!AG20_2008 02-2.
TB-ip ajoqutaa aammalu.
Politikerit namminersulernissamik Kalaallit Nunaannillu nutaaliaasumik pilersitsiniarlutik tamaviaaleruttortut, pissusiviusoq sakkortooq ernumanartorlu alla atugaavoq, Kalaallit Nunaanni pissusiviusunik nillertunik misigittaatsunillu takutitsisoq. Afrikami nunanut ineriartortitassanut Kalaallit Nunaat assersuunneqarluinnarsinnaasoq misissuinerit takutippaat, sakialluummik nappaateqarnerup siammarsimanera pineqartillugu, nunarsuarmi killermi atugaajunnaarsutut isumaqarfigineqaraluartoq. Nappaatip siornagut ersigineqartup toqqutaasartullu akiorniarneqarnerani naalakkersuisut nuna tamakkerlugu qanoq iliuuseqarnissamik aallartitsisimammata nersortariaqarput. Kisianni nappaat 1980ikkut naalerneranni Kalaallit Nunaanni atugaajunnaarsutut isumaqarfigineqartoq taama sukkatigisumik navianartigisumillu siammariartulersimammat suna pissutaava? Soorunami arlalinnik akissutissaqarpoq. Minnerunngitsumik inuttut atugassarititaasut illoqarfiillu ilaanni inissaaleqinerujussuaq pissutaapput. Akissutissalli nuanniinnerit ilagaat peqqinnissaqarfimmut ataatsimut tapiissutit ilarpassui naalakkersuisunit suliaqarfinnut allanut atugassanngortinneqartalermata, ingerlatsivik aningaasatigut artukkiisoq Danmarkimit tiguneqarmat. Tamatuma ilaatigut kinguneraa pisarnertut akiuussutissamik kapitittarneq pitsaaliuinermillu suliniuteqarnerit arlallit atorunnaarsinneqarnerat. Suliaqarfimmik tigusinikkut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu peqqinnissaqarfiit assigiinngitsumik ineriartulersimapput Kalaallit Nunaat annikinnerusumik ingerlatsiviulerluni. Kalaallit Nunaanni nappaatillit arlallit soorlu katsorsartissallutik inissinniarneqaqqaartarput, nunani allani imaaliallaannaq katsorsartittartut. Akerlianik uagut aningaasat eqqarsaatigalugit nalilerniaqqaassaagut. Akerlianik ajunngilluinnarpoq naalakkersuisunut ilaasortaq Aqqalu Abelsen sapiillisaarluni Danmarkimi peqqinnissamut ministerimut saaffiginnimmat, sakialluutip akiorniarneqarnerani qanoq iliuuseqarnissaq pillugu suleqatigiinnissamik. Nuummiinnaq meeqqat atuartut 13 procentii sakialluummik tunillanneqarsimapput. Ataatsimut qanoq iliuuseqarnissami nukiit ataatsimut katersorneqarnissaat taamaattumik pissutissaqarluinnarpoq. Ataatsimullu qanoq iliuuseqarnissaq pineqartillugu nammineq inuttut akisussaaneq qaangiinnarneqarsinnaanngilaq. Sakialluut qaquguluunniit nakkutigineqarsinnaalissappat tamatta immikkut qanoq iliuuseqartariaqarpugut, tunillaassuisut nanineqarsinnaaqqullugit. Aaqqissuisoqarfimmit sakialluummik annikitsumik tunillaassuunnermik eqqorneqarsimasumit taamaattumik kajumissaarutissarput erseqqilluinnarpoq. Annikitsumilluunniit pasinnileruit peqqissutsit pillugu misissortittariaqarputit. Tunillatsinnissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Allalli tunillakkumanagit nammineq qanoq iliuuseqartoqarsinnaavoq.