Strategiat työle kvääniin/ norjansuomalaisten olloin kansa Finmarkussa Päätetty Finmarkun fylkintingassa, assiissa 22/18, 20. jyynikuuta 2018. 1. ESIPUHE Kveeneillä/norjansuomalaisilla on pitkä historia Finnmarkissa. Heidän elämänsä Finnmarkin yhteiskunnassa on monitahoista ja se koskee monia alueita, kuten kulttuuria ja perinteitä, taidetta ja taidekäsityötä, kieltä ja kirjallisuutta, tietoa ja oppimista, kulttuurimuistomerkkejä ja kulttuuriperintöä, museoita ja tiedonvälitystä, elinkeinoja, järjestötoimintaa ja rajan ylittävää yhteistyötä. Ennen kaikkea se koskee sitä, mikä on erittäin tärkeää meille kaikille: identiteettiä ja ryhmään kuulumista. Kveenejä/norjansuomalaisia koskevat asiat kuuluvat meidän maakuntaamme, ja ne ovat luonnollinen teema Finnmarkin maakunnalle sekä alueellisena suunnitteluviranomaisena että yhteiskunnan kehittämiselimenä. Finnmarkin maakunta haluaa työskennellä sellaisen yhteiskunnan hyväksi, joka edistää välttämättömiä edellytyksiä, jotta kveeneiksi/ norjansuomalaisiksi lukeutuvat henkilöt voivat ilmaista, ylläpitää ja kehittää identiteettiään, sekä omassa ryhmässään että suhteessaan muuhun yhteiskuntaan. Finnmarkin maakunnan tulee olla kannustajana edesauttamassa kveenejä/norjansuomalaisia koskevien asioiden ylläpitoa, voimistamista ja näkyvyyden parantamista, sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Kaikilla tulee taustastaan riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja käyttää voimavarojaan. Kaikilla on oikeus luoda oma identiteettinsä, ja kaikkien vähemmistöön kuuluvien on saatava itse päättää, haluavatko he kohdeltavan itseään vähemmistöön kuuluvana vai eivät. On tärkeää tuoda esille, että kveeni-/norjansuomalais-vähemmistön keskuudessa on eriäviä mielipiteitä ja näkemyksiä sekä menneisyydestä että siitä, miten paras mahdollinen tulevaisuus luodaan yhdessä. Haluamme kertoa millaista kveenien/ norjansuomalaisten yhteiskuntaelämä Finnmarkissa on ollut ja on, ja luoda edellytykset kveenien/norjansuomalaisten yhteiskuntaelämän edelleen vahvistamiseksi. Kulttuurien moninaisuus rikastuttaa yhteisöä. Siinä suhteessa olemme erittäin rikkaita Finnmarkissa. Meillä on pitkäaikaiset kokemukset siitä, miten eletään useiden kulttuurien ja identiteettien yhteiskunnassa ja miten niihin suhtaudutaan. Yhdessä haluamme ylläpitää, vahvistaa ja kehittää tätä. Usseet pytingit jokka kuuluthaan kväänin/norjansuomalaisheen kylttyyrhiin, oon tääpänä puttoomassa alas ja vaarassa jaukkuut. Tässä Kalliniemestä Vesisaaren komuunissa. 2. JOHATUS Tämä dokumentti oon alku pitkäaikhaiselle satsaukselle kväänin kielheen ja kvääniin/norjansuomalaisten kylttyyrhiin ja samfynnielämhään. Finmarkun fylkinkomuuni oon saanu inspirasjuunin Tromssan fylkinkomuunin kväänin kielen ja kylttyyrin toimiplaanasta, joka oon mailman ensimäinen. Samhaan aikhaan tunnustethaan, ette kvääniin/ norjansuomalaisten kylttyyrin olot oon erikoiset Finmarkussa. Histuuria oon erikoinen, ja fylkissa asuthaan monet kväänit ja norjansuomalaiset. Sen tähen oon hyvä syy laittaat oman strategiadokumentin tälle työle Finmarkussa. Nyt ko isot stryktyyrelliset muutokset regiunaalisissa hallintatasoissa oon heti tulemassa, se oon rohki tähelistä ette meilä oon selvä suhet meän minuriteettijoukkoin kans. Se oon kans tärkkee ette tiämä kunka työtelemmä minuriteettiin eestä viralisessa hallinassa. Tämä dokumentti näyttää tärkkeimät alat mistä fylkinkomuunilla oon eesvastaus. Nämät tulhaan olemhaan tärkkeet kans regiuunireformin jälkhiin. Sekä Finmarkun ja Tromssan toimiplaanat representeerathaan yhessä sen työn, millä aijothaan lujittaat kvääniin/norjansuomalaisten kylttyyrii, kieltä ja samfynnii regiunaalitasala tästä etheenkäsin. Dokumentti peekkaa kans komuuniitten ja staatin tähelishiin satsausalhoin, ja samala se pannee teeman levveemphään perspektiivhiin. Strategiadokumentin meininki oon luoa pohjan ja opastaat ko työtelhään kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin, kielen ja samfynnin kans Finmarkussa. Dokumentissa käyhään läpi kväänin kielen ja kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin ja samfynnielämän tilan Finmarkussa. Mooli oon löyttäät sen mikä oon tärkkeintä tehhä sen etheen ette kväänin/norjansuomalaisella kylttyyrillä olis paremat maholisuuet säilyyt, eistyyt ja tulla näkkyyväksi. Dokumentti kuvvaa resyrsiitä mikkä oon jo olemassa, ja lisäksi se freistaa löyttäät uussii maholisuuksii, strategioita ja passeliita toimii tähän työhön. Meininkinnä oon ette dokumentista tullee lähtökohta laajemphaan yhtheistyöhön ja dialooghiin niitten aktööriitten kesken, joila oon tekemistä kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin ja samfynnielämän kans. Ko minuriteettikylttyyrin lujitethaan ja tehhään näkkyyväksi, sen pittää jammisti tehhä yhtheistyössä niitten kans, ketä se työ jällää. Se oon ollu tärkkee tämän valmhiin dokumentin arvole ja hyöyle, ette minuriteetti oon ollu myötä tässä prusessissa. Finmarkun fylkinkomitea hantteeras strategiadokumentin työn aloitusmellingin 19. septemperikuuta vuona 2017, assiissa 4/17. Kevväilä vuona 2018 viethiin läpi kaksi myötäpyyntämäkierosta, missä usseet relevantit aktöörit kuttuthiin myötä referansijoukkhoon. Referansijoukossa oon olheet representantit Ruijan Kveeniliitosta, Kveeninuoriista, Kveenimaayhistyksestä, Norjalais-suomalaisesta liitosta, Vadsø museum – Ruija kvenmuseumista, Kainun institutista ja Paikannimipalveluksesta. Referansijoukko oon jakanu meiningit strategiaprusessissa. Lisäksi strategiadokumentti oon ollu kuusi viikkoo kuulemakieroksella. Finmarkun fylkinkomitea oon johtanu strategiatyötä. Komunaalija uuistusdepartementti oon antanu 100 000 kruunuu Finmarkun fylkinkomuunille tähän työhön. 2.1 Haastheet • Kväänin kieli oon vaarassa kuola poijes, ja oon iso tarvet säilyttäät, eistäät ja elästyttäät kielen. • Kväänin kieli ja kvääniin/norjansuomalaisten kylttyyri oon tyhä vähän näkkyyvä viralisissa paikoissa. • Se vailuu ylheisesti tieto teemoista kväänin/norjansuomalaisen histuurian ja kylttyyrin ympäri. • Kväänin ja suomen kielen ja kylttyyrin opettaminen kouluissa oon huonossa tilassa. • Fylkinkomunaaliset oorningit ei ota eriliikaisesti vaarin kvääniin/norjansuomalaisten toimista. • Fylkinkomunaalisessa plaanavärkissä oon tyhä vähän kvääniin/norjansuomalaisten assiita. 2.2 Sannoin merkitykset Ko tässä dokumentissa puhuthaan minuriteetista, niin se freistathaan käyttäät kummatki hyväksytyt nimiformut «kväänit/norjansuomalaiset». Samhaan laihiin piethään adjektiivit «kvääni/norjansuomalainen» ko puhuthaan yhtheisen histuurian, kylttyyrin, samfynnin jne. ympäri. Ko puhuhthaan kielen ympäri, niin dokumentissa tehhään eroituksen kväänin kielen (kväänin kirjakielen) ja suomen kielen välilä (suomen kirjakielen, niin ko sen oon normeerattu tääpäälisessä Suomessa, ja jota jokku käskethään riikinsuomeksi). Minuriteetti kuttuu puhuttuu kieltä kvääniksi, suomeksi, vanhaksi suomeksi ja ”meän suomeksi”. Minuriteetin sisälä saattaa olla eroitus sen välilä, millä sanala kuttuthaan ittensä ympäri (omanimitys), ja millä sanalla käskethään kieltä (kielennimitys). Kvääniviikola 2016 tehhään oppiijat sjilttiitä joissa oon kvääninkieliset paikannimet. Tässä 1. ja 2. klassi Annijoelta. 