Kalaallisut	2.S	Kunuuti Kleemann

Isummiutiinnartakkat qimarratingalugit
Uani allaaserissuara allaaserinnittup sammivii allaaserisallu isikkivilerneqarnera, naggataatigullu inuttut aporfiusinnaasut isummersorfigalugit.
Allaaserisaq aviisinit tigusaavoq ullui allaqqanngillat allattoq Vivi Sørensen nutserisorlu Utertoq Nielsen. 
Allaaserisap sammivia ataasiinnaasutut oqaatigerusussinnaavara pissutigalugu uani pineqartoq Kuluk Møller allaaserinninnerup iluani qimappallaarneq ajoramiuk. Allaassagaluarpoq tusagassiortup Kuluk Møller eqqartoriarlugu kalaallit nunaanni suiaassuseqatiminnik atoqateqartartut eqqartulersimagaluarpagit, imaluunniit tusagassiortoq suiaassuseqatiminnik atoqateqartartunik namminerluuni isummersuuteqarsimangaluaruni. Tusagassiortup saqqummiinermini isummani nammineq arnaqatiminnut imaluunniit anguteqatiminnut atoqatiginnittartunut ersersissimanngilai, paasissutissanilli saqqummiisimavoq. Una assersuutigisinnaavara tusagassiortoq qanoq allaaserinninnera:’’Kuluk Møller 23-inik ukiulik inunngorfimminit Nuummit ukiut marluk matuma siorna København-imut nuuppoq, ilumut arnaqatiminoortuunerluni paasiumallugu’’. Allaaserisap ingerlanerani taama ittunik tusagassiortoq Kuluk Møller oqalutsereeraangamiuk allattarpoq allaaserisaq ataasiinnarmut tunngatikkumallugu. 

Isumaqarpunga tusagassiortoq taamatut allaaserinninnermigut torrallaasoq. Imaassinnaagamimi tusagassiortoq arnaqatiminoortunut akerliulluinnartuusoq, taamatullu allaaserinninnermigut inuiaat allat allaaserisaminik atuaasussat isumaqatiginagillu akerlerinngilai. Tusagassiortormi assersuutigiinnarlugu arnaqatiminoortunut akerliusimasuuppat arnat amerlasuut arnaqatiminoortartut eqqugaassagaluarput toqqorternerulersinnaallutillu, soorlu allaaserisami eqqaaneqartoq kalaallit arnaqatiminoortartut amerlasuut toqqorteqqasut imminnut minnerusutut isiginerup pianik, Taamanna aamma aallaavigalugu inuiaat akornanni kamattoqalersinnaavoq arnaqatiminoortuinnaanngitsunik, kisianni aamma ilaqutaasut ikinngutaasulluunniit eqqorneqartarput, tassami tusagassiorneq eqqarsaatigissagaanni nunarsuatsinni  tusagassiorneq sunniuteqarnerpaasarmat inuiannullu ataasiakkaanut assut sakkortuumik sunniuteqangaatsiartarsinnaalluni. Soorlu kalaallit aallakaatitassiaat Labrador Kangian’-imi siullermi fjernsynikkut arnaqatiminoortartut nikassarpaat ilaatigut arnat NUK-mi isikkammik arsaattartut taagorlugit. Tamanna tusagassiutitigut assut eqqartorneqarsimaqaaq, allaallumi eqqartuussivik anguneqarsimalluni. Labrador Kangian’ oqallisigineqarnerani isiginnaangassiamut illersuisoqarlunilu akerliusoqarsimavoq, ilaasa illaatigiinnarsimavaat naak ilaasa ilumoorullugu naammagittaalliortut. Taamaattumik isumaqarpunga uani allaaserinnittup ’’neutral’’iunini(tassa imaappoq akerleriit akornanni qeqqanniittoq) iluaqutigiinnaraa. 

Inuttut aporfeqarluni ingerlariaqqinnissamut periarfissarsiortarneq imaannaanngitsuusimassaaq. Soorlu Kuluk Møller eqqaassagaanni atorsimasai annikigiinnagassaanngillat. Tassami artornarsimassaqaaq angajoqqaalluunniit oqarfigissallugit suiaassuseqammik atoqateqartartuulluni imaluunniit nuannarisaqartuulluni. Nammineerlunga ulluinnarni assut eqqarsaatigisarsimaqaakka, kinaassusivimminnik toqqorterisut, soorlu assersuutigalugu arnaqatiminoortuungaluarlutik inuiaqatiminniik ammut isigineqalernissaq angorusunngiinnarlugu angummik atoqateqartartut, Imminut sanilliuttuartarsimavunga aperalungalu uangami angutinik atortoqateqartarsimanguma? Takorloorlugulu angummik atoqateqarlunga. Taamatut eqqarsarnikkut nersunartittarsimavakka inuit taamatut atoqateqartartut inunnit allanit isigineqarnertik allanngortikkusunngiinnarlugu, aamma pinngitsoorani artornartarsimassaaq suiaassusermik nuannarinngisamik atoqateqartariaqartarluni. Kisia soorunami inuup nammineq arlaatigut toqqangarisarpaa taamatut inuujuassanerluni imaluunniit qanoriliuuseqarfigissanerlugu inuunermik iluarinerusamik atugaqalerniassagaanni. 
Uagut kalaallit inuiattut ilisarnaatigaarput arlaannik nutaarsiassamik annertulaartumik tusaraangatta tupigutsattarnersuaq, inunnut eqqugaasunut assut annernarsinnaasartumik, sivisuumillu puigorneq ajorlutigit. Qallunaat nunaannut sanilliutissagutta suiaassuseqatigiinnut atoqatiginnitartunut isiginnittariaaserput naliginnaanngitsupilussuuvoq soorlu immaqa qallunaat tusaraangamikku inuk taamaattuusoq minutsit qulit tupigusuttarput uagulli kalaallit ukiut qulit tupigusuttugut. Uanga ilisimasakka naapertorlugit assersuusiussagaanni qanga kalaallit oqaluttuaatitsinni tusarneq ajorpugut suiaassuseqatiminnik atoqatiginnittartunik. Taamanikkut peqarsimassappat assut nukittusarsimaqaat. Kalaallit inuiattut tupigusujanitsinnut peqqutaalluarsinnaavoq suiaassuseqatiminnik atoqateqartartunik oqaluttuaatitsinni tusarneq ajoratta. 
Paasisinnaalluarpara Kuluk Møller qallunaat nunaannut nuussimammat peqqutigalugu aallarsimanngitsuugini immaqa suli imminut toqqortorsimassagaluarpaa. Kisianni taamaakkaluartoq uternissaa neriunnaraluarpoq inoqarmammi amerlasuunik suiaassuseqatiminnik atoqateqartartunik inuiaqatiminnit ’’akuerisaanikunik’’. Aallaqqaammut soorunami annernassangunarpoq kisia isumaqarpunga imminut akuerisimangaanni suna tamarmi soqutaajunnaartutut ilissooq. Pingaaruteqarnerpaasorisartagara taamatut atugaqartuulluni imaluunniit sumiluunniit atuuttutut oqaatigisinnaasara tassaavoq imminut akuerisimanissaq inuit allat eqqarsaatiginagit. Imminummi akuerisimanngikkaanni ajornerpaanik kinguneqarsinnaapput soorlu ukiuni kigullerni kalaallit nunaanni atugaalersimaqisoq tassaalluni, IMMINORNEQ!

Uagut kalaallit inuiattut aaqqinniagaassatta ilagaat inunnut allaanerulaartunut nikaginnittarneq qaangerniassallugu. Taamatummi ingerlaannassagutta inuit ajornartorsiutillit amerliartuinnassapput. 
Naggasiut:
Uani isummersorninni sorpassuit tikissimavakka eqqarsarnartoqaqalutillu. Uanga nammineerlunga isumanni suiaassuseqatiminnik atoqatiginnittartut ajorinngilakka isumaqarpungalu kikkut tamarmik suungaluarunilluunniit tikilluaqqusaassasut inuiaqatigiinni. Nunarsuatsinni suiaassuseqatiminnik atoqatiginnittartut eqqartorneqartaqaat ilaasa ajortunik ilaasalu ajunngittunik. Allaallumi USA-mi president-imut qineqqusaartut ilaat Rodney-p suiaassuseqatigiit katissinnaanissaannut mattunniarlugit qineqqusaarutigaa. Paasinartumillu ajorsarluni. 
Tamakku eqqartornerisigut isummersuutikka piviusunik pisimasunillu tusartarsimasakkalu naapertorlugit tunngavilersorsimavakka. Isumaqarpungali Kuluk Møller-ip apersorneqarsimanera taamatut nuannaralungu, eqqarsalersitsigamimi isummersuutinillu qaffakaatitsilerluni. Isumaqarpungali Kuluk Møller-ip inuit allat imminermisut suiaassuseqatiminnik atoqatiginnittartut aqqutissiuussimagai taamatut ammasumik tusagassiorneq aqqutigalugu apersortissimammat. Naggataatigullu oqaatigerusuppara imminut uanga assersuuttarnikkut suiaassuseqatiminoortartut misigisarsimasai paasisinnaasarsimallugit artorsartarsimassappata.