Kalaallisut, Skriftlige prøve Kunuuti Kleemann	2.S

Ilisarititsineq
Allagaq Suluk nr. 5Air Greenland Inflight Magazine 201 -miit tigusaavoq Jens Brønden-illu allataralugu.
Misissuineq
Tusagassiortoq ilisarititsinermini nersualaarinnittutut nipeqarpoq. Qulequtaani takuneqarsinnaavoq nersuinera ’’Kalaaleq erinagissorsuaq’’ aamma titarnermi siullermi takuneqarsinnaavoq ’’nuannarineqaqisoq’’. Tusagassiortoq ilisarititsinermini Rasmus immikkut isigisassatut oqaatiginiartutut nipeqarpoq. Assersuutigalugu titarneq 4-5-milu takuneqarsinnaasoq, Rasmus uninngajuitsuuvoq, unituarluni suliaqanngikkaangmi qamani angalaartuaannarpoq. Allaaserinnittup taamatut oqarnerminut ersersippaa, Rasmus nersorniarlugu paasitinniarlugulu suliuaannartuusoq naak uninngasutut ikkaluartoq, qamani eqqarsaatikkut suliuartoq. 
  Aamma titarnermi 8-mi maluginiangassatut pingaartippara ’’Taamaattumik Rasmus ingikkaangami imaanngilaq uninnganiartoq, ingerlaqqinniartoruna.’’ Tassani malugineqarsinnaavoq tusagassiortup sunniiniarnera. Sunniiniarneranut peqqutaasinnaasoq unaavoq, Rasmusimut nikaginnittut mumisinniarlugit nuannarinnitsilerniarlugit. Titarneq 11-imi ’’Rasmusitut ililluni suugaluarnersumik katersisimagaanni ullut ilaanni piviusunngorsinnaasunik taava aamma siunissamut katersisoqarsimassaaq’’ Rasmus-imut nersuiniarpaluttutut nipeqarluni oqarnera pingaaruteqarpoq. Rasmus maligassatut naatsorsuuppaa. Assersuutigalugu aqqusaakkatit sakkortugaluartut nukittullutit qaangerukkit angusaqarlutillu, taava Rasmusitut ilisimassaatit. Tusagassiortup ilaatigut eqqaavai Rasmusip inuunermini aqqusaarsimasai aammalu ilinniangarisimasai, kisianni tamakku eqqartortariaqanngitsutut tusagassiortup oqaatigaa taamaakkaluartorli naatsumik eqqartorpai nersuiniutitut. Titarnermi 15-miik 22-imut takuneqarsinnaapput. 
  Titarneq siullermiik 25-p tungaanut nammineq isummersuusersorluni tusagassiortup Rasmus allaaseraa. Titarneq 27-miillu 82 tungaanut Rasmus oqaluttuarteriarlugu akunneratigut nassuiaasersuisarluni. Tusagassiortup Rasmusimut nuannaartorinninnera malugineqarsinnaavoq titarneq 87-imi ’’ Nipilersorneq erinarsornerlu tiguartiffigaara uummammillu pisuusutut misigalugu.’’ Tassani titarnermi pineqarpoq, tusagassiortoq anissalluni piareersarnemini Rasmus guitariutigaluni niperujoorluni aallartimmat paasisinnaanngikkaluarlugu qanoq taallartaqarnesoq, nipilersoriaasaa erinarsoriaasialu tiguartiffigisimagaa, Rasmusillu namminiulluinnarluni nipilersornera nersorlugu.

