Tuperna Møller	Kalaallisut A	Tippu Kristensen
3.A	Allaaserinninneq	HTX	
13.09.10		San. Ilinn.

Kâgssagssuk 
Atuagagdliutini allaatigisat marluk  tassalu ”Kâgssagssuk atorunnaarli” aammalu ”Kâgssagssûp kaavittarnera attatiinnartariaqarpoq” pillugit erseqqissaassaanga isumaliutersorlungalu.
“Kâgssagssuk atorunnaarli” Atuagagdliutini marlunngorneq maajip tallimaanni 2009-mi, saqqummersinneqarsimasumi qupperneq 14-imi allaaserineqarsimavoq. Allaatigisap pingaarnertut imarivaa Nuummi ilinniarnertuunngorniartut Rena Heilmann 3.O-meersoq aammalu Tina Kûitse 3.Q-meersoq siunnersuummik nassitsisimammata, tassalu ullormi ilinniarnertuunngorluni naammassinninnermi Kâgssagssûp qiperukkap  bronzemik kuisap kaavinneqartarnera unitsittariaqartoq, taarsiullugulu taamani namminersornerusut massakkut namminersortut allaffeqarfissuata eqqaani erfalasulerfiit ilinniarnertuunngorluni naammassinninermi kaavinneqartarnissaat siunnersuutigalugu. Isumaqaramik juunip 21-ni 2009 namminersornerup eqqunneqarnerani erfalasulerfiit kaavinneqartalernissaat tulluarnerusoq. 
Renakkut Tinallu toqqammavigivaat oqaluttuatoqaq Kâgssagssuk iliarsuk meeraqatiminit uumisaarneqartartoq Pissaap Inuaniinnermi kingorna pissatsinnermini nukini atornerlummagit, aammattaarlu oqaluttuap ilaani arnamik pinngitsaaliisimanera eqqaallugu. “Nukini atornerlussimagai isumaqarpugut”, Tina Kûitse allaatigisami taama oqarpoq, aammattaarlu apeqquteqarluni: “Nukeqarnera pissutigalugu kaavittassavarput, imaluunniit nukiminik atornerluisimanera pissutigalugu kaavittassavarput?”. Taakkuattaaq isumaqarput Kâgssagssuk sinniisorissallugu ullutsinni naleqqutinngitsoq, namminnermi isumaqarput siornatigut pisimasut ajortut tunullugit ingerlarusunnerullutik,  pisut pereermata siumut isigigunik pitsaanerutillugu, imaanngikkaluartorli ajornartorsiutinik qimarratiginnillutik siumuinnaq isigiumallutik. Pissusitoqqat qimallugit nutaamik ullutsinnut naleqquttumik pissuseqartoqartariaqalernera ilinniarnertuunngorniat isummersuutigaat. Ilinniarnertuunngorniarfimmilu 3.g-mi ilinniartut annertuumik isumaqatigiinngissutigilersimavaat Kâgssagssummik atorunnaarsitserusunneq.
        “Kâgssagssûp kaavittarnera attatiinnartariaqarpoq” Atuagagdliutini quppernermi tassanittaaq allaatigineqarpoq. Allaatigisap pingaarnertut imarivaa Nuummi ilinniarnertuunngorniarfimmi ukioq kingulleq ilinniartup Marie Kahling 3.Q-meersup, ilinnarnertuunngorluni naammassinninnermi Kâgssagssumik kaaviittarnerup unitsinniarneqarneranut isummersuummik akerliunera. Mariep akerliunerminut tunngavilersuutigivaa ilinniarnertuunngorunik Kâgssagssuk piinnarlugu avissaartuutilinnginnissap  angunissaa. Kâgssagssûp kavittarnera Mariep atuutsiinnarusunneruaa, ullormi ilinniarnertuunngorlutik naammasinniffissaminni tassani nuannisarnissaq aserorneqaqqunagu, tassami naammassigunik allat ilinnianertuunngortut siulii assigalugit Kâgssagssuk kaavittussaassagamikku. Marie isumaqarpoq oqallinneq pisariaqanngikkaluartoq kisiannili akerlianittaaq oqarluni: “Oqallinneq ajunngilluinnarpoq, ilinnianermilli naammassinninnermi ataatsimuunnginnissarput isumaqanngitsutut isumaqarfigaara” .  Aammalu oqaluttuatoqqami pisut ilaat pissutigalugit Kâgssagssummik kaavittarnerup atorneqarunnaarnissaa ingasappallaarnerarpaa, assersuutigivaalu Kâgssagssummik kaavittarunnaassagunik aamma Katuamut iserumajunnaassanerlutik, katuap ilisarnaataa saaffiginnittarfiup qulaani nivinngarsimanera pissutigiinnarlugu. 
