Piäsivu.


1. elokuudu.
1. elokuudu — 213. vuvven päivy (214. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 152 päiviä.


1. heinykuudu.
1. heinykuudu - 182. vuvven päivy (183. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 183 päiviä.


1. kevätkuudu.
1. kevätkuudu - 60. vuvven päivy (61. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 305 päiviä.


1. kezäkuudu.
1. kezäkuudu - 152. vuvven päivy (153. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 213 päiviä.


1. ligakuudu.
1. ligakuudu - 274. vuvven päivy (275. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 91 päiviä.


1. oraskuudu.
1. oraskuudu - 121. vuvven päivy (122. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 244 päiviä.


1. pakkaskuudu.
1. pakkaskuudu - Vuvven 1. päivy grigorianskoin kalenderin mugah.


1. syvyskuudu.
1. syvyskuudu — 244. vuvven päivy (245. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 121 päiviä.


1. talvikuudu.
1. talvikuudu - 335. vuvven päivy (336. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 30 päiviä.


1. tuhukuudu.
1. tuhukuudu on 32. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 333 (334. kargavusvuon) päiviä.


10. elokuudu.
10. elokuudu — 222. vuvven päivy (223. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 143 päiviä.


10. heinykuudu.
10. heinykuudu - 191. vuvven päivy (192. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 174 päiviä.


10. kezäkuudu.
10. kezäkuudu - 161. vuvven päivy (162. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 204 päiviä.


10. ligakuudu.
10. ligakuudu - 283. vuvven päivy (284. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 82 päiviä.


10. oraskuudu.
10. oraskuudu - 130. vuvven päivy (131. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 235 päiviä.


10. sulakuudu.
10. sulakuudu - 100. vuvven päivy (101. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 265 päiviä.


10. syvyskuudu.
10. syvyskuudu — 253. vuvven päivy (254. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 112 päiviä.


10. tuhukuudu.
10. tuhukuudu on 41. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 324 (325. kargavusvuon) päiviä.


11. elokuudu.
11. elokuudu — 223. vuvven päivy (224. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 142 päiviä.


11. heinykuudu.
11. heinykuudu - 192. vuvven päivy (193. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 173 päiviä.


11. kezäkuudu.
11. kezäkuudu - 162. vuvven päivy (163. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 203 päiviä.


11. kylmykuudu.
11. kylmykuudu - 315. vuvven päivy (316. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 50 päiviä.


11. oraskuudu.
11. oraskuudu - 131. vuvven päivy (132. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 234 päiviä.


11. syvyskuudu.
11. syvyskuudu - 254. vuvven päivy (255. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 111 päiviä.


11. tuhukuudu.
11. tuhukuudu on 42. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 323 (324. kargavusvuon) päiviä.


12. elokuudu.
12. elokuudu — 224. vuvven päivy (225. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 141 päiviä.


12. heinykuudu.
12. heinykuudu - 193. vuvven päivy (194. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 172 päiviä.


12. kevätkuudu.
12. kevätkuudu on 71. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 294 (295. kargavusvuon) päiviä.


12. kezäkuudu.
12. kezäkuudu - 163. vuvven päivy (164. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 202 päiviä.


12. kylmykuudu.
12. kylmykuudu - 316. vuvven päivy (317. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 49 päiviä.


12. oraskuudu.
12. oraskuudu - 132. vuvven päivy (133. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 233 päiviä.


12. syvyskuudu.
12. syvyskuudu — 255. vuvven päivy (256. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 110 päiviä.


12. tuhukuudu.
12. tuhukuudu on 43. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 322 (323. kargavusvuon) päiviä.


13. elokuudu.
13. elokuudu — 225. vuvven päivy (226. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 140 päiviä.


13. heinykuudu.
13. heinykuudu - 194. vuvven päivy (195. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 171 päiviä.


13. kevätkuudu.
13. kevätkuudu - 72. vuvven päivy (73. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 293 päiviä.


13. kezäkuudu.
13. kezäkuudu - 164. vuvven päivy (165. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 201 päiviä.


13. oraskuudu.
13. oraskuudu - 133. vuvven päivy (134. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 232 päiviä.


13. syvyskuudu.
13. syvyskuudu — 256. vuvven päivy (257. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 109 päiviä.


13. tuhukuudu.
13. tuhukuudu on 44. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 321 (322. kargavusvuon) päiviä.


14. elokuudu.
14. elokuudu on 226. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 139 (140. kargavusvuon) päiviä.


14. heinykuudu.
14. heinykuudu - 195. vuvven päivy (196. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 170 päiviä.


14. kevätkuudu.
14. kevätkuudu - 73. vuvven päivy (74. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 292 päiviä.


14. kezäkuudu.
14. kezäkuudu - 165. vuvven päivy (166. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 200 päiviä.


14. kylmykuudu.
14. kylmykuudu - 318. vuvven päivy (319. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 47 päiviä.


14. oraskuudu.
14. oraskuudu - 134. vuvven päivy (135. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 231 päiviä.


14. syvyskuudu.
14. syvyskuudu — 257. vuvven päivy (258. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 108 päiviä.


14. tuhukuudu.
14. tuhukuudu on 45. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 320 (321. kargavusvuon) päiviä.


1451.
Ken rodihes sinä vuon.
Tutkimusmatkailii Kristoffer Kolumbus


15. elokuudu.
15. elokuudu — 227. vuvven päivy (228. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 138 päiviä.


15. heinykuudu.
15. heinykuudu - 196. vuvven päivy (197. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 169 päiviä.


15. kevätkuudu.
15. kevätkuudu - 74. vuvven päivy (75. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 291 päiviä.


15. kezäkuudu.
15. kezäkuudu - 166. vuvven päivy (167. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 199 päiviä.


15. kylmykuudu.
15. kylmykuudu - 319. vuvven päivy (320. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 46 päiviä.


15. ligakuudu.
15. ligakuudu - 288. vuvven päivy (289. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 77 päiviä.


15. oraskuudu.
15. oraskuudu - 135. vuvven päivy (136. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 230 päiviä.


15. sulakuudu.
15. sulakuudu - 105. vuvven päivy (106. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 260 päiviä.


15. syvyskuudu.
15. syvyskuudu — 258. vuvven päivy (259. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 107 päiviä.


15. talvikuudu.
15. talvikuudu - 349. vuvven päivy (350. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 16 päiviä.


15. tuhukuudu.
15. tuhukuudu on 46. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 319 (320. kargavusvuon) päiviä.


16. elokuudu.
16. elokuudu — 228. vuvven päivy (229. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 137 päiviä.


16. heinykuudu.
16. heinykuudu - 197. vuvven päivy (198. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 168 päiviä.


16. kezäkuudu.
16. kezäkuudu - 167. vuvven päivy (168. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 198 päiviä.


16. oraskuudu.
16. oraskuudu - 136. vuvven päivy (137. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 229 päiviä.


16. syvyskuudu.
16. syvyskuudu — 259. vuvven päivy (260. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 106 päiviä.


16. tuhukuudu.
16. tuhukuudu on 47. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 318 (319. kargavusvuon) päiviä.


1605.
Midä rodih sinä vuon.
Suomen linnu Oulu on perustettu.


17. elokuudu.
17. elokuudu — 229. vuvven päivy (230. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 136 päiviä.


17. heinykuudu.
17. heinykuudu - 198. vuvven päivy (199. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 167 päiviä.


17. kezäkuudu.
17. kezäkuudu - 168. vuvven päivy (169. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 197 päiviä.


17. oraskuudu.
17. oraskuudu - 137. vuvven päivy (138. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 228 päiviä.


17. syvyskuudu.
17. syvyskuudu — 260. vuvven päivy (261. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 105 päiviä.


17. talvikuudu.
17. talvikuudu - 351. vuvven päivy (352. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 14 päiviä.


17. tuhukuudu.
17. tuhukuudu on 48. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 317 (318. kargavusvuon) päiviä.


18. elokuudu.
18. elokuudu — 230. vuvven päivy (231. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 135 päiviä.


18. heinykuudu.
18. heinykuudu - 199. vuvven päivy (200. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 166 päiviä.


18. kezäkuudu.
18. kezäkuudu - 169. vuvven päivy (170. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 196 päiviä.


18. kylmykuudu.
18. kylmykuudu - 322. vuvven päivy (323. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 43 päiviä.


18. ligakuudu.
18. ligakuudu - 291. vuvven päivy (292. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 74 päiviä.


18. oraskuudu.
18. oraskuudu - 138. vuvven päivy (139. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 227 päiviä.


18. pakkaskuudu.
18. pakkaskuudu on vuvven 18. päivy grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 347 (348. kargavusvuon) päiviä.


18. sulakuudu.
18. sulakuudu - 108. vuvven päivy (109. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 257 päiviä.


18. syvyskuudu.
18. syvyskuudu — 261. vuvven päivy (262. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 104 päiviä.


18. tuhukuudu.
18. tuhukuudu on 49. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 316 (317. kargavusvuon) päiviä.


1810.
Ken rodihes sinä vuon.
1. kevätkuudu Frédéric Chopin — pol'šalaine säveldäi


19. elokuudu.
19. elokuudu — 231. vuvven päivy (232. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 134 päiviä.


19. heinykuudu.
19. heinykuudu - 200. vuvven päivy (201. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 165 päiviä.


19. kevätkuudu.
19. kevätkuudu - 78. vuvven päivy (79. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 287 päiviä.


19. kezäkuudu.
19. kezäkuudu - 170. vuvven päivy (171. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 195 päiviä.


19. oraskuudu.
19. oraskuudu - 139. vuvven päivy (140. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 226 päiviä.


19. pakkaskuudu.
19. pakkaskuudu - 19. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.
Tämän päivän pruazniekat.
25px Pravosluavii - Vieristy


19. sulakuudu.
19. sulakuudu - 109. vuvven päivy (110. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 256 päiviä.


19. syvyskuudu.
19. syvyskuudu — 262. vuvven päivy (263. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 103 päiviä.


2. elokuudu.
2. elokuudu — 214. vuvven päivy (215. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 151 päiviä.


2. heinykuudu.
2. heinykuudu - 183. vuvven päivy (184. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 182 päiviä.


2. kezäkuudu.
2. kezäkuudu - 153. vuvven päivy (154. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 212 päiviä.


2. ligakuudu.
2. ligakuudu - 280. vuvven päivy (281. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 85 päiviä.


2. oraskuudu.
2. oraskuudu - 122. vuvven päivy (123. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 243 päiviä.


2. sulakuudu.
2. sulakuudu - 92. vuvven päivy (93. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 273 päiviä.


2. syvyskuudu.
2. syvyskuudu — 245. vuvven päivy (246. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 120 päiviä.


2. tuhukuudu.
2. tuhukuudu on 33. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 332 (333. kargavusvuon) päiviä.


20. elokuudu.
20. elokuudu — 232. vuvven päivy (233. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 133 päiviä.


20. heinykuudu.
20. heinykuudu - 201. vuvven päivy (202. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 164 päiviä.


20. kezäkuudu.
20. kezäkuudu - 171. vuvven päivy (172. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 194 päiviä.


20. kylmykuudu.
20. kylmykuudu - 324. vuvven päivy (325. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 41 päiviä.


20. oraskuudu.
20. oraskuudu - 140. vuvven päivy (141. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 225 päiviä.


20. sulakuudu.
20. sulakuudu - 110. vuvven päivy (111. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 255 päiviä.


20. syvyskuudu.
20. syvyskuudu — 263. vuvven päivy (264. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 102 päiviä.


2010.
Midä rodih sinä vuon.
Natalja Sinitskaja kiändi Tove Janssonin tevoksen "Varattavu iivananpäivy" karjalakse.


21. elokuudu.
21. elokuudu — 233. vuvven päivy (234. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 132 päiviä.


21. heinykuudu.
21. heinykuudu - 202. vuvven päivy (203. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 163 päiviä.


21. kezäkuudu.
21. kezäkuudu - 172. vuvven päivy (173. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 193 päiviä.


21. kylmykuudu.
21. kylmykuudu - 325. vuvven päivy (326. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 40 päiviä.


21. oraskuudu.
21. oraskuudu - 141. vuvven päivy (142. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 224 päiviä.


21. pakkaskuudu.
21. pakkaskuudu - 21. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


21. sulakuudu.
21. sulakuudu - 111. vuvven päivy (112. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 254 päiviä.


21. syvyskuudu.
21. syvyskuudu — 264. vuvven päivy (265. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 101 päiviä.


21. talvikuudu.
21. talvikuudu - 355. vuvven päivy (356. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 10 päiviä.


21. tuhukuudu.
21. tuhukuudu on 52. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 313 (314. kargavusvuon) päiviä.


22. elokuudu.
22. elokuudu — 234. vuvven päivy (235. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 131 päiviä.


22. heinykuudu.
22. heinykuudu - 203. vuvven päivy (204. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 162 päiviä.


22. kezäkuudu.
22. kezäkuudu - 173. vuvven päivy (174. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 192 päiviä.


22. oraskuudu.
22. oraskuudu - 142. vuvven päivy (143. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 223 päiviä.


22. syvyskuudu.
22. syvyskuudu — 265. vuvven päivy (266. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 100 päiviä.


23. elokuudu.
23. elokuudu — 235. vuvven päivy (236. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 130 päiviä.


23. heinykuudu.
23. heinykuudu - 204. vuvven päivy (205. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 161 päiviä.


23. kevätkuudu.
23. kevätkuudu - 82. vuvven päivy (83. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 283 päiviä.


23. kezäkuudu.
23. kezäkuudu - 174. vuvven päivy (175. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 191 päiviä.


23. oraskuudu.
23. oraskuudu - 143. vuvven päivy (144. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 222 päiviä.


23. pakkaskuudu.
23. pakkaskuudu - 23. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


23. sulakuudu.
23. sulakuudu - 113. vuvven päivy (114. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 252 päiviä.


23. syvyskuudu.
23. syvyskuudu — 266. vuvven päivy (267. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 99 päiviä.


24. elokuudu.
24. elokuudu — 236. vuvven päivy (237. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 129 päiviä.


24. heinykuudu.
24. heinykuudu - 205. vuvven päivy (206. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 160 päiviä.


24. kevätkuudu.
24. kevätkuudu - 83. vuvven päivy (84. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 282 päiviä.


24. kezäkuudu.
24. kezäkuudu - 175. vuvven päivy (176. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 190 päiviä.


24. kylmykuudu.
24. kylmykuudu - 328. vuvven päivy (329. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 37 päiviä.


24. ligakuudu.
24. ligakuudu - 297. vuvven päivy (298. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 68 päiviä.


24. oraskuudu.
24. oraskuudu - 144. vuvven päivy (145. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 221 päiviä.


24. pakkaskuudu.
24. pakkaskuudu - 24. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


24. syvyskuudu.
24. syvyskuudu — 267. vuvven päivy (268. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 98 päiviä.


24. talvikuudu.
24. talvikuudu - 358. vuvven päivy (359. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 7 päiviä.


25. elokuudu.
25. elokuudu — 237. vuvven päivy (238. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 128 päiviä.


25. heinykuudu.
25. heinykuudu - 206. vuvven päivy (207. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 159 päiviä.


25. kevätkuudu.
25. kevätkuudu - 84. vuvven päivy (85. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 281 päiviä.


25. kezäkuudu.
25. kezäkuudu - 176. vuvven päivy (177. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 189 päiviä.


25. oraskuudu.
25. oraskuudu - 145. vuvven päivy (146. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 220 päiviä.


25. pakkaskuudu.
25. pakkaskuudu on vuvven 25. päivy grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 340 (341. kargavusvuon) päiviä.


25. syvyskuudu.
25. syvyskuudu — 268. vuvven päivy (269. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 97 päiviä.


25. talvikuudu.
25. talvikuudu - 359. vuvven päivy (360. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 6 päiviä.


26. elokuudu.
26. elokuudu — 238. vuvven päivy (239. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 127 päiviä.


26. heinykuudu.
26. heinykuudu - 207. vuvven päivy (208. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 158 päiviä.


26. kezäkuudu.
26. kezäkuudu - 177. vuvven päivy (178. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 188 päiviä.


26. oraskuudu.
26. oraskuudu on 146. vuvven päivy (147. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 219 päiviä.


26. sulakuudu.
26. sulakuudu - 116. vuvven päivy (117. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 249 päiviä.


26. syvyskuudu.
26. syvyskuudu — 269. vuvven päivy (270. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 96 päiviä.


26. talvikuudu.
26. talvikuudu - 360. vuvven päivy (361. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 5 päiviä.


27. elokuudu.
27. elokuudu — 239. vuvven päivy (240. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 126 päiviä.


27. heinykuudu.
27. heinykuudu - 208. vuvven päivy (209. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 157 päiviä.


27. kezäkuudu.
27. kezäkuudu - 178. vuvven päivy (179. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 187 päiviä.


27. oraskuudu.
27. oraskuudu - 147. vuvven päivy (148. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 218 päiviä.


27. pakkaskuudu.
27. pakkaskuudu on vuvven 27. päivy grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 338 (339. kargavusvuon) päiviä.


27. syvyskuudu.
27. syvyskuudu — 270. vuvven päivy (271. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 95 päiviä.


27. talvikuudu.
27. talvikuudu - 361. vuvven päivy (362. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 4 päiviä.


28. elokuudu.
28. elokuudu — 240. vuvven päivy (241. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 125 päiviä.


28. heinykuudu.
28. heinykuudu - 209. vuvven päivy (210. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 156 päiviä.


28. kezäkuudu.
28. kezäkuudu - 179. vuvven päivy (180. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 186 päiviä.


28. kylmykuudu.
28. kylmykuudu - 332. vuvven päivy (333. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 33 päiviä.


28. oraskuudu.
28. oraskuudu - 148. vuvven päivy (149. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 217 päiviä.


28. pakkaskuudu.
28. pakkaskuudu on vuvven 28. päivy grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 337 (338. kargavusvuon) päiviä.


28. syvyskuudu.
28. syvyskuudu — 271. vuvven päivy (272. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 94 päiviä.


28. tuhukuudu.
28. tuhukuudu on 59. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 306 (307. kargavusvuon) päiviä.


29. elokuudu.
29. elokuudu — 241. vuvven päivy (242. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 124 päiviä.


29. heinykuudu.
29. heinykuudu - 210. vuvven päivy (211. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 155 päiviä.


29. kezäkuudu.
29. kezäkuudu - 180. vuvven päivy (181. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 185 päiviä.


29. oraskuudu.
29. oraskuudu - 149. vuvven päivy (150. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 216 päiviä.


29. pakkaskuudu.
29. pakkaskuudu on 29. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 336 (337. kargavusvuon) päiviä.


29. sulakuudu.
29. sulakuudu - 119. vuvven päivy (120. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 246 päiviä.


29. syvyskuudu.
29. syvyskuudu — 272. vuvven päivy (273. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 93 päiviä.


29. talvikuudu.
29. talvikuudu — 363. vuvven päivy (364. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 2 päiviä.


3. elokuudu.
3. elokuudu — 215. vuvven päivy (216. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 150 päiviä.


3. heinykuudu.
3. heinykuudu - 184. vuvven päivy (185. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 181 päiviä.


3. kevätkuudu.
3. kevätkuudu - 62. vuvven päivy (63. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 303 päiviä.


3. kezäkuudu.
3. kezäkuudu - 154. vuvven päivy (155. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 211 päiviä.


3. oraskuudu.
3. oraskuudu - 123. vuvven päivy (124. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 242 päiviä.


3. sulakuudu.
3. sulakuudu - 93. vuvven päivy (94. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 272 päiviä.


3. syvyskuudu.
3. syvyskuudu — 246. vuvven päivy (247. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 119 päiviä.


3. tuhukuudu.
3. tuhukuudu on 34. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 331 (332. kargavusvuon) päiviä.


30. elokuudu.
30. elokuudu — 242. vuvven päivy (243. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 123 päiviä.


30. heinykuudu.
30. heinykuudu - 211. vuvven päivy (212. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 154 päiviä.


30. kevätkuudu.
30. kevätkuudu - 89. vuvven päivy (90. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 276 päiviä.


30. kezäkuudu.
30. kezäkuudu - 181. vuvven päivy (182. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 184 päiviä.


30. kylmykuudu.
30. kylmykuudu - 334. vuvven päivy (335. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 31 päiviä.


30. oraskuudu.
30. oraskuudu - 150. vuvven päivy (151. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 215 päiviä.


30. pakkaskuudu.
30. pakkaskuudu on 30. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 335 (336. kargavusvuon) päiviä.


30. sulakuudu.
30. sulakuudu - 120. vuvven päivy (121. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 245 päiviä.


30. syvyskuudu.
30. syvyskuudu — 273. vuvven päivy (274. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 92 päiviä.


31. elokuudu.
31. elokuudu — 243. vuvven päivy (244. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 122 päiviä.


31. heinykuudu.
30. heinykuudu - 212. vuvven päivy (213. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 153 päiviä.


31. kevätkuudu.
31. kevätkuudu - 90. vuvven päivy (91. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 275 päiviä.


31. oraskuudu.
31. oraskuudu - 151. vuvven päivy (152. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 214 päiviä.


31. pakkaskuudu.
31. pakkaskuudu on 31. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 334 (335. kargavusvuon) päiviä.


347 eaa..
Ken kuoli sinä vuon.
347 eaa.


4. elokuudu.
4. elokuudu — 216. vuvven päivy (217. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 149 päiviä.


4. heinykuudu.
4. heinykuudu - 185. vuvven päivy (186. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 180 päiviä.


4. kevätkuudu.
4. kevätkuudu - 63. vuvven päivy (64. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 302 päiviä.


4. kezäkuudu.
4. kezäkuudu - 155. vuvven päivy (156. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 210 päiviä.


4. ligakuudu.
4. ligakuudu - 282. vuvven päivy (283. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 83 päiviä.


4. oraskuudu.
4. oraskuudu - 124. vuvven päivy (125. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 241 päiviä.


4. sulakuudu.
4. sulakuudu - 94. vuvven päivy (95. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 271 päiviä.


4. syvyskuudu.
4. syvyskuudu — 247. vuvven päivy (248. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 118 päiviä.


4. tuhukuudu.
4. tuhukuudu on 35. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 330 (331. kargavusvuon) päiviä.


427 eaa..
Ken kuoli sinä vuon.
427 eaa.


5. elokuudu.
5. elokuudu — 217. vuvven päivy (218. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 148 päiviä.


5. heinykuudu.
5. heinykuudu - 186. vuvven päivy (187. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 179 päiviä.


5. kevätkuudu.
5. kevätkuudu - 64. vuvven päivy (65. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 301 päiviä.


5. kezäkuudu.
5. kezäkuudu - 156. vuvven päivy (157. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 209 päiviä.


5. oraskuudu.
5. oraskuudu - 125. vuvven päivy (126. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 240 päiviä.


5. syvyskuudu.
5. syvyskuudu — 248. vuvven päivy (249. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 117 päiviä.


5. talvikuudu.
5. talvikuudu - 339. vuvven päivy (340. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 26 päiviä.


5. tuhukuudu.
5. tuhukuudu on 36. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 329 (330. kargavusvuon) päiviä.


6. elokuudu.
6. elokuudu — 218. vuvven päivy (218. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 147 päiviä.


6. heinykuudu.
6. heinykuudu - 187. vuvven päivy (188. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 178 päiviä.


6. kevätkuudu.
6. kevätkuudu - 65. vuvven päivy (66. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 300 päiviä.


6. kezäkuudu.
6. kezäkuudu - 157. vuvven päivy (158. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 208 päiviä.


6. kylmykuudu.
6. kylmykuudu - 310. vuvven päivy (311. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 55 päiviä.


6. ligakuudu.
6. ligakuudu - 279. vuvven päivy (280. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 86 päiviä.


6. oraskuudu.
6. oraskuudu - 126. vuvven päivy (127. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 239 päiviä.


6. pakkaskuudu.
6. pakkaskuudu - 6. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


6. sulakuudu.
6. sulakuudu - 96. vuvven päivy (97. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 269 päiviä.


6. syvyskuudu.
6. syvyskuudu — 249. vuvven päivy (250. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 116 päiviä.


6. talvikuudu.
6. talvikuudu - 340. vuvven päivy (341. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 25 päiviä.


6. tuhukuudu.
6. tuhukuudu on 37. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 328 (329. kargavusvuon) päiviä.


7. elokuudu.
7. elokuudu — 219. vuvven päivy (220. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 146 päiviä.


7. heinykuudu.
7. heinykuudu - 188. vuvven päivy (189. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 177 päiviä.


7. kevätkuudu.
7. kevätkuudu - 66. vuvven päivy (67. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 299 päiviä.


7. kezäkuudu.
7. kezäkuudu - 158. vuvven päivy (159. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 207 päiviä.


7. kylmykuudu.
7. kylmykuudu - 311. vuvven päivy (312. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 54 päiviä.


7. ligakuudu.
7. ligakuudu - 280. vuvven päivy (281. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 85 päiviä.


7. oraskuudu.
7. oraskuudu - 129. vuvven päivy (130. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 236 päiviä.


7. pakkaskuudu.
7. pakkaskuudu - 7. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


7. sulakuudu.
7. sulakuudu - 97. vuvven päivy (98. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 268 päiviä.


7. syvyskuudu.
7. syvyskuudu — 250. vuvven päivy (251. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 115 päiviä.


7. talvikuudu.
7. talvikuudu - 341. vuvven päivy (342. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 24 päiviä.


7. tuhukuudu.
7. tuhukuudu on 38. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 327 (328. kargavusvuon) päiviä.


8. elokuudu.
8. elokuudu — 220. vuvven päivy (221. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 145 päiviä.


8. heinykuudu.
8. heinykuudu - 189. vuvven päivy (190. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 176 päiviä.


8. kevätkuudu.
8. kevätkuudu - 67. vuvven päivy (68. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 298 päiviä.


8. kezäkuudu.
8. kezäkuudu - 159. vuvven päivy (160. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 206 päiviä.


8. oraskuudu.
8. oraskuudu - 128. vuvven päivy (129. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 237 päiviä.


8. pakkaskuudu.
8. pakkaskuudu - 8. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


8. sulakuudu.
8. sulakuudu - 98. vuvven päivy (99. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 267 päiviä.


8. syvyskuudu.
8. syvyskuudu — 251. vuvven päivy (252. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 114 päiviä.


8. talvikuudu.
8. talvikuudu - 342. vuvven päivy (343. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 23 päiviä.


8. tuhukuudu.
8. tuhukuudu on 39. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 326 (327. kargavusvuon) päiviä.


9. elokuudu.
9. elokuudu — 221. vuvven päivy (222. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 144 päiviä.


9. heinykuudu.
9. heinykuudu - 190. vuvven päivy (191. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 175 päiviä.


9. kezäkuudu.
9. kezäkuudu - 160. vuvven päivy (161. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 205 päiviä.


9. oraskuudu.
9. oraskuudu - 129. vuvven päivy (130. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 236 päiviä.


9. sulakuudu.
9. sulakuudu - 99. vuvven päivy (100. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 266 päiviä.


9. syvyskuudu.
9. syvyskuudu — 252. vuvven päivy (253. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 113 päiviä.


9. tuhukuudu.
9. tuhukuudu on 40. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 325 (326. kargavusvuon) päiviä.


Aazii.
Aazii on suurin muanoza alovehen da rahvahan lugumiärän mugah. Se luadiu Jevroupanke Jevrazii-manderen. Sen pinduala (suariloinke) on läs 43,4 milj. km². Rahvahan lugumiäry on 4,2 miljr. hengie (2012) (60,5% muailman eläjien lugumiäryspäi).
Aazii on nygöi suurin aloveh muailmas, kudai ainos kehittyy.
Nimen alguperä.
Griekkalazes eeposas tämä valdivo on sivottu Asija-suarinke, kudai oli Troijan ystävy. Asija-nimi griekkalazes mifolougies on Promitein akal, kudamas tuligi muanozan nimi.
Muanpindu.
Aazien pohjazes ollah tundrat. Vähän suvizembäh ollah koskemattomat mečät. Aazien päivänlaskupuoles ollah hyvät mustumuat. Keski-Aazien suurin oza, Ruskies merespäi Mongouliessah, on hiekkumuat. Suurin niilöis on Gobi-hiekkumua. Gimalait eroitetah Keski-Aazien Suvi- da Liideh-Aazien tropikois.
Gimalait ollah muailman korgevin mägiharjandeh. Jovet, kudamien jovenalois ollah Gimalait, kannetah mudua suven peldoloih. Sen periä roitahes tulokkahat muaperät.


Abraham Lincoln.
Abraham Linkoln (12. tuhukuudu 1809 Hodgenville, Kentuki, Yhtysvallat – 15. sulakuudu 1865 Vašington, Yhtysvallat) oli ameriekkalaine valdivomies, Yhtysvalloin 16. prezidentu (1861-1865), Tazavallan partien enzimäine prezidentu, ameriekkalazien orjien piästäi, ameriekalazen rahvahan muanivomies.
Linkoln rodivui köyhän fermeran perehes. Lapsusaijas algajen häi äijy ruadoi. Köyhyön periä Linkoln opastui školas vaigu vuvven. Ga yksikäi häi iče opastui da suvaičči lugie kirjoi. Myöhembi Linkoln piäzi läbi tutkindolois da sai oigevuksen ruadua puolistajannu. Indeicien vastahnouzun aigua Illinois häi liittyi nouzujoukkoh da hänet vallittih kapitanakse, ga bojas häi ei ottanuh ozua. Sežo Linkoln oli Illinoisan zakonoinluajindukerähmön da Yhtysvalloin Kongresan ezittäjien paluatan ozanottai. Häi oli Meksikan-Yhtysvalloin voinan vastusmies.
Linkoln oli nerokkahannu paginanpidäjänny. Uuzilöile alovehile orjuksen levittämizen vastusmiehenny Linkoln kehotti perustamah Tazavallan parttii. Vuvvennu 1860 hänes rodih prezidentu. Rahvahienvälizen voinan aigua (1861-1865) Linkol voitti Konfideratsien. Prezidentannu häi lujendi toimehpaniivallan da hyögäi orjuksen. Sežo oli nostettu transmanderen raudutie. Linkoln hyväksi Gomsted-aktan, kudai sellitti muanruadokyzymyksen.
14. sulakuudu 1865 Linkoln oli tapettu teatras. Hänes rodih Yhtysvalloin enzimäine tapettu prezidentu.
Lähtehet.
L


Afganistuanu.
Afganistuanu (puštu افغانستان‎, Persien افغانستان), viralline nimitys- Afganistuanan islamilaine tazavaldu on valdivo Keski-Azies. Afganistuanal ei ole piäzyy mereh. Vuvven 2013 mugah vägilugu on läs 31 miljonua, pinduala on 652 864 km².
Afganistan piälinnu on Kabul. Virallizet kielet – puštu da Persien.
Afganistuanu rajoittuu Irananke päivänlaskus, Pakistuananke suves da päivännouzus, Turkmenistuananke, Uzbekistuananke da Tadžikistuananke pohjazes, Kitainke da Indienke päivännouzus.
Afganistuanu sijaiččou Iranan ylängömuan koillizes. Muan suurin oza on mäit da niilöin välis olijat alangot.
Afganistanan pohjazes sijaiččou Baktriskoin alango, kudamas on savihiekkumua, kuduas jatketah Karakumat. Suves da päivännouzus täs on mägisistiemat: Paropamiz da Gindukuš.


Afriekku.
Afriekku on toinen pindualan mugah manner Jevrazien jälles. Pohjazes on Välimeri, koillizes – Ruskei meri, päivänlaskus – Atlantan valdumeri, päivännouzus da suves – Indien valdumeri. Afriekakse kučutah sežo muanozua, kudamah kuulutah Afriekan manner da suaret. Afriekan pinduala on 29,2 milj. km², suariloinke – läs 30,3 milj. km². Se kattau 6 % Muan kogo pinnan pindualaspäi da 20,4 % kuivan muan pindualaspäi. Afriekas on 55 valdivuo.
Afriekan rahvahan lugumiäry on läs miljardua hengie. Afriekku on rahvaskunnan algukodi: juuri täs lövvettih aigazien gominidoin muinazimat jiännykset, ottajen joukkoh "Sahelanthropus tchadensis", "Australopithecus africanus", "A. afarensis", "Homo erectus", "H. habilis" da "H. ergaster".
Afriekan manner menöy poikki ekvuatoras da mones ilmastoalovehes. Se on ainavo manner, kudai sijoittuu pohjazes subtropizes ilmastoalovehespäi suvisubtropizessah. Täs vihmuu ylen vähän.
Nimen alguperä.
Enzimäi ”afri”-sanal muinazen Karfagenan eläjät kučuttih ristikanzoi, kuduat elettih linnan lähäl. Tämä nimi on sivottu ”afar”-sanah, kudai merkiččöy finikakse pölyy. Konzu Riman eläjät vallattih Karfagenan, hyö nimitettih sen Afriekakse. Myöhembäh Afriekakse ruvettih kuččuo tämän manderen kaikkii alovehii, a sit iččiegi mannerdu.


Ahven.
Ahven ("Perca fluviatilis") on kala. Ahven voib kazvua enämb 1 kilou. Ahven syöb äijäl toini kalua. Ahvenel on erinomane magu. Niis keitetäh rokkua da žuaritah, Ven’al da kuivatah.


Ahvenet.
Ahvenet ("Percidae") ollah ahvenkaloin lahkoh kuului kalaheimo.


Ahvenet (sugu).
Ahvenet ("Perca") ollah ahvenien heimoh da "Percinae"-alaheimoh kuului kalasugu.


Aigu.
Aigu on fiiziekan perussuurus, kuduan yksikkö on sekundu.
Aijanlaskun histourii.
Aigua on ezmäi miärätty sen kaikkii selgielöimbis merkilöis, suutkinnu (päivän da yön vaihtelunnu) da vuvvenaijoinnu, min pohjal on luajittu kalenduaroi. Vahnimbatgi tiijetyt sivilizaciet ollah juattu aigua kuuloikse da čuasuloikse. 3000 vuottu vahnois babilonielazis tekstois kirjutetah kui kuun 7., 14., 21. ja 28. päivy ollah lebopäivät; nedälitgi ollah sit oldu käytös jo hätken.
Aigu fiiziekas.
Fiiziekas perussuurus aigu (, tunnus "t") miäritelläh tapahtumien välizenny loittozuksennu aiguavaruksen nelländel akselil. Einsteinan sumban suhtelližusteorien vuoh aigua ei voi ezittiä niminny muunnu kui aiguavaruon vuittinnu.


Aittuniemi.
Aittuniemi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku. Se on Aittuniemen kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoittuu 43 kilometrin piäs liideheh Louhespäi, Aittujärven () da Pirttijärven () keskes.
Histourii.
Se perustettih vuvvennu 1914 Murmanskan raudutien raududorogustansiennu.


Akira Kurosawa.
Akira Kurosawa ("Kurosawa Akira", 23. kevätkuudu, 1910 – 6. syvyskuudu, 1998) oli japounielaine kino-ohjuaju da käzikirjuttai. Händy pietäh yhtenny merkittävimis ohjuajis kinon histouries. 57-vuodehizen uran aigua häi ohjai kaikkiedah 30 kinuo. Kurosawan enzimäine kino "Sugata sanširo" piäzi ilmah vuvvennu 1943.


Akkalansaamen kieli.
Akkalansaamen kieli on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli. Se kuoli vuonnu 2003.


Akseli Gallen-Kallela.
Akseli Gallen-Kallela (26. sulakuudu 1865, Pori, Suomi — 7. kevätkuudu 1931, Stokgol'mu, Ruočči) oli suomelaine taidehmualuaju, kudamua pietäh erähänny merkittävimbis suomelazis mualajis. Hänen kuulužii tevoksii ollah "Sammon taonta", "Ad Astra", "Sammon puolustus", "Kullervon kirous", "Symposion" da "Lemminkäisen äiti". Hänen mualavuksis on kui kanzallisromuanttizii, realistizii mugagi ekspressionistizii piirdehii.


Al'umiinii.
Al'umiinii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kolmadentostu joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 13. Sidä merkitäh Al (). Se kuuluu kebjieloin metalloin joukkoh. Tädä metallua on ylen äijy da se on kolmas hiimielline alguaineh muankuores leviemizen mugah (kislorodan da kremnien jälles).
Prostoi aineh al'umiinii on kebjei paramagnitnoi metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine. Al’umiiniespäi on kebjieh luadie erilazii muodoloi, sidä on kebjieh valua. Al'umiiniel on korgei lämmön- da sähkösiirdo, se ei varua korroziedu.
Histourii.
Enzikerran al'umiiniedu sai duanielaine fiiziekku Gans Ersted v. 1825. Alguainehen nimi perustuu latinan nimeh ”alumen”, kudai merkiččöy ”kvastsi” («квасцы»).
Ennen al'umiinien tevolližussuamizen löydämisty tämä metallu oli kuldua kallehembi. V. 1889 britanielazet lahjoitettih Mendelejevale viesat kullas da al'umiiniespäi, hyö tahtottih ozuttua omua kunnivoičustu suurele ven'alazele hiimiekale.


Ala-Kuittijärvi.
Ala-Kuittijärvi () on Ven’an järvi Karjalan tazavallan Kalevalan piiris. Se kuuluu Kuittijärvilöin joukkoh da sijoittuu Kemin jovenalas.
Järven pinduala on 141,3 km², piduhus – 30,4 km, levevys – 7,5 km, randuviivan piduhus – 124 km. Sen keskisyvys on 9,4 m, syvin kohtu on 33 m.
Suvirandu on madal, pohjasrandu on korgei, niilöil kazvau havumeččii.
Järves on 48 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 1,6 km². Suurimat niilöis on Vuopasari (0,15 km²) da Petrasari.
Vien väri on valpahanmaksankarvaine. Pohjas on järvirudua da harmuadu mudua. Järven lahtilois on kažl’ua da šaraheiniä.
Järves on riäpöidy, särgii, haugii, ahvendu, siigua, matikkua, kiiškoidu.
A


Alan Turing.
Alan Mathison Turing (23. kezäkuudu 1912 London, Anglii - 7. kezäkuudu 1954 Wimslow, Anglii) oli britanielaine matematiekku, logikan tutkii, kriptografu. Turing hyvin vaikutti informatiekan kehittämizeh. Häi on Britanien imperien ritarikunnan kavaleru (1945), Londonan kuningasseuran ozanottai (1951). Vuvvennu 1936 keksitty Turingan koneh avvutti tarkastella algoritmua. Tädä konehtu nygöigi käytetäh monis teouriettizis da praktiekallizis. Turingan tiedoruavot pietäh suurennu panoksennu sego informatiekan perustamizeh sego i tegoälyn teourieh.
Toizen muailmanvoinan aigua Alan Turing ruadoi Kodoin da peittokielen haldivollizes školas, kudai sijoičči Bletči-puistos. Turing keksi mondu murron tabua da teouriettizen ohjelman Bombe-koneheh niškoi, kuduan avul murrettih germuanilazen Enigma-peittokielikirjoituskonehen.
Voinan jälles Turing ruadoi Kanzallizes fiziekkulaboratouries, kus hänen projektan mugah oli luajittu enzimäine tiedokoneh ACE-programmanke. Vuvven 1948 Turing liityi Mančesteran yliopistoh da otti ozua Mančesteran tiedokonehien keksimizes. Sežo Turing tutkii matematiekan biolougii. Vuvvennu 1950 häi keksii empiirine Turingan testu tiedokonehen tegoälyn arvosteluh niškoi.
Turing oli homoseksualu, sendäh händy vaivattih. Vuvvennu 1954 häi luadi ičetapon. Häi on yksi kuulužimis homofobien žertvois Britanies.
Turingan kunnivokse on nimitetty muailman arvokkahin palkindo informuatiekan alal.
T


Alangomuat.
Alangomuat libo Hollandii () – valdivo, kudamas on kaksi ozua: Päivänlasku-Jevroupan oza da Karibanmeren suaret Boneir, Sint-Estatius da Saba (niidy kučutah Kariban Gollandiekse). Päivänlasku-Jevroupan aloveh on Pohjanmeren rannal (randuviivan pitkevys on 451 km), se rajoittuu Germuanienke (577 km) da Bel’gienke (450 km).
Valdivolline flagu on kolmevärine (ruskei, valgei, sinine piduhusviivoin). Kanzalline pruazniekku on 27. sulakuudu (Kuningahan päivy).
Alangomualoin peruszakonan mugah valdivon virralline piälinnu on Amsterdamu. Ga tovelline piälinnu on Gaagu, kudamas on kuningahan rezidensii, parluamentu, haldivo da toizien mualoin posol’stvat. Toizet tärgiet linnat ollah Rotterdamu (muan suurin portu), Utrehtu (muan raududorogusistieman keskus), Eindhovenu (elektroniekan keskus).
Pinduala on 41  543 km², rahvahan lugumiäry on 17  022  101 hengie.


Alavoine.
Alavozen poselenii Anuksen kanzallizen piirin kartal.
Alavoine on poselenii da sen keskus Karjalan tazavallan Anuksen piiris Ven'al. Se on sijoitunnuhes Alavozenjoven varrel 19 kilometrin piäs Aunuksnlinnaspäi päivännouzupuolehpäi. Kyläs on 3000 da poselenies 4300 eläjiä (vuonnu 2012).
Muantiedo da eläjät.
Alavozen kunnan pinduala on 721,52 neliökilometrii. Se rajoittuu luodehes Anuksen piirin Videlen, koillizes Koveran, päivänlaskupuolel Tuuksen da Anuksen da liidehes Mägriän kundih sego suves Luadogan kauti Leningradan aloveheh. Pindualas 69,8 % on vezialovehii, 24,0 % muudu luondo da 5,4 % muatalovusmualoi.
Kundu (poselenii) on sijoitunnuhes Luadogan alangoh kuulujah Anuksen tasankol. Sen alovehel virratah Luadogah laskijat Alavozenjogi da Tuuloksenjogi.
Alavozen kylä (pos'olku) on Anuksen piirin toizekse suurin azutuskeskus. Sen ližäkse poselenieh kuuluu Alavozen sovhouzan azutus da yheksä kyliä: Aleksala, Gorka libo Alavozenmägi (ven. "Iljinskaja Gorka"), Homala ("Bolšakovo"), Hörppälä ("Gerpelja"), Jeroila, Nurmoila, Sieksi ("Sedoksa"), Tuulos da Uuzi-Tuulos ("Ustje Tuloksy"). Nurmoilas, Alavozen sovhouzan rinnal da Uvves-Tuulokses on enämbi 300 eläjiä da Aleksalas läs 200. Vuvven 2010 rahvahanluvun mugah poselenien eläjis 46 % on ven'alastu, 45 % karjalastu, 2 % valgoven'alastu da 2 % ukrainalastu.
Histourii.
Novgorodan arhijepiskopale kuulunuh Pyhän Il'l'an (Iljinskin, Alavozen) pogostu mainitah vuvven 1551/1552 verokirjas. Sih kuului suuri aloveh Siämjärvel, Tulomajärvel da Vieljärvel sego Tuuloksenjoven, Videlenjoven, Alavozenjoven alajuoksun da Pisinjoven varrel.
1900-luvun allus seuvun kylät kuuluttih Riipuskalan volostin Alavozen ja Juoksielan (ven. "Juksila") kyläkundih. 1920-luvul oli muvvostettu Anuksen piirin Alavozen kylänevvosto, kuduan keskuskohtannu on olluh ezmäi Koččila da myöhembä Leskelä. Vuonnu 1927 perustettih viendytavaroi luadii Alavozen saha da vuonnu 1932 žiivatoinhoidoh keskitynnyh Alavozen sovhouzu. Kunnan eläjät oldih enimyölleh karjalazii, ga sahal on ruadanuh äijy ven'alastu dai suomelastu. Toizen muailmuvoinan aijannu 1941–1944 aloveh oli Suomen miehittämänny.
Liikendeh, talovus da palvelut.
Alavozen kauti kulgou Anuksen da Sortavalan väline dorogu A130 sego Lodeinoinpellon da Jänisjärven väline raududorogu..
Seuvun piäelinkeino on muatalovus. Poselenies ruadau maijon tuotandoh keskitynnyh Alavozen karjutila, kudai on yksi Karjalan tazavallan suurembis muatalovusyrityksis.. Saha ei enämbiä rua.
Keskuspos'olkan palveluloih kuulutah päivykodi, škola, muuzikkuškola, kul'tuurutaloi, kirjasto, poštu sego laukat..
Nähtävykset da matkailu.
Kunnan alovehel on kolme arheolougistu kohtua: 1400–1700-luvun Alavozen pogostu Jeroilan kyläs, Luadogan rannal ruadanuh Ondrusovan manasteri sego sen lähäl olii kivi. Rakendusmustomerkilöih kuuluu 1800-luvun loppupuolel nostettu Mihailovan taloi Vekkoilas.


Alavozen sovhouzan azutus.
Alavozen sovhouzan azutus () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.
Vuonnu 1939 Alavozen sovhouzaspäi tuli yksi suurimis sovhouzois Karjalas.


Alavozenmägi.
Mägyryččy libo Alavozenmägi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.


Albert Edelfelt.
Albert Gustaf Aristides Edelfelt (21. heinykuudu 1854 Porvoo Suomi – 18. elokuudu 1905 Porvoo) oli suomelaine taidehmualuaju, gruafikko da resuiččii. Edelfelt mualai äijän histouriellistu aihettu da portriettua.
Edelfelt on yksi merkittävimbii suomelazis taidehmualuajis da taidehelokseh vaikuttajis.
Edelfelt rodiihes vuvvennu 1854. Hänen tuattah oli ruoččilaine arhitektor Carl Albert Edelfelt da muamo bohatan porvoolaizen kupčan tytär Alexandra Brandt. Muamo kuului Johan Ludvig Runebergan tuttavih, da Runeberg da Topelius tuvettih nuordu Edelfeltii.
Edelfelt oli enzimäine kanzoinvälizesti tundiettu suomelaine taidoilii, kuduan tevoksii ostettih muzieloih da merkittävih taidehkogomuksih.


Albert Einstein.
Albert Einstein (14. kevätkuudu 1879 — 18. sulakuudu 1955) oli germuanienjevrieläine fiizikku, kudamua pietäh yhtenny XX vuozisuan merkittävimbis fiizikkulois. Händy tunnetah muun mugah suhtelližusteorien ozuttelijannu. Häi sai Nobelan fiiziekanpalkindon vuvvennu 1921.


Albuanii.
Albuanii (alb. "Shqipëria"), täyzi virralline muodo on Albuanien tazavaldu (alb. "Republika e Shqipërisë"), on valdivo Balkanan niemimuan päivänlaskus, Adrianmeren da Ionianmeren rannal. Se on NATO:n ozanottai vuvves 2009 algajen.
Otranto-salmi eroittau Albuanien Itualies. Koillizes se rajoittuu Serbienke, Kosovo da Metohii – avtonoumizen alovehenke. Luodehes – Černogourienke, päivännouzus – Makedounien tazavallanke, liidehes – Gretsienke.
Muan aloveh on 28748 km². Sen rahvahan lugumiäry on 2 831 741 hengie. Muan piälinnu on Tirana.
A


Aleksal.
Aleksal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.


Aleksandr-Svirskoin manasteri.
Aleksandr-Svirskoin manasteri
Kaikkii kuulužembi Olonetskoin eparhien on Pyhä-Troitskoi manasteri. Omal historiel se on paras da on yhtes riävys parahien inočeskoloin obiteliloinke kogo ven´an mual.
1580 vuvvel ruoččilazet murendettih da levitettih manuahoin inočeskoin eloksen ritmu, no vellesto myös kerävyi da uvvessah nosti obitelin lyhyöh aigah. Uvvessah avavui obiteli Svätoin prepodobnoin Aleksandr Svirskoin.
Hänen ruavot vellestönke manasteris oldih ihan moizet suuret da kallehet, ihan moizet ku Sergei Radonežskoin. Aleksandr Svirskoil myös oli äijy opastujua, kuduat osvätittih karjalan muadu omil malittuloil da Jumalan uskol. Täs manasteris ainos oli ylen strougoi ustuavu. Vellestö valliči Aleksandrua igumenakse, sit häi oli igumenannu ihan kuolendassah 1533 vuodessah.
A


Aleksandr Lukič Volkov.
Aleksandr Lukič Volkov (on roinnuhes 25. talvikuudu 1928) oli karjalaine runoilii, kirjuttai, kiändäi, Karjalan tazavallan rahvahan kirjuttai.
Eloskerdu.
Nevvostoliiton da Suomen voinan aigah (1941-1944) Volkovan pereh oli evakuiiruittu Sverdlovan alovehele, kus Aleksandr rubei oman ruadotoimindan kolhozas heboloinkaččojannu da sit mečänkuadajannu.
Vuozinnu 1948-1988 Petroskoin kooperativnoi tehnikuman opastundan jälles Aleksandr ruadoi myöndyjärjestölöis, oli Profsojuzoin komitietan johtajannu da Petroskoin deputuattannu.
Vuvvennu 1959 oli piästetty ilmoih Volkovan enzimäzet runot, vuvvennu 1966 häi voitti Oma Mua -lehten runokonkursan da sai palkinnon.
Vuvvennu 1959 oli piästetty ilmoih enzimäine Malen'kaja Dessoila -runokniigu ven'an kielel, a vuvvennu 1997 tämä kniigu "Pieni Dessoilu" oli piästetty karjalan kielen livvin murdehel.
Vuvvennu 1998 hänen Igäine tuli -runo voitti lehtimiehien da kirjuttajien konkursas "Paras tevos karjalan da veps'an kielel".
Vuozispäi 1990 Aleksandr Lukič on Karjalaine sana -kirjuttajien yhtymän piälikkö.
Vuvvespäi 2000 liittyi Ven'an kirjuttajien liittoh.
Volkov kiändi karjalakse A.S.Puškinan, A. Blokan, A. Ahmatovan, A. Tvardovskin da toizien ven'alazien runoilijoin runot.
Vuvvennu 2001 hänen Vellen syväin -kniigu sai diploman "Karjalan tazavallan vuvven kniigu" da Karjalan tazavallan piälikön palkinnon.
Vuozinnu 1999-2001 oli Karjalan Rahvahan Liiton piälikkönny.
V
V
V


Aleksandr Vasil’jevič Suvorov.
Aleksandr Vasil’jevič Suvorov ((13.) 24. kylmykuudu 1730 – (6.) 18. oraskuudu 1800) – kuulužu ven’alaine polkienpiälikkö, vojennoi teourietiekku, Ven’an kanzalline urhomies. Ven’an muan- da merienvoimien generualissimus, Avstrien da Sardien voimien generualu-fel’dmuaršualu, oman aijan kai Ven’an da monien ulgopuolien mualoin miehien kunnivomerkilöin suaju.
Suvorov oli roinnuhes generualu-anšefu Vasilii Ivanovič Suvorovan perehes (tarkua roindupäivän vuottu nikel ei ole tiettävy). Aleksandr Suvorovan tuatto oli kovasydämelline peitolline kansel’uarien ruadai.
Lippuzes Suvorov kirjutti omas roindas vuonnu 1730, ga omaeloskerras kirjutti, gu häi meni armieh vuonnu 1742, konzu hänele täytyi 15 vuottu. Ei ole tiettävy hänen roindupaikkugi, ga enimistö tutkijois ajattelou, gu Suvorov oli roinnuh Moskvas.
Aleksandran tuatto, Vasilii Ivanovič Suvorov oli Pedrun I ristinpoigu da enzimäzen ven’alazen vojennoin sanakniigan luadii. Sugulegendan mugah Suvorovat on vahnu ruoččilaine aristokruattilline sugunimi. Iče Aleksandr Suvorov kirjutti omaeloskerras, gu hänen tuattolointuatto tuli Ven’ah vuonnu 1622.
Suvorovan muamo oli Avdot’ja (Jevdokija) Feodosjevna Suvorova, neijistysaigah Manukova. Hänes on säilytetty ylen vähän tieduo.
Suvorovan perehen dovariššu da Aleksandran Puškinan died’oin tuatto generualu Abram Gannibal vaikutti Suvorovan ozah. Häi oli nähnyh, gu kižates tinasaldattoinke Aleksandr ylen hyvin ellendäy voijennoloi tegoloi, da nevvoi hänen tuatale andua poijan armieh.
Vuonnu 1754 Suvorov sai poručikan virguarvo da oli pannuh Ingerin jalguvägipolkah. 1756 – 1758 vuozien aigah häi sluuži Vojennoikunnas. Enzikerdua häi otti ozua toras Seiččemenvuodehizes voinas (1756-1763).
Vuonnu 1758 Aleksandr rubei sluužimah armies da oli miärätty Memel’an komendantannu. Pol’šan voinan jälles (1769-1772) Suvorov lähti Suomeh Ruočin rajan kaččelemah da lujendamah. Häi lujendi ei vaigu Vil’manstrand linnan Lappeenrannas, ga vie kai rajan lujitandupaikat.
Jo vuonnu 1773 sulakuus häi otti ozua ven’alais-turkilazes voinas (1768-1774) da piäzi fel’dmuaršalu P.A. Rum’antsevan enzimäzeh armieh. Toizen ven’alais-turkilazen voinan aigah jo generualannu Suvorov sai voittua Kinburnas (1787) da Očakovan lähel (1788), kus häi pergoi kai turkilastu armiedu. Bessarabian kampanian aigah häi otti Izmail - lujeviman turkilazen linnan (1790, oraskuu). Vuonnu 1794 händy työnnettih pol’šalazien vägivastustuksen alevuttamah. Kost’uškua voiton suamizen da Prahan eläjien hävittämizen jälles 24. ligakuudu (3.kylmykuudu) Suvorov otti Varšavan andavumizen.
Aleksandr Suvorov oli Ekaterinan II armahin polkienpiälikkö. Impeeratorittaren kuolendan da Pavlan I piäzemizen valduistuimele jälles Suvorov oli heitetty sluužbas, ga vuonnu 1799 händy työnnettih Itualieh, kus häi sai äijiä voittua da viijen kuun aigah ajoi vihaniekkua iäre Pohjazes Itualies.
Suvorov rubei tungietamah Al’pin vuorois poikki Rimski-Korsakovale avuttamah, kudai oli olluh Ts’urihan lähäl da piettellyh Massenan ahtistuksen, ga tuli liijan myöhä. Hänele pidi perävyö iäre. Terväh Suvorov Ven’an armien kel kiändih omah muah. Polkienpiälikkö kuoli vuonnu 1800, 18. oraskuudu. Häi oli havattu Aleksandro-Nevskoin lavran alahazes Blahoveščenskois kirikös.
Ulgomualazet äijän kirjutettih ven’alazen polkienpiälikön omaluadužuksih näh: «Suvorov murginoiččou huondeksel, illastau päiväl, maguau illal, oza yödy pajattau, a päivännouzul kävelöy vähiä vajai alastomannu libo vierettelih heinäs, da ajattelou, gu nämä tevot parandetah hänen tervehytty – sanou gertsougu Rišel’je.
A. Šišov kirjutti: «Häi ei menettänyh ni yhty torua, enimistö niilöis oli voitettu, hos vihaniekkua oli enämbi (yli 60 torua).
Suvorov äijiä tiezi voinan dielos da monis toizis tiedolois. Häi jätti suurdu vojennoi-teouriellistu da praktiekallistu perindyö, keksi uuziloi vojennoin dielon yhtehvedoloi da aksiomoi.
S


Aleksandro-Nevskoi soboru (Petroskoi).
Aleksandro-Nevckoi soboru
Aleksandro-Nevskoi soboru () on nostettu 1774 vuvvel. Konzu jo meni 50 vuottu Aleksandr-Nevskoin jiännöksil, net piätetth siirdiä uudeh kohtah. Piävyttih kohtah, kudamas ruoččilazet hävittih voinas, Petroskoin zavodan slobodas. Sinne oli rakendettu Aleksandro-Nevskoi manasteri. Nimen manasteril andoi Jekaterina II, ku Aleksandr Nevskoi oli Novgorodan mualoin puolistai, mualoih kuuluttih myös karjalan muat. Zavodu ruadoi, sinne kerävyi äijy eläjiä, nygöi pideli rakendua uuzi kirikkö, ku rahvas voidas sinne kävvä molimahes Jumalal.
Algavui kirikön rakendamine rahoil, kudualoi annettih iče zavodan ruadajat. Joga rubl´as kaikin ruadajat annettih 2 kopeikkua kirikön rakendukseh. Monii vuozii kerättih d´engoi da viettih kirjutuksii, ken, konzu da min vastah maksoi dengua. Tsuari yhten kerran andoi 30 rubl´ua, sit ruvettih hänel peräh maksamah mägilöin inouniekat (?) da kuptsat.
Petroskoin linnas ei olluh kivimuasteriloi, pidi eččie. Löydyi spetsialistu Pjetro Karlo Moderni Italien Šveitsariespäi. Häi tuli Petroskoih 1828 vuvvel. Hänel hyvin avvutettih linnalazet dai mualruadajat, kuduat elettih lähimäzis hierulois.
Muasteri Čern´ajev Piiterispäi holmogorskoin ruadajien kel katettih ravval kirikön kuupolu. Kaikin oldih hyväs mieles, ku linnu sai nengoman hyvän kivesrakendetun kirikön, sinne sai mennä molimahes 1500 hengel da oli se rakennus 5 kuupolline. Aleksandr Nevskoin ikoonan kirjutti 1829 vuvvel Aleksandr Sergejevič Čižov, häi sil aigua opastui Hudožestvennois akademies. 1832 vuvvel ikoonu oli valmis, ruadolois oli maksettu läs 400 rubl´ua. No ei olluh sit rakennukses ainos kirikkö. 29 päivy kezäkuudu kirikkö pandih kiini, annettih se sit Krajevedčeskoil muzeil. Vaste talvikuul 1991 vuvvel uvvessah kirikkö oli annettu pravoslavnoloil uskojazil, Petroskoin jeparhiel. Suuri kodvu piettih restavratsiedu. A 2-4 päivy kezäkuudu 2000 vuottu Moskovskoi Patriarhu oli Karjalan mual da osvätii Soboran Aleksandr Nevskoin, kudai nygöi on kogo tazavallan Piäkirikönny.
A
A


Aleksis Kivi.
Aleksis Kivi (oigei nimi Alexis Stenvall) (10. ligakuudu 1834 Nurmijärvi – 31. talvikuudu 1872 Tuusula) oli suomelaine kirjailii. Häi on tundiettu enne kaikkie kanzallisromuanan stuatussan suannuos romuanas "Seiččie vellesty" (1870), ozutelmis "Nummisuutarit" (1864) da runolois.
Kiven tekstois on kui romuanttizii mugagi realistizii piirdehii. Kivi kygeni luomah monel kirjalližuon alal korgeitazozen tuotandon silloi, konzu suomenkielizen kirjalližuon perindyö, kanzanrunohuttu luguh ottamattah, ei olluh olemas. Kivi oli enzimäine suomelaine ammattikirjailii. 1900-luvun allus Kivi-renessansas algajen häi on olluh Suomen kanzalliskirjailii.
Äijy Aleksis Kiven runuo da tevoksih kuulujii pajotekstoi on sävelletty pajoloikse. Niidy ollah ezimerkikse "Ozakkahat" (”Onnelliset”), ”Keinu”, "Meččymiehen laulu" (”Metsämiehen laulu”), ”Oravan laulu”, "Minun sydämen pajo" (”Sydämeni laulu”), "Seiččemen miehen vägi" (”Seitsemän miehen voima”), "Midä minä huolin" (”Mitä minä huolin”).
Tevokset.
"Seiččie vellesty" -romuanan enzimmäzii painoksii.
Enzimäine sivu Aleksis Kiven romuanas "Seiččie vellesty".


Alfred Hitchcock.
Sir Alfred Džozef Hitčkok (ang. Sir Alfred Joseph Hitchcock) (13. elokuudu 1899 – 29. sulakuudu 1980) oli britanielaine da ameriekkalaine kino-ohjuaju, kinovalmistai da käzikirjuttai. Vuodessah 1939 häi ruadoi Brituanies da Yhtysvallois.
Hichcock on kino-ohjuaju, kuduan nimi yhtistetäh trilleru-kinolajih. Omis fil’mois häi maltoi luadie rauhattomua atmosfierua.
Hitčkok sai Ameriekan kinoinstituutan palkindon, a kuningatar Elizabeth I sanoi hänet ritarikse.
Alfred Hitčkok oli roinnuhes The High Road –uuličal Londonan linnanymbäristös Leitonstounas. Hänen tuatto ruadoi myijänny.
Hitčkok ohjuai 55 täyzipitkiä fil’mua, monet kudualois ollah muailman kinon kluasiekannu. Sidä paiči Alfred Hitčkok ohjai 21 filmua. Kaksi fil’mua ei ole lopiettu.
Hitčkok suvaičči iče ozutella omis fil’mois, enne kaikkie jägimäzis fil’mois. Huomatah, ku ohjuaju suvaiččou andua piäroulit “kylmile” valgeitukkazile naizile (Marlene Dietrich, Grace Kelly, Vera Miles, Kim Novak).
Holliwoodan kunnivokävelykujoh on azutettu Alfred Hitčkokan nimizen tiähti. Leitonstoun-nimezes metroazeman seinis on pandu 17 mozuajikkua, kuduat ozutetah fragmentoi Hitchcockan fil’mois.


Alkogoulijuomine.
Alkogoulijuomine on juomine, kuduas on etanolua (etiiluspirtu, alkogouli).


Alli.
Lähtiet.
A


Alvar Aalto.
Alvar Aalto
Alvar Hugo Henrik Alto (, 3. tuhukuudu 1898, Kuortane – 11. oraskuudu 1976, Helsinki) on Suomen arhitektoru da dizaineru, suurin hahmo Suomen arhitekturas. Alto on "modernizman tuatto" Pohjazes Jevroupas.
Eloskerdu.
Vuvvennu 1916 piäzi Gel'singforsan Politeknillizeh instituuttah, kus händy opastui Armas Lindgren.


Alžir.
Alžir (Alžiran Rahvahan Demokrattine Tazavaldu) on valdivo Pohjazes Afriekas Välimeren basseinan päivänlaskupuoles, suurin Afriekan valdivo. Alžiran päivänlaskupuoles on Marokko, lounazes — Mavritanii da Mali, liidehes — Nigeru, päivännouzupuoles — Livii da Tunisu. Alžiran suurin oza on Sahara-hiekkumual. Piälinnu on Alžiran linnu. Muan pinduala on 2 381 740 km². Sie eläy (vuvven 2014 tiedoloin mugah) 38 813 722 hengie.
A


Amblyraja.
"Amblyraja" on rauskoin heimoh kuului kalasugu.


Amerikanhuabalo.
Amerikanhuabalo ("Anas americana") on sorzien heimoh kuului lindu.
Kogo da nägö.
A


Amerikanjiäkuikku.
Amerikanjiäkuikku libo amerikanjiäguikku () on kuikkien heimoh kuului lindu. Se on Kanuadan kanzallislindu.
Pezindy.
Amerikanjiäkuikku muniu kaksi jäiččiä. Uročču da emäččy havvotah jäiččii yhtes 24-29 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh 70-77 päivän ijäs.
Aloveh.
Amerikanjiäkuikku peziy Pohjas-Amerikan pohjasvuittilois, a talvehtiu sežo Päivänlasku-Europas. Suomes se on harvinaine gost'u.
Lähtiet.
A


Amerikantavi.
Amerikantavi ("Anas carolinensis") on sorzien heimoh kuului lindu.
A


Amerikan Yhtysvallat.
Amerikan Yhtistynyöt Valdivot, libo Yhtistynyöt Valdivot eli Amerika () on valdivo pohjazes Amerikas. Muan pinduala on 9,5 miljonua km² (muailman nelläs tila). Rahvahan lugumiäry on 328 miljonua hengie (2019, muailman kolmas tila). Amerika on federatiivine valdivo, sie on 50 štatoi da Kolumbia federualline aloveh.
Piälinnu on Vašington. AYV:n eläjii sanotah amerikkalazikse, muadu – Amerikakse. Amerikan susiedat: pohjas on Kanuadu, suves on Meksikku, on olemas merenraja Ven'anke. Päivänlaskus on Tyynimeri, päivännouzus on Atlantan valdumeri da pohjazes on Pohjaine jiämeri.


Anaransaamen kieli.
Anaransaamen kieli ("anarâškielâ") on uralilazen kieliperehen suomi-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli. A anarakse azuou pajoloi "Amoc".


Andorra.
Andorra (,), virralline nimi on Andorran Ruhtinaskundu (,) on yksi pienis Jevroupan valdivoloispäi. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal).Se sijoittuu Pirenei-mägilöin päivännouzus, Frantsien da Ispuanien keskes. Muan nimi tulou baskiloin kielen sanaspäi ”andurrial”, kudai merkiččöy tyhjiä muadu.
Muan peruszakonan mugah virralline kieli on katalonien kieli, ga rahvas paistah sežo ispuanien da vähän frantsien kielel.
Andorran pinduala on 468 km². Rahvahan lugumiäry on 71 732 hengie.


Andrei Tarkovskii.
Andrei Arsenjevič Tarkovskii (Андре́й Арсе́ньевич Тарко́вский, 4. sulakuudu 1932 – 29. talvikuudu 1986) oli nevvostoliittolaine kino-ohjuaju da käzikirjuttai. Händy pietäh yhtenny muailman merkittävimis kinoloin luadijois.


Angola.
Angola (Angolan Tazavaldu) on valdivo suvizes Afriekas. Sen rajamuat ollah Namibii - suves, Kongon Demokruatilline Tazavaldu – koillizes da pohjazes, Zambii da Kongon Tazavaldu – päivännouzupuoles. Angolan päivänlaskupuoles on Atlantan valdumeri. Angola on endine Portugalien siirdomua. Vuvven 1976 talvikuun 1. päiväs se kuuluu Yhtistynyöt Kanzukunnat- järjestöh. Angolan nimen muale andoi sen enzimäine prezidentu Agostinjo Neto. Nimi kiännetäh kui ”ruskei rouzu”. Muan pinduala on 1 246 700 kvadruattukilometrii. Angolas eläy (vuvven 2015 tiedoloin mugah) 22 565 986 hengie. Angolan piälinnu on Luanda.
A


Animacii.
Animacii (, elävöittämine) on tehniekku, kudamas kino todevutetah kuva kuval. Animacien voibi luadie kuvuamal fil'male piirrettylöi kuvii pienien muutoksienke libo azujen pienii muutoksii fiiziellizeh mallih (ezimerkikse azutekseh, animaciityttih libo vahah) da fotokuvuamal muutokset. Konzu kuvattu fil'mu ozutetah normualiravevuol, toine toizen jälles vaihtujis kuvis rodieu il’l’uuzii liikkeheh näh. Animacii voijah todevuttua sežo tiedokonehenvuoh.
Animacien histourii.
Ammuzien kallivoloukkomualavuksien elättilöil voi olla moni piädy da jalgua, da on duumaittu, ku nengozis toinah rodih liehujan tulen vallos kuva nel'l'uojas elätis. Erähis francielazis da Pireneilpäi lövvettylöis luupliitois on eri puolil kuva elätis eri azendolois. On ehtotettu, ku nengozii azuteksii pyöritettih nuorazes da rodih liikkehen il'l'uzii. Iranas Šahr-e Sukhtehan linnas enämbi nellän tuhanden vuvven tagua on lövvetty savimal'l'u, kudaman pinnale oli mualattu koza liikkehen eri vaihielois. Ravieh pyöritettynny nengoine mal'l'u olis suanuh kozan hyppimäh yhtes kohtas.
Enzimäine kogonah animacieh pohjannuh kino oli vikse James Stuart Blacktonan vuvvennu 1906 valmistunuh "Tiedovoittu hoteli", kudamas azutekset suadih lekkumah stop motion -tehniekan vuoh. Blackton luadi samannu vuvvennu sežo enzimäizenny varzinazennu mul'tifil'mannu pietyn "Humorous Phases of Funny Faces" -fil'man.
Karikaturistannu aloittanuh Émile Cohl oli yksi francielazen animacien perustajis. Häi aloitti vuvvennu 1908 luadijen mielanke kirjutuslauduanimacieloi, kudamat pohjattih figuuruhuahmoloin muutoksih. Sen jälles häi muutti Yhtysvaldoih da luadi sie animaciesarjua "Newlyweds", kudamua imitiiruittih äijän.
Yhtysvaldulaine Walt Disney aloitti animaciiuran Alisas Kummanmuas (1924), kehitti Oswald-jänöin 1927 da lopukse tärgevimän, Mikki Hiiren. Disneyn "Höyrylaivu Willie" (1928) oli putin iänianimacii, kudai nosti animacien tunnustetukse teatruiloituksekse.
Nevvostoliitos kehitettih omaluaduine, pehmei taba kuvata liikehty, kudamas tuli muan animacien tunnusmerki.
Animaciitehniekkoi.
Animaciitehniekkoi on monenluadustu da niilöi voi sežo yhtistellä.
Piirrosanimacii on kuva kuval piirrettyy animaciedu, kudai tavan mugah yhtistetäh tagamualavukseh. Tänäpäi piirrosanimacii tavan mugah luajitah tiedokonehel, konzu puhtahaksepiirretyt kuvat skanniruijah kuvankäzittelyprogrammah, kudamas net väritetäh da kerätäh kuvasarjakse. Enne tiedokonehii piirrosanimaciet luajittih tselluloidupl'onkoile, kudamien yhtele puolele piirrettih viivat da toizele puolele mualattih väripinnat. Piirrosanimuattoru piirdäy ezmäi piäkuvat libo liikkehen puoles tärgevimät piirrokset, kudamanjälles niilöinvälih piirretäh välikuvat. Piirrettylöis animacielois samua kuvasarjua libo sikluakäytetäh puaksuttavah sendäh, ku sih pidäy vähembi aigua.
Stop motion -animacii on animacii, kudai fotokuvatah kuva kuval.
Tyttianimacieh da vaha-animacieh luajitah tytit libo vahahuahmot, kudamat sit kuvatah dekoracieloinke.
Pala-animacies huahmot roitah bumuagaslibo sen jyttymäs materjualas leikattulois palazis, kudamii lekutellah kuvavusstolal da kuvatah ylähänpäi.
3D-animacies käytetäh 3D-tiedokonehprogrammoi, kudualois mallinnettuloil huahmoloil animacii todevutetah. Tiedokoneh čotaiččou animacien liikkehet, tulensuandan, kameran liikkehet da tekstuurat.


Anna Tulla.
Anna tulla on petroskolaine bändi, kudai pajattau nygypajoloi suomen, vepsän da kaikil karjalan kielen murdehil (vienakse, livvikse da lyydikse). Muziikan stiil'u on elektron-tansine.
Anna tulla –joukko oli perustettu vuonnu 2007 Nuori Karjala –nuorižojärjestön Karjalan kandukielien kehittämizen projektan mugah. Perustamizen aijois pajojoukko uvvistui. Nygöi bändis on kaksi pajattajua – Darja Kuznecova (karjalaine) da Julija Maksimova (vepsäläine). Muuzikan keksijat ollah Darja Kuznecova da Daniil Trofimov. Pajoloin tekstoi kirjutetah Petroskoin Valdivon Yliopiston filologizen tiedokunnan Itämerensuomalazien kielien da kul’tuuran ozaston opastujat da yliopiston loppennuot (joukon ozanottajatgi opastuttih täl ozastol: Darja loppi yliopiston vuonnu 2009, Julija vuonnu 2010) da runoilijat (ezim. Zinaida Dubinina, Miikkul Pahomov da Katri Korvela).
Suomenkielizii tekstoi kirjutetah Inna Nippolainen da Kristina Korotkih, livvikse kirjuttau Natalja Antonova, vienakse – Darja Kuznecova da Marija Kundoz’orova, vepsänkielizien tekstoin kirjuttai on Ol’ga Žukova. Repertuarah on otettu karjalankielizien rinoilijoin tevoksiigi.
Nygyaijas joukol on jo kaksi stuudipajokogomustu. Vuonnu 2008 oli kirjutettu enzimäine Onnen tähti – stuudipajokogomus, toine Lembi-kogomus nägi muailmua vuonnu 2010.


Antarktidu.
Antarktidu (– Arktikah vastaine) – Muan suvimanner, Antarktidan keskikohtu on läs muantiijoillizel suvipol’usal. Antarktidu sijaiččou Atlantan, Indien da Tyynen valdumeriloin vies, kuduat toiči kuulutah eri Suvivaldumereh.
Manderen pinduala on läs 14 107 000 km² (šel’fujiätiköt - 930 000 km², suaret - 75 500 km²). Antarktidan pinnan keskikorgevus on kaikkien manderien suurin. Vilupol’usua paiči Antarktidas sijoitetah ilman kostevuon alahimat kohtat, tuulen vägevimät da pitkyaigazimat da päiväzen radiatsien intensiivizimat kohtat.
Antarktidakse kučutahgi muanozua, kuduah kuuluu Antarktida da sen suaret.
Avuandu.
Antarktidu lövvettih 16. (28.) pakkaskuudu vuonnu 1820 Mihail Lazarevan da Faddej Bellinsgauzenan ohajaukses ven’alazen tutkimusmatkan aigua. Vostok da Mirnij-nimizel venehil tutkijat tuldih Antarktidah 69°21′ S 2°14′ W–kohtah. Enne suvimanderen (lat. Terra Australis) olemine vaigu arvattih da toiči se yhdistettih Suvi-Ameriekkah (ezimerkikse Pari-reisan kartas v. 1513) da Avsrtrualieh. Ga juuri Bellinsgauzenan da Lazarevan tutkimusmatku suvipol’usoin merilois tovesti kuvvenden manderen olemizen.
Onnuako enzimäzenny mandereh astui ameriekkalazen Sesilia-laivan joukko 7. tuhukuudu vuvvennu 1821. Tarku azetuskohtu on tiedämätöi, ga arvatah, gu se oli Hjuz-lahtes (64°13′ S 61°20′ W). Täs matkas tiijot on aigazimat. On tarkembi tiedo matkas mandereh (Deivisan Randu) norviegielazes biznesmiehen Henrik Iohann Bul’as vuvvennu 1895.
Matkailu.
Vouzittain Antarktidah tulou läs 6000 matkailijua. Enimistö niilöis lähtöy Antarktidan niemeh, kuduas on matkailukeskus da lendohlähtöpaikku. 1990-luvul matkailu levei Rossan merelle da erähile alovehile Avstrualies suveh päi. Enimistö matkailijois matkustetah Antarktidah laivoil.


Antigua-Barbuda.
Antigua da Barbuda () on valdivo, kudai sijaiččou Antigua, Barbuda da Redonda - suaril.
Antigua da Barbuda on Amerikkalazien valdivoloin yhtymy - järjestön ozanottai.
Muan pinduala on 440 km². Rahvahan lugumiäry on 91 295 hengie (2014). Piälinnu on Sent-Džons.
A


Anton Čehov.
Anton Pavlovič Čehov (29. pakkaskuudu 1860 Taganrog – 15. heinykuudu 1904 Badenweiler) on ven'alaine kirjailii, kudai uvvisti novellua da näytelmykirjalližuttu.
Anton Čehovan tuotando on realizman da modernizman välih: kerrondu on realistine, ga taba muailman hahmottamizeh on tostuluaduine, puaksuh impressionizman kauti kuvailtu. Sidä ei voi sijoittua yhteh tiettyh virdavukseh. Čehovan kerrondu on iččenäine, objektiivine da tarku. Kieli on konkriettine da yksinkerdaine.


Antonio Vivaldi.
Antonio Lucio Vivaldi (4. kevätkuudu 1678 Venezii – 28. heinykuudu 1741 Wien, Austrii) oli itualielaine säveldäi, kudai kuuluu barokkumuuzikan suurimbih nimih, hos puutuigi kuolduu unohtuksih. Hänen muuzikku lövvettih uvvessah vaste 1900-luvul. Hänen tunnetuin tevos on "Nelli vuvvenaigua".
Vivaldi rodihes enzimäzenny lapsennu kuuzilapsizeh pereheh, kudaman tuatto ruadoi viulistannu Venezien San Marco -kirikön orkestras. Antonio sai tovennägözesti nuorennu tuataldah viulunopastustu. Vuvvennu 1713 sai enziezityksen Vivaldin enzimäine ouperu "Ottone in villa".


Anuksen kanzalline liygiläzien Nikolai Prilukinan nimine muzei.
Anuksen kanzalline liygiläzien Nikolai Prilukinan nimine muzei on rikastu liygilästy kul’tuurua akkiloiččii. Muzei on Anuksenlinnan puustos kaksikerroksizes puuhizes kauppumiehen Kuttujevan talois. Taloin oli nostettu vuvvennu 1872.
Alguvuvvet.
Kauppumiehen Kuttujevan taloih vuvennu 1959 avattih Anuksenlinnan muzei. Se oli enzimäine Karjalah perustettu yhteiskunnalline muzei. Allus algajen se ruadoigi vaiku rahvahien vuoh. Nikolai Prilukin, eräs muzein alguhpanijois, oman ruavon jälles (mies ruadoi linnan raikomas) kiirehti ruadoh muzeih. Sih aigah linnan muzei ruadoi vaiku viijes yheksässäh čuassuu ehtiä.
Silloi pidi ehtie kerätä kai, mi on rahvahal jiännyh. Nikolai Prilukin sanoi, ku hyö hätkestyttih. Äijy kallistu vehkehty rahvas lykättih iäre, ei tietty niilöile hindua, duumaittih ei nimikse pie vahnua. Sijah ostettih uvvet vehkehet da pertilomut. Prilukin puaksuh kävyi kylih, kehoitti rahvastu andamah muzeih vahnua veššii. Konzugo osti, konzugo čuajupuačkas annettih rahvas. Mies ellendi: kavottuu et sua järilleh. Silloi oli kerätty kallehimat muzein vehkehet. Vuozien aloh niidy vai liženi.
Muzein zualat.
Muzeis alalleh on mondu zualua: Liygiläzet-ekspozitsii, ozutteluzualu lyhytaigazih ozutteluloih, kuvondupaja, muzein opastuskeskus lapsih da aiguzih niškoi, taloi Suures Sellis.
Projektat.
Anuksen muzein ruado ei ole yksipuoline. Sidä ainos kehitetäh. Muzeis on luajittu äijy mul’timediiprogrammua. Enzimäine, kudai azuttih vuvvennu 2006, on rahvahallizis ferezilöis: karjalazis dai ven’alazis. Tämä ruado ruattih yhtes Kemin muzeinke. Toine programmu on poimindas da kirjoindas. Kolmas - Anuksen linnan histouries. Niilöis on käytetty nygyaigazii tiedokonehmahtoloi. Programmat ollah mieldykiinnittäjät sit puolespäi, ku niilös et vaiku tiijusta sit libo täs ruavos libo dielos, ga vie voit kižatagi, kaččuo, kui ellendit ozutettuu.
Vie eräs suuri ruado on muzein ozuttelutiloin videokuvaus. Tämän vuoh voibi muijal ozuttua, mittumat zualat ollah muzeis.
Perindöllizikse roittih muzein luajitut “Pakkazien kižat”, “Pakkazien škola”, Ferezi-festivuali.
Projekturuavon hantuzis on luajittu linnan histouries sanelii Grad na strelitse –spektakli.
Suuri Selgi.
Muzeil on oma taloi Suures Sellis. Kyläs pietäh ekskursieloi da master-kluassoi turistoih da gostih niškoi. Net kai ollah kiini liygiläzien kul’tuurah.


Anuksen karjalažet.
Anuksen karjalažet on Anuksenlinnas ruadai yhteiskunnalline yhtistys, kudaman piäruadoloi on karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehittämine da kannattamine.
Perustanduvuozi da piälikkö.
Anuksen karjalažet perustettih vuvvennu 2007. Vladimir Lukin yhtistyksen piälikkö.


Anuksen muuzikkufestivualu.
Anuksen muuzikkufestivualu on tapahtumu, kudai pietäh Anukses da sen ymbäristös Karjalan tazavallas Ven'al. Festivualu piettih enzimästy kerdua vuvvennu 2011, da sen jälgeh se on pietty joga vuottu.


Anuksenlinnu.
Anuksen linnan maket
Anuksenlinnu libo Anus () on linnu Karjalan tazavallas. Anuksen linnu on Anuksen kanzallizen piirin hallindokeksus. Anuksenlinnu on yksi Pohjas-Ven'an vanhimis linnois. Enzimäzet kirjallizet mainindat ollah jo vuvvel 1137: linnanoigevuot Anuksenlinnu sai puuhizen linnan nostettuu vuonnu 1649. Linnu on sijoitunnuhes Anusjoven da Mägriänjoven yhtymykohtas lähäl Luadogua. Anuksenlinnal on histouriellizen linnan stuatussu.
Linnah kuulujat kylät.
Anuksenlinnu muvvostau oman linnukunnan, kuduah kuulutah linnan ližäkse kylät Yllöine, Immoilu, Kapšoilu, Puuttil, Riipuškal, Sudal, Taččoilu da Tahtasovo.
Anuksenlinnan talovus da suhtehet.
Anuksenlinnu on muatalovuskeskus. Linnas on vie histourielline muzei, taidehmuzei, hotelli da sportuškola. Aunuksenlinnal on ystävystoimindua Mikkelin alovehenke sego Keski-Kainuunke, Ristijärven da Hyrynsalmen ker.
Eläjät.
Linnas eläy läs 8400 ristikanzua, heis läs 60% on karjalastu.


Apel'siinu.
Apel'siinu on apel'siinupuun ("Citrus sinensis") puunandin libo fruktu. Kazvitiijos apel'siinan puunandin miäritelläh marjakse, ku se on pehmeikettuhine, neževy puunandin.
Muodo.
Apel'siinu on pyörei, da toizien sitruspuunandimien jytyi se on jagavunnuhes sektoih. Kypsät apel'siinat ollah hyvä C-vitamiinan lähteh. Kuoritus apel'siinas on 100 grammua kohti 51 mg C-vitamiinua.
Tavan mugah apel'siinan sangei kettu poistetah enne syömisty da fruktas syvväh vaiku fruktuliha. Apel'siinas voibi sežo puzerdua apel'siinumehuu libo käyttiä sen ketun piälimäzindy vuittii mavustehennu.
Alguperä.
Apel'siinu tulou Liideh-Aaziespäi. Apel'siinu-sana tulou hollandien sanaspäi ("appelsien" libo "sinaasappel"), kudai merkiččöy "Kitain juablokku".
Muudu.
Apel'siinat ollah tavan mugah oranževoit. Apel'siinu on erähis kielis andanuh nimen oranžile värile. Värin nimi tulou francien sanas "orange" (se sana allun algajen tulou hindin da urdun kielilöin apel'siinua merkiččijäs sanas "narangi"), kudai merkiččöy sego apel'siinua sego sen värii. Erähät luavut yhtelläh ollah syväindön puoles ruskieloi, da niidy kučutah veriapel'siinoikse.


Argentiinu.
Argentiinu () libo Argentiinan tazavaldu () on suvizen Amerikan toine valdivo muan pindualan suuruos (Brazilian jälles) da kolmas rahvahan lugumiäräs (Brazilian da Kolumbian jälles). Se sijaiččou suvizen Amerikan liidehozas da Tulimuan suariston päivännouzun ozas.
Susiedat: päivänlaskus on Čili, pohjas on Bolivia da Paragvai, koillisozas Brazilia da Urugvai. Päivännouzus on Atlantan valdumeri.
Muan pinduala on 2 780 400. Rahvahan lugumiäry on 3 417 000 hengie (2015). Buenos-Aires on valdivon piälinnu.
A


Argivoi.
Argivoi () on maidotuoteh, kuduadu luajitah pieksijes lehmän maijos suaduloi sliuhkoi.
Tavan mugah argivoidu syvväh muuloin einehienke (ezim. voileiby libo ližätäh pudroh) libo sidä käytetäh toizien syömizien valmistamizeh niškoi (taigin, voivuahti, rokku). Argivois žuaritah syömisty.
Argivois on äijy kaloriedu (perindöllizes argivois on 748 kkal/100g).
Argivoi voi olla suolaine da suolatoi (se riippuu, ongo argivois suolu libo ei ole).
Argivoi ližättehenke luajitah tuorehis sliuhkois ližätes kakaodu, metty, vanilinua, zuaharii, fruktu- da muarjumehuu.
Tavan mugah argivoidu luajitah lehmän maijos, ga monis mualois sidä luajitah lambahan, kozan da muuloin žiivattoin maijos.
Tervehyönhoijon ruadajat nevvotah vähendiä argivoin syömisty, sendäh gu se vaikuttau syväimeh. Tervehele ristikanzale suutkois voi syvvä 10 g argivoidu. Vois on äijy holesteriinua: läs 200 mg/100g.
A


Arheolougii.
Arheolougii (grets. "archai’os", 'muinaine' + "logos", 'tiedo') libo muinazuontutkimus on joukko tiijonaloi, kudamat tutkitah rahvahan mennytty aigua analiliziiruiččemal muinazii jiännöksii libo niilöi jälgii, kudamii rahvahan toimindu on jättänyh muaperäh libo vezistölöin pohjah. Nengozii ollah ezimerkikse vahnat rakendukset da niilöih fundamentat, azutehlövvöt libo artefaktat, rahvahan omassah hyväkse käytettylöin elättilöin da kazviloin jiännökset (muga kui makrofossiilat), kalmoit da ristikanzoin jiännökset sego rahvahan ymbäristöh aiheutetut muutokset. Arheolougizen tutkimuksen lähtehainehisto tavan mugah suahah arheolougizis kaivavuksis.
Arheolougii voi tutkie lähihistorieudu da muga tävvendiä histourientutkimustu, kudai pohjahes kirjallizih lähtehih. Puaksumbi arheolougii tutkiu loittostu mennytty aigua, aigastu histouriedu libo ezihistouriedu, kudamas ei ole kirjallizii lähtehii.


Arhijepiskoppu Leo.
Arhijepiskoppu Leo Uspenskois kirikös Suomen iččenäžyön päivänny vuonnu 2004.
Leo (siviilinimi Leo Makkonen; roinnuhes 4. kezäkuudu 1948 Pielavezi) on Suomen ortodoksizen kirikön johtai da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu. Häi loppi Pielavien školan vuonnu 1967 da suoritti ortodoksizen pappiskandiduatan tutkindon Kuopios Suomen ortodoksizes pappisseminaaries. Häi suoritti 1995 teologien kandiduatan tutkindon da sai teologien maisterin arvon. Häi on arhijepiskoppu Hermanan ohel arhijepiskopannu toine valgien papiston jäzen da leski. Hänel on yksi tytär da kaksi bunukkua.
Ruado.
Leo Makkozes rodih diakonu da pappi vuonnu 1973 da piispu 1979. Häi on ruadanuh ortodoksizen uskon opastajannu Itä-Karjalan kanzanopistos 1972–1973, jälles sidä ezmäi Ilomančin da sit Turun piirin matkupapinnu 1973–1979. Vuonnu 1979 händy vallittih Suomen ortodoksizen kirikön abulaspiispakse nimikkehel Jovensuun piispu. Häi täytti kanonizen naimattomusehton, sendäh gu saman vuon häi jäi leskekse.
Händy vallittih vuonnu 1979 Oulun jeparhien piispakse nimikkehel Oulun metropoliittu 1.1.1980 algajen, da 1996 händy vallittih Helsingin jeparhien piispakse nimikkehel Helsingin metropoliittu. Ligakuus 2001 händy vallittih Karjalan da kogo Suomen arhijepiskopakse. Arhijepiskoppu Leo on olluh jäzenenny Suomen ortodoksizen kirikön kiriköllizes kerähmös vuvves 1975 da ortodoksizes kiriköllizes halličukses vuvves 1980.
Arhijepiskoppu Leo perusti vuonnu 2005 jo kolmanden ortodoksizen kul'tuurufondan, Karjalan jeparhien fondan.
Arhijepiskoppi Leo jo Oulun metropoliitannu ruadajes rubei kirjuttamah väitöskniigua arhijepiskoppu Paavalis.
Arhijepiskoppu Leo on leski da yhten tyttären tuatto.
Karjalan kieli.
Arhijepiskoppu Leo on vuvves 1995 olluh Karjalan Kielen Seuran paginanvedäjänny. Arhijepiskopan muamankieli on karjalan kielen livvinkarjalan murreh. Arhijepiskoppu Leon juuret ollah Raja-Karjalan Salmispäi.
Aihies muijal.
Leo (Makkonen)


Arhippa Perttunen.
Arhippa Iivananpoika Perttunen (1769 – 7. talvikuudu 1841) oli vienankarjalaine runonpajattai. Häi eli Latvajärven hierus, Vuokkiniemes.
Perttunen sanelih runoloi Lönnrotalle vuonnu 1834. Häi pajattih runoloi myös J. F. Cajanul da M. A. Castrénil. Kolmasvuittu Kalevalan runolois ollah häin sanelemih.
Perttuse poigu Miihkali Perttunen maltoi myös pajattua rahvahanrunoloi hyvin.


Arhitektuuru.
Arhitektuuru libo rakendustaideh on taidehen da tehniekan muodo, kudamas yhtyskundii, rakenduksii da niilöih liittyjii ozii planiruijah mones nägökulmas. Arhitektuuru eruou monis toizis taidehis mm. sendäh, ku arhitektuuran todevuttamizekse pidäy ainos joukkoruaduo, nevvotteluloi, kompromisoi da julgine hyväksyndy (rakendusluba) sego virguniekoin valvondua enne ku arhitektuuru (ezimerkikse rakendus) voijah todevuttua (rakendua).


Aristoteles.
Aristoteles libo Aristotel’ (m.grec. "Ἀριστοτέλης", "Aristotélēs"; 384–322 eaa.) oli filosoufu da tiedomies antičnois Gretsies. Händy pietäh omassah opastajan Platonan ližäkse erähänny kaikkii tärgevimis filosoufois, kudai perusti erähii nygöziigi tiijonaloi, ezimerkikse matematiekku da biolougii.


Armienii.
Armenii ([hɑjɑsˈtɑn]), virralline nimi on Armenien tazavaldu ([hɑjɑstɑˈni hɑnɾɑpɛtuˈtʰjun]), on valdivo Suvi-Kavkazas.
Se sijoittuu Lounas-Aazien pohjazes da Armenien mägilöin koillizes. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal). Se rajoittuu Azerbaidžuananke da Vuaru-Karabahan tazavallanke päivännouzus. Lounuas – Nahičevanan avtonoumizen tazavallanke, kudai kuuluu Azerbaidžuanah. Suves – Irananke, päivänlaskus – Turtsienke da pohjazes – Gruuzienke. Armenii tarkastau Azerbaidžuanan alovehen ozua, Azerbaidžuanu tarkastau Armenien alovehen ozua.
Armenien rahvahan lugumiäry on 2 milj. 998,6 tuh. hengie (1.01.2016), sen pinduala on 29  743 km².
Sen piälinnu on Jerevanu. Valdivolline kieli on armenien kieli.
A


Artugu.
Artugu (Hg,) Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 80. Se liittyy sinkin joukkoh. Prostoi aineh artugu on perehodnoi metallu, pertin lämbötilal se on jugei hobjankarvaine da valgei nesteh, kudaman höyryt ollah ylen myrkyllizet. Artugu on yksi kahtes hiimiellizes alguainehespäi (dai ainavo metallu), kudamien prostoit ainehet normal’noloil ololoil ollah notkies agregatnois olotilas (toine moine alguaineh on brom).
Histourii.
Artugu tietäh muinazis aijois algajen. Puaksuh se lövvettih puhtahas nävös (notkiet pizaret kivilajiloil), ga puaksumbah suadih se, konzu poltettih luonnon kinovar’ua. Muinazet griekkalazet da riimalazet käytettih artugua kullan puhtastamizeh. Hyö tiettih artugan da sen yhtistehien myrkyllisyvyös. Äijät vuozisuat alhiimiekat piettih artugua kaikkien metalloin yhtistettynny ozannu da duumaitih, što ku notkiedu artugua luadie kovakse rikin libo mišjakan avul, roihes kuldu. Artugan eroittamine puhtahas nävös kuvaili ruoččilaine hiimiekku Georg Brandt v. 1735. Enne dai nygöigi käytetäh Merkuri-planietan merkii artugan merkiččemizeh niškoi. Ga vaigu Lomonosov da Braun tovestettih, gu artugu on metallu. Vuvvennu 1759 hyö voidih kylmättiä artugu da miärätä sen metalluominažuksii.
Löydö luonnos.
Artugu on harvu alguaineh muankuores, sen väitytys 83 mg/t. Ga artugu pahoi ytistyy hiimiellizesti alguainehih, kudualoi on ylen äijy muankuores. Sendäh artuguruvat voidih olla ylen äijäl väitettylöi. Rudois voi olla 2,5% artugua. Luonnos artugua lövvetäh eri kohtis, vaigu 0,02% artugua on miärättylöis kaivandukohtis. Muailman valdumeren vezilöis artugua on 0,1 mkg/l.


Astana.
Astana () (endizet nimet – Akmolinsk, Celinograd, Akmola) on Kazahstuanan Tazavallan piälinnu vuvven 1998 kezäkuun 10. päiväs algajen. Akmolinsk sai linnan stuatusan 26. päivänny syvyskuudu vuonnu 1862. Sie eläy 1 051 225 hengie (2018). Astana on toine suurin linnu Kazahstuanas Alma-Ata:n jälles.


