!AG02_2008 09-1.
Naasussaq ikkunneqarpoq.
Kalaallinut utoqqarnut ineqarfinnik Kalaallit Illuannut qanimut attuumassuteqartussanik pilersitseqataanissaq Aalborgimi Kalaallit Illuannit takorluugarineqarpoq.
Allattoq: Laila Ramlau-Hansen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen.
Aalborg.
Kalaallit Illuat Aalborgimiittoq Aalborgimi Kalaallit Nunaannut attuumassutillit qeqqani inissisimaffeqarpoq. Aqqusernit, illoqannginnerat oqaluffillu Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnik atsersorneqarsimapput. Tamannalumi tunngavigalugu inuppassuit isumaqalersarput taama atsersuisoqarsimaneranut Kalaallit Illuata tamaani inissisimaffeqarnera pissutaasoq. Kisianni taamaattoqanngilaq. Tassami Kalaallit Illuat aatsaat 1991-imi Umanakvej 25-miilersimavoq. Pissuserli tamanna Kalaallit Illuanni atorluarneqartoq ukiuni arfineq-marlunni affarmilu pisortaasoq Vagn Thomsen qungujulluni oqaluttuarpoq. Assersuutigalugu Kalaallit Illuat tamaani atuaqatigiiaanit pulaarneqaraangat sumiiffimmi atit Kalaallit Nunaannut attuumassutillit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqalernissaannut atorneqarsinnaasarnerat nuannersuusarpoq. Taamaalillutimmi naleqqiussassaqarsinnaalersarput. Tamatuma peqatigisaanik illoqannginnersap Grønlands Torvip, oqaluffiup Hans Egedes Kirkip aamma inissisimaffigisaata, pinnersarneqarnissaanik isumaginninnissamut Kalaallit Illuat pilersaarusiuleruttorpoq. Taamaattorli ujararujussuit Aalborgip illoqarfittut ikinngutaanit Ittoqqortoormiineersut utaqqisitsipput. Ukiornissaanut umiarsuaq kingulleq illoqarfimmit aallareersimavoq, tamannali aasamut pisinnaassasoq Vang Thomsen neriorsuivoq. Taanna Kalaallit Illuannut siulittaasoq Mogens Sørensen peqatigalugu ujaqqanik pinnersaanermut atorneqartussanik naleqquttunik takuniaajartorluni toqqartuiartorlunilu nunatsinniissimavoq. Kisianni ujaqqat Aalborgip illoqarfittut ikinngutaanit allamit, Nuummit, eqqumiitsuliortunit pinnersarneqassanersut suli nalorngissutigineqarpoq. Ilinniagaqartut Aalborgimi Kalaallit Illuat Københavnimi, Odensemi Århusimilu kalaallit illui allat pingasut assigalugit aamma ilinniagaqartunut kommunini eqqaamiorisani najugaqartunut siunnersuisarnermik ingerlataqarpoq. Aalborgimi efterskolimi atuartut saniatigut ilinniagaqartut 80-it missaanniipput. Kalaallit Illuanni ilinniagaqartunut siunnersuisartut ilinniagaqarnersiutinik agguaassisarnermik isumaginnittut marluupput. Ilinniagaqartut namminneq ilinniakkaminnik toqqaanissamik inissaminnillu isumaginnittarput. Taamaattorli Kalaallit Illuannut attuumassutilimmik inuusuttunut inissiaqarpoq 16-inik, ilinniagaqartut ilinniartuunertik tamakkerlugu ineqarfigisinnaasaannik. Ilinniagaqartunut atatillugu angusaqarluarnissamut najoqqutassarput tassaavoq ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinninnissaat, nunatsinnullu uterlutik ilinniakkaminnik atuilernissaat. Kingullerli ajornakusuukannersinnaasarpoq, Vagn Thomsen oqarpoq. Tamatumali saniatigut Kalaallit Illuat aaqqissuussinernut assigiinngitsorpassuarnut