks ministeri läpi aijoitten, joka kyllä on syntyny alueessa (Östros) mutta assuu etelä Ruottissa, on muuttanu sukunimen ruottinkieliseks ja eikä ossaa suomea/meänkieltä. Ruottin Tornionlaakson pääministeriä ei ole ollu yhtään.
Kun vertaa väestöltä pienemphään Suomen Tornionlaakshoon (62564 asukasta Ruottin Tornionlaakson 5 kunnassa = 2,42 valtiopäivämiestä = vpm, ja 39289 asukastaSuomen Tornionlaaksossa = 1,45 vpm) ja ottaa huomihoon ette Suomessa on vähemin valtiopäiväpaikkoja (27135/vpm kohti Suomessa, 25780/vpm Ruottissa) huomaa ette iänpuolelta silti on tullu kaks pääministeriä (Lipponen ja Castrén), hyvin monta valtiopäivämiestä ja kuitekki viis ministeriä (Manninen, J.A. Castrén, Hannula, Lipponen ja Castrén). Kummaltakin puolelta on ollu yks maaherra (Lassinantti ja Hannula).


Wp/fit/Meänkieli (meettatietoisuus).
Kakskielisessä vähemistöalueessa osathaan useasti lukea ja kirjottaa enemistökielelä niinkun Ruottissaki, mutta heiko meettalingvistinen tietoisuus vähemistökielessä. Sama periaate jällaa murtheen ja yleiskielen välissä. Meänkielessä niinkun kaikissa puhekielisissä kulttuurissa on vähemin kulttuurista tyalismiä: viralinen/epoviralinen yhteiskunta. Ja sen takia, moni luku- ja kirjotustaijoton meänkielinen meinaa, ettei ole viralista meänkieltä, vain se epäviralinen muoto. Viralinen meänkieli kuttuthaan suomeksi eli suomensuomeks.
Se matalampi meänkielisen kulttuurin tyalismi on sinänsä pääsyynä miksi lainathaan ruottista meänkielheen. Ruottin kielessä pystythään erottamhaan foneemia ja tiethään erottaa murtheen kirjakielestä ja viralisista muooista. Ajatukset löytävät ja käsittelevät paremin sanoja mitä mennee analyseerata niitten osia ja on paremin käytettävissä. Lukutaijottomassa meänkielessä on vaikeampi miettiä mitä sanoja käytethään koska sanat kulkevat välittöminä ääni- ja tavuryhminä eikä puukstaavina, ja sillon turhaakin laina on maholinen. Kootinvaihto tullee useamin vähemistökielheen. Se matala meettalingvistinen tietoisuus kuvvaa miksi on olemassaa käsitheitä kun suomensuomi, joka sisältää kaikki suomen murtheet ja yleiskielen.
Nykysin tiämä ette meänkielinen prusessaa aivoissaki puhekielen erilä tavala kun kirjakielinen ruotti.
Meänkieli on puhekielinen kulttuuri.
Tyypilisiä piirtheitä puhekielisessä kulttuurissa on ette on matalampi kulttuurin tyalismi, koska on matalampi meettaalingvistinen tietoisuus. Ajatusmailam on enemän sioksissa konkreettisheen ja koethuuun miljöhön, ajattelutapa on intyktiivinen, kokemuksitten perustheela tehhään päätöksiä ja vähemin apstraktitten käsitheistä veethään johtopäätöksiä. Puhekielinen kulttuuri on kans enemän liittyny kansanuskohoon ja sekylariseerinki ei ole yhtä voimaks kun kirjakielisessä kulttuurissa.
Meettalingvistinen tietoisuus muuttaa asentheita monikielisyytheen.
Kun meänkielinen meettalingvistinen tietoisuus kasvaa niin meänkieliset on samassa asemassa kun ruottinkieliset ja kaikki kieliryhmät jokka sait oppia lukemhaan omala kielelä/murtheela noin 500 vuotta aikaa. Ruottin kielessä osathiin lukea jonkin verran raamattua, siviiliyhteiskunta ei ollu sen takia olemassa ja ruottinkielisillä oli vähemin kulttuurin tyalismia. Kun opethiin lukemhaan ja kirjottamhaan ruottiks koko yhteiskunta muuttui.
Ja sitä mukhaan kun meänkielen/suomen meettatietoisuus kasvaa muuttuvat kans asentheet suomen kielheen, Suomheen, rajaylimenevhään yhteiskunthaan ja yhteistyöhön, kveenin kielheen, monikielisyytheen ja -kulttuurisuutheen, monikielisheen siviiliyhteiskunthaan, jopa sanakirjoitten strykthyyrinki jnp. Rajarasismi heikkenee kun kulttuurin tyalismi kasvaa. Vähemistökielinen siviiliyhteiskunta tullee seurauksena kirjakielen kans, ja sen kans seuraa useampia muutosprusessia kun vähemistökielinen luovuus, pyrkimys luoa ekonoomista markkinaa vähemistökielele, itteäkantavia stryktyyriä, julkista ja viralista vähemistökielen yhteiskuntaa etc.


Wp/fit/Meänkieli (pohjoissuomi).
== Meänkieli kuuluu pohjoissuomen murtheishiin ja kielhiin ==
Meänkieli ymmäretty osana suuremasta kulttuurialueesta alethiin kehittämhään jo ennenku meänkieli oli viralisesti tunnustettu kieli 2000. Jo 1998 Bengt Pohajanen käytti termiä Meänmaa siittä alueesta missä puhuthiin meänkieltä yhessä meänkielisessä raatiukursissa, ja Meänmaa sisälsi koko Tornionlaakson. Ja pikku hiljaa yhä enemän opiti lukemhaan ja kirjottamhaan meänkieltä/suomea ja meettalingvistinen ja sitä mukhaan kolektiivinen tietoisuus kasvatti uutta kulttuurista perspektiiviä mielhiin, ja muutti vanhaata menttaalista karttaa missä ei ollu ittää, ja joka ei poistanu meänkieltä pohjoissuomen murtheista eikä suomen yleiskielestä. 2000-luvun alkuvuosina muutosprusessi alkoi saamhaan vauhtia ja moni halusi saa meänkielen lähestymhään suomea. Meänkielen ainua tosentti, Birger Winsa, dikitaliseerasi Meän akateemin töissä 2000-alkuvuosina kaikki pohjoissuomen sanaliput mikkä on mikrufilmissä Suomen murteiden sana-arkistossa Helsinkissä. Sillä otheela meänkieli tuli osaksi yhtenhäisestä hyvin vanhaasta murrealueesta, joka oli sekä kielelisesti ette kulttuurilisesti paljon voimakhaampi. Konsepti kulki poikki kieliä, kulttuuria ja maanrajoja.
Meänkieli ja kveeni on osana laajasta murre- ja kulttuurialueesta. Sillä aiemalla Meän akateemin otheela kontakti suomen kielen kansa tuli luonolisesti paljon tivhiimäksi. Useamat projektit kehittivät 48 000 sannaa taattabaashiin, joka oli pohjana monele yksinkertasille sanavihole tietyiltä kultturi aloilta, jokka Meänkielen förlaaki julkasi: jahti, kalastus, manalaiset, poronhoito, ruoka, ruumis, lumi, vesi, etc. Sanalistat ja -kirjat Birger Winsa toimitti vuosina 2005-2010. Kirjat herätit jonkin verran huomioota ja olletikki "Manalaisitten kirja" elvytti vanhaata suulista perinettä "yliluonolisesta" mailmasta ja vaikutti ette vanhaat suuliset perintheet löysit käyttöä siviiliyhteiskunnassa ja viralisissa ja julkisissa laitoksissa. "Manalaisitten kirja" on ollu pohjana hyvin monele manalaisjutule mitä lähätethiin Meänkielen raatiun "Maakisessa kriinissä". Piian koko Maakisen kriinin itea syntyi juuri Manalaisitten kirjasta, koska se julkaisthiin jonku kuukauen ennenku Maakinen kriini alkoi toimheen?! Maakinen kriini on nykysin kaikila viielä Ruottin vähemistökielilä.
Siittä työstä meänkieliset sanat sait useasti suureman läjän synonyymiä, net olit vain muutamat suureman sananmäärän joukossa. Esimerkiks varpusella oli toistakymmentä synonyymiä, ja meänkielen sanavarasto tuli samala hyvin rikhaaksi. Sanalistat kattavat hyvin sanavaraston erikoisilta aloilta, mutta sanakirjat on yksinkertaisella keinola toimitettu, eikä vielä ole yhtään laajempaa meänkielen sanakirjaa julkaistu mikä yrittää sisältämhään muternin yhteiskunnan sanastoa. "Meän kielen sanakirja" kuvvaa enimäksheen vanhaata kalastus-, jahti- ja maanviljelyskulttuuria ja hyvin moni sana siittä kirjasta on langenu käytöstä. "Jellivaaransuomen sanakirja" kuvvaa pääosilta vain harvinaisia sanoja mikkä poikkeaavat siittä meänkielestä mitä puhuthaan Täränön seurakunnassa.
Kaikki nykyiset sanakirjat on rajotettuja sekä sanamäärästä, puutheelisesta muternista sanastosta ja levikheen näkökulmasta sanakirjat on suppeat. Kehitys jatkoi ja kun Meänmaan Kieliraati perustethiin oli luonolista ette sen laaja pätevyys luopi kans ison sanakirjan joka intekreeraa meänkielen koko pohjoissuomen murrealueen kansa.


Wp/fit/Meänkieli (rajarakentaja).
Useasti väitethään sekä Ruottissa ette Suomessa ette meänkieli keksithiin saataksheen jyrkemän rajan Ruottin ja Suomen välilä. Siittä näkökulmasta meänkieli laskethaan olevan osana olevasta rajarasismistä. Vuoesta 2000 Ruottin/Suomen raja erottaa kahta suomen-ukrilaista kieltä. Harvemin keskustelthaan ette yhä enemän ja piian enemistö Ruottin Tornionlaaksossa puhuvat vain ruottia, ja harva Suomen tornionlaaksolainen ossaa ruottia. Ruottin puolela väitethään ruottin kielelä ette meänkieli on se viiminen naula kieliarkussa joka poistaa suomen kielen Tornionlaaksosta. Toiset väitit ette suomi on tärkeämpi kieli, mutta ette heän lapset ei osanheet muuta kun ruottia. Meänkieliset väitit ette meänkielelä pärjää hyvin Suomessa, paljon paremin kun mitä ruottinkieliset ummikot pärjäävät.


Wp/fit/Meänkieli (sana).
== Mistäs sana meänkieli tullee? ==
Termi meänkieli kehittyi paikkakunnan tasola menny vuosi saala kun suomalaiset kysyit mitä kieltä puhuthaan. Sillon moni sano ette het ei puhu sitä oikeata suomea vain tätä meän kieltä eli meän suomea. Useasti kattothiin laattiale ja vastathiin matalalla äänelä. Häpeä suomen kielestä ruottalaisitten kesken oli ylheinen, ja olletikki vaimot vältit puhua suomea ja ees tunnustaa ette osasit suomea. Oli ja osittain on vieläki meänkielen jeenysero kielitaijossa. Ja suomalaisitten kesken hävethiin kehnoa suomea. Aika moni suomalainen ja tornionlaaksolainen kuttui sitä kieltä "paskakieleks". Meänkieli-termi viralistethiin 1990-luvula ja siittä tuli meänkieli vuona 2000 kun Ruottin valtionpäivät päätit niin. Termi tornionlaaksonsuomi olis vetäny vähän harhaan koska siinä on sana "suomi" mukana. Termi tornionlaakso keskustelthiin, mutta se jäi monestaki syystä poies, mutta moni pittää vieläkin ette se olis ollu paras termi. Aika moni pittää ette se on vähän joutava ja lapselinen sana se "meänkieli". Se merkittee ettei ole aina selvä mitä meinathaan kun joku meänkielinen väittää puhuvansa suomea eli suomensuomea vaikka se tosiasiassa puhhuu meänkieltä.


Wp/fit/Meänkieli (siviiliyhteiskunta).
== Meänkieli ja sen siviiliyhteiskunta ==
Ennen 1980-lukua ei ollu juuri ollenkhaan yhistyksitten fynksjuunia missä käytethiin suomea eli meänkieltä. Ruotti oli lähespä ainua kieli koko siviiliyhteiskunnassa, paitti Laestatialaisuuen aloila. Pääsyy siihen oli, ja on vieläki, ette harva osasi lukea ja kirjottaa suomea/meänkieltä. Meänkieli on aina ollu päänäns praatattu epäviralinen kieli missä on matala meettalingvistinen tietoisuus. Ei sen takia osattu käyttää ammattisanastoa ja viralista suomea/meänkieltä yhistyksitten kokkouksissa ja aina vähemin kirjottaa prutukollia suomeks/meänkielelä.
Koska koko siviiliyhteiskunta oli ruottinkielinen meänkielisillä oli heiko sosiaalinen kapitaali. Ruottin tornionlaaksolaisitten sosiaalinen kapitaali oli liitetty ruothiin. Ja koska harva osasi kirjottaa suomea/meänkieltä ei ollu juuri mithään lieratuuriitta, lauluja, mysiikkia, teatteria, ylheistä meänkielistä eli suomenkielistä kylttyyriä. Mutta oli luonolisista syistä vähemin ruottinkielistä lieratuuriittaki ko vastaavissa ykskielisissä alueissa. Sen takia ei ollu rollimallia onnistunheista henkilöistä, harva meänikielinen meni kunnioittaa, eikä ollu kunnioitettuja henkilöitä (paitti Laestadius), ja monikielisellä kansala oli sen takia heiko kylttyyrinen kapitaali yhtenä seurauksena valtion kielipulitiikasta ja jopa nekatiivista kylttyyri kapitaalia. Saamen kielen lieratuuriis on aina viimi vuosikymmenhiin saakka ollu heiko. Lähespä vain Kirunassa on saamenkielistä lieratuuriitta. Saamelaisia artistia on tullu suuremissa määrin jälkhiin 1980-luvun. Ruottin Tornionlaaksossa oli aiemin aina 1980-luvule asti vähemin taitelioita, kirjailioita,kirjaliaseuroja, eli sellaista joka kunnioittaa siviiliyhteiskunnan henkilöitä kylttyyrin alala, riippumatta mitä kieltä käytethiin, verrattu Västerbottenin sisämaahan ja Suomen Tornionlaakshoon. kylttyyri kapitaali oli heiko ruottin, suomen, saamen ja meänkielelä.
Muutosprusessi alkoi 1970-luvula.
Ennen 1970-lukua ei ollu muternina aikana suomenkielisiä lauluja mitä meänkieliset käytit julkisissa tilasuuksissa. Poikkeus on hengeliset laulut. Lestaatiolaisitten kesken on aina laulettu virsiä suomeks, aina siittä lähtien ko lestaatiolaisuus perustethiin ja se toimii aivan sen vuoksi ette heilä on alusta asti ollu suomenkielinen siiviliyhteiskunta johonka valtio eikä kirkko ulottunu, eikä pystyny lopettamhaan.
Saamelaiset aloit jo 1950-luvula ajamhaan alkuperäiskansoitten asioita, ja sait jonkinlaisen viralisen tunnustuksen Ruottin valtiolta 1970-luvun alkuvuosina. Moni saamelainen ossaa sekä saamea, suomea ette meänkieltä. Niillä on ollu oma flaku vuoesta 1986 ja siis Saame flaku eustaa kans osan meänkielen praatajista. kylttyyrin alala on olletikki Norjan saamelaisila ollu voimakas kehitys 1970-luvulta lähtien.
Ympäri Euruuppaa alkoi 1970-luvula kovvaa toimintaa ette saa minuriteettikielet tunnustetuksi. Läänin koululautakunta alkoi praatamhaan ette pitäis alottaa omasta murtheesta ja liikkua suomea kohti 1970-luvun loppupuolela koska kiinostus suomen kielen kotikielen opetuksheen oli laskussa. 1980-luvula alkoi kova aktiviteetti ette saa meänkieltä käytetyksi kylttyyrin ja siviiliyhteiskunnan aloila. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys STR-T, perustethiin 1981 ja alkoi julkasemhaan "Meikäläinen", joka oli kahela kielelä, myöhemin Meän-aviisi. Läänin koululautakunta julkais meänkielen kuvauksia meänkielelä. Tornionlaakson teatteri alkoi esittämhään näyttelyjä kahela kielelä, käyttämällä kootinvaihtoa, turhia ja tarpheelisia lainasanoja ja sekä meänkieltä ette ruottia. Pajalan raatiu alkoi lähättämhään meänkielelä. Ja STR-T alkoi käyttämhään meänkieltä heän kokkouksissa ja vuosikonkressissa.
Laulu ja mysiikki alotti rajaylimenevää yhteistyötä.
kylttyyrin alala Hasse Alatalo alotti Norrlåtar bandissa laulamhaan suomeks kansanlauluja jo 1970-luvula. Toinen sjiiva tuli 1976 nimeltä Meikäläiset. Alatalo alkoi jo sillon kerräämhään kansanlauluja ja siittä työstä tuli myöhemin kirja. 1978 perustethiin laulubandi Sisaret jokka ensi kertaa tahalhaan lauloit meänkielelä sekä kansanlauluja ette uusia oman tekemiä lauluja. 1980-luvula alethiin yhä enemän kirjottamhaan ja laulamhaan meänkielelä. Kaggen & Bengt lauloit meänkielisiä lauluja.
Suomen puolela oli aina laulettu suomeks mutta ei ollu ennen 1980-lukua yhtään mysiikki yhistystä joka pyrki kehittämhään kontaktia läntheen päin. Tornionlaakson mysiikkiklubi perustethiin 1983, jossa on jäseniä molemin puolen väylää, ja missä sen takia praatathaan meänkieltä, suomea, ruottia ja Tornionlaakson murretta. Yhistys on ensimäinen joka alkoi kehittämhään yhteistä rajaylimenevää siiviiliyhteiskuntaa. Haaparannala tehtiin puliittisia päätöksiä ette laulula kehittää yhteisiä kylttyyrifestivaalia Tornion kansa. Niitä on järjestetty vuoelta 1983 ja Kalottjazz & Blues-festivaali on vain yks vuosittainen suurempi kylttyyritapahtuma.
STR-T oli ainua näkyvä yhistys joka ajoi minuriteettikielen asioita, vaikka tietysti oli aktiivisia Suomi-seuroja Tornionlaaksossa. Ei ollu paikkakunnan yhistystä joka oli suomen kielen puolesta. STR-T ei kuitenkhaan koskhaan kehittäny yhtään Ruottin Tornionlaaksolaisitten flakua. Heilä oli sillon ja vielä 2011 Ruottin flaku yhteisenä sympoolina.
Teatteri kulkee yli rajoja, kieliä ja kylttyyria.
Saamelaisitten teatterit olit jo luonolisista syistä liikkunheet poikki rajoja pitemän aijan.
Rosa Liksom Ylitorniosta kirjotti ensimäisen nuvellin meänkielelä 1980-luvun keskipuolela. Bengt Pohjanen kirjotti ensi kirjan Lyykeri meänkielelä ja ensi teatteripjääsin, Kuutot 1986. Bror Astermo sytytti, loi ja kehitti kakskielistä amatööriteatteria ja Tornionlaakson teatteria. Amatööriteatteria oli yhen aikaa kohtapa joka kylässä ja lähespä kaikin pelasit kahela kielelä.
2000-luvula Tornionlaakson Teatterin ensimäiset onnistunheet vuosikymmenet oli ensi käessä kohtistunnu Ruottin Tornionlaakshoon ja Ruottin tornionlaaksolaisile ja ummikkoruottalaisile. Oli hyvin vähän näyttelijöitä jokka tulit Suomen puolelta. Ja samasta syystä väki ja kattojat olit Ruottista. Mutta 2000 luvula Tornionlaakson Teatteri alkoi hakemhaan yhteistyötä joka kulki yli kieliä, kylttyyria ja rajoja. Tornionlaakson teatteri ja Meänmaan Teatteri järjestit yhessä kolme hyvin suosittuja uupperoita jossa oli näyttelijöitä suomen puolelta, saamelaisteatterista, meänkielisiä ja ummikkoruottalaisia (Joppariuuppera, 2005, Laestadiusuuuppera 2007 ja Sotauuppera 2009). Luonolisista syistä kattojatki tuli monesta maasta, kieliryhmistä ja kylttyyrista.
Teatteriprujekti Iisakki Mustaparta järjesti ensi kerran rajaylimenevää teatteria Haaparannala ja Seittenkarissa 2011.
Tornionlaakson fästiä on järjestetty kuus vuotta aina Luulajan kylttyyritalossa, mutta vieläki harva artisti tullee iänpuolelta rajaväyliä, ja son siinä mielessä nykysin poikkeus muista kylttyyrin toimista.
Haaparanta poikkeus sillanrakentajana.
Haaparanta oli lähespä ykskielinen kaupunki aina 1980-luvule asti, eli kuitekki ei halvattu korostaa ette hyvin moni osasi suomea. Mutta Haaparanthaan alkoi tulemhaan paljon ruottinsuomalaisia Etelär-Ruottista. Ja Haaparannala oli yhistyksiä jokka käytit suomea aina 1980-luvulta lähtien, ja Haaparannala on aina ollu heiko tuki ja kiinostus meänkielele. Sitten alkoi muutosprusessi ko Haaparanta ja Tornio aloit kehittämhään yhteistyötä 1980-luvula. Mutta suomenkieliset yhistykset laskethiin suomalaisiksi eli ruottinsuomalaisiksi koska niitten jäsenet useimiten olit syntynheet Suomessa ja siis ei olheet "oikeat" paikkakuntalaiset. Ja heän kylttyyrinen toiminta ei ollu yhtä näkyvä ko mitä Tornionlaakson Teatteri, Meän raatiu etc olit. Vaikka oli paljon yhteistyötä ja suomenkielistä kylttyyritoimintaa, silti on hyvin vähän suomenkielistä lieratuuriitta eli CD-mysiikkia prutyseerattu Haaparannala.
Haaparannan ja Tornion välilä on suomen kieli ylheinen hyvin monessa pulittisissa ja julkisissa elimissä ja laitoksissa sekä virkamiehitten ette pulitiikeritten kesken. IKEA perustethiin 2000-luvula ja on ensimäinen suurempi yritys joka on lähespä täysin kakskielinen, suomi ja ruotti.
Sosiaali meetia on rajaylimenevää siviiliyhteiskuntaa.
Nämät pyrkimykset ette yhistää länsiläiset ja itäläiset saavat yhä enemän vauhtia monela uusila aloila. Sosiaali meetia on muterni monikielinen siviiliyhteiskunta joka toimii pääasiassa kirjotetussa muossa. Mutta laulettu kieli on silläkin alala kielen elvyttäjä ja saapi yhä enemän huomioota. Meänkielisiä lauluja on viimi vuosina alettu lattaamhaan mistä löytää 40 meänkielistä lattausta (201111).
Käsitheet Meänmaa ja meänkieli on saanheet suurta huomioota jälkhiin 2007 ko Meänmaan Kieliraati perustethiin. Feispukissa on perustettu Meänmaasta vaphaita tukiryhmiä jokka on kätevästi saahneet paljon kannattajia:. Niissä ryhmissä on yhteens yli 5000 jäsentä, mutta moni on mukana monessa (2011-09). Lähespä kaikki tekstit näissä ryhmissä on kirjotettua meänkielelä ja hyvin paljon nuoria on mukana Naamakirjan ryhmissä. Tuki kasvaa nopeasti ja Suomen puolela väylää kirjotethaan internetissä nykysin enniiten meänkielelä. Meänkielelä on nykysin korkea epäviralinen staattys iänpuolela väylää. Ja yhä useampi lännenpuolinne lukkee ja liittyy tähhään meänkielisheen sosiaalisheen siviiliyhteiskunnan verkosthoon.
minuriteettit hakevat ympäri Euruuppaa yhteistä kylttyyria laulun ja mysiikin kautta.
SWEBLUL (Swedish Bureau for Lesser Used Languages), perustethiin 1996 ja eusti kaikkia Ruottin minuriteettikieliä. SWEBLUL järjesti ensi kerran Ruottissa Liet Lavlut Östersundissä 2006. Liet Lavlut on minuriteettikielitten Eurovisjuuni joka Östersundissä ensi kerran sisälsi kaikki tunnustetut minuriteettikielet Euruupassa. Vuosina 2002-2004 sitä oli kuttuttu Liet International, ja net järjestit saman festivaalin mutta vain niile minuriteettikielile jokka olit valtiottomat kielet niinku friisi, saami, baski, ja meänkieli. Mutta siis esim. suomi, ruotti ja saksa olit hylätyt minuriteettikielet koska net kielet on enemistökieliä jossakin maassa. Liet Lalvut 2006 sai suurta huomioota, m.m. raatiu BBC World lähätti koko Ameriikassa pitkän reportaasin laulukilpailusta. Ja vuona 2007 SWEBLUL järjesti Pajalassa Laulun Laulut, Pohjoismaitten, Baltianmaitten ja länsi Ryssän minuriteettikielitten karsintakilpailu, jossa oli sama konsepti ette kaikki minuriteettikielet on hyväksyttyjä. Samana vuona 2007 SWEBLUL alotti yhteistyön mysiikkibandin Jord kansa, ja hait yhessä EU-rahoitusta ette kehittää laulua ja mysiikkia nuoritten kesken missä laulethaan minuriteettikielilä. Siinä prujektissa oli Norja, Ruotti ja Sápmi mukana ja kaikki minuriteettikielet Norjassa ja Ruottissa. Useampia suosittuja konserttia järjestethiin. Nuoret artistit opit laulamhaan minuriteettikielilä vaikkapa Bruce Springsteenin lauluja, vaikka ei osanheet praatia kieltä ja samala kehitit rajaylimenevää monikielistä yhteiskuntaa. Prujekti jatkoi jonku vuoen lissää vähemälä rahala, mutta se lakkautethiin 2010 rahanpulan takia.
Vuona 2008 Luulajassa SWEBLUL, yhteistyössä Euruupan neuvoston ja Luulajan kunnan kansa, järjesti Euruupaan suuriiman minuriteettikielitten laulukilpailun ja kylttyyrifestivaalin. Yli 15000 kävijöitä neljän päivän aikana ja 11 minuriteettikieltä kilpailivat parhaimista lauluista. Hyvin paljon saithiin kansainvälistä meetiakuvauksia.
Jokhaisessa festivaalissa heilui alueelisia flakuja. Jokhaisella minuriteettillä, jokka osalistuit festivaalhiin oli oma minuriteettiflaku mukana ja kaikki heiluit Kulturens husissä Luulajassa. Tietoisuus flauitten merkityksistä ja yhteistyöstä levisi.
Vuona 2009 kaikki laulukilpailut lopetethiin. Ei ennää saanu rahoitusta niihinkhään. SWEBLUL lakkautethiin 2010 koska laulufestivaalkonsepti kehitti yhen Ruottin minuriteettin kesken paljon konfliktia ja rahanpula oli vaikea este toiminalle. Ja toinen seuraus oli ette nuorison mysiikkitoiminta sai kans lopettaa, koska ei ennää ollu laulukipailut vetäjännä
Meänkielen liike hajoaa kielhiin, murtheishiin ja yhistykshiin.
Mutta alkoi jo 1990-loppupuolela tapahtumhaan muutoksia ennenku ees meänkieli oli tunnustettu kieli. Meänkielen liike alkoi hajoaamhaan useamphiin suunthiin, ko huomathiin ette meänkieli tullee tunnustetuksi minuriteettikieleksi ja ko kontaktit muitten minuriteettiitten kansa kasusit ja opithiin millä tavala parhaiten elvyttää minuriteettikieliä. Niin sanotut kveenit järjestit oman yhistyksen missä väitethään ette Ruottissa on alkuperäiskansa jonka nimi on kveenit ja samat kveenit on alkuperäiskansa Norjassaki ja net praativat lannankieltä ja kainuuta. Se yhistys siis keräsi jäseniä sekä Ruottista, Suomesta ette Norjasta ja johtokunnassa on kolmesta maasta jäseniä. Heilä ei ole kieli päämääränä, vain kylttyyri ja jahti- ja kalastusoikeuet. Kveeniyhistys on enimäksheen aktiivi Kirunassa ja niillä on oma flakuki, jonka färit ei asosieeraa Ruottin, Suomen eli Norjan flauitten kansa.
Meänmaasta Bengt Pohjanen praatii jo 1998 yhteisestä Meänmaasta ja Meänmaa perustethiin yhistyksenä 2007. Meänmaan yhistyksellä on oma flaku ja flakupäivä.
Haaparannala on ollu Suomi-Seura, eli vastaavia yhistyksiä, aktiivina vuosikymmeniä ja sielä on muitakin yhistyksiä jokka ajavat suomen kielen asioita. Vuona 2000 perustethiin minuriteettitelekasjuuni (r. Minoritetsspråkdelegation) joka on saevarjo orkanisasjuuni minuriteettikielile. Kirunassa ja Jellivaarassa on ollu Suomi-Seuroja/Kerhoja vuosikymmeniä, vaikka niitä ei ole aina näkyny paljoakhaan ylheisellä kylttyyrisella arenaalla. Tammikuussa 2011 perustethiin Suomi-Seura Pajalhaan. Matarengin kunta aikoo perusti Suomi-Seuran. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistys alotti uuen paikalisen yhistyksen Matarengissa 16 lokakuuta 2011 koska ei menny perustaa yhteistä Meänkielen-Suomi-seuraa. Syy niihin Suomi-Seuroitten perustamisheen on ette halvathaan saa lissää yhteistyötä poikki väylää, niinku malliesimerkki Haaparanta. Ruottinsuomalaisila on kans yks vielä epäviralinen oma flaku, joka on 2010 alkanu saahmaan enemän huomioota.
Se merkittee ette lokakuussa 2011 on kaks yhistystä jokka ajavat meänkielen asioita: Meänmaa ja STR-T. Jokhaisessa Tornionlaakson kunnissa on nyt Suomi-Seuroja, paitrti Mataringissa.
Sanakirjat ja etnonyymit kuvvaavat asentheita monikielisheen siviiliyhteiskunthaan.
Yhistyksitten eroaava suuntaus ko pyrithään eistämhään vähemisökieliä tullee näköselle ko toimitethaan usia meänkielen sanakirjoja ja ko päätethään minkälainen stryktyyri niissä pittää olla. Viimi vuosina on kaks meänkielen suursanakirjaa alettu laatimhaan: Meän Akateemin suursanakirja ja Meänmaan Kieliraatin Iso sanakirja. Molemila sanakirjoila on sama sanatietokanta mutta omat lähtökohat kuinka pittää ymmärtää meänkieltä ja sen siviiliyhteiskuntaa. Asentheet määräävä sanakirjotten styktyyriä.
Viimi vuosikymmenitten aikona on luottu useampia etnonyymiä joka kuvvaava asentheita monikielisheen yhteiskunthaan ja millä tavala kylttyyriraja toimii: rajarasimi, vonnu, porstuasuomalainen, tornedalsfinne, tornionlaaksolainen, meänmaalainen, meänkielinen etc.
Neljä alueelista flakua ja kaks kansan flakua eustavat monikielistä ja -kylttyyrista Meänmaata.
Vuona 2011 on siis neljä alueelista flakua: Saamelaisitten flaku, Kveeniflaku, Meänmaan flaku ja Ruottinsuomalaisitten flaku. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys (STR-T) on tunnustanu Meänmaan flaun, mutta myöhemin peruuttanu sen päätöksen ja ei hyväksy näitä olevia alueelisia flakuja eustamhaan Ruottin tornionlaaksolaisia. Kaikin tunnustavat Ruottin flaun kansa ja on olemassa luultavasti aika paljon ummikoita jokka ei halvaa eikä tykkää muusta flausta ko Ruottin flaku. Suomen flaku on ylheinen iänpuolela väylää ja kaikissa viralisissa tilaisuuksissa, olletikki Haaparannala.
minuriteettiflauista vain Saamen flaku hissathaan viralisesti monessa kunnassa ja julkisessa laitoksessa. Ruottinsuomalaisitten ja kveenitten flakua ei juuri näy ollenkhaan Tornionlaaksossa ja hyvin harvoin mishään muaalakhaan. Meänmaan flaku näkkyy sielä täälä, mutta ei ole 2011 vielä saanu julkista ja viralista tunnustusta, vaikka hyvin monessa Tornionlaakson kuvauksessa aikakauslehissä ja internetti artikkelissa on Meänmaan flaku mukana sympoolina koko Tornionlaaksole, ja siis Meänmaale. Monikielisyys ja -kultturisuus alkaa näkymhään kans kylttyyrin sympoolissa, jokka kaikki peilaavat tietynlaista perspektiiviä alueelisheen kulttuurhiin. Kahessa flaussa on sekä Ruottin ette Suomen flauitten färit mukana. Ei ole yks kolektiivi, vain useampia.


Wp/fit/Meänkieli (sosiaali kapitaali).
Vähemistökielen staattys päätethään siittä kuinka paljon vähemistökieli on keräny sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia. Ja se määrää kielen tulevaisuuen. Tuskin on olemassa yhtään puhekieltä missä on korkea sosiaalinen staattys ja tuskin on olemassa puhekielistä kulttuuria missä on paljon kerätty sosiaalista kapitaalia.
Suomenkielistä kirjalisuutta on hyvin vähän Ruottin Tornionlaaksossa. Meänkielistä/suomenkielistä siviiliyhteiskuntaa ei ole ollu ennen 1980-lukua (paitti Lestaatiolaisuus) ja sosiaalinen kapitaali on sen takia ollu hyvin heiko. Meänkieli/suomi ei päästetty siviiliyhteiskunthaan koska kansaa ei opetettu lukemhaan ja kirjottamhaan suomea. Puhekielissä ei ole siviiliyhteiskunta, joka siis kehittyi kirjakielen kans uskonon raamissa alussa ja sitten koulutuksen kautta koko yhteiskunthaan.
Koska kansa ei osanu lukea eli kirjottaa suomea/meänkieltä niin ei ole juuri ollenkhaan suomenkielistä kirjalisuutta ennen 1980-lukua ja se yks tärkeä syy miksi on heiko meänkielen kulttuuri kapitaali. Mutta koska ruotti on/oli vieras kieli kohtapa koko kansale harva alkoi kirjottamhaan ruottin kielelä ennen 1980-lukua. Ja koska puhekielisen vähemistökielen kansala on matala sosiaalinen staattys ei yhteiskutna ole kunnioittanu Ruottin Tornionlaakson artistia, muusikoita, pelmannia, eli kirjailijoita. Ei ole ollu sosiaalista painoa mishään ette kehittää kulttuuri kapitaalia.
Meänkielele ei annettu eli luottu sosiaalista eikä kulttuurista kapitaalia, ja se on pääsyy miksi kielelä on heiko staattys ja sen mukhaan koko eetnisen itenttiteetti meänkielessä on heiko. 1980-luvula alethiin kehittämhään lauluja, kirjalisuutta, teatteria, siviiliyhteiskuntaa, filmiä etc meänkielelä. Siittä lähtien on meänkielheen liittyny kasvamassa määrin sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia. Ja siltä aijalta saakka saattaa puhua meänkielisestä siviiliyhteiskunnasta ja kunka sen siiviiliyhteiskunnan eri yhistykset arvostelevat ja suhtautuvat meänkielheen ja suomheen ja kuinka net asentheet tulevat näköselle esimerkiks sanakirjoissa.
Nekatiivista sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia.
Paremin saattaa sanoa ette vietty kielipulitiikka kehitti nekatiivista kulttuuri kapitaalia meänkielheen.
Rajaylimenevät stryktyyrit.
Meänkielinen itenttiteetti on sen kasvavan sosiaalisen ja kulttuurisen kapitaalin takia panttu muutospruseshiin ja se on johtanu yhä suuremphaan kiinostuksheen ette kehittää rajaylimeneviä yhistyksiä kun Meänmaa ja Tornionlaakson musiikkiklubi.


Wp/fit/Meänkieli (viralinen).
Viralinen meänkieli on se mitä käytethään raatiossa, monikielisessä siiviliyhteiskunnassa, avisissa, ja vaikkapa tässä Wikipeetiassa. Jokkut käyttävät alentavaa termiä porstuasuomi siittä viralisesta puhemuoosta. Meänkielen käyttöä siviiliyhteiskunnassa määrää kuinka paljon meettalingvististä tietoisuutta kielheen on kehitetty ja minkä verran sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia vähemistökieli kerrää, ja sen mukhaan vähemistökielen staattys päätethään. Ylheisesti ymmärethään ette meänkieli on se epäviralinen puhemuoto mitä ei käytetä julkisissa tumäänissä.
Viralisessa meänkielessä ei ole yhtään turhaata ruottalaista lainaa, ei yhtään kootinvaihtoa ja jonkin verran aika vereksiä stantartisuomen lainoja. Viralinen meänkieli on aivan ylheinen kaikissa julkisissa paikoissa ja on muoto mitä kaikin yrittävät seurata. Meänkielessä ei ole aiemin ollu viralista muotoa ja sitä muotoa kuttuthaan useasti suomeksi eli suomensuomeksi. Aiemin ko meänkieli oli vain murre niin sillon oli raatiun viralinen kielimuoto suomensuomi eli pelkästhään suomi, vaikka tietysti puhuthiin meänkieltä.
Suomenkielinen ymmärtää hyvin viralista meänkieltä ja suomalaisilla on helppo lukea meänkieltä koska sen kramatiikka ei poikkea paljoakhaan Suomen yleiskielestä. Moni väittää sen takia ette meänkieli on pelkkä Suomen murre. Mutta meänkieli on saanu kielen aseman kielisosiolookisista syistä.
Vertailu kahesta kielestä/varieetista.
Epäviralinen meänkieli: Lastibiili furtraa ööversyniä. Kamppi on ollu svoori ja hoorti mutta kyllä se siittä jyysnaintuu ja ornaintuu. Täälä blantathaan sprookit. Miekhään ole ko korkeinthaans yks- ja puoli sprookkinen. Moni on halvsprookkinen.
Viralinen meänkieli: Lastibiili/kuorma-auto vaatii tarkistusta. Taistelu on ollu vaikea ja kova, mutta kyllä se siittä kirkastuu ja selkiää. Täälä sekotethaan kielet. Miekhään ole ko korkeinthaan yks- ja puolikielinen. Moni on puolikielisiä.
Ruotti: Lastbilen fordrar översyn. Kampen har varit svår och hård men nog kommer det att bli ljusare och klarare.
Onkohän kyse kahesta eri kielestä vain kahesta eri varieteetista samassa kielessä? Moni pittää ette aito meänkieli on sen epäviralinen muoto, ja ette viralinen meänkieli on suomea, porstuasuomea eli suomensuomea.


Wp/fit/Meänkielinen.
Meänkielinen on etnonyymi joka on kehittyny viimi vuosikymmenitten aikona kun sana meänkieli on saanu julkisuutta ja käyttöä ja kun alkaa olemhaan yhä enemän ummikoita ruottinkielisiä tornionlaaksolaisia. Meänkieliset on se vanheempi sukupolvi lännenpuolisia jokka puhuva meänkieltä ja olletikki net jokka on meänkielen aktivistia.
Nykyaikana kun sosiaali meetia luopi internetissä toimivaa meänkielistä siviiliyhteiskuntaa on Suomen puolela alkanu yhä enemän puhumhaan ette net on kans meänkielisiä. Puhuthaan muijusuussa ette pitäis kirjottaa omhaan CV:hen ette osathaan sekä suomea ette meänkieltä.


Wp/fit/Meänland.
Meänland on bandi Haaparannalta joka än kääntäny reggiä meänkielele.


Wp/fit/Meänmaa.
Meänmaa on kylttyyrikäsite alueesta joka sisältää Ruottin ja Suomen kunnat molemin puolin rajaväyliä: Tornion-, Muonion- ja Könkämänväylät. Kuuluvat komuunit on: Haaparanta, Tornio, Ylitornio, Matarenki, Pajala, Pello, Kolari, Muonio, Enontekiö, Kiruna ja Jellivaara. Maantietheelinen käsite samasta aluveesta on Tornionlaakso. Sen lisäks on yhistys joka pyrkii eustamhaan Tornionlaakson yhteistä siviiliyhteiskuntaa. Yhistyksen avisi on samala nimelä Meänmaa. Aiemin se sisälsi kans Pajalan-Kolarin yhteistyötä. Kylttyyrikäsite sinänsä on osa siittä sillanrakentavasta kehästä millä revitaliseerathaan minuriteettikieliä
Käsite Meänmaa on siviiliyhteiskunnan tuloksia ja on verrattavissa muihin alueelishiin puliittishiin käsitheishiin: Pohjoiskalotti, Barentsin alue ja Tornionlaakson neuvosto. Net on kaikki tuloksia sosiaalisesta, kylttyyrisesta, ekonoomisesta tarpheista.
Meänkielen herätysliike.
Meänkielen kehitys alkoi 1980-luvula ko alethiin praatamhaan ette paikkakunnan suomen murre onki oma kieli. Aina niihin päivhiin asti mysiikki ja teatteri oli ruottiks lähespä täysin, paitti Hasse Alatalo joka lauloi kansanlauluja suomeksi jo 1970-luvula bandissa Norrlåtar. Suomenkielistä teatteria oli ollu 1950-luvula, mutta ei laajemasti eli enemältä. Suomenkielistä kirjalisuutta ei ollu ollenkhaan ennen 1980-lukua, paitti mitä William Snell ja Johan Lantto olit kirjottanheet meänkielelä.
Meänkielen touhusta syntyi oma yhistys, kakskielinen teatteri, pelmannia, laulajia, kirjailijoita jokka kirjotit, lauloit ja pelasit meänkielen kylttyyria ja kieltä. Tuli meänkielistä kirjalisuutta, opetusta ja jopa tutkimustaki. Raatiu alkoi lähättämhään meänkielisiä prokrammeja. Pajalan kunnassa oli voimakhain meänkielinen liike, vaikka Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisella Yhistyksellä, STR-T, oli kanslia Matarengin kunnassa. Haaparannala ja Jellivaarassa oli ja on heijoin kiinostus meänkielheen. Mutta pikku hiljaa kasusi oma aluveelinen meänkielheen liittyvä siviiliyhteiskunnan sosiaalinen ja kylttyyrinen verkosto ja stryktyyri. Siihen asti kaikki viraliset eli puoliviraliset ja siviiliyhteiskunnan verkostot ja stryktyyrit olit olheet ruottin kielelä pelkästhään (paitti lestaatiolaisuus). Meänkieltä/suomea ei käytetty mishään viralisesti (paitti paikalinen raatiu). Se meänkielinen tunkeutuminen siviiliyhteiskunnan verkosthoin sai pikku hiljaa aina pareman tunnustuksen Ruottin valtion viranomaisilta, mutta heijoman tunnustuken Suomen puolelta missä meänkieli piethiin murtheena ja estheenä suomen kielen kehitykselle Ruottissa. Oulun yniversiteetti oli kuitekki varhain tukipuuna meänkielen kehitykselle. Mutta meänkielen liikheen tunnusmerkki oli koko aijan 1900-luvun loppuvuositten aikana aina ette ei ulottua Suomen Tornionlaakshoon. Meänkieli oli se kieli mitä praatathiin lännen puolela Tornionväylää. Vasta 2000-luvula se liike alkoi leviämhään Suomen Tornionlaakson puoleleki.
Meänmaa.
Ko meänkieli sai viralisen sstatyksen termi "meän" alkoi markkinointi syistä saahmaan suurta huomioota molemin puolen Tornionväylää: Meän festivaali, Meän opisto, Meän talo, Meän markkinat, Meän koulu, Meän hiihto, Meän väylä etc. Koko Suomessa murtheitten staattys oli jo nousussa ja samala paikkakunnan suomen murre sai pareman kiinostuksen ja se liittyi hyvin meänkielen liikheesheen. Aina useamin jälkhiin 2000 käytethään "meän" monesta tapahtumasta ja laitoksesta, olletikki Suomen puolela Tornionväylää. Siittä se "meän" levisi ette alethiin viimen praatamhaan yhteisestä Meänmaasta. Käsite Meänmaa sai aina enemän kuuluisuutta ko Pajalan ja Kolarin kunnat aloit praatahmaan yhteisestä kruua-aluveesta. Suomenkieliset uutiset Ruottissa praatavatki Meänmaasta ko ennustethaan tulevaa ilmaa. Mutta het lainasit termiä Bengt Pohjaselta, joka oli jo käyttäny termiä kymmenkunta vuotta, esimerkiks yhessä kielikursissa 1990-luvula.
Meänmaa on yhteistyötä.
Vielä 1950-luvula ei aina kattottu hyvilä silmilä niitä jokka pruuvasivat kehittää rajaylimenevää stryktyyriä. Oli hyvin vähän siviiliyhteiskunnan toimintaa joka kulki poikki rajotten, kielitten ja kultturitten. Laestadialaisuus on ainua osa siiviliyhteiskunnasta joka aina on liittäny suomenkielisiä yhteen yhistyksheen, riippumatta rajoista. Fyysiset infrastryktyyrit kuljit aiemin pohjoisesta etelhään ja niin pikku hiljaa alkoi siiviliyhteiskunnan verkostot kulkemhaan samhaan suunthaan.
Rajaylimenevää yhteistyötä alkoi saahmaan vauhtia vasta 1980-luvula, samala aikaa ko pulitiikkeritki aloit praatamhaan yhteistyöstä. Ensimäinen kylttyyriyhistys jolla oli johtokunnan jäseniä molemin puolin väylää oli Tornionlaakson mysiikkiklubi joka perustethiin 1983. Pulitiikkerit huomasit kansa 1980-luvula ette yhteistyö on tärkeä Tornionlaakson kehitykselle ja sen takia perustethiin Tornionlaakson neuvosto missä kaikki rajakunnat on eustettuna. ko Ruotti ja Suomi liityit EU:hun alkoi tarve aina enemän kasvamhaan ette saa yhteistyötä poikki väylää koska EU halvaa rakentaa rekiuunia jokka ei seuraa puliittisia rajoja. Raja nähhään nykysin suorana estheenä sosiaali-ekonoomiselle kehitykselle. Haaparanta ja Tornio on siihen suunthaan vetänheet kymmeniä vuosia, mutta fyysiset stryktyyrit vaikuttavat nekatiivisesti kehitykselle. Sosiaalisia ja kylttyyrisia stryktyyriä pruuvathaan kans muuttaa mutta vieläki on harva ylheinen kylttyyriyhistys joka tietoisesti halvaa purkaa vanhaan kylttyyrirajan.
Bengt Pohjanen - ensi meänmaalainen.
Kirjailija Bengt Pohjanen on ollu meänkielen puolustajia kymmeniä vuosia ja praati Meänmaasta jo ennen ko meänkieli oli tunnustettu kieli (1998). Pohjanen huomasi ette meänkielen tulevaisuus riippuu siittä jos meänkieli saattaa lähestyä suomea ja jos meänkieliset lähestyvät Suomen tornionlaaksolaisia. Pohjasen periaate on ette jos meänkieli jääpi yksinhäiseksi kieleksi ilman kontaktia suomen kielen kansa niin sillä ei ole tulevaisuutta, ei viralisena kielenä eli epäviralisena kylttyyrikielenä. Ja sen takia Pohjanen perusti Meänmaan 2005, joka siis pyrkii eustamhaan Tornionlaakson siviiliyhteiskuntaa. Meänmaan hunteerinki on ette yhistää iän- ja lännenpuolen väylää yhtenhäisheen kylttyyrialuveesheen, niinku son ollut kohta aina, paitti viimi sata vuotta. Suomen ja Ruottin Tornionlaakson väylässä on 200 vuoen aikana rakentunu korkea mutta näkymätön kylttyyriraja mitä Meänmaan yhistys aikoo purkaa. Kylttyyriraja on seuraus Suomen ja olletikki Ruottin kielipulitiikasta, joka ei halvanu ette kansa ossaa suomea eli meänkieltä. Yhteistyötä nähtiin vahinkona ja estheenä ruottalaistamisheen ja esimerkiks Laestadiolaisitten rajaylemenevää uskonontyötä entinen Ruottin kirkko ja valtio esti. Ruottin kirkko otti puliittista kantaa vasthaan Laestatiolaisuutta. Net puliittiset päätökset aloit muuttamhaan kylttyyriset ja fyysiset infrastryktyyrit seuraamhaan pitki väylää pohjoisesta etelhään ja vanhaat sitheet poikki väylän katkaisthiin pikku hiljaa 200 vuoen aikana. Ensin katkaisthiin fyysiset infrastryktyyrit ko koulutus, kirkko, posti, tiet, telefuunilangat, byssinlinjat etc. Sitten siviiliyhteiskunta seurasi perässä ja sosiaaliset sitheet aloit rappeutumhaan. Pitkhään oli poikkinaintia esimerkiks, mutta seki ilmiö on vähentyny huomattavasti, ja on enemän tasasempi jeenysperspektiivistä kattoen sitä myön ko Suomen ekonoominen staattys on kehittyny ja lännenpuoliset on tulheet ykskieliseksi.
Meänkieli on kieltä, murretta, pohjoissuomea ja kylttyyria.
Meänmaan Kieliraati on Ruottin ja Suomen ainua meänkielen lautakunta. Siinä on koulutettuja jäseniä molemilta puolen väylää, Norjan kveeniläisiä on mukana ja Rymääniästä saakka on yks apulaisprofessoori kiinostunu meänkielestä. Kieliraati on päättäny ette Meänmaan viralinen kylttyyrikieli on meänkieli.
Meänmaan Kieliraatin kielipuliittinen lähtökohta on ette ei erottaa kylttyyria kielestä, tornionlaakson murtheesta, pohjoissuomen murtheista, suomen yleiskielestä eli aluveen histuuriasta. Kieliraati pittää kans valvoa ja kehittää sekä kielenhuoltoa ette kielensuunittelua koska kielenhuolto on riippuvainen kielensuunittelusta ja kielipulitiikasta. Yks ylheinen linja joka koskee kielipulitiikkaa, kielensuunittelua ja kielenstaattysta on ette yhtenhäisillä kylttyyrisympoolila on suuri merkitys jos aikoo kehittää uutta yhtenhäistä itenttiteettiä ja revitaliseerata minuriteettikieliä. Kansanusko vaikuttasa sekä itenttiteethiin ette kielen revitaliseerinkhiin. Sillä tavala luothaan ja vahvistethaan sekä monikielistä kylttyyristä ja sosiaalista kapitaalia.
Kaikila kansoila on yhtenhäisiä sympoolia jokka liittävät heitä toishiin ja jokka ilmottavat ette olthaan yhtä ja samma kansaa: flaku, kansan lauluja, kirjailijoita, artistia, taitelijoita, kuuluisia henkilöitä, arkkitehtyyri, vaatetus, kylttyyripiirtheitä, kieli, murre, fyysiset infrastryktyyrit, kielen siviiliyhteiskunta, koulutus, meetia, kansanusko jnp.
Meänmaa on päättäny ette Meänmaan flakupäivä on 15 heinäkuuta joka vuosi. Meänmaa on kehittäny oman flaun, Meänmaan passin Meänmaan kansalaisile, teatterin, avisin, Meänkielen Wikipeetian, Kieliraatin, parlöörin meänkieli-suomi, Meänmaan monikieliset kielipaatit, meänkielen sanakirjoja, ja pikku hiljaa kasvaa lissää symboolia pitkin väylää. Meänkielen laajenettu kramatiikka on tekheilä ja Meänmaan kansanuskon viralistaminen on luovuus vaiheessa. Meänmaa on lujasti lisäny siihen pruseshiin missä meänkieltä nykysin kirjotethaan enniiten uuessa internettiverkoston siviiliyhteiskunnassa, Naamakirja eli Feispukki. Käyttäjät on enimäksheen Suomen tornionlaaksolaisia.
Meänkielen iso sanakirja.
Yks lähtökohta jos aikoo nostaa meänkielen staattysta ja herättää kiinostusta on ette kuvathaan millä tavala meänkielen sanasto poikkeaa suomen yleiskielestä. Sen takia on 2010 julkaistu Meänmaan parlöörin missä yksinkertasella tavala kuvathaan eroaavia sanoja. Kieliraatin toinen tehtävä samassa suunassa on ette valmistaa ja laatia meänkielen Iso sanakirjan joka kattaa koko aluveen sanaston ja joka tullee olemhaan meänkielen perusfyntamentti. 75000 sannaa on kerätty ja niistä painethaan 9-12 volyymia sanakirjoja. Ensimäinen iso sanakirja on painovalhmiina, A-K joka sisältää noin 20 000 sannaa. Iso sanakirja sanothaan tullee ulos joulukuussa 2011. Iso sanakirjan sympoolinen fynksuuni yhtenhäisestä kieli-, kylttyyri- ja murrealuveesta saattaa olla tärkeämäpi ko sanakirjan käytänölinen fynksuuni.
Meänmaan kielipaatit.
Meänmaa on kaks kertaa järjestäny kielipaatia (s. kielikylpy) missä sekä meänkieltä, suomea ja ruottia käytethään. Ylikaihnuussa 2010 ja Seittenkaarela 2011. Niissä leirissä lapset ja nuoret saavat leikkiä, rattastaa hevosia, laulaa, lukea, riitata, leipoa, uia, kalastaa y.m. ja koko aijan pruuvathaan ette käytethään meänkieltä eli suomea puhe- ja ohjauskielenä. Samala osanottajat saavat monikielisiä ja -kylttyyrisia ystäviä ja kielipaati jatkuu kotia mennessä.
Meänmaa republikkina?
Kehitys jatkuu ja nyt käythään keskustelua jos Meänmaa, jolla jo on omat passit Meänmaalaisile, kans pitäis päättää mikä Meänmaan staattys on valtioitten ja kävijöitten silmissä. hunteerinkeja on olemassa ette perustaa Meänmaan republikki ja nimittää Meänmaan ensimäisen presidentin, jonka tehtävä on ette levittää Meänmaan käsitettä ympäri Euruuppaa. hunteerinki ei ole ette rakentaa uuen staatin, mutta ette purkaa kylttyyrirajan, kehittää meänkieltä ja suomea molemin puolta rajaväylää. Uskothaan ette käsite republikki saattaa panna lissää vauhtia siihen pruseshiin.


Wp/fit/Meänmaa-Pajala-Kolari.
Pajala-Kolari on aloittannheet yhistystyötä ja heän prujektinnimitys on Meänmaa. Kunnila on oma "parlementti" ja avisi ja käyttävät sellaista kieltä joka viittaa ette het on yhistämässä kuntia. Tämä prujekti sai alun kun alethiin valmistautumhaan ette aukasta kaks kruuvaa molemin puolin Tornionväylää mitä Northland resources Inc. suunittellee. Mutta prujekti rahotethaan EU:n Interregrahoila ja sen takia on suuri maholisuus ette suunitelmat loppuvat kun rahat loppuvat.


Wp/fit/Meänmaalainen.
Meänmaalainen on muterni etnonyymi asukhaasta Ruottin eli Suomen Tornionlaaksossa, joka halvaa enemän rajaylimenevää yhteistyötä kaikila tasoila. Etnonyymi on tulos kylttyyrikäsitheestä Meänmaa.
Vertaa käsitheitä rajarasimi, ruottinsuomalainen, vonnu, tornionlaaksolainen ja porstuasuomalainen
Lähe.
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.