Astrid Lindgren.
Anna Astrid Emilia Lindgren (omua suguu Ericsson; 14. kylmykuudu 1907 Vimmerby, Ruočči – 28. pakkaskuudu 2002, Stokgol’mu) oli muailmankuulužu ruoččilaine lapsienkirjuttai. Hänen kirjoi on kiännetty 99 kielele. Lindgrenan luadimii hahmoloi ollah Pippi Långstrump, Emil i Lönneberga, Ronja Rövardotter da Karlson på taket. Tunnettuloi kniigoi ollah sežo "Mio, min Mio" da "Bröderna Lejonhjärta".
Elaigu.
Astrid Lingren kazvoi Näs-fermal lähäl Vimmerbyn hieruu Smålandas. Vanhembat oldih Samuel August Ericsson da Hanna Jonsson. Hänel oli kaksi sizärdy, Stina da Ingegerd, dai vahnembi velli Gunnar. Häi algoi školan Vimmerbys sygyzyl 1914.
Školan loppiettuu Lindgren rubei ruadamah harjaittelijannu "Vimmerby tidning" -lehtes. Häi rodih kohtuine. Lapsen tuatto oli lehten piätoimittai Reinhold Blomberg, ga Lindgren ei tahtonuh mennä hänele miehele. Häi muutti Stokgol’mah da 19-vuodehizennu rodih muamokse. Häi andoi omassah lapsen, Larsan, sijahispereheh Kopengagenah.
Lindgren ruadoi sekretarinnu Kungliga Automobilkubbenas da meni miehele Sture Lindgrenale vuvvennu 1931, 23-vuodehizennu. Lindgrenan lapsi tuli elämäh heijänke, da kolmen vuvves peräs rodivui toine lapsi Karin. Vuvvennu 1941 pereh muutti Dalagatanal olijah fatierah, kudamas Lindgren eli kuolemassah.
Toizen muailmanvoinan aigua Lindgren ruadoi cenzuriiruiččijannu tiijustelusluužbas. Hänen enzimäine kniigu "Britt-Marie lättar sitt hjärta" sai toizen palkindon Rabén & Sjögren -ilmahpiästämön kirjutuskilvas da piäzi ilmah vuvvennu 1944. Vuvven peräs häi voitti uvven kilvan omassah kirjal "Pippi Långstrump". Paiči omua kirjutandua, vuvves 1945 lähtijen häi ruadoi ilmahpiästämös lastenkirjoin redaktorannu 25 vuottu.
Lindgren kuoli grippah 94-vuodehizennu vuvvennu 2002.
Vuonnu 2018 Monis mualois muisteltih suurdu kirjuttajua, ku häi olis täyttänyh 110 vuottu. Mennyt vuon ilmoile piäzi Astrid Lingrenin Peppi pitkä tossu kniigan karjalankieline kiännös, kudai sai nimekse Peppi pitkä sukku. Kiännöksen oldih luajittu karjalaine lapsienkirjuttai Tamara Ščerbakova da Suomen puolel kiändäjänny oli Aleksi Ruuskanen.


Atlantan valdumeri.
Atlantan valdumeri - Muan toizekse suurin valdumeri Tyynen valdumeren jälles. Se kattau lähes viijenden ozan Muan pindualas. Se leviey Grönlandissah da Islandissah pohjazes, Jevrouppassah da Afrikkassah päivännouzus, Pohjois- da Suvi-Ameriekkassah päivänlaskus da Antarktidassah suves.
Atlantan valdumeri sai nimityksen Atlas (Atlan)-nimizes atlantas griekan mifolougies. Nimitys ”Atlaksen meri” nägyy enzimäzen kerran Herodotoksan 400-luvul eaa. kirjutuksis
Yhtehizet tiijot.
Atlantan valdumeri on toizekse suurin, sen pinduala on 91,66 miljonua km², vezimiäry on 329,66 miljonua km³. Se leviey subarktikizies levevysastielois Antarktidassah. Indian valdumeren välil raja on pitkin Igolni-niemen meridianas (20° E) Antarktidan rannikkossah (Kuningatar Maudan mua). Tyynen valdameren välil raja on Gorn-niemen meridianas 68°04’ W libo lyhyön matkan mugah Suvi-Ameriekas Antarktikan niemimuassah poikki Dreikan salmes Oste-suares Šternek-niemessah. Pohjazen jiämeren välil raja on Gudzonovan salmen päivännouzun sydämehpiäzyy myö da poikki Davisan salmes Grenlandia-suaren rannikkuo myö Bruster-niemessah, poikki Tanskan salmes Isalannin suaren Reidinupyr-niemessah, sen rannikon Grepir-niemessah, sen jälles Farerskien suariloissah, ielleh Šetlandien suariloissah da 61° N: mugah Skandinavian niemimuan rannikkoh. Toiči valdumeren suviozan pohjazen rajanke 35° S:späi (atmosfieran da vien kierron merkilöin mugah) 60° S:ssah (pohjan muanpinnan luavun mugah) kuulutah Suvi-valdumereh.
Meret da lahtet.
Atlantan valdumeren meriloin, lahtiloin, salmiloin pinduala on 14,69 miljonua km² (16% valdumeren yleizes pindualas), tilavus on 29,47 miljonua km² (8,9 %). Kuulužimat meret da peruslahtet: Irlanninmeri, Pohjanmeri, Norviegienmeri, Baltianmeri, Välimeri, Mramoranmeri, Mustumeri, Azovanmeri, Karibanmeri, Meksikan lahti, Sargasonmeri.
Suaret.
Atlantan valdumeren suurimmat suaret da suaristot: Britanian suaret, Suuret Antiilit, Newfoundland-suari, Islanti, Sitsilia, Sardinia, Pienet Antillit, Falklandinsaaret, Bahaman suaret, Bermudan suaret.
Muudu tieduo.
Histourien suurin höyrylaivu "RMS Titanic" uppoi Atlantin ladumereh 15. sulakuudu 1912. Turmas kuoli läs 1 500 matkustajua.


Atomu.
Atomu (muinaskreikakse ἄτομος, atomos 'jagamatoi') on alguainehen hiimielline pienin oza. Nygöine tutkimus on tovistannuh, gu atomah kuuluu vie pienembiägi ozapuoldu.
Rakendeh.
Atomu juatah ydimeh, kuduah kuulutah protonat da neitronat, da ydimehty kattavah elektronuriipukseh, kudamas on elektronua. Elektronuriipustu kučutah vie elektronupilvekse. Protonat da neitronat ollah oman massan mugah äijiä elektronoi suurembi, da atoman massa ongi keskitynnyh ydimeh.
Atoman tovellistu rakendehtu on jygei tarkah kuvata da atomua kuvatahgi puaksuh yksinkerdazel taval. Rutherfordan atomumallis elektronu kuvatah kierdämäs tiettyy, puaksuh pyöryžiä ratua, tovelližuos tarkah sidä ei sua laskie.
Ydin.
Atoman ydin sijaiččou keskel atomua da on pozitiivine. Ydin muvvostuu "nukleonois": pozitiivizesti varautunnuolois protonois (p+) da varauksettomis neitronois (n0). Riippujen alguainehes ydimes on erilaine miäry nukleonoi, ydimes sijaiččijan palazien lugumiäriä sanotah massaluvukse.


Avdejevo.
Avdejevo on Karjalan tazavallan Puudogan piirin kylä. Se on Avdejevon kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 34 kilometrin piäs Puudogaspäi luodeheh.
Kyläs ruadau keskiškola, kudai perustettih vuvvennu 1905 zemskoin opistonnu.
Enne Avdejevo oli Avdejevon voulostin keskuksennu, kudamas elettih kuulužat suarnansanelijat N.A. Remezov, I.T. Fofanov, N.V. Kigač’ov.
Nähtävykset.
Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin, partizuanoin da kylän aktivistoin kalmu.


Avstrii.
Avstrii (), virralline nimi on Avstrien tazavaldu (), on valdivo Keski-Jevroupas. Sen rahvahan lugumiäry on 8,902 milj. hengie (2020). Piälinnu on Venu. Valdivolline kieli on germuanien kieli. Pinduala on 83 871 km².
Se on federatiivine valdivo, parluamentutazavaldu. Se jagavuu 9 federuallizeh aloveheh.
Pohjazes se rajoittuu Čeehienke (362 km), koillizes – Slovuakienke (91 km), päivännouzus – Vengrienke (366 km), suves – Slovenienke (330 km) da Itualienke (430 km), päivänlaskus – Lihtenšteinanke (35 km) da Šveitsarienke (164 km), luodehes – Germuanienke (784 km).
A


Avstrualii.
Avstrualii () libo Avstrualien liitto on valdivo, kudai sijoittuu suvizes muan puoliškos. Se täyttäy Avstrualien manderen, Tasmanien suaren da vie monet muut Indien valdumeren da Tyynenmeren suaret. Valdivon pinduala on 7 692 024 km² (6. sijal muailmas). Lähizet muat ollah Päivännouzu Timor, Indonezii da Papua-Uuzi Guinea pohjazes, Vanuatu, Uuzi Kaledonii da Solomonan suaret koillizes, Uuzi Zelandii liidehes. Rahvahan lugumiäry on 24 237 283 hengie (3.05.2016), kudamis enimistö eläy päivännouzurannal.
A


Azerbaidžuanu.
Azerbaidžuanu (azerb. Azərbaycan), virralline nimi on Azerbaidžuanan tazavaldu (azerb. Azərbaycan Respublikası), on valdivo Suvi-Kavkazas da vähän Päivännouzu-Jevroupas (0-10%). Sen rahvahan lugumiäry on enämbi 9 milj. hengie (vuvven 2013 pakkaskuu). Pinduala on 86  600 km². Rahvahan lugumiäryn da pindualan mugah se on Suvi-Kavkazan suurin mua.
Azerbaidžuanan piälinnu on Baku. Virralline kieli on azerbaidžuanan kieli.
Azerbaidžuanu on monikanzalline mua da täs eläy erilazii uskondoin mugah ristikanzoi. Tazavallan suurin oza eläjis on islamuvierolazii, vähän ristikanzua uskou Hristossah libo ollah iudaizmuvierolazet.
Azerbaidžuanu sijoittuu Kaspienmeren rannal. Se rajoittuu Ven'anke, Gruuzienke, Armenienke da Irananke.


Azovanmeri.
Azovanmeri on Jevroupan päivännouzupuoles olii Atlantiekan valdumeren meri. Azovanmeri on muailman madalin meri, sen suurin syvys on 13,5 metrii, keskisyvys on läs 7,4 m. Äijät salmet da meret yhtistetäh Azovanmeren Atlantiekan valdumeren kel (Kerčan salmi – Mustumeri – Bosforansalmi – Marmaranmeri – Dardanellisalmi - Egein meri – Välimeri - Gibraltaran salmi - Atlantiekan valdumeri).
Tamanan niemimuan pohjazel rannal on paleoliittizen kavven muinaizen ristikanzan eloipaikku – Kermek. Ennevahnas Azovanmerdy ei olluh, Don-jogi laskih Mustumereh nygyaigazen Kerčan salmen kohtas). Tiedoennustuksen mugah, Azovanmeri rodih vuonnu 5600 enne Iisusan roindua.
Yhtehizet tiijot.
Azovanmeren peräkohtat ollah 45°12′30″ da 47°17′30 p.l. välis sego 33°38 (Sivaš) da 39°18′ pn.p. välis. Azovanmeren suurin piduhus on 380 km, suurin levevys – 200 km; randuliinien piduhus on 1472 km; pinduala on 37 800 km².
Morfolougizien eričyksien mugah Azovanmeri on lačču madal vezistö madaloin randupaltieloin kel. Azovanmeri on kaikis mandereinin meri muailmas, sendäh gu se on loitton valdumerespäi.
Talvel se voi ozittain libo kogonah jiädyö, jiä piäzöy Mustumereh Kerčan salmes poikki. Azovanmeri rubieu jiädymäh pakkaskuus libo talvikuus.


Bagamat.
Bagaman suaret () libo Bagaman suarin yhtymy () on valdivo Bagaman suaril. Se sijaiččou Atlantizes valdumeres, Karibian meren da Kuban pohjozembi, Floridan liidehizembi. Suaristos on läs 700 suarie (rahvas eletäh vaigu 30 suaril) da 2000 koralluriifua.
Muan pinduala on 13 878 km². Rahvahan lugumiäry on 321 836 hengie (2014). Nassau on valdivon piälinnu.
B


Bahrein.
Bahrein libo Bahreinan kuningaskundu (arab. مملكة البحرين‎) on suarivaldivo Bahrein-nimizes suaristos Persian lahtes Lounas-Aazies, pienin arabilaine valdivo. Bahrein on kolmas pienehkös suares da monis suurilois suaris, kuduat sijoitah 16 km päivännouzuhpäi Saudi-Arabian suarilois. Nämä muat yhdistäy mašinsildu.
Muan pinduala on 750 km². Rahvahan lugumiäry on 1  314  089 hengie (v. 2013). Bahreinan piälinnu on Manama.


Baikal.
Baikal on tektonine muan syvin järvi, kudai sijoiččou Päivännouzu-Sibirien suviozas. Se on yksi suolattoman vien suurembis luondovarois.
Järvel da sen randualovehil on eriluaduine kazvi- da eläinmuailmu. Tavan mugah, paikallizet eläjät sanotah Baikalua merekse.
Baikal sijaiččou Aazien keskukses Irkutskan alovehen da Bur’atien tazavallan välil Ven’al. Vezistön levevys on 24-79 km. Baikalan pohju on 1167 metrii alemba Muailman merdy. Baikalan vezipinduala on 31 722 km². Randuliniien piduhus on 2100 km.
Baikal on Muan syvin järvi. Nygyaigaine järven suurin syvys on 1642 m, keskimäine syvys on 744,4 m.
Baikalal on 27 suardu. Suurin suari on Ol’hon, kuduan pinduala on 729 km² (libo 700 km²). Suurin niemimua on Svjatoi Nos. Baikalah langieu 336 jogie da ojua. Täh luguh kuulutah vaigu alallizet jovet da ojat. Järves valuu vaigu yksi jogi – Angara.
Baikalas eläy läs 2600 vezielättilöin lajii, läs puoli niilöis on endemikat (eletäh vaigu täs vezistös). Baikal on ainavoluaduine ekosistiemu.
Turizmu Baikualah on hyvin kehitetty. Täs on äijy luondo-, kul’tuuru-, histourii- da arheolouginähtävysty. Tavan mugah, turistat piästäh Baikalah lähizis suurilois linnois – Irkutskas, Ulan-Udes libo Severobaikal’skas.


Baltiekan meri.
Baltiekan meri
Baltiekan meri on Atlantiekan valdumeren meri Pohjazes Jevroupas.
Baltiekan meren peräpohjaine rajakohtu on n'abapiirin lähäl, peräsuvine kohtu – Vismaran linnan lähäl. Peräpäivänlaskukohtu on Flensburgan lähäl, peräpäivännouzukohtu – Piiterin lähäl.
Meren pinduala (ilmai suariloi) on 415 tuhattu km². Vien miäry on 21,5 tuhattu km³.
Baltiekan meri on Ven'an, Estounien, Latvien, Litvan, Pol’šan, Germuanien, Danien, Ruočin sego Suomen mualoin rajal.
Baltiekan meren suurimat lahtet ollah: Suomenlahti, Pohjanlahti, Riijanlahti, Kuršinlahti (suolatoivezine lahti, kuduan Kuršin hiekkuniemimua eroittau Baltiekan meres).
Erähät tutkijat erikseh sanotah Saaristomeres, kudai on Baltiekan meren ozannu.
Suurimat saaret ollah: Gotland-, Öland-, Bornhol'm-, Volin-, Rygen-saaret, Ahvenanmua da Suarenmua.
Jovet, kuduat langetah Baltiekan mereh, ollah: Neva, Narva, Daugava, Neman, Pregol'a, Visla, Oder sego Venta.


Bangladeš.
Bangladeš, viralline nimi Rahvahan Tazavaldu Bangladeš on valdivo Suvi-Azies. Rahvahan lugumiäry on 142 miljonua hengie (v. 2010), muan pinduala on 144  000 km². Bangladeš on 8:l kohtal vägiluvun mugah da 92:l kohtal pindualan mugah.
Piälinnu on Dakka. Valdivolline kieli on bengali. Unituarine valdukundu, parluamentutazavaldu.
Kaikis puolis Bangladeš rajoittuu Indienke, paiči pienii muapaloi, kuduat rajoitutah Mjanmaranke liidehes da Bengalin lahtenke.
Bangladešas on eri kul'tuuroi da kanzoi. Läs 88% rahvastu on islamilazii.


Barbados.
Barbados () on valdivo, kudai sijaiččou Kariban meren päivännouzus, Pienin Antilian suarin luvus Barbados-suarel. Ei loiton Suvizes Amerikas, 434,5 km Venesuelas.
Muan pinduala on 439 km², rahvahan lugumiäry on 277 821. Piälinnu on Bridžtaun.
B


Barcelona.
Barcelona on Katalunien piälinnu. Vuvvennu 2013 Barcelonas oli enämbi 1,6 miljounua eläjiä. Vuonnu 1992 Barcelonas piettih XXV Kezäolimpiadukižoi.


Barentsanmeri.
Barentsanmeri (enne 1853 – Murmanmeri) on Pohjazen jiämeren reunumeri. Sen randumuat ollah Ven'a da Norviegii. Meren rajal ollah Jevroupan pohjaine rannikko sego Špicbergen-, Franca-Iosifan mua- da Novaja Zeml'a- suaristot.
Barentsanmeren pinduala on 1424 tuhattu km², suurin syvys – 600 m. Se on manneralustal sijoitunnuh meri. Pohjais-Atlantiekan virran periä meren lounaine oza ei jiävy talvel. Meren liidehozua sanotah Pečoranmerekse. Barentsanmeren suuret portat ollah Murmansk da Vard'o (Norviegii). Enne Tostu muailman voinua Barentsanmeren portannu oli vie yksi portu – Petsamo (Suomen ainavo jiädymätöi portu).
Jälgiaigua Ven'an Federacii da Norviegii (sego toizet valdivot) pietäh alovehellizii kiistupaginoi, kudualoin kohtannu on Špicbergenan puoleh menii Barentsanmeren randu.


Basketbol.
Basketbolah kižuau 2 joukkuo. Jogahizes joukos on 5 kentykižuajua, ga yhtes jogahizes joukos on 12 kižuajua, kudualoin vaihto ei ole rajoitettu. Joukon tarkoitus on ajua miäčyn vastustajan verkopezäh da keskustua toizele joukole ottua miäčyn. Verkopezä on 3,05 metrii lattielpäi. Gu miäččy ajetah lähizel libo keskizel välimatkalpäi, joukko suau 2 ballua, gu loittozelpäi – 3 ballua. Štrafumiäččy andau yhten ballan. Tavan mugah basketbolkenty on 28 metrii piduhuttu da 15 metrii levevytty. Basketbol on yksi muailman tundietumis sportulajilois.
Vuvven 1936 algajen basketbol kuuluu Olimpiadukižoih. Vuvven 1950 aljaen pietäh muailman basketbolčempionuattua mužikkoin keskes, vuvven 1953 algajen naizien keskes. Vuvven 1935 algajen pietäh Jevroupan basketbolčempionuattua.
Jevroupas pietäh rahvahienvälizii kluubukilbailoi:Jevroliigu, Jevrokub, JevroChallenge.
Basketbol on hyvin kehitetty Yhtysvallois. Kanzallizen basketbolyhtymän čempionuattu on enämbi 50 vuotta muailman vägevin kluubuturniiru.


Baskin kieli.
Baskumua Ispanien da Francien alovehel.
Baski (omakieline nimi "euskara") on kieli, kudamua paistah baskit. Sidä paistah Baskimuas, kudai jagavuu Ispanien da Frantsien valdivoloin alovehile. Baskin kieli ei ole suguu ni yhtele toizele kielele, da sendäh sidä kučutah izoluattukielekse. Se on ainavo Päivänlasku-Jevroupan kieli, kudai ei kuulu indojevrouppalazih kielih. Baski voibi olla jälgimäine eloh jiännyh kieli Päivänlasku-Jevroupas enne indojevrouppalazien kielien leviendiä paistus kielijoukos.


Bel'gii.
Bel’gii (,) on Päivänlasku-Jevroupan valdivo. Viralline nimi on Bel’gien kuningaskundu (,). Sen pinduala on 30  528 km², rahvahan lugumiäry on 11,24 milj. hengie. Piälinnu on Bryssely. Virallizet kielet ollah gollandien, frantsien da germuanien kielet.
Pohjazes se rajoittuu Gollandienke, päivännouzus – Germuanienke, liidehes – L’uksemburganke, suves da päivänlaskus – Frantsienke, luodehes – Pohjanmerenke.


Beliz.
Beliz () on valdivo KeskiAmerikas. 1973 vuvvessah sen nimi oli Britanian Gonduras.
Rajat: pohjas on Meksikkku, päivänlaskus on Gvatemala. Päivännouzus on Kariban meri.
Valdivon pinduala on 22 966 km², rahvahan lugumiäry on 308 000 hengie (2009). Piälinnu on Bel'mopan.
B


Belomorsku.
Belomorsku (; vien. "Šuomua",) on linnu Ven’al, Karjalan tazavallas. Se on Belomorskan piirin hallindolline keskus.
Belomorskah kuulutah Vodnikov-pos’olku, Gorelyi Most–razjezdu da 19. salbavon pos’olku.
Raududorogoin ristelmys, meriportu Vienanmeren Sorokan lahtes. Belomorskan-Baltien kanualan loppupunktu.
Muantiedo.
Linnu sijoittuu Vienanmeren päivänlaskurannal, Vyg-jovensuus, 376 km. Petroskoispäi pohjazeh Solovetskin suariloin lähäl.
Linnan suurin oza sijoittuu Vyg-piäjovenkulkun oigiel rannal.
Histourii.
Enzimäzet kirjutusmainičukset Soroka-hierus (suom. ”saari” da ”joki”: ”Saarijoki”) ollah vuvvespäi 1419. Juuri tiäpäi vuvvennu 1429 lähtiettih Solovetskin suariloile kuulužan manasterin perustajat German da Savvatii.
Vuvves 1551 algajen Iivan Groznii –suarin käskyn mugah Sorotskaja-kylä tuli Solovetski manasterin omažusmuakse.
Vuvvennu 1869 Sorokan lähäl puutevolližusruadai M.P. Bel’ajev nosti höyrypuunhuavustuszavodan. Vuvvennu 1912 oli jo kolme mostu zavodua.
Talvikuus vuonnu 1915 avattih Murmanskan raududorogan Sorokskaja-azetuskohtan (kč. Kirovskaja-raududorogu).
Vuvvennu 1933 pandih käyttöh Belomorskan-Baltien kanualu. Tämä šeikku oli hyvä tevolližuon kehittämizeh pos’olkois, kudamat kuuluttih myöhembäh Belomorskah. Konzu rakendettih Belomorskan-Baltien kanualu, sie oli luageri (BelBaltLag), da myöhembäh roih Vodnikov-pos’olku.
Vuvvennu 1938 Soroka-hieru, V.P. Soluninan kunnivokse nimitetty meččymiehien pos’olku Vyg-joven oigiel rannal, Vodnikov-pos’olku da Sorokskaja-raudutieazetuskohtan pos’olku yhtistettih. Sit net suadih linnan stutusan da nimen Belomorsku.
Sovetskoin-Suomelazen voinan aigua (1941—1944) Belomorsku oli Nevvosto-Karjalan väliaigazennu piälinnannu.
Nähtävykset.
Linnan lähäl, Šoirukšan-kosken rinnal, Vyg-jovensuus säilyttih kallivokaiverdukset (petroglifat) — ristikanzoin da eläimien kallivopiirrokset, mečästyksen kuvat dmi. (kaikkiedah läs 2000 piirrostu), kudamat oli luajittu vuozinnu 6000—5000 enne meijän aijanluguu. Besovy sledki –petroglifat enzikerran kuvaili vuvvennu 1926 Aleksandr Linevskii, kudai tuli myöhembäh fantastiekkukirjuttajakse.


Benin.
Benin (Beninan Tazavaldu, enne vuottu 1975 — Dagomei) on valdivo päivänlaskupuolizes Afriekas. Sen rajal on Gvineinlahten Benin-lahti. Susiedumuat ollah: Burkina-Faso da Nigeru — pohjazes, Nigerii — päivännouzupuoles, Togo — päivänlaskupuoles. Piälinnu on Porto-Novo, ga halličus on Beninan suurimbas Kotonu-linnas.
Muan pinduala on 112 622 km².  Sie eläy (vuvven 2013 tiedoloin mugah) 9 740 417 hengie.
B


Beringanmeri.
Beringanmeri on Tyynenmeren pohjazel olii meri, kudai eruou sit Aleutat- sego Komandor- suariloil. Beringansalmi yhtistäy meren Čukčimeren da Jiämeren kel. Beringanmeren randumuat ollah Ven'a da Ameriekan yhtysvaldivot.
Meri sai nimen merimiehen Vitus Beringan kunnivokse. Häi tutki merdy vuozinnu 1725—1743. Beringan nimen sai salmigi, kudai yhtistäy meren Jiämeren kel.
Meren pinduala on 2,315 mln km². Keskisyvys on 1600 metrii, suurin syvys on 4151 metrii. Meren jatkuvus pohjazes suveh on 1600 km, päivännouzupuolespäi päivänlaskupuoleh – 2400 km. Vien miäry on 3 795 tuhattu km³.


Berlin.
Berlin on Germuanien piälinnu da sežo yksi sen ozavaldivois. Sie eläy nenga 3,4 miljounua ristikanzua. Berlin on Germuanien suurin linnu da Jevroupan unionin toizekse suurin linnu jälles Londonua. Se sijaiččou 70 kilometrin piäs Pol’šan rajalpäi, da sen ymbäri on Brandenburgin ozavaldivo. Linnu on perustettu XII libo XIII vuozisual.


Biblii.
Biblii ("biblia") on kogomus hristianskoin da jevrielöin uskon pyhiä kirjutustu. Hristianskoin uskon Biblies on sego Uuzi sana sego Vahnu sana.
Biblii


Bibliogruafii Kirjalližusluvettelo.
Öispuu, Jaan. Oma Mua – lehden uudissanastoa vuosilta, 1990-1997. 1. osa / Jaan Öispuu; Tallinnan Kasvatustieteellinen yliopisto. Itämerensuomalaisten kielten laitos; toim. Paavo Kettunen. – Tallinn: Tpü kirjastus, 2003.
Öispuu, Jaan. Oma Mua – lehden uudissanastoa vuosilta, 1990-1997. 2. osa / Jaan Öispuu; Tallinnan Kasvatustieteellinen yliopisto. Itämerensuomalaisten kielten laitos; toim. Paavo Kettunen. – Tallinn: Tpü kirjastus, 2003.
Öispuu, Jaan. Oma Mua - lehten bibliografii, 1990-2004 / Jaan Öispuu; Tallinnan universitietan filolougiellinen tiedokundu. – Tallinn, 2006.


Bifiduokku.
Bifiduokku on hapattu maidojuomine, kuduadu luajitah lehmän maijos hapattajes sidä. Sih ližätäh bifidobakteeriedu. Bifiduokku on moine kefiiru bifidobakteerieloinke.
Se on hyövylline juomine aiguzih da lapsih niškoi. Se avvuttau vähendämäh painuo.


Biolougii.
Biolougii on elollizen luonnon ilmivölöi da lainalaizuksii tutkii luonnontiedo. Biolougien tutkimuskohtehet rajoitutah yksinomah muakeräle sendäh ku ulgoavaruksespäi ei ole vie lövvetty elostu, no astrobiolougii oppiu löydiä elostu ulgoavarukses. Muantiedo on biolougien lähäine tiedo, ku se rouno andau pohjan eloksen eziintymizele mual, vies da ilmas. Ližäkse kai biolougies on fiiziekan zakonoile da hiimiellizile reakcieloile alistehistu.


Biolougii Kirjalližusluvettelo.
Brei, A. Linnut. - M.: Detizdat CK VLKSM, 1936.
Orlov, A. A. Ruadajan hebozen kačonda / kiändi I. M. Gromov. – Livoslavlja: Mosoblispolkoman izdateljstvan karielane otdelenja, 1932.
Pozdnjakov, P. S. Trahomah näh / kiändi M. M. Titov. – Lihoslavlja, Mosoblispolkoman izdateljstvan karielane otdelenja, 1932.
Suvret i pikkarazet zvierit / V. Vataginan risunkat. - M.: Detizdat CK VLKSM, 1936.
Всесвятский, Б. В. Ботаника: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан 5 и 6 классойх нахте. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Цузмер, М. Я. Зоология: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан 6-л и 7-л классойл. -Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.


Biotehniekku.
Biotehniekku libo biotehnolougii on biolougien da biohiimien oza-aloveh, kudai hyövyndäy organizmoi, soluloi libo niilöin ozii. Ezimerkikse mikrouboin hyövyndämine eloitarvikehtevollizuos on biotehniekkua. Modernoikse biotehniekakse yksikai tänäpäi ellendetäh genetiekan da geenutehnolougien vuoh luajittuloin siirdogeenuzien organizmoin käyttyö. Enzimäzii biotehniellizii keksindölöi on olluh viinan käyttämine.


Bolguarii.
Bolguarii on Liideh-Jevroupan valdivo. Sen viralline nimi on Bolguarien tazavaldu. Se sijoittuu Balkanan niemimuan päivännouzus da täyttäy 22% sen pindualas.
Rahvahan lugumiäry on 7  202  198 hengie (31.12.2014), pinduala on 110  993 km².
Muan piälinnu on Sofii. Viralline kieli on bolguarien kieli.
Päivännouzus se rajoittuu Mustanmerenke, suves – Gretsienke da Turtsienke, päivänlaskus – Serbienke da Makedounienke, pohjazes – Rumiinienke.
Se on 104. sijal muailmas pindualan mugah da 90. sijal rahvahan lugumiäryn mugah.


Bolivii.
Bolivii (, kečua Buliwya, aimara Wuliwya, guar. Volívia), viralline nimi on Monikanzalline Bolivien Valdivo (esp. Estado Plurinacional de Bolivia) on valdivo Suvi Amerikan keskiozas.
Rajat: pohjas da koillisozas on Braziilii, liidehes on Paragvai, suves - Argentiinu da lounazes on Čili da Peru. Ei ole meren rajua, ga vuvvennu 2010 oli kirjutettu sobimus Perun kel, kudaman mugah Peru andau Boliviele 2109 vuvvessah merirannan alovehtu vuograh portan nostamizeh näh.
Valdivon pinduala on 1 098 581 km², rahvahan lugumiäry on 10 461 053 hengie (2013). Piälinnu on Sukre.
B


Bomban taloi.
Bomban karjalaiskylä on karjalastu rakendus- da syömiskul'tuurua sego perindölöi ozuttelii kohteh Nurmekses Suomen Pohjas-Karjalas. Bomban alovehen yhtevyös on sežo spa-hoteli da kezäteatru. Karjalaiskylän keskus on Bomban taloi, kudai on vuozinnu 1977–1978 nostettu suuri karjaistaloi.
Bomban taloi.
Bomban taloi evustau perindöllisty rajakarjalastu stiil'ua.
Bomban taloi on koupii vuvvennu 1855 Jegor Bombin -nimizen miehen poijalleh Dmitri Jegorovičile Suojärvel nostetus talois. Alguperäzes talois eli Bombinien suurpereh, da ku Dmitri vuvvennu 1915 kuoli, muat juattih hänen viijen poijan kesken. Vuvvennu 1934 taloi riičittih, parret pandih viideh tukkuh da jogahine velli sai oman tukun.
Vuvvennu 1960 rodih enzimäizen kerran duumavo taloin uvvellehnostamizes. Projektan enzisijaizennu vedäjänny oli Suojärven Pitäjäseura. Vuvvennu 1976 projektah tuli kerale Karjalan Liitto, da projektu leveni kogonazen karjalaiskylän nostamizekse. Bomban taloi da kylä roittih valmehet 1. elokuudu 1978. Bomban taloin planiruittih alguperästaloin pohjal Vilho Suonmaa da Jarmo Santala.
Pyhän Sergei da Herman Valamolaizien časounu.
Suojärven pitäjäseura zavodi časounan nostamizen Bomban karjalaiskyläh alovehen toizien nostamisruadoloin yhtevykses. Časounan ezukuvannu oli Suomen menetetyle alovehele jiänyh Ägläjärven časounu da sen piirdi arhitektu Erkki Helasvuo.


Borovoi.
Borovoi on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku. Se on Borovoin kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu 141 kilometrin piäs Kalevalaspäi, Čirka-Kem’an joven rannal. Pos’olkan alovehel on raududorogustansii Borovaja.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin partizuanan M.O. Lazarevan (1913 – 1942) da Nevvostoliiton tundemattoman salduatan kalmu.
Opastundu da kul’tuuru.
Pos’olkas on Borovoin keskiškola (se perustettih v. 1965), lapsienpäivykodi, muuzikkuškola, kirjasto-muzei, Kul’tuurutaloi, sportuškola da lapsien luomisruavontaloi.


Bosnii-Hertsegovinu.
Bosnii-Hertsegovinu on Liideh-Jevroupan valdivo, kudai sijoittuu Balkanan niemimuan päivänlaskus.
Muan rahvahan lugumiäry on 3,79 milj. hengie (2013). Sen pinduala on 51,2 tuh. km². Pohjazes, päivänlaskus da suves se rajoittuu Horvatienke, päivännouzus – Serbienke, liidehes – Černogourienke (Montenegronke), lounuas – Adrianmerenke. Virallizet kielet ollah bosnien, serbien da horvatien kielet. Piälinnu on Sarajevo.


Botsvana.
Botsvana (Botsvanan Tazavaldu) on valdivo suvizes Afriekas. Sen susiedumuat ollah Suvi Afriekku suves, Namibii päivänlaskupuoles da pohjazes, Zambii koillizes, Zimbabve päivännouzupuoles. Muan rajal ei ole merdy. Botsvanan alovehen suurin oza (70%) on Kalahari - hiekkumua.
Vuonnu 1966 syvyskuun 30. päivänny Bečuanamuan brituanielaine protektoruattu hyväksyi Botsvanan iččenäžyön Kanzukundien ystävysliiton hantuzis da andoi muale nygyaigaizen nimen. Muan piälinnu on Gaborone. Botsvanan pinduala on 581 730 kvadruattukilometrii. Sie eläy (vuvven 2013 tiedoloin mugah) 2 112 049 hengie.
B


Bočilovo.
Bočilovo on Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šallan kyläkunnan pos’olku.
Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Braziilii.
Braziilii libo Braziilien federatiivine tazavaldu (port. República Federativa do Brasil) on suurin valdivo Suvi-Amerikas da ainavo portugalinkieline valdivo Amerikan manderehil. Muailman valdivoloin keskes Braziilii on viijendel tilal pindualan da rahvahan lugumiärän mugah. Se sijaiččou manderehen päivännouzu- da keskiozas.
Valdivon pinduala on 8 514 877 km², rahvahan lugumiäry on 205 823 665 hengie (2016). Piälinnu on Brazilia.
Rajoittuu kaikkien Suvi-Amerikan valdivoloin kel, paiči Čilii da Ekvadorua: pohjas Frantsien Gvianan, Surinaman, Gaijanan, Venesuelan kel, luodehes Kolumbianke, päivänlaskus Perun da Bolivian kel, lounazes Paragvajan da Argentiinan kel da suves Urugvajanke.
B


Brunei.
Brunei, viralline täyzinimi Brunei-Darussalam valdivo (malaisk. Brunei Darussalam, Brunei tarkoittau muailman eländykohtua) on valdivo (sultuanukundu) Liideh-Azies, Kalimantan suaren luodehpuolizes rannas. Muas ymbäri on Suvi-Kitain meri da Malaizii. Pinduala on 5 800 km².
Rahvahan lugumiäry on 401  000 (v. 2011). Piälinnu on Bandar-Seri-Begavan. Brunei kuuluu Rahvahien yhtymäh.


Bumuagu.
Bumuagu on kaidu kuidulois ličaten luajittu ylehine käyttötavar. Enimyölleh bumuagua luajitah puumassas, no toiziigi kazvikuiduloi, muga kui puuvillua da korie, voibi käyttiä. Äijis Europan kielis bumuagas käytetty sana (eestikse paber, mad'arikse papír, kymrikse papur, latviekse papīrs) tulou papiruksespäi.
Bumuagua luajitah muga gruafillizeh käyttöh (kirjuttamine, piirdämine, kopiruičendu), higijienah (käymäbumuagu) kui pakkavusmaterjualakse. Bumuagan jalostehii ollah ezimerkikse gazietat, kirjat da mehu- da maidobankat. Sežo spalierit luajitah lujas bumuagas.


Buolat.
Buolat () on kanabrokazviloih ("Ericaceae") kuului kazviheimo, kudamah kuulutah sego varzinazet buolat sego must'oit, garbalot da juomoit. Buolat juatah 33 sektah, kudamih kuuluu kaikkiedah 150-450 luaduu.


Burkina Faso.
Burkina Faso on valdivo päivänlaskupuolizes Afriekas. Enne vuottu 1984 — Ylä-Vol'ta. Sen rajamuat ollah: pohjazes — Mali, päivännouzupuoles — Nigeru, liidehes — Benin, suves — Togo da Gana, lounazes — Slonanluurannikon Tazavaldu. Muan rajal ei ole merdy.
Muan nimi merkiččöy «kunnollizien, pravvakkahien ristikanzoin muadu». Muadu sanotah sežo lyhyösti — Burkinakse.
Muan pinduala on 273 187 km².  Sie eläy (vuvven 2009 tiedoloin mugah) 15,7 miljonua hengie. Piälinnu on Uagadugu.
B


Burundi.
Burundi (Burundin Tazavaldu) on pieni valdivo Päivännouzupuolizes Afriekas. Se on yksi pahoi kehitynnyzis muailman mualois. Sen rajal ollah nengoizet muat, kui: Ruanda — pohjazes, Kongon Demokruatilline Tazavaldu — päivänlaskupuoles da Tanzanii — päivännouzu- sego liidehpuolis. Valdivon rajal ei ole merdy. Burundin lounazes on Tanganjikajärvi. Virrallizet kielet ollah rundi- da fransien kielet. Muan piälinnu on Gitega.
Burundin pinduala on 27 830 km².  Sie eläy (vuvven 2020 tiedoloin mugah) 11 000 000 hengie.
B


Butan.
Kuningasvaldu Butan on valdivo Azies, Himalajas, kudai sijaiččou Indien da Kitain välis. Piälinnu on Thimphu.
Butan on sežo Indien Päivännouzu-Bengalian ozavaldivon histourilline nimi. XIX- luvul anglielazet eroitettih tämä aloveh Mutanas riidoloin täh.
Yhten versien mugah Butan-nimi rodih Bhtu-Uttanas, mi sanskritas tarkoittau «mägimua». Toizen versien mugah nimi rodih Bhots-antas, mi tarkoittau «Tibetan loppu» libo «Tibetan suvi».
Pohjazes Kuningaskundu Butan rajoittuu Kitainke, päivänlaskus Sikkim-ozavaldivonke (vuodessah 1975 iččenäine valdivo), päivännouzus Arunačal-Pradeš-ozavaldivonke, kuduas on pitkyaigaine rahvahienväline voinu, lounuas Päivänlasku-Bengalienke.


C.J. Ramone.
C. J. Ramone (oigiel nimel Christopher Joseph Ward, 8. ligakuudu 1965) oli Ramones-bändin bazistu vuozinnu 1989–1996. CJ yhtyi Ramonesah vuvvennu 1989 Dee Dee Ramonen erottuu joukkovehespäi. CJ soitti joukkovehes ainos vuodeh 1996 sah, konzu bändi loppi. Häi sežo kirjutti kaksi pajuo joukkovehen jälgimäzele stuudiial'bomale "¡Adios Amigos!". Pajot oldih ”Scattergun” da ”Got a Lot to Say”.
CJ Ramonen omii bändilöi ollah oldu Los Gusanos, Warm Jets da Bad Chopper. Hänen nimie kandajas joukkovehes ollah soitettu libo soitetah vie ezimerkikse Brant Björk, Daniel Rey da Steve Soto.


CMYK.
Vähendäi libo subrtraktiivine värisevoitus väriainehii sevoittajes.
CMYK on yksi kuvafailois da painotuottehis käytettylöis väritilois. Sen nimi tulou anglien sanois Cyan (sianu), Magenta (magentu), Yellow (keldaine) da Key (avainväri libo mustu).
Konzu kuva tallendetah kuvankäzittelyprobrammas CMYK-väritilas, jogahizeh kuvafailan pikselah talenduu nellän värin vägevystiijot - sianan (kirkas vihandansinine), magentan (sinerdäjän ruskei), keldazen da mustan värin vägevys.
CMYK on subraktiivine libo vähendäi väritila: ezimerkikse bumuagale painetut CMYKan ozavärit estetäh vuittii valgolois kuvastumas silmäh, da silmy havaiččou valgoh jällele jiännyön värin. Silmy nägöy väripinnan sidä mužavembannu midä enämbi värii on käytetty.
Kuvii tallendetah CMYK-formuatas enimyölleh vaiku bumuagale pandajes libo toizis painotuottehis, ku CMYK-väritila ei päi, sanommo, kuvien ozuttamizeh tiedokonehen ekruanal. Tiedokonehen ekruanat käytetäh tavan mugah kolmiväristy RGB-värimallii. CMYK-värimallii painotuottehih käytettäjes kučutah neliväripainokse. Jogahine nelläs vuittiväris painetah bumuagale eriče. Värilöin vägevytty reguliiruijah luadien värilöis sumbas olijoi rasteručökkehii, kudamat peitetäh vaiku vuitin painettajas bumuagupinnas. Rasteruičendan vuoh nelläl perusväril rodieu miljounoi erijyttymii värisävylöi. Ga käytändös bumuagale painettuloinnu ristikanzan silmäle erottujien sävylöin lugu on enimyölleh erähii tuhanzii.
Tavan mugah nelliväripainos fotokuvat painetahes rasteriiruitunnu da tekstat kompaktal libo suan procentan väripinnal. Teories mustu rodieu käyttäjen sada procentua sianua, magentua da keldastu. Aku mitah väriainehis ei ole sadaprocentizen puhtas, sit vuitti valgos kuvastuu imeytymizen sijas. Sit kolmevärine mustu enimyölleh on mužavan maksankarvaine. Parembi lopputulos rodieu, ku mustu painetah erillizel mustal väril.
Neliväripainos voibi roita luaduprobliemua, ku kai nelli värii ei painoprocessas puututa juuri samah kohtah bumuagua, sit painotulos rodieu "lekahtannuon" nägöine.


Carl Friedrich Gauss.
Johann Karl Friedrich Gauss (; 30. sulakuudu 1777 Braunšveig – 23. tuhukuudu 1855 Göttingen) – oli germuanilaine matematikku, tehniekku, fizikku, tiähtientiijustelii da geodezistu. Händy pietäh matematikoin kuningahannu, yhtenny muailman suurilois matimatikois. Koplin medalin suaju (1838) Ruočin (1821) da Ven’an (1824) tiedoakademien ulgomualaine ozanottai, anglielazen Kuningasseuran ozanottai.
Karl Gauss rodivui köyhäs perehes. Jo 2-vuodehizennu Gaus ozutti iččie ylen älykkähänny lapsennu. Gaus maltoi monii kielii. Häi arbaili midä vallita – filolougiedu libo matematiekkua, ga valličči matematiekkua. Gaussan tiedoruavot koskiettih sežo statistiekkua, luguteouriedu, analizua, diffirentualugeometriedu da optikkua. Gauss tovesti algebran da arifmetiekan perussiännöt, kudualoin mugah joga luonnolline lugu voijah ezittiä alguluguloin tulonnu.
Matimatiekan ližäkse Gauss tundietah optikan sego sähkö- da magnetizmuopin suavutuksis. Net ollah ezimerkikse Gaussan kuvavuszakonu da Gaussan zakonu magniettukentile. Gaussan mugah on nimitetty SI-järjestelmän ulgopuolizele magniettuvuon tihevyön yksikkö, gauss (Gs). Sežo hänen mugah on nimitetty joga nelläs vuozi myönnettävy Karl Fridrih Gaussan palkindo. Gauss vägehes piästi lugiettavakse omii tuloksii. Eräs painamattomis tutkimuksis koskii ebäevklidan geometriedu – häi oli tutkinuh tädä geometrien alovehtu jo enne Boijadu da Lobačevskiedy.
Erähät Gaussan opastujat oldih kuulužinnu matematikoinnu, ezimerkikse Riman, Dedekin, Bessel’, Möbius.
G


Charles Chaplin.
Charlie Chaplin omas "Pikkarazen kulgurin" roulis.
Charles ”Charlie” Spencer Chaplin (16. sulakuudu 1889 London – 25. talvikuudu 1977 Corsier-sur-Vevey) oli eräs muailman merkittävimis aigazis ozuttelijois da kino-ohjuajis. Häi rodivui Suures-Britannies, ga ruadoi suuriman vuitin omas elaijas Yhtysvallois. Händy äijäl tundiettih omas "Pikkarazen kulgurin" () roulis.


Charles Darwin.
Charles Darwin, fotokuva vuvvel 1869.
Charles Robert Darwin (12. tuhukuudu 1809 – 19. sulakuudu 1882) oli britannielaine luonnontiedoilii, kudai ezitti hänen kerättyh tiijollizeh tovestusainehistoh pohjaten kaikkien elivölajiloin kehitynnyön aijan kulujes yhtehizes kandumuvvos luonnonvallindakse nimetyn protsessan kauti. Darwinan kehitettyy teoriedu, kudai kuvuau luonnos histourien aijannu tapahtunnuttu evolutsiedu, kučutah evolutsiiteoriekse.
Darwinan tevoksii.
Kirjoin ližäkse Darwinan žurnualois ilmahpiästetty tiijolline tuotando oli ylen monipuoline. Darwinan kogo kirjalline tuotando da kirjeenvaihto on jullattu verkos "The Complete Works of Charles Darwin Online" -tiedokannas.


Charles Dickens.
Charles John Huffam Dickens (7. tuhukuudu 1812 Portsmouth – 9. kezäkuudu 1870 Higham, Kent) oli anglielaine viktorianizen aijan kirjailii. Dickensan tevokset piästettih tavan mugah ilmah žurnualois jatkosarjoinnu, kudualoi seurattih kui tämänpäivän serialoi.


Claude Debussy.
Achille-Claude Debussy (22. elokuudu 1862 - 25. kevätkuudu 1918) oli fransielaine säveldäi. Muuzikuallizen impressionizman piäedustai.
Claude Debussy oli roinnuhes Parižan linnanymbäristös myöjän pereheh. Läs kogo
lapsusaigu vietti Parižas. Franko-prussien voinan aigah Claude muamanke lähtiettih Kannoih, kus vuvvennu 1870 häi sai enzimäzet fortepianourokat.
10-vuodehizennu Cloude meni opastumah Parižan konservatourieh. Händy opastettih kuulužat muzikantat. Debussyn fortepianoneruo arvosteltih vuvvennu 1877 – häi hyvin soitti Šumanan da sai toizen palkindon. Sen jälles Debussy oli matkois Itualies da Šveitsuaries opastajannu bohatas perehes. Tulduu Parižah häi meni ruadoh iänistudioh da piäzi Parižan taidelijoin boheemah. Claude Debussy jatkoi opastundua konservatouries da vuvvennu 1883 sai toizen Riiman palkindon Gladiator-kantanan periä. Vuvven peräs häi sai enzimäzen Riiman palkindon. Sen jälgeh hänele pidi eliä da ruadua Medichin villas toizien palkindon suajinke. Tämä aigu ei olluh hyvin tevokas. Akademii ei ottanuh vastah Debussyn stil’ua da erimieližun periä häi lähti järilleh Parižah. Debussyn luomisruadoh äijäl vaikutti Wagner, ga myöhembäh häi kieldävyi Wagneran vaikutukses muuzikkah. Vuvvennu 1891 Debussy tuttavui Erik Satih, kudai sežo vaikutti häneh luomisruadoh.


Claude Monet.
Claude Monet hänen savus 1917.
Claude Monet, tundiettu sežo nimil Oscar-Claude Monet libo Claude Oscar Monet, (14. kylmykuudu 1840 Pariižu – 5. talvikuudu 1926 Giverny, Francii) oli taidehmualuaju, kudai oli frantsielaizen impressionizman perustajii. Hänen tevoksii on äijy Musée Marmottan Monet -muzies Pariižas.


D. E. D. Europaeus.
Europeus Taneli (David Emanuel Daniel Europaeus, 1. talvikuudu 1820 - 15. oraskuudu 1884) – kanzallizien runoloin keräilii, kielentutkii da arheolougu. Rodiihes Savitaipalen köyhäs perehes da kuoli Piiterin köyhäh bol’niččah. Oli Elias Lönnrotan abuniekannu, avvutti luadie sanakniigua. Oli seiččemes ekspeditsies, pohjazes Dvinaspäi Tverih da Novgorodah. Kalevalan ližäpainokses oli puoli kniigua tekstoi, kudamii keräi Europeus. Händy pietäh runoloin säillyttäjänny.
E


Danien kieli.
Danien kieli libo danii on pohjasgermanine kieli. Kielel on nečilleh 6 miljounah paginanpidäjilöi. Danien kieldy pidetäh virrallizenu Danies da Fiärsuaren toizenu virrallizenu kieleny.
Danien lähisugukielet ollah ruočči, norju, islandii da fiäri.


Danii.
Danii libo Danien kuningaskundu on Pohjas-Jevroupan valdivo. Se on suvizin mua Skandinuavies. Suves se rajoittuu Germuanienke, päivänlaskus – Pohjanmerenke, päivännouzus – Baltiekkumerenke. Danien aloveheh kuuluu Jutlandien suuri niemimua da 409 Danien suariston suardu.
Muan piälinnu on Kopengagenu. Sen pinduala on 43  094 km². Rahvahan lugumiäry on 5  693  085 hengie.
D


Dante Alighieri.
Dante Alighieri (tavan mugah vaiku Dante; 1265 Firenze Itualii – 13./14. syvyskuudu 1321 Ravenna) oli itualielaine kirjailii da runoilii. Häi on kirjuttanuh "Jumalaine ozutelmu" -eeposan.
Dante kirjutti hänen tevokset rahvahankielel, itualiekse. Hänen itualienkielizen tuotandon täh Dantie pietäh "itualien kirjukielen tuatannu", ku kieli oli sih aigah vie nuori, enzimäine tundiettu italienkieline tekstu on 900-luvulpäi. Tavan mugah keskiaijan kirjailijat da runoilijat käytettih heijän tuotandon piäkielenny latinua rahvahan kielen sijah.
Danten kuva on itualielazes kahten euron dengas.


Darja Karpova.
Darja Karpova (1914-2003) on kuulužu karjalaine artistu, kudai monien vuozien aigah ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras. Darja Karpova on Ven’an rahvahalline artistu, Petroskoin kunnivoittu eläi, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuattu, Ven’an teatruyhtistyksen Karjalan ozaston enzimäine piälikkö.
Eloksentaival.
Darja Karpova rodiihes 19. kevätkuudu vuvvennu 1914 Anuksen gubernien Petrovskoin ujezdan (nygöine Suojärven piiri) Sovdozero-kyläs karjalazien muanruadajien perehes. Opastui seiččie vuottu školas Puadanel. Viizitostuvuodizennu piäzi opastumah artistakse Piiterin teatruteknikuman Karjalan teatrustuudiele. Hänen artistutaijon opastajannu oli Leningruadan Suuren druamuteatran piäohjuaju Konstantin Tverskoi.
Darja Kuzminična tuli Karjalan Kanzallizeh teatrah ruadoh vuvvennu 1932 da ruadoi teatras läs 60 vuottu. Täh aigah Darja Karpoval puutui ozuttua enämbi sadua roulii eri spektaklilois: karjalan, suomen da ven’an kielel. Häi ozutti L’ubov’ Jarovoidu samannimizes spektaklis (1935), Ainikkii Kullervo-spektaklis (1935) da äijy tostu roulii. Darja Karpova ezityi myös kinolois epizouduroulilois (Sampo- da Vuvven 1953 vilu kezä – fil’mois).
Darja Karpova siirdyi tuonilmazih 1. pakkaskuudu vuvvennu 2003. Syvyskuus vuvvennu 2005 hänen kalmal azetettih hänen mustopačas. Paččahan luadimizes avvutettih Petroskoin linnan halličus da Kanzallizen teatran artistat.
Irina Šumskaja, Kanzallizen teatran johtai:.
– Pidäy sanuo: Darja Karpova on eräs Kanzallizen teatran alguhpanijois. Viizitostuvuodizennu tytönny häi lähti opastumah Piiterih artistakse, tämän jälles sit kai hänen elos oli sivottu teatranke. Kanzallizes teatras häi ruadoi ijän kaiken. Ylen hyvin mustan händy teatran spektaklilois. Häi maltoi olla eriluaduine, hänele kai roulit oldih vägii myöte. Maltoigo ozuttua tragiizi da liirizii, maltoigo satiirizii rouliloi. Oli ylen nerokas. Omis roulilois häi oli luonnolline, uskottavu da tovelline. Kaččomattah sih, ku häi oli ylen tundiettu da kunnivoittu, häi nikonzu sendäh ei suurendelluhes, eigo hyväkse mennyh. Oli ylen demokratičnoi, händy puaksuh sai nähtä lavan tagua nieglomas. Yhtelläh hänen avtoritiettu ristikanzannu da artistannu ainos oli ebäilemätöi. Tänäpäi nägyy: moizii rahvahii kui Darja Karpova on vähä.
Vieno Kettunen, Kanzallizen teatran artistu:.
– Myö emmo duumainnuh nigo roindupäivii, nigo vuozipäivii, aiven vai ruavoimmo. Sanozin muga: joga ruadokohtas on ristikanzua, kudamat vietäh da on tostugi, ket vaiku ajetah. Darja Karpova oli enzimäzii, niilöi – ken vedi, vedi edehpäi, sanua vastah sanomattah, väčkämättäh. Häi ainos oli kiini ruavos. Ku ei olluh laval libo harjoitelluh rouliloi, ga ruadoi yhteiskunnallistu ruaduo. Kävyi paginale johtajienke, kävyi puolovehen kerähmölöih, niilöishäi tolkuittih teatran ruaduo da repertuarua. Ruadajes häi nikonzu ei pidänyh iččie parembannu, nikonzu ei opastannuh, häi joga toizenke oli kui partn’ouru. Häi ainos zobotti da huolehti teatrua, ainos sanoi: vaiku teatru ruadas.
Jelena Kornilova, Kanzallizen teatran artistu:.
– Pidäy mustua, ku Darja Karpova paiči omua varzinastu ruaduo vie luadi suurdu yhteiskunnallistu ruaduo, otti iččeh hardieloile sen da pani sih äijän vägie. Häi nikonzu ei väheksinnyh nuorien neruo da ruaduo, andoi da avai heile dorogan. Myö hänes da kaikis sillozis Kanzallizen teatran artistois olemmo ainos opastunnuh. Meih niškoi hyö oldih oman ruavon da dielon parahat maltajat. Olemmo ylbiet ku saimmo olla heijän kel samal laval.
Pekka Mikšijev, Kanzallizen teatran artistu:.
– Myö konzu nuoret brihat opastundan jälles tulimmo teatrah ruadoh, ga meile ruadua moizien artistoinke yhtes kui Darja Karpova, Toivo Lankinen, Liza Tomberg oli suuri kunnivo. Myö emmo tulluh ruadamah, myö tulimmo opastumah – opastumah heis. Voin sanuo: suomen kieleh minä opastuin juuri teatras, nämmis maltajis ristikanzois. Mustan, kui myö ajelimmo Eestih ozuttamah Diikoi kapituanu -ozutustu. Elimmö hotellis rinnakkai Darja Karpovanke da Toivo Lankizenke (Darjan ukkoh, Kanzallizen teatran artistu). Ylen äijän pagizimmo heijänke elokses, teatruruavos, ga heis nikonzu ei olluh opastettavua värii iänes. Meih niškoi, hyö ainos ollah yhtes, heidy ei sua eroittua da hyö ainos roitah meijän syväimis.


Darjaine, Marjaine.
Darjaine, Marjaine on perindölline karjalaine pajo. Äijät pajoujoukot ollah sidä pajattamas da pajo kuuluu monil murdehil.


Debrecen.
Debrecen () – Vengrien päivännouzus oliju linnu, toizekse suurin linnu Budapeštan jälles, Haidu-Biharan haldivolline keskus. Vägilugu on 203 914 ristikanzua (1. kylmykuudu v. 2014).
Muantiedo da transportu.
Debrecen sijaiččou Al’föl’d-histouriellizel alovehel 220 km Budapeštas päivännouzuhpäi. Läs 30 km Ruminiessah päivännouzuhpäi. Debrecen kauti menöy raududorogu Čop-Debrecen-Sol’nok-Budapešt. Pojezdumatku Debrecenis piälinnah kestäy läs 3 čuassuu. Debrecenan vieres on kanzoinväline lendoazemu. Debrecenas kävytäh avtobusat, trolleibusat da tramvait.
Histourii.
Linnu perusti monis rinnalolijois kylis. Enzikerdua Debrecen oli muanittu vuonnu 1235. Nimityksen etimolougiedu ei tietä tarkah, ga erähän versien mugah se tuli slavilazes sanas, kudai tarkoittau ”hyvä muaperä”.
Vuonnu 1361 tsuari Lajoš I andoi Debrecenale vällän linnan stuasan. XV-XVI-vuozisual Debrecenas tuli tärgei laukkukeskus, linnas piettih erilazii jarmankoi.
Vuvven 1693 algajen Debrecen kogo Vengrienke kuului Gabsburgoin imperieh.
Vengrien vallankumovuksen (1848-1849) jälles vuonnu 1849 Vengrii sai iččenäžyön da faktas Debrecen rodih muan piälinnakse.
Vuonnu 1857 rodih ruadodorogu Debrecenan da Budapeštan välis. Vuonnu 1884 Debrecenas algoi kävvä Vengries enzimäine tramvai.
Enzimäzen muailman voinan jälles Ruminii sai monet vengrieläzet päivännouzualovehet. Sendäh Debrecen rodih rajan rinnalolijakse linnakse. Toizen muailman voinan aigua Debrecen oli hyvin hävitetty. Linnua suadih endizeh kundoh 1960-vuozissah.
Opastumine.
Debrecenan yliopisto on yksi Vengrien kuulužimis opastuslaitoksis. Yliopisto oli perustettu vuonnu 1538 Kalvinistoin koulledžannu. Sih kuluu 11 tiedokundua da 2 koulledžua. Debrecenan yliopistos opastuu läs 30 000 opastujua.


Dee Dee Ramone.
Dee Dee Ramone (oigiel nimel Douglas Glenn Colvin, 18. syvyskuudu 1951 Fort Lee, Virginii – 5. kezäkuudu 2002 Hollywood, Kalifornii) oli germuanielas-yhtysvaldulaine muuzikko da pajonluadii, kudai mustetah parahite Ramones-bändin basistannu vuozinnu 1974-1989. Häi luadi yksin libo yhtes Joey Ramonen kel suuriman vuitin joukkovehen pajolois, muga kui pajot ”Commando”, ”Poison Heart” da ”I Wanna Live”.
Douglas Glenn Colvin rodihes Fort Lees, Virginien ozavaldivos yhtysvaldulazele tuatalleh da germuanielazele muamalleh. Häi eli suuriman vuitin hänen lapsuos Päivänlasku-Germuanies, kudamas pereh muutti tuatan ruavon täh linnaspäi toizeh. Hyö elettih mm. Münchenas, Berlinas da Pirmasensas, ga sežo ulgomualoil Koreas, Japounies da Hollandies. Alallizien muuttoloin täh hänel ei olluh nivouze putin ystävii. Hänel tävvyttyy 15 vuottu häi muutti muamah da sizäreh Beverlyn kel New Yorkan Queensah.
Tuttavuttuu John Cummingsan kel, hyö piätettih luadie bändin. Hyö kyzyttih sežo Jeffrey Hymanan yhtyö heijän joukkoveheh. Allus Colvin sego soitti bassuo sego pajatti, Cummings soitti gituarua da Hyman barabuanoi. Yksikai Hymanan sanoin mugah Dee Dee ei "maltanuh soittua da pajattua yhtelaigua", sit Hymanas rodih pajattai, da barabuanoi soittamah hyö suadih Thomas Erdelyin.
Dee Deen erottuu Ramonesas vuvvennu 1989 hänen sijah tuli C.J. Ramone.


Delhi.
Delhi on Indien toisekse suurin linna. Delhin eläjienlugu on läs 11 millionua. Kogo alovehel eläy noin 16 millionua ristikanzu.
Histourii.
Delhi kuuluu muailman vahnimbien linnoin joukkoh.
Muantiedo.
Linnas poikki virduau Yamuna, mi on hindulaisuuvveh pyhä jogi.
Linnan osat.
Delhin metropolialoveh sijaitts̆ou Delhin kanzallizel piälinnaalovehel (). Sih kuuluu kolme paikallistu kundayhtymyö: Municipal Corporation of Delhi (MCD), New Delhi Municipal Council (NDMC) da Delhi Cantonment Board.
Nähtävykset.
Delhis on äijy histouriellizii nähtäviä, ezim. Jama Masjid, Indien suurin moskei da Punani linnoitus.


Deržavin Gavriil Romanovič.
Deržavin Gavriil Romanovič (rodivui 3. heinykuudu (14. heinykuudu) 1743 Sokuri-kyläs, kuoli 8. heinykuudu (20. heinykuudu) 1816 Zvanka-kyläs) – ven’alaine runoilii, senatoru, peitolline valdivonevvoi. Oli Preobraženskan polkas, yhtyi valdivomuutokses 28. kezäkuudu vuvvennu 1762. Vuvvennu 1782 Deržavin kirjutti odan ‟Felitsa” da kerras rodih kuulužakse. Ruadoi Ven’an keisarin akadeemies, yhtyi enzimäzen ven’an kielen sanakniigan luadimizeh. Vuvvennu 1784 oli Anuksen gubernien piälikönny. Äijän kirjutti Karjalan luonnos omis runolois.
D


Dessoilu.
Dessoilu (,) on kylä Priäžän kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven`al.
Sijaindu.
Dessoilu on sijoitunnuh Siämärven suvirannal. Dessoilaspäi oman piirin piäkyläh Priäžässäh on läs 50 kilometrii, Karjalan piälinnah Petroskoissah läs 70 kilometrii. Dessoilas poikki menöy raududorogu da ajotie A133 Petroskois Suojärveh.
Nimi.
Kylän nimi on ottanuh alguperiä ristikanzan ortodoksizes nimes "Jessoi, Dessoi" (), kudamah liittyy paikkua merkiččii juondeh "-lu". On olemas toiziigi nimen sellityksii, ezim. tarin P`otr Suures, ga niilöil ei ole tiijollistu pohjua.
Rahvaslugu.
Rahvahanluvun tiedoloin mugah vuvvennu 2013 Dessoilas on elänyh 1742 hengie, vrd. v. 2010 oli 1790, v. 2009 - 2240 hengie.
Histourii.
Alunperin Dessoilu oli ylen pienenny hierunnu, kudai kuului ezmäi Siämärven da sen jälles Ugmoilan prihodah. Kyläs oli pieni Pyhän Paraskevan časounu. Sen rinnal oli vahnu kalmisto.
Vuonnu 1782 Dessoilas eli vai viizi suurdu perehty, kudamih kuului vähästy enämbi 50 hengie. V. 1926 kyläs oli jo 32 taloidu, a rahvahanlugu kazvoi 220:h.
V.1924 Dessoilas tuli Petroskoin piirikunnan Siämärven voulostin piäkylä. V. 1959 Siämärven da Kungojärven kylänevvostoloin liitettyy ilmestyi Dessoilan kylänevvosto. XX vuozisuan loppupuolel Dessoilu on kazvanuh suureh pos`olkah yli 3000 eläjänke.
Kul'tuuru.
Dessoilas on keskiškola. Kyläs on avattu opiston №14 ozasto, kus suajah omua ammattii svaršiekat, traktoristat dmi.
Dessoilas kehitetäh da säilytetäh karjalan kieldy. Se on "Livvin keskuksen" piätehtävy.


Dmitrii Bubrih.
Dmitrii Vladimirovič Bubrih (13. (J: 25) elokuudu 1890 – 30. kylmykuudu 1949) oli Ven’an da Nevvostoliiton kielentutkii, professoru, tiedoloin douhturi da Nevvostoliiton Tiedoakadeemien kirjazienvaihtai. Händy pietäh Ven’an suomi-ugrilazen kielitiijon perustajannu. Häi kirjutti ruadoloi ven’an, sluavilazis da suomi-ugrilazis kielis, itämerensuomelazien rahvahien fol’klouras, kielien verdailu-histouriellizes da leviemisalovehtiijos. Häi kirjutti enämbi 130 ilmah piästettyy tutkimustu sego äijii käzikirjutuksii. Häi pidi aktiivistu pedagougu- sego tiedotoimindua.
Eloskerdu.
Bubrih oli roinnuhes Piiterin keskiopastuslaitoksien ven’an kielen opastajan Vladimir F’odorovič Bubrihan perehes ezmäzenny lapsennu. Vahnembat oldih opastunnuot ristikanzat da maltettih germuanien, anglien da ruočin kielii. Gimnuazies olles häigi ozutti omii kielineroloi opastujen tarkah grecien da latinan kielih. Vuvvennu 1909 gimnuazien loppiettuu häi sai kuldumedalin.
Gimnuaziedu jälles Bubrih opastui Piiterin yliopistos histouriellis-filolougizen tiedokunnan sluavilas-ven’an kielien ozastol. Jo opastujes häi piätti ruveta kielentutkijakse. Demokruattizih tradicieloih kazvatetunnu hänel rodih probliemua reakcionnoin (konservatiivizen) načal’stvanke. Omassah eloskerdan mugah vuvvennu 1911 händy otettih kiini da ajettih iäre Piiterispäi opastujien kerähmölöih yhtymizen periä. Jälgimäi häi piäzi järilleh Piiterih jatkamah opastundua da loppi yliopiston vuvvennu 1913 ezmäzen astehen diplomanke. Yliopiston loppiettuu häi rubei luadimah ven’an kielen sanakniigua omassah opastajan A. A. Šahmatovan rekomendacien periä. 1920-luvun jälgipuolel Bubrih rubei siirdymäh suomi-ugrilazii kielien tutkimizeh da johti moniluguzii murdehenkeriändymatkoi kui Mordouvieh da Udmurtieh mugai Karjalah. 1930-luvul häi ruadoi lujah suomi-ugrilazien kanzoin kirjukielien luajindah niškoi.
a>, kus Bubrih ruadoi vuvves 1947.
Revol’ucien jälles Bubrih ruadoi opastajannu Moskovan da Piiterin korgielois opastuslaitoksis da oli Moskovan, Leningruadan da Petroskoin yliopistoloin suomelas-ugrilazien kielien laitoksien johtajannu. Händy kučuttih sežo Nikolai Marran nimie kandajah Kielen da ajattelun instituuttah, kudamas häi rubei ruadamah vuvves 1934 algajen suomi-ugrilazen ozaston johtajannu.
Vuozinnu 1932–33 «suomelazennu nacionalistannu» Bubrihua tahtottih ottua kiini, ga ei otettu. Kui äijii toizii suomi-ugrilazien kielien tutkijoi, händy otettih plenah 9. pakkaskuudu 1938 da suudittih surmah. Ga vuvvennu 1939 händy sanottih viärättömäkse da piästettih välläle.
Vuvves 1947 algajen häi oli Petroskois ruadajan Karjal-suomelazen histourien, kielen da literatuuran instituutan johtajannu. Vuozinnu 1948–49, konzu piettih ideolougiihommii kosmopolitizmua vastah, Bubrihua uvvessah suudittih. Täl kerdua tiedomiesty vastah oldih marristat, kudualoin johtajannu oli F. P. Filin, sego erähät Bubrihan endizet opastujat, kudualoin keskes oli V. I. Alatirev. Bubrihan verdailu-histouriellizen kielitiijon metoudu ei heijän mugah olluh eigo tiijolline eigo marksizman mugaine. Viäritändy da pahat paginat pahoi vaikutettih Bubrihan tervehyöh. Erähän marin kielen luvendon aigah Bubrih voimatui da 20 minuuttua myöhembäh kuoli syväininfarktan periä Leningruadan yliopiston seinis.
Bubrihan panos tiedoh.
Bubrih kirjutti enämbi 130 kielitiijollistu tutkimustu da händy pietäh Ven’an suomi-ugrilazen kielitiijon perustajannu.. Hänen enzimäzet ruavot oldih omistettu ven’an murdehile, sluavilazien kielien histouriellizele iäniopile da indojevrouppalazien kielien painosistiemale. Bubrih puolisti dissertacien – sikse rodih hänen "Severnokašubskaja sistema udarenija"-nimine kniigu (1924). Sen ylen korgiesti arvosti tundiettu Francien kielentutkii A. Meije. N. Trubeckoi kirjutti, gu Bubrihan tutkimus on n’erokas tutkimus huolimattah sih, gu voi olla hänen teorielois tulou kieldävyö myöhembi. Ližäkse häi kirjutti ezimerkikse karjalan, erzä-mordvan da komin kieliopit, suomen, udmurtien, komin da toizien suomi-ugrilazien kielien histouriellizen iäniopin sego morfolougien tutkimukset da ruavot Kalevala-eeposan roindas.
Vuozien 1920 puolivälis algajen Bubrih tutki vai suomi-ugrilazii kielii. Häi kävyi ruadomatkoile Karjalah, Udmurtieh da Mordouvieh, da pani kai väit, gu Ven’al oldas perustettu suomi-ugrilazien kielien laitokset. Hänen avul nämmien kielien edustajat opastuttih laitoksien specialistoikse. Häi keräi äijän näyttehii suomi-ugrilazien kielien murdehis da otti ozua karjalan, vepsän, ižoran, mordvan, udmurtien, marin, hantin da mansin kirjukielien luadimizeh.
Bubrihan ruado karjalan kieleh näh.
Karjalan kieli rubei kiinnittämäh Bubrihan mieldy 1920-luvun lopul. Ezmästy kerdua häi kävyi sie oraskuus 1928, da Karjalan tutkimusseuran kerähmös häi pagizi suomi-ugrilazien tazavaldoin kirjukielien luajindah da murdehien tutkimizeh näh. Vuvvennu 1930 häi rubei planiiruimah karjalan kielen murrehatlassua, kudamah tulis tieduo eri eländykohtien murdehen fonetiekas, morfolougies, sintaksies da sanastos. Samannu vuvvennu häi ehtotti, gu tverinkarjalazih niškoi pidäy luadie kirjukieli Kalininin alovehele, eigo käyttiä suomie virrallizennu kielenny. 30-luvun allun ”kielitoran” aigua häi puolisti karjalazien oigevuttu omah kieleh da sellitti, gu karjal da suomi jo tuhat vuottu tagaperin erottih omikse kielikse, da gu net ollah samah tabah eri kielet kui hos ven’an da ukrainan libo pol’šan kielet.
Vuvvennu 1937, konzu karjalas rodih Karjalan tazavallan kolmas virralline kieli ven’an da suomen rinnale, Bubrih sai tehtäväkse luadie normatiivine kielioppi yhtenäzele karjalan kirjukielele. Bubrihan mugah uuzi kirjukieli pidi luadie yhtistämäl kai karjalan murdehet da valličemal sih moizet piirdehet, kudamat pätäh kaikile pagizijoile murdehes rippumattah. Samannu vuvvennu jullattih hänen luajittu murrehkerävysprogrammu, kudamas oli nenga 2 000 kyzymysty murrehpiirdehien keriändäh niškoi. Instituutoin da hieruškolien opastajat da opastujat kerättih tiedoloi nenga 150 hieruspäi. Sygyzyh mennes yliopisto-opastujat luajittih Bubrihanke nenga 100 kartua. Vie samannu vuvvennu piäzi ilmah Bubrihan luajittu kielioppi "Grammatika karel’skogo jazyka (fonetika, morfologija)".
Voinan jälles Bubrih uvvessah piäzi ruadamah murrehatlasah niškoi. Vuozinnu 1947–1948 V. Smirnova-Bubrih da G. Kert luajittih hänen opastuksel nenga 800 murrehkartua. Niilöin pohjalpäi Bubrih jagoi karjalan kielen kolmeh piämurdeheh: varzinkarjalah, livvih da lyydih. Häi piätteli, gu karjalazes rahvahas on kaksi etnillisty elementua, toine ammuzes karjalan heimos, toine – vepsäläzispäi. Muga häi ozutti, gu karjalazet ollah oma rahvas, eigo Häme-heimon jälgeläzii, kui duumaittih aijembi.
Viittehet.
B


Dominikanan Tazavaldu.
Dominikanan Tazavaldu () on valdivo Gaiti-suaren päivännouzun ozas da suaren lähäl olijoil suaril. Gaiti-suaren päivänlaskus on Gaitin Tazavaldu - valdivo. Gaiti kuuluu Antilian suurien suarien suaristoh.
Dominikanan tazavaldan muan pinduala on 48 730 km². Rahvahan lugumiäry on 10 827  373 hengie (2013). Piälinnu on Santo-Domingo. Virralline kieli on ispuanielaine.
D


Dominiku.
Dominiku (), libo Dominikan Yhtymy () on valdivo Dominiku-suarel, kudai on Antilian pienien suarien joukos Kariban meres.
Luodehes Dominiku rajoittuu Gvadelupanke, liidehes on Martiniku. Suren pinduala on 754 km², sie eläy 73 600 hengie (2015). Piälinnu on Rozo ().
D


Domnan pirtti.
Domnan Pirtti on Suomussalmen Kuivajärvele vuvvennu 1964 nostettu taloi. Domnan Pirtti pyrgihes olla veräi Suomussalmen vienalaiskylih tulijale. Nimen taloi on suannuh kuivajärveläizes iänelitkijäs Domna Huovizes (1878–1963). Taloi on arhitektuuran puoles rajakarjalastu stiil'ua. Domnan Pirtti yhtes lähäl olijan časounan kel simvoloiččou Kuiva da -Hietajärven kylien uvvellehnostamistu. Taloi on muzeivirraston vardoittu. Domnan Pirtti sijaiččou Kuivajärven kyläs n. 75 kilometrua Suomussalmen keskučaspäi.


Don Quijote.
Don Quijote on El ingenioso hidalgo Don Quijote de la Mancha -romuanan piähengi. Se romuanu on yksi muailman kirjalližuon tundietumis tevoksis, kuduadu kirjoitti Migel Servantes Saavedra (1547-1616).
Piähengen nimi on Kehana (toizien versielöin mugah Kihada, Kesada, Kehana). Helei nimi Don Quijote häi valliči iče.
Kirjuttajan Hermann Arsinjegan mugah Don Quijoten prototipannu oli Kolumbien vallottai Gonsalo Himenesde Kesada, kudai ečči Eldoradua, mis rodih äijy legendua.
Don Quijoten hahmo kačellah ristikanzan luonnon arhetipannu, psiholougielizennu kategouriennu. Tädä hahmuo käsiteltih kirjalližuontutkijat (ezimerkikse Peliser, Tinkor, Huan Valera, Storoženko), filosofat (Šelling, Gegel) da toizet tutkijat. On yhtehiine mieli, gu Don Quijote ozuttau ristikanzan hengen ijällizii ominažuksii. Sen ližäkse myöhembäh monet kirjuttajat käytettih Don Quijoten hengie kaunehuskirjalližuos. Net annettih omua interpritatsiedu, parodiruittih lib oluajittih viittehii sih hengeh.
Don Quijote – romuanu monil tavoil oli kirjoitettu Renessansan aigua ritariloin romuanoih paroudiennu.
Romuanan piähengel on hebo nimel Rosinant da oruzienkandai nimel Sančo Panza. Ispuanielazen kirjalližustiijon mugah Panzan hengi ozuttau ispuanilastu rahvastu.


Dvorču.
Dvorču () on kurortu da pos’olku Kondupohjan piiris Karjalan tazavallas. Se on enzimäine Ven’an kurortu, kudai perusti Pietari I vuvvennu 1719. Se avattih 20. kevätkuudu v. 1719. Vuvves 2004 algajen se on Kurortan kyläkundu.
Se sijoiččou 50 kilometrin piäs Petroskoispäi.


Džibuti.
Džibuti (Džibutin Tazavaldu) on valdivo Päivännouzupuolizes Afriekas, se on Afriekan niemimuan lähäl. Valdivon päivännouzupuoles on Adenan lahti, pohjazes – Eritrei, päivänlaskupuoles sego suves – Efiopii, liidehes - iččenäine Somalimua, kuduan alovehtu pietäh Somalin ozannu.
Virrallizet kielet ollah fransien da aruabien kielet. Muan piälinnu on Džibuti. Pinduala on 23 200 km². Džibutin Tazavallas eläy (vuvven 2009 tiedoloin mugah) 818 169 hengie.
D


EIGU (ouperu).
EIGU on karjalankieline lapsien ouperu. Ouperan on luadinuh Paavo Joensuu vuvvennu 2007 da karjalakse kiändänyh Paavo Harakka vuvvennu 2013.
Lähtehet.
Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry http://www.eikury.com/


Edenöi.
Edenölöi (muinažu grets. γαστήρ «maha» da πούς «jalgu») on ylen äijy Mollusca-lajis (läs 110 tuhattu lajii, Ven’al – 1620 lajii). Edenölöin piämerki on torsii, kudai merkiččöy selgypiilöin pyörähtysty ymbäri omas ičes (180°). Sidä paiči edenölöil on turbospiral’noi kovakuori.
Elämine.
Enzimäi edenöit elettih meres, ga äijät niilöis muututtih suolattomah vedeh da muale. Vähän niilöis eläy paraziitannu.
On olemas suolattomas vies eläjät edenöit, kudualoi käytetäh akvuariumois. Net čomendellah akvuariumoi oman ekzouttizen nävön periä.


Edgar Allan Poe.
Edgar Allan Poe (19. pakkaskuudu 1809 – 7. ligakuudu 1849) oli yhtysvaldalaine kirjuttai da runoilii. Poe on ameriekkalaizen romantiekan suurii nimii.
Poe rodiihes Bostonas. Hänen mollembat vahnembat oldih kierdäjät ozuttelijat. Poen tuatto jätti perehen konzu Poel oli igiä kolme nedälii, da Poen muamo kuoli tämän olles kaksivuodehine. Poe työnnettih John Allanan luo Richmondah da kastettih Edgar Allan Poekse. Vuvvet 1815-20 Edgar Allan vietti školas Anglies, kunne pereh oli muuttanuh Allanan biznesruavon täh. Vuvvennu 1826 Poe aloitti opastundan Virginian yliopistos, no opastui sie vaiku yhten vuven. Häi menestyi hyvin opastundas, no ei voinuh jatkua, ku hänen huolenpidäi John Allan kieldävyi maksamas Poen suurii kižavelgoi. Talovehellizen tuven menetettyy Poe palkavui armieh vuvvennu 1827. Tässah häi oli jo kirjuttanuh hänen enzimäzet runotevokset.
Poe kirjuttu enimyölleh novellua da runuo.


Edith Södergran.
Edith Irene Södergran (4. sulakuudu 1892 Piiteri, Ven'a – 24. kezäkuudu 1923 Kivennapa, Suomi) oli suomenruoččilaine runoilii. Hänen runoloi on kiännetty vähimyölleh kuvveletostu kielele.
Edith Södergranan vahnembat Matts Södergran da Helena Holmroos oldih rodužin Suomen ruočinkielizel alovehel Närpiös da Perniös. Pereh muutti Karjalankannaksele Raivolah. Edith opastui Piiterin germuanilazes školas Petrischules. Sie häi zavodi runoloin kirjuttamizen germuaniekse. Häi tuttavui francielazeh simbolizmah, ven'alazeh futurizmah da germuanilazeh ekspressionizmah.


Eestin kieli.
Eestin kieli libo estounien kieli () kuuluu uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazen kielijoukon baltiekku-suomelaizeh alajoukkoh. Se on Estounien tazavallan virralline kieli. Sidä paistah läs 1,1 miljonua hengie. Eestin kieli on toisekse suurin baltiekku-suomalaine kieli suomen jälgeh. Eestin kielen murdehet ollah kahdes joukos kuduat ollah suvi da pohjas Eesti. Hos tänäpäi äijän inehmisii kuduat pagizou suvi Eestin muoduo "Võro" sanotah, ku se on oma kieli. Eestis on äijän sanoi Germuanin kielesty.


Efiopii.
Efiopii (virralline nimi on "Efiopien Demokrattine liittotazavaldu", endine "Abissinii") on valdivo Päivännouzupuolizes Afriekas, kuduan rajal ei ole merdy (sen jälles, konzu Eritrei eroi Efiopiespäi vuvven 1993 oraskuun 24. päivänny). Rahvahan lugumiäry on 90 miljonua hengie, muan pinduala on 1 104 300 km². Efiopii on toine Afriekan mua (Nigerien jälles), kus eläy suurin rahvahan lugumiäry. Rahvahan lugumiärän mugah Efiopii on n'elländeltostu sijal muailmas, pindualan suuruon mugah - kahtendelkymmenendel seiččemendel sijal. Piälinnu on Addis-Abeba. Valdivolline kieli on amharan kieli.
Efiopien rajasusiedumualoinnu ollah: Eritrei – pohjazes, Džibuti – koillizes, Somali da iččenäine Somalimua – päivännouzupuoles, Kenii – suves, Sudan – luodehes da Suvi-Sudan – lounazes. Efiopies on etnokul'tuuroin eriluadužus. Läs 60% muan eläjis uskou Hristossah.
E


Eigu.
"merge EIGU (ouperu)
Eigu () on ouperu lapsile, kudaman käzikirjutuksen da muuzikan luadijannu on Suomes eläi Paavo Joensalo. Ouperu ozutettih karjalakse vuvvennu 2013 Nurmeksen linnas, Helsingin linnas da Eeppizes fourumas Petroskois. Sen aigah artistat, kudamat ezitytäh ouperas, käydih ozuttamas sen lyhyes muovos sezo Veškelykses. Vuvvennu 2014 oupera ozutettih Joensuun Karjalazien pajopruazniekkoin ohjelmas.
Kiännösruado.
Allus algajen lapsien da koko perehen ouppera Eigu oli kirjutettu da ozutettu Pohjois-Karjalas suomekse 2007 nimel Eiku. Sit sen kirjuttaja da säveldäi Paavo Joensalo kiinnostui kiändämäh Eikun angliekse da vuvvennu 2008 ouperu ozutettih Irlandies Dublinas. Eiku:n luadii ainos huaveili, kui sidä voidais ozuttua karjalakse, eestikse, vengriekse, ruočikse libo ven’aksegi.
Vuvvennu 2011 Suomes ruadai Karjalan Kielen Seura kiändyi Joensalon puoleh da kannusti tuottamah Eikun karjalakse. Paavo Harakka ottavui ouperan kiännändäh yhtes Joensalonke, kudamal sezo ollah karjalazet juuret da häi pagizou karjalakse hyvin.
Luadijan juuret.
Paavo Joensalon tuattah on Suojärven čupul rodivunnuh, muamah on suistamolazii karjalazii, tundietun runonpajattajien Härgözien suguo.
Konzu algavui voinu, hänen tuattah da muamah elettih Korbiselläs. Muamo lähti evakkoh Päivänlasku-Suomeh. Tuatto kuoli voinas 1942 pakkaskuus Karhumäin čupul. Paavo rodivui kahtu nedälii myöhembi, sendäh nikonzu ei nähnyh tuattua. Joensalon muama pagizi karjalakse, died'oi da buabo sežo, äijät omatgi maltettih karjalakse. Paavo lapsennu opastui karjalua, sit unohti. Ouperan hyvyös uvvessah rubei opastumah kieldy.
Syväindö.
Ouperas pikoi pieni suojusšlöpöi Eigu jiäy orboikse. Hirvei olendo Raiwo otti hänen muaman da tuatan iččeh valdah. Pieni Eigu nimidä ei voinnuh sille. Hänel ei olluh rodiudues ni yhty jalgua, sendäh häi ei voinnuh lähtie pellastamah omii vahnembii. Ozakse Eigule löydyy avvuttajua meččyelättilöin keskes. Tytöl hyö loičidah jallat, kaikin kaheksa jalgua. Yhtes nieglikonke häi lähtöy da hyö pellastetah tuatan da muaman.
Ouperan eričykset.
Ouperu eruou klassillizes ouperas. Ihan allus algajen ouperan ohjuaju rubieu pagizemah kaččojienke da kehittäy heidy yhtymäh ozutukseh. Kaiken aigua kaččojat avvutetah artistoi, kudamat pajatetah, tansitah da paistah – ozutetah zuakkuntarinua.
Kaikkiedah Eigu-ouperas on 18 artistua, pajattajua da soittajua. Ozuttelijat ollah ammatillizet pajattamah hos kudual kielel.


Einehsuolu.
Suolu libo einehsuolu (natrien hloridu, NaCl) on syömiseineh. Hienondettuna suolu on valgieloin kristualoin muvvos. Luonnon suolas ylen puaksuh ollah toizien minerualusuolien ližäainehii, kuduat annetah suolale eriluaduzii värilöi (tavan mugah harmai libo muzavanruskei). Suolua luajitah eriluadustu: karjan da hienon jauhondua, puhtas, jodal rikostettu, nitritan suolu imi. Suolal on kolme lajii: korgein, enzimäine da toine.
Suola syömizenny.
Syömizen valmistamizes suolua käytetäh tärgienny mavustehennu. Suolal on tundiettu kaikile omaluaduine magu, ilmai kuduadu syömine tunduu suolattomannu. Puaksuh ristikanzu syöy suolua enämbi, migu tarviččou hänen fiziolougizin protsessoih näh.
Suolal on vieno antiseptizet ominažuot, 10-15% suolan miäry vastuau hapanbakteerieloin kehittämisty. Suolua käytetäh syömizen da toizien orguanizien ainehien (nahku, puu, klei) konservantannu.
Nygöi on olemas äijy ekzouttistu suolan lajii (fransien savustettu, perulaine rouzovoi, Gimalajan
rouzovoi kivisuolua suajah Gimalajan mägilöis, enimyölleh Pakistanas). Erähis restoruanois (ezimerkikse Tailandan Phuketas) on kai suolan somelje -ammatti.
Suolan viärinkäyttämine.
Muailman tervehyönhoijon organizatsien tiedoloin mugah suolan syömizen liijakse verenpaine nouzou da sit voijah kehittyö syväimen da počkin tavvit, mahan ruakku da osteoporozu.
Ristikanzan fiziolougizen normannu on viizi grammua suolua päiväs. Jevroupas da Ameriekas keskimäine ristikanzu syöy läs 10 grammua.
Во многих странах Европы и штатах США развёрнуты программы по разъяснению губительных последствий злоупотребления солью. В Англии принят закон, требующий сообщать в этикетках пищевых продуктов о содержании в них соли. В Финляндии удалось снизить потребление соли на треть, благодаря чему смертность от инсультов и инфарктов уменьшилась на 80 %[9].


Ekvador.
Ekvador (, kečua  Ikwadur), virralline nimi on Ekvadoran Tazavaldu (, kečua Ikwadur Republika)  on valdivo Suvi-Amerikan luodehozas.
Ekvadoran päivänlaskus on Tyynimeri, pohjazes rajoittuu Kolumbienke, päivännouzas da suves Perunke. Galapagossien suaret kuulutah Ekvadoran aloveheh.
Muan pinduala on 283 560 km². Rahvahan lugumiäry on 16 412 703 hengie (2016). Piälinnu on Kito. Virralline kieli on ispuanielaine.
E


Ekvuatourielline Gvinei.
Ekvuatouriellizen Gvinein Tazavaldu on valdivo Keski-Afriekas. Sen rajal ollah Kamerun, Gabon da Gvinein lahti.
Ekvuatouriellizeh Gvineih kuulutah manner- (Rio-Muni – 26 tuhattu km²) da suariozat (Bioko-suari – 2 tuhattu km², Korisko, Annobon da toizet suaret). Piälinnu on Malabo-linnu Bioko-suarel.
Valdivos eläy (vuvven 2013 tiedoloin mugah) 704 001 hengie.
E


El Greco.
a>, 61,4 x 45 cm). El Grecon obrazutuotanduo.
El Greco ("gretsieläine"), oigiel nimel Domínikos Theotokopoulos (1541 Kriti – 7. sulakuudu 1614) oli Krital roinnuhes, myöhembi Ispanies vaikuttanuh taidehmualuaju, manierizman aijan kuulužimii mualuajii. Hänen portrietois da uskondollisaihiellizis tevoksis on tavan mugah vägeviä valgokontrastua da pitkikse vönytettylöi huahmoloi.


Elaskat.
Elaskat ("Stichaeidae") ollah ahvenkaloin lahkoh kuului kalaheimo.


Elasku.
Elasku () on ahvenkaloih kuului kalaluadu.


Elias Lönnrot.
Elias Lönnrot (9. sulakuudu 1802 - 19. kevätkuudu 1884) – suomelaine kielentutkii, folkloristu da karjalas-suomelazen eeposan keräilii. Rodivui sovanombelijan perehes, Sammatti-prihodas, Paikkarin Torppa kois. Opastui Åbon Kuningahan akadeemies yhteisgumanitarizel tiedekunnal, sit rubei opastumah Helsingforsan yliopistos dohtorakse. Eli da ruadoi Kajaanis, kudamas eli 21 vuottu. Sie Elias rubei keriämäh karjalas-suomelazien folklourua. Lönnrot ajoi Suomen da Ven’an Karjalah 11 kerdua (1828-1842). Vuvvennu 1835 häi kogonah keräi Kalevalan runot yhteh kniigah. Kalevalan enzimäine painos oli vuvvennu 1835, toine – 1849.


Elisabeth I.
Elisabet I (7. syvyskuudu 1533 - 24. kevätkuudu 1603), hyväsydämelline kuningatar Bess, Kuningatar-neičoi oli Anglien da Irlandien kuningatar 17. kylmykuudu 1558 algajen kuoledassah. Elisabet oli viijes da viimine Tudoran suvun monarhu. Elisabet I on yksi parahis Anglien monarhois, kuduan valdukavvel Anglii nouzi jevrouppalazikse suurvallakse sego poliitiekan, talovuon da kul’tuuran alal. Tädä aigua kučutah toiči Anglien kuldazekse aijakse.
Elisabet oli kuningas Henrik VIII:n da kuningatar Anna Boleinan tytär. Elisabet kuoli 24. kevätkuudu 1605 da jatkajakse rodih Šotlandien Juakko VI nimel Juakko I. Elisabet ei suannuh lapsii sego ei mennyh miehele, sendäh händy kučuttih neičoikuningattarekse.
Elisabet kiändi mua tagazin protestanizmah. Vuonnu 1559 häi andoi tärgiet zakonat valdivon ylivallas kirikön yli da kirikön yhtevyös. Ptotestanizmas rodih valdivon virralline uskondu.
Sežo Anglies rodih suuri merivaldukundu. Anglo-Espuanii voinan (1585-1604) suurimas toras Anglii voitti Espuanien «Voimattoman armadan».
Elisabet suvaičči teatrua da iče otti ozua ozutelmis.Täl aigua oli druamutaijon paras aigu. Vuonnu 1582 Elizabetan mugah oli perustettu artistujoukko, kuduah kuului William Shakespeare.
E


Elisenvuaru.
Elisenvuaru () on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku. Se on Elisenvuaran kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoittuu 15 kilometrin piäs Kurgijovespäi Soskuanjoven rannal.
Histourii.
Enzimäzen kerran se muanitah vuvvennu 1590 ruoččilazis piscovois kirjois. Pos’olku sijoittui Kurgijoven pogostan alovehel. Eri aigua se kuului Ruočin kuningaskundah, Ven’an impeerieh, Suomeh. Vuvves 1940 algajen se liittyi Nevvostoliittoh.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (vuvven 1941 kezäkuu – elikuu) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Raududorogustansii.
Elisenvuaran pos’olkas on samannimine raududorogustansii. Se avattiin vuvvennu 1893.


Eloksen langu.
Eloksen langu on karjalazien da karjalankielizien runoilijoin Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runokogomus ven’akse. Ven’an kielele runot kiändi runoilii, Ven’an kirjuttajien liittoh kuului Georgii Černobrovkin. Kirju on piästetty ilmah vuvvennu 2014 yhteiskunnallizen Anukses ruadajan Anuksen karjalažet -yhtistyksen vuoh.
Kirjan luajindu.
Eloksen langu -kirju on yhtehizen ruavon tulos. Sih pandih vägie moni hengie. ”Anuksen karjalažet” kirjutettih projektu, kudaman kannatti Karjalan tazavallan Kanzallizen poliitiekan ministerstvu. Galina Fedulova, Anuksen Kanzallizen kirjaston ruadai, rubei sana sanah kiändämäh karjalan kielespäi ven’akse runoilijoin runoloi. Georgii Černobrovkin, runoilii, sen samazen kirjaston piälikkö, luadi literatuurukiännökset.
On olemas karjalankieline literatuuru. Karjalazil on hyviä, kunnon runoilijua da kirjuttajua. Ga äijätgo tietäh heis? Iče karjazet da karjalan kieldy maltajat. Ei joga toine karjalazes ottavu omien runoloin da kerdomuksien kiännändäh. Yhtelläh suattua karjalankieline literatuuru lugiettavakse toizile, ket kieldy ei malteta, pidäy. Sidä duumaittih anukselazet, konzu ruvettih luadimah tädä kirjua.
Kiännösruado.
Georgii Černobrovkinua tutah nerokkahannu da mielevänny ven’ankielizenny runoilijannu. Kiändäjän leivis mies oli enzi kerdua da Eloksen langu -kirju rodih hänen enzimäine kiännöskogomus. Kiännökset roittih hyvät, čopakot da tarkat, kiännettäviä tekstua noudajat, mielevät da mieleh painujat.
Kiändäi monis runolois noudau karjalankielizien runoloin razmierua – horeidu. Karjalan kieles paino on ainos sanan enzimäzel tavul, ližäpaino – kolmandel, viijendel da muga ielleh tavuloil. Yhtelläh kiändäi kiändäjes tahtou rikastuttua kirjutandutaba, ottau käyttöh jamban da kolmetavuhizet razmierat. Luadiu sen mielevästi da čopakosti, ni yhty ei riko kiännettäviä tekstua. Kenlienne, kui sanou Georgii Ivanovič, lujoitti: kiändiä yhtes kielespäi toizele kielele runo, on ku uvvessah kirjuttua se. Sinus rodieu tämän runon toine kirjuttai. Anukselazethäi uuttu kirjua luadijes piettih mieles se, ku kiännettävät da kiännetyt runot oldas lähäzet niilöin mielis da kuulostandas.
Kirjan syväindö.
”Eloksen langah” on otettu Vladimir Brendojevan runoloi karjalazis, luonnos, suvaičukses. Zinaida Dubininangi runot ollah samas teemas: karjalazis hierulois da luonnos, karjalan kieles. Georgii Ivanovič sanou Zinaida Dubininua ennustajakse runoilijakse, kudai varaittau meidy, sanou pidäy kallata piädy kieleh, eiga se häviey kogonah. Hyvin nägyy, kui runoilijal vaččua tuskuau karjalan kielen periä.
Georgii Černobrovkinal ollah karjalazet juuret. Häi on roinnuhes Kuujärvel, kazvanuh Anukses. Karjalan kieli ainos oli kuuluvis. Jatkua karjalankielizien runoloin kiännändiä ven’an kielele mies vois jatkua. Konzu luajittih Eloksen langu -kirjua, häi ei olluh nimittumis sobimuksis kiini. Kiändi vai sen, min tahtoi. Erähii runoloi, ku ei kiännändy lykystännyh, jätti bokkah. Niilöih, sanou, vois uvvessah ottavuo dai ruveta kiändämäh uuttu.