   Allaatigisat marluk taakkua tamaasa isumaqatigisinnaavakka siullermik isumaqarpunga “Kâgssagssuk atortunnaarli”-mi nassitsisut tunngavilersuilluarnerusut, Rena Heilmann Tina Kûitselu isumaqarput namminersulernerup atuutilernerani inuiaqatigiit nutaamik eqqarsartariaqalersugut. Kâgssagssûp oqaluttuatoqqap imarisaasa ajortortai ilinniarnertuunngorniat Rena Tinallu atorunnaarsinneqarnissaanut toqqammavigivaat, isumaqaramik maligassiuinerlunnerusoq Kâgssagssûp akiniaalluni toqoraanera aammalu atornerluinera. Taammaammat ilinniarnertuunngorniat namminersornerup eqqunneqarnerani ilinnianertuunngorluni naammassinninnermi tasissiuteriarluni erfalasulerfiit kaavinneqartarnissaaat piukkunneruaat, erfalasulerfiit Renap Tinallu takorloorsimagunarpaat Kâgssagssuttulli “ajortigisumik” oqaluttuassartaqannginnerat ( ajortortai eqqarsaatigissagaanni). Ilinnianertuunngorniat pissusitoqqanik ingerlatitseqqiineq namminersornerup eqqunneqarnissaani tulluanngissorivaat, isumaqarpunga ilinniarnertuunngorniat isumaqartut periuutsimik ullutsini naleqquttumik nutaamik ingerlalerutta aamma nunarput ingerlalluanerulissasoq. 
      Renap Tinallu isummersuutaat qulaani isumaqatigilluarsinnaavakka, isumaqarama oqaluttuatoqqat pissusitoqqagullu puigunngikkaluarlugit, aamma uagut kinguariinni kingulliit ilaaniittuugusut  nutaaliorsinnaasugut ullutsinnut pissutsinik naleqquttunik. Tassami pissutsit iliuutsillu ukiut tamaasalusooq allanngoriartorput ukiumiit ukiumut ineriartorlutik nutaanngortuaannartuusillutik,taamaammat inuiaqatigiit iluanni naleqqussartuannarnissaput pisariaqartoq isumaqarpunga, peqqinnartumik nukissaqarfiusumillu inuiaqatigiit iluanni ineriarortoqassappat.
           Aappaatigulli uagut kalaallit pissusitoqqanik ileqqutoqqanillu kingornusinikuusugut ullormiit ullormut pissutsinik tassanngaannaq allanngortitinissarput tarnitsinni peeruminaatsuusoq isumaqarpunga. Assersuutigiinnarlugu ileqqoraarput Lutherikkunnut uppertuusugut juulli ukiut tamaasa upperisatsinnut atatillugu nalliussisaratsigu, juullertarnerlu ilaqutariippassuarni nuannaarnermik, pilluarnermik ataatsimuualaarfiusumillu nalliussineqatarpoq, taamaammat isumaqarpunga ileqqutoqqanik qimakkuminaatsitsisuusugut taamaattussaannartullu pissutsit/ileqqut isigilertarivut peroriartornitsinni ilitsoqqussavut. Isumaqarpungalu uagut kalaallit nutaamik misiliinissamut tamatigut nangaaqqaartartugut ersissuteqartutut illuta, pissutaasannguatsiarpoq misiligassap nutaap kingunerisinnaasai ajortut kisiisa eqqarsaatigineqarnerusarneri ajunngitsoortaanik eqqarsarneq salliunnagu, taamaammat misilitassamik nutaamik misiliisimariarluta qanoq nutaamik misiliilluni iliuaqutaatigisinnaanera takusinnaalertarparput, immitsinnullu aatsaat tassani misilitassanut nutaanut misiliinissamut tatiginerulernerput qaffaamisarluni.   