3.1 Samfynnin mooli Finmarkun fylkinkomuuni aikkoo ottaat vaarin kvääniin ja norjansuomalaisten identiteetistä ja samfynnielämästä, ja tehhä näkkyyväksi, lujittaat ja eistäät niitä Finmarkussa. Tässä oon myötä lukaalit variantit kväänin ja suomen kielestä, ja kväänin/norjansuomalainen kylttyyri, tradisjuunit ja elämänkeino. 3.2 Osamooli • Tehhä selvemäksi kvääniin ja norjansuomalaisten assiitten meiningin ja relevanssin fylkinkomunaalisessa kontekstissa. • Olla aktiivinen yhtheistyöpartneri komuuniin ja staatin kans, niin ette työ kväänin kielen ja kväänin/ norjansuomalaisen histuurian ja samfynnielämän eestä lujittuu. • Työtelä sen etheen ette kväänin kielen nostethaan kolmanelle suojelutasale Minuriteettikieliin ylheissopimuksessa, ja samala lujittaat kielenpuhhujiitten maholisuuksii oppiit, ottaat pithoon ja eistäät oman perimäkielen. Tähän laihiin met annama kuurttoo siihen ette kielen ja kylttyyrin revitaliseerathaan. • Vaikuttaat esivalthoin niin ette tietotasan kvääniin ja norjansuomalaisten ympäri nostethaan, ja ette tehhään heän näkkyyviksi, ja ette kväänin kieltä ja kväänin/norjansuomalaista kylttyyrii eistethään kaikila samfynnin aloila. Tähän kuuluu sekä koulu ja koulutus. • Nostaat framile kunka täheliset fylkin kielisentterit, museumit, arkiivit ja biblioteekit oon kväänin kielen ja kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin elästyttämistyössä. • Perustaat budsjettipostin mihin saattaa hakkeet rahhaa, ja tähän laihiin auttaat realiseeraamhaan kvääniin/norjansuomalaisten prosjektiita. • Auttaat tekemhään kväänin kielen ja kväänin/ norjansuomalaisen histuurian ja kylttyyrin näkkyyväksi monela eri tavala viralisissa paikoissa. 4.1 Asettuminen ja migrasjuuni Kväänit/norjansuomalaiset oon nasjunaalinen minuriteetti jolla oon pitkäaikhainen yhtheenkuuluminen Finmarkkhuun ja Pohjais-Tromsshaan. Se löyttyy erilaissii kalttiita jokka muistelhaan kvääniin olemisesta Pohjaiskalotilla. Sana kvääni löyttyy jo Ottarin muisteluksesta 800-luvun lopulta, ja verokirjoissa 1500-luvulta. 1700ja 1800-luvula oli usseita migrasjuunipaaroi Suomesta ja PohjaisRuottista, sekä ennen ja jälkhiin ette Pohjais-Norjan rajat olthiin määrätty. Migrasjuunila oli erilaissii syitä; se oli liikkaa väkkee ja työn ja tienastin tarvet. Väjenräknäämisessä vuoelta 1865 “Kvæn” oli oma kategorii.1 Tääpänä assuu kväänii/norjansuomalaissii ympäri Finmarkkuu ja koko maassa. Kvääniin/norjansuomalaisten vanhat asuma-alat olthiin muun myötä Tenon komuuni, Lemmijoki ja Pyssyjoki Porsangin komuunissa, Alattion komuunin vestapuoli, Pykeijä, Näätämö ja Pasviikki Etelä-Varenkin komuunissa, ja Annijoki, Vesisaaren kaupunki ja Kallijoki Vesisaaren komuunissa. Jo 1800luvula käskethään Vesisaarta «suomalaisten pääkaupungiksi Norjassa”. Sanan kvääni hyväksythiin nasjunaalin minuriteetin nimeksi vuona 1998. Vuona 2011 sanat kväänit ja norjansuomalaiset tulthiin minuriteetin samanarvoisiksi nimiksi. Sanat piethään eri laihiin, ja niitten piosta diskuteerathaan vieläki. Kväänin kielen hyväksythiin omaksi kieleksi vuona 2005. Esivalttoin norjalaistamispulitikki alkoi 1870-luvula ja kesti kiini toisheen mailmansothaan saakka. Sen aikana kvääni-sana tuli negatiiviseksi. Sen tähen vielä tääpänä joilaki ei ole halu pittäät tätä nimmee. Het painotethaan sitä ette heilä oon sitheet Suomheen ja suomen kielheen, ja het käskethään itteensä norjansuomalaisiksi. Toisile taas kvääni-sana ei ole problemaattinen, ja heilä oon halu käskeet itteensä kvääniksi. Molemat joukot piethään nämät sanat identiteettimarköörinnä, ja se muistelee jotaki omasta histuuriasta ja perheen tavustasta.3 Norjan minuriteettipulitikin jälkhiin kaikila ihmisillä oon oikkeus luoa oman identiteetin. Kaikki joila oon nauhat minuriteetthiin, saahaan itte päättäät, haluthaanko het ette heän käsitelhään minuriteethiin kuuluviksi tahi ei. Tämä ajatus pittää olla esivalloila ko het laitethaan erilaissii toimii. 4.2 Sanat kvääni ja norjansuomalainen Kväänit ja norjansuomalaiset oon yksi ja sama kansa. 5.1 Minuriteetinsuojelu internasjunaalisissa sopimuksissa Minuriteettiin suojelu oon tähelinen osa ihmisoikkeuksista, ja sen pohjana oon prinsipit joitten jälkhiin jokhaista käsitelhään samanarvoisesti ja kethään ei diskrimineerata. Staatit oon velvoliset työtelemhään sen eestä, ette minuriteetiila oon samat oikkeuet ko majuriteetiila, sekä formellisesti ja realiteetissa. Artikkeli 27 YKn konvensjuunissa puliittisten ja siviilisten oikkeuksiitten ympäri nostaa tämän framile.5 Tämä YK-konvensjuuni oon osana Norjan lakivärkin ihmisoikkeuslaissa vuoelta 1999, ja se mennee muitten nasjunaalisten lainantamismääräysten eele. Norja oon kans ratifiseerannu kaksi internasjunaalista sopimusta jokka oon täheliset ko kattothaan nasjunaalisten minuriteettiin oikkeuksii: Den europeiske pakten om regionsog minoritetsspråk ja Europarådets rammekonvensjon om beskyttelse av nasjonale minoriteter. Minuriteettikieliin ylheissopimus nostaa framile ette minuriteettikielet oon myötä säilyttämässä ja eistämässä Euroopan tradisjuuniita ja kylttyyristä rikkhautta. Se määrää ette staatit hääythään panna alule toimii ette minuriteettikielii suojelhaan, lujitethaan ja eistethään, ja kans passathaan ette näitten kieliin opetus ja oppimisen olot oon hyvät. Tääpänä kväänin kieli oon suojelutasala II Minuriteettikieliin ylheissopimuksessa. Europarådets rammekonvensjon om beskyttelse av nasjonale minoriteter määrää ette staatit piethään anttaat appuu, niin ette nasjunaaliset minuriteetit saahaan ilmaista, säilyttäät ja eistäät ommaa kylttyyrii ja identiteettii. 5.2 Staatin suuntalinjat Isotinkamellinki nro. 35 (2007 – 2008) Mål og meiningissa sanothaan ette se oon puliittinen mooli ette kaikila oon oikkeus kielheen, ja oikkeus eistäät ja pittäät oman nasjunaalisen minuriteettikielen.6 Komunaalija uuistusdepartementin dokumentti Suuntaplaana 2017-2021 – kväänin kielheen satsaaminen (Målrettet plan 2017-2021 – videre innsats for kvensk språk7) anttaa ylinäkymän siitä mitä oon tähän saakka tehty ette lujittaat kväänin kieltä. Plaanan toimet koskethaan lastentarhoi ja koului, tutkimusta, kväänin kieltä ja kylttyyrii, ja kväänin kieltä viralisissa paikoissa. Komunaalija uuistusdepartementilla oon vuoesta 2015 ollu eesvastaus budsjettipostista toimiile jokka oon myötä tekemässä kväänin kielen ja kylttyyrin näkkyyväksi. Tästä annethaan rahhaa fastatoimhiin ja prusjekthiin. Politisk plattform for en regjering utgått av Høyre, Fremskrittspartiet og Venstre, niin käsketty «Jeløyaplattformen», sannoo ette het aijothaan kattoot pörhään Suuntaplaana 2017-2021 eli toimiplaanaa.8 Vuona 2018 oon jajettu rahhaa ette perustethaan kolme uuttaa kväänin kielisentterii, ja niistä kaksi oon Finmarkussa. Nämät sentterit tulhaan Porsankhiin ja Vesisaarheen. 