Atuartoq & Klasse; Tuperna Møller, 3A
Atuartitsissut & Sammisaq; Kalaallisut A, Inuttanik misissueqqissaarineq – Kakiorneqaqatigiit
Ilinniartitsisoq & Tunniussiffissap ullua; Tippu Kristensen, 23.03.2011

Kakiornileqaqatigiit
Kakiorneqaqatigiit, Kristian (aaju) Olsen-imit
Atuagaq Kakiorneqaqatigiit Kristian (Aaju) Olsen-imit oqaluttualiaavoq pissanganartuliaalluni takisuuliaq, {2010-ilu}${typo,0-m|2010-milu} Forlaget Atuagkat {aqqutigalu}¢{typo,0-gu|aqqutigalugu} saqqummersitaavoq, atuakkallu 136-t quppernerivai.
  Atuakkami inuttanik pingaannginnermik pingaarnerullu ilaannik misissueqqissaarissaanga, inuttallu misissoqqissaagassatut toqqakkakka marluupput, tassaallutik inuttaasup pingaarnerit ilaata {Nanna-p}${prop,hyph-0|Nannap} atuaqatikua Niuernermik Ilinniarfimmi ilinniartitsisoq inuttaasutut pingaannginneq; Jakob Simonsen (Jaakukasik), aammalu Nohomimut pinerluttoq Ulf Petersen inuttaasut pingaarnerit ilaattut taaneqarsinnaasoq.

     Jakob Simonsen (Immikkoortoq 17, qup. 90-93)
Nanna Nahomimut tunngasumik paasiniaatilluni Qaqortumiinnermini akunnittarfimmi najugaqarpoq, Iivalip Nannallu Nahomip allagai aningaaserivimmut aareeramikkik taamalu neriorsueqatigeereeramik avissaarput. Nannap Nahomip allagai Gertrud Raskip oqaluffianut atuariartorpai, kingornalu neriffissanngulermat akunnittarfimmut neriartorpoq.
       Akunnittarfimmi nerrittut akornanni Nanna ilisariniagaqalerpoq tassaasoraalu inunnik isumaginninnermik ilinniarallarami atuaqatigisimasartik Jaakukasimmillu taagortagartik. Taannaalluinnarsorigamiullu ittuujuillisaarluni nerillualeruttortoq aperaa ilumut Jakob Simonseniunersoq, ilumulli taannaavoq. Sunaaffa aamma Nanna issiavissaminut ingilersorli nammineq Jaakup ilisarisimagaluarlugu, Nannalli isikkua allananaarlugu nalornisuulersimasoq.
Akunnittarfimmi Nanna Jaakulu aliannaarsaaqatigiipput. Jaaku isumaginninnermik siunnersortitut suligaluariarluni pappialarsornarpallaaqimmat nuannariunnaaraluttuinnaramiuk asooriarluni Qallunaat Nunaanni Københavnip {Højskoleliani}${typo,li-0|Højskoleani} {økonomiimik}${typo,i-0|økonomimik} atuarpoq, naammassigamilu Qaqortup Niuernermik Ilinniarfiani ilinniartitsisunngorpoq.
        Jaaku ukioq taanna pingasunngornikkut atuartitsineq ajorami, imminut iggattarnini qatsukkaangamiuk akunnittarfimmut sunaaffa savatoriartortarsimavoq. Nanna Jaakulu akunnittarfimmiinnerminni kasuutillattaajutigalutik Namminersornissaq eqqartorpaat. Jaakup qinersinissaq sioqqullugu siorasaarutit neriusaarutillu malinnaaffigilluarsimavai,
Namminersornermullu qinersigamik angertunut ilaasimavoq, Jaakullu ilaatigut eqqartugaasa ilagivai nunatsinni pissutsit, soorlu utoqqaat meeqqallu atugassarititaat, akiligassat qaffakkaluttuinnarneri, tamakkualu kommunerujussuanngornissamut pissutsit equngasutut taaneqarsinnaasut iluarsillaquai. Aningaasatigullu isumaqatigiissutaasoq Jaakup nammineq iluarinerarpaa, aqaguagunnguarmigooq uulia puilalernavianngimmat. Silaannaap allanngoriartornera ullutsinni eqqartugaaqimmat Nanna kisinnani Jaaku apereqqippaa sermersuaq aassangatinnginneraa. Jaakullu tamanna isummersuutigillatsiarpaa, ilaatigut silaannaap kujataani kissatsinnerunera nammineq iluarinerarpaa, savaaqqammigooq ukiorlunnerani toqorartarunnaarmata. Jaaku {ssumaqarportaaq}${typo,s-0;0-i|isumaqarportaaq} nunat inuttoorsuit silaannarmik mingutsitsinersuat kissassaasuusimassasoq, Jaakullu ilimagivaa namminneq inuugallarnerminni sermersuaq sermersuaarukkunnanngitsoq.
