!AG05_2008 27-1.
Tasiilami kalaaliulluni ilinniarsimasuugaluarluni suliffissaqarniarneq ajornartorujussuuvoq.
Allattoq Harald Bianco, Tasiilami innuttaaqataasoq.
Nuliaralu ilinniarsimalluta Kitaani Tunumilu Tasiilami sulliviit assigiinngitsut misilittagaqarfigivavut. Kitaani maluginiartagarput tassaasarpoq, sullivinni kalaallinik tiguserusussuseqarneq Tasiilamut sanilliullugu annertunerusartoq. Tasiilami ajornartorsiutit assigiinngitsut, imigassamik ajornartorsiutit allallu annertupput. Tassani pissutaaqataasoq annerpaaq tassaavoq (eqqartorneqarneq ajortoq) qallunaat aqutsineratigut kalaallinik sulisoqarusunnginneq, kalaallinik suusupaginninneq, kalaallinik nikaginninneq. Suliffeqarfiit ilarpaalussui ajornanngitsumik kalaallinik sulisoqakuttoorsinnaagaluartut qallunaarpassuit inangiisimapput, qallunaat suliffinni ittuusut kalaallinik sulisoqarusunnginnerat pissutaalluni. Sulilertaraluit amerlaqaat sivikitsumik suleriarlutik soraartartut, suliffimminni qallunaanit naammaginanngeqisumik pineqarnertik pillugu. Ilaallu atukkaminnik qulliunerusunut naammagittaalliortut sioorasaarneqaannartarput; »naammagittaallioqqikkuit soraarsitaassaatit«. Maani qallunaat suli ilaqarput ima oqarsinnaasumik: »Uanga oqaatsikka inatsisaapput«. Uanga ujartortagara imalusooq oqarlunga; »naak nunaga uanga illersorneqarfigisinnaasara« nalunngilara uanga kisima taamak eqqarsarlungalu oqartarsimanavianngitsunga. Maani innuttaasut ataasiakkaat (amerlapput) saqqummiusserusuttaraluit pissutsit taasakka pillugit, ersissutigisarpaat ajortorujussuarmik isigineqalernissartik. Uanga siornatigut maani qallunaat kalaallinik suusupaginninnerat, asuli kalaallinik nikaginninnerat piinnarlugu akiuukkaluarninnik soraarsitaanikuusunga, (taamani nukangasunnguanik meeraqarlunga kisima pilersuillunga) kisiat ingerlaqqinnikuullunga, ukiut kingulliit saqqummiinissara ersissutigiunnaarnikuuara, ilaatigut ima oqarlunga; »taamatut saqqummiinera soraarsitaassutigigaluarukkuluunniit ajorinngilara, pingaarnersaavoq saqqummiinikkut pissutsit iluarseriarnissaat kalaaleqatikka ingerlaqqittussat eqqarsaatigalugit«. Ukiut kingulliit pisariaqartillugu sakkortuumik isornartorsiuisarpunga. Tamanna pillugu qallunaat ilarpassuinit kiisalu kalaaleqatinnik qallunaanik illersuisunik nuannarineqanngitsorujussuusarpunga. Taamatut pisariaqartillugu qununanga tunngavilimmik isornartuisarnera pillugu, maani kalaaleqatima amerliartuinnartut paasillugu sakkuginiartarpaannga. Qallunaat pillugit naammaginanngeqqisunik pineqartillutik, qanoq iliornissaminnik siunnersoqqusunit. Nuliara perorsaasutut misilittagaqarluartutut ilinniarsimavoq, ukiut kingulliit tallimat atuarfimmi sulinermini ilinniarfissuarmilu ilinniarnermini tupinnaannartumik atuartitsillaqqilluni ingerlavoq, atuarnermik atuartitseriaatsit nutaaliat misilittagaqarfigilluarlugit, allaat suli ilinniarluni pikkorinnini tunuarsimaannginninilu pissutigalugit, afdelingslederitut sulisimalluni. Naammassingajalerluni sikkilerluni ajutoornini pillugu unikkallarpoq, kisiat nangeqqeriaannaalluni. Atuarfimmut septembarimi timelæreritut qinnuteqarami akineqarpoq vikariusinnaasoq, kisianni piumasimanngilaq aalajangersimasumik suliffeqarusukkami. Paasivarput nuliama qinnuteqaataa team ledelsemi qaqinneqarsimanngitsorluunniit. Kingorna meeqqat angerlarsimaffianni kalaallimik pædagogimik amigaateqarneragaannik qinnuteqarami akineqarpoq, kingusinnerusukkut paasitinneqarumaartoq. Kingorna aamma tusagaqaqqinngilaq. Erseqqissumik allakkatigut akissutissarsiffituarivaa TII, kalaallimik ittumik. Tassa maani ima kalaallit soqutaanngitsigipput, pisariaqartinneqarnerluunniit ajorpoq allakkatigut akineqarnissaq. Atuarfimmi ilinniartitsisut ulluinnarni sukkut tamaana oqaluttut tusaallugit paasinarpoq pissutsit amerlasuutigut naammaginartinngeqigaat, allaat oqartoqartarluni allamik suliffittaarsinnaagunik atuarfik qimakkusussinnaassagaluarlugu. Piffissap sivisoorsuunngitsup ingerlanerani atuarfimmi atuartut eqqissisimanngitsorujussuanngornikuupput, qularnanngitsumik ilaatigut aqutsinerlunnerup kinguneranik peqquteqartumik. Atuarfitsialaap anersaava atorlugu ingerlatsinerup nassatarisussaavaa, klassip iluani siornatigornit pitsaanerusumik eqqissisimanerusumillu ingerlalernissaq. Specialklassenut