5.3 Tottuuskommisjuuni Vuona 2017 vaajithiin ette laitethaan tottuuskommisjuunin tutkimhaan norjalaistamispulitikkii ja niitä vääryksii mitä tehthiin saamelaissii ja kväänii/norjansuomalaissii vasthaan Norjassa. Isotinka määräs ette perustethaan semmoisen kommisjuunin. Kväänija saamelaismiljööt vaajithiin kans tämän, koska het toivothiin ette se antais äänen heile, kekkä oon itte kokenheet norjalaistamisen. Het haluthiin kans perustaat tietopohjan vaijenetusta tottuuesta. Isotinka laittaa lopulisen mandaatin tälle Staatin tottuuskommisjuunile vuona 2018. Tämän tehhään yhtheistyössä Saametingan ja kvääniin/norjansuomalaisten organisasjuuniitten kans. 5.4 Regiuunireformi Jyynikuussa vuona 2017 päätethiin ette Finmarkun ja Tromssan fylkit lyöhään yhtheen. Kummalaki fylkilä oon ollu prinsippi ette uusi fylkki pittää työtelä sen etheen ette lujittaat kvääniin/norjansuomalaisten kylttyyrii ja samfynnii nyt ja tulleevaisuuessa. 6.1 Faakimiljööt Tromssan universiteetti – Norjan arktinen universiteetti Tromssan universiteetissa – Norjan arktisessa universiteetissa oon miljöö missä tutkithaan kväänin ja suomen kieltä ja kvääniin/norjansuomalaisten histuuriaa, kylttyyrii ja samfynnii. Siihen kuuluu kans kokhoonpanot ja tutkimusarkiivi. Tromssan universiteetti – Norjan arktinen universiteetti vastaa kans Kveenibliografian eestä.11 Tromssan universiteetti – Norjan arktinen universiteetti anttaa bachelorja masterin opinot kväänin ja suomen kielessä. Kväänin ja suomen bachelorila oon kaksi opintosuunttaa, yksi kväänin ja yksi suomen kielessä. Masterin opinot oon yhtheiset näissä kieliissä. Alattion kampus halluu tarjota kväänin kieltä universiteetin opettaajankoulutuksessa syksystä 2019 etheenkäsin. Komunaalija uuistusdepartementti oon antanu rahhaa tähän toimheen. Jos haluthaan ette usseemat tutkithaan kväänin ja suomen kieltä, niin oon tarvet perustaat stydenttistipendiitä ja usseemppii koulutuspaikkoi opettaajiile. Kainun institutti Kvensk institutt Kainun institutti – Kvensk institutt oon nasjunaalinen kväänin kielen ja kylttyyrin sentteri, minkä perustethiin vuona 2005 ja aukaisthiin vuona 2007. Institutti saapi perusavustuksen Kylttyyridepartementilta, ja sen mooli oon eistäät ja dokumenteerata kväänin kieltä ja kylttyyrii, jakkaat tiettoo niitten ympäri, ja lisätä kväänin kielen pittoo samfynnissa.12 Institutin styyri valittee jäsenet Kväänin kieltitinkhaan, joka tekkee päätöksii kväänin kielen normeerinkikysymyksissä. Varenkin museumi, Vesisaaren museumi, Ruijan kväänimuseumi* – Varanger museum, Vadsø museum, Ruija kvenmuseum Vesisaaren museumi – Ruijan kväänimuseumi oon se museumi, jolla oon eesvastaus kväänin histuuriasta ja kylttyyristä Finmarkussa. Jo vuona 1971 alkoi prusessi ette perustaat oman kväänimuseumin. Kevväilä vuona 2018 Varenkin museumi lähätti sööknaadin Kylttyyridepartementille (Nasjunaaliset kylttyyrirakenukset-oorninki – ordningen Nasjonale kulturbygg) ja Kliimaja miljöödepartementille. Siinä sööknaadissa hajethiin rahhaa ette uuistaat Vesisaaren NRK-rakenuksen ja tehhä tästä museumin. Se oon toivet ette Vesisaaren museumi – Ruijan kväänimuseumi tullee nasjunaaliseksi museumiksi, jolla oon eesvastaus kväänin/norjansuomalaisesta kylttyyristä ja histuuriasta Norjassa. Kväänin kielisentterit Finmarkussa Kommunaalija uuistusdepartementti oon antanu rahakuurttoo ette perustaat kaksi kielisentterii Finmarkkhuun: Vesisaarheen ja Porsankhiin. Kielisentterit tulhaan olemhaan täheliset elästyttämistyössä. Kielisentterit oon kielenpuhhuujiitten kohattelupaikka, ja net oon areena muun myötä kielipesile,13 tieonjakamisele, yhtheispelile sukupolviin kesken ja kväänin kielen raavhaittenopetuksele. Kielitinka Kielitinka oon kväänin kielen faakiorgaani. Kainun i nstitutin styyri valittee jäsenet. Kieliraati – Språkrådet Kieliraati työtelee sen eestä ette säilyttäät ja nostaat framile nasjunaaliset minuritettikielet kväänin, romanesin ja romanin. Norjan kielipulitikin yksi mooli oon ottaat vaarin näistä kielistä. Paikannimipalvelus – Kvensk stedsnavnstjeneste Kvääninkielinen paikannimipalvelus oon osa Norjan paikannimipalveluksesta, joka oon Kieliraatin alla. Kväänin paikannimipalvelus täkkää Finmarkun ja Tromssan fylkit. Kväänin paikannimipalvelus neuvoo paikannimilain jälkhiin nimiformusta ko komuunit ja muut viraliset orgaanit päätethään kunka kvääniin paikannimet kirjoitethaan. Paikannimipalvelus saattaa kans neuvoot kunka nimen annethaan, ja se vastaa kysymykshiin paikannimistä ja siitä kunka paikannimmii piethään. Finmarkun fylkinbiblioteekki– Finnmark fylkesbibliotek Finmarkun fylkinbiblioteekissa oon litteratuurin, kuvviin ja privaattiarkiiviitten kokhoonpanot, jokka muistelhaan kvääniin ja norjansuomalaisten samfynnielämästä, tradisjuuniista, histuuriasta ja kylttyyristä. Fylkinbiblioteekilla oon nasjunaalinen eesvastaus suomen biblioteekkipalveluksesta ja kväänin biblioteekkipalveluksen nettilaiasta, kvenskbibliotektjeneste.no. Finmarkun fylkinbiblioteekilla oon eesvastaus kuvviin säilyttämisestä, kuvviin kokkoomisesta ja kontemporaarisesta fotografeeringista kvääniin/norjansuomalaisten miljöissä. Fylkinbiblioteekki valvoo, deponeeraa ja säilyttää kvääniin/norjansuomalaisten laakiin ja yhistysten, bedriftiitten, persuuniitten ja perheitten privaattiarkiiviita – kvääniin/norjansuomalaisten olloin ensikäjenkalttiita ennen ja nyt. Fylkinbiblioteekki koordineeraa Finmarkun privaattiarkiivii, mihin kuuluthaan kans net kokhoonpanot joita valvothaan kvääniin/norjansuomalaisten faakimiljöissä ja museumiissa. Suomalais-norjalainen kylttyyriinstitutti - Finsk-norsk kulturinstitutt Suomalais-norjalaisen kylttyyriinstitutin perustethiin vuona 1997 ja se jakkaa tiettoo muun myötä suomenkielisestä litteratuurista. 6.2 Organisasjuunit Ruijan kveeniliitto – Norske kveners forbund Ruijan kveeniliitto – Norske kveners forbund oon koko maan täkkäävä organisasjuuni joka ottaa vaarin kvääniin interessistä. Liitthoon kuuluu kans koko maan täkkäävä nuoriinorganisasjuuni, Kveeninuoret.14 Liitto tekkee tivistä yhtheistyötä meänkielimiljöitten organisasjuuniitten kans Ruottissa. Kveeninuoret – Kvenungdommen Kveeninuoret oon kväänin nuoriinorganisasjuuni joka oon Ruijan kveeniliiton alla. Organisasjuuni työtelee nuoriin ihmisten ylppeyen ja kväänin identiteetin tietämyyen eestä. Kveenimaayhistys – Kvenlandsforbundet Kveenimaayhistys oon organisasjuuni mikä yhessä samanlaisten organisasjuuniitten kans Ruottissa ja Suomessa oon Kvänlandsförbund – Kveenimaanyhdistys. Kveenimaayhistys työtelee kielen elästyttämisen ja yhtheisen kväänipulitikin eestä Pohjaiskalotilla. Norjalais-suomalainen liitto – Norsk-finsk forbund Organisasjuuni ottaa vaarin norjalais-suomalaisten interessistä ja työtelee muun myötä sen eestä ette Norjan koulussa oon suomen kielen opetus. Organisasjuunila oon kans kontakti Suomen kylttyyriorganisasjuuniitten kans. Solgunn Hesjevollin dikti sen ympäri ette ottaat perimäkielen takaisin. Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin näyttelystä. Kväänin ja suomen kieli oon tärkkee tuntomerkki ja identiteettiiluova assii. Norjalaistamisprusessin ja muderniseeringin tähen monet ei ennää puhu ommaa perimäkieltä. Se löyttyy kans eri meiningit siitä mitä norjalaistaminen oon tehny minuriteetille. Se oon toivet ette molemat kielet, sekä kvääni ja suomi, saahaan maholisuuen eistyyt. 7.1 Kväänin kieli Kväänin kieli oon öystämerensuomalainen kieli joka oon likheinen meänkielen (tornionlaksonsuomi) kans Ruottissa ja pohjaisten suomen kielen dialektiitten kans. Kväänin kielen tunnustethiin minuriteettikieleksi Norjassa vuona 2005. Norjalaistaminen ja ylheinen eistyminen samfynnissa oon tehneet sen ette kväänin kielen status oon tullu heikomaksi. ELDIA (European Language Diversity for All) prosjektin tutkimusresyltaatit näytethään ette kväänin kieli oon kovin uhattu, ja elävännä kielenä se oon vaarassa kuola poijes.14 Kahen viimisen sukupolven kielenpuhhuujiile se oon kohta menny poijes piosta. Ko kväänin kielen tila oon niin kriittinen, oon iso tarvet säilyttäät, eistäät ja revitaliseerata kielen. Norjan kielipulitikin mooli oon ette otama vaarin meän nasjunaalisista minuriteettikielistä. Mooli oon myötä usseissa isotinkamellingiissä, Norjan laissa ja määräyksissä, ja internasjunaalisissa sopimuksissa. Vuona 2011 annethiin Kieliraatile eesvastauksen nasjunaalisista minuriteettikielistä. Sen tehtäävä oon auttaat ette näitä kielii piethään enämen, ja lujittaat kieliin statusta.15 Assuujiitten ehotuksen resyltaattina päätti Finmarkun fylkintinka yhenmieliseti 29. oktuuperikuuta 2014 kuurota vaatimusta ette kväänin kielen nostethaan suojelutasalta II suojelutasale III Eurooppalaisessa regiuunitahi minuriteettikieliin ylheissopimuksessa (Den europeiske pakten om regionseller minoritetsspråk).16 Samanlaisen päätöksen oon kans tehty Tromssan fylkintingassa, usseissa komuuniissa Finmarkussa ja Tromssassa, ja Saametingassa. Kväänin kielitinka tekkee päätöksii kväänin kielen normeerinkikysymyksissä. Staatin esivallat saatethaan alkkaat selvittämhään ette käypikö laihiin nostaat kväänin kielen suojelutasan regiunaalisesti Minuriteettikieliin ylheissopimuksen jälkhiin. Semmoista oon kans tehty Korsikan ja Bretagnen kieliin kans Franskassa. Se oon kans tähelistä sovitella niin ette kaikissa vuosipykälissä oon hyvät olot kväänin ja norjansuomalaisen kylttyyrin ja histuurian ja kväänin kielen opetukselle. 7.2 Suomen kieli Kväänin kielelä oon minuriteettikielen status, ja internasjunaalisten sopimusten ja Norjan minuriteettipulitikin jälkhiin sillä oon oikkeus tarpheelishiin kuurtoja elästyttämistoimhiin. Tämä ei kuitenkhaan ole estet siihen, ette esivallat saatethaan kans kuurota kielelissii oikkeuksii sitä minuriteettijoukon ossaa varten, joka halluu pittäät suomen kieltä. Monet identifiseerathaan ittensä suomen kielen kans ja haluthaan oppiit suomee. Suomen kieli ittessä ei ole uhattu, mutta suomen kielen paikka norjalaisessa koulussa ja samfynnielämässä oon painostuksen alla. Suomen kielen säilytethään enniimitten sen tähen ko ihmisillä oon ollu kontakti Suomen kans, ja väkkee oon siirtyny Suomesta tänne kiini meän päivhiin saakka. Se oon toivet ette oppiija sais oppiit kans suomen kieltä koulussa. Sekä suomen ja kväänin kielelä pittää olla hyvä paikka tiimaplaanassa. 7.3 Perimäkieli opetuksessa Oikkeus valita suomen tahi kväänin kielen opetusta pittää jällätä koko koulunkäynin aijan. Tämä oikkeus pittää kans jällätä oppiijoita koko maassa, ko kväänit ja norjansuomalaiset asuthaan ympäri Norjaa. Suuntaplaana kväänin kielele 2017-2021 näyttää ette oon tarvet nostaat kompetansin ja rekryteerata opettaajiita kouluvärkin kaikissa tasoissa. Vuoen 2018 aikana Tietodepartementti aikkoo lähättäät kuulole lainmuutoksen, joka presiseeraa ette oppiijoila oon oikkeus oppiit kväänin tahi suomen kieltä, kt. opetuslaki § 2-7.17 Kaikissa tasoissa tarvithaan lissää oppimateriaalii. Lastentaras Lastentaras oon kovin tärkkee siinä ette lapset saahaan maholisuuen oppiit oman perimäkielen luonolisela tavala. Kielipesä, joka oon yksi lastentarhaan tyyppi missä lapset kuulhaan minuriteettikieltä koko päivän, saattaa olla hyvä tapa eistäät lapsiin kielenoppimista. Vanhiimet saahaan oppiit kieltä lapsiin kans. Suuntaplaana kväänin kielele 2017-2021 peekkaa siihen ette oon tarvet rekryteerata kielija kylttyyrityöhön lastentarhoissa, ja nostaat lastentarhoitten työteliijöitten kompetanssii. Kieliraatin kautta Koulutusdirektoraatti aikkoo laittaat materiaalii lastentarhaissiin kväänilapsile, niin ko lukkee Suuntaplaanassa kväänin kielele 2017-2021. Peruskoulu Opetuslaki anttaa niile Tromssan ja Finmarkun oppiijoile, keilä oon kväänin/norjansuomalainen tavusta, oikkeuen suomen kielen opetuksheen ko vähin kolme oppiijaa vaajithaan sen. Ko L97-reformin otethiin pithoon, niin faaki Finsk som andrespråk sai oman faakiplaanan. Tietoluppauksessa 06 (Kunnskapsløftet 06) kväänin ja suomen kielelä oon samanarvoinen paikka oppimiskielinä. Suomi/kvääni toisena kielenä oppiijoitten luku oon menny kovasti alaskäsin siitä saakka ko tämän oorningin otethiin pithoon. Norut-rapportti 14/2015 oon tutkinu syytä miksi niin oon, ja löyttää usseita vastauksii: koulunomistaaja oon antanu vailuuvan informasjuunin oikkeuksista ja tarjouksista, opettaajiitten kompetanssi vaihettellee, faakin paikka tiimaplaanassa (usseen käypi niin ette otethaan kväänin oppitiimat muista faakiista), ja ette oppiijoila oon vähemän motivasjuunii sen tähen ko paikalissamfynnin kielelinen kuurto oon heikko tahi vailuu kokonhansa.18 Jatkokoulu Usseet jatkokoulut annethaan suomen kielen opetusta toisena kielenä tahi vierhaana kielenä. Se tarvithaan oorningit mikkä lisäthään intressii ette usseemat valithaan kväänin tahi suomen kielen koulussa. Nämät oorningit saatethaan olla stipendioorningit, apu oppiijoitten reisuile ja koulutuksele, eli muut tavat mikkä tehhään faakin attraktiiviseksi. Kveeniluusit-oorninki 19 oon ollu myötä lujittamassa mutivasjuunin ja identiteetin tunnetta oppiijoissa. Luusioorninki pittää tulla viraliseksi eesvastaukseksi, samhaan laihiin ko saamelaisten opastajiitten kans. Se pittää käyä laihin valita kväänin tahi suomen kielen koko maassa. Sielä missä ei ole fasta kväänin ja suomen kielen opetustarjous, niin oppiijat saatethaan käyä nettikouluu tahi oppiit kieltä kaukhaisopetuksen kautta. Yksi Finmarkun jatkokouluista pittää saaha suomen ja kväänin kielen resyrsikoulun statuksen. Raavhaittenopetus Raavhaittenopetus oon kovin tärkkee tarjous niile, kukka ei ole aijemin saanheet oppiit ommaa perimäkieltä. Raavhaittenopetus saattaa anttaat vanhiimiile pareman maholisuuen vieä kielen etheenkäsin omile lapsile. Komunaalija uuistusdepartementti oon plaanaperiuudissa 2017-2021 tutkinu maholisuuksii kväänin kielen raavhaittenopetuksen oorningille. Departementti oon vuona 2018 antanu kuurttoo kahtheen kielisentterhiin Finmarkussa; yksi Porsangissa ja yksi Vesisaaressa. Kielisentterit tulhaan olemhaan tärkkeet raavhaittenopetuksessa, kontaktissa sukupolviin kesken ja tieonjakamisessa. 