Akunnittarfimmi oqaloqatigeereeramik aammalu kaffisoqatigeereeramik Jaakup inaanut Niuernermik Ilinniarfiup qulaaniittumut aamma kaffisoriaqqaarallaripput, sivitsunngitsoq Jaakup pulaartua Nanna angerlalermat Jaakup qanivaa, attaveqatigiilernissartillu tamarmik kissaatigalugu imminnut inuulluaqqoriarlutik qimapput.

       Jaaku pissusilersornermigut malunnarpoq ammallunilu inuppalaartuusoq, Nannalumi oqaloqatigiikkamik kisippasinnani ittoorpasinnani aperineqaraangami isummani aniaterujoortarpai, inuppalaarneralu malunnarlunittaaq, soorlumi suut aniatikkusussinnaasani atuaqatikuminut Nannamut aniatissinnaagai. Inoroorsaarlunilu nerereerlutik Nannalu akunnittarfimmiit angerlarsimaffimminut ilagivaa, tassuuna tikilluaqqusisinnaanera malugineqarsinnaavoq. Jaaku Qaqortumi najugaqarpoq Niuernermik Ilinniarfimmi ilinniartitsisuunini tunngavigalugu, kisimiittuuvoq angerlarsimaffimmini malunnarporlu aningaasatigut amikkisaanngitsuusoq, tassami akunnittarfimmut sapaatit akunneranut ataasiarluni neriartortarnini eqqaagamiuk, naatsumik oqaatigalugu atugarissaarpasittuuvoq.
   Jaaku eqqarsaatersortartorujussuusoq malunnarpoq, tassunga patsisaasinnaavoq kisimiittuunera, tassami eqqarsaatersuutigisartagaasa ilagaat namminersornerup {eqqunnerqarnissaa}${typo,r-0|eqqunneqarnissaa}, qupp. 91-92: ”Qinersigatta namminersornissaq nammineersinnaatitaanissarpullu soorunami angerpara.  Ukiuni 30-nngortuni Namminersornerulluta Oqartussaanitsinni kingumut qiviarutta ingerlalluarlutalu inerisarpugut. Perorsarsimalluta nunarput sullissimavarput.  Ineriartornerup ajortortai inuiattut ikittunnguunerput peqqutigalugu allanit tamanit erseqqinnerullutillu annernarnerusarput….”, soorlu tigulaakkanni takuneqarsinnaasoq qanoq inuiaqatigiinnut malinnaatigisimanersoq tamakkualu isummersuutigisarai. Aammattaaq {nammineerusussiseqarnera}${typo,i-u|nammineerusussuseqarnera} isummersornermigut erserpoq, soorlulusooq inuiaqatigiinni annernartut eqqaaneqartut Jaaku nammineerususseqalersittaraat, taamattaarlu ajunngitsumik ineriartortuarneq {tulluutimaarutigerpasillugu}${typo,t-s|tulluusimaarutigerpasillugu}.
      Jaakup inuiaqatigiinni inissisimanera eqqarsaatigissagaanni ataasiinnaanngitsumik ilinniagaqarpoq, siullermik soorlu qulaani allareeriga Nannap ilinniaqatikorivaa isumaginninnermik siunnersortitut naammasseqatigalugu. Aappaattullu Qallunaat Nunaanni KBH-ip Højskoleani økonomimik atuarnini naammassinikuuaattaaq, taannalu tunngavigalugu Qaqortumi Niuernermik Ilinniartitsisuulluni. Nunatsinni inuiaqatigiit eqqarsaatigissagaanni Jaakup avatangiisini aalajangeeqataaffigerusuttorujussoorpasippai, soorlulu inuiaqatigiinni aalajangeeqataanermik aqutsineq pingaartittoorpasillugu. Jaaku taamaallaat atuakkami Nannamut attuumassuteqartuuvoq, atuakkallu ingerlanerani naapillatsiaannarlugu.