Namminiussuseqarneq
Namminiussuseqarlutik ingerlataqartut imaannaanngitsutut isiginiagassaasutut uanga nammineq oqarusuppunga. Namminiusseqarlunimi ingerlataqassagaanni qamuuna ilukkut nukittunissaq pisariaqarpoq. Namminiussuseqarlutik nipilersortartut imaluunniit isiginnaartitsisartut amerlanertigut paasiumnaassinnaasarput. 
Inuppassuit namminiussuseqarlutik nipilersortartut isiginnaartitsisartulluunniit assuarineqartarput pissusaat eqqumiigalugit illaruaatigalugilluunniit. Soorlu Rasmus Lyberth. Rasmus illaruaatigineqartarpoq pissusaatigut, oqaluttariasiagut, erinarsoriaasiatigulluunniit. 
Inuit tamatta kinaassuseqarpugut inuit allat allanngortissinnaanngisaat. Taamaattumik inuk namminiussuseqarluni pileraangat amerlanertigut inuppassuarnit paasiuminaatsinneqarsinnaasarpoq. Assersuutigalugu Rasmus ajajjaalillaraagat immaqa amerlanerit eqqarsartarput ’’unarsuaraasit eqqumiilliuleqaat’’, uffa nammineq kinaassusini kalaaliussusini atorlugu misigissutsini annissuukkai. Ajajjaa kinaassuserlu eqqaariarakkit minikkusunngilara paqumingisaqarneq kristumiunngortitaanerlu. Hans Egedep tikinnerata kingorna nalunngilarput angakkut inngertarnerit allallu kalaaliussusitsinnut tunngasut tammararnikuusut. Taamaattumik inngertunut imaluunniit kalaaliussutsitsinnik atuisunut nikanginnittarnigut Kristumiunngortitaanitsinnit aallaaveqarsinnaapput. Kristumiunngortitaalernitsinnimi Hans Egedep oqariartuutigisimavaa kalaallit uagut piorsarsimassuserput ajortuusoq, tamannalu uagut upperalugu kinguaariinni amerlasuuni ataliutiinnarlugu paqumingileraluttuinnasimallutigu. Nalunngilara inoqartoq kalaallit piorsarsimassusaannik assut pingaartitsisunik. Aamma nalunngilara suli angakkoqartoq. Tamakkuli uanga nammineq upperiniarnagit aaliagersimavunga kristumiunit sunnersimaneqarnera aallaavigalugu. 
  Uanga nammineerlunga misigisarnikuuvunga qallunaat nunaanniikkallarama inngertoqartillugu imaluunniit tupilaat angakkulluunniit eqqartorneqartillugit sapinngisamik toqqorterniartarlunga. Kanngugisimasutut oqarsinnaavunga. Kalaallimmi taamanikkut pissusaat uagut massakkut pissusitsinnut sanilliutissagaanni allaanerujussuusimapput soorlu assersuutigalugu inuup quuanik qulittarnerit assigisaallu eqquluisaarnermut tunngasut. Tamakku qallunaat tusaraangamikkit maajuginnilertarnerat uanga nammineq assut kanngusuutigisarsimavara allaat kalaaliussusimma tulluusimaarutiginissaanut kanngusuutigisarsimallugu. 
  Taamaakkaluartoq kalaallit nunatsinnut utereerlunga piorsarsimassuseq ukiuni kingullerni eqqartorneqangaatsiartillugu, paasilersimavara kalaaliuneq kanngunartuunngitsoq. Partii Inui assersuutaalluarsinnaapput, kalaaliussuseq pingaartillugu oqaatsillu pingaartillugit sassarmata. Naak ilaatigut ingattarserlutik pisaraluartut, isumaat paasisinnaavakka kinaassuserput namminiussuserpullu ateqqittariaqarigut kanngusuutissaanngittorlu kalaaliuneq. 
  Uanga nammineerlunga Rasmus Lyberth qallunaat nunaanniitsillunga kanngungisarnikuuara assuarisarsimallugulu namminiussuseqarluni kalaalerpalaartumik ajajaalillaraangat, uffalu ininni nuuteeraliai tusarnaarunnaassanagit. Tamannalu aallaavigalugu oqariartaaseq ’’Assuarisaq usorineqartarpoq’’ uppernasisimallugu. Piorsarsimassutsitta ukiuni kingullerni eqqartorneqarnera assut iluarisimavara akuerisinnaanngorsimangakkumi kalaaliussusera, kinaassusera namminiussuseralu atorsinnaanngorsimagakkit. 
  Isumaqarpunga Rasmus lyberth nukittuutut, sapiittutut nersorniagassatullu taassallugu tunngavissaqartilluarlugu. Taamaattumillu tusagassiortup nersuiniartutut ataqqinnipaluttumillu nipeqartumik allaaserinninnera Rasmus pillugu paasisinnaalluarlugu. Rasmus Lyberth-iinnaanngilarli nunarsuatsinni namminiussuseqarluni nipilersoriaasilik.
  Meeraallungali nuannaartorisimaqaara Michael Jackson erinarsortartoq namminiussuseqarluni erinarsoriaasilik qitittariaasilillu. Rasmus Lyberth Michael Jackson-ilu sanilliunneqarsinnaapput assigiissuseqarlutillu. Michael Jackson nunarsuatsinni assuarineqartaqaaq inuppassuarnit, erinarsoriaasia arnapalunneralu pillugit. Taamaammat namminiussuseqarneq eqqaariikkattut atussallugu imaannaasimajunnanngilaq, nukittussuseq sapiissuserlu pingisariaqarput. 
  Maluginiakkama ilagaat namminiussuseqartut isaannatsinnik takugaangatsigit  tassaanersusartut eqqumiinnerulaartut. Soorlumi eqqaareeringa Rasmus eqqumiittutut isiginiarneqartartoq suliaalu iluamik iserfigalugu pulaffigingaanni paasineqarsinnaasartoq. Assersuutigalugu tusagassiortup naggsiutaani Rasmus guitarerpalulluni niperujoorpaluttoq taallartai paasinngikkaluarlugit tusagassiortup isumai paasimmagit. 


Naggasiut
Namminerisamik aallutaqarneq imaannaangitsuusutut ullutsinni taasassaavoq. Nunarsuatsinni pissutsit taamaatsillugit assuarisaqartuassaagut inummik tusaamasamik eqqumiilaartumik takkuttoqaraangat. Kisiannili nalussanngilarput nukittulluni sapiilluni tamanna angusimagaa.