7.4 Strategiat • Työtelä sen eestä ette kaikki oppiijat Finmarkun jatkokouluissa tiiethään ja opithaan enämen kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin ja histuurian ympäri. • Työtelä sen eestä ette yksi Finmarkun jatkokoulu saapi suomen ja kväänin kielen resyrsikoulun statuksen. • Työtelä sen eestä ette Kveeniluusit – Kvenske loser tullee nasjunaaliseksi toimeksi, niin ette jajethaan tiettoo kvääniin ympäri nuoriinkouluissa ja jatkokouluissa. • Turvata kväänin ja suomen faakin paikan peruskouluissa ja jatkokouluissa, ja stimyleerata oppiijoita valittemhaan kväänin tahi suomen kielen. • Työtelä sen eestä ette kvääni-/norjansuomalaiset lapset saahaan maholisuuen oppiit ja eistäät ommaa perimäkieltä, ja ette vanhiimet saahaan oppiit kväänii tahi suomee yhessä ommiin lapsiin kans, ja sillä tavala kuurota lapsiin kieleneistystä lastentarhaassa ja koulussa. • Stimyleerata ette tullee lissää produksjuunii missä kväänin/norjansuomalainen kylttyyri oon teemana Kylttyyrisessä koulusäkissä. Tässä näjemä osaresyltaatin kahenvuotisesta biilateraalisesta vieraskynstiprosjektista “Kven connection” kväänin/norjansuomalaisen minuriteetin ympäri. Prosjekti oon yhtheistyöproduksjuuni Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin*, Vesisaaren kynstiforeeningin ja Taike Arts Promotion Centre Finlandin (Taiteen edistämikeskus) välilä. 8.1 Kväänin/norjansuomalainen litteratuuri Se löyttyy joukon paljon litteratuurii jota saatethaan käskeet kvääniksi, ko niissä käsitelhään teemoi kvääniistä/ norjansuomalaista, tahi ko kirjailiija kirjoittaa kvääniksi. Se saatethaan tehhä eroituksen tradisjunellin litteräärisen toimen (suulinen diktinki, muistelukset, uskonolliset tekstit, laulut) ja uueman litteräärisen toimen välilä (sievälitteratuuri, lukema-/oppikirjat, tekstikokhoonpanot).20 Kirjailiijat Finmarkussa kekkä oon kirjoittanheet litteratuurii kvääniksi oon Alf Nilsen-Børsskog (romaanit, lyrikki), Agnes Eriksen (oppikirjat, lastenkirjat) ja Solgunn Hesjevoll (muistelukset). Kväänin/norjansuomalaissii teemoi käsitelhään assiipruusassa ja sievälitteratuurissa norjan kielelä muun myötä näitten kirjaliijoitten kirjoissa: Ingeborg Arvola, Hans Kristian Eriksen, Idar Kristiansen, Olav Beddari (antoi ulos kans tekstiitä suomeksi), Thor Robertsen ja Henry Pedersen. Se oon kirjoitettu litteratuurii kvääniin/norjansuomalaisten ympäri monissa sjangeriissa, niin ko vanhemissa ja uuemissa reisukuvvauksissa, paikalishistuurialisissa publikasjuuniissa ja tutkimuslitteratuurissa. Olletikki vuoen 1970 jälkhiin kväänin kieli, kylttyyri ja histuuria oon tulheet omiksi tutkimusaloiksi. Tämän resyltaattina oon annettu ulos kirjoi. Kans Suomessa oon annettu ulos paljon litteratuurii kväänin/norjansuomalaisten oloista, sekä sievälitterääristä ja faakilitterääristä. Jokku täheliset tutkiijat, kekkä oon työtelheet kvääniin/ norjansuomalaisten olloin kans, oon muun myötä Kaisa Maliniemi, Venke Olsen, Pia Lane, Irene Andreassen, Einar Niemi ja Teemu Ryymin. Kvääninkielistä litteratuurii ei ole paljon tähän saakka. Tarvithaan toimet jokka inspireerathaan litterääristä originaaliproduksjuunii ja kääntämistointa, niin ko kirjoittamiskyrsit ja kääntämiskyrsit, ja tässä pittää freistata saaha nuoret myötä. Tarvithaan kans kuurto-oorningit publikasjuuniile tahi kirjailiija-opinoile. Kväänin litteratuurii ei räknätä myötä Kylttyyriraatin litteratuurin ostamisoorninkhiin, jos kirja ei ole kaksikielinen (norjakvääni). Pohjaisnorjalainen litteratuuristrategia 2017-2021 (Nordnorsk litteraturstrategi 2017-2021), jonka kolme pohjaisinta fylkinkomuunii oon päättänheet, oon perustannu toimikeinot jokka tulhaan kans jällämhään kvääninkielistä litteratuurii. Joka vuosi piethään jakkaat työstipendiitä ja stimyleerinkirahhoi, niin ette pohjaisnorjalaiset kirjailiijat saahaan promoteerata itteensä nasjunaalisissa ja internasjunaalisissa areenoissa. Se oon puutet ette kvääniin/norjansuomalaisten histuurian ja kylttyyrin oon tyhä pinnalisesti käsitelty leksikuuniissa, nettiresyrsiissä ja histuuriankirjoissa. Tieto kväänin/norjansuomalaisen minuriteetin ympäri vailuu liika paljon ylheisesti samfynnissa. Hääymä stimyleerata ette laitethaan uutta ja aktuellii litteratuurii ja oppimateriaalii näistä faakialoista. 8.2 Biblioteekki ja litteratuurin jakaminen Finmarkun fylkinbiblioteekilla oon nasjunaalinen eesvastaus Finsk bibliotektjenesten eestä, jossa oon suomenkielinen litteratuurikokhoonpano, mitä kaikki Norjan suomenkieliset saahaan pittäät. Finmarkun fylkinbiblioteekki ostaa ja jakkaa kans kvääninkielistä litteratuurii Finmarksbiblioteketin kokhoonpanhoon. Kväänin biblioteekkipalvelu 2015-prosjekti Finmarkun fylkinbiblioteekissa, Tromssan fylkinbiblioteekissa, Raisin bibliote-ekissa ja Universiteetinbiblioteekissa Tromssan universiteettissa – Norjan arktisessa universiteetissa (UiT– Norges arktiske universitet) päätti ette tarvithaan oman palveluksen ette jakkaat kvääninkielistä litteratuurii ja litteratuurii kvääniin/norjansuomalaisten ympäri. Finmarkun fylkinbiblioteekki oon kattonu tämän prosjektin pörhään ja perustannu nettilaian kvenskbibliotektjeneste.no vuona 2017. Universiteetinbiblioteekilla Tromssan universiteetissa – Norjan arktisessa universiteetissa oon eriliikainen eesvastaus kväänin ja suomen kielen eestä, ko Norjan arktinen universiteetti oon ainua korkkeempi koulutusinstitusjuuni jonka faakipurteföljissä oon kvääni ja suomi. Universiteetinbiblioteekilla oon kans eestvastaus Kvensk bibliografi – Kveenibibliografian eestä, mikä oon tärkkee faakilinen resyrsi. Pohjaisnorjalainen litteratuuristrategia 2017-2021 (Nordnorsk litteraturstrategi 2017-2021) sovittellee ette Nordlandin, Tromssan ja Finmarkun biblioteekit jajethaan aktiviisesti pohjaisnorjalaista litteratuuri, mihin kuuluu kans kväänin/norjansuomalainen litteratuuri. Kväänin/norjansuomalainen litteratuuri oon luonolinen osa Finmarkun litteratuurifestivaalin programii, jonka Finmarkun fylkinbiblioteekki arrangeeraa. Usseet komunaalit biblioteekit, niin ko Porsangin biblioteekki, otethaan vaarin kväänin litteratuurista ja kylttyyristä omassa jakamistyössä. Halluuma laittaat yhtheistyössä aktööriitten kans omat jakamisprogramit kväänin/ norjansuomalaista litteratuurii varten, ja ottaat pithoon usseemppii areenoita. 