Eloksenkäzitys.
Eloksenkäzitys libo eloksennägemys on miäritelty mm. kogonaskäzityksekse ristikanzan eloksen merkičykses. Eloksenkäzityksel erähičči tarkoitetah samua gu muailmannägemykselgi.
Eloksennägemystiijon opastunduainehistuo toimittanuon Erkki Hartikaizen mieles "eloksenkäzitys" on parembi sana migu eloksennägemys. Ku elos on tovellizuon oza, eloksenkäzitys on oza tovellizuskäzitysty. Ristikanzan käzityksien kogonazuos roihes tovellizuskäzitys. Inhimillizet käzitykset tovellizuos ollah puaksuh hairavollizet. Yksilöl on käzitys omis arvolois da tavoittehis. Tämä käzitys on oza yksilön tovellizuskäzitysty, hos arvot da tavoittehet ei olla tozii libo ebätozii.


Elokuu.
Elokuu on vuvven kaheksas kuu. Sidä enne on heinykuu da sen jälles tulou syvyskuu.


Elvis Presley.
Elvis Aaron Presley (8. pakkaskuudu 1935 Tupelo, Mississippi – 16. elokuudu 1977 Memphis, Tennessee), lyhyöh Elvis, oli yksi muailman tunnettulois laulajis. Elvis Presleyn levylöi on myydy muailmas arvion mugah läs 2,5 miljardua. Tämä azuu hänes artistan, kudamua on myödy eniten. Preslii kučutah puaksuh ”Rock and rollan kuningahakse” libo "korolikse". Presleyl on vie kaikis enämbi kuldulevylöi (90), platinalevylöi (52) da timanttilevylöi (25). Hänel myönnettih kolme Grammy-palkinduo vuozinnu 1967, 1971 da 1975 da American Music Awards palkindo vuonnu 2000. Preslii pietäh yhtenny 1900-luvun populuarukul'tuuran tundiettulolois da vaikutusvaldazembilois ristikanzois.
Händy vallittih Hollywood Walk of Fameh vuonnu 1960, Rock and Roll Hall of Fameh vuonnu 1986, Country Music Hall of Fameh vuonnu 1998, Gospel Music Hall of Fameh vuonnu 2001, UK Music Hall of Fameh vuonnu 2004, Rockabilly Hall of Fameh vuonnu 2007, Hit Parade Hall of Fameh vuonnu 2007, Las Vegas Walk of Starsah vuonnu 2008, America's Pop Music Hall of Fameh vuonnu 2013 da The Official Rhythm & Blues Music Hall of Fame Muzeih vuonnu 2015.
Vuonnu 2013 internet-palvelun SoundExchangen mugah Elvis Presley on internetan ladatuin muuzikkuartistu.
Aihies muijal.
Elvis Presley


Enzimäinargi.
Enzimäinargi libo ezmäinargi (,) on "enzimäine argi", nedälin enzimäine päivy da argipäivy.


Eritrei.
Eritrei on valdivo Päivännouzupuolizes Afriekas, Ruskien meren rannikol. Sen rajal ollah: Sudan – päivänlaskupuoles, Efiopii – suves, Džibuti – päivännouzupuoles. Eritrei eroi Efiopiespäi vuonnu 1993. Muan piälinnu on Asmera-linnu. Pinduala - 121 100 km². Eritreis eläy (vuvven 2012 tiedoloin mugah) 6 086 495 hengie.
E


Ernest Hemingway.
Ernest Miller Hemingway (21. heinykuudu 1899 Oak Park, Illinois – 2. heinykuudu 1961 Ketchum, Idaho) oli 1900-luvun tärgevimii yhtysvaldalazii kirjailijoi.
Hemingway piästi ilmah moni romuanoi da novellukogomuksii da sai Nobelan kirjalližuspalkindon vuvvennu 1954.
Hemingway tapoi oman ičen 2. heinykuudu 1961 ambujen iččiedäh oružal kärzittyy hätken vaigies alkogolizmas da depressies. Hemingwayn Floridan Key Westas sijaiččii kodi on tänäpäi kirjailijan kodimuzei.


Erzän kieli.
Erzän kieli (erzän kieleh "Эрзянь кель") on uralilazen kieliperehen suomi-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului volgalaine (mordvalaine) kieli.


Estounii.
Estounien tazavaldu (oma nimi) libo Viro on tazavaldu Baltiekkumeren päivännouzurannal Pohjas-Jevroupas Suomenlahten suvipuolel. Muas eläy 1 320 174 ristikanzua, kudamis läs kolmasoza (434 426) eläy piälinnas Tallinnas. Estounien toizii suurii linnoi ollah yliopistolinnu Tartu (98 449 eläjiä), Narva (59 049 eläjiä) da Kohtla-Järve (37 198 eläjiä) da Viron kezän piälinnu Pärnu (40 005 eläjiä).
Viron virralline kieli on Eestin kieli.


Etnine joukko.
Etnillizel joukol tarkoitetah rahvasjoukkuo, kudai perustuu sen jäzenien yhtehizeh kul'tuuruperindöh, uskondoh, kieleh, alguperämuah libo ulgonägöh. Etnilližyön käziteh viittuau niilöih kul'tuurillizih piirdehih, kudamii käytetäh tämän kategoruičendan pohjannu.
Etnillizet joukot erotah tozis socializis joukkolois muga kui alakul'tuurois, intressujoukkolois da socializis joukkolois muga, ku net roitah da muututah histouriellizesti etnogeniezan vuoh, tuloksennu endogamien jaksolois. Etnillisty identitiettua lujoitetah ajatuksel yhtehizis piirdehis, kudamat ollah tavanmugazet paginas olijan etnillizen joukon jäzenile.
Etnillizen joukon käziteh on tavanmugaine muga sanotus etnopolitiekas, kudamas erijyttymät organizaciet (ezimerkikse puolovehet, uskondojoukot libo rahvahanliikkehet) opitah rodivuttua etnillisty identitiettua ku eistiä heijän poliitillizii libo kul'tuurillizii tavoittehii, libo vastustamah kudamantah toizen organizacien yhtenjyttymii pyrgimyksii.
"Etnillizen joukon" da "rahvahan" käzittehet voijah erähis kontekstois olla piälekkäizet, ezimerkikse paistes suomi-ugrilazih rahvahih näh.


Etnogruafii Kirjalližusluvettelo.
Karjalazet = Karjalaset / Karjalan tazavallan kanzallizen poliit. da uskonnollizien azieloin min. - Petroskoi: Periodika, 2009.
Klementjev, J. I. Karjalaiset: istoriallis-kansatietehellini tutkimus / J. I. Klementjev; [kiäntäjät: P. Zaikov и Karjalaiset др.]. - Petroskoi: Periodika, 2008.
Klementjev, J. I. Karjalazet: histouriellis-etnografilline kuva / J. I. Klementjev; [karjalakse kiändäjät: L. Markianova и др.]. - Petroskoi: Periodika, 2008.
Lyydi, 2008 / [toim.: Marjukka Patrakka et al.]. - Helsinki: Helsingin yliopisto, 2009.


F'odor Terentjev.
F'odor Mihailovič Terentjev (4. ligakuudu 1925 — 20. pakkaskuudu 1963) — nevvostolaine hiihtäi, talvien Olimpiadukižoin čempion (1956), arvostettu Nevvostoliiton sportan muasteri (1956).
Eloiskerdu.
Rodivui muanruadajan pereheh. On karjalastu kanzalližuttu.
Tuatto — Mihail Mihailovič Terojev (Nevvostoliiton aijan aloh vaihtoi sugunimen Terentjevakse), muamo — Jevdokija Fedorovna (oma sugunimi — Potapova). Oli seiččemendenny lapsennu lapsekkahas perehes (kaikkiedah perehes oli yheksä lastu). Školas algai harrastamah sportua. Sluužijes armies sai enzimäzet voitot.
Vuvvennu 1946 V rahvahan hiihtopruazniekas Petroskois voitti 20, 30 da 50-kilometrin kilvois. Silloigi tuli Murmanskoin alovehen čempionakse Pohjazen Pruazniekku -kilvas. Vuozinnu 1947 da 1948 tuli ehtottomakse čempionakse Vi da VII Karjalas-Suomelazen Nevvostotazavallan rahvahan hiihtopruazniekois. Vuvvennu 1949 VIII hiihtopruazniekas tuli čempionakse 10 da 18-kilometrin kilvois.
Vuvvennu 1949 F'odor Terentjevua työttih Moskovah ЦСКА-joukkoh. Talvel vuvvennu 1950 sai hobjazen medalin Nevvostoliiton muasterikilvanvoitos 4x10 km kilvas. Vuvvennu 1951 sai kolmandet sijat 18 da 30-kilometrin kilvois da enzimäzen sijan hiihtäjes joukos "Moskva-1" muasterikilvanvoitos 4x10 km kilvas. Vuvvennu 1954 enzimästy kerdua histouries voitti kaikes kolmes Nevvostoliiton persounallizes kilvas. Sinä vuon sai hobjazen medalin muailman čempionuatas 4x10 km kilvas.
Nevvostoliiton joukonke sai kuldazen medalin Talven Olimpiadukižois vuvvennu 1956 4x10 km hiihtokilvas da bronzumedalin 50-kilometrin kilvas. Vuvvennu 1958 Nevvostoliiton joukkovehes sai hobjazen medalin muailman čempionuatas 4x10 km kilvas. Vuvvennu 1959 sai hobjazen medalin persounallizes 50-kilometrin kilvas. Vuvvennu 1960 sai oigevuon ottua ozua Olimpiadukižoih 1960, vaiku händy ei otettu ijän periä (häi oli 34-vuodehine). Kevätkuus, vuvvennu 1960 muailman čempionuatas F'odor sai kuldazen medalin 4x10 km kilvas da hobjazen — 30-kilometrin kilvas.
Vuvvennu 1962 tuli čempionakse 50-kilometrin kilvas. Vuvvennu 1962 piäzi Leningruadan fiskul'tuuran P. F. Lesgaftan nimizeh yliopistoh.
Vuvvennu 1963 armeiskoin kilvois voitti 30-km kilvan.
F'odor Terentjev tragiediellizesti kuoli 20.pakkaskuudu vuvvennu 1963 Leningruadas. On pandu muah Puatane-roindukyläh Karjalah.
Sportukarjieru.
F'odor Terentjev on vuvven 1956 Olimpiadukižoin čempion 4x10 km kilvas, 13-kerdaine Nevvostoliiton čempion: 10 km (1953), 18 km (1954, 1955), 30 km (1954), 50 km (1954, 1962), 4x10 km kilbu (1951, 1952, 1953, 1954, 1955, 1956, 1960).


Fallingwater.
Fallingwater on yhtysvaldalazen arhitektoran Frank Lloyd Wrightan projektan mugah nostettu rakendus Pennsilvanies. Rakenduksen pohjukuavat valmistettih vuvvennu 1935 da se nostettih vuozinnu 1936-1939. Fallingwater kuuluu Wrightan tundietuimih ruadoloih. Rakendustu kučutah muailman kuulužimakse modernistizele eländtaloikse. Vuvvennu 1966 se sai National Historic Landmark-tunnuksen.
Rakendus sijaiččou Pelsinvanien ozavaldivon lounuas, čomas kohtas nimel Kondien oja, kudai sijaiččou Mill Runan da Ogajopailan kylin välis. Fallingwater-rakendus sai omam nimen sendäh gu se sijaiččou kosken piäl. Vuvvennu 1991 Ameriekan arhitektoroin instituutan ozanottajat kučuttih sidä kanzallizen arhitektuuran parahannu tevoksennu.
Perusrakenduksen da gost’ukoin rakendamine maksoi 155 000 yhtysvalloin dollarua. Arhitektoran palku oli 8 000 yhtysvalloin dollarua.
Vuozinnu 1937-1963 Kaufmanan pereh käytti Fallingwater-kodii mökinny. Hyö vietettih sie lebopäiviä da pruazniekkoi. Vuvvennu 1963 Edgar Kaufman-nuorembi andoi koin lahjakse Western Pennsylvania Conservancy-organizaciele. Vuvvennu 1964 kois rodih muzei da se avattih rahvahale. Vuvven 2008 tiijon mugah Fallingwater-kodih kävi enämbi 6 miljonua hengie. Joga vuottu sih kävyy enämbi 150 000 hengie.
Wrightan kodi kučutah nygyaigazen Ameriekan tundietuikse koikse. Yhtysvalloin prezidentan Franklin Ruzvel’tan kävyndy ližäi koile kuulužuttu. Sežo Fallingwaterah käydih Albert Einštein, Ingrid Bergman, Marlen Ditrih da muut.


Feofanan sanakirju.
Feofanan sanakirju on enzimäine karjalan kielen sanakirju. Se on XVII vuozisuan aigaine pikkaraine karjal-ven’a sanakirju. Sen luadijannu oli Afonan arhimadrittu Feofan. Tämän tovestettih tutkijat Irma Mullonen da Oleg Pančenko.
Sanakirjan löydö.
Sanakirju löyttih Solovetskoin manasterin kirjaston kirikkökirjas. Se kirju on ruokos Kazanis, ku XIX vuozisuan keskipuolel manasterin kirjasto oli vietty sinne. Sanakirjan kirjutekset on luajittu kirikkökirjan reunoile da rivilöin välih. Net löydi 1880-luvul professoru Ivan Porfirjev. Jällespäi niidy opittih arvata da sellittiä suomelaine tutkii J. Mikkola (vuvvennu 1901) da ven'alaine N. Meščerskii (vuvvennu 1960). Ga hyö ei maltettu kaikkie lugie da ei ni tiijustettu, kenen luajittu da konzu se luajittu on.
Kirjuteksien tutkindah uvvessah ottavuttih tutkijat: Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan tutkii, filolougien douhtoru Irma Mullonen da Piiteris Puškinan talois ruadai Oleg Pančenko. Oleg Pančenkol on hyvä käil kirjutettuloin kirjoin spetsialistu. Hänele puututtih nämä kirjutekset da häi kiändyi Irma Mullozen puoleh, kyzyi sellittämäh kieldy. Pančenko löydi kirjas arhimandrit Feofanan nimen da vihjai, ku hänen kirjutustaba on sama kui karjal-ven’a sanakirjan kirjuttajalgi. Tutkimusen tuloksis suau luagie Irma Mullozen da Oleg Pančenkon kirjas “Enzimäine karjal-ven’a sanakirju da sen luadii Afonan arhimadriittu Feofan”. Kirju piästettih ilmah vuvvennu 2014.
Feofan.
Kanzua myöte Feofan oli moloross, čerkesskoin kazakoin roduu. Hengellizen opastuksen sai liennego Ukrainas, liennego Moldavies. Moldaviesgi vihjatah algoi oman kirikköruavon. Sit hänes tuli Afonan arhimandriittu. Moskovah häi tuli heinykuul 1663 da rubei elämäh Nikol’skois manasteris. Kirikködielolois silloi oli paha aigu. Feofan viäritettih sit, ku Ven’al häi tiijustelou vierahien mualoin hyväkse, Ven’an muan pahakse. Mies työttih ezmäi Kirillovan manasterih, kuspäi häi kahten vuvven mendyy pagei. Dorogas händy tavattih da työttih Solovetskoloile suariloile. Ga mies ei olluh tottelijannu. Suariloilgi, kus häi eli 1666-1668 vuozinnu, ainos duumaičči pagenendua. Häi ellendi vikse: konzu piäzöy meres poikki rannale, hänel tulou paista sigäläzien rahvahienke, kudamat ollah karjalazet. Sendäh manasteris Feofan opastui karjalan kieleh da luadi vie kirjutekset kirjah. Pajeta puutui, ga veneh pagenijoinke yhtes uppoi mereh.
Hyvä kieliniekku.
Sanakirjas on 80 sanua. Se on pieni paginsanakirju rouno, ku sit on sanoi da erillizii frazoi da net on juattu teemoin mugah. On sobua, elättilöi, astieloi, elättilöi, linduloi, karjalan kielen opastukseh, tyrmäh dai pagenendah kuulujua sanua.
Feofan oli hyvä kieliniekku, opastui latinan da grečeskoin kieleh, hyvin maltoi turetskoin, moldavien da pol’šan kielii. Sendäh opastuo vie yhteh kieleh da ruveta kirjuttamah sil hänel ei olluh vaigei.
”Häi tarkah eroitti kai karjalan kielen iänet, hänel jogahizeh oli oma kirjutus, oma kirjain (häi kirjutti kirillitsan pohjal). Häi oigieh kirjutti kai, yhtes kohtas vaiku hairahtui. Pete vedi, segoi verbin muodolois, “opaštat” häi kiändi kui “uču”. Meile puutui sellittiä kai sanat, sendäh ku saimmo käzikirjutuksen parembah kundoh. Avvutettih tämän päivän tehnolougiet”, sanoi Irma Mullonen.
Kirjan luadijat arvattih, ku Feofanan kirjutekset on luajittu vienankarjalan siirdymä- da suvimurdehien pohjal, niidy paistah Užmanas, Puan’arves, Tunguol. Endizis tutkimuksishäi vihjattih, ku sanakirjas on sanua eri murdehis.


Fidži.
Fidžin tazavaldu () sijoittuu Fidžin suaristos Tyynenmeren suviozas, päivännouzuh Vanuatuspäi, päivänlaskuh Tongaspäi, suveh Tuvaluspäi.
Valdivon piälinnu on Suva. Sen pinduala on 18 274 km². Rahvahan lugumiäry on 849 000 hengie.
F


Filippinat.
Filippinoin tazavaldu (tagalsk. Republika ng Pilipinas, angl. Republic of the Philippines, isp. Republica de Filipinas), Filippinat (tagalsk. Pilipinas, angl. The Philippines, isp. Filipinas)- tazavaldu Liideh-Azies. Filippinat sijaiččou monis suaris, kuduat ollah Tyynen valdumeres Indonezien da Taivanan välis.
Muan pinduala on 299 764 km². Rahvahan lugumiäry on 101 562 306 hengie (v.2015). Piälinnu on Manila.


Filosoufii.
Filosoufii (grets. φιλοσοφία) on n. 600-400 eaa. välizenny aijannu antiikan Gretsies roinnuh duumaičenduperindö da tiijonala, kudai pyrgihes tutkimah ezim. tovellizuon luonnehtu, tiijon ylehizii ehtoloi, čomuhuon da arvoloin olemasoluo, hyvän yhteskunnan ehtoloi, ristikanzannu olemizen luonnehtu sego nämmih yhtyjii ylehizii tiemoi. Sana 'filosoufii' pohjavuu gretsien kielen sanoih "filia" da "sofia", kudamis enzimäine merkiččöy suvaičemistu libo ystävytty da jälgimäine viizahuttu – muga filosoufii tarkoittau "viizahuon suvaičemistu".


Fioliettu.
Fioliettu on väri, kudaman ristikanzu aistiu, konzu silmäh tulou valguo, kudaman uallonpiduhus on 380-450 nanometrua. Fioliettu valgo on kaikis lyhytualdozindu nägyjiä valguo, da nägyjän vallon spektras fioliettu on agjimaine "syvänsinine" väri. Vie lyhytualdozembi sädeily on nägymätöidy ultrafioliettusädeilyy.
Televiizoran da tiedokonehen ekruanale väri, kudai nägyy fiolietannu, luajitah RGB-sistiemal käyttäjen ruskiedu da sinisty valguo, kudamas sinine on kaksi kerdua muga kirkas kui ruskei.
Sana fioliettu tulou francien sanas "violette", kudai merkiččöy fialkua, ku enimien fialkoin kukat ollah fiolietat. Väris käytetäh sežo nimie siniruspakko libo siniruskei.


Fosforu.
Fosforu () Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on viijendentostu joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 15. Tädä alguainehtu merkitäh P. Sidä on äijy muankuores. Merivies fosforua on 0,07 mg/l. Se ei lövvy välläs muvvos. Sen avul roihes läs 190 minerualua, ezim. apatittu, fosforittu dmi.
Histourii.
Fosforan löydi gamburgalaine alhiimiekku Hennig Brand vuonnu 1669. Muga kui muutgi alhiimiekat Brand tahtoi löydiä filosoufien kiven, ga sai pilkettäjän ainehen (vahannägöine aineh, kudai paloi ylen kirkasti da pilketti pimies). Brand kuččui tämän ainehen "”hosphorus mirabilis”" (lat. čuvvonluadii tulen kandai). Brandan löydö oli uvven alguainehen enzimäine löydö antiekan aijan algajen.


Frantsien kieli.
Frantsien kieli (fr. français) kuuluu romuanizih kielih. Muamankielenny frantsien kielekse pagizou läs 75,9 miljonua hengie da toizennu kielenny 87 miljonua hengie. Frantsien kielen pagizijoi kučutah frankofonizikse.
Frantsien kieli on yksi Jevroupan liiton da Yhtistynnyzien Kanzukundien virrallizis kielis da rahvahienvälizen poštan ainavo kieli, sego toizien järjestölöin kieli. Net järjestöt ollah: Jevrouopan nevvosto, Jevroupan yleisradivoliitto, Rahvahienväline olimpiuadankomitiettu, Muailman kauppujärjestö, Nato dmi.
Fransien kielen kirjaimikkoh kuulutah 26 latinalastu kirjaindu, kaksi ligaturua, da viizi diakrittistu merkii.
Murdehet.
Frantsien paginkieles on suurii alovehellizii eroloi. Standartufrantsien kieli perustuu Pohjois-Frantsies paistuh kieleh. Pohjois-Frantsien da Suvi-Frantsien välil eroloih kuuluu sego Pohjois-Frantsien uvuluarine r sego espuanien, kataluanan da oksituanan vaikutus Suvi-Frantsieh.
Virralline stuatusu Frantsies.
Frantsien konstitutsien mugah kieli sai virrallizen stuatusan vuvvennu 1992. Kai virrallizet dokumentat da sobimukset pidäy kirjoittua frantsien kielel. Gu rekluamas on vieraskielizet sanat, net pidäy kiändiä.
Virralline stuatusu Kanuadas.
Frantsien kieli on Kvibek-muakunnan virralline kieli. Sežo se on yksi toizes Kanuadan da New Brunswick-muakunnan virrallizes kieles.


Frantsii.
Frantsii () on Päivänlasku-Jevroupan valdivo. Sen virralline nimi on Frantsien tazavaldu. Piälinnu on Pariižu.
Rahvahan lugumiäry on 64,7 milj. hengie (pakkaskuu, 2010), läs 90% ollah Frantsien kanzalazet. Vierolazet ollah katoliekat (80% vierolazien luvuspäi libo 43% kogo rahvahan lugumiäryspäi), 45% rahvastu sanotah, gu ei uskota jumalah.
Muan pinduala on 674  685 km².
F


Franz Kafka.
Franz Anton Kafka (3. heinykuudu 1883 – 3. kezäkuudu 1924) oli XX vuozisuan tärgevimii germuanienkielizii kirjuttajii. Häi rodivui jevrieläzeh pereheh Prahas, Bohemies, kudai silloi vie oli oza Austro-Vengriedy. Suuri vuitti Kafkan tärgevimäs tuotandos piästettih ilmah vaste hänen kuoltuu.


Franz Schubert.
a>an luajittu Franz Schubertan portrettu vuonnu 1875. Tevos perustuu Riederan aijembah akvarelliruadoh vuvvel 1825.
Franz Peter Schubert (31. pakkaskuudu 1797 Himmelpfortgrund, Avstrii-Vengrii – 19. kylmykuudu 1828 Wien) oli avstrielaine varhazen romantizen muuzikan säveldäi. Schubertua pietäh yhtenny muuzikkuhistourien kuulužïmannu säveldäjänny. Schubert säveldi kaikkii oman aijan tevoslajiloi paiči koncertoi. Schubertan piäsäveldystuotanduo evustetah liedat, sinfoniet, jousikvartetat, pianosonuatat ja muu kamari- da pianomuuziikku.


Frida Kahlo.
Frida Kahlo () (6. heinykuudu 1907 Coyoacán, Meksiko – 13. heinykuudu 1954 Coyoacán, Meksiko) oli meksikolaini taidehmualuaju.
Kahlo on mualannuh monie kuuluizie tevoksie kudamis on synkkie tiemuja kuni surmua, gor'uo da elon pimiedy puoltu.


Frédéric Chopin.
Frédéric François Chopin (enne nimel Fryderyk Franciszek Chopin; 1. kevätkuudu 1810 Żelazowa Wola Pol'ša – 17. ligakuudu 1849 Pariižu Francii) oli pol'šalaine säveldäi da pianovirtuoužu. Chopin omaksui francienkielizen nimen muuttajes Pariižah 20-vuodehizennu.
Elos.
Chopin rodiihes Żelazowa Wolan kyläs n. 50 kilometua Varsovas päivänlaskuh. Hänen tuattah oli Pol'šah vuonnu 1787 muuttanuh francielaine da muamo pol'šálaine. Chopinua allettih verrata Mozartah hänen muuzikallizen nerokkuon täh. 7-vuodizennu häi oli säveldänyh kaksi poloniezua. Vuozinnu 1816-1822 häi sai pianon opastustu viulistu Vojtěch Živnýspäi (1756-1842), kuni opastujan nerot ylitettih opastajan nerot. Tämän jälles händy opasti Varsovan yliopiston professor Wilhelm Würfel. Sygyzyl 1826 häi algoi opastuo mm. säveldysty da muuzikanteoriedu säveldäi Józef Elsneran (1769–1854) opastettunnu.
Vuvvennu 1829 Chopin meni Wienah da Dresdenah, kudualois sai hyvät arvostelut hänen ozuttelulois. Vuvvennu 1830 häi lähti myös Wienah da siepäi Münchenan kauti Pariižah, kus eli suuriman vuitin elostu.
Enziozuttelu Pariižas vuvvennu 1830 oli suuri menestys. Chopinas tuli terväh suozittu pianonopastai. Vuvvennu 1836 Chopin meni peitočči kihloih 17-vuodehizen pol'šalazen Maria Wodzińskan kel, no kihluandu peruttih terväh. Samannu vuvvennu säveldäi vastavui kirjailii Amandine-Aurore-Lucile Dupinan (1804–1876) kel, kudai parembi tunnetah peittonimel George Sand. Tavan mugah hyö vietettih talvet Pariižas da kezät Nohant-Vicas Keski-Francies, kus säveldäi sai valmehekse äijät hänen tevoksis.
Frédéric Chopin da George Sand piettih yhty ainos vuodeh 1847 sah, konzu hyö erottih. Tervehyöntilan pahetes Chopin sai ykskai vie säveldiä. Jälgimäzen tevoksen häi sai valmehekse vuvvennu 1849.
Chopin kuoli 17. ligakuudu vuvvennu 1849, da virrallizekse kuolinsyykse rodih tuberkuluožu. Runganavavukses lövvettih ližäkse merkilöi toizis kouhkoivoimattomuksis. Chopinal oli paha elävänny muahpannuokse rodiemizen foubii, da sendäh häi oli prižminyh hänen rungan avuandua, što se olis varmu ku häi toven oli kuolluh.
Chopin oli ližäkse toivonuh, ku hänen muanpaniezis ozutettas Wolfgang Amadeus Mozartan "Requiem". Muahpaniezet, kuduat huavattih pidiä Madeleinen kirikös Pariižas, hätkestyttih läs kaksi nedälii, ku kirikkö ei allukse hyväksynyh tevokseh pidäjii naispajattajii kirikön horah. Jälgimäi kirikkö suostui. Chopin pandih muah Père-Lachaisen kalmoimuale, no hänen syväin on pandu muah Varsovan Pyhän Ristan kirikön kolonkah.
Chopinan mugah on nimetty asteroidu 3784 Chopin, pol'šalaine viinu Chopin, pol'šalazii purjehlaivoi dai Frederic Chopinan kanzoinväline lendoazemu.
Muuzikku.
Chopin oli yksi harvois 1800-luvun säveldäjis, kudai ei ottanuh vaikuttehii Ludwig van Beethovenan muuzikas. Sen sijah hänen stiil'as nägyy Johann Sebastian Bachan vaikutus. Toizii hänen ezikuvii oldih Carl Maria von Weber, Johann Nepomuk Hummel, Jan Ladislav Dusík, John Field da Vincenzo Bellini. Ližäkse Chopin sai innoitustu pol'šalazes rahvahanmuuzikas.


F’odor Dostojevskii.
F’odor Mihailovič Dostojevskii (; 11. kylmykuudu 1821 Moskovu – 9. tuhukuudu 1881 Piiteri) oli ven’alaine kirjuttai. Dostojevskoidu pietäh enimyölleh yhtenny romuanutaijon suuris klassiekois.
Elaigu da kirjalline ala.
F’odor Dostojevskii oli roinnuhes Moskovas vuvvennu 1821 toizennu lapsennu seiččielapsehizeh pereheh. Dostojevskoin tuatto, vahnas ylähistösuvus da litvalazis ezivahnembis perävynnyh Mihail ruadoi douhturinnu köyhien talois. Vuvvennu 1837, konzu Dostojevskoile oli 16 vuottu, hänen muamo, Maria F'odorovna, kuoli da samannu vuvvennu Dostojevski muutti Piiterih. Siel häi opastui inženieruopistos vuozinnu 1837-1843. Ga Dostojevskii suvaičči jo silloi ylen äijäl literatuurua da liiriekkua. Häi rubei vähitelleh iče kirjuttamah kerdomuksii da toizii tekstoi. Sih aigah Dostojevskii sežo kiändi ulgomualastu kaunehliteratuurua ven'akse da algoi kirjuttamah hänen enzimmästy romuanua "Köyhät rahvahat", kudai jullattih vuvvennu 1846.


Gabon.
Gabon (Gabonan Tazavaldu) on valdivo Keski-Afriekas, endine Fransien vallattu mua. Vuvven 2012 tiedoloin mugah, Gabonan rahvahan lugumiäry on 1 563 873 hengie, muan pinduala on 267 667 km². Rahvahan lugumiärän mugah Gabon on 151. sij muailmas, pindualan suuruon mugah – 76.sijal.
Piälinnu on Librevil’, valdivolline kieli on fransien kieli. Librevil’-linnu on Keski-Afriekan päivänlaskupuoles. Linnan päivänlaskupuolizel rajal on Gvinein lahti. Susiedumualoinnu ollah Kongon Tazavaldu, Kamerun sego Ekvuatourielline Gvinei. Vierolazien enimistö uskou Hristossah.
G


Gaijana.
Gaijana () libo Gaijanan Kooperatiivine Tazavaldu on valdivo Suvi-Amerikan koillisrannal. Pohjazes on Atlantan valdumeri, päivänlaskus on Venesuela, suves – Braziilii, päivännouzus on Surinam. Kuluu Rahvaskundien yhtymäh.
Muan pinduala on 214 970 km². Rahvahan lugumiäry on 751 223 hengie (2002). Piälinnu on Džordžtaun. Virralline kieli on anglien.


Gaiti.
Gaiti libo Gaitin tazavaldu (gait. kreol. Repiblik Ayiti,) on valdivo Gaiti-suaren päivänlaskun puoles da lähisuaril. Suaren päivännouzun puoles on Dominikanan Tazavaldu. Gaiti on köyhin Amerikan valdivo.
Muan pinduala on 27 750 km². Rahvahan lugumiäry on 10 033 000 hengie (v.2009). Piälinnu on Port-o-Prens. Virrallizet kielet ollah gaitine kreoline da frantsien.
G


Galileo Galilei.
Galileo Galilei (15. tuhukuudu 1564 Pisa, Itualii – 8. pakkaskuudu 1642 Arcetri, Itualii) oli itualielaine tiähtitiedoilii, filozoufu da fiizikku. Hänen tärgevimät suavutukset liitytäh tiijollizen metoudan kehitykseh aristotelizes nygözeh muodoh. Händy on kučuttu tiijon, klassizen fiiziekan da tiähtitiijon tuatakse.


Gambii.
Gambii libo Gambien islamilaine tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Gambii on pienin valdivo Afriekas. Pohjazes, päivännouzus da suves se rajoittuu Senegalanke. 18. tuhukuudu v. 1965 Gambii sai iččenänžyön. Piälinnu on Banžul. Suurin linnu on Serekunda. Virrallizet kielet ollah anglien kieli da muut sijallizet kielet. Muan pinduala on 10 380 km². Rahvahan lugumiäry on 1 878 999 hengie.
G


Gana.
Gana libo Ganan tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Päivänlaskus se rajoittuu Kot-d’Ivuaranke, luodehes da pohjazes Burkina-Fasonke, päivänlaskus Togonke. Suves se rajoittuu Atlantan valdumeren Gvinean lahtenke. Virralline kieli on anglien kieli. Piälinnu on Akkra. Suurimat linnat ollah Akkra, Tamale, Bolgatanga. Muan pinduala on 238 537 km. Rahvahan lugumiäry on 25 199 609 hengie.
G


Garbalo.
Garbalot ollah buoloih (Vaccinium-suguh) kuulujia marjua. Eri garbalolajiloi ollah "Vaccinium oxycoccos", "Vaccinium microcarpum" da "Vaccinium macrocarpon".


Gaulisto.
Gaulisto () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Videlen kyläkundah.


Gaziettu.
Gaziettu (libo lehti) on aijanmugaine painettu painos, kudual on alalline nimi da kudai piäzöy ilmoih ei harvembi kerdua kuus. Gazietan ielolijannu pietäh ennevahnazii käil kirjutettuloi uudizien tiedoloi.
Vie Julii Tsezar' aloitti painua gaziettua "Senatan tegoloi" da sit "Rahvahan jogapäiväzii yhtehizii tegoloi". Riimalazinnu gazietannu oldih savilaudazet, kudualoil kirutettih tapahtumien hrouniekkua. Kiinas läs 911 vuvvennu algoi piästä ilmoih Tszin' bao -gaziettu ("Piälinnan vestniekku").
Sana gaziettu («газета») tuli pienes italialazen raududengan nimes gazetta (ven. газетта, ital. gazzetta). Italias XVI vuozisual kaikile, ket lugiettih listua informatsienke (uudizii tsuarin elaijas, torgu-uudizis, toizien linnoin uudizii), maksettih yksi gaziettu.
Karjalankieline lehti.
On olemas karjalankieline lehti Oma Mua. Se piäzöy ilmoih karjalan kielen kahtel murdehel - livvinkarjalakse da vienankarjalakse. Lehti piäzöy ilmoih Periodika-julguamos Petroskois. "Oman Muan" painosmiäry on 500 kappalehtu, se on joganedäline lehti.


Geogruafii Kirjalližusluvettelo.
Dmitriev, S. Mamontua eččiessa. - M.: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.
Dmitriev, S. N. Tundra: očerkat i raskuazat / perevedi S. S. Sokolov. - M.: Gosudarsvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Lebedev, N. K. Yksiin dikariloilla kessessa: Uvdeh Gvineih Mikluha-Maklain putešeštvii. - М.: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.
Lebedev, N. K. Enzimäzen kerran ymbäri muasta: Magellanan putesestvii / kiändi A. A. Beljakov. - M.: Gosudarsvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.
Terehova, L. G. Geografija: učebnikka nacaljnoin školan kolmannella klassalla varoin. Č.1. / L. G.Terehova, V. G. Erdeli. - M.: Učpedgiz, 1937.
Баранский, Н. Н. СССР-н физической география: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан 7-тта классуа варойн. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Барков, А. С. Физической география: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан 5 классуа варойн / А. С. Барков, А. А. Половинкин. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Иванов, Г. И. Муан чуастилойн и важноймбиэн капиталистическолойн государствойн география: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан: 6-л классал. - 5-е изд., испр. и доп. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Терехова, Л. Г. География: учебникка начальнойн школан колманнелла классалла. Ч.1. / Л. Г. Терехова, В. Г. Эрдели. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Терехова, Л. Г. География: учебникка начальнойн школан нелланнелла классалла. Ч. 2 / Л. Г. Терехова, В. Г Эрдели; киянди Г. И. Гурьев. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Терехова, Л. Г., Эрдели, В. Г. География: учебникка начальнойн школан нелланнела классал. Ч. 2 / Л. Г. Терехова, В. Г. Эрдели; Г. И. Гурьван перевода. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Чефранов, С. В. СССР-н физической география: районной обзора: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан 7-л классал / переведдиттих И. П. Яковлев, А. И. Евсеев. - тойне выпуска. -Петрозаводск: Карельской государственной издательства,1939.


George Orwell.
George Orwell, tovvelizel nimel Eric Arthur Blair (25. kezäkuudu 1903 Motihari, Bengali, Indii – 21. pakkaskuudu 1950 London, Britanii) oli britanilaine kirjoittai da lehtimies. Hänen kuulužimat tevokset ollah antiutopistine kul’turomuanu «1984» (angl. Nineteen-Eighty-Four) da «Žiivatoin tahnut» (angl. Animal Farm). George Orwell pani käyttöh kylmy voinu-terminän.
Eloskerdu.
Erik Arthur Blair rodivui Motiharis Indies. Loppi Pyhä Kaprianan školan. Vuozinnu 1917-1921 kävi Iton Koulledžah. Vuozinnu 1922-1927 ruadoi siirdokunnan policies Birmas da sen jälles kodvan eli Britanies da Jevroupas. Sie häi algoi kirjoittua prozua da lehtikirjutuksii. Vuvves 1935 algajen Blair kirjoitti omii tevoksii nimel George Orwell.
Vuvvennu 1936 häi meni kirjoih da lähti mučoinke Aragonan frontah rahvahienvoinan aigua Ispuanies. Blair otti ozua voinutoimis da oli ruanittu. Toizen voinan aigua häi pidi antifašististu ohjelmua BBC-kanualas.
Blair kuoli tuberkul’ozah 21. pakkaskuudu vuonnu 1950.
«1984» da «Žiivatoin tahnut».
Toizen muailmavoinan jälgeh 1984-tevokses Orwell kuvaillou distopien tuliiaijan totalituaristu tarkkailuyhteiskundua, kuduadu johtau «Suurivelli». Kirjas Orwell käytti terminät «uuzikieli» da «ajatusrikos». Tevos «Žiivatoin tahnut» kritikuiččou kehitysty Nevvostoliitos Ven’an vallankumovuksen jälles.
Tevokset.
O


Germuanien kieli.
Germuanien kieli (germ. "Deutsch" libo "die deutsche Sprache") on indojevrouppalazen kieliperehen päivänlaskugermuanizeh kielijoukkoh kuului kieli. Germuaniedu paistah Germuanies da äijis Jevroupan valdivolois. Sidä paistah muamankielenny enämbi 100 miljounua hengie.


Germuanii.
Germuanii (), virrallizesti Germuanien federacii () on mua Jevroupas. Sie eläy 81,5 miljounua hengie. Germuanien piälinnu on Berlin, kus eläy 3,5 miljounua hengie.
Lähtehet.
G


Gian Lorenzo Bernini.
Gian Lorenzo Bernini (Giovanni Lorenzo Bernini, 7. talvikuudu 1598 Napoli Italii– 28. kylmykuudu 1680 Roma) oli italielaine kuvanvestäi, arhitektoru da taidehmualuaju. Bernini on barokan kuvanvestostiil'an luadii, da händy on kučuttu stiil'an kaikkii merkittävimäkse evustajakse. Häi luadi tärgevimät hänen tevoksis Romas.


Giuseppe Verdi.
Säveldäi Giuseppe Verdi, n. vuvvennu 1850
Giuseppe Fortunino Francesco Verdi (10. ligakuudu 1813 Busseto – 27. pakkaskuudu 1901 Milano) oli italielaine romantiekan aijan ouperusäveldäi.
Verdin jälgimäine ouperu, "Falstaff", oli Arrigo Boiton Shakespearen-librettoh säveldetty. Libretto perustui ozutelmih "Windsoran iloizet naizet", "Henrik IV" da "Henrik V". "Otellon" da "Falstaffan" jälles Verdi aigoi todevuttua hänen pitkyaigazen huavehen, säveldiä Shakespearen "Kuningas Lear", no hänen igä da tervehys ei sidä andanuh.


Gonduras.
Gonduras libo Gondurasan Tazavaldu () on valdivo Keski-Amerikas. Enne valdivon nimi oli Ispuanielaine Gonduras.
Liidehes Gonduras rajoittuu Nikaraguanke, lounazes Sal’vadoranke da päivänlaskus Gvatemalanke. Pohjazes on Kariban meri, suves on Tyyni valdumeri.
Muan pinduala on 112 090 km². Rahvahan lugumiäry on 8 448 465 hengie (v.2013). Piälinnu on Tegusigal’pa. Viralline kieli on ispuanielaine.
G


Grenada.
Grenada () – on valdivo Kariban meren liidehozas. Valdivo sijaiččou Grenada suarel da Grenadinan suarien puoles, Antilian pienien suarien joukos.
Muan pinduala on 344 km². Rahvahan lugumiäry on 89  502 hengie (2005). Piälinnu on Sent-Džordžes. Virralline kieli on anglien.
G


Gretsii.
Gretsii on Suvi-Jevroupan valdivo. Virralline nimi on Gretsien tazavaldu. Rahvahan lugumiäry on enämbi 11,3 milj. hengie, pinduala on 131  957 km². Se on 73. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 95. sijal pindualan mugah.
Muan piälinnu on Afiinat. Valdivolline kieli on griekan kieli.
Se sijoittuu Balkanan niemimual da monil suariloil. Päivännouzus se rajoittuu Egeanmerenke da Frakienmerenke, päivänlaskus – Ionanmerenke, suves – Välimerenke da Kritanmerenke. Sil on muarajat Albuanienke, Makedounien tazavallanke da Bolguarienke, koillizes da päivännouzus se rajoittuu Turtsienke.
Läs 98% rahvastu on pravosluavizii. Nygyaigaine Gretsii on muinazen Gretsien kul’tuuran perii, kudai on rahvahanvallan, teatran da olimpiuadan kodimua. Ylen äijy rahvastu matkustau Gretsieh, sendäh gu sil on bohattu kul’tuuru da hyvä muantiijolline olopaikku.
G


Gruuzii.
Gruuzii on valdivo, kudai sijoittuu Suvi-Kavkazan päivänlaskuozas, Lähi-Päivännouzus da Mustanmeren päivännouzurannal.
Suves Gruuzii rajoittuu Armienienke da Turtsienke, liidehes – Azerbaidžuananke, päivännouzus da pohjazes – Ven’anke.
Muan piälinnu on Tbiliisi. Pinduala on 69  700 km², rahvahan lugumiäry on 3  729  500 hengie.
G


Guarbalo.
Guarbalo on monivuodine heiniävyos kazvoine Kanabrokazviloin rodukundua. Se pienikazvoine levii muadu myö da on aivenvihandu. Guarbalo kazvau Pohjažes muan puoliškos.
Latinan kieles kazvile on pandu nimi “oxycoccus” – “mujgei muarju”. Jevropan puoles sen nimi on “craneberry” – “kurgienmuarju”. Anglienkielen nimi oli “bearberries” – “ kondienmuarju” sendah, gu rahvahat nähtih kui kondiet syödih sidä muarjua.
Guarbalo – muadumyölevinnyh aivenvehandu tuhjöine. Korzi on vihandu, ylen hoikku – gu niitti. Sel on äijy lehtie. Kozzin pidohus voi olla läs 30 sm.
Juurijoukko on puikkonägövy. Juuriel eletäh grivat, kuduat azutah juurinke mikoriizu. Guarbalo ottau minerualuainehii, vastah andau fotosintezan ainehii.
Lehtet kazvetah korziel yksi jälles toštu, ollah pieniet (piduhus läs 10 mm, levevys läs 5 mm); piduliččažet. Lehti on pial päi muzavuvihandu, alas päi – valgei. Lehtiet kazvetah talvel gi. Kukkazet ollah rouzovoit. Emeh on yksi; hyödenua on kaheksa. Kukanlehtie on nelli – viizi. Guarbalo kukkiu kezäkuul.
Andin on ruskei jyrginäine libo piduličču muarju diametrua läs 16 mm. Yksi kazvoine voi andua kaksikolmesadua muarjua. Kuulužu on ornitohorija: linnut syvväh muatjät da sit levitetäh simenii loitokse.
Kypsis muarjös on: zuahariet, organičeskoit muigeimehet (juablokku da limonu), pektinat, vitamiinat (C,B1,B2,B5,B6,PP,K1), mineraliet ozat (kalii, raudu, medi da toizet). Sendäh, gu guarbalos on äiju vitamiinua, sidä sanotah “vitamiinankaivo”.
Talvekse muarjoi pannah puupuččioloih, kus net ollah tuorehet kevyassah.
Muarjät piätäh nuadobjah: tsinguaazettujainet, vastau kyl’miändia, anginua.
Guarbalo kuuluu rohtikazviloin joukkoh. Sendah, gu muarjois on äijy biologien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, net hyvin vaikutetah ristikanzan orgamuzmua. c
Suomes da Ven’as luaitah guarbaloviinua da likörua, pannah muarjat äijih syömizih.


Gvatemala.
Gvatemala () libo Gvatemalan Tazavaldu () on valdivo Keski-Amerikas.
Suves se rajoittuu Sal’vadoranke, liidehes Gondurasanke, koillizes Belizanke da luodehes Meksikanke. Päivännouzus on Kariban meri, lounazes on Tyynimeri. Gvatemala on suurin valdivo Keski-Amerikan tazavaldois.
Muan pinduala on 108 889 km². Rahvahan lugumiäry on 14 373 472 hengie (2013). Piälinnu on Gvatemala. Virralline kieli on ispuanielaine.
G


Gvinea.
Gvinean tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Pohjazes se rajoittuu Senegalanke, pohjazes da koillizes Malinke, päivännouzus Kot-d’Ivuaranke, suves Liberienke, lounuas Sierra-Leonenke, luodehes Gvinea-Bisaunke. Päivänlaskus se rajoittuu Atlantan valdumerenke. Virralline kieli on frantsien kieli. Piälinnu on Konakri. Suurimat linnat ollah Konakri, Nzerekore, Kindia. Muan pinduala on 245 857 km². Rahvahan lugumiäry on 11 176 026 hengie.
G


Gvinea-Bisau.
Gvinea-Bisau, virrallizesti Gvinea-Bisaun tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Se on endine Portugualien kolounii, iččenäine valdivo vuvven 1947 algajen. Gvinea-Bisauh kuulutah sežo Bolama-suari da Bižagoš-suaristo. Pohjazes se rajoittuu Senegalanke, liidehes Gvineanke. Virralline kieli on portugalien kieli. Piälinnu on Bisau. Muan pinduala on 36 120 km². Rahvahan lugumiäry on 1 647 000 hengie.
G


Haapalampi.
Haapalampi (sežo karj. Huabulambi,) on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin pos’olku. Se on Haapalammen kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou Savainjoven rannal, 9 kilometrin piäs Sortavalaspäi.
Histourii.
Enzimäzen kerran se muanitah vuvvennu 1500.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Hans Christian Andersen.
Hans Christian Andersen (2. sulakuudu 1805 – 4. elokuudu 1875) oli danielaine kirjuttai da runoilii. Händy tundietah enne kaikkie hänen suarnois, kudamat kuulutah muailman kaikkii enämbäl kiännettyh kirjalližuoh.
Karjalakse kiännetyt suarnat.
Vuvvennu 1937 Karjalan tazavallan lapsienkirjalližuon julguamo piästi ilmah "Den grimme ælling" -suarnan tverinkarjalazen kiännöksen "Tuhmapäivälline ut’aine", kudaman luadi S. Kud’akov.
Vaikuttehet popkul’tuuras.
Disneyn luajitun "Frozen"-animaciifil’man (angl. ’jiävytetty’) starinan pohju on otettu Andersenan kirjutetus suarnas "Lumikuningatar" (dan. "Snødronningen"). Andersenan nimi ongi otettu Frozen-fil'mah, kudamas on huahmot Hans, Christoff, Anna da Sven. Nämmis nimilöis ravieh sanottuu rodieu rouno ku Hans Christian Andersenan nimi. Alguperäzes suarnas nengozii nimii ei ole.


Hantin kieli.
Hantin kieli (hantin kielen "Ханты ясаӈ") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului ugrilaine kieli.


Hapankeitinpiirai.
Hapankeitinpiirai on nižujauholois luajittu, riehtiläl pastettu piirai.
Tahtahah pidäy 5 dl maiduo, 25-50 g drožeidu, 50-150 g voidu, n. 7-8 dl nižujauhuo. Voibi panna yhten libo kaksi jäiččiä ku himoitannou. Anna tahtahan nousta. Luaji tahtahas pienet nižuzet da taputtele sit madalakse. Anna tuaste kohota. Pasta vois libo siemenvois riehtiläl. Ku tahtonet magiedu, pyörittele zuaharis.


Happamehsuadu.
Happamehsuadu libo kisloruodu Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvendentostu joukon toizen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 8. Sidä merkitäh O (). Kisloruodu on nemetallu. Prostoi aineh kisloruodu tavallizis ololois on guazu ilmai värii, maguu da hajuu. Notkien kisloruodan väri on taivahankarvaine, ga kova kisloruodu on valpahansinizii kristalloi.
On olemas muutgi kisloruodan muvvot, ezim., ozonu. Tavallizis ololois se on valpahansinine guazu eriluaduzen hajunke.


Harakkumägi.
Harakkumägi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.
Harakkumäin rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 kyläs eli 68 hengie.
Sem’onovan aittu tuodih Harakkumäispäi Kižin muzeih.


Harlu.
Harlu () on kylä Pitkänrannan piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Sijaičendu.
Kylä on sijoitunnuhes 45 kilometris Pitkäsrannaspäi da on Jänisjoven rannal.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Harlus virallizesti eli 871 hengie.


Harmai kondii.
Harmai kondii
Harmai kondii (buuru) on kondieloin yksi lajilois. On moni eri harmuadu kondiedu, kuduat ollah erinormažet da erikarvazet.
Kaikkien pienembät kondiet eletäh Europas, kaikkien suurembat – Al’askal da Kamčatkal – net painetah 500 da enämbiä kg; toiči puututah suuriškot viesankel 700-1000 kg.
Vahnembat ižkäondiet keskimierus ollah 1,6 kerdua suurembi emäkondieloi.
Kuvavus.
Harmai kondii on prostoi zvieri Kondien rodukunnas. Rungu sil on vägevy korginke sägänke; piä on suuri; korvat da silmät ollah pienet. Händy on pieni – 65 – 210 mm., vähäl nägyy karvaspäi.
Käbälät ollah kovat; kynnet ollah vägevät, iččeh ei vedävyt, 8-10 sm. pitkät. Kondiel on viizi sormie.
Karvu on turbei; väri on kaikis kohtas juuri jyttymä. Värit voibi olla eri. Karvan väri voibi olla harmaspäissa mustassah. Toko hänel on harmai (buuru) väri.
Kondienpoigažil kaglal da rinnal toiči ollah valpakot tačmat, kuduat ijänken lähtitäh iäre.
Harmai kondii on meččyelätti. Toko Ven’al se eläy il’žes mečas kondožikonke. Jevroupas se suvaiččou mägimeččii.
Pyzyy ižäkondii yksinäh, emäkondii – kondienpoigazienkel. Kondiet eletäh yhtes kohtas; heijän kohtu voibi olla 73-414 km. Ižäkondien kohtu on suurembi emäkondien kohtua seiččemen kerran.
Kohtan rajah kondiet pannah duuhun tiähtit da kyndžites puuloil. Toiči menöu aigu matkustukseh syöndu eččimäh.
Harmai kondii syöy kaikki syömisty, toko vai enämbi kazvostu: marjat, žöludit, oriehat, kazvoksien juuret da koret.
Kudualoil vuozil on vähä marjua tagavožen kondiet kävelläh kagrupellole. Net sežo syvväh böbököi (kudžoi, liipoi), čuöttölöi, čičeliuškoi, šlöpölöi, hiirii, kalua.
Vuvven aijät hyvin nävytäh kondien elaijas. Talvekse kondii azuu razvuvarat nahkanalle (enne 180 kg.) da sygyzyl viruttuakseh muate pezäh. Pezä on kuivas kohtas haudois kondožikoin libo kondoin alle. Toiči kondiet kaivatah pezä muah libo mennäh loukkoloih libo ragoloih kal’iväs.
Eri kohtis talvimagavus voibi olla 75-195 päiviä. Kondii on pezäs keskimiärin 5-6 kuudu. Enämbi kaikki eletah pezäs emäkondiet kondienpoigažinke, vähembi kaikkie – vahnat ižakondiet.
Lämmis kohtis, kus talvel on vähä lundu, kondiet ei viertä muate pezäh.
Kuni kondii on pezäs kaiken talven, se kaimuau enne 80kg razvua.


Harmaisorzu.
Teemas muijal.
H


Hassisen Kone.
Hassisen kone oli suomelaine, Jovensuuspäi olii rockbändi, kudai perustettih vuvven 1979 lopul. Joukkoveh aloitti uvven uallon punkmuuzikal, no rubei kehittymäh loppuu kohti progressiivizeh suundah.
Hassisen konen kaikkie kolmie al'bomua pietäh suomelazen rockan klassikoinnu, muga kui monii Hassisen konen pajoloigi ("Levottomat jalat", "Rappiolla", "Harsoinen teräs", "Jurot nuorisojulkkikset", "Tällä tiellä", "Rajat" i m.i.). Hassisen konen muuzikalline muutos oli raviedu; syväindön puoles punkhenkisty ilmaisuu olijan "Täältä tullaan Venäjä" -al'boman jälles rodih "Rumien sävelien" da sen jälles progressiivine rock al'bom "Harsoinen teräs".
Joukkoveh nimei omassah ičen kodilinnas olijan ombelukonehlaukan mugah. Laukan uskovaine johtai tabavui joukkovehen nimen täh, da joukkoveh vaihtoigi sen nimen vähäkse aigua muodoh 'Kassisen kone'. Bändin kerättyy mainehtu laukku muutti omassah nimekse Joensuun Konepalvelu.
Historii.
Hassisen kone perustettih talvikuus 1979, da se tähtäi rockan SM-kilbah. Joukkoveh voitti Oulus pietyn kilvan uvven uallon sarjan kevätkuus 1980. Saman vuvven keviäl bändi piästi ilmah enzisinglen "Kolumpia orkesteri". Tämä single piästettih ilmah Hilse-levyt-merkil. Toizet bändin julgavot piästi ilmah Poko Rekords. Alguperäzes joukos soitettih Ismo Alanko (gituaru da pajo), Reijo Heiskanen (soulogituaru), Jussi Kinnunen (bassogituaru) ja Harri Kinnunen (barabuanat).
Enzimäine al'bom, "Täältä tullaan Venäjä", ilmestyi vuvvennu 1980, da sit al'bomas oli myöndyluvetteloloih nossuh pajo "Rappiolla" da sežo aijembi jullattu "Hassisen kone" -pajo. Toizes al'bomas "Rumat sävelet" (1981) hittipajoloi oldih "Jurot nuorisojulkkikset" da "Tällä tiellä".
Kezinny 1981 da 1982 joukkoveh oli keral Tuuliajolla-gastrolil Saimaal da ozutteli gastrolis luajitus dokumentukinos Saimaa-ilmiö. Loppuvuvves 1981 erähät joukkovehen jäzenet vaihtuttih. Hassisen koneheh tuli nelli uuttu jäzendy: Eero "Safka" Pekkonen (kosketinsoittimet), Antti Seppo (saksofonat), Hannu Porkka (lyöndysoittimet) sego gituaristu Reijo Heiskazen sijah tulluh Jukka Orma.
1982 piästettih ilmah bändin kolmas da jälgimäine stuudiial'bom "Harsoinen teräs", kudaman tunnetuin pajo on "Levottomat jalat".
Hassisen kone loppi elokuus 1982 terstavuttuu soittamah gastroliloil vaiku enzimäzien diskoin hittipajoloi, no soitti yksikai gastrolin loppuh.
Hassisen konen lopendan jälles sen n'okkuhuahmo Ismo Alanko perusti Jukka Orman da Affe Forsmanan kel ezmäi Iskelmätaivas-projektan da myöhembi Sielun Veljet -joukkovehen. Myöhembi Alanko jatkoi soulourale. Soulogituaristu Reijo Heiskanen on myöhembi soittanuh mm. Värttinäs da bazistu Jussi Kinnunen Freud Marx Engels & Jungas da Wigwamas. Barabuanistu Harri Kinnuzen myöhembih joukkovehih on kuulunuh mm. Sleepy Sleepers. Eero Pekkonen on soittanuh Hassisen konen jälgeh mm. Popedas da luadinuh teatrumuuzikkua, da Jukka Orma on Sielun Veljis soittamizen jälles ližäkse mm. piästänyh ilmah souloal'boman da ruadanuh stuudiimuuzikannu sego soitinluadijannu. Hannu Porkka soittau lyöndysoittimii Joensuun linnanorkestras. Antti Seppo ruadau biohiimien tutkijannu New Yorkas.
Reunion-ozutukset.
Hassisen konen alguperäine joukko Ormal vahvistettunnu luadi kezäl 1983 libo 1984 erähän Iivananpäivyozutuksen. Joukkoveh ozutteli sežo vuvvennu 1993. Se ozutteli vuvvennu 2000 alguperäzen joukonke Joensuus. Joensuun ozuttelus soitettih sežo suuren joukon muuzikot paiči Ormua. Tapahtumu piästettih ilmah DVD:nny tuliennu vuonnu. Joukkovehen diskat piästettih ilmah uvvelleh digitualizesti remasteroitunnu vuvvennu 2004.


Hebo.
Hebo libo heboine () on suuri imettäi elätti, kudaman ristikanzu jo ammui kezitti žiivatakse.
Hevon jallas on vai yksi kehitynnyh sormi, kudai on kabjan suojas. Sendäh hevot ollah puarattomatkabjat. Hevon piäkal’l’ukku on piduličču. Sendäh hevon turbu on erinomaine, suurien silmienke, levielöin nenähuogamienke. Piälakal ollah ei ylen suuret kettärät korvat. Hevol on pitkät oččutukat da pitky harju. Harju kazvau yliči pitkän vägevän niškan. Hevon rungu on pyöristynnyh. Kai rungu on lyhyöl karval. Karvu voi olla eri luaduu: ruspakko, valgei, harmai, mustu. Vahnate karvu harmanou ihan gu ristikanzal. Hevon hännäs on pitkät turbiet tukat.
Hebo on älykäs elätti. Sil on ylen hyvä kuulo, hyvä nägö da vainu. Hebo on ylen varovaine, ičenkaččoi elätti. Koskemattomal luonnol hevot eletäh joukolleh. Yksi uveh da läs kymmendy heboččuu. Hebočču kerran vuvves suau sällyn. Kerras se voi suvva yhten sälgyzen, harvah kaksi.
Hebo eläy 25–30 vuottu. Sen kazvo rippuu rovus da syötändäs. Midä parembi hebo syöy, sidä suurembi kazvau. Hevon kazvo voi olla 150–185 sm. Hebo on kazvinsyöjy elätti. Hevon paras syömine on heiny da kagru. Päiväs sille pidäy 30–60 litrua vetty kezäl da 20–25 litrua talvel.
Hebo eläy tahnuos lehmän da lambahien rinnal. Niitylgi niilöi voibi paimendua rinnakkai. Sendäh, gu net ei olla tiel toine toizele, hebo syöy mehäviä heiniä, a lambahat da kozat suvaijah kuivembua. Hebo eläy sobuh koirankegi, sendäh gu yksi on kazvinsyöjy, a toine lihansyöjy. Net yhtes avvutetah ristikanzua.
Sidä elättii, kudai on tiel da äijäl tabaittau, hebo voi potkata.
Hevol on pitkät jallat. Se maltau ylen ravieh juosta. Juoksou hebo kaikkeh luaduh: juoksou nel’l’ul, juoksou ruagieh libo täytty ruagettu, toiči menöy eriaskelel.


Heimokundu.
Heimokundu () on heimokollektiivu, kudai perävyy mistahto miärätys heimonkannaspäi, tavan mugah tuattolangoi pitkin (partillinejuarine heimokundu), erähis tapahtuksis muamolangoi pitkin (matrilinejuarine heimokundu). Heimonkandu suattau olla myös mifolougine olendo, ezim. jumal libo elätti.
Heimokunnat voijah muvvostua yhtes suuremban etnizen kogohpanon, kui heimohmon. Heimohmo on joukko heimoloi libo heimokundii, kudamii yhtistäy susiedannu olendu, kieli da kul’tuuru.


Heinykuu.
Heinykuu on vuvven seiččemes kuu. Sidä enne on kezäkuu da sen jälles tulou elokuu.


Heinysorzu.
Lähtiet.
H


Heinytavi.
Heinytavi ("Anas querquedula") on sorzien heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "heinätavi".
Teemas muijal.
H


Helene Schjerfbeck.
Helene (Helena Sofia) Schjerfbeck [šärvbek] (10. heinykuudu 1862 Helsinki, Suomi – 23. pakkaskuudu 1946 Saltsjöbaden, Ruočči) oli suomelaine taidehmualuaju. Häi on yksi Suomen arvospiettylöimbis modernizman taidehmualuajis.
Uran allus Schjerfbeck mualai moni histouriellistu tevostu, muga kui "Ruanittu saldattu hangel" (1880) da "Wilhelm von Schwerinin surmu" (1886).


Helmer-Rainer Sinisalo.
Helmer-Rainer Nesterovič Sinisalo (14. kezäkuudu 1920 - 2. elokuudu 1989) - Nevvostoliiton karjalaine säveldäi da opastai. Nevvostoliiton rahvahalline ozuttelii (1978).
Eloskerdu.
Sinisalo oli roinnuhes 14. kezäkuudu vuvvennu 1920 Zlatoustan linnas (nygöi- Čel’abinskan aloveh,Ven’a). Helmer Sinisalon vahnembat Nester Ivanovič da Ida Avgustovna muutettih Suomespäi Sovetskoile Ven’ale vuvvennu 1918. Säveldäjän vahnembat kui monet toizet omamualazetgi oldih pakoitetut lähtemäh iäre Suomespäi, sendäh gu Suomi eroi Ven’as Ligakuun vallankumovuksen aigua. Enzimäzinny vuozinnu Nester Ivanovič da Ida Avgustovna ruattih Zlatoustas, kus oli roinnuhes heijän poigu Helmer. Vähasty aigua pereh eli Karjalas da sit vuvvennu 1924 muuttui Leningruadah. Vuvvennu 1928 Sinisalon pereh tuli järilleh Petroskoih, kus brihačču algoi opastumah soittamah fleital N.A. Solnyškovan kluasas. Helmer jatkoi opastundua Petroskoin muuzikkuopistos, kuduan häi loppi vuvvennu 1939. Sen jälles Sinisalo ruadoi Karjalan radivon simfounien orkestran solistannu vuozinnu 1936-1941 da 1944-1956. Vuozinnu 1952-1955 säveldäi parandi omii neroloi P.I. Čajkovskijan kunnivokse nimitetys Moskovan valdivonkonservatouries N.P.Peikon johtol da N.A. Rimskij-Korsakovan kunnivokse nimitetys Leningruadan valdivonkonservatouries V.V. Vološinovan johtol.
Vuozinnu 1942-1957 Sinisalo oli opastajannu Petroskoin muuzikkuopistos, ga vuozinnu 1950-1952 oli rahvahan pajon da tansin Kantele-ansambl’an johtajannu. Vuvvennu 1956 loppi ezittäjän virran da piätti olla vaiku säveldäjänny. Tänny vuonnugi Sinisalo tuli Nevvostoliiton säveldäjien liiton Karjalan ozaston johtajakse. Sinisalo oli johtajannu 19 vuottu kuolendah sah. Säveldäjänny da kunduruadajannu olles Sinisalo luadi suuren panoksen Karjalan muuzikkutaidoh da monen kerdua sai erilazii palkindoloi.
Sinisalo kuoli 2. elokuudu vuvvennu 1989. On pandu muah Sulažmäin kalmistol.
Musto.
Petroskois on H. Sinisalon kunnivokse nimitetty muuzikkuškolu lapsih näh № 1.
Luomisruado.
Sinisalo algoi luoda muuzikkua jo ylioppilazennu. Hänen enzimäine suuri tevos oli 1940 vuvvennu kirjutettu Fleittu- da orkestrukonsertu. Sinisalo on enzimäzen karjalazen Mečän bohatteruloi-nimizen simfounien luadii. Sežo Sinisalon tevoksih kuulutah simfounii- da kamerimuuzikkukirjutuksii, baliettoi, kudualois on kuulužin Kalevala-eeposan motiivoin mugah Sampo-baliettu. Balietan pohjannu oldih säveldäjän aigazis kamerikirjutuksis Voitto -horeogruafine runoelmu da yhtenozaine Kyliki- baliettu. Nämmien tevoksien partituurat hävittih voinan aigua. Sampo-balietan enzi-ozutelmu oli 27. kevätkuudu v. 1959 Petroskois. Tämä baliettu sai suuren suavutuksen da sidä ozutettih monen kerdua Nevvostoliitos da toizis mualoisgi.
Sinisalon muuzikas on ylen äijy eepos-, liirikkapastoral- da tansimotiivoi. Sežo muuzikkah vaikutettih Sibeliuksen da XIX-vuozisuan Ven’an muuzikku, mugaže Karjalan, Suomen, Ven’an rahvahan muuzikku.
S
S
S


Helsinki.
Helsinki () on Suomen tazavallan piälinnu. Sie eläy läs 573789 eläjiä (31.10.2008).
Helsinkin perusti Ruočin korol Kustaa Vaasa vuvvennu 1550, da se rodih piälinnakse jo Suomen suuriruhtinaskunnan aigua vuvvennu 1812. Sidä enne piälinnannu oli olluh Turku.


Helylä.
Helylä on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin pos’olku. Se on Helylän kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou Helylän tazangol, Tohmajoven rannal, 6 kilometrin piäs Sortavalaspäi pohjazeh. Tiä on raududorogustansii Helylä. Lähäl pos’olkua on lendoazemu, kudai nygöi ei rua.
Talovus.
Nevvostoliiton aigah pos’olkas ruadoi suuri pertilomu- da suksikombinuattu. Nygöi tiä ruadau mondu piendy tevolližuslaitostu, kudamis suurin on plastiekkusuksifuabrikku da zavodu, kudamas luajitah kalanaživkoi.
Kul’tuuru.
Pos’olkas ruadau keskiškola №7. Äijy turistua, kuduat suvaijah vezisportua, kävväh Tohmanjovele.


Henry Ford.
Henry Ford (30. heinykuudu 1836 Greenfield, Mičigan, Yhtysvallat – 7. sulakuudu 1947 Dearborn, Mičigan) oli yhtysvaldaine tevolližusmies da biznesmies, mašinoin valmistamizen zavodoin Ford Motor Companyn perustai. Se firmu toimi nygöigi. Henry Ford oli keksii da hänel oli 161 patentua Yhtysvallois. Hänen louzungu oli «mašinu kaikile». Fordan zavodu valmisti huogehimat mašinat avtotevolližuon aijan allus.
Henry Fordan Minun elaigu, minun suavutukset – kirju on tiijollizen ruavon ohjuamizen kluassine tevos. Ford vaikutti modernukul’tuurah da sit vaikutustu sanotah nimel fordizmu. Henry Fordan eloskerdua kuvaillou Epton Sinkleran Mašinan kuningas - tevokses.
Henry Ford rodivui irlandielazien emigruantoin perehes, kudai eli fermas Detroitan ymbäristöl. 16-vuodehizennu häi lähti koispäi ruadamah Detroitah. Vuozinnu 1891-1899 Ford ruadoi inženieru-mehaniekkannu, a sen jälles Edison Illuminating Companys piäinženierannu. Vuvvennu 1893 joudoaijal keksi oman enzimäzen mašinan. Vuozinnu 1899-1902 häi oli yksi Detroitan mašinukompanien omistajis, ga erimielen täh häi lähti täs firmas. Vuonnu 1903 Ford perusti Ford Motor Companyn, kudai allus valmisti mašinoi Ford A-merkil.
Henry Ford oli naizis. Hänel oli ainavo poigu Edsel Ford, kudai oli Ford Motor Companyn prezidentannu vuozinnu 1919-1943.
F


Heččul.
Heččul () on kylä Priäžän piiris Vieljärven poselenies Karjalan tazavallas Ven'al.
Kylä.
Heččulan kylä on sijoitunnyhes 58 kilometrii Priäžäspäi päivänlaskupuoleh. Kyläs on 94 eläjiä (2013). Kyläs on ortodoksine časounu.
Endine kylähalličusaloveh.
Heččulas oli aijemba oma kylähalličusaloveh, Heččulan poselenien keskus, ga aloveh liitettih Vieljärveh vuonnu 2006. Heččulas ymbäri ollah kylät: Akimovo, Kuččeselgy, Kaskiselgy, Lamminselgy, Majaselgy, Pogoil'a, Punččoila, Simanovanselgy, Syssoila, Hlebozero (Heččula) da Čornaja Lamba.


Hiidniemi.
Hiidniemi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Kuujärven kyläkundah.


Hiihtoammundu.
Gabriela Soukalová naizien muailman kubkan voittai, kauzi 2015-2016.
Hiihtoammundu (ammunduhiihto libo biatlon) on talvisportulaji, kuduas yhtistytäh muastohiihto da ammundu.
Individualine kilbu.
Individualizen kilvan matkan piduhus on miehil 20 kilometrii da naizil 15 kilometrii. Kilbailijat lähtietäh matkah yksitellen 30 sekundan välil. Individualizeh kilbah kuuluu nelli ammundua. Ezmäi ammutah virujen, sit seizoi, jälles sidä myöstin virujen da lopukse seizoi. Jogahizes siiriči ammundukerras hiihtoaigah ližätäh yksi štruafuminuuttu.
Sprintu.
Sprintan (libo pikamatkan) piduhus on miehil 10 kilometrii da naizil 7,5 kilometrii. Kilbailijat lähtietäh matkah yksitellen 30 sekundan välil. Sprintah kuuluu kaksi ammundua. Ezmäi ammutah virujen, sit seizoi. Jogahizes siiriči mennyös ammundukerras pidäy kierdiä yksi 150 metrin štruafukierros.
Taga-ajo.
Taga-ajos kilbailijat lähtietäh matkah sprintan tuloksien da aigueroloin mugah. Vaihtoehtonnu voi olla individualizen matkan tuloksien puolitetut erot. Sprintan voittai lähtöy enzimäzenny, toine toizennu da muga ielleh. Kilbah piäzöy kaikkiedah 60 sprintan parastu kilbailijua. Matkan piduhus on miehil 12,5 kilometrii da naizil 10 kilometrii. Taga-ajoh kuuluu nelli ammundua. Kaksi enzimästy ammutah virujen da kaksi jälgimästy seizoi. Jogahizes siiriči mennyös ammundukerras kilbailijal pidäy kierdiä yksi 150 metrin štruafukierros.
Yhteslähtö.
Yhteslähtökilvas (kučutah vie mass-startakse) kilbailijat lähtietäh matkah yhtel aigua. Miehet hiihtetäh 15 kilometrii da naizet 12,5 kilometrii. Kilbumuodoh kuuluu nelli ammundua, kudamis kaksi enzimästy suoritetah virujen da kaksi jälgimästy seizoi. Jogahizes siiriči mennyös ammundukerras pidäy kierdiä yksi 150 metrin štruafukierros. Kilbah piäzöy muailman kubkan kogonaskilvan sen hetken 25 parastu da vie viizi sen kilbuviikon parastu kilbailijua. Tämä tarkoittau sidä, gu kaikkiedah kilvas on 30 kilbailijua. Gu kentahto ei ottane ozua kilbah, joukkuo tävvendetäh muga, gu 30 kilbailijua lähtis matkah. Enne kilbah piäzi suorah muailman kubkan 30 parastu kilbailijua. Siändyö muutettih kavvel 2010–2011.


Hiilisuadu.
Hiilisuadu libo ugleruodu (hiimielline merki on C,) Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on nellädentostu joukon toizen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 6. Sen atomumassu on 12,0107.
Ennevahnas ugleruodua käytettih puuhiilen muvvos metalloin sulattamizeh niškoi. Muankuores ugleruodua on 0, 15555555 % (massan mugah). Luonnos ugleruodu löydyy almuazan da grafitan muvvos. Se löydyy sežo poltokaivandahizien muvvos (94 – 97% C) – muzavanruskiet hiilet (64 – 80% C), kivihiilet (76 – 95% C), nefti (82 – 87% C), luonnon poltoguazat dmi.


Hiitola.
Hiitola on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku. Se on Hiitolan kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoittuu Kokkolanjoven da Raivattalanlammen rannal.
Täs, samannimizes raududorogustansies, yhtistytäh kaksi raududorogua: Viborgu – Joensuu da Pietari – Hiitola.
Histourii.
Enzimäzen kerran Gitola muanitah vuvvennu 1471, silloi se kuului Pol’šan kuningahan Kazimiran IV mualoih.
Vuvves 1617 algajen, Stolbovan rauhansobimuksen azumizen jälles, aloveh kuului Ruoččih.
Vuvvennu 1721 Ruočči andoi se järilleh Ven’an impeeriele.
1917 vuodessah se kuului Viborgan gubernieh, sit 1940 vuodessah pos’olku liittyi Suomeh. Vuvves 1940 algajen pos’olku kuului Nevvostoliittoh, sit Ven’ah.
Vuvvennu 1999 pos’olkas rakendettih Serafim Sorovskoin puukirikkö.
Vuodessah 2006 pos’olku liittyi Kurgijoven kyläkundah.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin mustokalmisto.


Hiitolan kirkonkylä.
Hiitolan kirkonkylä () on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku. Se kuuluu Hiitolan kyläkundah.
Se sijoittuu lähäl Hitolanjärvie da Veijalanjärvie.
Histourii.
Enne 1944 vuodessah sidä sanottih Kirha-Hiitolakse.
Täs on histourien mustomerki – ammunduvehkehien keksijän da konstruktoran V.S. Baranovskin kalmu. Vie pos’olkas on suomelazien saldattoin kalmisto (1939 – 1940, 1941 – 1944).


Hildegard Bingeniläine.
Hildegard Bingeniläine (,; 1098 – 17. syvyskuudu 1179) oli germuanielaine manasterin johtai, kirjuttai, mistiekku ja kirikkömuuzikan säveldäi. Inehmine äijän kirjutti teolougieh, kosmolougieh, luonnon histourieh da liečehtiedoh nähte. Händy on kučuttu ezmäzekse suurekse naispuolizekse teologikse hristianskoin vieron histouries.
Elaigu.
Hildegard Bingeniläzele ozutahes nägylöi, kudamih näh häi sanelou mustohpanijale Volmarale (oig.). Čomaine "Scivias"-tevoksespäi.
Erähien tiedoloin mugah Hildegard Bingeniläine rodivui 1098 vuvvennu Bermersheimas, Germuanies. Häi oli ylähyöllisty roinduperiä olijan Hildebertan da hänen mučoin Mechthilden kymmenes lapsi.
Lapses algajen Hildegardale ozuttihes nägylöi. Hänele ei olluh ni viitty vuottu, konzu häi rubei gadaiččimah da tiedämäh tulijua aigua. Hänen vahnembat tahtottih, gu häi rubies sluužimah Jumalua. Kaheksavuodehizennu händy työttih opastumah Jutta von Sponheimanke, kudai sežo oli ylähyöllizes perehespäi da eli pienes tyrmäs Mainzas, Disibodan manasterin lähäl. Häi opasti Hildegardale latinan kieldy, gu maltua lugie Bibliedy da pajattua psalmoi. Aijan aloh toizet ylähyöllizet naizet tahtottih perustua heijänke benediktiniläzen vierokollektiivan. Nellitostuvuodehizennu Hildegard ando pris’uagua, gu ruveta manuahin’akse. Konzu Jutta von Sponheim kuoli 1136 vuvvennu, hyö vallittih Hildegardua heijän "magistrakse", johtajakse.
Vuvvennu 1141, konzu Hildegardale oli 42 vuottu, hänele ozuttihes nägy, kudaman periä hänele rodih prorokan kuččumus. Uskojen, gu häi sai čuvvollizen kyvyn sellittiä Bibliedy, häi tahtoi suaja omassah nävyt tekstoikse da jagua niidy ielleh. Häi oli tuttavunnuh manuahan Volmaranke, kudai kuhkutti händy zavodimah kirjutandan. Ezmäi häi nevvo Hildegardua panemah mustoh omissah nägylöi vaigu peitoči, kuni häi ei tiedänyh, tuldihgo net toven Jumalalpäi. Konzu Volmar oli varmu, gu net oldih Jumalan ozutetut, häi saneli niilöih nähte Disibodan manasterin johtajale Kunole. Hildegard sežo työndi kirjazen sen aijan kuulužimale prorokale, frantsielazele manasterin johtajale Bernard Klervoskoile, kudamas saneli omissah nägylöih näh. Jälgimäi daže papa Eugenius III lugi Hildegardan tekstoi da käski hänele jatkua kirjutandua. Jälgimäi Hildegardan kirjutuksis rodih "Scivias"-tevos. Nimi tulou latinankielizes virkehes "Scito vias Domini", ”tunne Jumalan dorogat”.
Bernardan da Eugeniusan hyväksyndän periä Hildegardua ruvettih tiedämäh ulgomualoilgi selvänägijänny da prorokannu. Äijät tahtottih pagizutella ”Reinin Sivillua”. Paiči papaloi Eugenius, Anastasius IV da Hadrianus IV, moizet kuulužat ristikanzat, kui riimalaine čuari Fridrih I Barbarossa sego Anglien kuningas Henry II omassah mučoinke Alienora Akvitanskoinke työttih hänele kirjastu. Suat katoliičeskoit ristikanzat matkattih Disobodenbergah vastavumah hänenke.
Konzu Hildegard kuoli vuvvennu 1179, hänen dovarišat da manuahin’at ruvettih ruadamah sih niškoi, gu katoličeskoi kirikkö sanos händy julgi pyhäkse ristikanzakse da gu händy mustettas tulies aijas. Hyö luajittih hänen biogruafii da kaunehesti čomendettuloi versielöi inehmizen teolougizis kirjutuksis da kompozitsielois. Yhtelläh, virralline processu oli moine pitky, ga hänes ei roinnuh täytty pyhiä ristikanzua, a sai vaigu beatifikacien. Vuvvennu 1940 Vatikan hyväksyi Hildegardan pruaznuičendan Germuanies, ga sežo benediktiniläzien keskes händy kučutah ”pyhäkse Hildegardakse”.
Nävyt.
Hildegard neičykkäzes algajen nägi kirkastu valgiedu da kummakkahii nägylöi. Häi iče sanoi, net oldih moizet diivittävät, ga "animea mea contremuit", ”hengi minul särizi”. Ezmäi häi duumaičči, buite kai rahvas nähtih moizii nägylöi, no kaiččijale kerdojes sai tiijustua, gu se ei olluh tavalline. Sit lähtijen häi pitkän aigua ei sanelluh niilöih nähte enimile ristittyzile. Tiedomiehet nygöi duumaijah, gu nävyt roittih migrenilöin periä.
Viittehet.
H


Himol'a.
Himol'a () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1966 pos’olkas eli 3500 hengie.
Nähtävykset.
Pos’olkas on kirikkö da Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu (vuvven 1963 kalmu).
Lähäl pos’olkua koillizes on Vottovuaru, kudaman korgevus on 417,1 metrii.


Hirvas.
Hirvas () on pos'olku Kondupohjan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Se on Hirvaksen kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Suunujoven rannal samannimizen kosken lähäl.
Rahvahan lugumiäry.
Eländykohtu vuvvennu 1931, konzu rakendettih Hirvaksen plotin.
Kuulužat ristikanzat.
Afanasjev Aleksei Nikolaevič (1916 – 1968) on Nevvostoliiton muanivomies.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu, kudamah on pandu 116 Karjalan frontan saldattua da oficierua.
Nähtävykset.
Hirvaksen suviozas on Karjalan vahnin (läs 2 miljardua vuottu) tulimäin krateru.
Sie on kuivattu Hirvas-koski, kudai oli suurembi Kivačču-koskie.
Vuvvennu 2007 pos’olkas avattih pravosluavnoi kirikkö.


Hirvi.
Hirvi ("Alces alces") on šuarukabjaine elätti, se on suurin pedroin perehes.
Ulgonägö.
Hirvihäkin rungan piduhus on läs 3 metrii, korgevus – 2,3 metrii, see painau 360-600 kiluo, Ven’an Loittozes Päivännouzupuoles da Kanuadas eläjät hirvet painetah 655 kiluo. Hirvilehmät ollah pienembät. Hirvi äijäl eruou toizis pedrois. Rungu da kaglu ollah lyhyöt, nišku on korgei, gurvanjyttyine. Jallat ollah ylen pitkät, sendäh gu juomizekse hirvel tulou lähtie syvembäh vedeh libo heittiäkseh ezijalloin polvilleh. Hirvilöil on suuri piä gurbunenän kel, ylähuuli on rippui da lihavu. Karvu on karju, muzavanruskien mustu, jallat ollah valgien harmuat.
Hirvihäkkilöil ollah suuret labjanjyttyizet sarvet, niilöin väli on 180 santimetrii, net painetah 20-30 kiluo. Joga vuottu kylmykuus-talvikuus hirvi lykkiäy sarvet da kävyy niilöittäh sulakuuh-oraskuussah. Hirvilehmät ollah sarvittomat.
Syöndy.
Talvel hirvet syvväh havvu- da lehtipuuloin kuordu da huavan, pajun, pedäjän vezua. Kezän aigua hirvilöin syömizenny ollah vihandat kazvit: filipendula, hormu, vil’l’ukazvit, čuloi, šaraheiny, bretkoi, buolu da muut.
Kiimuaigu.
Kiimuaigu hirvilöil on elokuun lopus ligakuun algussah. Hirvel rodieu yksi libo kaksi, harvah kolme poigua. Emähirvi rubieu kandamah sulakuun lopus da poijat voijah eliä muamanke vie silloi, konzu niilöil menöy toine vuozi. Emähirvi voi imettiä poigii nelli kuudu, ga jo kahten kuun ijäs net iče maltetah syvvä heiniä.
Arealu.
Hirvie voi nähtä pohjazen muan puoliškon mečis. Jevroupan ozas sidä voi nähtä Polšas, Balties, Čehies, Vengries, Valgoven’al, Ukrainan pohjazes, Skandinuavies sego Ven’an jevroupan ozas. Azies hirvi eläy Mongolien pohjazes da Kitain koillizes sego Sibirien koskemattomis mečis. Eletäh hirvet Pohjazes Ameriekasgi – Al’askal, Kanuadas sego Kolorados.
Ven’al on läs 730 tuhattu hirvie, kaikkiedah muailmas niidy on läs puoldutostu miljonua.
Hirvet eletäh mečis, jogi- da järvirannoin pajukkolois, tundran koivikkolois da huavikkolois. Kezäl niidy voi nähtä loitton mečispäi.
Muudu tieduo.
Hirvilöi mečästetäh nahkan da lihan suamizekse.
Niilöin maido mustoittau lehmän maiduo, ga se ei ole razvaine eigo magei.
Pedroin liha on magiembi hirven lihua, kudai on kova da ei ole razvatoi. Sidä käytetäh konservoin da savustettuloin kalbassuloin valmistamizes.
Leviendy da lugu Karjalas.
Hirvi on Karjalan meččien suurin elätti. Hirvi on kallis mečästyselätti. Sen suandah on omat rajoitukset. Joga vuottu Karjalas meččuijah läs 700 hirvie. Hirvien luvun vähenemizeh vaikuttau suuri hukkien lugu da zakonatoi mečästys. Äijy hirvie sežo kuolou dorogal, ku puututah mašinoin uale. Karjalan tazvallas hirvie on enämbi suvipuoles, migu pohjazes. Talvilugemizien mugah vuvvennu 2014 Karjalas oli 21,5 tuhattu hirvie. Kondii da hukku voib hirvie syyvä.


Hirvilöin fermu.
Hirvilöin fermu on Sumarkovan kylän lähäl, Kostroman alovehel. Se on luajittu mennyt vuozisuan 60-vuozien allus kahtelesuale gektuarale muadu.
Elättilöin tuondu.
Enziallus elättilöi tuodih fermale lähi mečispäi. Harjaitettih niidy uuzih ololoih, sit vuvvennu 1970 oraskuul fermal rodivui enzimäine hirven poigaine. Aijan aloh täs jo kaikkien hirvilöin rodivundukohtannu rodih fermu.
Piäruado.
Enzivuozinnu ferman ruadajien piäruado oli hirvilöin piendän tehnolougieloin kehittämine, hirvilöin kazvattamine da kezittämine, hirven maijon tuotandu.
Päivän aloh oraskuus syvyskuussah emähirvi andau 1-6 litrua maiduo. Lypsändäh niškoi fermal ollah omat huonukset, ga lypsiä hirvi voijahgi mečäs. Hirven maido on ylen tervehelline, sit on keskimiärin 9% valgijastu da 12% razvua. Sidä juvvah vačan da šuolin märgäh, säjehtaudiloih. Maiduo fermalpäi vietäh Susaninan nimizeh parandolah, kudai on lähäl fermua. Sidä voijah ostua fermale tulluotgi.
Elättilöin kačondu.
Joga vuottu fermal piettävii da kačottavii hirvilöi liženi. Sit on olluh ainos mondu kymmendy hirvipiädy – 40-60 eri-igähisty. Talven aigua niilöin paimenduskohtannu ollah ferman ymbäristön muat. Niilöis hirvet ollah yksinäh da juuri niilöih niškoi luajittuloil tanderil syvväh huavan da pajun kuordu da vezua. Niidy joga päiviä varustetah ferman ruadajat.
Joga elätin kaglah on pandu kagluremeni, kudamah on kirjutettu hirven nimi. Aiguzeh hirveh vie on pandu raadivosiirdin, sen vuoh voibi terväh löydiä hirvi, kerran ku se kavonnuh meččäh.
Poigazien piendy.
Fermal hirvilöin poigazii pietäh erikseh. Jälles kannandua emähirvi eroitetah poijis. Enimyölleh emähirvi kandau sulakuul da oraskuul. Kandamizilleh olijoi emii sežo eroitetah toizis elättilöis. Rodivunnuzii poigazii jo enzipäivis imetetäh tötös, juotetah niilöile maiduo.
Fermal käyndy.
Fermal tulluzile luajitah mieldykiinnittäjii ekskursieloi da tietyn vuvvenaigua annetah kävvä elättilöillyö – syöttiä niidy da ottua kuvua niilöis.


Histourii.
a>, kudamua puaksuh pietäh histourien tuatannu.
Histourii (Muinasgrets. ἱστορία, historía) tarkoittau paiči yhteizön mennyzii kauzii sežo mennyzien tapahtumoin kuvavustu libo tutkimustu, histouriitieduo da sen tuloksii. Histouriitiedo libo histourii tiijonalannu on enne muudu kirjutettuloih lähtehih pohjuajua ristikanzoin mennyzien aijoin tutkimustu. Muga historiaigu algau kirjutusneron keksindäs. Aigua enne kirjutusneruo kučutah ezihistoriellizekse aijakse. Ezihistoriellistu aigua tutkivis tiijois keskehizin on arheolougii libo muinazuontutkimus.


Histourii Kirjalližusluvettelo.
XIV Карельскойн областнойн партийнойн конференциян Резолюция ВКП(б):н Карельскойн областнойн комитетан отчеттуа муотен. – Петрозаводска: Каргосиздат, 1938.
Андреев, А. А. Санонда ВКП(б)-н XVIII съездал: мартан 12 п-на 1939 в. - Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939.
Ворошилов, К. Е. Санонда ВКП(б)-н XVIII c`ездал: мартан 13 пайва 1939 в. – Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939.
Всеволожский, И. Семен Михайлович Буденный: Советскойн Союзан Маршала / В. Грюнталян фотооформления. - Москва; Ленинград: Лапсин литературан издательства, 1938.
Всесоюзнойн коммунистическойн (большевикойн) партиэн центральнойн комитетан Обращениэ: Кайкилла валиччиейлла, рабочолойлла, работницойлла, крестьянойлла и крестьянкойлла, краснойлла армиэлла, советскойлла интеллигенциэлла. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1937.
Всесоюзнойн Коммунистическойн (большевикойн) партиян История: лухут курса /ЦК ВКП(б)-н комиссиян редактируйннал. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Всесоюзнойн коммунистическойн (большевикойн) партиян устава: Коммунистическойн интернационалан секция: (приймитту единогласно ВКП(б) XVIII съездал). – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Всесоюзнойн Ленинскойн коммунистическойн нуоризон союзан: программа и устава. –Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Жданов, А. Муутоксет ВКП(б)-н уставас: Доклуада ВКП(б)-н XVIII с`ездал и ВКП(б)-н XVIII c`ездан резолюция тов.Жданован доклуадуа муоте (приймитту единоглано). – Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939.
Жданов, А. Муутоксет ВКПб-н Уставас: Тов.А.Жданован доклуадан тезисат ВКПб-н 18 c`ездал, одобритут в основном ЦК ВКПб-н Политбюрол: С`ездан пайван порядкан 3-с пункта. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Жданов, А. А. Ленинскойт предначертаният он суатетту элоксех: доклуада. – Петрозаводска: Каргосиздат, 1938.
Каганович, Л. Санонда ВКПб-н XVIII съездал. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Калинин, М. И. Мида андой Советской власти руадилла. – Петроской: Карельской государственной издательства, 1937.
Карельскойн АССР-н Верховнойх Совиеттах валиченда положения. – тойне издания. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Ленин, В. И. "Левизнан" детской болезни коммунизмас: Популярнойн беседан опытта марксистскойх стратегиях и тактикках нах. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1940.
Ленин, В.И. Великой почина: Рабочойн героизмах нах тылас. Коммунистическолойх субботниккойх нах. - Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Ленин, В. И. Кооперациях нах. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Ленин, В. И. Марксизма и восстания: Кирьяне Р.С.-Д.Р.П.-н центральнойл комитетал. –Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Ленин, В. И. Нуоризон союзойн задуачат. – Петрозаводска: Каргосиздат, 1938.
Ленин, В. И. Социал-демократиян какси тактиккуа демократическойс революцияс. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1940.
Мануильский, Д. ИККИ-с олиян ВКП(б) нделегациян доклуада ВКП(б)-н XVIII с`ездал. –Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939.
Микоян, А. Санонда ВКП(б)-н XVIII съездал: Мартан 13 п-на 1939. – Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939.
Молотов, В. М. Советскойн Союзан внешнейх политикках нах: Доклуада СССР-н Верховнойн Совиэтан Энзимайзен Созиван Внеочереднойс V Cессияс октябрян 31 пайвана 1939 вуодена. –Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Молотов, В. М. СССР-н народнойн хозяйстван развитиян колмас пятилетней плуана. –Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939.
Партийнойн пропагандан постановках нах в связи "ВКП(б) историян лухуон курсан" выпусках ке: ЦК ВКП(б)-н постановления. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Парторганизациейн ошибкойста коммунистойн эроттамизен ухтевуосса партияста, формально-бюрократическойста отношенияста ВКП(б):ста эротеттулойн аппеляциэлойх и меройста намиэн недостаткойн устраняйччеми зекси: (Январян куу 1938 в.) ЦК ВКП(б):н Пленуман постановления. –Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Революциян борцойлла авуттамизен международнойн организациян: СССР:н секциян(МОПР:н) устуава. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Сельскохозяйственнойн артелин примерной Устава. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
СССР-н история: лухут курса: учебникка 3-л и 4-л классойл / профессоран А. В. Шестакован редвктируйченнал. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
СССР:н историэн: лухут курса: учебникка 3:тта и 4:тта классоя варте / профессоран А. В. Шестакован редактируйченналла. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1937.
СССР:н народнойн хозяйстван развитиян колмас пятилетней плуана (1938-1942 в.в.): тов. В. Молотован доклуадан тезисат ВКП(б)-н XVIII с`ездал, одобритут в основном ЦК ВКП(б)-н Политбюрол: с`ездан пайван порядкан 2-не пункта. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства,1939.
СССР:н Совнаркоман председателян депутатан В. М. Молотован Санонда СССР:н Верховнойн Совтэтан I:н созыван энзимасесса сессиясса. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Сталин, И. В. Ленинизман вопросат: переведитту ухтеннентойста изданиян мугах. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1940.
Сталин, И. В. Октябрьской революция и руссколойн коммунистическойн тактикка. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Сталин, И. В. Отчетной доклуада ЦК ВКП(б)-н Руадох нах партиян ХVII съездал. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Сталин, И. В. Партийнойн руавон недостаткойх и троцкистсколойн и тойзиэн двурушникойн ликвидациян меройх нах: Доклуада и заключительной сана ВКП(б)-н центральнойнкомитетан пленумал мартан 3-5 п:на 1937 в. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Сталин, И. В. Санонда ВЛКСМ-н 8 Всесоюзнойл съездал: Майян 16 пайвана 1928 в. / Венян киелес пай переводи П. С. Прокопьев. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Сталин, И. В. Санонда Кремлевскойсса дворцасса Краснойн Армиян академикойн выпускасса: 4:с пайва мая кууда 1935 в. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Сталин, И. В. Санонда энзимазесса Всесоюзнойсса стахановцойн совещаниясса: Ноябрян 17 пайвана 1935 в. – Петрозаводска: Каргосиздат, 1938.
Сталин, И. В. Товаришша И. В. Сталинан санонда Москован линнан Сталинскойн избирательнойн округан валиччиейн валиченнойн иэллизесса собруаниэсса: 11 пайвана декабрян кууда вуодена 1937 Сууресса театрасса. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Сталин, И. В. Хозяйственникойн задуаччойх нах: Уузи обстановка - хозяйственнойн строительстван уувет задуачат. - Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939.
Сталин, И. В. Энзимайнен пятилеткан итогат. – Петрозаводска: Карелгосиздатта, 1939.
Сталин, И. В. Товарища Сталинан Отчетной доклуада партиян XVIII съездал ЦК ВКП(б)-н руадох нах. – Петрозаводска: Каргосизатта, 1939.
Тов. Иванован кирья и тов. Сталинан Отвиэтта. – Лихославль: Карельской Окружной Издательства, 1938.
Ульянова, А. И. Ильичан лапсус и школьнойн вуувет. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Jakovlev, J. A. Toizen Vsesojuznoin kolhoznikoin-udarnikoin sijezdan itogat: Moskvan i Leningradan partiinoiloin aktivalla CK VKP (b) seljhozotdielan zavedujuscoin dokluada. – М.: Советское законодательство, 1935.
Stalin, I. V. Dokluada SSR Sojuzan Konstituciin projektah näh. Sovietskoloin Socialisticeskoloin Respublikoin Sojuzan Konstitucija (Osnovnoi zakona) / пер. П. П. Смирнов. – M.: SSSR JUNK juridiceskoi izdateljstva, 1937.
Stalin, I. V. Enzimäizen viizivuodizen itogat. Dokluada VKP (b) –n CK –n i CKK –n yhteütetüöllä plenumalla, 7. Janvarina 1933 v. – Lihoslavlja: Mosoblispolkoman izdateljstvan karielazin otdelenja, 1933.


