!AG02_2008 16/17-1.
Illit isummat / Din mening.
Ukioq 2007 S.I.K.-mut angusaqarfiuvoq sulili sorsugassaqarpugut.
Allattoq Jess G. Berthelsen, Kattuffiup siulittaasua.
Kingumut ukioq SIK-mut pisoqarfiusimaqisoq angusaqarfiusimasorlu qaangiutilerpoq. Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat sinnerlugu matumuuna suleqaterpassuatsinnut ilaasortarpassuatsinnullu uummatinnit pisumik qujassuteqarniarpunga ukioq aggersoq nunatsinni sulisartunut suli pissarsiffioqqinnissaa neriuuteqarfigalugu. Ukioq qaangiutilersoq ataatsimut isigalugu SIK-mut pitsaasumik angusaqarfiusimasoq isumaqarpunga. Tamaasa taagornagit eqikkaallunga makku tigulaariffigissavakka. Ukioq qaangiuttoq Inatsisartut 2007-imi upernaakkut ataatsimiimmata SIKp suleqataaffigisaanik sulisartukkormiut ulluinnarni sakkugillualersinnaasaannik aalajangersaasoqarpoq, tassa suliffeqarfiit kattunneqaraangata imaluunniit suliffeqarfiit allanut tunineqaraangata sulisut inatsisitigut illersugaalernissaat pillugu nunatsinni inatsisiliuussinissaq partiinit tamarmiusunit isumaqatigiissutigineqarmat. Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ukiuni makkunani aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortillugit aaqqissuussiffiginiarneqarnerini aammalu kommunerujussuit pilersikkaluttualerneranni ilaasortatsinnut pitsaasumik tamanna sunniuteqartussaavoq. Tamatuma saniatigut SIKp suleqataalluarneratigut Inatsisartunissaaq ilassilluarneqartumik sulisartut sulilersinneqarnerminnut atatillugu allagartamik pinngitsooratik sanaanneqartalernissaat anguniarlugu oqaluuserisassanngortitsisoqarpoq 2008-ip ingerlanerani aalajangersaavittoqarnissaa kisimi maanna utaqqisaalerluni.
Nunatsinni suliffeqarfissuit annersaasa ilaat, Royal Greenland A/S Grønlands Arbejdsgiverforening-imit ilaasortaajunnaareernermi kingorna kiisami SIK-mut toqqaannartumik juulli sioqqutitsiarlugu isumaqatigiissuteqarpoq. Pisoq ilaasortarpassuatsinnut pitsanngoriaatinik kinguneqassaaq, tassami aningaasarsiat januarip aallaqqaataanit qaffaaffigineqartussanngorput kiisalu aningaasaateqarfinnut akilersuineq aamma aallartinneqaqqissalluni. SIK-mit isigalugu angusarineqartoq pingaarutilerujussuartut oqaatigineqartariaqarsorinarpoq, allaallumi ilaasortarpassuatsinnut ajugaanertut suaarutigineqartariaqarluni. Ukiumi qaangiuttumi SIKp qasusuilluni ilungersuuteqartuarneratigut anguneqarportaaq martsi 2008-imi Polar Seafoodip aammalu Royal Greenland A/S suleqatigiilersinneqarnerisigut Aasianni raajaleriffimmik ammaasoqaqqinnissaa. Sulisartoqativut 80-it angullugit kingumut ukioq kaajallallugu suliffissaqaqqilissapput Aasiaat kommunianut suliffeqarfinnullumi allanut aamma pitsaasumik sunniuteqalerumaartumik. Danskit Folketingiannut ukioq qaangiuttoq aamma qinerseqqammerpugut. Qinersineq SIK-mut ilaasortarpassuatsinnullu nuannaarutaallunilu qiimmassaataaqaaq, tassami SIK-p anguniartuagaanut naapertuuttumik qinersineq ilisimaneqartutut inerneqarpoq taamaalillunilu nunatta namminersulivinnissaa aamma aanngasikkunnaarpoq. SIK-p Folketingimi ilaasortaatitavut qamannga pisumit pilluaqqujumavagut pitsaasumik angusaqarfiusumillu suleqatigiileqqinnissarput siunissami nanginneqaqqissasoq qilanaaralugu. Unammisassat sorsuutigiuagassallu Politikikkut aningaasarsiornikkullu kiffaanngissuseqarusunnerput SIK-mit anguniagarivarput. Kiffaanngissuseq sorsuutigiuagassaavoq inuiaqatigiillu kalaallit ataatsimoorluta unammisassaqarpugut. Ilinniagaatsuuneq qaangerniarumallugu inuuneq naallugu taasinnaasatsinnik ilinniartitseqqiiuarnissaq piginnaanngorsartuarnissarlu pimoorunnerusariaqarparput. SIK suliassami pingaaruteqaqisumi suleqataanissamut akisussaaqataanissamullu piareersimajuarpoq, nuannaarutigaarpullugu nunatsinni Inatsisartut piginnaanngorsartuarnissamut annertuumillu ilinniartitseqqiisarnissamut aningaasarpassuarnik ukiuni makkunanerpiaq aamma immikkoortiterimmata. Ilinniartitseqqiiniarnikkulli suliniutit malitseqartitsiniarnerlu kinguneqarluassappata pisariaqarpoq suliffeqarnermi kattuffinnik annerusumik akisussaaqataatitsinissaq peqataatitsinerunissarlu, minnerunngitsumik Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat eqqarsaatigalugu ilaasortarpassuavummi matumani pineqarput. Pingaartumik meeqqat atuarfiinit qaffasinnerusumik ilinniarsimanatik suliffissaaleqiuarnissamut aarlerinartorsiortut qitiutinneqartariaqarput inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu siuariartoqqilernissaq nunatsinni iluatsissappat, aammalu meeqqat inuusuttuaqqallu peroriartortut isumannaatsumik inuiaqatigiinnit ikorfartorneqassappata. Nunatsinni isumalluutitta pingaarnersaat tassaajuarput inunnik nunaqavissunik isumalluuteqarnerput. Taamaattumik SIK-p aalajangiusimavaa ilinniartitseqqiisarnermi ilinniusiornermilu kalaallisut oqaatsitsinnik aallaaveqartuarnissarput sulisinnaasut tamaasa atorluarneqarsinnaanissaat aamma timitalimmik iluatsitsiviussappat. Inunnilli isumalluuteqarnerput aatsaat iluaqutigineqalersinnaanngussaaq inissaaleqinerujussuaq pisortanit.