8.3 Kynsti, musikki, teatteri ja filmi Kynsti, musikki, teatteri ja filmi oon eriliikaisen täheliset ette tehhään näkkyyväksi ja nostethaan tietämystä kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin ja samfynnielämän ympäri. Usseemat aktöörit, sekä profesjunellit ja amatöörit, työtelhään kväänin/norjansuomalaisen kynstiproduksjuunin kans. Nykyiset kuurto-oorningit oon pietty, ja viimi vuosina oon kans saatettu söökätä prosjektirahhaa Komunaalija uuistusdepartementilta. Prosjektiita, joihon kuuluu kväänin kynstija kylttyyrihaamui, oon viety läpi muun myötä Kainun institutissa, Varenkin museumissa, Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin osassa ja Finmarkun Scenessä. Yksi eksemppeli tällaisesta prosjektista oon Sonja Siltalan näyttelysja kirjaprosjekti Tunturin ja meren kansa – Fjellets og havets folk (2007). Muut eksemppelit oon Kainun institutin prosjekti Uuet laulut/Odda lavlagat/Nye sanger (2009-2012) ja Kuka mie ole? Hvem er jeg? (2012-2013), Scene Finmarkun musikkiprosjekti Finnmarksoratoriet – Der dagen er nattens bror (2004, 2017), Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin vierasvaihettamisprosjekti Kven Connection (2016-18) yhtheistyössä Vadsø kunstforeningin ja rovaniemiläisen Taiken kans. Hammerfestilainen Kåre Kivijärvi oli kuvajournalistikin ja fotokynstin piuneeri kuka tunsi omat juuret eriliikaisen hyvin. Hän oli tivhiisti kontaktissa Suomen kynstnarimiljöitten kans. Filmin mailmassa Anstein Mikkelsenin usseet filmit kuvathaan kvääniin olloi, niin ko Kađonu loru (2005), Det tause folkets stille død? (2006), Jakten på Soria Moria (2007), Äitin sanat – Mors ord (2009) ja Under en annen himmel (2014). Sirkka Seljevold teki 2007 dokumentaarifilmin The language of my heart – Sydämen kieli, joka muistelee Tromssan universiteetin Norjan arktisen universiteetin ensimäisen kväänikyrsin studenttiin ympäri. Finn McAlindenin filmissä The secret language (2015) puhutelhaan usseita kväänii heän suhtheesta kväänin kielheen. McAlinden ottaa kans ylös kielen nykyisen tilan. Tarvithaan toimet jokka inspireerathaan ja nostethaan framile uuet kväänin/norjansuomalaiset kynstiprosjektit ja kylttyyrihaamut, ja joita saatethaan jakkaat lapsiin ja nuoriin kans, esimerkiksi Kylttyyrisen koulusäkin kautta. Se oon kans tärkkee auttaat ette isot maanosaninstitusjuunit, niinko Hålogaland Teater ja Festspillene i NordNorge, huomathaan enämpi kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin. Tämä tapattuu parhaiten yhtheispelissä usseemppiin aktööriitten kesken, jokka yhessä tehhään sen ette tullee isompi fookus kväänin kielen ja kväänin/ norjansuomalaisen kynstin ja kylttyyrin pääle. Fylkinkomuuni saattaa regiunaalisenna eistysaktöörinnä muun myötä stimyleerata siihen ette lisäthään tietoproduksjuunii ja isonethaan nettiverkon. Tämä saattaa paranttaat pääsyn kväänin/norjansuomalaishiin kynstiproduksjuunhiin ja kans produksjuuniin kvaliteetin. Tääpänä vailuthaan kovin tällaiset produksjuunit. Jos tämä osa kylttyyriperimästä saa lissää huomaamista, lissää produksjuunii ja pareman kvaliteetin, niin toivet oon ette regiuunin isot kynsti-institusjuunit ja festivaalit otethaan sen myötä programhiin. 8.4 Lapset ja nuoret Lapset ja nuoret oon eriliikaisen tähelinen moolijoukko kaikessa työssä kvääniin/norjansuomalaisten assiitten kans. Jos uuet sukupolvet ei saa kielelistä ja kylttyyristä kompetanssii, ei kylttyyri elä tulleevaisuuessa. Minuriteettilapset hääythään saaha oppiit omasta kylttyyristä ja kielestä, ja ottaat osan hyvhiin kylttyyrielämykshiin, joitten pohja oon oma identiteetti ja oma tavusta. Luusioorninki nuoriin kans ja heiän eestä saattaa näyttäät heile hyvät rollimodellit ja lujittaat heän identiteettii. Luusioorninki pittää tulla fasta oorninki, ja saaha staatilisen finansieeringin, samhaan laihiin ko oon saamelaisten opastajiitten kans. Se pittää kans täkätä koko maan. Kylttyyrinen koulusäkki oon toinen oorninki joka saattaa lisätä tiettoo lasten ja nuorten kesken kvääniin/norjansuomalaisten kylttyyrin ympäri. Se oon tähelistä ette lapset ja nuoret saahaan tietämystä ja ymmärystä muista minuriteettijoukoista ja heän kylttyyristä, sekä nasjunaalisesti ja internasjunaalisesti, esimerkiksi kylttyyriyhtheistyön ja vaihettamis-/ vierailuoorningiitten kautta. Se ette lujitethaan yhtheistyön meänkieli-miljöön kans saattaa olla yksi semmoinen toimi. Kaikki lapset ja nuoret, kylttyyrisestä tavustasta perustamatta, piethään oppiit kvääniistä/ norjansuomalaisista ja heän kylttyyristä lastentarhaassa ja koulussa. Se oon iso tarvet kvääninkieliselle lasten ja nuorten litteratuurile. Kans tässä saatethaan satsata ette käänethään litteratuurii muista kielistä. Kielenoppimisessa oon tähelistä ette lapset ja nuoret saatethaan lukkeet monenlaissii tekstiitä, jokka passathaan heän tasale. 8.5 Strategiat • Eistäät kväänin biblioteekkipalvelusta • Työtelä sen etheen ette kväänin litteratuuri näkkyy, ja ette sitä jajethaan kansanbiblioteekiissa. • Perustaat kuurto-oorningit ette käänttäät ulkomaalaista litteratuurii, jossa muistelhaan kvääniistä/norjansuomalaisista ja kvääniin/ norjansuomalaisten oloista. • Tehhä helpomaksi luoa uutta ja olla kreatiivinen kväänin/norjansuomalaisen kynstin ja kylttyyrin suhtheen. • Kuurota prosjektiita kvääni-/norjansuomalaissii lapsii ja nuorii varten. • Stimyleerata ette perustethaan kuurto-oornigit kvääninkielistä litteratuurii, kynstii, filmii, musikkii, tanssaamista ja teatterii varten. Eteläsatamassa Vuoreassa olthiin paljon assuujiita keilä oli suomalainen tavusta. Yksi eksemppeli tästä oon Ronthintalo jonka fiskari Thomas Jacobsen pykkäs vuosina 1865-66. Hiljemin talon omisti kuusamolainen Johan Henrik Ronthi, kenen jälkhiin talo oon saanu nimen. Talo oli suuriin laikkotalo Eteläsatamassa, ja enimästi assuujiila oli suomalainen alkupörä. Ronthintalo päässee nyt myötä prusjekthiin missä jajethaan tiettoo vanhoin pytingiitten restaureeringista ja sikringistä. Prusjektii ohjaa Vardø Restored yhessä Vardø og Vardøhus museumsforeningin kans mikä kuuluu Varenkin museumhiin. Kalttii: Vardø Restored. 9.1 Kylttyyrimuistot Kväänin/norjansuomalaisten kylttyyrimuistot kuuluthaan jo Finmarkun fylkinkomuunin työhön kylttyyrimuistoin ja kylttyyriperinön kans. Tääpänä oon tyhä 6 kväänin kylttyyrimuistoo rauhoitettu Norjassa, ja 5 niistä oon Finmarkussa. Rahoitetut rustingit oon Bietilægården, Tuomainengården, Kumpulagården, Vesisaaren vanhaa rukkoushuonet, eli «Det gamle bedehuset», ja Holmengrån lohikylä Etelä-Varenkissa. Lisäksi työtelhään ette saatethaan laittaat ylinäkymän ja registreerata muita kväänin/norjansuomalaissii kylttyyrimuistoi, ja jakkaat tiettoo näitten ympäri komuuniile plaana-assiissa. Se oon synti ette kylttyyrimuistolaki ei jällää kvääniin/ norjansuomalaisten kylttyyrimuistoi. Laki suojelee automaatisesti kylttyyrimuistot jokka oon vanhemat ko vuoelta 1537, ja saamelaisten kylttyyrimuistot jokka oon vanhemat ko vuoelta 1917. Sen tähen oon tähelistä ottaat vaarin kväänin/norjansuomalaisista kylttyyrimuistoista uussiin rauhoittamispäätöksiin kautta. Halluuma kans työtelä sen etheen ette kylttyyrimuistolain rauhoituksen raja vuoelta 1917 jällää kans kvääniin /norjansuomalaisten kylttyyrimuistoi. Vuosina 2017-2018 oon fylkinkomuuni myötä Riikinantikvaarin työssä rauhoitusstrategian kans, ja kans heän prosjektissa nasjunaalisten minuriteettiin kylttyyrimuistoi varten. Riikinantikvaari tekkee ylinäkymän kväänin/norjansuomalaisista kylttyyrimuistoista ja tähelisistä kylttyyrimuistotyypiistä. Tämä ylinäkymä luo sitte pohjan rauhoitusehotukselle valittui kylttyyrimuistoi varten.21 Siihen otethaan myötä kylttyyrimuistot sekä Finmarkussa ja Tromssassa, ja se oon tärkkee ette saahaan myötä kylttyrimuistoi usseista paikoista. Riikinantikvaari tekkee työtä yhessä kvääniin/ norjansuomalaisten yhistyksiin ja fylkinkomuuniin kans, ja oon ollu useeman kerran tutkimusreisula Finmarkussa ja Tromssassa fylkinkomuuniin kans. Prosjekti kartoittaa nykyiset kylttyyrimuistotyypit, niin ko maanpruukija rakenusmiljööt, tervahauat, turvetalat ja kulkematiet. Se oon ollu aikomus laajenttaat kylttyyrimuistosanan, niin ette se täkkää kans objektit joita emmä ole alkupöräisesti hunteeranheet ette net kuuluttais kväänin/norjansuomalaisten kylttyyrimuisthoin. Tässä yhtheyessä saatama mainita Alattion rahtuindustrin ja Kaivuonon kruuvan kylttyyrimuistot. Paikannimet oon kans immateriaalinen kylttyyriperintö jonka oon tärkkee tehhä näkkyyväksi. Tässä kolmikielinen tiesjiltti Vesisaaren komuunissa. Kvääninkieliset paikannimet koristethaan Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin ulkopuolta. 