atorneqartarpoq. Kalaallit Illuat kalaallinut Kalaallit Nunaannullu attuumassutilinnut kiffartuussiviuvoq. Tamatumanilu kulturimut, inunnik isumaginninnermut ilinniartitaanermullu tunngasut assigiimmik pingaartinneqarput, pisortaq oqaluttuarpoq. Taamaattumik pisiniarfiup kalaallit sanalugaannik kalaaliminernillu nioqquteqartartup saniatigut Kalaallit Illuanni aaqqissuussinerpassuit, oqalugiarnerit, saqqummersitsinerit tusarnaartitsinerillu aamma ingerlanneqartarput. Kalaallit Illuat aamma tamaani kalaallit peqatigiiffiinit atorneqartarpoq. Aalborgimi peqatigiiffinnit pissusissamisoortumik atorneqarnerpaasarpoq, kisianni nunap immikkoortuani peqatigiiffiit tamarmik ukiumut ataasiarlutik Kalaallit Illuanni naapeqatigiittarput. Tamakku saniatigut Kalaallit Nunaannit akuttunngitsumik pulaartoqartarpoq, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnit oqartussanillu Kalaallit Illuat sulisussarsiorluni oqaloqatiginninnermut atorneqartarpoq avammullu paasissutissiisarneq aamma pingaartinneqarpoq. Isumaginninnikkut suliniutit Inunnik isumaginninnermi siunnersuisarnermi tamanut ammasumi Region Nordimi kalaallinut tamanut neqeroorutaasumi Aalborgimi Kalaallit Illuanni aamma annertuumik suliaqartoqartarpoq. Kalaallit maani najugaqartut Danmarkimilu oqartussat siunnersorneqarnerinut ilitsersorneqarnerinullu piffissangaatsiarujussuaq atortarparput. Sullissisorpassuit isumaqartarput kalaallit tamarmik marluinnik oqaasiliusut. Tamannalu pillugu kalaaleq aperineqaraangat pineqartoq aamma taamaattoqarneranik oqarumasarpoq. Kalaallit ajornartorsiutaanissamik kissaateqartannginnerat ilisarnaataalluartarpoq. Kisianni inatsisitigut isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu isumaqarpugut, assersuutigalugu avinnissamut piumasaqaatit isumaqatigiinniutigineqarnerinut atatillugu nammineq oqaaserisat atorlugit oqalunnissaq pingaaruteqarluinnartuusartoq, tamatumanilu nutserisorput amerlanertigut isumaginninnermi sullissisuusartoq ikiuuttarpoq, Vagn Thomsen oqaluttuarpoq. Isumaginninnermi suliniutit Kalaallit Illuannit aallaaveqartut ilarpassui sikkersussatut aallartittarput. Taamaalilluni Kalaallit Illuat 2000-imi kalaallinut arnanut kisermaanut Danmarkimi inuiaqatigiinni ajornartorsiortunut najugaqatigiiffimmik pilersitsivoq. Najugaqatigiiffimmit kalaallit arnat, amerlanertigut ikiorsiissutinik pisartagallit imaluunniit siusinaartumik soraarnerussutisiallit, amerlanertigullu angutinik aappaqarnikkut ajortumik nalaataqarsimasut, toqqissisimanartumik atugassaqartinneqalersarput. Namminerisaminnik initaartarput, kisiannili kalaallinik arnanik assingusumik atugalinnik ataatsimooqateqarlutik. Tassani piffissap ilaani »paaqqutarineqartarput« ingerlariaqqinnissamullu ikiorneqartarlutik. Najugaqatigiiffimmi malittarisassat sakkortupput. Inini ataatsimoorfiusartuni imigassartornissaq ikiaroornartutornissarlu inerteqqutaavoq, unnukkullu nalunaaqutaq qulinut eqqissisimaartoqalersussaasarluni. Tamatumali saniatigut najugaqartut allat innimigineqartuartillugit najugaqartut inaanni susoqarnera