inissinneqartartut ima amerlatigilerput, klassit ilaneqarnikuugaluartut tamarmik ulikkaavipput inissaarullutik. Ilinniartitsisut ilai oqalukkaluarput, specialklassenut nuutitsinissaq ilaatigut pisariaqartanngikkaluartoq. Atuarfitsialaap anersaavanik ingerlatsinikkut pisinnaanikinnerit klassip iluani inissitsiterinikkut ajornanngitsumik klassemiiginnarsinnaagaluartut, specialklassenut nuutinngikkaluarlugit. Tassa maani ilaatigut Atuarfitsialaap anersaava atorlugu ingerlatsisoqanngilaq. Atuarfimmi ilinniartitsisut ilaat qallunaaq oqarsinnaappat ima; »atuarfiup naalagaa kalaallinut ammut isiginnittorujussuuvoq«, taava ajortoqarsimassaaq. Malunnartartut ilagivaat atorfiit inuttaaruttut avammut saqqummiutinngikkaluarlugit (qallunaat) akunnerminnit inuttalertaraat. Maanna uanga nuannareqisannik atorfeqarpunga, sullitamalu qujamasuutigeqisaannik, kalaallisut oqaaseqarnera pillugu. Meeqqavut inersimasunngorlutik ilinniarput, qilanaarlutik ilinniagaqareerunik illoqarfimminnut nuannareqisaminnut utissallutik, uanga illoqarfiga ungageqisara illorpullu nuannarisarput qimakkusunngikkaluaqaara. Kisiat nuliara suliffittaassappat Kitaanut nuunniartariaqalerpugut, ingammik uanga meeqqamalu aliasuutigeqisatsinnik, nalullugu qaqugu maanga illoqarfimmut asasatsinnut ilaquttatsinnullu uteqqissanerluta. Taamatut allagaqartoqartillugu annertartut amerlasarput, ilaatigut oqalulersarlutik ammip qalipaataanik immikkoortitsisugut. Qallunaanik kammagilluakkannik ilisarisimasaqarpunga, uannut paasinnittunik, taamatuttaaq kalaaleqatinnik kammagilluagaqarpunga aamma uannut paasinnittunik. Allaat maanna qallunaanik saaffigineqartalerpunga oqartunik; »ajortoqarpoq qullersanut allagaqarniarit«. Aasaq qallunaaq tarnip pissusiinik ilisimasalik uannukarluni oqarpoq; »uuma suliffiup inuttaatalu siunissaat ASSORUJUSSUAQ (nammineq oqarneratut »dybt, dybt bekymret«) ernumassutigivara, inummik (qallunaamik) taamaattumik aqutsisoqartillugu«. Piumasaqaannartaraluarpugut allattulli ajunngitsumik pineqarnissatsinnik, ammip qalipaataanik immikkoortitsineq pinngilluinnarlugu. Ilumut paasissagaanni, taamatut oqaluttartut, tassa ammip qalipaataanik immikkoortitsineraasut, taakkuukua ammip qalipaataanik immikkoortitsisut. Uagut kalaalinnguakkuluit simertumik amillit nunatsinni amerlanerussuteqaraluartugut, naqilluta nipangersinneqartarpugut naapertuilluarnerunngilluinnartumik! Tassa ammip qalipaataanik immikkoortitsineq. Oqareernertut uanga ukiut kingulliit amerlisut kisinnanga qununanga pisariaqarfiisigut isornartorsiuisarpunga, aamma taareerpara tamanna uanga qallunaanit allanillu nuannarineqanngissutigisorujussuugiga. Tassani takutinneqaannartarpoq, uagut kalaallit oqaraanni allatulli ajunngitsumik pineqarnissarput anguniarlugu pissusilersortarnerput qanoq akuersaarneqanngitsigisoq. Takutinneqaannartarpoq maani kalaallinik naqisimanninneq qanoq sakkortutigisoq. Sioorasaarneqaannartarpugut soraarsitaanissamik imaluunniit naveerserujussuaannartarluta. Kingullermik ukiarmi naammagittaalliuummik ingerlatsivunga, paasinarsivoq allaat nuliama suliffittaarsinnaajunnaarneranik tamanna kinguneqartoq. Oqaatigissavara paasigakku, allakkakka kingulliit pillugit atorfillit qullersatsinniit akissuteqarfigineqaraluarsimasut, aasiit naammagittaalliuutiga eqqaaneqanngivilluni, uanga naveerserujussuaannarniarsimagaluartunga. Qujanartumik ataatsimiititaliami susassaqartumi siulittaasup, kingornalu borgmesterip allakkat atsiorusussimanngilai, vicedirektørip kalaaliusup qujamasuutigeqisaanik. Assiliaq ersarissiartuinnarpoq, nuliara atorfinitsinneqarnaveeersaarpoq maanngaanniit aallarniassammat. Uanga qallunaanut sakkortuumik isornartorsiuisartoq ilanngullunga aallarniassagama. Maanna kimuugaluarnersoq ilungersorlunga saaffiginnippunga, inuttut pisinnaatitaaffipput, inuttut allatulli ajunngitsumik pineqarnissarput angorusullugu iliuuseqartarnerput, ajortorujussuarmik pinernitsinnik kinguneqaannartartoq iluarserusukkaluarlugu. Allamik piumasaqanngilanga, allatulli ajunngitsumik pineqarnissaq taamaallaat piumasarivara. Qallunaat ajortumik isiginngilakka, uatsinnut sakkortuumik naqisimanninnerat aaqqequinnaraluarpara! Kiap akisinnaavaa ujartortagara; »naak nunaga uanga illersorneqarfigisinnaasara?!«.