9.2 Museumit ja arkiivit Museumit ja arkiivit oon iso resyrsi ko jajethaan ja lisäthään tietämystä kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin ja histuurian ympäri. Vesisaaren museumila – Ruija kväänimuseumila, joka oon Varenkin musemin yksi osa, oon erityinen eesvastaus kvääniistä/norjansuomalaisista Finmarkussa, ja se tekkee tutkimusyhtheistyötä laakissa Tromssan universiteetin – Norjan arktisen universiteetin kans. Muut fylkin museumit jokka työtelhään kväänin/ norjansuomalaisen histuurian kans, oon Alattion museumi ja RiddoDuottarMuseat – Porsangin museumi. Tromssan museumi – Universiteetin museumi (Tromsø museum – Universitetsmuseet) oon se, jolla oon kokhoonpanot joissa oon tavaroita, kuvvii ja tutkimusarkiivi. Museumi oon tähelinen resyrsi kväänin/norjansuomalaiselle kylttyyrille koko Pohjais-Norjassa. Finmarkun fylkinbiblioteekilla oon eesvastaus ette koordineerata privaattiarkiiviitten verkkoo Finmarkussa. Privaattiarkiiviitten kokhoonpanot oon fylkinbiblioteekissa, museumissa, Interkommunalt arkiv Finnmark (IKAF) ja Staatinarkiivissa Tromssassa. Nettiverkossa oon prosjektiita missä kovothaan materiaalii, niin ko vaikka prosjektissa Vi er også her! Synliggjøring av glemte grupper. Finmarkun fylkinbiblioteekissa ja Finmarkun museumissa oon kuvakokhoonpanot ja arkiivit missä oon kväänin/ norjansuomalainen sisälys. Tähän laihiin meilä oon materiaalii mistä plokata privaatiitten kvääniin/norjansuomalaisten samfynniaktööriitten jälkhiin, ja saatama tehhä nämät näkkyyviksi ja jakkaat niistä tiettoo. DigitaltMuseum oon kuvamateriaaliitten yhtheinen jakamisfooruumi, ja arkiiviportaali Asta oon privaattiarkiivin jakamisfoorumi. 9.3 Ei-materiaalinen kylttyyriperintö 17. januaarikuuta vuona 2007 Norja ratifiseeras UNESCOn konvensjuunin Konvensjuuni 17. oktooperikuuta vuona 2003 ei-materiaalisen kylttyyriperimän suojelusta. Konvensjuuni oon tärkkee, ko sen kans lujitethaan tietämystä ja suojeluu alkupöräiskanssoin ja nasjunaalisten minuriteettiin kylttyyriperinöstä. Norjassa Kylttyyridepartementilla oon eesvastaus siitä ette konvensjuunin panhaan alule. Norjan UNESCO-kommisjuuni selittää mitä ei-materiaalinen kylttyyriperimä meinaa: Kieli, performance-kynsti, sosiaaliset tavat ja skikat, tradisjunellin käsityön taijot, rituaalit, tieto ja taijot jokka kuuluthaan luonthoon oon eksemppelit ei-materiaalisesta kylttyyriperinöstä. Monile kansanjoukoile se oon juuri ei-materiaalinen perimä joka oon identiteetin kalttii, jolla oon histuurialinen pohja. Filosofian, arvot ja ajattelutavat viehään etheenkäsin suulisesti, kielen ja muitten ei-materiaalisten kommunikasjuunitappoin kautta. Tämän pohjan pääle oon samfynnin rakenettu.22 Finmarkussa kvääniin/norjansuomalaisten eimateriaalinen kylttyyriperintö näkkyy tradisjunellisissa käsityötaijoissa niin ko venheen pykkäämisessä, kutomamönsteriissä, pukkuin neulomisessa, hirsipykkäämisessä, rauttiintyössä ja snikkarintyössä, ja kans lauluja musikkitradisjuunissa, ruokatradisjuunissa, saunatradisjuuniissa ja paikannimissä. Kieli oon tähelinen työkalu ko jajethaan ei-materiaalista kylttyyriperinttöö. Lisäksi kieli oon tärkkee ko viehään ei-materiaalisen kylttyyriperinön etheenkäsin tulleevalle sukupolvele. Suuliset muistelukset, eeventyyrit ja sanaparret kuuluthaan ei-materiaalisheen kylttyyriperinthöön. Museumin silmissä ei-materiaaliset kylttyyrimuistot oon sama täheliset ko fyysiset kokhoonpanot. Se oon tärkkee lujittaat kvääniin/norjansuomalaisten kylttyyriperinttöö, niin ette sen säilyttämisen ja käytön ehot oon hyvät kans tulleevaisuuessa. Tääpänä tehhään faakilista työtä tämän kans, muun myötä prosjektissa Kvääniin/norjansuomalaisten ei-materiaalinen kylttyyriperintö Varenkissa (Kvensk/norskfinsk immateriell kulturarv i Varanger) jonka Varenkin museumin Vesisaaren museumi – Ruijan kväänimuseumi viepi läpi yhtheistyössä Norjan teknilis-luonontietheelisen universiteetin (Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet NTNU) ja Ruijan Kveeniliiton – Norske kveners forbund kans,23 ja prosjektissa Intangibilization, Materializations and Mobilities of Kven Heritage: Contemporary Articulations in Fields of Family, Museums, and Culture Industry, joka oon yhtheistyö Tromssan universiteetin – Norjan arktisen universiteetin, Varenkin museumin Vesisaaren museumin – Ruijan kväänimuseumin ja Nicolaysen Filmin kans.24 9.4 Paikannimet Paikannimet näytethään meile tien, niin ette saatama orienteerata mailmassa. Net oon kans kieleliset kylttyyrimuistot. Paikannimilä oon oikkeus samhaan suojelhuun ko vanhoila rakenuksila ja tingoila. Dokumenteeratut paikannimet oon ei-materiaalinen kylttyyrimuisto ja nasjunaalinen rikkhaus, jota pittää suojela ja vieä etheenkäsin. Kvääninkieliset paikannimet muistelhaan asettumisesta, elämäkeinosta ja kylttyrisestä yhtheenkuulumisesta meän maanoshaan läpi monet saat vuoet. Viraliset ja privaatit monenkieliset sjiltit oon selvä merkki yhen alan monenkielisyyestä ja kylttyyrisestä monipuolisuuesta.25 Tääpänä löyämä kväänin paikannimmii usseissa komuunissa Finmarkussa ja Pohjais-Tromssassa. Finmarkussa Alattion, Porsangin, Tenon, Etelä-Varenkin, Vesisaaren ja Vuorean komuuniissa oon viljasti kväänin paikannimmii. Monet näistä kväänin paikannimistä oon tyhä kväänin tahi suomen kielen puhhuujiitten piossa, ko taas toiset nimet oon laajemin tunnetut, niin ko Vesisaari (Vadsø), Pyssyjoki (Børselv), Pykeijä (Bugøynes) ja Kirkkoniemi (Kirkenes).26 Paikannimilain – Lov om stadnamn – mooli oon säilyttäät paikannimet kylttyyrimuistoina ja anttaat yhtheiset reekelit siitä kunka paikannimet kirjoitethaan viralisesti. Kylttyyridepartementti valittee paikannimikonsulentit norjankielissii ja kvääninkielissii paikannimmii varten. Norjankielinen ja kvääninkielinen paikannimipalvelus oon Kieliraatin alla. Paikannimipalvelus – Kvensk stedsnavntjeneste redigeeraa ja ylösdateeraa Kväänin paikannimidaattabaasin (www.kvenskestedsnavn.no), joka oon osa Kieliraatin paikannimipalveluksesta. Paikannimilaissa §1 kolmanessa osassa seissoo: “Lova gjeld når organ for stat, fylkeskommune og kommune skal fastsetje stadnamn eller skrivemåten av dei, eller bruke dei i tenesta.” Erityisesti se ette paikannimilaki jällää sillon ko viraliset orgaanit piethään paikannimmii, oon tyhä vähän tunnettu. Tämä jällää esimerkiksi ko laitethaan informasjuunikarttoi, tahi merkathaan polkkui sjilttiilä. Kieliminuriteetin jäseniilä saattaa olla eri meiningit nimmiin antamisesta ja kunka paikannimet kirjoitethaan, mutta paikannimilain fookus oon siinä, ette kunka nimet sanothaan paikan päälä. Kväänin paikannimet tarvithaan eriliikaisen suojelun. Minuriteettikielen osina net oon painostuksen alla. Kväänin paikannimilä oon suojelu paikannimilain jälkhiin, mutta tyhä harvat nimet oon tulheet myötä kartthoin, ja vielä harvemat tiesjiltthiin.27 Finmarkun fylkinkomuuni meinaa ette se oon tähelistä suojela paikannimet samhaan laihiin ko kylttyyrimuistot, niin ette net säilythään ja tehhään näkkyyviksi. 