Arnaq B. Johansen 1.p				Allaaserinninneq 27. Nov. 2005

Asasara – tassa piga ?

Hans Lyngep atuakkiaani ”Ersinngitsup piumasaa”-neersoq kap. 14 aallaavigalugu oqaaseqatigiit isumaqartitakka isummersorfigissuakka. Naggataagullu asanninnerup kinguneranik kiserliulersarneq nassuiaateqarfigalugu.

”Ullorissap anguteqaterpassuani assigalugit arnap qianera periusissaarutigisarpaa qanorlu iliussalluni nalulluinnalersarlugu, apersutuaraangamiuk angerlarserluni oqaraangat paasisinnaanalugu isumallersaatigiinnartarpaa oqarfigipiloortarlugulu angerlarseqiguni angerlaqqullugu”. Isumaqarpunga Ulloriap qanoq iliornissani nalugaa, taamaattumik inuppalaan-ngitsumik asannippalaanngitsumillu qisuariartartoq, - inuttut nammineq misigissutsini tunulliullugit arnamullu tassunga inuttut matoqqalluni, naak ”asaqatigiikkaluarlutik”. Imaassorinarpoq Ulloriap peroriartornera: Ulloriaq peroriartorsimasoq misigissutsit tungaasigut apersorneqarneq ajorluni, qanoq misigissutsini annisissanerlugit nassuiaassiffigineqarnikuunani aammalu qanoq inunnut qanilaassusermik takutitsinissaminik ilitsersuunneqarnikuunani.
 ”Asasaminut taartitut asannippalunnerusumik pineqalernissaq, pilussinnartillugu”Arnannguup  kissaatigingaluarpaa siullermik asasamisut annaasimasamisut Ulloriaq asannittuussasoq, kisiannili Ulloriap inuttut pissusaa allaanerujussuunera pissutigalugu kissaatini pisinnaanngilaa; Ulloriarmi nipaattuuvoq, matoqqasoq oqapiloortartorlu. Taamaammallu Arnannguup Ulloriaq qunugisarpaa imminut asanninninngitsutut peqqarniitsutut inussiarniitsutullu pissuseqarmat (”Nipangiinnartarporlu qunugami asanninneqanngitsumut…”)
”Kalaalermi arnaq angutip pigaa piumasaminillu iliorfigisinnaallugu” Taamani pissutsit taamaap-put; angutit naalagaapput, piniartuugamik ilaminnut  pissaqartitsiniartuullutik, arnalli angerlarsimaannartuupput meeqqiortuullutik nerisassiortuullutillu. Kisianni taamani eqqarsartari-aatsit naligiissitaanerlu allanngornikorujussuupput ullutsinnut saneqqiullugu; ullutsinni angut arnarlu akisussaaffeqaqatigiipput, angutip arnaq piumallerlunilu naalakkersinnaanngilaa aamma arnap angut perusulerlunilu qanoq iliornissaanik naalakkersinnaanngilaa, ullumikkummi taamaalioraluarutta kukkusutut misinnassooq. Angerlarsimaffiit ilaanni arnaq pilersuisuuvoq angut angerlarsimaannartuulluni, taamaakkaluartoq nalunngilaat namminneq tamarmik akisussaassuteqaqatigiillutik sutigut tamatigut: asaqatigiinnikkut, najugaqatigiinnikkut, akileeqati-giittarnikkut il.il.
 Ullutsinni naligiissitaaneq ima atulersimatigaaq allaat arnat suliffinni arlalinni pisortatut atorfeqarsinnaatitaallutik; assersuutigiinnartigu Nunatta Atuagaateqarfiani arnamik pisortaqarput (Elisa Jeremiassen), Meeqqat Atuarfii sinerissamiittut arlallit arnanik pisortaqarput (Sara J. Brandt allallu), Saana arnamik pisortaqarpoq, Inatsisartut allattaat (Ellen Kolby Chemnitz) arnani siuller-saalluni Inatsisartut allattaattut atorfilik, socialeqarfiit arnanik pisortaqartiterput allallu suli taak-kartorneqarsimmaasut.
 ”Takusap tamatuma Ulloriaq assut annilaalersippaa, kiinaa paasinnikkusunnermik amiilaarner-mik ilalimmik isikkoqalersillugu, massa ima sivisutigisumik qanoq pineri tamaasa soqutiginngitsuu-saarsimagaluarai” Isumaqarpunga Ulloriap misigissutsimi anninnissaanut ”ersillunilusooq” ittoq allaqqavormi ”qanoq pineri tamaasa soqutiginngitsuusaarsimagaluarai”. Arnannguup makinnissaa utaqqigaluarlugu alakkaramiuk ilumigut qamuuna tupappoq Arnannguaq takugamiuk. Tassuuna er-serpoq Ulloriap Arnannguaq asangaa takutinnerli ajorlugu, oqaloqatigiinneq ajoramik – asuli Ullo-riap Arnannguaq piumasaminik iliorfigiinnartarmagu. Ulloriap Arnannguaq asaneranut ersersiisunut ilaavoq oqaaseqatieeq:”Arnarmi soqutiginngikkaluarlugu illup pisataasa pingaarnersaattut sungiusimasap ulloq ataaseq makinngitsoornera pisimasuummat asseqassagaluartoq seqineq ulloq ataaseq nuinngitsuussagaluarpat”.
 ”Illup pisataasa pingaarnersaattut” isumaqarpoq illup pisataasa pingaarnersaat tassa erliginerpaa-saq asanerpaasaq iluatiginerpaasarlu. ”asseqassagaluartoq seqineq ulloq ataaseq nuinngitsuussa-galuarpat”assilialersuutaavoq; seqineq seqiniusaajuvoq qaamasoq isumaqartoq ilukkut pisuujussu-seq aammalu iluartuussuseq.
 ”Siullermik qanoq pisimasunik naammattumik paasisaqarusuppoq” Isumaqartippara illup iluani imminnut oqaloqatigiinneq ajortut ullumiummat susoqarsimanersoq, qanoq pisoqarsimanersoq qanorlu eqqarsaateqarnerminnik, taamaattumik oqaloqatigiinnissaq taamaattumik pisariaqartikkaat. Pisuussutaanerpa Ulloriap inutttut matoqqanera imaluunniit Arnannguup qunulluni nipangiinnar-tarnera? Namminneq tamarmik  pisuussuteqarput, asaqatigiittummi inuuniarunik oqaloqatigiittartus-saapput imminnut akerlilertartussaapput allallu asaqatigiinerup iluani pisartut atortussaangaluarpaat. ”Aputimineq saniminut ilivaa qipialu aaguut amiinitqiviulisamit sanaasoq iluarsillugu, timaa ta-maat qipittorluaqqissaarlugu, pikkoornerujussuani annilaarutigalugu” soorlu allareeringa, Ulloriap Arnannguaq qanoq asatigalugu qanorlu iluaqutigitigalugu iliornermigut takutippaa. Naak oqapiloor-taraluarluni Arnannguaq misigissuseqarfiginngitsutut iliorfigisaraluarlugu asuli pisussaannartut isigisimagaluarlugu imminut tupatsillunilusooq ippoq Arnannguamut asannitsiginini pisariaqartitsi-tigininilu paasileramigit.
 Ulloriap oqaloqatigiittarsimannginnertik peqqissimissutigaa, asasaminullu ittoortutut misigineranut pisuutippakka oqaaseqatigiit uku atorneqartut:”Naalliunneq nipaatsoq paasilluanngisani eqqarsaa-tigiuarpaa. Aatsaallu najuleramiulli ilisimarusuummeraluarlugu aapparmi qamuuna naalliuutigi-saa” aammalu ”Sanimini qisuasarluni sinittup uluai qullinit masaqisut allartissanerlugit?”.
 Ulloriap inuiaqatimi imminut isiginnittarnerat namminiussuserminiit salliutippai, taassumunngalu isumaqartippara Ulloriap kinaassutsini tunullugu imminut nalulertoq inuiaqatimi nunaqqatimi isu-maat eqqarsaataallu salliutinnerusuaramigit; iliuutsini anguterpalunnersut imaluunniit arnarpalun-nersut.
 ”Ullunilu kingulerni kingumut toqu isumaliorsuaatigisalerpaa inuunerlu isumasiortaraluarlugu aallartiffissaqarnanilu naaffissaqanngitsumik.” Ulloriap toqu kingornatigut eqqarsaatigisarsimavaa. Kisiannili aamma isumaqarpunga eqqarsaatigingaa Arnannguaq toquppat inuuneq qanoq ingerlaq-qissanersoq. Inuuneq pisarnermisut ingerlaqqissua? Ulloriap kiserliortalernissani qularnaareerpaa Arnannguarni nikallornaveeqqutigisarsimagamiuk kiserliornaveeqqutigisarlugulu.

