!AG03_2008 11-2.
Piniartup ukiuata ingerlarna.
Lars Anker-Møller: Ammassalimmi piniartut Tunumi. Nammineq saqqummersitaq.
Allattoq: Hans A. Lynge.
Qallunaaq inuusukaarsuaq Lars Anker-Møller 1973-imi Sønderjyllandimi inunngorpoq. Eqqarsaatigisimavaa assiliinermik soqutigisani atorlugu atuakkamik saqqummersitsiniarluni piniartutut inuunerup ukiumi ataatsimi atugassarititaanik imalimmik. Aallaqqaasiummini oqaluttuarpoq Ammassalimmi atorfigissaarluni inooqataariarluni atorfini taamaatissimallugu piniartutullu inuulerniarluni. Aalajangernini peqqissimissutigisimanngilaa, tamannalu suliaani atuakkami malugineqarsinnaavoq. Piniartutut inuutissarsiortut nunatsinni ikiliartortutut taaneqartarput. Piniakkat killilersugaaneri ima sakkortutigipput allaat inuppassuarnut agguassallugit eqqarsarnarsilluni, ilallugulu puisit amiisa tunisaanermikkut akii ima appasitsigipput ilaatigut isumaliortoqartarluni tuninngikkaanni assigiinnaraa. Piniartummi ullumikkut inuusup atorfissaqartitai aningaasanik akeqarput, soorlu piniutissat assigiinngitsut, orsussat pequtissallu, tamakkulu saniatigut aamma akilersugaqarpoq. Taamaalilluni piniartutut inuunermi aporfissat ukiuni kingullerni amerligaluaqisut, taamaattoq nuannerpoq kalaaliunngitsoq piniartutut inuuniarnermik misileerusulersimammat. Atuakkiaa ataatsimut isigalugu piniarnilersaarutaanngilaq, kisiannili imaqarneruvoq ukiup kaajallakkiartornerini piniartut piniakkaminnik malersuillutik inuunerannik. Piniarnilersaarnerit tusarnersut pissanganartullu eqqartorneqanngillat, kisiannili piniakkat takkusimaarfii najoqqutaralugit illuartitertarneq erseqqissarneqarpoq. Atuakkap oqaasertai takisuuliaanngitsut nassuiaanerusarput piniakkap takkussimasup qanoq sumilu piniarneqartarneranik, assilissalli takutitsissutigalugit inuuniarnerup ajornakusoortui malinnaaffigalugit paasinarnerusarput, soorlu sikorsuit tulassimatillugit umiatsiamik angalaniarnerup artornassusia, kiisalu sarfarissinera ni sarfaatsillutik mianernartoqassusii. Piniartunuunngitsoq Atuagaq ataatsimut isigalugu piniartunut Ammassalimmiunut immikkut tunngatitaanngilaq. Inuttani ataaserluunniit kinaanersoq taaneqanngilaq, aammalu kikkut pinerrarinnerusut immikkut uniffigineqaratik. Tamanna atuakkiortup nammineq taamaassasoq qinersimagunarpaa takutinniarunaramiuk piniartutut inuuneq immikkut inuppassuarnut pingaaruteqartoq, ataasiakkaat salliutinnagit, kisiannili piniartut tamaasa ataatsimut ataqqiniartutut illugit. Piniartutut alliartorsimasumut atuagaq ilaatigut ilinniutitut taaneqarsinnaasoq pisariaqanngitsutut ippoq. Nukappiaraq ataataminit piniarnermut ilinniartitaasimasoq immini pigisaqartarpoq atuakkatigut ilikkarneqarsinnaanngitsunik, misigisatigulli piniakkallu qanoq iliuusaannik paasinninnikkut. Tamanna tunuliaqutaralugu imaassorinarpoq atuakkiortup atuartussatut siunnerfii tassaanerusut kalaaliunngitsut, kisiannili piniartut inuunerinik tusaamasaannallit. Tassuunakkut atuagaq iluatsippoq, piniartutut inuunermut paasissutissartaqarlunilu eqqorpasissumik oqaluttuarpoq, aammalu atuakkiortup sumiluunniit oqalugiaatitut atorniaruniuk tunngavissarissaassaaq. Assilisat kusanavissorsuupput allagartaallu qallunaatut, tuluttut kalaallisullu allassimapput, kalaallisuunngortitaavorlu Magdalene Berthelsenimit. Atuagaq pillugu paasissutissat immikkut ilaanngimmata taaneqaannarsinnaavoq Lars AnkerMøllerip nammineerluni atuagaq saqqummersissimagaa.