kimilluunniit akuliuffigineqartussaanngilaq. Suliaqalernissamik neqerooruteqartarneq Kalaallit Jyllandip avannaani najugaqartut 1.800-t missaanniittut amerlanersaat ingerlalluaraluartut  allaat ima ingerlalluartigalutik nalinginnaasumut nallersuunneqarsinnaallutik, Vagn Thomsenip oqarneratut  kalaaleqarpoq atornerluinikkut isumaginninnikkullu ima annertutigisunik ajornartorsiutilinnik immikkut ikiorserneqartariaqarlutik. Taamaattumik najugaqatigiiffiup saniatigut Aalborgimi Kalaallit Illuanni suliaqalernissamik neqerooruteqartoqartarpoq Aalborg Kommunimit aningaasalersorneqartumik. Suliaqalernissamik neqeroorut inunnut suliffeqanngitsunut sammisuuvoq. Tassani kalaallisut, qallunaatut, inuiaqatigiilerinermi assassornermilu atuartitsisoqartarpoq. Sorlaqarfinnik aalajangiusimannginnissaq pingaartuuvoq. Taamaattumik aamma kalaallisut atuartitsisoqartarpoq. Pinngitsoornani takkuttarnissaq piumasaqaataavoq, tamannalu pineqartunut immaqa ajornakusoornerpaavoq. Kisianni piffissap ingerlanerani ima ingerlalluartigilernissaat siunertaavoq suliffeqarfimmi misiligummik sulilersinnaassallutik naggataatigullu suliffittaarsinnaassallutik. Suliniummut ilaalersartut ilarpassui ajornartorsiuteqartarput, immaqa kinguaassiuutitigut atornerlugaasimsarlutik imigassamillu atornerluisunngorsimasarlutik. Taamaattumik Kofoeds Skole suleqatigalugu imerajuttuunermut katsorsartinnissamik neqerooruteqartarpugut. Tassami ingerlariaqqissinnaalersinnagit atornerluinerup qimanneqarnissaa pisariaqartarpoq, Vagn Thomsen oqarpoq. Ornittagaq Akerlianik ornittagaq Perput kalaallinut isumalluuteqarnikkut nukittuunut neqeroorutaavoq. Tassunga inuit piffissaqarluartut, assersuutigalugu soraarnerussutisiallit siusinaartumillu soraarnerussutisiallit orniguttarput. Taakkulu ikorfartoqatigiinnissamut pikkorissuupput, aaqqissuussinernik suliaqartarlutik, angalaqatigiittarlutik akuttunngitsumillu nereqatigiittarlutik. Pingasunngornerit tamaasa unnukkut ilaqutariit unnussiuaartarput nereqatigiinnertalimmik. Unnummi tassani ilinniagartuumik takkuttoqartarpoq meeqqanik isumaginnittussamik, taassumalu meeqqat kalaallisut atuaqatigisarpai, oqaloqatigisarlugit erinarsoqatigisarlugillu. Meeqqani Kalaallit Nunaannut angerlaqqittussaaneq pillugu oqaaserisanik aalajangiusimannginnissaq pingaartuuvoq. Tamannalu tunngavigalugu kalaallit utoqqaanerumaat tamaani najugaqartut eqqarsaatigeqqajaanarput. Taakku Perput ornissallugu nukissaqartuaannartanngillat. Aapparisarlu peerussimappat meeqqallu qanittumi najugaqanngippata tamanna kiserliornermik kinguneqarsinnaasarpoq. Tamaani kalaallinut utoqqarnut, utoqqarnut angerlarsimaffeqareersumi, immikkoortortaqarfeqaleraluarutta ajunngilluinnassagaluarpoq. Vagn Thomsenimilu eqqarsaammiit iliuuseqarnissamut ungasittanngilaq. Taanna, oqarneratut, sumiiffinni attuumassutilinni naasussanik ikkussuisoqareersimavoq. Taamaattumik siunissami ungasippallaanngitsumi Aalborgimi kalaallinut utoqqarnut najugaqatigiiffimmik pilersitsinissamut tigussaanerusumik alloriartoqarnissaa ilimagineqarsinnaagunarpoq.