!AG04_2008 14-1.
Hans Enoksenimut tapersiut.
Allattoq Marius Olsen.
Sisimiut.
Ulluni makkunani oqallisaavoq namminersornerulluni oqartussani atorfinni arfineq marlunni kalallisut oqaasilinnik atorfinitsitsinissaq. Assigiinngitsunik {oqaaseqarfigineqaqattarpoq}${typo,a,1-2|oqaaseqarfigineqaqattaarpoq} nipitunerpaallutik akerliusut patsisissanik assigiinngitsunik patsisilersuisut, ammip qalipaataanik {immikkortitsineraasut}${typo,o,1-2|immikkoortitsineraasut}, qallunaaluarneraasut akisunerulissaneraasut allarpassuillu, sooruna kalaallit salliutinneqaleraangata nikassaanersuit pilersartut? Sooruna tusagassiorfiit ajortussarsiornerinnaq pilersaraat. Ataguli tusagassiorfiit misissulaariarsiuk nunatsinni qallunaanik inooqateqarnerput pillugu nutserinermut oqalutseqarnermullu aningaasartuutigisartagaat Katuami 2003 novembarip {4-ni}${num,ord,0-.|4.-ni} Kalaallit Nunaanni akileraaruseeriaaseq akitsuuseeriaaserlu pillugit nunanut allanut sanilliussilluni {nalunariaq}€{x|nalunaarusiaq} pillugu tusarniaanermi apeqqutigineqartut ilaat pillugu akissut ilumoornersoq tassagooq nunatsinni nunanik allamiunik nunaqqateqarnitsinnut atorneqartartut 500 millionit angullugit nutserilluni pappialarsornermut oqaluttaanermullu atorneqartartut? Taakkulu nunatta akilertarai, nunarsuarmi allani sumi taamaattoqarpa? Kalaallimmi pillugit nunatsinni nutserisoqarneq ajorpoq. Sooruna nunarput nikagineqaannartoq {nammineersinnaanera}£{x|sooruna nunatta nammineersinnaanera nikagineqaannartoq}? Qivialaariartigit Danmarkip nunasiaatigisimasaasa ilai Norge Islandilu ingerlalluaqisut, suliuna nunasiaateqarumatuut kinngarngi ingerlaniarsarisut? Isumaqarpunga naalakkersuisooqatigiit Siumut Atassullu assut nersortariaqartut suliaq imaannaanngitsoq pissanganartorlu ukiorpassuarni eqqartorneqartoq aallartikkamikku. Nalunngilara eqqarsartoqassasoq qallunaanik asissuinerarlunga, taamak eqqarsarunnaarluta eqqarsarniarta allat sapinngippata sooq uagut sapissaagut. Unalu aasaq maani Sisimiuni 21. juuni 2007 inuiattut ullorsiornitsinni ernuttama {17-nik}${num,0-i,|17-inik} ukiullip Emilie Olsenip massakkut Amerikami atuartup inuusuttoqamminut, naalakkersuinermik sulialinnut, kalaaleqamminullu oqalugiaataa inuttaa akuersereermat ilannguppara: »Tamassi inuiattut ullorsiornitsinni pilluaritsi. Sooq oqalugiarnerlunga: Inuusuttut sinnerlugit oqalugiarpunga, taamaattumik takisoorsualiornianngilanga, nalunnginnakku inuusuttut oqalugiaatit takisuut malinnaffigissallugit soqutiginartinneq ajoraat. Inuusuttoqatikkali oqariartuuteqarfigerusuppakka. Inuusuttut peqataanerulernerat: Tanngassimaarutigisariaqarparput inuusuttut inuiattut ullorsiornitsinni aaqqissuillattaaqataalersimammata piginaasatik atorluarlugit torrallavillugu takutitsillualaavittarput, assersuutigineqarsinnaapput {breakdansertartut}${loan,s-c|breakdancertartut} nipilersortartugullu. Tamakkuupput soqutigisaqassutsimik takutitsisut. Piorsaaqataaneq: Tamatta oqaaseq nalunngilluinnarparput »tai susassaat«, ilami illoqarfinnguarput ilaatigut susassaaleqiffiulluinnartarami. Isumaqarpunga inuusuttuusugut illoqarfimmi piorsaaqataanermi saqquminiarnerusariaqartugut, taamaaliornikkummi annaasaqassanngilagut aamma nuannernerpaavoq nammineq angusaqaqataalluni. Matoqqanata allatulli inuiaqataavugut sassakaaniarta Kalaallit Nunarput pillugu. Kalaaliussuseq. Kalaaliussuserput tanngassimaarutigisariaqarparput, naammagalugu atortigu. Nunanut allanut naleqqiulluta inuiaat ikittunnguugaluarluta nikanarnerniinngilagut, ataqatigiinnerpummi takornartat alutorisarpaat, siulitta ataqatigiissimanerat ingerlatiinnarsimagatsigu. Qanga kalaallit ataqatigiinneq sakkoralugu ukiorsuaq issikkaluaqisoq anigortuartarsimavaat, aamma nunarsuarmi inuuffigiuminaannerpaagaluartoq. Naalakkersuinermik suliaqartunut: Ilissi naalakkersuinermik suliaqartut: ilinniaqqujuarpatsigut! Neriuppugut ilinniagaqareerutta atorfissaqarumaarluta nunatsinni. Soorlu oqartartusi nunatta siunissarigaatigut. Piumaffigerusunnaqaasi inuusuttut tatigalugit ilinniarnerannik tapersersorluarumaarisi! Inuusuttunut: Ilissi inuusuttuususi nammineq isumarsi atorlugu ilinniagaqaritsi, tamatta maani Kalaallit Nunatsinni atorfissaqarpugut. Atorfiit annerit anguniarsigit kalaallisut oqaasilimmik ittup ningiulluunniit {innaa}${typo,n,2-1|inaa} amigaateqartuarmat, angusaqarusunnermut takutitsisuusarmat. Emilie Olsen«. Ilissi Inatsisartunut ilaasortat nunatsinni inatsisiliortut qullerpaat inuusuttunnguup oqariartuutaa nunaminik siuliminik inuiaqatiminillu tulluusimaarutiginninnera imminullu upperinera maluginiarsiuk asuli anneruniunneq amerlaneqqusaanneq minnerunngitsumillu inoqatinik nakkarsaaneq piunnaarlugit. Hans Enoksen suleqataalu suliarsi kalaallinut oqaasiinullu tunngasoq ingerlatiinnarsiuk, aatsaat taama ersaritsigisumik kalaaliussuserput illersorneqalerpoq nuanneq tulluusimaarnarlu. Kalaaliusugummi ilisarnaatitta kinaassutsittalu pingaarnersaraat oqaatsigut immikkuullarissut, kalaaleq nikassarneqanngisaannarli nunamini oqaatsiminik atuisoq. Qallunaat allallu inuiaat paasisariaqarpaat inuluuginninnerunngilluinnarmat, paasisariaqarpaat nunami sumiinnertik soorlu uagut nunani allaniikkaangatta nunap tikisatta oqaasii periaasiilu ataqqisarivut. Sisimiut 14/12-2007. Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga.