Arnaq B. Johansen	3.p 15. maj 2008
Kalaallisut allaaserinninneq		GU-Aasiaat

Piumasaqaatit

	Kelly Berthelsen-ip atuakkiaanit ”Tarningup ilua”-nit tigulaagaq ”Atorfinitsitsineq”-mi eqqartorneqartut, tassalu atuarfiup pisortaa, pisortallu tulliata ilinniartitsisumik atorfinitsitsiniarlutik oqaloqatigiinnerannit tigulaariffigisaqartarlunga oqaloqatigiissutigineqartut nalilersussuakka, assersuusiortarlunga sanilliussisarlungalu atuakkanut allanut atuarsimasannut tusartarsimasannullu. Taava inuttut piginnaasat isiginiarneqartarneri eqqarsaatersuuteqarfigissuakka, ilinniagaqarsimaneq ilinniagaqarsimannginneq annerutillugit, pissutigalugu inuttut piginnaasat qanorluunniit annertoorujussuarmik sammineqarsinnaammata killilersuinngikkaanni. Naggataatigut qulequtaa tikiutigalugu naggasiorlunga.

Inuk nalusaq qanoq nalilissallugu nalunartuaannarpoq. Soorlu Kelly Berthelsen-ip atuakkiaani ”Tarningup ilua”-ni atuarfiup pisortaa, ataatsimeeqataatalu pisortap tulliata eqqartoraat qanoq ilillutik paasissanerlugu kina atuarfimmi ilinniartitsisutut atorfinitsissanerlugu. Eqqartorneqartut ilaatigut nalileruminaapput, kisianni ilai nalileruminartuullutik, assersuutigalugu allaqqasoq:”-Uanga isumaqarpunga ilinniartitsisoq ilisimasaqarluartariaqartoq, pappilissatigullumi qularnanngilaq sorleq ilisimasaqarluarlunilu misilittagaqarluarnersoq takusinnaassavarput.” 1. Tassani soorunami atuarfiup pisortaata pisortallu tulliata atorfininniarlutik qinnuteqartut pappiliaat malillugit atorfinitsitsisussaapput, kisiannili aamma allatami eqqartorneqartoq eqqarsaatigisariaqarpoq, tassami qanorluunniit ilinniagaqarsimagaluaraanni, atorfikkaajugaluaraanni inuup kinaassutsini nammattuartussaavaa, taamaaliunngikkunimi suliffimmini qanoq sunniuteqaqataanissaa minneruvoq, assersuutigalugu ilinniartitsisoq pappilissani malillugit ilinniagaqarluarsimatigigaluaruni kinaassutsini inuppalaassutsinilu atorfimminut nassartanngikkuniuk atuartunut suleqataanullu eqqortumik iliornerunngilaq. Kinaassuseq inuppalaassuserlu sumiikkaluaruttaluunniit nassartuaannartussaavarput misigisanik ilikkakkanik tigusaqarluarnerorusulluta, tamakkulu misigisagut ilikkakkagut ingerlateqqissiinnaajumallugit. Aappaatigut aamma kinaassutsip suliffimmut nassatap ilaa angerlarsimaffimmut qimattariaqarpoq, assersuutigalugit inuttut ajornartorsiutit suliffimmut nassatassaanngimmata, Kelly Berthelsen-ip atuakkiaa ”Erninnut qimakkusutakka”-mi allaqqasoq ”Nuanniitsut uannuinnaq tuttanngillat, aamma inoqatikka ikinngitsut nuanniitsunik misigisaqartittarsimavakka” 2 eqqarsaatigalugu, ilinniartitsisoq suliartoruni inuttut ajornartorsiutit nassarlugit, atuartunut suleqatinullu sunniuteqarnerlussooq, assersuutigalugu ilinniartitsisoq atuartitsivissaminut iseruni isumalulluni kamallunilu atuartitsiviup ilua tamarmi nuanniillissooq, atuartut ilinniartitsisuminnit sunnerneqarnerisa kingunerisaanik. Suliffiup iluani pissuserinnissaq inuppalaarnissarlu pingaaruteqarpoq, avatangiisimmi sunnerneqartarput inuttut qanoq innerit apeqqutaallutik, soorlu ”Tarningup ilua”-ni allaqqasoq ilinniartitsisoq pitsak, sukangasooq ilinniartitsisoqatiminullu oqqassiumatooq eqqartorneqartillugu ”-Taamaappormi, kisiannimi aamma inuk sulilluartoq aamma suleqatimi akornani pitsaasumik pissuseqaruni pitsaanerussagaluarpoq.” 3. Tamanna nalileruminarpoq, tassami allaqqasut ilumooramik. Kikkunnulluunniit namminerisami suliffimmiluunniit pissuserissaartussaavugut, qanoq uagut pissusilersorfigineqarusunnerput eqqarsaatigalugu. Pissuserissaarutta inunnit amerlanernit pissuserissaarneqarfigitissuugut, pissuserlukkuttali pissuserluffigitissuugut aamma. Assersuutigalugu Mâliârak Vebæk-ip atuakkiaani ”Bussimi naapinneq”-mi immikkoortut arfernanni, aappariit Katrine Erillu Qallunaat Nunaanni najugaqarlutik aappriinnerliornerata takutippaat qanoq imminut pissusilersorfiginerat. Imminnut
 akisaqattaallutik pissuserluttajaapput, meerartik puiguinnarlugu.
”Uagut inoqatitsinnik naliliisinnaassuserput, paasiniaavigisattalu naliliisinnaassusiat, qanoq tatiginartigiva? Uagut inoqatitsinnit qutsinnerulersissanerpugut inoqativut nalilersortussanngorlugit?” 4. Oqaaseqatigiit uku nalileruminaapput, kisianni oqaaseqatigiit kingulliit ilumoortortaqarput, ilinniartitsisut qinnuteqartillugit atuarfiit pisortaat qinnuteqartunit nalilersuisariaqartarput, soorlu ”Tarningup ilua”-ni atuarfiup pisortaa, pisortallu tullia iliortut. Atuarfeqarfinniinnaanngitsorli aamma inoqatit nalilersorneqartariaqartarput, assersuutigalugu eqqartuussisoqarfinni. Inuk eqqartuunneqartoq ajortuliarisimasai aallaavigalugit nalilerneqartarpoq qanoq annertutigisumik pillaatissinneqassanersoq. Aappaatigut inuiaqatigiit akornanni ulluinnarni inuit inoqamminnut nalilersuisarnerat annertoorujuuvoq, inuit nalilersukkat qanoq ittuuneri nalugaluarlugit isikkuisigut siumoortumik nalilereerlugit. Ullutsinni isikkoq pingaarutilerujussuanngornikuuvoq. Assersuutigalugu aviisini assigiinngitsuni allaaserineqartarpoq qanoq sukkatigisumik sanigupallattoqarsinnaanersoq, isikkorissipallattoqarsinnaanersoq assigisaallu. Tamanna namminermini ajoquteqanngilaq, kisiannili aamma inuit piginnaasaat, inuppalaassusaat qanorlu pissuseqarnersut eqqarsaatigineqartariaqarput. Isumaqanngilarmi isikkorissaarutta pissuserissaartuusugut, inuppalaartuusugut imaluunniit piginnaasaqarluartuusugut. Isikkulukkaluarlunimi aamma pissuserissaartoqarsinnaavoq, inuppalaarluni piginnaasaqarluarlunilu. Taamaattumik pualasuujugaanni salukkaanni isikkoq apeqqutaatinnagu kinaassuseq, inuppalaarneq, piginnaassutsit inuttullu pissutsit inunnut naliliinernut najoqqutarineqarunik ajunnginnerussapput, inuk nalusaq nalilerneqarsinnaanngimmat.
Oqaloqatigiissutigineqartut ilagaat atorfinitsitassat inuttut qanoq ittuuneranik paasiniaasinnaaneq aamma inatsisit, taakkununngalu tunngatillu allaqqavoq ”Immaqa ataatsimiititaliorutta qinnuteqartut pissuserissusiannik paasiniaasartussanik” aamma ”-Inatsisit putoqaqaat, allassimasoqanngilaq atuarfik atorfinitsitsiniartoq misissuissanngitsoq.” 5. Oqaaseqatigiit siulliit ataatsimiititaliamut tunngasut, nalilissagukkit isumaqarpunga kinaassusersiorninngussasoq ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassappat, naak oqariartuutaa ajunngikkaluartoq. Ataatsimiititaliap paasisatik naapertorlugit atorfinitsitsisalerniarunik imaaratarsinnaavoq ilinniartitsisoq kinaassusaa aallaavigalugu atorfinitsinngitsuukkap sulinermini suleriaasia pitsaasorujussuusoq, soorlu ”Tarningup ilua”-ni ilinniartitsisoq sukangasooq ilinniartitsisoqatiminullu oqqassiumatuup atuartissimasai atuaqatigiinnut allanut naleqqiullugit misilitsinnermi angusarissaarnerusut takuneqarsinnaanerat. Aamma paasiniaaffiit, qinnuteqartup inuit ilisarisimasaisa, qinnuteqartoq paasiniaaffigineqartup qanoq pissuseqarnera illersoratarsinnaavaat ajunngitsuinnarnik eqqartorlugu, suliffittaarniassammat, immaqa uffa suliffimmini allatut pissuseqaratarsinnaasoq. Inatsisinut tunngatillugu naliliissaguma isumaqarpunga atuarfiup pisortaata tullia ajornanngitsuaqqamik suna tamaat angorusuttutut qaapiaaginnartutullu eqqarsartartoq, aallaavigalugu oqaaseqatigiit tulliani allaqqasoq ”Qularnanngilaq allassimasoqartoq paasissutissanik amerlanerusunik pissarsisinnaasugut. Tamanna tunngavigisinnaavarput.” 6 tassami oqaaseq ”qularnanngilaq” paasineqarsinnaangami qaapiaaginnartutut eqqarsaatigilluagaanngitsutut imaluunniit misissuilluartoqarsimanngitsutut. Kisianni ilumoorpoq nunatsinnut sanilliullu inatsisit tamakkiisuunngitsut, ”putunik” peqartut, assersuutigiinnarlugumi ilinniarnertuunngorniartut angajoqqaaminni najugaqartut tapisiarisartagaat suli qaffanneqanngikkallarmata, ilinniarnertuunngorniarfimmut qinnuteqaatini allaqqasut taamaallaat malinneqarsinnaapput, inimik attartuiniaraanni arlaatigut taperneqarsinnaanngillat attartuiniartut, pissutigalugu qinnuteqaatianni allaqqammat angajoqqaani najugalittut. Arlaannaatigulluunniit angajoqqaat najugaqatigiunnaarniarlugit allamut inimut illumulluunniit attartuiniaraanni taperneqarsinnaanngillat ikiorserneqarsinnaanatillu ilinniarfeqarfimminngaanniit.