Hobju.
Hobju Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon viijenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 47. Sidä merkitäh Ag ().
Prostoi aineh hobju on tavottu, sitkei hyväluaduine hobjankarvaine da valgei metallu. Sulatuksen lämbötila on 962°C, tihevys on 10,5 g/sm³.
Histourii.
Rahvas tietäh hobjan ammuzis aijois. Enne hobju, kui kuldugi, puaksuh löydyi puhtahas nävös – sidä ei pie sulattua ruvaspäi. Sendäh hobjal on merkiččii rouli erilazien kanzoin kul’tuuruperindölöis. Yksi vahnois hobjan suamizen da muokkuamizen keskuksis oli histourienielline Sardinii.
Assiries da Vavilonas hobjua piettih pyhänny metallannu da se oli Kuudaman merki. Keskiaijas hobju da sen yhtistehet oldih ylen tundiettuloi alhimikkoin keskes. XIII vuozisuan puolivälis algajen hobju on perindölline aineh astieloin valmistamizeh niškoi. Sidä paiči hobjua nygöigi käytetäh dengoin luadimizen niškoi.


Hokusai.
Hokusai (, 1760 — 10. oraskuudu 1849, Edo (nygöine Tokio)) oli japounielaine ukiyo-e-stiil'an puupiirrostaidoilii. Hänen tunnetuin tevos on värillizis puupiirroksis kerätty sarju nimel "36 kačondua Fujimägeh", kudaman enzimäine piirros "Kanagawan suuri ualdo" on yksi Japounien taidehen tunnetuimbis kuvis. Hänen tevokset ollah myöhembi vaikuttanuh sežo jevrouppalaizih taidoilijoih.


Hollandii.
Hollandii (myös "Gollandii", nider. "Holland", ven. Голландия) on histourielline aloveh Alangomualoin päivännouzupuolel, kuduah kuuluu kaksi muan provintsiedu - Pohjas-Hollandii da Suvi-Hollandii.
Nimitys Hollandii lähtöy sanois holt land libo "puu mua". Erähis mualois nimitysty käytetäh kogo Alangomualoin kuningaskundua tarkoittajen, mi ei ole oigei (mugaže, ezimerkikse, konzu Angliekse kučutah kogo Suurdu-Britanniedu).


Homal.
Homal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.


Horvatii.
Horvatii (horv. Hrvatska) on valdivo Keski-Jevroupan suves, ozittain Balkanan niemimuan päivänlaskus. Sen virralline nimi on Horvatien tazavaldu. Enne se oli nevvostotazavaldu, kudai kuului Jugosluavieh.
Muan piälinnu da suurin linnu on Zagrebu. Luodehes Horvatii rajoittuu Slovenienke, koillizes – Vengrienke da Serbienke, suves – Bosnii-Hertsegovinanke da Černogourienke (Montenegronke), päivänlaskus – Adrianmerenke.
Muan pinduala on 56.594 km², rahvahan lugumiäry on 4.154.200 hengie (2017).
H


Hoškil.
Hoškil () on Kotkatjärven kundah (poselenieh) kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas.
Perustieduo.
Hieru on sijoitunnuhes Kotkatjärven järven rannal. Järven toizel puolel on Kotkatjärven kylä.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Hoškilas eli 7 hengie.


Hristianskoi usko.
Hristianskoi usko (gretsien sanas Χριστός "khristós" ’voijeltu’) on avraamilaine, yksijumalaine uskondo, kudai perustuu Iisussan elaigah da opastukseh, kudamih näh saneltah Uvves sanas. Hristianskoit ristikanzat pietäh Iisussua piästäjänny da Jumalan poijannu. Hristianskoi usko on suurembi muailman kaikis uskondolois, da sil on nenga 2,3 miljardua kannattajua. Muailman jogahizes muas on vähimyölleh yksi hristianskoi kollektiivu.


Hronolougii.
Hronolougii tarkoittau mennyzien da tulieloin tapahtumien aijallizien suhtehien miärittämisty arren da historien nägökulmaspäi. Aijanlaskentah käytettäviä sistiemua kučutah kalenduarakse. Aijanlaskennal on olluh suuri merkičys kaikile järjestäytynnyzile yhteskunnile.


Huabalo.
Huabalo ("Anas penelope") on sorzien heimoh kuului lindu.
Lähtiet.
H


Huabanovu.
Huabanovu () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Mägriän kyläkundah.
Se sijoittuu Luadogan Syvärin suun rannal.


Huabu.
Huabu on lehtipuun laji, toppolin roduu, pajun rodukundua. Huabu löydyy Jevroupan da Aazien piirilöis, kudamis on lauhkei da vilu ilmasto.
Huavan rungo voi olla 35 m korgevuttu da 1 m deametras.
Se eläy 80-90, harvah 150 vuottu. Huabu kazvau ylen terväh, ga se voi voimattuo. Vahnat, suuret da tervehet puut lövvytäh harvah.
Huavan juuret ollah syväh muan al.
Nuoriloin puuloin kuori on silei, valpahanvihandu libo vihandu-harmai. Iče puu on valgei vihandanke.
Huavan lehtet ollah pyöryžii libo niilöil on vinonellikön muodo. Niilöin pitkevys on 3-7 sm. Net ollah terävii libo tylčii yläpuolel. Sygyzyl lehtet tullah erivärizikse: kuldazikse, ruskieloikse dmi.
Se löydyy mečän da tundran rajal, vezistölöin rannoil, mečis, mečänreunois, harvah kuivil hiekkoil, rotkolois, suoloil da mägilöil.
Se löydyy Jevroupas, Kazahstanas, Kitais, Mongoulies, Koreas, Ven’an kogo alovehel.


Hukku.
Hukku, harmai hukku libo tavalline hukku () on pedoimettäjien lajii, koirueläimien rodukundua. Koijotan (Canis latrans) da šakalanke yhty hukkualalajii (Canis). Tädä paiči harmai hukku on tavallizen koiran tuattolointuatto. Hukku on yksi suurimis nygyzis eläimis omas rodukunnas, sen rungan piduhus (ilmai händiä) voibi olla 160 sm, hännän piduhus on 52 sm:ssah, hukan korgevus on 90 sm:ssah, massan miäry on 80 kg:ssah.
Enne hukan levittämine Jevruazies da pohjazes Amerikas oli suurembi. Meijän aijas nämmien eläimien eländypaikan alovehet vähettih enimyölleh ristikanzan toimindah näh: luonnon nägöalan muutokseh, urbanizatsieh da hukkien hävittämizeh näh. Monis mualois hukku on kuolemizes, hos pohjazes Jevrazies da Amerikas niilöin popul’atsii vie on suuri. Kaččomattah sidä, ku hukan lugumiäry on hävittämizes, monis mualois hukkii mečästetäh, sentäh ku vardoijahes nämmien eläimien käzintulendua libo iloituksekse.
Piäpedoeläimienny olles hukku on ylen tärgei eläin mečis, taigas, tundras, stepis da vuoriloin alovehil. Hukkua sanotah ”mečän liäkärinny”. On olemas läs 32 hukan alalajii, niilöi eroitetah massan miärän da karvan värin mugah. Ven’an Federatsien alovehil enimyölleh eletäh tavallizet (C.l.lupus) da tundruhukat (C.l.albus).


Huškal.
Huškal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.


Hympölä.
Hympölä on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin Sortavalan linnukunnan pos’olku.


Härkin.
Härkin on enne vahnas joga kois käytetty nuores pedäjän libo kuuzen šuarakkahas kohtas luajittu sevoitusvehkeh, kudamal voibi ezimerkikse kalaittua libo sevoittua tahtastu. Sih pidäy katkata puus pala moizes kohtas ladvustu, kudamas on 5-7 šuarua, kuorittua da siduo nuoral kuivumah, ku oksanšuarat ei oijettas.
H


Hörppäl.
Hörppäl () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.
Kyläs on ainavo uuličču Novaja Gerpelä (Uuzi Hörppäl).


I. K. Inha.
I.K.Inha (Konrad Into Nyström) (12. kylmykuudu 1865, Virrat, Suomi - 3. sulakuudu 1930, Helsinki) — fotokuvuaju, žurnalistu, kiändäi, kielentutkii, karjalan rahvahan runoilan keräilii.
Inha tutkii kirjalližuttu da estietiekkua Helsingis. Sen jälles häi tutkii fotokuvataiduo Germuanies da žurnalistiekkua da histouriedu Avstries. Sie Inha matkaili da kiändi.
Vuonnu 1894 Inha oli matkas Vienan Karjalas Lönnrotan jälgie myö. Täs matkas häi luadii 300 fotokuvua, kudualoin suurin oza on ylen hyviä luaduu. Vuonnu 1911 piäzi ilmoih Inhan matkupäivykirju «Kalevalan laulumailta», kuduas Inha kuvaili Vienan Karjalan rahvahan eloksentabua.
Viittehet:.
https://vk.com/album-27058393_167427956


Idel'.
Idel’ on Karjalan tazavallan Segežan piirin pos’olku. Se on Idel’an kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoiččou 58 kilometrin piäs Segežaspäi pohjazeh, Belomorskan-Baltiekan kanualan päivännouzurannal, kohtas, kus Idel’-jogi laskehes Ala-Uikujogeh.
Pos’olku perustettih vuvvennu 1933, konzu ruvettih rakendamah Belomorskan-Baltiekan kanualu.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Ienimy.
Ienimy () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Mägriän kyläkundah.


Igor Stravinskii.
Igor F’odorovič Stravinski (5. kezäkuudu 1882, Oranienbaum, Ven’an impeerii - 6. sulakuudu 1971, New York, Yhtysvallat) oli ven’alaine säveldäi, orkesterujohtai da pianistu, muuzikuallizen modernizman piähengi, yksi XX-vuozisuan muailman muuzikkukul’tuuran kulužimis ezittäjis. Fransien kanzalaine (1934) da Ameriekan Yhtysvalloin kanzalaine (1945).
Eloskerdu.
Stravinski rodivui Oranienbaumas da vietti kogo lapsusaijan Piiteris. Hänen tuatto F’odor Ignatjevič Stravinski oli Mariinski-teatran pajattai. Muamo Anna Kirillovna Holodkovskaja oli pianistu da pajattai. Stravinski opastui oigevustieduo, ga vaihtoi sen alan muuzikkah. Vuvvennu 1902 hänes rodih Nikolai Rimski-Korsakovan opastui. Vuvvennu 1906 Stravinski meni kirjoih sevoittaren Jekaterina Gavrilovna Nosenkonke. Stravinski lähti Ven’alpäi vuvvennu 1910 da matkusti Pariižah. Vuvvennu 1939 häi muutti Yhtysvaldoih. Häi kuoli 88-vuodehizennu New Yorkas, ga hänet pandih muah kalmikole Venetsies.
Luomisruado.
Stravinskin virgua voi jagua kolmeh kaudeh.
Ven’alaine kauzi (1908—1923).
Tämän kavven allettih kolme D’agelevan joukole sävellettyy baliettua. Balietois Stravinski käytti tiemoi da motiivoi Ven’an rahvahanmuuzikas da niilöis kuuluu Stravinskin opstajan Nikolai Rimski-Korsokovan vaikutus. Muut tevokset ollah ouperu «Solovei» (1916), «Saldatan histourii» (1918), «Svuad’bu» (1923).
Uuskluassine kauzi (1920—1954).
Stravinskin muuzikas on 1700-luvun muuzikan vaikutus. Tämän kavven enzimäine tevos on ouperu «Mavra» (1921—1922). Sežo täh kaudeh kuullah ouperu «Tsuari Edipu»(1927), baliettu «Apollon Musaget» (1928) da konsertu «Dambarton Oks» (1937—1938).
Sarjalline kauzi (1954—1968).
Stravinski käytti sarjalližuttu da 12-sävelsistiemua, kuduadu häi aijemba oli vastustannuh. Erähis tevoksis on kova uskonnolline temuatiekku. Enzimäzet tevokset ollah «Kantata» da «Septet».


Ihala.
Ihala on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku.
Se sijoittuu Iijoven rannal. Pos’olku kuuluu Miinalan kyläkundah.
Histourii.
1917 vuodessah pos’olku kuului Ven’an impeerien suomelazeh ruhtinaskundah.
Vuozinnu 1917 – 1939 se kuului Lahdenpohjan suomelazeh voulostih.
Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan jälles (1939 – 1940) Lahdenpohjan piiri da Ihalan pos’olku liityttih Nevvostoliittoh.
Vuvven 1941 elokuus Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) suomelazet saldatat tuldih Luadogan rannale da otettih Jaakkiman da Lahdenpohjan.
Vuvven 1944 syvyskuus Lahdenpohjan piiri uvvessah rubei kuulumah Nevvostoliittoh da suomelazet lähtiettih iäres pos’olkaspäi.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 2002 pos’olkas eli 762 hengie, vuvvenu 2006 – 862 hengie.
Talovus.
Pos’olkas ruatah laukat, poštu, feršalipunktu, lapsienpäivykodi da škola, žiivatankazvatandufermu.
5 kilometrin piäs pos’olkaspäi suveh on grafitan kaivamispaikku.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu. Kalmah on pandu 74 saldattua.


Iisus.
Iisus, sežo Iisus Nazariettalaine libo Iisus Hristos'", on tärgei hengi hristianskois vieros. Biblien "Uvven sanan" mugah häi oli Jumalan poigu, kudai nouzi kuollielois. Hristianskoit ristikanzat uskotah, gu häi oli Piästäi, kudamah nähte saneltah "Vahnas sanas". Histourien tutkijat pietäh Iisussua jevrieläzenny opastajannu, kudai propovieduičči Juudien alovehel I vuozisual. Iisusan kuoltuu hänen opastujat uskottih, gu häi nouzi kuollielois, da aijan aloh hyö perustettih hristianskoi kirikkö.
I
I


Ikaalinen.
Ikaalinen on pieni linnu Pirkanmual Suomes. Sie eläy 7 206 hengie (31.12.2015). Pinduala on 843,40 km².
Linnan ozat.
Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Iso-Röyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Leppäsjärvi, Leutola, Luhalahti, Läykkälä, Mansoniemi, Miettinen, Myllykarttu, Niemi, Pukara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sisättö, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Vahojärvi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala, Vähäröyhiö da Välikylä.


Ilma-alus.
Ilma-alus on lendokoneh, kudai pyzyy atmosfieras ilman avul. Kosmossulaivu, rakiettu libo ekranopluanu ei olla ilma-aluksii.
Ilma-aluksen lajit.
On olemas 17 ilma-aluksen da lendokonehen lajii. Niilöin joukos ollah avtožiru, aerostat, vertol'uottu, vintokrilu, dirižabl'u, mahol'outtu, plan'ouru da lendokoneh.


Ilmu (joukko).
Ilmu on joukko, kudai soittau muuzikkua trip-hop da world music -tabah da pajattau karjalakse. Innostuksen omah tuotandoh pajattajat da soittajat suajah Karjalan luonnos, pohjazen muan suurenmoizes da mistizesti omah valdah ottavujas čomuos.
Suuret kivet on enzimäine joukon julgavo.


Ilves.
Ilves () – kažirodukunnan pedoimettäjien rodu, varzinazen kažirovun (Felis) lähin elättilaji.
Ulgonägö.
Ilveksen rungu on 80-130 sm da säjäs on 70 sm piduhuttu. Tavan mugah ilves on suuren koiran suurus. Täyzi-igäzen ižäčyn paino on 18-25 kiluo, harvah 30 kiluo; emäčyn paino on tavan mugah 18 kiluo. Ilveksen rungu on lyhyt da järei. Korvat ollah kistilöinke. Händy on lyhyt ”leikatun” n'okanke (20-40 sm). Piä on pieni da pyöryžy. Turvan bokis on pitkät tukat, muga sanottu «korvupardu». Turbu on lyhyt, silmät ollah leviet,silmyterät ollah pystyoigiet. Ilves vaihtau karvua kaksi kerdua vuvves: keviäl da sygyzyl. Ilveksen nahku on paras kažirodukunnan, se on ylen turbei, korgei da silei. Pöčöis karvu on ylen pitky. Maha on valgei harvoin pienien tačmoinke.
Suuret da pitkät käbälät ollah nahkas, sendäh talvel ilves voi kävellä uppuomattah lumeh.
Nahkuväri rippuu sit, mittumis alovehis eläy ilves. On olemas moni nahkuvärin variantua: ruskei, muzavanruskei, valpahankeldaine, savukarvaine. Selgy, bokat da käbälät ollah ta moinke. Pöčöis karvu on pitky,pehmei da harvu, tavan mugah se on valgei harvoin tačmoinke. Suves eläjät ilvekset ollah enimiten ruskiet, niilöin nahku on lyhyembi, ga käbälät ollah pienembät.
Ilveksen jälgi on tavalline kažin jälgi. Ilves ei jätä kynzijälgilöi,sendäh gu sen tagakäbälät astutah ezikäbälien samoih jälgilöih.
Levittämine.
Ilves on kažirodukunnan pohjazin laji. Skandinavies ilves eläygi Pol’arnoin piirin tagua. Ven’al ilves eläy korbilois Kamčatkah da Sahalinah sah. Ilves eläy sežo Karpuatois, Kavkazas da Keski-Aazies, ga nämmis alovehis se on vähäluguine.
Ilvesty voi nähtä Keski-Ven’al, Gruuzies, Estounies, Suomes, Ruočis, Pol’šas, Čeehies, Vengries, Rumiinies, Ispuanies, Serbies, Makedounies, Slovenies, Slovakies, Valgoven’as, Horvaties, Albanies, Gretsies, Litvas, Latvias, Ukrainas (Karpuatois), Armienies da Azerbaidžuanas.
Eländytaba da syömine.
Ilves eläy puaksumbah havukorbimečis, taigas, ga toiči ilvesty voi nähtä erikohtis, ezimerkikse vuarumečis. Elätti hyvin kangihes puuloih da vuaroih da ui. Ilves tabailou turkielättilöi da sendäh ylen hyvin jiäjä hengih Pol’arnoin piirin tagua.
Konzu syömisty on kylläl, ilves eläy samas kohtas, konzu ei ole – kulleskelou kohtis kohtih. Suutkis se voi astuo läs 30 kilometrii. Suurin puoli syömisty on jänöit. Sežo ilves tabailou tedrilöi, pienii jyrzijöi, harvembah erilazii pienii kabjuelättilöi: meččyuuhiloi, kallivohirvilöi, pedroi, toiči kodikažiloi da koirii.
Ilves läs ei varua ristikanzoi. Pedoelätti eläy mečis, vahnois meččyruadoalois da palateksis, kuduat luajittih ristikanzat. Hädävuozien aigua ilves tulou kylih da linnoih. Tavan mugah pedoelätti ei tule ristikanzoih käzin,ga konzu ilveks on ruanittu, se voi olla varattavannu da iče voi ruanita kedätahto hambahil libo kynzil.


Il’l’u Mošnikov.
Il’l’u Mošnikov (rodivunnuh 30. heinykuudu vuvvennu 1988) on livvikse kirjuttai. Hänen enzimäine kirju "Midä mielel, sidä kielel" piästettih ilmah vuvvennu 2012. Kirjas on suarnua, kerdomustu da runuo karjalan kielen livvin murdehel. Niilöi kotkatjärveläine Il’l’u Mošnikov kirjutti lapsennu. Net painettih lapsien Kipinä-žurnualah da karjalankielizeh Oma Mua -lehteh. Brihačču työndeli niidy Suomen puolelegi Karjalainen-lehteh.
Kirjan luadii.
Il’l’u Mošnikov opastui Kotkatjärven školas, loppi Petroskoin valdivonyliopiston, kus opastui karjalan da suomen kieldy, da Itä-Suomen yliopiston, kus sežo opastui karjalua. Karjalan kieli on kirjuttajale muamankieli.
Suarnoin kirjutandu.
Il’l’u Mošnikov sanou: ”Konzu nygöi mietin suarnoin teemoi, kerras nägyy midä oli pienenny piäs – äijis suarnois tahtoin tuvva ezile se, gu tahtonet eliä hyvin, pidäy äijy ruadua, laškannu et piäze nikunne: olgah se suarnu brihaččuzes, libo rebois, libo vahnas died’ois. Kirjutukses tämä moruali nägyy hyvin. Toine tärgei teemu on toizien hyväksekäyttö: hos kui opi kedätahto kielastua, tozi ainos voittau. Nämmä motiivat minun mieles ollah hyvin nägyvis”.


Imatjärvi.
Imatjärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Priäžän piiris.
Järven pinduala on 2,85 km². Sen keskisyvys on 3,6 m, syvin kohtu on 6,3 m.
Järvi on pitky da se leviey pohjazespäi suveh. Sen rannat ollah čuuruzii da kivizii da on vie suohizii randoi. Niilöin korgevus on läs 3-5 m. Järves on viizi piendy suardu.
Järveh laskeh kolme ojua, järvespäi virduau Imatjogi, kudai yhtistäy Imatjärven Siämärvenke.
Järven pohjas on muzavanvihandua mudua, pohjois- da suviozas on luodoloi.
Järvi jiädyy ligakuun lopus, avavuu oraskuun allus.
Järves on särgii, ahvendu, kiiškoidu, haugii, matikkua.
I


Imbilahti.
Imbilahti sijaiččou Luadogan pohjazel rannal Karjalan Tazavallas Pitkänrannan piiris. Pindualua on 427,2 km2. Vuonnu 2012 eläjiä oli 1000 hengie.
1930-luvul, konzu Imbilahti kuului Suomeh, eläjiä oli 14500, kudamis puolet oldih l'uterilazii da puolet pravoslavnoloi. Agrotalohus da meččytalohus oldih piäelinkeinot. Pitkäsrannas oli pila- da sellulouzutevolližuttu.


Immal.
Immal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Anuksen linnukundah.


Indien valdumeri.
Indien valdumeri ― muailman kolmas suurin da syvin valdumeri Tyynenmeren da Atlantiekan valdumeren jälles. Sen pinduala on 76,174 kvadruattukilometrii, tilavus ― 282, 65 miljonua kubokilometrii. Valdumeren syvin kohtu on Sundasalmes (7729 metrii).
Indien valdumeren pohjazes on Aazii, päivänlaskupuoles ― Afriekku, päivännouzupuoles ― Avstrualii, suves ― suvimanner. Indien da Atlantiekan valdumeren rajal on 20° päivännouzupiduhuttu. Indien da Tyynenmeren rajal on 146° 55' päivännouzupiduhuttu. Indien valdumeren pohjazin kohtu on Persienlahtes (30° pohjastu levevytty). Indien valdumeren levevys on läs 10 000 kilometrii Avstrualien da Afriekan suvikohtien välis.


Indii.
Indii (hindi भारत, angl. India), virralline nimi – Indien tazavaldu (hindi भारत गणराज्य, angl. Rebublic of India)- valdivo Suvi-Azies. Rahvahan lugumiäry on 1 282 526 hengie (v.2015), pinduala on 3 287 263 km², nämmien merkilöin mugah Indii on Suvi-Azien suurin mua. Rahvahan lugumiärän mugah Indii on toizel kohtal, pindualan mugah on seiččemendel kohtal. Piälinnu on Uuzi Deli. Virrallizet kielet ollah hindi da anglien kieli.
Liittovaldivo, parluamentutazavaldu. Indii jagavuu 29 ozavaldivoh da 7 liittoaloveheh.
Indii rajoittuu Pakistananke päivänlaskus, Kitainke, Nepalanke da Butananke koillizes, Bangladešanke da Mjanmanke päivännouzus. Meres Indii rajoituu Maldivoinke lounuas, Šri-Lankanke suves da Indonezienke liidehes. Džamman da Kašmiran ozavaldivoloin kiistanalazet alovehet rajoitutah Afganistananke.
I


Indonezii.
Indonezii (indon. "Indonesia"), virralline nimi - Indonezien tazavaldu (indon. "Republik Indonesia") on valdivo Liideh-Azies. Vuvven 2010 tiedoloin mugah rahvahan lugumiäry on 237, 5 miljonua hengie (v. 2011 – 245,6 miljonua hengie), pinduala on 1 919 440 km². Rahvahan lugumiärän da pindualan mugah Indonezii on alovehen suurin mua. Rahvahan lugumiärärän mugah Indonezii on 4.kohtal muailmas, pindulan mugah on 14.kohtal.
Piälinnu on Džakarta. Viralline kieli – indonezien kieli.


Internet.
Internet on muailmanlajuine tiedoverko, kudai yhtistäy paikallizet tiedoverkot toine toizeh. Internet ei ole yksi tiedoverkolois, a nimitys tarkoittau kaikkien yhteh liitettylöin tiedoverkoloin kogonažuttu. Internet on avvonaine kaikile, ket tahtotah sih liittyö. Pidäy novvattua sen tehniellizii viestindysiändölöi libo protokoloi.
Internetan kehitys.
Internetan perustu oli luodu vie 1960-luvul Yhtysvallois.
1990-luvul Internet-palvelut oli siirretty firmoile. Jälles sidä se rubei terväh leviämäh rahvahan käyttöh.
Tehnolougiet.
IP perustuu sih ajatukseh, gu tiedoliikendeh verkos tapahtuu käyttäjen yhtenjyttymii tiedosähkielöi, IP-pakiettoi. Työndäjän da vastahottajan välile muvvostetut yhtevyöt vaikutetah vai piätehlaittehih, dai pakietoin syväindön tulkindu tapahtuu vaigu piätehlaittehis. Iče tiedoliikendehverko siirdäy vai tietyntyyppizii pakiettoi. Jogahizen pakietan käytettävy reitti voi olla erilaine.
Yksityzet ristikanzat.
Internetan käyttö viestilöin välittämizeh oli allus algajen suosittu. Vahnembii taboi ollah sähköpoštu, uutisjoukot sego sähkopoštan kauti käytettävät poštulistat. WWW-sivuloin kehittämizes roittih tavallizinnu chatat da keskustelualovehet. Nygöi Internetua käytetäh vie pikaviestindäh, Internet-soittoloih da videonevvotteluyhtevyksih.
Tiijon ečindän kannal Internetan kazvamine merkičči vallankumovustu.
Internetua käytetäh vie tiijostoloin jagamizeh. Nygöi tiijostojago tapahtuu tavan mugah WWW:n välityksel. Javos on ezimerkikse eriluadustu kirjutustu, muuzikkua, ohjelmistoloi da fil’moi. Tiijostoloi voi tallendua ičelleh libo andua tiijostoloi toizien tallendettavakse, ga autoranvalduzakonoin suojatun materjualan jagamine luvattah on zakonanvastastu.
Firmat.
Suuri vuitti tuottehien myöndäs on siirdynyh Internetah (verkolaukkoih). Monil tuottehii myöjil firmoil on oma verkolaukku. Suurimii Internetas ruadajii verkolaukoi ollah Amazon.com da eBay.
Verkorekluamu kazvoi terväh 1990- da 2000-luvul, da vuonnu 2013 rekluamah Internetas käytettih ezmästy kerdua Yhtysvallois enämbän d’engua migu tv-rekluamah. Rekluamah internetas käytettih 31 miljardua jevruo da tv-rekluamah 29 miljardua jevruo.
Internetan probliemat.
Internetan kuadumistu on toiči ennustettu vagavien tiedoteknillizien probliemoin täh (ezimerkikse toppupoštu, virusat, haittu- da špioninduohjelmat sego käytös olijoin ohjelmistoloin tiedoturvupuuttehet).
Argielokses Internet aiheuttau sotsiualistu riippuvuttu, kuduas realimuailman aktivitietat on korvattu virtualizel tovelližuol.
Nimitys.
Nimitys internet on roinnuh kahtes anglienkielizes sanas "inter" da "net", kudualoin merkičys tarkoittau "verkoloin väline".


Irak.
Irak (, sorani عێراق), virralline nimi - Irakan tazavaldu (, sorani کۆماری عێراق) – valdivo Lähizes Päivännouzus. Vuvven 2014 tiedoloin mugah rahavahan lugumiäry on 36 miljonua hengie, pinduala on 435  052 km². Rahvahan lugumiärän mugah Irak on 39. Kohtal muailmas, pindualan mugah on 57.kohtal.
Piälinnu on Bagdad. Virrallizet kielet ollah aruabien kieli da sorani.
I


Iran.
Iranan islamikaine tazavaldu (Persien: جمهوری اسلامی ایران‎), lyhyesti Iran (pers. ایران‎), vuodessah 1935 sežo Persii- Ezi-Azien tazavaldu. Piälinnu on Tegeran.
Iran rajoittuu Irananke päivänlaskus, Azerbaidžananke, Armenienke, Turtsien da tundiemattoman Vuoristo-Karabahan tazavaldanke, Turkmenistuananke pohjazes, Afganistuananke da Pakistuananke päivännouzus. Iranan pohjazes puoles on Kaspien meri, suvizes puoles Indien valdumeren, Persien da Omanskan lahtet.
Muan pinduala on 1 648 000 km². Rahvahan lugumiäry on 78 408 412 hengie (v. 2015).
I


Irlandii.
Irlandii libo Irlandien tazavaldu on Pohjas-Jevroupan valdivo, kudai täyttäy Irlandien suaren suuriman ozan. Pohjazes se rajoittuu Velikobritanienke. Pinduala on 70,2 tuh. km². Muan nimi tuli irlandien sanaspäi ”Éire”, kudai merkiččöy valdivuo. Muan piälinnu on Dublinu, kudamas eläy kogo muan rahvahan läs nelländesoza (1,4 milj. hengie). Valdivon rahvahan lugumiäry on 4 857 000 hengie (2018).
I


Isaac Newton.
Godfrey Knelleran mualattu kuva Isaac Newtonas vuvvennu 1689.
Isaac Newton (25. talvikuudu 1642 Lincolnshire, Anglii – 20. kevätkuudu 1727 London) oli anglielaine fiizikku, matematikku, tiähtitiedoilii, filozoufu da alhimiekku. Häi oli tärgei figuuru XVII vuozisuan tiijollizes revol’ucies. Häi ozutteli omat painovoimu- da liikunduzakonat tevokses "Philosophiae Naturalis Principia Mathematica" vuvvennu 1687.


Islandien kieli.
Islandien kieli libo islandii on skandinavienen kieli, kudai paistah ezipiäs Islandies.
Islandien lähisugukielet ollah ruočči, danii, norju da fiäri.


Islandii.
Islandii (isl. Ísland on jiämua) on suarivaldivo, kudai sijoittuu Pohjas-Jevroupan päivänlaskus Atlantien valdumeren pohjazas ozas. Valdivon aloveheh kuulutah samannimine suari, kudaman pinduala on 103 tuh. km², da sen lähäl olijat pienet suaret.
Islandien piälinnu on Reikjavik. Muan rahvahan lugumiäry on 360 390 hengie (2019).
I


Ismo Alanko.
Ismo Kullervo Alanko (12. kylmykuudu 1960 Helsinki, Suomi) on Jovensuus hänen lapsus- da nuorusaijan elänyh pajattai-pajonluadii. Alangon bändilöi ollah oldu mm. Hassisen Kone, Sielun Veljet da Ismo Alanko Säätiö.


Ispanien kieli.
Ispanien kieli (español libo castellano) polvevuu latinan kieles. Neče on yksi suurimis muailmas paistulois kielis. Sidä pagizou nenga 470 miljounua ristikanzua Ispuanies da Suvi- da Keski-Amerikas.


Ispuanii.
Ispuanii on valdivo Lounas-Jevroupas da ozittain Afriekas. Virralline nimi on Ispuanien kuningaskundu. Se on Jevroupan liiton da NATO:n ozanottai. Ispuanii täyttäy Pirenei-niemimuan suuriman ozan (80%), Kanarien da Balearien suaret. Muan pinduala on 505 944 km², se on nelländekse suurin Jevroupan mua (Ven’an, Ukrainan da Frantsien jälles).
Ispuanii rajoittuu viijenke muanke: Pirinei-niemimuan päivänlaskus – Portugalienke, Pirenei-niemimuan suves – Britanien Gibraltaranke, Pohjas-Afriekas – Marokkonke, pohjazes – Frantsienke da Andorranke.
Pohjazes da päivänlaskus se rajoittuu Atlantien valdumerenke, suves da päivännouzus – Välimerenke.
Ispuanies on äijy mägilöi. Sen piälinnu on Madridu. Rahvahan lugumiäry on 46 934 600 hengie (2019).
Nygöine piäministeri on Pedro Sánchez.
I


Istanbul.
Istanbul () on Turtsien suurin linnu, valdivon kauppu-, tevolližus- da kul’tuurukeskus, piäportu. Se sijaiččou Bosforan lahten rannoil, kudai jagau linnan jevrouppalazeh (libo piäozah) da aazieh ozah. Net ozat yhtistetäh sillat da metro. Rahvahien lugumiärän mugah Istanbul on enzimäzel kohtal Jevroupas (laskietah molembien linnan ozien eläjät). Se on endine Riiman, Vizantien, Latinan da Osmanskoin imperilöin piälinnu.
Istanbul sjaiččou mättähikkähäs kohtas Turtsien luodehizes mollembien Bosforan rannoil da suves Mramoran merel. Linnan suurin oza sijaiččou Jevroupas, pienin – Aazies. Jevrouppalaize n ozan jagau kahtekse Kuldaine Sarvi –nimine lahti.Linnan pinduala on 5 343 km².
Istanbul sijaiččou subtroppizen ilmastoalovehen reunal, ga sih vaikutetah kovat tuulet pohjozespäi.
Vuvves 2008 algajen Istambulan muakundah kuuluu 39 linnanalovehtu, kuduat perustetah Suuri Istanbul. Sen rahvahien lugumiäry on 13 483 052 hengie (vuvven 2011 tiedoloin mugah).
Istanbul on ylen popul’arnoi kohtu turistil. Turizman ala terväh kehittäy. Istanbulan piäturistukohatat sijoitetah linnan jevrouppalazes ozas. Täsgi on läs 90 % kaikis hotelilois. Linnas on äijy muzieloi, dvorčii, kirikkölöi da äijy muinastu nähtävysty.


Itualii.
Itualii () on Suvi-Jevroupan valdivo, Välimeren keskiozas. Virralline nimi on Itualien tazavaldu.
Luodehes mua rajoittuu Frantsienke (rajan pitkevys on 488 km), pohjazes – Šveitsarienke (740 km) da Avstrienke (430 km), koillizes – Slovenienke (232 km). Itualii ymbäröiččöy kahtu valdivuo: Vatikanua (3,2 km) da San-Marinuo (39 km).
Mua sijoittuu Apennien niemimual, Balkanan niemimual (pienes ozas), Padanan tazangol, Al’poin suvipuoles, Sitsilien da Sardinien suariloil da moniloil pienilöil suariloil.
Itualien piälinnu on Riimu. Muan pinduala on 301 340 km², rahvahan pinduala on 60 359 546 hengie (2018).
I


Itä-Suomen yliopisto.
Itä-Suomen yliopisto, UEF (), Päivännouzu-Suomen yliopisto on Jovensuus, Kuopios ja Savonlinnas toimii yliopisto. Yliopisto rubei ruadamah 1. pakkaskuudu 2010, konzu Kuopion da Joensuun yliopistot yhtistettih. Yliopistos on läs 15 000 opastujua da 2 800 ruadajua, mi luadiu sit yhten Suomen suurimbis yliopistolois. Opastustu on 13 koulutusala da läs suas piäainehes libo koulutusohjelmas.


Ivan Rokačču.
Ivan Rokačču (läs vuvvennu 1560, Mujejärven piiri, Tiikši-kylä — läs 1615, Tiikši-kylä) - on karjalaine muanruadai, partizuanoin joukkoloin johtai, kudai oli ruoččilazien vastah XVI—XVII vuozisuan rajal. Vie häi oli Pohjois Karjalan okkupatsien vastah.
Eloskerdu.
Lopskoin pogostoin vuvven 1597 dozornoin kniigas on kirjutettu Rukajärven "voulostin parahis eläjäs" moskvalazes kirikön ruadajois Dmitrii Al'abjevas da Grigorii Kobelevas. Niilöin joukos oli kirjutettugi pogostan eläjäs Ivan Stepanov Rogačas. Sie on kirjutettu, ku Ivan Rogač eläy omas pihas Tiikši-kyläs.
Ivan Rokačču on pannuh muah kodoilumuas Tiikši-kyläs. Hänen kalmu on säilynnyh, sih kävväh matkustajat. Mändy, kudai kazvoi Ivanan kalmal, piettih pyhänny da sen rungoh riputettih kirjondettua käzipaikkua.
Vuvvennu 1950 A. Linevskii tutki Rokačun kalman. Sie oli löydetty miehen luurango, sego kaksi naizien da kaksi lapsien luuranguo, kuduadu tapetettih.
Kuulužu atropoulogu M. Gerasimov piäkul'l'ukan mugah luadi Rokačun ulgonägö. Hänen rinduvestos on Karjalan kanzallizes muzeis.


Ivan Savin.
Ivan Stepanovič Savin on karjalaine kirjuttai da runoilii.
Biogruafies.
Ivan Savin on roinnuhes vuvvennu 1940 Siämärven kyläs. Hänen lapsestusaigu meni Anuksen Nurmoilas. Armies häi oli pohjazen merilaivastos. Savin opastui Piiterin meččyakadiemies, loppi Siktivkaran tsellulouzu- da bumuaguluajindutehnikuman, ruadoi Läskeläs, avvutti nostua Taškentua muanjärähtyksen jälles. Jälgimäzet 20 vuottu Savin oli toimes Petroskoin sähkölämbökeskukses.
Kirjalline tuotando.
Livvinkielisty runuo Ivan Savin rubei kirjuttamah algajen vuvves 1989. Hänen runoloi on painettu ”Oma mua” da ”Olonia” -lehtis, ”Carelia” da ”Mokša” -žurnualois, kerävökniigois ”Volni trav”, Petrozavodsk, 1998, (ven’akse runot kiändi Armas Mišin) da ”Omil pordahil”, Petroskoi, 1999, sego antolougies ”Karjalan pagin”, Petroskoi, ”Periodika”, 2003.
Monii vuozii Iivan-poigu pajatti da tansii ”Oma pajo”-horas, ruadoi yhteiskunnallistu ruaduo Karjalan rahvahan liitos.
Kyläs kazvanuh da monis kohtis ruadanuh Suavan Iivan hyvin tiedäy karjalazen rahvahan elaijan, sydämeči kuulou da suvaiččou Karjalan luonduo.
Muamankieli, oman rahvahan vahingot da ihalmot, luondoymbäristö ollah hänen runoloin piäteemannu. Se nägyy jo runoloin nimis: ”Karjalan kieli”, ”Minun Karjal”, ”Oma Mua”, ”Syvysehty”, ”Luonnon helmas”...
Vuvvennu 2005 piäzi ilmah Ivan Savinan runokniigu ”Roindurandu”. Lugii löydäy täs kniigas kaunistu, mieleviä, nerokastu, sydämen lämmittäjiä runuo da rivii. Nuorile tämä runokniigu roih ku rikas aittu, kuduas löydyy tarkua sanua, puhtastu karjalankielisty sanankiändöluaduu, viizahuttu.
S
S
S


Izrail.
Izrail (ivr. יִשְׂרָאֵל, arab. إسرائيل‎‎), virralline nimi on Izrailan valdukundu (ivr.  ‏מְדִינַת יִשְׂרָאֵל‏‎‎‎,  arab. دولة اسرائيل‎)  —  valdukundu Lounas-Azies. Rahvahan lugumiäry on 8,90 miljonua hengie (v. 2010). Muan pinduala on 22 072 km². Piälinnu on Ierusalimu. Virrallizet kielet ollah ivritu, arabien kieli. Izrail on unituarine valdivo, demokruattine parluemantutazavaldu. Izrail sijaiččou Lähizes Päivännouzus Välimeren päivännouzupuolizel rannal. Pohjazes se sijaiččou Livananke, luodehes Sirienke, päivännouzus Jordanienke da Jordan-joven päivänlaskupuolizenke rannanke, lounuas Jegiptanke da Gazan sektoranke.
I


Ižoran kieli.
Ižoran kieli (ižoran kieleh "ižor(k)an keeli/kiili, maakeeli") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului baltiekku-suomelaine kieli. ižorakse pagizou 120-260 hengie. i"žora on karjalan lähin sugukieli da karjalaine malttau ellendie äijän ižoruo."


Jaakko Rugojev.
Jaakko Rugojev (eländyaigu 15. sulakuudu 1918 - 17. kezäkuudu 1993. Uhtuo, Ven'a) oli Nevvostoliitos elänyh suomekse kirjutannuh vienankarjalaine kirjuttai da runoilii.
Eloskerdu.
Jaakko Rugojev rodivui Kalevalan (Uhtuon) piirin Suojärven hieruh, kudai kuului Kostamuksen hieruloin joukkoh. Opastui ezmäi Kostamukses, sit Uhtuol. Läs yhtel aigua Uhtuon školas opastui vie kolme tuliedu kirjuttajua: Pekka Perttu, Nikolai Laine da Ortjo Stepanov. Školas opastettih moizet kuulužat opastajat kui Matti Pirhonen, Aatami Rossi, Ilmari Toikka. Pirhonen opasti suomen kieldy da literatuurua. Rossinke yhtes školan pajois opastujat luajittih iče kaikenmoizii vehkehii, skripkois algajen venehissäh. Jaakko luadii enzimäzenny skripkan da sil soitettih kai simfouniiorkestras.
Julguamah Rugojevan kirjutuksii ruvettih vie, konzu häi opastui školas, hänel silloi oli 16 vuottu. Hänen oučerkoi, kirjazii da runoloi painettih žurnualoih da kogomuksih, kudamii piästettih ilmah suomen kielel Petroskois da Piiteris.
Jälles školua Rugojev piäzi opastumah literatuuran tiedokunnale, kudai avattih vuvvennu 1934 Karjalan opastajien instituuttah Petroskoil. Sen piäruadoloi oli kiirehine opastajien valmistus seiččievuodehizih školih niškoi. Samal aigua Rugojev ruadoi tazavallan lehtilöis.
Voinu.
Jatkovoinan aigah Rugojev oli partizuanannu da sodakorrespondentannu da kuului Ruskei partizuanu (Krasnyi partizan) - nimizeh partizuanuozastoh, kudamua johti kapituanu Faddei Zurih.
Ižänmuallizen voinan algupäivis Rugojev tahtoi lähtie frontale. Ezmäi häi omal vallal kirjuttihes Bojevoje znam’a -hävitysbataljounah, kudai perustettih 27. heinykuudu 1941 Kalevalan piiris. Tuhukuul 1942 bataljounu liitettih Krasnii partizan -joukkoh, kudai ruadoi Jaakon roindualovehel. Rugojev oli kaksi kerdua ruanittu.
Voinal häi jatkoi kirjutandua, työndeli oučerkoi, runoloi da kerdomuksii tazavallan lehtilöih. Vuvvennu 1943 häi rubei kuulumah Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Händy pandih Totuus-lehten vojennoikse korrespondentakse. Voinan jälgeh rezervan majorakse ylennyh Rugojev oli Suomes valvondukomissien kiändäjänny.
Kirjutusruado.
Rugojev kirjutti jo 1930-luvul pioneeroin suomenkielizeh Kipinä-lehteh, da hänen enzimäine kerdomuskogomus "Kosto" piäzi ilmah v. 1943. Rugojev kuului Karjalan kirjuttajoen liittoh vuvves 1944 da oli liiton paginanvedäjänny kolmeh kerdah 1953–1957, 1967–1971 ja 1985–1990. Rugojev sai Karjalan kanzalliskirjuttajan arvon 1992.
Rugojevan mustokse.
Vuvves 1997 Karjalas ruvettih jagamah Rugojevan nimisty palkinduo. Sidä annetah nerokkahile nuorile suomen, karjalan da vepsän kielel kirjuttajile – opastujile da jatko-opastujile. Varua sih niškoi suajah tazavallan b’udžietaspäi. Abudengan suurus on 15 tuhattu rubl’ua.
Rugojevan kodi kodoilas oli poltettu Ižänmuallizen voinan aigua. Sih kohtah oli jiännyh vaiku kivipäčči, kudamale 2. elokuudu vuvvennu 2008 kirjuttajan 90-vuozipäiväkse azetettih mustolaudu ”Täl kohtua seizoi Jaakko Rugojevan kodi”.
Petroskoil taloil n:o 11 Leninan prospektal, kudamas vuvves 1974 jälgipäivissäh eli Rugojev, on luajittu mustolaudu.
Kirjutukset da ruavot.
R
R


Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi.
Jalal ad-Din Muhammad Rumi (30. syvyskuudu 1207 – 17. talvikuudu 1273) oli persielaine runoilii. Häi on tundiettu nimel Rumi da Mevlana.
Jalal ad-Din Muhammad rodivui Balkhin-linnas nygyzes Afganistuanas. Jalalan tuatto oli opastunnuh Baha’addin Valad, kudai piätti muuttua perehenke Konyan linnah nygyzen Turtsien alovehel. Sie Jalal eli läs kogo elaijan da kirjoitti runoloi modernil persien kielel. Sego afganistalazet da turtsielazet, sego iranilazet pietäh händy kanzallizennu runoilijannu.
Jalal ad-Din Muhammad sai hyvän opastuksen. Häi opastui kui teologiedu da oigevustieduo, muga i tarkoi tiedoloi. Häi ylen hyvin maltoi arabien da persien kieldy, tiezi Koranua da sen selittamizii.
Konyanas Jalal ad-Din Muhammad tuttavui Faridaddin Attaran ruadoh da hänes kazvoi sufilaine mystikko. Hänet mustetah suvaičuksen da rauhan työndäjänny pyörijän dervišilöin liikkehen perustajannu. Jalal ad-Din Muhhammadan elaijan jyrky muutos oli tuttavumine mystikko Shams-I Tabrizah vuonnu 1244. Rumis rodih askiettu da häi rubei kirjoittamah runokogomuksen Divan-I Shams-I Tabrizi kuvuamah suvaičustu Shams-ih da gor’ah hänen kuolendas vuonnu 1248.
Rumin mavzolei Konyas on nähtävyys da pyhäkohtu. Joga vuottu sih kävyy läs kaksi miljonua ristikanzua.
R


Jalgumiäččy.
Jalgumiäččy on joukkosportan laji. Sen tarkoitus on ajua miäččy toizih vorotoih jalloil libo toizil rungan ozil (paiči käzii) puaksumbah migu vastustai. Nygöi jalgumiäččy on muailman tundietuin sportulaji.
Kižan siännöt.
Jogahizes joukos on ei enämbiä 11 kižuajua (ilmai varakižuajua), yksi niilöis on vratari. Ei virrallizien kilbailuloin siändölöin mugah voi vähendiä kižuajoin lugumiäry seiččemeh kižuajah. Vratari on ainavo kižuaju, kudai voi kižata käyttäjen käzii, gu häi luadie sidä štruafualan rajois omien vorotoin vieres.
Erilline jalgupallon kiža on mačču, kudai kestäy kaksi 45 minuutan piduhuttu puoliaigua. Enzimäzen da toizen puoliaijan välis on 15 minuutan taugo, kuduan aigua kižuajat levätäh da sit vaihtetah vorotat.
Kižan tarkoitus on ajua miäčyn toizen joukon vorotoih puaksumbah, migu vastustai da ei andua ajua miäččyy omih vorotoih. Kižas voittau se joukko, kudai ajau enämbän miäččyy.
Gu toizen puoliajan aigua joukot ajettih yhtenjyttyzen miäčyn lugumiärän, miärätäh tazakiža libo miärätäh voittajua mačun regluamentan mugah. Täs tapahtukses voi miärätä liža-aigua – vie kaksi 15 minuutan piduhuttu puoliaigua. Tavan mugah piä- da liža-aijan välis annetah taugo. Ližapuoliaijoin välis annetah aigua vaigu vaihtuamah čurat. Gu liža-ajan aigua ei sua miärätä voittajua, mačun jälles pietäh penaltisarjua. Erilazet kižuajat luajitah 5 potkua varustajan vorotoih 11 metrispäi. Gu luajitun penaltin lugumiäry on yhtenjyttyine, luajitah vie 2 penaltie, kuni voittai ei ole miärätty.
Kenty.
Mačču pietäh kentylöil luonnollizen libo keinolluajitun peitienke. Virrallizien siändölöin mugah keinolluajittu peite on vihandu. Kenty on kohtikulmikon muvvos. Laidučeri on pitkembi vorotoin čerii.


Jamaika.
Jamaika () on suarivaldivo Britanien Yhtymäs Vest-Indies.
Luodehes on meriraja Kubanke. Suari kuuluu Antilian suurien suarien joukkoh Kariban meres.
Muan pinduala on 10 991 km². Rahvahan lugumiäry on 2 930 050 hengie (v.2014). Piälinnu on Kingston. Viralline kieli on anglien.
J


James Cook.
James Cook (7. kylmykuudu 1728, Marton, Jorkšir, Anglii - 14. tuhukuudu 1779, suari Gavaii) - anglien merimies.
C


James Joyce.
James Augustine Aloysius Joyce (2. tuhukuudu 1882 Dublin, Irlandii – 13. pakkakuudu 1941 Zürich, Šveicaarii) oli irlandielaine kirjuttai da runoilii. Händy pietäh erähänny XIX vuozisuan tärgevimis kirjuttajis. Joycen tunnetuimbii tevoksii ollah kirjutuskogomus "Dubliners" (1914) sego romuanat "A Portrait of the Artist as a Young Man" (1916), "Ulysses" (1922) da "Finnegans Wake" (1939).


Jan van Eyck.
Jan van Eyck (1390, Maaseik — 1441, Brugge) oli flaamilaine taidehmualuaju, kudai eli Flanderis, nygöizes Belgies. Häi kehitti äijäl omassah ajan mualavustehniekkua. Hänen tevoksii ollah ezimerkikse "Arnolfinin pereh" (1434), "Gentin alttari" (1432) da "Rolinin madonna" (1433-1434).


Japounienmeri.
Japounienmeri on Tyynenmeren reunumeri, kudai eruou sit Japounien suaril sego Sahalinan suarel. Japounienmeren randumuat ollah: Ven'a, Japounii, Korein Tazavaldu sego Korein demokruatilline kanzantazavaldu. Meren suvipuoleh piiäzöy Kurosivo- nimine lämmy virdu.
Pinduala on 1062 tuhattu km². Suurin syvys on 3742 m (41°20′ p.l. 137°42′ pn.p.). Talvel meren pohjaine oza jiädyy.
Kalastus.
Merespäi suahah meriruakkua, merikalbassua, veziheiniä, merinieglikkuo, kazvatetah sugamol'l'uskua.


Japounii.
Japounii ("Nihon" libo "Nippon", virallizesti 日本国, "Nihon koku" libo "Nippon koku") on suarivaldivo Tyynesmeres Päivännouzupuolizes Aazies. Se sijaiččou Kitain, Korean niemimuan, Japounienmeren da Ven'an päivännouzupuolel, ulottujen pohjazes Ohotanmerelpäi suveh Päivännouzu-Kitain merele. Muan nimes olijat kirjutusmerkit tarkoitetah ”päiväzen juurdu” libo ”päiväzen nouzemua”, sendäh Japouniedu kučutah toiči ”nouzijan päiväzen muakse”. Japounien piälinnu da suurin azutuskeskus on Tokio. Japounien keisari on Naruhito.
Japounieh kuuluu yli 3000 suardu, kudamis suurembat ollah Honshū, Hokkaidō, Kyūshū da Shikoku. Suurin oza suaris on vuoristosuardu da äijät vie tuliperäzii; ezimerkikse Japunien korgevin vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Muan eläimiäry on muailman kymmenennekse suurin, piäle 127 miljonua hengie. Suur-Tokion aloveh on muailman suurin metropoliialoveh piäl 30 miljounan hengen. Japounies paistah japounien kieldy.


Jean Sibelius.
Jean Sibelius, oigiel nimel Johan Julius Christian Sibelius (8. talvikuudu 1865, Hämeenlinna, Suomen velikokni'ažestva, Ven'a — 20. syvyskuudu 1957, Järvenpää, Suomi) oli suomelaine säveldäi, kudamua pietäh Suomen kanzallissäveldäjänny. Hänen stiil'annu oli kanzallisromantiekku. Häi säveldi seiččie sinfouniedu da muun mugah sinfounizii runoloi.


Jegiptu.
Jegiptu, virrallizesti Jegiptan islamilaine tazavaldu on valdivo Pohjois-Afriekas da Azien Sinain niemimuas. Koillizes se rajoittuu Izrailanke da Gazan sektoranke, suves Sudananke, päivänlaskus Livienke, pohjazes Välimerenke, päivännouzus Ruskien merenke. Virralline kieli on aruabien kieli. Piälinnu on Kairo. Suurimat linnat ollah Kairo, Aleksandria, Giza, Šubra-El-Heima, Port-Said da Suets. Muan pinduala on 1 001 450 km². Rahvahan lugumiäry on 85 294 388 hengie.
J


Jemen.
Jemen (), virralline nimi on Jemenan tazavaldu () – valdivo Lounas-Azies, kudai sijaiččou Arabien niemimual. Vuvven 2011 tiediloin mugah muan rahvahan lugumiäry on 25 miljonua hengie. Muan pinduala on 527 970 km². Piälinnu on Sana.
Virralline kieli on aruabien kieli. Jemen on unituarine valdivo, prezidentan tazavaldu. Jemen sijaiččou Arabien niemimuan suves, Merel se rajoituu Indien valdumeren Ruskien da Arabien merilöinke. Mual Jemen rajoittuu Omananke da Saudi-Arabienke.
J


Jeroilu.
Jeroilu on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.


Jevroupan meriahvenet.
Jevroupan meriahvenet () ollah meriahvenien heimoh kuului kalasugu.


Jevrouppu.
Jevrouppu on muanoza pohjazes Muan puoliskos. Pohjazes se rajoittu Pohjazen jiävaldumeren merilöih da päivänlaskupuolel Atlantičeskoin valdumeren merilöih. Jevroupan pinduala on 10 miljounua nelivökilometrii da eläjiä on läs 740 miljounua hengie (läs 10 % kogo muailman eläjis). Yhtes Aazienke Jevrouppu muvvostau manderehen Evraazien. 28 Jevroupan muadu muodostavad Jevroupan unionin.


Jiäkuikku.
Jiäkuikku libo jiäguikku ("Gavia adamsii") on suurin kuikkien heimoh kuului lindu.
Pezoitundu.
Jiäkuikku muniu muniu kaksi jäiččiä. Uročču da emäččy havvotah jäiččii yhtes nelli nedälii. Poigazet opastutah lendämäh kudakui 70 päivän ijäs.
Aloveh.
Euraazien alovehel jiäkuikku pezoittuu enimyölleh Pohjas-Sibiris. Pohjas-Amerikas se pezoittuu Pohjas-Kanuadas da Pohjas-Al'askas. Suomes voibi nähtä muan läbi muuttujii jiäkuikkii eritengi keviäl da harvembah sygyzylgi.
Lähtiet.
J


Jiäkur'oi.
Jiäkur'oin histouries.
Sanotah, ku Kanuadan rahvas enzimäzet ruvettih kižuamah jiäkur'oih. Jiäkur’oi on kuulužu kiža Pohjas-Amerikas: Kanuadas da Yhtysvallois. Ei jällele jiä Jevrouppugi. Hyvät jiäkižuajien joukkovehet ollah ruoččilazil, suomelazil, čeehielazil, no Ven'an joukkoveh on enin kilbua voittanuh. Enzi kerdua sillozen Nevvostoliiton joukkoveh – voitettih Muailman jiäkur’oih kižuajien kilvat vuvvennu 1954. Net oldih Ruočin piälinnas Stokgol’mas.
Siännöt.
Hokkeih libo jiäkur’oih kižatah avvonazel jiäl libo luistelikol. Hokkeih kižatah kahtel joukkovehel, kuuzin kižuajin joga joukkovehes. Kižuajil pidäy jiäkur’oipualikoil lykätä jiäkur’oi toizen joukkovehen hokkeivorottoih. Yksi kižuaju joga joukkovehes puolištau omii vorottoi. Hänel pidäy tavata jiäkur’oi, ei laskie omih vorottoih. Voittau se joukkoveh, kudai lykkiäy toižien vorottoih enämbän jiäkur’oidu, a omih vorottoih ei anna lykätä.


Joey Ramone.
Joey Ramone (oigiel nimel Jeffrey Ross Hyman, 19. oraskuudu 1951 New York, New York – 15. sulakuudu 2001 New York, New York) oli punk-bändi Ramonesan pajattai.
13-vuodehizennu Joey aloitti barabuanoin soiton da häi oligi Ramonesan alguperäine barabuanistu. Joey oli äijien mieles joukkovehen "syväin da sielu" da hänen mielipajoloi oldihgi balladat da suvaičuspajot. C. J. Ramone kuččui Joey'e ”bändin hipikse”. Häi oli 196 cm korgei.
Vuvvennu 2002 piäzi ilmah hänen ainavo souloal'bom, "Don't Worry About Me", kudamah häi luadi pajoloi voimattomannu, enne kuolendua. Al'bomaspäi nouzi hitikse hänen versii pajos ”What a Wonderful World”. Vuvvennu 2003 New Yorkas nimitettih piha Joey Ramonen mugah, ”Joey Ramone Place”.


Johann Sebastian Bach.
Johann Sebastian Bach (31. kevätkuudu 1685, Eisenach — 28. heinykuudu 1750, Leipzig) oli germuanielaine kirikkömuzikantu da säveldäi. Händy pietäh yhtenny suurimbis barokkumuuzikan säveldäjis.


Johann Wolfgang von Goethe.
1765 - Johann Wolfgang Goethe, tundematoi taidoilii
Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuudu 1749 Frankfurt am Main - 22. kevätkuudu 1832 Weimar) on germuanilaine yleisnero: runoilii, romuanukirjuttai, gumanistu, tutkii, taidoilii da kymmenen vuvven aijan valdivon piäministru. Goethe pietäh germuanienkielizen kaunehliteratuuran vaikutusvaldazennu ristikanzannu.
Eloskerdu.
Goethe roinnuhes vahnas germuanilazes laukkulinnas Frankfurt am Main bohattu byrgeru Johann Kaspar Ghoeten (1710-1782) perehes. Wolfgangan tuatto oli imperuatoran nevvoi da endine advokuattu. Muamo, Katarina Elizabet Ghoete (endizel sugunimel Textor, 1713-1808) oli linnan piälikön tytär.
Goethen kois oli bohattu bibliotiekku, kuduas Wolfgang lugi äijän kniigua. Wolfgang sai kodiopastundan. Paiči germuanien kieldy häi maltoi frantsien, latinan, griekan da italien kieldy. Vuvvennu 1765 Goethe lähti opastumah Leiptsigan yliopistoh da loppi opastundan Strasburgan yliopistos vuvvennu 1770. Hänes tuli oigevuksen tiedodouhtori, ga häi ei ole kiinnostunnuh oigevustiedoh.
Leiptsigas Wolfgang mieldyi tyttöh da algoi kirjoittua runoloi. Paiči runoloi Goethe kirjoitti i tostu tevostu. Muutos luomisruavos tapahtui, konzu häi vastai Gerderan, kudai kerdoi hänele omis mielis poeezies da kul’tuuras. Strasburgas Wolfgang tunnisti iččiedy runoilijannu.
Luomisruado.
Goethen luomisruavon alguetuapan enzimäine merkičči tevos on druama «Gottfried von Berlichingen» (1773), kudai äijäl vaikutti yhtenaigalazih. Tämän tevoksen avul Goethe piäzi germunilazen literatuuran enzimäzih rivilöih. Kuulužin tevos on «Faust»-tragedii, kuduadu Goethe kirjoitti kogo elaijan. Wolfgang kirjoitti ”Faust”-tevostu läs 60 vuottu da se kuvailou kirjuttajan luomisruavon kaikkie etuapoi. Ga Goethen yhtenaigalazet piettih «Die Leiden des jungen Werther»-tevostu parahannu tevoksennu.


Johannes Brahms.
Johannes Brahms (7. oraskuudu 1833 Hamburg – 3. sulakuudu 1897 Wien) oli germuanilaine klassillizen muuzikan säveldäi, kuduan stiil'annu oli romantiekku. Händy pietäh yhtenny suurimbis säveldäjis; "kolme suurdu B:dy" ollah Bach, Brahms da Beethoven.


Johannes Kepler.
Johannes Kepler (27. talvikuudu 1571 – 15. kylmykuudu 1630) oli germuanielaine tiähtitiedoilii, kudai luadi planiettoin lekundoi koskijoi teorieloi. Händy kučutah dai erähičči "enzimäzekse teoriettizekse astrofiziekakse", hosgi Carl Sagan kuvai händy sežo jälgimäzekse tiijollizekse astrologikse.
Kepler oli Grazan yliopiston matemuatiekan professor, tsuari Rudolf II:n hovimatematikku, da generualu Albrecht von Wallensteinan hoviastrologu. Omassah uran allus Kepler oli Tyko Brahen assistentu.


Johannes Vermeer.
Vermeeran oletettu omakuva tevokses "Svodnica"
Jan Vermeer libo Johannes Vermeer van Delft (1632 Delft - 1675 Delft) oli hollandielaine taidehmualuaju. Häi on Rembrandtan kel tundietuimbii Hollandien kuldukavven mualuajis. Vermeeran kuulužin tevos on "T'urbuanupiähine tyttö".


Johnny Ramone.
Johnny Ramone (oigiel nimel John William Cummings; 8. ligakuudu 1948 Long Island, New York – 15. syvyskuudu 2004 Los Angeles, Kalifornii) oli punk rock -joukkoveh Ramonesan gituaristu.
Johnny Ramone soitti bändilöis jo 1960-luvul, ezimerkikse Tangerine Puppetsas, kudamas oli tulijois Ramones-jäzenis sežo Tommy Ramone (Thomas Erdelyi).
Muuzikallizen uran ližäkse Johnny Ramone ozutteli monis fil'mois da televideniiprogrammois (mm. Simpsonois).
Johnny vallittih Rolling Stone -žurnualan kaikkien aijoin gituaristu -iänenannos sijale 16.


Jonathan Swift.
Jonathan Swift (30. kylmykuudu 1667 - 19. ligakuudu 1745) oli anglo-irlantilaine kirjuttai, filousofu, runoilii da yhteiskunnalline vaikuttai. Enne kaikkie häi on tundiettu satiirizes allegories "Gulliveran matkat" (1726). Häi on kirjutannuh läs 150 prouzutevostu da 280 runuo.


Jordanii.
Jordanan hašemitoin kuningaskundu () libo Jordanii () – arabilaine valdivo Lähizes Päivännouzus. Jordanii rajoittuu Sirienke pohjazes, Irakanke koillizes, Saudi-Arabienke päivännouzus da Izrailanke da Palestinanke päivänlaskus. Jordanii rajoittuu Izrailinke da Palistinanke Mustumeren rannoil, Izrailanke, Saudi-Aravienke da Egiptanke Akaba-lahtes. Muan pinduala on 92  300 km². 90 % muadu on hiekkumua. Piälinnu on Amman. Rahvahan lugumiäry on 6  259  932 hengie.
J


Jorge Luis Borges.
Jorge Francisco Isidoro Luis Borges Acevedo (13px audio [hɔrhɛ bɔrhɛs]) (24. elokuudu 1899 Buenos Aires Argentina – 14. kezäkuudu 1986 Geneve Sveizarii), kudai lyhendi kirjailijannu omassah nimen muodoh Jorge Luis Borges, oli Argentinan kuulužin nygykirjailii. Häi oli kirjastonhoidai, kirjalližuskriitiekku dai runoilii.
Borgesan ruadamine kirjastonhoidajannu nägyy hyvin hänen tevoksis: net ollah tävvet viittavuksii tovellizih da keksittylöih lähtehtevoksih da auktoritietoih, da net kyzelläh tavan mugah älyllizii, kirjalližustiijollizii libo teolougiellizii kyzymyksii kaunehkirjallizes formuatas. Borgesan novellois on äijy juumorua.


Josif Stalin.
Josif Vissarionovič Stalin, tovvelline sugunimi – Džugašvili () (9. (21.) talvikuudu 1879 Gori,Tiflisan gubernii, Ven’an imperii – 5. kevätkuudu 1953 Volinskoje, Moskovan aloveh, Ven’an SFNT, Nevvostoliitto) oli ven’alaine vallankumovusmies, nevvostolaine valdivomies, poliitiekku, generalissimus. Stalin oli Nevvostoliiton kommunistizen partien enzimäine piäsekretari (1922-1953) da Vladimir Leninan jatkai Nevvostoliiton johtol. Stalinal oli rajatoi valdu.
Roinduperiä myöte Stalin oli gruuzielaine da hänen muaman kieli oli gruuzii. Nuorennu häi tuttavui marksilaižuoh, sendäh hänet eroitettih školas. Hänes rodih aktiivine kommunistu. Häi toimi Ven’an syväinvoinan aigua sego poliittizennu sego vojennoinnu komandirannu. Nevvostoliiton enzimäzen johtajan Leninan kuolduu algavui valdutora, kuduan Stalin voitti.
Stalinan aigua Nevvostoliitos oli ičevaldu. Valdivo kovah tarkasti yhteiskunnan elaijan kaikkii puolii. Sil aigua rikottih ristikanzoin oigevuksii da vällii, muaspäi työnnettih kanzat. Monet ristikanzat työnnettih tyrmäh da pakkoruadoh. Oli perustettu gulag-järjestelmy. Monet ristikanzat kuoltih nälgäh vuozinnu 1932-1933 da repressielöih.
Stalin pidi tevvollistamizen da muatalovuon kollektivoičemizen. Suuren kodimualazen voinan jälgeh Nevvostoliitos rodih Yhtysvaltoin rinnal muailman vedäi supervaldu, mi vei kylmäh voinah.
Lähtehet.
Stalin


Jouhelo.
Jouhelo ("Anas acuta") on sorzien heimoh kuului lindu.
Lähtiet.
J


Jouhikko.
Jouhikko on vahnu jouzisoitin. Jouhikos on olluh perindöllizesti kahtes nelläh kieldy, da sen iäni on aiga hil'l'aine. Se viritetäh tavan mugah kui viulu (g, d1. a1. e2). Altojouhikko on viritetty tavallistu jouhikkuo oktaavin madalembale.
Kai jouhikot ollah tavan mugah oldu soittajien ičen luajittuloi, mugai net ollah oldu eri kogozet da muodoizet. Piduhuttu on olluh 40-80 cm, levevytty 14-19 cm da sangevuttu 4-9 cm. Materjualoinnu on olluh koivu, leppy, pedäi da kuuzi. Jouhikkolois on käytetty jouhi-, jiändeh-, plastiekku- da metallukielii. Harakternoin jouhikon šuhizijan iänen suau hevon händyjouhis azuttuloil kielil.


Joučen.
Joučen () on sorzien heimoh kuului suuri valgei lindu. Jouččenii ei sua mečästiä, ili tulou riähky.
Teemas muijal.
J


Jovensuu.
Jovensuu () on linnu Suomen Pohjas-Karjalas. Linnas eläy läs 75 000 hengie. Jovensuun nuaburit ollah Ilomanči, Kontiolahti, Lieksa, Riäkkylä ja Tohmajärvi. Linna joven suuh rodihes v 1848, aivembah linnua Pielisjoven iäreh jo rištikanzua azettavui. 1500-luvul Valamo monasterin azukkahat venehel jogie myö souvettih Luadogalpäi da pravoslavien tsašouna da monasteri nossettih Kuhasaloh.
Jovensuus on Päivännouzu-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorgeiškola da ammattiškola, muzikkie opastetah Konservatorios da mužikkiškolas. Jovensuu on äijy kulturalline linnu, karjalažtu pruažniekkua da muudu tapahtumua on kezäl da talvel. Jovensuu sijaiččou Pyhäselkä järven rannal, kunne lasgov Pielijogi jagau linnan kahteh ozah.
Jovensuun piämiehekse on vuuvvennu 2010 vallittu Kari Karjalainen.
Jovensuu sai uuven flagun vuuvennu 2008, Leea Wasenius pluajiruinnu.
Histourii.
Ammuin jo kivikauvel Nygy-Jovensuun alovehel elettih ristikanzat. 1500-luvul pravoslavit nossettih Kuhasaloh Valamon monasterin skiitta, min ruoččilazet hävitettih 25-vuodisen voinan sešo pitkyn toruannan aigah. Jovensuu-hieru rodihes Ruotsin vallan aigah karttoloih, sih aigah Kontiolahten ker rippui. Tsuari Nikolai I nosti hierun kohtah Jovensuu-linnua vuuvvennu 1848.
Luterilaine da pravoslavnoi piäkirikkö seišotah piäkkäh Jovensuun keskustua katkuavan Kirkkokaduloin päis da samal kerdua keskustua eli ruudukuavua vaztakkahazil puolil. Idän da lännen kiriköt kačcotah toine toizeh ylähäkkäl linnua. Kirkkokavun lounapiäs seizou luterilaine piäkirikkö, Jovensuun kirikkö, se on pluaniruitu uuvven gotiikan tyylih. Keskustan alovehel on vie 4 muudu luterilastu kirikkyö: Pielisensuu Niinivuaral, Noljakka, Rantakylän kirikkö da Utran puukirikkö. Kirkkokavun pohjoispiäs on pienel mäel Jovensuun pravoslavnoin piäkirikkö, Pyhän Nikolaoksen kirikkö. Se on perindehelline pohjois-venäläne pravoslavnoi kirikkö, mis on ylen äijäl puudu nossettu da se roinnuhes vuuvennu 1887. Jovensuus on toinegi pravoslavnoi kirikkö. se on Pyhän Johannes Teologin kirikkö pravoslavnoin seminuaran lähil, byszanttilane arkitektuura. Lizäkse näidy seizou Jovensuun linnas uuzien alovehien sizäl nenga kymmene suurdu luterilasten libo pravoslavvoin kirikkyö, lizäkse moskeiju.
Jovensuus ollah Kaupunginorkesteri, Kaupunginteatteri da nygyaigane vuuvvennu 2005 avvattu kino Tapio.
Ystävyslinnat.
Lizäkse yhteisruadosibimus jälgimäzien linnoinker: Petroskoi, Sortaval da Suojärvi Venäjäl.


Juablokku.
Juablokku on juablokkupuun andin.
Juablokku on tervehelline syömine. Kypsänny sit on B1-, B2-, B6-, C- da E-vitamiinua sego, sanommo, kalsiumua, magnesiumua, kaliumua, pektiinua, ravindokuiduloi da flavonoidoi.
Juablokan mužavundua voi estiä limonan mehul.


Juankoski.
Juankoski () oli Suomen linnu, kudai sijaiččou Pohjas-Savos. Juankosken susiedat olih Juuka, Kaavi, Kuopio, Rautavaara da Tuusniemi. Se yhtistettih vuvven 2017 allus Kuopion linnah.


Juhani Aho.
Juhani Aho, vuodeh 1907 sah Johannes Brofeldt, (11. syvyskuudu 1861 Lapinlahti — 8. elokuudu 1921 Helsinki) oli suomelaine kirjailii. Häi oli sada vuottu tagaperin Suomen kaikis enimäl lugiettu kirjailii, da händy piettih silloi "rahvahallizennu kirjailijannu". Vuvvennu 1911 ilmah piässyh "Juha" on Ahon piätevos da enimäl počitoittu romuanu. Intriigan puoles druamalline tevos sijoittuu päivännouzupuolizeh Suomen (Kainuh?) da Ven'an Karjalah nenga 1600-1700 aigoile. Kerdomus pohjavuu legendah naizes, kudai kadoi Ven'an puolele da tuli järilleh siepäi taloin lehmienke. "Juhas" on luajittu kaksi ouperua, moni ozutelmuversiedy da kolme fil'mua. Romuanan kiändi karjalakse Ljudmila Markianova.
Pereh.
Ahon vahnembat oldih protopappi Henrik Gustaf Theodor Brofeldt da Karolina Fredrika Emelie Snellman, kudamil oli kaikkiedah kymmene lastu. Johannes libo Juhani oli lapsis vahnin. Eräs Juhanin pieni velli oli kirjuttai da rektoru Kaarlo Brofeldt.


Juice Leskinen.
Juhani Juice Leskinen (vuodeh 2006 Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen, 'sanotah [Juise]', 19. tuhukuudu 1950 Juankoski, Suomi – 24. kylmykuudu 2006 Tampere, Suomi) oli suomelaine pajattai-pajonluadii, runoilii da kanzantaidoilii. Häi ruadoi dai kiändäjänny da kolumnistannu. Händy on kučuttu ”suomelazen rock-muuzikan tuattohuahmokse”.
Leskizen kaikkii tunnetuimat pajot ollah mm. ”Marilyn”, ”Syksyn sävel”, ”Viidestoista yö”, ”Musta aurinko nousee” da ”Norjalainen villapaita”.
Leskizen kirjallizes tuotandos oli runuo, lapsienkirjalližuttu, hengilöhistouriedu, suomendostu da monenjyttymiä kirjutustu eri lehtilöis da antolougielois. Kaikkiedah häi piästi ilmah kaksitostu runokogomustu, nelli lapsienkirjua da nelli muudu tevostu. Vuvvennu 1994 ilmahpiästetty "Äeti" ("Muamo") oli enzimäine kriitiekoloigi mielyttänyh runotevos, da sežo "Kosket" otettih hyvin vastah.
Juice Leskizen tuatto oli Juankoskel roinnuh Pauli Heikki Leskinen da muamo Imbilahtel roinnuh Eini Annikki Mikkonen.


Julgine ala.
Julgine ala libo julgine sektor tarkoittau kanzantalohuon vuittii, kudai on valdivoloin libo munitsipaliettoin omistukses. Julgizeh sektorah lugietah valdivoloin da munitsipaliettoin varzinazen toimindan ližäkse mm. julgizet fondat da valdivonyhtivöt. Julgizen sektoran varat tullah enimyölleh nalogois. Läs kaikkiel muailmas julgine sektor nähtäh parahakse tavakse todevuttua järjestys da turvalližus, muga kui oigevuslaitos, politsii da armii. Tavan mugah julgizeh sektorah kuuluu äijy toiziigi ruadoloi: vuitti opastukses, tervehyönhuollos da ymbäristönvardoičukses, daže tevollizuos, semmite puolistustevollizuttu sego tiijoitus-, aijanvietto- da liikendehtoimindua.


Jumal.
Jumal, Jumalus libo Jumalolendo on käziteh, kudai tavan mugah tarkoittau yliluonnollizii olendoloi, kudamien uskotah halliččijan mm. luonnonvägie da ristikanzoin ozua. Uskondot voi jagua sen mugah, kui äijy jumalua libo jumalatardu net palvotah. Monoteistazet uskondot käzitetäh tavan mugah vaiku yhten jumalan olemasolon, ku politeistazet uskondot uskotah monih jumalih.
Sanan alguperä.
Sanal jumal on vastinehii baltiekkumerensuomelazis kielis, sežo mordvas jon- (jondol 'tulenišku, jumalan tuli) da marin kieles jumo 'taivas, ylijumal'. Duumaijah, ku sanan tagan ollus sanskritan sana dyumān (merkiččöy 'kirkas, valgei, taivahalline'), kudai oli yksi ammuzen hindien jumalan nimi. Tämä sana olis tulluh suomiugrilazih kielih eräs tuhat vuottu tagaperin konzu rahvas oldih kosketuksis Azies eläjien indoeuroppalazienke. Sanotah, ku vahnin kirjalline tiedo täs baltiekkumerensuomelazes sanas on muinasnorveegielazes matkukuvavukses vuvvel 1026. Sit sanotah, ku bjarmien libo karjalazien muas oli pyhäs kohtas Jómalin pačas.
Jumalkäzitykset.
Teismu libo "jumalusko" on käzitys kudaman mugah on olemas persounalline, vaikuttai jumal. Politeismu libo "monijumalallizus" on käzitys, kudaman mugah jumalii on moni. Monoteisman libo "yksijumalallizuon" mugah on vaiku yksi jumal. Deismu on käzitys, kudaman mugah jumal ei kaikkevuon luajittuu ole puutunuh sen kehitykseh libo käzitys, kudaman mugah jumal on kaiken algusyy. Panteismu libo "kaijumalallizus" samastau jumalan muailmankaikkevuon kel.
Sanua ateismu libo "jumalattomus" käytetäh libo viittuamah nägemyksih, kudamien mugah jumalua libo jumalia ei ole olemas libo käzityksih, kudamis ei ole käzitysty jumalan olemasolos. Agnostisizmakse kučutah nägemysty, kudaman mugah ei voi sanuo, ongo jumalua libo jumalia olemas.


Junokertuli.
Junokertuli ("Dendroica striata") on lindu. Se tavattih Suomes ezmästy kerdua 23.10.2008 Korppoon Utös.
Karjalankieline nimi.
Linnun karjalankieline täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty suomenkielizes nimespäi "viirukerttuli". Suomen kielen sanan "viiru" voibi kiändiä karjalakse "juno" libo "juro".
Lähtiet.
J


Juonduvezi.
Vezijohtovetty mones muas voibi juvva.
Juonduvezi tarkoittau vetty, kuduadu voibi käyttiä juomizeh. Juonduvezi on talovusvetty. Juonduvetty valmistetah enimyölleh magies vies libo pohjuvies, jogi- libo järvivies.
Magei vezi on luonnonvara. YK arvion mugah magien vien kulutus on kuuzinkerdustunuh jälgimäzen vuosisuan aigua. 884 miljonal ristikanzal ei ole käytös puhtastu juonduvetty. YK:n yleiskogovus miäräi heinykuus 2010, gu puhtas vezi on ihmisoigevus.


Jupiter.
Jupiter on päiväzensistieman planiettu.


Jurmalu.
Jurmalu on suurin Latvien kurortu-linnu, se on Riigaspäi 25 (kahtenkymmenen viijen) kilometrin piäs. Jurmalas linnan ozat (Priedaine, Lielupe, Bulduri, Dzitari, Majori, Dubulti, Jaundubulti, Pumpuri, Melluži, Asari, Vaivari, Sloka, Kauguri, Kemeri) sijoituttih toine toizele jälles Baltiekkumeren randua myöte. Kogo linnu on 32 (kolmiekymmendy kahtu) kilometrii piduhuttu da 3 (kolmie) kilometrii levevytty. Kaikkien linnan ozien kauti menöy raudutie, ajellah autobusat, menöy merenrandua myö čoma kävelystie. Jurmalah rahvastu muanittau meren valgei hiekkurandu, pedäikangahan veres ilmu da minerualuvien dai minerualulijan nouzemat. Ennevahnas sil merirannal oldih kalastajien eländykohtat. Jällespäi nygözen Dubultin kohtah ruvettih nostamah kezämökkilöi da luadimah kezoituskohtii. Kemerin minerualuvien nouzeman rinnal avavui ven’an kurortu. Nygöi Jurmalu on čoma nygyaigaine linnu. Kaikin tietäh Dzintarin kontsertuzualan, kuduas pietäh muuzikku-da juumorufestivualiloi.


Juusto.
Juusto on syömine, kudai on luajittu hapannuon fermentoin da hapanmajon bakteerieloin avul hapatetus maijos libo eriluaduzien maidoeinehien sulattamine sulattamizien suolien avul.
Syömisarvo.
Juustos on korgei miäry proteinua (läs 25%), maidorazvua on (läs 60%) da minerualuainehii on (läs 3,5% paiči suolua). Juuston proteinat sulatetah parembi migu maijon proteinat. Juuston ekstraktuainehet hyvin vaikutetah syömizensulattamizien rauhnoih, kiihtetäh syöndyhimuo.
Syömiseinehet, kuduat ollah juustos, sulatah organizmal pošti kogonah (98-99%). Juustos ollah vitamiinua A, D, E, B1, B12, PP, C, pantotenoin happameh da muudu.
Juusto on kui vägevynnyh maido: sie ollah proteinua, razvat, minerualuainehet samas miäräs, kuigi maijos. Juustos on korgei miäry kaltsijua da fosforua, kuduat ollah hyvis välilöis.
Sičužnoit juustot.
Luadimizen tehnolougien mugah juustot ollah kovat, pehmiet, rassalizet da sulatut.
Sičužnoi fermentu (renninu, himozinu) on syömizensulattamizen fermentu, kudai on kui ristikanzas, mugagi žiivatois. Sičužnoi fermentu käytetäh, ku luajita maijos ruahtuo.
Vuvvekse 1999 läs 60% kovua juustuo Yhdysvallois da läs 80% juustuo muailmas luajittih jo renninan avul.
Rassalizet juustot.
Nämä juustot kypsetäh da säilytetäh rassalis. Niilöil ei ole kuordu, loukkozet ollah pienet, juuston taigin on rapakko, razvumiäry on 40-45%, suolua - 7% (Osetian juusto, suluguni, brinza da muudu).
Rassalizet juustot ollah pahmiet da kovat. Jevropas suvaijah gretsien Feta-juustuo, kuduas razvumiäry on 50% da enämbi. Nämmii juustoloi luajitah kozan maijos.
Sulatut juustot.
Sulatut juustot ollah magiet, pastanmoizet, galbassuzet, konservoitetut, grigriboinke, laukanke, lohenke, gretsien oriehoinke.
Плавленые сыры, являясь продуктом вторичной переработки, упакованные в фольгу или в герметичные упаковки, имеют более долгий срок хранения, менее чувствительны к перепадам температур. Это позволяет увеличить сезон продаваемости плавленых сыров и районы его распространения.


Jyrgil.
Jyrgil () on vahnu karjalaine kylä, kudai on Vieljärven poselenies Priäžän kanzallizes piiris Karjalan tazavallas.
Tiijot.
Kylä sijaiččou Vieljärvi-järven pohjasrannikol, P21-dorogan varres.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Jyrgilän kyläs on virallizesti elänyh 37 hengie.


Jyrgil (Anus).
Jyrgil () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Mägriän kyläkundah.


Jyrksuari.
Jyrksuari () on kylä Kondupohjan piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Se kuuluu Hirvaksen kyläkundah. Se on histourien mustomerki.


Jyškyjärvi.
Jyškyjärvi () on poselenii da kahten sih kuulujan kylän nimi (Vahnu da Uuzi Jyškyjärvi) Kalevalan kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Jyskyjärvel oli kaikkiedah 1300 eläjiä, kudamis 2/3 karjalazii.
Jyškyjärvi oli histouriellizesti Arhangel'skoin gubernien kundu Vienan Karjalas Ven'an imperies.
Nygöine Jyskyjärven poselenii.
Jyskyjärven poselenies on kolme kohtua, kus eläy rahvastu: Vanhan Jyskyjärven kylä sego Uvven Jyskyjärven da Kepan pos'olkat.
Jyškyjärvi.
Jyškyjärvi libo Vahnu Jyškyjärvi on kunnan haldivolline keskus. Se on sijoitunnuhes Čirkkakemijoven da Kemijoven yhtyikohtas 118 kilometrii piirikeskuksespäi Kalevalaspäi liideheh. Se on perindön mugah rakendettu karjalaine joven varres olii kylä, kuduas taloit on nostettu pitkin joven randua ikkunat randahpäi. Jyskyjärves on vie joven yli srojittuloi rippujii sildoi, kuduat yhtistetäh joven suariloi mandereheh. Jyškyjärven kirikkö on nostettu vuonnu 1998.
Jyškyjärvi kuuluu Vienan runokylien joukkoh. Vuonnu 1905 kyläs oli 107 taloidu da 626 eläjiä. Jyškyjärveh kävyi mondu runokeräjiä 1800-luvul. Enzimäzenny Jyskyjärves vieraili Jaakko Fellman. Elias Lönnrot kävyi kyläh vuonnu 1835. Myöhembä alovehel kerättih ainehistoloi Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen.
Uuzi Jyškyjärvi.
Uuzi Jyškyjärvi sijaiččou seiččie kilometrii Vahnas Jyskyjärvespäi päivännouzupuoleh. Se on Kemijoven rannale perustetun raududorogan ymbäri roinnuhes pos'olku. Raududorogua myö piäzöy Suojärveh.
Jyškyjärven histourielline kundu.
Arhangel'skoin gubernien Jyškyjärven kundu sijaičči Čirkkakemijoven vezistöalovehel da sih kuului Nuokkijärven da Kemijoven väline aloveh. Jyškyjärven kunnan kylii oldih Jyškyjärvi (nygöine Vanhu Jyškyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Vuonnu 1907 kunnas oli 1066 eläjiä, kudamis 1060 oli karjalastu. Jyskyjärven kundu lopetettih vuonnu 1920 da sen aloveh liitettih Uhtuan piirih. Nygöi endizen kunnan alovehtu ollah Jyskyjärven da Borovoin kunnat.


Jäiččy.
Jäiččy on moneh eri tabah käytös olii ristikanzan syömine. Pädevinny da puaksumbah toizii sydävinny ollah kanan jäičät, vaiku kai linduloin jäičät ollah syödävät. Paiči sidä syödävinny ollah erähien reptilieloin jäičät (ezimerkikse čerepuahan).
Kanan jäičän syömisarvo.
Jäičäs on jäičän valgijaine da žoltušku. Žoltuškas on proteinua, mugai razvua da holesterinua. Jäičän valgijazes on 90% vetty da 10% valgijastu. Jäičän kuoren, valgijazen da žoltuškan massan väli on läs 12:56:32.
Lajit.
Enimyöte syvväh kanan, sorzan da hanhen jäiččii. Syvväh sežo ind'ukan, peldokanan, strausan da toizien linduloin jäiččii.
Erähien kandoin kanat annetah erivärizii jäiččii. Jäičän väri ei vaikuta sen syömisominažuoksih. Ven'al da Amerikas kanan jäičät tavan mugah ollah valgiet da beževoit, Anglies net ollah maksankarvazet.
Kanan jäičan markirovku.
Mugai markirovku "CB" pannah jäičile, kudai on syömisjäiččän korgevin kategourii, a "D1" jäičile, kuduat ollah enzimäzen kategourien diettujäiččii.
Kaččomattah kategourieh, jäičän luadijat voijah andua jäičile mieldykiinnittäjiä ominažuttu. Ezimerkikse on olemas jäičät, kudualoil ollah kirkkahat žoltuškat libo kaksi žoltuškua, jäičät, kuduat ollah rikastetut selenal libo jodal.


Jänisjärvi.
Jänisjärvi (Suuri Jänisjärvi) on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Sortavalan piiris, se kuuluu Luadogan järvenalah.
Järves on 43 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 1,5 km². Net sijoitutah lähäl randoi, paiči kolmie suardu, kuduat ollah järven keskiozas.
Rannat ollah korgieloi da kivizii, niilöil kazvau havumeččii. Järveh laskeh läs 20 piendy jogie da ojua, ezim. Juuvanjoki, Veljäkanjoki, Sarkajoki, Soanjoki, Leppäoja. Järven suviozaspäi virduau Jänisjoki.
Järven pinduala on 174,9 km², piduhus – 18,2 km, levevys – 15 km, randuviivan piduhus – 98 km. Sen keskisyvys on 11,6 m, syvin kohtu on 57 m.
Järves kazvau kažl’ua, enimyölleh lahtilois. Järves on riäpöidy, siigua, ahvendu, matikkua, haugii, särgii, kiiškoidu.
Järvi jiädyy kylmykuun puolivälis, avavuu oraskuun puolivälis.
J


Jänišpuoli.
Jänišpuoli () on vahnu karjalaine kylä, Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Jänišpuolen kyläkunnan haldivolline keskus.
Kylä sijoiččou Suunujoven suus, 12 kilometrin piäs Kondupohjaspäi.
Kylä muanittih enzimäzen kerran vuvvennu 1563. Kyläs on keskiškola, kul’tuurutaloi, feršalipunktu, torpukazvastustalovus, žiivatankazvatandukompleksu.
Enne vallankumovustu kyläs oli kirikkö (). Vuvvennu 2008 täs rakendettih kirikkö ().
Jänišpuoles on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Jänöi.
Leviendy Karjalas.
Karjalas jänöit eletäh kaikkiel, yhtelläh enimyölleh suvaijah nuorien kuuzikkoloin reunoi, meččii jogiloilluo, suoloin da niittylöin agjoi. Karjalan suvipuoles jänöidy on enämbi, migu pohjazes.
Ulgonägö.
Jänöi painau nelli-viizi kiluo, sen rungan piduhus on enämbi 50 sentii. Jänöi ylen hyvin maltau juoksendella syviä lundu myöte. Talvel jänöi on kogonah valgei, kezäl sen turki on muzavanruskei. Korvien n’okathäi ollah ainos mustat, händy ylöpuoles on valgei. Jänöi vaihtau turkin kaksi kerdua vuvves: keviäl da sygyzyl.
Syöndy.
Syömizien ečos jänöi on aktiivizembi huondeksel da illal. Talven aigua jänöi enimyölleh syöy lehtipuuloin vezua: huavan, pajun da koivun. Lumettomuon aigah sen syömizenny ollah heinykazvit: šaraheiny, vil’l’ukazvit, imiččy da äijät muut.
Kiimuaigu.
Jänölöil enzimäine kiimuaigu on kevätkuul. Jänöil rodieu 2-8 poigua, net rodivutah oraskuul. Emäjänöi imettäy niidy kaikkiedah kymmene päiviä. Tämän jälles jänöi ruvetah syömäh iče. Syvväh net heiniä.
Lugu Karjalas.
Vuozi vuottu jänölöin lugu vaihteleh. Elätin luvun vähenemizeh vaikutetah pedoelätit, semmite ilves da pedolinnut, paha siä da sen periä tartunuot tavvit.
Vuvven 2014 tiedoloin mugah Karjalas on 87 tuhattu jänöidy.


KHL.
KHL (ven. "Континента́льная хоккейная ли́га (КХЛ)", "Kontinental'naija hokkeinaija liga (KHL)", angl. "Kontinental Hockey League", karj. "Kondinentalline hokkei liigu") on rahvahienväline euraazine jiäkur'oin ammattiliigu, kuduan kai 28 joukkovehtu kižatah piäaziellizesti Ven'al, a myös ližäkse yksi joukkoveh Kazuakstanas, Horvuaties, Latvies, Slovakies, Suomes da Valgo-Ven'al. KHL:iä pietäh generalisesti muailman toizekse parahimbannu jiäkur'oisarjannu, jälgeh. Joukkovehet on juattu kahteh konferensieh, kuduat on ielleh juattu kaikkiedah nelläh divizieh. Leviemispluanoi on myös muijale Jevrouppah da Kitaijah.
KHL:n premiet da kunnivonindikatsiet.
KHL-kavven piättiekse juatah premiet kavven parahimile kižuajile, treniroile da joukkovehile.