Wp/fit/Meänmaan Kieliraati.
Meänmaan Kieliraati on osa Meänmaan yhistyksen toiminasta. Se on Ruottin ainua Meänkielen kielilautakunta, jossa keskustelthaan meänkielen asioita, kielensuunittelua, kielenhuoltoa, kielipulitiikkaa, ja esimerkiks kuinka kehittää kulttuuriturismia. Kieliraatissa on noin 14 jäsentä neljästä eri maista. Noin puolet jäsenistä on Meänmaan iänpuolelta. Kaikki keskustelu on meänkielelä, se on raatin ainua yhteinen kieli. Kieliraati perustethiin 2009.
Kieliraatin toiminankehä.
Meänmaan Kieliraati olettaa ette meänkieli on osana suurempaa kielelistä ekolokiaa ja sen takia on tärkeä ette kattoa meänkieltä suhteessa muihin kielhiin ja murtheishiin koko Pohjoiskalotilla. Se merkittee ette yhen kielen/murtheen kehitys ja tulevaisuus riippuu hyvin paljon siittä kuinka sen lähikielet/murtheet kehittyvät yhteiskunnassa. Kieliraati aikoo oman pyrkimyksen mukhaan ottaa vastuun sekä kielenhuolosta ette kielensuunittelusta.
1. Kieliraatin tehtävhiin kuuluu ette laatia, kirjottaa ja kehittää informasjuunia, kramatiikkiä, oppikirjoja, sanakirjoja, ym. meänkielestä ja meänkielelä.
2. Kieliraati valvoo ette Meänmaan paikannimet tulevat kaikhiin sjylthiin ja karthoin.
3. Kieliraati pittää kehittää meänkielen käyttöä (ja sen murtheita) kulttuurin aloila (kirjalisuus, laulu, musiikki, teatteri ja filmi), mutta kans muila aloila niinkuin kulttuuriturismi.
4. Kieliraati halvaa olla tivhiissä kontaktissa viralishiin laitokshiin, joitten tehtävhiin kuuluu meänkieli, suomi ja kveeni/kainun kieli.
5. Kieliraati saattaa ottaa kantaa meänkielen yhteiskunnalisista kysymyksistä.
6. Kieliraati pittää tueta ja kehittää suomen kieltä kulttuurin aloila sekä Meänmaan iän- ette lännenpuolela.
Kieliraati tukkee kaikkia Pohjoiskalotin suomen kielen murtheita.
Meänmaan Kieliraatin toiminta.
Kieliraati on järjestäny kaks kielipaatia (2010, 2011), julkassu yhen "parlöörin" 2010, kirjottamassa Meänkielen Wikipeetian, kehittämäsä meänkielen kramatiikin, ja kirjottanu tepattiartikkelia ja kirjotuksia viranomaisille meänkielen asioista. Kieliraati on kans vastuussa kaikesta muusta mitä Meänmaa yhistys on järjestäny ja julkaissu: flakupäivä, Meänmaan avisi, Meänmaan passi etc. Meänmaan mytolokia on luomisvaiheessa ja pyrithään luomhaan, laajentamhaan ja kehittämhään monikielistä siviiliyhteiskuntaa. Nämät tehtävät yhteisesti luovat lissää sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia mihinkä meänkieli, suomi ja pohjoissuomen murtheet on liittynheet. Kun sosiaali ja kulttuuri kapitaalia luothaan monikielisessä ympäristössä vähemistökielet pääsevät elvytyspruseshiin.
Joulukuussa 2011 Kieliraati julkasi ensimäisen osan Meänkielen Iso Sanakirjasta: meänkieli - svenska -suomi. Sarja tullee sisältämhään 3-4 sanakirjaa (20-25000 sannaa/kirja) missä on meänkieli hakusanana, kolme-neljä kirjaa suomi hakusanana ja kolme-neljä sanakirjaa missä ruotti on hakusanana Meänkielen Iso sanakirja. Kattokaa:.
Meänmaa Kieliraatin viralinen staattys.
Meänmaa Kieliraatila ei ole yhtään viralista staattysta. Sitä Kieliraatia ei ole viralisesti tunnustettu mishään Suomessa, Ruottissa eli Norjassa. ei ole tunnustanu sitä meänkielen kielenhuoltajana eli kielensuunittelijana. Se ei saata jättää viralisesti hyväksyttyjä lausontoja Ruottin kielipulitiikhaan koska se ei ole remissi-instansi. Kieliraatilta ei kysytä nevuoja eli mielipitheitä meänkielen eli Meänmaan kulttuurin asioista. Sen pohja on siis täysin aatheelinen.


Wp/fit/Meänmaan Parlööri.
Meänmaan Kieliraatin ensimäinen tehtävä oli ette kuvata yksinkertasella tavala meänkielen ylheisiä sanoja ja piirtheitä verrattu suomen yleiskielheen, ja kuvata mikä on meänkieli. "Parlööri" julkaisthiin 2010. Katto.


Wp/fit/Meänmaan avisi.
Meänmaa eli Meänmaan avisi on ainua avisi joka on kirjotettu pelkästhään meänkielelä. Se julkasthaan sekä Ruottissa ette Suomessa 4 kertaa vuoessa lähtien vuoesta 2009. Kaikki työ on aatheelisen pohjala. Kirjottajat on iän- ja lännenpuolen meänmaalaisia, kveeniä, rymääniäläisia ja muitaki. Meänmaa yhistys omistaa avisin ja Bengt Pohjanen on päätoimittaja.


Wp/fit/Meänmaan flaku.
Meänmaan flaku on Tornionlaakson meänmaalaisitten flaku. Flaun Meänmaa yhistys otti käythöön 15. heinäkuuta 2007, ja se nostethiin ensimäisen kerran flakustankhoon Matarenkissa ja Ylitorniola. Flaun on suunitelheet kirjailija Bengt Pohjanen ja Herbert Wirlöf.
Flaku on kolmefärinen: siinä on kolme samanleveätä, vaakasuoraa raitaa. Färit on ylhäältä lähtien keltainen, valkea ja sininen. Färit tulevat Ruottin ja Suomen flauitten färistä. Herbert Wirlöfin mukhaan färit kuvvaavat kullankeltaista aurinkoa, talvista väylää ja kesän sinistä taivasta. Bengt Pohjasen mukhaan färit kuvailevat kans ikivanhaa tarinaa, joka liittyy itämerensuomalaisheen kanshaan, vepsäläishiin, ja Islannin vanhoin saaghoin.
Lipun sivujen suhe on 7:11, eli sama kuin Viron flaussa.
Flaun vihkimiselä haluthiin symboolisesti yhistää Tornionlaakson eli Meänmaan siviiliyhteiskuntaa yhen ja saman flaun alla. Alue, joka jaethiin kahen valtion, Ruottin ja Venäjän kesken vuona 1809 Haminan rauhassa. Meänmaalaisittten flakupäiväksi on päätetty 15. heinäkuuta molemin puolin väylää.


Wp/fit/Meänmaan fästi.
 Meänmaan fästi (ruottiks Tornedalsfesten) eli Tornionlaakson fästi on kylttyyrijuhla joka järjestethiin kuues kerta Luulajan kylttyyritalossa joulukuussa 2011. kylttyyrijuhlassa on meän- ja jonkin verran suomenkielistä mysiikkia, luentoja, saarnoja, seminaaria, teatteria, näyttelyitä, keskusteluja, markkinaa, kirjanmyyntiä etc. Päävastuussa on Thomas Olofsson. Ajatuksia on ette tulevaisuuessa järjestää samat Meänmaan juhlat Haaparannala, Torniossa ja jopa Rovaniemelelä eli Oulussaki.
Tornionlaakson fästissä on hyvin paljo meänkielen toimintoja näkyvissä. Suomi-seuroitten ja suomen kielen kylttyyrista toimintaa näkkyy hyvin vähän. Ja kaikhiin vähhiiten näkkyy ja kuuluu artistia, luentoja, kirjailijoita, pelmannia jokka tulevat iänpuolelta Tornionlaaksoa. Lähespä poikkeuksetta kaikin jokka essiintyvät Tornionlaakson fästissä on Ruottin Tornionlaaksosta eli Norrbottenista.


Wp/fit/Meänmaan kirjailijat.
Meänkielen kirjalisuutta on seuraavat henkilöt julkaisheet


Wp/fit/Meänmaan musiikki.
Meänkielinen musiikki alkoi kehittymhään 1970-luvula kun Hasse Alatalo Norrlåtarissa teki sjiivoja missä laulethiin paikkakunnan vanhoita lauluja. Yhen sjiivan nimi oli Meikäläinen ja se sai monta meänkielistä alkaa miettimhään ommaa kulttuuria ja kieltä. Mutta Hasse lauloi suomeks ja suomen murtheela. 1970-luvun lopussa Läänin Koululautakunta alkoi puhumhaan ete sattaa opettaa suomea paremin jos alkaa opettamhaan paikkakunnan murretta ensin ja sitten liikkuu suomea kohti.1980-luvula se kulttuuriliike sai vauhtia kun alethiin puhumhaan omasta kielestä. Karl Pekkari oli sillon kouluinspehtööri. Sisaret aloit laulamhaan meänkielelä niinku Kaggen & Bengt. Ja meänkieltä puhuthiin teatterilavala kun Tornionlaakson teatteri perustethiin 1986. Teatterissa on hyvin paljon musiikkia luottu. Vuona 2006 oli ensimäinen kerta kun Tornionlaakson artistia osalistuit Euruupan vähemistökielten laulukilpailhuun, Liet Lavlut. Bändi Jord ja SWEBLUL sait aikhaan Interreg prujektin missä alethiin opettamhan nuoria laulamhaan meänkielisiä käänetyjä poppilauluja. 2007 järjestethiin ensi kerran Pohjoismaitten ja Baltian karsintakilpailu Laulun Laulut. Kaks voittajaa menit siittä Liet Lavluthiin 2008 joka piethiin Luulajassa 16-19 lokakuuta. Laulu- ja kulttuurifestivaalhiin tuli yli 15000 kävijää. Se on vieläkin suuriin vähemistökielitten Euruuppalainen laulu- ja kulttuurifestivaali. Pikku nykysin olematon SWEBLUL, joka eusti Ruottin vähemistöjä, järjesti net. Nyt se yhistys on lakkautettu.
Bandi Jord on laulanu toista kymmentä vuotta meänkielelä.
2000-luvula on Raj Raj Band noussu Meänmaan suositumaksi porukaks joka laulaa meänkielelä. 2012 bandi pelasi ensi kerran Suomessa, Suomen Pellossa täyele Sporthallile missä oli 600 toolia.


Wp/fit/Meänmaan ovilukku.
Meänmaan perintheelinen ovilukku on luuta joka panthaan yli oven kahvan pääle makkaamhaan. Lukku antaa kävijälle tietoa ettei ole kethään kotona ja sen takia ei tarvitte mennä sisäle eli tulla aina kartanolle asti. Ovi oli aina auki, ja muuta lukkua ei tarvittu. Lukkua käytethään vieläki ylheisesti, mutta aika useasti yhessä muternin lukun kansa.


Wp/fit/Meänmaan passi.
Meänmaan passi on kulttuuripassi kaikile niile jokka haluavat tueta ajatusta ette rakentaa rajaylimenevää siviiliyhteiskuntaa Tornionlaaksossa. Yhistys Meänmaa on luonu sen ja se on samala jäsenkortti Meänmaan yhistyksheen. Ajatus ette se on yks osa millä kehittää kulttuuriturismia, yhteistyötä ja yhteistä itenttiteettiä.
Passi on kansa Meänmaan jäsenyyskortti ja antaa niile informasuunia ja oikeuttaa heitä äänestämhään Meänmaan Tinkerissä joka piethään joka kesä Meänmaassa.


Wp/fit/Meänmaan taikapäivät.
Meänmaan taikapäivät on net merkkipäivät mitä ennen mailmassa ja jonkin verran vieläkin käytethään ko halvaa ennustaa tulevia ilmoja, satoa, jahtia, kalastusta, etc. Muternila ajala merkkipäivitten tarkat aijat vähän vaihtelevat. Ei esimerkiks Pyhämiesten päivät ole ennää aina 1 nuvemperiä, ja jokku päivät on kerrala kaonheet. Monela merkkiäivälä on suomalaiset nimet ja Ruottin kalenterissa niitä ei aina ole olemassa.
Taikapäivät kertovat tulevista satheista, ilmoista, jahista, kalastuksesta ja kaikesta mitä kyläläinen tarttee tietää ette paremin pärjätä köyhässä ja vaativassa miljöössä. Kaikki nämät tiot taijoista on osana ylheisestä kansanuskosta ja sinänsä on osana laajemasta taikauskosta.
Lähe.
Lars Lampinen & Birger Winsa. 2007. Meänmaan taikoja - Tornedalens spådomar..


Wp/fit/Meänmaan teatteri.
Meänmaan teatteri on osana Meänmaa yhistyksen toiminasta. Kuuluisimat tuotanot on Laestadisuuppera, Joppariuuppera ja Sotauuppera. Johtokunnan jäsenet on molemilta puolen väylää.


Wp/fit/Meänmaan tuttuja.
Tähhään sivhuun tullee kaikki Meänmaat tunnetut henkilöt molemin puolen väylää.


Wp/fit/Mikael Niemi.
Mikael Niemi on syntyny 1959 Pajalassa missähän vieläki assuu. Hän kirjotti kirjan Poppimysiikkia Vittualasta. Niemi ei ossaa puhua meänkieltä, mutta ymmärtää jonkun verran. Hänen äitinkieli on ruotti.


Wp/fit/Mikronesia.
Mikronesian liittovaltio (yleisemin vain Mikronesia) on saaristovaltio Tyynelä valtamerelä, Papua-Uudelta-Guinealta koillisheen. Se sijaittee laajemala Mikronesian alueela, johon sen lisäks kuuluvat Marshallsaaret, Palau, Nauru, Kiribati, Pohjois-Mariaanit ja Guam. Valtio on ittenäinen, mutta vaphaassa yhteyessä Yhtysvalthoin.
Vuosina 1947–1978 nykysen Mikronesian liittovaltion osavaltiot Chuuk, Yap, Ponape ja Kosrae muoostit yhessä Marshallsaaritten, Pohjois-Mariaanitten ja Palaun kansa Tyynenmeren saaritten luottamusalueen. Vuona 1978 Chuuk, Yap, Ponape ja Kosrae päätit yhistyä Mikronesian liittovaltioks. Mikronesian liittovaltio saavutti ittenäisyyen 1986 ja liittyi Yhistyneishiin kansakunthiin 1991. Pääkaupunki on Palikir, joka on Pohnpein saarela.


Wp/fit/Minuriteettikieli.
Minuriteettikieli on niinku nimi kertoo kieli, jolla on vähemin praatajia ko majoriteettikielelä. minuriteettikielilä oli ylheisesti aiemin hyvin heiko sosiaalinen ja kylttyyrinen staattys koska harvassa maassa minuriteettikielelä oli lailista ja jyriitistä asemaa yhteiskunnassa. Poikkeus on esimerkiks ruottin kielen asema Suomessa.
Tyypilisellä Euruupan minuriteettikielelä ei ollu kirjakieltä, eli hyvin vähän käytetty kirjakielinen kylttyyriä, koska aiemin noin 1960-luvula ja taakspepäin harvala minuriteettikielisellä ryhmälä oli äitinkielenopetusta minuriteettikielelä eli -kielestä. Se vaikutti ette harvala minuriteettikielen ryhmälä oli vahva minuriteettikielinen siviiliyhteiskunta ja ekoonominen kehitys oli sen takia heiko. Puhekielisessä kylttyyrissä oli matala meettalingvistinen tietoisuus ja sen takia heijompi kylttyyrin tyalismi.
Kanatan franskankieliset aloit 1960-luvula vaatimhaan oikeuksia. Liikettä kuttuthiin hiljaiseks revulusuuniksi. 1970-luvula alkoi ympäri Euruuppaa liike joka vaati oikeuksia Euruupan minuriteettikielile.
minuriteettikieli on epäviralisen määritelmän mukhaan kieli mitä on praatattu maassa vähhiinhtään 100 vuotta eli kolme sukupoleva ja jonka praatajat väieläkin käyttävät kieltä. Murtheet ei mene laskea minuriteettikieleks. Jittisj ja romani tjib on Euruupan ylheisiä aluettomia minuriteettikieliä.
Alueeliset eli aluettomat kielet.
Euruupan nevuosto on laatinu vähemöstökielitten suojelusopimuksia joita neuvoston jäsenmaat saattavat hyväksyä ja ratifiseerata omhaan lakisäätänthöön. Niissä sopimuksissa on erotettu alueeliset minuriteettikielet aluettomista. Kohtapa kaikila minuriteettikielilä on alue missä niitä kieliä on perintheelisesti praatattu niinku saame, meänkieli ja baskia. Mutta on olemassa kolme minuriteettikieltä jolla ei ole yhtään aluetta missä niitä perintheelisesti praatathaan: romani tjib, jittisj ja viittomakieli/kielet.
Ruottin minuriteettikielet.
Ruottin minuriteettikielet on suomi, saame, meänkieli, romani tjib ja jittisj. Meänkieli oli suomen murre aina vuotheen 2000 ko se murre yhtäkkiä tuli kieleks, koska Ruottin valtiopäivät päätit sen koska Meänkieliset halvasiva ette sitä alethaan kuthuun omaksi kieleksi.


Wp/fit/Miño de Medinaceli.
Miño de Medinaceli on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Miño de San Esteban.
Miño de San Esteban on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Moldoova.
Moldoova (mold. Moldova) eli Moldoovan tasavalta (mold. Republica Moldova) on sisämaavaltio Itä-Euruupassa. Se sijaittee Rymääniän ja Ukrainan välissä. Moldoova kuuluu Ittenäisitten valtioitten yhteishöön.


Wp/fit/Molinos de Duero.
Molinos de Duero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Momblona.
Momblona on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Mona Mörtlund.
Mona Mörtlund on syntyny Kangosessa, Pajalan kunnassa. Hän oli Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen ensimäinen puhheenjohtaja 1981. Hän oli alottamassa meänkielen liikheen. Nyt sen on kirjailija ja tramatiikkeri ja assuu Luulajassa.


Wp/fit/Monakko.
Monakkon ruhtinaskunta eli Monakko (franskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euruupassa. Se on pinta-alalthaan mailman toiseks pieniin ittenäinen valtio varsin Vatikaanin jälkhiin. Valtion pinta-ala on 1,95 kvatraattikilometriä, ja asukhaita on noin 30 500. Ainua rajakranni Franska kertää maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Etelälänsi ja itäpuolela Monakko rajautuu Välimerheen.


Wp/fit/Mongolia.
Mongolian tasavalta sijaittee Aasiassa Ryssän ja Kiinan välissä. Suureks osaks aukimaan peittämä maa on mailman harvimiin asuttu valtio. Mongolia on pinta-alalthaan mailman toiseks suuriin sisämaavaltio Kazakstanin jälkhiin. 1200-luvula Mongolivaltakunta oli suurvalta, joka ulottui laajiimilhaan Kaakkois-Aasiasta Euruuphaan saakka. Sen hallittijoihin kuuluit Tjingis-kaani ja Kublai-kaani.


Wp/fit/Monika Metsävainio.
Monika Metsävainio on Pajalan seurakunnan ensimäinen vaimo pappi. Syntyny Pajalassa ja assuu Lautakoskessa.


Wp/fit/Monteagudo de las Vicarías.
Monteagudo de las Vicarías on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Montejo de Tiermes.
Montejo de Tiermes on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Montenegro.
Montenegro (montenegroksi Crna Gora, ”musta fuori”) on valtio Balkanila, Etelä-Euruupassa. Sen krannit on Albaania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Kosovo ja Serbia. Maa rajottuu osittain Adrianmerheen.
Maa julistautui ittenäiseks 3. kesäkuuta 2006. Montenegro oli aiemin ittenäinen ruhtinas- ja kuninkaskunta vuoesta 1878 aina ensimäisen maailmansoan lophuun.
Montenegron tähelisimät kaupunkit on pääkaupunki Podgorica (139 100 asukasta), Nikšić (57 600), Pljevlja (18 800) ja Bijelo Polje (17 100). Aikaisempi kuninkhaalinen pääkaupunki oli Cetinje. Kotorin keskiaikanen vanhaakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluettelhoon.


Wp/fit/Montenegro de Cameros.
Montenegro de Cameros on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Morón de Almazán.
Morón de Almazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Mosambik.
Mosambikin tasavalta eli Mosambik on valtio eteläisessä Aafriikassa. Sen rajakrannit on Etelä-Aafriikka, Swazimaa, Zimbabwe, Sambia, Malawi ja Tansania. Iässä se rajottuu Intian valtamerheen.
Mosambik oli ittenäistymisen aikhoin vuona 1975 yks mailman köyhiimistä valtioista. Maassa puhkesi heti Portugalista ittenäistymisen jälkhiin sisälissota, joka loppui vasta vuona 1992. Ensimäiset vaphaat vaalit piethiin 1994. Mosambik on Portugalinkielisitten maitten yhteisön ja Kansainyhteisön jäsen, vaikka maa ei ole koskhaan ollu osa brittiläistä imperiumia.


Wp/fit/Muddus.
Muddus on paikka ja luononalue Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Mukkajärvi.
Mukkajärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Muonio.
Muonio.
Muonio on kunta ja kylä Suomen puolela Muonionväylää. Munion kunnan pääkylä on Muonio.
Englantilainen linnuntietäjä John Wolley asui Ylimuoniossa 4 vuotta 1853-57 ja keräsi suuren munakokoelman. Häntä sen takia kuttuthiin munaäijäksi. Jostaki syystä hän kaversi Muonionvaarassa olevhaan seitakivheen riimukirjotuksen ruottia ja englantia sekotettu.


Wp/fit/Muonionväylä.
Muonionväylä (r. Muonio älv, suom. Muonionjoki) on Tornionväylän sivuväylä, ja se on yks Ruottin ja Suomen rajaväylistä. Se kulkee Länsi-Lapissa ja sen pittuus on 230 kilometriä. Putouskorkeutta on tällä matkala 205 metriä.
Muonionväylä saapi alun Könkämäväylästä ja Lätäsenon yhtymäkohassa Enontekiön ja Kirunan rajala Markkinan kylän lähelä. Se virtaa enimäksheen etelhään, ko se yhtyy Tornioväylhään Lappean kylän pohjoispuolela Kolarin ja Pajalan rajala. Muonionväyhlään laskevat muun muassa Suomen puolelta Tarvanto- ja Palojoki ja Ruottin puolelta Merasjoki ja Parkajoki.


Wp/fit/Muriel Viejo.
Muriel Viejo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Muriel de la Fuente.
Muriel de la Fuente on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Murre.
Murre on yks kielen varieteetti monesta yhtenhäisestä varieteetista jeukraaffisessa kielialueessa missä on kirjakieli joka normeeraa ja päättää mikkä on murtheita. Murre ei saata olla minuriteettikieli. Sana kielen varieteetti on muterni nimitys murtheele ja sen uuen mallin mukhaan kirjakieliki on yks kielivarieteetti. Varieteetti käsittellee kans sosiaalisia eroja, verrattu murretta, joka on enemän maatietheelinen käsite. Murre on suhteessa kirjakiehleen ja normeerathuun puhekielheen ja sitä puhuthaan tietyila alueila ja son kohta aina asosieerattu matalastaattys puhemuotona. Kirjakieltä tavalisesti räknäthään ette sole murretta ja siis on se iteaali mitä pitäis puhua viralisissa paikoissa. Mutta kielisosiolookisesta näkökulmasta kaikki on kielivarieteettia. Kirjakieli on varieteetti joka on saanu kirjakielen korkeaman staattyksen. Useasti kirjakieli on luottu pääkaupunkin murtheesta, eli jonkun suureman yliopisto alueen murtheesta.
Pulitiikka määrää mikä on kieli ja murre.
Mikä on murre ja mikä on kieli on useasti kielipuliittinen päätös. Kiinassa on murtheita missä ei ymmäretä toisia, ja norja ja ruotti on kaks kieltä vaikka ymmärys on hyvin korkea. Ruottin murretta "älvdalenmål" ei kukhaan ymmärä, muut ko paikkakuntalaiset, mutta se ei ole kieli. Entisessä Jykuslaaviassa on ollu yks kieli. ny sielä on kolme kieltä. Vaphaat valtiot ei halvaa praatata matalastaattys murretta, ja siinä yks syy miksi syntyy uusia kieliä. Murtheela ei ole tavalisesti yhtään armea, mutta kielelä on uaseasti armea tukena. Murtheela on kohta aina matalampi staattys ko murtheen kirjakielelä.
Meänkieli on murre lingvistesestä näkökulmasta. Mutta koska nykyhään kansa itte päättää jos haluthaan murtheen eli kirjakielen siittä tuli kieli ko valtiopäivät niin päätit vuona 2000. Ja meänkieli kirjakielenä on rakenettu pääasialisesti Pajalan ja Ruottin Tornionväylän kunnitten murtheesta. Meänkieli on murre iänpuolela Tornionväylää ja osana pohjoissuomen murtheita.


Wp/fit/Muurame.
Muurame oon komuuni Suomessa Keski-Suomen maakunnassa Jyväskylän keskustasta etelään.
Aiemmin Muurame kuului Korpilahteen, mutta senaatti päätti vuoden 1917 lopulla ette se eroaisi Korpilahden komuunista vuonna 1921. Säynätsalon komuuni erosi Muuramesta vuonna 1924, koska het sano ette Muurame ei huolehtinut Säynätsalon alueen kehityksestä, vaikka sieltä tuli yli puolet verotuloista. Vuonna 1969 Muuramen väkiluku oli 3 364 henkeä.
Vuoden 2017 lopussa Muuramessa oli 10 095 asukasta. Komuunin pinta-ala oon 194,05 km², josta 50km² sisävesiä. Nykyisin Muuramella on yhteistä maarajaa ainoastaan Jyväskylän kanssa.


Wp/fit/Männikkö.
Männikkö on kylä Pajalan kunnassa, Kaihnuunväylän varrela. Täränöstä noin 15 km ylös väylää.


Wp/fit/Mäster Eckhart.
Mäster Eckhart oli keskiaijan saksalainen teolooki, filosooffi, ja niin sanottu mystikko, ja mynkki (n. 1260 – n. 1327), joka kirjotti ihmisen tyalismista, nykyhetkestä, ja uuesti syntymisestä. Mutta Eckhart joutui inkvisisuunin alle ja viethiin fankilhaan uskon takia ja kuoli sinne ennen kuoleman tuomioota - uskothaan. Hänen saarnat ja kirjotukset paavali tuomitti harhaaoppiseksi ja kielsi niitten käyttöä. Nykysin katoolilaiset förlaakitki myyvät Eckhartin kirjotuksia.
Eckhart käytti alueelista saksaa la kansainvälistä latinaa saarnoissaan.
Eckhartia on moni kirjailia, filosooffi ja runolia seuranu ja lukenu: Schopenhauer, Ludwig Wittgenstein, Gunnar Ekelöf, Jacob Böhme, Erich Fromm, Dag Hammarskjöld etc.
Saksalainen filosooffi Schopenhauer meinas ette Eckhartin ajatukset on verrattavissa Islamin, Intian ja Buddismin ajatukshiin. Samoin monet muut tutkiat on väittänhet.


Wp/fit/Naamijoki.
 Naamijoki on kylä Pellon kunnassa.


Wp/fit/Nafría de Ucero.
Nafría de Ucero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Namibia.
Namibian tasavalta eli Namibia on noin kahen miljoonan asukhaan valtio Lounais-Aafrikassa, Atlantin rannala. Namibian krannimaita on Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana iässä ja etelässä Etelä-Aafrikan tasavalta, jonka alaisuuesta Namibia ittenäistyi vuona 1990. Namibian on sanottu olheen viiminen siirtomaa joka ittenäistyi. Etelä-Aafrikan vallan aikasesta kerillajärjestö SWAPOsta on kehittyny maan nykynen hallitteva partii. Kuivassa ja kuumassa Namibiassa on usheita luononparkkia, jokka houkuttavat matkailijoita. Maan vientituloista puolet saathaan kruuvatoiminasta: tiamanttia, kultaa, sinkkiä, plyjyä ja uraania.


Wp/fit/Narkaus.
Narkaus (r. "Narken") on kylä Korpilompolon seurakunnassa, 7 km etelhään Kainulasjärvestä. Kylän pohjoispuolela on pieni asutus Halme. Yks kylän osa Narkausjoela on Aho, missä on asunu muutama, mutta nyt autiot paikat. Kylässä on noin 70 asukasta joista kohtapa kaikin puhuvat meänkieltä.
Narkaus on Kaihnuunväylän rannala ja kylän lähelä on suuri koski, Isokoski kylän alapäässä. Narkausjoki valoaa Kaihnuunväyhlään Narkauksessa. Narkaus sanothaan olla saamen kieltä "njarkka" 'niemi'. Narkausjoki loppuu niemessä Isokosken yläpuolela, puthaan päälä. Krinnun Uno asui Narkauksessa.
Joka kesä järjestethään kylässä. Kalastuskilpailu vettää paljon väkeä koko Tornionlaaksosta.


Wp/fit/Narkausjoki.
Narkausjoki (r. Narkån) valoaa Narkaustunturista alas Kompelusvaaran iänpuolelta ja Kainulasjärven lännenpuolelta Narkauksheen missä se tyhjentää veen Kaihnuunväyhlään. Siihen tullee useampia pienempiä jokia kun Painhausjoki, Pesonen, Kompelusjoki ja Koinujoki. Sen suuriimat kosket on: Riukankosket, Kivikoski, Kurkkio, Saivarkoski, Järämäkosket, Tammerkoski, Hietakoski ja Narkauskoski. Suriimat suanot on Valkamaan suanto, Jokkiinsuu, Iso Järämä, Pikku Järämä, Hietasuanto, Narkaussuanto. Suuriin vuopio on Narkausvuopio.


Wp/fit/Narros.
Narros on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Nattavaara.
Nattavaara on kylä Jellivaaran kunnasssa. Se on oikeasthaan kaks kyllää: Nattavaara station joka rakenthiin kun rautatie tuli kylhään ja vanheempi kylä Nattavaara.
Mickel Ryss eli Ryssmickel sanothaan olevan kylän ensi asukas joskus 1600-luvun loppupuolela, ja se tuli iästä päin. Kyläläisitten omitten perintheitten mukhaan ensimäiset asukhaat olit sotafankia Karjalassa, jokka karkasit fankilasta ja tulit Nattavaarhaan, Ullathiin ja Hakasheen. Se joka perusti Nattavaaran oli Nataniel, ja siittä nimi. Hakasen ensi asukas oli Haakon/Håkan ja Ullathiin tuli Olaus. Kaikin kolme karkasit samasta fankilasta Karjalassa joskus 1600-luvula.
Nattavaarassa puhuthaan vieläkin jellivaaransuomea. Tyypilinen piire siinä kielimuoossa mitä puhuthaan Nattavaarassa, Sarvisvaarassa, Kilvossa ja Purnussa on ette ei ole aina vukaalisointua, siis sanothaan metta, kyla, sen eestä ku mettä, kylä.
Nattavaara on 50 km Jellivaarasta etelhään. Noin 400 asukasta. Rooneoväylä ja sen sivujoki Venetjoki erottaa Nattavaaran Nattavaaran kylästä. Läpi kylä kulki malmireitti Malmivaarasta Strömsundhiin. 1745 malmireitti tuli viraliseksi. Saamelaiset kuljetit malmia ahkiola ja poroila.
Kotiseututalon on voimisteltu ja tupia rakenettu kotiseututalon ympärile.


Wp/fit/Nattavaaran kylä.
Nattavaaran kylä on kylä Jellivaaran kunnassa, rinnatusten Nattavaran (aseman) kansa. Useasti laskethaan molemat yheks kyläksi.


Wp/fit/Nauru.
Naurun tasavalta eli Nauru on saarivaltio Tyynessä valtameressä lähelä ekvaattoria. Se on sekä väestölthään ette maapinta-alalthaan mailman pieniin ittenäinen tasavalta. Kaikista ittenäisistä valtioista se on sekä pinta-alalthaan ette väkiluvulthaan mailman kolmanneksi pieniin. Naurun parlamentti on jäsenmäärälthään kans yks mailman pienempiä, jäseniä on 18. Nauru on mailman ainua valtio, jolla ei ole viralisesti pääkaupunkia, eikä kaupunkia. Maan hallinto sijaittee Yarenissa, joka on kans valtion suuriin asutuskeskus. Naurun klimaatti on trooppinen ja maasta löyethiin vuona 1900 fosfaattia, jonka varassa maan ekonomi on ollu. Fosfaattivaroitten lähes loputtua 1990-luvun aikana maa on joutunu hakemhaan vaihtoehtosia tulonlähteitä. Samasta syystä maa on puliittisesti epätasanen; vuona 2003 maan presidentin virka vaihtui kuuesti. Ekonoomisitten prupleemitten takia Naurun ittenäisyys on vaakalauala; se on jo nyt riippuvainen Austraaliasta ja ulkopulitiikassa ette ekonoomisesti.
Naurussa ellää noin 14 000 ihmistä, joista 58 prusenttia on naurulaisia ja 26 prusenttia kotosin muilta Tyynenmeren saarilta. Kiinalaisia ja euruuppalaisia on molempia kaheksan prusenttia väestöstä. Naurun väestö on mailman lihavinta, sillä WHO:n vuona 2007 julkaisemitten tietoitten mukhaan 94,5 prusenttia maan väestöstä (yli 15 vuotta) on ylipainoisia. Suuriimat uskonot on Naurun konkrekasuunikirkko ja roomalaiskatoolilaisuus.


Wp/fit/Navaleno.
Navaleno on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Neistenkangas.
Neistenkangas on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Neitisuanto.
Neitisuanto on kylä Jellivaaran kunnassa, Skaulon ja Killimän välilsellä tielä. Clement Olofsson piian perusti kylän 1680. Clementin poika asui Satterissa. Kirjalisisia tietoja on vuesta 1755, koska yks maanpruukari nimeltä Anders Olsson rakensi talon Neitisuanthoon.


Wp/fit/Nekatiivista kulttuuri kapitaalia.
Nekatiivinen kulttuuri kapitaali on kulttuuri kapitaalin vastakohta ja vastaa termhiin nosepu (mie haluan tärvätä) ja plasepu (mie haluan viehättää) ja mitä kuttuthaan nekatiivista sosiaalista kapitaalia. Käsite kuvvaa samala kuinka kulttuurin plasepu toimii nekatiivisessä merkityksessä. Nekatiivinen kulttuuri kapitaali on olemassa jos esimerkiks hävethään ommaa kulttuuria ja kun oma kulttuuri heikentää ommaa itenttiteettiä. On hyvin tavalista ette monessa vähemistökulttuurissa aiemin hävethiin ommaa äitinkieltä. Ruottin Tornionlaaksossa väitethään/väitethiin ette ole kuitekki aiemin korkeampi halu ette aina väittää jos joku yritti mithään ette: ei se kannatte. Torvald Pääjärvi loi siittä jopa laulunki.


Wp/fit/Nepal.
Nepalin temukraattinen liittotasavalta eli Nepal on puoleks Himalajan tunturissa, puoliks sen juurela, Kiinan ja Intian välissä sijaitteva sisämaavaltio. Nepalin flaku on mailman ainua valtion flaku, joka ei ole suorakaitheen muotonen. Valtion alueela sijaittee kaheksan mailman kymmenestä korkeimasta tunturinnokista. Tunturissa ellää harvinaisia elläinsorttia, niin kun lumileopardia. Nepalin lähes 29 miljoonasta asukhaasta suuriin osa on hinduja.
Nepal oli vuosina 1996–2006 sisälissoassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olit maolaiset komunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanu komunistile soan. Sisälissota loppui komunistitten voithoon. Sen seurauksena maa jätti vuonna 2008 munarkin.
Nepal on yks mailman köyhimistä ja vähhiiten kehittynheistä valtioista. Neljänes sen asukhaista elävä köyhyysrajan alapuolela. Se saakin merkittävästi tukea ulkomailta, sekä kansainvälisiltä orkansisasuunilta ette kahenvälisenä apuna.


Wp/fit/Nepas.
Nepas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Nicaragua.
Nicaraguan tasavalta (span. República de Nicaragua) eli Nicaragua on Keski-Ameriikan kannaksela sijaitteva tasavalta. Se kuuluu maantietheelisesti Pohjois-Ameriikhaan. Se on Keski-Ameriikan alueen suuriin, mutta harvimphaan asuthuin valtio. Nicaraguan rajakrannit on Honduras pohjoisessa ja Costa Rica etelässä. Itäpuolela on Karibianmeri ja länsipuolela Tyyni valtameri. Maan nimi tullee sanoista "nicarao" ja "agua" yhistelmästä. "Nicaraot" olit suuriin alkuperäisväestöheimo, kun spannialaiset vallottajat tulit maahan. "Agua" on spanniaa ja tarkoittaa vettä, mikä viittaa maan kahtheen suurheen järvheen, Managuajärhveen ja Nicaraguajärhveen.


Wp/fit/Nietsankonstia.
Olli Kiviniemestä haukuthiin Nietsakan Olliksi ja sieltä tullee se sana nietsakankonsti, koska Olli oli suurnoita, sanothaan Skaulossa.
Könsän Pekka Kainulasjärvestä teki kaikhiin suuriiman vahinkon kun tappoi lappalaisen koiran. Sai noiat pääle jokka noitasit hänen lapset. Lapsila ei menny hyvin elämässä, ja koko suku kuoli. Nietsankonstit saatoit siis riittää monta sukupolvea. Piru meni isästä lapsile ja jatkoi lapsista heitten lapsile. Sen takia ihmisen pölkäsit noijan voimia ja harva halus riielä noijan kansa.


Wp/fit/Niger.
Nigerin tasavalta eli Niger on sisämaavaltio Länsi-Aafrikassa. Sen rajakrannit on Nigeria, Tšad, Libya, Algeria, Mali, Burkina Faso ja Benin. Maa ittenäistyi vuona 1960, ja se oli sotilhaitten hallittema ja sillä oli yksipartijärjestelmä vuotheen 1991 asti.
Suuriin osa Nigerin 1,27 miljoonan kvatraattikilometrin pinta-alasta on Saharan autiomaata ja Sahelia. Niinpä yli 15-miljoonan väki keskittyy maan eteläoshaan. Nigerilä on suuret uraanivarat, mutta se on silti mailman köyhimpiä ja vähiitten kehittynheitä maita.


Wp/fit/Nigeria.
Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on liittovaltio Länsi-Aafrikassa. Sen pinta-ala on noin miljoona kvatraattikilometriä ja arvioitu väestö noin 149 miljoonaa (2010). Nigeria on väkiluvulthaan Aafrikan suuriin valtio, jonka krannimaita on Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koilisessa ja Kamerun iässä. Viralinen kieli on englanti, suuriimat puhutut kielet on hausa, joruba, igbo ja fulani. Suuriimat uskonot on islam ja kristinusko.
Tämä entinen Britannian siirtomaa on rikastunu Niger-väylän suusta löytynheen öljyn tulosta. Maata raastavat etnisitten porukoitten väliset konfliktit, jokka ajoittain leimahtava väkivaltaisuukshiin Nigerian pääkaupunki on Abuja. Monet hallintoelimet sijaitteva Lagosissa, joka on Nigerian suuriin kaupunki.


Wp/fit/Nigthwish.
Nightwish on bandi Kiteeltä, joka alkoi pellaamhaan 1996.


Wp/fit/Niilo Koskenniemi.
Niilo Koskenniemi, s. 1926 Kolarissa ja kuoli 1988 Kolarissa. Valtiopäiväimies (1970-1987).


Wp/fit/NikFox.
Nikita Smirnov () Russian musician, songwriter.
Biography.
Nikfox-Nikita Smirnov, born in 2005, Pop and Hip-hop artist of the new school. Nikita nikfox Smirnov was born and raised in Moscow, Russia. The young artist began his career in 2020, which became fatal for someone. However, for Nikita – this is a year of start and breakthrough. It is a jerk, as the new track "Kowix", as it is now fashionable to say-shot. This track tells its listeners about Nikita's long-standing dream – a business project, which in the current situation, unfortunately, could not be born. Speaking about his family, nikfox can not call it too rich, so the performer seeks to achieve Olympus of glory on his own. It is noteworthy that the parents ' hopes for their son were that he was to become an IT specialist – a modern profession in the 21st century. However, Nikita went his own way-he chose the role of an artist. My father works for a furniture assembly company, and my mother works as a post office operator. His family is very kind and just like Nikita loves to help everyone in need.


Wp/fit/Nikkaluokta.
 Nikkaluokta on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Nils-Aslak Valkeapää.
Nils-Aslak Valkeapää oli ensimäinen saamenkielinen tiktari ja kirajolia joka sai kuuluisuutta saamelaisitten ulkopuolela.


Wp/fit/Nils-Erik Hansegård.
Nils-Erik Hansegård oli syntyny 1918 Hälsinglandissa ja kuoli Uppsalasa 2002. Hansegård oli opettajana Kirunassa useampia vuosia. Kirunassa se oppi suomea ja hänestä tuli Uumajan yniversiteetin ensimäinen saamen kielen professoori (1975-79). Hän perusti 1960-luvula termin puolikielinen ja meinasi ette moni tornionlaaksolainen oli puolikielinen. Heilä oli heiko sekä ruotti ette suomi ja sen takia heän ajattelumailmaki oli kehnomin kehitetty kun muila.


Wp/fit/Nils Gramner.
Nils Gramner on syntyny 1937 Kainulasjärvessä, Pajalan kunnassa. Hän on kylän parhaimpia hirven-, linnun ja ketunpyytäjiä. Nisse on kulkenu ympäri Ruottia hirvenpyyössä ja monta on hänen koirista jokka on voittanheet useampia palkintoja.
Nisse oli päätoimittajana useampia vuosia 1990-luvula kylän omassa avisissa: "Kainulasjärvi journalen". Siinä aikana Nisse alkoi innostumhaan Kainulasjärven kyläläisitten histuuriasta ja kirjotti siittä syystä kaks kirjaa kylän menheistä aijoista. Moni kyläläinen on kirjottanu kuvauksia kylästä jokka on mukana kirjoissa. Kirjat selittävät kuinka se on nyt ja ennen hautajaisissa, kalastuksessa, jahissa, liinunpyynissä, fuutpollissa, festissä, juhanuksena, kotona, kylässä, ihmisitten elämässä, kuinka manalaiset liikkuvat etc. Tyyli on hyvin persoonalinen ja tuntheelinen. Hautajaisista Nisse kertoo omila sanoila kuinka se on ette kantaa oman lähimäisen hauale ja lukia tuntee yimheen asti kuinka se on ette istua ensi penkilä kantomiehenä ja oma äiti makkaa arkussa. Kaunokirjalisuus ei tule sen paremaks kun se kertoo elämän menoista.
Nisse keräsi kirhjoin satoja vanhoita kuvia kyläläisistä ja sai vieläpä nimekki kaikile jo aikoja sitten poismenheitä, jokka olit vanhoissa kuvissa mukana. Kaikki net kuvat liitethin kirhjoin. Paitti kirjan titteli ja vähän fraasia meänkielelä muu teksti on ruottiks. Nissen äitinkielet on meänkieli/suomi ja jälemin ruotti.
Nisse on sen lisäks amatöörifilmari ja on filmanu kyläläisiä, kyllää ja kylistä kun Saikkonen, Juoksuvaara ja Pempelijärvi.


Wp/fit/Niskanpää.
Niskanpää on kylä Juoksenkin alipuolela, Ruottin puolen Ylitorniolla.


Wp/fit/Niue.
Niue on ittehallinolinen saarivaltio, joka sijaittee Polynesiassa Tyynelä valtamerelä. Son käytänössä ittenhäinen, mutta pittää yllä perustuslailisia yhteyksiä Uutheen-Seelanthiin. Uusi-Seelanti vastaa esimerkiks maan puolustuksesta ja ulkopulitiikasta. Niuen pääkaupunki on Alofi. Asukhaita Niuella oli vuoen 2011 arvion mukhaan 1 311.


Wp/fit/Noita.
Noita.
Noita-sanan merkitys on epäselvä, mutta muutamassa suomen-ugrilaisissa kielissä se merkittee ’se joka tietää, tietäjä’.Ruottiks aiemin "naid", nyt "nåjd", saamen kielestä "noajdde" eli"noaidi". Noita on se suuriin ja voimakhaain olento kansanuskossa. Noitia oli sekä saamelaisila ette tornionlaaksolaisila ja suomenkielisillä. Vielä 1970-luvula käytethiin sanontoja Kainulasjärvessä kun: "Tuo on noita, varo sitä" ja "Se on niin rehelinen ettei siihen pysty lentävä noitakhaan mithään". Noita ymmärethiin ihmistä jolla olit tavaliset vaatheet, mutta käyttätytyi piian vähän erilä tavala kun muut, ja oli osa kylän elämästä.
Monenlaisia noitia.
Aika monessa kertomuksessa puhuthaan erinlaisista noijista. Lovinoita oli se joka saattoi mennä lovheen eli siis jonkinlaisheen transhiiin yliluonolisessa mailmassa ja siis sen sielu saattoi lentää. Ilminoita eli villinoita oli riehukas noita. Ja Kiviniemen Olli saattoi tehhä nietsankonstia, erinlaisia noitataitoja mitä muila heijomilla noijila ei ollu.
Ylheisesti uskothaan ette noijala pittää olla rohkea järki, luja usko ja lujat hermot. Puoskari ja parantaja saattavat parantaa ja tehhä aivan hyvvä. Mutta noita saattaa tehhä hyvvää ja pahhaa: panna kiini rosvon varastethuun neuvhoon, pakottaa rosvon tuomhaan varastetun tavaran takashiin, parantaa tautia ihmisissä ja elläimissä, nähhä missä joku kaonu on, mutta kansa panna manalaisia, karhuita, piruja ja hukkia ihmisitten ja elläimitten pääle ja jopa herättää kuolheitakin. Mutta hyvin useasti meinathaan ette noijat pystyvät tekemhään häijyyksiä vain jos ihminen joka joutuu uhriksi on syntinen. Vanhaa sanonta sannookin ette: Se oli niin viaton ettei siihen pystyny lentävä noitakhaan.
Suuriimat noijat olit net jokka tohit mennä kirkhoon öisin ja juttelemhaan manalaisitten kansa. Saitta-Jaako eli Noita-Jaako, s. 1776 Saittarovassa oli yks sellainen kirkonkävijä. Ovet aukenivat itestään ja Jaakko hyppäsi avvojalkasin yli kynnyksen ja teki tehtävaänsä alttarin eessä. Pyhän kirkonmenhoin Jaakko kuitenkhana ei tullu, eikä ottanu koskhaan ehtoolista, kertoo Samuli Paulaharju kirjassaan.
Aika harvoin puhuthaan noijitten reisuista muuhun mailmhaan. Nattavaarassa meinathaan ette noijat olit puolimielisiä ja ylheisesti ei opettanheet muile heän konstia. Purnussa meinathaan ette vain tunturilappalaisitten tykönä on suuria noitia. Mutta kuulusia noitia olit esimerkiksi veljekset Paharovassa ja Lahnajärvessä.
Skaulossa meinathaan ette saamelaisila ja lantalaisila on itteläkullaki omat noijat. Noin kaheksan saamelais- ja lantalaisnoitaa mainithaan lähteissä. Moni olit suurnoijat ja kuitekki yks oli lentävä noita. Liikavaarassa oli noita joka yritti opettaa uutta noitaa. Menit kirkonkellarhiin missä piethiin ruuhmiita. Noita löi yhtheen arkunkantheen ja käski ruuhmiin nousta ylös. Ja se nousi ylös niin paljon ette kuu pimeni. Niin moni nousi ylös arkusta. Mutta samala noitakursin oppipoika menetti järjen ja tuli hulluksi. Tämä tapahtui 1883 ja kertoja oli 5 vuotta ja noita oli miehen äijäfaari, sano Lars Henrik Johansson Liikavaarasta, joka oli syntyny 1878.
Arkkipiispa Söderblom kokkeili suurnoitaa.
Kuuluisa kertomus on kuin arkkipiiska Nathan Söderblom kohtasi yhen suurnoijan ja Söderblom halusi kokea hänen taitojaan ja saa luotettavan tion ette noita ossaa enemän kun muut. Söderblom tahtoi noijalta jotakin empiiristä tietoa mitä se noita tavalisila keinoila ei mishään nimessä saattanu tietää. Noita vastasi siihen ette Söderblomila on sormus kaonu mutta sen se löytää noin viikon päästä hänen koissa Uppsalalassa köökin kaapista yhestä purkista. Ja ennen kun hän löytää sen joku tullee knakkaamhaan ovele ja jättää noijan tekemän veitten sille. Söderblomile se oli yllätys ette noita tiesi ette hänen sormus oli kaonu, mutta piian se arvasi kun sormus ei olu piispan sormessa? Viikko meni ja Söderblom oli kotona ja oli unohtanu koko asian. Yhtenä iltana joku knakkasi ovele ja Söderblom avasi, mutta ei sielä ollu kethään, muu kun noijan luppaama veitti porthaala. Sillon se muisti ja kattoi kaapin purkista. Sielä sormus oli niinkun luvattu.
Suurnoita: Piilijärven Einari.
Piilijärven Einari sanothaan koko Pohjoisruottissa olevan alueen suuriin noita ja ainua kuuluisa lentävä noita joka viimi reisula lensi taivhaasheen asti. Vieläkin on jalan jälki Piilijärven rannala kallion päälä Einarin viimisestä lennosta.
Suurnoita: Aaton äijä Narkauksesta.
Aaton äijälä, Narkauksesta, oli piruja purkissa jokka tehit heinääkin sille. Ei kukhaan saanu nähhä, mutta yks mies Kainulasjärvestä seurasi sallaa ku se meni Mäntänojan niithyyn tekheen heinää. Se laski net pirut ulos purkista ja pirut kysyit: -Haravia, haravia ette saatama haravoittea heinän poies. Noita vastasi: -Ei mithään haravia kun kynsin, kynsin pois.
Ja niin aloit pirut töihin palhjain käsin. Aaton äijälä oli yks harava aina matkassa, omassa sängyssäki. Mutta piruile se ei sitä lainanu.
Kerran Aaton äijä oli menossa Kainhuunväylälä Isokoskea alas, mutta ei päässy ranthaan, joku voima veti sitä virthaan. Venheen perässä istui västäräkki. Aaton äijä ajoi sen poies haravala, joka sillä oli aina matkassa. Sillon pääsi ranthaan. Se nukkuiki haravan kansa, sanovat Narkauksessa.
Aaton äijäraukala on ollu parakin. Se oli rahhaa pannu kantamhan, Laurin vaimon äijäfaarilta. Se oli kironu että ennen Narkauksen väylästä vesi loppuu ennenku hältä raha.
Suurnoita: Kiviniemen Olli.
Kerran Olli jätti rokin talon seinhään ja meni nukkumhaan. Siinä oli kirkonväkeä jokka sipisit koko yön. Olli oli suurnoita joka saattoi parantaa suonenvetoa, kaulakipeää, reumatismia, verenmyrkytystä ja muuta. Toisela kerrala Olli ei saanu rauhaa Puoltikasvaarassa, pirut ei antanheet rauhaa ei sängyssä eikä laattiala. Takan vieressä oli tälläkin kertaa rauhalisempi.Olli nukkui aiinä istuessa. Kerran Olli tuli parantamhaan ekseemiä ja tahtoi miehen kattomhaan viinhaan, Henrik Martinsson Tjautjasjauresta selitti. -Mie näin satoja pikkuihmisiä, jopa tuhansia päättömiä. Joilaki olit suuret hamphaat. Kattoin sitte Ollin käen alta ku se nosti hänen keppiä. Näin pitkän rivin ihmisiä, loppumattoman rivin. Lyhyt ihmiset, noin puoli metriä pitkät. Olit vihasia, mutta mie en pöläny. Halusin oppia nietsankonstia mutta Olli sanoi: -Ei, ei sulle ei sovi mithään. Olli ei saattanu parantaa jos kipeä ei uskonu ette Ollin voimat riittävät.
Suurnoijat: Lahnajärven Hans-Pekka ja velimies Paharovan Juhani.
Suurnoijat, veljekset Paharovassa ja Lahnajärvessä, panit piruja toisile. Paharovan äijä, Juhani, oli lähättäny net määräyksellä ette tappaa Lahnajärven noijan, mutta katui kuitekki. Toinen niistä, Hans Pekka, tiesi sen takia ette net tulevat ja oli valmis ja viskasi pirut aukitakhaan. Kerran lähätit karhuita toisile. Juhani oli linnunpyyössä kokemassa satimia, ja otti sainsauvan ja huusi karhuule: Et saa tulla tuumaakhaan likemäksi. Karhuu menetti voimansa ja kääntyi. Jos ei olis ollu noita itte olis menny pahasti. Paharovan-äijä oli kuitekki lujempi noita, ja Hans Pekka oppi sen ja hyväksyi. Juhanin sanothiin olevan kristitty.
Suurnoijat: Lampan-Äijä ja Vinsan-noita.
Sanothaan ette Kainulasjärven noijat olit sellaiset villinoijat. Ei ole tietoja näistä kahesta noijista enempää muuta kun ette het asuit Kainulasjärvessä ja taistelit kerran vallasta ja ette Lampan-Äijä oli voimakhaampi, ja ette net olit kuuluisat aina Nattavaarhaan asti 1980-luvula. Vielä 1960-luvula Lampan-noita-Äijän taisteluja oli juttu mitä lapset sait kuulla vanheemilthaan. Sana "äijä" on luultavasti vanheemassa merkityksessä 'isänisä, isoisä eli farfaari'. Luulatavasti het elit 1800-luvun loppupuolela.
Suurnoita: Palki-Pissi.
Jellivaarassa tiethään ette yks noita, Palki Pissi, lähätti kostoksi, ku se ei saanu maksoa tehtystä työstä, käärhmeen, jolla oli tuli soitto suussa, poikki järven ja yhen navetan alle. Se poltti navetan tuhaksi mutta ei noijan lainattua lapiota joka oli nojanu navetan seinälä.Tämä tapahtui keskelä päivää ja moni näki ja saatoit vannoa ette se näin kävi jos yritti pettää noitaa.
Multasäkki.
Kainulasjärvessä tiethiin ette noita pani kaikki ainheet multsäkhin. Kalmalaiset olit niissä mullissa. Ruuhmiin nenäsormi eli nimetön sormi pittää olla siinä multasäkissä. Sitä net sitten panevat sitä multaa sillä kuolheen sormela juomhaan ja panevat pirut menemhän toisheen ihmisheen. Eikä niitä mihinkhän saa heittää. Net menevät yhtä kenheesseen, jos net irti pääsevät, tiesi yks kertoa. Mutta yks noita ei osanukhaan taitoa ja sai pirut itte. Ja se oli toela piruissa lopun ikäänsä. Net pystyit hänheen sillon ku hään näki sen sormisäkin ja pölästyi. Se joka pölkää avautuu manalaisille. Valkeina joukhaisina net enimpäin tulit. Ja se on lapsissaki vielä ne pirut.
Noita kerrää kirkonmaan multaa noitapushiin ja sillä tavala vettää matkhaan kalmalaiset ja niitten voimaa pushiin.
Noitakursi.
Hjalmar Eriksson Sammakossa tiesi ette jos joku kuolee piti mitata sen pittuuven, ja panna siihen mithaan solmi. Sitten piti vettää sen mittanauhan ja solmen kuolheen suun kautta ja sitten oman suun kautta. Siittä tullee noijaksi ja sai kuitekki takashiin varastetun tavaran.
Se joka luki raamatun takkaa päin sai noijan voimat ja oli käyny läpi tosi noitakursin, meinasi mies Skaulossa. Bukstaavit, sanat ja tekstin piti lukea kokohnaans taaksepäin. Pikkunoita luki Isä meän taaksepäin.
Noitataistelut.
Useasti noijat riitelevät voimista ja vallasta. Velimhiet Hans-Pekka Lahnajärvessä ja Paharovan Juhani lähätit karhuita ja piruja toisilheen, ja niin tehit Lampan-Äijä ja Vinsan-noita Kainulasjärvessäki.
Noitajuoma.
Noitajuomassa saattoi olla piruja, mutta se saattoi kans parantaa tautia ja pahoja kirouksia. Nattavaarassa tiesi yks noita selittää ette hän keitti sanoja jokka olit leikattu vanhaasta raamatusta ja pani keithoon muun kansa. Sen juoman sairas joi ja se paransi monta tautia. Piti olla vahva usko, se oli peruse-elytys joka paransi tautia, meinasi noita.
Jellivaarassa noita saattoi panna manalaisia jonku pääle panemalla kirkonmultaa kahviin ja tehhä sen hulluksi. Niinpä Talvirovassa yks tuli hulluksi ja eli puuloovassa koko loppu elämänsä. Ruosni Selkäjärvessä pani myrkkyä Mannen kahviin ja kun se lähti kotia se kuoli välilä. Paikan nimi on vieläkin Manne-raukan palo. Mestos Pekka oli Kainulasjärvestä ja asui Mestosvaarala. Se kävi Ruosnin tyköna ja Ruosni tarjosi viinaa mutta Ruosnin poika Juhan Erkki sanoi Mestospekale. Älä juo klasista!
Toinen mies Nattavaarassa tiesi selittää ette noijat kaaoit viinaa arkun jalanpäähän ja sillä tavala siirsit pahan muile. Kolmas tiesi ette mustalaiset kerjäsit kerran piimää talosta, ei saanhet ja vähän päästä alkoi tulla piimää oven raosta, aivan aaltosi sisäle. Vaimo nosti hamheita ettei kastuis piimhään. Yksi nousi hellän pääle kun pakensi piimästä, ja hyppäsi sitten piimhään ja yritti uija siinä. No, siinä ei ollu piimää, se putosi laattiale ja loukkaantui. Näit piimää joka ei ollu olemassa.
Noita ja varastus.
Ylheisesti tiethään ette noita ei tarvinu lukittaa hänen kampheita. Joka yritti varastaa niitä se tarttui kiini niihin sillä käelä millä se yritti varastaa. Yks noita meinasi ettei varras pääse irti siittä mitä hän yritti varastaa ennenku hän tullee ja löysää sen siittä.
Nattavaarassa saamelainen varasti kallaa Alatalon Erkiltä. Mutta olipa sattunu varastamhaan noijalta ja tarttui kiini koko kalakimphuun. Oli pakko mennä noijan tykö joka sanoi: Älä tehe tätä uuesti kertaakhaan! Sillon putosit kalat laattiale.
Toiset tietävät kertoa kuinka yks mies tarttui venheen keulhaan kun se yritti varastaa noijalta venheen. Jouvuthiin noutaa noijan joka laski sen irti venheestä.
Noitavoima ei pysty viattomalle mithään.
Yks mies Nattavaarassa tiesi selittää ette noijat kaaoit viinaa arkun jalanpäähän ja sillä tavala siirsit pahan muile. Kolmas tiesi ette mustalaiset kerjäsit kerran piimää talosta, ei saanhet ja vähän päästä alkoi tulla piimää oven raosta, aivan aaltosi sisäle. Vaimo nosti hamheita ettei kastuis piimhään. Yksi nousi hellän pääle kun pakensi piimästä, ja hyppäsi sitten piimhään ja yritti uija siinä. No, siinä ei ollu piimää, se putosi laattiale ja loukkaantui. Näit piimää joka ei ollu olemassa.
Alatalon Erkki Nattavaarassa tykkäsi lapsista. Yks nattavaaralainen meinas myyä oman pojan militäärhiin. Poika oli siottu remmilä rekheen ja itki kovasti. Alatalon Erkki tuli siihen veti käelä yli pojan ja remmit löysäsit. Erkki otti pojan kotia ja militääri ei saanu ostaa poikaa. Lapsia myythiin useasti Norhjaan ja niistä sai 8 kiloa nisujauhoja ja yhen poron lavan joka lapsesta.
Noijankonstia ei mene periä, vain oppia jos on luja mieli ja hyvät hamphaat. Rohkea noita saattoi nostaa ruuhmiita hauasta, vääntää suun auki ja saa ruuhmiin puhumhaan, niinku yks Nattavaaran mies teki.
Svappavaarassa tiethään ette viaton on se jos karhuukhaan sille ei mithään tehe. Kainulasjärvessä tiethään ett viattomalle ei lentävä noitakhan voi mithään. Toinen meinas ette ei noita eikä kukhaan voi viattomalle mithään, vaikka kuinka kiroais. Mutta varsinku vähänki on vikkaa, siis syntiä, ihmisen ja noijan välissä sillon on kaikki maholista. Noijan voimat vaikuttaa muita ihmisiä olis siis riippuvainen kuinka synnilinen eli vialinen ihminen oli ketä se noita halus loukata.
Noitaämmä.
Mäen Tilda Puolamasta oli noitaämmä joka saattoi lähättää käärhmeitä kartanoile. Kerran mie näin satoja käärhmeitä kevähangen päälä, nousit luolasta. Yks käärme puri lehmää nokasta. Mäen Tilda suuttui ja löi veitten maahan keskele kartanoa. Aamula käärme oli kiekeressä veitten ympäri ja se tapethiin. Ei käärme joka oli purru saattanu olla tulematta veitten tykö. Sano Krinnun Uno Narkauksesta joka itte oli typheyttäjä, näkijä, avisuunilapsi ja talon trenki.


Wp/fit/Nolay.
Nolay on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Nordreisan kunta.
Nordreisa (norj. Nordreisa, suomeks Raisi) on kunta Tromsan läänissä Pohjoisnorjassa. Kunnan keskustaajamana on Hansinkenttä eli Storslett. Kunnan pinta-ala on 3434 km² ja asukhaita 4710 (2001), joista merkittävä osa on kveeniä tai suomalaisperäisiä. Kunta on jäsen Tornionlaakson neuvostossa.
Nordreisaa halkoo Nordreisan laakso, jossa synkkiä mettiä ympäröivä korkeat tunturit ja tunturinlaetta ja -kenttää. E6-euruuppatie kulkee kunnan läpi ja lentokenttä sijaittee Rässikäisessä (norj. Sørkjosen).


Wp/fit/Norfolkinsaari.
Norfolkinsaari (engl. Norfolk Island) on saari Tyynelä merelä Austraalian, Uuen-Seelanin ja Uuen-Kaledonian väliselä merialueela. Saarelta on lähtöisin viherkasvina suosittu norfolkinaraukaria eli huonekuusi, joka on kuvattu kans saaren lippuun. Norfolkinsaari on yks Austraalian territuurista.


Wp/fit/Norja.
Norjan kuninkaskunta (norj. Kongeriket Norge) eli Norja (norj. Norge) on Pohjoismaihin ja Skandinavihaan kuuluva valtio. Se on Ruottin länsi- ja Suomen pohjoiskrannimaa. Sillä on yhteistä raijaa kans Venähjään. Pinta-alalthaan ja väestölthään varsinainen Norja (manneralue lähisaarinheen) on vähän pienempi ko Suomi ja kolmaneksi suuriin Pohjoismaa. Jos Norjan alueesheen laskethaan kans korkeat tunturit ja muut merentakaiset alueet, Norja on pinta-alalthaan Suomea suurempi.
Norjassa on neljä minuriteettikieltä: kveeni, suomi, saami ja romani tjib.
Norjassa on inhimilisen kehityksen indeksin mukhaan maailman korkein elintaso.


Wp/fit/Norja (kieli).
Norjaa puhuthaan Norjassa. Norjassa on uusnorja (r. nynorsk) ja kirjanorja (r. bokmål). Norjan alueeliset vähemistökielet on saame ja kveeni eli kainhuun kieli niinku sitä nykysin kuttuthaan. Kainhuun kieltä puhuthaan kaikhiin pohjoisimissa kunnissa. Noin 3-5000 vanheempaa puhhuu sitä kieltä, jonka pohja on meänkieli eli tornionlaakson suomen murtheet. Kainhuun kieli vaihteele aika paljon joka vuonon välissä ja sen takia sitä on vaikea normeerata. Mutta Pyssyjoela on paras kiinostus kielheen ja sielä assuu Terje Aronsen joka on uhranu elämänsä aijan kielele.


Wp/fit/Norrlåtar.
Norrlåtar oli musiikkibandi joka toimi Norrbottenissa 1974-2004. Bandi alkoi kehittämhään kansanmusiikkia mutta laajensi prukrammin mailmanmusiikhiin asti ja nouti inspirasuunia koko mailmasta.
Bandin alku oli tulos varhaisesta 1970-luvun Anton Swedbergs Swänggäng Luulajassa, joka pyrki tutkimhaan ja levittämhään Norrbottenin kansanmusikkia. Bandi teki yhessä prujektissa kenttätöitä missä nauhoitethiin kansanmusiikkia. Hasse Alatalo keräsit paljon Tornionlaaksosta ja alko laulamhaan suomenkielistä kansanmusiikkia ruottinkielisissä miljöössä ja loi kiinostusta Tornionlaakson monikielisheen kulttuurhiin.
Viiminen konseeri piethiin 19–20 maaliskuussa 2004.
Jälkhiin Norrlåtar tulit loppu 1970-luvula Sisaret ja 1980-luvun keskiaikoina Bengt & Kaggen jokka tietoisesti lauloit meänkielelelä. Ja niin alkoi kans Tornionlaakson teatteri laulamhaan meänkielelä ja moni muu amatööriteatteri koko Tornionlaaksossa.


Wp/fit/Norsuluurannikko.
Norsuluurannikon tasavalta (fransk. République de Côte d’Ivoire) eli Norsuluurannikko eli Côte d'Ivoire (lausuthaan [kot diˈvwaʁ]) on yli 20 miljoonan asukhaan valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on lännessä Liberia ja Guinea, pohjoisessa Mali ja Burkina Faso ja iässä Ghana. Vuona 1983 sisämaassa sijaittevasta Yamoussoukrosta tehthiin viralinen pääkaupunki, mutta hallinto on käytänössä yhä keskittyny suurimphaan kaupunkhiin Abidjaniin.
Maan hallituksen vuona 1985 tekemän päätöksen mukahan maan nimi on kaikila kielilä Côte d'Ivoire eikä muita kuin franskankielistä nimeä saa käyttää. Ulkomaila tätä ei kuitenkhaan usein nouvateta.


Wp/fit/Noviercas.
Noviercas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Nuortikon.
Nuortikon on kuollu kylä Jellivaaran kunnassa. Kylän kuulusiin henkilö on Nuortikon Mari.


Wp/fit/Nuortikon Mari.
Jellivaaran kylässä Nuortikonissa asui 1800-luvula yks vaimo minkä nimi oli Nuortikon Mari ja sillä oli piika nimeltä Lotta. Tämä oli siihen aikhaan kun rautatie rakenethiin Jellivaarhaan. Nattavaarassa on hyvin paljon tietoja tästä Nuortikon Marista ja hänen apulaisesta Lotta. Väitethään aina ette nämät kaksi tapoit suuren läjän naasaria, laukkuryssäläisiä, mustalaisia, kulkureita ja avisuunilapsia ja vanhuuksia. Avisuunivanhuukset ja -lapset ostethiin kunnalta avisuunissa halviimalla hinnala ja tapethiin jälkhiin kuus kuukautta kun saithiin kunnan tukirahan, ja sitten ostethiin uusia vanhuuksia ja lapsia tapettavaksi. Pistethiin sukkaneula vanhuuksen syämheen kainalon alta ettei nähny merkkiä. Rasvaa reikhään ettei tullu verta. Muita viekotelthiin methään ja sielä Lotta tappo net syrjää myön, useasti selän takkaa kirhveelä prämhäytti päähän. Sitten net kaivethiin maahan joka paikhaan ympäri taloa. Annoit varastettua rahhaa köyhile, eikä tappanheet nattavaaralaisia, niinku sen aijan Robin hood. Nämät tapahtuit 1855-1870. Lotta tunnusti kuolemanpeitheelä, mutta ei ole selvää jos se sai papilta synninanhteeksi. Lotan viimiset sanat olit kuitekki: -Onkos piimää? Nuortikon Mari makkaa ensi trapun alla Jellivaaran kirkola eli kirkonmaala.
Ei ole yhtään viralista ja luotettava tietoja näistä kahen henkilön tappaamisista. Vain suulinen perine olletikki Nattavaarasta.
Lähe.
Birger Winsa 200. Manalaisitten kirja - Andarnas bok..


Wp/fit/Nuortikon asema ja saha.
Nuortikon asema ja saha on paikka Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Nuotioranta.
Nuotioranta, eli Nuottioranta, on kylä Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Nykyhetki.
== Nykyhetki on välitöntä elämää ==
Nykýhetki on ainua aikamuoto mikä on olemassa. Menneisyys on muistoja ja tulevaisuus on kuvitteluja ja spekylasuunia. Muistot menneisyyestä ja kuvittelut tulevaisuuesta on aina rajotettuja opjektia mitä ihminen haaveilee, katuu, ilottee, itkee, surehtii, miettii etc. On olemassa satoja sanaparsia ja runoja jokka kertovat ette nykyhetki on tärkein aikamuoto ihmisele, mutta ette sitä on vaikea saavuttaa ja ymmärtää koska käsitheelä ei ole rajotusta ja sen häätyy kokea ette ymmärtää. Nykyhetken ulkopuolela on vain ei-mithään eli olematon tyhjyys. Ihminen tahtoo/häätyy ellää menneisyyessä eli tulevaisuuessa. Mutta hyvin useasti elethään kuitekki nykyhetkeä hyvin monela aloila: ko aijaa piiliä "auttopiluutilla" sillon "auttopiluutti" on nykýhetkessä, mutta mieli muuala. ko kuuntelee mysiikkiä joka herättää tuntheita, lukkee kirjaa joka poistaa muut ajatukset, ko on kova intohimo etc sillon mieli tyhjentyy muusta ja vain nykyhetken tunhteet elävät. Kaikki nämät on hauskaa ja viehättävää paitti biilin ajo. Kaikki tuntheet ko hauska ja ilo on aina nykyhetken elämää, niinku suru ja ikävyys, vaikka opjekti joka herättää tuntheita saattaa olla menneisyyessä eli tulevaisuuessa.
Nykyhetki on lähelä, ei kaukana.
Nykyhetkelä on useasti uskonolinen timensuuni ja useasti samastethaan nykyhetken Jumalan, tyhjyyen, onnen, ilon ja ikuisuuen kans, koska siinä muoossa on paljon vähemin meettatieoisuutta ja sen takia siinä muoossa elethään välittömämpää elämää/oloa/muotoa, jota löytää/näkkee enemän lasten olosta ja puhekielisissä kylttyyrissa. Esimerkiks on kirkkoisäntä Augustinus, teolooki Mäster Eckhart, matematiikko Blaise Pascal, filosooffi Ludwig Wittgentein väittänheet ettte Jumala ellää nykyhetkessä, eli jopa ette Jumala on nykyhetkeä. Kirjakielinen kylttyyri on enimäksheen välitettyä kylttyyria. Koska se välitön nykyhetki on aina näkösellä, ulottuvissa ja lähelä niin se kertoo kans miksi Uusi testamentti ja Jesus hyvin useasti puhuvat ette: Jumalan valtakunta on teän lähelä. Mutta ihminen hakkee "valtakuntaa" kaukaa, ja sen takia Uusi testamentti ja Jesus pruuvaavat opettaa ette: Hakekaa läheltä, siis aijan ulkopuolelta. Ylheinen tulkinta on kuitekki ette Jesus meinas ette "lähelä" on lähelä tulevaisuuessa, jonku vuoen päästä eli tuhanen vuoen kuluttua, siis aijan kehässä, alamaisuuessa eli orjuuessa.
Koknitiivinen terapi, nauru ja nykyhetki.
Nykysin tiethään ette koknitiivinen terapi (mindfulness) lääkheitten kans vaikuttaa pusitiivisesti psyykkisitten tauvitten parantumisheen. Potilas on useasti tarttunu kiini menneisyytheen ja siihen mitä meni väärin ja se sinänsä luopi oman uuen prupleemin. Koknitiivinen terapi perustuu Budismin miettimisheen ja uskonthoon tyhjyyestä ja nykyhetkestä. Koknitiivisen terapin lähtökohta on ette aikamuooista vain nykyhetki on toela olemassa ja potilhaan pittää saa miettimhään nykhetkeä ja taittamhaan ja jättämhään ajatuksia menneisyyestä ja tulevaisuuesta. Jos pystyy elämhään paremin nykyhetkessä niin psyykkiset ja fyysiset häiriöt vähentyvät. On olemassaa paljon tietheelisisä raporttia tukeamhaan tätä.
Ei se koknitiivinen terapi pyri muuhun ko nykyhetken hauskhaan joka sinänsä on koko elämän tavoite: Kaikki ihmiset pruuvaavat päästä sellaisheen elämhäämn missä heilä on aina hauskaa, iloa ja missä het saavat nauraa paljon. Kaikki tuntheet elethään nykyhetkessä. Samanlaisia pyrkimyksiä on muuala, tahalhaan hyvin joutavala alala. Intiassaa on yli kolme sattaa nauruyhistystä, joitten päätavoite on ette nauraa yhessä. Terapiin teuria väittää ette jos nauraa niin se vähentää stressiä, psykolookisia prupleemia ja sairhautta. Menthään jopa fankilhoin ja naurethaan yhessä fankiloitten kans. Väitethään ette ruumis ei tiä erottaa tekonaurua aitonaurusta: Losssaa ja fyskaa niin pitkhään ette ossaat nauraa aijosti on heän sanonta (Fake, fake until jo make). Ja aina parempi yhistyksen johtaja väittää on ette sosiaalinen hierarkia poistuuu naurussa ja kaikin on tasa-arvosetniinku tornionlaaksolaisessa saunassa missä kaikin on täysin alasti ja sosiaaliset hierarkiat on jätetty saunan ulkopuolele. Nykyhetkessä kaikin on tasa-arvoset, koska itte aikamuoto vaatii sen. Joutava nauru vaphauttaa ihmisen.


Wp/fit/Oikea suomi.
Oikea suomi oli termi mitä käytethiin koko 1900-luvula Ruottin Tornionlaaksossa. Sillä meinathiin ette se suomi mitä puhuthiin Ruottin Tornionlaaksossa oli niin sekkaintunu ruottin kielen lainasanoila ettei se ollu oikein oikeata suomea. Oikeata suomea puhuthiin Suomessa ja Ruottin Tornionlaaksossa puhuthiin tätä "meän suomea" eli "meän kieltä". Kattothiin useasti maahan kun sanothiin sen. Suomalaiset kutuit sitä sammaa murretta epäviralisesti useasti paskakieleks. Vertaa porstuasuomi, kryyvengelska, meänkieli ja epäviralinen meänkieli.


Wp/fit/Oinakka.
Oinakka on kylä Kirunan kunnassa, Jukkasjärven lähelä.


Wp/fit/Olli Junes.
Olli-Pietari Junes on entinen radiokanava YleX:n johtaja. Junes on syntyny vuona 1978 Uumajassa, Ruotsissa, ja muuttanu perheen kans kolmivuotihaana Oulhuun. Joitaki vuosia jälemin perhe muutti Tornihoon, jossa he asuit usheita vuosia. Hän kävi Torniossa koulua ja opiskeli lopulta Tornion taitheen- ja meetian koulutusyksikössä.


Wp/fit/Olof Gavelin.
Johan Olof Gavelin, s. 1888 Åselessä Västerbottenin läänissä, kuoli 1975 Malmivaarassa. Gavelin oli kruuamies ja valtiopäivämies (S) (1941-1946). Gavelin tuskin osas suomea.


Wp/fit/Olof Hederyd.
Olof Hederyd, s. 1923 Vuonossa, Haaparannan kunnassa. Hederyd on opettaja, tutkia ja kirjailia.
Olof Hederyd kirjotti ensi kirjan 1982 Ylihaihnuun histuuriasta.


Wp/fit/Olof Pellander.
Olof Pellander oli valtiopäivämies Ruottin aikana. Pellander oli lautamies, Olli Pekanp. Eero (1716-1755) oli Yli- ja Alatornion talonpoikaissäädyn eustajana Stokholmin valtiopäivilä vuosina 1751-52. Olli käytti eustustehtävässään nimeä Olof Pellander (sukunimi oli muotoiltu Pellon kylän nimestä).


Wp/fit/Oman.
Omanin sulttaanikunta eli Oman on arabivaltio Arabian niemimaan eteläkärjessä Etu-Aasiassa. Sen krannimaita on Arabiemiirikunnat, Jemen ja Saudi-Arabia. Maan sijainti Hormuzinsalmen suula on strateekisesti vahva koska suuri osa mailman raakaöljystä kulkee salmen kautta. Oman on yks perintheisimpiä arabimaita, ja 1970-luvule asti se oli hyvin sulkeutunu yhteiskunta. Maan valtionpäämies on sulttaani, muila valtion osila ja laitoksila on vain neuvoa-antava rolli. Nykynen sulttaani on pyrkiny ekonoomishiin uuistukshiin ja hyvhiin krannisuhteishiin. Maa on toistaiseks välttyny ääri-islamhiin liittyviltä väkivaltaisuuksilta. Ekonomin perustana on öljy niin kuin muilakin alueen valtioila, mutta kalastuksen ja maanviljelyn ossuus on suhteessa suurempi kuin krannimaissa.


Wp/fit/Oncala.
Oncala on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Oranki.
 Oranki on kylä Pellon kunnassa


Wp/fit/Orjasjärvi.
Orjasjärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Ossi Korteniemi.
Ossi Korteniemi, 1939-2002, s. Turtolassa. Valtiopäivämies 1994-2001.


Wp/fit/Ottarin kertomus.
Ottarin kertomus.
Ottar Haalogalantilainen oli 800-900-luvun taitheessa norjalainen kauppamies, joka antoi laajan kuvauksen Euruupan pohjoisosista. Ottarin suulisen matkakertomuksen kirjotethiin muisthiin muinaisenglantin kielelä Alfred Suuren toimittama Paulus Orosiuksen mailmanhisturian liitheeksi. Se on vanhiin kirjalinen lähe joka kertoo muista asukhaista nykysessä Norrbottenissa kun "finniä" jokka luulthaan olevan saamelaisa. Vanhiin tieto "finnistä" on kohta pari tuhatta vuotta vanhaa.
Ottarin kertomus on kuuluisa ennen kaikkea Bjarmian kuvauksesthaan. Se on kans ensimäinen lähe, jossa kveen essiintyy ensi kertaa.
Ottarin mukhaan hän oli kaikkein pohjoisimpana asunu norjalainen. Saadaksheen tietää mihinkä asti maa ulottuu, Ottar seilasi pohjoisheen rannikkoa pitkin. Koko matkan aikana hän ei nähny kuin fennejä, kun se saapui suuren väylä suussa olevhaan viljarikasheen maahan. Täälä asui vaaleatukkasia ihmisiä, jokka puhuit melkein sammaa kieltä kuin fennit. Ottar pystyi keskustelemhaan näitten bjarmitten kansa ja sai selvile asioita heän maasta.
Orkinaali teksti.
Ðonne is toēmnes ðǣm lande sūðeweardum, on ōðre healfe ðæs mōres, Swēoland, oð ðæt land norðeweard; and toēmnes ðǣm lande norðeweardum, Cwēna land. ("Then Sweden is along the land to the south, on the other side of the moors, as far as the land to the north; and (then) Cvenland (is) along the land to the north." Ja sitten on Ruotti pitkin maata etelhään, toisela puolela tunturimaita, aina niin kauas kun maa riittää pohjoisheen; ja sitten Cvenland pitkin maata pohjoisheen) Ðā Cwēnas hergiað hwīlum on ðā Norðmen ofer ðone mōr, hwīlum ðā Norðmen on hӯ. ("The Cvens sometimes harry the Norwegians across the moor, sometimes the Norwegians (harry) them." Kveenit välistä hyökkäävät norjalaisia poikki tunturimaat, välistä taas norjalaiset (hyökkäävät) heitä) And ðǣr sint swīðe micel meras fersce geond ðā mōras; and berað ðā Cwēnas hyra scypu ofer land on ðā mēras, and ðanon hergiað on ðā Norðmen; hӯ habbað swӯðe lytle scypa and swӯðe leohte. ("And there are very many fresh water lakes beyond the moors; and the Cwenas carry their ships overland into the moors, whence they harry the Northmen; they have very small and very light ships". Ja sielä on paljon sisämaan järviä tunturimaitten takana; ja kveenit kantavat heän venheet yli maat sisäle tunturimaihin, kun net hyökkäävät Norjanmiehiä; heilä on hyvin pieniä ja kevveitä venheitä)
Näin Ottar kertoo Kvänlandista 880 Kyöstin käänöksessä: "...näitten tunturitten toisela puolen on Ruotti, joka ulottuu pohjoisheen, ja tämän maan rinnala on pohjoisosassa Kvenland" (Julku, Kyösti 1986:53). "Kvenland" olis siis suomeks ja meänkielelä Kaihnuunmaa ja sen asukhaat pitäis olla yhtä luonolisesti kainulaiset. Mutta ei se sillä tavala ole tulkittavana meänkielessä
Kuningas Alfred kirjotti: "...ja pohjoisheen sille valtamerele jota kuttuthaan Cwensaeksi" (Julku 1986:53). Se on aika ylheisesti tulkittu ette Pohjanlahtea kuttuthiin Kaihnuunmereksi ja "Kvenhavet" iislannin kielelä. Koska norjan kieli on iislanin kielen alkuperä niin norjan "kven" vastaaki hyvin merkittemhään niitä asukhaita jokka puhuvat suomea Phjoisnorjassa ja jokka on lähtösin Tornionlaaksosta, siis Kaihnuunmaasta tulheita kainulaisia.


Wp/fit/Paakelsi.
Paakelsi (r. < bakelse) on ylheinen kahvileipä Tornionlaaksossa. Puhuthaan kolmihokkasista paakelsista. Tehhään voista, nisujauhoista, sokkerista ja jästistä.


Wp/fit/Paaskeri.
Paaskeri (r. Båtskärsnäs) on kylä Kaihnuun kunnassa.


Wp/fit/Paavo Lipponen.
Paavo Tapio Lipponen (s. 23. huhtikuuta 1941 Turtola) on suomalainen enerkiateolisuuen konsultti ja poliitikkeri. Lipponen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puhheenjohtaja vuosina 1993–2005 ja toimi Suomen pääministerinä vuosina 1995–2003 johtaen kahta peräkhäistä täyen vaalikauen istunutta hallitusta (Lipponen I ja Lipponen II). Pääministerikauen jälkheen vuosina 2003–2007 hän toimi euskunnan puhemiehenä. Lipponen on toiminu kansaneustajana vuosina 1983–1987 ja 1991–2007 sekä Helsinkin kaupunginvaltuutettuna vuosina 1985–1995. Elokuussa 2011 Lipponen ilmotti ryhtyvänsä pyrkimhään Suomen tasavallan presidentiksi Suomen presidentinvaalissa 2012 asettumalla ehole SDP:n presidenttiehokasta koskevhaan jäsenäänestyksheen,


Wp/fit/Pahakurkkio.
Pahakurkkio on koski Kaihnuunväylässä, Saittarovan lähelä. Pahakoski on Kaihnuunväylän pahhiimpia koskia. Kosken kallioissa on sellaisia jättiläiskattiloita, kuoppia mitä vesi on kaivanu.


Wp/fit/Paharova.
Paharova on kylä Pajalan kunnassa. Kylän kuuulusiin henkilö on suurnoita Paharovan Juhani joka taisteli toisen suurnoijan kans, velimies Lahnajärven Hans-Pekka.


Wp/fit/Painajainen.
Skaulossa tiethään ette painajainen painaa rintaa, useasti yks vaimo joka istuu rinnan yli. Kompelusvaara: Jos painhainen kävi lehmälä, se oli aamula märkänä. Painhaisen on Selma nähny, niinku nyrkinkokonen tulipallo ja siinä häntä perässä reskutti. Luulin että navetta palamassa. Ei sitä näe ku pimeässä. Lehmän päältä s’oli nossu. Seinän läpi se plosahti mennä, läheltä kattoa piitan rakhon. Ja harakka pantu rieppaamhan navetan piithan.
Parakassa meinathaan ette joku vielä vettää keltaseksi, se piethään että siinä on painiainen. Silloin panhan vanhoja almunakkoja sen pääle kathon. Site piti ottaa runsutukun ja pyhkiä sen kuivaksi. Sitte viä sen tukun kolmen tien ristheykseen ja panna menheen mistä on tullukki. Tai panna matkankulkijan rekheen, jos se on kartanolla.
Lapsi joka huutaa yölä on saanu painajaisen. Piti panna veitten polsterin alle, mutta ei se ole hyvä keino jos se on lapsi. Ei ole hyvvää suojaa, meinaa Skaulon mies. Välistä se on joku vika veressä jos saapi painajaisen. Virsikirja eli veitti painajaisen pääle. Se parantaa, tietää Moskojärven mies.
Painhaisleipä panthiin navetan seinän hirsitten rakhoin. Suoja painhaisia vasthaan.


Wp/fit/Pajala.
Pajala on keskuskylä Pajalan kunnassa, Tornionväylän rannala. Sana Pajala uskothaan tulla sanasta paja. Ja Pajalan ensimäinen asukas voi olla yks mies jonka nimi oli Lauri Pajanen. Hään on merkitty ensimäisen kerran verolistala 1587 Pellon kylän pohjoisimpana talona. Talo oli jossaki nykysen Pajalan kylän aluela.


Wp/fit/Pajalan kunta.
Pajalan kunta on Norrbottenin läänissä, Ylitornion pohjoispuolela ja Kirunan kunta pohjoisempana. Sen pinta-ala on 7886 km² ja asukhaita on noin 6282 (2010). Asukastihheys on 0,9 asukasta/km². Pajala on perustettu vuonna 1971 yhistämällä neljä aikaisempaa pitäjää: Pajala, Korpilompolo, Täräntö ja Junosuanto.
Suuriin tapahtuma viimi vuosina on ette Pajalan pohjoispuolela alethaan kruuaa, Kaunisvaarassa. Sen takia rakenethaan paljon taloja ja läkenheetiiä Pajalhaan ja muuala kunnassa.Laskethaan ette pruua tullee tuottamhaan noin 1000 työpaikkaa.
Pajala on tullu tunnetuksi Bengt Pohjasen kirjalisuuesta ja meänkielen työstä, Mikael Niemen kirjoittamasta romaanista Populäärimysiikkiä Vittulajänkältä (r. Populärmusik från Vittula) sekä maastohiihon olympiakultaa voittanheesta Charlotte Kallasta, joka on syntyny Täränössä.
Kunnan keskustassa on maailman suuriin aurinkokello, jonka halkaisija on 38,33 m.
Lars Leevi Laestadius (1800-1861) asui Pajalassa vuoesta 1849 kuolemaansa, vuoteen 1861 saakka. Hänen talo on nyt Lestaatiuksen myseymmi.


Wp/fit/Pakistan.
Pakistanin islamilainen tasavalta eli Pakistan on valtio Etelä-Aasiassa. Sen krannivaltioita on iässä Intia, lounhaassa Iran, lännessä Afganistan ja pohjois-iässä Kiina. Pakistanin pohjoisosa sijaittee Himalajan tunturissa ja rajottuu etelässä Arabianmerheen.
Pakistan on väkiluvulta mailman kuueneks suuriin maa ja yks yinasemaista. Pakistanissa on mailman toiseks suuriin muslimiväki. Pakistan syntyi muslimitten halusta saa islamilaisen valtion Intihaan ja on sen jälkhiin ollu useissa konfliktissa hinduenemistöisen Intian kans.


Wp/fit/Palau.
Palaun tasavalta eli Palau (kans kirjoitusmuotoa Belau käytethään) on saarivaltio Tyynelä valtamerelä, Filipiinienmeren etelälaiala, noin 500 kilometriä Filipiiniltä ithään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuuesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesattaa saarta. Maa ittenäistyi vuona 1994, ja se on siksi yksi mailman nuorimista valtioista.


Wp/fit/Panama.
Panaman tasavalta eli Panama on noin 3,4 miljoonan asukhaan valtio Keski-Ameriikassa. Sen rajakrannit on lännessä Costa Rica ja iässä Colomia. Panama sijaitte Karibianmeren ja Tyynenmeren väliselä kannaksela, joka yhistää Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Maan halki kulkeva Panaman kanava puolesthan yhistää Tyynenmeren ja Atlantin. Maan strateekisen sijainin takia Yhtysvallat on ollu kiinostunu maan asioista, ja vuona 1989 se hyökkäsi maahan syrjäytti entisen liittolaisensa Manuel Noriegan. Panamassa on Amazonin jälkhiin läntisen pallonpuoliskon suuriimat saemetsät. Se tuottaa vienthiin kahvia, sokkeria, banaania ja kräftoja.


Wp/fit/Papua-Uusi-Guinea.
Papua-Uuden-Guinean ittenhäinen valtio eli Papua-Uusi-Guinea on saarivaltio Melanesiassa. Se muoostuu Uuen-Guinean saaren itäosasta ja sen lähettyvilä olevista pienemistä saarista. Se sijaittee Austraalian pohjoispuolela lounaisela Tyynelä merelä, juuri ekvaattorin eteläpuolela. Muut krannivaltiot on Indonesia, jolle Uuen-Guinean läntinen puolisko eli Länsi-Uusi-Guinea kuuluu, ja meren erottamina Mikronesian liittovaltio pohjoisessa ja Salomonsaaret kaakossa. Vuona 1975 ittenäistyny valtio kuuluu Brittiläisheen kansainyhteishöön.


Wp/fit/Para.
Ihmiset luovat paran (r. bära, bjära) joka kantaa lahjoja, enniiten maitoa ja voita kunnialisille ihmisille. Se on emänän apulainen, mutta kans rosvo joka niinu punanen lankakehrä pyörii yli monta kuntaa ja varastaa emänälle.
Kainulasjärvi: -Yksi ämmä ku se synnytti parraa saunassa se sano että synny, synny para. Para, mie sinun, sie minun, ja seisonu raamatun päälä itte saunan laattialla. Ja takaperin menny ikkunasta. Ku sen sitte piti sanoa että voita ja maitoa kantamhaan, se huusiki pahanilkinen trenki ikkunan takkaa että: -Kusta ja paskaa kantamhaan, ja se tuliki talo täythöön kusta ja paskaa.
Täränössä sanothiin kun synnytethiin para: -Synny, synny para rukka voita ja fiiliä kantamhaan.
Kemissä parraa tehthin riihesä pohtimela. Siinä oli öylätti, ja hoethin: -Synny para, synny para, ja para syntyi. Sillon se kanto mitä oli käsketty kantaa.
Kittilässä tiethään ette para rappoo voita ja päälistä. Kittilässä sanat menevät: -Synny, synny para, puolen annan sielustani ja puolen ruumistani ja enemän elämästäni. Nattavaarassa piti leikata pikku haavoja kätheen joka tuorestai, 3-4 kertaa, ja luvata antaa oman sielun pirule jälkhiin kuoleman. Jos teki sen sai paralta apua kantamhaan maitoa ja voita. Para kysyi emänältä mitä piti kantaa ja mihinkä. Trenki kerisi huutaa pirtin muurin takkaa: -Kanna paskaa! Para kuunteli sitä joka sanoi oikeassa aijassa. Para kanto paskaa navetoista ja otti suorhaan vasthaan ulkohyysikässä kun joku laski paskaa. Ja para kanto paskaa emänälle talhoon ette se oli hukkumassa paskhaan. Taloi meni hukhaan.
Paraki saattaa tärväintyä ja jopa kuolla. Kerran yks noita näki punasen paran kivelä ja ampui sen. Paran huuto ja rääkky kuului kauas, mutta se kuoli.


Wp/fit/Paraguay.
Paraguayn tasavalta eli Paraguay on yli kuuen miljoonan asukhaan sisämaavaltio Etelä-Ameriikassa. Se sijaittee Paraguay-väylän ympärilä, krannina on Brasiilia koilisessa, Argentiina etelässä ja Bolivia luotheessa.
Entinen Spannian siirtomaa on 35 vuoen sotilastiktatyyrin jälkhiin siirtyny temukratihaan. Paraguay on Latinalaisen Ameriikan homogeenisimpiä maita: pääosa väestöstä on spannialaisitten ja guarani-intiaanitten jälkiläisiä, ja spannia ja guarani on kans maan valtakielet. Maan suuret väylät, Parana ja Paraguay, tarjoava kulkureittiä ja vesivoiman lähtheen.
Maan nimen merkityksestä on monia eri juttua. I tai Y merkittee guaranin kielessä vettä ja väylää. Nimen alkuosa saattaa taas tarkottaa joko palmin lehvästöä tai paikalista intiaaniheimoa. Siis payagua-intiaanitten väylä eli palmitten lehvästöitten halki virtaava väylä, eli maholisesti "vesitten lähe".


Wp/fit/Paranpaska.
Paranpaska (suom. paranvoi, r. trollsmör, bjäradynga) on sienisortti ("Fuligo septica"), Fuligosuvussa. Paranpaska kavaa koijussa ja net on tietysti paran jäänöksiä. Tornionlaaksossa paranpaska on punanen.
Se on pahan merkki jos näkkee. Tuopi pahhaa elläimile, tiethään Skaulossa.


Wp/fit/Parkajoki.
Parkajoki on kylä ja joki Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Paskakieli.
Paskakieli oli suomalaisitten epäviralinen ja alentava termi siittä suomen murtheesta mitä puhuthiin Ruottin Tornionlaaksossa joskus 1940-luvula aina 1990-luvule asti. Paskakielen leiman murre sai siittä syystä ette puhekielessä oli paljon ruottalaisia lainoja ja kootinvaihtoa. Murretta eli sen viralista kieltä ei käytetty juuri mishään julkisissa tiloissa (paitti lestaatiolaisitten kesken). Murtheele/kielelä ei ollu aina vuotheen 2000 juuri yhtään viralista staattysta, ja sen sosiaalinen staattys oli siittä syystä matala. Jälkhiin 2000 tuskin käytethään ennää "paskakieltä" siittä kielestä mitä puhuthaan lännen puolela rajaväyliä.


Wp/fit/Pehmeä leipä.
Pemheäleipä on niinku nimi kertoo pehmeätä leipää joka on leivottu nisujahoista, sokkerista, jästistä, suolasta, voista ja maijosta. Puolimetriä leveät ymmyräiset leivät kaaveloithaan ja tikathaan. Saavat nousta puoli tiimaa ja sitten peshään. On noin 3 senttiä paksuja. Pemheäleipä on suhteessa rieskhaan joka on kovempi ja tivhiimpi.


Wp/fit/Pello.
Pello on kylä Suomen ja Ruottin rajala, Tornionväylän molemin puolin. Suomen-puolinen osa on kunnan keskuspaikka, Ruottin-puolinen osa kuuluu Ruottin puolen Ylitornion kunthaan.
Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksenkin kylän kohala.
Pellon kunnassa on syntyny kaksi Suomen pääministeriä: Kaarlo Castrén ja Paavo Lipponen, molemitten syntymäkunta on Turtola, nimeänä mitä Pello tunnethiin vuotheen 1949 asti.


Wp/fit/Pello, Matarenki.
Pello on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa, Norrbottenin läänissä.
Kylä on Tornionväylän rannala, noin 30 km napapiirin pohjoispuolela, vastapäätä Suomen Pelloa. Kylän koulu on lopetettu ja lapset kulkevat Svansteinin koulussa. Oli yhen aikaa koulu oli yhteityössä Suomen Pellon koulun kansa, mutta sekin on lopetettu.
Vuotheen 1809 Suuomen ja Ruottin Pellot olit yks ja sama kylä.
Maaherra Ragnar Lassinantti oli syntyny Pellossa ja on kylän kuuluisiin henkilö.


Wp/fit/Pellon kunta.
Pellon kunta (vanheempi nimi Turtola) on Suomen kunta, joka sijaittee Lapin maakunnan länsiosassa Tornionlaaksossa. Kunnassa assuu 3 961 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 863,69 km2, josta 126,12 km2 on vesistöä. Väestötihheys on 2,28 asukasta/km2. Krannikuntia on Suomen puolela Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi ja Ruottin puolela Ylitornio ja Pajala. Pello on kans kirkonkylä Pellon kunnassa.


Wp/fit/Pempeli.
Pempeli, eli Pempelijärvi, on kylä Pajalan kunnan lännen puolela, Selkäjärven ja Lahnajärven välissä. Kylässä on muutama asukas.


Wp/fit/Pentäsjoki.
Pentäsjoki lähtee Pentäsjärvestä Pajalan kunnassa, lähelä Sattajärveä, ja valoaa Tornionväyhlään


Wp/fit/Pentäsjärvi.
Pentäsjärvi on kylä Pajalan kunnassa, muutama km Sattajärvestä. Kylän kuuluisiin henkilö on Meän raatiun päätoimittaja Bertil Isaksson, joka oli ensimäisiä perustamassa Meänkielen liikheen 1980-luvula. Hän alotti kans 1980-luvula Römppäviikkoja kuttumalla naimattomia vaimoja sinne ja kohtapa koko mailman aviisit ja teeveet ilmotit Pajalan römppäviikosta. Byssit mikkä tulit naimattomitten vaimoitten kans Pajahlaan olit täynä jurnalisti vaimoja, jokka halusit tehhä oikean insaitstoorin.
Pentäsjärvi mainithaan ensi kerran 1554 kalajärvenä joka kuului pirkkalaisele Henrik Staffansson, Pellosta. Kylä perustethiin 1756, kun Lars Persson Parakka-Pentäsjärvi tuli sinne Parakasta. Pentäjoessa on harvoin Ruottissa nähty Finnmyrtti, joka on Tornionlaakson kukka. Kasvia löytää vain Tornionlaakson ulkopuolelta muutamasta paikasta Norbottenissa, muuten vain Tornionlaaksossa.
Kylässä assuu kolme henkilöä vakituisesti (2011). Kesän aikana on kävijöitä enemältä.


Wp/fit/Peru.
Perun tasavalta eli Peru on valtio Etelä-Ameriikassa. Sen rajakrannit on Ecuador ja Colombia pohjoisessa, Brasiilia iässä, Bolivia eteläiässä ja Chile etelässä. Maan länsipuolela on Tyynimeri.
Muinaisen mahtavan Inkkavaltion kukistumisen jälkhiin Peru oli Spannian siirtomaa 1531-1821. Ittenäistä Perua vaivasit ekonoomiset prupleemit, ja hallinto vaihteli oikeistotiktatyyritten, sotilasvallankaappauksitten ja vasemistovallan välilä. 1900-luvun loppupuolela Loistava polku -kerillaliike taisteli hallitusta vasthaan ja otti panttifankia. Vuosituhanen vaihtheessa maan entistä johtoa tuomithiin korupsuunista ja muista väärinkäytöksistä. 2000-luvula on ollu jo kaks tuhosaa maanjäristystä. 24. elokuuta 2011 Perussa oli voimakas 6,9 magnityydin Richterin kraíjitten tärähtys.
Vaikka Peru sijaittee lähelä päiväntasaajaa, kylmä Humboldtin merivirta ja korkeat Andit pitävät sen ilmaston viileämpänä kun muuala tropiikissa.
Perun viralinen kieli on spannia. Lähes puolet 30 miljoonasta asukhaasta on intiaania ja yli 80 prosenttia roomalaiskatolisia.


Wp/fit/Peräjävaara.
Peräjävaara on kylä Pajalan kunnassa, Tornionväylän varrela. Kylän kuuluisiin henkilö on entinen kunnanraati Ove Pekkari.


Wp/fit/Petäjävaara.
Petäjävaara on pieni kylä Pajalan kunnan länsipuolela, Kompelusvaaran ja Lahnajärven väilä. Sen toinen nimi on Selkäjärvi. Kylän kuuluisiin henkilö on Petäjävaaran Ruosni, jota sanothiin ette se poltti koko Kuusivaaran, kymmenentuhanen hehtaarin mettämaa, sen takia ette porot tarttit ruokaa. Ja Ruosnista sanothaan ette se saattoi panna noitajuomaa kahviin jos se ei tykäny henkilöstä. Manne sai Ruosnilta kahvia ja lähti kotia Kompelusvaarhaan, mutta kuoli välilä yhteen paikhaan jonka nimi vieläkin on Manneraukanpalo.


Wp/fit/Pierre Bourdieu.
Pierre Bourdieu (1. elokuuta 1930 – 23. tammikuuta 2002) oli franskalainen sosiolooki ja kulttuuriantropolooki. Bourdieu toimi vuoesta 1981 sosiolokian oppitoolin omistajana arvostetussa Collège de Francessa. Hän laajensi sosiaali kapitaali käsitettä kehittämällä teurioita sosiaalisesta ja kulttuurisesta kapitaalista. Bourdieula on ollu voimakas vaikutus kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen eri alhoin aina uskontotietheestä ja naistutkimuksesta sosiaalihistuurihaan ja arkeolokihaan.
Bourdieun tunnetuimphiin töihin kuuluu vuona 1979 ilmestyny La Distinction, jossa hän empiirishiin tutkimukshiinsa nojaten näyttää henkilön kiinnostuksen kohteitten ja mieltymyksitten olla riippuvan hänen sosiaaliluokasthaan. Bourdieu on muilakin tavoila kehittäny ns. praktiikan teuriaa, joka tutkii kuinka inhimilinen toiminta suurelta osin perustuu määrätyissä sosiaalisissa olosuhtheissa syntyhviin valintoja ohjaahviin, hiljaisuuessa omaksuttuhuin ja tieostamattomhiin periaatteishiin (habitus).
Bourdieu on tutkinu ranskalaista yhteiskuntaa, muun muassa koululaitosta, sekä Algerian berberiväestöä.


Wp/fit/Pietarsaari.
Pietarsaari (r. Jakobstad) on Suomen kaupunki Pohjanmaan maakunnassa. Pietarsaaressa oli 30. marraskuuta 2011 19 662 asukasta.


Wp/fit/Piilijärven Einari.
Piilijärven Einari asui Piilijärvessä, Kirunan eteläpuolela. On tutkittu häntä mutta ei ole löyetty kirkonkirjoista hänen nimeä eli sellaista henkilöä. Mutta suuliset perintheet Piilijärven Einarista kertovat erinlaista tietoa mitä kirjaliset lähteet ei saata toeta. Piilijärvilaiset väittävät ette Piilijärven Einari eli kylässä 1500-loppupuolela ja 1600-luvun alussa. Tutkimuksen mukhaan Piilijärvi perustethiin noin 1715 ja kirkonkirjoissa ei löyy yhtään Piilijärven Einaria
Piilijärven Einar on niitä suuriimpia noitia mitä on kansan muistossa ollu. Joka paikassa sanothaan ette Piilijärven Einari oli niitä voimakhaimpia noitia. Mutta joku meinaa kuitekki ette Kiviniemen Olli oli vielä häntä lujempi.
On aika paljon tietoja noijista ette moni niistä saatoit asettua erikoisheen mielentilantheesheen mitä välistä kuttuthan sielun lennoksi. Mutta on aika laila tietoja ett net fyysistekin saatoit lentää. Piilijärven Einarista on parhaimat tiot ja se osasi e
Piilijärven Einari saattoi hypätä, eli lentää, pitkiä matkoja, kilometriä ja enämpi, ja viimisen matkan se lensi taifhaasheen saakka. Kerran Einari ja yks kauppamies löit vetoa kuka hopumpaa saattoi kulkea Jukkasjärvestä Ivalhoon poron ahkiossa. Kauppamies lähti yksin, koska Einari meinasi ette hällä on hyvin aikaa. Meni kuus päivää ennenku Einari lähti ahkiola. Kauppamies tuli Ivalhoon seittemäntenä päivänä ja Einari oli sielä jo ja otti vasthaan kauppihaan.
– Mitä vain näet älä herätä minua.
– Nyt se on valmis ja lähti poies.
Käveli suurele kivele ja siittä se hyppäsi yhteen kurshuun ja ei ole sen koommin nähty Einaria. Parakassa sanothaan ette Einari raukan jalan jälki on Piilijärvessä pahassa vieläki. Siinä pahassa mistä se järven yli hyppäsi. Se oli hänen viiminen reisu ja piru otti sen sillon. Ei kukhaan nähny häntä ennää, meni ilmhaan eli taifhaasheen - jos se sinne päästethiin.


Wp/fit/Piilijärvi.
Piilijärvi on kylä Kirunan kunnassa. Sen kuuluisiin "henkilö" on suurnoita Piilijärven Einari.


Wp/fit/Pinilla del Campo.
Pinilla del Campo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Pirkkalainen.
Pirkkalaiset (r. birkarlar) olit alueen ensimäiset verottajat jokka väitethiin olevan Ruottin alamaisia. Net lienevät saahneen verotusoikeuksia Ruottin kuninkhaalta. Kukka net pirkkalaiset olit on epäselvää. Tulitko net Pirkkalasta, joka on Länsisuomessa? Vain onko pirkkalaiset täysin vapaa kaupunkista Pirkkala?


Wp/fit/Pirtti.
 Pirtti merkittee sekä rakenusmallia, vanhaata hirsitaloa, ja suurta köökiä vanhaassa talossa missä oli pirtti, kaks kamaria, porstua ja sali eli tupa.


Wp/fit/Pirttijärvi.
Pirttijärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Pitcairn.
Pitcairn on neljästä saaresta (yksi asuttu) koostuva ryhmä eteläiselä Tyynelä valtamerelä, noin puolivälissä matkaa Uuesta-Seelanista Perhuun. Se on ainua jäljelä oleva Britannian siirtokunta Tyynelä merelä. Sen asukhaat on Britannian venheen HMS Bounty -laivan kapinalisitten jälkiläisiä


Wp/fit/Pohjais Makeduunia.
Pohjais Makeduunian republikki (makedoniaksi Република Македонија, Republika Makedonija) eli Makeduunia on vuona 1991 Jugoslaviasta ittenäistyny sisämaastaatti. Kreeklanti ei hyväksy Makeduunia-nimen käyttöä, ja konflikti valtion ylheisesti hyväksytystä nimestä on vieläki käynissä. Vuona 2019, Pohais makeduunia vaihto sen nimeksi "Pohjais Makeduunia" ette voipi päästä Nathoon ja Euruupan unionhiin.


Wp/fit/Pohjois-Korea.
Pohjois-Korean kansanrepublikki (kor. 조선민주주의인민공화국, Chosŏn minjujuŭi inmin konghwaguk, hanja: 朝鮮民主主義人民共和國), epäviralisesti Pohjois-Korea (Puk-Chosŏn, Korean republikissa käytetään myös nimeä Puk-Han), on staatti Itä-Aasiassa, Korean niemimaan pohjoisosassa. Krannimaat on Etelä-Korea etelässä ja Ryssä ja Kiinan kansantasavalta pohjoisessa. Valtio on sosialistinen ja yks viiestä maasta, joita johtaa kommunistipartii. Pohjois-Koreaa on maan ulkopuolela kuvattu stalinistiseks tiktatyyriksi, mutta viralisesti maa on yhtenäispartijärjestelmä, jonka iteolokia perustuu jutjeaatteesheen.


Wp/fit/Pohjois-Mariaanit.
Pohjois-Mariaanitten liittovaltio on 14 saaresta koostuva saaristo pohjoisela Tyynelä valtamerelä. Se on puliittisessa unionissa Yhtysvalloitten kansa. Se sijaittee Havaijin ja Filipiinitten välilä, matka Havaijile on kolminkertanen matkhaan Filipiinile verrattuna.


Wp/fit/Pohjoiskalotti.
Pohjoiskalotti käsitettä alethiin kehittämhään 1960-luvula ko Norja, Ruotti ja Suomi perustit 1967. Termilä ei ole yhtään jeukraafista histuurialista taustaa, vain yks puliittinen käsite mitä luothiin 1960-luvula ko halvathiin saa'a enemän yhteistyötä Pohjoismaitten pohjoisoissa. Pohjoiskalotin neuvosto on yks kaheksasta raja-alueelisista yhteistyöelimistä Pohjoismaissa. Suuri osan sen rahoituksesta tullee Pohjoismaitten ministerriraatista.


Wp/fit/Pohjoissuomi.
Pohjoissuomen murtheet (suomeksi Peräpohjalaiset murtheet, eli Peräpohjan murtheet) on jeukraafisesti toiseksi laajiin suomen kielen seittemästä murrealueesta, varsin savolaismurtheitten jälkhiin. Peräpohjalaisitten murtheitten praati-alue kattaa lähes koko Suomen-puolisen Lapin läänin ja Pohjosruottissa ja -norjassa praatatut suomalaismurtheet. Pohjoissuomen murtheet luethaan kuuluvan länsimurteishiin, mutta myöhempi tutkimus viittaa ette nissä on huomattavia osia itämurtheita ja jonkin verrana saamen kielen vaikutuksia. Piian se länsisuomen väitetty tumineerava asema ei piä paikkaa lähemissä tutkimuksissa: Yhtä paljon itä- ko länsisusomalaista sanastoa löytää Tornionlaakson murtheesta, ja son jonkin verran viittaus siihen itehaan ette piian itäsuomalainen sanasto tumineeraa.
Tornionlaakson murretta, jota puhuthiin molemin puolen Tornionväylää kuttuthaan Ruottin puolela yhessä Jellivaaran murtheitten kans meänkieleksi ja sillä on Ruottissa tasaveronen minuritettikielen asema suomen kielen kans. Ruottin puolela on alettu kuttumhaan murretta iänpuolela Tornionväylää Tornionlaakson suomeksi.


Wp/fit/Poikijärvi.
Poikijärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Poikkijärvi, Kiruna.
Poikkijärvi on pieni paikka Kirunan kunnassa. Toinen Poikkijärvi on Kolarin kunnassa.


Wp/fit/Poikkinainti.
Poikkinainti (r. tvärgifte) tarkottaa niitä avioliittoja missä jompikumpi pariskunnasta on Suomen/Ruottin puolelta rajaväyliä. Aiemin poikkinainti Ruottinpuolela oli ette mies oli Ruottista ja vaimo Suomesta. Ja sama tentensi näkyi selvästi meänkielen ja kainulaisitten kunnitten välissä. Meänkielen kunnista vaimot siiryit kainulaishiin kunthiin ja menit naimishiin ummikko miehen kans. Siinä ei näkyny ees ekonomisia eroja, mutta luultavasti ruottin kielen korkeampi staattys leimasi ummikkko miehen paremphaan staattyksheen. Ja sillä tavala sen aijan matalastaattys kaihnuun kieliki sai pareman leiman meänkielisittne korvissa, koska se ei kuitenkhaan ollu suomea. Se piethiin fiininä ette mennä naimishiin ummikon kans. Moni kainulainen piti ette het olit vähän paremassa sosiaali asemassa ja meänkielisiä piethiin vähän lastheela.
Sama tentensi oli aiemin ette Suomen Tornionlaaksosta vaimot löysit miehiä kainulaisista kunnista. Mutta se sukuopuolitten eetninen epätasaisuus on tassaintumassa ekonoomisen kasvun kansa ja suomen kielen staattyksen muutoksessa.


Wp/fit/Polkima.
Polkima (r. Pålkem) on kylä Ylikaihnuun kunnassa?


Wp/fit/Porojumalan vaimo.
Vaimoila oli eri merkitys manalaisitten ja jumalitten mailmassa, meinasi Edvin Johansson Skaulosta. Ja sen takia heän jumalatkin on erilaisia. Skaulossa tiethään ette Kuoratsvaarassa assuu porojumalan vaimo. Akkavaarassa assuu vesijumalan vaimo. Vaimoitten raja on kans Pyhäkielinen ja Haltiosaari missä on haltioita ja uhrinpaikkoja. Kuurasvaaraki on rajavaara vesijumalan vaimole. Niitä paikkoja ei saa vaimo ylittää. Siittä jumala ei tykkää, oli ylheinen mielipie vanhaassa mailmassa.


Wp/fit/Porstuasuomalainen.
 Porstuasuomalainen on eetninen termi Ruottin tornionlaaksolaista jokka metafoorisesti seisovat Suomen rajala ja haluava aukoa ovia Suomheen päin ja puhuvat porstuasuomea. Porstuasuomalaiset haluava purkaa vanhaata kulttuuriraijaa, mutta kun net kattovat läntheen net näkevät ettei kaikin halua sammaa asiaa. Nimen het on saahneet niiltä jokka kattovat heitä lännestä päin ja ei halua purkaa kultuuriraijaa ja joita porstuasuomalaiset kuttuvat rajarasistiks. Asenhteet ja toiminat mitä net jokka ei ole porstuasomalaisia tekevät kuttuthaan rajarasimiksi. Net jokka asuvat iänpuolela väylää kuttuthaan jo vanhaasthaan vonnuiksi. Nykysin iänpuoliset kuttuvat länsipuolisia hurriksi.
Sanat porstuasuomalainen ja porstuasuomi sanothaan olevan 1980-luvun keksintöjä kun alethiin yhä enemän hakemhaan yhteistyötä poikki väylää ja sitten oli toinen porukka joka ei halunu sellaista yhteistyötä. Net asentheet elävät yhä vieläkin.


Wp/fit/Porstuasuomi.
Porstuasuomi on se meänkielen puhemuoto joka kuulian korvissa kuulostaa kohtapa ku suomensuomi. Puhemuoossa vältethään raakaruottalaisia lainasanoja ja käytethään aika laila suomen kielen lainoja korvaamhaan niitä. Käytänössä porstuasuomi on halventava termi viralisesta meänkielestä, jota henkilöt jokka ei tykkää rajaylimenevästä yhteistyöstä pitävät. Siis rajarasistit pitävät ette porstuasuomalaiset puhuvat useasti porstuasuomea eikä (epäviralista) meänkieltä.


Wp/fit/Portillo de Soria.
Portillo de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Portugaali.
Portugaalin tasavalta (port. "República Portuguesa") eli Portugaali on valtio Iberian niemimaala, Euruupan etelälänsi osassa. Se on Manner-Euruupan läntisiin maa. Portugaali rajottuu iässä ja pohjoisessa Spannihaan, lännessä ja etelässä Atlantin valtamerheen. Manner-Portugaalin lisäks maahan kuuluu Atlantila kaks saaristoa, Azorit ja Madeira. Lisäks Selvagenssaaret on hallinnolisesti osa Madeiraa.


Wp/fit/Potila.
Potila on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Poulsbo, Washington.
Poulsbo on pieni kaupunki Washingtonin osavaltiossa. Se on neljäneks suuriin kaupunki Kitsapin läänissä, USA. 2010 sielä asui 9 200 asukasta. Kaupunkin nimi tullee norjalaismiehestä nimeltä Pauli joka halusi saa oman paikan ja esitti Paulin-paikka kaupunkin nimeksi. Mutta ameriikkalaiset kuulit väärin ja kirjotit Poulsbo (oikea olis "Paulsbo")
Aika moni Norjan saamelainen siirtyi Poulsboohun. Net olit ensin olheet Alaskassa yrittämässä alkaa poronhoitoa sielä ja opettaa alkuperäiskansoile sitä kulttuuria. Se prujekti kuitekki epäonnistui ja moni siirtyi Poulsboohon, jota yhen aikaa kuttuthiin "Pikku Norja".
Poulsboon sentrymmissä on skandinaavialainen teema kaupoissa ja restayrangissa, ja Poulsbo on kuuluisa tyristipaikka, mihinkä useasti tulthaan venheelä.


Wp/fit/Pozalmuro.
Pozalmuro on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Pryki.
Prykiä oli ennen aikhaan joka kylässä missä oli lehmiä. Prykile viethiin pänikissä vasta lypsetyn maijon joka sitten lastipiilissä viethiin meijerhiin. Nykyset prykit on taitheelisia kartanon koristuksia.


Wp/fit/Puhekieli.
== Puhekieli on kirjakielen alku ==
Puhekieli on suhteessa kirjakielheen. Puhekieli on luonolisista syistä ensimäinen tavalisen kielen komynikasuunin muoto, joka on välitön ja opithaan enimäksheen puhheen ja kuulon kautta, mutta kans näön ja kaikki aistitten kautta. son välitetyn kirjakielen kehityksen lähtökohta. Antropolookisessa tekstissä meinathaan ette puhekielinen kylttyyri on yhteisö missä ei ole kirjakieltä ja siis kaikin on luku- ja kirjotustaijottomia. Ja perusajatus on ette sellainen yhteisö ellää tivhiimissä kontaktissa luonthoon, ajattelu on konteksthiin liitetty, sisältää kokonaisuuksia - ko se sanothaan - ja tuntheita ja ette niitten ajattelutapa kuttuthaan välistä villiajatteluks koska se ei seuraa samoja sääntöjä ja stryktyyriä ko kirjakielisessä kylttyyrissä.
Puhekieli on välitön kieli.
On monesti toettu ette puhekielinen kylttyyri on se mitä kläppi ensin oppii ja siinä kielessä on matala meettatietoisuus ja kläppi ko lukutaitoton raavas ei saata paljoakhaan erottaa sannaa käsitheestä, net ymmärethään yheks. Ja siis son sinänsä merkki välittömästä kielestä. Sen takia väitethään ette puhekielessä muoto on sen sisältö ja hyvin useasi antropolookit väittävät ette puhekielinen ajattellee kokonaisuuksia. Kokonaisuus merkittee ette puhekieliselle koko miljöö, intunasuuni, murre ja kaikki ruuhmiiliset elheet on osana ymmäryksestä ja käsitheestä. Silmät, haiju ja muut aistit on kaikki mukana tulkittemassa puhuttua muotoa välittömässä ymmäryksessä. Jos esimerkiks puhuthaan sahhaamisesta sillon siihen liityy saha, joka veethään eestä takashiin sahakrenkussa, eli puun tyvelä lumessa, puu mitä sahathaan, sahan terottaminen, hiki, työ, enerkia etc. Kaikki aistit kuvvaavat mikä sahhaaminen on ja puhekielinen ymmärethään siinä samassa miljöössä. Samoin ajatettelu sahhaamisesta on liitetty ruuhmilisheen työhöön ja sen praktisheen miljööhön. Kuulo yhessä näön, haistin ja ruuhmiin kans ymmärtävät puhekieltä ko miljöö on tunnettu. Paralellina siihen ajattelhuun lastentutkija Piaget väittää ette ei ole eroa lasten ajattelussa ja hänen käytänössä, koska puhekieli on osana käytänön kokonaisuutta. Sillä Piaget meinaa ette kläppi internaliseeraa käytänön ja niistä stryktyyristä mitä kläppi kokkee teossa net luovat lapsen ajattelun. Lapsen leikit luovat ajattelun pohjan. Ja siis puhekielisen ajattelu luothaan samoila keinoila. Kielisosiolookisessa tutkimuksessa Basil Bernstein väitti jo 1950-luvula ette työläisitten ajattelutapa oli laajenettu konteksthiin sijotettu ajattelu. Sen enemän saapi kirjakielen ajattelutapoja sen vähemin ajattelu on siottu kokemuksitten tasole.
Ei puhekielinen tiä mikä kvatraatti on. Se sanoo ette son ovi, lautapalanen eli vaikkapa tiili jos se näkkee kvatraatin riitattuna, koska sole oppinu kvatraatista mishään. Jos puhekielinen siirtyis muternhiin kaupunkhiin sillä olis alussa vaikea ymmärtää ommaa äitinkieltä, koska miljöö on muuttunu.
Koska puhekieli on enemän välitöntä kieltä puhekielisessä kylttyyrissä elethään lähempänä nykyhetkeä ja ajattelutapa käyttää kokemuksia ajatuksen perustana ja vähemin ylheisiä käsitheitä. Ajattelutapa on käytänön/praktisen perustheela eli enemän tietheelisesti intyktiivinen, samoin käsitheitten luokittelu. Kaikitten aistitten kautta ymmärethään puhekieltä sen välittömässä muoossa, silmät on täheliset tulkittemhaan kuultua muotoa, mutta enimäksheen kuulon ja puhheen kautta ymmärethään välitöntä kieltä. Ja sen takia kuttuthaanki sitä ajattelutappaa ette käsitelthään kokonaiksuuksia.
Puhekielinen ossaa puhua oikein, mutta ei tiä miksi se pittää olla nuin ja näin ja mitä apstraktit sanat merkittevä. Heilä on siis sama matala meettatietoisuus kielestä ko kläppila. Tämä ette lapsela on matala meettatitoisuus, käyttää sponthaanisia käsitheitä ja vasta koulussa alkaa oppimhaan enemän välitettyjä ja tietheelisiä konseptia, Vygotskyn terminolokiaala, oli vygotskyn peruajatuksia
Puhekieli on perintheelisessä kylttyyrissä.
Kansanusko on voimakhaasti mukana puhekielisessä kylttyyrissä ja sillä tavala mookkaa puhekielisitten itenttiteettiä. Mutta puhekielisessä kylttyyrissä ei ole siviiliyhteiskuntaa eikä kehitettyä viralista kieltä eli yhteiskuntaa, niinkun monessa vähemistökielissä jokka on/on olheet puhekieliä. Ei ole yhteiskunnan eli paremin sanoen kylttyyrin tyalismiä yhtä näkyvää koska ei ole kirjakieltä. Puhekielissä kylttyyrissä on lähespä olematon siviiliyhteiskunta, yks kieli, monessa murtheessa, ilman hierarkkia, yks yhteiskunta joka on liitetty uskonthoon ja sen kautta luothaan hierarkkisia stryktyyriä johtajille, noijile ja niile mitä puhekielinen kylttyyri tarvittee.
Puhekielisellä on vaikeampi erottaa murtheita yleiskielestä.
Aivotutkimuksessa on toettu ette puhekielinen raavas prusessaa puhekieltä eri tavala ko kirjakielinen. On kans toettu hyvin monessa tutkimuksessa ette kläppila ja lukutaijotottomilla raahvaila on vaikea erottaa foneemia toisista ja kieli ja käsite lankeavat useasti yhteen koska kieli on välittömämpi niin siittä saattaa vettää johtopäätöksen joka vastaa miksi puhekielisessä kylttyyrissä ei ole viralista kieltä. ko on matala meettalingvistinen tietoisuus on vaikeampi erottaa muita ko oman murtheen yleiskielestä ja mitä tyyliä pittää käyttää jokhaisessa tilantheessa. Analfapeetila on vaikea muuttaa puhetyyliä koska ei ole oppinu muuta ko sen puhemuoon lapsuuen aikana.
Sama piire on näkyvissä koulutustasoila. Työläisluokila on matalampi meettalingivstinen tietoisuus koska net sosiaaliryhmät lukevat ja kirjottavat vähemin ja sen takia niilä on vaikemapi puhua yleiskieltä ja niilä on vähemin rejisteriä.


Wp/fit/Puola.
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski- ja Itä-Euruupassa. Sen rajakrannit on lännessä Saksa, etelälännessä Tjekki, etelässä Slovaakkia eteläiässä Ukraina, iässä Valko-Venäjä ja pohjoisiässä Litaueni ja Venäjän Kaliningradin alue. Puola kuuluu Itämeren rannikkovaltihoin, merentakaishiin kranhiin kuuluvat Tanskan Bornholm ja Ruotti.
Puola on saanu nimensä varhaiskeskiaijala läntisessä Puolassa asunheesta polaanitten heimosta. Polaanitten nimi puolesthaan juontuu toennäkösesti joko sanasta pole (pelto) tai płemię (heimo).


Wp/fit/Puolamajärvi.
 Puolamajärvi on kylä noin 10 km Narkauksesta elethään, lähelä Puolamarovvaa.
Kylässä on muutama asukas. Toinen nimi on Isopuolamaajärvi.


Wp/fit/Puolikielinen.
Puolikielinen oli se joka ei osanu yhtään kieltä vaikka arkipäivän elämässä käytti kaks kieltä. Opettaja ja professoori Nils-Erik Hansegård perusti sen termin ja meinasi ette tornionlaaksolaiset olit 1960-luvula ja aiemin useasti puolikielisiä. Hansegårdin kirja puolikielisyyestä ei ollu tietheelinen vain lähespä täysin spekylatiivinen. Mutta piian sen takia kirja painethiin neljässä painossa ja käänethiin suomekski. Termi tuli hyvin kuuluisaks ja vaikka ei löyetty mithään totistheita käsitheestä silti kuulee vielä 2011 ette on olemassa puolikielisiä ihmisiä. Ja net on aina vähhiinthääns kaksielisiä, eikä koskhaan kukhaan väitä ette joku ykskielinen on puolikielinen.
Puolikielisyys keskustelu oli 1960-luvula voimakas ja suomenkieliset viittasit tornionlaaksolaishiin ja väitit ette Ruottin valtio syrjii ommaa vähemistöryhmää ja sen tulokset on puolikielisyys, mitä ruottinsuomalaiset ei halunheet saa. Puolikielisyys keskustelu aiheutti kätevämän muutoksen Ruottin kielipulitiikassa. Ja se oli juuri Tornionlaaksossa missä äitinkielenopetus aloitethiin 1971.
Tornionlaaksolaiset ei saahneet oppia lukemhaan eli kirjottamhaan suomea koulussa ja sen takia ei koskhaan kehittyny suomenkielistä siviiliyhteiskuntaa Tornionlaaksossa. Puhekielisessä kulttuurissa ei ole siviiliyhteiskuntaa. Ruottin tornionlaaksolaisitten sosiaali ja kulttuuri kapitaali liitethiin pelkästhään ruottin kielheen ja suomi jäi yhä enemän arkipäivän käythöön ja maanviljelijöitten kieleks. Se aiheutti ette kakskieliset olit enemän työttömia kun ykskieliset tornionlaaksolaiset 1960-luvula
Samoina aikoina suomalaiset kutuit puolikielisitten puhuttua kieltä paskakieleks.


Wp/fit/Puoltikasvaara.
Puoltikasvaara on kylä Jellivaaran kunnan pohjoispuolela, Svappavaarasta etelhään.


Wp/fit/Puoskari.
Puoskari paransi tautia monela tavala, mutta selvästi sen voimat olit heiomat kun noijala. Noita saapi manalaiset liikheele mutta puoskari se ku vain muuten parantaa. Yks ylheinen puoskarin tapa parantaa monta eri tautia oli ette puhaltaa kipehään eli pahhaan, useasti vammoja ja rupia.
Koskemat ja vammat vain on semmosia viholisen puhaluksia. Puhalusmiehet niitä paisheita puhalsit ja pyörytit. Fiinan äitivainaa niitä puoski messinkikammala. Paino, puhalsi, ja sylki ja viskutteli ja parani se kyllä. Ei se luopunu ennenku se märki. Välistä puoskari muuta ku hieroo ja hautheita laittaa. Ekseemin meni parantaa. Lehmiäki paranethiin puhaltamalla.
Palon Oskari Yrttivaarasta vain kattoi poikaa ja rupi alkoi märkimhään ja sitten kuivamhaan ja rupi putos poies. Mutta Oskari sanoi ettei saanu pestä kattottua ennenku puoskiminen oli valmis. Oskari meinasi ette Raamatusta löytää kaikki tiot ja voimat.
Kompelusvaarassa tiethään ette kun on vesi menny haavhaan se otethaan rannalta vesikivi painethaan sanoen: -Vesi vanhin veljeksistä, tuli nuorin tyttäristä, ota okhes veä väkkees kivule kivun vaajale, ihmisen iho vaajan. Terfheeks kolme kertaa. Sillä painethaan sitä haavaa. Rovaniemelä olthaan varmana ette jos joku on eriluontonen se on eri vesilä pesty.
Nilivaarassa oli puoskari joka paransi kaivonveellä. Nouti kupilisen vettä kaivosta ja antoi kipeäle. Paransi kaikkea, reumatismiaki. Oli useasti paljon väkeä sielä hakemassa apua, sanoi Moskojärven puoskari Olov Reinfors. Ylilääkäri Anderssonin huonot jalat hän paransi. Ei ottanu maksoa, mutta lääkäri antoi sille kellon. Ihmiset soitit hälle ja hän sanoi: -Juo kahvikupin kraanavettä niin tullee hyvä. Se auttoi! Puoskari piti ittekin kummalisena ette kraanavesi paransi.
Kun usko hävisi niin katosit kans puoskarit ja kattojat. Usko se paransi, meinasi puoskari Olov Reinfors, Moskojärveltä. Sen parempi ja kuuluisampi usko miehen voimhiin sen paremin se puoski, meinasi muu Skaulon mies joka uskoo ette puoskarit osasit käyttää hypnoosia ja psykolokiita. Kuusihuornaksen typheyttäjä meinasi ette oli vaikein typheyttää lähimäisiä ja hyvin tuttuja.
Ei koskhaan saanu antaa rahhaa puoskarille. Toinen puoskari sanoi: -Ei saa maksaa jos ei ole varoja. Yks lääkäri sai ekseemin paranetuksi puoskarin juomala ja maksoi 3000 kruunua. Harva puoskari haluaa opettaa taitoja muile. Pölkäävät ette voima heikkenee jos sitä levittää muile.
Puoskaria on vieläkin ja muutamat on hyvinki kuuluisia aina eteläruothiin asti.


Wp/fit/Purnu.
"Purnu" on kylä Jellivaaran kunnassa jossa assuu noin 65 asukasta (2008). Purnu on mettäsaamelainen kylä joka sai ensi asukhana 1762. Kylä on 50 km Jellivaarasta eteläithään päin.


Wp/fit/Pylsy.
Pylsy on verimakkara tehty lehmän eli poron vattalaukusta, joka käänethään nurinpäin: nisujauhoja, verta, suolaa, kuuta. verimakkaroitten ja veriklimpitten kansa suuressa kattilassa. Seuraavina päivinä sitä syöthään paistettuna paistipannussa, puolasyltin kansa. Sanothiin ette se joka keitetyn paistaa se makean maistaa. Pylsy oli ylheinen ruoka kun syksylä lahathiin poro eli nautaelläin.


Wp/fit/Päkkilä.
Päkkilä on käänetty keksimällä ruottin sanan Bäckesta ja on kylä Ruottin puolen Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Pääsiäissaari.
Pääsiäissaari on saari eteläiselä Tyynelä valtamerelä. Saari kuuluu Chilele. Sen nimi on spanniaks Isla de Pascua, paikalisela rapanuin kielelä se tunnethaan nimilä Rapa Nui (eli suuri saari), Te pito o te henúa (eli mailman napa) ja Mata ki te rangi (eli silmät, jokka kattelevat taivasta).
Saaresta puhuthaan joskus kans plyraalissa nimelä Pääsiäissaaret, sillä pääsaaren lisäks siihen kuuluu kaks pientä asumatonta krannisaarta, nimilthään Motu Iti ja Motu Nui. Molemat muoot on oikhein.
Saaren pinta-ala on 163,6 km² ja muoolthaan se muistuttaa suorakulmasta kolmekanttia.
Pääsiäissaaret on Chilen tärkeimpiä turistipaikkoja niitten kauhneitten ja muinaisuuen vuoks. Menneestä sivilisasuunista on jäähneet jäljele jättimäiset patshaat, jokka tunnethaan nimelä moai. Näitten patshaitten suojeluksesta Rapa Nuin kansalispuistossa huolehtii Chilen hallituksen alanen CONAF-mettänsuojelujärjestö. Ne on kuuluhneet UNESCO:n mailmanperintölistale vuoesta 1995 lähtien.


Wp/fit/Qatar.
Qatarin valtio (arab. ‏دولة قطر‎, Daulat Qaṭar) eli Qatar (arab. ‏قطر‎) on pääosin autiomaan peittämä emiirikunta Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Qataria raijaavat Saudi-Arabia ja Persianlahti. Alle miljoonan asukhaan öljyvaltio Qatar on yks mailman rikhaimista valtioista. CIA:n The World Factbookin mukhaan Qatarila oli vuona 2009 mailman toiseks suuriin bruttokansanprutyksuuni henkeä kohti, 119 500 Yhtysvalloitten dollaria – vain Liechtenstaini oli sitä eelä.
Maassa sijaittee suuri Yhtysvalloitten lentokonheitten tukikohta. Qatar on OPECin jäsen.


Wp/fit/Quintana Redonda.
Quintana Redonda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Quintanas de Gormaz.
Quintanas de Gormaz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Quiñonería.
Quiñonería on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Raamatun ennustukset.
Raamatussa oon paljo ennustuksia (eli kirjotettu paljo ennen ko se tapahtu).
Daniel 9:26-27.
Daniel sanno ette ko messia tullee maapalhoon, sen jälkhiin Jerusalem tuhothaan ja net häyvät mennä fuorile pakhoon, tämä tuli oikheeksi. Vuona 70 (40 vuotta sen jälkhiin ko jesus oli kuollu), Jerusalem tuhothiin. Se myöski sannoo ette Messia ottaa eläimiitten uhraamisen poies.
1 Timothy 4:2-3.
Tämä kirja sannoo ette loppuajoila tullee olemhaan ihmisiä jokka halvaava ette ihmiset ei mene naimishiin ja ette ei saa syyä lihhaa, tämä oon totta ko tänäpänä naimishiinmeno vaan pienenee ja ääri vekaanit halvaavat ette lihhaa ei saata syyä.
Isaiah 53.
Isaiah 53 sannoo ette Messiah tullee kuolemhaan syntien takia ja juutalaiset luulee ette hän oon väärä.
Kato myös.
Kerran pelastettu aina pelastettu


Wp/fit/Ragnar Lassinantti.
Ragnar Lassinantti (1915–1985) oli syntyny Neistenkankhaala, Ruottin Ylitornion kunnasa. Hän oli ensin poliisitöissä yhen aikaa, mutta hänestä tuli ruottalainen politiikkeri ja suomenkielen ja kulttuurin asianajaja. Hän eusti sosiaalidemokraattia ja toimi Norrbottenin läänin maaherrana (1966-1982) ja valtiopäivämiehenä (1957-1966).
Lassinantti kannatti innokhaasti pohjoismaista yhteistyötä. Hän oli merkittävä syy siihen, että Ruottin raatiossa Pajalassa alotethiin suomenkieliset lähetykset 1957. Ruottin suomenkielisen väestön keskuuessa tunnethaanki käsite ”Ragnarin raatio”. Omassa prukramissa hän haastatteli vallanpitäjiä ja muita ihmisiä sekä Suomesta että Ruottista. Lähetyksissä käytethiin kans meänkieltä, joka sai Ruottissa viralisen vähemistökielen aseman 2000-luvun taitheessa.
Tornionlaakshoon liittyviä kirjoja julkaiseva Tornedalica-yhistys oli yks Lassinantin toteutunheista hankheista.
Lassinantista käytethiin kans nimitystä ”kalotin kummisetä”. Hän kävi useasti Suomen Lapissa ja oli entisen presidentti Urho Kekkosen henkilökohtainen ystävä. Lassinantti tykkäsi pittää pitkiä saarnoja ja puhheita.
Lassinantti luki ja puhui sujuvaa suomea ja meänkieltä. Tornionlaakson suomi oli hänen äitinkieli ja "syämenkieli".


Wp/fit/Raj Raj Band.
Raj Raj Band on Pajalan bandi joka perustethiin 1999 ja pellaa päänäns ommaa meänkielistä ja ruottinkielistä musiikkia. Kaikin on Tornionlaakson rajamailta ja ossavat meänkieltä/suomea. Musiikin perintheet tulevat sekä suomesta ette ruottista. Raj Raj Band on tehny kolme CDtä.
Raj Raj band essiityi ensi kertaa Suomessa, Suomen Pellossa 11 helmikuuta 2012. Koko halli oli täynä 600 kuuntelijaa.


Wp/fit/Rajarasimi.
Vanhaat alentavat asentheet.
Rajarasismila on vanhaat perintheet, mutta itte termi on myöhänen kehitys. On tavalinen sanonta ette on helpompi tehhä Stokholmin osaks Suomea kun Tornionlaaksoa. Sanonalla on vanhaat perintheet. Jo 1924 fil.tri. ja Norrbottenin läänin kouluinspehtööri Albin Neander, joka oli syntyny 1878 Eteläruottissa, väitti kirjassaan ette vaikka siirtäis Suomen rajan aina Göteborghiin saakka silti jäis pieni Ruottalainen saari nimittäin Tornionlaakso missä kohta kaikin puhuvat suomea eli saamea mutta jokka ei mishään nimessä halua olla suomalaisia. Ruottin Tornionlaaksossa ei ollu yhtään suomalaista. Neanderin mukhaan ruottalaiset virkamiehet kun hän itte laskethiin vähän jälkhiin jäähneeks jos net olit töissä Tornionlaaksossa, joka oli kulttuurisesti jälkhiinjääny. Suomalaiset on lujat uskossa mutta heijot järjessä, meinas ummikko, fil. tri. ja Norrbottenin läänin kouluinspehtööri Albin Neander
Meänmaan rajarasimi.
Rajarasismi on sen kultturiasentheitten pohjala viimi vuosikymmeninä kehittyny termi joka kuvvaa asentheita lännen- eli iänpuolisista tornionlaaksolaisista. Asentheet on tärkeä osa olevasta kulttuurirajasta Ruottin ja Suomen Tornionlaakson välilä, jota jokku kuttuvat Berliininmuuriksi.
Rajarasismila tarkotethaan asentheita ja toimintaa jokka pyrkivät eristämhään Ruottin Tornionlaakson Suomen Tornionlaaksosta, ja osittain toisin päin. Rajarasismi on kaikki asentheet jokka haluavat säilyttää ja rakentaa vanhaata kulttuuriraijaa. Asentheet toisen maan asukhaista on välistä niin alentavia ette asosieerathaan rasismhiin, vaikka se käytänössä ei ole raasista kysymys, vain hieman poikkeaavista kulttuurista jokka on kehittynheet vähän erhiin suunthiin viimi vuosisaan aikana. Molemin puolin väylää on pyritty rakentamhaan menttaalisia karttoja jokka kulkevat pohjoisesta etelhään, ja vähemin lännestä ithään eli toisin päin. Siittä syystä on kehittyny osittain ja välistä kaks kansaa, vanhaasta yhtenhäisestä kansasta. Raja on se joka leikkaa kansat kahteen, ja niistä asentheista mitä se kulttuuriraja on rakentanu on luottu käsite rajarasimi, joka on tulos muutosprusessista missä pyrithään purkamhaan kulttuurirajan vaikutuksia.
Termi rajarasimi sinänsä on tulos kehityksestä joka alotethiin 1980-luvula. Sitä ennen olit lähespä kaikin rajarasistia koska harva pulitiikkeri, virkamies eli kansalainen halus purkaa kulttuurirajan. Nyt on tornionlaaksolaiset sekä rajarasistia, porstuasuomalaisia, meänmaalaisia, suomalaisia, tornionlaaksolaisia, hurria, tornedalsfinne ette ruottalaisia, ja ummikoita.
Meänkieli osa rajarasisimista?
Aika moni väittää ette itte meänkieliki on rajanrakentaja ja osana olevasta rajarasismista koska se tekkee Ruottin/Suomen rajan kielirajaksi, jakkaa raja-alueen kahteen eri suomen-ukrilaishiin kielhiin. Samasta näkökulmasta väitethään ette stryktyyri sanakirjassa ja sisältö valtion tillaamassa meetiaraportissa on osia rajarasismin stryktyyristä.
Asentheet rakentavat kulttuurirajoja.
Sen rajarasismin takia väitethään kulkujutuissa ette on olemassa haaparantalaisia jokka sanovat ette het on asunheet koko elämänsä Haaparannala ja ei ole koskhaan käyhneet toisela puolen raijaa, ylpeästi väitethään. Ragnar Lassinantti sanoi jo 1970-luvula ette Haaparanta on kummalinen paikka koska se on mailman ainua kaupunki missä kehuthaan ja olthaan ylpeitä jos osathaan vain ruottia, ja hävethään jos osathaan ruottia ja suomea. (Tosiasiassa sellaista on/on ollu kohtapa joka raja-alueessa missä on kaks kieltä.) IKEA ja yhteistyö on muuttanu paljon asenthetia ja vastarinta yhteistyöle on Haaparannale aika matala. Niistä asentheista on luottu eetnisiä ja alentavia termiä kun vonnu, hurri, rajarasisti ja porstuasuomalainen.
Suomen puolela saatethaan olla hyvinki alentavia kaikile jokka tulevat Ruottin Tornionlaaksosta, vaikka useasti on niin ette heitten vanheemat saattavat olla Suomen Tornionlaaksosta. Ruottin Tornionlaaksossa oli olletikki aiemin Suomessa syntynheet jokka olit kriittiset Suohmeen. Nykysin on aika paljon jokka ossaavat kuitekki meänkieltä ja jokka saattavat riitelevällä tavala meänkielelä ja väittää ette het ei ole rajarasistia vaikka ei haluaa saa yhteistyötä Suomen Tornionlaakson kans. Mutta aiemin sama kielimuoto kuttuthiin suomeks, (jospa ei oikea suomi aina), ja silti väitethiin samanlaisia asenthetia.


Wp/fit/Rajarasismi (raportissa ja sanakirjassa).
== Rajarasimin asentheet näkyvät meetia raportissa ja sanakirjoissa ==
Rajarasismi on luottu termi Tornionlaaksokssa joka kuvvaa prusessia mitä muuten on vaikea ymmärtää. Kulttuurin asentheet kuvvaava miksi on jätetty paljon tietoja mainittematta yhessä valtion tillaamassa raportissa meänkielen meetiasta. Saame käräjät, yhteistyössä Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen (STR-T) kansa, on tutkinheet saamen ja meänkielistä meetiata Pohjoiskalotila, Norjassa, Suomessa ja Ruottissa. Raportin on Ruottin valtion Kulttuuriteparttementti tilanu. Raportissa toethaan ettei ole olemassa meänkielistä avisia koko Suomessa, eikä yhtään pelkästhään meänkielistä avisia koko Ruottissa. Ei mainita sanalakhaan ette on olemassa Meänmaan yhistys, joka julkasee Meänmaan avisin, joka on mailman ainua pelkästhään meänkielinen avisi joka julkasthaan sekä Suomessa ette Ruottissa. Mutta kirjottajat on puoleksi iänpuolelta rajaväyliä. Ei kans mainita ette on Meänkielen Wikipeetia kehittymässä, joka sinänsä on yks internetissä pelkästhään meänkielinen meetia tietosanakirjan muoossa.
Raportti keskustellee toista sattaa sivua vähemistökielisestä meetiasta silti "unhoutethaan" mainita ette meänkieltä käytethään nykysin hyvin paljon sosiaali meetiassa. Sosiaali meetian meänkielen käyttöä ei keskustelta koska sen alan käyttäjät on enimäksheen Suomen tornionlaaksolaisia. Esimerkiks on porukoita kun,,, etc. Kaikki löytyvät. Uusia porukoita syntyy jatkuvasti missä meänkieli on pääkieli ja tämä piire on kasvanu viimi vuosina. Yhteensä on yli 5000 käyttäjää noin kymmenkuntasessa sosiaali meetia porukoissa.
Meänkielen sanakirjan rajarasismia.
Rajarasisimi käsitheelä mennee ymmärtää miksi laaithaan kahta meänkielen sanakirjaa. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys/Meän akateemi mookkaavat yhteistyössä Ruottin valtion kielineuvoston kans kakskielistä (meänkieli-ruotti) sanakirjaa missä meänkielen sanat on kerätty vain Ruottin Tornionlaaksosta ja Malmikentiltä. Meänmaan kolmekielisheen sanakirhjaan (meänkieli-suomi-ruotti) on kaikki Meän akateemian sanat otettu mukhaan ja sen lisäks on laajenettu meänkielen ollaksheen osana pohjoissuomen murrealueesta ja sanoja on kerätty koko Tornionlaaksosta, Pohjoisnorjasta ja Meänmaan krannikunnista.
Lähe.
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.


Wp/fit/Rajarasisti.
Rajarasisti on asukas Tornionlaaksossa joka halvaa säilyttää, vahvistaa ja kehittää stryktyyriä ja menttaalisia karttoja jokka kulkevat pitkin rajaväyliä. Rajarasisti ei halvaa rajaylimenevää siviiliyhteiskuntaa eli viralista yhteistyötä eli yhistäviä prusessia. Rajarasisti ei tykkää käsitheistä ko Meänmaa eli HaparandaTornio. Käsite rajarasisti on luottu viimi vuosikymmenitten aikoina ko yhä enemän pyrithään rakentamhaan ekonoomisia, sosiaalisia, viralisia, epäviralisia ja kylttyyrisiä rajaylimeneviä stryktyyriä. Rajarasisti halvaa säilyttää eristäviä stryktyyriä ja asentheita. Rajarasistia on molemin puoli rajaväyliä. Rajarasismi oli aiemin ylheinen asene molemin puolin rajaväyliä, mutta on saanu kilpailevan asentheen kaikilta niiltä jokka halvaavat purkaa eristäivä stryktyyriä. Rajarasisti kuttuu niitä rajanpurkajiaa porstuasuomalaisiks lännen puolela rajaväyliä ja heän kieltä porstuasuomeks. Rajarasismin empiirisiä tuloksia näkkyy esimerkiks raportissa ja tutkimuksissa.


Wp/fit/Rantajärvi.
Rantajärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Ratukkavaara.
Ratukkavaara on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Rauman murre.
Rauman murre oon suomen kieleks yks murre mutta son rohki erilainen suomen kielen muista murtheista ja variasjuuni sen ja muitten murteitten kans oon suuri. Sen takia kans ette raumaksi tänäpänä tekevä literatuuria ja heilä oon erilainen kylttyyri ja ette sen variasjuuni muitten murteitten kans oon niin suuri jokku halvaava kuttuu sitä omaksi kieleksi, het itte kuttuvaki sitä "rauman giäl" joka merkittee rauman kieli. Raumassa oon rohki paljo lainoja estlannin kielestä ja ruottin kielestä jonka takia oon prubleemoja ymmärtää sitä. Rauman murtheessa oon kans pukstaaveja "b,g ja d" tosi ylheisesti jokka oon harvinaisempii suomen murtheissa, ja sonki rohki kauvvempana suomesta ko vaikka meänkieli taikka kväänin kieli. Kuitenski viralisesti sillä oon vain murtheen staattys jonka takia sitä kuttuthaan murtheeksi suomessa.


Wp/fit/Rauto.
Rauto (r. öring) on lohikala joita löytää hyvin monesta joesta, ojasta, väylästä ja tunturijärvestä. Jokirauto on useasti paljon pienempi kun väylärauto eli tunturirauto.


Wp/fit/Rebollar.
Rebollar on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Recuerda.
Recuerda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Rello.
Rello on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Renieblas.
Renieblas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Retortillo de Soria.
Retortillo de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Reznos.
Reznos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Rieska.
Rieska on vanhiin leipäruoka koko Tornionlaaksossa. Perintheelinen rieska tehhään pelkästä ohrajauhoista ilman jästiä, mutta suolaa, voita, maitoa ja vettä. Mutta myöhemin on alettu sekottamhaan nisujauhoja ja vähän jästiä. Ja jokku tekevät sen ruisjauhoistaki. Tärpälä tehhään raitoja ja viivoja leiphään ennenkun panthaan peshään. Perintheelisen rieskan pittää paistaa arinala riihen uunissa. Eli hyvin kuumassa köökin sähköhellässä.


Wp/fit/Riihi.
 Riihi oli aiemin jokhaisella suuremala talola. Vanhaassa mailmassa riihessä kuivatethiin ohra- ja ruisvilja ja sitten puithiin. Takapäässä oli ruumenhuone missä ruumenet, eli akanat, säästethiin ja annethiin lehmile talven aikana ruoaksi. Riihen uuni oli suuri koska se piti lämittää koko riihen kun piti kuivattaa viljaa, ja sen takia se uuni eli pesä oli saanu leipomismaholisuuksiakin. Siinä oli arina missä leipää saattoi paistaa. Riihessä leivothiin leipää suuressa pesässä aina 1970-luvule asti. Kiiseli ja rieska olit tavaliset leivät. Välistä yks leipominen saattoi kestää monta päivää ja oli koko talven leipä. Sata kiloa nisujauhoja saattoi mennä yhessä leipomisessa. Useasti riihileipä oli kiiseli, ohu nisujauholeipä joka kuivatethiin orisal ja tuli kovaksi. Sitä keitethiin voissa ja maijossa ette se pehmeni ja söithiin niin. Kiiseliä söithiin kans voin kansa niinku kovan aleipänä.
Riiheä käytethään kans riihitansissa keäsaikana. Nykysin riihet on liiterit missä säästethään kaikenlaista kromua ja tavaraa.


Wp/fit/Riksgränsen.
Riksgränsen on kylä Kirunan kunnassa. Sinne rakenethaan nyt suurta kauppakeskusta. Kyntit tulevat Norjasta.


Wp/fit/Rioseco de Soria.
Rioseco de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Rokkia.
Rokkia on jyrkkäseinäinen syvä maapinnan halkeama


Wp/fit/Rollamienta.
Rollamienta on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Romani tjib.
Romani tjib on romanilaisitten alueton minuriteettikieli Ruottissa. Muutama kymmentuhatta romanilaista puhuvat/ymmärtävät romani tjibbiä. Romani tjib on into-euruuppalainen kieli, jonka vanhiimat juuret on Pohjois-Intiassa.


Wp/fit/Roomalainen mytolokia.
Roomalainen mytolokia tarkottaa antiikin Rooman yliluonolista kertomusmailmaa ja suulisia perintheitä. Se oli saanu voimakhaita vaikutheita kreeklantilaisesta mytolokiasta. Rooman perustamisselityksen mukhaan Rooman kaupunkin perustit Romulus ja Remus. Romulus ja Remus olit veljeksiä, ja suulinen perine kertoo, että heän äiti oli Alba Longan kuninkhaan Numintorin tyär, vaimopappi Rhea Silvia, ja heän isä soanjumala Mars. Rhea Silvian olisi vaimopappina pitäny olla naimaton, mutta kun hän sai kaksoset, lapset hyläthiin korissa Tiberväyhlään. Vissi hukkaemo oli kertomuksen mukhaan ottanu Romuluksen ja Remuksen hoithoon ja kasvattanu raahvaaks.


Wp/fit/Rosa Liksom.
Rosa Liksom (oik. Anni Ylävaara, s. 7. tammikuuta 1958 Ylitorniossa) on suomalainen kirjailia ja kuvataiteilia. Liksom on opiskelu antropolokiaa ja yhteiskuntatietheitä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Moskovassa. Hänen teoksia on käänetty kymmenile kielile, ja hänen onkin toettu pääsheen irti pohjoissuomalaisesta ja kansalisesta kontekstista ja saanheen eräänlaisen mailmankansalaisen leiman. Novellikokoelmitten ja romaanitten lisäksi Liksom on tehny sarjakuvia, maalauksia, filmiä, näytelmiä ja lastenkirjoja.
Rosa Liksom kirjotti ensimäisen meänkielisen novellin ja kaunokirjalisuuen tekstin 1985. Vuona 2011 Liksom voitti Finlandia palkinon.


Wp/fit/Ruanda.
Ruandan tasavalta eli Ruanda on keskiaafrikkalainen sisämaavaltio. Sen rajakrannit on lännessä Kongon temukraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, etelässä Burundi ja iässä Tansania. Sen pinta-ala on noin 26 000 kvatraattikilometriä ja asukhaita on noin seittemän miljoonaa. Ruanda on brittiläisen kansainyhteisön 54. jäsen (vuoesta 2009), vaikka sillä on histuurialisia sitheitä pikeminki franskankielisheen mailmhaan Belgian entisenä siirtomaana.


Wp/fit/Ruokojärvi.
Ruokojärvi nimisiä kyliä on Pajalan, Kolarin ja Ruottin puolen Ylitornion kunnissa.


Wp/fit/Ruokojärvi, Kolari.
Ruokojärvi on kylä Kolarin kunnassa. Ruokojärviä on Kolarissa, Pajalassa ja Matarengissa


Wp/fit/Ruokto.
Ruokto 'on kylä Jellivaaran kunnassa. Kylännimi taitaa tulla sanasta ruotko 'ulku, pitkä seiväs'


Wp/fit/Ruosteranta.
Ruosteranta (r. Ruosteranda) on pieni kylä Pohjois-Ruottissa Pajalan kunnassa, Muonionväylän rannala. Ruosterannan Suomen puoleisela rannala on Ylimuonion kylä.


Wp/fit/Ruottala.
Ruottala on kylä Tornion kunnassa.


Wp/fit/Ruottalainen.
Ruottalainen on Ruottissa asuva henkilö ja/eli joka on Ruottin kansalainen.


Wp/fit/Ruotti.
Ruottin riikki (r. "Konungariket Sverige", suom. "Ruotsin kuningaskunta") eli Ruotti (r. "Sverige", suom. "Ruotsi") on perustuslailinen munarki Skandinaviassa Pohjois-Euruupassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kans. Ruotti on Euruupan unionin, ei kuitenkhaan Euruupan rahaliiton, jäsen ja pohjoismainen teolisuusmaa. Ruotti on pinta-alalthaan (449 964 km²) läntisen Euruupan kolmaneks suuriin staatti ja suuriin Pohjoismaa. Se on kans asukasluvulthaan Pohjoismaista selvästi suuriin. Vaikka Ruottissa oon noin 10 miljuunua ihmistä niistä vaan 8m oon Ruottalaisia ja Sielä on pohjois staateista kaikista suurin immikratti popylasjuuni..


Wp/fit/Ruotti (kieli).
Ruottia puhuthaan Ruottissa (noin 9 miljoonaa puhujia) ja Suomessa (noin 300 000 suomenruottalaista). Ruotti oli kielipuliittisesti ykskielinen maa aina viimi vuoshiin asti, vaikka Ruottissa on puhuttu saamea, suomea ja roomin kieltä satoja ja tuhansia vuosia.
Ruottin valtiopäivät päätit vuona 2000 ette Ruottissa on kolme alueelista kieltä: saame, meänkieli ja suomi. Saame sai julkisen kielen staattyksen Kirunassa, Jellivaarassa, Jokkmokissa ja Arjeplogissa. Meänkieli ja suomi tulit julkisiksi kieliksi Kirunassa, Jellivaarassa, Pajalassa, Matarengissa ja Haaparannala. Ei-alueelisen kielen staattyksen sait jittisch ja romani chib. Vuoesta 2010 suomen ja saamen kielen alueet on laajentunheet huomattavasti. Suomi on viralinen kieli kymmenissä kunnissa Määlarinlaaksossa. Saamen kieli on vuoesta 2010 viralinen kieli kymmenissä Norrlantin kunnissa. Meänkieli sai viralisen staatyksen Kaihnuun kunnassa. Tukholman Lääninhallitus on vastuussa kielipulitiikan valvonnasta.


Wp/fit/Ruottin Pello.
Ruottin Pello on kylä Matarengin kunnassa. Katto Pello, Matarenki


Wp/fit/Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys.
Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys (r. Svenska Tornedalingars Riksförbund - Tornionlaaksolaiset, STR-T) perustethiin 1981 ja on ensimäinen yhistys Ruottin Tornionlaaksossa joka aijaa meänkielen asioita. STR-T:lä on oma förlaaki ja on antanu ulos kymmeniä meänkielisiä kirjoja, ja myypi paljon meänkielistä kirjalisuutta ja musiikkia. STR-T:lä on oma Met-avisi ja yhistys on remissi-instansi meänkielen asioissa ja eustaa meänkielen siviiliyhteiskuntaa julkisen sektorin neuvotteluissa.
Yhistyksellä ei ole viralista meänkielistä eli suomenkielistä nimitystä. Aiemin kokoukset piethiin meänkielelä. Nykysin sekä johtokunnan ette vuosikokoukset on ruottiks. Yhistys on ruottalaistunu jäsenitten heijoman kielitaijon vuoksi.
Yhistyksellä on paikalisia osastoja Pajalassa, Jellivaarassa, Uumajassa, Mataringissa ja Stokholmissa.
Yhistyksellä ei ole ommaa flakua, paitti Ruottin flaku.
Meänkielen päivä.
Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys on 2008 julistanu 25 lokakuuta meänkielen päiväksi.


Wp/fit/Ruottin kielipulitiikka.
Ruottin kielipulitiikka alkoi 1960-luvula kehittymhään monikieklisheen suunthaan. 1970-luvula uusi kielipulitiikka alkoi saamhaan vauhtia kun saamea, suomea ja monta siirtolaiskieliä alethiin opettamhaan äitinkielenopetuksessa. Jälkhiin toisen mailman soan tuli aika laila juutalaisia ja virolaisia ja unkarilaisia Ruothiin. 1960-luvula oli suuri puute työvoimasta ja Suomesta alkoi virtaamhaan työvoimaa Ruottin intystrialueile. Juutalaliset sait kätevästi oman koulun Stokholmhiin, mutta ungenilaisila eli virolaisila ei ollu ommmaa koulua.
Keskustelu äitinkielenopetuksesta alkoi siittä ette valtiopäivile tule motsuuni, joka pyysi äitinkielenopetusta Ruottin tiplomaatti lapsile ulkomaila. Saamelaiset tulit yhä enemän aktiiviseks vaatimalla alkuperäskansan staattysta jonka net jossakin muoossa sait 1971. Samala aikaa virolaiset, jokka tulit Ruothiin jälkhiin toisen mailman soan, halusit oman virolaisen koulun, niinkun juutalaisila oli jo. Suomen siirtolaiset halusit saa suomen kielen opetusta. Tornionlaaksolaisista Nils-Erik Hansegård väitti ette net on puolikielisiä kun net ei ossaa kunnola ruottia eikä suomea. Mutta harva tornionlaaksolainen halusi suomen kielen opetusta, mielumin halusit päästä ummikoks. Matti Kenttä ja Erik Weinz sait silti tehtäväks Skolöverstyrelsiltä tutkia jos tarvittee suomen opetusta Tornionlaaksossa. Äitinkielenopetus alkoi Tornionlaaksossa 1971 ja koko maassa 1976.
Toinen suuri muutos tuli kun Ruotti ja Suomi liityit EU:hun 1995 ja EU vaati ette pittää kartottaa maan vähemistöväestön ja mikkä on maan vähemistöryhmät ja mikkä vähemistökielet on olemassa maassa. Ensimäinen Kielilaki astui voimhaan 2000, ja se oli seuraus vähemistökomitean tutkimuksesta. Laki tunnusti viis vähemistökieltä: saami, meänkieli, suomi, jittisch ja romani chib, joista saame, meänkieli ja suomi on alueelisia vähemistökieliä.
Toinen laajenettu kielilaki astui voimhaan 1 heinäkuuta 2009 sannoo ette ruotti on Ruottin pääkieli, ja sen lisäks on viis vähemistökieltä ja viittomakieli. Se jolla on muu äitinkieli kun ruotti pittää saa maholisuuksia kehittää ommaa äitinkieltä, jos se on yks/monta näistä vähemistökielistä. Yhteiskunnala on erikoinen tehtävä ette tueta ja kehittää näitä kieliä.
Meänkieli ja suomi on vuona 2011 alueelisia vähemistökieliä Kirunan, Jellivaaran, Haaparannan, Kaihnuun, Pajalan ja Matarengin kunnissa. Suomi on sen lisäks alueelinen kieli hyvin monessa kunnissa Määlarinlaaksossa: Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar, Borås, Surahammar ja Västerås.
Saame on alueelinen kieli 2011 Kirunan, Jellivaaran, Arvidsjaurin, Arjeplogin, Bergin, Härjedalenin, Lyckselen, Malån, Sorselen, Storumanin, Strömsundin, Umeån, Vilhelminan, Åren, Älvdalenin ja Östersundin kunnissa.
Aiemin kielivähemistöt kun saamelaiset ja tornionlaaksolaiset useasti markinaliseerathiin. 1800-1900-luvuila heitä aktiivisesti sorrethiin.
Yks seuraus tästä uuesta kielipulitiikasta on ette on järjestetty kielenhuoltoa vähemistökielile Valtion Kielineuvoston tiloissa. Kielensuunittelulla ei kuitenkhaan ole ommaa laitosta missä kehitethään ja luothaan toimintaa, ja elvytystoiminta on jaettu hyvin monen laitoksen ja yhistyksitten välissä: Valtion Kielineuovostolla on noin 3,5 miljoona elvytystoiminan prujektile, Valtion Kulttuurineuvostolla on kulttuurin alale korvamerkattuja prujektirahoja. Sen lisäks Ruottin raatiula, tv:lä ja Kouluvirastolla (Skolverket) om vastuu vähemistökieliestä heän aloillaan. Kaikila julkisilla laitoksilla on vastuu valvoa ette kielilait sovelethaan heän laitoksissa. Jonkin verran tutkimusta tehhään yliopistossa joka koskee kielensuunittelua ja kielenhuoltoa.


Wp/fit/Ruottinsuomalainen.
Ruottinsuomalainen on etnonyymi asukhaasta enimäksheen etelä Ruottissa joka on syntyny Suomessa, praataa suomea eli jonka vanheemat tulevat Suomessa, eli henkilö joka itte väittää olevansa ruottinsuomalainen eli ruosu, niinku sen synonyymi arkipäivän puhheessa on. Ruottin Tornionlaakossosa sanothiin niistä jokka olit syntynheet Suomessa ette net olit suomalaisia, mutta heän lapset olit jo paikkakunnan väkeä, meikäläisiä, tornionlaaksolaisia, haaparantalaisia eli misssä kylässsä net asuit. Ruottinsuomalainen oli aiemin täysin outo termi Ruottin Tornionlaaksossa.


Wp/fit/Ruskola.
Ruskola on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Rymääniä.
Rymääniä (romaniaksi România, suom. Romania) on maa itäetelän Euruupassa. Rymääniän krannimaita on Ukraina, Moldoova, Bulgaria, Serbia ja Yngerni. Rymääniälä on kans kaistale Mustanmeren rantaa.


Wp/fit/Ryssä.
Ryssä (s. "Venäjä", r. "Ryssland"), Ryssän federasuuni (ven. "Российская Федерация", Rossijskaja Federatsija eli Ryssä (ven. "Россия", Rossija) oon kahteen maanoshaan ulottuva staatti, johonka käsittää suuriiman osan pohjaisesta Euraasiasta.
Ryssän federasuuni oon vuuen 1993 perustuslain mukhaan puolipresidentihaalinen republikki. Son liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Ryssän rajakrannit on Norja, Suomi, Estlanti, Lettlanti, Litaueni, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongoolia ja Pohjois-Korea. Lisäks Ryssän läheisyyessä sijaittevat Yhtysvalloitten Alaska ja Japani, joihin oon kumphaankin vain vähän merimatkaa.
Ryssä oon 17 miljuunan kvatraattikilometrin pinta-alalhaan alueelthaan selvästi suuriin staatti mailmassa, ja se peittää enemän ko kaheksasosan maapallon maa-alueista. Vuona 2011 soli mailman yheksäneneks väkirikhain maa 139 miljoonala asukhaalhaan. Ryssä käsittää suuriiman osan Pohjois-Aasiaa ja 40 prusenttia Euruupasta ja sen alue jakkautuu yheksäle aikavyöhykheele. Maassa oon lukusia eri kasvilisuus- ja maatyyppiä. Ryssälä oon mailman suuriimat mineraali- ja enerkiareservit, ja sitä piethään enerkian syyppervaltana. Maala oon mailman suuriimat mettävarat, ja sen järvissä oon noin neljäsosa mailman sulasta vereksestä veestä. Osa maan luononvaroista oon hankalasti hyöynettävissä.
Itäslaavit aloit leviämhään Ryssän alueele 500- ja 600-luvuitten tienoila. Kiovan Ryssän kuttuttu staatti ilmaantui 800-luvula ja omaksui kristinuskon vuona 988. Kiovan Ryssää seurasi Moskovan ruhtinaskunta. 1700-luvula perustethiin huomattavasti laajempi Ryssän keisarikunta, joka ulottui Puolasta Tyynele valtamerele. Ryssästä tuli mailmanlaajuinen valtatekijä keisarikunnan aikhoin, ja se perusti myöhemin Neuvostoliiton, mailman ensimäisen ja suuriiman perustuslailthaan sosialistisen staati. Nykynen Ryssän federasuuni perustethiin Neuvostoliiton hajotessa vuona 1991, ja se peri Neuvostoliiton oikeussubjektin stattyksen. Ryssä oon Yhistyneitten kansakuntien turvalisuusneuvoston pysyvä jäsen, kuuluu johtavien teolisuusmaitten G8-ryhmään ja oon Ittenäisitten valtioitten yhteisön johtojäsen. Se oon yks viiestä viralisesti yinasevaltioks tunnustetusta maasta, ja sillä oon yhessä Yhtysvaltoitten kansa mailman suuriimat yinasevarastot.
Sana "ryssä" oon alentava termi suomeksi, mutta täysin neutraali meänkielessä, ko Ruottin tornionlaaksolaiset ei ole olheet soassa vanhaan Ryssän kans. Ryssä oon venäläistä tarkottava vanhaa sana. Jokapäiväisessä kielenkäytössä suomessa ryssiksi luethaan välisät kans muut sellaiset kansalisuuet, joila oon histuurialinen yhteys Ryshään eli Neuvostoliithoon. Tällaisia saattavat olla esimerkiks inkerinsuomalaiset, ukrainalaiset eli karjalaiset. Alun perin sannaa oon käytetty ylheensä ortodokseista, niin ko (itä)karjalaisista (esimerkiks "laukkuryssä", kauppamies).
Ryssäksi nimittelyä piethään Suomessa nykyhään ryssäläishiin kohtistuvana rasismina. Kantasuomalaisitten keskuuessa tehtyssä tutkimuksessa 90 % kyselhyyn osalistunheista piti ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikhein loukkaavimpana vähemistöitten nimityksistä. Ryssänviha synnytethiin nykykäsityksen mukhaan lähinä Suomen ittenäistymisen alkuaikoina. Aiemin sannaa oon pietty neutraalina etnonyyminä. Esimerkiks Suomen autonomian aikana sana "ryssä" oli ylheisessä käytössä.


Wp/fit/Römppäviikko.
Römppäviikko alotethiin 1987 Pajalassa, viikon pitkä festiviikko monessa kylissä pitkin Pajalan kuntaa. Bertil Isaksson oli päähenkilö perustamassa vanhaan perintheen piioitten ja trengitten vapaviikko. Pajala täytti 300 sattaa vuotta 1987 ja festiviikko sai voimakhaan potkun ko ensi kerrala tarjothiin naimattomille vaimoile naimattomia miehiä. Ympäri mailmaa huomathiin sen uutisena avisissa ja raatiussa ja vaimot kirjotit satoja preiviä ja halvasivat kohata Pajalan miehiä. Tarjothiin ilmhainen reisu muutamista paikhoista, mutta alussa kaikki vaimot olit jurnalistia hakemassa skuuppia.


Wp/fit/Röytiö.
Röytiö eli Röyttiö (r. Skröven) on kylä Jellivaaran kunnassa. Sielä vanheempi kansa puhhuu jellivaaransuomea.


Wp/fit/SWEBLUL.
SWEBLUL (Swedish Bureau for Lesser Used Languages), perustethiin 1996 ja eusti kaikkia Ruottin vähemistöryhmiä ja oli osana EBLUListä (The European Bureau for Lesser Used Languages) joka eusti kaikkia vähemistökieliä Euruupassa. SWEBLUL lakkautethiin 2010 koska yhistys ei saanu rahoja ette jatkaa vähemistökielitten laulukilpailuja eli muihiin prujekthiin. SWEBLUL järjesti muuun muassa Laulun Laulut 2006, Liet Lavlut 2006, ja Liet Lalvut 2008. Molemat laulukilpailut ja niihin liittyvät kulttuurifestivaalit olit suurmenestyksiä.


Wp/fit/Saame.
Saamen kieli jakkautuu monheen murtheishiin ja kielhiin. joita praatathaan pohjois euruupassa, tradisjuaalisesti lapin ja kolan alueila mutta tänhään suur osa elävät pohjoismaitten pääkaupunkeissa. Saamea oon praatattu saamelaisten maassa mutta het tänhään on vain viis prusenttia heän alueen asukhaista.


Wp/fit/Saamekäräjät.
Saamekäräjät on Kirunassa. Nykynen johtokunnan puhheenjohtaja on Per Mikael Utsi.


Wp/fit/Saamelainen.
Saamelainen on saamelaisitten nimitys omasta ryhmästä, joita aiemin kuttuthiin lappalaisiksi. Saamelaisia assuu Ruottissa, Norjassa, Suomessa ja Ryssän lännenpohjoisella alueela Kolan niemimaala.


Wp/fit/Saamelaiset Ameriikassa.
Saamelaiset jokka siiryit Norjasta, Ruottista ja Suomesta Ameriikhan menit suuriin piirthein samhoin paikhoin ko kveenit, tornionlaaksolaiset ja pohjoissuomalaiset. Saamensukuja löytää Kalumeetista, Michikaanista ja pohjois Minnesotasta, esimerkiks Lake Lillian, Thomson, Cromwell, Babbitt ja Cokato. Washingtonissa on paikka Poulsbo, missä on useampia vanhoita saamelaisukuja, jokka siiryit Alaskasta Washintonhiin epäonnistunheen porohoijon jälkheen.
Väitethään ette saamelaiset sulautuit hopumpaa ko muut minuriteetit koska het olit alkuperäkansaa ja suulisen informasjuunien mukhaan heitä aliarvostethiin enemän ko muita siirtolaisia. Vasta viimi vuosikymmenitten aikana on Ameriikassa ja Kanaatassa alettu hakemhaan piilotettuja ja kaotettuja saamelaisjuuria. Useasti net on olheet suomalaisia, ruottalaisa eli norjalaisia monta sukupolvea ennenku on paljastettu saamelaistaustan.
Arvostelthaan ette pelkästhään Suomesta lähti noin 15 000 saamelaista Ameriikhaan.


Wp/fit/Saikkosjärvi.
Saikkosjärvi eli Saikkonen on kuollu pieni kylä Narkauksen ja Narkausjoen lännenpuolela. Sannan Jussa oli viimi asukas, ennenku se siirtyi Ahhoon, joka kans on nykysin kuollu kylä lännenpuolela Narkausta.


Wp/fit/Saint Kitts ja Nevis.
Saint Christopherin ja Nevisin federasuuni eli Saint Kitts ja Nevis on kahen pienen Karibianmeren saaren muoostama valtio Väli-Ameriikassa. Saaret erottaa vain noin kolme kilometriä leveä The Narrows -salmi. Saaret on tuliperäisiä.


Wp/fit/Saivomuotka.
Saivomuotka on kylä Pajalan kunnassa. Toinen Saivomuotka on Enontekiön kunnassa.


Wp/fit/Saivomuotka, Enontekiö.
Saivomuotka on kylä Enontekiön kunnassa. Toinen Saivomuotka on Pajalan kunnassa.


Wp/fit/Saksa.
Saksa tai tyskä (saks. "Deutschland") eli Saksan liittotasavalta (saks. "Bundesrepublik Deutschland") oon noin 82 miljoonan asukhaitten kans Länsi-Euruupan taajaväkheisiin staatti ja yks maailman johtavista intystriimaista. Saksan valtiomuoto oon liittotasavalta ja se koostuu kuuestatoista osastaatista ("Bundesland"). Maan pääkaupunki ja samala taajaväkheinen kaupunki on 3,4 miljoonan asukhaitten Berliini.


Wp/fit/Saksa/Lemgo.
 Lipperlandin keskialueessa (Ostwestfalen Lippe) "North Rhine-Westfalen"in distriktissä, Teutoburger mettän ja Weserberglandin välissä (Weserhitland) sijaittee arkkitehtuurisesti kaunis 800 vuotta vanhaa renesansiaikanen Lemgo kaupunki. Lemgossa on noin 44000 asukasta. Toinen Lippe Bernhartti perusti 1200-luvula Lemgon, kauppatiehaarassa. Lemgon ympärilä on paljon mettää ja maisema on törmärikas ja vaihteleva. Lemgo on vanhaa Hansa-kaupunki ja siittä syystä talot on vaurhaat ja kaunhiit. Kaupankäynti rakensi Lemgon. Tyypilinen ja tunnettu leipälaji on Lemgon inkefääraleipä ja kuuluisa rakenus on talo "Pahna". Kakko mitä leivothaan Lemgossa on heinäpillikakko, joka on kuuluisa ja arvostettu maulthaan.
Vanhaan kaupunkin ympäri kulkee suuri katu, vihreitä avenyitä, pieniä järviä ja leikkipaikkoja. Lemkolaiset kävelevät sielä useasti, eli pyöräilevät. Lemgossa on hyvin paljon pyöräteitä. Se on pyöräilöitten kaupunki North Rhine Westfalenissa.
Kuuluisa lemkolainen on lääkäri ja tutkia Engelbert Kämpfer (1651-1716). Hänen jälkhiin on nimitetty koulu missä opetethaan japania. Koska hän oli niitä ensimäisiä jokka kävit Persiassa, Intiassa, Javassa ja Japaniassa 1632 ja kuvasi ensimäisenä euruuppalaisena niitten maitten kasvia. Koulu kehittää niitä yhteyksiä ja järjestää koulumatkoja sinne.


Wp/fit/Salduero.
Salduero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Salmi.
Salmi on tietön kylä Kirunan kunnassa. Kylän kuuluisin henkilö on iishokkypelari Börje Salming.


Wp/fit/Salomonsaaret.
Salomonsaaret on saaristovaltio Tyynessä valtameressä. Maantietheelisesti se on osa Melanesiaa ja sijaittee Papua-Uuden-Guinean itäpuolela. Salomonsaaret koostuu yli 990 saaresta, joitten yhteispinta-ala on yli 28 000 kvatraattikilometriä ja asukasluku vuoen 2011 arvion mukhaan 571 890. Maan pääkaupunki on yli 60 000 asukhaan Honiara, joka sijaittee Guadalcanalin saarela. Valtaosa maan väestöstä on melanesialaisia ja uskonolthaan kristittyjä. Salomonsaaret joutui Iso-Britannian siirtomaaksi 1800-luvun lopula ja ittenäistyi 7. heinäkuuta 1978. Toisen maailmansoan aikana saarila käythiin merkittäviä taisteluita Japanin ja Yhtysvalloitten välilä. Salomonsaaret kuuluu nykyhään Brittiläisheen kansainyhteisöön.


Wp/fit/Sambia.
Sambian tasavalta eli Sambia on sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa. Sen rajakrannit on pohjoisessa Kongon temukraattinen tasavalta, lännessä Angola, etelässä Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik sekä iässä Malawi ja Tansania. Sambian pääkaupunki Lusaka sijaittee maan kaakkoisosassa. Väestö on keskittyny etelhään pääkaupunkin ympäristhöön ja luotheesheen kuparivyöhykheele.
Sambiaa on asuttanheet tuhansia vuosia pyytö-keräiliät ja vaeltavat heimot. Euruuppalaisitten tutkimusmatkailijoitten satunhaisitten vierailuitten alkamisen jälkhiin 1700-luvun lopula Sambia liitethiin asteittain osaks brittiläistä imperiyymiä. Vuona 1923 British South Africa Company luovutti Pohjois-Rhodesiana tunnetun alueen hallinan Britannian hallituksele. Alue ittenäistyi 1964 alueen läpi virtaavan Sambesi-väylän mukhaan Sambiaks nimettynä. Ittenäistymisen jälkhiin maa siirtyi yksipuoluejärjestelmhään presidentti Kenneth Kaundan johola. Kaunda hallitti Sambiassa aina vuotheen 1991 asti, kun maassa piethiin monipuoluevaalit.
Sambian ekonomia on perintheisesti hallinu kuparin intystri, joskin viime vuosina hallitus on pyrkiny monipuolistamhaan ekonomiaa. Maa liukui köyhyytheen 1970-luvula, josta se ei ole vieläkhään päässy poies, ja se on monien Aafriikan maitten taphaan pahasti velkaintunu. Bruttonatsunaalprutykti asukasta kohen on 1 397 dollaria (IMF, PPP arvio 2008) ja noin 64 % väestöstä ellää alle 1,25 dollarila päivässä. Lisäks maan prupleemit on laajale levinheet HIV-tartunat ja AIDS.


Wp/fit/Sammeli.
Sammeli (r. "Brännmyra") on nykysin asumaton kylä Pajalan kunnan lännenpuolela. Pempelistä mennee tie Sammelhiin, jossa on kaks kruununtorppaa. Sielä asui viiminen mies joka eli jahista ja kalastuskesta, Sammelin Eemi, eli Emil Lindberg. Limperin suku oli Kainulasjärvestä. Eemin työ oli ette jahata ja jonkin verran kalastaa. Eemi oli naimaton ja asui velimiehen ja hänen vaimon kansa koko elämän, Sammelin Hyyky ja Manda. Kerran Hyyky ja Eemi ammuit sallaa hirven (ei Eemi ollu tarkkana aijoista), mutta puliisit sait selvile asiasta ja Hyyky oli piilottanu lihat sauhnaan mistä puliisit löysit net. Eemi otti syyn pääle koska sillä ei ollu lapsia ja Eemi istu kuukausia Haaparannan fankilassa. Eemi alkoi raahvaana tekemhään veittiä, Tornionlaakson mallia semmonen mettoveitti. Kerran se pani anonsin Jaktmarker & Fiskevatten aikakauslehtheen. Se katui sitä useasti, koska tuli liian paljon tillauksia.
Talossa asui kans naimaton Eemin ja Hyykyn sisar Evelina.
Nyt toista taloa saksalainen firma hyyrää loma-asuntona.


Wp/fit/Samoa.
Samoa, viraliselta nimelthään Samoan ittenhäinen valtio (vuotheen 1997 asti Länsi-Samoa, välilä 1900–1914 Saksan Samoa), on saaristovaltio Tyynelä valtamerelä. Yhessä Ameriikan Samoan kansa se muoostaa Samoan saariston, joka on osa Polynesian saariryhmää. Perintheiset elinkeinot, kalastus ja maanviljely, on herkkiä luonontuhoile. Syvä uskonolisuus hallittee sosiaalista elämää.


Wp/fit/San Esteban de Gormaz.
San Esteban de Gormaz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/San Felices.
San Felices on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/San Leonardo de Yagüe.
San Leonardo de Yagüe on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/San Marino.
San Marinon seestheinen Republikki eli San Marino on Italian ympäröimä pienivaltio Apenniinitten niemimaala Etelä-Euruupassa. San Marino on pinta-alalthaan (61 km²) Euruupan kolmaneksi pieniin valtio. Sen asukasluku on noin 30 000. Väestölthään se on Euruupan neuvoston jäsenmaista pieniin.


Wp/fit/San Pedro Manrique.
San Pedro Manrique on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Sanakirja.
Sanakirja on hakuteos missä ilmotethaan alfapeettisessä järjestyksessä sanoja yhestä kielestä eli ainheenalasta ja sanan merkityksestä, vieraskieliset vastinheet etc. Tehhään eron sanakirjan ja ensyklopetin välilä. Sanakirja antaa vain lyhyesti, eli ei yhtään tietoja merkityksestä, mutta ilmottaa sen eestä yhelä ja samala kielelä kun hakusana sanoitten tavvaamisesta, taivutuksesta, ja siis pelkkää muoolista tietoa.
Käänteissanakirjassa hakusanat on aakkostettu hakusanan lopusta lähtevhään aakkosjärjestyksheen. Suursanakirja on hakusanamäärälthään ja sivumäärälthään laaja sanakirja. PLakkarisanakirja on plakkarin kokonen, ylheensä vain keskeisimät sanat sisältävä sanakirja. Internetissä on täysin ilmhaisia sanakirjoja, tosin ylheensä sisälölthään suppeampia kuin painetut sanakirjat.
Jos kieltä ei kirjoteta fonemaattisesti eli muuten erilisilä sympoolila, niinkun kiina eli viittomakielet, sanajärjestys pittää totheuttaa toisela tavala.
Ylheisesti käänteissanakirjat on vain kahela kielelä, mutta kielipuliittisista, -suunittelu, asentheelisista ja petakookisista syistä sanakirja saattaa olla kolme- eli useampi kielinen.


Wp/fit/Sanakirja (asene).
Sanakirjat kuvvaavat asentheita meänkielheen.
On paljon tutkittu ja toettu ette muterni kirjalisuus aina kuvaaa oman aijan asentheita ja yhteiskuntaa. Ja useasti kaunokirjalisuus kuvvaa sitä mitä muut neuvot/tutkimukset ei pysty kuvvaamhaan: kolektiivisia tuntheita, asentheita, kokemuksia, pyrkimyksiä, aliarviointia, ommaakuvvaa, häpeää, katheutta, kultturin staattysta jnp. Siis stryktyyrit ja verkostot mikkä on näkösellä fyysisessä yhteiskunnassa ja mailmassa löytävät kansa vastaavat stryktyyrit yksityisitten mielissä ja koostavat kolektiivisia tuntheita ja asentheita mitä luova kirjailija sitten kuvvaa. Fyysinen stryktyyri kehittää näkymättömiä kolektiivisia kulttuurisia infrastryktyyriä ja net luovat vastaavia menttaalisia karttoja ihmisitten mielhiin, jokka rajamaissa koostavat kulttuurirajan. Nämät näkymättömät stryktyyrit ohjaavat kolektiivisesti yksityisiä ihmisiä koska ihminen on sekä sosiaalinen ette yksityinen henkilö ja kulttuurin tyalismi on meihin kraveerattu olletikki kirjakielen kans.
Kiinostus meänkielheen oli seuraus aiemasta kielipulitiikasta ja heijasti sen aijan kielikulttuurista perspektiiviä. Oli sanonta ette meänkielinen oli vieras Suomessa ja muukalainen Ruottissa. Toinen ylheinen ja vanhaa sanonta on ette on helpompi liittää Stockholmin Suomen kans kun ette saa Ruottin Tornionlaakson osaks Suomea. Aiemin Ruottin tornionlaaksolaisia kuttuthiin ruottiks "tornedalsfinnar", siis (Ruottin) Tornionlaakson suomalaisia. Siitä etnonyymistä tuli aijan olhoon ja kulttuurirajan kasvaessa haukkumasana ja alethiin häpeämhään ette olla "tornedalsfinne". Se "finne" oli alentava etnonyymi, koska net olit ruottalaisia. Länsipuoliset kuttuit itäpuolisia vonnuiks, ja net jokka halusit yhteistyötä olit porstuasuomalaisia. Siinä niin sanotussa rajarasimin ilmapiirissä perustethiin Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys, STR-T (r. "Svenska Tornedalingars Riksförbund - Tornionlaaksolaiset"), 1981. Perspektiiviä kysheenalaistethiin siksi kun siinä oli "Ruotti" nimessä. Eihään Tornionlaaksossa ole kun yks laakso, väitethiin monelta kantilta. Mutta kaikin on selvästi tietoisia ette on 200 vuoen aikana rakenettu korkean kulttuurisen muurin joka kulkee pitkin syvviintä väylänreittiä ja siis maanraijaa. Ja kun yhistys alkoi töihin niin sen tuotheetkin heijastit yhistyksen mielipitheitä ja histuurihaan juurtunheet asentheet.
Meänkielen liike kasvatti 1980-luvulta lähtien ensi kerran Ruottin Tornionlaakson muternissa histuuriassa siviiliyhteiskunnan stryktyyriä missä paikkakunnan entistä suomen murretta kunnioitethiin ja käytethiin raatiussa, teaterissa, e-postiverkostoissa, filmissä, tvssä, kirjalisuuessa, tutkimuksissa, yhistyksissä, kokouksissa, lauluissa, jopa muutamissa internetin kotisivuissa, ja ylheisesti vaphaamin hyvin monessa puoliviralisissa paikoissa, ja myöhemin Wikipeetiassaki. Meänkieli sai oman sosiaalisen ja kulttuurisen stryktyyrin, mitä suomen kieli ei ollu 1900-luvula kehittäny aiemin sillä alueela, paitti lestaatialaisuus missä suomi vieläkin oon aktiivi kieli. Siittä syystä meänkielen liike sai pikku hiljaa aina pareman tunnustuksen viranomaisilta. Mutta yhistyksen verkosto seurasi Ruottin valtion viettyä kielipulitiikkaa, joka oli ollu kehittäny yli saan vuoen aikana sosiaalisia ja kulttuurisia, viralisia ja epäviralisia stryktyyriä ja verkostoja jokka kuljit pohjoisesta etelhään, ja vähemin lännestä ithään.
Meänkielen liike oli toistakymmentävuotta jälissä ylheistä kehitystä.
Vaikka Tornionlaakson maffian tarkotus ei ollu ette eristää meänkieltä suomesta, mutta vaston päin meänkieli on väline millä oppii suomea niin silti Meänkielen liike siviiliyhteiskunnassa oli käytänössä jo 1980-luvula noin toistakymmentä vuotta jälissä Tornionlaakson ylheistä puliittista kehitystä ja sen pyrkimyksiä. Ei eristäminen ollu jälkhiin 1960-luvun loppupuolelta ennää osana Ruottin kielipulitiikasta, vain yhistäminen. 1980-luvula alkoi rajaylimenevää yhteistyötä kehittymhään. Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys (STR-T) sovelsi vanhaan kielipulitiikan paikkakunnan murtheesheen, josta sen takia tuli uusi kieli, ja "Tornionlaakson maffian" petakookinen itea jätethiin syrhjään. Muternin valtion kielipuliittinen stratekian ei otettu huomihoon. Uuempi kielipulitiikka oli esimerkiks käynissä Haaparannala, kunta joka aiemin oli ollu kieltheinen suomele ja yhteistyöle. Mutta Haaparanta ei ollu ennää 1980-luvula halukas tukeaamhaan meänkieltä koska se esti yhteistyötä poikki väylää. Meänkieli näytti jäävän aina suppeamalle alueele, ja se oli meänkielisitten oma kielipuliittinen tahto.
Tämä histuurihaan juurtunu kulttuurinen perspektiivi meänkielheen ei ollu sopusoinissa sen puliittisen työn kansa mitä tehhään molemin puolin Tornionväylää, missä yritethään syrjää myön yhistää aina enemän väylän laaksoja, esimerkiks Tornionlaakson neuvoston kautta ja missä HaaparantaTornio on malliesimerkkinä sen tuotheista niinkun IKEA.
Meänkieli saapi kirjotusmuoon.
Meänkielen kirjotusmuoon William Snell ja Johan Lantto perustit kirjottamalla molemin yhen kirjan kumpiki paikkakunnan murtheela 1940- ja 1960-luvuila. Molemin olit nykysestä Pajalan kunnasta (Erkheikki ja Täräntö) ja siis se murre jätti voimakhaan leiman meänkielen kirjotusmuothoon ja kramatiikhaan.
1980-luvula alethiin kirjottamhaan kirjoja omala kielelä, meänkielelä. Bengt Pohjanen julkasi yhen kirjan 1985: "Lyykeri". Rosa Liksom, Suomen Ylitorniosta, julkasi yhen romaanin meänkielelä kans samoina aikoina. Ja samoina vuosina alethiin laatimhaan meänkielen sanakirjoja ja tokymenttiä, osana elvytysprusessista. Matti Kenttä kirjotti meänkielen palstoja Haaparannanlehessä. Muutama kirja ja yksinkertaset meänkielen kuvvaukset kävit eelä ensimäistä sanakirjaa.
Niinkun kirjotusmuoto peilaa Pajalan kunnnan suomen murretta niin meänkielen kirjat heijastavat ja peilaavat oman aijan kulttuuritoimintaa ja näkökulmaa. Samoin sanakirjatki kuvvaavat toimittajitten asentheita kielhiin, kulttuurhiin ja murtheishiin. Matti Kenttä, Lennart Winsa, Karl Pekkari ja sen aijan Läänin koululautakunta alotit kuvvaamista ja toimitit pieniä vihkoja jokka selvitit meänkieltä ja jopa sen murtheitakin. Mutta niissä kuvvauksissa jätethiin lähespä täysin huomaamatta ja keskustelematta minkälainen oli meänkieli/Tornionlaakson murre iänpuolela Tornion väylää. Mitä erotti Tornionlaakson murtheen meänkielestä? Siittä ei tullu koskhaan keskustelua koska oletethiin ette se oli yks ja sama murre molemin puolen väylää. Ja niitä ensimäisiä kirjoja meänkielelä Matti Kenttä ja Albert Pekkari toimitit 1986: "Meän kieltä". Siihen oli moni harrastajakirjottaja tuottanu yhen artikkelin kukin, mutta kielenmuotoa Matti Kenttä mookkasi yhtenhäiseksi. Kohtapa oli yhtä monta kirjottajia molemilta puolilta Tornionlaaksoa, juuri piian sen takia ette molemat toimittajat asuit Haaparannala. Kenttä on Suomessa syntynykki. Piethiin ette meänkieli oli yks ja sama murre/kieli molemin puolen raijaa ja ette meänkieli oli se petakookinen väline millä oppii ja lähestyy suomea. Mutta jo tässä kirjassa tekstimäärä oli lähes täysin länsipuolen tumineeraava ja itäpuoli alkoi jäämhään syrhjään.
Suomen Tornionlaakson murtheen jätethiin ulkopuolele.
Kehitys jatkoi ja ajatus ette meänkielelä lähestyä suomea jätethiin ja tuli yhä tavalisemaks mielipie ette meänkieltä kirjotethiin ja puhuthiin vain Ruottin Tornionlaaksossa, vaikka kaikin tiesit ette Tornionlaakson murretta puhuthiin molemin puolin väylää. Rajarasimi oli 1980-luvula ylheisempi. Ei ollu luonolista stryktyraliseerattua yhteistyötä kehitetty iänpuolen asukhaitten kans, ja aina vähemin meänkielen asioista. Net suomalaiset jokka olit mukana alussa meänkielen toiminassa jäit pikku hiljaa tien varrele. Suomen Tornionlaaksossa ei ollu itenttiteetin prupleemia ja heitten menttaalinen kartta kulki kans pohjoisesta etelhään, mutta ei paljoakhaan läntheen, ja kiinostus meänkielheen oli sen takia heiko ja piian välistä vähän alentavaki. Iänpuolisetkin piit ette meänkieli puhuthiin vain lännenpuolela ja se oli osa siittä paskakielestä eli rappeutunheesta suomen murtheesta. Ja koska enemistö Ruottin puolela ei osanu kirjottaa eli lukea meänkieltä/suomea se tuotti heikoa meettalingvististä tietoisuutta, joka aiheutti ettei pystytty erottamhaan murtheita yleiskielestä. Suomen Tornionlaaksossa puhuthiin suomensuomea eli suomea, väitethiin, koska suuriin osa meänkielen puhujista ei tieny sanoa mikä on suomen murre ja mikä on suomen yleiskieltä, ja kaikki Suomen murtheet olit suomensuomea, eli vain suomea. Ei oltu tietoisa ette meänkieli oli osana pohjoissuomea. Itte meänkieliset kattoit laattiale kun kysythiin mitä het puhuvat ja sanoit puhuvansa "vain tätä meän kieltä" eli "vain tätä meän suomea" "ei sole oikea suomi". Ja siis monet asentheet meänkielestä perustuit puutheelisheen luku- ja kirjotustaithoon. Meänkieltä puhuthiin vain Ruottin Tornionlaaksossa ja sillä meinathiin alitajunassa, ja välistä tietoisestiki, vain sitä kieltä mitä puhuthiin epäviralisissa kontekstissa missä on paljon kootinvaihtoa ja niin sanottu turhia lainasanoja. Jos puhui viralista meänkieltä raatiussa se oli suomensuomi, niinkun vieläkin väitethään. Viralista meänkieltä ei ollu, eikä vieläkhään ole monen mielestä. Meänkielen aktivistit saavat useasti kuulla: - Sie joka puhut niin hyvvää suomea, miksis tuota meänkielen asiaa ajat?
Asentheitten muutosprusessi on itenttiteetin muutos.
Meänkielen liike sai m.m sen tuloksen ette syrjää myön yhä useampi alko oppimhaan puhumhaan ja kirjottamhaan viralista meänkieltä ja aloit ossaamhaan lukea ja jonkin verran kirjottaa suomeakin. Meettalingvistinen tietoisuus on heiko sillä jolla on heiko luku- ja kirjotustaito. Kun analfabeetti yrittää analyyseeramhan ommaa kieltä verrattu muihin kielhiin ja murtheishiin se saapi vain hyvin hämäriä kuvia mitä meänkieli on verrattu suomen yleiskielheen ja murtheishiin. Analyysit suoritethiin ruottiks ja tuntheet määräsit asentheet meänkielheen ja suohmeen, koska muita analyysin instrymenttiä ei juuri ollu. Kirjotustaijon kansa meänkieli alkoi kehittämhään meettalingvististä tietoisuutta Tornionlaaksossa ja sen takia meänkieli alkoi muuttamhaan paikkaa mielissä ja siten kulttuurissaki, koska meettalingvistinen tietoisuus sekä meänkielestä ette suomesta kasusi kätevästi ja huomathiin ette viralinen meänkieli on hyvin lähelä suomen yleiskieltä ja mennee kuttua suomensuomeksiki, niinku se oli aina tehtykin. Meänkieli oli aina 1980-lukhuun asti ollu liitetty epäviralisheen tuntheitten ja alitajunan asentheitten mailmhaan missä sillä oli ollu matala staattys ja epäselvä muoto. Moni häpesi ette net ollenkhaan osasit meänkieltä/suomen murretta, olletikki vaimot. Kirjotustaito muutti perspektiiviä ja nosti meänkielen tuntheitten ja asentheitten tasolta, ja moni pystyi kasvamassa määrin analyseeraamhaan asian tilanetta, verrata suomheen, ja päättää mikä olis paras ratkaisu meänkielen elvytykselle. Ja keskusteluista ja puhemuooista kuuli ettei ei kukhaan halunu viralistaa sitä epäviralista meänkieltä, koska ei kukhaan käytä sitä muotoa viralisissa paikoissa. Kaikin haluavat poistaa kaikki kootinvaihtot, turhaat ruottalaiset lainat ja raakaruottalaiset lainat, siis sellaiset lainat jokka tuntuvat liian kummaliselta suomen puhujan korvissa, esimerkiks ""inkonttinenssjytti, lantslaaksspeelari, höökerytteri, arpeetsförmeetlinki, faarsuutti, föörtraaksamheetti"" etc. Net korvathaan suomen yleiskielen sanoila, eli välistä yritethään keksiä läpinäkyviä omia uusia meänkielen sanoja.
Siittä prusessista alkoi tietoisuus kasvamhaan ette viralista meänkieli mennee väittää ette se on suomen murre. Ja niin se on monen meänkielisitten näkökulmasta ja paikkakuntalaisetkin pitävät piian ylheisesti ette viralinen meänkieli on suomensuomea. Kun joku puhhuu viralista meänkieltä niin kätevästi tullee suunile tällainen väite: - Ethään sie puhu ennää meänkieltä vain suomea/suomensuomea. Sie sanot "esikoulu" ja "viralinen meänkieli" kun met sanoma föörskuula ja formelli suomi ja sulla on niin paljon fiiniä sanoja. Ja toisin päin sattuu kans useasti kun meänkielinen puhhuu viralista meänkieltä Suomessa. Monet on kiinostunheet meänkielestä ja mainovat kuinka hyvvää suomea sitä puhhuu ja saattavat tiiman päästä sanoa: - Etkö voisi puhua meänkieltä että saisimme kuulla kuinka se eroaa suomesta. Ja vastaus on: - No sitähän mie olen puhunu koko aijan!
Meänkielen siviiliyhteiskunta hajoaa.
Kehitys jatkoi ja meänkielen siviiliyhteiskunta jakkautui monheen haarhoin ja alethiin laatimhaan kaks sanakirjaa yhestä ja samata taattapaasista: Meänkielen Iso sanakirja ja Meänkielen sanakirja. Toinen sai huomattavan valtion tuen, ja toinen ei saanu yhtään tukea.


Wp/fit/Sanakirja (monikielisessä ympäristössä).
Sanakirja saapi selvemän sosiaalisen ja kulttuurisen merkityksen monikielisessä miljöössä. Vähemistöalueissa sanakirjoila on laajempi sosiaalinen ja kulttuurinen fynksuuni joka peilaa asukhaitten asentheita monikielisyyhteen ja -kulttuurisuutheen. Suomenkielisiä sanakirjoja käytethiin hyvin vähän Ruottin Tornionlaaksossa aina näihin päihviin asti siittä yksinkertasesta syystä ette harva osasi lukea ja kirjottaa suomea ja suomea ei opetettu peruskoulussa muuta kun äitinkielenä muutama tiima/viikossa vuoesta 1971. "Kaikin" puhuit aiemin suomen murretta eli suomea eli tätä "meän kieltä", mutta vain epäviralisissa tilantheissa ja sitä ei pietty olevan "oikeata suomea". Viraliset sanakirjat olit ruottiks ja heijastit viralista kulttuuria missä ei käytetty muita kieliä kun ruottia, muita sanakirjoja sen takia ei tarvinu muuala ko kirjastoissa. Meänkielen ensimäinen sanakirja julkaisthiin 1992 ja niilä aikoina alethiinki käyttämhään meänkieltä aina enemän viralisestiki siviiliyhteiskunnassa. Sanakirjotten stryktyyrit ja mukhaan otetut kielet peilaavat asentheet meänkielheen ja suomheen. Samala tavoin toimii tietosanakirja sosiaalisena vaikuttajana.
2000-luvula on aletettu laatimhaan kaks meänkielen iso sanakirjaa. Ensiäminen Meänkielen Iso sanakirjan ensi osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011. Toinen meänkielen sanakirja laskethaan tulevan ulos 2012. Molemat heijastavat stryktyyrissä periaattheessa kahta eri asenetta meänkielheen, suomen kielheen, siviiliyhteiskunthaan ja liittyvhiin kultturhiin.


Wp/fit/Sanaparsi (taivas-helvetti).
* Lusifer tuopi valoa. Siinä avvain kaikheen! Tuntematon


Wp/fit/Sanaparsi (tyhjyys).
Kansan sanaparret kuuluvat puhekielisheen kulttuurhiin. Kirjakieli on vain hyvin monessa kulttuurissa jonku sattaa vuotta vanhaa, ja meänkielisille kirjakieli on vain 30 vuotta vanhaa. Sanapaarret on kerätyt viishauet kylitten yhteisössä, joitten avula vanheemitten lapset yritit oppia niistä virheistä mitä vanheemat olit tehneet ja joista syntyi sanaparsia ette ei tehhä sammaa virhettä uuesti. Sanaparret yritit välttää ette pakotethaan keksimhään ratas uuesti joka sukupolvessa. Ja koska ei ollu kirjakieltä sanaparret missä on paljon metafooria, rimmiä ja toistuksia olit helpompi muistaa kun ylheiset puhheet. Sanaparret olit tiivistettyjä elämän kerätyt viishauet satojen vuositten aikona jota puhekielinen kulttuuri välitti sukupolvesta sukupolhveen.
Moni kansan sanaparsi on luottu tyhjyyen ja kaikkeuven rajamaissa. Moni sanaparsi on monikäsitheinen niinkun runot: yks konkreetti ja toinen salhainen ja peitetty. Tässä artikkelissa ei kuitenkhaan ole tillaa kuvata kaikki näitten sanaparsitten peitetyt merkitykset ja niitten seuraukset sosiaalisessa elämässä, mutta mennee toeta ette "mystikoitten" tyhjyys oli hyvin tunnettu monessa kansan sanaparssisa. Apsolyyttinen ja rajotettu tyhjyys ei ole kirjakielisitten keksintöjä eli löytöjä, ja sen takia ei outoja puhekielisessä kulttuurissa. Kirjakielen henkilöitä löysit tyhjyyen käsitheen merkityksen puhekielisestä kulttuurista. Ja koska net on säilynheet aina näihin päihviin asti saattaa laskea ette moni henkilö puhekielisissä kulttuurissa on ymmärtäny niitten sisältöäki.
Ei ole kuitenkhaan järkeä ette aivan puhua tyhjyyestä koska se olis aika turhaata koska sen sanan sisältö on justhiin ei-mithään. Mutta ihmiselä on vaikea hyväksyä ette tyhjyys ei ole olemassa ja sen takia sitä täyttää sen tyhjän monela meininkillä ja kuvituksilla, esim. ette met ootama ette jotakin tapahtuu joka muuttaa tilanetta. Jos tämä päivä tuntuu tyhjältä, piian se huomena parantuu. Emmäkos tehekin niin, sanoit näytteliät Becketin pjääsissä Oottaessa Hyvvää? Kukaspa ei ole kokenu joskus elämän tyhjyyttä? Onkos se tosi eli valheelinen kokemushäiriö? Se mikä sen rajottaa on kans luonu sen saman tyhjyyen.
Ihmiset on aina ja kaikissa kulttuurissa olheet tietoiset tyhjyyen merkityksestä hengelisesti rikhaale eli köyhäle elämälle. Kansan omissa sanaparsissa on hyvin useasti viitheitä tyhjyytheen. Perintheelinen kulttuuri on siis hyvinkin tietoinen siittä yks- ja monikäsitheestä sanasta “tyhjyys”


Wp/fit/Santa Cruz de Yanguas.
Santa Cruz de Yanguas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Santa María de Huerta.
Santa María de Huerta on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Santa María de las Hoyas.
Santa María de las Hoyas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Sanuri.
Sanuri oon taattorityönevo eli -kalu, jolla mennee tehhä sanakirjaa yhteistyönä. Roikka joka tekkee työtä näkevä kaikki sanat taattorila, saattava lisätä sanoja, muuttaa eli korjata ja porista kans sanoista ja niitten merkityksistä. Ko kaikin näkevä kaiken, niin jokhainen saattaa auttaa justhiinsa siinä mitä ossaa parhaiten. Työmevo pystyy siirtämhään sanakirjan valhmiina pdf- eli rtf-tiostona julkastavhaan kirhjaan.
Työkalun oon kehittänny Hannu Töyrylä, ja Meänmaa-yhistyksen uusi Iso Sanakirja tehhään tällä työkalula. Työneuvon eli -kalun käyttöliitymä oon pääosin meänkielinen.


Wp/fit/Sarvisvaara.
Sarvisvaara on kylä Jellivaaran kunnassa, Purnun, Raatukkavaaran ja Nattavaaran lähelä. Kylän kuuluisin henkilö on taiteilija Erling Johansson joka assuu Parisissa ja pittää joka kesä taitenyttelyjä Sarvisvaaran vanhaassa koulussa. Nattavaara akademin on nimi Erling Johanssonin näyttelyssä joka nyt on ollu käynissä 20 vuotta (2011). Sarvisvaara on 2,5 penikuormaa Nattavaarasta.


Wp/fit/Sattajärvi.
Sattajärvi on kylä Pajalan kunnassa. Toinen Sattajärvi on Tornion kunnassa.


Wp/fit/Sattajärvi, Tornio.
Sattajärvi on Tornion kunnassa. Pajalan kunnassa on kans saman niminen kylä, Sattajärvi.


Wp/fit/Satteri.
Satteri (r. Satter) on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Saudi-Arabia.
Saudi-Arabian kuninkaskunta eli Saudi-Arabia (arab. ‏المملكة العربيّة السّعوديّة‎) on valtio Lähi-iässä. Se käsittää suuriiman osan Arabian niemimaasta ja sijaittee Punaisenmeren ja Persianlahen välissä. Sen rajakrannit on Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Qatar, Arabiemiraatit ja Jemen. Saudi-Arabia on suuriimaksi osaks autiomaata.
Saudi-Arabia on tunnettu öljyvaroisthaan. Valtion alueela onki mailman öljyvaroista noin 20 %. Saudi-Arabia oli yksi OPECin perustajavaltioita.


Wp/fit/Sauna.
Sauna on vanhaa perintheelinen suomalainen tapa pestä ruuhmiinsa. Sauna rakenethaan, jos maholista, järven, väylän eli joen rannale ja kun oli saunottu tarpheeksi hypäthiin kuumana vetheen. Talvisin lumirunkhaan mennee yhtä hyvin.
Aiemin oli sellaisia kyläsaunoja missä suuret suvut jaoit yhen saunan, joka useasti oli savusauna. Koko pere saattoi saunoa yhessä niin pitkhään kun lapset olit pienet. Sitten tuli perheesaunoja ja niissäki moni sukulainen, jolla ei ollu ommaa saunaa, tulit saunomhaan. Sitten tuli perheesaunoja missä hääythään tarjota tuttuja, kaveria ja ihmisiä saunomhaan.
Kukkolassa on Sauna Akatemi ja Sauna myseymmi ja hyvin monta erinlaista saunaa.


Wp/fit/Scare Force One.
Scare Force One on Lordin levy.


Wp/fit/Seittenkaari.
Seittenkaari (kans Seittenkari, ruottiks "Seskarö") sanothaan merkitä 'seittemän karia' on saari Haaparannan kunnassa, Perämeren päässä. Se sijaittee noin 20 kilometriä Haaparannasta länsi-etelhään ja kuuluu kans hallinnolisesti Haaparannan kaupunkhiin. Saaren pinta-ala on 20 km² ja saarela sijaittee kans Seittenkaaren kylä, jossa on 540 asukasta. Seittenkaaren saahreen on rakenettu silta. Saaressa on kirkko, peruskoulu ja kauppa.
Seittenkaaresta on kehittymässä kans tyristipaikka missä on kapinki, ja tupia merenrannala.
Histuuria.
Lähisaaressa Granvik on lapyrintti aika myöhäistä aijasta. Tervaluoton niemessä on vanheempi lapyrintti, piian keskiaijalta. Mytolokian mukhan jatoonilaiset käytit niitä
Kesälä 1917 pyrskähti niin sanottu Seittenkaarenkapina. Sitä kuttuthaan "Ruottin revolsjuuniksi".


Wp/fit/Selkypin kieli.
Selkyppi oon kieli jota praatathaan siperiassa, ryssässä uraleitten lähelä, se oon meänkielen kaukhainen sukukieli ja sitä ossaa tänäpänä praatata noin tuha ihmistä, vuotena 2002 sitä osasi praatata tuha ja viisisattaa ihmistä joka merkittee ette kieli pieneni viieläsaala praatajala, selkyppejä oon noin neljätuha ihmistä mutta vaan pieni osa niistä ossaava praatata heän ommaa kieltä ja melkheen kaikki praataava ryssän kieltä. Selkyppi on kans viiminen etelä samujeeti kieli


Wp/fit/Senegal.
Senegalin tasavalta eli Senegal on valtio läntisessä Aafrikassa. Sen pinta-ala on 196 722 kvatraattikilometriä ja väestö 12,6 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Dakar, jossa on asukhaita noin 2 miljoonaa. Senegal on Aafrikan läntisiin valtio ja sen krannivaltiot on Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Mali ja Mauritania. Nimensä Senegal on saanu Senegalväylästä. Gambia ja Gambiaväylä jakava Senegalin kahtheen eri alueesheen, jokka poikkeava toisisthaan maantietheelisesti, kulttuurilisesti ja eetnisesti.


Wp/fit/Seppo Kanerva.
Seppo Kanerva, s. 1941 Torniossa. Valtiopäivämies (1996-2003). Eusti Helsingin vaalipiiriä.


Wp/fit/Seppo Pelttari.
Seppo Pelttari, s. 1941 Alatorniossa. Valtiopäivämies (1983-1995).


Wp/fit/Serbia.
Serbia (serb. Србија, Srbija) eli Serbian republikki (serb. Република Србија, Republika Srbija) on sisämaavaltio Balkanila. Sen krannimaat on Ungerni pohjoisessa, Rymääniä ja Bulgaaria iässä, Makeduunia Kosovo ja Montenegro etelässä ja Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina lännessä. Serbian pääkaupunki on miljuunakaupunki Belgrad (1.58 miljuunaa asukasta vuonna 2002).


Wp/fit/Serón de Nágima.
Serón de Nágima on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Seychellit.
 Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä noin 1 600 kilometriä Aafriikan manterheesta ithään. Seychellit on noin 115 saarta, joista 33 on asuttuja. Se on väkiluvulthaan Aafriikan pieniin valtio.
Saaret sait nimensä vuona 1756 franskalaisilta tutkimusmatkailijoilta Jean Moreau de Séchellesin mukaan.
Matkailu on tärkeä elinkeino Seychelleilä. Mailmanlaajuisen ekonoomisne laman aikana 2000-vuosikymmenen lopussa maan ekonomi romahti ja se tarvitti velka-apua selviytyäksheen yli 60 prusentin inflaasuunista.


Wp/fit/Siekasjärvi.
Siekasjärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa. Kylän kuuluisiin henkilö on pelmanni Torvald Pääjärvi joka on sepittäny laulun "Ei se kannatte, ei se kannatte..."


Wp/fit/Sierra Leone.
 Sierra Leonen tasavalta on valtio Länsi-Aafriikassa Atlantin valtameren rannikola. Maan rajakrannit on Guinea pohjosessa ja Liberia kaakossa. Nimensä valtio on saanu sen rannikola sijaittevalta Leijonan tunturilt (esp. Sierra Leone). Sierra Leonesta viethiin aikoinhaan tuhansia orjia Atlantin taakse, ja vaphautetut orjat perustit sen pääkaupunkin Freetownin 1787. Maa on hithaasti toipumassa vuosikymmenen kestänheestä sisälissoasta. FN luopui Sierra Leonen vastaisista pakotheista syksylä 2010.


Wp/fit/Siian lippominen.
Siian lippominen on satoja vuosia vanhaa perine Kukkolankoskela joka elokuu kun siika nousee väylää ylös.


Wp/fit/Siika.
Siika on ylheinen kala hyvin monessa tunturijärvessä ja väylissä. Mutta siika ei triivastu pienissä joissa missä on lämmin vesi. Siika paistethaan, keitethään, kraavathaan ja savvustethaan. Siika on lohilaji ja piethään parempana kalana.


Wp/fit/Silkkimuotka.
Silkkimuotka eli Selkämuodka on kylä Kirunan kunnassa.


Wp/fit/Simo Rundgren.
Simo Rundgren, s. 1953 Kolarissa. Valtiopäivämies (2003-2007, 2011-).


Wp/fit/Singapore.
Singaporen tasavalta (malaijks Singapura; kiin. 新加坡 pinyiniks Xīnjiāpō; tamiliks சிங்கப்பூர், Ciŋkappūr, viraliset nimet; englantiks: Republic of Singapore; malaijks: Republik Singapura; kiin. 新加坡共和国; pinyiniks Xīnjiāpō Gònghéguó; tamiliks சிங்கப்பூர் குடியரசு, Ciŋkappūr Kudiyarasu) eli Singapore on kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa.
Singapore sijaittee pienelä saarela Malakan niemimaan nokassa, Malesian Johorin osavaltiosta etelhään ja Indonesian Riau-saarista pohjoisheen. Singapore sijaittee vain 137 km ekvaattorista pohjoisheen.
Singaporen nimi tullee malaijin sanasta singa (leijona), joka taas tullee sanskritin sammaa tarkoittava sanasta सिंह siMha, ja sanskritin sanasta पुर pura (kaupunki).
Saarela assuu lähele viis miljoonaa ihmistä, joista noin viiesosa on krannimaista tulheita siirtotyöläisiä. Singapore on yks mailman titheimiin asuttuja kaupunkia.


Wp/fit/Sisaret.
 Sisaret aloit laulamhaan meänkielelä 1978. Laulubandi oli ensi bandi joka tahalhaan alkoi laulamhaan meänkielelä. Siinä olit Pia Kruukka, Astrid Kruukka, Mona Mörtlund ja Gun Olovsson. Sisaret lauloit perinhteelisiä kansanlauluja ja sepitit uusia meänkielisiä lauluja ja annoit ulos heän aktiivisena aikana kolme sjiivaa.
1985 Sisaret olit kansanmusiikkifestivaalissa Suomen Kaustisessa. Sielä oli kans Junosuanon kansantansinlaaki Bodil Bensons trio ja pieni vasta alotettu teatteriporukka Tornionlaaksosta. Halu oli tehhä jotakin suurempaa ja tämä kohtaus oli lähtökohtana Håkan Rudehillin ja Ulla Lyttkensin Jää lähtee, teatteriesitelmälle, josta tuli Tornionlaakson teatterin ensi fööreställninki. 1986 perustethiin Tornionlaakson teatteri.
Mona Mörtlund oli myöhemin Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen ensimäinen puhheenjohtaja.
Gun Olovsson alkoi myöhemin laulamhaan Jordissa. Astrid Kruukka on esikoulunopettjaa ja meänkielen aktivisti.


Wp/fit/Siv Holma.
Siv Holma (s. 1952) assuu Kirunassa ja on valtiopäivämies (V) (1998-). Holma on muun muassa ollu Valtiopäivän Kulttuuriryhmän puhheenjohtaja. Siv Holma ei ossaa suomea eli meänkieltä


Wp/fit/Siviiliyhteiskunta.
Siviiliyhteiskunta on julkisen sektorin ja yksityisitten ihmisitten välilä. Se mikä ei ole julkista sektoria, eikä yrittäjiä eikä yksityisiä ihmisiä, se on siviiliyhteiskuntaa. Siviiliyhteiskunta on julkisen sektorin referensi ja kohtauspaikka. Kaikenlaiset yhistykset toimivat siiviliyhteiskunnassa ja net yhistykset on tuloksia yksityisitten ihmisitten tahosta ette muuttaa ommaa yhteiskuntaa siihen suunthaan kun yhistyksitten säänöt määräävät.
Tutkimus viittaa ette missä on voimakas yhistyselämä sielä on voimakas sosiaalinen, kulttuurinen, ekonoominen ja yhteiskunnalinen kehitys. Missä oli heiko siviiliyhteskunta ja matala meettalingvistien tietoisuus sielä oli kans ylheisesti heiko ekonoominen kehitys ja se piti useasti paikkaa koko Euruupaan vähemistöalueissa. Aktiivisestä siviiliyhteiskunnasta seuraa ette tullee paljon yksityisiä taitelijoita ja artistia jokka saavat yhteiskunnan kunnioitusta, ja sielä on kans paljon kulttuuri kapitaalia. Yksityisen tasola saattaa sanoa ette sosiaalisesti aktiivinen henkilö on terhveempi ja onnistuu paremin ja on vähemin työtön kun sosiaalisesti passiivi henkilö. Niillä on enemän sosiaalista kapitaalia.
Mitä on hyvin harvoin keskusteltu ja tutkittu on kuinka siviiliyhteiskunnan käytetty/käytetyt kielet vaikuttavat monikielisheen eetnisheen ryhmään.
Monikielisissä alueissa siviiliyhteiskunnan käytetyt kielet määräävä paljon sen yhteiskunnan erikoista kehitystä ja kielitten staattysta ja sen mukhaan puhujitten itenttiteettiä.
Koskas kehittyi siviiliyhteiskunta?
Yhistys ei saata toimia jos ei jäsenet saata lukea ja kirjottaa. Ei se ole aivan luku- ja kirjotustaito joka puuttuu, mutta koko ajatusmailma toimii eri tavala puhekielisessä kulttuurissa. Siviiliyhteiskunta tuli kirjakielen kansa ja alkoi kehittymhään niissä aloissa ja yhteisössä missä käytethiin kirjakieltä niin kun uskonon seuroissa, kirkonrakentajitten kesken, oppinheitten yliopistolaisitten kokouksissa etc. Mutta koska Katolinen kirkko ja kaikki opetus käytti latinaa aina 1500-luvule kirkoissa ja aina 1800-luvule yniversiteetissä se merkittee ette siviiliyhteiskunnan kehitys oli heiko alueelisissa kielissä. Eliitti kehitti elititten siviiliyhteskuntaa latinan kielelä ja koko se yhteiskunnan tumääni oli eristetty loppuväestösta kun maanviljeliät, käsityöläiset, trengit ja piiat. Sama oli rabitten hepreaa, klassinen arabia, ja kiina ja bysanttinen kreikka. Sekrekasuuni rakensi hierarkkisia kulttuurirajoja ja oli voimakas. Väestö ei osanu lukea ja kaikki valta tuli Jumalalta ja luottamusta ja sosiaalisia verkostoja ei kehittyny koko yhteiskunnassa. Eliitin persoona ei halunu jakkaa kulttuurin tyalismia koko yhteiskunnale.
Luther kumosi vanhaan hierarkkisen uskonon systeemin kun se käänsi raamatun saksaks ja pani käynthiin siviiliyhteiskunnan kehitystä missä sosiaalinen ja kulttuurinen kapitaali kasusi kätevästi uskonon kehässä. Kirkko ja kuninkaalinen valtio oli vielä yhtä. Ruottin kirkko vainosi kaikkia jokka rukkoilit ja luit raamattua omassa köökissä ja jolla olit omat saarnamiehet. Mutta vasta kun koulutus tuli ylheiseksi ja alethiin puliittisilla instrymentilä liikkumhaan temukraattista yhteiskuntaa kohti missä oli lupa ja oikeus kehittää siviiliyhteiskuntaa kehitysi sai vuhtia. Ruottissa siis siviiliyhteiskunta kasusi voimakhaasti 1800-luvun loppupuolela, ja temukraattiset vaalit tulit samoina aikoina (paitti vaimoile vasta 1922). Ennen sitä oli hyvin vähän siviiliyhteiskuntaa koska kansa osasi lukea ja kirjottaa kehnosti, olletikki monikielisissä alueissa kun Tornionlaaksossa, ja ei ollu puliittisia pyrkimyksiä kehittää sellaista niin pitkhään kun kuninkhaala oli koko valta ja se valta oli annettu Jumalalta. Kirkko oli kuninkhaan kontrolissa ja lahkolaisia ei hyväksytty. Kansalaiset olit yksityisiä henkilöitä jokka asuit kylissä ja perheissä. Kuninkas ja kirkko ei tarvinu siviiliyhteiskuntaa.
Tutkimuksessa sosiolookia kasusi omaks alaks 1800-luvun loppupuolela ja sillon huomathiin ette siviiliyhteiskunta loi sosiaalista kapiaalia.
Hierarkkinen sosiaalinen luokittelu heijastaa ihmisen kasvava tyalismia.
Ensimäinen kuuluisa saksalainen sosiolooki Ferdinand Tönnies alkoi 1887 jakamhaan yhteiskunnan kahtheen: Gesellschaft ja Gemeinschaft, ja väitti ette ihminen käyttyäytyy kahela eri tavala näissä yhteiskunnan aloila. Gesellschaft on hierarrkinen kauppamiehitten ala, ja Gemeinshcaft on horisonttaalisempi siviiliyhteiskunnan ala, vaikka hänen määritelmä siviiliyhteiskunnasta poikkeaa jonkin verran tämän aijan.
1900-luvun keskipuolela huomathiin ette kieletkin oli jaettu julkishen ja privaathiin. Sen korkeampi meettalingvistinen tietoisuus, siis opetustaso, sen kehittynheempi oli kielen sosiaalinen kooti. Kulttuurin tyalismi kasusi koulutuksen kans. Opetetula kansala on sama tarve vieläkin kun keskiaijan latinankielisilä ette erottaa persoonan sekä puhekielelä ette kirjakielelä yleisöstä ja sillä tavala markeerata kontrollia, valtaa ja sosiaalista hierarkkia.
Muterni siviiliyhteiskunta.
1990-luvula alkoi internetti verkosto kasvamhaan kätevästi. 2000-luvula tuli yhä enemän sosiaalista meetiata kun Feispukki, Yotube ja kaikenlaisia blokisivuja. Suuriin osa kirjottajista on yksityisiä henkilöitä jokka liittyvät johonki porukhaan ja seuraavat porukan sääntöjä. Itte meetia missä keskustelthaan on julkinen. Sosiaali meetia on sen takia siviiliyhteiskuntaa verkostossa, joka toimii vain osittain samala laila kun perintheelinen yhteiskunta. Sosiaali meetia on voimakas ylittämhään kielitten, kulttuuritten ja kansoitten maanrajoja ja sen takia saattaa olla voimakas kielen elvyttäjä. Internetin kautta on kasunu täys vaphaus kehittää vähemistökielitten tietosanakirjoja, sanakirjoja ja kaikkia mitä ennen internettiä ei rahan takia menny pienilä kieliryhmilä saavuttaa.
Siviiliyhteiskunta monikielisissä alueissa.
Vähemistöalueissa siviiliyhteiskunta kehittyy siinä kielessä missä on luku- ja kirjotustaito, ja käytänössä se on lähespä aina enemistökielessä, koska harvoissa vähemistökielisissä alueissa on annettu koulutusta vähemistökielessä. Tornionlaaksossa ei ole ollu suomenkielistä siviiliyhteiskuntaa aina näihiin päihviin asti, paitti lestaatiolaisitten kesken jossa viralisesti puhuthiin suomea. Mutta harva lestaatiolainen osas/ossaa lukea suomea eli meänkieltä. Jumalan sana välitethiin puhekielelä ja vain muutama uskovainen pystyi/pystyy käsittelemhään siviiliyhteiskunnan toimintaa suomeks. Koko siviiliyhteiskunta on ollu pääasiassa ruottinkielinen. Se merkitteee ette sosiaalista ja kulttuurista kapitaalia ei luottu muussa kielessä kun ruottissa ja suomessa jonkin verran uskonon alala. Monikielinen siviiliyhteiskunta missä käytethään suomea, meänkieltä ja ruottia alkoi kasvamhaan meänkielen elvytyksen jälkhiin 1980-luvula kun yhteistyö Suomen Tornionlaakson kans alkoi vetämhän pulitiikeritten kiinostusta.


Wp/fit/Sixten Lampa.
Sixten Lampa, syntyny Kainulasjärvessä, on kirjottanu yhen kirjan Kainulasjärven Lampa-suvusta ja kuinka moni niistä lähti Ameriikhaan ja kuinka niillä meni. Paljon henkilökohtaisia kuvauksia vaikeuksista, rakhauvesta, surusta ja ilosta. Kirja on ruottiks.
Lähe.
Lampa, Sixten 2007. "De som var före oss. Det fanns en annan tid och ett annat liv". Kainulasjärvi.


Wp/fit/Sjisjka.
Sjisjka on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Skotin kieli.
Skotin kieli oon kieli tai Engelskan kielen murre. Sitä ossaa poristä 1.5m ihmisiä Skotlannissa. 30% Skotlannin kansasta ossaa Skotin kieltä, son pöpylääri Pohja-Skotlannissa missä sitä ossaa majoriteetti. Skotin kielessä oon lainasanoja Kelttiläis kielistä ja Tuiskalaista kielistä. Skotin ja Engelskan kielen variasjuunia voipi verrata Meänkielen ja Suomen kielen ehroon. Skottia ja Engelskaa kriivathaan tosi eri tavala mut ko poristhaan niin net kielet oon lähempänä. Skotin kieltä praatathaan Pohja-Irlannissa ja Skotlannissa.
Histuuria.
Skotin kieli kehitty Engelskan kielen pohja-murteista mutta pari tapahtumaa muutti niien variasjuunia. Ensiksi ko Engelskhaan tehthiin literatuuri kieltä niin siinä kriivathaan ja praatathaan eri tavala, Skotissa kriivathaan ja praatathaan samala tavala. Sitte Skotin kiehleen oon tullu lainasanoja Kelttiläistä kielistä ko net oon lähelä niien praatialuveita. Skotin kiehleen oon tullu kans lainasanoja Norjasta ja pohja-murteissa oon myöski nornin kielestä joka oon ny kuollu. Skotin kiessä oon myöski pysyny sanoja jokka oon kuollu Engelskasta ja sinne ei ole tullu niin paljo sanoja Franskasta ko net oon kauempana Franskasta. Engelska oon pitkää yrittäny integroija net ja ny viimi aikoina se kieli oon saannu oikeuksia ja sitä voipi oppia yniversiteissä.
Murtheet.
Skotin kielessä oon monta murretta jokka oon tosi erillaisia, Jokku jopa pitävät esimerkiksi setlantin murretta omana kielenä vaikka monet sanovat ette sole oma kieli.


Wp/fit/Slovaakkia.
Slovaakkia eli Slovaakkian republikki (slovakiksi Slovensko) on tunturinen sisämaavaltio Keski-Euruupassa. Sen krannivaltiot on Tjekki, Puola, Ukraina, Ungerni ja Itävalta. Slovaakkia on Euruupan unionin ja NATOn jäsenvaltio.
Slovaakkian johti erhoon Tjekkoslovakiasta ja ittenäiseksi vuoen 1993 alussa Vladimír Mečiar, joka hallitti maata muutamaa keskeytystä lukhuun ottamatta vuotheen 1998. Mečiar hallitti autoritaarisesti, salaisen poliisin tuela ja otti presidentti Michal Kováčin kauen päättyessä presidentinkin toimen hoidettavaksheen. Vuona 1997 opposisjuuni sai yhteistyölä kammettua Mečiarin pääministerin virasta ja häntä seurasi Mikuláš Dzurinda. Presidentinvaali muutethiin suoraks kansanvaaliksi perustuslain muutoksela 1999.
Slovaakkia lähetti 110 soltaattia Yhtysvaltain johtamhaan Irakin-liittoumhaan 2003. Slovaakkian joukot palvelit puolalaisitten alaisuuessa Hillassa miinanraivaustehtävissä. Kolme soltaattia saiva surmansa tehtävän aikana. Joukot veethiin pois pääministeri Robert Ficon vaalilupauksen mukaan helmikuussa 2007.
Slovaakkia on yks niistä kymmenestä valtiosta, jokka liityit Euruupan unionhiin 1. mai 2004. Lisäks se liittyi Nathoon 29. maaliskuuta 2004.


Wp/fit/Sloveenia.
Sloveenian republikki eli Sloveenia sijaittee Balkanin niemimaala ja son pinta-alalthaan melko pieni valtio, noin 20 000 kvatraattikilometriä. Asukhaita on runshaat kaksi miljuunaa.
Slaavit asutit alueen 500-luvula ja vuoesta 788 sitä hallitit frankit ja 907–955 Ungerni. Vuoesta 1335 nyky-Sloveenian alueet olit Habsburgitten hallinnossa. Se oli osa Itävallan Krainin, Steiermarkin ja Kärntenin kruununmaita aina Itävalta-Ungernin romahtuksheen asti 1918.
Ensimäisen maailmansoan jälkhiin Sloveeniasta tuli osa Jugoslaviaa. Jugoslavian nimi olikin aluks (1918–1929) Serbitten, Kroaatitten ja Sloveenitten kuninkaskunta. Päinvastoin ko kranni Kroatiassa, maassa ei ollu juuri autonomiahaahveita. Toisessa maailmansoassa Italia, Ungerni ja Saksa miehitit Slovenian.
Vuona 1989 puolueitten perustaminen tuli maholiseksi ja huhtikuussa 1990 piethiin ensimäiset monipuoluevaalit. Komunistit nimitit ittensä Temukraattisen uuistuksen puolueeksi (PDR) ja otti käythöön sosiaalitemukraattisen prukrammin, mutta hävisit kuuen puolueen Sloveenian temukraattiselle opposisjuunile (DEMOS). Oikeistolainen ja nasiunalistinen DEMOS ajoi ittenäisyyttä, mutta PDR:n Kučan, joka valithiin vaphaasti presitentiksi, loi uuen hallituksen joka ajoi löyhempää Jugoslavian liittovaltiota, mitä Serbia vastusti.
Ittenäistyminen.
23. joulukuuta 1990 pietyssä kansanäänestyksessä 88,2 % kannatti Sloveenian ittenäisyyttä ja sitä alethiin valmistelemhaan. Kevväilä 1991 perustethiin Sloveenian alueelinen puolustusvoima. Toukokuun 1991 ilmoituksen jälkhiin, ette sekä Sloveenian ette Kroatia irtaantuisit Jugoslaviasta, aloit maan rajoila levottomuuet joissa kuoli yli sata ihmistä. Euruupan yhteisö neuvotteli tulitauon Sloveenian lykätessä ittenäisyysjulistusta kolmela kuukauela ja Jugoslavian kansalisen armean (JNA) vetäytyessä maasta.[
Slovenia julistautui ittenäiseks 25. kesäkuuta 1991.


Wp/fit/Sofia Jannok.
Sofia Jannok on saamelainen laulaja joka laulaa ruottiks, saameks ja englantiks.


Wp/fit/Sokrates.
Sokrates (vanhaakreikaksi "Σωκράτης", 470/469 eaa.–399 eaa.) oli antiikin Kreikassa Ateenassa asunu filosoofi. Hän on yks kaikitten aijoitten merkittävimpiä filosooffia, ja hänheen viitathaan useasti koko länsimaisen filosofian isänä.
Sokrates hylkäsi eeltäjitten luononfilosooffiset mietheet ja suuntasi hänen tutkimuksen ihmisittten elämäntaphoin. Hän kysheenalaisti ihmisitten tottunheitten käsitykshiin ja pyrki kyselemällä löytämhään määritelmiä erilaisile käsitheile, kuten hyvvyys ja oikeuenmukaisuus. Sokratheele tieto ja hyvvyys liityit läheisesti yhtheen; hän esimerkiks kattoi, ette jos ihminen tunsi hyvvyyen käsitheen, hän teki auttomaattisesti sitä, mikä on hyvvää.
Sokrates ei perustanu mithään ommaa koulukuntaa, mutta houkutteli ympärilheen joukon oppilhaita ja ihailijoita, joista tunnetuin on Platon. Hänen opetuksia Sokrates ei kirjottanu muisthiin, eikä hän jättäny perhään muitakhaan kirjotuksia; sen sihaan hän opetti dialektiikan avula käyttämällä niin sanottua sokraattista menetelmää. Hänen oppilhaat kuitekki kirjotit useita sokraattisia dialookia, joitten keskushahmona Sokrates essiintyy. Tunnetuimpia näistä on Platonin dialookit.
Sokrates vaikuttaa väittänheen, ettei hän tiä ittekhään mithään, mutta ainaki hän tietää sen, ettei tiä mithään (mistä on peräisin sanonta ”tiän, etten tiä mithään”). Koska Sokratheen tyylinä oli haastaa tinkimättömästi ihmiset perustelemhaan tietoväitheen ja myöntämhään tietämättömyytensä, hän sai sekä viholisia ette ystäviä. Lopulta hänen tuomithiin kuolemhaan.


Wp/fit/Soliedra.
Soliedra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Somalia.
Somalia (somaliksi Soomaaliya, arab. ‏الصومال‎, al-Ṣūmāl) on maa Aafriikan sarvessa, Itä-Aafriikassa. Maan pinta-ala on noin 638 000 kvatraattikilometriä ja väkiluku noin yheksän miljoonaa. Somalian suuriin väestöporukka on somalit. Somalian tasavalta (somaliksi Jamhuuriyadda Soomaaliya, arab. ‏جمهورية الصومال‎, Jumhūriyyat al-Ṣūmāl) perustethiin vuona 1960. Aluksi se tunnethiin paimentolaistemukratiina, aina siihen asti kun Siad Barre kaappasi vallan vuona 1969 ja perusti Somalian temukraattisen tasavallan, joka hajosi 1977 puhjenheen kapinoinin ja 1980-luvun lopula alkanheen sisälissoan seurauksena vuona 1991.
Valta on maan eteläosassa Yhistyneitten kansakuntien (FN) tunnustaman väliaikaishallituksen ja pohjoisosassa tunnustamattomitten Somalimaan, Galmudugin, Puntmaan ja Maakhirin käsissä. Väkivalta on lissäintyny väliaikasen hallituksen kukistettua islamilaisitten tuomioistuimitten vallan Etiopian joukoitten avula vuoen 2006 lopula. Kaikki armeat saavat toimheentulonsa ryöstelylä ja huume­kaupala. Rosvojoukot vaivaava maaseutua.
Somalia kuuluu mailman köyhimphiin maihin, ja se on kans turvattomimpia. Maata vaivaa kans luonnonkatastrofit ja kuivuus. Pohjois-Somaliassa on kuivaa tunturimettää, etelässä puolikuivaa savannia. Somalian rannikon pittuus on yli 3 000 kilometriä. Rannikon pittuuen vuoks vuoen 2004 tsunami aiheutti Aafriikan maista suuriinta vahinkoa Somaliassa. Sekasortoisen tilan vuoks rannikole on tuottu kaatopaikkajätettä ja merheen prupleemijätheitä. Ulkomaisitten troolareitten salakalastus on pääosin loppunu Puntmaan alueela toimivitten merirosvoitten vuoks.


Wp/fit/Soppero.
Soppero on Ala-Soppero ja Yli-Soppero, kaks kyllää Kirunan kunnassa.


Wp/fit/Soria.
Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Sosiaalista kapitaalia.
Sosiaalista kapitaalia luothaan siviiliyhteiskunnan näkymättömissä horisontaalisissa stryktyyrissä. Luottamus ja ymmärtäminen kuinka yhteiskunta toimii on pari perusominaisuuksia sosiaalisesta kapitaalista. Koulussa ja verttikaalisissa stryktyyrissä opithaan eksplisiittistä tietoa kun matematiikkaa, ja sitä tietoa kuttuthaan humaan kapitaaliksi. Mutta sosiaalista kapitaalia opithaan ja omaksuthaan siiviliyhteiskunnan toiminassa implisiittinä tietona, eli sanomaton tieto, ja tieto sinänsä on sosiaalisissa stryktyyrissä. Sosiaalista kapitaalia ei mene lukemalla oppia niinkun koulun tiot koska se on osana itteä siviiliyhteiskutnaa missä sitä on opittu. Esimerkiks luottamus, käytänön puhumattomia ohjeita ja perintheitä, ja kontaktit mitä luothaan yhistyksissä ei mene luovuttaa muile. Sosiolooki Pierre Bourdieu on saanu enniiten kuuluisuutta tämän käsitheen tutkimuksesta.
Onko sosiaali kapitaalia kielessä?
On hyvin vähän tutkittu sosiaalisen kapitaalin suhetta kielhiin ja kielisosiolookisia tutkimuksia sosiaalisesta kapitaalista on lähespä täysin olematon. Kohta kaikki tutkimukset koskevat ykskielistä yhteiskuntaa ja tutkijat ei ole kielisosiolookian aloilta. Vanhaasti tiethään kans ette kieltä ei mene erottaa siittä kulttuurista missä sitä käytethään ja kielen staattys ja siis puhujan vaikutusvalta seuraa juuri sen käyttöaloja. Tiämä kans ette siviiliyhteiskuntaa ei ole puhekielisissä kulttuurissa koska itenttiteetti ja ajatusmailma poikkeaa kirjakielisestä kulttuurista ja puhekielinen ei saata toimittaa siviiliyhteiskunnan toimintaa. Mennee suurela varmueela toeta sen perustheela ette vähemistökielisissä alueissa sosiaalista eli kulttuurista kapitaalia ei luottu vähemistökielissä.
Näkymätön tieto siviiliyhteiskunnassa.
Jokhaisessa sosiaalisessa stryktyyrissä käytethään yhtä eli monta kieltä ja sosisaalinen kapitaali liitethään kielheen/kielhiin. Mutta koska vähemistöalueissa käytehtiin ylheisesti vain enemistökieltä koko siviiliyhteiskunnan viralisissa paikoissa, niin se merkittee ette vähemistökielhiin ei liitetty paljoakhaan sosiaalista kapitaalia ja se kieli ei saanu luottamusta ja puhumatonta tietoa kuinka yhteiskunta toimii. Esimerkiks meänkielheen liitethiin vain se toiminta mitä kielelä opithiin: jahti, kalastus, maanviljelys, työ, kaikki epäviraliset keskustelut etc, ja samoin oli asian laita hyvin monessa Euruuppalaisessa vähemistökielissä aina näihin viimi vuosikymmenhiin saakka. Vähemistökielissä ei ollu maholista päästä etheen päin, niissä ei ollu maholisuuksia sosiaalisheen urhaan. Ja sillä tavala vähemistökielitten staattys tuli matalaks ja sen mukhaan henkilön ja koko eetnisen ryhmän itenttiteetti laskethiin matalaks.
Sosiaali kapitaali kehittää yhteiskuntaa.
Yhteiskunta, (eetninen, sosiaalinen, kulttuurinen, kansalinen, kielelinen etc) ryhmä, jolla on tiivis siiviiliyhteiskunnan verkosto on terhveempi, vähemin työtön, ilosempi ja ekonoominen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys on parempi. Niilä on enemän sosiaalista kapitaalia. Ylheisesti kattottu enemistöllä vähemistökieliryhmilä, jokka on kokenheet samantyyppistä syrjintää, niilä on heiko ekonoominen kehitys, korkeampi työttömyys ja epäterhveys. Meänkieliset on pitkhään olheet heijomassa sosiaalisessa, kulttuurisessa ja ekonooomisessa asemassa kun ykskieliset. Ja kieliryhmät, kun suomenruottalaiset, jolla ruotti on aina ollu tunnustettu viralinen kieli, on onnistunheet hyvin yhteiskunnassa. Meänkielinen siviiliyhteiskunta alkoi kehittymhään vasta 1980-luvula ja Ruottin Tornionlaakson sosioekonoominen ja kulttuurinen kehitys soppii siihen ylheisheen vähemistökielitten kehityskuvhaan. On olemassa poikkeuksia Euruupassa vähemistöryhmistä, jokka on kokenheet eristämistä, ja silti onnistunheet suhteelisen hyvin sosiaalisesti ja ekonoomisesti.
Nekatiivinen sosiaali kapitaali.
On kans huomattu ette on ryhmiä jolla on tiivis sisäinen sosiaalinen verkosto, mutta silti ei onnistuta yhteiskunnassa. Nekatiivinen sosiaali kapitaali on esimerkiks rikolisissa ryhmissä ja sen takia korostethaan ette on tärkeä ette on sillänrakentavia stryktyyriä muihin ryhmiin ettei eristy yhteiskuntaelämästä ja nekatiivinen sosiaalinen kapitaali pääsee vaikuttamhaan.
Vertaa kulttuuri kapitaalia mitä yksityinen henkilö, urheilia, artisti saattaa luoa omala työlä.


Wp/fit/Sotillo del Rincón.
Sotillo del Rincón on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Soukolojärvi.
 Soukolojärvi on kylä Ylitorniola, lännen puolela väylää. Soukolojärvestä lähtee ja laskee Tornion vayhlään suunile 4 km pitkä joki. Soukolojoki laskee veet väyhlään Maaherran ja Ylikuivakankhaan kylien välissä. Soukolojärvestä oon kotosin yks Tornionlaakson historian kuuluisia miehiä, Erik Wahlberg s.1918 (Kalliosen Erkki).


Wp/fit/Soutujärvi-Skaulo.
Soutujärvi-Skaulo on kylä Jellivaaran kunnassa, lähelä Kirunan rajakuntaa.


Wp/fit/Spannia.
Spannian kuninkasvaltakunta, eli Spannia on Lounais-Euruupassa sijaitteva valtio. Se jakkaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isole-Britanialle kuuluvan Gibraltarin kansa. Pohjoisiässä rajan takana on Franska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maaraijaa Marokon kansa (kt. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerelä, Kanariansaaret Atlantila, Ceutan ja Melillan kaupunkit Pohjois-Aafrikassa ja muutama asumaton saari Marokon rannikola. Spannian pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkia on muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.


Wp/fit/Sri Lanka.
Sri Lankan temukraattinen sosialistinen tasavalta (sinhalaksi ශ්‍රී ලංකා ප්‍රජාතාන්ත්‍රික සමාජවාදී ජනරජය, Sri Lanka Prajathantrika Samajavadi Janarajaya, tamiliks இலங்கை ஜனநாயக சமத்துவ குடியரசு, Ilangai Jananayaka Socialisa Kudiarasu) eli Sri Lanka (”ylevä maa”) on saarivaltio Intian valtameressä Intian eteläpuolela. Vuotheen 1972 saakka Sri Lanka tunnethiin nimeltä Ceylon.
Maan 21,5 miljoonasta asukhaasta suuriin osa kuuluu buddhalaishiin singaleeshiin tai hindulaishiin tamilhiin, joitten väliset jännitheet kiristyit pitkäks sisälissoaks vuosina 1983–2009.


Wp/fit/St. Lucia.
Saint Lucia on saarivaltio Karibianmerelä. Se sijaittee Pienilä Antillila, Saint Vincent ja Grenadiinitten pohjoispuolela ja Martiniquen eteläpuolela. Asukhaita on noin 160 000. Sokkerinviljelyn lopettamisen ja banaanikaupan kutistumisen jälkhiin tyrismi on saaren tärkein elinkeino. Matkailukohteina on hiekkarantoja, tunturia ja eksoottisia kasvia sekä Qualiboun tunturi paikannimisthöön, ja varsinki maaseuula puhuthaan englannin lisäks kans franskan kreolimurretta.


Wp/fit/St. Vincent ja Grenadiinit.
Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerelä. Se kuuluu Yhtistynheen kuninkaskunnan johtamhaan Kansainyhteishöön.
Histuuria.
Karibit tulit saarile 1300-luvula ja valloitit ne paikalisilta arawak-intiaanilta. Kristofer Kolumbus kävi Saint Vincentissä vuona 1498, mutta saaret ei siirtynheet yhelekhään Euruupan valtioista. Karibit hallitit alueen saaria 1700-luvule asti estäen euruuppalaisitten asettautumisen niile. Karanheita eli haaksirikkoutunheita afriikkalaisia orjia tulit maihin Saint Vincenthiin ja menit karibitten kansa naimishiin. Näin syntyi uusi kansa, ”mustat karibit” eli garifunat.
Vuoesta 1719 lähtien franskalaiset perustit saarile plantaasia, joila he kasvatit orjatyövoiman avula kahvia, tupakkaa, indigoa, pumpulia ja sokkeriruokoa. Mailmanpulitiikan vaiheitten mukhaan siirtomaaisänyys vaihtui franskalaisilta britile ja takaishin, mutta lopulta saaret vakkiintuit brititten siirtomaaksi 1783. Alkuperäisasukhaat siirrethiin reservaathiin Roatanin saarele ja tilale tuothiin orjia Afriikasta. Myöhemin orjuuen kieltämisen jälkhiin työväkeä plantaasile haethiin Aasiasta.
Saint Vincent kuului Länsi-Intian liittovaltihoon vuosina 1958–1962 ja sai ittehallinon 1967. Siittä tuli ittenäinen valtio ja Kansainyhteisön jäsen vuona 1979.


Wp/fit/Stefan Tornberg.
Carl Stefan Tornberg, s. 1957 Nikkalassa Haaparannan kunnassa, Norrbottenin läänissä. Tornberg oli valtiopäivämies (C) (2006-2010). Nyt Tornberg on pulitiikkeri Norrbottenin maakäräjillä. Tornberg ei ossaa meänkieltä eli suomea.


Wp/fit/Stig Eriksson.
Stig Eriksson on syntyny 1948 Kuusihuornaksessa ja on ollu valtiopäivämies (V) (1998-2002). Nykysin hän on kunnanpulitiikkeri Jellivaarassa.
Stig Eriksson puhhuu sujuvaa meänkieltä ja jellivaaransuomea.


Wp/fit/Storfjordin kunta.
Storfjordi (suomeks Isovuono, Omasvuono, Omasenvuono, Isovuono eli Storfjord, norj. Storfjord, pohjoissaameksi Omasvuotna) on kunta Tromsan läänissä pohjosnorjassa. Pinta-ala on 1 538 km² ja asukhaita 1 869 (2009), joista merkittävä osa saamelaisia ja suomalaisia. Keskustaajama on Saukkonen (norj. Oteren) ja suuriin asutuskeskus Markkina (Skibotn). Omasvuono on läntisiin kunta, jossa on perinteistä kveeniasutusta.
Vuona 2007 kunnanvaltuusto päätti, että kuntaa kehitethään tasapuolisesti kolmen kielen ja kulttuurin pohjalta – saamen, kveenin/suomen ja norjan. Kunta on jäsen Tornionlaakson neuvostossa.
Kyliä ja paikkoja.
Apaja, Juovankka (Elsnes), Pyhäouta (Helligskogen), Saukkonen (Oteren), Singalanouta (Signaldalen), Soiketanouta (Kitdalen), Staaluvankka (Elvevollen), Suoloniemi (Rasteby), Uksiviiki (Mellenfjord), Vieksikenttä (Kvesmenes), Yykeänperä / Markkina (Skibotn), Yykeänvankka (Skibotndalen)


Wp/fit/Sudan.
Sudanin tasavalta eli Sudan (arab. جمهورية السودان‎, Jumhūriyyat as-Sūdān) on valtio Keski- ja Pohjois-Aafrikassa, Sahelin alueela. Sen pinta-ala on 1,88 miljoonaa kvatraattikilometriä, mikä tekkee siittä Aafrikan kolmaneks suuriimaks valtion Algerian ja Kongon jälkhiin. Sudanin pohjoisosassa sijaittevassa pääkaupunkissa Khartumissa ellää noin 2,5 miljoonaa ihmistä (metropoolialueela 5–7 miljoonaa). Koko maassa ellää arvioitten mukhaan 33 miljoonaa ihmistä, joista 96,7 % on muslimia. Sudanin rajakrannit on pohjoisessa Egypti, iässä Eritrea sekä Etiopia, etelässä Etelä-Sudan, lounhaassa Keski-Aafrikan tasavalta, lännessä Tšad ja luotheessa Libya.


Wp/fit/Suellacabras.
Suellacabras on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Suensaari.
Suensaari on Tornion kaupunkinosa ja saari.


Wp/fit/Suomalainen.
Suomalainen on henkilö joka assuu Suomessa eli/ja on Suomen kansalainen.


Wp/fit/Suomalaisen vanhaanaijan usko.
Suomalaisen vanhaanaijan usko tarkottaa suomalaisitten esikristilisiä uskonolisia tapoja ja uskomuksia, mitä välistä kuttuthaan kansanuskoks. Suomalaisheen vanhaanaijan uskhoon kuuluva vainajitten palvonta ja haltijausko sekä yliluonolisia kykyjä hallittevhiin tietähjiin. Vanhaanaijan usko ei ollu Suomessa yhtenhäistä eli muuttumatonta, vain tavat ja uskot vaihtelit eri aikoina ja eri alueila.


Wp/fit/Suomensuomi.
Suomensuomi on Ruottin Tornionlaaksossa ylheinen käsite kaikista suomen murtheista ja suomen yleikielestä. Ruottin tornionlaaksolainen useimiten ei ossaa lukea eikä kirjottaa suomea ja sillä on sen takia heiko meettalingvistinen tietoisuus. Se ei tiä erottaa suomen murretta yleiskielestä koska se ei tiä mikä on yleiskieli, muuta ko vähän ripheelisiä tietoja. Sillä ei ole praatinormia muuta ko oma paikkakunnan praatattu murre/meänkieli. Mutta tietää ette sole "oikheeta suomea" vaan "tätä meän kieltä" mitä oikheet suomalaiset ja suomenkieliset ei praataa. Se kuulee vaan ette kaikki Suomessa puhutut murtheet ja yleiskieli poikkeaava voimakhaasti hänen epäviralisesta suomen murtheesta. Ja net varieteetit kaikki panthaan ryhmään "suomensuomi" eli vain "suomi", joka staattyksen näkökulmasta on huomattavasti parempi ko oma puhuttu meän kieli/ei-oikea suomi.
Matala meettalingvistinen tietoisuus aiheuttaa ette ei pystytä erottamhaan suomen yleiskielen murtheista, ja tunnethaan vain oman murtheen, mutta ei pystytä analyseeramhaan murtheen piirtheitä tarkemin.


Wp/fit/Suomi.
Suomen tasavalta (r. "Republiken Finland") eli Suomi (r. "Finland") oon valtio Pohjois-Euruupassa Itämeren rannala. Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja Euruupan unionhiin. Se rajautuu iässä Ryshään ja sen alaisheen Karjalan tasavalthaan, pohjoisessa Norhjaan ja lännessä Ruothiin. Etelässä lähin maa on Estlanti Suomenlahen eteläpuolela. Ahvenanmaa on Suomen demilitariseerattu maakunta, jolla oon ittehallinto.
Suomi kuuluu maapallon lämpövyöhykheistä pääosin lauhhaan vyöhykheesheen ja sen pohjoisosaan, jota saatethaan nimittää kans viileäksi vyöhykheeksi. Kasvilisuusvyöhykheistä Suomi kuuluu pääosin pohjoisheen hakomettävyöhykheesheen.
Suomi on verraten harhvaan asuttu maa, ja sen 5,4 miljoonaa asukasta keskittyvät pääosin maan etelä- ja keskioshiin. Maan perustuslaki määrittelee kansaliskieliksi suomen (puhujia 90,4 % väestöstä vuoen 2010 lopussa) ja ruottin (5,4 %).


Wp/fit/Suomi-Seura.
Suomi-Seura on ruottinsuomalaisitten kansalinen nimitys paikalisile yhistyksille, jokka on hyvin monessa kunnassa. Ruottin Tornionlaaksossa on Suomi-Seuroja/kerhoita joka kunnassa, paitti Matarengissa. Suomi-Seuroitten yhteinen keskusliitto on RSKL, Ruotsin Suomalaisten Keskus Liitto.


Wp/fit/Suomi (kieli).
Suomea praatathaan Suomessa, Ruottissa, Ryssän Karjalassa ja ympäri mailmaa on siirtolaisia jokka puhuvat suomea. Ruottissa on noin 200 000 jokka väittävät puhuvansa suomea. Tornionlaaksossaki on hyvin moni, piian 10 000-20 000, jokka väittävät puhua suomea, riippuen kuinka määrittellee suomen ja meänkielen erolinjat. Ennen 1980-lukua, ko meänkielenliike alkoi, kaikin sanoit ette het puhuit suomea, mutta ei "oikeata suomea", "vaan tätä meän suomea" eli "meän kieltä". Viralinen meänkieli sanothaan ja koethaan useasti olevan suomi, suomen murre eli suomensuomea, jonka pittää tulkita olevan kaikki suomen murtheet (paitti aiemin kuitekki Tornionlaakson suomi) ja yleiskieli. Lingvistisestä näkökulmasta viralinen meänkieli oon suomen murre. Ja sen takia ei ole kummalista ette meänkieliset saavat Suomessa kuulla ette: Voi kuinka sujuvaa suomea puhut. Mutta ettäkö voisi porista vähän meänkieltäki. Meänkielinen vastaa: - No sitä mie olen praatannu koko aijan.
Suomessa on murtheita jokka poikkeaavat enemän yleiskielestä ko meänkieli, samoin ko Ruottissa on murtheita jokka poikkeaavat enemän ruottin kielestä ko mitä norja tekkee.
Suomi vähemistökielenä Ruottissa.
Suomi tuli viralisesti vähemistökieleks Ruottissa vuona 2000. Kunnat missä suomi on alueelinen vähemistökieli on: Jellivaara, Kiruna, Pajala, Matarenki ja Haaparanta. Vuona 2010 seuraavat kunnat liitethiin suomen kielen vähemistöalueesheen: Kainus, Botkyrka, Eskilstuna, Hallstahammar, Haninge, Huddinge, Håbo, Köping, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar, Borås, Surahammar ja Västerås.
Meänkielelä ja suomela on vähemistökielen staattys kuuessa kunnassa: Jellivaara, Kiruna, Pajala, Matarenki, Haaparanta ja Kainus.


Wp/fit/Suomi (sosiaali ja kulttuuri kapitaali).
== Suomen kielen kulttuurista ja sosiaalista kapitaalia ==
Suomen kielen kulttuurista ja sosiaalista kapitaalia kehitetehään enimäksheen Haaparannala hyvin monessa viralisssa tilantheissa ja yhä enemän rajaylimenevissä yhistyksissä kun Tornionlaakson Musiikkiklubi, Kalottjazz & Blues-festivaali ja Meänmaa. Suomi-Seuroitten toimintaa ei näy paljoakhaan. Puliittisissa orkanisasuunissa kun Barentsin alue, Tornionlaakson neuvosto ja Pohjoiskalotin neuvosto suomi luopi sosiaalista kapitaalia.
Suomen kielen staattys on paljon vahvempi kun meänkielelä koska suomi on valtiolinen vähemistökieli Ruottissa ja siis kielelä on enemistökielen sosiaalista ja kulttuurista staattystä ja paljon kapitaalia Suomessa, mutta se on/oli liitetty suomalaisitten itenttiteethiin, ei Ruottin tornionlaaksolaisitten eetnisheen itenttiteethiin. Rajaylimenevässä siviiliyhteiskunnassa pikku hiljaa kulttuurinen infrastryktyyri muuttuu ja yhistää kansoja, niinkun meänkielisitten itenttiteetti muuttuu sosiaalisen ja kulttuurisen kapitaalin kasvaessa.


Wp/fit/Suovas.
Suovas on keveästi savvustettu ja kuivattu poronliha, useasti paistinpalanen. Suovas on saamelaista perinettä niinkun sanaki kertoo


Wp/fit/Suriname.
Surinamen tasavalta eli Suriname (aiemin kans Surinam) on valtio Etelä-Ameriikassa. Sen rajakrannit on Guyana lännessä, Brasiilia etelässä ja Franskan Guayana iässä. Maan pohjoispuolela on Atlantin valtameri. Maan pinta-ala on noin 160 000kvatraattikilometriä ja asukasluku noin 480 000. Se on siis pinta-alalthaan pieniin Etelä-Ameriikan manneralue itttenäisistä valtioista. Asukhaista yli puolet on aasialaista alkuperrää, lähinä intialaisia ja jaavalaisia. Viralinen kieli on siirtomaa-ajan peruna hollanti, mutta yleisimin puhuthaan paikalista kreolikieltä.


Wp/fit/Svanstein.
 Svanstein on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa, kirkonkylän pohjoispuolela, pikkusen ylempänä napapiiriä. Vanheempi nimi on Turtola, jonka kylännimi on vieläki toisela puolela väylää. Suulisessa perintheessä kyllää kuttuthaan Pääkkölä, paikan jälkhiin Kuittajärven rannala missä löyethiin kivikauesta jäänöksiä. Kylä valithiin Norrbotten läänin 2010 vuoen kylä.
Rautapruuki.
Svansteinin pruuki perustethiin 1753, Kuittajoen ulosvirrassa Tornionväyhlään Abram Steinholtz se alotti pruukin vaimonsa kansa Sara Svanberg, ja nimi tuli heistä. Myöhemin tuli nimi Svanstein. Rautapruuki oli osa Kengiksne pruukista ja lopetethiin 1803.


Wp/fit/Svappavaara.
Svappavaara. Toinen nimi on Vaskivuore ja saamenlainen nimi on Veaikevárri. Kruuuakylä on Kirunan kunnassa.


Wp/fit/Sveitsi.
Sveitsi (saks. Schweiz, ransk. Suisse, ital. Svizzera, retorom. Svizra) eli viralisesti Sveitsin valaliitto (lat. Confoederatio Helvetica, lyhene CH) on valtio Keski-Euruupassa. Sveitsi on valtiomuoolthaan valtioliitto, joka koostuu 26 kantonista. Sen krannimaat on pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, iässä Itävalta ja Liechtenstain ja lännessä Franska. Sveitsin pääkaupunki on Bern.
Sveitsi on sisämaavaltio, joka jakkautuu maantietheelisesti kolmheen alueesheen: Alpphiin, Sveitsin keskimaahan ja Juratunturhiin. Sveitsin pinta-ala on 41 285 kvatraattikilometriä, ja vaikka Alpit vievät valtaosan maan pinta-alasta, väestö on pääosin keskittyny pohjoisen tasankole, jossa suuriimat kaupunkit on. Niihin kuuluu kaks mailmankaupunkia, Zürich ja Geneve. Sveitsissä on noin 7,8 miljoonaa asukasta.
Sveitsin valaliitolla on pitkä histuuria puolueettomana valtiona. sole osallistunu sothiin vuoen 1815 jälkhiin ja liittyi Yhistyneishiin kansakunthiin vasta vuona 2002. Sveitsissä sijaittee paljon kansainvälisiä järjestöjä, niin ko YK:n toiseksi suuriin tukikohta, Punainen Risti, Mailman kauppajärjestö, Kansainvälinen työjärjestö ja urheilujärjestöjä, niin ko FIFA ja Kansainvälinen olympiakomitea. Euruupan tasola maa oli yks Euruupan vapaakauppajärjestön perustajista ja kuuluu Schengen-alueeseen, vaikka se ei olekhaan liittyny Euruupan unionhiin.
Sveitsi on yksi mailman vauraiimista valtiosta. Nimelinen bruttokansantuote henkeä kohti oli Sveitsissä 69 838 dollaria vuona 2010. Keskimääränen rikhaus henkeä kohti on Sveitsissä mailman suuriin (372 692 dollaria vuona 2010). Mailman talousfoorumi valitti Sveitsin samana vuona mailman kilpailukykyisimäksi maaks.
Sveitsi jakkautuu kolmheen kieli- ja kulttuurialueesheen: saksankielisheen, franskankielisheen ja italiankielisheen. Näitten lisäks muutamassa alppilaaksossa puhuthaan retoromaanin kieltä. Sillä tavala sveitsiläiset ei muoosta eetnisesti tai kielelisesti yhtenäistä kansakuntaa. Yhteinen itentiteetti perustuuki jaethuun histuurihaan, jaethuin arvhoin ja Alphiin liittyvhään symboliikhaan.


Wp/fit/Sven-Erik Bucht.
Sven-Erik Bucht (s. 1954) on valtiopäivämies (S) joka assuu Haaparannala. Bucht on ollu kunnanraati Haaparannala aikakautena kun IKEA perustethiin Haaparanthaan.
Bucht puhhuu sujuvaa suomea ja meänkieltä.


Wp/fit/Svenska.
Svenska - ruotti.
Noin 9 miljoonaa puhuvat ruottia Ruottissa. Tornionlaaksossa ruottia ei puhuttu aiemin kylissä juuri ollenkhaan ennen 1960-lukua. Tavalisesti ollu kun koulutetut, opettajat ja papit jokka puhuit ruottia. Kaikin muut porisit meänkieltä/suomea. Nykysin ruotti on enemistön kieli jopa koko Tornionlaaksossa.
Suomessa noin 300 000 puhuvat suomenruottia. Mutta sekin hyvin koulutettu porukka muuttaa pikku hiljaa suomen kielheen. Vuosi vuoelta on joku tuhanen vähemin jolla on ruotti äitinkielenä.


Wp/fit/Swazimaa.
Swazimaa eli Swazimaan kuninkaskunta on noin miljoonan asukhaan kuninkaskunta eteläisen Aafriikan sisämaassa, Mosambikin ja Etelä-Aafriikan välissä. Se on harvinanen poikkeus Aafriikan maitten joukossa, sillä rajolthaan ja pääosin hallinolisesti se seuraa siirtomaakautta eeltänyttä valtiota. Maa ja sielä asuva bantukansa on saahneet nimen 1800-luvula hallinheen kuninkas Mswati II:n mukhaan. Vakava AIDS-epideemi uhkaa tämän pienen maan tulevaisuutta


Wp/fit/Syyria.
Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-iän valtio. Syyria raijautuu etelässä Jordanihaan ja Israelhiin, lännessä Libanonhiin ja Välimerheen, pohjoisessa Turkhiin ja iässä Irakhiin. Se on osa Levantin aluetta. Maan nykynen nimi pohjautuu muinaisitten kreeklantilaisitten ja roomalaisitten siitä käyttämhään nimheen, joka puolesthaan saattaa pohjautua babylonian sanhaan suri. Maa sijaittee Välimeren itäpäässä, ja sielä on noin 22 miljoonaa asukasta. Syyria on sotinu useasti krannia vasthaan, Israelin ja Libanonin kansa, ja Yhtysvallat on julistanu sen osaks pahan akselia ja ekonoomisheen saarthoon vuona 2002. Syyriassa puhkesi vuona 2011 tappeluita, jotka hallituksen alaset joukot on yrittänheet tukahtuttaa voimakeinoila.


Wp/fit/São Tomé and Príncipe.
São Tomén ja Príncipen demokraattinen tasavalta eli São Tomé ja Príncipe on saarivaltio Aafrikan rannikola. Sen saaret sijaitteva 225 ja 250 kilometriä Gabonista läntheen. Saarista suurempi ja eteläisempi, São Tomé, on juuri ekvaattorin eteläpuolela. Saaritten ensimäiset asukhaat olit portugalilaisia 1400-luvula. He toit sinne orjia Aafrikan manterheelta, ja nykysin useimitten asukhaitten taustassa on esi-isiä sekä Euruupasta ette Aafrikasta. Nykysin asukasluku on noin 170 000. Saarila tuotethiin aluksi sokkeria, myöhemin kaakaota ja 2000-luvula öljyä.


Wp/fit/Särkilahen kapelli.
Särkilahen kapelli (r. Särkilax kapell) oli nykysen Norrbottenin ensi sisämaan kapelli, joka oli väylänrannala Kuivakankhaala, Matarengin pohjoispuolela. 1615 oli suurtulva ja kapelli meni väylän matkassa aina Hietaniemen kirkkoniemele asti. Löyethiin vain muutamia veistoksia jokka nykysin säilytethään Matarengin kirkossa. Samhaan paikhaan missä Särkilahen kapelli oli on nostettu suuren ristin muistoksi. Ei kukhaan tiä kapellin rakenusvuotta, mutta kirjalähteissä se mainithaan ensi kerran 1482. Uskothaan ette se rakenethiin 1300-luvn loppupuolela. 1617 rakenethiin uusi kirkko Matarengin Särkivaarassa.


Wp/fit/Sören Häggroth.
Sören Häggroth s. 1925? Kirunassa. Oli valtiopäivämies (S) 1982–1985. Ei osanu suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Sören Kierkegaard.
Sören Kierkegaard on tanskalainen ajattelia jota Martin Heidegger luki ja sen ajattelu mallila kehitti oman filosofiin.


Wp/fit/Taikapäivitten tietoja.
Ko aurinko Annan päivältä mennee peshään ja Tuohmaan päivältä pallaa pesästä, ja jos nämät päivät oon pilviset niin kesä oon satheinen.
Jos pesäpäivät (8-9 päivää ennen joulunpäivää, leipomapäivät) on kokohnaan sumuset,
Jos alussa ja lopussa eli koko aijan oon kirkasta, tullee paistekesä.
Heikki heinää jakkaa, Paavali tietää paremin.
Jos Paavalin vasten yölä sattaa tie umpheen,
tullee nöyrävuosi. Jos puolitiehen, tullee puolivuotta,
Jos kovin kylmii Kynttilä, ja Paavali pahon
Lumisae laskiaisena ennustaa sääskistä kessää ja huonoa vuotta.
Mutta kirkas ilma oon hyvän vuentulon enne.
Merkittee: Heikiksi on puolet heinistä kuluhneet, Paavalin aikhoin pittää hakata tekopuut,
Ja jos Matinpäivä oon kovin lauha
Mattina oon päivää hihtoa ja yötä nukkua.
Jos se alkaa puhaltamhaan kahen Marian välilä se puhaltaa kolmesta-yheksään päivää.
Jos pitkäperjantai pakkastaa on kylmä Valpori.
Ruottin suvivyöt oon kahen puolin Tiburtiksen.
Ko on Marjasta häkki heiniä lehmäle
ja kaks hevoselle niin se piisaa.
Sen verran lunta Erkkinä aian takana mitä
Minkä verran oon lunta vappuna vaola,
sen verran oon lunta Erkkinä katola.
Jos Moonikka on kaunis ja lauha vyö,
hän ei terva sitä koko kesänä.
Jos juhanuksena sattaa tullee färitön heinä.
niin se sattaa 7 viikkoa sen jälkhiin.
Se vietti satheela Laurin, ei tullu pakkasta.
Päiväna Perttulin perästä ei katoaa kaste
Jos sivu sitte Mikkelin mennee lehenlähtö,
se mennee lumen ottoki sivu Erkin.
Kova tuuli Mikkelinä ja lehti lähtee,
ja sillon on kova suvi Erkin viikola.
Se oon syys jos on iän pää
Simuna siltaa tekkee, Martti maale pääsee
Antti aisoja pannee, Nikolau nittoo net kiini.
Jos marraskuussa on lauhat niin on kylmät
Jaakon aikana. Jos marraskuu on kylmä
on halla heinäkuussa ja talvi keskelä kessää.
Sen enämpi tähtiä taivhaala uuvenvuoenvyölä, sitä enämpi on hilloja.
Jos uuvenvuoenyö on pilvinen, se on huono merkki. Se vastaa vielä ohrankylvössä
Jos mätäkkä alkaa pouviksi se oon poutia, jos satheela alkaa oon satheita seittemän viikkoa.


Wp/fit/Tailanti.
Tailantin kuninkaskunta (thaiksi ราชอาณาจักรไทย, Raatša aanaatsak thai) eli Tailanti (tailantiks ประเทศไทย, Pratheet tai) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajakrannit on Laos ja Kambodža iässä, Siaminlahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanienmeri ja Myanmar lännessä. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa kvatraattikilometriä ja asukasmäärä noin 65 miljoonaa. Tailantin pääkaupunki on Bangkok.
Tailantin vanhaa nimi on Siam (thaiksi ประเทศสยาม, Pratheet siaam). 24. kesäkuuta 1939 sen aijan pääministeri Luang Phibulsongkhram muutti valtion nimeksi Tailanti (thaiksi ประเทศไทย, Pratheet thai). Tailantissa se on ollu valtion nimenä siittä lähtien. Nimi Siam oli käytössä länsimaissa lyhyn aijan 1945-1949. Tailantin perustuslakiuuistus vuoelta 1949 tuntee kuitekki vain nimen Tailanti, joka sen jälkhiin on ollu ylheisesti käytössä ollu nimi Tailantista.
Tailantin aijanlasku perustuu buddhalaisen kalenterin itäisheen versuunhiin, joka on 543 vuotta gregoriaanista kalenteria eelä. Buddhalaisen kalenterin vuosi 2554 vastaa vuotta 2011. Vuosi vaihtuu kuitekki 1. tammikuuta kuten gregoriaanisessa kalenterissa.
Sanan "tai" (tailantiks ไทย) merkitykset on "vapaus" ja "ittenäisyys" sekä maahan ja kansaan liittyv "thai", "Tailanti" ja "tailantilainen.


Wp/fit/Tajahuerce.
Tajahuerce on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Tajikistan.
Tajikistanin tasavalta (Ҷумҳурии Тоҷикистон, Jumhurii Tojikiston; venäjäksi: Таджикистан, Tadžikistan) eli Tajikistan on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen krannivaltioita on etelässä Afghanistan, iässä Kiina, pohjoisessa Kirgisia ja lännessä Uzbekistan. Tajikistan on entisen Neuvostoliiton köyhin osa, ja Keski-Aasian valtioista pieniin. Sen tunturista alkaa monta väylää, joitten vettä on käytetty sekä puuvillapelloitten kastelhuun ette vesivoiman prutyksuunhiin.


Wp/fit/Tajueco.
Tajueco on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Talveila.
Talveila on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Talvisota.
Talvisota oli sota Ryssän ja Suomens kansa. Soan alku oli ko Ryssät tekivä hyökkäyksen Mannilhaan ja sano ette suomi hyökkäs (vaikka met ny tiiämä ette sole Suomi) Neuvostoliitossa huunteerathiin ette net voittava Suomen noppeesti ja melkheen jo parissa viikossa olhaan Helsingissa mutta net oliva tosi väärässä ja Soan jälkheen Suomen pitipi antaa vaan 11% sen maast ja Ryssäle tuli suuria prubleemia soan aikhaan. Ryssäläisiä kuoli monta kertaa enemmän ko Suomalaisia.
Soan jälkheen.
Soan jäälkheen suurin alue joka pitipi antaa Ryssäle oli Karjala ja Suomen toiseks suurin kaupunki Viiborki ja sieltä tuliki paljo immikrantteja suomheen ko net ei halvanheet olla Ryssässä ja net kukka tuliva Suomheen kutsuthiin "Karjalan evakoiksi". Myöski Petsamo ja Salla meni Ryssäle. Suomi sai pittää ittenäisyyen ja Neuvostoliito ei saanu Suomen maat kokohnaan. Soan jälkheen suomi alko kansa parantamhaan heän armeaa soan varalta ko ny ryssät oliva jo hyökänheet suomheen kerran.
Apua muualta.
Suomi oli melkheen yksisthän Ryssää vasthaan paitti pari truuppia tuliva Ruottista ja vähäsen leinokoneita tuli italiasta, Ungari ja Italia halvas lähättää enempi truuppeja mutta tuiskalaiset ei halvanheet sitä ette net autethaan suomea. Myöski vähäisen tuliki laivoja auttamhaan engelskasta ja franskasta mutta niien määrä oli niin pieni ja ei auttanu paljoakhaan.
Plaanat.
Ryssän plaana oli vaan saaha Suomi noppeest alas isola miesmäärälä mutta heän varustheet oli huonot ja ei pärjänheet Suomen talvela.


Wp/fit/Tansania.
Tansania, viralisesti Tansanian yhistyny tasavalta, on noin 40 miljoonan asukhaan valtio Itä-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Kenia, Uganda, Ruanda, Burundi, Kongon temukraattinen tasavalta, Sambia, Malawi ja Mosambik. Iässä Tansania rajottuu Intian valtamerheen.
Maan pääkaupunki siirtyi viralisesti vuona 1996 Dar es Salaamista Dodomhaan, mutta monet hallintovirastot sijaitsevat eelheen Dar es Salaamissa.


Wp/fit/Tanska.
 Tanska (tansk. Danmark) eli Tanskan kuninkaskunta (tansk. Kongeriget Danmark) on munarkii Pohjois-Euruupassa. Se sijaittee Saksasta pohjoisheen, Norjasta etelhään ja Ruothista eteläläntheen. Pinta-alalthaan se on pieniin Pohjoismaa, 43 094 kvatraattikilometriä, jos ei Grönlantia ei räknätä mukhaan. Tanskan väkimäärä on vähän suurempi kuin Suomen.
Tanskaa ympäröivät iässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinaisen Tanskan alue koostuu Pohjois-Sakshaan rajoittuvasta Jyllantin niemimaasta (Jylland) sekä lukuisista saarista, joista suurimat on Vendsyssel-Thy, Fyn, Själlanti, Lolland, Falster ja Bornholm. Lukuisista saarista johtuen Tanskan rantaviiva on noin 7 300 kilometriä. Näitten alueitten lisäks kaukana erilhään sijaittevat Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat kans Tanskale.


Wp/fit/Taoismi.
Taoismi on uskonto Kiinassa joka alkoi suunile samala aikoina kun Platon tekstit eli Kreeklantissa (noin 400 vuotta ennen tätä aikaa) ja Vanhaa testamentti kirjotethiin Torassa (600-400 vuotta ennen tätä aikaa), siis joskus noin 500-luvula ennen tätä aikaa. Mutta sen vanhiimat perintheet saattavat mennä paljon kauemaks taakse perintheelishiin kiinalaishiin uskonthoon. Se merkittee tietä mutta sanothaan kans ette se on sekä olemisen ette tyhjyyen lähe (eng. existence ja non-existence). Ja merkitys välitön luonto, siis luonto aina koettuna nykyhetkessä. Taoismin filosofi meinaa ette tao ei ole uskonolinen käsite.
Taoismi intekreerasi Chan Buddismin käyttämällä Tao sanastoa ja taoismila on niinku Uuessa testamentissa alentavia asentheita kirjakielheen ja jopa kielheen sinänsä. Samala saithiin tyhjyyen käsitheen taoismhiin.
Taoismin mukhaan kaikki on jaettu kahteen, ying ja yang: mie/itte, mies/vaimo, päivä/yö ja ei ees valo saata siis olla ilman pimeää. Se mikä on pimeä yhtenä aikakautena saattaa ihmiselle muuttua valoks toisessa. Esimerkiks jos Ikaroksen siivet palavat, ja oma vareksen näkökulma häviiää ja sammakon perspektiivi korvaa vareksen näkökulmaa. Eli kun vanheenee ja muisthoon perustumat ylheiset tion stryktyyrit häviävät ja kokemukset ja tuntheet tulevat esile.
Tämä jakelu on luottu/on tulos tyhjyyestä.
Taoismin paratiisiko?
Koska vanhaat kiinan tekstit/kuvakäsitheet häätyy tulkita, ja useasti on tahalhaan monikäsitheisiä, niin maholinen tulkinta on ette (eng. Great artifice began) pittää kääntää "Suuri tyalismi/jako alkoi". Taoismi on niinku Uusi testamentti ja Jesus vasthaan kirjan oppinheita (r. boklärda) eli kirjakielistä kulttuuria.Siis elämä ei ollu ennää yhtä, ja sillon alko kulttuurin tyalismi ja ihminen oli syöny tion puusta paratiisista ja paralelli ajatuksen löytää Vanhaasta testamentin Adamista ja Evasta. Taoismin vanhiimat tekstit on samalta aijoilta kun Juutalaisitten Tora mistä Vanhaa testamentti perustuu.
Tao Te Ching on teksti joka kunniottaa oman koetun opin ja siis puhekielistä kulttuuria. Kun joku antaa sanat kokemuksille ja viepi net muile net koetut yksityiset käsitheet menettevät merkityksen koska net tulevat yleiskäsitheiksi. Siis yksityisen puhuttu kieli muuttuu kirjakieleks. Sypjektiivisellä tulkinalla kuitekki mennee oppia tekstistä. Kierkegaard sanoi aikoinhaan saman asian ja sama mitä suurempi läjä taitelijoita on väittänheet tuhansia vuosia ja joka ellää puhekielessä.


Wp/fit/Tardelcuende.
Tardelcuende on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Tarja Ylitalo.
"Tarja Ylitalo" on muusikkeri Pellon kunnassa.


Wp/fit/Taroda.
Taroda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Tejado.
Tejado on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Tengeliöjoki.
Tengeliöjoki on väylä joka kulkee läpi Ylitornion ja Tornion kuntia.


Wp/fit/Teurajärvi, Kolari.
Teurajärvi on kylä Kolarin kunnassa. Pajalan kunnassa on toinen Teurajärvi.


Wp/fit/The Age of Reason.
The Age of Reason: Being an Investigation of True and Fabulous Theology on 1700-luvula eläny Ameriikhaan siirtyny kapinalinen ja vallankumokselinen kirjailia Tomas Painen kirjottama teos, jossa hän arvosteli kirkolista ja julkista uskontoa ja kysheenalaistaa Raamatun erehtymättömyyttä. Teos julkaisthiin kolmessa osassa vuosina 1794, 1795 ja 1807. Britanniassa kirja kielethiin vallankumoukselisena.


Wp/fit/The Arockalypse.
The Arockalypse on Lordin levy.


Wp/fit/The Monsterican Dream.
The Monsterican Dream on Lordin levy.


Wp/fit/The Rasmus.
The Rasmus on bandi suomesta, joka alkoi pellaamhaan 1994.


Wp/fit/Thomas Fogdö.
Thomas Fogdö on slaalomihihtoja Jellivaarasta. Löi pahoin selän kerran ku lankesi törmässä ja ei saata ennää laskea törmiä alas.


Wp/fit/Thomas Olofsson.
Thomas Olofsson on syntyny Junosuanossa ja on Meänmaan fästin pääprutysentti.


Wp/fit/Tietosanakirja.
Ensyklopeti eli tietosanakirja on kattava kokoelma tietoa hakusanasta. Tietosanakirja saattaa olla ylheinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, eli se voipi keskittyä johonkin tiethyyn aiheesheen, esimerkiks etymolookisia kuvauksia hakusanasta (esim. mitä merkittee kainulainen, Matarenki eli Tornio?), metisiinin tietoa, tekniikka etc. Pääosa osa tietosanakirjoista keskittyy tarjoamhaan tietoa tietystä kansalisesta näkökulmasta. Tietosanakirja saattaa olla kans uskonollinen hengeltään.
Tietosanakirja voipi olla järjestetty ottikon mukhaan joko puukstaavijärjestyksessä eli aiheittain. Puukstaavin järjestys on ylheisin varsinki yleistietosanakirjoissa. Tietosanakirja-artikkelitten pittuus saattaa vaihella teoksesta riippuen muutamasta lausheesta usean sivuitten mittaishiin esseishiin. Wikipeetia on esimerkki ylheisestä tietosanakirjasta joka on internetissä. Kirjottajat päättävät itte mikkä ainheet jokhainen kieliryhmä ottaa mukhaan ja samala saapi viitheen siihen hakusanhaan muissa kielissä ja helpola pystyy vertaamhaan tietosanakirjoja toishiin. Se toimii hyvin kun käyttää kieliä jokka kuvvaatvat valtion pyrkimyksiä. Valtiottomat ja valtioliset vähemistökielet saavat kuitekki erinlaisen, monimukkaiseman, vaativaman ja vaikeaman aseman missä artikkelitten kirjottajat häätyvä valita monesta vaihtoehtoista kuinka luokittellee hakusanoja.
Vähemistökielitten tieto- ja sanakirjat.
Meänkielen Wikipeetia poikkeaa esimerkiks siinä mielessä valtiolisista kielistä koska se luokittellee vähemistökielen näkökulmasta. Samoin vähemistökielen sanakirja häätyy ottaa kantaa ja luokitella vähemistökielen hakusanat, käänöskielet ja käsitheet: levike, tavvausnormi, murtheitten essiintymä, normatiivisuus, käänöskielet etc. Kuinka sanakirjan luokitelhaan heijastavat siviiliyhteiskunnan asentheita vähemöstökielheen.


Wp/fit/Tiirivaara.
Tiirivaara kirjotethaan sjyltissä Dirivaara. Kylä on Ylikaihnuun kunnasssa


Wp/fit/Tjad.
Tjadin tasavalta eli Tjad (arab. ‏تشاد‎, Tašād, fransk. Tchad) on sisämaavaltio Keski-Aafriikassa rajakrannit pohjoisessa Libya, iässä Sudan, etelässä Keski-Aafriikan tasavalta, lounhaassa Kamerun ja Nigeria sekä Niger lännessä.
Tjad on valtiona hyvin keinotekonen ja kun jakojäänös siirtomaavalloitten rajanveoista. Lähes koko ittenäisyyen aijan sittä on vaivanu sisälissota, kun pohjoisen arabit ja etelän pääosin kristityt mustaihoset asukhaat on taistelheet elintilasta ja vallasta.
Maan nimi tullee Tjadjärvestä. Se tarkottaa yksinkertasesti 'järveä.'


Wp/fit/Tjautjas.
Tjautjas eli Tjautjasjaure on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Tjekki.
Tjekki eli Tjekin tasavalta, joskus kans Tjekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euruupassa. Sen krannivaltioita on Saksa, Itävalta, Slovaakkia ja Puola. Tjekin väestön suuren majoriteettin muoostavat slaavhiin luetut tjekit. Maan pääkaupunki on Vltavajoen varrela sijaitteva Praha. Tjekki kuuluu Euruupan unionhiin ja sen passivaphaasheen Sjengen-alueesheen sekä NATOhon.


Wp/fit/Tjermessi.
Tjermessi tai enemän uuela nimelä "marin kieli" oon suomelais-ukrilainen kieli jota praatathaan ryssässä. Maria ossaa praatata vähän enemän ko 300tuha ihmistä ja son ryssässä praatatuista suomalais-ukrilaisista kielistä kaikista suurin.
Histuuria ja muterni aika.
Marin kielen päämurtheet oon länsimari (fuorimari) ja itämari (niittymari ja varsinainen itämari). Fuorimarin nimitys tullee siitä, ette sen praataajat asuva Marinmaan lounaiskolkassa Volkan oikean rannan mäkiselä seuula. Niittymaritten nimitys tullee siitä, ette sen praataajat asuva Volkan vaseman rannan tasamaala. Varsinaiset itämarit muuttiva tältä alueelta 1700-luvula pakhoon uskonnolista käännytystä nykyisen Basjkortostanin alueele. Lisäksi oon olemassa pieni koilismurtheen ryhmä Nisjni Novkoroin ja Kirovin alueela.
Mareja on yhteensä noin 548 000 (vuotena 2010), joista fuorimareja on arviolta 23 500. noin 70 prusenttia praataava äitinkielenhään maria; muitten äitinkielenä kielenä oon venäjä, vaikka he pitävätki itteään yhä mareina. Marinmaan asukhaita oon 760 000, joista 43 % on marilaisia; loput asuva republikin ulkopuolela.
Marin kielellä on kaksi literatuuri formaa kyrillisilä pukstaaveilä. Niitten syntyhistuuria alkaapi 1800-luvula, jolloin Ryssässä halvathiin käännyttää pikkukansoja ortotoksisuutheen. Uskonnolisia tekstejä kirjoitettiin eri murtheila, jotta marit olisiva oppinheet lukheen. Tavoitte ei kuitenkhaan ollu tehhä mareile literatuurikieltä. Näistä literatuuri tradisjuuneista syntyivä fuorimarin ja niittymarin kirjalliset muoot. Kielelisesti kyseessä on vain murre-varoasjuuni, ja pitkhään oon plaanattu literatuurikielitten yhistämistä. Yhistämistä vastustaa malkheen aina fuorimarit.


Wp/fit/To Beast Or Not To Beast.
To Beast Or Not To Beast on Lordin levy.


Wp/fit/Togo.
Togon tasavalta eli Togo on valtio Länsi-Aafriikassa. Sen rajakrannit on lännessä Ghana, iässä Benin ja pohjoisessa Burkina Faso. Etelässä se rajottuu Guineanlahtheen, jonka rannikola sijaittee pääkaupunki Lomé. Maan ekonomi perustuu maanviljelhyyn: kahvi, kaakao ja pumpuli on sen kulmakivet. Sijainti kauppareititten varrela on tehny ulkomaankaupasta ja välistystoiminasta tärkeää jo vuosisaoitten aikona. Maan rajat on siirtomaaisänitten vetämät, ja sen sisälä heimoristiriiat on jämähtänheet etelän ja pohjoisen vastakhainasetteluks.


Wp/fit/Tokanen.
Tokanen (r. Dokkas) on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Tokelau.
Tokelau on kolmesta trooppisesta koralliatolista koostuva Uuen-Seelanin territuurie eteläiselä Tyynelä valtamerelä. Niitä kuttuthaan joskus kans niitten vanhaala nimelä, The Union Islands. Vuotheen 1976 saakka viralinen nimi oli Tokelausaaret, mutta nykyhään saarista käytethään kans viralisissa yhteyksissä lyhempää nimeä Tokelau.
Tokelaun kolme atolia on Fakaofo, Nukunonu ja Atafu. Fyysisesti saaristhoon kuuluu kans Olohega (Swains Island), jota kuitekki hallithaan osana Amerikan Samoaa. Maala on ollu pyrkimyksiä saa autonomin ja päästää Uuen-Seelanin liitänäisvaltioksi, niin kun Cookinsaaret ja Niue. Tokelaun krannimaat on Kiribati, Tuvalu, Samoa, Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.


Wp/fit/Tomas Östros.
Tomas Östros (s. 1965 Malmivaarassa) on valtiopäivämies (S) ja entinen ministeri, jonka isä ja äiti on syntynheet Saittarovassa ja Junosuanossa. Heilä oli sukuniemi Waaranperä kun asuit Tornionlaaksossa, mutta muutit sen lapsitten tahosta kun net muutit Västeråshiin. Östrosista sanothaan ettei se ossaa meänkieltä eli suomea. Östros ei ole eustanu Norrbotten piiriä, vain tuli valtiopäiväle paljon jälkhiin kun pere oli siirtyny etelä Ruothiin.


Wp/fit/Tonga.
Tongan kuninkaskunta eli Tonga on saaristovaltio eteläiselä Tyynelä valtamerelä. Se sijaittee Samoan eteläpuolela ja Fidjin itäpuolela. Valtihoon kuuluu 169 saarta, joista 36 on pysyvästi asutettuja. Valtiola on maapinta-allaa yhteensä 748 km², rantalinjaa 419 kilometriä ja asukhaita 120 898 (heinäkuu 2009 arvio). Tonga on Tyynen valtameren ainua munarki ja mailmanlaajusesti poikkeava nykymunarki, sillä kuninkhaalisilla on konkreettista päätöstävaltaa. Kuninkas George Tupou V ilmotti vuona 2008 siirtävän kuninkhaan valtaoikeuksia pääministerile. Tonga on kans ainua Tyynen valtameren valtio, joka on onnistunu välttämhään muoolisen kolonisasuunin, sillä se ei mishään vaiheessa menettäny alkuperäistä hallintoa. Inhimilisen kehityksen indeksissä (HDI) Tonga saapi keskitason paikan.
Eetnisesti Tonga on hyvin homojeeninen eli koko väestö on käytänössä tongalaisia. Vain alle kaks prusenttia väestöstä on euruuppalaisia, kiinalaisia tai muita Tyynen valtameren alueen eetnisiä ryhmiä.


Wp/fit/Tonttu.
Tonttu on ruottin laina 'tomte'. Se liikkuu joulunaikana talosta talhoon punasissa vaatheissa ja antaa kaikile siivoile lapsile jouluklappia. Mutta saamenlaisperintheessä tonttu on haltia joka kulkee punasissa vaatheissa ja valvoo ja hoitaa metti-, järviä, taloja ja luontoa. Vielä 1980-luvula oli poronhoitajia jokka olit nähneet haltioita.
Kainulasjärvessä tontta oli kiroussana ja sen takia heitä välistä kuttuthiin tontuiks. Rovaniemeleä tonttu on merkiny jättiläinen eli jatonilainen.


Wp/fit/Tord Holmgren.
Tord Holmgren on entinen kuuluisa fuutpollipelari Jellivaarasta.


Wp/fit/Tord Lundström.
Tord Lundström, s. 1945 Kirunassa on entinen maajoukon iishokkypelari. Hän voitti Ruottin hokkykilpailut yheksän kertaa Brynäs IF:ssä.


Wp/fit/Torlengua.
Torlengua on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Tornedalsfinne.
Tornedalsfinne oli aiemin ylheinen ruottinkielinen etnonyymi kun sosiolookit ja muut tutkijat kuvasit ruottiks sitä kansaa jokka asuvat Ruottin Tornionlaaksossa ja puhuit suomea. Etnonyymiä on vaikea kääntää suomeks koska etnonyymi "Tornionlaakson suomalainen" on huono käyttää suomalaisista jokka asuvat Suomen Tornionlaaksossa. Ruottin Tornionlaakson suomalainen on osittain vastaava termi meänkielelä. Välistä käytethiin kans etnonyymiä "norrbottensfinne", eli Norrbottenin suomalainen. Mutta joskus viimisthään 1970-luvula kansa itte alkoi pitämhään ette nämät etnonyymit pyrkivät erottamhaan Ruottin tornionlaaksolaisia maan ylheisestä ruottinkielisestä ryhmästä. Termi alkoi olemhaan alentavana, koska siinä oli se sana "finne", siis suomalainen, jota net ei halunheet olla, eikä tuntenheet olevansa, koska net olit ja on ruottalaisia. Ummikot, siis kainulaiset, Ylikaihnuussa
ja Kaihnuussa piit useasti ette meänkieliset olit sosiaalisesti matalamassa staattyksessä kun het itte. Häpeän takia alethiin lyhyesti käyttämhään vain "tornedaling" eli tornionlaaksolainen, ja se käsite eristi Ruottin tornionlaaksolaiset Suomen tornionlaaksolaisista.
Ja kun tornionlaaksolaiset sait vähemistöporukan staattyksen vuona 2000 ja heän alueelinen kieli sai minuriteettikielen staattyksen moni koki käsitettä vähemistö eli minuriteetti alentavana, koska se taasen eristi kansaa enemistöstä. Haaparannan avisissa yks pulitiikkeri, joka puhui meänkieltä äitinkielenä, kirjotti ruottiks ette "hän ei ole minuritueetti, vain ruottalainen".
Se asene oli seuraus Ruottin valtion kielipulitiikasta ja oli yks osa siittä kasvavasta kulttuurirajasta Ruottin ja Suomen välilä. Ja se oli yks syy miksi ollenkhaan alethiin puhumhaan meänkielestä paikkakunnan omasta kielivarieteetistä, joka ei ennää ollu pohjoissuomen murre, vain oma kieli.
Lähe.
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.


Wp/fit/Tornio.
Tornio (r. Torneå, pohjoissaameksi Duortnus) on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Ruottin rajala. Sana "tornio" taitaa tulla ruottin sanasta 'torn, törn'.
Tornio on Tornionlaakson keskus ja tärkein Suomen ja Ruottin välinen rajanylityspaikka. Vuona 1621 perustettuna se on maakuntansa vanhiin kaupunki. Torniossa oli 31. heinäkuuta 2011 22 591 asukasta.
Tornion kaupunki on jaoteltu kaupunkialueeshiin ja muihin alueishiin. Keskusta on osa Suensaarta, joka oli ennen väylän ympäröimä, mutta nykyhään osin maankohoamisen ja osin keinotekosen rakentamisen vuoks yhistynheenä Ruottin rannikhoon. Suensaari on histuurialinen kaupunki, jossa on vanhaa puukirkko ja päätie Hallituskatu. Pohjonen osa saarta kuuluu Juhannussaahreen. Itäiselä Tornionväylän rannala on kaupunginosat Särkinärä, Kiviranta, Torppi, Pudas, Miukki, Palosaari ja Luotomäki. Väylä erottaa Kirkkoputhaan kohalta saaren, jossa sijaittevat Pirkkiö, Kirkonmäki, Kokkokangas, Näätsaari, Puuluoto ja Röyttä.


Wp/fit/Tornionlaakso.
Tornionlaakso eli välistä Tornionjokilaakso on vanhaa jeokraafinen käsite alueesta Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruottissa. Tornionlaaksolla tarkoitethaan Tornion-, Muonion- ja Könkämäväylitten varrela molemin puolin väylää olevia kuntia ja maaseutua. Alue muoostaa yhtenhäisen murrealueen, ja on histuurialisesti kuulunu samhaan Ruottin entisheen Länsipohjan maakunthaan joskus 1200-luvulta lähtien aina vuotheen 1809 asti.
Tornionlaakso jaethiin kahteen.
Tornionlaakso jaethiin 1809 Ruottin ja Keisarilisen Venäjän kesken vetämällä näitten raja aluetta halkovhiin Tornion-, Muonion- ja Könkämäväylhiin. Suomen ittenäistyttyä väylät on muoostanheet Suomen ja Ruottin välisen valtakunnanrajan. Molemin puolin väylää on puhuttu tornionlaaksonsuomea. Mutta Tornionväylästä tuli rajaväylä joka erotti Ruottin ja Suomen ja kehitys alkoi viimisthään 1888 menemhään kahtheen eri suunthaan ko ruottinkieliset koulut perustethiin Ruottin puolele väylää. Vuoesta 2000 lännenpuolela väylää tornionlaaksonsuomi on viralinen minuriteettikieli nimeltä meänkieli. Iänpuolela väylää meänkieli on paikkakunnan suomen murre. Aina 1970-luvule asti Ruottin valtion minuriteettipulitiikka oli käytänössä ette eristää meänkieliset suomenkielisistä. 1980-luvulta on molemin puolen väylää yhä enemin kehitetty yhistäviä stryktyyriä.
Yhteistyötä Tornionlaaksossa, Pohjoiskalotissa ja Barentsin alueessa.
Lestaatiolaisuus on aina yhistäny kansoja molemin puolin väyliä ja suomi on aina ollu yhteinen lestaatiolaisitten kieli ja on syy miksi vielä praatathaan suomea lännenpuolela väyliä. Mutta muuten oli vähän yhteistyötä ennen ku Pohjoiskalotti luothiin ja yhteistyötä alethiin luomhaan 1960-luvula. Pohjoiskalotin neuvosto on toiminu aina 1967 asti, missä Norja, Suomi ja Ruotti on jäseniä. Yhteistyötä luothaan parhaiten yhistävillä prujektila ja rahafontia on sen takia perustettu, jokka antavat rajaylimeneville prujektile tukea, olletikki Pohjoiskalotin neuvoston fonti on vaikuttanu pitkän aijan purkamassa kultttuurirajoja. 1970-luvula suomenkieliset ruottalaiset sait luvan ette lukea suomea äitinkielenä peruskoulussa ja myöhemin meänkieltäki. 1980-luvula alkoi muutosprusessi saamhaan vauhtia ja alethiin yhä enemän hakemhaan rajaylimenevää yhteistyötä. Ensimäinen yhistys joka alko kehittämhään yhteistä siviiliyhteiskuntaa oli Tornionlaakson Musiikkiklubi, joka perustethiin 1983 ja jolla on molemilta puolin väylää johtokunnan jäseniä. Samana vuona Haaparanta ja Tornio alotit yhteistä jassifestivaalia.
Ruottin puolela oli jo alkanu eränlainen vastareaksjuuni ko alethiin luomhaan ensi kertaa meänkielistä siviiliyhteiskuntaa uskonon ulkopuolela perustamalla Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys (STR-T) 1982, joka ei kannattanu rajaylimenevää yhteistyötä, mutta ommaa uutta kieltä ja siihen liittyvää kylttyyriä, mitä aiemin kuttuthiin tornionlaakson murtheeksi. Yhistys markkeerasi ette on olemassa kylttyyriraja jolla on puliittisia ja kielisosiolookisia seurauksia. Samala alkoi tulemhaan meänkielistä kirjalisuutta, meänkielisiä lauluja, kakskielinen Tornionlaakson Teatteri ja Meän raatiu Pajalassa alkoi lähättämhään meänkielelä uutisia.
Tornionlaakson neuvosto perustethiin 1987, puliittinen elin jolla on eustajia molemilta puolilta rajaväyliä ja jopa norjalaisia kuntiaki on myötä. Kunnat Haaparanta ja Tornio on olheet etukävijännä rakentamassa Meän Tornionlaaksoa aina 1980-luvulta asti. ko Neuvostoliitto hajosi 1900-luvun alussa tarvithiin laajeman puliittisen aluen ja Barentsin alue perustethiin 1993. 1995 sekä Suomi ette Ruotti tulit EU-jäseneksi ja uusia rahoja tarjos yhteistyöle parempia eelytyksiä. Samala EU-jäsenyys aiheutti ette Ruottin minuriteettikielet suomi, meänkieli, saame, romani chib ja jittisj sait viralisen tunnustuksen 2000. minuriteettit orkanisoithiin yhteishiin kansalishiin yhistykshiin, Ruottissa SWEBLUL ja Suomessa FIBLUL, jokka olit osana Euruuppalaisesta minuriteettiyhistyksestä, EBLUL. Sen kautta alethiin soveltamhaan Tornionlaakson Musiikkiklubin konseptia minuriteettikielitten revitaliseerinki keinona yhä laajemalta Euruuppassa. Ensimäiset Euruuppalaiset minuriteettikielitten laulukilpailut järjestethiin 2006 missä kaikki minuriteettikielet sait olla mukana, Liet Lavlut. Seuraavana vuona saithiin aikhaan ensimäiset Pohjoismaitten minuriteettikielitten laulukilpailut, Laulun Laulut Pajalhaan 2007.
Uusi kielilaki maholisti ette meni käyttää viralisesti meänkieltä ja suomea ja minuriteettikielet tulit rajakunnitten yhteiseksi kieliksi. 2000-luvula on alettu pitkin rajaväyliä aina enemän järjestämhään yhteisiä siviiliyhteiskunnan tapahtumia; Meän hiihto, Meän raatiu, Sääskisafari, Meän Tornionlaakso,Meänmaan teatteri, kylttyyritapahtumia, nuorisoliittoja, yhteisiä avisia paremat maholisuuet vanhaale kakskielisille avisile Haaparannanlehti etc. Kasvavassa määrin yhistykset alkavat saahmaan johtokunnan jäseniä molemilta puolen rajaväyliä ja meänkieli/suomi on useasti yhistävä kieli. Pajala ja Kolari kuttuit yhteisessä EU-prujektissa kuntia Meänmaaksi ja yhistys Meänmaa perustethiin 2005. kylttyyriä ja siviiliyhteiskuntaa käytethään kultuurimuurin purkajina ja yhteisitä sympoolia kehitethään pitkin rajaväyliä. Yhä enemän kylttyyrikäsite Meänmaa kuvvaa uutta rajaylimenevää yhteistyötä. Kuukelissa "meänmaa" saapi 5300 löytöä (2011-09). Mutta ei ole ennää aina selvä yhtenhäinen kieli muuku englanti. Kaikin ei ossaa ennää ruottia eli suomea/meänkieltä
Monta Tornionlaaksoa.
Tornionlaakso ei ole muuta ko jeokraafinen käsite. Tornionlaaksoa ymmäretty kylttyyrikäsitheenä kuttuthaan yhä enemän Meänmaaksi. Torniolaakson seutukunta on kans yks Suomen seutukunnista, joka käsittää Pellon ja Ylitornion kunnat.
Paralellina Meänmaa termin kansa ymmärethään Tornionlaaksoa eli Tornionjokilaaksoa useasti omana maakuntana, vaikka alue kuuluukin Suomen puolela Lapin läänhiin ja Norrbottenhiin lännenpuolela väylää. Tällä käsitheelä haluthaan korostaa rajan ylittävän kulttuurhiin yhtenäisyyttä, missä suurin tekijä on yhteinen kieli; suomi ja meänkieli. Väylänvarrela on vieläkin samannimisiä kyliä eri puolila raijaa, kuten Suomen Juoksenki sekä Ruottin Juoksenki eli Suomen Jarhoinen ja Ruottin Jarhois. Kans sukulaisuussuhtheet ylittävät valtakunnanrajan ja nykyhäänkin rajan ylittävät avioliitot, poikkinaintit on aika tavalisia. 1900-luvula suomenkielinen rajaseutu koethiin Ruottissa pitkhään eränä ongelmalisena alueena. Ruottin Tornionlaaksoa pyrithiin ruottalaistamhaan olletikki vuosisaan jälkipuoliskola, minkä vuoksi alue ei ole ennää täysin yksikielisesti suomen- tai meänkielinen, vaan etenkin nuoremat sukupolvet on jo osin etusijala ruottinkielisiä.
HaparandaTornio.
Histuurialisesti Tornionlaakso on osa Peräpohjolaa. Tornio on alueen kaupalinen ja histuurialinen keskus, jonka menetettyään Ruotti perusti omale puolele raijaa Haaparannan kaupunkin, jokka nykysin yhessä muoostavat kaksoiskaupunkin HaparandaTornio. Väestö vähenee ja Ruottin puolinen osa on Suomea harvemin asutettu. Haaparannala on kuitekki yhä sama väestöluku ko 30 vuotta taakse, ja Pajalassa on ensi kertaa kymmenhiin vuoshiin väestö alkanu kasvamhaan. Muita merkittäviä keskuksia on Kiruna, Ylitornio ja Matarenki sekä Pello, jokka tosin kaikki on kärsinheet voimakhaasta väestön vähenemisestä. Huomattava on myös Ylläksen matkailukeskus Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylissä Kolarin kunnassa.
Tornionlaakson tärkeimät elinkeinot on maa- ja mettätalous, kaivosteolisuus (Kiruna sekä käynistymässä kruuvahankheet Pajalassa ja Kolarissa) sekä kauppatalous, matkailu etenkin Kolarin ja Muonion kunnissa. Koko alue kuuluu poronhoitoalueesheen, Ruottin puolea on konsesuuniporonhoitoalue.


Wp/fit/Tornionlaakso.com.
Tornionlaakso.com (ruottiks Tornedalen.net) on kaksielinen internettiavisi: ruotti, suomi. Greger Toolanen on vastuussa oleva toimittaja.


Wp/fit/Tornionlaaksolainen.
Tornionlaaksolainen (r. tornedaling) merkittee Ruottin Tornionlaakossa sekä ruottiks ette meänkielelä kansaa ja arkipäivän kielelä henkilö joka assuu Tornionlaaksossa eli Ruottin puolisissa kunnissa Pajala, Matarenki eli Haaparanta. Välistä kans sillä termilä tarkotethaan Kirunan ja Jellivaaran kuntalaiset, mutta net on usheimiten malmikentitten asukhaat. Ruottinpuoliset tornionlaaksolaiset kuuluvat minuriteettiryhmään, vaikka ei ossaa meänkieltä, saamea eli suomea. Heilä on erikoisoikeuksia vaatia tukea näile kolmele minuriteettikielile (saamen kielele vain Kirunassa ja Jellivaarassa) vaikka niitä kieliä ei praatata kotimiljöössä. Suomen Tornionlaaksolainen assuu rajaväylitten krannikunnissa: Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio eli Tornio. Ruottin kielen "tornedaling" tarkottaa vaan Ruottin tornionlaaksolaisia. Harvoin sanothaan "tornionlaaksolainen" ja sillä meinathaan sekä iän- ette lännenpuoliset asukhaat, mutta sekin meininki käytethään, riippuen kontekstista. Tornionlaakson suomalainen (r. tornedalsfinne) on muterni ajassa alentava termi minuriteettiryhmäle.
Kylttyyriraja on siis rakentanu rajoja jeuraaffishiin sanhoin ko tornionlaaksolainen. Iänpuolen asukhaat ei kuulu siihen ryhmään lännenpuolea, ja luultavasti sama mutta tosin päin ymmärethään sen merkityksen iänpuolela väylää.
Vertaa käsitheitä rajarasimi, ruottinsuomalainen, meänmaalainen, vonnu ja porstuasuomalainen.
Lähe.
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.


Wp/fit/Tornionlaakson Musiikkiklubi.
Tornionlaakson Musiikkiklubi on yhistys joka pn perustettu vuona 1983. Se on poikkeukselinen siinä mielessä ette se toimii sekä Suomessa ette Ruottissa ja on Tornionlaakson ensimäinen yhistys joka pyrkii kehittämhään yhteistä siviiliyhteiskuntaa. Yhistys on tullu tunnetuksi ainutlaatuisesta Sääskisafari-tansilavakiertomatkasta, joka on toteutettu jo yli 20 vuoen aijan. Sääskisafari on hyvin tykätty 1-2 viikon kiertomatka ympäri Tornionlaaksoa missä järjestäjillä on sekä musiikki ette tansilava mukana. Pelmannit ja artisti on molemilta puolin väylää. Yhistyksen kotipaikka on Pello, mutta jäseniä siinä on aina Hangosta Petsamhoon Yhistys oli ensimäinen jolla on jäseniä molemin puolin väylää ja sillä tavala alkoi kehittämhään yhteistä siviiliyhteiskuntaa joka sinänsä vaikuttaa meänkielen ja suomen revitaliseerinkhiin lännenpuolela väyliä.


Wp/fit/Tornionlaakson Teatteri.
Tornionlaakson Teatteri (r. Tornedalsteatern) perustethiin 1985 ja on aina toiminu kahela kielelä: ruotti ja meänkieli. Ensimäinen tuotanto oli ”Jää lähtee/Isen går” (tuottaja Håkan Rudehill ja ohjaaja Ulla Lyttkens) ja jonka premiääri oli kesälä samana vuona ja siittä alko valtava kehitys. Teatterin näyttämöltä/seeniltä sai kuula meänkieltä ja ylheisön elämykset olit vahvat. Seuraavanna vuona tuli Bengt Pohjasen ”Kuutot”, ensimäinen kokohnaan meänkielinen näytelmä ja sillä oon vieläki ylheisömäärän ennätys. Sen jälkhiin oon tuotettu satoja näytelmiä ja monet, monet ihmiset oon olheet matkassa näyttömöllä eri puolila Tornionlaaksoa.
Onnistuksen tärkein syy on ette käytethään puhekielen kylttyyriä lavala ja siis saatethaan paremin välittää nykyhetken tuntheita. Pelkkä ruotti olis ollu enemän kirjakieltä, ja suomi hyvin paljon vierasta kieltä.
Kaikki alko siittä ko teatterista, mysiikiistä ja kielestä intressuneita nuoria kohtasit läänin­ohjaajan Ulla Lytkensin ja alethiin käyttämhään meänkieltä näyttämöllä/seenilä. Samala aikaa 1980-luvula oli ylheinen kiinostus meänkielheen ja amatööriteatterhiin.
Tornionlaakson teatterin kanslia oli aina 1995 asti Kirunassa.
Bror Astermo sai palkatun työn Tornionlaakson teatterissa 1990 ja aloitti paljon amatööriteatteria ja on tehny suurta työtä kehittääksheen amatööriteatteria (Winsa 2005). Kun teatteri alkoi saamhaan valtion tukea ja ekonomi parantui 2000-luvula haethiin koulutettua johtajaa. Ulf Fembro palkathiin ammattimiehenä 2005 organisoimhaan teatterin jolla on sekä amatööriä ette ammattinäyttelijöitä. Vuoesta 2012 suomenruottalainen Lars G. Thelestam on uusi teatterin johtaja.


Wp/fit/Tornionlaakson kieli.
Tornionlaakson kieli oli termi mitä käytethiin meänkielestä 1980-luvula ennenku termi meänkieli viralistethiin 1990-luvun loppupuolela.


Wp/fit/Tornionlaakson kukka.
Tornionlaakson kukka on Finnmyrtti (r. finnmyrt, suom. vaivero, lat. Chamaedaphne calyculata). Finnmyrtti on alalaji joka kuuluu kanervikkolajhiin (Ericaceae). Finnmyrttisuvussa (Chamaedaphne) on vain tämä ainua kasvi.


Wp/fit/Tornionlaakson maffia.
Tornionlaakson maffia (r. Tornedalsmaffian) oli se porukka Läänin koululautakunnan johola jokka 1970-luvula yritit parantaa suomen kielen tilanetta Ruottin Tornionlaakson kouluissa. "Tornionlaakson maffian" yinjäsenet olit Karl Pekkari, Lennart Winsa, Matti Kenttä ja Albert Pekkari. Net alotit kans 1970-luvula puhumhaan meänkielestä ette sitä pitäis käyttää petakookisena keinona läänin kouluissa, siis alkaa opethaan meänkieltä niile jokka ei ole lapsia Suomen siirtolaisile ja pikku hiljaa liikkua suomen kieltä kohti. Matti Kentästä, Karl Pekkarista, Lennart Winsasta ja Albert Pekkarista tuli myöhemin meänkielen aktivistia, mutta ei net koskhaan ole ajanheet linjaa ette meänkielen pittää eristää suomesta eli siittä murtheesta mitä puhuthaan iänpuolela Tornionväylää. Nimityksen Tornionlaakson maffian net sait sen takia ette het olit ensimäiset jokka viralisesti aloit ajamhaan suomen kielen asioita Norrbottenissa 1970-luvula missä asentheet suomheen olit hyvin useasti nekatiivisia.


Wp/fit/Tornionlaakson neuvosto.
Tornionlaakson neuvosto perustethiin 1987 ja jäsenmäärä oli alussa pienempi. Norjan kuntia on liittyny mukhaan syrjää myön vuositten kuluessa. Ajatus tällä orkanisasuunila on ette rakentaa enemän rajaylimeneviä stryktyyria ja intekreerata lännen- ja iänpuoliset kunnat yhteen ekonoomisheen, sosiaalisheen ja kulttuurisheen kehitysvyöhykheesheen. Neuvoston ekonomiset resursit on pienet.
Tornionlaakson Neuvosto on yhistetty Suomen Tornionlaakson kunnitten toimikunnasta ja vastaavan ruottalaisen Tornedalskommunernas förbund. Aiemin toimikunnat työskentelit kumpikin omala puolela raijaa.
Tornionlaakson kunnitten toimikunta oli alottanu toiminan vuona 1923 ja Tornedalskommunernas förbund vuona 1941. Sen aikanen yhteistyö koski rajakauppaa, lohenkalastusta, kulutusta, färia, ja siltoja. Nyt tavotheena on kaikkitten Tornionlaaksossa asuvitten ja vaikuttavitten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen eistäminen niin itte Tornionlaaksossa kuin kansainvälisestiki, sekä Tornionlaakson kehittäminen ja torninlaaksolaisitten intressitten valvominen.


Wp/fit/Tornionlaakson suomi.
Tornionlaakson suomi on se murre, eli kielivarieteetti, mitä puhuthaan iänpuolela Tornion-, Muonion- ja Könkämäväyliä. Se on saanu paljon vaikutheita suomen yleiskielestä, mutta on huomattavasti enemän suosittu nykysin sosiaali meetian kautta, esimerkiks.
Tornionlaakson suomi laskethaan suomen kielitutkimuksessa Tornion murtheeks joka on osa pohjoissuomea.


Wp/fit/Tornionväylä.
Tornionväylä.
Tornionväylä on Ruottin-Suomen rajaväylän vanhiin nimitys, suomeksi Tornionjoki. Tornion-, Muonion, ja Könkämäväylät on Ruottin mannerrajat Suomheen. Tornionväylä (ruott. "Torne älv", pohjoissaameksi "Duortnoseatnu") on 510 kilometriä pitkä väylä, jonka alajuoksu Ruottin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samala Suomen ja Ruottin välinen valtakunnanraja vuoen 1809 Haminan rauhasta saakka. Sillon Tornionlaakson alun perin kokonhaans kylttyyrisesti ja kielelisesti yhtenhäinen suomenkielinen kansa jaethiin keinotekosesti kahtheen valtihoon. Rajalinja on määritelty kulkehmaan väylän syvvintä kurua myön, ja saattaa sen tähen välistä kulkea lähempänä Suomen rantaa, välistä lähempänä Ruottin puolta. Tästä poieten kuitekki Suensaari, jossa Tornion keskusta on, kuuluu Suomele, vaikka se sijaitteeki Tornionväylän länsipuolela, ja sen Ruottin puolisesta manteresta erottava vesiväylä ei ennää ole auki vain paikoin umpheen kasunu.
Tornionväylä alkaa Torniojärvestä, Kirunan kunnasta Ruottista ja laskee Perämerheen Tornion ja Haaparannan rajala. Tornionväylän sivuväylät on Lainioväylä, Muonionväylä, Tengeliönväylä ja Könkämäeno. Yli puolet Tornionväylän yläjuoksun veestä virtaa Pajalan Junosuvanosta noin 50 kilometriä pitkää Täränönväylää pitkin Kaihnuunväylhään. Ilmiötä kuttuthaan bifyrkkasjuuniksi ja Tornion-Kalix-väylän bifyrkkasjuuni onkin mailman toiseksi suuriin.
Tornionväylä on tunnettu kans runshaana lohiväylänä. Se on kans Euruupan pissiin vaphaana virtaavana väylä. Tornionväylä on merkittävä vaikuttaja Tornionlaakson kylttyyrissä. Kahtheen valtakunthaan jakautuvassa väylänlaaksossa väylässä on varsinkin viimi aikona pruuvattu tekemhään yhistävää työtä rakentamalla yhtenhäistä siviili yhteiskuntaa. Tosin pitkhään jatkunheen ruottalaistamispulitiikan vuoksi väylän länsipuolen asukhaitten kieli on pääosin vaihtunu suomesta (tänhään meänkielestä) ruottiksi.
Väylä-sanasta.
Meänkielen sanoista: Väylä merkittee 'joki' ja joki merkittee 'suurempi puro' ja oja merkittee 'puro'.


Wp/fit/Tornionväylänlaakson murre.
Tornionväylänlaakson murre on sitä praatimuotoa mitä praatathaan Pajalassa, Matarengissa, osittain Haaparannala ja Kirunassa.
Suomen puolen vastaavat kunnat ja murre on Kolari, Pello, Yliornio ja Muonio. Ero on ette Suomen puolen kunnitten murre on saanu vahvasti vaikutuksia suomen yleiskielestä samala ko Ruottin puoliset kunnat ja se murre on saanu ruottinkielistä vaikutusta.
Se puhemuoto mitä puhuthaan Pajalassa on voimakhaasti vaikuttanu meänkielheen ja sen stryktyyrhiin.


Wp/fit/Tornionväylänsuomi.
Tornionväylänsuomi on se murre mitä puhuthaan pitkin ja molemin puolin Tornionväylää. Ruottissa Haaparannan, Matarengin ja Pajalan kunnissa. Se murre on parhaiten säylyny yhtenhäisenä murtheena koska sisälemuutto on ollu vähänen. Ei ole ollu kruuaa eli suurempia työpaikkoja joka olis vetäny väkeä muualta. Ja se murre on meänkielen kirjotuskielen ja siis kramatiikin pohjana.
Tornionväylänsuomi laskethaan suomen kielitutkimuksessa Tornion murtheeks joka on osa pohjoissuomea.


Wp/fit/Torreblacos.
Torreblacos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Torrubia de Soria.
Torrubia de Soria on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Torvald Pääjärvi.
Tovald Pääjärvi on syntyny Pajalassa, Liviöjärvessä, mutta asunu monta vuotta Siekasjärvessä. Torvald on pelmanni joka sepitti laulun "Ei se kannatte, ei se kannatte..." Torvald on kans ollu Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalisen Yhistyksen (STR-T) puhheenjohtaja monta vuotta ja istunu sen yhistyksen johtokunnassa kymmeniä vuosia.


Wp/fit/Trinidad ja Tobago.
Trinidadin ja Tobagon tasavalta eli Trinidad ja Tobago on tasavalta Karibianmerelä. Se sijaittee Venezuelan rannikosta ykstoista kilometriä pohjoisheen. Valtion pääsaaret on Trinidad ja Tobago, joista Trinidad on suurempi sekä pinta-alalthaan että väkiluvulthaan. Kahen pääsaaren lisäks maahan kuuluu 21 pienempää saarta.


Wp/fit/Trévago.
Trévago on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Tulipaistettu siika.
Tulipaistettu siika on ylheinen ruokalaji Kukkolankosken siikafestissä ja siianlippomisen aikana.
Siian panthaan tikule joka nostethaan valkean lähelä ja saapi siinä kypsyä tulen lämmössä.


Wp/fit/Tunisia.
Tunisian tasavalta eli Tunisia (arab. ‏الجمهورية التونسية‎, berberiksi:) on tasavalta Pohjois-Aafriikassa Välimeren etelärannikola. Vanhaanaijan Karthagon paikale kohonu maa ulottuu Välimereltä Saharan reunoile. Sen rajakrannit on lännessä Algeria ja etelässä ja iässä Libya. Maan kymmenen miljoonan asukhaan esi-isissä on berberiä ja arabia. Entisen siirtomaaisänän kieltä franskaa käytethään eelheen ylheisesti.


Wp/fit/Tuomo Huttunen.
Tuomo Huttunen Suomen Pellosta on töissä Kirunan kruuassa ja on sepittäny ensimäisen musiikki CD:n. Tuomo laulaa tansikappalheishiin.


Wp/fit/Turkki.
Turkki (turk. Türkiye), viralisesti Turkin tasavalta (turk. Türkiye Cumhuriyeti), on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueele Kaakkois-Euruuphaan. Turkila on kaheksan krannimaata: Bulgaria luotheessa, Kreeklanti lännessä, Georgia koilisessa, Armenia, Iran sekä Azerbaidjanin Nahitsevanin enklaavi iässä ja Irak sekä Syyria kaakossa. Lisäks Turkki rajautuu Mustaanmerheen pohjoisessa, Aigeianmerheen lännessä ja Välimerheen etelässä. Turkin alueela sijaittee kans Marmaranmeri, jonka kautta kulkee Euruupan ja Aasian välinen raja, joten valtiola on aluetta kahela manterheela.
Turkin alueela on syntyny usheita merkittäviä sivilisasuunia, niin kun Bysantti ja Osmanitten valtakunta. Maan kulttuuri on rikas sekotus itäistä ja läntistä perinettä, sillä Turkki sijaittee kahen manterheen ristheyskohassa. Kulttuuria onki ushein kuvattu sillaks kahen mailman välilä. Voimakhaan alueelisen olon vuoks Turkki on alkanu muoostua strateekisesti aina merkittävämäks valtioksi.
Turkki on temukraattinen, sekulaarinen ja perustuslailinen tasavalta. Sen puliittinen järjestys perustethiin vuona 1923 Mustafa Kemal Atatürkin johossa ensimäisen maailmansoan jälkiselvittelyitten aikana, kun osmanitten valtakunta oli kaatunu. Tämän jälkhiin Turkki on intekreerattu kasvamassa määrin läntheen, mutta on pitäny samanaikasesti yllä suhteithaan itäisheen mailmhaan. Maa on Yhtistyneitten kansakunnitten (FN), Islamilaisen konferensin, OECD:n ja Euruupan turvalisuus- ja yhteistyöjärjestön perustajajäsen, Euruupan neuvoston jäsen vuoesta 1949 ja NATO:n jäsen vuoesta 1952. Turkki on käyny jäsenyysneuvotteluja Euruupan unionin kans vuoesta 2005 lähtien, asosieerattu jäsenmaa on ollu vuoesta 1963. Turkki on jäsen kans G20:ssä, joka tuopi yhtheen mailman 20 suuriinta ekonomiita.


Wp/fit/Turkmenistan.
Turkmenistan (turkmeeniksi Türkmenistan, "turkmeenien maa", käytethään joskus epäviralista muotoa Turkmenia) on valtio Keski-Aasiassa. Sen rajakrannit on Afghanistan, Iran, Kazakstan ja Uzbekistan. Turkmenistanila on lisäks rantalinja Kaspianmerele, muttei suoraa yhteyttä yhteenkhään varsinaisheen merheen.
Valtaosa Turkmenistanista on kuivaa avomaata. Siellä on kuitenkki kasvatettu pumpulia ja vehnää keinokastelun avula. Maassa on öljyä ja maakaasua, jonka vienin Iranhiin ja Kiinhaan uusia kaasurööriä pitkin toivothaan parantavan ekonoomista tilannetta.


Wp/fit/Tuvalu.
Tuvalu on FN:hiin kuuluva Tyynelä valtamerelä sijaitteva saarivaltio ja perustuslailinen munarki. Son yksi mailman pieniimistä maista. Pinta-alalthaan son mailman neljäneks pieniin valtio. Asukhaita Tuvalula on 12 373 ja ittenäisistä valtioista vain
Vatikaanissa ja Naurula on vähemän asukhaita. Sen lähimät krannimaat on Kiribati, Salomonsaaret, Fidji, Samoa, Wallis ja Futuna (Franska) sekä Tokelau (Uusi-Seelanti). Tuvalhuun kuuluu yheksän atolia, joissa on yhteensä 129 saarta. Maan hallinolinen keskus on Funafutin atolila. Tuvalun korkein kohta on vain noin viis metriä merenpinnan yläpuolela, ja sen takia klimaatin lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu on suuri uhka koko valtion olole.
Tuvalu asutethiin noin aijanlaskun alun aikhaan, ja saaritten ensimäiset asukhaat tulit lähinä Samoalta. Ensimäinen euruuppalainen, joka saapui Tuvalule, oli spannialainen Álvaro de Mendaña de Neira, joka näki Nuin saaren vuona 1568. Myöhemin euruuppalaiset aloit kuttua saaria Ellicesaariksi, ja vuona 1892 saaret liitethiin britannian Gilbert- ja Ellicesaaritten protektoraathiin. Vuona 1975 se erosi omaks siirtokunnaks nimelä Tuvalu, ja kaks vuotta jälemin se ittenäistyi. Vuona 2000 Tuvalu liittyi Yhtistyneishiin kansakunthiin (FN) saatuaan lisätuloja.


Wp/fit/Tyhjyys.
Tyhjyys on mitä se ei ole ja ei ole mitä se on.
Tyhjyys eli ei-oleminen (r, intet, inget-ting, intighet, engl. nothing, nothingness, suomeksi ei-mitään) on sekä fysikaalinen, filosooffinen, psykolookinen ette uskonolinen termi jota hyvin moni filosooffi, runoilia, mystikko ja kirjalia on käyttäny vuosituhansia. Käsite tyhjyyshän merkittee kirjaimelisesti se mikä ei saata olla, koska apsolyyttinen tyhjyys merkittee ette sielä ei ole ilmaa, ei atomia, ei-mithään. Tietheelinen termi vaakymmi (r. vakum) ei ole koskhaan muuta kun suhteelisen tyhjä huone. Apsolyyttinen vaakymmi olis sama ku ei-mithään. On vaikea ees tutkia sitä mitä ei ole, muuala kun ihmisen mielessä. Käsitheelä on selvä mystinen merkitys joka on vaikea kuvata. Mystisyys tullee siittä ette jos sen käsitheen on kokenu tavalisila keinoila, ilman trookia ja huumeita, se muuttaa koko personalisuuen ja se kokemus saapi vaikutheita hyvin monele ihmisen sosiaalisele aloile. Se koettu olematon tyhjyys on lähtökohtana suuremale läjäle tuntheile, ajatuksile ja toiminalle monheen eri suunthaan koko elämän alala, kaikila tasoila. Kokemus tyhjyyestä vaikuttaa kaikheen.
Tyhjyyen vanhiin perine.
Joskus 600-400 vuotta ennen tätä aikaa alethiin kuitekki Intiassa, Kiinassa ja iänpuolea Keskimereä kirjottamhaan tyhjyyestaä Taoismi eli Buddismi on piian vanhiimat lähtheet jokka on aika laajasti kuvanheet tyhjyyen ja olit selvästi tietoiset sen olemattomasta olosta.
Vanhaa testamentti on kans niitä vanheempia kirjalisia lähteitä mikä käyttää ei-mithään, mutta hyvin lyhyesti. Alussa oli ei-mithään ja sitten Jumala tuli ja loi kaikki siittä mikä ei ollu. Kreekkalainen filosooffi Parmenides sanothaan olheen ensimäinen Kreeklantissa, joka käsitteli sitä ei-olemista. Mutta moni oli oppinu elämän oloista. Herakleitos sanoi ette "Oleminen ei ole enemän kun ei-oleminen". Sanan merkitys on ja ei ole, analookisti kun ettei nolla (0) saata olla, mutta on ja ei ole. Se oli Intian mystikot jokka loit pohjan nollale joka oli viiminen lukunumero matematiikassa ja sitä piethään Intian uskonoissa pyhänä käsitheenä joka merkittee juuri ei-mithään. Tuskin on sattumaa ette se nolla tuli käythöön vasta keskiaikana. Sitä myön kun kulttuurin tyalismi kasusi sitä myön tuli yhä useampi joka halus selittää tyhjyyestä.
Tyhjyys on pyhhää, pahhaa, pirua, syntiä ja helvettiä.
Koska ei-mithään on pyhä yhestä näkökulmasta niin se mennee laskea ette tyhjyys arkikielessä on arkielämän helvettiä. Hyvin monessa sanaparressa, olletikki kansan omissa sanaparsissa, tyhjyys on helvettiä ja syntiä, ja toisissa pyhhää.
Platonin luola-metafoori ellää vielä keskiaikana ja helvetti kuvathaan Danten kirjassa luolaks. Metafoori helvetistä ette se on paikka maan alla on ylheinen koko länsimaassa vieläkin.
Kuvitus käsitheestä, eli sana ei-mithään, ei ole aito käsite.
On tärkeä mainita ette käsite ei ole se sana ei-mithään eli tyhjyys eli kuvitus käsitheestä, joka on täysin harhaanjohtava jos siihen uskoo. Kaikki sanat on sympoolit eli metafoorit siittä tyhjyyen (olemattomasta) käsitheestä, ja kaikki kuvitukset käsitheestä ei kuvvaa aitoa käsitettä, samala tavala kun kuvitus rakhauesta ei ole rakhaus. Vain se joka on kokenu rakhauen tietää mikä se on.
Sama käsite aina ja koko mailmassa mutta erit metafoorit.
Ei ole syytä uskoa muuta kun ette kaikki kirjakieliset kulttuurit puhuvat samasta Ei-mithään, mutta käyttävät hieman eri termiä, koska on täysin mahotonta välittää yksityisen kokemuksen kirjakielelä. Paremin mennee (piian meni?) välittää käsitheen kokonaisuuen puhekielelä, tekniikkaa mitä esimerkiks Sokrates ja Jesus sovelsit, jokka ei kirjottanheet sannaakhaan paperile. Koska ei mene välittää käsitettä kirjakielelä sen takia luothaan kaikenlaisia ja useasti monimukkasia metafooria, runoja, kertomuksia, juttuja, jokka kuvvaava yhtä ja sammaa, jota sitten lukenheet tulkittijat luulevat olevan eri merkityksiä ja käsitheitä ja sekottavat asian yhä enemän. Käsite apsolyyttinen tyhjyys on hyvinkin yksinkertanen, jos sen vain on kokenu. Joka kulttuuri ja joka aikakausi käyttää niitä metafooria mikä sen kulttuurin ja aikakauen lukenu eliitti - sen aijan ja kulttuurin siviiliyhteiskunta - jonkin verran ymmärtää eli kuitekki kuvittelee ymmärtävän. Mutta seuraavaalla aikakauela koko se kielikulttuurinen konteksti on menetetty ja uuela aikakauela on uusi kielikulttuuri misssä vilisee uusia metafooria, jokka on paremin sovelettavia siinä yhteiskunnassa. Ja paljon ymmärystä menetethään ja alethaan uskomhaan ette esimerkiks tyhjyys oli erinlainen eir aikakauela ja muissa kulttuurissa. Sen takia on välistä vaikea ymmärtää antiikin Kreikan runoja, sanontoja ja sanaparsia, puhumattakhaan Vanhaan testamentin kielikulttuuria.
Niinkun useasti sanottu: Rakastettu lapsi saapi paljon nimityksiä. Muternissa aijassa tyhjyys sai uuen termin eli metafoorin: epäaitous, eli se mikä on mitä se ei ole. Jean-Paul Sartre meinas niinkun moni muu filosooffi myöhemin ette koko ihmisen personaalisuus oli epäaitoa ja jonka perusta oli tyhjyys.
Tyhjyys käsite on aivan ylheinen Buddismissa (Śūnyatā 'tyhjyys' ja nirvana, eli se joka lopettaa mielen itenttiteetin), kristinuskossa (Uuen testamentin pieniin jyvä ja uuesti syntyminen), Taoismissa, Intialaisissa uskonoissa, Yoga-metitasuunissa, syfismissä etc. Raamatun helvetti voipi tulkita olevan tyhjyyys. Raamatussa kirjotethaan Gehennasta joka on tulkittu helvetiks, mutta sillä on pusitiivinen merkitys, paikka taifhaissa missä on vaara ette sitä tuhoutuu (verrattavissa Nirvana)
Kirjottajat jokka on käyttänheet tyhjyyen käsitettä on esimerkiks Descartes, Blaise Pascal, Sartre, Heidegger, Swedenborg, Böhme, Mäster Eckhart, Gunnar Ekelöf, Erik Hermelin, Hegel etc. Niitä on mailmassa tuhansia runoilijoita ja kirjailijoita jokka on käyttänheet tyhjyys termiä, välistä matkimalla ja epäaijosti, mutta useasti aijosti.
Käsite tyhjyys on aina yks ja sama asia, riippumatta tietheen kehityksestä, uskonoista, kielistä, kulttuurista, aikakausista ja terminolokista. Ei ole eikä tule olemhaan kahta tyhjyyttä eli kaikkeutta, eikä se ole muuttunu tuhansitten vuositten aikana. Vain yks on, ja sen tullee aina löytää yhestä ja samasta ja aina muuttumasta kokonaisuuesta jota kuttuthan nykyhetki.
Käsitheen kielikulttuurinen konteksti määrää jos tyhjyys on pusitiivista eli nekatiivista.
Koska kaikki teksti on omhaan konteksthiin eli paratikmhiin sijotettuna se merkittee ette riippuen mistä näkökulmasta kokkee tyhjyyttä se määrää kans jos käsite on pusitiiven eli nekatiivinen. Buddistilaiset ja taoistit, syfistit, Intian uskonot ja luultavasti kaikki kirjakielen kehittynheitä uskontoja pitävät sanan tyhjyys pusitivisessa merkityksessä, koska sen kautta saattaa löytää kaikkeuen. Helvetti ei ole ees olemassa hintuismissa ja budismissa muuta kun mielentilane joka puhistaa ihmistä ette se pääsee syntymhään uuesti. Taoismissa ei ole helvettiä. 3000 vuotta vanhaa Kiinan uskonto Taoismin Dao merkittee kirjamelisesti tie, luonto ja toinen merkitys on apsolyyttinen tyhjyys eli ei-mithään, eli toisin sanoen tie tyhjhyytheen ja luonthoon, jota jokku kuvvaavat termilä ette se on kokemus ei-miestä (eng. no-ego, egoless), joka ei kerro enemän mistä on kyse. Ei-mietä kututhaan kans ette olla yhtä, yhtäläisyys luonon kans. Mitä esimerkiks saksalainen Hegel sanoi ette se apsolyytti on ei-mithään (eng. nothing) ja sen toinen puoli on ette se apsolyytti ei-mithään on puhas olo, siis kaikki mitä on, eli yhtä, yhtäläisyyttä.
Tyhjyys ja kaikkeus.
Koska tyhjyyelä ei ole aitoa käsitettä sen toinen puoli käsitheestä on kokonaisuus eli kaikkeus. Ei saata olla mithään olemattoman ja kaikkeuven välilä; se on yks ja sama asia kahelta puolelta kattottu. Tyhjyyen vastakohta on sen takia yhtä tärkeä määrittelemhään käsitettä. Kaikkeus on vastakohta tyhjyyele, mutta ei sekhään sana sano juuri mithään, vaikka väittää ette kaikkeuela ei meinata miljoonan esinettä ja planeettaa ja tähtiä, mutta koko avaruus ja kaikki mitä siinä on yhessä käsitheessä välittömässä nykyhetkessä koettuna. Kaikkeuen kautta saattaa ymmärtää tyhjyyen ja toisin päin, ja käsitheet kuuluvat yhteen.
Ajatushäiriö tyhjyys sulautuu kaikkeutheen.
Monen kirjailian ja mietteliän mielestä saattaa löytää Ei-mithään ja sen kautta löytää kaikkeuven. Niinkun yks portti joka yhtäkkiä avautuu remolens auki, vaikka ei ole knakanu ovele eli löytäny soittokelloa. Niinkun joku tietäis oven toisela puolela ette sitä seisoo porstuassa, ilman ette sitä ittekhään tietää sen. Ja yhtäkkiä ja välittömästi ovi avautuu ja kaikkeus paistaa kirkhaala valola ja ei-mithään saapi kummalisen merkityksen. Latinaksi sitä kuin portti avautuu kuttuthaan "unio mystico" monessa kirjotuksissa, ja paremalla meänkielelä sen saattaa sanoa “mystinen yhtyminen” missä Ei-mithään kohtaa Kaikki. Tapahtuma on nykyhetkessä mutta ei meettatietoisuus silti ole häviny ihmisestä, mutta jotaki mitä kuttuthaan persoonaks eli mie-psyykkisenä käsitheenä. Moni muu on kuvanu sitä sammaa tapahtumaa mutta koska ei ole ylheistä kieltä yksityisele kokemuksele on keksitty paljon metafooria samasta ovenaukamisesta. Jokku sanovat ette se on kokemus ilman opjektia, eli jopa rakhaus ilman opjektia, koska ei-mithään saata olla opjektina ja avvastu ovi laskee irti tuntemattomia tuntheita. Mäster Eckhart kuvasin sen yhtymisen kun sielunpotkuna koska se on isku joka muuttaa ajatusmailmaa perimilthään ja pohjasta saakka. Monessa uskonossa se yhtyminen valaistaa mieltä, ja moni kokkee, mutta ei näe, sellaista mitä sanoila sanothaan valoks. Tanskalainen Kierkegaard sanoi kuitekki ette ei se muuta paljoakhaan. Ei ihminen tule toisenlaiseks, vain ette se tulle itteks. Suuri muutos on siis ette olla omana ittenä.
Taoismin Dao on se pimeä mistä valo tullee, siis se Lusiferin pilkku lookon pimeässä. Itämaitten filosofiassa esimerkiks Yoga merkittee ‘yhtyminen’ miettimisen kautta. Saksalainen Hegel sanoi saman asian ette tie on teesistä anttiteeshiin ja se viepi synteeshiin: kaikkeuesta tyhjyytheen ja lopuksi tulemisheen, eli se mitä Goethe ja Kierkegaard sanoit olevan toimiminen (r. handling) ja Taoismi sannoo ette kun oppii Daon sillon se on ette ellää.
Mutta moni uskonolinen puhhuu Jumalan viishauen valosta joka paljastaa ihmiselle tietouen, kun kirkkoisäntä Augustinus (354-430). Harvemin net valonnäkijät kertovat mitä net koit kun net näit sen valon, ja osa niistä luultavasti matkivat muitten kirjotuksia ja on sen takia hyvinki sekavia. Kristinuskon terminokiala net on valheeliset profeetat.
Ei-mithään saattaa siis yhtyä kaiken kansa sullaamalla, kolapsaamalla eli menthaalisella sulautumisella, koska se ei ole kun yks epäaito käsite joka on luultavasti jeneettinen ajatushäriö mielessä. Kun ajatushäiriö saapi meettatietoisuutta se valaistaa ajatuksia: - Vai niinko, eikos se ollu sen kummalisempaa, Kierkegaard saattais sanoa. Shaespeare kyllä lissäis innokhaasti ette kauhean paljon melua, jyskystystä ja touhua olemattomasta (eng. Much ado about nothing).
Tämä kuviteltu mystiikka on lähespä kaiken hyvän taitheen, musiikin, runouen ja kirjalisuuen perusfyntamentti. Siittä kaikki alkaa, ja se ei tule muuttumhaan. Mutta kulttuurin tyalismi tullee vahvistumhaan ja Hegelin anttiteesi-teesi-synteesi tulle tavala tai toisela essiitymhään toistuvasti histuurian ja yhteiskunnitten kehityksessä. Reaksuuni synnyttää vastareaksuunin, joka luopi pohjan synteeshiin, josta syntyy uusi reaksuuni….
Kieli ei saata välittää yksityisiä käsitheitä.
Kieli on valitettavasti hyvinki kömpelö instrymentti joka vain saattaa selittää ylheisistä asioista, eikä saata välittää sitä yksityistä kokemusta millä tyhjyys epäaitona käsitheenä toela on. Yksityisille käsitheile ei ole kirjakieltä, ja aito ymmärtäminen käsitheestä ei-mithään vaatii ette sitä kokkee sen olemattoman käsitheen.
Eliotin lause ei ole runo, vaikka sitä piethään sellaisena, mutta konkreettinen kuvvaus kirjakielen puutheelisuuksista.
Tyhjyyestä kaikki tietheessäkiko?
Astronomia ja fysiikki väittää nykysin, piian jonkin verran spekylatiivisesti, ette koko avaruus syntyi olemattomastta tyhjyyestä (r. intet) ja siittä tuli kaikki. Suurela räjhäyksellä (eng. Big Bang) ei ollu ainetta mistä tuli planeetat, vain olematon joka räjähti ja siittä tuli kaikki tavara. Sammaa metafooria käytethään kun raamatussa.


Wp/fit/Tyhjyys (arkikieli).
== Arkikielen tyhjyys ei ole täysin tyhjä ==
Arkipäivän kielessä "tyhjyys" merkittee ahistusta, vierhaintunutta tunnetta, apatiita, matalaa painetta ja tepresuunia, joka useasti on psyykkinen ongelma. Se on siis nekatiivinen termi arkikielessä jossa toela on tuntheita ja jonkinlainen kokemus ette personalisuus on tyhjässä huonheessa, suljettu muista ihmisistä. Ei se ole apsolyyttinen tyhjyys, koska se on täynä tuntheita ja kokemuksia ja se on rajotettu henkilön kokemuksitten personalisuutheen, ja sieltä sen merkitys helvettiä tullee. Mutta se koettu tyhjyys on silti sammaa, toinen puoli samasta käsitheestä, eikä piä erottaa siittä pyhästä käsitheestä. Apsolyyttinen tyhjyys on ilman rajoja, koska sillä ei ole aitoa käsitettä.
Tyhjyyelä on siis kaks merkitystä. Yks arkikielen nekatiivinen merkitys ja toinen pyhä tyhjyys. Siis sama käsite, mutta kahesta näkökulmasta. Arkikielen käsite koethaan "ylhäältä alas" päin, kun pyhä käsite koethaan "alhaaltä ylös" päin.


Wp/fit/Tyra Helena Lindström.
Tyra Helena Lindström oon syntyny 1940 ja kasunu Mukkavaaran kylässä. Se oon toiminu pappina Mataringissa ja Märstassa, ja kirjottannu kirjan "Matilda 24 gånger med barn" joka kuvvaa hänen suvun vaiheita 1800-luvulta alkaen.


Wp/fit/Täräntö.
Täräntö (r. Tärendö) on Täränön entisen seurakunnan kirkonkylä ja aiemin Täränön kunnankeskus. Sana "täräntö" on luultavasti saamelaista taustaa (johos suom. tärkkä), mutta ei ole selviä tietoja. Jokkut meinaavat ette se on sanasta "tärö" niinkun sanassa "vyötärö".
Kylässä olu 208 asukasta (2000), mutta lukumäärä laskee, jos ei vasta alotettu kruuvatyöt Kaunisvaarassa muuta pitkänaikasta tendensiä. Kylänosat on Heinonen, Isokylä ja Niva. Kylän suuriin privaatti työantaja on yks. Täränössä on kans koulu aina 9-heen luokhaan, kauppa, posti, bensiiniasemia (2) ja.
Urheilussa Täräntö on ollu erittäin hyvä nuorten baaskettipallossa ja nykysin on Charlotte Kalla kuuluisa hihtoja joka on syntyny Täränössä ja on saanu patshaan kaupan ja koulun välisellä maakaistalheela.
Filmi Popyläärimusiikkia Vittulasta pelathiin sisäle kylässä.
Kaihnuunväylä valoaa läpi kylän ja Täränönväylä loppuu kylän niemessä missä on Täränönsaari, joss on pietty paljon festivaalia. Tämä bifyrkkasuuni on hyvin harvinhainen ilmiö koko mailmassa missä yks väylä yhistää kahta. Täränönväylä kulkee Tornion- ja Kaihnuunvälittien välissä.
Kylässä on kans kotiseutumyseymmi ja Folkka. Täränönssaaressa oli aiemin suurjuhlia juhaneksenaikana, heinäkuussa ja Eldfesti elokuussa. Väkeä tuli koko Norrbottenista, jopa 10 000 parhaimillaan.
Kylä perustethiin luultavasti 1620-luvula kun Grels Tomasson (Jatko) tuli Savolahesta kahen väylän niemele.


Wp/fit/Täränönväylä.
Täränönväylä (r. "Tärendö älv", suomeksi Tärännönjoki) on yks väylä Norrbottenissa joka kulkee kahen väylän välissä: Tornionväylä ja Kaihnuunväylä. Sitä kututhaan bifyrkkasjuuniksi ja se on hyvin harvinhainen ilmiö koko mailmassa. Pruukathaan verrata Brasiilian Casiquiarekanaalin kansa. Täränönväylä ottaa yli puolet veestä Tornionväylästä ja viepi sen Kaihnuunväyhlään. Sana Täränönväylä tullee siittä ette se väylä laskee Kaihnuunväylhään Täränön kylässä Täränönsaarela. Täränönväylän kosket on Myllykurkkio, Perjantaikosket, Jukkaskoski ja Lautakoski.


Wp/fit/Ucero.
Ucero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Uganda.
Ugandan tasavalta eli Uganda on 28 miljoonan asukhaan sisämaavaltio itäsessä Keski-Aafriikassa. Sen rajakrannit on Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon temukraattinen tasavalta ja Sudan. Maan histuuria on ollu verinen Idi Aminin ja Milton Oboten hallintokausila. Vuoesta 1986 maassa on ollu suhteelisen rauhalista ja ekonomin tilane on parantumassa.


Wp/fit/Ukraina.
Ukraina (ukr. Україна, Ukrajina) on valtio Itä-Euruupassa. Ukraina on pinta-alalthaan Euruupan 2. suuriin ja väkiluvulthaan 7. suuriin valtio. Ukrainan rajakrannit on iässä Ryssä, pohjoisessa Valko-Venäjä ja lännessä Puola, Slovaakkia, Ungerni, Rymääniäja Moldoova. Etelässä maa rajottuu Mustaanmerheen. Ukrainan pääkaupunki on Kiova. Toiseks suuriin kaupunki on Harkova. Kans Mustanmeren rannala sijaitteva noin miljoonan asukhaan Odessa on merkittävä kulttuuri-, tiete- ja intystriisentrymmi.


Wp/fit/Ulf Fembro.
Ulf Fembro (s. 1955 Ljungbyssä) on resisööri, tramatiikkeri ja teatterinjohtaja, joka oli töissä Tornionlaakson Teatterin johtajana 2005-2011. Fembro ei ossaa meänkieltä mutta johti Tornionlaakson Teatteriu ammattimiehenä ja pani ylös esimerkiks August Stridbergin Hemsöborna-Kotirannan väki, joka pelathiin meänkielelä. Syksylä 2011 Fembro siirtyi perheen kansa Halmstadhiin missä se on rehtori Halmstadin Kulttuurikoulussa.


Wp/fit/Ulf Kero.
Ulf Kero on syntyny 1951 Täränössä missä hän assuu ja on ollu yhen kauen valtiopäivämies (S) (1994-1998). Kero puhhuu sujuvaa meänkieltä.


Wp/fit/Ullatti.
Ullatti on kylä Jellivaaran kunnassa jossa assuu noin 213 henkiklöä (2010). Kylässä on koulu, kauppa ja bensiiniasema. Vettasjoki valoaa ohi kylän.
Vanhiin varma tieto kylän asutuksesta on mantaalikirjasta 1680, jossa yks Michel Grelsson rakensi taloa kylän paikhaan. ASsukhana sukunimi taitaa olla Grelson Ulat ja siittä siottne Ullatti. 1714 Grelsoni oli haastettu kärähjiin Jukkasjärvessä koska karhuunjahissa hänenpoika oli haavoitettu ja kuollu karhuunkeihäksestä. Grelsonia nimiethiin suomalaiseksi ja sanothiin tulevan Täränöstä.
Kylässä kulkee murreraja. Osittain puhuthaan jellivaaransuomea jonka tyypilinen tunnusmerkki on ette sanothaan "met menthiin methään", ja taas toiset puhuvat pajalaisitten mukhaan "met menimä methään".


Wp/fit/Umeå.
Umeå oon alue Ruottissa, sielä ellää noin 80tuha ihmistä ja Umeå on yks niistä ruottin kunnista jossa Meänkielelä oon viralinen minuriteetti kielen stattys, se sai stattyksen vuotena 2020. Umeå oon nimetty Umeå joen mukhaan. Umeån on muuttanu paljo Torniolaaksolaisia hakehmaan työtä ko sielä oon enemän fabriikeja ko Meänmaassa.


Wp/fit/Ummikko.
Ummikko merkittee ensi käessä henkilöä joka ei ossaa suomea ja on ruottalainen. Mutta käytänössä sen merkitys on ykskielinen henkilö monikielisessä miljöössä. Ummikko on se joka ei ossaa paikkakunnan kieliä ja on sen takia aika vaiti ihminen. Ummikko merkitte ruottiks "sluten, tyst".


Wp/fit/Ungerni.
 Ungernin tasavalta (unk. Magyar Köztársaság) eli Ungerni(unk. Magyarország) on Keski-Euruupassa sijaitteva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest. Staatin viralinen kieli on suomalais-ugrilainen ungernin kieli (magyar nyelv [mɒɟɒr ɲɛlv]). Ungernin rajakrannia on Rymääniä, Sloveenia, Slovaekkia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta. Ungernin pinta-ala on 93 030 kvatraattikilometriä ja asukasluku vähän alle 10 miljuunaa.


Wp/fit/Unkari.
Unkari on maa keski Europassa. Unkarissa on 9,772,000 asukhaita. Unkarissa praatathaan unkarin kielelä.


Wp/fit/Uralalais-Siberialaiset kielet.
Uralais-Siberialaiset kielet oon kieli teurii. Siiheen kuuluu kielet niin ko Inuitti, Uralilaiset ja juukagiriläiset kielet (myöski jokku pittää enämpi kieliä sielä niin ko nivkh). Sen luai Mikael Fortskue vuonna 1998, hän oli ekspertti kamsatkalaisissa ette Esikimo kielissä ja hän hoksas ette Uralalaisien ja niien kielien välilä oon paljonki samanlaista ja sitte teki Uralalais-Siberialaisen kielen teuriin. Vuonna 2011 hän otti kamsatkalaiset kielet pojes teuriista. Tääpänä teurii oon debatinalainen. Yleensä piethään vaan Inutti, Jyykagiri ja Uralilaiset kielet teuriissa mutta joskus följyssä oon ket, nivkh, ainu taikka kamsatkalaiset kielet.
Histuuria.
Samanlaisuutta niien kielien kansa löyethiin jo 1769 ko tanmarkkulainen hoksasi ette unkarin ja gröönlannin kielien välilä oon paljo samanlaista. 1819 sitä verrathiin Suomen kiehleen ja teki listan samalaisuuista mutta hän myöski usko ette Altalaiset kielet oon sukkuu niile kielile. Vuonna 1998 Mikael teki teuriista popyläärimmän ko hän näytti paljo asioit jokka oon samanlaissii niien kielien kansa.
Teurii.
Net jokka uskovat tätä sanovat ette het alkoivat Siberiasta ja jokku matkasivat enämpi öysthään ja sen läpitte amerikhaan ja gröönlanthiin. Jokku myöski uskovat ette net oon sukuu myöski altalaisile kielile. Mikael sano ette Uralalais-Altalaissii kielii ei voipi todistaa mutta voi pruuvata todistaa Uralalais-Siberialaisset kielet. Jos son totta niin se on yks ensimmäinen kieli ryhmä joka oon useala maanosala


Wp/fit/Uraliisho.
Uraliishooon tehty kieli, se perustuu suomalais-uukrilaisheen kieliperheesheen, sielä oon myös sanoja meänkielestä niin ko "sole mikhään" = sole mikhään. Uraliishon kieli oon tehty Suomessa. Kielelä ei ole mithään murteita.Suurin osa kielen sanoista tullee unkarista ja suomesta


Wp/fit/Uralilaiset kielet.
Uralilaiset kielet on kieli perhe jossa on kielet ko Suomi tai meänkieli. Uralilaisia kieliä praattaa 20 miljuunaa ihmistä
Uralilaisten kieli krammatiikassa on paljon sijamuotoja ta ei ole krammaattisia sukupuolia.


Wp/fit/Uruguay.
Uruguayn itänen tasavalta eli Uruguay (span. República Oriental del Uruguay) on valtio Etelä-Ameriikassa. Sen rajakrannit on Brasiilia pohjoisessa, Argentiina lännessä ja Atlantin valtameri eteläiässä. Uruguayn pinta-ala on 176 215 kvatraattikilometriä ja asukasluku 3,3 miljoonaa.
Uruguay oli Spannian siirtomaa ja ittenäistyi 1800-luvun alkupuolela. Se kehittyi varhain 1900-luvula hyvinvointivaltioks, mutta 1930-luvun laskuaika johti levottomuukshiin, sissisothaan ja sotilasvalthaan. Vuoesta 1985 siviilivalta on pyrkiny oloitten vakauttamisheen.


Wp/fit/Useaania.
Useaania on Tyynelä valtamerelä sijaitteva saaristoitten ryhmä, mihinkä kuuluvat Melaneesia, Mikroneesia ja Polyneesia sekä suurimpina saarina Uusi-Guinea ja Uuen-Seelannin pääsaaret. Tässä artikkelissa käytethään laajempaa tulkintaa Useaaniasta maanosana, mihinkä kuuluu kans Austraalia.


Wp/fit/Uuenvuoenaatto (Meänmaa).
Uuenvuoenaattoa juhlithaan kahesti Ruottin Tornionlaakson Juoksenkissa, eli väylän päälä, 13 kerta 2011. Kotisivu asiasta kertoo kaikki ruottiksi ja jonkin verran englantiksi, mutta ei ole tietoja suomeksi eli meänkielelä. Byssimatkoja järjestethään koko Ruottin Tornionlaaksosta, mutta ei yhtään tietoa kuinka matkustaa Suomen puolelta "yhteishiin" juhliin. "Yhteistä" uuenvuoen juhlimista alotethiin 1999, mutta näyttää siltä ette se on enemän tarkotettu Ruottin ja ulkomaan turistile ja Ruottin tornionlaaksolaisile, eikä asukhaile molemin puolen väylää.
on toishaalta juhlinheet yhteistä uuenvuoenaattoa useampia vuosia


Wp/fit/Uuno Hannula.
Uuno Hannula, s. 1891 Alatorniola, kuoli 1963 Kemissä. Valtiopäivämies (1927-1944), ministeri (1939-1940), maaherra (1944-1947).


Wp/fit/Uusi-Kaledonia.
Uusi-Kaledonia (fransk. Nouvelle-Calédonie) on Franskale kuuluva territuuri Tyynenmeren keskelä. Maantietheelisesti se on osa Melanesiaa. Uuen-Kaledonian pinta-ala on 18 575 km² ja asukasluku on vuoen 2011 arvion mukhaan 256 275. Territuurin pääkaupunki on Nouméa. Vuotheen 1998 Uusi-Kaledonia oli Franskan merentakanen alue, mutta se sai vuona 1998 solmitula sopimuksela erityisaseman ja muita alueita enemän ittehallintoa.


Wp/fit/Uusi-Seelanti.
Uusi-Seelanti on valtio Tyynen valtameren lounaisosissa. Se on kahesta pääsaaresta koostuva saarivaltio, joka on varsin eristyksissä muista maista. Austraalia on noin 1 500 kilometrin päässä luotheessa. Etelässä on Etelämanner ja pohjoisessa Uusi-Kaledonia, Fidji ja Tonga. Uuden-Seelannin pinta-ala on noin 270 000 kvatraattikilometriä ja asukasluku noin 4,2 miljoonaa.
Histuuria.
Polynesialaiset maoritten esi-isät tulit alueele noin 1 000 vuotta ennen euruuppalaisia. Maoritten käyttämä nimi Uuesta-Seelannista on Aotearoa.
Vuona 1642 hollantilainen tutkimusmatkustaja Abel Tasman oli tiettävästi ensimäinen saaret nähny euruuppalainen, ja James Cook ensimäinen euruuppalainen, joka nousi maihin saarela. Tämä tapahtui vuona 1769. Maori-pääliköt luovutit saaret Britanniale vuona 1840 allekirjotetulla Waitangin sopimuksela. Sopimus lopetti vaalinpyytäjitten ja hylkeitheenpyytäjitten siirtolaisuutheen perustunheen asutuksen ja uusila tuliasheila käytyt maori-heimojitten väliset soat. Sopimuksen jälkhiin aloitethiin saaritten järjestelmälinen ja rauhalisempi asuttaminen. 1860-luvula kärjistynheet maoritten ja uuisasukhaitten väliset maakiistat, etenki Pohjoissaarela, sait kuitekki aikhaan soan. Maorisoat päätyit vuona 1872, mutta taisteluitten tuloksena maanomistus oli siirtyny siirtolaisile. Viimi vuosina maoritten korvausvaatimuksista on tullu huomattava puliittinen kysymys.
Ison-Britannian siirtomaana ollu Uusi-Seelanti sai ittehallinnollisen tumineeraavan aseman vuona 1907. Vuona 1931 säätetylä Westminsterin säätökselä se tuli Britannian kansa tasavertaseks ittenäiseks valtioks, jolla kuitekki on Britannian kansa yhtheinen hallittia ja joka jatkuvasti kuuluu Kansainyhteishöön.
Uuen-Seelanin sotilhaita taisteli FN:n joukoissa Koreassa 1950-1953 ja Yhtysvalloitten puolela Vietnamissa 1960-luvula.
Vuona 1985 Uusi-Seelanti kielsi yhtysvaltalaisilta yinkäyttöisiltä eli yinasheita kuljettavilta venheiltä pääsyn heän haminhoin.


Wp/fit/Uzbekistan.
Uzbekistanin tasavalta (uzbekiksi O‘zbekiston Respublikasi eli Ўзбекистон Республикаси) eli Uzbekistan (uzbekiksi Oʻzbekiston tai Ўзбекистон) on Ittenäisitten valtioitten yhteishöön kuuluva sisämaavaltio ja entinen neuvostorepypliikki Keski-Aasiassa. Sen rajakrannit on Afganistan, Kazakstan, Kirgisia, Tadjikistan ja Turkmenistan.


Wp/fit/Vadillo.
Vadillo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valdeavellano de Tera.
Valdeavellano de Tera on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valdegeña.
Valdegeña on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valdelagua del Cerro.
Valdelagua del Cerro on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valdemaluque.
Valdemaluque on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valdenebro.
Valdenebro on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valdeprado.
Valdeprado on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valderrodilla.
Valderrodilla on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valkeakoski.
Valkeakoski on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Valko-Ryssä.
Valko-Ryssän republikki eli Valko-Ryssä (valkoven. Рэспубліка Беларусь, Respublika Belarus, ven. Белоруссия, Belorussija, viralisesti ven. Респу́блика Белару́сь, Respublika Belarus), on sisämaastaatti Itä-Euruupassa. Krannimaat on Puola ja Litauen lännessä, Ryssä iässä, Ukraina etelässä ja Lettlanti pohjoisessa.


Wp/fit/Valtajeros.
Valtajeros on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Valtio.
Valtio on pieni kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Vanhaniemi.
Vanhaniemi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Vankka.
Vankka on suuri, tavalisesti pitkä maanpinnan laskeuma, jota rajoittaa ainaki kahelta vastakkaiselta sivulta korkeamala oleva maa. Vankka syntyy yleensä virtaavan veen tai jäätikön kaivertaessa kalioon uran. Vankkaa kuttuthaan jokilaaksoksi, jos siinä virtaa eelheen joki.


Wp/fit/Vanuatu.
Vanuatu (viraliselta nimelthään Vanuatun tasavalta, vuotheen 1980 asti Uudet-Hebridit) on saarivaltio Useaaniassa. Se sijaittee Melanesiassa, lounaisela Tyynelä merelä, noin 1 750 kilometriä Austraaliasta ithään. Vanuatun lähimät krannimaat on Salomonsaaret pohjoisessa, Franskale kuuluva Uusi-Kaledonia 500 kilometriä lounaasheen ja Fidji iässä. Vuona 2009 FN arvioi maassa elävän 239 000 asukasta.
Vanuatu kuuluu Kansainyhteishöön (FN) ja käsittää 83 lähinä tuliperästä saarta melko tiivhiinä ryhmänä. Suuriin saari on Espiritu Santo, ja maan pääkaupunki Port Vila sijaittee Efaten etelärannikola. Vanuatun inhimilinen kehitys on FN:in kehitysohjelman mukhaan keskitasoa (0,659). Mailmanpankki määrittelee maan kehitysmaaksi.
Alueele on tullu ennen euruualaisia useita uuisasukhitten ryhmiä eri lähtöalueilta, ja siksi sielä eeleen puhuthaan yli sata paikalista kieltä. Vanuatu ittenäistyi vuona 1980 ja oli sitä ennen kuulunu Franskale ja Yhtistynheele kuninkaskunnale.


Wp/fit/Vassaraväylä.
Vassaraväylä (r. Vassara älv) kulkee Jellivaaran kunnassa ja loppuu Liinaväylhään.


Wp/fit/Vatikaanivaltio.
Vatikaani, viralisesti Vatikaanin kaupunkivaltio (lat. Status Civitatis Vaticanae, ital. Stato della Città del Vaticano) on Italian pääkaupunkin Romin ympäröimä, pinta-alalthaan ja väkiluvulthaan mailman pieniin ittenäinen valtio. Pinta-alalthaan son vain 44 hehtaaria.
Vatikaanin suvereeni valtionpäämies on paavi. Valtiomuooltaan Vatikaani on teokratia; kaikki puliittinen valta on papistola. Käytänössä ylintä valtaa käyttävät paavin lisäks tämän nimittämät kardinaalit, joitten tehtävhiin kuuluu muun muassa paavin valitteminen. Praatikielessä Vatikaanila saatethaanki tarkottaa paitti valtiota itteään, kans katuulisen kirkon ylintä johtoa.
Vatikaanila ittelhään ei juurikhaan ole puliittista eli soltaatti (tosi sillä on 125 sotilhaan sveitsiläiskaarti) vaikutusvaltaa. Insfrakstryktyyrilthään ja talouvelthaan son täysin sioksissa kranhiin Italihaan. Valtio ei kuulu Yhistyneishiin kansakunthiin muuten ko tarkkailijajäsenenä Pyhän istuimen kautta. Kaikesta tästä huolimatta Vatikaanila on paljon kansainvälistä painoarvoa, sen tähen ko Vatikaanista käsin johethaan katuulista kirkkoa.


Wp/fit/Veikko Hanhirova.
Veikko Hanhirova, s. 1915 Karunkissa ja kuoli 2004 Helsinkissä. Valtiopäivämies (1966-1972, 1975-1979).


Wp/fit/Velamazán.
Velamazán on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Velilla de la Sierra.
Velilla de la Sierra on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Velilla de los Ajos.
Velilla de los Ajos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Venezuela.
Venezuelan bolivariaaninen tasavalta eli Venezuela on valtio Etelä-Ameriikassa, Karibianmeren rannala. Sen rajakrannit on Brasiilia etelässä, Guyana iässä ja Kolumbia lännessä. Vuosina 1522-1821 Venezuela oli spannialaisitten siirtomaa, ja se ittenäistyi nykysen kansalissankarinsa Simón Bolívarin kampanjan ansiosta. Öljyteolisuus on tuonu maale vaurautta 1920-luvulta lähtien. Vuoesta 1999 maata hallinu presidentti Hugo Chávez on luvanu poistaa maasta korrupsuunin ja tasata tuloeroja. Hän on alottanu lukusia sosiaalisia prukrammia, ja toteuttaa omakeksittyä sosialismin sukusta ekonoomista pulitiikkaa. Ulkopuliittisesti maa keskittyy yhteistyöhän OPECin ja Latinalaisen Ameriikan valtioitten kansa.


Wp/fit/Vepsän kieli.
Vepsän kieli oon kieli jota praatathaan ryssässä, karjalan republikin ja leninkraatin oplastin alueila. Vepsä oon kaikista itäisin suomalais-ukrilainen kieli ja sitä ossaa praatata vaan 3800 ihmistä josita melkheen kaikki oon vanhoja ihmisiä. Vepsän kieli oon tosi lähelä kuolemaa ja aikhuiset ei opeta kläppejä praathaan kieltä hyvin, ja son rohki huonossa stattyksessä, vaikka kouluissa jokku kläpit oppiva kielen het ei käytä kieltä melkheen ollenkhaan ja unohtava sen nopeasti.


Wp/fit/Verentypheyttäjä.
Ylheinen tieto on jopa kaikissa kylissä ette verentypheyttäjällä pittää olla hyvät hamphaat, rohkea ja hään saattaa opettaa nuoreman siihen konsthiin jos nuoremalla on hyvät hamphaat. Kompelusvaarassa Elis Baltzari tiesi ette se vaatii voimia tehhä noitakonstia ja typheyttää verta. Jokkut ei halunheet sen takia typheyttää pikkuhaavoja.
Ei tarvitte kuitenkhaan nähhä potilasta, telefuunin kautta mennee hyvin. Veren vuoto nokasta on tavalinen typheytystyö. Nokan ympäriltä valkenee ja verenvuoto typheyttyy kohta varsin. Häätyy kuitekki jollakin laila tuntea ja saa kuvan ihmisestä ja tietää kenen poika se on. Perine on vieläkin aika ylheinen, mutta ei siitä liikakhaan puhuta julkisuuessa. Praamailu ja kerskailu ei sanota kehittävän typheyttäjän lahjoja. Rohkeus ja kova usko voimhaan on tärkeä lahja.
Typheyttäjä lukkee välistä ramsoja, eli sannoo jotaki, ja yks mennee näin: -Mene kotia; en mie saata imettää; joo, se on heittäny. Ja sillon veren vuoto heitti. Nilivaaran typheyttäjä sanoi: -Tysti tyyni juoksemasta, vesi virta alemaks. Jos oli saanu verenmyrkytyksen sanothiin: -Haava piä varas, kyllä vesi varas pittää, haava piä varas, kyllä lämmin varas pittää, haava piä varas, kyllä kylmä varas pittää. Sen piti sanoa 3 kertaa. Moskojärvessä piti typheyttäjä ottaa kiini vasemasta nimettömästä sormesta ja lukea raamatun sanoja, mutta kauheita silti, ittelleen. Sillon veri typheytti niin kätevästi ette mies menehtyi. Typheyttäjä saattaa typheyttä jonka se tuntee että s’oon kasvon muoto silmäin eessä, sanothaan Masuunissa.
Mutta on tietoja ette verisuonetkin, jokka on poikki on parantunheet kun on lahjakas typheyttäjä. Yks typheyttäjä Jellivaarassa typheytti hurjan veren vuoon yheltä hevoselta. Se oli varma merkki ettei ole psykolokia eli sellaista, mutta muut voimat vallassa, meinaavat tietonantajat. Lääkäritki väitethään välistä käytettävän typheyttäjän konstia - kuitekki 1980-luvula.
Kainulasjärven Lassi salvo orin ja se epäonnistui ja veri alko valoaamhaan ja Lassi typheytti siltä veren. Veri olis juoksenu kuivhiin, jos sitä ei olis typheytetty.


Wp/fit/Veres manteli ja löökisoosi.
Manteli ja löökisoosi on ylheinen ruoka niilä ensimäisilä viikoila kun manteli on veres ja kuori on ohu. Manteli keitethään suolaveessä, ja löökisoosia tehhään voissa ja pienessä kattilassa se saapi porista. Syöthään muusaamalla mantelin eli niinku se on löökisoosin sekotuksessa. Saman mennee kans tehhä ymmyräisistä potuista ja sillon saattaa saa ensi potut jälkhiin juhaneksen.


Wp/fit/Veriklimppi.
Veriklimppi tehtään nisujauhoista, verestä ja suoloista. Keitethiin aiemin useasti verimakkaran ja pylsyn kans syyslahin aikana. On aina parempi leikattu sjiivhoin ja lämmitettynä paistipannussa.


Wp/fit/Verimakkara.
Verimakkaraa tehhään nauvan, lamphaan, poron eli hirven ohusuolista eli peräsuolesta. Pesthään tarkoin ja täytethään valoaavalla taikinallaa missä on verta, nisujahoja, kuuta, suoloja. Solmessa yks pää ja tikula suljethaan toinen pää. Keitethään suuressa kattilassa aina siihen asti ette net kullailevat. Syöthään puolasyltin ja veriklimpitten kansa. Aina paremat paistettuna toisena päivänä. Muutama pylsy pruukathaan keittää makkaran kans. Verimakkara oli ylheinen ruoka syyslahin aikana.


Wp/fit/Vettainen.
Vettainen on vanhaa nimitys ruottinkieliselle kyläle Ängesån, Vettasjoen varrela. Aiemin sielä puhuthiin jonkin verran suomea/meänkieltä.


Wp/fit/Vettasenjoki.
Vettasenjoki eli Vettänen (r. Ängesån) alkaa Vettasjärvessä ja juoksee Jellivaaran kunnasta Ylikaihnuun kunthaan, noin 20 penikuormaa pitkä väylä. Sitä kuttuthaan Vettasjoeksi ennenku se valoaa yhteen Valtiojoen kansa. Liinajoki ja Bönälv on sen suuriimat sivujoet. Ylikaihnuussa se laskee veen Kaihnuunväyhlään.
Joki on vielä koskematon, eli siis siinä ei ole vesivoimalaitoksia.


Wp/fit/Via Dolorosa.
Via Dolorosa on tuskitten tie Jerusalemmissa. Se tie mitä Jesus kulki Golkaathaan ruoskan kohteena kantamalla ommaa ristiä. "Sama" Via Dolorosa on vieläki kuljettavana ja vettää piilkriimmiä ja tyristiä kymmenissä tuhansissa kulkemhaan tuskitten tietä ja sillä tavala yrittää kantaa Jesuksen ristiä ja keventämhään "hänen" liian raskasta taakkaa, niinku yks teki Jesuksen aikanaki.


Wp/fit/Viana de Duero.
Viana de Duero on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Vietas.
Vietas on kylä Jellivaaran kunnassa, viiminen paikka Ritsemin tielä läntheen tunturissa kohta Norjan rajala. Vietas oli vattenrallaritten kylä kun rakenethiin Vietas ja Ritsem.


Wp/fit/Vietnam.
Vietnamin sosialistinen tasavalta eli Vietnam (vietn. Việt Nam) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajakrannit on Kambodja, Kiina ja Laos. Valtion pinta-ala on noin 330 000 kvatraattikilometriä, jase on lähes Suomen kokonen. Asukhaita on yli 86 miljoonaa eli Vietnam on mailman 13. suuriin maa väestölthään.
Vietnam oli vuoesta 111 ennen meän aijan alkua (eaa). tuhanen vuoen aijan osa kiinalaisia valtioita, siihen asti kun vietnamilainen dynastia nousi valthaan 939. Vuoen 1471 jälkhiin se vallotti Champa-kuninkaskunnan nykysessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisitten asutus levisi etehlään aina Mekongin suisthoon asti. Vuona 1858 Franska alotti siirtomaavallotukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin, ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikheitä niin kun Việt Minh, ja soan jälkhiin 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Hồ Chí Minhin johola julistit maan ittenäiseks. Franska ei halunu luopua siirtomaasta ja kävi sottaa aina vuotheen 1954, jollon se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.
Genevessä sovithiin siirtomaavallan lopettamisesta ja maa jaethiin Pohjois-Vietnamin kommunistisen hallinon ja etelän Bảo Đạin keisarinvallan välilä. Etelä-Vietnam julistautui 1955 Vietnamin tasavallaks kun Ngô Đình Diệmin nousi valthaan. Etelä-Vietnamissa nousi Kansalisen vapautusrintaman johtama kapina, jota pohjoinen avusti. Etelä pyysi Yhtysvalloitten sotilasapua sen kukistamiseks. Etelä-Vietnamissa vallan kaappasivat 1963 jeneraalit. Yhtysvallat lisäsi tukea sille ja alotti kans Pohjois-Vietnamin pommitukset. Yhtysvallat vetäytyi soasta 1973. Vuona 1975 Pohjois-Vietnamin joukot miehitit Etelä-Vietnamin ja maa yhistyi. Vietnam kävi kans lyhyen soan Kambodjaa ja Kiinaa vasthaan.
Vuona 1986 Vietnam alotti Kiinan tyyliset ekonoomiset uuistukset nimelä Đổi Mới. Vietnam on saanu huomiota kätevästä ekonoomisesta kasumisesta ja köyhyyen vähenemisestä uuistuksitten jälkhiin. Vietnam pääsi Mailman kauppajärjestön jäseneks vuona 2007.
Vuona 2004 maan butjetista 5–7 prusenttia oli ulkomaista apua.


Wp/fit/Villaciervos.
Villaciervos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Villanueva de Gormaz.
Villanueva de Gormaz on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Villar del Ala.
Villar del Ala on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Villar del Campo.
Villar del Campo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Villar del Río.
Villar del Río on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Villasayas.
Villasayas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Villaseca de Arciel.
Villaseca de Arciel on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Vinuesa.
Vinuesa on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Viralinen kieli.
Viralinen kieli on se puhe ja kirjotusmuoto mitä käytethään viralisissa ja julkisissa tiloissa.


Wp/fit/Vittaniemi.
Vittaniemi on kylä Pajalan ja Haaparannan kunnissa. Vittaniemi kirjotethaan tiesjyltissä Vitsaniemi, Haaparannan kunnassa.


Wp/fit/Vittanki.
Vittanki on kylä Kirunan kunnassa, Svappavaarasta läntheen, Masuunhiin päin.


Wp/fit/Vizmanos.
Vizmanos on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Vonnu.
Vonnu eli suomenvonnu on alentava etnonyymi kaikista niistä jokka asuvat iänpuolela rajaväyliä Suomen Tornionlaaksossa ja suomalaisista ylheisesti. Nimityksen net on saahneet Ruottin tornionlaaksolaisilta. Termiä käytethiin enniiten 1960-luvula ja oli tulos Ruottin valtion kielipulitiikasta joka pyrki rakentamhaan kulttuurirajan Suomen ja Ruottin Tornionlaakson välile. Käsite ellää vieläkin voimakhaana pitkin rajaväyliä ja on osa siittä asentheelisesta kulttuurirajasta, joka on luonu muternimpia termiä kun rajarasimi ja uusia eetnisiä termiä kun porstuasuomalainen ja meänmaalainen. Hurrikin oli aiemin outo sana Ruottin puolisille.
Sanan etymolokia eli tausta on hämärä.
Lähe.
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.


Wp/fit/Vozmediano.
Vozmediano on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Vuomajärvi.
Vuomajärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa, vanhaassa Hietaniemen seurakunnassa.


Wp/fit/Vuono.
Vuono on kylä Haaparannan kunnassa. Kylän kuuluisiin henkilö on Olof Hederyd, kirjailia ja fil. tri.


Wp/fit/Vuontisjärvi.
 Vuontisjärvi on kylä Enontekiön kunnassa.


Wp/fit/Vuorovesi.
Vuorovesi.
Vuorovesi tarkottaa vaihtelua meriveen korkeuessa suunile joka puolen vuorokauen aikana. Kuun ja auringon vetämisvoimat aiheuttava nousuvesivaarat kummaleki puolele maapalloa. Nämät vesikokhointumiset kulkeva yli meren pintaa siksi ko maapalo pyörii ympäri ommaa akselia.
Laskuvesi on se aikakausi ko merivesi vettäintyy takasi rannikoilta ja veen pinta laskeentuu matalimphaan tashoon. son vuroveen pohja. Sitten seuraa nousuvesi, jonka aikana vesi nousee korkeimphaan tashoon.Se on vuoroveen tulva. Vuoroveen korkeus on vuoroveen pohjan ja tulvan välinen variasjuuni.
Kuun ja maapallon vuorovaikutus.
Vuorovesivaikutus riippuu kuun ja maapallon keskinäisistä vetämisvoimista toinen toisensa massoihiin ja niitten pöyrimisesta ympäri yhteistä painopaikkaa jota kututhaan paarysentteriksi, joka oleskellee sillä puolen maapalloa joka viittaa kuuhun päin näitten kahen sfäärin sentrymmien välilä. Riipuva siittä ette maapallola on 81 kertaa isompi massa ko kuula on paarysentteri likempännä maata ko kuuta. Itte asiassa son maanpinnan alla, nuin kolmasen osan maapallon raatiesta. Vetämisvoima maan ja kuun välisillä massoila on sentripetaalivoima joka yrittää koota net niitten yhteisheen painopaikhaan. Net tekisivätki sen aika hopusti, jos ei kuu (ja maapallo) pöyris ympäri paarysentteriä. Ympäri pöyrtämisessä joutuva kuu ja maapallo kulkemhaan ikusessa mukassa, jossa sentrifykaalivoima yrittää oikasheen kulkua suoraksi. Maapallon keskuksessa nämät kaks voimaa ottava ulos toisensa, mutta ei sen pinnala. Vesi, joka helposti valoaa, kokkointuu siksi niin kauas paarysenteristä ko maholista, joka aiheuttaa kuusta kattoen maapallon takapuolele nousuveen. Etupuolela ei ole sentrifykaalivoima niin iso, ko sole niin kaukana paarysenteristä, mutta nousuveele lissäintyy vaikutus kuun vetämisvoimasta. Vesimassoitten ja kuun välinen vätämisvoima osalistuu siihen ette nousuveet ovva yhtä korkeat kummalaki puolen maapalloa.
Maapallon forma vaikuttaa.
Tehe vertaus lekanviskaahjaan joka pyörii renkhaassa ennen ko se löysää irti lekan. Leka vettää käsiä köysin kautta ja lekanviskaajan takapuoli pullistuu ulospäin. Ko maapallo pyörii ympäri ommaa akselia saapi tietty paikka suunile kaks kertaa laskuveen ja kaks kertaa nousuveen vuorokauessa. Maapallon pyöriminen ympäri ommaa akselia aiheuttaa kansa paikassa pysyvän ”vuorovesi- ja vuoromaa” -vaikutuksen, jonka näkkee siittä ette maapallon tiameetteri on rapeasti 40 kilometriä pitempi ekvaattorilla ko sen navoissa. Maapallon akseli mennee läpi sentrymmin Pohjoisnavasta Etelänaphaan.
Aurinko aiheuttaa vuoroveen samhaanlaihin ko kuu mutta auringon osa vuoroveele on vajavan puolen kokonen kuun osasta. Sillon ko kuu, aurinko ja maapallo ovva suunile samassa linjassa uuen kuun ja täyen kuun aikana vahventava auringon ja kuun vuoroveen voimat toisiansa ja vuoroveen korkeus kasuaa suuremaksi keskimääräistä.Tämän korkein taso on juoksutulvavesi. Ko aurinko ja kuu maasta kattoen on 90 kraita toisista puolikuun aikana vastustava vuorovesivoimat toisiansa ja vuoroveen korkeus on pienempi keskimäärää. Tämän korkein taso on niukkatulvavesi.
Vuoroveen korkeus.
Vuoroveen korkeus on ulkona valtamerilä korkeinthaan metrin. Rannikoila ja ahtaissa ja matalissa lahissa saattaa vuoroveen korkeus ylittää kymmenen metriä ja vuoroveen virrat voiva olla voimakhaita. Englannin kanavassa löytää 12 metrin korkeita vuorovesiä ja ponkamoissa Baie de Fundy ja Baie d´Ungava 17 methriin saakka. Saltströmmen-illä likelä Bodö-tä Norjassa on mailman joutusiin vuoroveen virta: 22 solmua eli 40 kilometriä tiimassa. Väylitten suissa saattaa vuorovesi aiheuttaa aaltoja jokka lissäintyvä ylös väylän vartta.
Vuoromaa ja vuorovesi.
Kuun ja auringon vuorovesivaikutukset aiheuttava vielä maapallon pohjamaataki (jonka nimi on vuoromaa) ja sen ilmakehhää.
Hankaus ja jaakeus vuoroveessä ja vuoromaassa ko maapallo pöyrii niitten alla aiheuttava maapallon pyörimisen vauhtin laskemisen ja pöyrimisaika jatkuu 0,000 000 02 sekunilla vuorokauessa. Saan vuoen päästä on vuorokausi 0,000 73 sekuntia pitempi ko nyt. Ko saan vuoen aikana on 36 525 vuorokautta tullee ajan räknäys olheen 13 sekuntia väärin (jos sitä ei oijasta). Toinen seuraus kitkasta ja jäyhyyestä on ette kuu häipyy maapallosta 38 millimetriä vuosessa (tämä vauhti on kuitenki muuttunu ajan olhoon). Tehe vertaus jääprinseshaan joka vettää käet sisälepäin pöyrimisen lissäintymisheen ja, paremin tähhään asihaan kuuluva, ojentaa ulos käet pyörimisen pienentämisheen.
Kuun pyöriminen ympäri sen ommaa akselia on jo pieneny niin paljon ette sillä on köytetty pyöriminen, mikä meinaa sitä ette se pyörii ympäri oman akselin samassa ajassa ko kuu pöyrii täyen varvin ympäri maapalloa. Seuraus siittä on ette se näyttää aina sammaa sivua maapalhoon päin.


Wp/fit/Vuuen 2015 immikratti kriisi.
Vuuen 2015 immikratti kriisi oon yks kriisi joka tapahtu euruupassa vuoena 2015 net tuliva euruuphaan melkheen kaikki lähiöystästä ja afkanistanista. Euruupan unionin mukhaan sieltä tuli melkheen 1 260 000 immikranttia jokka oon vaikuttannu paljo popylaasuuniin. Ruotti otti niitä tosi paljo ja se oon tuonnu prubleemia ruothiin mutta kans hyääki. Immikrantti kriisi tapahtu ko sielä oli niin paljo sisällissotia ja heän kranni maat ei halvannu saa´a niitä omhaan maahan niin paljoa niin net tulthiin euruuphaan. Euruuppa oon halvannu saa´a net intekroitumaan mutta vielä net ei ole intekroitunnu niin hyvin
Ruottissa ja Suomessa.
Vaikka ruottissa oon pruuvattu intekroia net Ruottalaisheen kylttyyrhiin sole menny niin hyästi, net oon menny slummeihin ja ei ole integroitunnu. Nämä kriisit myöski aiheuttiva prubleemia niin ko se ette pöpylistiset puolueet oon saanu paljo lissää tukkee. Ko katothaan pöpylasuunia niin Ruotti otti eniten immikranneta lähi öystästä. Suomheen niitä ei tullu paljoakhaan mutta sole vähänkhään. Suomessa oon vähä paremmin intekrotunhene ihmisset mutta sieläki oon tullu rikos prubleemia. Sitte oon myöski ollu ekonoomisia hyätyjä immikranteista ko het oon niin nuorii ja voipi tehe työtä.


Wp/fit/Vyöni.
Vyöni on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Väinö Kataja.
Väinö Kataja (alk. Väinö Jurvelius, 28. syyskuuta 1867 Hailuoto – 2. joulukuuta 1914 Ylitornio) oli suomalainen kirjailia ja maanviljeliä. Kataja kävi muutaman vuoen sen aijan jymnaasieta ja sen jälkhiin Muhoksen maanviljelyskoulun. Hän viljeli omassa paikassa Ylitorniola vuosina 1891–1914 ja toimi kan Ylitornion vt. nimismiehenä 1902–1906.
Kataja tunnethaan Peräpohjolan erämaitten, luonon, ihmisitten ja kansanelämän varhaisena kuvvaajana. Hän kirjotti runshaasti teoksia, joihin kuuluu niin romaania, novellia kuin näytelmiäki. Hänen ensi teos oli Irja (1901). Kataja oli aikoinhaan hyvin suosittu kirjailia.
Katajan romaanista on tehty kolme filmiä: Erkki Karun ohjaama Koskenlaskian morsian (1923) ja Valentin Vaalan ohjaama Koskenlaskian morsian (1937) sekä Teuvo Puron ohjaama Noijan kirot (1927).


Wp/fit/Väylänpyörre.
Väylänpyöre on blokimuoossa ilmotettuja kulttuuriuutisia. Plokissa ilmotethaan enimäksheen kulttuuritapahtumia Meänmaasta. Arto Juntila toimittaa plokia.


Wp/fit/Vöryn kieli.
Vöryn kieli on alueelinen kieli Estlantissa.


Wp/fit/Wallis ja Futuna.
Wallis ja Futuna eli viralisesti Wallisin ja Futunan yhteisö on Franskan merentakanen alue eteläiselä Tyynelä valtamerelä. Alue koostuu kolmesta pääsaaresta (Wallis (Uvéa), Futuna ja Alofi) ja noin kahestakymmenestä pienemästä saaresta ja luoosta. Saarista vain Wallis ja Futuna on asuttuja. Wallis ja sen pääkaupunki Mata-Utu on alueen hallinolinen keskus.
Arvoitten mukhaan Wallis ja Futunassa asui vuona 2011 yhtheens 15 398 asukasta. Väestönkasvuprusentti oli samana vuona 0,357 %. Alue menettää jatkuvasti asukhaita maastamuuton takia. Noin 99 % alueen asukhaista on katoolilaisia. Alueela puhuthaan tongale sukua olevaa wallisin kieltä ja samoale sukua olevaa futunaa. Alueen viralinen kieli on kuitekki franska.


Wp/fit/Walter Korpi.
Walter Korpi on professoori emeritus joka on syntyny Koutojärvessä.


Wp/fit/William Snell.
William Snell oli syntyny 1896 Erkheikissä ja kuoli Haaparannala 1980. Hän oli yhen aikaa Norrbottenin Läänin Kouluinspektööri. Snell kirjotti ensimäisen kirjan meänkielelä, "Kamaripirtti" (1944). Snell sepitti ja kirjotti kans kansanlaulun Tornionlaakson laulu (r. Tornedalssången) ja "Visa från Erkheikki".


Wp/fit/Wimme Saari.
Wimme Saari on saamenkielinen laulaja Enontekiöltä. Yks hänen ensimäisistä lauluja oli "Texas", ja se oli koko tekstiki.


Wp/fit/Wolfgang Amadeus Mozart.
Wolfgang Amadeus Mozart (27 tammikuuta 1756 - 1791) oli ypääpishästen musiiki ja tyda kutta klassisismii musiikiupääsi tide yäalëën javkutta ääpisimi polla Ludwigimi Beethowenimi ja Josufimi Haydnimi saak impesüüta.Kÿpääillä sika saak Don Giovanni ja Die Hoch zeit des Figaro


Wp/fit/YLE TV2.
YLE TV2 oon suomalainen televisjuunikanaali. TV2 oon pypliikin sörvis kanaali, jolla ei esitetä reklaameja. Rahoitus äityy takseerauksela. TV2:n keskustoimitus sijaittee Tampereen Ristimäessä Tohloppi-järven vieressä. TV2 näkkyy 98,5 % Suomen alueesta


Wp/fit/Yanguas.
Yanguas on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Yelo.
Yelo on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Yhistynheet arabiemiirikunnat.
Yhistynheet arabiemiirikunnat eli Arabiemiirikunnat (kans nimityksiä Arabiemiraatit ja Arabiemiirikuntien liitto käytethään ylheisesti) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan koillisosassa, Persianlahen rannikolla. Sen krannimaat on Oman ja Saudi-Arabia. Se koostuu seittemästä emiirikunnasta. Valtion pinta-ala on noin 83 600 kvatraattikilometriä. Väkiluvuks on arveltu noin viis miljoonaa, joista suuriin osa on ilman kansalaisuutta olevia vierastyöläisiä.


Wp/fit/Yhistyny kuninkaskunta.
 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlanin yhistyny riiki eli lyhyemin Yhistyny kuninkaskunta on saarivaltio Länsi-Euruupassa. Se muoostuu Englelskasta, Skotlantista ja Walesista, jokka sijaittevat Ison-Britanian saarela, ette Irlanin saarella sijaittevasta Pohjois-Irlanista. Tämän lisäks Yhistynheelä riikilä on hallushaan vissiä näitten lähelä sijaittevia saaria ja saaristoja ja muutamia kaukaisia siirtokuntia. Meänkielessä koko valtiosta käytethään yleiskielessä yleensä nimitystä Iso-Britannia, praatikielessä hyvin useasti Engelska. Viimeks mainittu on kuitekki vain yksi Yhistynheen kuninkaskunnan osa. Walesilaiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset saattavat pittää loukkaavana nimen käyttöä ko se tarkoittaa koko staattia.
Yhistynheen kuninkaskunnan pinta-ala on 243 610 kvatraattikilometriä, eli noin kaks kolmasossaa Suomen pinta-alasta. Maan asukasluku on noin 60 miljuunaa, joten se on väkiluvulthaan Euruupan unionin kolmaneks suuriin staatti.


Wp/fit/Yhtysvallat.
Ameriikan yhtysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhtysvallat on pääosin Pohjois-Ameriikan keskiosassa sijaitteva perustuslailinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhestä liittovaltion hallinolisesta piirikunnasta ja useista erilisalueista. Se on asukasluvulthaan mailman kolmaneks suuriin ja pinta-alalthaan mailman neljäneks suuriin valtio. Yhtysvaloitten bruttokansantuote on mailman maista suuriin. Yhtysvalthoin suuntautunu maahanmuutto on johtanu yhtheen mailman eetnisesti ja sosiaalisesti monimuotoisimista väestöistä.
Yhtysvalloila on yli 200 vuoen histuuria ittenäisenä valtiona ja son yks mailman vanhimista perustuslailisista republikeista. Kolmetoista Britannian siirtokuntaa perusti liittovaltion 1700-luvun lopula. Ittenäisyysteklerasjuuni annethiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustethiin vapaussoan jälkhiin vuona 1783. Yhtysvalloitten perustuslaki otethiin käythöön 1787. Seuraavan vuosisaan aikana maa laajeni, mutta osavaltioitten erimielisyyet ajoit maan sisälissothaan, joka käythiin vuosina 1861–1865. 1990-luvula Neuvostoliiton hajoamisen vaikutuksesta Yhtysvalloista tuli ainua jäljelä oleva supervalta. Vuona 2008 alkanu Yhtysvalloitten talousromahtus ja velkakriisi on muuttanheet maan yhteiskuntaa ja kansainvälistä asemaa paljon.
Suomen- ja saamenkielisitten emikrantti alueita.
Pohjoiskalotti alueelta emikrantit menit enimäksheen Michikaninin kruuaalueishiin ko Kalumeeti ja Hancocki, Minnesootan kylhiin ko Babbitt ja Cokato ja muutamhiin kylhiin Wasjingtonissa niinku Poulsbo. Niissä alueissa ellää vieläki lestaatiolaisuus.


Wp/fit/Yli-Vojakkala.
Yli-Vojakkala on pieni kylänosa eli kylä Vojakkalan yläpuolela Tornion kunnassa. Kylän piiain kuuluisiin henkiö on Matti Kenttä, joka on meänkielen liikheen alottajia.


Wp/fit/Yli Kuittasjärvi.
Yli Kuittasjärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa


Wp/fit/Ylikaihnuun kunta.
Ylikaihnuun kunta on yksa kahesta kainulaisitten kunnista. Kunnan asukhaat kuttuthaan ylikainulaisiks eli kainulaisiks. Toinen kunta Kaihnuun kunta. Kunnan keskuspaikat on Ylikainus ja Kainus. Molemat on Kaihnuunväylän varrela.


Wp/fit/Ylikainulainen.
Ylikainulainen on asukas Ylikaihnuun kunnassa ja puhhuu kaihnuun kieltä/murretta.


Wp/fit/Ylikainus.
 Ylikainus (r. Överkalix) on kylä ja kunta kainulaisela alueela Kaihnuunväylän ja Vettasjoen suun allipuolela.


Wp/fit/Ylimuonio.
Yliomuonio on kylä Muonion kunnassa.


Wp/fit/Ylinenjärvi.
Ylinenjärvi on kylä Ruottin Ylitornion kunnassa.


Wp/fit/Ylisoppero.
 Ylisoppero on kylä Kirunan kunnassa.


Wp/fit/Ylitornio.
Ylitornio on Ylitornion kunnan keskuskylä.


Wp/fit/Ylitornion kunta.
Ylitornion kunta iän puolela väylää, kuuluu Suomen tasavalthaan. Se on vastapäätä Ruottin Ylitornion kuntaa. Ylitornio oli yhtä ja sammaa kuntaa ja seurakuntaa aina siihen saakka ko Tornion väyhlään tuli riikinraja vuona 1809. Sen jälkhiin yks ja sama Ylitornion seutu oon ollu jaettuna kahen eri valtion puolela. Tämä artikkeli koskee iänpuolen Ylitorniota.


Wp/fit/Yniversiteetti.
Meänkieltä ei ennää lueta mishään yniversiteetissä koko Ruottissa. Uumajan yliopistossa meänkieltä vielä tarjothaan kursissa, mutta on puute koulutetuista opettajoista ja opiskelijoita on hyvin vähän. Mailman suuriin meänkielen laitos sattuu nykysin olevan Rymäniässä.


Wp/fit/Yrjö Halonen.
Yrjö Halonen (s. 1861 Kittilässä - l. 1941 Helsinkissä). Enontekiön lukkari 1888-1919. Valtiopäivämies (1908 - 1909, 1914 - 1917).


Wp/fit/Yrttivaara.
Yrttivaara on kylä Jellivaaran kunnassa.


Wp/fit/Zeus.
Zeus (vanhaakreeklantiks "Ζεύς") oli kreeklantilaisen mytolokian ylijumala ja samala taihvaan, tuulen, pilvitten, satheen ja pitkäsen jumala. Roomalaiset panit yhteen Zeuksen Juppiterhiin. Meänkielessä "Zeus" taivutethaan tavalisesti "Zeuksen", mutta olletikki vanheemissa suomen kielen tekstissä käytethään kans jenetiivimuotoa "Zeun", niin kun loppu-s:ää ei olisikhaan.


Wp/fit/Zimbabwe.
Zimbabwen tasavalta eli Zimbabwe on 390 000 kvatraattikilometrin suuruinen noin 13 miljoonan asukhaan sisämaavaltio eteläisessä Aafriikassa Sambian, Mosambikin, Etelä-Aafriikan ja Botswanan välissä. Zimbabwen pääkaupunki on noin 700 000 asukhaan Harare.
Maa julistautui alun perin ittenäiseks jo 1965 Ian Smithin johola nimelä Rhodesia. Vuona 1980 maassa siirythiin enemistövalthaan ja sen nimeks muutethiin Zimbabwe, minkä jälkhiin sitä on hallinu Robert Mugabe. Mugabe on toiminu presidenttinä vuoesta 1987.
Zimbabwe tunnethaan Mugaben pulitiikasta, joka on romhauttanu maan ekonomin. Elinajanototus on laskenu 60 vuoesta (Aafriikan korkeimpia) vain 37 vuotheen (mailman alhaisiin). Länsimaissa Mugaben hallinon jäsenet on boikotissa.


Wp/fit/covid-19.
Joulukuusta 2019 lähtien leviä uusi koronaviirys mailmassa. Tauti jonka viirys aiheuttaa oon saannu nimen covid-19.
Usseimat tuleva lievästi saihraaksi.
Kaikhiin usseimat tuleva lievästi saihraaksi ja saava yskän ja kuuhmeen joka mennee yli ittesthääns, mutta jokku tulevat vakavasti saihraaksi ja saava hengitysprubleemia ja keukkokuuhmeen.
Viirys leviä likhiisessä kontaktissa saihraan henkilön kansa elikkä ko se rykkii elikkä aivastaa, niin sanottu tippatarttuminen.
Oihreet oon useasti lievät ja tuleva tavalisesti suunile viis päivä jälkhiin ko henkilöä oon tartuttannu. Mutta nämät oihreet saattava kansa tulla ennen elikkä jälkhiin viittä päivää.
Vanheemat saattavat saaja vaikeaman tauin.
Jokku ihmiset saava vaikeamat vaivat, niinku hengitysprubleemat ja keukkokuuhmeen. Usseimat niistä jokka saava vakavaman tauin oon vanheemat henkilöt yli 80 vuotta. Henkilöt joilako oon kruuniset syän- ja keukkosaihrauet elikkä henkilöt joilako oon syöpä saattavat kansa saaja vakavaman tauin.


Wp/fit/pottu.
Pottu ("Solanum tuberosum") on juures. Se tulee Perusta. Potuista voiaan tehä myös ruokaa. Potut lisääntyvä mukuloilla.


Wp/fit/Ágreda.
Ágreda on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Äijävaara.
Äijävaara on kylä Jellivaaran kunnassa. Noin 30 km ithään Ullattista. Ullatin ja Kompelusvaaran välilä, sivutie valtatiestä.


Wp/fit/Äkäslompolo.
 Äkäslompolo on kylä Kolarin kunnassa.


Wp/fit/Äpäre.
Äpäre on lentävä kuollu lapsensielu Pohjoiskalotin kansanuskossa. Äpäre tullee jos on on tapettu lapsi kastamatta. Naimaton vaimo on synnyttäny kotona eli yksin mettässä ja jättäny lapsen turpheen alle. Sanothaan ylheisesti ette naimattomat vaimot net niitä viskovat kuolheita lapsia methään, irtolapsia. Niistä tuli sitten äpärheet jokka huutavat öisin. On paikannimiäkin missä lapsia on jätetty maahan, esimerkiks Parakassa on Äpäretlahti yhessä saaressa.
Ei ennen seittemän vuotta jälkhiin kuoleman se äpäre ei huua, mutta sitte joka kolmen vuoen päästä jonku päivän se rääkkyy. Toiset tiot meinaavat ette äpäre huutaa joka vuosi samala aikaa kun se on tapettu. Sillon murhaajan talossa ovet paukkuvat, tuuli ääntää, natinaa kuuluu, helinää ja paukutusta kun äpäre ilmottaa itteä ja valittaa. Ittehän se äpäre sannoo ette: -Äiti anna sukkaa, äiti anna vaatetta.
Svappavaaran mies sanoi: -Se oli äpäre rääkkyny tuola rannoila. Se juovatti niitä venheitä ja rääkky. Sitte yks mies huusi että et sie saa rääkkyä, jos sinun äiti eli mamma on täälä niin tule venheesheen. Varsin oli äpäre siinä venheessä. Ja sillon rinnat aukesit yheltä tyttäreltä. Äpäre tuli imemhään maitoa siltä. No, se kastethiin ja vaatetta annethiin. Tyärlapsi kun se nimen sai niin se katosi tyyhjään. Mutta sen äiti vain tuli kipeaäksi.
Parakkassa äpäre sano: -Isä anna kenkää, äiti anna sukkaa, hakopuu pistää jalkhaan, huusi äpäre. Ja nyt se raukka hyppii sielä mettiä myön.
Äpäre lopetti huutamisen kun se kastethiin ja vaatetta annethiin. Svappavaaran mies meinasi ette ku se nimen saapi niin se katoaa tyhjään, ja ku kiroaa se äpäre jääpi pois.
Kainulasjärvessä kuvathiin äpärettä näin: -Niinku persheestä tullu se on viskattu ulos se äpäre, aivan alasti. Yks äpäre oli niinku murheelisena kulkenu valittamassa äitilensä että hällä oli paha olla ku oli häätyny kastamatta kuolla.
Svappavaarassa muistethaan ette yksiki äpäre oli juuri hengen laukottanu mieheltä, tuli perässä Vaskivuoresta yhele vuomale asti.
Äpären ääni on kolo. Läpi ihmisen se ääni mennee ja saapi selkärangan vilustumhaan ja karvat nouseva niskassa. Huuto muistuttaa niinku olis pikku lapsi jätetty methään, joka rääkky apua, olletikki hämärässä ja aamuila.


Wp/fit/Åsa Larsson.
Åsa Larsson on Kirunassa syntyny tekkarinkirjailia. Kaikki kirjat on ruottiks.


Wp/fit/Ólvega.
Ólvega on kunta Sorian maakunnassa, Kastilia ja Leónin ittehallintoalueela, Spanniassa.


Wp/fit/Östen Mäkitalo.
Östen Mäkitalo oli syntyny Koutojärvessä, Matarengin kunnassa. Hänestä sanothaan ette se oli mupiilitelefuunin isä.