Arnaq B. Johansen 1.p
Kalaallisut allaaserinninneq
23.april 2006

Inuuneruna eriangisassaq

Atuagagdliutit-nit 7. december 2004 saqqummersumi sammineqartoq ”Imminorneq allat pisuussutiginngilaat” Paninnguaq Fl. Lyberth-mit allanneqartoq Gâbánguaq Johansenimik nutserne-qartoq sukumiisumik misissussuara. Suliassiissutit aappaattut aviisiliortuusuusaarlunga inunerup naleqassusaa pillugu aviisimut ilanngutassamik allaaserisaqassuunga. Paninnguup apersugaa tassaa-voq Anne Cathrine Lefévre Paarisami tarnip pissusaanik ilisimasalik. Allaaserisap qulequtarissuaa ”Inuuneruna eriangisassaq.

Allagaq allakkamilu oqaatsit atorneqartut paasisitsiniutaapput nassuiaallutik, naatsuupput paasiuminarlutillu. Nassuiaaneranut tunngavigaara: imminortoqarsimatillugu qanigisamik allanik pisuutitsineq naliginnaasuusoq, kisiannili ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nassuerutigisariaqartoq imminorneq imminortup nammineq toqqagarigaa. Paasititsiniutaaneranut pissutigaara allaqqasoq: ”Imminorneq. Inuk inuunerminik kipititsiniarluni aalajangeraangat tamanna allat pisuussutigisarpaat? Akissut naaggaavoq…” aammalu ”Ilaqutaasunik imminortoqaraangat qimagaasut aliasuttorujussuusarput. Aliasunneq misigisaat ilaquttaminnik toqukkut qimagaasut allat misigisartagaannit qaangerumi-naannerujussuusarpoq.”
 Isumaqarpunga inuiaqatigiinnut saaffiginnittoq, pissutigalugu inuiaqatigiinni ilutsinni imminortarneq atugaasorujussuungami, allaammi nunani avannarlerni Kalaallit Nunatsinni imminortartut amerlanersaasut tusartarparput. Kikkulluunniit eqqugaasinnaapput; uanga eqqugaasinnaavunga, illit eqqugaasinnaavutit aamma affarligut illilluunniit affarlitit qanigisaallu eqqugaasinnaapput. Imminortup ilaqutai attugaasullu allat paasitinniarlugit allataavoq, imminut pisuutinneq allanilluunniit pisuutitsineq kamassaqarnerlu tupaqqanerup nalaani naliginnaasuusoq.
 Allakkami sammineqarpoq imminortarneq, ilaqutaasut qanoq misigisarnerat, inuiaqatigiinnit inuit ataasiakkaalluunniit pisuutitsinermik ilaqutariinni misigilersitsisarneq, imminortarnerup ”tuniluus-sinnaanera” ilaqutaasullu kamassaqartarnerat apeqqutit akineqarsinnaanngitsut akissutissarserusuk-kaluarlugit.
 Isummat pingaarnertut saqqummiunneqartut isumaqarpunga tassaasut toqusooreernermi misigissu-taasartut, pisuutitsisarnerit, aliasunneq kamannerlu, pissutigalugu taakkartorneqartut allatami eqqartorneqarnerummata ammattaarli eqqaanerpoq qimagaasut paasineqarnissartik pisariaqartitta-raat, ilaasa aliasunnertik kamannertilluunniit allanut pisuussuteqanngitsunut sunngitsunullu tutsit-toortaramikku naak pineqartut ajortuliorsimanngikkaluartut, taamaalinikkut ilaqutariit iluanni aaq-qiagiinnginneq pilersarpoq. Tassani ersersinneqarpoq ilaqutariit oqaloqatigiissutigisassagaat qanoq toqusoorsimanertik misigissuseqarfigalunikku qanorlu tigusimanerlunikku, taamaaliornikkummi aatsaat aliasuut qaangerneqarsinnaammat akuerineqarlunilu naak ilaatigut oqaloqatigiissutigis-sallugu oqittuinnaaneq ajortoq.
 Allakkap naanera: ”Inuunermi ajornartoornerup qanoq iliuuseqarfiginissaanut imminornermit pi-tsaanerusunik periarfissaqarpoq” ilumoortumik Anne Cathrine Lefévre ”oqarpoq”. Allakkap imaa imminorneq eqqugaasullu eqqartoriarlugit, ilisimasaqarpalulluni misigisaqqortorpasillunilu Anne Cathrine Lefévre kaammattuerpaluppoq ajornartorsiuteqarutta annertuumik inuunerput eriangissa-gipput ikiortissatsinnillu saaffiginnissasugut ikiorneqarnissattalu angunissaata tungaanut sorsullu-talusooq pissasagut.
 Oqaatsit atorneqartut nalilissagukkit oqarusuppunga allagaq oqimaattuusoq misigissutsit oqimaat-tut allaatigineqarmata. Allakkamik atuartussat qisuariarnissaat assigiinngitsorujussuussagut ilima-gaara, pissutaatippara taama allanninnut: atuaasussat inuit assigiinngitsuupput; ilaasa imminornik-kut toqusoorneq misiginikuuaat allaatigineqartumilu sammineqartut ilisimaaralugit, ilaat oqarsin-naapput: ”una allataq sakkortoq, misigissutsit imminornikkullu qimagaasut nalaattagaat eqqartorne-qarput, qujanaqaaruna uanga taamatut misigisaqarsimannginnama! Kisiannimi inuuneq nalunaqaaq.” kisianni inuit ilaat aamma allatut qisuariarsinnaapput.
 Isumaqarpunga Anne Cathrine Lefévrep oqaatsit paasinartut ersarissullu atorlugit oqaloqatiginnit-tarnermini nalaattarsimasani piviusut assersuusiunngikkaluarlunilu annikkai.
 Qulequtaa allatamut tulluuppoq atuartussamullu tiguaalluni; atuartussap paaserusulissuaa allagaq qanoq imaqarnersoq. Tulluutissorinassanngikkaluarpoq ima qulequtaqaraluaruni: ” Toqusoornermi misigissutsit nalaanneqartartut”; inuimmi amerlanerpaartaat imaluunniimmi tamarmik nalunngilaat toqusoornermi misigissutsit suut nalaanneqartarnersut, taavalu ilimagaara taamak qulequtaqarsimas-sangaluaruni inuiaqatigiinnit soqutigineqannginnerussangaluartoq. Allatap qulequtaa takuinnarlugu assitaanit soqutiginarneruvoq, eqqarsarnarami assitaa kisiat takuinnarlugu soorlu tassa allaffimmioq suliassaminik allaqqinnaanik imminortarnermut tunngassuteqanngittunik suliaqartoq.
 Assiliartaa tulluussorinarpoq tulluussorinarnanilu; tulluussorineranut pissutaatippara ajussangalu-armat imminornikkut toqusoorsimasut assitaringaluaruniuk, tulluussorinannginneranut pissutaatip-para eqqartukkap imarisaa eqqaassagaanni assitaa allaffimmi qarasaasiap saavani inuk issiasoq a-kunnakkami naliginnaananilu imminortarneq eqqartorneqaraangat taama ittumik assiliartaqartarne-ra, isumaqarpunga tulluunnerussangaluartoq iliveqarfik qanillillugu assilisaq (sanningasoq qanillilligu ersarissumik assisaq tunuliaqutaralugit sanningasut amerlasuut mikilliartuaartut), taamannammi assitaqakkajuttarput imminortarnernik eqqartuisoqartillugu saqqummiunneqartartut.
 Allagaq tamaat nalilissagukku sakkortugaara kisiannilu aamma paasissutissiinera ajorinagu; sakkortuneranut tunngavigaara misigissutsit sakkortuut itisuullu eqqartorneqarmata, minnerunngi-tsumillu imminortarneq; oqaaseq ”imminortarneq” tusaannarlugu tupattarpunga sakkortungalugulu.
Paasissutissiinera ajunngittorujuuvoq, imminornerup kingorna toqusoorsimasut qanoq misigisarneri iliortarnertilu paasisinnaanngornerusutut misiginneqatiginarnerusutullu misiginarluni.



























Inuunerup naleqassusaa
Inuunerup naleqassusaa qanoruna paasisarialik? Ullutsinni meeqqat iluamik killilersorneqarpat?

Allattoq: Arnaq B. Johansen

Inuuneruna imaannaanngitsoq! Inuunerput tunissutaavoq tamani akisunerpaaq atorluarniagassarput.
Inoqarpoq inuunermik atorluaaniartunik, aammali inoqarpoq atorluaaniarpallaanngitsunik.
Inuunerup naleqassusaa naalungiarsuunermiik aallarneneqartarpoq. Meeqqap naalungiarsuuneraniit angajoqqaajusut akisussaaffigivaat naalungiarsuk asanninnermik toqqissisimanermillu tunissallugu. Naalungiarsuk iliornikkut paasitillugu asaneqartoq toqqissisimasumiittorlu. Naalungiarsuup meeraanera, inuusuttuaraanera inuusuttuuneralu tamaat angajoqqaajusut akisussaaffigivaat meeqqap inuunera asanninnermik killilersuinermillu tuniorassallugu. Piareersimasariaqarput arlaannik sumilluunniit pisoqarnissaanut, inuunerup ingerlanera nalunartoqartuaannarmat. Angajoqqaat meeqqap atuarfimmi sunngiffimminilu sammisaanik tapersersuinissaat tatiginninnissaallu pingaartorujussuuvoq piumagunikku meerartik ajunngitsumik inuunissaa, taamaalilluni meeraq inuunerup naleqassusaanik paasinnissinnaaqqullugu.

Angajoqqaaqarpoq illuinnarsiortumik perorsaasunik naak isumaqaraluarlutik tamakkiisumik perorsaallutik. Meeraq asallugu tapersersortarpaat tatigalugulu, kisiannili puigorneqakkajuttarpoq qaqugukkut meeraq killilerneqassasoq. Amerlanertigut meeqqap inuunerup naleqassusaa nalulertarpaa peroriartornermini killissaq sumut killinnersoq ilikkanngittoornikuugamiuk imaluunniit paasinngittoornikuugamiuk. Killissaq ilikkaannarneqarsinnaanngilaq, ilikkaraanni killissaq paasiniarneqartarpoq. Paasigaannilu siunissami pinngittoorani meeqqamut sunniuteqassooq. Ilikkassuaa nammineq inuttut sumut killissinnaanerluni aammattaarlumi suliffittaaruni killissaq sumut killeqarnersoq qaqugukkullu killeq qaangerneqartarnersoq.

Ullumikkut meeqqat attattorujussuuaat imminnut qinngasaarunneq. Tamatumunnga pissutaavoq meeqqap killissani qaqugukkut qaangernerlugu qaanginnginnerluguluunniit nalusaramiuk, taamaattumillu meeraqatiminut allanut qinngasaarilersinnaalluni. Taassuma takutippaa meeqqap inoqatiminut ataqqinninnginnera, taamalu aamma inuunerup naleqassusia nalullugu sunaasoq.
Inuunerup naleqassusaa naalungiaanermiilli ilikkagassaavoq, angajoqqaajusut tamanna nalunngittariaqaraluarpaat.