Inuit ilarpassuisa aapparisimasamik imaluunniit qanigisamik peerutereernerisa kingorna tupinnan-ngitsumik aliasuutigerujuttarpaat. Amerlanerit akueriinnartarpaat naak peerussimasoq uummam-minniitikkaluarlugu, ilaasali qaaginngitsoortarpaat napparsimalissutigisarlugu akuttungaluartumilli ilaasa toqqutigiinnartarpaat aliasunnertik; assersuutigeriarlara aviisikkoornikoq ukioq kingulleq Thailandimi Tsunameqarnerata kingorna anaanaasup panni annaavaa. Pania Qallunaat Nunaanni ilisaavoq. Taamanili anaanaq taanna kiserliornermik napparsimalerpoq inuttut qaangersinnaanngi-saminik. Ukiup affaa sininnilaarlugu qaangiuttoq anaanaasoq napparsimalluni toquvoq. – Uuma pisimasup  takutippaa nassuiarlugulu peerussimasup qimagaasullu qanoq imminnut qanissimatigi-nerat.
 Assersuutitut aappaattut tigusinnaavara ukiut arlallit matuma siorna arnap utoqqasaap ernini imminormat annaavaa. Uinilu pisimasoq aliasuutigeqaat. Ukiut arlaqanngitsut qaangiummata uia aamma imminorpoq arnap taassuma assut aliasuutigisaanik. Arnap taassuma kiserngorunnini aliasuutigalugu oqarsimavoq ima:”sooruna ilamma qanigisama taama piinnaraannga?! Kiisa uanga nukissaaruppunga.” kiserngorunnermi kingorna assut aliasuttarsimavoq, kisiannili oqaloqateqar-tarnermigut akueriartuaarsimallugu naggataagullu akueriinnarsimallugu. Una arnaq utoqqasaaq eqqartugara massakkut ajorani inuuvoq pisimasut erloqinagaarsimaqisut artornangaarsimaqisullu aqqusaareerlugit.
 Uku assersuutit marluk tamarmik nassiuarpaat inuit qanoq assigiinngitsigisumik qisuariaateqarsin-naanerat qimagaanerup kingorna.
 Assersuutitut tigusimasakka tamarmik piviusumi pisimasuupput.