pingaartinneqarluni aatsaat aamma malunnaatilimmik akiorneqarsinnanngorpat. Pingaartumik illoqarfinni annerni sulinermik inuussutissarsiortut akilersinnaasaannik inissianik attartortittakkanik amerlanernik sanaartortitsisoqarnerusariaqarpoq Inatsisartut illoqarfinnut suliffissaqarfiusunut nuukkasuarnissamut aningaasaliisimanerat aamma kinguneqassappat. Nunasiaagallarnerup nalaannisulli uagut kalaallit ineriartornermut tikkuinnarluta isiginnaartooqqilernissarput orniginngilluinnarparput. Taamaattumik qinikkat qullersaannut sakkortuumik kaammattuutigissavarput sulisartut illoqarfinnut allanut suliartortinneqarsinnaanerisa maannamit pitsaanerusumik ataqatigiissumillu aaqqissuussiffiginialeqqullugu kiisalu avataaniit suliartortartunik killilersimaarinninniarluta inatsiseqareernerput pitsaanerusumik aamma nakkutigineqaleqqullugu. Ukiuni makkunani nunatta pisuussutai uumaatsut, tassalu aatsitassat iluaqutiginiarneqarneri annertuumik ukkatarineqarput aatsitassarsiornermi suliffiit pilersinneqareersut saniatigut suli amerlaqisut ukiuni aggersuni pilersinneqassasut naatsorsuutigineqarluni. SIK-p naatsorsuutigilluinnarpaa piumasaralugulu aatsitassanik iluaquteqarnermi nunaqavissut sutigut tamatigut siunissami atorluarneqarnerulissasut minnerunngitsumillu aatsitassanik qalluinermi inuiaqatigiit ataatsimut aamma aningaasatigut pissarsissutigisartagaat maannamit annertunerujussuusariaqartut. Nunatsinni sulinermik inuussutissarsiuteqartut akissarsiatigut, inuuniarnermi atugarisatigut, ilinniarfissaqartitaanikkut, suliffissaqarniarnikkut suliffimmilu toqqissisimanartumik oqartussaaqataallutillu pitsaasunik atugassaqartitaanissaat SIKp anguniagaanni pingaarnersaajuarput. Ukiumi qaangiuttumi oqaatigeriikkattut SIK-mi angusagut ajoriinnagassaanngeqaat suliassaqarpugulli suli. Ajoraluartumimmi ukioq naalivissoq Inatsisartuni partit amerlanerussuteqartut tassanngaannaq aningaasat pisissutigineqarsinnaanerat apparsarpaat akitsuutit assigiinngitsut qaffammatigit. Tamanna ilaasortarpassuatsinnut annermik eqquivoq, tassanilu iluarsiniagassaqarpugut. Taamaattumik ukiumi aggersumi ilaatigut SIK-p Atuisartut Siunnersuisoqatigiivini suleqataanermini allatigullu sakkortusisamik aningaasat pisissutigineqarsinaaneri qaffaqqinnissaa ilungersuutigeqqissavarput. Tamanna aamma suliffeqarfinnik allanik suli SIKmit isumaqatigiissusiorfigineqarsimanngitsunut sammitinneqassaaq, eqqaamajuartussaavarpummi Nunatta sulisartut atorfissaqartittuassammagit naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu nunarput kiffaanngissuseqalerumaartussaq aamma pilersinniarutsigu. SIK-p ukiumi nutaami sulisartut tamassi peqqinnermik aammalu nukissanik nutaanik ingerlariaqqinnermi atugassassinnik tunineqarumaarnissassinnik kissaappaasi.