!AG04_2008 06-1.
Mingutsitsineq, CO2-mut akitsuutit innuttaasullu amerleriarnissaat.
Aluminiuliorfissap sumi inissisimanissaa piginnittuunermullu tunngasut Inatsisartunit aalajangiiffigineqarnissaannut qaammatialuinnanngortullu aluminiuliorfissap nassatassaasa ilarpassui suli qulaajaavigineqarsimanngillat.
Allattoq: Lotte Petersen Nutserisoq: Gâbánguaq Johansen.
Nunatta qeqqa.
Aluminiuliorfissap sumi inissisimanissaa piginnittuunermullu aaqqissuussineq qanoq isikkoqassanersoq politikerinit aluminiuliorfik Alcoa suleqatigalugu upernaakkut ataatsimiinnermi isummerfigineqassaaq. Alcoa aluminiuliorfissap sumut inissinneqarpat imminut akilersinnaanerunissaa pillugu siunnersuuteqassaaq, tamannalu namminersornerusuni aalajangiiniarnissamut tunngavissanut ilaassaaq. Namminersornerusunit aalajangerneqassaaq aluminiuliorfik Alcoa pigisassanngortinneqassanersoq erngullu nukianik nukissiorfik namminersornerusunit pigineqassanersoq imaluunniit taakku tamarmik assigiimmik aveqatigiissutigineqassanersut. Periarfissat pingajuanni aluminiuliorfimmut nukissiorfimmullu Alcoa tamakkiisumik piginnittuunissamut akuerineqarsinnaavoq. Imaanngilarli taamaalilluni aluminiuliorfiup pilersinneqarnissaa pillugu inaarutaasumik aalajangerneqartoq. Kisianni aalajangiussat siulliit ingerlariaqqinnissamut pingaaruteqartorujussuussapput.
Taamaattumik namminersornerusut, Alcoa aamma Greenland Development sap. akunnerani kingullerni Nuummi Maniitsumilu tamanut ammasumik tusarniaapput sap. akunneranilu matumani Sisimiuni tusarniaassallutik. Kommunit taakku pingasut tamarmik immikkut aluminiuliorfissamut inissiiviusinnaasutut piukkussaminnik tikkuagaqarsimapput. Tusarniaanerni avatangiisinik nalilersuineq pillugu nalunaarusiaq (SMV-mik nalunaarusiaq) namminersornerusunit suliaritinneqarsimasoq aallaavigineqarpoq. {Nalunaarusiami aluminiuliorfiup pinngortitamut, avatangiisinut, peqqissutsimut, kulturimut nunap immikkoortuata ineriartortinneqarnerannut pineqartunullu tallimanut taakkununnga ataatsimoortumik sunniutissai misissorneqarput.}£{Nalunaarusiami aluminiuliorfiup pinngortitamut, avatangiisinut, peqqissutsimut, kulturimut nunap immikkoortuata ineriartortinneqarneranut pineqartunullu tallimanut taakkununnga ataatsimoortumik sunniutissai misissorneqarput.} Innuttaasut ataatsimoortukkuutaarluni oqallinnerit aqqutigalugit avatangiisinik nalilersuinermi suleriaqqinnissami oqaasiinnakkut ilassuteqarnissamut periarfissinneqarput.
Innuttaasut pillugit takorluugaqartoqanngitsoq.
Nuummi tusarniaasoqarnerani ajornartorsiut oqallisigineqartoq tassaavoq, aluminiuliorfiup nunap immikkoortuini aalajangersimasuni innuttaasut ineriartorneranut sunniutissai. Martin Bjærge Jensen namminersornerusuni nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut immikkoortortaqarfimmeersoq oqaluttuarpoq, aluminiuliorfik nuna tamakkerlugu illoqarfiit ineriartornerinut pingaaruteqartorujussuanngussasoq aluminiuliorfimmi sulisussat aalajangersimasut 700-t sinneqalaartut sulisussallu allarpaaluit {pisarineqartinneqartussaammata.}¢{pisarineqartinneqartussaammata|pisariaqartinneqartussaammata} Maannamulli aluminiuliorfissamut pilersaarutinut atatillugu nunap immikkoortuini ineriartortitsineq qanoq ittoq kissaatigineqarnersoq politikerinit oqaluuserineqarsimanngilaq. Aluminiuliorfissap sumi inissisimaffeqarnissaa pillugu aalajangertoqartinnagu tamanna oqaluuserineqarsinnaassanersoq Martin Bjærge Jensenip {nalorngissutigaa}${phon,rng-rn|nalornissutigaa}. Peqataasut ilaat isumaqarpoq, innuttaasut nuttarsinnaanerannik qulequtaq mianernarpallaaqimmat politikerinit ammasumik oqaluuseriumaneqanngitsoq.