Kaalamo.
Kaalamo on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin pos’olku. Se on Kaalamon kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoiččou 35 kilometrin piäs Sortavalaspäi pohjazeh. Tiäpäi voi piästä Ruskealan mramorukarjierah. Pos’olku sijoittuu 12 kilometrin piäs rajaspäi Suomenke.
Nähtävykset.
Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Kabo Verde.
Kabo-Verden tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Se sijaiččou Atlantan meren Vihandas niemes. Vihandan niemen suaristoh kuulutah 10 suurdu da 8 pindy suardu, kuduat sijoitetah Atlantan valdumeren keskiozas päivänlaskuhpäi Senegalaspäi. Virrallizet kielet ollah portugalien kieli da kaboverdianu. Valdivon piälinnu da suurin linnu on Praja. Muan pinduala on 4033 km². Rahvahan lugumiäry on 523 568 hengie.
K


Kagrukiiseli.
Kiiselit ollah tavallizembii tundiettuloi karjalazii syömizii. Kiiseli on studeninkaldaine syömine, kartohkujauhos libo vil'l'ois suadavu (kagru, ruis, nižu, liinu, herneh).
Muigei vil'l'ukiiseli (erähis lähtehis: ”ven'alaine kiiseli”, ”valgei kiiseli” on studeninkaldaine omapäine, toizekse syödävy syömine, kudaman suajes hapaitetah suurimat libo kagru-, ruis-, nižujauhot vedeh. Ven'an rahvahan syömine, kudamas lähti sana kiiseli. Ruis-, kagru- da nižukiiselin syvväh m'ouduvienke, maijonke libo voinke. Hernehkiiselii (mavutoi, kiižata) syvväh lihaliemenke. Kagru-, ruis-, nižukiiselin luajitah tahtahas libo kiižois. Kartohkujahos luajittuh muarju-da puunandimien kiiselih verraten, kudamua syvväh jälgisyömizenny libo juvvah juomizennu, jauhokiiseli on omapäine syömine. Nygyaigazet kokit pietäh sidä ezmäzenny syömizenny (notkiennu olles) libo pudronnu (sagiennu olles).
Magei kiiseli puunandimis da muarjois (toiči sanotah ”ruskiekse kiiselikse”) on magei, jälgisyömizekse sagiettavannu syödävy libo notkiettavannu kolmandeh vuoroh syödävy eväs. Se luajitah vereksis da kuivattulois muarjois da puunandimis da niilöin mehulois, herois, varen'n'ois, maidolois, kudamih ližätäh kartohku- da kukuruuzujauhuo, zuaharipeskuu da metty. Kiiseli varustuu ruttoh. Enimytteh kiiselilöih ližätäh zuaharii. Tavan mugah puunandin-da muarjukiiselilöi varustetah kartohkujauhol, maido- da mindualikiiselilöi luajitah kukuruuzujauhos. Varustetah libo valmehis kuivis einehis libo sevoittamal täyttielöi enne keitändiä. Vien da jauhon segaikäytändiä voijah olla želenkaldazet, notkiettavat da juuri notkiet. Sagevuos riippujen käytetäh omapäizenny jälgisyömizenny, jälgizyömizen painiennu libo juomizennu.
Kagrukiiseli.
Vie XIX vuozisual ven'alazien, ukraintsoin, valgoven`alazien, päivanlaskusluavilazien da Baltiekkumerensuomelazien rahvahien keskes kagrukiiseli oli suuris tietois. Tavan mugah kannateksel libo siemenvoil mavustettu kagrukiiselii syödih piäsyömizenny da leivänke. Yhtelläh pruazniekkustolih niškoih kiiselih ližättih metty da kaikenmoizii muarjoi, piettih sidä jo magiennu syömizenny. Ven`an Pohjazes kagrukiiselii sanottih ”vigon'alo”, ”razgon'a”, sendäh gu konzu sidä kannettih stolih, piirut-bualut oldih jo loppevumizillehpäi.
Luajindu. Illas kagrujauhot pieksetäh vedeh, ližätäh leibymuijotus libo palaine mustua muigiedu leibiä. Yön aigah kiižat muijotah. Huondeksel lasketah žiitas läbi, ližätäh suolua da keitetäh pieksäjen kypsendässäh. Valmis keitto valetah syväh juodah libo kaunismal``l`ah da annetah vilustuo. Syvväh siemenvoinke libo mindualimaijonke. Ven`an Pohjazes hiilavua kagrukiiselii syvväh voinke, vilun – maijonke.
Sidä voibi syvvä pyhien aigua, da se on olluh vie kuolluzien mustosyömine. Tavan mugah alovehel kiiselii sanottih kagrukiiselikse libo kiižukiiselikse. Kagrujauho- libo suurimsevos da yön libo kaksi hapatettu kiižu valutettih da ližiämäl vetty keitettih kiiseli (ven. кисель). Samanmostu muigiedu kiiselii keitettih toiči ruis- da ozrujauhosgi. Kagrukiiselii syödih voinke libo svuad’ban aigua pruazniekkusyömizenny mienke.Se on tervehelline da hyvä vačal. Kiiselin luadijes pidäy olla karjua kagrua, kudamua livotah vilus vies kaksi yödy.
Kirjalližuttu.
Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.


Kairo.
Kairo (, al-Qāhira) on Jegiptan piälinnu. Se sijaiččou Niilan päivännouzurannal Pohjois-Jegiptas. Vahnu Kairo sijaiččou joven päivännouzus. Tämä linnan oza on hyvin eriluaduine. Päivylaskus Kairos sijoitetah haldivollizet taloit da nygyaigazet rakendukset. Päivännouzus ozas on äijy vahnua rakendustu da piäbuašn’u.
Linnu kazvau päivänlaskuh päi. Päivylaskus on muatalovusalovehet, kuduat liitytäh Nilah. Täsgi sijoitetah leviet kävelykujat da puistot.
Kairos Nilan keskel sijaiččou suari Roda, kudual on muan vahnimat isluamilazet rakendukset, dvorču Manial, Kairon yliopiston gospitali da Gezira-nimine suari, kudual on posol’stvat da ulgomualazien kompuanien ezitystöt da nygyaigazet rakendukset.
Linnan rahvahien lugumiäry on läs 8 miljonua hengie, da se lugu ainos kazvau. Rahvas kylis muuttuu linnoih - Kairoh da sen lähizih suurih linnoih. Kiros on hyvin kehitetty turizmu. Suuri Kairo on Jegiptan turizman keskus. Kogo muailmas tundietut jegiptalazet piramidat sijoitetah Kairon linnanymbäristön lounuas Gizan reunal.
Kairo on yksi Lähizen Päivännouzun ruadokeskuksis. Täs sijaiččou läs kolmas oza Jegiptan tevolližuslaitoksis. Piäalat ollah metallan muokkamine, tsementu- da poligruafinetevolližus, pertilomun, jallaččiloin, tabakoin da tekstiil’an valmistamine.


Kalačiirakko.
Kalačiirakko ("Sterna hirundo") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal voijah tarkoittua kalačiirakkuo libo lapinčiirakkuo ("Sterna paradisae"). Linnun tarkembi karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "kalatiira".


Kalevala.
Suomen kieline Kalevala vuvvelta 1835.
Kalevala on Karjalan da Suomen kanzalliseepossu. Sen on luadinuh Elias Lönnrot, kudai kirjutti mustoh karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi Vienaspäi da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle.
Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah.
Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.
Kalevalan runoloin kerävys da ilmahpiäständy.
Suomelazet kiinnitettih mieldy vahnoin rahvahanrunoloin kerävykseh 1800-luvul. Tävelleh Turun Akatemian professoru Henrik Gabriel Porthan da hänen opastui Christfried Ganander kerättih kalevalastu sanastuo "Mythologia Fennica" -tevokseh jo 1700-luvul. Kajaanin alovehen douhturi Elias Lönnrot kierdi Vienan Karjalan alovehil keriämäs vahnoi runoloi. Lönnrot kierdi sežo Suomes, enne kaikkie päivännouzu-Suomes.
Kalevalan kiännökset.
Kalevala on kiännetty monile kielile. Ezmäzekse se kiännettih ruočikse vuvvennu 1841. Frantsien kielele se kiännettih 1845, ven’akse 1847, germuanikse 1852, vengriekse 1971, angliekse 1868 da eestikse 1891. Hos suomenkieline Kalevala perustuu karjalakse pajatettuloih rahvahanrunoloih, ga meni äijy vuottu, kuni Kalevalua ei piästetty ilmah karjalakse.
Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah Kalevalan livvikse vuvvennu 2009. Kiännöksen on luadinuh Zinaida Dubinina. Varsinaiskarjalakse tevoksen kiändi Raisa Remšujeva, da se piästettih ilmah vuvvennu 2015. Kalevalasta on luajittuh sežo lastenkniigu "Koirien kalevala" vienankarjalakse vuvvennu 2010.


Kalevala (pos'olku).
Uhtua libo Kalevala (vuodeh 1963 asti Ухта, "Uhta") on Ven'n paikallizen hallindon mugahine poselenii da linnanjyttyine pos'olku Keski-Kuittijärven pohjassrannal Karjalan tazavallas Ven'an Federatsies. Vuvven 2010 laskendan mugah Kalevalas eli 4529 ristikanzua da poselenies kaikkiedah 4840.
Kalevala on Kalevalan kanzallizen piirin hallindokeskus. Piiris kaikkiedah eläy 8321 ristikanzua (vuvven 2010 laskendu). Alovehen toizii suurembii kylii ollah Jyškyjärvi da Luusalmi.


Kalevalan päivy.
Kalevalan päivy (,) - karjalan da suomen Kalevala-kanzalliseeposan kunnivokse pietty pruazniekku. Pietäh 28. tuhukuudu.
Histourii.
Kalevala on karjalan da suomen kanzalliseepossu, yksi muailman kulužimmis eeposois. Rahvas ruvettih pidämäh pruazniekkua, sendäh gu suomelazile da karjalazile Kalevala on ylen tärgei kul’tuurutevos. Enzimäine Kalevan päivy oli pietty vuvvennu 1860.
1920-luvul Kalevalan päivy ruvettih pidämäh suomen flavun päiväs 28. tuhukuudu. 28 tuhukuudu vuvven 1978 algajen suomen haldivon käskyn mugah Kalevalan päivy on suomen da karjalan kul’tuuran pruazniekku.
Pruazniekan pidämine.
Tänä piän Suomes da Karjalas joga vuottu pietäh Kalevalan karnavualu: pihal rahvas kävelläh kost’umois, pietäh teatruozutelmat eeposan mugah da muuzikualline pajomarafonu.


Kalii.
Kalii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on enzimäzen joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 19. Sidä merkitäh K (). Prostoi aineh kalii on pehmei metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine.
Luonnos kalii löydyy vaigu yhtestehis muuloinke alguainehienke, ezim., merivies da monilois minerualois.
Nimen histourii da alguperä.
Kalien yhtistehii käytetäh muinazis aijois algajen.
19. kylmykuudu vuonnu 1807 anglielaine hiimiekku Devi ilmoitti kalien eroittumizes da kuččui sen ”potasiekse” (lat. potasium, tädä nimie nygöigi käytetäh anglien, frantsien, ispuanien, portugalien da pol’šan kielilöis). Vuonnu 1809 L. V. Gil’bert tariči nimen ”kalii” (lat. kalium). Tämä nimi tuli germuanien kieleh, sit Pohjas- da Päivännouzu-Jevroupan moniloih kielilöih (ezim. ven’an kieleh) da ”voitti” merkin valličukses (K).


Kal’cii.
Kal’cii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on toizen joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 20. Sidä merkitäh Ca (). Prostoi aineh kal’cii on pehmei metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine.
Nimen histourii da alguperä.
Alguainehen nimi tuli latinan sanaspäi ”calx”, kudai merkiččöy izv’oskua da pehmiedy kivie. Tädä nimie tariči anglielaine hiimiekku Hemfri Devi.
Kal’cien yhtistehii, izvestikivie, mramorua da gipsua (sežo izv’oskua, kudai on izvestikiven poltamizen tuoteh), käytetäh srojimizes jo ylen kodvan. XVIII-vuozisuan loppussah hiimiekat duumaijah, gu izv’osku on prostoi alguaineh. Vuonnu 1789 A. Lavuazje arbai sen yhtysalguainehennu.
Löydö luonnos.
Kal’cii välläs muvvos ei lövvy luonnos. Sidä on äijy muankuores: se on 5. sijal kislorodan, kremnien, al’umiinien da ravvan jälles. Merivies kal’ciedu on 400 mg/l.


Kambodža.
Kambodžan kuningaskundu - valdivo Liideh-Aazies. Se sijaiččou Indokitain niemimual. Piälinnu on Pnompen’. Muan pinduala on 181 000 km². Rahvahan lugumiäry on 15 miljonua hengie (80% rahvastu on khmerat). Vuvves 1993 algajen Kambodža on konstitutsielline monarkia, valdivon piämies on kuningas. Kambodža rajoittuu Vietnamanke päivännouzus, Laosanke pohjazes, Thaimuan luodehes.
K


Kamerun.
Kamerun, virrallizesti Kamerunan tazavaldu on valdivo Keski-Afriekan päivänlaskus. Lounuas se rajoittuu Atlantan meren Bonni-lahtenke. luodehes se rajoittuu Nigerienke, pohjazes da koillizes Čadanke, päivännouzus Keski-Afriekan Tazavaldanke, suves Gabonanke, Kongon Tazavaldanke da Ekvuatouriellizen Gvineinke. Virrallizet kielet ollah frantsien da anglien kielet. Piälinnu on Jaunde. Suurimat linnat ollah Jaunde da Duala. Muan pinduala on 475 442 km². Rahvahan lugumiäry on 20 549 221 hengie.
K


Kandeleh.
Kandeleh (vie muvvos kannel) on karjalaine da suomelaine kanzalline näppäilykielisoitin, yhty roduu gusl’anke, on hyvin tundiettu Baltiekkumeren alovehel.
Rakendeh da histourii.
a>, "Väinämöine kiinnittäy kielet kandeleheh", 1851.
Kandeleh on kielisoitin. Sen piäozat ollah puuhine rungo da jouhilois, jiändehis libo ravvas luajitut kielet.
Enzimäzet soittimet oldih viizikielizet, da niilöin rungo kaiverdettih puus, yhtes libo kahtes palas. Kahtes ozas luajitus kandelehes oli rungo da kanzi. Kandelehen luadimizeh käytettih kuustu, mändyy, huabua da leppiä. Kandelehen vakku oli luajittu lepäs, kielien varret – koivus, kielet – jouhes. Laudoi rungon azumizeh ruvettih käyttämäh 1800-luvul.
Nygözet kandelehet voibi jagua pienih (alle 15 kieldy) da suurih (kai 39 kieldy).
Kandelehen kielih aijemba käytettih hebozen jouhiloi, ga jo 1700- ja 1800-luvul oldih käytös raudukielet. "Vaskikandeleh" tarkoittau kandelehtu, kuduan kielet ollah vaskes. Kazvoi kielien miärygi. Puaksumbi käytettih 5-, 10-, 12- da 16-kielisty diatonistu soitindu. Nygyaijas Karjalas on olemas kaksi kandelehen lajii: diatonine da hromattine. Diatonizel kandelehel soitetah vaigu rahvahallistu muuzikkua, hromattizel voi soittua kui rahvahallistu sit klassillistugi muuzikkua.
Hromattizen kandelehen luadii on Kalevalan runoloin keräilii Elias Lönnrot. Vuozinnu 1830-1840 häi luadi kaksi hromattistu kandelehtu, kudamis yksi nygöi on Suomen muzies.
Nygyaijas luajitah pikkolo-, prima-, al’tu- da bassukandelehet.
Vahnimat tovestukset kandelehsoittimis (ezimerkikse suomelaine "kandeleh", virolaine "kannel", latvielaine "kokles" [iännetäh "kuokles"], liettualaine "kanklės" da ven'alaine "gusli") ollah Novgorodan sego Puolan Opolen da Gdańskan 900–1400-luvulpäi olijoi arheolougizii löydölöi.
Kandeleh nägyy da kuuluu kanzanrunohuos, da Kalevalas se on Väinämözen soitin. Suomelazes kantele–sanas on luajittu Kanteletar-nimi, kudai merkiččou suomelazien kanzallizien runoloin kogomustu, kuduan Elias Lönnrot keräi da piästi ilmoih kolmes ozas vuozinnu 1840—1841. Tar–suffiksu merkiččöu naispuoldu, toizin sanojen Kanteletar on Kandelehen tytär libo tämän soittimen soitandan muza-puolistai.
XX vuozisuan 30. vuozien alus V.P. Gudkovan tiijollizen tutkimusinstituutan fol’klouruozaston ruadajan ohjuamizen mugah neroniekat Kl’uhin da Jamščikov luajitah hromattizen kandelehen. Vuonnu 1936 Karjalas oli perustettu Kantele – valdivolline ansambl’u, kudaman johtajannu oli V.P. Gudkov.
Suomes 1970-luvus algajen ruadau Kanteleliitto. Jyväskyläs ruadau Suomen kandelehmuzei.
Kandelehensoittuo on opastettu Sibelius-Akademies Helsingis, nygözes Taidehyliopistos, omannu ainehennu vuvves 1987.
Nägevy panos hromattizien kandelehien luajindah pandih neroniekat Kl’uhin, Jamščikov, Kristal, Kuk, Čelombit’ko, Frolov, Smolin.
Nevvostoliiton aigaine postumarku, kuduas latvielazii kanzansoittimii. Kuvas myös latvielaine kannel libo kokle.
Kandelehel soitto.
Kandelehtu soitetah pidämäl sidä piduzin polvil libo stolal. Kanzanomastu kanneldu soitetah näppäilemäl kieliäi da jättämäl net puaksuh soimah, ga yhtelläh taidehsoitos käytetäh iänen sammutindu.
Kandelehel soittajes näppäilläh tavan mugah melodiedu oigiel käil, hurual käil soitetah madalil kielil. Puaksumbah kandelehet on viritetty diatonizesti. Viizikieline kandeleh on tavan mugah viritetty D-duurih (d–e–fis–g–a) libo vastavah mollih (d–e–f–g–a), ga tostugi viritysty käytetäh.
Kandelehel soitetah soluo, myödäh soitetah kanzallizen eeposan Kalevalan runoloin mugah.


Kandopaikku.
Kandopaikku (libo slingu) on kangas, paikku, lapsien kandamizeh niškoi.
Kandopaikkoi on käytetty äijis kul'tuurois jo vuozisadoi.
Paikkoi on eriluaduzii: yhtes kangaspalas azuttuloi (trikohizii da kuvottuloi paikkoi) libo, sanommo, nellikköpaikkoi, kudamis on nellikköpanielu da sih ommellut hiihnat. Toizis nellikköpaikois hiihnat ollah kaijat (mei-tai), toizis leviet (wrap-tai). Nämmis hiihnat pidäy siduo. Toizis nellikköpaikois voibi olla laput, kudamis suau hiihnoi kingiettiä (ring-tai).
Aiheesta muualla.
K


Kannates.
Kannates () on hapattu maidotuoteh, kuduadu luajitah sliuhkois da hapatukses. Sen razvus on 10 – 58%. Kannates on hapannuot sliuhkat.
Kannates on frantsien da slavjuanoin perindölline syömine. Nygyaijas tämä tuoteh on tundiettu monis mualois, sendäh gu luadie kannatestu on ylen kebjei. Sidä käytetäh ei vaigu einehtavarois, ga vie omaluaduzis nuamutuottehis.
Levittämine da nimistö.
Kannatestu pietäh ven’alazen, ukrainalazen da valgoven’alazen perindöllizen tuottehennu. Kannates on hyvin tundiettu päivännouzupuolen Jevroupan mualoisgi (Litvas, Latvias, Viros), endizis päivännouzupuolizes Germuanies, Vengries, Rumiinies da Moldavias, endizen Jugoslavien mualois, sego Suomes, frantsien sliuhkoin samanverdu.
Frantsien sliuhkat libo kannatesvuahti-freš luajitah pasterizoittulois sliuhkois. Normandies sidä liħätäh kal’vadossah da luajitah painin kalah, midijoih da lambahanlihah näh; Luaran alangos sidä käytetäh liħättehenny. Puaksuh tuottehet smetana da crème fraîche - nimienke ollah yhtel pualičal da ollah luajittu yhtel yhtymäl. Puaksuh voi nähtä molemmat nimitykset yhtes pakuičukses.
Kannates kulinuaries.
Päivännouzujevrouppalazes (ven’alazes, ukrainalazes da valgoven’alazes) syömizes kannates on enzimäzih syömizih tundiettuvin painin (ščih, borščih, sol’ankah, okroškah, rassol’niekkah dmi.), val’l’oloile, olan’n’oile, pel’menilöile, täytettylöile pippurilole. Hyvä syömine on keitettu nuori kartohku kannateksen da ukropan kel.
Puaksuh kannatestu käytetäh lihan da kazvoksien haudomizes. Ylen tundietut ollah karasit kannatekses, kannatekses ћuaritut ahvenat da havvit, sienet kannatekses – syömizet.
Kannatestu liħätäh saluattoih (enne kaikkie vereksis kazvoksis luajittulois), sidä käytetäh perindöllizis ven’alazis syömizis majoniezasgi tuači: oliv’jes (on tundiettu kui «ven’alaine saluattu»), libo seldi turkin al – saluatas. Kannatestu liħätäh tahtahah, luajitah kannatesvoidu tortih näh. Puaksuh sidä pannah pudingoih da pastoksih. Tavalline jälgisyömine on kannates zuaharinke; kannatestu liħätäh ruahtoh da syvväh sidä pastettuloin juablokkoinke.
Kannateksen luadimine.
Enne, konzu ristikanzu vie ei luadinnuh separatorua (konehtu, kuduan avul voi jagua tuottehen ozii), kannatestu luajittih nenga: hapannuol maijol otettih yläkerros da piettih se viluččazes paikas.
Nygöi maido enzin separoijah (juatah sliuhkoikse da razvattomakse maijokse). Sit sliuhkoi normalizoijah (tämän processan avul luajitah pädeviä sliuhkoin razvuttu).
Sit sliuhkat pasterizoijah, da liħätäh hapatustu. Konzu sliuhkat ollah happannuot, sidä vilustetah 8 °C:säh da jätetäh kypsenemäh sutkoikse. Tämän jälgeh kannates on valmis.


Kanuadanhanhi.
Teemas muijal.
K


Kanuadu.
Kanuadu (;) on valdivo Pohjas-Amerikas. Tämä on toizekse suurin valdivo muailmas. Sen randoi huuhtellah Atlantizen, Tyynimerien da Jiävaldumerien viet. Suves da luodehes Kanuadu rajoittuu AYV:n kel, koillizes ollah merirajat Danienke da päivännouzus Frantsienke.
Muan pinduala on 10 991 km². Rahvahan lugumiäry on 2 930 050 hengie (2014). Piälinnu on Ottava. Virallizet kielet ollah anglien da frantsien.
K


Kanzalline teatru (Petroskoi).
Petroskoin kanzalline teatru on vuvvennu 1932 perustettu ainavo suomenkieline teatru Ven’al. Teatran johtajannu on Irina Šumskaja.
Repertuaru.
Teatras on ozutelmii suurel ozuttamol (300 kačondusijua) da pienel ozuttamol (60 sijua). Ohjelmistoh kuuluu suomelazii da ven’alazii, sežo toizien mualoin ozutelmii. Ozutelmii on suomen, karjalan da ven’an kielel. Suomenkielizis da karjalankielizis ozutelmis taritah ven’ankieline sinhronikiännös kuulokkehien avul.
Vierailijat.
Puaksuh teatras on ozuttelumatkas suomelazii teatruohjuajii, moizii kui Paavo Liski da Kaisa Korhonen da sie on ruadanuh äijän suomelastu ozuttelijua, heijän luvus Marko Tiusanen. Suomeh muuttanuzii teatran ozuttelijoi ollah Pauli Rinne da Jevgeni Haukka. Teatru äijy kerdua oli ozuttelumatkas Suomes.
Sijaičendu.
Teatru sijaiččou Petroskoin keskučas, Kirovin lagevol adressil Karl Marxin uuličču 19. Samas rakendukses sijaiččou tyttiteatru da Parižanka-koufeilu.
Tyttiteatran levol ollah raudučomendukset, kuduat ollah ylen tutut petroskolazile.
Johtajat da nygytilandeh.
Teatran johtajannu oli 2004-2010 Sergei Pronin. Vuvvennu 2010 teatral algoi jygei vaihe, konzu johtai Sergei Pronin oli työnnetty iäre. Se kuhkutti lähtemäh iäre merkiččijöi ozuttelijoi, kui Vieno Kettunen da Pekka Mikshijev, da muutgi ozuttelijat lähtiettih iäre. Uskottih, gu suomenkieline ohjelmisto on varavos, konzu uvvekse johtajakse pandih Arvid Zelandan. Ven’ankielizele Luova paja-ryhmäle annettih käyttöh kolmasoza aijas, da ohjelmistos otettih iäre kai suomenkielizet ozutelmat. Yhtelläh terväh Zeland kiändyi omah vahnah ruadoh, da heinäkuus 2011 johtajakse tuli enne sidä varajohtajannu olii Irina Shumskaja. Suomenkielizet ozutelmat jatkutah. Tilandehen kohendemizele avvutti silloi kul’tuuruministrannu olii Jelena Bogdanova, kudai pagizou suomekse da karjalakse.


Kapušta.
Kapušta (livvikse "kalan otettavu", ven’akse – ”ribolovka”) on kalan otettavu. Se on suuri luzikku libo labjaine rouno. Sil on pitky varzi da sih luzikkah on vältämättäh luajittu loukko.
Tarkoitus.
Karjalazet ollah kalamuagarit. Keitetäh kalarokkua puaksuh. Kalat da liemet hyö syvväh erikseh. Ezmäi särvetäh liendy, sit äski ruvetah sellittämäh kaloi. Kapuštan vuoh otetah kalat kalarokas, valutetah kalaliemi sen loukospäi. Syvvä otettuloi, kuivembii kaloi on äijiä parembi.
Uskomukset.
Kalat pannah juodah da niilöin piäle ripoitetah suolua, ku tuliel aigua puuttus hyvin kalua. Sit ku karjalazet syödih kalua liemen syödyy sanou karjalaine sananpolvi: ”Ei kaloi liemeh jätetä”.


Kapšoilu.
Kapšoilu on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Anuksen linnukundah.


Karassu.
Karassu libo karassi ("Carassius carassius") on särgikaloin heimoh kuului kala.


Karhumägi.
Karhumägi (ven. Медвежьегорск ("Medvežjegorsk"), suom. "Karhumäki") on linnu (vuvves 1938 algajen) Ven’al, Karjalan tazavallas. Se on Karhumäin piirin hallindolline keskus.
Nimi.
1938 vuodessah eländykohtua kučuttih ”"Medvežja Gora"”, a raudutieazetuskohtua kučutah muga nygöigi.
Muantiijolline olopaikku.
Karhumägi sijoittuu Oniegan järven rannal, 152 km Petroskoispäi pohjazeh, Karjalan tazavallan keskiozas, Suuren lahten ("Bol’šaja guba") luodehel, Kumsan da Vičkan jovensuulois. Linnan ymbäri ollah čomat kallivot da čuuruvuarat, kudamil kazvetah havumečät.
Ilmasto.
Pakkaskuun keskilämbötila Karhumäis 1961–1990 vuoziloin norman mugah on -13 astettu, uvven norman mugah se on -10,6 astettu. Kezäl vähän aigua ollah valgiet yöt.
Histourii.
Vuonnu 1914 Ven’an valdukundu yhtyi Enzimäzeh muailman voinah. Pidi rakendua raududorogua Barentsan meren jiädymättömile lahtile. Vuonnu 1915 allettih rakendua Murmanskan portua Kol’skois lahtes, kaksi piendy portua Kemis da Sorokas da vie raududorogua, kudamal pidi yhtistiä Romanov-na-Murmane Petrogradanke.
"Medvežja Gora" –azetuskohtu nostettih Oniegan järven rannal, kudamal ei eletty rahvahat. Azetuskohtan lähäl rakendettih samannimine pos’olku. Vuonnu 1915 järven rannal rakendettih pristani. Rakendusainehet raududorogah niškoi ruvettih tuomah viel Petrogradaspäi "Medvežja Gora" –eländykohtah.
Vuonnu 1916 arhitektoran R.M. Gaben projektan mugah rakendettih puuvokzualu šatrovoin levonke da špil’anke. Tämä vokzualu säilyi täh aigassah pieniloin uvvistandoinke. Kylmykuus vuonnu 1916 lähtiettih enzimäzet junat. Täh aigah azetuskohtan lähäl eli jo 300 ristikanzua kahtes pos’olkas – Zaharjevskois da Železnodorožnois. Tämä azetuskohtu oli Povenetskoin ujezdan alovehel.
Vuonnu 1930 nevvostovaldu käski rakendamah Belomorskan-Baltien kanualan. Srojun da Belomorskan-Baltien luagerin ("BelBaltLag") hallindolline keskus oli "Medvežja Gora" –azetuskohtu da pos’olku sen lähäl. Kanualu pandih käyttöh 2. elokuudu vuonna 1933.
Karhumäis oldih nahkan pieksändy- da kengien ombeluzavodat. Kombinuattu muokkai puudu 12 piloruamas, luajittih puusepän valmistehet da pertilomut.
Vuonna 1938 ruadopos’olku "Medvežja Gora" sai linnan stuatusan "Medvežjegorsk"-nimenke.


Karielan Šana.
Karielan Šana on vuvves 1996 algajen ilmahpiästetty tverinkarjalaizien lehti. Lehtes on kirjutustu kui tverinkarjalakse mugaže ven'akse da suomekse.
Lähtehet.
K


Karjal.
Karjal (karj. "Karjala",, veps. "Karjal") on histourielliz-muantiedoloin aloveh Ven'as (Karjalan tazavaldu) da Päivännouzu-Suomes. Karjalaan luvetah Karjalan tazavaldu da Karjalankannas Ven'as da Pohjas-Karjalan ja Suvi-Karjalan muakunnat Suomes.


Karjalaine lapsienkirjalližus.
Karjalaine lapsienkirjalližus rubei kehittymäh vaste 1990-luvul. Äijät karjalakse kirjuttajat kirjutettih da kirjutetah kui lapsile, mugagi aiguzile.
Paavo Lukinan tuotando kuuluu enimite lapsien kirjalližuoh. Häi oli ruvennuh runoilemah jo nuorennu brihačunnu enne voinua. Vuvvennu 1981 häi julgai runojelman "Tuhkimus. Sanelemistu karjalan livvin kielel." Lukinan kuolendan jälgeh piäzi ilmah vie kaksi hänen runokniigua lapsile: "Mindäh kägöi kukkuu" (1990) da "Iče minä" (1996).
Zinaida Dubininan runoloi oli jullattu ezmäi Punalipus, sit enimite Oma Mua -lehtes. Lapsile tarkoitettu runokirju "Silmükaivoine" piäzi ilmah vuvvennu 1995. "Valgei koivikko" (2003) -kniigah kuuluu aijemba lehtistös jullattuu runuo. Runoloin ližäkse häi on kirjutannuh ezim. kerdomuksii, kiändänyh livvinkarjalakse ven’an- da suomenkielizii runoloi, Uvven Sanan (2003) da Kalevalan (2009). Hänen kirjutuksii on kerätty kirjah "Kirjutukset", kudai piäzi ilmah vuvvennu 2013.
Natalja Sinitskaja on kiändänyh Tove Janssonan Muumi-kirjoi: "Tiedoiniekan hattu" piäzi ilmah vuvvennu 2009, "Varattavu Iivananpäivy" – 2010, "Muumitatan mustelmat" – 2012, "Muumipeigoi da händytiähti" – 2013, "Kumman talvi" – 2014 da "Muumitata da Meri" – 2015.
Vuvvennu 2011 piäzi ilmah Mikko Kuisminan da Maria Kähärin "Niina Nieglikon sygyzy", vuvvennu 2013 Maria Kähärin kirju "Milan perehen päivy" da Olga Ognevan da Aleksei Konkan toimitettu "Pyhät da arret – Karjalaine rahvahankalendari" da 2014 Olga Ognevan toimitettu "Kumalikko" sego Jelena Filippovan lapsien opastundukniigu "Sanalipas". Ližäksi oli jullattu erähii tevoksii, kudualoin ainehisto kuuluu Karjalan Kielen Seuran organizuittuloih kirjutuskilboih.


Karjalaine perti.
Karjalaine perti on karjalazen kul'tuuran muzei Petroskois. Se on Karjalan tazavallan Lapsien da nuorižon turizmukeskukses Tolstoin pihal, 4.
Perustandu.
Sen perustanduvuozi on 1994. Sih aigah semmozii pertilöi Karjalas onnuako ni olluh ei. Oldih školis voinan urholoile omistetut pertit, oldih omat pienet muzeit. Ga net ei oldu etnogruaffizet. Petroskoin karjalaine perti, suau sidä sanuo karjalazekse gorničaksegi, rodih moine enzimäine.
Syväinpuoli.
Karjalaine perti on luajittu karjalazen XIX vuozisuan lopun-XX vuozisuan allun pertin tabah. Sydämes kai on puus, seinii nareko mustendettih, ku oldas ku vahnas talois. On pertis ruskei čuppu, naizien da miehien puolet, päčči da kai midä pidäy olla karjalazes talois.
Vehkehistö.
Pertis on enämbi 500 eksponuattua da saman verran pertih niškoi luajittuu uuttu vehkehty da makiettua. Perti piädykauti luajittih moine, kudamas suas kai ottua kädeh da käyttiä tarbehen mugah. Ollou ku kangaspuut, ga sil kuvotah. Ollou kuožali, sil kezrätäh. Ollou huuhmar – survotah. Karjalaine perti pidäy pertinny olla, ei muzeinnu, kus eksponuatat ollah st’oklien tagan, lujoitetah pertin ruadajat.
Enzimäine vehkeh.
Enzimäine vehkeh oli tuodu karjalazes Kinnermän kyläspäi. Turizmukeskukses, vie karjalastu pertii enne, ainos käydih lapsienke karjalazih kylih. Käydih huogavopäivinny da lomien aigah. Toiči nedäliluguh elettih kylis. Niilöis Petroskoih tuodih kaikenmostu vahnua veššii. Erähät iče löyttih, ku oldih pädemättömät, erähät annettih rahvas.
Enzimäzii moizii löyttylöi vehkehii oli tuohes luajittu komšaine luzikkoih niškoi. Ezmäi ni ovvostettu ei, mih niškoi se pädöy. Ga rahvas nevvottih. Se komšaine pidi vie hyvin pestä, ku kai oli muas da saves. Se komšu oli tuodu Kinnermälpäi, nenga matku sinne da sie löytty vahnu vešši roittih tulien karjalazen pertin alustakse.
Ekskursiet.
Karjalazen pertis pietäh ekskursieloi, luajitah pruazniekkoi, pietäh kursiloi opastajih niškoi. Rahvastu tulou Karjalan eri čuppulois da sen ulgopuolelpäigi. Konzu perti rubei ruadamah, oli yksi ainavo ekskursii karjalastu taloidu myöte. Tänäpäi on jo kaksikymmen viizi eri ekskursiedu.
Tutkimusruado.
Pertin ruadajat kävväh tutkimusmatkoih da iče tutkitah vahnua karjalazien kul’tuurua da perindölöi. Irina Polevaja da Jelena Kononova vuvvennu 2010 jullattih kirju ”Died’oin perindö”, kudai on karjalazis perindölöis da tavois. Kirjas varzinazien tiedoloin ližäkse on kaikenjyttymiä kižua da sanaristikkyö omien tiedoloin tarkastamizekse.


Karjalan Kielen Kodi.
Karjalan Kielen Kodi - yhtistys on pandu alguh Vieljärvel ligakuus 2012. Yhtistyksen piäruavonnu on karjalan kielen kehitändy da Vieljärven eläjien elaijan kohendamine. Vieljärven munitsipalitietas eläy läs 2000 hengie.
Yhtistys piätti suaha oman Karjalan kielen koin Vieljärvele. Ezmäi tahtottih kohendua vahnan päivykoin, da se ozuttihes ylen pahakse. Kezäl 2013 yhtistyksen rahvas omal aijal riičittih vahnan päivykoin Vieljärvel, azuttih muaruavot, sygyzyl pandih aluzimet. Koin srojindu on zavodittu 9.12.2013. Koin srojindah niškoi yhtistys keriäy den´goi. Suurin vuitti den´gois on rahvahan den´goi.
Vuvven 2015 allus Kodih suadih kaksi perttie lämmäkse. Talvel-keviäl 2015 Karjalan kielen kois ruadoi 4 kerhuo. Oma teatrugruuppu on luadinuh jo kaksi ozutelmua puoles vuvves.
Sygyzyl 2015 Karjalan kielen kodi rubieu ruadamah joga päiviä. Piätavoiteh on kehittiä karjalan kielen maltandua kaikkien ruadoloin kauti.


Karjalan Rahvahan Liitto.
Karjalan Rahvahan Liitto
Karjalan Rahvahan Liitto () on Karjalan paikalline yhteiskunnalline kanzallisjärjestö, kudai säilyttäy da kehittäy karjalazien kul'tuurua da kieldy. KRL ruadau Karjalan tazavallas da on yhtevyksis karjalazien kul'tuurujärjestölöin kel.
Histouri.
Petroskois vuvvennu 1989, 25. oraskuudu Karjalazet: etnossu, kieli, kul'tuuru, talovus, probliemat da kehittämine -tiijollispraktikkallizen konferensien ruavon aigah oli perustettu Karjalan kul'tuuran järjestö, kudai sit nimitettih Karjalan Rahvahan Liitokse. Vuvvennu 1989 järjestö oli registriiruittu.


Karjalan da vepsän kielen laitos.
Karjalan da vepsän kielen laitos (ruadovuvvet 1990 -2013) oli Petroskoin valdivonyliopiston laitoksii, kus opastettih karjalua da vepsiä. Tänäpäi laitoksen ruavon jatkajannu on itämerensuomelazien kielien laitos, kudai perustettih Petroskoin valdivonyliopistoh endizen sijale vuvvennu 2013.
Perustandu.
Karjalan da vepsän kielen laitos perustettih Petroskoin valdivonyliopistoh filolougizen tiedokunnan tyveh 1. ligakuudu vuvvennu 1990. Vuvvennu 1993 tämä laitos da suomen kielen da literatuuran laitos ruvettih kuulumah iččenäzeh tiedokundah, silloi oli perustettu itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokundu, kudai ruadoi kaksikymmen vuottu. Vuvvennu 2012 tiedokundu heitti oman ruavon, sen sijah rodih kaksi laitostu: karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen da literatuuran laitos. Mollembat ruvettih kuulumah filolougizeh tiedokundah. Vuvvennu 2013 laitokset yhtistettih da rodih yhtehine itämerensuomelazien kielien laitos filolougizen tiedokunnan tyves.
Enzimäzet johtajat da opastajat.
Karjalan da vepsän kielen laitoksen enzimäzenny johtajannu oli tundiettu kielentutkii Vieno Fedotova. Sil aigua paiči händy laitoksel ruadoi vie kolme hengie: kuulužat kielentutkijat, vienan da livvin kirjukielien luadijat da kehittäjät Pekka Zaikov da L'udmila Markianova, vepsän kielen tutkii da opastai Marija Mullonen. Nämä rahvas on äijän azuttu karjalan kielien kehittämizeh niškoi. Hyö luajittih enzimäzet karjalan da vepsänkielizet aberit, luvendukniigat, kieliopit, harjoituskogomukset. Konzu yliopistos algavui kielien opastundu opastusmaterjualuahäi ei olluh animittumua. Vieno Fedotovan jälles laitoksen johtajannu oli Ol'ga Gorškova, vuvves 1998 algajen - filolougien douhtoru, professoru Pekka Zaikov, kudai oli sit virras vuodessah 2009. Vuozinnu 2009-2011 johtajannu oli filolougien kandiduattu Natalaja Gilojeva, vuvves 2011 - filolougien kandiduattu Tatjana Paškova.
Laitoksen opastajat.
Karjalan da vepsän kielien laitoksen enimät opastajat oldih karjalan da vepsän kielen ozastol opastunnuot. Karjalan libo vepsän kieli on heile muamankieli. Laitoksel ruadamas oldih Ol’ga Gorškova, Lidija Kallijeva, Jelena Bogdanova, Natalja Gilojeva, Ol’ga Karlova, Ol’ga Žukova, Valentina Rogozina, Jelena Filippova, Svetlana Rudakova, Jevgenii Karakin, Tatjana Paškova.
Tutkimusruado.
- Jelena Bogdanova tutkii karjalan kielen refleksiivuverbilöi,
- Natalja Gilojeva tutki karjalan kielen pronominoi,
- Ol’ga Karlova tutki karjalan paikoinnimilöi,
- Tatjana Paškova tutki karjalan kielen sanastuo: taudiloin nimityksii karjalan kieles,
- Ol’ga Žukova tutki vepsäläzien itkuvirzien sanastuo.
Tutkimusruado oli jogahizen yliopistos ruadajan opastajan tärgielöi ruadoloi. Laitoksen opastajat alalleh yhtyttih Ven’al dai ulgomualgi piettylöih konferensieloih, seminuaroih. Niilöin jälles piästettih ilmah tiedokirjutuksii.
Opastuskirjoin luajindu.
Opastuskirjoin luadimine oli vie eräs opastajien ruadoloi. Kahtenkymmen vuvven aigah oli piästetty ilmah kielioppii, opastuskniigoi, harjoituskogomuksii, luvendukniigoi, paginsanakirjoi livvikse, vienakse da vepsäkse.
Laitoksen opastajat azuttih kaksi tiedokonehkursua: Livvin kielen algukursu, sen luadijoinnu ollah Jelena Bogdanova da Natalja Gilojeva. Toine: Karjalan kielen (vienanmurdehen) morfolougii, sen luadi on Ol’ga Karlova.
Opastundu.
Karjalan da vepsän kielen opastujat karjalan da vepsän kielen ližäkse opastuttih suomen kieldy. Se oli toine opastuttavu kieli. Karjalan da vepsän kielen opastandu oli juattu monih kursiloih: algukursu, iäniopin kursu, nominoin da verbilöin morfolougien kursat, virkehoppi, kiändämizen kursat, karjalan kielen murrehoppi, karjalan da suomen kielen verdailii kielioppi. Joga vuozikursal oli paginkielen kursatgi. Kiedy opastajes kai luvendot piettih karjalan libo vepsän kielel, kursu- da diplomuruadoloi opastujat sežo kirjutettih karjalan libo vepsän kielel.
Kul’tuurah harjaitandu.
Opastundu karjalan da vepsän kielen ozastol ei olluh vai yhty opastundua. Nuoret syvendyttih karjalazien da vepsäläzien kul’tuurah da perindölöih. Opastajat yhtes opastujienke käydih muzieloih, ajeltih karjalazih da vepsäläzih kylih. Nuorižo harjoitteli karjalankielizes Čičiliušku-tyttitetras. Teatru perustettih vuvvennu 2005 sillozen laitoksen johtajan da Karjalan Rahvahan Liiton piämiehen Pekka Zaikovan kehoitukses, kudai ičegi oli teatran artistannu.
Ozastol opastunnuot.
Karjalan da vepsän kielen laitokselpäi piäzi enämbi kolmiesadua hengie. Enimät karjalan da vepsän kielen spetsialistat, ket ruatah tänäpäi školis, joukkoviestimis, tutkimuslaitoksis, ket ollah karjalazet da vepsäläzet aktivistat, ollah tämän laitoksen opastujat.
Laitoksen jatkai.
Tänäpäi karjalan da vepsän kielen laitoksen jatkajannu on Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien laitos. Laitoksel kui ennegi opastetah karjalan da vepsän kieldy da tämä laitos on ainavo Ven’an korgielois školis, kus opastetah karjalua da vepsiä piäainehennu.


Karjalan flagu.
Karjalan tazavallan flaguKarjalan tazavallan valdivolline flagu - viralline valdivon Karjalan tazavallan tunnusmerki, kui gerbu da gimnu. Flagu oli käyttöh Karjalan tazavallan Piälline Nevvosto 16. tuhukuudu vuvvennu 1993.
Simvolizmu.
Vihandu - luonnon, kazvoksien, Karjalan tazavallan piäeloksen viäri, ozuttau luottamus da usko ozah.
Valpahansinine - järvilöin da jogiloin väri, ozuttau suuruttu da čomuttu.
Ruskei - rahvahan väin da miehekkähyön väri. Vie ruskei on perindölline karjalan kirjondehen väri - valgei paltin da ruskei langu.


Karjalan jogiloin luvettelo.
*


Karjalan järvilöin luvettelo.
*


Karjalan kielen murdehet.
Karjalan kielen murdehet. 1. Varzinkarjalan vienalazet murdehet.2. Varzinkarjalan suvikarjalazet murdehet.3. Lyydi.4. Liygi (livvinkarjala).5. Tverinkarjala.
Murdehien tutkimuksen histouries.
Karjalan kielen tutkimuksen alguhpanijannu oli suomelaine kielentutkii Arvid Genetz. Vuozinnu 1871–1872 Genetz keräi kielitiijollistu da kanzanperindöllisty ainehistuo karjalazien eländyalovehil. Nämmien ainehistoloin pohjannu oli painettu ezmäzet karjalan kielen piämurdehii kuvailijat tutkimukset. Omis tutkimuksis Genetz ezmäzien joukos jagoi karjalan kielen kolmeh murdeheh: varzinkarjalah, livvinkarjalah da lyydih.
Ven'an tutkijois ezmäzenny suomelaz-ugrilazien kielien tutkijois karjalan kielen murdehii rubei tutkimah D.V. Bubrih. Vuonnu 1937 häi luadi karjalan kielen murrehainehiston keriändyohjelman murrehatlasah niškoi. Ohjelmah oli pandu läs 2000 kyzymysty. Ainehisto oli kerätty 150 eländykohtas. Vuonnu 1938 tädä ainehistuo käyttäjen Bubrih oli luadinuh läs 200 murrehkartua. Täl pohjal Bubrih tovesti, gu karjalan kieli on iččenäine itämerensuomelaine kieli. Bubrih miäräi alovehellizet karjalan kielen rajat: varzinkarjalan alovehii ollah Karjalan tazavallan keski- da pohjaspuolii da Tverin, Piiterin da Novgorodan alovehien erähät kylät. Livvinkarjalazii alovehii ollah Luadogan järven päivännouzurannikon da Anuksen kannaksen alovehii (Karjalan tazavallan Anuksen da Priäžän piirit da Leningruadan alovehen Kondušin karjalazet). Lyydin murrehtu paistah Anuksen piirin Kuujärven kyläs, erähis Priäžän piirin kylis (Pyhäjärvi, Priäžy, Viidan), Kondupohjan piirin kylis (Tivdii, Mundjärvi).
Murdehien histourielline kehitys.
Karjalan kielen murdehien kehitys (1100–1600-luvul) kuvastau karjalazien etnosan muvvostamizen protsessua, muinaskarjalazien da muinasvepsäläzien sego muinaskarjalazien da saamelazien keskenästy vuorovaikutustu da rahvahien migratsien eriaigazii ualdoloi, kudamat jatkuttih 1800-luguh asti. Livvin da lyydin murdehet roittihes Anuksen kannaksen muinasvepsäläzien da muinaskarjalazien etniellizen vuorovaikutuksen tuloksennu. Varzinkarjalan murdehen kehitys liittyy korela-heimoh, kudai I-II vuozituhandel eli Luadogan rannikol. Tverin karjalazet ollah Luadogan rannikol eläjien karjalazien jälgiläzii, kudamat siirryttih elämäh Keski-Ven'ale 1600-luvul Ven'an da Ruočin välizien voinien periä. Nygözel aijal enimistö karjalazis eläy Ven'al: Karjalan tazavallas, Tverin alovehel, Piiteris da Leningruadan alovehel. Karjalastu eläy Suomen puolelgi..
Karjalan kielen murdehien lajittelu.
Varzinkarjalan karjalan kielen murreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Vienankarjalan kuulutah Oulangan, Kiestingin, Tihtojärven, Viččutaibalehen, Vuokkiniemen, Uhtuon, Kontokinmurdehet. Välimurdehih kuulutah Jyskyjärven, Puanajärven da Kontokinmurdehet. Suvikarjalan murdehii ollah Rugajärven, Tungudan, Rebol'an, Puadanan, Porajärven, Mändysellän, Tihvinän, Tolmačun, Vesin, Valdain da D'oržan murdehet.
Livvinkarjalan murdeheh kuulutah Siämärven, Tulemajärven, Vieljärven, Videlen, Kotkatjärven, Riipuškalan, N'ekkulan da Kondušin murdehet.
Lyydinmurreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaslyydi, keskilyydi da suvilyydi. Oman murdehen muvvostau Kuujärven lyydin murreh.
Suomelazet karjalan kielen tutkijat pietäh varzinkarjalan väli- da suvikarjalan murdehii omannu, nelländenny murrehjoukkonnu. Lyydin murrehtu puaksumbah sanotah omakse kielekse, eigo karjalan kielen murdehekse. Gu eroittajannu kriteriennu ollou kirjukielen kehitys jogahizele murdehele, sit voibi paista iččenäzis kielis, a ei murdehis. Täs nägökulmas on sanottavu, gu omua kirjukieldy on kehitetty livvin-, vienan-, lyydin-, tverin- da varzinkarjalan murdehile.
Murdehien verdailijat ominažukset.
Varzinkarjalan murdehes nominoin, adjektiivoin da adverbilöin loppuvokali on a, ä, livvinkarjalas – u, y, lyydis – e, O (akka – akku – akk(e), kieltä – kieldy – kield). Poikkevuksenu täs siännös ollah kaksitavuhizet sanat, kudamien enzimäine tavu on histouriellizesti lyhyt da sen rakendeh on CV (kala, pezä).
Konsonantuyhtymät sk, st, ht, hk, tk da rd, nd, ld, mb, kudamat ollah toizen da kolmanden tavun rajal, ei olla astevaihtelus livvin da lyydin murdehis (uson – uskon, isännän – ižändän). Varzinkarjalas tapahtuu astevaihtelu lk, rk ~ l, r. Livvinkarjalas vastinehennu on pitky konsonantu ll da rr (vrd. varzinkarjala jalka – jalat, livvinkarjala jalgu – jallat).
Livvin da lyydin murdehis inessiivan da elatiivan, adessiivan da ablatiivan piättehet ollah samanmoizet. Varzinkarjalas adessiival da allatiival ollah samat piättehet (ezim. livvi da lyydi: mečäs ’в лесу, из леса; metsässä, metsästä’; varzinkarjalas: järvellä ’на озере, на озеро; järvellä, järveltä’).
Verbilöin monikon 1. da 2. persounan piättehet erotah murdehis nenga: -mma/-mmä da -tta/-ttä (varzinkarjala), -mmo/-mmö da -tto/-ttö (livvi), -mme da -tte (lyydi). Nämmis muodolois erotah toine toizes kieldoverbin muvvot. Livvinkarjalas kieldoverbin muodo on tagavokaline eduvokalizen sijah: emmä, että (varzinkarjala), emmo, etto (livvi), emme, ette (lyydi). Livvin da lyydin murdehis verbin persounupiättehet prezensas da imperfektas ollah samat. Varzinkarjalas monikon 1. da 2. persounan piättehet prezensas ollah -mma/-mmä da -tta/-ttä, imperfektas - -ma/-mä da -ja/-jä.
Varzinkarjalan murdehes imperfektan tunnus -i häviey o, u da y:n jälles yksikön 3. persounan muodolois da monikon 1. da 2. persounan muodolois. Livvis da lyydis imperfektan tunnus säilyy. Livvis da suvikarjalan välimurdehis ei ole imperfektan muodoloi tunnuksenke -zi- (magazi-n). Tämän sijah käytetäh diftongumuodoloi, ezim. magai-n. On mainittavu, gu konditsionualua livvis da lyydis käytetäh nelläs aigumuvvos, varzinkarjalas – kahtes.
Imperatiivas eri murdehis on eruo kieldoverbin alguvokalis: varzinkarjalas se on e-alguhine (elä, elkyä, elkäh), livvis da lyydis -a/-ä-alguhine (älä, älgiä, älgäh, älgäheze).
Varzinkarjalan persounupronominoin mie 'я', sie 'ты', hiän 'он' vastinehet livvis da lyydis ollah minä, sinä, häi.
Varzinkarjalan murdehet.
Varzinkarjalan murdehih kuuluu kolme alamurrehtu: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Pohjaskarjalazet murdehet muvvostetah yhtenäzen kogonažuon. Nämmis murdehis ei ole soinnillizii konsonantoi g, d, b, z, ž. Murdehis on käytös suhu-š, enne kaikkie tagavokalizis sanois. Välimurdehis s:n da š:n rinnal on myös soinillistu z, ž, soinnilizinnu ezitytäh myös konsonantat k, t, p. Suvikarjalan murdehis monikon 3. persounan kieldomuvvot loppiettahes diftongah (ei kačottua, ei mändeä), monikon 3. persounan preezensas da imperfektas piäteh on vokaliloppuine (kučutaa). Suvikarjalazih murdehih oman struktuuran puoles kuulutah sizä-Ven’al olijat karjalan kielen murdehet (Leningruadan, Novgorodan da Tverin murdehet).
Varzinkarjalan alamurdehil on piendy eruo toine toizeh. Nenga, Puadenen alamurdehes diftongas oa~ua on tulluh pitky vokali oo (Poadenessa ~ Poodenessa, moa ~ moo). Rebol’an da Porajärven murdehis aktiivan 2. partisiippu on -nut/-nyt-loppuhine. Tihvinän murdehes loppukonsonantat n da h muututah vokalikse (tule-e 'я приду'), indikatiivan prezensas yksikön 3. persounan piäteh on -h-loppuhine (hyppiä-h). D’oržan murdehen ominažuonnu on sananloppuhizien vokalien da tavuloin langemine (miäl, kuol´).
Livvinkarjalan murdehet.
Livvinkarjalan Siämärven murdehes ollah käytös partitiivan muvvot, kudamis on kaksi partitiivan piätehty, ezimerkikse: mužikko-a-du, tyhje-ä-dy. Riipuškalan, N’ekkulan da Kotkätjärven murdehien ominažuonnu ollah šuhu š da ž, gu niilöin ies on histouriellizesti olluh libo on vokali i (išköy, ižändy); toizis kontekstois puaksumbah eziindyy s da š (lapset, saitto). Videlen da Tulemajärven murdehis oa- da ua-diftongis on tulluh pitky vokali aa, eä-diftongas – ää (maa, en jäännyh). Kondušin murdehes nominoin loppuvokalit a da ä muututah o:kse da ö:kse (toizis livvinkarjalas murdehis eziindyy vokali u libo y): akko, nahko.
Lyydinkarjalan murdehet.
Pohjas- da keskilyydin murdehis loppu-h muuttuu vokalikse. Muutos tapahtuu yksikön illatiivan piättehes da indikatiivan preezensan yksikön 3. persounas, silloi piäteh on -u (meččä-u, tuoda-u). Monikon illatiivan piättehenny da indikatiivan prezensan monikon 3. persounan piättehenny on -i (mečči-i, tuodi-i). Imperatiivan yksikön 3. persounan piäteh on -i (äl-gäi nagra-goi). Suvilyydin konsonantu h säilyy nämmis azemis.
Lyydin murdehien ominažuonnu ollah triftongat (kukuoi, tahtuoin) da loppuheittohizet muvvot (äi, akk, suai ombelmai). Lyydiä voijah sezo pidäy omannu kielenny.


Karjalan kieli.
Karjalan kieli on baltiekkusuomelaine kieli, kudai paistah Karjalas, Suomes da Ven'al. Sidä pagizou Karjalas 22 800 hengie (2002). Suurimbat karjalankielizet vähembistöt ollah Suomes da Ven'an Tveris.
Suomelas-ugrilazet kielet.
Suomelas-ugrilazet kielet, kudamii on 15, javotahes 7 oksah.
Samojedilazet kielet.
Samojedilazii kielii on 4: nenetsan, enetsan, selkupan da nganasanan kielet.
Murdehet.
"Piäkirjutus: Karjalan kielen murdehet"
Karjalan kieles eroitetah 3 piämurrehtu: liygi libo livvinkarjala (Livvin kieli), lyydi (lyydin kieli) da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo tverin karjalan kieli). Lyydin kieldy voi sanou omakse kielekse
Livvikse paistah Karjalan Tazavallas enimyölleh Anuksen da Priäžän piirilöis sego Petroskois.
Lyydiläzien elopaikat ollah Oniegujärvin päivänlaskurannikol da Anuksen piiris.
Varzinkarjalastu piämurrehtu käytetäh Karjalan Tazavallan pohjazembil liygiläzis da lyydiläzis alovehil da sidä paici Tverin alovehil.
Kielenkäyttö.
Joga kielen elokseh, mugaže i karjalan kielen elokseh, kuuluu kielele tarkoitettuloin tavoittehien täyttämine, kudamii on moni. Tärkimih niilöis kuulutah: olemine rahvahan kommunikatiivizennu välinehenny; olemine tiedovälinehenny; olemine esteetiekallizennu välinehenny.
Kuibo karjalan kieli täyttäy nämmii piätavoittehii?
Karjalazet ijän kaiken ollah paistu omah karjalan kieleh. Hyö jätettih oma kieli paistavakse nygyzile karjalazile sugupolvile. Tänäpäi karjalazet jatketah paista toine toizenke omal muamankielel. Sanottu merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on ainos täyttänyh da jatkau kommunikatiivizen funksien täyttämisty.
Ku kerran karjalan kieldy opastetah kaikil opastustazoloil algajen päivykodilois yliopistoloih suate; ku kerran on olemas karjalankielizii lehtii da karjalan kieldy käytetäh raadivos da televiidenies; ku kerran karjalankielisty literatuurua on olluh enne da on nygöi, kudamua karjalazet lugietah da suajah tieduo lugemizen kauti, se merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau tiedofunksien täyttämisty.
Karjalan kielen rikkahus da kaunehus andau vallan kuvailla eloksen kaikkii puolii parahimah tabah. Sikse ei ole kummallistu, ku karjalan kielel on piästetty ilmah erilazii korgeitazozii da merkičyksen puoles syvii kirjutuksii. Se protsessu jatkuu tänäpäigi. Täs on kohtalleh mainita se, ku karjalazet lahjoitettih kul'tuurumuailmale verrattoman suuri da kallis lahju — oma suusanalline perindö — kalevalamittahizet runot. "Kalevala"-eepossua verdaillah muailmas Gomeran "Iliadah". Tämä kai merkiččöy sidä, gu karjalan kieli on täyttänyh da jatkau esteetiekallizen funksien täyttämisty.
Kielihistouries.
Karjalan kieli on igivahnu kieli. Sen peräjuuret upotah syväle hämäräh muinažuoh. Kaikis suomi-ugrilazis kirjutettulois mustomerkilöis, midä on löydynyh täh aigah suate, karjalankielizet kirjutukset ollah toizekse vahnimat kogo suomi-ugrilazes kieliperehes (kaikis vahnimat ollah ungarinkielizet 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat). Karjalankielizet tuohikirjutukset, kudamii on löytty arheologat Suures Novgorodas, kuulutah 1200—1300 vuozisavoin aigoih. Kai toizet muinazet suomi-ugrilazet kirjutetut mustomerkit kuulutah myöhembih aigoih.
Kirjalližuon kehitys.
Enzimäzet karjalankielizet kniigat on piästetty ilmah 1800-luvul. Vahnimat ilmestyttih vuozinnu 1804 da 1820. Net ollah kirikköh kuulujien tevoksien kiännökset ven'an kieles karjalakse. Algajen vuvves 1870 vuodeh 1939 suate oli ilmestynnyh vägi äijy karjalankielisty literatuurua. Ylen aktiivizesti painettih kniigoi vuozinnu 1931—1939, konzu karjalan kieldy ruvettih opastamah sego Karjalas, sego Tverin alovehel.
Karjalan kieli nygöi.
Algajen vuvves 1990 Ven'an yhtehiskunnallizen poliitiekan muutoksen jälgeh se prosessu on ruvennuh elbymäh uvvessah. Aktiivizesti painetah karjalankielisty literatuurua. Sih joukkoh kuuluu ei vaiku kaunehliteratuuru, opastusliteratuuru da muu literatuuru, no i hengelline literatuuru. Karjalan kielel eripainoksinnu on piästetty ilmah kai Uvven Sanan piäozat. Kogonah yhteläzenny kniigannu Uuzi Sana ilmestyy vuvven 2003 algupuoles.
Karjalan kieli, kui i joga elävy kieli, on kehittyi sistiemu. Kielen kehitysty äijäl kannatetah opastuslaitokset, kai kommunikatiivizet viestivälinehet da toizet eloksen puolet. No parahaci kielen kehitysty kannatetah rahvahan eloksen tavat da kul'tuuruperindöt.
Lähtehet.
*


Karjalan kirjalližus.
Karjalan kirjalližuokse sanotah karjalan kielel tuotettuu da jullattuu kirjalližuttu.
Histourii.
Karjalan kielen vahnin kirjalline mustomerki on 1200-luvun Novgorodan tuohikirjutes (Tuleniškun tiedohussanat, tuohikirjaine nro 292). Karjalazii sanoi, paikan- da ristikanzannimilöi on ezim., moizis verokirjois: Iänizen (Oniegan) ymbäristön viijendeksen verokirju vuozil 1496 da 1568, Novgorodan vad’d’alasviijendeksen verokirju vuvvel 1500 da enzimäine ruoččilaine mua- da verokirju 1589–93. Nämmä ollah tärgiet karjalazien eländypaikoin histourien lähtehet.
Erähien tekstoin karjalankieližytty ei ole pietty ihan varmanny, ei vähimyölleh merkittävänny kielen kannal. Tuatto meijän-malittu oli jullattu Sebastian Münsterin Cosmographia-tevokses vuvvennu 1544. Psaltarin algusanois jullatus jumaloin luvettelos Mikael Agricola mainiččou sežo karjalazien jumaloi. Muga buitegu hollantilazen Simon von Salingenin matkumustelmis 1500-luvul on tieduo sih näh, gu Feodor Zidenowa -nimine ven’alaine filousofu on kirjutannuh Karjalan da Lapin histourien da karjalan kielel uskontunnustuksen da Tuatto meijän -malitun. Nämmä kirjutukset ollah yhtelläh hävitty.
1700-luvun loppupuolel jullatus P. S. Pallasin verdailevas sanakniigas on annettu 273:le ven’an sanale kahtensuan muun kielen da murdehen vieres sežo varzinkarjalan da livvinkarjalan vastinehet.
Enzimäzet karjalankielizet kirjat.
1800-luvun algupuolel painettih enzimäzet karjalankielizet kirjat: 1804 erähien malittuloin da lyhyön katehizisan kiännökset varzinkarjalakse da livvinkarjalakse (anuksenkarjalakse) da 1820 tverinkarjalakse kiännetty Matveista Svätoin Jovangeli, kudai nostatti suurdu kielitiedoilijoin huomivuo Suomes. 1800-luvul piäzi ilmah muudugi ortodoksistu kirjalližuttu, ezim., jevangelien kiännökset vienankarjalakse. 1900-luvun allus painettih äijy uskondollistu kirjalližuttu, sendäh gu opittih azettua suomen kielen yleistymine. Kaikis käytettih kirillisty kirjaimikkuo.
1800-luvun lopus da 1900-luvun allus piäzi ilmah sežo opastundukniigua da sanakniigua. Vahnin karjalan kielen aberi on Anastasija Tolmačevskajan kirjutettu tverinkarjalan aberi vuvvel 1887. Enzimäine vienankarjalan aberi piäzi ilmah vuvvennu 1894.
Ligakuun vallankumovuksen jälgeh karjalankielizien julgavoloin finansiiruičendu allukse siirdyi kogonah Suomen puolele. Latinalazel kirjaimikol painettih kanzanrunohuoh liittyjät tevokset, kudamii kirjutettih enimite Iivo Härkönen da E. V. Ahtia.
Karjalan kirjukieln kehitys 1930-luvul.
1930-luvun allus Tverin Karjalas luajittih latinalazin kirjaimin kirjutettavu kirjukieli. Vuozinnu 1930–1937 sil piäzi ilmah enimite aberii, lugukniigua, sanakirjua, kielioppii da opastusprogrammua, ližäkse matematiekan dai toiziengi škola-ainehien opastundukniigua. Äijy jullattih sežo lapsienkirjalližuon kiännösty, ga alguperäzen tverinkarjalazen kirjalližuon ozus oli ylen pieni. Kaikkiedah piäzi ilmah enämbi sadua karjalankielisty julgavuo.
Lyhytaigazekse opindakse sežo jäi kirillizin kirjaimin kirjutettu karjalan yhtehine kirjukieli Karjalan Autonomizes Socialistises Nevvostotazavallas 1930-luvun jälgipuoliškol.
Karjalankieline kaunehkirjalližus.
Enzimäzenny karjalankielizenny kaunehkirjallizennu tevoksennu pietäh siämärveläzen Miron Smirnovan biografistu tevostu Karjalazen iäni. Matkukerdomuksii da karjalankielisty runohuttu (Golos’ Korela – putevyja zametki i korel’skaja poezija Mirona Smirnova), kudai piäzi ilmah Piiteris vuvvennu1890 kirillizin kirjaimin painetunnu.
Iivo Härkönen oli merkittävy kirjuttai, kiändäi, opastai da enne kaikkie heimoliikkehen kannattai, Karjalan Sivistysseuran johtokunnan pitkyaigaine sekretari. Vuvvennu 1910 häi toimitti suomekse ilmah piässyön Karjalan kirjan (2.painos 1932), ga sidä paiči häi julgai sežo äijän omua karjalakse kirjutettuu da kiännettyy runo- da pajokogomustu (niilöin luvus Nouseva heimo – runoja suomen ja aunuksen kielellä 1921, Laululoi anukselazil – laulattavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel 1921, Kibunoi – suomalaizie runoloi aunukselazil 1. vuvvennu 1925 da 2. vuvvennu 1927).
Kielentutkii Edvard Vilhelm Ahtia kirjutti suuren sanastokeräilemän da vuvvennu 1938 piästi ilmah Karjalan kieliopin sego Peiboi Pedrin nimel runoloi da virzilöi (Karjalastu virtty 1917, Rahvanan kandeleh 1922 da Vieron virzii 1924).
1930-luvul Karjalan ASNT:s suomen kielel kirjuttajat kirjuttajat yhtelläh jullattih kudamidä kerdomustu da runuo omal alamurdehel. Karjalakse kirjutannuzien tevoksis voibi mainita moizii (enimite kerdomuskogomuksii): Antti Timozen Lentomašiina (1933), F’odor Ivačevan Jauhinkivet (1934) da Iivo Nikutjevan Marfa (1935). Karjalakse ollah kirjutettu runoloi ezim. Krisun Miikul, Fedor Isakov da Nikolai Laine.
Karjalankieline kaunehkirjalližus 1990-2000-luvul.
Karjalan kielel (enimite 1980-luvun lopus algajen) on piässyh ilmah äijy murrehnäytehkogomustu da opastundukniigua aberilois kielioppiloih da sanakirjoih sah, ga täs keskitymmö enimite kaunehkirjalližuoh: runoloih, kerdomuksih da romaunoih da toiči vai mainičemmo muudugi.
Kirjalližuttu livvinkarjalakse.
Vladimir Brendojev julgai omat enzimäzet livvinkarjalakse kirjutetut runot jo vuvvennu 1972 Neuvosto-Karjala -lehtes. Vuvvennu 1980 piäzi ilmah runokogomus Anusrandaine. Tämän jälles oli jullattu runokniigat Hiilau huoli (1983), Kadajikko (1986), pienimuodoine prouzutevos Kylmil (1988), Sa olet armas (1989), da jo kirjuttajan kuolendan jälles oli piästetty ilmah Runoja (1991). Karjala-julguamo piästi ilmah vuvvennu 1999 Brendojevan runoloin da kiännöksien kogomuksen Jättie hyvä jälgi muale.
P'otr Sem'onovan vuvvennu 2004 jullattuu tevostu Puhtasjärven Maša on sanottu enzimäzekse nygyaigazekse karjalankielizekse romuanakse. Se mustoittau äijälgi vienalazien kirjuttajien 1960–1970 -luguloil ilmah piässyzii Karjala-aihiezii romuanoi. Sem’onov yhtelläh aloitti runoniekannu, da hänen enzimäzii kerdomuksii oli jullattu Oma Mua -lehtes 1993. Vuvvennu 2009 piästih ilmah kogomuksennu hänen kerdomukset Rodinjärvi (Vallitut kerdomukset). P’otr Sem’onov on kiändänyh sežo ven’ankielisty prouzua.
Aleksandr Volkov on kirjutannuh runuo sego livvinkarjalakse sego (vähimyölleh allus) ven’akse da kiändänyh ven’ankielisty runohuttu. Hänen runoloi oli jullattu äijäs lehtes. Hänel ollah piästy ilmah ezim. tevokset Pieni D’essoilu (1997) da Liivin virret (2004). Enimite runoniekoinnu, ga sežo lyhyzien kerdomuksien kirjuttajinnu ollah Olga Mišina (ezim. Kuldaine ildu 1993, Ratoi 1996, Marin kukku 2003), Vas’a Veikki (Eloksen dorogat 2003) sego Tamara Ščerbakova (ezim. Pajun kukkazet – keviän viestit 1999 da Armahile bunukoile 2002).
Vuvvennu 1988 Santtu Karhu voitti Punalipun organizuitun nuorien kirjuttajien runokilvan omal runol Mustas kois. Hänen runoloi ei lövvy kogomuksis, ga niilöi on jullattu Oma mua -lehtes, da net runot ollah Talvisovat-nimizen rock-joukkovehen pajoloin tekstat, ezim. moizil CD-levylöil, kui Pahoin brihoin pajatukset (2001), Hyvästit Karjala (2003), Terveh Petroskoi (2006) ja Allus oli muna (2009). Hänen runohus liikkuu rockliiriekas jumoristizih da liirizih pajoloih. Vuvvennu 2012 piässyös kniigas Hyvästi Karjala, Terveh Petroskoi oli jullattu Santtu Karhun liiriekkua sego karjalakse sego Timoi Munnen suomekse kiännetynny. Santtu Karhun runoloi on jullattu sežo Ol’ga Ognevan vuvvennu 2014 toimitetus Kumalikko-kirjas.
Kirjalližuttu vienankarjalakse.
Vienankarjalakse on kirjutannuh toimittai Raija Remšujeva, kuduan runoloi oli jullattu lehtis da kogomuksis. Vuvvennu 1999 hänel piäzi ilmah lugukniigu Ihmeh-hete. Häi on sežo kiändänyh vienankarjalakse Uvven Sanan da jo vuvvennu 1943 suomekse ilmah piässyön Lauri Kuntijärven romuanan Yhessä ylettih (2004). Kalevalan 180-vuozipäivän aigua jullattih Raisa Remšujevan kiännetty Kalevala – Kal’evala vienankarjalakši, kuduas kuvituksennu on käytetty Vitali Dobrinin Kalevala-teeman mualavuksii.
Vienankarjalazet kirjuttajat ollah kirjutettu suomekse Karjalas (kč. Karjalan suomenkielizen kirjalližuon vaihieloi) da Suomesgi, ezimerkikse Onttoni Miihkali (Mikko Karvonen), Lauri Kuntijärvi, Mikko Samulinen da Veikko Huotarinen, kudamien tevoksis yhtelläh hengilölöin vuoropaginois on käytetty puaksuh vienankarjalua. (Kč. sežo iel luguu ”Kaunehkirjalližuon enzimäzet askelet”.)
Vuvvennu 2010 Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala piäzi ilmah vienankarjalakse Nadežda Lutohinan kiännetynny. Jukka-Pekka Wuorikosken lapsien kirjan kiändi vienankarjalakse Raisa Remšujeva da se oli jullattu vuvvennu 2013 nimel Mössi Kontie: Meččärunoja lapšilla.
Kirjalližuttu suvikarjalakse.
Suvikarjalakse (ms. varzinkarjalakse) on enimite kirjutannuh Paavo Harakka. Vuvvennu 1989 piäzi ilmah starinkogomus Sunduga da vuvvennu 1996 Tuhkamukki. Hänen kirjutuksii on kerätty vuvvennu 2010 piässyöh tevokseh Paavon paginat. Saara Tuovizen kuaskukirju Saaran kuaskut da starinat piäzi ilmah enzimäzen kerran vuvvennu 2007. Selma Eskelizen starinoi oli jullattu vuvvennu 2012 nimel Uksen raosta kuultua.
Kirjaližuttu tverinkarjalakse.
Tverinkarjalakse sežo kirjutetah enimite runoniekat. Vuvvennu 1965 Hodari Hottarini kirjutti käzikirjutuksekse jiännyön omah alamurdeheh perustujan tverinkarjalan kieliopin, keräi sanastuo da kirjutti runoloi, kudamii löydyy Karjalan Tazavallasgi jullattulois kogomuksis da Oma Mua -lehtes.
Vuvvennu 1992 piäzi ilmah Mihail Orlovan luajittu tverinkarjalan aberi. Hänen vuvvennu 1993 ilmah piässyöh Otkrovenie-runokogomukseh kuuluu ven’an- da karjalankielisty runuo. Häi luadii omih runoloih muuzikkua, da net pajot oldih otettu hyväl mielel, ezimerkikse pajonnu tuttu Armahazella..
1990-luvul rubei kirjuttamah runuo tverinkarjalakse sežo Stanislav Tarasov. Oma randa -nimine runokogomus piäzi ilmah vuvvennu 1998. Nikolai Morozovan runoloi on jullattu Oma Mua -lehtes da Tveris ilmah piäzijäs Karielan Šana -lehtes. Vie pidäy mainita Karielan Šana -lehten piätoimittajua L’udmila Gromovua, kudai on kirjutannuh runoloi Ljudmila Barhatova -nimel. Vuvvennu 2004 piäzi ilmah N. M. Balakirevan kirjutettu pieni romuanu Kuz’mičča da vuvvennu 2012 Stuanovoine. Vuvvennu 2013 oli jullattu Marjukka Patrakan lapsien kirju Šuuri kondie Ritva Lampivuon kuvitetunnu da Ljudmila Gromovan kiännetynny. Vuvvennu 2014 Irina Novakan kiännetynny piäzi ilmah Marjukka Patrakan da Tamara Sčerbakovan kirju Sygyžylahjat lapšilla.
Kirjalližuttu lyydikse.
Lyydikse on kirjutannuh runuo Miikul Pahomov. Hänen runoloi on jullattu eri lehtis da antolougielois vuvves 1989 algajen. Miikul Pahomovan runokogomukset ollah Tuohuz ikkunas 1993, Lüüdiland 2000 da Ukon bembel 2010. Häi on sežo kiändänyh lyydikse uskondollizii tekstoi da yhtes Lidija Potašovanke luadinuh aberin ABC-kird’ 2003. Vuvvennu 2009 da 2012 piästih ilmah lapsienkirjat Suur’ kondij da Päivääne, lämmita!.


Karjalan kul'tuuru.
Karjalan kul'tuuru on Karjalan kul'tuurua.
Karjalan Kielen Seura on suomalane yhtistys, mi on roinnuhes vuuvvennu 1995 eistyttämäh karjalan kielen da karjalankielizien azemua Suomen da Ven'an puolel. Seuru perustettih Jovensuus da paginanvedäi on arhijepiiskoppu Leo. Yhtistyksen tarkoitus on ližätä kiinnostustu da tieduo karjalan kieles, jullata karjalankielisty kirjalližuttu da kannattua karjalastu tutkimustu da opastumistu da luovie ozutelmie. Karjalan Kielen Seuru on alguhpanii karjalan kieldy kehittäis da eistäjänny suullizes da kirjallizes ruavos. Vuozien aigah seuru on levendännyh toimindua da nygöi se on emenembi putin kul'tuuruseuru karjalankielizele vähembistöle kui kieliyhtistys.
*


Karjalan linnoin da kylien luvettelo.
Suojärven piiri.
*


Karjalan tazavaldu.
Karjalan tazavaldu libo Karjal (, "Respublika Karelija") on avtonoumine tazavaldu Ven'an luodehpuoles.
Karjalan tazavallan muantiijot.
Karjalan tazavaldu on sijoitunnuh Ven'an luodehes da kuuluu Ven'an Federatsien luodehfederaalizeh piirikundah. Pohjazes sen rajannu on Murmanskan aloveh, suves — Leningruadan da Vologdan alovehet, päivännouzus — Arhangelin aloveh. Koillizes Karjalan tazavaldu rajoittuu Vienanmereh. Päivänlaskupuoles Karjalal on 798 km rajua Suomenke.
Karjalan tazavallan piduhus pohjazes suveh on 660 km., levevys — 424 km. Korgevin kohtu on Nuorunen tunturi (mägi) — 576,7 metrii. Karjalan Petroskoi — piälinnas Moskovassah on 925 km., Piiterissäh — 401 km., Murmanskassah — 1050 km., Helsingissäh — 703 km.
Karjalan tazavallan pinduala on 180,500 nellikkökilometrii, se on 1,06% Ven’an Federatsien pindualas da läs puoldu Suomen pindualua. Enämbi puoldu Karjalan tazavallan alovehtu on mečät, nelläs vuitti on vienvallas, viijendes on suoloil. Niittymuadu on vai 1% pindualas.
Karjal sijoittuu 60-70 pohjazen levevyspiirilöin välil. Tazavallan ilmastuo vaikutetah Arktiekku da Pohjas-Atlantiekku. Talvel keskilämbötila on -13°C, kezäl keskilämbötila on +14–16°C. Pohjas — da Suvi-Karjalas vuvven vihmumiäry vaihteleh 450 da 740 millimetrien välil. Keskimiäräine ilmanpaino Karjalas on 748–758 elohobjumillimetrii.


Karjalan tazavallan kanzalline pajo.
Pajon kirjuttajat ollah Armas Mišin da Ivan Kostin. Livvikse kiändi Aleksandr Volkov. Livvin sanat ei olla virallizet.


Karjalazien ristindy.
Kniäzän käskyy myö karjalazet oli ristitty pravoslavnoloikse, se tuli hyväkse rahvahal yhtes puoles: tiijustettih äijy uuttu muan da kylvöruadoloih näh. Tiijustettih ven´alazispäi kui parembi rakendua kodiloi da ruvettih opastumah lugemah da kirjuttamah.
1415 enzimäzenny Jepiskopannu vallittih prostoidu Hutinskoin monasterin inokkua Sampconua, hänes tuli Arhipastir´ Simeon, kudai enzimäine Novgorodan Vladikois 1419 vuvvel kävyi Karjalah.
14 - 17 sadavuozil vähän rahvahan eländykohtil oli rakendettu monasteriloi. Sinne mendih ristikanzat, ken tahtoi eliä uskojien keskes da moliekseh Jumalal. Enzimäzet ylen bohatat monasterit pohjozen mual oldih Novgorodan Jur´jev da Kirillo-Belozerskoi monasteri.
1598 vuvvel karjalas oli jo oman karjalan muan Jepiskopii, Jepiskopannu oli Sil´vestor, kuduan kaafedru oli Korela-linnas, nygöi sen nimi on Priozersk. Puolen vuottu Silvestor puolisti Korelua ruoččilazis, no sit tuli rauhalline sobimus Karjalan ujezdu oli otettu Ruočin puolel. Karjalan Jepiskopstvu oli pandu kiini. Sil´vestor siirdyi Vologdan Jepiskopstvah.


Karl Rautio.
Karl Rautio (20. kylmykuudu 1889 - 15. talvikuudu 1963) – Nevvosto-Karjalas vaikutannuh säveldäi, kapellimestari, Karjalas-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan arvostettu taidoruavon ruadai (1946).
Eloskerdu.
Vuvvennu 1903 Karl veikinke lähti Yhtisvaldivoloih sualoiruadoh. Ruadoi hiilikaivokses. Soitti kaivoksesruadajien kluuban puhunduorkestras. Loppiettuu zaočnoloi muuzikkuoppikursoi Čikagon ammattiopistos ruadoi muuzikkujohtajannu ruadokluubas Astoria-linnas (Oregon).
Vuozinnu 1916-1920 opastui Kalifornian yliopiston muuzikkukoulledžas.
Vuvvennu 1922 muuttui Nevvosto-Liitoh, Petroskoih. Ruadoi muuzikkuopastajannu Petroskoin pedagougizes tehnikumas, perusti horan da orkestran, kudamah otettih ozua tehnikuman opastajat da opastujat.
Vuvvennu 1926 lopetti oman enzimäzen sarjan simfouniiorkestrah niškoi, kudaman nimi on ”Karjalaine svuad’bu”.
Vuozinnu 1931-1935 oli Karjalan avtonoumizen sosialistizen nevvostotazavallan simfouniiorkestran radivon perustajannu da kapellimestarinnu.
Vuvvennu 1937 Karl Rautio oli yksi Karjalan avtonoumizen sosialistizen nevvostotazavallan Säveldäjien Liiton, rahvahan soittimien orkestran ”Kandeleh” perustajis. Häi on muokannuh enämbi 60 rahvahan sävelmii, säveldi enämbi 40 pajoloi: ”Soita, minun kandeleh”, ”Jovenajajien pajo”, ”Mečänkuadajan duumu”, ”Minun karjalaine mua” da toizii, äijät pajot nygöigi ollah ”Kandeleh”-joukon ohjelmistos.
Karl Rautio aktiivizesti avvutti Petroskoin muuzikkuopiston avuandua vuvvennu 1938.
Vuvves 1945 algajen Rautio on Suomelazen druamuteatran johtajannu. On säveldännyh teatran 9 ozutelmua: A.Kiven «Seiččie vellie» da «Kullervo», J.Rugojevan «Marikosken valot», T.Pakkalan «Jovenajol» imi.
Vuozinnu 1948-1955 – Karjalas-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan Säveldäjien liiton johtai, Nevvostoliiton Säveldäjien liiton hallindon ozanottai.
Musto.
Vuvvennu 1971 Petroskoin muuzikkuopistole annettih Raution nimi (nygöi Petroskoin muuzikkukoulledžu).
Vuvvennu 2013 Petroskois avattih Raution mustolaudu.
Pereh.
Raution poigii hyvin tietäh Karjalas, hyö sežo ollah soittajat da säveldäjät.
Rautio Erik (1926-1989), kandelehen soittai, Uhtuan puhunduorkestran johtai, «Kandeleh»-muuzikkujoukon kandelehen soittajien joukon johtai. Ven’an sosialistizen federativizen nevvostotazavallan da Karjalan avtonoumizen sosialistizen nevvostotazavallan arvostettu artistu.
Rautio Roine (1934-1960) – säveldäi, kapellimestari, folklouran tutkii. Ruadoi «Kandeleh»-muuzikkujoukos.
R
R
R


Karl Suuri.
Karl I Suuri (libo Karolus Magnus, 2. sulakuudu 742/747/748 – 28. pakkaskuudu 814, Ahenan dvorču) oli frankoin kuningas 771-814, langobardoin kuningas vuvves 774 algajen, Bovarien gercogu vuvves 788 algajen, Päivänlaskun kuningas vuvves 800 algajen. Karl on Pipin Lyhyön da Bertrada Laonan vahnin poigu. Karlan nimen mugah Pipinoin dinastii sai nimen Karolingat.
Karl hyvin uvvisti zakonoinluajindua. Päivylaskumualoin oigevuspraktiekan pohjannu on muga sanottu riimalaine oigevus. Nämmä normat yhtistetäh nygöigi Jevroupan valdivoi. Sežo eistyi talovuselaigugi. Karl oli ezimäine päivänlaskujevrouppalaine halliččii Riiman keisariloin jälgeh, kudual oli suuri miäry kulduden’gua.
Karl Suuren valdukunnas muvvostettih myöhembi suuret kanzallisvaldivot Frantsii, Germuanii da Itualii. Karl Suuren vaikutus päivänlaskumualoin sivistykseh oli merkiččii. Karl avvutti hristianskoin uskon levittämizele da papistole, ga hänel oli täyzivaldu kirikköohjavos.
Karlan sai kuulužuon i toizis mualois. Hänen dvorčah puaksuh käydih ulgomualazet poslat.
Vähästy Karl Suuren kuoleman enne valdukunnan peri hänen poigu Ludvig, kudual ei olluh kovua valdua. Piäpapin tila lujeni da vuvennu 843 valdakundu juattih kolmeh ozah Karlan bunukkoin keskenäh.
K


Karševo.
Karševo on Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krasnoborskin kyläkunnan kylä.
Se sijoiččou 25 kilometrin piäs Puudogaspäi suveh.
Kyläs on puukirikkö () (XIX vuozisada).
Kuulužat ristikanzat.
F.D. Lan’ov (1869 - ?) on Ven’an impeerien Valdukunnanduuman ozanottai Anuksen guberniespäi.


Kaspienmeri.
Kaspienmeri on muailman suurin järvi, sidä sanotah merekse, sendäh gu se on suuri vezistö sego sen periä, gu meren pohjannu on valdumeren tiipan muankuori. Kaspienmeri on sijoitunnuh Jevroupan da Azien rajal. Kaspienmeres on suolaine vezi: 0,05 ‰ on suolan miäry Volgan jovensuun lähäl, 11—13 ‰ - liidehes. Vien korgevus vaihtelehes – vuvven 2009 tiedoloin mugah, se oli 27,16 m alemba meren korgevuttu. Kaspienmeren pinduala nygöi on läs 371 000 km², suurin syvys on 1025 m.
Muantiijolline olopaikku.
Kaspienmeri on Jevruazien manderen kahten ozan (Jevroupan da Azien) rajal. Meren jatkuvus pohjazespäi suveh on läs 1200 kilometrii (36°34'—47°13' p.l.), päivänlaskupuolespäi päivännouzupuolehpäi – 195-435 kilometrii,keskijatkuvus on 310-320 kilometrii (46°—56° pn.p.).


Katalkupualikku.
Katalkupualikku on vehkeh, kudamal kataloijah sobii libo toizii kangahii. Pualikku on n. käzivarren sangevus da sen piduhus on n. 50 cm.


Katalunii.
Katalunii (,) on iččenäzekse ilmoittanuhes mua Euroupas, ga muut muat ei olla vie tunnustettu sen iččenäžytty. Sen piälinnu on Barcelona. Katalunies eläy 7 504 881 ristikanzua (v. 2010).
Katalunien virrallizet kielet ollah kataluanu da ispanii, Val d'Aranas sežo oksituanu.


Katar.
Katar (), virralline nimi on Kataran valdivo () – on valdivo (emiruattu) Lähizes Päivännouzus. Se sijaiččou Arabien niemimuan koillizen ozan Kataran niemimual. Katar rajoittuu Saudi Arabien suves, toizil puolil rajoittuu Persien lahtenke. Loudehes Katar sijaiččou Bahrein-suarinke, liidehes Arabien emiruattukunnanke. Piälinnu on Doha. Muan pinduala on 11 585 km². Rahvahan lugumiäry on 1 699 435 hengie.
K


Kaunehkirjalližus Kirjalližusluvettelo.
Аксаков, С. Т. Аленькой куккайне: суарна / переводан луади М. В. Светлов. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Александрова, З. Чапаеван куоленда / Д. Шмаринован рисункат. – Москва; Ленинград: Лапшин литературан издательства, 1938.
Андерсен, Г. Х. Пахалуадуне сорзан пойгайне. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Андерсен, Г. Х. Суарнат / переводан луади М. Кондратьев. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Афанасьев, А. Н. Царевна-лöттö. – Москва; Ленинград: Лапсиэн литературан издательства, 1938.
Барто, А. Застуавалла / переводан вениäлäн киелестä луади А. Зиновьев; А. Суворован автолитографият. – Москва; Ленинград: Лапсиэн литературан издательства, 1938.
Бианки, В. Энзимäне меччуйнда / переводан луади А. Зайцева. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Бианки, В. Теремкайне / переводан луади Н. Иванова. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Бианки, В. Яльгимäне аммунда / киäенян киэлестä Никитин. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Волков, А. Л. Iguine tuli – Петрозаводск: Периодика, 2000.
Волков, А. Л. Liivin virret – Petroskoi: Periodika, 2004.
Гайдар, А. П. Военной тайна: повесть / переводан луади Н. Иванова. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Гайдар, А. П. Лоиттозет муат: повести ванхембиэ лапсиэ варойн / переводан луади М. Диев. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Гайдар, А. П. Р.В.С.: повесть / переводан луади А. Зайцева. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Гайдар, А. П. Неллäс блиндажа / переводан луади Н. Демина. - Петрозаводск: Карело-Финской государственной издательства, 1940.
Гарин, Н. Тема и Жучка / кианди В. И. Александров. – Москва; Ленинград: Лапсин литературан издательства, 1938.
Гаршин, В. Сигнуала / переводан луади Н. Иванова. - Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Гаршин, В. Лотто-матканиэкка. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Гауфф, В. Пиккаране Мук / венян киэлес кианди Б. Макаров. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Гиппиев, И. Хуондес / И. Гиппиев, Ф. Исаков. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Голоса: лит.-худож. сб / сост. Л. М. Юсупова. – Петрозаводск, 1994.
Голубева, А. Брихаччуйне Уржумас пäй: повести С. М. Кирован лапсус и нуорус элайгах нях / переводан луади Степанов. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1940.
Горький, М. Архиппа диэдо и Ленька. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Горький, М. Зазубрина. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Горький, М. Лапсет: нуреммилла и кескиигазилла лапсилла / переводан луади А. Зайцева. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Горький, М. Макар Чудра: расскуаза / переводан луади И. Федотов. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Горький, М. Январян ухексас пяйвя / переводан луади Л. Степанов. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Гюго, В. Козета: нуреммилла лапсилла. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Декабрян кахтенатойста пäйвäнä: стихат / авт.: М. Исаковский, С. Михалков, С. Маршак, В. Лебедев-Кумач, А. Барто; стихат кариэлан киэлех переводи Ф. Ивачев; рисункат Н. Шишловскойн. – Петрозаводска: Каргосиздат, 1937.
Кассиль, Л. Вилу Йиäпала: [кертомус] / переводан луади М. Светлов. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Катаев, В. Миэ – руадаян рахвахан пойга: повести / переведи И. Федотов. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Квитко, Л. Кирья Ворошиловалла / киäнди И. Лебедев; М. Родионован рисункат. – Москва: Детиздат, 1938.
Квитко, Л. Кирья Ворошиловалла / переводи Ф. Исаков. – Петрозаводск: Каргосиздатта, 1939.
Киплинг, Р. Рикки-тикки-тави / переводан луади А. Зайцева. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Колме почин пойгаста / переводан веняляйзес киэлес луади Павлов. – Петрозаводск: Карельской Государственной издательства, 1939.
Колме почистя / Вальтеран Диснеян текста и рисункат; кианди П. Смирнов. – Москва; Ленинград: Лапшин литературан издательства, 1938.
Коппалов, А. И. Zilčoi muheloittau – Петрозаводск, 2004.
Лермонтов, М. Ашик-кериб: турецкой суарна / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск: Госиздат КФССР, 1940.
Мамин-Сибиряк, Д. Аленушкан суарнат / переводан луади С. Трифонов. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Мамин-Сибиряк, Д. Хармуа каглайне / переводан луади А. Елисеева. - Петрозаводск: Карело-Финской ССР:н государственной издательства, 1940.
Маршак, С. Я. Вот миттуйне он рассеянной. - Петрозаводск: Карело-Финской ССР:н государственной издательства, 1940.
Маршак, С. Я. Глууппах хийруöх нӓх. - Петрозаводск: Каргоиздатта, 1938.
Маяковский, В. Кена олла? / переводан луади П. Арсеньев; рисункат А. Бреян. – Москва; Ленинград: Лапсин литературан издательствава, 1938.
Мишина, О. Ф. Городская фамилия: рассказы и стихи для детей / Ольга Мишина; [худож. Н. Трифанова]. - Петрозаводск: Карелия, 2008.
Островский, Н. Гудка: ромааниста «Рожденные бурей» отрывка / киäнди Ф. Д. Веселов. – Москва; Ленинград: Лапсин литературан издательства, 1938.
Пушкин, А. С. Скуаска цуари Салтанаста, ханен пойяста куулуйзаста бохаттериста князь Гвидон Салтановичаста и чомаста царевнаста еучченеста. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1938.
Пушкин, А. С. Суарна каланиэкках и калайзех нӓх. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1940.
Пушкин, А. С. Суарна кулдайзех кукойхуох нӓх. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1940.
Пушкин, А. С. Туху / переведи А. В. Елисеева. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1940.
Пуöрäккö: [суарна]. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Расскуазат Ленинах нӓх / переведи Н. А. Демина. – Петрозаводск: Каргосиздатта, 1940.
Рыклин, Г. Храбройх пограничникках Карацупах и хӓнен миэлевӓх Индус койрах нӓх. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Савельев, А. Минӓ мустан. – Пряжа: Альфа, 2002.
Сана Игорян полках нӓх / переведи Вс. Королев; статьят проф. Н. Гудзийн и проф. М. Яковлеван; Примеч. И. Новикован. – Петрозаводск: Каргосиздатта, 1940.
Сенкевич, Г. Янко-музыканта / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск: Госиздат КФССР, 1940.
Свифт, Д. Гулливер лиллипутойн луона / перескажиттых лапсиилла варойн М. Габбе, З. Задунайская; переведи А. В. Елисеева. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1938.
Тарасов, С. В. Oma randa = Родной край: стихи. – Тверь: Чудо, 1938.
Толстой, Л. Колме кондиеда. – Петрозаводск: Кирья, 1937.
Толстой, Л. Пиккарайзил лапсил. – Петрозаводск: Каргосиздатта, 1939.
Толстой, Л. Расскуазат жийваттойх нах / переводан луади С. Сазонов. – Петрозаводск: Каргосиздатта, 1938.
Тургенев, И. С. Муму. – Петрозаводск: Каргосиздатта, 1939.
Уйда. Степпи / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск: Госиздат КФССР, 1940.
Ульянинский, А. Озаккахат: комедия ухтесса действиясса: авукси колхознойлойлла самодеятельнойлойлла кружкилла валличенда кампаниян айгах / Карельской рахвахан творчестван коди. – Петрозаводск: Карелия-журнал, 1938.
Ушинский, К. Нелла тахтондуа / переводан луади А. Зайцева. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Фадеев, А. Метелица / переводан луади Я. А. Липаев, М. И. Филатов. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Фиш, Г. Киймас-ярвен оттамине: повести / переводан луади Ф. Чуккоев. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1940.
Фраерман, Р. Шпиона: повести / переводу венян киэлес пай. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1940.
Харрис, Джоэль. Дядя Римусан суарнат / венян киэлес переведиттих Ф. П. Артемьев, И. И. Фокин. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Чехов, А. П. Брихачут / переводан луади А. Зайцева. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Чехов, А. П. Ванька / венян киэлестä киäди В. Никитин. – Петрозаводск: Кирья, 1937.
Чехов, А. П. Каштанка / переводан луади Л. С. Ермолаев. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Чехов, А. П. Матикка. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Чехов, А. П. Паголайне / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск: Госиздат К-ФССР, 1940.
Чехов, А. П. Унтер Пришибеев. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Чехов, А. П. Хамелеон. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Чехов, А. П. Хевон фамилия / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск: Госиздат К-ФССР, 1940.
Чудеснойт суарнат лапсиэ варойн / состуави К. Белова. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1933.
Чудеснойт суарнат лапсиэ варойн / состуави К. Белова. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Чуковский, К. Доухтури Айкибиэ: Гью Лофтингин мугах. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1938.
Чуковский, К. Телефона: кайкен таман историян санелоу дохтури Айболит. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Шабад, Е. Лесенка. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Шабад, Е. Пордахайзет. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Aleksandrova, Z. Miän jaslit / kiändi P. Smirnova. – Moskva: Ogiz; Detgiz, 1935.
Andersen, H. Tuhmapäivälline utjane: [suarnu] / kiändi S. Kudjakov, J. Safonovan risunkat. – Moskova; Leningrad: Detizdat., 1937.
Anuksen sil\'mykaivozet: V. Brendojevan nimizeh kilbah tarittu runokogomus / Anuksen rahvahalline kirjasto; [yhteh kerättih: G. Fedulova, T. Boikova]. - Julk. 4. - Petroskoi, 2012.
Anuksen silmykaivozet / Anuksen rahvahalline kirjasto; algusanat Galina Fedulova; [toim.: Martti Penttonen]. - [Finland]: Karjalan Kielen Seura, 2008.
Anuksen silmükaivozet: V. Brendojevan mustokse – kilbah tarittu runokogomus. [3.julk.] / Anuksen rahvahalline kirjasto – Anus, 2007.
Anuksen silmükaivozet: V. Brendojevan mustokse – kilbah tarittu runokogomus / Anuksen rahvahalline kirjasto – Anus, 2004.
Barto, A. Lugijane / A. Barto, P. Barto; kiändi F. Stepanov. – Moskova: Ogiz; Detgiz, 1935.
Barto, A. Tyttöne-röngyjäne / A. Barto, P. Barto; kiändi A. Beljakova. – Moskova: Detizdat, 1936.
Brendojev, V. Anusrandaine: runoja karjalakse. – Petroskoi: Karjala, 1980.
Brendojev, V. Jättie hüvä jälgi muale: runot da runokiännökset. – Petroskoi: Karjala, 1999.
Brendojev, V. Hiilau huoli: runoja. – Petroskoi: Karjala, 1986.
Brendojev, V. Hiilau huoli: runoja karjalakse. – Petroskoi: Karjala, 1983.
Brendojev, V. Kadajikko: runot da runoelmu. – Petroskoi: Karjala, 1986.
Brendojev, V. Kylmil: kerdomuksii karjalan kielellä. – 2. pain. - Petroskoi: Karjala, 1990.
Brendojev, V. Kylmil: kerdomuksii karjalan kielellä. – Petroskoi: Karjala, 1988.
Brendojev, V. Runoja. – Petroskoi: Karjala, 1991.
Brendojev, V. Sa olet armas: runo da runokiännökset. – Petroskoi: Karjala, 1989.
Brendojev, V. Sana, kuultu muaman suus: karjalazet runot lapsile / Vladimir Brendojev; [tait. M. Koppalev]. – Petroskoi: Karjala, 1991.
Brendojev, V. Kodoimual - Petroskoi: Scandinavia, 2006.
Bulatov, M. Kodižiivatat: [kerdomukset] / kiändi S. Kudjakov; ris. G. Nikolskaja. – Moskova: Detizdat, 1937.
Dubinina, Z. Minun livvin linduzile. - Petroskoi: Periodika, 2006.
Dubinina, Z. Silmükaivoine: karjalazet runot lapsile. – Petroskoi: Karjala, 1995.
Dubinina, Z. Valgei koivikko. – Petroskoi: Periodika, 2003.
Eloksen ratas: runot, sananlaskut, karjalan kielel: kerävökniigu, 2002.
Enzimäzet harpaukset: stihat, virret, očerkat i sanelennat / tekijät: V. I. Ivanov, U. Rumjančev, A. A. Beljakov. – Moskova: Mosoblispolkoman izd. karel. otd., 1932.
Fadejev, A. Metelica / kiändi A. Beljakov. – Moskova: Detizdat, 1936.
Gaidar, A. Nelläs blindaža: kerdomus / kiändi S. Kudjakov; risunkat M. Rodionovan. – Moskova: Ogiz; Detgiz, 1935.
Gauff, V. Pikkarane Muk: [suarna] / kiändi A. Beljakov; L. Mjulgauptan risunkat. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1937.
Gjugo, V. Kozeta / kiändi L. Lebedev. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1937.
Grimoin velleksin suarnat / A. Vvedenskoin sanelenda; S. Maršakan obsčoida redakciida myöte; kiändi M. Dudkina. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1936.
Ildazen vuottajes / kiännökset karjalakse P. Sem’onov. – Petroskoi: Periodika, 2001.
Jansson, T. Tiedoiniekan hattu / Tove Jansson; karjalakse on kiändänyh Natalja Sinitskaja. - Helsinki: Karjalan Kielen Seura, 2009.
Jansson, T. Muumitatan mustelmat / Tove Jansson; karjalakse on kiändänyh Natalja Sinitskaja. - Helsinki: Karjalan Kielen Seura, 2012.
Jeršova, R. Päivääne, lämmita!: kiritused lapsiile Kujärven lüüdin kielel / Roza Jeršova, Tamara Sčerbakova; tekstad toim. Obraman Fed'uun Miikul - Петрозаводск: Verso, 2012.
Jugrasta Balatonille: suomalais-ugrilaista runoutta karjalan, suomen ja vepsän kielillä - Petroskoi: Periodika, 2006.
Kai, mi armas on süväimel; Anuksen rahvahalline kirjasto; Tuuksen kirjasto. – Anus, 2006.
Karakina, V. Rohkie tijani: [suarnat]. – Petroskoi: Periodika, 2005.
Karjalan pagin: kauniskirjutuksen antologii / сост. А. И. Мишин, А. Л. Волков. – Petroskoi: Periodika, 2003.
Kassil, L. Budjonjotsat / kiändi S. Kudjakov. – Moskova: Ogiz; Detgiz, 1935.
Kolo-kolo kotasie: kirja lapsilla ta lapsien vanhemmilla - Petroskoi: Periodika, 2006.
Kondien ker marjas: karjalazet kirjutetah / [toim. i lad\\'d\\'ai: Martti Penttonen]. - Helsinki: Karjalan Kielen Seura, 2012.
Kondratjeva, V. M. Kaksi pedäjiä: runot da kerdomukset karjalan kielel / V. Kondratjeva; [taid. C. Treškina]; Litto "Anuksen karjalaizet". - Petroskoi, 2012.
Kuntijärvi, L. Yhessä ylettih: romaani – Petroskoi: Periodika, 2004.
Lapset vetten päällä: Vienan Karjalan ja Kainuun harrastajakirjoittajien antologia / toim. M. Nieminen. – Petroskoi: Karjala, 1992.
Lebedev, N. K. Enzimäzen kerran ymbäri muasta / kiändi A. A. Beljakov. – Moskova: Gos. uc.-ped. izd., 1935.
Lukin, P. O. Iče minä: runot lapsile / kogohpanii A. Mishin. – Petroskoi: Karjala, 1996.
Lukin, P. O. Mindäh kägöi kukkuu: suarnua lapsih näh / toim. L. Markianova. – Petroskoi: Karjala, 1990.
Lukin, P. O. Tuhkimus: sanelemista karjalan livvin kilelel. – Petroskoi: Karjala, 1981.
Lukkonen, V. H. Paha-ozane kalastus. – Petroskoi: Karjala, 1992.
Lyytinen, L. Priusan kolkajaiset. – Kalevala, 1996.
Mišina, O. Kuldaine ildu: proozukirjutuksii. – Petroskoi: Periodika, 1993.
Mišina, O. Marin kukku: Kerdomukset. Näütelmüs. – Petroskoi: Verso, 2003.
Mišina, O. Piäsköin korgevus: runot lapsile. – Petroskoi: Periodika, 2002.
Mišina, O. Ratoi: sanelendat i runot lapsin niškoi. – Petroskoi: Karjala, 1996.
Mišina, O. Ruskei zor`aine: runot lapsile. – Petroskoi: Periodika, 2005.
Nagris: suarna / kiändi P. Smirnov. – Moskova: Detgiz, 1937.
Misina, O. Syväin lendäy kodihpäi: runot, kiännökset - Petroskoi, 2007.
Mošnikov, I. Midä mielel, sidä kielel... – Petroskoi: Verso, 2011.
Neverov, A. Pikkarazet raskuazat / kiändi J. Dudkina. – Moskova: Detizdat, 1936.
Nikutjev, I. Marfa / toim. E. Parras. – Petroskoi: Kirja, 1935.
Nuori Karjala / [laatijat: N. Denisova, A. Sidorova]. - Petroskoi: Periodika, 2006.
Omil pordahil: runot da kerdomukset karjalan kielel: kerävökniigu. – Petroskoi: Periodika, 1999.
Pahomov, M. Lüüdiländ: runokird’ lüüdin heimon kolmes mujus = Kolmivärinen runokokoelma lyydin kielellä. – Kuopio: Snellman-instituutti, 2000.
Pahomov, M. Tuohuz ikkunas: runokird. – Petroskoi: Periodika, 1993.
Pahomov, M. Ukon bembel: runod lüüdin kielel / Obraman Fed’uun Miikul. - Petroskoi: Verso, 2010.
Perro, [Sh.]. Suarnat / kiändi J. Dudkina. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1937.
Puškin, A. Kapitanan tütär: pitkükerdomus / [пер. П. М. Семенов]. – Petroskoi: Periodika, 2005.
Puskin, A. S. Suarna kalaniekkah i kalazeh näh / kiändi J. Dudkina. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1937.
Rozanov, S. Travkan priključenijat / kiändi J. Maslova. – Moskova: Detizdat, 1936.
Sakonskaja, N. Tämä kniiga nelläh cviettuh näh: runo / pererabotaidu A. Beljakovalla. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1936.
Savin, I. Roindurandu: runot. – Petroskoi: Periodika, 2005.
Sem`onov, P. Puhtasj`ärven Maša: romuanu. – Petroskoi: Periodika, 2004.
Sem`onov, P. Rodinjärvi: (vallitut kerdomukset) / P`otr Sem`onov. - Petroskoi: [s. n.], 2009.
Sem`onov, P. Ruadajat. – Petroskoi: Folium, 1998.
Sinitskaja, N. In'aine - Petroskoi: Periodika, 2012.
Ščerbakova, T. An`oile da Ven`oile vunukkazil armahil = An`oile da Ven`oile armhile vonukoile - Petroskoi: Verso, 2010.
Ščerbakova, T. Armahile bunukoile. – Petroskoi: Periodika, 2002.
Ščerbakova, T. Keviän viestit. – Petroskoi: Periodika, 1999.
Ščerbakova, T. Kačo da vardoiče. – Petroskoi: Periodika, 2006.
Taival, 2006: almanakku - Petroskoi: Periodika, 2006.
Taival, 2009: almanakku - Petroskoi: Periodika, 2009.
Taival, 2011: almanakku / [toim.: Natalija Čikina]. – Petroskoi: Periodika, 2011.
Taival, 2012: almanakku / [toim.: Nina Arhipova]. – Petroskoi: Periodika, 2012.
Teatterin verho: näytelmät - Petroskoi, Periodika, 2007.
Tolstoi, L. N. Rasskazat životnoiloin näh / kiändi L. N. Vinogradov. – Moskova: Ogiz ö Detgiz, 1935.
Tolstoi, L. N. Kolme kondjeda: [suarnu] / A. A. Miloradovan perevoda. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1937.
Tuisku, M. Kylä Kuitin kainalossa: Pirttilahden runoilijat / M. Tuisku, P. Ivanov. – Petroskoi: Verso, 1999.
Tuttujeva, L. Iloine - Petroskoi: Periodika, 2007.
Veikki, V. Eloksen dorogat: vallitut runot. – Petroskoi: Periodika, 2003.
Veikki, V. Ken andoi kažile silmät da hännän: näütelmü / Vas’a Veikki; [taidoilii Anastasia Trifanova]. - Petroskoi: Periodika, 2006.
Veikkolainen, I. Satuja = Suarnua-vuarnua / Ilona Veikkolainen – Petroskoi: Verso, 2011.
Vereiskaja, N. Tanja revoljuсionerka: kertomus / karjalaksi kiändi A. Beljakov. – Moskova: Centrizdata, 1931.
Vienani ihanat illat: Kalevalan seudun naisrunoilijat / toim. U. Konkka. – Petroskoi: Verso, 1999.
Volkov, A. Järvet Karjalan: vallitut runot. – Petroskoi: Periodika, 2003.
Volkov, A. Pieni D`essoilu: runot, kiännökset. – Petroskoi, 1997.
Volkov, A. Vellen süväin. – Petroskoi: Periodika, 2001.
Volkov, A. Ven`an runot livvin kielel. – Petroskoi, 1998.
Volkov, A. (1928). Venehes: vallitut runot, kiännökset / Aleksandr Volkov - Petroskoi: Periodika, 2008.
Zaitsev, N. Omat ikkunat: kerdomuksii / Nikolai Zaitsev. - Petroskoi: Periodika, 2009.
Žitkov, B. Obezjanazeh näh: [kerdomus] / kiändi J. Maslova; N. Tirsan risunkat. – Moskova; Leningrad: Detizdat, 1936.
K


Kazahstan.
Kazahstan (), virralline nimi on Kazahstanan tazavaldu () – valdivo, kudai sijaiččou Jevruazien keskiozas. Kazahstanan suurin oza sijaiččou Azies, pienin oza on Jevroupas. Valdivo sijaiččou Kaspien meren, Ala-Volgan alovehen, Uralan, Sibirien, Kitain da Keski-Azien välis. Kazahstan rajoituu Ven'anke pohjazes da päivänlaskus, Kitainke päivännouzus, Kirgizienke, Uzbekistuananke da Turkmenienke suves. Piälinnu on Nur-Sultan. Rahvahan lugumiäry on 17.713.784 hengie (v. 2016). Muan pinduala on 2.724.902 km². Virralline kieli on ven’a, valdivolline kieli on kazahan kieli.
K


Kazvatus.
Kazvatus on käziteh, kudai viittuau tavoittehellizeh toimindah, kudaman tarkoituksennu on muuttua yksilön ominazuksii toivottuloin piämiärien mugazesti. Levien nägemyksen mugah kazvatus kattau kai kazvattajan tahallizet da tahattomat tevot, kudamat vaikutetah tahtotusti yksilön kehittymizeh. Kaijembi nägemys rajuau kazvatuksen tiedoizeh vähimyölleh kahten ristikanzan vuorovaikutukseh.
Opastandua voi pidiä kazvatuksen yhtenny alovehennu.


Kazvossyöndy.
 Kazvossyöndy on syöndytaba, konzu ei sua syvvä erähien elättilöin lihua. Veganat ei käytetä nimittustu elättilöin annettuloi einehii (maido, jäičät, nahku).
Yhtehizet tijot.
Kazvossyöjät ei syvvä lihua, linduloin lihua, kalua da meren tuotehtu. Maijon tuotehtu da jäičiä ei syvvä vaiku veganat.
Erähät kazvossyöjät, paiči tiettyä syömisty, ei käytetä vie sobii da toizii tuottehii elättilöin nahkas; syömisty, kuduas on glitserinu, želatinu, karminu.
1. ligakuudu — Muailman kazvissyöndän päivy.
1. kylmykuudud — Muailman veganoin päivy.
Kazvissyönnän lajit.
On olemas kazvissyöjät, kuduat syvväh vaiku rohkua kazvissyömisty, kudai ei olluh keitetty (ei suolattu, ei muijottu, ei marinuitu).
Fruktoriantsat syvväh puunandimii, muarjua, oriehua, siemenii.


Kaži.
Kaži on kodielätti. Kodikaži on kažieläimien rodukunnan imettäi.
Kaži on sotsiualline žiivattu, kudai mečästäy jyrzijöi da toizii pienii elättilöi. Kaži käyttäy omas yhtevykses iänien signualoi, feromonoi da rungan liikkumizii.
Nygöi muailmas on läs 600 miljonua kodikažii. On kehitetty läs 200 roduu, kui pitkykarvastu (persieläine kaži), mugai karvattomua (sfinks-kaži).
Jo 10 000 vuottu rahvas kunnivoijah kažii, sendäh gu net mečästetäh jyrzijöi da toizii kodisyöjii.


Kefiiru.
Kefiiru on hapattu maidojuomine, kuduadu luajitah maijos hapattajes sidä. Se on valgei.
Kefiirua juvvah Ven'al, Valgo-Ven’al, Ukrainas, Kazahstanas, Baltiekkumeren mualois, Germuanies, Uzbekistuanas, Ruočis, Norjas, Vengries, Pol’šas, Izrail’as, Amierikan Yhtysvallois da Avstrualies.
Valmistu kefiirua nevvotah säilyttiä lämbötilal 2-4 °C.
Kefiiru dai muut hapatut maidoeinehet vaikutetah hyvin šuolistoh. Sežo kefiiru nostattau immunitiettua da rauhoittau.
Kefiiran kodimua on El’brusan mäin tyvi.
Kavkazal on olemas äijy starinua kefiiran da sen hapatuksen alguperäs. Ga pidäy sanuo, gu Kavkazal kefiiran valmistamizen retseptu ylen kodvan peitettih da sidä ei tahtottu kerduo nikenele.
Paiči tavallistu kefiirua on sežo fruktukefiiru, kuduadu luajitah ližates juomizeh fruktoi da muarjoi, ezim. abrikoussua, vagoidu da must’oidu.


Keitinpiirai.
Keitinpiirai on rugehizis (libo nižuhizisgi) jauholois luajittu hoikkazekse ajeltu, riehtiläl pastettu da keitetyl riisul täytetty piirai.
Tahtahah pidäy vetty, suolua, rugehistu jauhuo da vähäine nižujauhuo. Sevoita sitkei taigin. Paloittele pienikse kakkaroikse, ajele kakkarat hoikkazikse kuorikse. Pane syväimekse toizele puolele suoluvies keitettyy riissua. Taita toine puoli piäle da leikkua tassil reunat pyöriekse. Pasta riehtiläl vois libo siemenvois kudualgi puolel. Pane pastetut piiruat puarakkai ristakkai.


Keldaine.
Keldaine on väri, kudaman ristikanzu aistii silloi, ku silmän verkokalvon pitkyualdozeh da keskipitkäh valgoh herkät tappisolut reagiiruijah kudakui yhty äijän, no lyhytualdozele valgole herkät tappisolut ei reaguija juuri nivouze.
Televizoras da tiedokonehekruanois käytettylöis RGB-värimallilois keldaine väriaistimus rodieu ozuttajen vihandua da ruskiedu valguo muga lähäl, ku net ristikanzan nägösistiemas sevoitutah. Bumaugale pandajes käytetäh puaksuh CMYK-mallii, kudamas yksi mustehis on keldaine (Y-yellow).


Kelduahven.
Kelduahven ("Perca flavescens") on pohjasamerikkalaine ahvenluadu.


Keldupästärikki.
Keldupästärikki libo keldupästärikkö ("Motacilla flava") on pästärikkilöin heimoh kuului čiučoilinduluadu.
Kogo da nägö.
Paino: 15-23 g, uročču on emäččyy suurembi.
Teemas muijal.
K


Kelduruspakko.
Kelduruspakon värisävylöi aistitah, konzu nägösistieman enimyölleh ruskiele da ozittain vihandale vallole herkät verkokalvon tappisolut ollah aktiivizet. Kelduruspakko on vallon spektral ruskien da keldazen välis ualdopiduhuon olles n. 585-620 nanometrua.
Käytetäh värih näh sežo sanoi kullankarvaine, tulenkarvaine, oranži da oranževoi. Sanat "oranži" da "oranževoi" tullah francien sanas "orange", kudai merkiččöy sego apel'sinua sego sen värii. Francien kieleh sana allun algajen tulou hindin da urdun kielilöin apel'siinua merkiččijäs sanas "narangi".


Kemi.
Kemi (myös "Vienan Kemi") on linnu da Kemin piirin hallindolline keskus Karjalan tazavallas Ven'al. Se sijaiččou Vienanmereh laskijan Kemijoven suus 434 kilometri Petroskoispäi pohjazejeh. Linnas on 13 800 da sih kuulujat kylät laskijen 14 500 eläjiä (vuonnu 2011).
Muantiedo da ilmasto.
Kemin kunnan (poselenien) pinduala on 1980,98 neliökilometrii. Se rajoittuu lounazes Kemin piirin Vääränkosken, pohjazes Kuuseman da päivännouzupuolel Papinsaaren kundih (poselenieloih) sego suves Belomorskan piirin Sosnavičan poselenieh. Pindualas suurin oza on meččiä.
Seudu kuuluu Vienanmeren alangoh. Suurin jogi on Kemijogi.
Histourii.
Kemin kauppias- da käzityöläsazutus mainitah enzimäzen kerran 1400-luvul. Se kuului Novgorodan posadnikan leskele Marfa Boretskoile, kudai vuonnu 1450 lahjoitti alovehen Solovetskoi manasterile. 1500-luvun puolivälis lähtijen Kemi oli Kuolan kihlakundah kuulujan manasterin ezilinnu. Vuonnu 1571 sinne nostettih puihine linnoitus, kudai 1500–1600-luguloin aigua joudui puolalaine da ruoččilazien hyökkävyksien kohtehekse.


Kemijogi.
Kemijogi on Pohjas-Karjalan jogi (Vienanmeren ala).
Joven piduhus on 191 km (Čirka-Kem’anke, kudaman piduhus on 410 km), jovenalan pinduala on 27 700 km².
Jogi ottau allun Ala-Kuittijärvespäi. Joven ylävirdu on Suomes, kus jogie kučutah Pistajogi. Se virduau moniloin järvilöin kauti. Hapjären da Ylijärven välis sidä kučutah Ješanjoki. Jovensuun levevys on enämbi 200 m, syvys on harvah enämbi 3 m. Jovensuus on Kemin linnu. Joves on äijy koskie.
Jogi jiädyy tavan mugah kylmykuus, avavuu oraskuun allus.
Vezi on muzavu. Kazvi- da eläinmuailmu on tavalline Karjalan jogiloile da järvilöile. Se Čirka-Kem’anke on kuulužu jogi ristikanzoile, kuduat innostutah sportumatkailuh.
K


Kendjärvi.
Kendjärvi (,) on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin järvi.
Tämä järvi on kaidu vezistö, kudai leviey luodehespäi liideheh. Suaret juatah sen kahteh ozah: päivännouzu- da päivänlaskuozah. Järves on 108 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 6,2 km².
Rannat ollah kivizii. Järven pinduala on 46 km² (suariloinke), piduhus – 22,5 km, levevys – 3 km, randuviivan piduhus – 60,8 km. Sen keskisyvys on 10 m, syvin kohtu on 19,5 m.
Järves on siigua, kuor´oidu, haugii, särgii, ahvendu, kiiškoidu da matikkua. Harvembah löydyy lahnua, harjustu, torpua (jogi- da järvitorpu), säyniä. Talvel rahvahat puaksuh ustitetah ahvendu.
K


Kendärvi.
Kendärvi (,) on kylä Kondupohjan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Se on Kendjärven kyläkunnan haldivolline keskus. Kylä sijoittuu samannimizen järven da Pertjärven välis. Kendjärvespäi Petroskoissah on 50 km, Kondupohjassah on 25 km.
Histourii.
Vuvvennu 1706 kyläs rakendettih Kendjärven čugunzavodu. Rudua kaivettih järvispäi da suoloispäi, a čugunua tuodih XIX vuozisuan puolivälissäh viel Petroskoih. Myöhembäh sidä ruvettih tuomah mual, tavan mugah talvel. Zavodu ruadoi vuodessah 1905.
Vuvvennu 1929 professor Borodin I.P. perusti biolougiistansien, kudai ruadau nygöigi.
Yhteiskunnalline ymbäristö.
Kylän koit (80%) ollah kunnostettuloi. On olemas kirpičču- da puukodiloi.
Kyläs ruadau lapsienpäivykodi, Kendjärven keskiškola, Kendjärven kyläkunnan Kul’tuuran da joudoaijan keskus, kylän kirjasto.
Uskondo.
Kylän keskukses on Sroičankirikkö (ven. Троицкая церковь). Se on kirpiččukirikkö kellojalloinke. Se rakendettih vuozinnu 1865 – 1866 zavodan rahvahale.


Kenii.
Kenii, virrallizesti Kenien tazavaldu on valdivo Päivännouzu-Afriekas. Kenii on endine Britanien kolounii, se sai iččenäžyön 11.talvikuudu v.1963. Pohjazes se rajoittuu Efiopienke, päivännouzus Somalienke, lounuas Tanzanienke, päivänlaskus Ugandanke, luodehes Suvi-Sudananke. Virrallizet kielet ollah anglien kieli da suahili. Piälinnu on Nairobi. Suurimat linnat ollah Nairobi da Mombasa. Muan pinduala on 582 650 km². Rahvahan lugumiäry on 44 037 656 hengie.
K


Kepa.
Kepa on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Jyškyjärven kyläkundah.
Se sijoittuu Han’golujärven rannal, 54 kilometrin piäs Kalevalaspäi.
Pos’olkas on meččypunktu. Ruadau feršalipunktu, Kul’tuurutaloi, kirjasto, keskiškola, lapsienpäivykodi.
15 kilometrin pos’olkaspäi päivännouzuh on suo (ven. Болото Заповедное), kudaman pinduala on 1361, 0 gektuarua. Täs on äijy garbaluo da muur’oidu.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on voinal (1941 – 1945) tapettuloin Nevvostoliiton salduattoin kalmu. Kalmah on pandu 32 salduattua.
Rahvahan lugumiäry.
V. 1989 pos’olkas eli 751 hengie.


Keski-Kuittijärvi.
Keski-Kuittijärvi () on Ven’an järvi Karjalan tazavallan Kalevalan piiris. Se kuuluu Kuittijärvilöin joukkoh da sijoittuu Kemin jovenalas.
Järven pinduala on 275,7 km², piduhus – 41,8 km, levevys – 11,7 km, randuviivan piduhus – 165,6 km. Sen keskisyvys on 10,8 m, syvin kohtu on 34 m.
Suvirandu on madal da suohine, pohjasrandu on korgei da kallivoperäine. Pohjas on järvirudua. Vien väri on valpahanmaksankarvaine. Järves on kažl’ua da šaraheiniä.
Suurimat suaret ollah Kyläniemisuari (6,3 km²), Urnašari (4, 66 km²), Toinen-Uhutsari (1,45 km²), Purnusuari, Kormušsari, Varnasuari, Muštasuari (kaikkiedah 39 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 17,4 km²).
Järves on riäpöidy, särgii, haugii, ahvendu, siigua, kiiškoidu.
Pohjasrannal on pos’olku Kalevala, koillisrannal – pos’olku Kuusiniemi.
K


Keski Afriekan Tazavaldu.
Keski-Afriekan tazavaldu on valdivo Keski-Afriekas. Se on syväinmuavaldivo. Koillizes Keski-Afriekan tazavaldu rajoittuu Sudananke, päivännouzus Suvi-Sudanke, suves Kongon Demokruatillizen Tazavaldanke, lounuas Kongon Tazavaldanke, päivänlaskus Kamerunanke, pohjazes Čadanke. Virrallizet kielet ollah frantsien kieli da sango. Piälinnu da suurin linnu on Bangi. Muan pinduala on 622 984 km². Rahvahan lugumiäry on 5 057 000 hengie.
K


Keskoijärvi.
Keskoijärvi () on Kotkatjärven kundah (poselenieh) kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas.
Perustieduo.
Kylä on sijoitunnuhes Keskoijärvi-järven koillisrannikol. Kyläs läbi enne kulgi Piiteri-Murmansku valdivon dorogu.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Keskoijärves eli 6 hengie.


Kevät.
Kevät on yksi nelläs vuvvenaijas. Muut ollah kezä, sygyzy da talvi. Kevät tulou kerras talven jälles. Keviän kuut ollah kevätkuu, sulakuu da oraskuu.


Kevätkuu.
Kevätkuu on vuvven kolmas kuu. Sidä enne on tuhukuu da sen jälles tulou sulakuu.


Kezä.
Kezä on yksi nelläs vuvvenaijas. Muut ollah sygyzy, talvi da kevät. Kezä tulou kerras keviän jälles. Kezän kuut ollah kezäkuu, heinykuu da elokuu.


Kezäjogi.
Kezäjogi (,) on Karjalan tazavallan Belomorskan piirin pos’olku. Se on Kezäjoven kyläkunnan haldivolline keskus.
Muantiedo.
Se sijoiččou 72 kilometrin piäs Belomorkaspäi, samannimizen joven suus, Ala-Uikujoven hurual rannal.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkan keskustas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
7 kilometrin piäs pos’olkaspäi suvehpäin on Belomorskan-Baltiekan kanualan rakendajien kalmisto (1931 – 1933).


Kezäkuu.
Kezäkuu on vuvven kuvves kuu. Sidä enne on oraskuu da sen jälles tulou heinykuu.


Khalil Gibran.
Khalil Gibran n. vuvvennu 1898.
Gibran Khalil Gibran (جبران خليل جبران ‎, 6. pakkaskuudu 1883 Bšarri – 10. sulakuudu 1931 New York) oli libanalaine runoilii da taidoilii. Hänen tunnetuin tevos on "The Prophet" (Prorokku, 1923)
Kahlil Gibran rodiihes vuvvennu 1883 nygözen Libanan alovehel Bšarrin kyläs. Vuvvennu 1895 muamah muutti lapsienke Bostonah Yhtysvaldoih. 15-vuodehizennu Gibran työttih libanalazeh yliopistoh da nellän vuvven opastundan jälles häi tuli järilleh Yhtysvaldoih. Gibran kirjutti enzimäizet kirjat arabiekse, no vuvves 1918 algajen häi kirjutti angliekse.


Kheopsan piramidu.
Kheopsan piramidu (Khufun piramidu libo Suuri piramidu) on suurin da tundietuin Gizan egiptalazis piramidois. Nel'l'änden dinastien farao Kheops (Khufu) nostatti piramidan omassah kalmakse n. 2560 eaa. Se oli muailman kaikkii korgevin rakendus enämbi 3800 vuvven aijan.
Piramidan korgevus ammui oli n. 146,6 metrua da tänäpäi 138,8 metrua. Sivun piduhus on vähä enämbi 230 metrua da pohjan ala 5,3 hehtuarua. Sivuloin kaldevus on 51°52′.


Kielitiedo Kirjalližusluvettelo.
Анисимов, Н. А. Буквари. - Петрозаводска: Каргосиздатта, 1938.
Анисимов, Н. А. Буквари: уввестах луаитту колмас издания. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Анисимов, Н. А. Буквари: нелляс кохеннетту издания. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Анисимов, Н. А. Карельскойн киэлен грамматика: неполнойн среднейн и среднейн школан учебникка, Ч. 1, Фонетика и морфология / Н. А. Анисимов; Карел. науч.-исслед. культур. ин-т. - Петрозаводск: Карельской государсвенной издательства, 1939.
Boiko T., Markianova L. Suuri ven`a-karjalaine sanakniigu – Petroskoi: Verso, 2011.
Браиловская, С. М. Лувендакнийга: начальнойн школан колманнел классал / С. М. Браиловская, М. А. Рыбникова. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Гурьев, Г. И. Карелиэн киэлен учебникка начальнолойлла школилла: 1-2 классат. 1 чуасти: Грамматика и ойгейн кирьютанда. – тойне издания. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Гурьев, Г. И. Карельскойн киэлен правописаниян упражнениейн сборникка начальнолойл школил: 1-2 классат. 1 чуасти. – тойне издания. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Дудкина, Е. И. Лувендакнийга. Ч. 3: начальнойн школан 3-лла классалла. - Петрозаводск: Каргосиздат, 1938.
Žarinova O. Pagizemmo karjalakse - Petroskoi: Verso, 2012. - 179, [1] c.: ил.
Зайков, П. М. Карельско-русский словарь / П. М. Зайков, Л. И. Ругоева. – Петрозаводск: Периодика, 1999.
Карельскойн киэлен программа: начальнолойл школил. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Карельскойн киэлен упражнениейн сборникка: неполнололойл среднелойл и среднелойл школил. Тойне чуасти: Синтаксис. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Кариэлан киэлен программа: начальнолойлла школилла. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Кариэлан киэлен учебникка начальнолойлла школилла: Грамматика и ойгейн кирьютанда. 2 чуасти: III и IV классат. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Лувендакнийга: начальнойн школан 4 классуа варойн. - Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Макаров, Г. Н. Русско-карельский словарь: около 10 тыс. слов. – Петрозаводск: Карелия, 1975.
Никитин, В.И. Карельскойн киэлен учебникка и упражнениейн сборникка: Начальнойл школал: IV класса / В.И. Никитин, Н.А. Демина, Т.И. Вознесенская, III чуасти, Грамматика и правописания. - 2 изд., перераб. - Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1939.
Näytteitä karjalan kielestä. 1: Karjalan tasavallan ja Sisä-Venäjän karjalaismurteet – Joensuu; Petroskoi, 1994.
Ühteiskunnallis-poliitiekalline sanasto: (livvin murdeh) - Petroskoi: Periodika, 2003.
Yhteiskunnallis-poliitini sanasto: (varsinais-karjalan murreh) - Petroskoi: Periodika, 2003.
Ühteiskunnallis-poliitiekalline sanasto: (livvin murdeh) - Petroskoi: Periodika, 2004.
Yhteiskunnallis-poliitini sanasto: (varsinais-karjalan murreh) - Petroskoi: Periodika, 2005.
Pankratjeva E. Karjalan kieli. 1 Petroskoi, Periodika, 2007.
Tule pakinoilla - Petroskoi: Periodika, 2010.
Ригоев, А. Е. Карельскойн киэлен грамматика: неполнойн среднейн и среднейн школан учебникка. Ч. 2.: Синтаксис / А. Е. Ригоев, М. Е. Сергеев. - Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.
Русско-карельско-финский разговорник / [сост.: Е. Филиппова, С.-Р. Кнууттила]. - Petroskoi: PERIODIKA, 2012.
Русско-Корельский словарь / сост. учитель Святозерского одноклас. училища Михаил Дмитриев Георгиевский; [предисловия сост. и ред. Ф. Фортунатова]. – СПб: Тип. В. Д. Смирнова, 1908.
Словарь карельского языка: [тверские говоры] / сост. А. В. Линжина. – Петрозаводск: Карелия, 1994.
Словарь карельского языка: около 20 000 слов: [ливвиковский диалект] / сост. Г. Н. Макаров. – Петрозаводск: Карелия, 1990.
Kuundelen karielasta paginatabua: Ďoržan da Valdain karelian murrehtekstat – Petroskoi, Periodika, 2001.
Смирнова, М. А. Лувендакнийга. Ч. 2: 2 классалла. - Петрозаводск: Каргосиздат, 1938.
Фокин, В.П. Карельскойн киэлен учебникка и упражнениейн сборникка: начальнойл школал: III класса, Ч.2, (грамматика и правописания). - Тойне переработанной издания. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Školasanasto: bülleteni: № 2: (livvin murdeh) – Petroskoi, Periodika, 2000.
Koulusanasto: (varsinais-karjalan murreh) – Petroskoi, Periodika, 2001.
Beljakov, A. Karielan kielen učebnikka: načaljnoiloilla školilla varoin. Toine čuasti.: Gramatikka i oigie kirjutanda / A. Beljakov, D. Bubrih. - 2. izdanja, kohennettu i lizättü. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Beljakov, A. Karielan kielen učebnikka: alguškolalla varoin: 3-s i 4-s opassundavuvvet. Toine čuasti.: Gramatikka i oigie kirjutanda / A. Beljakov, D. Bubrih. - Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1934.
Beljakov, A. Luvendakniiga: karielazin načaljnoiloilla skolilla varoin: 3. klassa. Enzimäine čuasti. / A. Beljakov, J. Dudkina. - 2. Kohennettu izdanja. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Beljakov, A. Luvendakniiga: karielazin načaljnoiloilla skolilla varoin: 4. klassa. - 2. kohennettu izdanja. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Bogdanova, L. Karjalazien elaigu: tekstukogomus: (livvin murdehel) / L. Bogdanova, O. Žarinova. – Petroskoi, 2005.
Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus: 3-4. luokku: livvin murdehel / L. Bogdanova, T. Ščerbakova. – Petroskoi: Periodika, 2006.
Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus: 3-4. luokku: livvin murdehel / L. Bogdanova, T. Ščerbakova. – Petroskoi: Periodika, 2004.
Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus: 5. luokku: livvin murdehel / L. Bogdanova, S. Kondratjeva. – Petroskoi: Periodika, 2006.
Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus: 5. luokku: livvin murdehel / L. Bogdanova, S. Kondratjeva. – Petroskoi: Periodika, 2004.
Boiko, T. Karjalan kielen uardehet. – Petroskoi: Karjala, 1996.
Boiko, T. Oma sana: luvendukniigu liugiläzii algukluassoin lapsii näh. – Petroskoi: Karjala, 1993.
Bubrih, D. Metodičeskoit nevvonnat: 3-4 klassan grammatikkah školilla varoin / D. Bubrih, A. Beljakov. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Gilojeva, N. Karjalan kielen livvin murdehen algukursu / N. Gilojeva, S. Rudakova - Petroskoi, 2009.
Dudkina, J. Luvendakniiga: karielazin vanhemmiin kirjan opassunda školilla varoin. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Fenno-Ugrica: juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi, 17.3.1968. - Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1968.
Fortunatova, J. J. Kniiga luvendah varoin: enzimäne opassundavuosi. 1. čuasti / kiänettih K. Smirnova, S. Sokolov. - Moskva: Učpedgiz, 1933.
Fortunatova, J. J. Kniiga luvendah varoin: toine opassundavuosi. 2. čuasti / kiändi A. Beljakov. - Moskva: Učpedgiz, 1933.
Fortunatova, J. J. Luvendakniiga: alguškolan enzimäzella klassalla varoin. 1. čuasti. - Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1938.
Fortunatova, J. J. Luvendakniiga: alguškolan toizella klassalla varoin. 2. čuasti. - Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1939.
Fortunatova, J. J. Luvendakniiga: alguškolan toizella klassalla varoin. 1. čuasti / kiännettih K. Smirnova, S. Sokolov. – 2. izdanja, kohennettu. - Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.
Fortunatova, J. J. Luvendakniiga: načaljnoin školan toizella klassalla varoin. 2. čuasti / kiändi A. Beljakov. – 4. izdanja, kohennettu. - Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.
Fortunatova, J. J. Luvendakniiga: toine opassundavuosi. 2. čuasti. / kiändi A. Beljakov. – 2. izdanja, kohennettu. - Moskva: Učpedgiz, 1934.
Gromova, L. G. Aiga lugie i paissa karielaksi - Tver, 2002.
Harjoituksie vienankarjalaksi: (Iänneoppi. Substantiivi). – Petroskoi: Petroskoin valtionyliopiston kustantamo, 1999.
Il`jina, O. M. Karjalan kielen harjoituskogomus. Nominat: livvin murdehel / O. M. Il`jina, J. V. Bogdanova, L. F. Markianova. – Petroskoi: Petroskoin valtionüliopiston kustantamo, 1998.
Il`jina, O. M. Karjalan kielen harjoituskogomus. Nominat: livvin murdehel / O. M. Il`jina, J. V. Bogdanova, L. F. Markianova. – 2. pain., muuttumaton. – Petroskoi: Petroskoin valtionüliopiston kustantamo, 1999.
Il`jina, O. M. Karjalan kielen harjoituskogomus. Verbit. Infinitiivat. Partisiipat. Adverbit: livvin murdehel / O. M. Il`jina, J. V. Bogdanova, L. F. Markianova. – Petroskoi: Petroskoin valtionüliopiston kustantamo, 2000.
Karjalan kielen näytteitä: Ent. Poventsan ja Kemin kihlakuntien karjalaismurteita. III. / alkus. Eino Leskinen. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936.
Karjalan kielen sanakirja. Ensimmäinen osa: A - J / toim. P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1968.
Karjalan kielen sanakirja. Toinen osa: K / toim. P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1974.
Karjalan kielen sanakirja. Kolmas osa: L - N / toim. P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1983.
Karjalan kielen sanakirja. Neljäs osa: O - P / toim. P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1993.
Karjalan kielen sanakirja. Viides osa: R - S / toim. P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1997.
Karjalan kielen sanakirja. Kuudes osa: T - Ö / [toim. R. Koponen, M. Torikka, L. Joki]. - Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 2005.
Karjalan kieli. 1: Petroskoi, Periodika, 2007.
Karlova, O. Opastukka vienankarjalaksi: Opassuksen Federaliagenssi Korkeimman ammattiopassuksen valtijon opassuslaitos Petroskoin valtion yliop. - Petroskoi, 2008.
Karlova, O. Vienankarjalan alkeiskuršši – Petroskoi: Verso, 2011.
Kočerina, J. Opastummo livvin kieldü = Opassamma vienan kieltä: opastusozuttelii abukniigu lapsile, opastujile da vahnembile – Petroskoi: Periodika, 2004.
Kuz'mič, T. J. Vienankarjalan oppikirja: 3. luokka / Kuz'mič T. J., Pankratjeva J. V.; Petroskoi, 2011.
Leskinen, E. Karjalan kieleen kohdistuneesta tutkimuksesta ja harrastuksesta. – eripain. julkaisusta ”AKS:n tie”. - Helsinki; Porvoo: WSOY, 1937.
Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte: 1. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilaisen Seura, 1963.
Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte: 2. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilaisen Seura, 1963.
Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte: 3. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilaisen Seura, 1964.
Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte: 5. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki: Suomalais-ugrilaisen Seura, 1984.
Lyydiläismurteiden äännehistoria. 2: Vokaalit / kirjoittanut A. Turunen. - Helsinki: Suomalais-ugrilaisen Seura, 1959.
Makarov, G. Eräs reduplikatiivinen yhdyssanatyyppi karjalan kielessa. – eripain. - 1967.
Markianova, L. Karjalan kielioppi: 5.-9. luokku: livvin murdehel. – Petroskoi: Periodika, 2002.
Markianova, L. Kirjuniekku: opastundukniigu 2. kluasan liügiläzii lapsii näh. - Petroskoi: Karjala, 1992.
Markianova, L. Livvin murdehen morfolougii. Nominat da abusanat: opstusmoniste. - Petroskoi: Petroskoin valdivonüliopisto, 1993.
Markianova, L. Karjal-venäläine sanakniigu: [livvin murdehel]: läs 8 000 sanua / L. Markianova, T. Boiko. - Petroskoi: Karjala, 1996.
Markianova, L. Aberi: karjalan kielel liügiläzii lapsii näh / L. Markianova, Z. Dubrovina. - Petroskoi: Karjala, 1990.
Markianova, L. ABERI: karjalan kielel liügiläzii lapsii näh / L. Markianova, Z. Dubrovina. - Petroskoi: Periodika, 2001.
Markianova, L. Tekstukogomus paginurokkoih näh: livvin murdehel / L. Markianova, O. Il`jina, N. Kuz`mina. - Petroskoi: Petroskoin valdivonüliopiston kustantamo, 1994.
Melnik, E. Űmbäristö. Karjal: ruadotetratti № 2: opastusvälineh 2. Luokan opastujille / kiändi L. Markianova. - Petroskoi: Karjalan valdivolline pedagoguüliopisto, 2001.
Miloradova, A. A. Bukvari / A. A. Miloradova. - Mosku: Ucpedgiz, 1933.
Palmeos, P. Karjalan valdai murrak. - Tallinn, 1962.
Pankratjeva, J. V. Karjalan kieli: 2. luokka / J. V. Pankratjeva, T. J. Horosilova. - Petroskoi: Periodika, 2008.
Pahomov, M. Tervheks !: lugendkird`: Kuj`rven lüüdin kielel / Pahomovan Miikul, Potašovan Lid`a. - Helsingi: Lüüdilaane Siebr, 2007.
Paškova, T. V. Karjalan kielen livvin murdehen luvendo- da harjoituskogomus: (substantiivu) / T. V. Paškova; Ven'an Federation opastus-da tiedoministerstvu korgeviman ammattiopastuksen valdivon budžiettuopastuslaitos Petroskoin valdivonyliopisto. - Petroskoi, 2012.
Punttila, M. Impilahden karjalaa. – Helsinki, 1992.
Rautio, A. Lukukirja. II oppivuosi. - Petroskoi: Valtion kustannusliike kirja. - 1933.
Remsujeva, R. Ihmeh-HETE: joka lapsen lukukirja. – Petroskoi: Periodika, 1999.
Rugojeva, L. Harjoituksie vienankarjalaksi: adjektiivit, numeraalit, pronominit / L. Rugojeva, T. Medvedeva. – Petroskoi: Petroskoin valtionyliopiston kustantamo, 2000.
Smirnov, P. P. Bukvari: karielaziin vanhemmiin kirjan opassunda školilla varoin. – 3. Idanja. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Smirnov, P. P. Karielan kielen programma: Moskun karielazella alguškolalla varoin. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1933.
Smirnov, P. P. Karielan kielen programma: Kalininskoin oblastin karielazin načaljnoilla školalla varoin. – 2. izdanjia. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.
Smirnov, P. P. Kolhozoin puoleh: bukvari suurilla varoin. – Moskva: Čentrizdat, 1931.
Smirnov, P. P. Metodičeskoit nevonnat: bukvarih i 1-2 klassan alguškolalla varoin. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1934.
Smirnov, P. P. Karjalan kielen učebnikka alguškolalla varoin. Enzimäne čuasti: Grammatikka i kirjutanda / P. P. Smirnov, A. A. Miloradova. – 3. izdanija. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.
Smirnov, P. P. Karjalan kielen učebnikka alguškolalla varoin: 1-lla i 2-lla klassalla varoin. Enzimäne čuasti: Grammatikka i kirjutanda / P. P. Smirnov, A. A. Miloradova. – 3. izdanija. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.
Smirnov, P. P. Karjalan kielen učebnikka alguškolalla varoin: 1-lla i 2-lla klassalla varoin. Enzimäne čuasti: Grammatikka i kirjutanda / P. P. Smirnov, A. A. Miloradova. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.
Stepanov, F. Upraznenjoin sbornikka karielan kieldä müöte: načaljnoilla školalla varoin 1-lla i 2-lla klassoilla. Enzimäne čuasti. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Stepanov, F. Upraznenjoin sbornikka karielan kieldä müöte: načaljnoilla školalla varoin 3-lla i 4-lla klassoilla. Enzimäne čuasti. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.
Ščerbakova, T. Enne Rastavua. – Petroskoi: Periodika, 2000.
Ščerbakova, T. Pajun kukkazet – keviän viestit. – Petroskoi: Periodika, 1999.
Talo eläy tavallah: (tekstikokomus vienankarjalaksi) / Opassuksen Federaliagenssi Korkeimman ammattiopassuksen valtijon opassuslaitos Petroskoin valtijon yliop.; Zaikov P., Tarasyk M.Petroskoi, 2008.
Teksteja pakinatuntija varten. – Petroskoi: Petroskoin valtionyliopiston kustantamo, 1994.
Turunen, A. Lyydiläismurteiden äännehistoria. I: Konsonantit. – erpain. Suomalais-ugrilaisen Seuran toimitusten LXXXIX:stä osasta. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1946.
Volkov, A. Kieli meijän: vallitut kirjutukset karjalan rahvahan elämizeh da kielen puolistuksen näh / Aleksandr Volkov. - Petroskoi: Periodika, 2012.
Wuorikoski, J.-P. Kirjuta kaunehesti karjalakse: luojan kirjuttamizen alguopastai / Jukka-Pekka Wuorikoski; [karjalan kielele on kiandanyh L`udmila Markianova]. - Helsinki: Karjalan Kielen Seura, 2008.
Zaikov, P. Karjalan kielen kielioppi. 5-9. – Petroskoi: Periodika, 2002.
Zaikov, P. Karjalan kielen kielioppie. 1: Iänne- ta muoto-oppie: opetusmoniste. – Petroskoi: Petroskoin valtionyliopisto, 1992.
K


Kiestingi.
Kiestingi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai sijoittuu Tuoppajärven rannal. Se on Kiestingin kyläkunnan haldivolline keskus.
Histourii.
Se on ylen vahnu pos’olku, kudai perustettih XV – XVI vuozisual. Se muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1547. XVII vuozisual Tuoppajärven rannal oli manasteri.
1927 vuodessah pos’olku oli piirin haldivollizennu keskuksennu. Sih kuului Murmanskan alovehen Kandalahten piirin puoli da kogo Louhen piiri.
Suuren voinan aigua pos’olkas oli germuanielastu saldattua. Kiestingis sijoittui germuanielaine gospitali (sanatourii).
Lähäl pos’olkua oli germuanielaine kalmisto, kudamua ozittain kiškottih da ozittain tuodih Germuanieh.
Vuozinnu 1955 – 1956 Kiestingin piiri hävitettih, sen aloveh yhtistettih Louhen piirih.


Kiihtelysvuara.
Alovehen omal paginluavul sego suvikarjalakse da vienankarjalakse Kiihtelysvuara (livvikse "Kiihtelysvuaru", suomekse "Kiihtelysvaara") oli kundu Suomes Pohjas-Karjalan muakunnas. Se yhtistettih 1.1.2005 Jovensuun linnah.


Kiimaisjärvi.
Kiimaisjärvi () on Ven’an järvi Karjalan tazavallan Muujärven piiris.
Järven pinduala on 33,8 km², randuviivan piduhus – 96,6 km. Sen keskisyvys on 3,3 m, syvin kohtu on 22,5 m.
Sen rannat ollah madalat, niilöil kazvau havumeččii da vičikkölöi. Järves on 21 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 4,6 km².
Järven kauti virduau Kamennaja-jogi. Järves kazvau kažl’ua da šaraheiniä. Pohjas on mudua, löydyy järvirudua.
Järves on siigua, haugii, ahvendu, särgii.
Järvi jiädyy kylmykuun lopus, avavuu oraskuun allus.
K


Kiiškoi.
Kiiškoi libo joršši () on ahvenien heimoh kuului pieni kala.


Kiiškoit.
Kiiškoit ("Gymnocephalus") ollah ahvenien heimoh kuului kalasugu.


Kil'l'uhanhi.
Teemas muijal.
K


Kiltinänsaamen kieli.
Kiltinänsaamen kieli ("Кҋллт сӓмь кҋлл","Kïllt säm' Kïll") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli.


Kinnermy.
Kinnermy on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.
Piirih, kudamas sijoittuu kylä, rahvahat tuldih elämäh XVI vuozisual. Enzimäzen kerran Kinnermäs muanitah vuonnu 1563. Nygöi kyläs on 17 taloidu. Vahnembat koit rakendettih XVIII vuozisual da XIX vuozisuan allus. Vie kyläs on časounu (Часовня Смоленской Божьей Матери), kudai rakendettih XVIII vuozisual.
Vuonnu 2001 perustettih Kinnermän ystävät –liitto.
Kinnermän rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 Kinnermäs eli 117 hengie.
Nygöi kyläs ainos eläy läs viizi hengie, ga kezäl täh tulou äijy matkailijua.


Kino.
Kino on taidehmuodo, kudai on tänäpäi yksi popul'arnolois aijanviettolajilois. Nygymuodoine kino libo fil'mu on kuvas da iänes luajittu audiovizualine medii. Kuvah suahah lekkumizen il'l'uuzii, ku pikoivähäzel toine toizes eruojua kuvua vaihtetah sumbah, tavan mugah 24 kerdua sekundas.


Kino (rock-joukko).
Rock-joukko "Kino"
Kino () oli ven’alaine rock-joukko, kuduan liderannu da pajoloin kirjuttajannu oli Viktor Tsoi. Vuozinnu 1980-1990 joukko oli Ven’an tundietumis joukkolois. Kino oli leningruadalazen undergraundan kuulužimis joukois yhtes Akvarium- da Zoopark-joukoinke. Stil’an mugah Kino eroittuu ven’alazen rockmuuzikas, sendäh gu joukko ei käyttänyh perindöllizii elementoi. Tsoin kuolendan jälles joukko loppi toimindan. Rodih muga sanottu «kinomania». Nygöigi Kino on ylen tundiettu joukko da sil on äijy ihailijoi.


Kipinä.
Kipinä on lapsien žurnualu. Piäzöy ilmoih joga kuudu karjalan, suomen da vepsän kielel. Vuvvennu 2015 “Kipinä” sai Sampo-palkindon. Toimitukses ruadau kymmene hengie. kipinä
“Kipinän” piätoimittai on Jana Filimonkova, taidoilii – Ol'ga Demidova. Suomenkielezen noumeran toimittajinnu ollah Jana Filimonkova da Natajla Denisova, vepsänkielizen noumeran toimittajannu on Galina Baburova, karjalankielizen noumeran toimittajinnu ollah Jelena Ruppijeva, Ol'ga Smotrova, Maikki Sitsina.
K


Kipru.
Kipru libo Kipran tazavaldu on suarivaldivo Välimeren päivännouzuozas. Se on Jevroupan liiton ozanottai vuvves 2004 algajen.
Kipran tazavaldu täyttäy 98% Kipran suaren alovehes da lähäl olijat suaret Agios, Georgios, Geronisos, Gl’ukiotissa, Kila, Kiedes, Kordilia da Mazaki.
Tazavallan virrallizet kielet ollah griekan da turtsien kielet. Piälinnu on Nikosii. Valdivon pinduala on 9250 km². Rahvahan lugumiäry on 1  142  575 hengie.
K


Kirgizii.
Kirgizii (virralline nimi on Kirgizan tazavaldu, Kirgistan kirg. Кыргызстан) – valdivo Azies. Muan pinduala on 199 952 km². Rahvahan lugumiäry on 7 miljonua hengie (v.2015). Kirgistan rajoittuu Kazahstananke pohjazes, Kitainke liidehes, Tadžikistuananke lounuas, Uzbekistuananke päivänlaskus. Kirgizii on syväinmua. Piälinnu on Biškek. Kirgizien virralline kieli on ven’a. Valdivolline kieli on kigizan kieli.
K


Kiribati.
Kiribatin tazavaldu () on Tyynenmeren valdivo, kudai sijoittuu Mikronezies da Polinezies. Luodehes se rajoittuu Maršallansuariloin da Mikronezien liittovaldivon alovehvezilöinke, päivänlaskus da lounuas – Naurun, Solomonan suariloin da Tuvalun alovehvezilöinke, suves da liidehes – Tokelaun, Kukan suariloin, Frantsien Polinezien alovehvezilöinke. Pohjazes da koillizes se rajoittuu Tyynenmeren neitrualizien vezialoinke da Yhtysvalloin pienilöin erillissuariloinke. Randuviivan pitkevys on 1143 km. Pinduala on 812,34 km². Kiribatin rahvahan lugumiäry on 103 058 hengie (v. 2010). Valdivon piälinnu on Tarava (kartois sidä toiči merkitäh ”Bairiki”-nimekse, kudai on vaigu piälinnan keskioza.
K


Kirjaimikko.
Kirjaimikko libo kirjaimisto on tietyn kielen iännehkirjutukseh vakiintunuh jälletetty kogomus kirjaimii. Iännehkirjutus on yksi muailman kirjutussistiemoin kolmes perusluavus tavukirjutuksen da sanakirjutuksen kel.
Kirjaimikko, kirjaimisto da merkistö.
Kirjaimistuo voi pidiä kirjaimikon yläkäzittehenny. Kirjaimistos on tavan mugah enämbi kirjaimii, migu mintah yksittäzen kielen kirjuttamizeh pidäy. Kirjaimisto sežo ei miäritä kirjaimikon jälletysty.
Tiedotehniellizes nägökannas voibi paista merkistös, kudamah kuuluu kirjaimien ližäkse toizetgi kirjutusmerkit, muga kui välimerkit da noumerot.
Kirjaimien nimet.
Hos seemiläine kirjaimikko kuva eri iändehii, kirjaimet oli alukse luajittu azuteksien da elättilöin kuvis. Jogahine kirjain ezitti kudamidä nengostu elementua, kudaman nimi seemiläzes kieles algoi sil kirjaimel. Ezimerkikse kirjaimikon nellän enzimäzen kirjaimen nimet, alef, beth, gimel da dalet, tarkoitettih varsinazesti häkkii, taloidu, verbl'uudua da ustu. Ku kirjaimikko tuli käyttöh kreikas, niilöin nimetgi otettih kreikan kieleh, kudamas net muututtih muodoh alfa, beeta, gamma da delta. Toizin kui seemiläzis kieleis, kreikas nämmä nimet tarkoitettih vaiku kirjaimii. Äijät latinalastugi kirjaimistuo käyttäjän kielen kirjaimikkuo tarkoittai sana ("alphabet" libo "alfabet") on luajittu kreikan kirjaimikon kahten enzimäzen kirjaimen nimespäi.
Latinalazes kirjaimikos kirjaimien nimii yksikai ei jo käytetty. Tavan mugah vokalih viitatah iändäjen se pitkänny, da konsonantan edeh libo sen peräh pannah mitah iändämisty avvuttai vokali ("h" = hoo, "l" = el, "ž" = žee").
Karjalan kielen kirjaimikko.
Karjalan kieles käytetäh latinalastu kirjaimistuo, kudamah on ližätty erähii kirjaimii, kudamii latinas ei ole Ä, Ö, Č, Š da Ž.


Kirjalližuontiedo Kirjalližusluvettelo.
Веняляйзет рахвахан суарнат / сборникан луади М. Булатов; переводан луади П. В. Лобская. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Beljakov, A. A. Literatura hrestomatja: Karielazin skolьlla varoin. Toine čuasti. – Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1934.
Gorškova, O. E. Karjalainen kansanrunous. – Petroskoi, 2002.
Jaakko Rugojev - Karjalan omatunto. – Petroskoi: Arhippa Perttusen säätiön julkaisusarja n:o 6, 1998.
Karjalaisia sananpolvia / Joensuun korkeakoulu; toim. S. L. Miettinen, P. Leino. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1971.
Karjalan kansan runot / SNTL:n Tiedeakatemian Karjalan filiaali. Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti. Tartu Riiklik ulikool; kokoonpannut V. Jevsejev; toim. E. Laugaste, A. Beljakov. – Tallinn: Eesti Ramat, 1976.
Kulkua nyt lapsukaiset. – Kalevala, 1994.
Kultapiälintu: vienalaisie suarnoja / luat. S. Remsujeva, P. Zaikov. – Petroskoi: Karjala, 1994.
Literaturnoi hrestomatja: Karielan nepolnoilla srednjoilla i srednjoilla skolalla varoin. 5 klassa / sostuavi A. Beljakov. - Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Literaturnoi hrestomatja: Karielan nepolnoilla srednjoilla i srednjoilla varoin, 6 klassa / sostuavi S. Sokolov. - Moskva: Gosudarstvennoi ucebno-pedagogiceskoi izdateljstva, 1936.
Literaturnoi hrestomatja: Karielan nepolnoilla srednjpillai srednjoilla skolalla varoin, 7 klassa / sostuavi A. Beljakov. - Moskva: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
Mikä jokaisella on? Petroskoi, Karjala, 1987.
Peksujeva, I. Kotikyläni Kostamus / Iro Peksujeva. - Kalevala: [б. и.], 1993.
Remsu, M. Karjalais-suomalaisia kansansatuja. – Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1945.
Sarala, A. Suistamolaisia sananparsia. – Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1968.
Väinämöisen paluu: lähialueantologia / toim. T. Tuominen. – Petroskoi: Verso, 2002.


Kirjalližus.
Kirjalližus tarkoittau kirjutettunnu libo suullizennu perindönny säilynnyzii kirjallizii tuottehii muga kui romuanoi libo rahvahanrunohuttu. Puaksuh kirjalližuol viitatah kaunehkirjallizih tevoksih. Kirjalližus on levei ellendys da sen tyhjendäi miärittely on jygiedy. Etimolougizesti termi viittuau kirjumuodoh da kirjutettuh tekstah, no toizielpäi kirjalližuokse čotaijah erähis yhtevyksis dai sähköhizesti ilmah piästetyt tevokset, sarjukoomiksat da suulline rahvahanperindö, libo kai kirjutetut tekstat da paistut sanelendat.


Kirjoin'okkučiirakko.
Kirjoin'okkučiirakko ("Thalasseus sandvicensis", enne "Sterna sandvicensis") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal tarkoitetah tavallizeh kalačiirakkuo ("Sterna hirundo") libo lapinčiirakkuo ("Sterna paradisae"). Kirjoin'okkučiirakon karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty ven'ankielizes sanas "пестроносая крачка". Suomen kieles lindu tunnetah nimel "riuttatiira", ga tädä nimie on jygei ottua karjalankielizen uvvissanan pohjakse, ku karjalan kieles sana "riutta" tarkoittau vähän eri dieluo migu suomen (yleis)kieles.
Aloveh.
Kirjoin'okkučiirakko pezoittuu meren rannoil Europas, Amerikas, Afrikas da Päivänlasku-Aazies. Suomes se ei pezoitu, ga linduloi tavatah Suomengi rannoil joga vuozi. Suomespäi lugijen lähimäzet pezoitundukohtat ollah Estounies.
Lähtiet.
K


Kirju.
Kirju libo kniigu on nivos bumuagoi, kudamis on painettuu tekstua libo kuvua. Kirjua voibi piästiä ilmah sežo sähköhizes formuatas sego iänikirjannu.
Sana kirju on enne merkinnyh čomendustu, kaiverdustu libo merkii, da kirjutus on tarkoittanuh nämmien luadimistu. Viego, sanommo, sobien čomendustu voibi kuččuo kirjakse. Samua pohjua on adjektiivu "kirjavu". Sežo sana kirjain on samua alguperiä. Sana kniigu tulou ven'an kirjua merkiččijäs "книга" (kniga) sanaspäi.
Enne kirjanpainanduneron keksindiä kirjoi kopiruittih käzin, da sendäh net oldih harvinazet da kallehet. Allukse kirjat oldih pitkiä nahkupalastu libo pergamentua, libo papirustu kiäritynny.


Kirjuttai.
Kirjuttai on ristikanzu, kudai kirjuttau kirjoi, semmite kaunehliteratuurua.


Kirjutus.
Thomas Eakins, "The Writing Master", 1882.
Kirjutus tarkoittau kielen ilmaisemistu piirrettylöil simvoloil. Kaikis kul'tuurois on paistu kieli, no kirjutussistiemoi on kehitetty da omaksuttu vaiku aijoittain. Kirjutuksen suurin hyödy on tiijon säilyttämine sen alguperäizes ezitystapahtumas rippumattomasti. Yhteizös, kuduas ei ole kirjutusneruo, kaiken tiijon siirdymizen pidäy tapahtuo suullizesti ristikanzalpäi ristikanzale. Kirjutusneron kauti on roinnuh mahto välittiä tieduo kui loittozih mualoih mugaže tulijoile sugupolvile.
Kirjutussistiemoin kolme perusluaduu ollah sanakirjutus, tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus.


Kirjutussistiemu.
Kirjutussistiemu on simvolois rodivui merkisistiemu, kudamal tallendetah kieldy kirjutuksekse. Kirjutussistieman kolme perusluaduu ollah sanakirjutus, tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus.
Kirjutussistiemoin luavut.
Kirjutussistiemat juatahes kolmeh joukkoh: logografine libo sanakirjutus, sillabine libo tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus. Kirjutussistiemois yhtelläh on puaksuh piirdehii kahtes libo kolmes joukos, min periä javottelu voibi olla jygiedy. Vahnimat kirjutusmuvvot oldih enimyölleh sanakirjutussistiemoi, kudamat pohjattihes kuvakirjutukseh.
Sanakirjutus.
Tärgevin da läs ainavo tänäpäi käytäs olii logografine libo sanakirjutussistiemu on kitain kirjutussistiemu, kudamua on käytetty pienien muutoksienke kitais, japounii, koreas, vietnamas da erähis toizis päivännouzuaazielazis kielis.
Sanakirjutuksen perusyksikkö logogrammu on kirjutusmerki, kudai ezittäy kogonastu kieliopillistu sanua. Enimii kitain kirjutusmerkilöi pietäh logogramoinnu. Ku jogahine kirjutusmerki vastuau yhtysanua (libo tarkemmin morfeemoi), pidäy erilazii logogrammoi suuri miäry. Kirjutusmerkilöin suuri miäryda niilöin opastundan jygevysonkin sanakirjutuksen heikkovus kirjaimikkosistiemah verratunnu.
Tavukirjutus.
Sillabizes libo tavukirjutukses kirjutusmerkit vastatah tavuloi, kudamis sanat roitahes. Varsinazes tavukirjutukses ei ole sistiemallistu samanluaduzuttu nengozien kirjutusmerkilöin välil, kudamien evustettulois tavulois on samoi iändehii: ezimerkikse tavuloi
"ke", "ka" da "ko" evustavien merkilöin välil ei ole yhtennägözytty, kudai evustas iännehty
"k". Tämä eroittau tavukirjutuksen abugidu-luaduzes kirjaimikkokirjutukses, kudamas yksimerki tavan mugah evustau tavuu, no kudamas lähäzii iändehii sižäldäjien tavuloin merkit ollah samanluaduzii.
Iänneh- libo kirjaimikkokirjutus.
Kirjaimikko on joukko kirjaimii, kudamis jogahine vastuau kudakui paistun kielen foneemua. Täydellisesti foneettisessa aakkostossa foneemit ja kirjaimet vastaavat toisiaan yksikäsitteisesti: kirjoittaja voi päätellä sanan kirjoitusasun sen äänneasusta, ja lukija voi päätellä sanan äänneasun sen kirjoitusasusta.
Abjadat.
Abjabat oldih ammuzimbii kirjaimikkoloi. Niilöis jogahizele konsonantale on oma kirjain, no vokalikirjaimii ei ole nivouze, libo niilöis käytetäh vaiku erähis tilandehis. Käytändös kai tunnetut abjadat peritähes seemiläzele kielele kehitetys kirjaimikos. Mm. heprealaine da arabielaine kirjutus kuulutah abjadoih (sana "abjad" tulou arabien kielen sanas, kudai tarkoittau kirjaimikkuo).


Kirovan lagevo.
Kirovan lagevo on Petroskoin keskučas olii lagevo. Lagevuo pietäh Petroskoin piälagevonnu. Täs paikas on äijy čomua rakendustu, XVIII - XIX -vuozisuan arhitektuuran mustomerkii. Sinä voit nähtä kaksi teatrua: Kanzallizen da Muuzikkuteatran. Muuzikkuteatran rinnal on sijoitunnuhes Taidomuzei, kus on ylen suuri obrazukeräilemy da tundiettuloin taidoilijoin mualavuksii. Lagevon keskel on Kirovan mustopačas. Autobusan azetuskohtan vieres on vie yksi mustopačas, Marksan da Engel`san mustopačas.
Kirovan lagevol puaksuh pietäh pruazniekkoi. Talvel, konzu tulou Uuzi vuozi, lagevole pystytetäh suuri da šuorei kuuzi. Se čomendetah erivärizil tuliloil da bobazil. Illoil lapset vahnembienke kävväh kižuamah kuuzele. Lapsih niškoi pannah čuravomägizet. Lagevol on ainos äijy rahvastu. Ylen puaksuh voi vastata ulgomualazii gostii, kuduat ihaillah tädä čomua paikkua.


Kitai.
Kitai, virralline nimi on Kitain Rahvahan tazavaldu – sosialistine valdivo Päivännouzu-Azies. Rahvahan lugumiäry on 1,36 miljardua hengie. Sen merkin mugah Kitai on enzimäzel kohtal muailmas. Muan pinduala on 9 596 960 km². Pindualan mugah Kitai on kolmandel kohtal Ven’an da Kanadan jälles. Merel Kitai rajoittuu Tyynivaldumeren meriloinke. Mual Kitai rajoituu Pohjazes Koreanke da Ven’anke koillizes, Mongoulienke pohjazes, Ven’anke da Kazahstananke luodehes, Kirgizienke, Tadžikistuananke da Afganistuanke päivänlaskus. Kitai rajoittuu Pakistuananke, Indienke, Nepalanke da Butananke lounuas da Mjanmaranke, Laosanke, Vietnamanke suves. Piälinnu on Pekin.
K


Kitee.
Histourii.
Kitee on perustettu vuvvennu 1631.
Muantiedo.
Kitee on sijoitunnuhes Pohjazes Karjalas da sen pinduala on 1 724,41 neliökilometrii. Kiteel eläy 10 842 ristikanzua (31.12.2015).
Linnan ozat.
Kiteen linnan ozii on esimerkikse Kytänniemi, Hutsi da Tolosenmäki.
Nähtävykset.
Kiteel on äijy nähtävysty, esimerkikse Kiteen elättiparku.


Kiuru.
Kiuru ("Alauda arvensis") on kiuruloin heimoh kuului pieni Europas, Aazies da Pohjas-Afrikas pezii pikkaraine lindu.
Kuvavus.
Kiuru on vähästy suurembi čiučoidu. Kiurun siivet ollah leviet, sendäh se hätken pyzyy yhtel kohtal ilmas. Kiuru on maksankarvaine kirjavu linduine. Se auttau olla nägymättömänny mual. Kiuru suvaiččou kävellä muadu myö, eläy mual, muale luadiu pezän.
Ennustukset.
On moine ennustusmerki: kuuluu kiurun pajo – vuota poudua.
Teemas muijal.
K


Kiurut.
Kiurut ("Alaudidae") ollah čiučoilinduloin lahkoh kuului linduheimo.
Luavut.
Kiuruu on mondu luaduu: peldokiuru, tundrukiuru, töppypiäkiuru, kangaskiuru.


Kiuruvesi.
Kiuruvesi on linnu Pohjas-Savos. Sie eläy enämbi 8000 ristikanzua. Kiuruvesi on muatalohuspidäi. Se on olluh suomen suurin maijontuottai.


Kivačču.
Kivačču (,) on Suna-joven koski Karjalan tazavallas.
Yhtehizet tiijot.
Kosken nimen alguperä on suomelazes sanas ”kiivas”, kudai merkiččöy ”vägevy, kova, ylenravei”.
Kosken korgevus on 10,7 metrii, sen piduhus on 170 metrii.
Kallivo jagau koskie kahteh virdah: piävirdu (oigei) da sivuvirdu (hurai). Piävirdu sorduu nelliä pengerdy myöte, sivuvirdu jagau moneh virdah.
Kivačču on Jevroupan nelläkse korgevin tazangon koski (Reinin kosken, Suuri Jäniskengas –kosken da Voinitsa-jovel olijan Kumi-kosken jälles).
Koski on nähtävyskohtu Kivačču-rauhoitetus alovehes, kudaman pinduala on enämbi 10 000 gektuarua. Kosken rinnal ollah Luondomuzei da puulajipuisto (dendrari).
Histourii.
Enzimäine muaničus Pistsovoin kniigois on vuvvennu 1556.
Vuonnu 1837 rakendettih suuri laiteh, kudaman avul parret jovenajol ei katkettu. Sidä paiči oza vetty otettih iäres, konzu rakendettih gidrostansien Sunan kaskadua (kaskadan suurembat stansiet ollah Kondupohjan da Pälejärven gidrostansiet). Se muutti gidrografien verkon da alendi kosken luondovägevyön (66 m³/s:sah).
K


Kivimatikat.
Kivimatikat libo kivimadehet ("Zoarcidae") ollah ahvenkaloin lahkoh kuului kalaheimo.


Kivimatikku.
Kivimatikku libo kivimajeh () on ahvenkaloih kuului kalaluadu.


Kiviveneh.
Kiviveneh on karjalakse pajattai pajojoukko, kudai perustettih Suomes.
Alguhpanendu.
Kivivenehen alguhpanijannu da pajattajannu on Timoi Munne. Munne pajatti da soitti “Folkswagenas”. Sit joukos pajatettih suomekse, ven’akse da karjalakse. “Kiviveneheshäi” pajatetah vaiku karjalakse, kui sanou Munne: onhäi täs muailmas suomekse pajattajua.
Pajoloin kirjutandu.
Pajoloin tekstat Timoi Munne kirjuttau iče. Jälgimäzinny vuozinnu on kirjutannuh äijän. Kirjuttau karjalan kieles, tagavozilazis karjalazis kylis, mielespiendäs. Kirjuttau kaikes, kui sanou iče: ei kieli miäriä da rajoita sidä, mis voibi kirjuttua. Kirjuttau vagavah da juumoranke.
Joukon nimen sellitändy.
- “Kiviveneh” on metaforu karjalan kieles. Jogahine voi iče duumaija, mittuine se on kiviveneh. Ollougo jygei? Ga jygiettävy toinah, kui kielen elävyttämine. Panet sen viele, ga kuibo libuu sit? sanou Timoi Munne.
Kielen puolistai.
Timoidu Munne tietäh karjalazennu aktivistannu Suomes da Karjalas. Kybenyön täh ruadoh Munne on suannuh karjalazes rock-pajattajas Santtu Karhus da Karjalaspäi, rubei iče pagizemah, kirjuttamah da pajattamah karjalakse.


Kiärbäine.
Kiärbäzet eletäh kaikkiel. Kiärbästy on läs 80 tuhattu luaduu. Kaikin tietäh kodikiärbäzii. Kiärbäzel on ylen suuret silmät. Net ollah erinomazet. Kiärbäine yhtel aigua voi kaččuo eri čurih. Kiärbäzen piäs on äijy karvastu-antennua. Net vakustetah kiärbästy hiäs. Kiärbäzen jalgazet sežo ollah erinomazet. Sendäh kiärbäine voi kävellä hos lagie myö. Kiärbäine on nerokas lendäi. Se lendelöy tagaperingi. Lendo ottau kai väit. Kiärbäine aiven eččiy syömisty, gu suaja iččie endizeh kundoh.
Syöy kiärbäine suun-kärzäzen avul vai notkiedu syömisty. Ollah sil i pikoipikkarazet hambahat. Niilöin vuoh kiärbäine eroittau kovii syömizii.
Kiärbäine syöy kaikkie, ei kačo tylgiekse jiännyksiigi. Sendäh kiärbäzet ollah voimattomuksien levittäjinny. Ristikanzu ijän kaiken oppiu hävittiä kiärbäzii. Se on jygei sendäh, gu kiärbäzien lugu ylen terväh kazvau. Kiärbäzet kebjieh harjavutah uuzih eländytaboih.


Kiža.
Kiža on aijanviettehekse harjoitettavu miärymuodohine da -siändöine kilbu libo kiža, kudamas on välinehii, ezimerkikse kartiloi da knopkii. Kižan aigua ozanottajat novvetah kižua ohjuajoi siändölöi. Kižan kulguh voijah ližäkse vaikuttua kižuajoin luajitut vallinnat da strategiet, tapahtumu da sportumaižien kižoin kižuajien tiijolline malto.
Kižuajat kižatah yksin libo joukkovehinnu toine tostu vastah. On myös kižoi, kudamii kižatah yksin (pasianssu libo videokižat) da kižat, kudamis ei ole voittajua (roulikiža).


Kižanku.
Kižanku on venehen lajii, kuduadu puaksuh käytettih Karjalan suurimmilla järvillä XX vuozisuah sah.
Oniegan niemimuan kylis da järven koillizen puolen Kižin suaril ammuzis aijospäi valmistettih venehet, kudamii kučuttih paikan nimen mugah kižankoikse.
Venehien piduhus on kuvves yhdeksäh metrii, yhten libo kahten mačtanke. Mačtan korgevus on 3,5 metrissäh. Šprintovoin purjehen (vino nellikulmaine purjeh) korgevus on kolmeh metrissäh.
Tavan mugah venehes on airoloin kolme puarua. Kahtel ezipuaral sovvettih, a taga-airoloil avvutettih da ohjattih venehty. Konzu ajetah loitokse purjehen al, pandih rul’an.
Suuruon mugah veneheh voi syndyö 300 – 900 kg.
Kižankan luajindah näh otettih pilatut libo viestetyt lavvat kuvves libo männys. Sammal libo tervupakl’u pandih lavvoin keskeh. Lavvat yhtistettih ravoitettuloil nuaglazil lädžötettylöin piäloinke. Nuaglazien azemes käytettih sežo hoikkii kuuzijuuriloi libo pajuhistu viččua, kudai pandih yhtistettylöin lavvoin piäliči da kiinitettih koivunuaglazel.
Ku veneh olis kova, pandih viärät männyn oksat. Enne tervuamistu kižanku pandih vedeh da kačottih, ongo venehes ragoloi. Tämän kaččomizen jälles venehty tervattih hiilaval puuterval.


Kiži.
Kižin suaren kuulužat kiriköt da kellotorni
Kiži on puukirikkölöis tundiettu Oniegujärven suari Karjalan tazavallas Ven’al. Se kuuluu UNESCOn muailman perindökohtih vuvves 1990.
Kižin tärgevimii nähtävyksii ollah Hristossan kirkastumizen (Preobraženie) da Pokrovan kiriköt sego niilöih kuului kellotorni.
Kižin puuarhitektuuru on Ven’an luodehen merkittävii nähtävyksii, kussah on vezimatkua 70 km Petroskoispäi.
K


Kl'ona.
Kl'ona () — puu- da tuhjokazviloin "Sapindaceae"-heimon "Hippocastanoideae"-alaheimoh kuului puu. On hyvin levitetty Jevroupas, Azies da Pohjazes Ameriakas.
Ulgonägö da ominažuot.
Tavan mugah kl’onupuu on 10-40 metrii piduhuttu, ga tuhjožikot on 5-10 metrii piduhuttu, kudualoil on moni rungon pohjas kazvajua piendy oksua.
Tavan mugah kl’onan lehtet pakutah, ga sen puun erähät lajit Suvi-Azies da Välimeres ollah ainosvihandat.
Monien lajien lehtet ollah sormimuodozet, 3-9 suonnanke jogahizes lavas, yksi kudualois on keskikohtas.
Kukil on 5 symmetristy kukanterästy. Kukat ollah kerätty skänčäh libo sarjah. Niilöil on 5 čuaškulehtie, 5 kukanterästy 1-6 mm piduhuttu, 12 tyčinkua 6-10 mm piduhuttu da 2 eriluadistu pestikua. Kl’onat kukitah talven lopus libo keviän allus, monet lajit kukitah hedi lehtilöin ilmestymizen jälles, erähät lajit enne sidä. Kukat ollah vihandat, keldazet, kelduruspakot libo ruskiet.
Siemen on kahtes ozas, kudai kypsäy 2-6 nedälii kukindan jälles.
Levittämine.
Kl’onat ollah hyvin levitetty pohjazes muan puoliškos, Jevroupan pol’arnois alovehis da Pohjazes Ameriekas Keski-Ameriekkah da Suvi-Azieh. Tavan mugah kl’onat kazvetah lauhkielois levevysastielois, tropiekas kazvetah vaigu monet lajit. Suvizes muan puoliškos on vaigu yksi kl’onan laji – lavrukl’onu (Acer laurinum), kudai leviey Timor-suareh Indonezies (10° S). Afriekas kl’onat kazvetah vaiku pohjazes ozas, Välimeren rannikkuo myö, Suvi-Ameriekas da Avstralies kl’onua ei ole.
Ven’al on läs 20 kl’onupuun lajii. Enimistö niilöis kazvau Ven’an jevrouppalazes puoles, Siberias kl’onua ei ole. Ven’an Ruskieh kniigah kuuluu japounilaine kl'onu ("Acer japonicum").
Levittämizen mugah suvizes ozas kl’onat kazvetah tavan mugah mägialovehis 3000 metrissäh meren pinnan al Gimalajah. Tazangolois kazvau pieni lugumiäry kl’onua. Kl’onupuut kazvetah yksin libo pienes joukos, iččenäzet mečät ollah harvat.


Kodirandaine.
Kodirandaine on karjalan- da vepsänkieline ruadivoprogrammu, kuduadu luajitah "Karelia" tv- da ruadivokompuanies kanzalliskielizes toimitukses. Tavan mugah ohjelmu piäzöy kerran nedälis. Toimittajinnu ruatah Nadežda Bukina, Jelena Karpova, Larisa Smolina.


Koiru.
Koiru on kodielätti. Koiru on levitty, kuigi kaži, kodielätti. Koiru on sotsiualline elätti.
Enzimäi vuvvennu 1758 Karl Linnei otti kodikoirua erikseh elättilajih. Vuvvennu 1993 se oli ebälajitettu hukan alalajile.
On kehitetty erillizet koirien kannat, kuduatruatah eriluadustu ruaduo: mečästetäh, vardojah, vietäh rahkistu da muudu. Ollahgi dekorativizii kandoi (ezimerkikse bolonku, puudeli).


Koivumägi.
Koivumägí () on Kotkatjärven poselenieh kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas.
Perustieduo.
Kylä on sijoitunnuhes "Kola" Piiteri-Murmansku -valdivon dorogan rinnal.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Koivuselläs eli 2 hengie.


Kolatselgy.
Kolatselgy () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.
Kyläs on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1939 – 1940) da Suurel voinal tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu. Täh kalmah on pandu Nevvostoliiton muanivomies D. I. Rakus.
Vie kyläs on Tulomd’ärven čugunzavodan murendettu rakendus.
XVIII vuozisuan algajen Kolatsellän lähäl louhittih da muokattih raudurudua.
15 kilometrin piäs kyläspäi koillizeh on suo (Болото Посадско-Наворожское), kudaman pinduala on 1120,8 gektarua. Täs on äijy garbaluo.
18 kilometrin piäs kyläspäi koillizeh on toine suo (Болото Посадско-Наворожское IX), kudaman pinduala on 870,0 gektarua. Täs sežo on äijy garbaluo.
12 kilometrin piäs Kolatselläspäi koillizeh on vie yksi suo (Болото Посадско-Наворожское XI), kudaman pinduala on 2082,0 gektarua. Da täsgi sežo on äijy garbaluo.


Koli.
Koli on Pohjas-Karjalan korgevin vuaru Pielizen rannal Lieksas. Koli on enimite valgiedu kvartsiittua. Kolin korgevin kohtu on Ukkokoli. Vuaran juurel on Kolin hieru.
Kolin korgevus merenpinnas on 347 metrii.


Kollasjärvi.
Kollasjärvi on Karjalan tazavallan Suojärven piirin järvi.
Se sijoittuu pohjazeh A131-autotiespäi lähäl Loimolua (10 km) da Piitsijokie (11 km).
Järven pinduala on 0,5 km², piduhus – 3 km, levevys – 0,4 km.
Järvi kuuluu Luadogan järvenalah, se on piduličču (leviey pohjazespäi suveh).
K


Kolmaspäivy.
Kolmaspäivy (,) on nedälin kolmas päivy da se on pyhitändypäivy.


Kolovo.
Kolovo on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku. Se kuuluu Puudogan linnukundah.
Se sijoiččou Vodlajoven hurual rannal, 18 kilometrin piäs Puudogaspäi päivännouzuh.
Enzimäzen kerran se muanitah XVI vuozisual kui деревня на Коловом плёсе.
Konzu Nevvostoliiton da Suomen väline voinu (1941 – 1944) loppui, Kolovos oli luageri vojennoloih vangiloih niškoi.
Rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1979 pos’olkas eli 1051 hengie.


Koltansaamen kieli.
Koltansaamen kieli (koltansaamen kieleh "sääʹmǩiõll", pohjassaamen kieleh "nuortalašgiella") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli.


Kolumbii.
Kolumbii (), viralline nimi on Kolumbien Tazavaldu () on valdivo Suvi-Amerikan luodehes. Päivännouzus rajoittuu Braziilien da Venesuelan kel, suves – Ekvadoran da Perun kel, päivänlaskus – Panamanke. Pohjazes Kolumbien randoi huuhtellah Kariban meren viet da päivänlaskus – Tyynimeren viet.
Muan pinduala on 1 141 748 km². Rahvahan lugumiäry on 48 400 388 hengie (v.2015). Piälinnu on Bogota. Viralline kieli on ispuanielaine.
K


Komiettu.
Komiettu on aiga pieni päiväzensistieman kappaleh, kudai mustoittau asteroidua, ga koustuu enimyölleh jiäs, da kuduas ymbäri on Päiväzen suvastukses tulijan guazun da pölyn muvvostettu "koma". Komietoin matkat ollah puaksuh ylen eksentrižii, da konzu net tullah Päiväzellyö niilöin tuakse muvvostuu miljonoin kilometriloin mittaine jälgi ("händy"), kudai ozuttau matkua Päiväzespäi eri suundah.
Ydin.
Komietan ydinkohtan diametru on tavan mugah sen-tämän kilometrin pitky, ga ei enämbiä 50 kilometrii. Sen rakendeh on löyhy da koustuu läs 75 % hiilidioksidu-, metanu- da vezijiäs. Vetty on nämmis kaikis eniten, Halleyn komietas 80 %. Muudu komietois olijoi yhdistehii ollah hiilimonoksidu CO da formaldegidu H2CO. Ydimen alguainehii ollah vedy, hiili, typpi da happi.


Komorat.
Komorat, virrallizesti Komoroin suariloin liitto, sežo Komoroin suaret on valdivo Päivännouzu-Afriekas. Se sijaiččou Indien valdumeren pohjazes ozas Pohjazen Madakaskaran da Pohjazen Mozambikan välis. Muan pinduala on 1862 km². Rahvahan lugumiäry on 784  745 hengie. Komoroin piälinnu on Moroni.  Virrallizet kielet ollah komoran, frantsien da arabien kielet.
K


Kondii.
Muzavanruskei kondii () on kondien rodukunnan imettäi pedoelätti, yksi suurimis da varattavimis mual eläjis pedoelättilöis.
Levittämine.
Nygöi muzavanruskei kondii on hävinnyh endizen olendualan suurembas puoles, toizis kohtis on vähäluguine. Päivänlaskuzes Jevroupas muzavanruskien kondien erikseh olijat joukot säilytäh Pyrenies, Kantabrian vuorois, Alpilois da Apenniinilois. Kondii on hyvin levinnyh Skandinavies da Suomes, on Keski-Jevroupan meččis da Karpuatit-vuoril. Suomes kondii on kanzalline elätti. Aazies se on levinnyh Ezi-Azies, pohjazes Irakas da Iranas Kitaih da Korean niemimuah. Japounies kondii sattuu Hokkaido-suares. Pohjazes Amerikas muzavanruskiel kondiel on grizli-nimi ("grizzly"). Niidy on äijy Al’askas da Kanadan päivänlaskus. Muzavanruskien kondien olenduala Ven’al on läs kai meččyala, paiči sen suvialovehii. Kondien olendualan pohjaine raja da tundran suviraja ollah yhtenjyttyzet.
Ulgonägö.
Muzavanruskiel kondiel on moni alalajii (muantiedoroduu), kudamil on eri suurus da väri. Pienimät kondiet eletäh Jevroupas, suurimat – Al’askas da Kamčatkas, da net painetah 500 kiluo da enämbi. Tavalline jevrouppalaine muzavanruskei kondii on 1,2–2 metrin piduhus, läs yhten metrin korgevus säjäs da painau 300–400 kiluo. Grizli-kondii on äijiä suurembi, erähät grizlit, gu nostah tagakäbälih voijah olla 2,8–3 metrin korgevus. Ven’an keskialovehes eläjät kondiet painetah 400–600 kiluo. Täyziigäzet uročut ollah tavan mugah 1,6 kerdua suurembii emäččilöi.
Eländytaba da syömine.
Muzavanruskei kondii on meččyelätti. Sen tavalline eländykohtat Ven’as ollah loppumattomat meččymassiivat kondožikonke da palatekset rigielöin lehtipuuloin, tuhjožikon da heinänke. Kondii sattuu tundras da korgeivuorumečisgi. Jevroupas se eläy tavan mugah vuorumečis, Pohjazes Amerikas – avvonazis kohtis: tundras, Alpien niittylöis da rannikkolois. Muzanruskei kondii syöy kaikkie, ga sen syömizen ¾ oza on kazvisyömine: muarjat, tammin oriehat, oriehat, juuret da heinykorret. Kondii syöy sežo böbökköi (kudžoloi, liipoilinduzii), madozii, čičiliuškoi, šlöppölöi, jyrzijii (hiirilöi, murmeliloi, susliekkoi, siberinmuaoravoi), kalua da pedoelättilöi. Kondii on jallas kogo päivän, ga puaksumbah huondeksel da ehtäl. Talvekse kondii voi suaja nahkualahastu razvua (180 kiloh sah) da sygyzys menöy maguamah pezäh. Kondienpezä sijaiččou kuivis kohtis, enimyölleh havvois, kuduat ollah kondožikos libo puujuurien al.


Kondupohju.
Kondupohju (/ Kondopoga,) on linnu Iänizen luodehizel rannikol Kondupohjanlahtes Karjalan tazavallas, 54 kilometrii Petroskoispäi. Kondupohju on Kondupohjan kundupiirin keskus. Kondupohju on Piiterispäi Petroskoin kauti Murmanskah viejän raududorogan da tavallizen valdudorogan varrel.
Histourii.
Kondupohjan kyliä mainitah enzimästy kerdua vuvvel 1563. Kondupohju da sen ymbäri olijat kylät muvvostettih oman kunnan. Kunnas oli 8349 eläjiä vuvvel 1902. da 8249 eläjiä vuonnu 1905.. Kondupohjan kunnas oli muvvostettu Kondupohjan piiri vuonnu 1927.
Ven'an Karjalah tulluot suomelazet da amerikansuomelazet sroittin 1920- da 1930-luvul Kondupohjaspäi tovellizen linnan. Virrallizesti Kondupohjas tuli linnu vuonnu 1938. Voinan aigua suurin oza linnas paloi. Linnah tuli uuttu eläjiä 1950- da 1960-luvul enimyölleh Ukrainaspäi, Valgo-Ven'alpäi da toizis Nevvostoliiton alovehilpäi.
Talovus.
Linnan kaikis suurembii ruavonandajii on jo vuvvel 1928 avavunnuh bumuaguzavodu, nygöine nimi OAO Kondopoga. Zavodu tuottau sanomulehtibumuagua.
Nähtävykset.
Pyhäle Mariale pyhitetty kirikkö Kondupohjas, 1774
Kondupohjan piänähtävyksii on vuonnu 1774 rakendettu pravoslavnoi kirikkö, kudai on pyhitetty Pyhä Mariale.


Kongfucelaižus.
Kongfucelaižus (, "Rúxué") on Kitais roinnuhes morualine da yhteskunnalline oppi, kudai kehittyi kitailazen filosoufan Muasteri Kongan libo Kongfucen (551–479 eaa.) opastuksis. Kongfucelaižuol ei ole oma jumalkäzitysty, no päivänlaskumualois se yksikai kategouriziruijah uskondokse. Konfucelaižuon keskehizimät tekstat ollah "Viizi klassiekkua" da "Sanelendat".
Kongfucen elos.
Muasteri Kongan eläjes, kevätty da sygyzyy -kavvel nygözen Kitain valdivon alovehel sijaičči monii toine tostu vastah borčuijua korolestvua. Aijan suurien muutoksien täh äijät ajattelijat kaččelemah rahvaskunnallizii probliemoi. Aigua kučutahgi "borčuiččijoin valdivoloin da sadoin filousofoin aigukavvekse".


Kongon Demokruatilline Tazavaldu.
Kongon Demokruatilline Tazavaldu (vuozinnu 1971-1997 Zairan tazavaldu, vuozinnu 1960-1964 Kongon tazavaldu) on valdivo Keski-Afriekas. Se rajoittuu Kongon Tazavaldanke, Keski-Afriekan Tazavaldanke, Suvi-Sudananke, Ugandanke, Ruandanke, Burundinke, Tanzanienke, Zambienke, Angolanke da Angolan Kabinda-eksklavanke. Virralline kieli on frantsien kieli. Piälinnu on Kinšasa. Muan pinduala on 2 345 410 km². Rahvahan lugumiäry on 77 433 744 hengie.
K


Kongon Tazavaldu.
Kongon Tazavaldu on valdivo Keski-Afriekas, endine Frantsien kolounii-aloveh, vuozinnu 1970-1991 Kongon rahvahalline tazavaldu. Se rajoittuu Gabonanke, Kamerunanke, Keski-Afriekan tazavaldanke, Kongon Demokruatillizen Tazavaldanke da Angolanke. Piäjovet ollah Kvilu da Kongo. Piälinnu on Brazzavil. Virrallizet kielet ollah frantsien kieli, kituba da lingala. Muan pinduala on 342 000 km². Rahvahan lugumiäry on 4 233 063 hengie.
K


Korbiaine.
Korbiaine () on särgikaloin heimoh kuului kala.


Kornei Čukovskii.
Kornei Ivanovič Čukovskii (oigie nimi Nikolai Vasil’evič Korneičukov, 31. kevätkuudu 1882 – 28. ligakuudu 1969), oli nevvostoliittolaine runoilii, kirjalližuon kriitiekku da kiändäi, lapsienkirjuttai sego žurnalistu.


Koskelot.
Koskelot ("Mergus") on sorzien heimoh kuului lindusugu.
Aloveh.
Suurikoskelo da tukkukoskelo eletäh leviel alovehel Mua-planietan pohjazel puoliškol. Net ollah sežo ainavot koskelot, kudamat pezoitutah Suomes. Amurankoskelo eläy Päivännouzu-Aazies da Brazilienkoskelo Suvi-Amerikas. Suvenkoskelo eli Uvves Zelandies.


Koskikana.
Lähtiet.
K


Kosmojärvi.
Kosmojärvi () on Suvi-Karjalan järvi. Sen pinduala on 20,6 km², piduhus – 31 km, levevys – 2,2 km, randuviivan piduhus – 71,2 km. Sen keskisyvys on 6,9 m, syvin kohtu on 15 m.
Se sijoittuu Onieganniemel Oniegujärven pohjasozas.
Rannat ollah liuguloi. Järves on 6 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 1 km². Pohju on muvakas.
Järven pohjasozas päivännouzurannal ollah kylät Kažma, Medvedeva da Gorskaja, keskiozas – Uzkije-kylä, suviozas – Kosmojärvi da Terehovo.
Järves on särgii, ahvendu, haugii, matikkua, kiiškoidu.
K


Kosmolougii.
Kosmolougii ("kosmologia") on tiijonala, kudai tutkiu muailmankaikkevuon struktuurua da histouriedu.


Kosta Rikku.
Kosta-Rikku libo Kosta-Rikan Tazavaldu (  – "bohattu randu") on valdivo Keski-Amerikas. Rajoittuu kahten muanke: pohjazes Nikaraguanke da liidehes Panaman Tazavaldanke. Suves da päivänlaskus Kosta-Rikan randoi pestäh Tihien valdumeren viet da päivännouzus – Kariban meren viet. Kosta-Rikku on pienehkö valdivo, vaigu rahvahan eloksen tazo on ihan korgei. Kosta-Rikku on ozakkahin valdivo muailmas (2012 vuvven kanzanvälizen eloksen indeksan mugah).
Muan pinduala on 51 100 km². Rahvahan lugumiäry on 4 825 144 hengie (2014). Piälinnu on San-Hose. Viralline kieli on ispuanielaine.
K


Kostamuš.
Kostamuš (, on Karjalan tazavallan linnu, perustettu vuvvennu 1983.
Kostamukšes eli 29 356 hengie vuvvennu 2015. Kostamuš muvvostau oman linnupiirin da on kolmandekse suurin Karjalan tazavallan linnois.
Linnu on sijoitunnuhes Karjalan pohjaspuolel, Karjalan päivännouzuylängöl. Petroskoissah on 490 kilometrii, Piiterih 930 kilometrii. Ven'an da Suomen rajah on 30 kilometrii matkua.


Kot-d’Ivuar.
Kot-d’Ivuar on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Se rajoittuu Liberienke, Gvineanke, Malinke, Burkina-Fasonanke da Gananke. Suves se rajoittuu Atlantan valdumeren Gvinean lahtenke. Kot-d’Ivuar on endine Frantsien kolounii. Virrallizet kielet ollah frantsien kieli da sijallizet kielet:djula, baule, bete. Piälinnu on Jamusukro. Suurin linnu on Abidžan. Muan pinduala on 322 460 km². Rahvahan lugumiäry on 22 400 835 hengie.
K


Kotkatjärvi.
Kotkatjärvi () on voulosti (poselenii) da sen piäkylä Karjalan tazavallas Anuksen piiris Ven'al. Kylä on sijoitunnuhes Kotkatjärven da Villalanjärven rannoile 42 kilometris Aunuksespäi pohjazeh. Hierus on 1000 da voulostis läs 1600 eläjiä (vuonnu 2012).
Muantiedo da azutus.
Kotkatjärven poselenien pinduala on 976 neliökilometrii. Se rajoittuu suves Anuksen piirin Kuittižen poselenieh, päivänlaskupuolel Koverin da Priäžän piirin Vieljärven poselenieloih, pohjazes Nuožarven poselenieh da päivännouzupuolel Pyhärven poselenieh da Leningradan aloveheh. Pindualas suurin oza on meččiä.
Piäkylän ližäkse poselenieh kuulutah Važojärvi (Interpos'olok), Černaja rečka da Ylä-Aunus da vie seiččie kyliä: Koivumägi, Hoškil, Keskoijärvi, Lumatjärvi, Torasjärvi, Uutjärvi da Vahjärvi.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Kotkatjärven kyläs da sen lähikylis eli kaikkiedah 1229 ristikanzua.
Uuličat.
Ližätieduo Kotkatjärves da Kotkatjärven keskiškolas löydyy verkosivuloile: http://livviki.karelia.ru/ da http://kotkozero.karelia.ru/


Kotkatjärvi (järvi).
Kotkatjärvi () on Suvi-Karjalan järvi Anuksen piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Järven pinduala on 4,9 km², piduhus – 6,8 km, levevys – 1,2 km, randuviivan piduhus – 19,3 km (suariloinke). Sen keskisyvys on 11,9 m, syvin kohtu on 30 m.
Järves on 3 suardu. Rannat ollah korgieloi, kivizii da čuuruzii.
Kanzozerka-jogi laskeh järveh päivännouzus. Koillizes järveh laskeh Bojeranoja. Pohjas on vihandua mudua.
Järves kazvau karvukortehtu. Järves voibi suaja haugii, ahvendu, särgii, lahnua, kuhua, kuor’oidu, kiiškoidu, matikkua.
K
K


Kotku.
Kotku (lat. Aquila) on haukoin rodukunnan suuriloin linduloin rovun lindu.
Ulgonägö.
Kotkan rungu on 75-88 sm piduhuttu, händy on lyhyt, siivet ollah leviet, siibilöin väli on 2,4 m. Jallat ollah sulgies varbahissah.
Eländytaba.
Kotkat pezoitutah mual, kallivolois libo puuloil. Syvväh pienii selgyranguelättilöi. Kotkat liijelläh taivahas kačellen elättilöi libo vuotetah niilöi istujen korgielois kohtis. Toinah syvväh haškoi. Kotkien lugumiäry vähenöy.
Levittämine.
Kotkat eletäh Jevruazies, Afriekas, Pohjois-Ameriekas meččytundras hiekkumualoissah.


Koufei.
Koufei on juomine, kudai on luajittu monien koufein () rovun kazvoksien lajilois.
Koufein dielon histourii.
Enne XIV-vuozisadua koufei kazvoi Efiopias luonnonkazvoksennu. Sen jälles koufeipuu työnnettih Aravian niemimuale. Koufei XVI-vuozisual algoi levitämäh Osmanan imperiees. XVI-vuozisuan lopus Jevroupan myöjät allettih ostamah koufeidu aruabien portis da työndiä sidä Jevrouppah 1600-luvul. Legendan mugah XVII-vuozisuan keskel islamsan pyhilekävyi peitoči vedi koufein jyvii Suvi Indiah. Indiaspäi XVII-vuozisuan lopus Gollandien myöjät peitoči viettih koufeipuun Java-suarele da Sumatrale. Tämä rodih arabian koufeimonopoulien lopukse.
Sit, vuvvennu 1706 Gollandien vallatun muan eläjät työndih koufien istuttajazen Amsterdaman kazvitiedosaduh, täs rodih koufein kazvattamine Amerikan vallatulois mualois. Monien vuvven peräs Frantsien kuningas sai lahjakse koufeipuun istuttajazen gollandilazil. Sen jälles frantsielazet viettih mokko-lajit Jemenaspäi Burbon-suarele. Muga algai arabika-lajin histourii, kuduadu nimitetäh "burbonakse".
Vuvvennu 1721 istutettih plantatsiet Gvianas da Martinikal, vuvvennu 1721 - Brazilias, 1730 - Jamaikal (tundietun Blue Mountain -lajin algu), 1748 - Kubal, 1760 - Gvatemalas, 1779 - Kosta-Rikas.
Koufein lajit.
Muailmas on enämbi 90 kazvoksien lajii, kuduat ollah koufein roduu ().
On olemas kaksi koufeipuun peruslajii, kuduadu käytetäh tevolližusmiäris: Coffea arabica L. — arabika da Coffea canephora Pierre ex Froehn., eli robusta, kuduadu toiči nimitetäh kongolezan koufeikse.
Nämä kaksi koufein lajii ollah läs 98% koufeidu. Muailmas luajitah arabikua 70%, robustua - 30%.
Levittävin koufein laji on arabika, se kazvau 900-2000 metrin korgevuol meren pinnan piäl.
Koufein jyvät ollah piduličat, siliet, niilöin keskel on S-muvvon viivu, kuduas jiäjäh koufein marjan palazii.


Koutajoki.
Koutajoki () on jogi Murmanskan alovehel da Karjalas. Sen piduhus on 233 km. Jovenalan pinduala on 26 100 km². Jogi laskeh Kandalahten Koutasuuh (Vienanmeri).
Jovel on kolme vezivoimaluu. Se ottau allun Tuoppajärvespäi.
K


Kovera.
Kovera on pos'olku Anuksen piiris Karjalan tazavallas Ven'al.


Krasnoborski.
Krasnoborski on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku. Se on Krasnoborskin kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 20 kilometrin piäs Puudogaspäi lounuah Murmozeron rannal.
Lähimäzet kylät ollah Nigižma (2 km pohjazeh) da Gakugsa (11 km suveh).
Vuodessah 2004 pos’olku kuului Karševon kyläkundah.


Kristoffer Kolumbus.
Kristoffer Kolumbus (roinnuhes elo−ligakuus 1451 – kuolluh 20. oraskuudu 1506) oli genovalaine tutkimusmatkailii. Kolumbus piäzi Atlantin yli vuonnu 1492 da astui Ameriekan päivännouzupuolizile suariloile enzimäzenny europpalazis.
Kolumbus ei eččinyh uuttu muanozua vai merireittii Indieh. Häi uskoi kaiken ijän, gu löydi Indien, a ei uuttu muanozua. Kolumbukses rodih uuzien alovehien gubernatoru da kaikkiedah häi ajeli Ameriekkah nelli kerdua.
Enne Kolumbustu Ameriekas ollah käydy viikingat, ga Kolumbukses algoi europpalazien käyndy manderehel.


Krivtsi.
Krivtsi on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku. Se on Krivtsin kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 28 kilometrin piäs Puudogaspäi Vodlajoven rannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1989 pos’olkas eli 1683 hengie.


Kuba.
Kuba (), viralline nimi on Kuvan Tazavaldu (), vuvvespäi 1959 ebäviralline on Vällyön Suari, on suarivaldivo Kariban meren pohjazes. Valdivo sijaiččou Kuba-suarel (kudai kuuluu Antilan Suurih suarih), Huventud-suarel da monil pienil suaril. Suves Kuvan randoi huuhtellah Kariban meren viet, luodehes on Meksikan lahti, koillizes on Atlantine valdumeri.
Muan pinduala on 110 860 km². Rahvahan lugumiäry on 11 061 886 hengie (2013). Piälinnu on Havana. Viralline kieli on ispanien.
K


Kubovo.
Kubovo on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku. Se on Kubovon kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 48 kilometrin piäs Puudogaspäi Vodlajoven oigiel rannal.


Kuganavolok.
Kuganavolok on Karjalan tazavallan Puudogan piirin kylä. Se on Kuganavolokan kyläkunnan haldivolline keskus.
Histourii.
Enzimäzen kerran se muanitah vuvvennu 1563.
Vuvvennu 1905 tiä avattih zemskoi škola.
Vie XX vuozisuan keskipuoles pos’olkassah voi piästä vaigu vertol’uotal. 1970-luvun allus rakendettih dorogu. Samah aigah pos’olkas luajittih sähkö.
Nevvostoliiton aigah pos’olkas oli kolhouzu, kehitettih žiivatan- da hevonkazvatandu. Joga vuottu pyvvettih 400 – 450 tonnua lahnua da kuhua. Kalua muokattih kalakonservuzavodal. Zavodu da maidofermu nygöi ei ruata.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1873 Kuganavolokas eli 112 hengie da oli 16 pihua. Vuvvennu 1905 – 113 hengie da 22 pihua. 12 hengie ei oldu muanruadajii (voulostin pisar’an, mečänhoidajan da opastajan perehet). 1970-luvul tiä eli jo 750 hengie, ga nygöi kyläs eläy vaigu 337 hengie (v. 2013).


Kuha.
Kuha (libo) on ahvenien heimoh kuului kala.
Muut nimet.
Kuha tundietah karjalan paginluadulois sežo nimel sudakka.


Kuhankiehuttai.
Karjalankieline nimi.
Lindu tunnetah nimel "kuhankiehuttaja" vähimikse Korbisellän paginluavus.
Lähtiet.
K


Kuhmujoučen.
Kuhmujoučen ("Cygnus olor") on suuri valgei sorzien heimoh kuului lindu.
Teemas muijal.
K


Kuikat.
Kuikat libo guikat ("Gaviidae") on kuikkulinduloin ("Gaviiformes") lahkon ainavo heimo. Heimon ainavo sugu on kuikat ("Gavia").
Aloveh.
Mustukulkukuikku da ruskeikulkukuikku ollah ainavot kuikat, kudamat pezoitutah Suomes. Kuikku pezoittuu kogo pohjazen Euraazien alovehel, a ruskeikulkukuikan aloveh on vie leviembi da kattau Euraazien pohjasvuittiloin lizäkse Pohjas-Amerikan pohjazimat vuitit. Jiäkuikku pezoittuu Sibiris, Al'askas da Kanuadas. Suomes tavatah konzutahto keviäl libo sygyzyl Suomen läbi muuttujii jiäkuikkii. Amerikanjiäkuikku pezoittuu Pohjas-Amerikan pohjasvuittilois, a talvehtiu sežo Päivänlasku-Europas. Suomes se on harvinaine gost'u. Tundrukuikku pezoittuu Al'askas, Pohjas-Kanuadas da Päivännouzu-Sibiris. Suomes tundrukuikku tavattih enzimäzen kerran vuonnu 2010.


Mustukulkukuikku.
Mustukulkukuikku libo mustukulkuguikku ("Gavia arctica", enne "Colymbus arcticus") on kuikkien heimoh kuului lindu.
Pezoitundu.
Kuikku muniu oraskuun puolivälis kaksi jäiččiä. Uročču da emäččy havvotah jäiččii yhtes 27-32 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kahten kuun ijäs.
Aloveh.
Kuikku on pohjazen Euraazien lindu. Se peziy kogo Suomen alovehel da suurimas vuitis Pohjas- da Keski-Ven'ua. Konzutahto se yöksyy pezimäh Al'askahgi. Suomes peziy 11000-13000 puarua, kudai on 60% Europan unionin alovehel pezijöis kuikis.


Kuittine.
Kuittine on kylä Anuksen kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Sijaičendu.
Kylä on sijoitunnuhes 19 kilometris Anuksenlinnaspäi da 5 kilometris "Kola" Piiteri-Murmansku -valdivon dorogas.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Kuittizes eli 576 hengie.


Kukoinmuarju.
Kukoinmuarju () on korgei tuhjo. Se voi olla viitty metrii korgevuttu. Tuhjon varvat ollah ogahakkahat, lehtet čomat
sullanluaduzet. Kukkiu tuhjo myöhäzel keviäl libo kezän allus. Rouzovoit kukat ollah tavallizet, net levitetäh ymbäri hyvän
duuhun. Kukoinmuarjua on äijiä luaduu dai kukat niilöis voijah olla valgiet, rouzovoit da ruskiet.
Sygyzyl kukkien sijah roih muarjua. Net ollah suuret ruskiet libo oranževoit, tävvet siemendy. Muarjois on äijy kaikenmostu
vitamiinua. Niilois keitetäh varen’n’ua, kampottua, muarjuvetty, varustetah muarjupudruo, mehuu. Varen’n’ua keitetäh
kukoinmuarjan halvazisgi. Kuivattulois muarjois luajitah čuajuu.
Kukoinmuarju on hyövylline kazvi, pädöy mones voimattomukses.


Kukšimägi.
Kukšimägi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.


Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet.
Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet on piästetty ilmah vuvvennu 2014. Kirjan luadijoinnu ollah Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijat L'udmila Ivanova da Valentina Mironova. Hyö sanellah, kui nostua lembie da pidiä svuad’bu karjalazeh tabah.
Kirjan luadijat.
L’udmila Ivanova da Valentina Mironovaollah karjalazen folklouran tutkijat. Hätken aigua ruatah yhtes, ollah piästetty ilmah mondu kirjua jogahine omas teemas. Kirju ”Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet” on tutkijoin enzimäine yhtehine kirju. Materjualua sih niškoi kerättih iče da otettih arhiivois. Kielen, literatuuran da istourien instituutan kollektsiet sit puoles ollah rikkahat.
Kirjan tarkoitus.
Tämä ei ole enzimäine kirju kogonah täs teemas. Iče tutkijat, kirjan luadijat, sanotah, ku jo on olemas perinpohjaine tutkimus – Jurii Surhaskon kirju “Karjalazen svuad’ban piendytavat”. Sidä voibi sanuo karjalazen svuad’ban entsiklopediekse. Yhtelläh uvven kirjan luadijoil tarkoitus oli ozuttua omua, uuttu, luadie sit kirjas eruoju da enne kaikkie rahvahale pättävy. Ku olemas olluttu materjualua rahvas voidas käyttiä iččeh hyväkse, kengo ruadajes, kengo eläjes. Tänäpäihäi äijät on ruvettu pidämäh libo tahtottas pidiä svuad’bu karjalazeh tabah. Äijät folklourukollektiivatgi ruvettih elävyttämäh da ozuttamah vahnua karjalastu svuad’buperindyö. Pruazniekoisgi nygöi juohatellah rahvahale, mibo on lembi da kui karjalazet sidä nostettih.
Kirjan syväindö.
Kirjan enzimäine puoli on kirjan luadijoin tutkimukset. L’udmila Ivanova tarkah kirjuttau lemmes. Tämä teemu karjalazes rahvahanrunohuos on vähäl tutkittu, sit ei ole äijiä kirjutettu. Paiči lemmen nostandua tutkii ottau paginale sen, kui viluškoitettih da pastutettih.
Lemmen kirjutustu jatkau Valentina Mironovan tutkimus karjalazes svuad’bas – kedä pidi olla svuad’bas, heijän roulis, svuad’ban piendäs iččenäh. Tutkii ližiäy täh svuad’bas pajatettavua: itkuvirty, runuo, liiristy pajuo, častuškua, tuou sananpolvie da sananpiädy, frazeologizmua.
Kirjan toine puoli on svuad’boin stsenaariet. Net ollah tovellizet stsenaariet, kudamii luajittih mennyön vuozisuan keskipuolel Karjalas, konzu vie nämä perindöt oldih elävät. Net stsenaariet oldih ruokos Kielen, literatuuran da istourien instituutan arhiivas. Niilöis on karjalaine svuad’bu kogonah, sen joga askel, neiskylys svuad’ban piendässäh ženihän talois.
Stsenaariedu on nelli, lugii tuttavuu Vieljärven, Pižin, Kalevalan da Imatjärven svuad’bah. On ozutettu pohjaine da suvi-karjalaine svuad’bu. Valentina Mironovan mugah ei ole äijiä eruo pohjazen da suven svuad’ban välis, enimytteh kai on yhtenjyttyine. Suves nägyy vai vähäine ven’alazen svuad’ban vaikutus, sie voidih pajattua ven’alaziigi pajoloi. Pohjazes, vastukarai, on säilynyh ennevahnallistu elementua. Pat’vaška – svuad’ban ohjuaju – on svuad’bas vaiku pohjazes.
Kirjan lopus on pieni sanakirjaine, kus on lugijoile tundemattomien sanoin sellitändy. Ližäkse kirjas on I.K. Inhan vahnua svuad’bukuvua.
Kirju on piästetty ilmah Juminkeko-fondan vuoh ECHO-projektan hantuzis.
”Ei lembi lendoh lähte”.
- Tutkijes olen ovvostannuh, ku lembie ellendettih leviesti, se ei olluh kiini vaiku naizen libo miehen lembeh. Sanommo, XIX vuozisuan lopus lembie nostettih vaiku nuorile neidizile, harvah brihoile, ga sidä enne paistih mollemban sugupuolen lemmes igäh kaččomattah. Karjalan kieles on äijy sanua, kudamien juurennu on lembi-sana. Paistih naizien da miehien lemmettömyös, yhtelläh puaksumbah naizien: ”Lemmettömyön täh eräs jiäy ukottah”.
Samua tarkoittau lemmetöi-sana. Lemmettömänny voi olla briha, miesgi. Suojärvel sanottih oli Muigei Peša, kudai oli lemmetöi, käi koziččemah kaksikymmen seiččie kerdua, ga mugai jäi naimattah.
Lembi ei olluh vaiku naizen da miehen lemmenny, ezimerkikse, Siämärven kaupiččijat sanottih lemmetöi aigu. Se oli moine aigu, konzu ei myvvitännyh, ei olluh ostajua. Sanottih nengagi: ”Lemmettömys gu lähtöy kel, ga ei vedele nikus”.
Puaksuh lembi tarkoitti samua kui oza, lykky. Sanottihhäi karjalazet, konzu rubei lykystämäh, konzu dielot ruvettih hyvin menemäh: ”lähtie lembeheze”. Täs merkičykses eigo olluh eruo sugupuoliloin välis, eigo se olluh kiini igäh: ”Ken syytä suuttuu, se lemmetä leppyy” libo ”Tuatal lembi langeni, ei poijat varata händy”.
Karjalazet sežo sanottih: ”Tyttö lemmetöi, kui lindu siivetöi”. Lembie pidi kaččuo da akkiloija: ”Älä elosta lemmen ker, lembi pettäy, dai älä elostele ni tulen ker, tuligi voibi pettiä”. Lienne ku neidine noudanuh kaikkii kieldoloi, ruadoi kai kunnolleh, lembi oli hänen puolel, silloi sanottih: ”Ei lembi lendoh lähte”.
Viluškoitandu.
”Toiči pidi viluškoittuagi, ku ylen äijäl neidine libo briha tuaskuaheze mielespiettäviä. Viluškoittajes otettih kalmužimal kolme kivie kalman reunas, lämmitettih kyly da pandih nämä kivet vedeh omah astieh. Kylys valatettih neidisty libo brihua, kudamua tahtottih viluškoittua sil viel da luveteltih: ”Vilustu... (nimi), kui vilut ollah nämä kalman kivet”. Tämän jälles kivet viettih järilleh kalmoile.”
Pastutandu.
”Lemmen nostandua nikonzu ei vastustettu, pastutanduhäi oli riähky. Ylen paha oli kuolluon nieglu, konzu ezmäi pystytettih nieglu laučal virujan kuolluonsovan helmah taganpäi, sit peitoči pystettih se neidizele sobih, kudaman piäl tahtottih nagrua, sit ”höndy moien uni kuadui, hänenke sai hos midä ruadua”. Yhtelläh rahvas pastutettih, niilöis ei olluh suurdu vigua. Kaikelleh pastutettih.


Kuldu.
Kuldu Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon kuvvenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 79. Sidä merkitäh Au (). Prostoi aineh kuldu on keldaine hyväluaduine metallu.
Fiiziellizet ominažuot.
Puhtas kuldu on pehmei keldaine metallu. Erähät keldazet valmistehet, ezimerkike, kuldujengat, ollah ruskiehkot, sendäh gu niilöih ližätäh muuloi metalloi, ezim. vaskie. Hoikis pl’onkis läbi kuldu kačotah vihandakase. Kullal on korgei lämmönsiirdo da madal sähkölujavus.
Kuldu on ylen jugei metallu: puhtahan kullan tihevys on 19,32 g/sm³ (kerä puhtahas kullaspäi, kudaman diametru on 46,237 mm, painau 1 kg).


Kuokkajärvi.
Kuokkajärvi on Sortavalan piirin järvi, Lounas-Karjalas.
Järven pinduala on 2,8 km², piduhus – 3 km, levevys – 1,8 km.
Järven rannal ollah pos’olkat Kuokkaniemi da Lavijärvi. Järves virduau Härkijoki, kudai laskeh Lavijärveh, da sit Pol’akovo-järven kauti Luadogah.
K


Kuolendanjälgehine elos.
Kuolendanjälgehine elos ("toizenilmaine") on monis uskondolois olii uskomus, kuduan mugah ristikanzu jatkau olemasoluo kuduastahto olotilas kuolendan jälgeh. Käzitykset toizesilmas vaihtellahes äijäl eri uskondoloin da kai samah uskondokundah kuulujien ristikanzoin välil.


Kuopio.
Kuopio on Suomen Pohjas-Savon muakunnas sijoitunnuhes linnu. Se on Päivännouzu-Suomen kaikkii suurembi linnu. Kuopios eläy nenga 112 000 hengie.
Histourii.
Nygyöine Kuopion linnu perustettih vuvvennu 1775. Kylmykuun 17. päivänny 1775 Ruočin kuningas Gustav III andoi käskyn Savo-Karjalan alovehen piälinnan perustamizeh.
Muantiedo.
Kuopio on sijoitunnuhes Kallavien rannal. Puijon mägi da Puijon bašn'u nävytäh kaikkiele Kuopioh.
Linnan alovehet.
Kuopios on enämbi 70 alovehtu da hieruo.


Kuornahus.
Kuornahus (počinmust’oi, varoinmuarju) on pienikazvoine, muadu myö levijy kazvi aivenvihandoin tuhjozien roduu Kanabrokazviloin rodukundua; sen lehtet ollah havvunnägözet, kukkazet hienozet muzavanruskiet; se enimyölleh kazvau Pohjazes muan puoliškos, ga sidä voibi vastata Suvi Amierikasgi; sidä toiči käytetäh kui dekoratiivistu kazvii.
Kuornahus (lat.) Empetrum nigrum (fruits s4)
Kuornahus (lat.) Empetrum nigrum 12
Nimitys.
Kazvin rovun nimi rodih griekan kielen sanois en «на» и petros «камень, kivi, kivel», se on kiini kazvin elokohtas.
Ven’an kieles kazvile on pandu nimi водяника (вода ”vezi”) sen periä, gu muarju on vezine, muarjas on äijy mavuttomua mehuu.
Anglien, germuanien, fransien, suomen kielespäi kazvin nimi voibi kiändiä kui ”varoinmuarju”, sendäh gu muarjat ollah mustat. Vie yksi suomenkieline nimi sianmustikka («свиная черника») počinmust’oi.
Karjalan kieles muarjal on kolme nimie kuornahus, počinmust’oi, varoinmuarju. Kuornahus, moizen nimen muarju on suannuh sangien kuoren täh.
Kazvandukohtat.
Kuornahus on levinnyh kaikkie Pohjastu muan puoliškuo myö, lauhkies ilmastoalovehes algajen subarktikkalazessah. Voibi vastata kuornahustu Suvi muan puoliškolgi. Ven’al se kazvau enimyölleh pohjazis alovehis.
Kazvin roindumua on Pohjaine muan puoliško. Suvembi, nygözih elokohtih, kazvi puutui jiäkavven aigah.
Tavallizinnu kazvin elokohtinnu ollah sfagnumsuot, sammal-jägäl tundrat, havvumečät (pedäjiköt), kudamis se kazvau yhtehizekse peittiekse. Kuornahus kazvau avvonazil čuurukohtil, pal’l’ahil kallivoloi; kazvau korgielöil Al’pien kallivomägilöil.
Biolougine kuvailu.
Kuornahus on pienikazvoine, muadu myö levijy tuhjoine, kuduan korgevus harvah on yli 20 sm, a sen vezoin pidohus voi olla läs 100 sm.
Kuornahus kazvau tačmoilleh, joukolleh. Joga kazvin tačmu on kogonaine elin. Korzi on muzavanruskei, tihieh kazvoitunnuh lehtil, nuori korzi on kogonah muzavanruskielois karvazis; korzi on ylen oksakas, net oksat annetah ližäjuurdu. Muarjikko hil’l’akkazin ottau ymbäri kaiken alan, a sil aigua keskimuarjikos oksat vähäzin kuivetah.
Kui erähät Kanabrokazviloih kuulujat kazvit, kuornahus ei voi eliä ilmai griboi: niilöis se ottau minerualuainehii, vastah andau fotosintezan einehii.
Kazvin oksat ollah läs 1 metrii pidohuttu, enimyölleh net ollah sammalpielukseh uponnuot, net kaikkineh ollah valgielois libo keldazis rauhnois.
Kukkazet ollah hienozet kolmen rouzovoin, ruskien libo muzavanruskien kukanteräzenke, voijäh olla yksinäzet libo kaksin-kolmin yhtes. Ven’an jevroupan puolen ilmasto-olos kuornahus kukkiu sulakuul – oraskuul, Sibiris – oraskul- kezäkuul. Pölytetäh kukkazii böbökät: liipoilinduzet, kiärbäzet da kimalehet.
Andin on mustu libo ruskei muarju diametrua läs 5 mm sangien kuorenke da kovien siemenienke, kaččojen se on gu must’oin muarju. Kypsenöy elokuul. Muarjan mehu on ruskei. Muarjat pyzytäh tuhjozis keviässäh.
Muarjan syväinmehu on syödävy, hyvin sammuttau juotatustu, ga mehus on vähä zuaharii da happamehtu, sendäh se on mavutoi.
Käyttämine.
Kuornahus kuuluu erähien kandurahvahien syömiskogomukseh (ezimerkikse, lappalaizien da inuitoin). Erähät amierikan kandurahvahien heimot varattih muarjua talvekse da syödih niidy razvanke libo voinke; lehtis da varbazis hyö varustettih heinykeittielöi, kudamien avul piästettih monis vačan kivuksis, muarjan mehu avvuttau počkien voimattomuksis (muarjat ollah kuzenajajat), a juurikeittien avul parandettih silmii.
Ven’an rahvahan liečetiijon mugah keite kuornahuksen lehtis da varbazis pädöy monen voimattomuksen (langeilutavvin, hullavon, piänkivun, igentavvin, organizman heikkovuksen) parandamizeh. Kuornahuksen lehtikeite on hyvä aineh tukkien lujitandah niškoi.
Tibietal kuornahustu käytetäh piänkivun aigua da maksan da počkien kivuloin parandamizeh.
Kuornahus (počinmust’oi, varoinmuarju) kuuluu rohtukazviloin joukkoh. Liečeainehekse kerätäh muanpiälolijoi kazvin ozii da sen muarjoi. Kerätäh rohtukazvii kukindanaigua, muarjoi – kypsehyy. Kuornahuksen (počinmust’oin) yhtistehes on löytty biolougien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, kuduat (hyvin) pozitiivizesti vaikutetah ristikanzan organizmua.
Syvväh muarjoi maijonke da hapainmaidoeinehienke. Niilois keitetäh varen’n’ua, povidluo, marmeluadua, piätäh piirualoin syväimenny; luajitah viinua. Käytetäh mavustehenny kalan da lihan varustajes. Talvekse muarjoi kylmätetäh da livotetah. Sendäh, gu muarjois on äijy happamehtu, niidy voibi hätken pidiä keittämättäh täyziumbinazies st’oklusäilytysastielois.
Sendäh, gu kuornahuksen muarjois on äijy antotsian-pigmentua, niilöi käytettih mujun sijas. Kuornahuksen muarjois luajittih višn’uruskiedu mujuu villan mujuttajes.
Sendäh, gu kuornahus kazvau tačmoilleh, nygöi sadukazvattajat käytätäh kuornahustu saduloin čomenduksennu da sadumuan peittienny, (muadu myö levijat varbazet ei anneta kazvua rikkuheinile). Yhtelläh sidä käytetäh harvah.
Kuornahuksele, kui toizile Kanabrokazviloih kuulujile kazviloile, pädöy happamehmua, sendäh sen istuttajes muah lizätäh torfua. Kačotah, gu mua olus kouhakko da vienottai.


Kurgijogi.
Kurgijogi (, vahnu ven’alaine nimi on Кирьяж,) on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku, endine linnu. Se on Kurgijoven kyläkunnan haldivolline keskus da histourielline poselenii.
Kul’tuuru.
Pos’olkas ruadau kul’tuurulaitos Kurgijoven kodialovehkeskus, kudai perustettih vuvvennu 1999.


Kurniekku.
Kurniekku on pastos, kudaman syväimenny tavan mugah käytetäh kalua. Tavallizes kurniekas (ven. курник) oli kaksi suurdu kalua. Tämän pastoksen nimi vihjuau sih, gu, kui ven’alazesgi kurniekas, syväimenny olis pidänyh käyttiä linduloin lihua libo kogonazii linduloi. Yhtelläh karjalazet otettih laihinakse vaigu sanan da piiruan muvvon. Kurniekat jätettih toiči piälpäi avvoi, midä Suomen puolel ei tavan mugah luajittu, vaigu Kainuun rajakylis. Kurniekoin syväimenny käytettih nagristu, lantuu, gribua da eriluaduzii juureksii, piälpäi pandih izrua. Tämän ližäkse pastokseh ližättih kypsymizen aigua sliuhkua da voidu. Kurniekkoi havvottih da syödih päivän piäsyömizenny. Padazeh pandih pienet kalat, da taiginas luajitun kannen ual havvottih padakurniekku.
Kirjalližuttu.
Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.
H


Kurów.
Kurów Puolassa kartal
Kurów - Liideh-Puolas, Pulawyn da Lublinan välis Kurowka-joven varrel olii hieru (1442-1870 - linnu). Kuróws eläy 2 817 hengie (2015).
Hierun merkittävimmät nähtävykset ollah vuonnu 1452 srojittu renessanssikirikkö, kuduas on Santi Guččin luajittuloi veistoksii. Hieru on myös genirualan Wojciech Jaruzelskin synnyinkohtu (1923).


Kutižmu.
Kutižmu on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Čalnan kyläkunnas.
Pos’olkas läbi virduau Kutižmu-jogi, lähäl pos’olkua ollah pienet lammet – Läpärvi () da Čapailambi.


Kuu.
Kuu on yksikkö, kudai pohjavuu kuudaman kierdoaigah Muan ymbäri. Tänäpäi sil enimyölleh tarkoitetah nygözen kalenduaran kuuloi (28–31 vrk). Toizis kalenduarois on sežo toizen piduhuzii kuuloi.
Kuu rodieu kudakui nelläs nedälis. Vuozi rodieu 12 kuus. Kuut ollah pakkaskuu, tuhukuu, kevätkuu, sulakuu, oraskuu, kezäkuu, heinykuu, elokuu, syvyskuu, ligakuu, kylmykuu da talvikuu. Kuut voibi jagua nelläh vuvvenaigah: talvikuu, pakkaskuu da tuhukuu ollah talven kuuloi, kevätkuu, sulakuu da oraskuu keviän kuuloi, kezäkuu, heinykuu da elokuu kezän kuuloi da syvyskuu, ligakuu da kylmykuu sygyzyn kuuloi.


Kuujärvi.
Kuujärvi () on kylä Anuksen kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Sijaičendu.
Kylä on sijoitunnuhes 52 kilometris Anuksenlinnaspäi.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Kuujärves eli 377 hengie.


Kuukšoi.
Kuukšoi ("Perisoreus infaustus") on varoiloin heimoh kuului lindu.
Lähtiet.
K


Kuusiniemi.
Kuusiniemi libo Kuušiniemi on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Kalevalan linnukundah.


Kuuzimua.
Kuuzimua (,) on Karjalan tazavallan pos’olku da Kemin piirin Kuuzimuan kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sujoiččou 97 kilometrin piäs Kemispäi.
Rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1989 pos’olkas eli 860 hengie.


Kuveit.
Kuveit (),virrallizesti Kuveitan valdivo () on valdivo (emiruattu) Lounuas-Azies. Pohjazes da päivänlaskus Kuveit rajoittuu Irananke, suves Saudi Arabienke, päivännouzus Persien lahtenke. Piälinnu on El-Kuveit. Muan pinduala on 17 818 km². Kuveitan rahvahan lugumiäry on 2 646 314 hengie. Virralline kieli on aruabien kieli.
K


Kveni.
pienoiskuva
Kvenin kieli (kvenikse "kväänin kieli") libo norviegiensuomi on suomen kielen murreh libo baltiekkusuomelaine kieli. Kvenin kieldy paistah piäaziellizesti pohjas-Norviegies. Sidä paistah läs 5000 hengie. Kvenin kieles on kirjain "đ kudai ei ole suomes da sežo kirjain å voi olla yleiskieles harvinaizennu ezimerkinny: bokmål (kniigunorviege).".


Kylmykuu.
Kylmykuu on vuvven yhtestostu kuu. Sidä enne on ligakuu da sen jälles tulou talvikuu.


Kynzirausku.
Kynzirausku ("Amblyraja radiata") on kala.


Kyykkä.
Gr'uuhu (kyykkä, kriukku) on vahnu karjalaine kiža, kudaman arvo Karjalas kazvau päivy päiväs.
Kyykkä on ven'alazen gorodki - kižan yhty roduu, ga yhtelläh kyykäl on omii ominažuksii. Gr'uuhah kižatah pihal, koval pinnal.
Kyykkämual (paikku, kus kižatah kyykkäh) on kaksi nellikkyö (5x5) da nellikkölöin välil olevu paikku (10 metrii). Joga nellikön ezičerile pannah r'uuhoin 20 parua.
Miehet, naizet da i lapsetgi kižatah puarois libo joukkolois, kudamis on 4 ristikanzua.
Kyykkäh kižuamizeh näh käytetäh pualikkoi da r'uuhoi.
Kižuajoin tavoiteh on lykätä pualikat nengozel taval, gu ähkätä r'uuhat kižuandupellolpäi.
Gr'uuhu ei ole tavalline kiža, tämä on sportuluadu. Kyykän kilbailuloi pietäh muailman čempionuatan mugah. Gr'uuhua paiči čempionuatal pietäh ven'alazien gorodki da evrogorodki - kižoi.
Kižasanat.
Kyykkä libo r'uuhu on pieni silindrine puus luajittu palaine.
Pualikku on keppi, kuduadu lykätäh r'uuhoih.
Akku - kyykkämual libo ezirajal olevu r'uuhu (-2 ballua).
Haugi - lykkiändy, konzu pualikku lendäy r'uuhoin välil da ei koske ni yhty.
Pappi - kyykkämuan boku- libo tagarajan olevu r'uuhu.
Ku kižuaju työndäy r'uuhan pellolpäi, sit häi suau 2 ballua. Joukko, kudai on suannuh enemmän ballua, voittau.


Kyykän histourii.
Kyykkä / kriukka / kriukku/ gr`uuhu-kiža tietäh sadoi vuozii. Sih kižattih, konzu tahtottih ozuttua, kenen kylä on parembi da kenen sluavu kuuluzembi.
Vuonnu 1894 kirjailii I.K.Inha kirjutti, gu ”kiža vahnenou, unohtuu, sih kižatah vai loittozis kylis”. Samanmoine tilandeh oli Luadogan Karjalas voinan iel. Kyykkäh kižattih Suojärven da Salmen loittozis kylis. Rahvahienvälizen voinan jälles kyykkäh kižattih Suomeh muutunnuot Vienan da Anuksen Karjalan eläjät kezäpruazniekoin aigah. Kyykkäh sežo kižattih Karjalankannaksel sego Inkerinmual.
Vuonnu 1951 Karjalan Sivistysseuru (Vienankarjalazet perustettih sen vuonnu 1906 Vienan Karjalaisten Liitto- nimel), kuduan johtajinnu oldih Boris Karppela da Kosti Pamilo, rubei elvyttämäh kyykkä-kižua.Kižuajua da joukkuo oli nenga äijy, gu parahien parahis valliččemizekse pidi luadie siännöt da balloin laskendusistiemu. Uuzih siändölöih kuuluttih kai ennevahnallizet kižasiännöt da nimet. Joukkokižan ližäkse luajittih individualizet kižat sego puarukilvat.
Vuonnu 1964 Karjalan Sivistysseuru da Karjalan Liitto luajittih Karjalan kyykkäkomitietan. Se vastai kižan kehittämizes sego Karjalan liittoloinvälizien kyykkäkilvoin järjestämizes da sud’d’oin valmistamizes kilboih.
Vuonnu 1981 allettih nevvottelupaginoi Kyykkäliiton perustamizes. Karjalan Sivistysseuran ehoituksen mugah nevvonandajakse tuli Pentti Ehoniemi Kylmäkoskespäi. Karjalan Kyykkäliiton allunpanendukerähmö piettih Helsinkis 14. kevätkuudu vuonnu 1984. Vuonnu 1986 17. ligakuudu Liitto oli pandu kirjale.
Sen valdukundah kuului 16 eri piirilöin edustajua da yksi Karjalan nuorižon Liiton edustai. Boris Karppela da Kosti Pamelo ollah Liiton kunnivoitettuloinnu piämiehinny.
Liiton enzimäzenny piämiehenny oli Pentti Ehoniemi vuodessah 1989. Hänen jälles piämiehekse vallittih Sulo Juvonen Ruokolahtespäi. Sulo Juvozen kuolendan jälles 17. talvikuudu vuonnu 1989 piämiehekse rodih hänen sijahine Pentti Sillervo Lahtespäi. Täs virras häi oli vuodessah 1992. Hänen jälles uvvekse piämiehekse vallittih Voitto Pulkkinen Korpilahtespäi, kudai oli täs virras vuodessah 1996. Sit piämiehekse vallittih Pentti Karvonen Porvoospäi. Vuozinnu 2012-2014 Liiton piämiehenny oli Valeri Kononen. Vuonnu 2015 on vallittu uuzi piämies Jurki Juvonen.
Vuonnu 1992 kevätkuun 29. päivänny Kyykkäliiton siännöt muutettih. Uuzien siändölöin mugah Liiton valdukundah kuulutah piämies da kaheksa edustajua, kuduat vastatah valdukunnan eri ruadolois.
Vuonnu 1993 kežäkuun 19. Päivänny Kuopion linnas pietyl kerähmöl Karjalan Kyykkäliitto sai uvven Suomen Kyykkäliitto- nimen.


Kägöintäi.
Ken kävyy meččäh, tiedäy: mečäs pidäy olla varavozilleh. Jo lopul kevätty mečäs on äijy kägöintäidy. Kägöintäi on varattavu elätti. Se tartuu sobih da eččiy kunne imevyö. Kägöintäidy pidäy varata sendäh, gu se on voimattomuksien levittäi.
Kägöintäi on ylen pienen hämähäkin nägöine. Se eläy mečis, puustolois, kezämökkilöin lähäl. Kägöintäi vuottau astujua tuhjozis, heinikös libo mual, gu tartuo sih da imevyö. Meččäh lähtijes pidäy panna piäle pättävät sovat da kengät. Kezämökkilöin luo pidäy niittiä heinät da puhtastua pihat.
A gu kägöintäi imevyi, sit pidäy mennä douhturih.


Kägöisalmi.
Kägöisalmi (, ruoč. "Kexholm") on linnu Ven’al, Leningruadan alovehen Kägösalmen piirin keskus, Kägöisalmen linnan keskus.
Nimitys.
XVII- vuozisuan algussah Kägöisalmi oli Korelan keskus, da myöhembäh Korelan Vadjan viijenden keskus.
XIV vuozisuas 1611 vuodessah linnu oli Korela-nimine. Vuozinnu 1580-1595 linnul oli Kexholm-nimitys. Vuonnu 1918 iččenäžyön suannuon Suomen puolennu olluh linnu sai Käkisalmi-nimityksen.
Talvisovan jälles vuvvennu 1940 linnnu meni Nevvostoliitole da sen nimitys muutettih Kexholmakse. Vuozinnu 1941-1944 Suuren ižämualazen voinan aigah linnu oli Suomen vallas da sil oli Käkisalmi-nimitys. Vuon 1944 Moskovan välirauhan jälles linnu toizeh kerdah meni Nevvostoliitole. Vuonnu 1948 linnu sai Priozersk(ven. Приозерск)-nimityksen.
Histourii.
A.N.Kirpičnikovan da myöhembi A.I. Saksan luajittuloin muinažuontiijollizien kaivamizien mugah voi luadie päätöksen sit, gu jo XII-vuozisuan aigua Korela-linnan kohtas oli karjalazien eländykohtu. Aigukirjoin da hroniekoin tiedoloin mugah, on tijettävy, gu vuvvennu 1295 Sigurd Loken komadas olijat ruoččilazet ritarit ryöstettih Vuoksan suus olijan mittuzenlienne lujitetun eländykohtan. Sigurd Loken oli Viipurin linnan vaste luajitetus garnizonas. Ruoččilazen aigukirjas täl eländykohtal on Kexholm-nimitys, ven’alazes aigukirjas – Korela-nimi. Tämä eländykohtu oli yksi korelaheimon myöndy- da poliitiekkukeskuksis. Tänä vuonnugi Novgorodan rahvas suadih sen muan järilleh, ga vuvvennu 1310 Uzerva-Vuoksa joven randah nostettin uuzi linnu vahnan linnan sijah.
XV-vuozisuan lopukse Korela oli Novgorodan tazavallan Vadjan viijenden pohjazen ozan (Korelan puolen) haldivollizennu keskuksennu (myöhembi – Korelan kunnan keskuksennu). Kundah kuului 7 haldivollistu pogostua, kudamis oli enämbi 300 eländykohtua.
Vuvvennu 1568 tiedoloin mugah linnas oli 406 erilazien ristikanzoin taloidu. Oli nelli manasterii da yksi kirikkö.
Sygyzyl vuvvennu 1580 Pontus Delagardin komandas olijat Ruočin sodamiehet suadih Korela-linnan. Ruoččilazien artilierien edusijan periä linnu terväzeh roih voitetukse. Linnah roih suuri tulipalo da linnu andavui. Korelan kundu meni Ruočin valdah. Ga jo vuvvennu 1595 Ven’an da Ruočin välil voinan jälles Täyzinän rauhan mugah linnu meni Ven’an valdukunnale.
Elokuus vuvvennu 1610 tuhukuuh sah vuvvennu 1611 Korela kesti Ruočin sodaväin kierduo, kudai oli Jakov Delagardin komandas.
Vuvvennu 1617 luajitun Stolbovan rauhan mugah Korela kunnanke meni Ruočile. Vuvvenu 1634 algajen linnu oli Kexholman muan piälinnu Ruočin haldivos.
8. syvyskuudu vuon 1710 Pohjazen voinan aigua ven’alazet sodaväit suadih Kexholman linnan.
Vuvvennu 1721 Pohjazen voinan lopukse Uvvenlinnan rauhan mugah Ruočči tunnusti Kexholman da Karjalan ozan liittämizen Ven’ale.
Kexholm roih vojennoikse fortpostakse Piiterih lähetykses. Kexholm-linnu roih Kexholman muakunnan keskuksekse. Vuvvennu 1743 Kexholman muakundu liitettiih Viipurin gubernieh, kudai oli juattu kunniksi, kudualoih kuului Kexholman kundugi.
23. talvukuudu vuon 1811 imperuatoru Aleksander I luadi käskyn, kuduan mugah Suomen gubernii, mih kuului Kexholman kundugi, meni Suomen Suuriruhtinaskunnale. Se tapahtui Gustavan Moritsen Armfeltan alguhpanon mugah. Kexholm tuli Suomen haldivoh. Suomen gubernii sai järilleh Viipurin gubernii-nimityksen.
XIX-vuozisuan keskivälil konzu Vuoksa muutti oman piäsuun, Kexholman alovehes kalastus väheni da linnan vägilugu pieneni 1743 ristikanzua luvus vuvvennu 1840 1181 ristikanzus lugussah vuvvennu 1873. Sil aigua XIX-vuozisuan keskivälil linnas roitahes enzimäzet tevolližuslaitokset.
Liigakuun vallankumovuksen jälles Ven’al Suuriruhtinakunnan parluamentu andoi iččenäžyön Suomele. 31. talvikuudu vuvvennu 1917 Rahvahien Komissuaroin Nevvosto tunnusti Suomen iččenäžyön.
Rahvahienvälizen voinan aigua Kexholm ei tulluh ruskieloin valdah, sendäh gu sen kauti meni ruadotie.
Ligakuus vuvennu 1920 Ven’an Sotsialistizen Federatiivizen Nevvostotazavallan da Suomen välil azui sobu. Nevvostoliiton da Suomen raja siirdyi vähäzen Kexholman suvipuoleh.
Vuonnu 1931 algoi toimindan suuri sul’fiittu-sel’l’ulouzaine Waldhof-zavodu, kudai roih linnan kuulužakse tevolližuslaitoksekse.
1938-1939 vuozieh sah Kägoisalmen vägilugu oli kazvanuh 5000 ristikanzua enämbi.
Talvisovan jälles 12. kevätkuudu v.1940 kirjutetun rauhansobimuksen tuloksennu oli se, gu linnan sai Nevvostoliitto.
Suuren ižämualazen voinan aigua 21. elokuudu vuonnu 1941 linnu tuli Suomen valdah.
Linnu tuli järilleh Nevvostoliitole 24. syvyskuudu vuvvennu 1944.
Kylmykuus vuon 1944 Karjalan kannaksen pohjazet alovehet, kuduat vuvvennu 1940 tuldih Karjalais-Suomelazele Sotsialistizele Nevvostotazavaldale, tuldih Leningruadan aloveheh.
Ligakuus vuonnu 1948 Kexholm-linnu sai Приозерск (Priozersk)-nimityksen.
Geogruafii.
Linnu sijaiččou alovehen pohjazes puoles, Karjalan kannaksel. Se sijaiččou Vuoksa-joven pohjazen suuozan rannoil, Vouksa-järven da Ladogan välis.
Matku Piiterih on 145 km.


Käppäselgy.
Käppäselgy () on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin pos’olku da Käppäsellän kyläkunnan haldivolline keskus.
Muantiedo.
Se sijoiččou 40 kilometrin piäs Karhumäispäi, 70 kilometrin piäs Kondupohjaspäi.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkan keskukses on mustokompleksu - Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton rajanvardaiččijoin kalmu da tundemattoman saldatan kalmu.
Infrastruktuuru.
Pos’olkas on ambulatourii, škola, kylännevvosto da raududorogustansii.


Käspaikku.
Käzipaikku (vie käzpaikku) on pitky da kaidu pravoslavnoin paikku, kuduan mollembis puolis ollah čomazet kirjutukset. Sana on muvvostettu kahtes sanas 'käzi' da 'paikku'. Kodilois käzipaikku azetetah obrazen piäl, sežo kallehin da parahin paikku.
Perttih ken tulou, käzastien ylpuolele riputettih vähin kirjutettu käzpaikku, a gost'il tahtottih riputtua ylen čoma paikku. Pitkie käzpaikoi azetettih pruazniekkugost'iloin polviloil yhtehizikse salfietkaizekse, net estetäh muruloin kirbuomistu lattiele. Lapsensuandah jälgeh muamal tuodih rod´inua kiäriäkseh käzpaikkah. Lastu ristitettyös buat´uska pyhkiy käzpaikkah käit.
Karjalazis svuad'bois käzpaikoil oli ylen tärgie oza ezitellä neveskän nerokkahie maltajan taidoloi da varakkahuttu. Muahpannes da muistajazis käzpaikat oldih tärgiet, niilöin kautti simvoulistu dorogua myö piästih täs muailmas tuonilmazih kulgemah, da net tuulipaikkazekse jiädih ristoin piäl.
Käzpaikkazil kiriköis on ylen tärgie oza, pravoslavnoit tuodih niidy kirikkölöih čomistamah da Tuattuo kiitettih niilöinke.
Käzpaikat kuulutah kaikis kul'tuurois pravoslavoin pyhih taboloih.


Ladvujärvi.
Ladvujärvi (,) on kylä Karjalan tazavallas Kostamukšen linnupiiris.
Se sijoittuu Ala-Ladvan () järven liidehrannal.
Kylän kalmistos ollah kuulužien karjalazien runoilijoin Arhipan da hänen poijan Miihkalin Perttuzien kalmat. Net ollah histourien da kul’tuuran mustomerkit.


Lahdenpohju.
Lahdenpohju on linnu (vuvves 1945) da Lahdenpohjan piirin hallindolline keskus Karjalan tazavallas Ven'al.
Yhteistiedo.
Se sijaiččou Luadogan Jaakkimansalmen pohjukkah laskijan Aurajoven suus 331 kilometrii Petroskoispäi päivännouzupuolehpäi. Linnas on 7 800 eläjiä (vuonnu 2010).
Vuvvessah 1924 tämän eländypaikan nimi oli Sieklahti (suomelainen “sito” – “lahti”), kudai kuului Jaakkiman kyläh. Vuvvennu 1924 Lahdenpohju roih iččenäzekse kyläkse.
Histourii.
Nämmih paikkoih enzimäine hengi tuli vie 2000 vuottu enne meijän aijanlugua. Enzimäzet kylät da linnat oli nostettu vuozinnu 800-1100.
Vuvvennu 1323 nygyzen Lahdenpohjan piirin alovehet oldih Novgorodan mualoin luvus, a XV vuozisuan lopus kuuluttih Ven’an valdivoh. XV vuozisual nygyzen Lahdenpohjan linnan sijas oli Jaakkiman kyly, kudamas eli 168 perehty. Stolbovskan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju oli Ruočin vallas. Pohjazen voinan aigah, vuvvennu 1721, ven’alazet vallattih piirin alovehet. Vuvvespäi 1809 Jaakkima oli Ven’an valdukunnan Suomelazen kn'ažestvan luvus. Vuozinnu 1845-1850 oli nostettu suuri luteransoin kirikkö
Suomen vallas.
Vuozinnu 1918-1940 Sieklahti-Lahdenpohju on suomelaine ”kunta”.
Vuozinnu 1920-1930 Lahdenpohjas oli nostettu puunmuokkuamizet kombinuatat, puunhuavustus- da sel’l’ulouzuzavodat. Laatokan Puu -tevolližuslaitoksen ruadajat nostettih Lahdenpohjan kylän, kudai vuvvennu 1924 sai linnan mallin pos’olkan stuatusan.
Vuvvennu 1930 Lahdenpohju roih kuulužakse turistupaikakse. Sen rannaspäi käydih laivat Vaalamoh.
Voinan aigu.
Nevvostoliiton-Suomen voinan (1939-1940) jälles Moskvan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju kuului Nevvostoliittoh, Karjalas-Suomelazen sotsiallizeh nevvostotazavaldah. Suomi työndi suomelazet rahvahat Pohjazen Luadogan rannalpäi Suomeh.
Vuvvennu 1941 elokuus Toizen muailman voinan aigah (1941-1944) suomelazet voiskat vallattih Jaakkima da Lahdenpohju. Suuri vuitti suomelazis pagolazis tuli järilleh omile paikoile. Vuvvennu 1942 jo 70% pagolastu tuli omih kodiloih. Vuvvennu 1944 Moskvan rauhansobimuksen jälles suomelazet rahvahat uvvessah pajettih Suomeh.
Nevvostoliiton vallas.
Luteranskois kirikös piettih voinuplennoit. Vuozinnu 1956-91 Lahdenpohju oli Karjalan sotsiallizen nevvostotazavallan linnu. Luteranskois kirikös elettih rahvas, sit sie piettih tavarua. Vuvvennu 1977 kirikkö paloi.


Laivu.
Laivu on meri- libo jogikorabli.


Laos.
Laos ( [patʰeːdlaːw]) libo Laosan demokruattine rahvahantazavaldu ( [sǎːtʰáːlanalat pásáːtʰipátàj pásáːsónláːw]) on valdivo Liideh-Azies. Piälinnu on Vjentjan. Päivänlaskus Laos rajoituu Thaimuanke, päivännouzus Vietnamanke, suves Kambodžanke, pohjazes Kitainke, luodehes Mjanmaranke. Muan pinduala on 236 800 km². Laosan rahvahan lugumiäry on 6 500 000 hengie.
L


Lapinčiirakko.
Lapinčiirakko ("Sterna paradisae") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal voijah tarkoittua lapinčiirakkuo libo kalačiirakkuo ("Sterna hirundo"). Linnun tarkembi karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "lapintiira".
Lähtiet.
L


Lapsienkirjalližus kirjalližusluvettelo.
* Toim. Jukka-Pekka Wuorikoski: NALLE KARHU - Meččyrunoloi lapsile 2009


Larin Paraske.
Larin Paraske (oigiel nimel Paraskeva Nikitična Nikitina (Stepanova)) (27. talvikuudu 1832 (8. pakkaskuudu 1833 Makienkylä, Lempaala – 3.pakkaskuudu 1904 Vaskela)) – ižoralaine runonpajattai, kudai tiezi enämbi 32000 runuo. Häi pajatti ižoran rahvahan da omii pajuo.
Eloskerdu.
Paraskeva Nikitična oli roinnuhes muaorjupereheh Makienkylän Miskunmäki-hutoras, Lempaalas. Paraskevan vahnembat kuoltih, konzu häinel oli 15 vuottu.
Häi meni miehele da muutui ukole Gavrila Stepanovale Vaskela-kyläh, kus ei olluh muaorjuttu. Kodi, kuduas eli runonpajattajan pereh, suomelazien perindölöin mugah, sanottih Larin tupakse, sendäh Paraskeva otti ičele peittonimi Larin Paraske. Perehes oli 9 lastu, niiöis 6 lastu kuoli lapsuusaijas.
Paraskeva ylen tarvičči dengoi, sendäh häi meni enzikse folkloristale A. Boreniusale da sit Neovisale, kuduat maksattih rahvahien pajoloin pajattamizes.
1890-luvul Paraskeva sai tovvellizen kuulužuon. Hänet kučuttih Helsingforsah (Helsinkih) da toizih Suomen linnoih pajattamah ižoralazii runoloi. Parasken kuva luajittih E. Järnefelt, E. Nordlund da B.Lagerstam. Larinan itkuvirzii kuundeli da kirjoitti Jan Sibelius. Enzimäine Larin Parasken pajokogomus piäzi ilmoih vuvvennu 1893.
Paraskeva Nikitična kuoli taudeh 3. pakkaskuusu vuvvennu 1904. Hänet pandih muah pruavoslavnois kalmistos Palkealas.
Musto.
Vuvvennu 1911 runonpajattajan kalmiole azetettih mustopačas. Suomen kansan vanhat runot -antolougies, kudai piäzi ilmoih Suomes vuvvennu 1931, on kniiguoza Larin Paraskeh nähte. Täs on 1152 runuo, 1750 sananlaskua, arbaitustu da itkuvirty. Helsinkis azetettih Larin Parasken vestokuva.
Kalevalaisten Naisten Liitto –yhtymy joga vuottu palkitah Larin Parasken palkindol.
Mustomerki, kuduas on kirjoitettu, ku täs piiris eli Larin Paraske, sijaiččou erähän laukan seinäs. Laukku sijäiččou Vaskelovon da Lembolovon välil.


Latinan kieli.
Latina (lat. "lingua latīna") on klassilline kieli, kudai kuuluu indojeurouppalazien kielien itualielazeh oksah. Sidä paistih allukse vaigu Latiuman alovehel Itualies, ga Riiman imperien levendyjes sit rodih valdukieli Itualien da myöhembäh kogo riimalazen empirien alovehel.


Latvii.
Latvien tazavaldu () libo Latvii () on yksi Baltien mualois. Latvien pohjasrajan tagan on Estounii, päivännouzus Ven'a da Valgo-Ven'a da suves Litvu. Muan piälinnu Riga on Baltien mualoin suurin linnu.
Vuvvennu 2011 Latvies oli 2 067 887 eläjiä, kudualois 1 284 194 (62,1 %) latvielastu, 556 422 (26,9 %) ven'alastu, 68 174 (3,3 %) valgoven'alastu, 45 699 (2,2 %) ukrainalastu, 45 783 (2,2 %) polšalastu, 24 426 (1,2 %) litvalastu, 6 452 (0,3 %) čiganua, 6 416 (0,3 %) jeyrilästy, 3 023 (0,1 %) germuanilastu da 2 000 (0,1 %) estounielastu.
Latvien kieli on ainavo virralline kieli, da sen stuatusua lujoitetah kielipoliitiekal, no ven'an kieldy käytetäh sežo äijy.
Kirjalližus.
Enzimäine latvienkieline kirju piäzi ilmah vuvvennu 1525. Hätken sen jälles vaiku kirikölline tekstu oli arvospiettyy. Enzimäine latvielaine runoilii oli Jēkabs Ķikulis, kudai kirjutti vuvvennu 1777 oman aigah pajoloi. Andrejs Pumpurs kirjutti runokogomuksen "Lāčplēsis" da on yksi rahvahallizis muanivomiehis kui mugaže Eduards Veidenbaums, Jānis Poruks da Kārlis Skalbe.
1900-luvun allus algajen kanzallisrunoilii Jānis Rainis da toizet kirjailijat otettihes latvien kielen kehittämizeh.


LaulUni.
LaulUni on uinotuspajozien disku Karjalan kandurahvahien kielil - karjalan da vepsän kielel. Se piästettih ilmah vuvvennu 2016 kahten suuren yhtistyksen vuoh: Suomes ruadajan Karjalan Sivistysseuran da Karjalan tazavallan Kanzallizien kul’tuuroin keskuksen.
Diskan syväindö.
LaulUni-sana rodieu kahtes karjalankielizes sanas laulu (livvikse pajo) da uni. ”LaulUnes” on yksitostu uinotuspajostu karjalan da vepsän kielel. Net ollah eriluaduzet. On vahnua pajua, kudamii enne pajatettih karjalazet da vepsäläzet. On uuttu piädykauti diskah niškoi kirjutettuu. Sih ruadoh Kanzallizien kul’tuuroin keskuksen ruadajat kučuttih Karjalan pajattajii da soittajii.
Pajatandutaba.
Joga pajos nägyy oma taba pajatandas da soitandas. Diskalpäi kuuluu folk, rock, räp, world music, electronic, džaz. Se on mieldykiinnittäi da ainavoluaduine.
Pajattamas ollah Santtu Karhu, Ondrei, Arto Rinne, Tatjana Peron’, Ilmu, Noid, Skylark, Elayga da Istoki, Olemba, Cadeu, Karjalaiset kuutomalla.


Lehtikuuzi.
Lehtikuuzi on kaikis puulajilois levinnyh kogo muailmas. Se kazvau terväh, voi olla 50 metrii piduhuttu da metrii levevytty, eläy 300-400 vuottu.
Puun ladvu on läbinägyi, alahan levei, ylähäkse kaidenou.
Lehtikuuzi on havvupuu, ga havvu on yksivuodine, kirkasvihandu, pehmei. Se kazvau kobrallizesti. Sygyzyl puut lykätäh havvut keviässäh. Puus on kahtu luaduu käbyy. Ižätähkät ollah keldazet, emäkävyt ollah ruskiettavat.
Puul on vägevät juuret, net suojellah puudu kovas tuules.
Lehtikuuzi suvaiččou päiväzen valgiedu, kazvau avvonazil kohtil. Pimies se ei ližävy, ei kazva. Lehtikuuzi on vilunkestäi kazvi. Se on vuadimatoi muaperäh, kazvaugi pahaperäzil mualoil.
Lehtikuuzipuu on ylen kova, luja, vägi kodvan se ei happane. Kuivahuu puu roihes vie kovembi, sih ei sua ni nuaglua iškie.


Leiby.
Tortilla de rescoldo ("hiillostortil'lu) on čileläine nižuhizes tahtahas luajittu syömine, kudai pastetah perindöllizesti hiilien piäl tulirob'los.
Leiby on syömine, kudai on luajittu jauholois da vies sevoitetus tahtahas da pastettu ezimerkikse päčis. Leibiä luajitah ymbäri muailmua menetiijä mi eri luaduu.


Lekkujad.
Lekkujad on karjalakse pajattai joukko Suomes. Sen perustajannu da pajattajannu on Kristiina Olanto.
Perustandu.
Lekkujad on perustettu vuvvennu 2011. Kristiina Olanto jatkau oman tuatan da muaman ruaduo. Suomes hyvin tutah da korgiesti arvostetah Heikki Koukkuzen da Anneli Olanton ruaduo karjalan kielen aktivistoinnu da karjalazen pajon säilyttäjinny.
Heikki Koukkunen voinan jallois muutti Karjalaspäi Suomeh. Häi oli roinnuhes Suojärven Impilahten kyläh, hänen akkah Anneli Olanto on rodužin Varpu-kyläspäi.
Heikki Koukkunen oli syväinjuurissah karjalaine. Häi äijän da innokkahasti ruadoi karjalan kielen da kul’tuuran säilyttämizekse Suomes. Ruadoi sidä käskemättäh da suures suvaičukses.
Nimen sellitändy.
Joukon nimie Kriistina Olanto šeikuičči yhtes muamanke. - Minul ičel pidäy ainos liikkuo, lekkuo kunnetah, en voi yhtes kohtas olla da eliä hätkie, sendäh on Lekkujad, sanou pajattai.
Pajatandu.
Joukos ezmäi soitettih jazz-muuzikkua, sit siirryttih rahvahan muuzikkah. Pajatetah enimyölleh karjalakse, yhtelläh on kuda-midä pajuo suomeksegi. Pajatetah vahnoi karjalazii pajoloi, kudamii joukon perustai Kriistina Olanto kuuli omas tuatas da muamas. Niilöih häi opastui lapsennu. Nämä pajot vaiku pajatetah uudeh tabah, luajitah niilöile uvvet sovitukset.


Lemijärvi.
Lemijärvi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.


Lendiera.
Lendiera () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Se sijoiččou Lendierjärven rannal, 15 kiometrin piäs rajaspäi Suomenke.
Histourii.
Enzimäzen kerran karjalaine kylä Lendiera, kudai kuului Rebolan pogostah, muanittih vuvvennu 1611, konzu ruoččilazet saldatat tuldih karjalazih mualoih.
Suuren voinan aigah Lendieras oli suomelazii saldattoi (vuvven 1941 syvyskuus algajen vuvven 1944 elokuussah).
Vuvvennu 1959 Lendíeras avattih smannimine raududorogustansii.
Talovus.
Pos’olkas ruadau lespromhouzu, kudai vähendi meččyruavon da ruadajien miärän Nevvostoliiton aigah.
Nähtävykset.
Pos’olkas on vuvvennu 1921 valgosuomelazien tapettuloin saldattoin kalmat da vuvvennu 1941 lähäl Lendierua tapettuloin Nevvostoliiton rajanvardoiččijoin kalmat.


Leo Tolstoi.
Leo Tolstoi () (9. syvyskuudu 1828 Jasnaja Pol'ana – 20. kylmykuudu 1910 Astapovo) oli tundiettu ven'alaine kirjailii. Leo Tolstoin kaikis tundiettuloi tevoksii ollah "Voinu da rauhu" (1865–1869) da "Anna Karenina" (1875–1877). Kirjutustavan mugah häi evustau realizmua. Tolstoi oli vie merkittävy yhteiskunnalline da uskondolline ajattelii.
Jasnaja Poljana muzei.
Leo Tolstoin kodi-imenies Jasnaja Pol'anas on nygöi kodimuzei. Kaksikerroksizes kodimuzeis, kudai oli imenien (kardanon) piärakendus, on Tolstoin aigazii pertikaluloi da kirjoi.
Muudu.
Tolstoin mugah on nimetty Tolstoi-juna, kudai ajau Helsingin da Moskovan välii.
Tevokset.
Tolstoi herätti suurdu huomivuo omal enzimäzel avtobiogruafiellizel tevoksel, trilogiel "Lapsus, brihaigä, nuorus" (1852–1857). Trilogii sanelou bohatan muanomistajan poijas da sen ajatuksis, kudamien kauti häi ellendäy, mittumua eruo on hänen da köyhien muanruadajien välis.
Tolstoi iče pidi parahannu omis tevoksis romuanua "Anna Kareninua" (1873–1877). Anna Kareninan da Vronskoin tarin on yksi muailmankirjalližuon kuulužimis suvačustarinois.


Leonardo da Vinci.
Leonardo di ser Piero da Vinci (Leonardo da Vinči) (15. sulakuudu 1452 Vinci, Toscana, Kirikkövaldivo – 2. oraskuudu 1519 Amboise, Indre-et-Loire, Frantsii) oli italielaine tutkii, matematiekku, inžinieru, keksii, anatomu, taidehmualari, kuvanveistäi, arhitektoru, kazvistiedäi, muzikantu da kirjailii. Häi on kaikis tundiettu taidehmualarilois da toinah kaikkien aijoin lahjakkahannu ristikanzannu.
Leonardo tundietah enimyölleh taidehmualarinnu. Hänen kaksi kuulužua tevostu ollah "Mona Liza" da "Pyhien otandu".
Inžinierannu Leonardon ajatukset oldih äijiä ielpäi hänen aigua. Häi kehitteli verol'ottua, tankua, päiväzen energien voimulaitostu, laskendu. Hänen pluanois harvat olis voinnuh todevuttua hänen elaijan aigua.
Aihies muijal.
V


Leppäsyrjä.
Leppäsyrjä on Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimolan kyläkunnan pos’olku.
Enne pos’olkas sijoittui luteransoin kirikkö, kudai ei säilynyh täh päiväh sah.


Leskenlehti.
Leskenlehti (lat. Tussilago farfara) on Astroin perehen kukkukazviloin monotiippulaji.
Ainavo laji on tavalline leskenlehti: monivuodehine heinykazvi, kuduadu voi puaksuh nähtä Jevruazies, Afriekas sego toizis muailman kohtis. Leskenlehten eričys on sit, gu se kukkiu aijoi keviäl, enne sen lehtilöin avavumistu. Ennevahnas algajen kazvii käytetäh rohtukazvinnu.
Nimi.
Latinan nimi on tussilago – se voi kiändiä kui ”ajua rygimine”. Leskenlehti avvuttau rygimizen liečindäs.
Levittämine.
Monivuodehine kazvi, kudai kazvau Jevruazies (Päivänlasku-Jevroupan alovehes, Urualal, Päivänlasku-Sibiries, Päivännouzu-Sibiries, Kazahstuanas, Keski-Azien sego Suvi-Sibirien vuaroil, Vähä-Azies), Pohjazes Afriekas da Pohjazes Ameriekas.
Tavan mugah leskenlehti kazvau niilöis kohtis, kus ei ole turvehtu – vezistölöin rannoil, rotkoloin da muanvieremien paltieloil sego peldoloil, tyhjil muakohtil da kuadopaikois. Leskenlehti kazvau savimualoil sego jogien hiekku- da čäriluodoloil. Ven'an jevrouppuozas kazvi kukkiu sulakuus.
Leskenlehten käyttämine tervehyön parandamizes.
Lekenlehten lehtilöi käytetäh rohtuainehennu. Niilöi keräilläh keviäl, kuivatah koin pertis libo kuivuškuapois, lämbötila kudamis on 40-50 gruadussua.
Leskenlehten biolougiellizesti aktiivizet ainehet avvutetah kylmändytaudiloih voimatunnuzii. Leskenlehtes keitetyn čuajun avul voi piästä rygimizes.


Lesoto.
Lesoto, virrallizesti Lesoton kuningaskundu on valdivo Suvi-Afriekas, anklavu. Kaikis puolispäi se rajoittuu Suvi-Afriekan Tazavaldanke. Lesoto on Afrikan pienin valdivo. Sen pinduala on 30 355 km². Virrallizet kielet ollah sesoto da anglien kieli. Lesoton piälinnu on Maseru. Rahvahan lugumiäry on 2 031 000 hengie.
L


Li Bai.
Li Bai (sežo muvvos Li Po, 701-762) oli Tan-kavven kitailaine runoilii. Hänet tundietah poezien kuolemattomannu neroniekannu. Li Bai on yksi kitailazen kirjalližuon histourien kunnivokkahimis runoilijois da yksi muailman suurimis runoilijois, kui Dante da Petrarka, Nizami da Firdousi, Puškin da Shakespeare.
Li Bai kirjoitti läs 1100 tevostu, läs tuhat niilöis on runuo. Häi käytti eriluaduh runomittoi. Kielen da stil’an mugah Li Bain runot ollah spontuanizembii da luonnollizembii migu monil hänen aigalazil. Hänen luomisruavos Tanan kavven hengi on kuvattu ylen kirkkahasti.
Li Bai puaksuh sivotah daosizmah. Tämä on tärgei aspektu hänen tevoksis. Omas luomisruavos Li Bai oppiu yhtistiä selgei nägemys konfutselaižuon muailmah huavehellizen daolaižuonke.
Li Bai ystävyi toizien merkiččijöin runoilijoinke, ezimerkikse Du Funke. Molembat runoilijat oldih nerokkahat da niidy ruvettih verdailemah. Li Bai kučutah romantiekakse, ga Du Fu realistakse.
Li Bai kuoli alkogoulimyrkytykseh. Runoilijan muistomerki sijaiččou Tz’an’-linnas. Li Bain kunnivokse nimitettih krateru Merkuries.
Li Bai tundietah Ezra Paundan ruadoloin, Gustav Maleran muuzikan da Hans Betgen kiännöksien periä.


Liberii.
Liberii, virrallizesti Liberien tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Liberii on Päivänlasku-Afriekan köyhin valdivo. Päivänlaskus se rajoittuu Sierra-Leonenke, pohjazes Gvineanke, päivännouzus Kot-d’Ivuaranke. Piälinnu on Monrouvii. Virralline kieli on anglien kieli. Muan pinduala 111 369 km². Rahvahan lugumiäry on 4 294 000 hengie.
L


Liedmajärvi.
Liedmajärvi () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Se on Liedmajärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olkas on škola da lapsienpäivykodi, kirjasto, muuzikkuškola, lapsien luomistaloi da kul’tuurukeskus.
Muantiedo.
Lähäl pos’olkua on samannimine raududorogustansii. Pos’olku sijoiččou 7 kilometrin piäs samannimizes järvespäi.
Histourii.
Pos’olku ruvettih rakendamah vuvvennu 1963 oraskuus. Enzimäzet koit oldih nellifatierahizet. Vuvvennu 1964 rakendettih kaheksafatierahizet koit. Vuvvennu 1964 sygyzyl pos’olkas avattih meččypunktu.
Nähtävykset.
Pos’olkas on Suuren voinan aigah tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Lieksa.
Lieksa Suomen kartal
Lieksa on linnu Suomen Pohjas-Karjalas. Lieksas eläy 11 873 hengie.
Lieksan vahnu linnu Brahie (1653-1681, ruoč. Brahea) perustettih Vienan Karjalan kauppah niškoi.
Lieksas on Pohjas-Karjalan korgevin vuaru Koli.
Lieksan hierut.
Egyptinkorpi, Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Hörhö, Jaakonvaara, Jamali, Jongunjoki, Kelvä, Kitsinvaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lamminkylä, Lapalie, Louhivaara, Mätäsvaara, Märäjälahti, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankakoski, Pankajärvi, Puso, Romppala, Ruunaa, Saarivaara, Keträvaara, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Sokovaara, Surpeenvaara, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu, Vuonisjärvi, Vuonislahti.


Lieksajärvi.
Lieksajärvi () on Karjalan tazavallan Muujärven piirin järvi, kudai sijoittuu Lieksanjoven alas.
Järven pinduala on 166 km², piduhus – 27 km, levevys – 11 km, randuviivan piduhus – 160 km. Sen keskisyvys on 8,6 m, syvin kohtu on 34 m.
Järven rannat ollah korgieloi da kivizii. Järves on 88 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 13,4 km². Suurimat suaret ollah Kivatsar (2,47 km²) da Guselinšuari.
Järveh laskietahes Kolvas, Kil’kon, Pieningä. Järvespäi virduau Suulajoki. Täs kazvau kažl’ua.
Järves on riäpöidy, siigua, ahvendu, särgii, matikkua, haugii.
L


Liete.
Liete () on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin Dessoilan kylän kylä.
Yhtehizet tijot.
Kylä sijaiččou Šotjärven rannal, Petroskoi-Suojärvi-linien Oktjabrskaja-raudutien Novije peski-stancien lähel.
Säilytetäh solduatan Galina Nikolajevna Mamontovan haudu. Mamontova kuoli vuvvennu 1942 Suomen da Nevvoston välil voinan aigua (1941-1944).
Kyläs on luterilaine kirikkö da pravoslavnoi časounu.


Liečehtiedo.
Liečehtiedo on tiijollizen tiijon da praktiekallizien metodoin sistiemu, kudaman tarkoituksennu on tunnustua, parandua da estiä voimattomuksii.


Ligakuu.
Ligakuu on vuvven kymmenes kuu. Sidä enne on syvyskuu da sen jälles tulou kylmykuu.


Liha.
Liha on elätin luurangon lihasto razvanke da luunke (liha luul) libo ilmai luudu (luutoi liha).
Toiči lihakse sanotah erähien elättilöin sydämyksii - kieliöi, maksoi, počkii, aivoloi, syväimii, diafragmoi imi. Tavan mugah lihua käytetäh syömizenny.
Sana "liha" monis kul'tuurilois ei merkiče kaloin da merielättilöin lihua.
Suurin vuitti lihua, kuduadu rahvas syvväh, valmistetah žiivattufermoil. Syvvähgi tostu lihua (suurii da pienii meččyelattilöi, reptilieloi, amfiibieloi da muudu).
Lihan syömisarvo.
Suurin vuitti lihua on lihaksii, kudualois on nestetty (73-77%), proteinua (18-21%), lipidua (1-3%), ekstraktiivistu ainehtu (1,7-2% azotanke, 0,9-1,2% ilmai azottua), minerualuainehtu (0,8-1,0%).
Paiči lihaksii lihah kuuluu yhtistäi, razvu da hermokas kuvostu.
Ristikanzan syömizes liha on fosforan piäalgulähtö. Lihanke ristikanzan organizmah tullah mikroelementoi da vitamiinoi.
Lihan valmistamine.
Kaikkiedah muailmas valmistetah läs 53-54 miljonua tonnua lihua vuvves. Muailmas valmistetah läs 33,2 kiluo lihua vuvves yhteh ristikanzah näh. Jevroupas yhteh ristikanzah näh valmistetah läs 83,5 kiluo vuvves, Kitais - 29,4 kiluo, Danies - 326,9 kiluo, Bel'gies - 144,2 kiluo.
Enimyölleh valmistetah počinlihua, läs 39,1%. Toizel kohtal - siibikarjanliha - 29,3%, sit lehmänliha - 25,0%, lambahanliha - 4,8%, toizet lihalajit - 1,8%.


Lihtenštein.
Lihtenšteinan ruhtinaskundu on Päivänlasku-Jevroupan pieni valdivo (160 km²). Muan piälinnu on Vaduts. Päivännouzus Lihtenštein rajoittuu Avstrienke, päivänlaskus – Šveitsarienke. Nämmä valdivot ymbäröijäh Lihtenšteinan alovehtu.
Šveitsarii johtau Lihtenšteinan ulgopoliitiekkua da ruhtinaskunnal Šveitsarienke on tulli- da den’guliitto.
Valdivon rahvahan lugumiäry on 37 810 hengie (2016). Valdivolline kieli on germuanien kieli.
L


Liipoilinduzet.
Liipoilinduzet (Lepidóptera Linnaeus, 1758 muinažugrets. λεπίς, part. λεπίδος — suomus da πτερόν — siibi) ollah böbökkien joukko, kudai muuttuu tävvelleh. Niilöin omaluaduine ominažus on suomusten sagei peite ezi- da tagasiibilöil. Liipoilinduzil on erilline imei suuapparattu hobotanke. Siibilöin muodo da väli ollah ylen kaikenluaduzii: 2 mm – 28 sm.
Net muututah tävvelleh. Se merkiččöy eri kauzii: jäiččy, toukku (sidä vie kučutah madoine), kukolku da imago. Toukku on madozenmuodoine. Sil on vähänkehitynnyöt mahajallat, jyrzii suuapparattu da puarnoit ruahnat, kuduat annetah šulkulangua, konzu ollah kosketuksis ilmanke.
Liipoilinduzet, kudamien jiännökset tietäh jurskois periodas algajen, nygöi ollah böbökkien joukko, kudamas on ylen äijy lajii – joukos on enämbi 158 000 lajii. Liipoilinduzet ollah kaikkiel manderehil, paiči Antarktiidua.


Liivin kieli.
Livõ kēļ (Liivin kieli) on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului baltiekku-suomelaine kieli. Liivin kieldy on paistu Latvies. Jälgimäzet kylät kus paistih liivin kieldy oldih Kuurinmuan rannas Liideh-Latvies. Enne tostu muailmanvoinua liivie paistih vie 12 kyläs. Jälgimäine ristikanzu ken pagizi liivie muamankielenny kuoli 103-vuodizennu 2.6.2013. Nygöi liivin kieldy maltau hyvin vaiku 65 inehmisty da 300 maltau vähäzel. Liivikse luajittui pajoloi pajattau joukko nimeltäh Tulli lum.


Liivukana.
Liivukana ("Gallinula chloropus") on randukanoin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "liejukana".
Teemas muijal.
L


Limonuadu.
Limonuadu on magei alkogoulitoi juomine, puaksumbah guazanke. Se verestäy. Sidä luajitah limonas da vies (puaksumbah guazanke).
XVII-vuozisuan algajen limonuadannu kučuttih juomistu, kuduadu luajittih limonumehuspäi da vies. Sendäh sil on moine nimi ”Limonade” (): se tarkoittau ”limonanke”.
Vuonnu 1767 anglielaine hiimiekku Joseph Priestley luadi nasosan, kudai toi vieh guazua. Jacob Schweppe rubei luadimah moizii nasossoi zavodal. Sendäh enzimäine kompuanii, kudai luadi zavodal guazujuomizii, oli ”J. Schweppe & Co”. Tämän kompuanien perusti Jacob Schweppe da se rubei terväh luadimah vezilöi fruktu- da muarjusiruopoinke. Vuonnu 1833 limonuadas tuli enzimäine fruktuguazujuomine muailmas.
Limonuadan valmistamizekse käytetäh zuaharii, limonumehuu libo limonhappamehtu da vetty. Sen juomizen väri voi olla erilaine.


Litvu.
Litvu (lit. Lietuva) on Pohjas-Jevroupan valdivo. Virralline nimi on Litvan tazavaldu. Muan piälinnu on Vil’nussu.
Se sijoittuu Baltiekkumeren päivännouzurannal. Pohjazes se rajoittuu Latvienke, liidehes – Valgo-Ven'anke, lounuas – Pol'šanke da Ven'an Kaliningradan alovehenke.
Valdivon pinduala on 65 301 km², rahvahan lugumiäry on 2 793 397 hengie (2019).
L


Livanu.
Livanu (arab. لبنان‎), virrallizesti Livanan tazavaldu (الجمهورية اللبنانية) on pieni valdivo Lähizes Päivännouzus. Se sijaiččou mägialovehes Välimeren päivännouzus rannas. Päivännouzus Livanu rajoittuu Sirienke, suves Izrailanke. Livanan rahvahan lugumiäry on läs 4 miljonua hengie. Muan pinduala on 10 452 km². Virralline kieli on arabien kieli. Piälinnu on Beirut.
L


Livii.
Livii, virrallizesti Livien valdivo on valdivo Pohjois-Afriekas Välimeren rannikos. Päivänlaskus se rajoittuu Alžiranke, luodehes Tunisanke, suves Čadanke da Nigeranke, liidehes Sudananke, päivännouzus Jegiptanke, pohjazes Välimerenke. Virralline kieli on aruabien kieli. Piälinnu on Tripoli. Muan pinduala on 1 759 541 km². Rahvahan lugumiäry on 5 613 380 hengie.
L


Livvin näppäimistö.
Nygöi vie ei ole virallistu livvin näppäimistyö, ga ä, ö, č, š, ž kirjaimet ollah muijien kielien kirjaimikkolois, ezimerki eestin (viron) kieles.
Eestin näppäimistön azetandu Windowsas 7.
Tiä on kirjutettu kui azettua eestin näppäimistö Windowsas 7.


Ližmajärvi.
Ližmajärvi () on Suvi-Karjalan järvi Kondupohjan piiris.
Järven pinduala on 84,8 km², piduhus – 18,6 km, levevys – 9,4 km, randuviivan piduhus – 56 km. Sen keskisyvys on 4 m, syvin kohtu on 12 m.
Järven suurimat lahtet ollah Käppäsellänsuu, Vikšjärvensuu, Suvisuu.
Järves on läs 30 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 19,2 km², suurimat suaret ollah Suuri, Senäg, Koštom.
Järven kauti vurduau Ližmajogi. Rannat ollah madaloi, da sie on meččii. Pohju on muvakas, randuozis se on kivine da čuuruine.
Järves kazvau kažl’ua. Sie löydyy riäpöidy, särgii, ahvendu, lahnua, siigua, haugii, kiiškoidu, matikkua.
L


Lohijärvi.
Lohijärvi () on Karjalan tazavallan Onieganrannan piirin järvi.
Järven pinduala on 10,5 km² (suariloinke), piduhus – 6,7 km, levevys – 2,9 km, randuviivan piduhus – 22,1 km. Sen keskisyvys on 2,9 m, syvin kohtu on 7,5 m.
Järvespäi virduau Lohijogi. Järveh laskietahes Ilaksa-jogi, pienet ojat Perti, Petsi, Gaboja. Rannoil on havumeččii.
Pohju on šuorei da muvakas. Vien väri on muzavankeldaine, kudai muuttuu kezäl makzankarvazekse.
Järves kazvau karvukortehtu da šaraheiniä. Täs löydyy ahvendu, särgii, haugii, lahnua, kiiškoidu da matikkua.
L


Loimola.
Loimola () on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos'olku. Se on sežo raududorogustansii. Loimola on Loimolan kyläkunnan haldivolline keskus.
Muantiedo.
Pos'olku sujoittuu samannimizen joen rannal. Loimola-jogi ottau allun Loimolanjärves da virduau Tulemajogeh, kudai sit virduau Luadogan järveh.
Loimolan rahvahan lugumiäry.
Pos’olkas on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu. Sežo sie on Nevvostoliiton muanivomiehen A.M. Kolesovan (1922 – 1978) kalmu.
Lähäl pos’olkua on histourielline kompleksu Kollasjärvi. Sidä luajittih Nevvostoliiton da Suomen välizil voinil (1939 – 1940 da 1941 – 1944) tapettuloin saldattoin mustokse.
Sežo lähäl pos’olkua sijoittuu Sulansuo, kudaman pinduala on 125, 1 gektuarua.
Loimolas enne oli luteransoin kirikkö, kudai ei säilynyh täh päiväh sah.


London.
London (kymrin kielel "Llundain") on Yhtistynnyön Kunigaskunnan (Suuren Britannien) piälinnu.
Muantiedo.
London on sijoitunnuhes muan keskiozas. Linnas poikki virduau Temza (Thames)-jogi.
Linnan ozat.
Londonan suurembii rajonoi on London City. Sie eläy läs 8,3 miljonua hengie.
Karjalan tazavallaspäi Londonah on 5000 kilometrii.
Nähtävykset.
Londonas on äijy nähtäviä, ezim. Big Ben.


Louhi.
Louhi on pos’olku da haldivolline keskus Karjalan tazavallas Louhen piiris.
Muantiedo.
Se sijoittuu Karjalan pohjazes lambiloin keskes.
Ilmasto.
Pos’olkan ilmasto on lauhkei, täs on pitky talvi da ylen lyhyt da vilu kezä. Tuhukuun keskilämbötila on -12,2 °C, heinykuun keskilämbötila on +14,4 °C.
Histourii.
Se perustettih raududorogustansiennu vuonnu 1913, konzu rakendettih Murmanskan raudutiedy.
Kalevala-eeposan mugah Louhes eli Louhi-akku, Pohjolan emändy.
Jälgivuozinnu elokuun allus pietäh pos’olkan päiviä.
Kul’tuuru da opastundu.
Pos’olkas ruadau kul’tuurutaloi, lapsien luomisruavontaloi, kirjasto, lapsien kirjasto, musto- da kodialovehenmuzei, algu-, keski-, ildu- da muuzikkuškola.


Louhi (pos'olku).
Louhi on linnalaine pos'olku, Karjalan Louhen piirin haldivolline keskus.
Muantiedo.
Se on Karjalan pohjazes, kus on äijy meččyjärvie. Suurin järvi on Kierettijärvi.
Ilmasto.
Talvi on pitky, kezä on ylen lyhyt da kylmy. Ilmastoh vaikutetah pohjaizet meret. Tuhukuun keskilämbötila on -12,2 gruadussua, heinykuun keskilämbötila on +14,4 gruadussua.
Ilman verdualline kostevus on 78,7 %.
Histourii.
Louhi on perustettu vuonnu 1913 raudutieazemannu. Silaigua rakendettih Murmanskan raudutiedy.
Vuonnu 1926 Louhen kyläs algoi ruaduo Karjalan Tazavallan enzimäine eksperimentalline muatalovusazemu.
Vuonnu 1944 Louhen kylä sai linnalazen pos'olkan stuatusan.
Folklouran kerdomuksien mugah, Louhes eli Kalevala- eeposan Pohjan akku (Pohjolan emändy).
Jälgivuozinnu elokuun allus pietäh pos'olkan päiviä. Vuozinnu 2007-2008 elokuun allus piettih Pohjan akale omistettu pruazniekku. Sen luadijoin mugah, Pohjolan emändy ei olluh vihaizennu syvätterihänny, ga oli hyvänny emändänny, kudai pidi huoldu oman rahvahan parembas ozas.


Louis Armstrong.
Louis Daniel Armstrong (4. elokuudu 1901 – 6. heinykuudu 1971) oli yhtysvaldulaine jazzpajattai da -trumpetistu. Hänet tunnetaan sežo nimil Satchmo da Pops.
Armstrong rodihes keyhis ololois New Orleansas. Storyvillen tansizualois da klubiloil soitettu blues da jazzmuuzikku rodih Armstrongale tuttavakse jo lapsuos. Vuvvennu 1968 menestysty sai Armstrongin yksi kaikkii tunnetumis pajolois, "What a Wonderful World". Se nouzi luvetteloloin n'okkah Britannies, no jäi Yhtysvallois ezmäi vähembäle huomivole.


Luadogu.
Luadogu (,) on Jevroupan suurin da muailman 13. suurin magienvien järvi Ven'an luodehozas Leningruadan alovehel da Karjalan tazavallas. Karjalankannas eroittau järven Suomenlahtes.
Muantiedo.
Luadogan vezipinduala on 17700 neliökilometrii, piduhus 219 km da keskimiäräine levevys 100 da suurin levevys 130 km. Sen keskisyvys on 52 m. Syvin kohtu (225 metrii) on Valamoin suaren lähäl. Järven vezitilavus on 908 kubometrii. Järven pindu on vai nelli metrii merenpinnan yläpuolel. Luadogas on enämbi 500 suardu. Suurii suariloi ollah ezim. Riekkalansuari, Tulolansuari, Lungulansuari, Mančinsuari da Valamoi. Suaret ollah enimyölleh rannan lähäl. Järvi laskou Nevajoven kauti Suomenlahteh.
Luadogah laskijua suurii järvivezistölöi ollah luodehes Suomen puolelpäi Luadogah laskii Vuoksen vezistö da Ven'an koillizes Oniegujärvespäi virduaju Syvärin vezistö. Suvelpäi Ven'an puoles Luadogah laskou Olhavanjoven vezistö. Pienembii Suomen puolelpäi Luadogah virduajii vezistölöi ollah Hiitolanjoven, Kiteenjoven–Tohmajoven da Jänisjoven vezistöt. Karjalan tazavallas Luadogah virratah Tulemajogi, Videlenjogi, Miinalanjogi da Uuksunjogi. Leningradan alovehel Luadogah virratah pienembät jovet Naasianjogi, Lavajogi, Murjajogi, Seltikanjogi, Säsjogi da Vuolehenjogi.
Geologine histourii.
Luadogan nygöine lasku-uomu Neva-jogi muvvostui läs 3300 vuottu tagaperin (1350 eaa.). Enne sidä Luadogan viet laskiettih Suomenlahteh Karjalankannaksen poikki Heinjoven alovehel, ga muannouzemine, kudai Luadogan pohjasozis tapahtui teriämbäh migu suvipuolel, laski vähitelleh Luadogan pindua pohjazes da nosti sidä suves. Pinnannouzuh vaikutti vie Vuoksen uoman puhkemine Saimaah uvvekse laskureitikse lähäl Luadogan vahnan lasku-uoman suudu Karjalankannaksel läs 5700 vuottu tagaperin (3700-3800 eaa.), mi ližäi Luadogah virduajien vezilöin miäriä läs nelländeksel..
Luondo.
Luadogas eläy enämbi 40 kalalajii da uhanalaine luadogann'orpu.
Histourii.
Luadoganlinnu. 1100-luvul linnoitukses ymbäri rakendettih kivihizet muurit da kuuzi kirikkyö.
Viikingoin aigua 700-1100-luvul Luadogal oli suuri rouli Ruočin da muinas-Ven'an valdivoloin kehitykses. Sih aigah Luadogan randu oli enämbäl suvehpäi, migu nygöi. Sveanmuan Birkaspäi tulluot varjagit perustettih vuonnu 753 Luadogan suvirannikole Olhavanjoven lähistöle Ven'an kaikis vahnemban linnan Luadoganlinnan. Varjagit kučuttih linnua "Aldeigjuborg" libo Aldeigjun linnakse.
Luadoganlinnan sijaičendu oli strategizesti ylen tärgei, sendäh gu sit on voinnuh vardoija viikingoin päivännouzureittii, kuduan kauti kauppualukset da saldattujoukot matkattih Baltiekkumerelpäi Konstantinopolih da Volgale.
Valamoin luostari perustettih keskiaijal Luadogan Valamoin suareh. Vie Konevičan suarel on ortodoksine manasteri.
Aihies muijal.
L


Ludwig van Beethoven.
Joseph Karl Stieler, "Beethoven", 1819 libo 1820. Tämä kuva on kaikis Beethovenas luajittulois kuvis kaikkii tunnetuin.
Ludwig van Beethoven (16. talvikuudu 1770 Bonn – 26. kevätkuudu 1827 Wien) oli germuanielaine säveldäi. Beethoven rodihes vähäzel kuurnis, ga sih huolimattah häi ruadoi eloksen loppussah.
Beethovenan vahnembat oldih viinanjuojii. Hänen tuatto oppi luadie omassah poijas Mozartan jyttysty lapsigeniedy da käski häbel jo nellivuodizennu soittua joga päiviä čuasučotal. Siiričikulgijat nähtih poiguraškan pianon vieres, toiči itkemäs väzymykses. Školas dorvarišat piettih Beethovenua rauhallizennu, no eristäytyjänny sego himottomannu opastuo. Sežo školan ulgopuolel häi oli ujo, pahoi hoijettu da ligahine. Lapsennu häi oli ozakas vai silloi, konzu hänet oli jätetty ičekseh, gul'aičemah libo kaččomah hänen vuiškalpäi lövvetyl teleskopal Siebengebirgie, kudai oli vuarujoukko Reinin toizel puolel. Nuori Ludwig ozutteli julgizesti enzimäzen kerran jo seiččievuodizennu.Täs ozutukses tuatto väitti poiguah kahtu vuottu nuorembakse, ku Ludwigan nerokkus luadis suuremban vaikutuksen. Beethoven sai iče tiediä dielos vaste 40-vuodizennu.
Beethovenan mielialat vaihteltih ravieh da hänel oli depressiedy. Beethovenan kuurnizuole on ezitetty sellityksii. Myöhembi on tutkittu, ku hänen tukan lyijypidohus oli kai sada kerdua normualii korgiembi. Lyijyy käytettih Beethovenan aijannu - tiedämättäh sen haittuvaikutuksis - daže liečehis da viinan magevuttamizes. Beethoven sai lyijyy sežo hänen voimattomuksien hoijoin aijannu. Lyijyn tiijetäh aiheuttajan mielialoin vaihtelendua, vuottamattomii uravuskohtavuksii da kai kuurnizuttu.
Hänen ner'os huolimattah Beethoven ei nikonzu olluh yhtenjyttyine muuzikan lapsigenii kui Mozart, da säveldämine oli hänele jygiembiä. Häi kohendeli omiidah sävellyksii alalleh da tavan mugah turvautui uvven luadimizes vahnoih idejoih. Hänel oli tavannu säveldiä moni tevostu yhtelaigua, hyvin vaihtelijas sego segavas ruadoymbäristös. Ozin hänen kuurnizuontäh häi kehitteli tevokset omassah mieles valmehekse. Beethovenan ruadovauhti oli ravei, eigo häi enimyölleh välittänyh ni huogavundas ni omas hyvinvoindas.