Ullutsinni inuttut piginnaasat eqqartorneqartarneri tusarsaanngillat, allareernittuut ullutsinni inuiaqatigiinni isikkoq pingaaruteqartunngornikuuvoq, soorlu tassa inuttut piginnaasat isikkumiik pingaannginnerusut. Ullumikkut inooriaaserput Europamiunut nunarsuarmioqatitsinnullu tulluussangaasorujuugami saluttuunissaq isikkorissaartuunissaq atisagissaarnissaq pingaarnerungajapporluunniit inuttut piginnaasaninngarnit.
Inuttut piginnaasat isigineqartarnerat assigiinngitsumik inissinneqarsinnaavoq, tassami assersuutigalugu civilingeniør-ip inuttut piginnaasai ilinniarsimaneranut tunngatillu qutsissumik atorfeqarnera tunngavigalugu inuttut piginnaasaisa isigineqarnerat annertunerussooq aqqusinermi nivattuminngarnit. Pissutaaneruvoq ullutsinni ilinniagarsimanissaq piumasaqaataavoq arlaatigut ilinniaqqinniarutta atorfininniaruttaluunniit. Kisianni aamma allatut eqqarsaatigineqarsinnaavoq, tassami ilinniagaqarsimaneq eqqarsaatiginagu aamma inuttut piginnaasat allatut eqqarsaatigineqarsinnaammata. Assersuutigalugu ilinniagalik ilinniagaqanngitsorlu pinialukkiarlutik aallarunik inuttut isiginnittariaaseq alla atussuaat illoqarfimmiikkaluarunik alla atortussaallugu. Ilimanaateqaratarsinnaagami pinialullutik inuttut assigiimmik isiginnittaaseqartut qutseqatigiillutillu ilinniagaqarsimaneq ilinniagaqarsimannginneq apeqqutaatinngikkaluarlugit.
Ullutsinni inuttut piginnaasat isiginiarneqartarneri ilinniarsimanertigut marserneqartutut taaneqarsinnaapput, kisianni aamma inuttut piumassuseq aallaavigalugu piginnaasat ersarissarneqartarput, assersuutigalugu Uno Fleischer nunatsinni akilinermilu ilisarisimaneqarluaatigaa inuttut piumassusini, ilisimasani piginnaasanilu atorlugit qimussimik angalatuunngornikuusoq akilinermiut kalaallillu ataqatigiinnerulernissaat aallaavigalugu. Uno-p inuiaqatigiinni nuimaneranut tunngaviunerupput piumassuseqarnera inuppalaassuseqarneralu. Taakkulu isigineqarnerisa Uno piginnaanilittut inuppalaartutullu isigineqalersippaa.

Qulequtaa ”Piumasaqaatit” tulluuttutut nalilerpara, pissutigalugu Kelly Berthelsen-ip atuakkiaani ”Tarningup ilua”-ni eqqartorneqartut ilinniartitsisunik qinnuteqarsimasunik qanoq nalilerneqarsinnaanerinut tunngasut qanorlu ittut ilinniartitsisut atorfinitsinneqassanersut eqqartorneqarmata. Eqqartorneqartunuttaaq ilaavoq ilinniartitsisut qanoq ittuugunik iluarnerussasut, qiviaannaraanni ilinniartitsisoq sukangasoq pitsak, ilinniartitsisoqatiminik oqqassiumasup qanoq ilinniartitsisarnera ersersinneqartoq, tassami atuartuutai misilitsinnermi atuartunit allanit angusarissaarnerummata. Inoqatinut naliliisarneq aamma eqqaaneqarpoq. Inoqatit kikkuuneri nalullugit nalilerneqarsinnaanngillat, pissusaat, inuppalaarnerat piginnaasaallu ilikkaqqaartinnagit naliliinissaq nalunartarmat.
Inuit piginnaasaat malillugit isiginiarneqartarnerat assigiinngitsunik tunngaveqarput, tassanilu ilinniagaqarsimaneq, ilinniagaqarsimannginneq, piumassueq, inuppalaarneq piginnaasallu aallaavigalugit isigineqartarneri assigiinngillat.