Ulf Petersen (Immikkoortoq 27, qup. 131-134)
Iivali arnamik tikeraartoqarunartoq Ulfi akilerlugu nalunaartartuminit {kalerritippoq}${typo,t-ts|kalerritsippoq}, aammalu Iivali Qaqortumiinngikkallariarluni uteqqittoq. Ulfip Iivaliup uummataata tillerunnaarnissaa isumagisussanngorpaa. Ulfip Nahomi toqukkamiulli Amerikamut qoorortuumik qinngutitalimmik isateruminarluinnartumik aammalu nipaallisaatitalimmik piniarsimavoq. Umiarsuarmillu Qaqortuliarnissi Ulfip aalajangiussimavaa timmisartussaguni ullutsinni peqqissaartumik misissuisoqartarnera pinerullugu.
            Umiarsuarmik kujataanukarusaartilluni Arsummi ilaasussat aqqusaareeramikkit, tusartaatikkut anorersuarnissaa aquttut paasissutissiiffigivaat, ilaasullu amerlanerit nalunngilaat imarpiusakkooreerunik avataasioratik Torsukattakkuussallutik, tamannalu Ulf Petersenip ineeqqaminiilluni ataasiuttarissami ernumavallaarunnaassutigivaa.
                Ulfi sinilluarsimanermik aatsaat tusartaatikkut Qaqortumut tikilernermik kalerriisoqarmat iterpoq, masseriaraluarami timinilusooq artulersimavaa, niaqqilu akitsimut tutsillugu sinittarami massiteriaraluaramiuk nikissinnaanngilaq, paasilerpaalu timini siniffimmut qilersuussimasoq.
Eqqarsapallakkaluaramilu qanoq nassaarineqarsinnaanerluni akissutissaminik nassaanngitsoorpoq, namminerlu isumaqaraluarpoq mianersorluinnarami malittarineqarsinnaanani nalunaartartuminit kussunneqanngikkuni. Tassanngaannaq inaata qullii ikinneqarput angutillu nukittuut Ulfi siniffianiit qilerussaarpaat passianullu saviminernik ikkussiffigereeramikku nassatai pingaarnerit tassalu; qoorortuaaraq atisaalu nassarlugit umiarsuup qaavanut illuttoorullugu qulimiguulimmut ikisikkiartorpaat, ikiniariartullu qulimiguulik tingivoq. Ilaasullu isumaqarsimapput ilaasut ilaat napparsimalersimammat qulimiguulimmik aatikkasuartariaqalersimasoq,  taamaalillutillu umiarsuup qaavanut aneqqusaanatik.
                   Ulfi Iivalimik kujammut {toqitsiartoraluaq}${typo,i-u|toqutsiartoraluaq} politiit tigusarimmanni pinaasaarsimanngilaq. Ulfi matoqqasumik eqqartuussaagami ilaatigut nassuerutigai: ”Nahomimik iisartagartortitsilluni toqutsinini Nahomimillu akilersilluni, Iivali oqaluttuarsimassammat, toqutsinini nassuerutigiinnarnagit aamma apeqqummut kingullermut akissutigaa Nahomip Iivalimut allagaanik {allattuunini”(Qupp)}${cmp,3-1|allattuunini” (Qupp)}. 132 titarnertaani: 24-27). Ulfi eqqartuunneqarami immikkoortitaalluinnarluni parnaarunneqarsimavoq.
 (Kingumut uterneq - siuliini oqaaseqatigiit siulii) Ulf Petersen Nuummi parnaarussivimmut nuussimavaat ineeqqamilu parnaarussimavaat paarisaalluinnarlunilu. Sulilu pineqaatissinneqanngikkallarami qimmitut singarnapalaakasittut isimmittarneqareersimalluni.
Ulluerulluni parnaarussaaffimminiitilluni Ulfi sineqqatarluinnartarpoq, sallusarnermigullu sinissaatit katersukkani erlinnartuutitut toqqortarai sipaagaralugillu. Parnaarussaaffianilu ineeqqami taamaallaat siniffik, issiavik nerriveerarlu pequtigai. Ulfillu inuunermi tusaamajuaannakki Biibili nerriveeqqap amusartuaraaniitippaa. Biibilillu ataqqinarluni ungalua alutornarmanngooq eqqumaffimmini assiliaatiminut isiginnaareeraangamiuk amusartoq matugallartarpaa, amusartullu ammaqqinnissaa matuniariutaa qilanaarilereertarlugu. Ullut arlallit mattussaareerluni sulisuminut pappialamik aqerluusamillu atorsinnaanerluni aperivoq, taamaaliorsinnaatitaavoq aatsaat paarsisumi allannermi nalaani ilagissappani, paarsisuatalu Ulfi paarivaa illuttut illuinnarsuuserluni.