Mingutsitsineq CO2-mullu akitsuutit.
Politikerinit innuttaasunillu isummersorfigineqartussaq alla tassaavoq aluminiuliorfiup mingutsitsinera. Mingutsitsinerulerneq immini ajornartorsiutaasinnaavoq, kisianni Kalaallit Nunaata »nunatut minguitsutut« tusaamaneqarneranut aamma sunniuteqalersinnaavoq. Tamatuma peqatigisaanik mingutsitsinerulerneq nunarsuarmioqatigiinnut aningaasartuuteqarnerulernermik aamma kinguneqarsinnaavoq. SMV-mik nalunaarusiap avatangiisinut tunngasortaa naapertorlugu aluminiuliorfiliortoqarpat nunatsinni CO2-mik aniatitsineq 75 procentimik qaffariassaaq: {CO2-mi}¢{typo,0-k|CO2-mik} taama annertutigisumik aniatitsineq nunat tamalaat akornanni pisussaaffiliussanut atuuttunut Danmarkimullu isumaqatigiissutaasimasunut naapertuutinngilaq, tamatumalu aningaasatigut nassatassai qanoq ittuussanersut suli nalornissutaapput, nalunaarusiami allassimasoqarpoq. Pinngortitamut Avatangiisinullu Pisortaqarfimmi immikkoortortaqarfimmut pisortaq, Tina Kreutzmann Petersen, oqaluttuarpoq, Alcoa CO2-mut akitsuutinik akiliuteqarnissamut kissaateqanngitsoq, taamaaliornissamullu pisussaaffilerneqaruni suliffeqarfiup pilersaarummit tunuaannarnissaa ilimanaatilerujussuusoq. Taanna naapertorlugu aamma namminersornerusut aluminiuliorfiup nassatarisinnaasaanik immikkut akitsuummik akiliuteqarnissamut kissaateqanngitsut. Taamaattumik aqutsisoqatigiinnit misissorneqarpoq, aluminiuliorfiup mingutsitsineranut CO2-mut akitsuutinik immikkut akiliinissamut Kalaallit Nunaata pinngitsuuisinnaanera pillugu namminersornerusut Danmarkimi naalakkersuisunut isumaqatigiissusiorsinnaanersut. Aqutsisoqatigiit pisortaqarfinnit tallimanit namminersornerusullu Danmarkimi sinniisoqarfiannit sinniisoqarput.
Flourimik mingutsitsineq.
Immikkoortortaqarfimmut pisortaq Tina Kreutzmann Petersen oqaluttuarpoq, aluminiuliorfik immini annertunertigut matoqqasuusoq. Kisianni aluminiuliorsinnaassaguni aluminiuliorfik anodinik taaneqartuni atuisariaqarpoq. Anodit nunatsinni sanaartorneqassappata tamanna flourimik mingutsitsinerujussuarmik kinguneqarsinnaavoq. Nunani allani ilaatigut Norgemi aluminiuliorfimmi pisoqaanerusumi flourimik sakkortuumik sunnersimaneqarnerup kræfteqalissutaasinnaaneranut assersuutissaqarpoq. Tina Kreutzmann Petersen naapertorlugu anodit Kalaallit Nunaanniinngitsoq sanaartorneqarnissaannik namminersornerusut Alcoamut isumaqatigiissusiorsimapput. Kisianni nunami allami sulisut mingutsitsinermit eqqugaanissaannik tamanna suli isumaqassaaq. Takkussimasut ilaannit apeqquserneqarpoq Alcoa taamaakkaluartoq siunissami ungasinnerusumi aluminiuliorfiup saniatigut anodiliorfimmik pilersitsinissamut periarfissinneqarsinnaassanersoq. Taassuma tamatuma pinnginnissaanut politikerit qulakkeerinninnissaat pingaarutilerujussuusoq erseqqissaatigaa.
Aningaasaqarneq.
Greenland Development aningaasaqarnikkut nalilersueqqissaarnermik Inatsisartuni aalajangiinissanut marlunnut tunngavissatut ilaasussamik suliaqaleruttorpoq. Flemming Drechsel Greenland Developmentimeersoq oqaluttuarpoq, avatangiisinik nalilersuineq kiisalu kalaallinik sulisussaqarsinnaaneq isumaliutinut aamma ilaatinneqassasut. Siunnersuutit marsip qiteqqunnerani siullermeerneqassapput apriilillu naalernerani aappassaaneerneqassallutik.