9.5 Strategiat • Kuurota jakamistoimii kväänin/norjansuomalaista kylttyrii, histuuriaa ja samfunnielämää varten, eriliikaisesti lapsii ja nuorii kohthaan. • Jatkata työn, missä registreerathaan kväänin/ norjansuomalaiset kylttyyrimuistot. • Työtelä sen etheen ette kylttyyrimuistolain rauhoitusraja vuoelta 1917 jällää kans kväänin/norjansuomalaissii kylttyyrimuistoi. • Lujittaat ja konkretiseerata kylttyyrimuistosuojelun kväänin/norjansuomalaissii kylttyyrimuistoi varten. • Olla toimiija siinä ette kväänikylttyyri museumiissa saa hyvät eelytykset. • Turvata ette meilä oon hyvät arkiivit privaatiitten kvääniin/norjansuomalaisten samfynninaktööriitten jälkhiin, ja kans ette nämät tehhään näkkyyviksi ja tunnetuiksi. Susiaalinen meedia saattaa olla helppo ja effektiivinen tapa tehhä kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin ja samfynnielämän näkkyyväksi. Tässä markkeerathaan Kväänikansan päivää Sentraaliadministrasjuunissa Finmarkun fylkinkomuunissa vuona 2018. Rahtuhytät Peskassa. Hytät oon siiretty, alkupöräisesti net seisothiin rahturotkon likelä ja niissä työtelthiin ja kans asuthiin. Teemana fotograaffi Jaakko Heikkilän monissa kuvissa oon minuriteetti ja kylttyyrinen identiteetti. Tässä hän muistelee yhen prusjektin ympäri missä hän oon pitäny meänkieltä omassa työssä. Vuona 2017 Heikkilälle annethiin Barentsin kylttyyristipendin hänen rajanylittäävästä kynstija kylttyyrityöstä. Kvääniviikola 2016 tehhään oppiijat sjilttiitä joissa oon kvääninkieliset paikannimet. Tässä klassi 5C Vesisaaren lastenkoulusta. Tieätkö mitä nämät kvääninkieliset paikannimet oon norjaksi? Alattionrahtu Peskassa. Trond Strifeldt näyttää kunka rahtui katkaisthaan. 10.1 Internasjunaalinen yhtheistyö Finmarkun fylkinkomuunin selvä mooli oon tehhä yhtheistyön kanssoin välilä maholiseksi. Tähelisimät toimikeinot tässä tappauksessa oon Barentsin yhtheistyö ja Pohjaiskalotin yhtheistyö. EU-programit, missä koulut tehhään yhtheistyötä, tahi oppiijat kylästelhään muitten minuriteettijoukkoin tykönä Euroopassa, saatethaan olla hyvä tapa lujittaat identiteettii ja yhtheenkuulumista. Prosjektit, missä tehhään yhtheistyötä sekä jajethaan kokemuksii ja tiettoo muitten minurieettijoukkoin kans Pohjalan ulkopuolela, saatethaan lujittaat ja tehhä kväänin kielen ja kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrin näkkyyväksi. Norrbottenin läänilä oon usseita valvomiskomuuniita meänkieltä varten. Se saattaa olla eriliikaisen kannattaava tehhä yhtheistyötä Tornionlakson komuuniitten ja miljöitten kans, missä työtelhään systemaattisesti ette lujittaat meänkielen paikkaa kylttyyrija samfynnielämässä. Finmarkun fylkinkomuuni teki vuona 2017 yhtheistyösopimuksen Lapplandin regiunaaliraatin kans Suomessa.29 Sopimuksheen kuuluu muun myötä turismi, elämänkeino ja kylttyyri, ja tämän alle vielä litteratuurija biblioteekkiyhtheistyö. Usseitten toimiin päämoolijoukko oon lapset ja nuoret. 10.2 Kvääniin/norjansuomalaisten assiit meediassa Kvääniin/norjansuomalaisten assiit oon tyhä vähän näkkyyvät meediassa. Raadiossa, TVssä ja muissa meedioissa kuuluu harvoin kväänin ja suomen kieltä. NRK P2ssa oli usseitten vuossiin aijan 12 minuutin suomenlähätys kerran viikossa, eli Finsksendinga, joka täkkäs Pohjais-Norjan. Nyt oon sen sijhaan tullu nettilaita www.nrk.no/kvensk/. Riikinmeedioissa oon tyhä vähän uutismateriaalii missä otethaan ylös kvääniin/norjansuomalaisten histuurian ja samfynnielämän. Yksi syy siihen saattaa olla journalistiin tietotasa ja redaksjuunin prioriteeringit. Ruijan Kaiku-aviisin perustethiin vuona 1995 ja se tullee ulos joka viies viikko. Sen mooli oon olla ittenäinen uutisaviisi kvääniile, norjansuomalaisile ja suomalaisile Norjassa. Ruijan Kaiku saapi kuurttoo staatin budsjetin kautta. Finmarkun fylkinkomuunilla oon oma nettilaita kväänin/ norjansuomalaissii assiita varten; https://www.ffk.no/kultur/kvensk-norskfinsk/. Fylkinkomuuni saattaa tehhä kvääniin/norjansuomalaisten olot näkkyyvämmäksi meediaja tietotyön avula omissa pulitikkialoissa. 10.3 Kylttyyrielämänkeino ja turismi Kylttyyrielämäkeino ja turismi, jonka pohjana oon monikielinen Finmarkku ja kväänin/norjansuomalainen kylttyyri ja histuuria, oon jotaki missä oon iso potensiaali. Saamelainen turismi ja kylttyyrielämänkeino oon ollu eistyksessä pitemän aijan, mutta kväänin/ norjansuomalainen kylttyyri ja histuuria oon enämenki ollu ylheisesti piossa markkinaviemisessä. Tyhä harvat kväänin/norjansuomalaisprofiiliset aktöörit oon vienheet konseptii etheenkäsin ja tarjonheet elämyksii missä pohjana oon kväänin/norjansuomalainen kylttyyri ja histuuria. Yksi hyvä ja läpityötelty konsepti oon Elsa Haldorsenin Bugøynes Opplevelser Etelä-Varenkin komuunissa. Firma oon monen vuoen aijan pitäny norjansuomalaisen kylttyyrin ja histuurian kauppamielessä, ja satsanu tämän pääle. Muita eksemppeliitä oon Alattion rahun histuurian jakaminen ja Kventunet Porsangissa. Finmarkun museumit oon tärkkeet turistimoolit. Tavalisesti museumiissa oon käyny joukon paljon vierhaita, kans suomalaissii turistiita. Suomenkielinen opastus ja profileerausmateriaali suomeksi, ja hiljemin kans kvääniksi, oon osa tarjouksesta. Museumit annethaan kans ulos monikielissii publikasjuuniita kväänin/norjansuomalaisten teemoin ympäri. Se oon tarvet ette tullee lissää yhtheistyötä niitten viralisten ja privaatiitten aktööriitten kesken, jokka työtelhään turismineistyksen kans ja jajethaan tiettoo kväänin/norjansuomalaisen histuurian ja samfynnielämän ympäri. Tässä fylkinkomuuni saattaa ottaat eesvastauksen eistysaktöörinnä ja koordineerata työtä ja työtelä sen etheen ette turismieistyksen ja kylttyyrielämänkeinon kväänin/norjansuomalaiset aktöörit opastuthaan toinen toishiin. Matkaelämän ja pohjaisten opinttoin institutti Tromssan universiteetissa (kampus Alattio) oon luonolinen faakilinen yhtheistyöpartneri turismieistyksen työn kans. 10.4 Strategiat • Työtelä internasjunaalisen yhtheistyön etheen, muun myötä yhtheistyö kanssoin kesken. • Työtelä kväänin/norjansuomalaisen kylttyyrielämäkeinon ja turismin etheen • Innostaat ette kväänin kielen otethaan pithoon meediassa, kielisentteriissä ja muissa kohattelupaikoissa. • Markkeerata Kvääninkansan päivää ja muita tärkkeitä tapattummii Finmarkun fylkinkomuunissa, ja tähän laihiin tehhä kväänit/norjan-suomalaiset näkkyyvämmiksi.