Allakkani naammassigamigit paarsisuminut tunniuppai, paarsisualu inaanit anigami allakkat atuarpai, Ulfimmi allakkat sequtsiinnarnissaannut pissutissaqanngilaq, allakkammi uppernassusiat qularisariaqanngimmat.
     Pappiaqqamullu Ulfip allagai imaapput (Immikkoortoq 27 kingulleq, qupperneq 133-134)
Ulfip eqqartuussisunut oqaatigisimanngisani Biibili naqqisigalugu allakkami eqqaavaa: ”Ilaanni tarnikkut qaangeruminaalluinnartumik nappartarpunga nuannaassaarulluinnartarlungalu inuuninni nuannaarutissaaruttutut nikallorluinnartarlunga sinnganera uumissuineralu pilluaatigilersimanngisaannarakkit………..  Pillunga, pillunga anillakkaangama qanoq iliornikka tamaasa puigortarpakka”, qanoq misigisarsimanini/misigisimanini eqqartuussisunut {nassuerutuginngilai}${typo,u-i|nassuerutiginngilai}. Meeraallunilu angajoqqaani Nahomi uersagaq pillugu nalaatsornerinnakkut oqalorujuttut tusaasoorsimavai, tassami Ulfi Qallunaat Nunaannut {atuariartortussaagaluap}${infl,ap-up|atuariartortussaagaluup} Nahomip uersakkap anaanaata kamaatigilluinnagaanik taarsersimammagu. Piaarinaatsoornikkullu isertugaq meeraallunili tusakkani inuunermini sinngatuunngornerminut aallarniutigivaa, tusaasoornermilu kingorna Nahomi uumissugarilersimavaa taamanerniillu nalusaanik malersugarilersimallugu, taamaalillunilu Nahomi Nuummi atuarallarmat aappariniartuusaarlugu atuarneranik {akornusersorsorpaa}${typo,der,sor-0|akornusersorpaa} angusinngitsoortissimallugulu. Allakkaminilu nassuerutigivaattaaq  Nahomip Sanamiit angerlarmat {issartagartortissimallugu}${typo,s,2-1;i,1-2|iisartagartortsissimallugu} taamaalillunilu nillortillugu toqullugu.

{Ullfi}${typo,l,2-1|Ulfi} qallikkut pissuserluttutut oqaatigineqarsinnaavoq , aammalu tarnimigut napparsimasutut pissusilersortutut ippoq. Najugaqarnera eqqaassagaanni Nahomi (Atuakkami inuttatut pingaarnertut oqaatigineqarsinnaasoq) malillugu angalaartuuvoq, kisiannili Nuummi najugaqarnerunissaa ilimanarluni. Ulfi inuttut atugarliortunngorsimavoq meeraallunilu sinngatuunngorsimalluni, tamakkualu nuanniitsut atukkani qaangeruminaatsittorujussuullugit. Ajornartorsiutini qaangersinnaanngitsutut isigai, assullu akueriuminaatsippaa inuunerup {ingerlaqqittuaannarnernera}${typo,ner-0|ingerlaqqittuaannarnera} qanorluunniit piumanngitsigigaluaraanni.
Inoqamminik ajoqusiinissani siunertarisaraa malunnarpoq, tassami Nahomi sinnganeq piinnarlugu toqukkamiuk, eqqarsaatersuutigisartagaalu nalinginnaannginnerusutut sakkortuutullu taaneqarsinnaapput, malunnarporlu assersuutigalugu qanoq {ajoqusiisinnaani}${typo,infl,0-ni|ajoqusiisinnaanini} qanorlu iliorsinnaanini ajortumeerinninnissaminik eqqarsaatersoqqissaartartoq, inummi {naliginnaasoq}${typo,g-ng|nalinginnaasoq} tamakkuninnga nalinginnaasumik eqqarsartuunngilaq. Ulfip inuiaqatigiinni inissisimanera eqqaassagaanni ilinniarsimasuuneranik allaqqasoqanngilaq, isumaqarpungalu inuiaqatigiinni appasissumik inissisimasinnaasoq, atugarisai ajornartorsiutai eqqarsaatigissagaanni. Avatangiisini nuanniitsutut Ulfip isigigai malunnarpoq, soorlu suut tamaasa nuanniitsuinnarmik isumaqarfigigai nukissaqarfiginagillu.