             Ilinniakkamik naammassinninnermi Kâgssagssûp tasissiuteriallaataa kaavinneqartartup oqariartuutigigunarpaa, Kâgssagssuk iliarsunnguaq meeraalluni nunaqqatinimit ikkataajuartoq nikagisaaqisorlu asasiata siunnersuinerani Pissaap Inuanukanermi kingorna pissatsinnermini sapersutut isigisaanikuulluni saperunnaarnerminik takutitsinera . Uagut kalaallit sapersutut immitsinnut isiginata, aammalu danskinit nunasiaataalerattali naqisimaneqarnermik sapersutut inissisimalernikuunerput isigisaajuarnerpullu qiperukkap taassuma eqqarsalersissinnaammatigut aamma uagut sapinngitsugut, angorusutarpullu piumassuseqarutta angusinnaagipput. Ilinniarnertuunngorlutik naammasinnikkaangamik tasissiuteriarluni Kâgssagssummik kaavittarnerup isumaa tassuuna imminermini kusanartuusoraara.
                 “Kâgssagssûp kaavittarnera attatiinnartariaqarpoq”-mi isumaqarpunga Marie Kahlingip toqqammavia kimeqannginnerusoq siuliani isummersortunit, Mariemmi ilinnianertuunngorunik Kâgssagssûp kaavinneqartarneranik illersuisut aammalu atorunnaarsitserusullutik illersuisut avissaartuutinnginnissaat pinngitsoortikkusuinnarlugu ilinnianermik naammaassinnittoqartillugu tasissiuteriarluni Kâgssagssummik kaavittarneq atuutsiinnarusunneruaa. Marielu allaatigisami isummersorami oqallinneq pisariaqannginnerariarlugu kingorna ajunngilluinnartutut nalilerpaa, isumaqarpunga avissaartuunnissaamik pissuteqaannartumik akerliuniaannarnera pissutissaqanngitsoq allatigisamimi isummersornera paatsiveqanngitsutut immat.      Ilinnianertuunngorunik nuannisarusunnera paasinaraluarluni “ajortoqannginnisaaa” piinnarlugu akerliunera qalliinnarsiorsorinarpoq. Allaatigami Mariep assersuutai Kâgssagssummut sanilliutissallugit tulluanngitsuupput, tassami Aningaaq Maliinalu taavalu qilaatip Katua (Katuaq) Katuap Nuummi Piorsarsimassutsikkut illorsuup ateqaataa assersuutigivai, Aningaaq Maliinalu qatanngutigiit atoqatigiinnermik imalik Kâgssagssummut iliarsummut tulluanngitsorujussuuvoq, aammalu siulitta qilaat nipilersuutigalugu atortarsimasaata katua anaalerutaa allarluinnaalluni Katuamut ateqaataannaammat.
    Isumaqarpunga Renakkut Tinallu taamani namminersonerup eqqunneqalernerani nukissanik nutaanik tunineqarsimasullusooq, tassami malunnarami nunatsinni siuarsaaqataarusussuseqarluartut nutaaliorususseqarlutillu. Ukiunimi kingullerni kalaallit ilinniagaqarlutik naammassisartut amerliartorput aammallu qaffasinnerusumut ingerlaqqittalersut, ataatsimut isigalugu kalaallit imminnut tatiginninnerat arriikkaluamik qaffakkiartuaartoq malunnarluni. Taamaammat Renakkut Tinallu tamannattaaq nukissaqarlutik peqataaffigerusuppaat allaat ilinniarnertuunngorunik kaavitassamik Kâgssagssuk qiperukkap immaqa amerlasuunit eqqarsaatigeqarneq ajortup ajortortai eqqarsaatersuutigisimariarlugit atorunnaarsinnissaa siunnersuutigivaat, nutaamik eqqarsarneq pingaartinnerullugu.
       Isumaqarpunga inuusuttunit isumassarsiat oqallisissiat assigiinngitsut suli nunatsinni takussaanerusariaqartut, assersuutigalugu Kâgssagssummut tunngatillugu Atuagagdliutini allaatigisat, allaatigisammi isummersornernik oqallinnermillu aallarniutaasarput allaat uisinneqartutut misigititsisinnaallutik. Taamaammat isumaqarpunga oqallittarnikkut isummersortarnikkut angorusutat ajunngitsumik siunertallit anguniarnerqarnerat pitsaanerusumik peqqisaarutamillu naammassineqarnissaat qaninnerusartoq. Nunarpummi aatsaat namminersuleqqammerpoq, nunarpassuarnit allanit naleqqiullugu nunasiaataanikuunerput ilaatigut peqqutigalugu inuiaqatigiit akornanni nammineersinnaassutsikkut kinguarsimaneruvugut, isumaqarpungalu nunanut allanut naleqqussassagutta nutaamik eqqarsarnikkut nunatsinni  nammineersinnaanerunissarput siuarsaaqataaffigisinnaallutigu.