   Ulfi atuakkami sunniuteqarnerpaat ilaattut oqaatigineqarsinnaavoq, tassami Nahomi inuttatut pingaarneq toqukkamiuk, toqutsinerullu kinguneranik {misissuisoqarlernera}${typo,r-0|misissuisoqalernera} {tassunnga}${typo,nng-ng|tassunga} pissutaalluinnarluni, toqutsisimanngitsuugunimi atuagaq “neqitassaqassanngikkaluarpoq”. Ulfillu Nahomimut attuumassuteqarluinnarnera atuakkami erserpoq, tassa Ulfip atuakkami pingaarnertut pingaannginnertullu inuttat arlallit Nahomip nalunngisai attuumassuteqarfigilerpai soorlu; Knuti Nahomip Qallunaat Nunaaniinnermini angutaatigiligaa. Nahomip angutaatitaani kingornalu uitaani pilluaatigimmagu Ulfip Knutikkut Nahomilu Norgemut nuussimatsiartullu Knuti toquppaa. Iivali Knutip toqutaasimatsiarnerani Nahomip suli Norgemiitilluni {nerianiartarfimmi}${typo,a-0|neriniartarfimmi} naapitaa kalaaleq, nunatsinnullu Nuummut uteramik Nahomip aappariligaa aamma Ulfip Iivali {malersuleraraluarpaa}${typo,ra-0|malersuleraluarpaa} akilersugaralugu kiffami nalunaartartup kalerrimmani Iivali Nahomi pillugu suleqateqarpasimmat. Tassani Nahomi “aqqutissiuussisutut” inuttanut allanut attuumassusiisutut taaneqarsinnaavoq. Ulfi {politiinut}¢{infl,nut-nit|politiinit} tigusaagami politiit attuumassuteqarfigilerpaat, aammalu Nannap Nahomimik toqutsisup ujartornerani ujartukki nassaarivaa politiit, Linda, Iivali, Mette allallu suleqatigalugit.

Jaakup inuunermini aqqutissaminik qinersisimanera eqqarsaatigissagaanni ilaatigut ilinniarnermut sangutinneqarsinnaavoq. Siullermik isumaginninnermik siunnersortitut naammassinikuuvoq, isumaginninnermik siunnersortitullu suligaluariarluni pappialarsornarpallaaqimmat nuannariunnaaraluttuinnaramiuk asooriarluni Qallunaat Nunaanni Københavnip Højskoleliani {økonomiimik}${loan,i-0|økonomimik} atuarsimavoq, naammassigamilu Qaqortup Niuernermik Ilinniarfiani ilinniartitsisunngorpoq. Isumaqarpunga Jaakup nuannarisani malillugit qinersisartoq, ilinniakkanimi siulleq atorlugu atorfeqaraluarnissi ilimaginngisaminik allaanerunera peqqutigigunarlugu allamik ilinniagaqaqqissimavoq, taamaalillunilu inuunermini aqqutissamik nutaamik qinersisariaqalersimanera tassuuna malunnarluni. Apeqqutaalluni suna tunngavigalugu inuunermi aqqutissanik qinersisariaqartarnerup kingunerisinnaasai ajunngitsuusinnaapput illuatungaanilu aamma ajortuusinnaallutik, Jaakuli eqqarsaatigigaanni atuakkami malunnarpoq {taassumap}${infl,p-0|taassuma} imminerminut ajunngitsussaq eqqarsaatigalugu inuunermini aqqutissaminik qinersisariaqalersimanera, aammattaarlu Niuernermik Ilinniarfimmi aningaasaqarnerup tungaatigut ilinniartitsisuunini nuannarerpasillugu.

Ulfip inuunermini aqqutissanik imaannaanngitsunik qinersisariaqartarsimanera atuakkami malunnarpoq, isumaqarpungalu angajoqqaani Nahomi pillugu qinngarsuillutik oqalorujuuttut tusaasoorsimanngikkaluarunigit inuunermini aqqutissanik allanik ajunnginnermik siunertalimmillu qinersisimasinnaagaluartoq. Nahomimi pillugu Ulfi inuunermini aqqutissani arnamut tassunga malersuinissi allaat ajornerpaaq tikillugu qinersimavaa, taamaalillunilu malersuinerup kingunerivaa ilaatigut imminut pingaartinnissaraluani tunullinngoramiuk. Ulfilu qinngarsuisunik tusaasimanngikkaluaruni ilimanarluinnaraluarpoq inuttut nalinginnaasutut allatulli inuusimassagaluartoq, soorlu ilinniagaqarsimasinnaagaluarpoq atuakkamimi ilinniagarsimasinnaaneranik allaqqasoqanngimmat, immaqalu ilaqutaqalereersimasinnaagaluarluni. Nahomimut ajortisaarinissaminik aqqut qinikkani ukiorpassuit aallutarisimavaa, tassami angajoqqaami oqalorujuunnerat tusaasooramiullu taamanerniilli ajortisaaraluni aallartissimasinnaammat. Inuunermilu aqqutit ilaanni qinersimasami atuakkap {naggaatigut}${typo,der,0-taa|naggataatigut} imminerminut pisarineranik naggaserneqarpoq.

Isumaqarpunga atuakkiortup atuakkami inuttanik kinaassusilersuinermini ilisimariikkani atorluarai, soorlu nalunngilaa inuk nalinginnaanngitsoq qanoq pissuseqarsinnaanersoq qanorlu tarnimigut anniaateqartigiguni misigissusai qanoq innersut. Aammalu {ullutsinni}¢{infl,ni-nut|ullutsinnut} malinnaanera malunnarpoq, ullutsinnimi killiffigisarput atuallallugu atuakkiorsimavoq, ilinniartitaanerillu qanoq ingerlasarnersut atuakkiortup nalornisiginngilluinnarpai, tassami atuakkiortup inuiaqatigiinni ukiuni kingullerni  pissutsit nunatsinni qanoq ingerlanersut malinnaaffigilluartarsimavai taamalillunilu atuakkiamini piviusorsiorpalaartitsinissi {ajornaquteqanngimik}${der,0-tsoq|ajornaquteqanngitsumik} takutissinnaallugu.
   Isumaqarpungalu atuagaq ullutsinnut naleqqulluinnartuusoq, kisiannili Amerikarmiut isiginnaagassiaannut pinerlunnermut tunngasunut Ulfip pinerlunniarnera assingusinnaalluni, tassuunalu malunnarpoq aamma atuakkiortoq Amerikarmiut isiginnaagassiaannik isiginnaartarsimasoq tamakkualu isumassarsiarisimasinnaallugit, tassami ullutsinniluunniit suli atuakkami Ulfip pinerlunneratut assingusunik tusarsaasoqanngimmat.
      Atuagaq sinnganermut tunngatillugu atuakkiarineqarpoq, tassuunalu takuneqarsinnaavoq kalaallit qangarsuaaniilli sinnganermik pissuteqartumik ajortumeerinninniartarnerat, atuakkami ullutsinni pisuusaartitaasumi kalaallit akornanni suli sinnganeq taamanerniit minnerulernikuugaluarluni atugaanera. Assersuutigisinnaavaralu atuakkami Qooqami sinnganeq pillugu akiniuttuarnerit, sinnganermut atatillugu Kakiorneqaqatigiinnut atuakkamut Qooqap imarisaata ilaa assinguvoq, Qooqa qanga pisimasut tunngavigalugit atuakkiaagaluarluni Kakiorneqaqatigiillu ullutsinni pisunut naleqqussagaagaluartoq.
    Inuttat eqqarsaatigissagaanni assersuutigalugu Ulfi, isumaqarpunga atuakkiortup takutinniartutut ikkaa ullutsinni suli inuiaqatigiinni sinnganeq ajornartorsiutaammat annerusumik minnerusumilluunniit, sinnganerullu kingunipilugisinnaasai qanoq annertutigisumik inummut sinngasumut ajoqusiitigisinnaaneri. Kisiannili isumaqarpunga atuakkiortup ersersinniagaasa ilagigaat, angajoqqaat qanoq meeqqaminnut sunniitigisinnaanerat maligassiuisinnaanerallu, taakkuuppummi meeqqamik qanoq inooriaaseqarnissaannik tunngaviliisut, meeqqammi angajoqqaamik qanoq oqalunneri iliuusaallu malikkajuttarmatigit. Meeqqallu qanoq mianersuuttariaqartigineri atuakkami erserpoq, tassami Ulfip angajoqqaamik qinngarsuinerat pissutigalugu inuunermi sinnerani nuanniilliutigalugulu ajoqutissaminik ikeqarfigilermagit.