Lumatjärvi.
Lumatjärvi () on Kotkatjärven voulostih kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas. Kotkatjärvespäi kyläh on läs 6 kilometrii matkua. Kyläs on roinnuhes kuulužu karjalaine kirjuttai Zinaida Dubinina.
Eläjät.
Vuonnu 2013 kyläs on elänyh 4 hengie.


Lumihanhi.
Lumihanhi libo valgeihanhi ("Anser caerulescens") on lindu.
Teemas muijal.
L


Lumivuaru.
Lumivuaru () on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku. Se kuuluu
Miinalan kyläkundah. Pos’olkan kauti virduau Iijoki.
Histourii.
Lumivuaru kuului Suomen Viborgan gubernieh. Vuottu 1939 vaste Lumivuaras eli 5000 hengie.
Konzu algavui Talvivoinu, vuvven 1939 kylmykuun lopus, työnnettih Pohjas-Luadogan rahvahat pagoh. Talvivoinan jälles (1939 – 1940) aloveh kuului Nevvostoliittoh.
Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) Lumivuaru otettih suomelazet saldatat, oza suomelastu rahvastu tuli järilleh evakuaciespäi. Vuvvennu 1944 Lumivuaru uvvessah kuului Nevvostoliittoh.
Nähtävykset.
Läs 500 metrin piäs pos’olkaspäi on luteransoin kirikkö, kudai ei rua. Se rakendettih arhitektoran Ilmari Launisan projektan mugah vuvvennu 1935.
Lähäl kirikkyö on 1939 – 1944 vuozien aigua tapettuloin suomelazien saldattoin kalmisto. Kirikös on mustopliittu, kudamal on kirjutettu tapettuloin suomelazien nimet.


Lumpenus.
"Lumpenus" ollah elaskoin heimoh kuului kalasugu.


Lungulansuari.
Lungulansuari on suari da kylä Luadogan koillisrannikol Salmin kunnallishallindoalovehel Pitkyrannan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Suari kuuluu Suomen Nevvostoliitole luovutettuloih alovehih. Lungulansuari sijaiččou ihan manderehen lähäl, kudamas sen eroittau kaijimbas kohtas jovenjyttyine Lungulanlahti. Suaren päivänlaskupuolel sijaiččou Mančinsuari. Lungulansuari on 16 kilometrua pitky da n. kolme kilometrua levei. Pinnanmuvvol suari on madalattavu. Manderehelpäi suarele vedäy pengertie.
Histourii.
Enne tostu muailmanvoinua suari kuului Suomele palannu Salmin kundua. Suomele kuulujes suarel oli viizi kyliä da 1 250 eläjiä. Suurin kylis oli suaren pohjaspiäs sijainnuh Tiijal, kudamas oli n. 440 eläjiä vuvvennu 1939. Tiijalan pohjaspuolel sijaičči Lungul (280 eläjiä) da suvipuolel Perämua (100 eläjiä), Hiiva (260 eläjiä) dai pienet Hovin kylä da Hiivan kyläh kuulujaksi luvettu Varbazen kylä. Nygözin suarel on vaiku yksi, Lungulansuari-nimine kylä. Suaren eläjät tavattih ruadua enimyölleh muatalohuos da kalastukses.
Lungulansuaren päivänlaskupuoles sijainnuon Lungulan kylän pravoslavnoit ristikanzat kuuluttih Mančinsuaren prihodah da muu vuitti suaren eläjis Salmin pravoslavnoih prihodah. Suaren kai luterskoit ristikanzat kuuluttih Salmin luterskoih prihodah. Suarel oli kolme Hiivan, Lungulan da Perämuan kylis. Školua sežo oli kolme: Lungulas, Perämuas da Tiijalan Kotkuniemes. Ližäkse Lungulas oli tulliazemu da Tiijalas laivulaiduri, kudamas Sordavalan da Salmin välil kulgiennuot laivat azetuttih.
Talvi- da jatkovoinu.
Lungulansuardu oli linnoitettu kezäl 1939, rakendajen sinne nelli puolistusliiniedu. Talvivoinan allus 29. marraskuuta 1939 aloitettih Lungulansuaren evakuiruičendu. Suurin vuitti evakuiruittih mašinoil Salmin kirikönkylän kauti päivänlaskuh da dostalit eläjis venehil Uuksalonpiäh. Lungulansuaren mandereheh yhtistäjän pengertien sildu räjäytettih 1. talvikuudu da Suomen puolistusväit myöstyttih Lungulansuarespäi Mančinsuareh 5. talvikuudu. Lungulansuaren pohjaspiän Suomi otti järilleh talvikuun 8. päivänny. Lungulansuaren pohjaspiä pyzyi Suomen hantuzis voinan loppussah, konzu siepäi pidi Moskovan rauhansobimuksen perustehel lähtie.
Jatkovoinas Suomi valdai suaren järilleh vuvvennu 1941, no sen pidi myöstyö siepäi vuvvennu 1944. Lopullizesti Suomi menetti suaren Parižan rauhas vuvvennu 1947.
Mustelendumatkal Lungulas käynyh endine "Tundemattoman saldatan rykmenti", Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8), saneli matkal luajitus TV-programmas, ku starinan kuulužu syöksyvenehkohtavus, kudamas Rokka toravui enzi kerran Lammion kel, sijoittuu juuri Lungulah; veteruanat sanottih, ku paginas olii boju oli eräs jatkovoinan verizimbii da programman toimittai käyttigi nimie "Lungulan hirvei tappokohtu".


Luonontiedo Kirjalližusluvettelo.
Popova, N. S. Arifmetikan učebnikka: načalnoin školan enzimäzella klassalla varoin. Enzimäine čuasti. – Moskva: Učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.
Popova, N. S. Arifmetikan učebnikka alguškolalla varoin: toine opassanda vuozi. Toine čuasti. – Moskva: Učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1933.
Popova, N. S. Arifmetikan zaduačoin i upraznenjoin sbornikka: načaljnoin školan kolmannella klassalla varoin. Enzimäine čuasti. – Moskva: Učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.
Tetjurev, V. A. Jestestvoznanja: učebnikka karielaziin načaljnoin školan kolmanella klassalla varoin. Enzimäne čuasti / kiändi A. A. Beljakov. - M.: Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.
Березанская, Е. С. Арифметическолойн задуачойн и упражнениейн сборникка: неполнойн среднейн и среднейн школан: 5 классал / пер. В. Александров, Ф. Веселов. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Киселев, А. П. Алгебра: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 6-8 классойл. Энзимяне чуасти. / пер. А. Ф. Ипатов. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Киселев, А. П. Арифметика: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 5-л классал / переработайчи А. Я. Хинчин; пер. С. А. Бородкин. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Киселев, А. П. Геометрия: Энзимяне чуасти. Планиметрия: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 6-9 классойл / пер. С. Ф. Кузнецов. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Попова, Н. С. Арифметикан опастускнийга: алгушколуа варте 1-ста классуа варте. Энзимяне оза / пер. Ф. Г. Локкин. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1937.
Рыбкин, Н. Геометриян задуачойн сборникка. Энзимяне чуасти. Планиметрия: среднейн школан 6-9 классойл / пер. А. Ф. Ипатов. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Тетюрев, В. А. Естествознания: учебникка начальнойлойлла школилла 3 класса. Ч. 1 / кианди Е. Ф. Чугунова. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.
Тетюрев, В. А. Естествознания: учебникка начальнойн школан 4:лла классалла. Ч. 2 / киянди Е. Ф. Чугунова. – Петрозаводска: Карельской государственной издательства, 1938.
Тетюрев, В. А. Естествознание: учебникка начальнойн школан 3 классал. Ч. 1. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Фалеев, Г. И. Физика: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 7-л классойл. Ч. 1 / Г. И. Фалеев, А. В. Перышкин; пер. П. П., В. И. Даниев. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Фалеев, Г. И. Физика: учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 6-7 классойл. Ч. 1 / Г. И. Фалеев, А. В. Перышкин; пер. Д. И. Попов. – Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1939.
Шапошников, Н. А. Алгебраическойлойн задуачойн сборникка: кески- и ваюа-кески школан 6-8 классойлла. Энзимяне чуасти / Н. А. Шапошников, Н. К. Вальцов; киянди Ф. А. Чуккоев. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.


Luulajansaami.
Luulajansaami kieli ("Julevsámegiella") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli.


Luusalmi.
Luusalmi on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku. Se on Luusalmen kyläkunnan haldivolline keskus.
Se on nuori pos’olku, kudai perustettih v. 1962, konzu luajittih spluavanaloveh kahten järven rajal.
Muantiedo.
Luusalmi sijoittuu 75 kilometrin piäs Kalevalaspäi, kahten järven – Ala-Kuittijärven da Keski-Kuittijärven – rannal, kus on valgamo. Vezimatku Luusalmespäi Kalevalassah on 30 km.
Talovus.
Pos’olkas ruadau meččypunktu, meččyruadolaitos, kul’tuurutaloi, kirjasto, keskiškola, lapsienpäivykodi, feršalipunktu.
Gerbu.
Luuselmen gerbu hyväksyttih vuonnu 2011 pos’olkan 50-vuozipäivän mustokse. Täs ylähän da alahan on kaksi kolmekulmuviivatindu, kuduat merkitäh niemilöi sinizel tagaperäl, kudai kuvuau kaksi järvie – Keski- da Ala-Kuittijärvi. Kolmekulmuviivattimis on puuloi, järvilöis on kalua. Se tarkoittau, gu pos’olkan eläjien piäruavot ollah kalastus da meččyruado.
Kuulužat ristikanzat.
V. 1915 Luusalmes on roinnuhes kuulužu karjalaine kirjuttai Antti Timonen.


Lyhytn'okkuhanhi.
Teemas muijal.
L


Läskelä.
Läskelä on Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin pos’olku. Se on Läskelän kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Jänisjoven rannal, lähäl sidä kohtua, kus jogi laskehes Luadogah.
Nähtävykset.
Pos’olkas on Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


L’ošan päivy.
L’ošan päivy on karjalankieline kirju lapsile. Kirjan kirjuttajinnu ollah Ol’ga Muhorova da Irina Semakova. Kirju nägi päivänvalgien vuvvennu 2011 da sen ilmahpiästäjänny on Periodika-julguamo.
Kirjan luadijat.
”L’ošan päivy” on lapsile tarkoitettu kirju. Kirjas on kanzalliskielizen TV:n da Oma Mua -lehten toimittajan Ol’ga Muhorovan (Ognevan) kaksitostu runuo karjalan kielel. Joga runon vieres ollah noutat, ku lapset ei vai lugiettas runoloi, ga vie pajatettas niilöi. Muuzikan runoloih kirjutti muuzikan tutkii, folkloristu, Karjalan tazavallan taidoalan arvostettu ruadai Irina Semakova.
Kirjan syväindö.
Kai runot ollah L’oša-brihaččuzes, hänen päivyruadolois da mielis. L’osal ollah omat dovarišat: pehmei kodii Mikki, kisit Poigen da Kitti, koiru Mutti, lindu Keldurindu, lehmy N’etkoi.
Joga lapsen päivy algavuu havačuttuu da lopeh muaman uinotuspajozeh. Nenga on L’ošan päivy -kirjasgi.


L’uksemburgu.
L’uksemburgu (l’uksemb. Lëtzebuerg) on Päivänlasku-Jevroupan valdivo. Pohjazes da päivänlaskus se rajoittuu Bel’gienke, päivännouzus – Germuanienke, suves – Frantsienke. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal). Muan pinduala on 2 586,4 km². Se on yksi Jevroupan pienimis valdivolois. Rahvahan lugumiäry on 613 894 hengie (v. 2019).
L


Maašjärvi.
Maašjärvi () on Karjalan tazavallan Onieganrannan piirin järvi.
Järven pinduala on 7,8 km² (suariloinke), piduhus – 3,9 km, levevys – 3,1 km, randuviivan piduhus – 12,5 km. Sen keskisyvys on 3,2 m, syvin kohtu on 5,9 m.
Järveh laskeh kolme piendy ojua. Järvi on pyöryžy. Päivännouzu- da pohjasrannat ollah kivizii, sie kazvau koivuu, leppiä da pihl’ajua. Suvi- da päivänlaskurannat ollah madaloi da suohizii.
Randupohju on kivine da čuuruine. Mudapohjua on 70% kogo pohjan pindualas. Vien väri on valpahanmaksankarvaine.
Järves kazvau karvukortehtu, vezilimoidu, čuloidu dmi. Sie löydyy ahvendu, särgii, haugii, kiiškoidu.
M


Madagaskar.
Madagaskaran tazavaldu on suarivaldivo Afrikan rannikos. Se sijaiččou Indien valdumeren Madagaskar-suarel. Pindualan mugah Madagaskar-suari on nelläs suurimis suarilois muailmas. Piälinnu on Antananarivu. Virrallizet kielet ollah frantsien da malagasien kielet. Muan pinduala on 587 041 km². Rahvahan lugumiäry on 12 238 914 hengie.
M


Magnii.
Magnii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on toizen joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 12. Sidä merkitäh Mg (). Prostoi aineh magnii on kebjei, tavottu hobjankarvaine da valgei metallu.
Lövvön histourii.
Alguainehen latinan nimi tuli muinazen linnan Magnezien nimespäi. Tämän Aazien linnan ymbäristöl on magnezitan varastuo.
Vuonnu 1808 anglielaine hiimiekku Hemfri Devi sai tiedämättömän metallan segasulattehen. Tädä metallua häi kuččui ”magneziekse”, kuduadu käytetäh nygöigi monilois mualois. Ven’al vuvves 1831 algajen käytetäh nimie ”magnii”.
Löydö luonnos.
Tädä alguainehtu on äijy muankuores da merivies.


Maguamine.
a>n resunku maguajas tytös vuvvel 1904.
Maguamine on tila, kudamas lekkumine da reaktsiet ulgomuailmah ollah rajoitunnuot, da aistiärsykkehet on enimyölleh salvattu tiedoižuospäi muga, ku tajundu rakenduu aivoloin syväimes roinnuhuon toiminnan varah.


Mahatma Gandhi.
Mohandas Karamchand Gandhi (2. ligakuudu 1869, Porbandar, Indii – 30. pakkaskuudu 1948, Uuzi Deli, Indii), tavan mugah kučuttu nimel Mahatma Gandhi oli Indien iččenäžysliikkehen johtai. Hänet tundietah vägivallattoman vastustandan kannattajannu da kehittäjänny.
Eloskerdu.
Gandhi rodivui bohatah hindupereheh Porbandaran linnas. Hänen pereh oli ylen uskondolline. 13-vuodehizennu Mohandas meni yhteh Kasturbainke. 19-vuodehizenny Gandhi lähti opastumah juristakse Londonah. Vuonnu 1893 häi lähti ruadamah Suvi-Afriekkah, kus häi enzikerran käytti vägivallattomua vastustandua. Häi tahtoi, gu Suvi-Afriekan indielazet suadas oigevukset. Gandhi kehoitti indielazii parandamah omii taboi da opastumah anglien kieldy.
Kuolendu.
30. pakkaskuudu v. 1948 hinduradikualu Nathuram Godse ambui Gandhin Birla Houses Uuzi Delis. Tappai pidi Ghandie viäränny Indien heikkovukses. Godse da hänen rikosozaniekku Narazan Apte suudittih kuolemah da kuaznittih. Tapandupaikas Birla Houses rodih vuvvennu 1984 muzei Ghandhi Smiriti. Gandhin tuhku juattih monih urnih, kudualoi työnnettih eri puolile Indiedy da toizile mualoile.
Musto.
Delis on Gandhin kanzalline muzei. Monis linnois on Mahatma Gandhin mustomerkit, ezimerkikse San Franciskas, Moskovas, Dušanbes, Minskas. Sežo monis mualois piästih ilmoih poštumarkat Gandhin kunnivokse.
G


Maido.
Maido on imettäjien nännilöispäi libo maidorauhnoispäi erittämy nestemäine aineh, kuduan tarkoitus on syöttiä imettävii.
Paginkieles tavan mugah maijol tarkoitetah lehmän maiduo. Lehmänmaijon ližäkse vie vuohen, lambahan da vezibuivolan maido ollah talovuon da einehellizesti merkittävii. Vie hevon, verbl'uudan da oslan maiduo on käytetty ihmissyömizenny.
Histourii.
Maiduo on säilytetty hapattamal maidohappobakteerieloin libo drožein avul hapanmaijokse. Maiduo käytettih jo enne vuottu 6500 eaa. Padoih jiännyöt orguanizet jiändehet tovistetah, gu lypsämine oli suosittu alovehil, kudualois lehmät oldih tavallizimbii migu lambahat da vuohet.
Maijon minerualuainehet.
Maijos on äijy minerualuainehtu, ezim.: kal’tsiedu, magniedu, kaliedu, fosforua, hluorua da rikkii.
Kal’tsii on maijon ylen tärgei aineh. Sidä maijos on 100–140 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes, rovus da vuvvenaijas. Kezäl maijos on vähembi kal’tsiedu, kui talvel.
Fosforua maijos on läs 74–130 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes da rovus.
Magniedu maijos on vähän: 12–14 mg%. Se on tärgei aineh.
Kaliedu maijos on läs 135–170 mg%, natriedu 30–77 mg%, hluorua on 90–120 mg%.
Maijon ominažuot.
Hyvä maido on ilmai šakšuu da hiudalehii. Sen väri on valgei.
Maijon maguh da hajuh vaikutetah lehmän rodu, tervehys, syömine, maijon säilytysolot dmi.
Maijon käyttämine.
Maiduo käytetäh erilazien pudroloin valmistamizes. Sidä ližätäh čuajuh da koufeih. Maijos luajitah äijy syömisty, ezim. juustuo, sliuhkoi, kannatestu, ruahtuo, r’aženkua, ruahtomaijonvetty, kefiirua, bifidoukkua, jogurtua, hapainmaiduo imi. Pädöy maido piirualoin pastajesgi. Ezimerkikse vävvynpiirualoin kuorehii luajittih maijoi, lizättyy sih suolua da jauhuo.
Mielenkiindozet faktat.
Äijien kanzoin starinois kuulužat jumalat juodih žiivattoin maiduo (ezim. Zevsua syötettih kozan maijol).
Vuonnu 1923 vägevy mies Bernard Manfadden kirjutti žurnualah kirjutuksen, kudamas häi kuččui vastelypsettyy maiduo tovvelizekse ”väin eleksiirakse”.


Maidovalas.
Maidovalas () on narvallazien hammasvalahien laji.
Ulgonägö.
Maidovalahan nahku on yhty värii. Vastesuavut yksilöt ollah muzavansinizet, yhtenvuotizet ollah harmuat, harmuahkot da valgosinizet. Yksilöt, kudamile on 3–5 vuottu, ollah valgiet.
Suurimmat uročut ollah 6 m piduhuttu da painetah 2 t. Emäčyt ollah pienemmät. Maidovalahan piä on pienehkö, «oččaine», ilmai n’okkua. Kaglan selgyranguluuhut ei yhtistytä, sendäh net elätit voijah kiändiä piät. Rinnanevät ollah pienet, piduliččuhizet. Selgyeviä ei ole, sendäh latinakse maidovalastu kučutah "Delphinapterus" – «Siivettömäkse del’finakse».
Leviemine.
Maidovalahat eletäh 50° da 80° p.l. välil, arktizis, Valgies, Beringovos, Ohotizes merilöis. Talviloil sidä voi vastata Balties meres.
Elämän taba da syömine.
Enimyölleh maidovalas syöy parvikalua (villakuorehtu, tr’oskua, jiämerenseitii, seldii, navuagua, kambalua, siijan da lohin lajii); ruakkoi da mol’uskoi.
Maidovalahat ei tavata sualistu, a imietäh sidä. Yhtes päiväs täyzi-igäine yksilö syöy läs 15 kg syömisty. Puaksuh, gu suaja syömisty, maidovalahat kävväh suurih jogiloih, ezim. Obih, Jenisejah, Lenah, Amurah.
Talvel maidovalahile on jygei. Net kuollah, konzu ukonlähtiet jiävytäh libo maidovalahien karju puuttuu jiäridah. Talvel valgei kondii meččuiččou maidovalahii ukonlähtilöin rinnal da suatetah čusviettomakse käbälil. Toinen maidovalahien vihaniekku on miekkuvalas.
Maidovalahat siirrytäh karjoil, kudamat ollah kahtu lajii. Yksi on joukot 1–3 täyzi-igäzis emäččylöis (arbaillen sizäris) da niilöin eriigähizis poigazis. Toine on joukot 8–16 täyzi-igäzis uroččulois. Toiči maidovalahat kerävytäh suurih karjoih sadois da tuhanzis yksikkölöis.
Maidovalahat ollah socializet elätit. Amerikkalazet kučutah niilöi merikanarilinnuikse ("sea canary") da ven’alazil on oma «möngyö maidovalahal» ("реветь белугой") frazeologizmu, sendäh gu elätit annetah äijy erilastu iändy. Tiedomiehet laskiettih läs 50 iändy (viheldys, vingeh, čiyčetys, kradžineh, mängeh, möngyh). Tädä paiči maidovalahat käytetäh «rungan da rožan kieldy».
Talovuon merkičys.
Käytetäh vaigu maidovalahien nahkua da razvuo. Kolmen viimizen vuozikymmenien aigah Ven’al suajah vaigu moni kymmendy yksikkyö Pohjazen da Loittozen Päivännouzun mualoin rahvahih, tutkimizeh da del’finuarioloih niškoi.
Maidovalas hyvin eläy vägivallas da sidä voijah harjaittua hyvin. Ruadau ristikanzan hyväkse: tuou laittehet čukeldujile, eččiy kadonnuzii vehkehii, snimaiččou videokameral.


Majai.
Majai (jogimajai) on puolivezine jyrzijöin joukkoh kuului elätti, se on yksi kahtes nygyaigazes majualoin perehen edustajas (yhtes Kanuadanmajuan kel, kuduadu enne piettih alalajinnu). Majai on Vahnan manderen suurin jyrzii da toine suurin jyrzii vezipočin jälles.
Ulgonägö.
Majai on suuri jyrzii, kudual on puolivezine eloikeino. Sen rungan piduhus on 1-1,3 m, korgevus — 35,5 sm, paino — 30-32 kiluo. Emäčyt ollah suurembi izäččylöi. Majai on madal elätti, sil ollah lyhetyt viizi -sormizet käbälät, tagakäbälät ollah äijiä vägevembi ezikäbälii. Sormien keskes ollah uijanduvälinahkazet. Kynnet ollah vägevät, lačetut. Tagakäbälän toine sormi on kaksišuaraine – sil elätti sugiu nahkua.
Majuan händy on airon jyttyine, äijäl lačettu ylähänpäi alahpäi, sen piduhus on läs 30 sm, levevys – 10-13 sm.
Majual on kaunis nahku - karhakot karvat, kudamien ual ollah turbiet pehmiet villat. Nahkan väri on kaštanan jyttyine libo maksankarvaine. Händy da käbälät ollah mustat.
Majual on erinomaine silmien da huulien rakendeh. Enzimäzen hyvyös se voi nähtä vies, toizen hyvyös – ruadua eduhambahil vies. Čukeldajes majual salbavutah huogaimet da kuulohovut.
Leviendy.
Ennevahnas majai eli Jevroupan da Azien mečis, ga majualoin kovan mečästyksen periä mennyön vuozisuan allukse nämmii elättilöi jäi sinne ylen vähä.
Nygöi se eläy Jevroupan Skandinuavien mualois, Ronan jovensuus (Frantsii), El'ban jovenalal (Germuanii), Vislan jovenalal (Pol'šu), Ven'an Jevroupan ozan mečis da meččysteppialovehis sego Pohjazen Urualan tagan olijas alovehes.
Leviendy Karjalas.
Majai Karjalas eläy kaikkiel. Karjalas sidä on kahtu luaduu: jevrouppalaine da kanuadalaine.
Majuan pellastamine Karjalas.
Karjalas XIX vuozisual majuat kallehen nahkan täh oldih läs kogonah hävitetty. Äski XX vuozisual, konzu ottavuttih elätin pellastamizeh, majuan lugu rubei kazvamah. Suomespäi suadih kanuadalaine majai, kunne majuadu piädykauti eloitettih 1930-luvul. Karjalan raja-alovehispäi (Voulogdan, Piiterin, Arhangelin alovehet) tuli jevrouppalaine majai. Azientiedäjien mugah täl aigua Karjalas tädä kahtu luaduu majuadu on läs 20 tuhattu. Eletäh net enimyölleh järvilöin, jogiloin, ojazien da peldo-ojien rannoil, kudamat ollah kazvoitunnuot ei korgiel tuhjožikol da lehtipuuloil.
Majuan lugu Karjalas.
Majuan luguh pahasti vaikutetah suuret pedoelätit, semmite hukat, myös voimattomukset da syöjät. Majai on mečästyselätti, sendäh meččuičendua sežo voibi pidiä elätin luvun tazoittamizen faktorannu. Yhtelläh täl aigua tämä faktoru ei ole tiel mollembien majualoin luvule Karjalan tazavallas.
Eländytaba.
Majuat liikutah pimien aigah. Net ollah aktiivizet salvajat. Eletäh pezis, kudamat iče luajitah korgieloih randoih, libo ”mökkizis”, konzu ei sua kaivua peziä muah. Piäzy elätin pezäh vihaniekois pellastamizekse on ainos luajittu alemba vienpindua. Tarvittavan vezitazon pidämizekse majuat luajitah ojazile da joguzile plotinat da pietäh niidy kunnos, aijoinaijal kohendetah niilöi. Korgei vientazo avvuttau majualoile eloittua uuzii kohtii da uittua syömizii talvekse.
Syöndy.
Majuat syvväh vaiku kazvisyömisty. Talvel, semmite suurien pakkazien aigah, net ei nosta vien pinnale, syvväh sygyzyl varattuu huavan, pajun da toizien puuloin vezua da kuordu. Kezäl majuan syömizien listu on äijiä suurembi. Majai syöy vihandoin kazviloin vezua da juurdu, niilöin joukos čuloi, šaraheiny, vačanrohto.
Emä, ižä, poigoveh.
Majuat eletäh perehinneh. Pereheh kuuluu emä da ižä, menijän da mennyön vuvven poigoveh. Kolmevuodizet majuat ruvetah elämäh ičepiänneh da luajitah puarat. Tämän ližäkse net jätetäh oman endizen perehen eländyalovehen.
Kiimuaigu.
Kiimuaigu majual algavuu talven lopus. Emän kohtu kestäy kolme puolenke kuudu. Keviän lopus – kezän allus se kandau kaksi-kuuzi poigastu, puaksumbah kolme-nelli. Vasterodivunnuzil poigazil on hyvä turki da net jo voijah uidua. Emä imettäy poigazii kaksi kuudu, yhtelläh jo kuunigäzet net opitah syvvä vihandua kazvii.


Makarov, Grigori Nikolajevič.
Grigorii Nikolajevič Makarov (23. pakkaskuudu 1918 - 21. sulakuudu 1972) – nevvostolaine tiedomies, filologu, etnougraffu, fennougristu, ven’a-karjalazen da karjala-ven’alazen (livvin murdehen) sanakniigan luadii.
Eloskerdu.
Rodivui 23. pakkaskuudu Sammatuksen kyläs Anuksen piiris karjalazeh pereheh. Sai korgeiškolaopastuksen, oli enzimäine sammatukselazis, ken sai korgeiškolaopastuksen. Loppi aspirantuuran, puolisti kandiduatan väitösruavon. Makarov ruadoi opastajannu, kanzallizien ilmoihpiästämölöin ylimiäräzenny korrespondentannu, Ven’an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadajannu. Häi enämbän kahtukymmendy vuottu keräi da tutki karjalastu kielimaterjualua, piästi ilmah mondu tiedokirjutustu da kirjua.
Bibliogruafii.
Sanakniigu jullattih Makarovan kuoltuu. Sanakniigu voibi löydiä pdf-formuatas Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital: http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/makarov_dict_ocr.pdf
Jälles Grigorii Makarovan kuolendua nägi päivänvalgien vie kolme kniigua, kudamien pohjannu on Makarovan kerätty materjualu.


Pohjas-Makedounii.
Pohjas-Makedounii libo Pohjas-Makedounien tazavaldu, libo "Makedounien tazavaldu" on Liideh-Jevroupan valdivo, kudai sijoittuu Balkanan niemimual. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal). Pohjazes se rajoittuu Kosovon tazavallanke da Serbienke, päivänlaskus – Albuanienke, suves – Gretsienke, päivännouzus – Bolguarienke.
Pohjas-Makedounien piälinnu on Skopje. Muan pinduala on 25 333 km². Rahvahan lugumiäry on 2 057 284 hengie.
P


Makrelli.
Makrelli ("Scomber scombrus") on makrelliloin heimoh kuului ahvenkala.


Makrellit.
Makrellit ("Scombridae") ollah ahvenkaloin lahkoh kuului kalaheimo.


Maksankarvaine.
Maksankarvaine väri aistitah, konzu nägösistieman piäozin ruskiele da ozittain vihandale valgole herkät tappisolut ollah aktiivizet.
Maksankarvastu mualii voibi luadie sevoittajen mihtah kelduruspakkoh sävyh mustua pigmentua. Televiizoran da tiedokonehen näytöl maksankarvastu nägyy silloi, konzu RGB-värivalgolois ruskei (R) ja vihandu (G) ollah valgoarvol, sanommo, 150 da 75, da sinine (B) on 0. Maksankarvazen mužavus rippuu suuresti sežo sen ymbäril olijan alovehen valgoastehes.


Mal'tu.
Mal'tu (mal't. da angl. Malta) libo Mal'tan tazavaldu (mal't. "Repubblika ta' Malta", angl. "Republic of Malta") on suarivaldivo Välimeres.
Valdivollizet kielet ollah mal'tan da anglien kielet.
Tazavallan piälinnu on Valletta. Muan pinduala on 316 km². Rahvahan lugumiäry on 493 559 hengie (2019).
M


Malaizii.
Malaizii (malaiz. Malaysia) on valdivo Liideh-Azies. Malaizii on kahtes ozas, kuduat jagau Suvi-Kitain meri. Päivänlasku-Malaizii (perindölline nimi on Malaja) sijaiččou Malakka-niemimuan suvipuolizes da sen suarilois. Pohjazes Malaja rajoittuu Thaimuanke, merel Singapuranke da Indonezienke. Päivännouzu-Malaizii (perindölline nimi on Sabah da Saravak) sijaiččou Kalimantan-suaren pohjazes ozas da sen suarilois. Pohjazes se rajoittuu Bruneinke da suves Indonezienke, merel Filippinoinke. Malaizien piälinnu on Kuala-Lumpur. Muan pinduala on 329 758 km². Rahvahan lugumiäry on 30 987 000 hengie.


Malavi.
Malavin tazavaldu (vuodessah 1964 Nyasaland) on valdivo Päivännouzu-Afriekas. Liidehes se rajoittuu Mozambikanke, päivänlaskus Zambienke, pohjazes Tanzanienke. Päivännouzuraja Mozambikanke fa Tanzanienke menöy Njasa-järven myöte. Virralline kieli on anglien kieli. Piälinnu on Lilongve. Muan pinduala on 118 494 km². Rahvahan lugumiäry on 16 777 547 hengie.
M


Maldiivat.
Maldiivat (mald.ދިވެހިރާއްޖެ) libo Maldiivoin tazavaldu (mald. ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ  [divehi raːɟɟeːge ɟumuhuːrijjaː]) on valdivo Suvi-Azies. Maldiivat sijaitah Indien valdumeren atolois, kuduat ollah suvehpäi Indiespäi. Maldiivoin tazavallan piälinnu on Male. Muan pinduala on 298 km². Rahvahan lugumiäry on 341  256 hengie. Virralline kieli on maldiivoin kieli.
M


Mali.
Mali, virrallizesti Malin tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Se on syväinmuavaldivo. Päivänlaskus se rajoittuu Senegalanke, pohjazes Mavritanienke da Alžiranke, päivännouzus Nigeranke, liidehes Burkina-Faso, suves Kot-d’Ivuaranke da Gvineanke. Virralline kieli on frantsien kieli. Piälinnu on Bamako. Muan pinduala on 1 249 192 km². Rahvahan lugumiäry on 19 553 397 hengie.
M


Malinavarakku.
Malinavarakku () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku. Se on Malinavarakan kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoittuu 25 kilometrin piäs pohjazeh Louhespäi.
Histourii.
1930-luvul Braunkov V.K. avai suuren sl’udukaivoksen. Täs ruadoi muailman syvin sl’udukaivos.
Talovus.
2000-luvulpäi algajen pos’olkas salvattih kaivokset, sendäh gu loppiettih sl’udukaivamizen.


Manasteri.
Manasteri (grec. μοναστήριον "monastērion") on libo rakendus libo rakenduksien joukko, kus eläy uskondolline kollektiivu. Manasterilois eletäh tarkoin siändölöin mugah sluužijen da kunnivoijen jumalii. Tavan mugah manasteris eletäh vaigu naizet libo miehet. Naispuolistu manasteris eläjiä kučutah "manuahin’u", miespuolistu – "manuahu".
Sanan alguperä.
Sana "manasteri" tulou grecien kielespäi da merkiččöy kohtua, kus ristikanzat eletäh yksin. Sen pohjannu ollah sanat "monos" ’yksin’ + "tērion" ’kohtu’. Allunperin kai hristianskoit manuahat elettih erakoinnu.


Mandariinusorzu.
Teemas muijal.
M


Mansin kieli.
Mansin kieli (mansin kieleh "Маньси/Моаньсь") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului ugrilaine kieli.


Mao Zedong.
Mao Zedong (26. talvikuudu 1893, Šaošan’ – 9. syvyskuudu 1976, Pekin) oli kitailaine poliitiekku, kommunistu, maolaižuon piäteourietikku.
Nuorennu Mao liityi Kitain kommunistizeh partieh. 1930-luvul Maos tuli Ts’ansin muakunnan kommunistizien alovehien johtai. Häi duumaičči, gu Kitaih niškoi pidäy luadie erinomaine kommunistine ideolougii. Mao johti kommunistat voittoh Kitain rahvahienvälizes voinas da 1. ligakuudu perusti Kitain rahvahan tazavallan. Kuolendassah Mao Zedong oli muan liderannu. Kitais händy kučuttih nimikse «Nelli suurdu»: «Suuri opettai, Suuri johtai, Suuri ylikomandiiru, Suuri rul’amies». Maon paginois da kirjutuksis kerätty muga sanottu Pieni ruskei kirju on arvosteluloin mugah muailman histourien painetuin tevos Biblien da Koranan jälgeh. Sendäh Mao on sežo muailman lugietuin poliittine kirjuttai.
Vuvven 1943 algajen kuolendassah Mao Zedong oli Kitain kompartien paginanvedäjänny da sežo vuozinnu 1954-1959 häi oli Kitain rahvahan tazavallan paginvedäjänny. Mao pidi monet kuulužat kampuanit, ezimerkikse «Suuri hyppy» da ”Kul’tuuran vallankumovus” (1966-1976), kudualoin periä kuoltih miljonoi hengie.
Mao Zedungan aigua Kitais piettih repressielöi, kudualoi kritikuittih monet valdukunnat. Sežo sil aigua oli Mao Zedongan hengikul’tu.
Z


Marcel Proust.
Valentin-Louis-Georges-Eugène-Marcel Proust libo Marcel Proust ([maʁsɛl pʁust]; 10. heinykuudu 1871 Auteuil Francii – 18. kylmykuudu 1922 Pariižu Francii) oli francielaine kirjailii. Hänen tunnetuin tevos on "À la recherche du temps perdu" ("Kavonnuttu aigua eččimäs").
Proust rodiihes Auteuilas lähäl Pariižua kuulužan liägärin da epidemiologan Achillle Adrien Proustan pereheh.
Seiččeiozahizen romuanan Kavonnuttu aigua eččimäs enzimäine painos piäzi ilmah vuozinnu 1913-1927. Romuanan enzimäizet nelli palua piästih ilmah Proustan eläjes. Kolme jälgimästy palua oldih läs valmehet kirjailijan kuolles, da net piästih ilmah Proustan kuoleman jälles hänen vellen toimitettunnu.


Marco Polo.
Marco Polo. Marco Polon matkukirjan "Il milione" kuvitustu.
Marco Polo (1254 – 8. pakkaskuudu 1324) oli venetsielaine kauppumies da tutkimusmatkailii. Händy tunnetah hänen matkukerdomukses "Marco Polon matkat", kuduas häi sanelou omas matkas šulkutiedy pitkin Kiinah 1271. Kniigu on enzimäine jevroupalazen omih kogemuksih pohjah kirjutettu matkukniigu Kiinas. Marco Polon mugah häi terväh piäzi Kiinua sillozen mongoluhalliččijan Kublai-haanan suozivoh da luadii äijän matkua ymbäri liideh-Aazies.
Marco Polon sugu oli lähtözin Dalmatiaspäi, nygözes Horvatiespäi, sillozen Venetsien mualoilpäi. Polot muutettih Venetsieh da ruvettih kaupiččemah. Myöhembä Polot kaupittih tavaroi äijis kohtis ymbäri Välimerdy.
Muudu.
Marco Polon mugah on nimetty Marco Polon kanzoinväline lendoazemu Venetsies.
Aihies muijal.
P


Marie Curie.
Marie, Pierre da Irene Curie.
Marie Salomea Skłodowska-Curie (maʁi skwɔˈdɔfska-kyʁi, roindua myöte "Maria Salome Skłodowska" [ˈmarja salɔˈmɛa skwɔˈdɔfska]; 7. kylmykuudu 1867 – 4. heinykuudu 1934) oli pol’šalaine fiizikku (hänel oli sežo francien kanzalližus), hiimikku da Nobel-palkittu radivoaktivižuon tutkii.
Marie Curie sai juatun Nobelan fiiziekanpalkindon vuvvennu 1903 yhtes Pierre Curien kel. Marie Curie sai sežo Nobelan hiimienpalkindon vuvvennu 1911, Davy-medalan vuvvennu 1903 da Matteucci-medalan vuvvennu 1904.
Alguaineh curium on nimetty Marie da Pierre Curien mugah.


Marjatta Kurenniemi.
Lea Marjatta Kurenniemi (omua suguu Mikkola; 7. oraskuudu 1918 Helsinki – 14. kylmykuudu 2004 Taipalsaari) oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.
Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy Helsingin yliopistos. Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu "Pukke Punamuurahaisen seikkailut". Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah "Onneli da Anneli" -kniigat. Saara Cantellan ohjatut kinot "Onneli ja Anneli" (2014) da "Onnelin ja Annelin talvi" (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.
Kurenniemi sai Topelius-palkindon vuozinnu 1954, 1967 da 1987, valdivon kirjallizuspalkindon (Suomi) vuozinnu 1976 da 1981 da Pro Finlandia -medalin vuvvennu 1969. Lizäkse häi sai Tirlittan-palkindon vuvvennu 1999 da taijon valdivonpalkindon (Suomi) 2003.
Marjatta Kurenniemel da filosoufien douhturi Tauno Kurenniemel oli viizi lastu.


Marjuvezi.
Marjuvezi libo morsu on Ven'an da Estounien perindölline guazutoi alkogoulitoi juomine.
Marjuvetty luajitah pohjazis meččymarjois, enimyölleh buolas da garbalos. ”Jevgeni Onegin”-romuanas muanitah buoluvetty, kuduadu suadih kuadajen vetty muarjoih. Vilulois podvualois astiet moizen vienke säilyttih kodvan. Moniloin retseptoin mugah morsua enzin keitetäh da sit viluskoitetah.
Zavodoil morsua luajitah tavan mugah hapannuzis mehulois, zuaharisiruopas da vies.


Mark Twain.
Mark Twain (tovelline nimi Samuel Langhorne Clemens; 30. kylmykuudu 1835, Florida, Missuri, Amerikan Yhtysvallat — 21. sulakuudu, Redding, Konnektikut, Amerikan Yhtysvallat)


Markukagluhanhi.
Markukagluhanhi libo mustuhanhi ("Branta bernicla") on lindu.
Teemas muijal.
M


Marky Ramone.
Marky Ramone (oigiel nimel Marc Bell, 15. heinykuudu 1956 New York, Yhtysvallat) oli Ramones-bändin barabuanistu vuozinnu 1978–1983 da 1987–1996. Marky yhtyi Ramonesah vuvvennu 1978 alguperäzen barabuanistu Tommy Ramonen lähtiettyy joukkovehespäi. Vuvvennu 1983 Marky eroitettih bändis hänen liijan algoholan käytön täh, no häi tuli järilleh vuvvennu 1987 Richie Ramonen lähtiettyy joukkovehespäi.
Enne Ramonesua Marc Bell luadi kaksi al'bomua Dust-nimizen hard rock -joukkovehen kel 1970-luvun allus. Vuvvennu 1977 häi soitti Richard Hell & the Voidoidsan al'bomal "Blank Generation".
Hän ruadoi sežo Misfits-bändin barabuanistannu vuozinnu 2001–2004. Ližäkse häi on soittanuh ezimerkikse joukkovehis
Marky Ramone And The Intruders, Marky Ramone & The SpeedKings da Osaka Popstar.
Hänet nimitettih Rock and Roll Hall of Fameh Ramones-joukkovehen jäzenenny vuvvennu 2002. Ližäkse häi sai Ramones-jäzenenny Grammy-palkindon eloksenruavos 2011.
Hänen kirjutettu kirju hänen elokseh näh piäzi ilmah pakkaskuus 2015.


Marokko.
Marokko libo Marokan kuningaskundu on valdivo Pohjois-Afriekas. Pohjazes se rajoittuu Välimerenke, päivänlaskus Atlantan valdumerenke. Gibraltaran salmi eroittau Marokon Jevroupas. Päivännouzus da liidehes Marokko rajoituuu Alžiranke, suves Päivänlasku-Saharanke. Virrallizet ollah tamazight da arabien kielet. Piälinnu on Rabat. Muan pinduala on 446 550 km². Rahvahan lugumiäry on 32 649 130 hengie.
M


Mars (planiettu).
Mars (simvolu:) on päiväzensistieman planiettu. Päiväzes laskiettuu se on nel'l'äs päiväzensistieman planiettu. Planiettu on nimetty roumalazen mifolougien voinanjumalan Marsan mugah. Ruspakon Marsan läbimittu on läs puolet Muan läbimitas, da se on ristikanzale elinkelvotoi. Marsas on höyrynny, nestehenny da jiänny olijua vetty sego ylen ohut guazukehä, kuduas suurin oza on hiilidioksidua da loput enimyölleh azottua. Marsal on kaiken ližäkse ylen vilu. Marsal on kaksi piendy kuudu, Phobos da Deimos.
Marsal ei ole elaigua. Aijemba Marsan tulivuoriloin guazus sinne oli roinnuh tihei guazukehä, da silloi Marsal oli suurii merilöi. Nygözen Marsan pindu muistuttau Muan hiekkumuadu da Kuudu. Marsal on kruatteriloi, syvii alangoloi, kuivanuzii jovenuomii, peskud'uunua da pilvii. Marsua on tutkittu moneh kerdah. Tässäh todevuttamatoi lendo Marsah on yleine suunnittelun aihe.
Aijembat havaindot.
Jo ammui huomattih, gu Marsa on yksi taivahal liikkujis tähtilöis libo planietois. Enzimäzinny oldih muinazet jegiptalazet.
Giacomo Maraldi huomai planietan pyörivän 1600-luvun lopul da 1700-luvun allus. Maraldi ei olluh varmu, oldihgo planietan tummembat piirdehet oza planietan pindua, vai pilvimuodostelmii.
Enzimäzii aiga tarkoi kartoi oli piirretty vaste 1800-luvun loppupuolel. Johann Hieronymus Schröter oli piirdänyh Marsan kuvan 1700-luvun lopus da nägi planietan napalakit da erähii pinnan piirdehii. Hänen mieles planietan tummembat kohtat oldih pilvilöi.
Myöhembi tutkimus.
Vuonnu 1877 Asaph Hall löydi Marsan kuut Phoboksen ja Deimoksen, da samannu vuonnu italielaine tähtitiedäilii Giovanni Schiaparelli väitti, gu nägi kanualoi Marsan pinnal.
Veziihöyryy da kislorodua ečittih 1900-luvun allus Marsan guazukehäs, ga niidy ei lövvetty.
NASAn vuvven 2015 syvyskuus ilmahpiässyön tutkimuksen mugah Marsan pinnal voit olla juoksevua vetty.
Pindu da geologii.
Kaugoputkel kačotunnu Marsal nävytäh tummembat da valgiembat alovehet (manderehet da meret) sego napalakit, kudamien kogo vaihtelehes vuvvenajan mugah. Tunnetuin Muaspäi nägyi pinnanmuodo on tummu Syrtis Major, kudai ollou tulivuoren tummembua ainehtu. Marsan pindu mustoittau ozakse Kuudu, ozakse Muadu. Pohjazel pallonpuoliskol on enimyölleh valgiembua endisty merenpohjua. Suuremban ozan Marsan suvipallonpuoliskos peitetäh kruatterit.
Avarusluotaimet löyttih Marsan pinnal suurii tulivuorii, kuadualois korgevin on Tharsiksan ylängön Olympus Mons da suurin Alba Patera. Se on enämbi 4000 km pitky, 200 km levei da erähis kohtis enämbi 9 km syvä notko Valles Marineris. Hellas da Argyre ollah suurembii muinazii törmävyskruatteriloi.


Maršallansuaret.
Maršallansuaret libo Maršallansuariloin tazavaldu () on Tyynenmeren valdivo, kudai sijoittuu Mikronezies. Yhtysvallat avuttau Maršallansuarile den’gu- da puolistusdielolois (niilöil on den’gu- da puolistusliitto).
Päivänlaskus da lounuas se rajoittuu Mikronezien liittovaldivon alovehvezilöinke, suves – Kiribatin alovehvezilöinke, muulois ozis – Tyynenmeren neitrualizien vezialoinke. Randuviivan pitkevys on 370,4 km. Muan pinduala on 181,3 km². Rahvahan lugumiäry on 53 158 hengie (v. 2011). Piälinnu on Madžuro.
M


Matematiekku.
Sana matematiekku (grets. μαθηματικά, ’mathēmatiká’) tulou gretsien sanas μάθημα (máthēma), kudai tarkoittau tiijonalua, tieduo libo opastundua. Matematikkua merkiččii gretsienkieline sana μαθηματικός (mathematikós) tarkoittau ”himokas opastumah”.


Matematikku.
Matematikku on matematiekan tutkii da azientundii. Matematiekas opastunnuot ollah tavan mugah ruavos opastajannu, tutkijoinnu yliopistolois, it-alal libo tevolližuon palvelukses, ezimerkikse strahouhkumatematikkannu strahouhkuyhtivölöis. Puhtahat matematikat pyrritäh kehittämäh uuttu matematiekkua aijemban pohjale, ku tovendajat matematikat luajitah matemuatillizii malliloi käytändön probliemois da tutkitah nenga suaduloi malliloi. Mainittavu vuitti matematiekkua yliopistos opastunnuzis ruatah školis opastujinnu.


Matrossu.
Matrossu on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se on Matrosan kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu 28 kilometrin piäs Petroskoispäi päivänlaskuh. Pos’olkas on voinal (1941 – 1945) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Pos’olku perustettih vuonnu 1929, konzu täs rakendettih tazavallan enzimäine Matrosan meččypunktu. Nygöi sidä ei ole. Kylännevvosto roih 5. pakkaskuudu v. 1932. Enne Matrosas eli suomelazii, kuduat muutettih täh Kanadaspäi.
Matrosan rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 pos’olkas eli 14 hengie.
Pos’olkas on škola. Vie täs on Tazavallan mielitaudibol’ničču (920 koikkua). Se avattih vuonnu 1986. Se on suurin mielitaudibol’ničču Karjalan tazavallas.


Matsuo Bashō.
Matsuo Bashō (, tavan mugah vaiku Bashō, 1644, Ueno – 28. kylmykuudu 1694, Osaka Japounii) oli Edo-kavven Japounien kuulužin runoilii. Hänen eläjes händy tunnettih hänen "haikai no renga" -runotevoksis, no tänäpäi häi on tunnustettu lyhyön da selgien haiku-runohuon muasterikse.
Bashō ruadoi opastajannu, no hylgäi linnalazen eloksen da gul'aičči ymbäri muadu päivänlaskuh, päivännouzuh da loitos pohjazeh ku suaha innoitustu kirjutuksih.


Mavriki.
Mavriki, virrallizesti Mavrikin tazavaldu on suarivaldivo Päivännouzu-Afriekas. Se sijaiččou Indien valdumeren lounasozas. Valdivoh kuulutah Maskarenoin suariston suurin Mavriki-suari, Kargados-Karahos-suaristo, Alagelan suaret da monet pienet suaret. Piälinnu on Port Lui, kudai sijaiččou Mavrikin suarel. Muan pinduala on 2040 km². Rahvahan lugumiäry on 1 295 789 hengie.
M


Mavritanii.
Mavritanii libo Mavritanien islamilaine tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Päivänlaskus se rajoittuu Atlantan valdumerenke, luodehes Päivänlasku-Saharanke, lounuas Senegalanke, koillizes Alžiranke, suves da päivännouzus Malinke. Virrallizet kielet ollah arabien da frantsien kielet. Piälinnu on Nuakšot. Muan pinduala on 1 030 700 km². Rahvahan lugumiäry on 3 359 185 hengie.
M


Max Plank.
Maks Karl Ernst L’udvig Plank (; 23. sulakuudu 1858 Kil’, Germuanii – 4. ligakuudu 1947 Göttingen, Germuanii) – germuanilaine fizikku-teoretiekku, kvantufiziekan perustai, Nobel’-palkindon suaju (1918). Prussien tiedoakademien ozanottai (1894) da monien ulgomualazien tiedoseuroin da tiedoakademieloin ozanottai. Mondu vuottu Plank oli germuanilazen tiijon johtajannu.
Plank tutkii termodinamiekkua, lämbösuvastustu, kvantuteouriedu, optikkua. Termodinnamiekan tostu zakonua Plank miäritti entroupien kazvamizen perustehennu da käytti sidä fiziekan hiimien erilazien ruadoloin laskemizeh niškoi. Termodinamiekkua da sähködinamiekkua käyttäjen häi tutkii tazastu lämbösuvastustu. Plank keksi Plankan formulan da sellitti energien da tevon kvantoi, mi avvutti kehittiä kvantufiziekkua. Plank enzimäzenny kirjoitti rel’ativizen yksikön dinamiekan uravnieniet. Sežo häi tutkii fuazutilan struktuuran probliemua da kavantusistiemoin statistiekallistu mehaniekkua. Monet ruavot koskietah tiijön histouriellizien, metodoluogiellizien da filosoufiellizien aspektoi. Tiijönfilosoufies hänet mustetah muga sanotus Plankan perustehes. Sen mugah vahnembat tiedomiehet vähembi hyväksytäh uutuu tieduo miguy nuorembat.
Plankan johtol monet kuulužat tiedomiehet aloittih omua virgua, ezimerkikse Maks Abragam, Maks fon Laue, Morits Šlik, Ernst Lamia, Valter Bote da muut. Omien luvendoloin mugah Plank kirjoitti mondu opastuskniigua.
P


Maču Pikču.
Maču Pikču
Maču Pikču (kečuakse Machu Pikchu, «vahnu vuori» libo «mäin piä») on muinaine inkulinnu Perus Suvi-Ameriekas. Vuvven 2007 Maču Pikčus rodih Unescon muailnanperindöobjektu.
Sijoitandu da rakendukset.
Maču Pikčus sijaiččou 2 430 metrin korgevuos troppizen vuoristomečän keskel. Linnu sijaiččou lähäl Urubamba-joven alangos Inkuvaldukunnan Kusko-piälinnua. Sie on temppelilöi, halliččijandvorču, eländykodii da aittoi. Kaikkien ylembänny on Intin libo päiväzen temppeli. Maču Pikčus on läs 200 rakendustu. Linnas da sen ymbäristös eläy läs 1200 hengie, piädielos naizii, lapsii da pappiloi.
Histourii.
Maču Pikčus srojimine algoi läs vuvvennu 1440. Inkuhalliččii Pakačutek nosti linnan Päiväzen kul’tan toimiloih niškoi. Linnale pidi olla valloittamatoi, sendäh gu se sijaiččou ymbäri pal’l’ahan kallivon da rotkoiloin. Ga vuvvennu 1572 inkat hyllättih linnan espuanilazile. Hylgiämizen jälgeh linnu unohtui kodvakse. Enzimäine tundiettu Maču Pikčuh käynnyh ulgomualaine oli yhtysvaldaine Hiram Bingham 24. heinykuudu 1911. Bingham kirjoitti Maču Pikčus tevoksen da vei siepäi kodimuan muzieloih erillizii ezinehii. National Geographic luadi Maču Pikčus erikoisnoumeran sulakuus 1913, da linnu sai muailman kuulužuon.
Turizmu.
Maču Pikču on yksi Suvi-Ameriekas tärgiemis arheolougiellizis keskuksis da se on ylen tindiettu turistuobjektu Perus. Joga vuottu Maču Pikčuh kävyy 400 000 turistua da niilöin miäry kazvau. Unescon mugah nengoine suuri turistumiäry varaittau kohtan säilymizeh.


Mašin.
Mašin libo avtomašin (muinasgriekankieles αὐτο - "iče" da latinankieles - "liikkuju") on ajonevvo, autoajonevvo, kudai ajau ilmai rel'sua. Mašin vedäy ristikanzua da rahtii da monis mualois se on enzimäzel sijal.
Nygyaigaine mašin on luajittu 15-20 tuhandes čuastis, kudualois 150-300 ollah tärgevimät da kallehembat.
On olemas hengimašin, gruuzumašin, avtoubussu, trolleibussu. Traktoru da motosiklu ei olla mašinat.
Mašinoin lajittelu.
Hengimašin on mašin, kuduan massu on vähembi 3500 kiluo da sie on 1-8 (yhtes mašinohjuajanke) da sil suau vediä matkutavaroi. Hengimašinat voijah olla salvatun kuzovanke (sedanu, limuzinu, kupe, hetčbeku, universualu, furgonu da pikkuavtoubussu) da kuzovanke, kuduan yläozan suau ottua iäre (kabriolettu, rodsteru, lando da faetonu).
Gruuzumašin (gruzoviekku) on mašin, kuduas vietäh gruuzoi.
Suuri gruuzumašin (fura, avtopojezdu) on mašin, kuduan massu on 12 tonnua da levevys on enämbi 2,5 metrua.
Vnedorožniekku on mašin, kudual suau ajua kaikien lajin dorogoil, niilöin joukos kivittämättömäl muadorogal. Vnedorožniekal on surembi klirenssu.
Baggi on kebjei vnedorožniekku hiekal ajandan niškoi.
Pikappu on gruuzu-matkustajan mašin, kudual on avvattu platformu gruuzan niškoi. Sen gruuzannostamizen kygy on 150-4500 kiluo.
Sportumašin on mašin, kudual voi ajua täytty vauhtii, sil on vägevy motor.
Kilbumašin - mašin, kudai on luajittu avtokilbailun niškoi.
Avtobussu - mašin, kudai on luajittu 8 libo enämbän matkustajan viendän nškoi. Se ei ole trolleibussu.
Trolleibussu - mašin, kudai on luajittu 8 libo enämbän matkustajan viendän nškoi. Se ajau sähkön avul.


Mehu.
Mehu on juomine, kuduadu luajitah kypsis fruktois libo kazvoksis. Ga on vie olemas mehuloi, kuduat suajah erilazien heinien korzilois, juurilois da lehtilöispäi (ezim. mehu selderin korziloispäi). Mehuu juvvah läs kaikkies mualois.
Fruktumehut säilytetäh kaikkii vitamiinoi da minerualusuolii.
Muarjumehulois on äijy einehellisty ainehtu da vitamiinoi.
Kazvosmehut säilytetäh kaikkii vitamiinoi da minerualusuolii.


Meksikku.
Meksikku (), viralline nimi on Meksikan Yhtistynnyöt Valdivot (), on valdivo Pohjas-Amerikas. Pohjazes se rajoittuu Amerikan Yhtistynnyölöin Valdivoloinke, liidehes – Belizan da Gvatemalan kel, päivänlaskus ollah Kalifornien lahti da Tyyni valdumeri, päivännouzus Meksikan randoi pestäh Meksikan lahten da Kariban meren viet.
Muan pinduala on 1 972  550 km². Rahvahan lugumiäry on 121 005  815 hengie (2015). Piälinnu on Mehiko. Viralline kieli on ispanien.
M


Meriahven.
Meriahven ("Dicentrarchus labrax") on kala.


Meriahvenet.
Meriahvenet ("Moronidae") ollah ahvenkaloin lahkoh kuului kalaheimo.


Merihanhi.
Merihanhi libo harmaihanhi ("Anser anser") on lindu.
Teemas muijal.
M


Merilohi.
Merilohi (atlantiekanlohi, järvilohi) () on lohirovun kala.
Sen piduhus voi olla 1,5 metrii, paino – 43 kiluo. Elaijan suurin aigu on 13 vuottu. Eläy Atlantiekan valdumeren pohjazes ozas. Lohi kudou Portugalien, Ispanien, Barencin meren jogilois.
Lohi eläy Ven’an Kuolan niemimuan sego Karjalan järvilöis – Imandras, Ylä-Kuittijärves, Keski-Kuittijärves, Ala-Kuittijärves, Nuokkijärves, Kamennoje-järves, Uikujärves, Seesjärves, Sandaljärves, Jänisjärves, Oniegas, Luadogas; Jevroupas – Norviegies, Ruočis, Suomes.
Lohikaloin olenduala on suuri. Se eläy Atlantiekan valdumeren pohjazes ozas sego Pohjazen jiämeren päivänlaskupuoles.
Lohtu on Jevroupan rannikon suves Portugaliessah, koillizes – Karajogessah. Lohtu on Ven'an Murmanskan rannikon da Vienan meren jogilois, Pečoras, Baltien meren jogilois. Lohi hyvin kazvau meres, kus syöy kil'kukalua, salattii, seldii, kuor'oidu da tuulenkalua.
Lohi kudou jogilois. Sen kudupaikat ollah joven ylä- da keskiagjoin koskiloil. Atlantiekanlohen suurimbat luondokudupaikat ollah Šuojun joves, Umbajoves, Nivajoves da Kemijoves.
Merilohi voi olla rahvahan kazvattamizen objektannu.


Meritedri.
Meritedri ("Melanitta nigra") on sorzien heimoh kuului lindu.
Lähtiet.
M


Merkurius.
Merkurius on päiväzensistieman planiettu.


Meänkieli.
Meänkieli libo torniojogialangonsuomi on yksi suomen kielen murdehis libo baltiekkusuomelaine kieli. Ruočis se on viralline vähembistökieli.
Meänkieli da suomen kieli.
Meänkieles on äijy sanua, kuduadu nygöi ei ole suomen kieles, libo tuli sih vuvven 1809 jälles. Meänkieles on enämbi ruočin sego saamelazien laihinsanua suomen kieleh verraten. Meänkielen fonolougii, morfolougii sego virkehoppi sežo erotah suomen kieliopis. Ga äijiä meänkielen eroitussanua on suomen kielen peräpohjalazis murdehis.
Jälgivuozinnu meänkieldy pietäh Ruočis erillizennu kielenny. Ga Suomes sidä pietäh suomen kielen murdehennu.
Histourien tiijot.
12. vuozisuas algajen Tornionalangon alovehes ruvettih elämäh suomelazet Päivännouzu- da Päivänlasku-Suomespäi. Vuonnu 1809, konzu Suomi liitettih Ven'ah, Tornionjogii myö menii raja jagoi Tornionlaakson kahteh ozah.
Vuonnu 1888 oli hyväksytty se piätös, kuduan mugah školis opastettih vaigu ruočin kieldy. Suomen kielen pagizemine kiellettih školis. Ajan roduteourit sanottih tože, ku suomelazet ollah alembastu ei-germuanielličstu rahvastu. Vuonnu 1957 voimah astui käsky, kudaman mugah niken ei voi kieldiä lapsii suomen kielel pagizemas. Sendäh gi äijät Tornionlaakson eläjät paistih ruočikse ku muamankielel, ga ei voidu lugie eigo kirjuttua suomekse. Opastajien mugah, lapsile olis kebjiembi opastuo ruočin kieleh, gu hyö parembi tiettäs muamankieldy. Ga äijät oldih tostu mieldy. Sendäh gi enne vuozii 1970 Tornionlaakson eläjil ei olluh omua kirjukieldy.
Nygyaigaine meänkieli.
Vuvven 2002 sulakuus algajen meänkieli on yhtenny viijes vähembistökieles Ruočis. Sil paistah Jällivaaras, Haaparannas, Kiirunas, Pajalas da Ylitornios. Ga kielen uudeh stuatussah huolimattah, vai 50 % virgumiesty tiedäy hyvin suomen paginkieldy libo meänkieldy.
Enin oza heis eläy Norrbottenas. Meänkielel pagizijoin miäry on 40-70 tuhattu hengie. Sen lizäkse äijät pohjazen Ruočin rahvas vähäzel paistah tädä kieldy.
Vuozis 1980 algajen oli kirjutettu äijän meänkielen opastuskniigua, meänkielekse kiännettih Biblii. Nygöi täl kielel valmistetah erähii televiidien lähetyksii. Meänkieldy opastetah Stokgol'man, Luulajan sego Uumajan yliopistolois.


Mečoi.
Mečoi – () on peldokanoin rodukunnan, kanoin lajin suuri lindu.
Yhtehine tiedo.
Mečoi on suurin tedrilöin rovus. Toizien tedrilöin linduloin verraten mečoil on pyöryžy händy da pitkät höyhenet kulkus. Se eläy Jevrazien havu-, sega- da lehtimečis.
Ulgonägö.
Mečoi (ižäččy) voibi olla 110 sm da vie suurembi. Siibilöin väli on 1,4 metrii, massu on 4,1-6,5 kg. Koppali (emäččy) on pienembi, sen massu on 2 kg. Mečoi da koppali ollah eri värii: mečoin piä da kulku ollah mustat, kulkun tagapuoli on harmai mustien tačmoinke, ezipuoli on mustanharmai. Selgy on mustahko, maksankarvazien da harmualoin tačmoinke. Kubu on mustu vihandanmetallanläpetyksenke, rindu on vihandanteräsravvan värii, alapuolel ollah harmuat da valgiet tačmat. Siivet ollah maksankarvazet. Händy on mustu valgien tačmoinke. Alastoi nahku silmällyö on kirkahanruskei, n’okku on valgienruskei. Koppali on pienembi. Sen väri on kirkahambi (keldazien, ruskieloin, valgien junoloinke). Kulku, siiven kiännys da yläpuoli ollah ruostunnuonruskiet.
Syöndy.
Tavel mečoi da koppali syvväh pedäjän havvuu, kezäl – siemendy, muarjua, böbökkiä, heinykazvii.
Kiimuaigu.
Keviän tulduu linduloil algavuu kiimuaigu. Se jatkuu oraskuun puolivälissäh. Linduloin kiimukohtu on ainos sama. Koppali pezoittuu meččäh kiimukohtan lähäle. Se haudou 5-11 poigastu. Havvondah menöy läs nelliä nedälii. Kai poijat roitah yhtel aigua, toine toizele peräh, suutkien aloh.
Mečoin da koppalin lugu Karjalas.
Mečoidu da koppalii on kaikis Karjalan mečis. Mečoin da koppalin lugu vaihteleh Karjalas. Sille vijannu ollah mečästäjät da pahat siät poigazien havvonduaigah.
Mečoi on kallis mečästyslindy. Karjalas vuvvennu 2014 oli läs 50 tuhattu tädä linduu.
Lähtiet.
M


Meččy.
Meččy on ekosistiemu, biotoppu, kuduadu perustetah puurungozet kazvokset. Meččy on luonnon piäoza. Sil voi olla eri merkičukset: meččy on biosferan oza libo puuistutukset. Muan mečän pinduala on 38 miljonua km². Sen 7% istutti ristikanzu. Puoli meččyalovehes on troppine meččy.
Meččy ekosistiemannu.
Meččy on yhtyssistiemu. Sih kuulutah elävät organizmat da ilmu, muaperä, vezi. Paiči puuloi meččykazvistoh kuulutah heinät, sammalet, sienet da grivat, liivat da jägälät. Energian da ainehien virdu kierdäy ekosistiemas perustajen ymbärikierron da yhtistäjen yhteh kai luonnon komponentat.
Puuistutukset.
Puuistutus on yksiluaduine meččyaloveh, kudai eruou toizis kazviston tavan mugah, kuduan piäkomponentannu on puusto. Sežo puuistutukset erotah toizis alguperän, ijän libo muvvon mugah. Piäero on korgeirungozien da madalrungozien puuistutuksien välil. On olemas sežo suojameččyistutukset, kuduat suojellah kuivuos, vezi- da tuulierozies.
Levittämine.
Kohtis, kudualois on pyzyi puuloin kazvo, kazvau meččy. Piäfaktoru, kudai vaikuttau mečän kazvamizeh on vihmumiäry (vähin miäry on 200 mm vuvves). Toizet faktorat, ezimerkikse, lämminmiäry da muaperän yhtisteh vaikutetah vaigu kazvilajih.
On olemas moni mečän lajittelua: alguperän, kunnon, levitändykohtan, ijän mugah dmi. Meččy voi olla harvu libo yhtistynnyh, alguperäine libo uvvessah istutettu. Nygöi suurin oza mečäs on luonnolline meččy.


Meččyhanhi.
Teemas muijal.
M


Meččykana.
Meččykana ("Lagopus lagopus") on tedriroduhine lindu. Talvel se on valgei, kezäl – keldazettavah-muzavanruskei. Ižäččylöil silmien piäl on leviet ruskiet kulmat. Talvel linduloin sorkien sormis on enämbi höyhendy, mi auttau niilöile liikkuo lundu myö. Emämeččykana voi painua puolikiluo, ižä – 700 grammua. Nämmä linnut terväh juostah.
Leviendy Karjalas.
Meččykanua on kogo Karjalan tazavallas, yhtelläh enämbi linduu on pohjaspiirilöis. Meččykana suvaiččou sammaldunnuzii suoloi, kus kazvau pajuu, koivuu da piendy pedäjiä.
Syöndy.
Talvel meččykanat eletäh parvittain da konzu on lundu, vietetäh yöt lumes. Sil aigua linnut syvväh pajun, koivun da pedäjän lehtenkandua da vezua. Ku löyttäneh muarjua libo muarjutuhjoloin oksua da lehtie, syvväh niidygi.
Kiimuaigu.
Keviäl meččykanal, kui toizil tedrilinduloil, on kiimuaigu. Sen aigah linnut löytäh ičele puaran da joga puaru rubieu elämäh omal tietyl alovehel. Ižämeččykana akkiloiččou da vardoiččou emiä. Emä haudou kymmene da enämbigi jäiččiä, kudamat ollah keldazettavat muzavanruskieloin tačmoinke. Havvondu kestäy läs kolmie nedälii. Haudojua emälinduu pezäs sen värin hyvyös ei nävy.
Linnunpoigazet konzu rodivundan jälles kuivetah, jo iče voijah juosta muamale peräh, kudai vedäy niidy märrembih kohtih. Enzi päivinny poigazet syvväh böbökkiä da niilöin toukkua, sit ruvetah syömäh kazvisyömisty. Jälles rodivundua kolmen-nellän nedälin mendyy net jo ruvetah lendämäh.
Poigoveh leviey da kazvanuot kolmekuuhizet poigazet, kudamat ollah yhtenjytyi suuret aiguzien linduloinke, ruvetah elämäh ičepiänneh.
Lugu Karjalas.
Vuvven 2016 talvilugemizen mugah Karjalas on 170 tuhattu meččykanua.
Lähtiet.
M


Michelangelo.
Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (6. kevätkuudu 1475, Caprese — 18. tuhukuudu 1564, Roma) oli itualielaine taidehmualuaju, kuvanvestäi da arhitektoru. Hänen tundiettui ruadoloi ollah muun mugah Sikstuksen kappelin freskot, Pietá-vestos Vatikanas da Daavid-vestos Firenzes.


Mifolougii.
Mifolougii on kanzan libo heimon miifoin sistiemu, yhtehine tarusto da uskomuksien kogonaižus. Kanzoin, heimoloin libo toizien sivilizacieloin mifolougiet ollah kehitytty vuozikauzien aloh, da niilöis on eriluadustu da eri aigukauzispäi olijua ainehistuo. Mifolougii tavan mugah välittyy suullizennu perindötiijonnu, no silloi-toiči miifat kerätäh eepossoikse. Tämän päivän urbuanoi legendoi, uuzii uskomuksii da miifoi ei pietä mifolougiennu.


Miinala.
Miinala on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku. Se on Miinalan kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Miinalanjoven oigiel rannal, 10 kilometrin piäs Lahdenpohjaspäi päivännouzuh.


Mika Waltari.
Mika Toimi Waltari (19. syvyskuudu 1908 Helsinki – 26. elokuudu 1979 Helsinki) oli suuri suomelaine kirjuttai. Waltari oli ylen produktivnoi kirjuttai: häi on piästänyh ilmah romuanoi, runoloi, novelloi, suarnoi, näytelmii, raadivospektakliloi, propagandumaterjualua, kriitiekkoi, elokuvakäzikirjutuksii da matkukerdomuksii.
Tuotando.
Mika Waltarin enzimmäine ilmah piästetty tevos oli "Jumalaa paossa" vuvvennu 1925, da viimezet tekstat häi saneli "Ihmisen ääni" -sarjas jullattuh tevokseh vuvvennu 1978. Hänen tevoksis ollah otettu uuzii painoksii jatkuvah.
Romuanat.
Waltarin suavutusaskel tapahtui, konzu häi kirjutti tevoksen "Suuri illusioni".
Näytelmät.
Mika Waltari kirjutti läs kolmekymmendy näytelmiä. Erähät oldih suurien romuanoin eziruoduo - ezimerkikse "Sinuhe Egyptiläizen" kel samah aigukaudeh sijoittui "Akhnaton, auringosta syntynyt" (1936). Erähät näytelmät oldih poliittizii. Ezimerkikse "Yö yli Euroopan" (1934) kerdou aijan poliittizis idejois. Äijät kebjiet näytelmät (ezimerkikse "Kuriton sukupolvi" (1936), "Gabriel, tule takaisin" (1945), "Noita palaa elämään" (1946) da "Huhtikuu tulee" (1949)) tundietah nygöi fil’moinnugi. Waltarin kirjutettulois näytelmis on myöhembäh piästetty ilmah kerävys "Mika Waltarin näytelmät" (1999)..
Elokuvakäzikirjutukset.
Waltari oli ahker elokuvakäzikirjuttai. Kiistämättäh tunnettuvin hänen käzikirjuttamis elokuvis on T. J. Särkän režissiiruitu "Kulkurin valssi" (1941).
Runot.
Konzu Waltari oli nuori, häi kirjutti äijy runoloi. Ezmäi häi duumaičči, što häi ongi enne muudu runoilii. Waltarin enzimäzet runot piästih ilmah Nuoren Voiman Liiton antolougies "Nuoret runoilijat" vuvvennu 1926. Nämmis runolois Waltari käytti nimie Kristian Korppi. Sen jälgeh piästih ilmah runokerävykset "Sinun ristisi juuret" (1927), "Muukalaislegioona" (1929) da "Valtatie" (1928), jälgimäine yhtes Olavi Laurin (Olavi Paavolainen) kel. Myöhembäh Waltarin runoloi piäzi ilmah kerävyksis "Runoja 1925-1945" da "Pöytälaatikko"..


Mikronezii.
Mikronezien liittovaldivo () on Okeanien valdivo, kudai sijoittuu Karolinan suarilois.
Mua on virallizesti iččenäine valdivo vuvves 1986 algajen, ga Yhtysvallat avuttau Mikroneziele den’gu- da puolistusdielolois (niilöil on den’gu- da puolistusliitto).
Valdivon piälinnu on Palikir. Pinduala on 702 km², rahvahan lugumiäry on 106 104 hengie.
M


Mjanmar.
Mjanmaran liiton tazavaldu libo Mjanmar (sežo Birma) on valdivo Liideh-Azies. Se sijaiččou Indokitai-niemimuan päivänlaskupuolizes ozas. Päivänlaskus Mjanmar rajoittuu Indienke da Bangladešanke, koillizes Kitainke, päivännouzus Laosanke da liidehes Thaimuanke. Viralline kieli on birmanien kieli. Mjanmaran piälinnu on Neipjido. Muan pinduala on 678 500 km². Rahvahan lugumiäry on 55 167 330 hengie.
M


Mokšan kieli.
Mokšan kieli (mokšan kieleh "Мокшень кяль") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului volgalaine (mordvalaine) kieli.


Molduavii.
Molduavii (mold. da rum. Moldova) on Liideh-Jevroupan valdivo. Sen virralline nimi on Molduavien tazavaldu. Se rajoittuu Ukrainanke da Rumiinienke. Molduavien pinduala on 33  846 km². Vuonna 2014 rahvahan lugumiäry oli 2 913 381 hengie, vuonna 2015 – 3 555 200 hengie (1.01.2015). Se on 118. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 135. sijal pindualan mugah. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal).
Molduavien piälinnu on Kišin’ov. Valdivolline kieli on ruminskoi (monilois virrallizis dokumentois, ezim. peruszakonan takstas, on kirjutettu ”molduavien kieli”).
Läs 93% rahvastu on pravosluavizii (v. 2004).
M


Molière.
Molière, oigiel nimel Jean-Baptiste Poquelin, (15. pakkaskuudu 1622 Paris Frantsii - 17. tuhukuudu 1673 Paris) oli frantsielaine ozutelmukirjailii, ohjuaju da ozuttelii. Hänet tunnetah enne kaikkie komedieloin kirjuttajannu.


Monako.
Monakon ruhtinaskundu on Suvi-Jevroupan pieni valdivo, kudai sijoittuu Liguran meren rannal. Se rajoittuu Frantsienke. Frantsii johtau Monakon ulgopoliitiekkua, ruhtinaskunnal Frantsienke on tulli- da den’guliitto da vie monet Frantsien zakonat ollah käytös Monakos.
Monako on muailman yksi pienimis mualois. Ruhtinaskundu on kaikile tiettävy, sendäh gu Monte-Karlos on kazino da vie täs muas piettih Formula-1-čempionuattu (Monakon Gran-pri).
Muan piälinnu on Monako. Pinduala on 2,02 km². Rahvahan lugumiäry on 37  731 hengie.
M


Mongoulii.
Mongoulii (mong. Монгол Улс) on valdivo Keski-Azies. Pohjazes Mongoulii rajoittuu Ven’anke da Kitainke päivännouzus, suves da päivänlaskus. Mongoulii on syväinmuavaldivo. Mongoulien piälinnu on Ulan-Bator. Muan pinduala on 1 564 116 km². Rahvahan lugumiäry on 3 000 000 hengie. Virralline kieli on mongolien kieli.


Monipuolizet Kirjalližusluvettelo.
Karjala. INFO, 2010: [toim.: Natalja Antonova, Natalja Sinitskaja, Olga Karlova], 2009.
Kuni jalgu kapsau, sini suu n`apsau, 2009 / [Karjalan Sivistysseura et al.]. - Петрозаводск: Verso, 2008.
Oma koti on kultani = Oma kodi on kuldaine. 2008


Montenegro.
Montenegro libo Černogouri on Liideh-Jevroupan valdivo, kudai sijoittuu Balkanan niemimuan Adrianmeren rannal.
Päivänlaskus se rajoittuu Horvatienke, luodehes – Bosnii-Hertsegovinanke, koillizes – Serbienke, päivännouzus – Kosovon tazavallanke, liidehes – Albuanienke.
Montenegron piälinnu da suurin linnu on Podgorica. Histourien da kul’tuuran piälinnu on Tsetine.
Muan pinduala on 13.812 km², rahvahan lugumiäry on 621.518 hengie.
M


Moskovu.
Moskovu libo Moskuvu () on Ven'an federatsien piälinnu. Moskovan eläjienlugu on läs 11,9 miljonua, da se kuuluu Jevroupan suurembien linnoin joukkoh. Moskovu on Ven'an tärgevimii tevolližus- da liikendehlinnoi. Moskovan linnan johtajannu ruadau Sergei Sob'anin. Moskovua on enzimästy kerdua mainittu histourien hroniekas vuvvennu 1147. Sidä vuottu pietäh linnan perustamisvuvvennu.


Mozambiku.
Mozambiku libo Mozambikan tazavaldu on valdivo Liideh-Afriekas, endine Portugalien kolounii, iččenäine valdivo vuvven 1975 algajen. Päivännouzus se rajoittuu Indien valdumerenke, pohjazes Tanzanienke, luodehes Malavinke da Zambienke, päivänlaskus Zimbabvenke, suves Svazimuanke da Suvi-Afriekan tazavaldanke. Virralline kieli on portugalien kieli. Piälinnu on Maputu. Muan pinduala on 801 590 km². Rahvahan lugumiäry on 25 727 911 hengie.
M


Muahpanendu.
Muahpanendu on toimenpido, kudamas ristikanzale libo elätile annetah jälgimäine panendukohtu kuolendan jälles. Tavanmugazii muahpanendutaboi ollah muahpanendu ruuhes da muut muah panendat, tuhkuandu, panemine kriptah, merehpanendu da ilmahpanendu. Muahpanendan yhtevyös tavan mugah pietäh muahpaniezet, pido, kuduah tavan mugah liittyy pokoiniekan mustelemistu da igävöimisty.
Tuhkuamine on roinnuh tavanmugazekse semmite linnois. Vuvvennu 2013 Suomes kaikis pokoiniekois 46 % tuhkattih. Tuhkuamizes ruuhi muahpanendan sijah poltetah libo tuhkatah.
Laivois on olluh tavannu pannah kuolluot mereh ilmai poltandua. Tämä oli tavanmugastu aijembi, konzu merimatkat oldih pitkät, da kesti hätken kuni laivu piäzi lähäle muadu. Merehpanendua käytetäh vie tänäpäigi, ezimerkikse merisaldatoin kuolduu.
Tiibetas käytetäh sežo ms. ilmahpanendua, ku muas ei ole äijiä poltettavua lomuu, da kivihine mua ei päi pokoiniekan rungan muah panemizeh. Sežo zarathustralazet käytetäh tädä tabua: pokoiniekan rungu pannah ms. hil'l'ažuon bašn'ah da annetah zvierilöin syvvä sen.


Muahpaniezet.
Avvonaine kalmu yhtysvaldulazen betonukuuranke vuottamas muahpanendua.
a>s.Muahpaniezet on ristikanzan libo ristikanzoin kuolendan täh piettävy seremounii libo pruazniekku, kudai pietäh muanpanendan yhtevyös. Muahpaniezih tavan mugah kuuluu ritualu, kuduan kauti pokoiniekan rungu annetah iäre. Rippujen kul'tuuras da uskondos, sih voi kuului rungan hävittämine (ezimerkikse polttamine) libo sen säilyttämine (ezimerkikse muumifitsiroičendu).
Eri kul'tuuroi.
Ezihistouriellizii kul'tuuroi tutkittajes muahpaniezien pidämine on yksi kul'tuuran kehitykses sanelii merki: kanzu libo heimo, kudai välittäy kuolluzis, on kehittänyh uskomuksii sih näh, midä rodieu kuolendan jälles. Erijyttyzii uskomuksii
Egiptalazes kul'tuuras merkittäjien ristikanzoin rungat bal'zamiriiruittih, ku net kestettäs aigua.


Muantiedo.
Muantiedo (gret. "geografia", ’muan piirdämine’) on tiijonala, kudai tutkiu Muan pindua da muan pinnal eziintyjii sego ristikanzan sego luonnon luajittuloi ilmivölöi.


Muhammad.
Muhammad oli islaman vieron prorokku. Islaman dogman mugah on vaigu yksi Jumal, kuduan ilmoituksen Muhammad välitti rahvahil. Muhammad rodiihes vuvven 570 aigoih Mekas Saudi-Arabies. Vuvves 610 algajen häi nägi jiävimizie, kudualois kerättih Koranu. Muhammad propovieduičči islaman vieruo Medinas, a vuvvennu 622 häi siirdyi lähäl olijah Mekan linnah. Muhammad kuoli vuvvennu 632 Medinas.
M


Mujejärvi.
Mujejärvi () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Toimiu Mujejärven piirin hallindokeksuksennu.


Mundärvenlahti.
Mundärvenlahti (,) on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin pos’olku.
Se sijoiččou 39 kilometrin piäs Kondupohjaspäi.
Pos’olku sijoittuu vuarakkahas kohtas, Munojärven () päivänlaskurannal.
Kul’tuuru.
Vuvvennu 2002 Mundärvenlahtes meni enzimäine tazavallan festivuali karjalazen kanzallizen horan ”Karjalazien pedäjien pajot” () perustajan I.I. Levkinan mustokse.
Vuvvennu 2006 pos’olkas avattih muzei ”Pajoloin peldo” (), kudamas on ezitetty kanzallizen horan ruaduo, vie muzeis on karjalazien rahvahien elaijan vehkehii.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu. Kalmah on pandu Karjalan frontan 664 saldattua da oficierua.


Muroman Uspenn´an manasteri.
Muroman Uspenn´an manasteri sijoittihes Oniegan rannal, päivännouzu puolel, kunne siirdyy jogi Muromka. Enzimäzet inokat tuldih sinne 14 vuoziaijal. Luazarin eländyaijan kniigois on kirjutettu kaimuandu monastirskoloi dokumentoi, sentäh manasterin avavunduaigu ei ole ihan se, voibi olla sie elettih inokat jo aijembi. Tämä manasteri on yksi vahnembis manasterilois. Ihan avavundu aijois oli sie yhtes eläjien ustuavu. Vie eländän aigua prepodobyoi luazarin, oli rakendettu uspenn´an kirikkö, kuduadu ainos počitoijah monuahat, händy pietäh kogo monuahoin rovun allunnu: Luazarin Ylähnouzendu, Predteče Ioannan.
1612 vuvel manasteri oli levitetty nemtsoin da litovtsoin armiel. No toizelsada vuozipuolel muuroman manasteris oli 6 puustin´ua: Kedrinskoi, Petropavlovckoi, Lužandozerckoi, Rubežskoi, Sinorewkoi da Kuržanskoi.
Roždestva Ioanna Predteče da prp. Ioannan Ril´skoin. Sen pritvoran piäl azetettih kolokol´nú 12 kellonke. Yksi niilöis on
mustettavu ku tuli ilmah Vasilien Ivanovičan aigua 1508 vuvvel da on vie ihan luja.
1875 vuvvel kalmižiman kirikkö oli ymbäri luaittu aidu, ku vardoija ylen vahnua Pyhäkirikkyö.
1890 vuvvel muuromskoin obitelih rakendettih 2 uuttu kirikkyö, yksi uli Viizipiälinne Kaikkien Pyhien kivikirikkö, kudualoin seinil ikkunoin piäl azetettih ikoonat Prepodobnoloin Luazarin da Afanasien Muromskoloin. Toizel keroksel sijoitettih kodikirikkö Svätitelä Nikolaja, antiminsu oli vihmutettu 15. talvikuudu 1896 vuvvel. Luazarin da Afanasien jiänökset oldih vardoitettavannu kahtes časovn´as, ymbäri kudualois oli kiviaidu. No oli manasteril jygei aigu da oli pandu uvvessah kiini. XX sada vuvven aijoil oli jiännyh vaiku valgiet Uspenskoin soboran seinät da ostov Kaikkien Pyhien kirikön, kogonah oli levitetty vellestön eländy korpussu.
Nygözel aijal on myös nostettu vellestön eländy korpussu, kunne avattih talvikirikkö Svätitelän Nikolain, trapeznoi da kel´jat. Kus oli luazari vardoičendukohtu, luaittih kezäkirikkö.
Muromskoi manasteri, kui i ennen, eläy askietoin eländiä, kunne harvah kävväh palomniekat. Toiči kuuloin sinne ei piäze niken.
M


Musta aurinko nousee.
Musta aurinko nousee on Juice Leskinen Grand Slaman ozutettu pajo da Juicen kogo uran kaikkii tunnetumbii pajoloi. Sen on säveldänyh da kirjuttanuh Juice Leskinen. Se piästettih ilmah singlenny da myöhembi "Pyromaani palaa rikospaikalle" -al'bomal vuvvennu 1985. Pajo tunnetah dai Jari Yliahon soitetus gituarusoulos.
Pajo algau sanoil "Riisu yltäni tähtivyö", no se tunnetah parahite monimerkičyksizes kerros
"Ja jonakin aamuna / ennen sarastusta / huomaat että musta / aurinko nousee. "Musta aurinko nousee" "voi viitata väril mustah päiväzeh (mustu päiväine nouzou) libo paginkielen ilmaizuh "minus(päi)" (minuspäi päiväine nouzou). Nerokkahannu sananiekannu Juice Leskinen on yksikai sanonuh ku merkičyksii on kolme. Tovenägözesti kolmas merkičys on "minus (minun mieles) päiväine nouzou"."
Pajos on luajittu moni versielöi, semmite 2000-luvul.


Mustu loukko.
Mustu loukko on aigutilas olii vägi tihei massukeskus. Gravitacii sie on moine suuri, ga siepäi ei voija puata eigo ni yksi partiklu eigo ni elektromagniettine suvastusgi. Mustua loukkuo ymbäröiččijiä rajua, kudaman tagua enäm ei sua piästä iäre, kučutah tapahtumuhorizontakse. Nygytiijon mugah mustan loukon syväindyö da tapahtumii on mahtotoi tutkie, sendäh gu nimi informacii ei voi puata sitpäi.
Net mustat loukot, kudamil on sama massu kui tiähtilöil, roitah, konzu vägi suureččazet tiähtet kuoltes buitegu räjähtetähes sydämehpäi. Roittuu loukot voijah kazvua suurembikse käyttämäl niilöis ymbäri olijua massua, kui toizii tiähtilöi, da yhtistymäl toizien mustien loukkoloin kel. Jälgimäi niilöis voijah roita muga sanotut supermassiivizet mustat loukot. Uskotah, gu niilöi on enimien galaksoin keskuksis, sežo Linnunruan. Tietäh, gu jo vuvvennu 1784 anglielaine geolougu John Michell abrikuičči, voidasgo moizet mustien loukkoloin jyttymät kappalehet olla olemas. Onnuako hänespäi sai vaikuttehii Pierre Simon Laplace, kudai omassah tevokses "Exposition du système du Monde" (Muailmansistieman ozutus, 1796) mainičči ”taivahankappalehtu, kudamal gravitacii toinah on moine suuri, ga valgei ei piäze virduamah sit iäre”. Ezmäzenny terminiä ”mustu loukko” (angl. "black hole") käytti fiizikku John Wheeler vuvvennu 1967. Mustien loukkoloin teouriedu äijäl vedi ielleh professoru Stephen Hawking, kudaman mugah mustu loukko on buitegu aigutilas olii loukkoine.
Duumaijah, gu mustan loukon keskus on gravitacielline singularitiettu, kui čökeh, kudaman tilavus on läs nol’ua. Singularitietas on kai mustan loukon massu: atoman, tiähten libo miljonoin tiähtilöin massu. Nengoman vägi suuren tihevyksen periä rodieu i mustan loukon vägi suuri gravitacii.


Mustuahvenet.
Mustuahvenet ("Micropterus") ollah päivyahvenien heimoh kuului kalasugu.


Mustukoski.
Mustukoski () on Karjalan tazavallan Segežan piirin pos’olku. Se on Mustukosken kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sujoiččou 78 kilometrin piäs Segežaspäi luodeheh, kohtas, kus Onigmah laskehes Mustuoja (), kudai virduau Pedarmilammespäi.
Täs ruadau škola, lapsienpäivykodi, kluubu, feršalipunktu, laukku.


Mustumeri.
Mustumeri on Atlantan valdumeren basseinan syväinmeri. Bosforansalmi yhtistäy Mustumeren Marmaranmeren kel, Dardanellisalmi – Egein meren da Välimeren kel. Kerčan salmi yhtistäy Mustumeren Azovan meren kel. Pohjazespäi Mustahmereh andavuu Kriman niemimua. Mustumerdy pitkin on Jevroupan da Vähä-Azien väline veziraja.
Mustan meren pinduala on 422 000 km². Omien rajaviivoin mugah Mustumeri on piduličču, kuduan suurin os's'u on läs 1150 km. Meren suurin välimatku pohjazes suveh on 580 km. Suurin syvys on 2210 m, keskisyvys – 1240 m. Vien miäry on 555 tuhattu km³. Mustanmeren eričys on sit, gu 150-200 metrin syvyöl ei ole eläviä organizmua (on vai anaeroubistu bakteeriedu), sendäh gu sie on äijy rikkivetyy.
Mustumeren randumuat ollah Ven'a, Ukrainu, Rumiinii, Bolguarii, Turtsii da Gruuzii.


Mustučiirakko.
Mustučiirakko ("Chlidonias niger") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal tarkoitetah tavallizeh kalačiirakkuo ("Sterna hirundo") libo lapinčiirakkuo ("Sterna paradisae"). Mustučiirakon karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "mustatiira".
Pezindy.
Mustučiirakko muniu oraskuus libo kezäkuus kaksi libo kolme jäiččiä. Uročču da emäččy havvotah jäiččii yhtes 20-23 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh 20-23 päivän ijäs.
Aloveh.
Mustučiirakko peziy Pohjas-Amerikas da Europas. Europas pezijät linnut talvehtitah Afrikas. Suomes peziy 15-25 puarua.
Lähtiet.
M


Muumi.
Tove Jansson Muumi-kuklazienke vuvvennu 1956.
Muumit (ruočikse Mumintroll) on suomenruoččilazen kirjuttajan da taidoilijan Tove Janssonan kirjoin piälimäzet urhoit. Muumipeigoit ollah Skandinaavien peigoloin (trolliloin) loittozet ezi-ižät. Hyö ollah valgiet da pyöryžät, heil ollah suuret turvat. Enne muumit elettih rahvahien kodilois päččilöin tagan, kui torillit da koinižändät. Ga aijan aloh höyrylämmitys läs kogonah eisti unohtuksih päčit, da muumiloil pidi mennä eččimäh toizii eländykohtii.
Allus algajen Tove Jansson pani Muumile Ninnettäi-nimen da käytti sen kuvua rounoku embleemannu libo allekirjutuksennu. Ninnettäi oli kaikis Janssonan piirustettulois čomazis da nagrokuvis. Ninnettäi ylen äijäl eruou  muumin myöhembäzes kuvas, häi on äijiä laihembi, hänel on pitky kaidu nenä da korvazet, kuduat ollah gu sarvuot rouno (hänenmoizet ollah muumitgi aijembazis čomazis).
Tundietuimbii muumihahmoloi on Muumipeigoi, kudai eläy omassah muumiperehen kel. Muumipeigoi on piälimäine urhoi. Händy kaikin suvaijah, häi on mielyttäväh luaduh oigei, huolekas, suvaiččou omii vahnembii da dovariššoi. Häi lapsien jyttyöh hyväl mielel lähtöy matkah da vuottau šeikkailuloi. Häi suvaiččou uuttu, tundemattomua, peittoperästy da kummanluadustu. Toiči pienel Muumipeigoil ozutahes, ku aigu hillenöy, mielet kazvetah, ga se kazvau iče Muumipeigoi. Tavan mugah Muumipeigoi on rohkei, ga toiči varuau. Häi hyväl mielel tuttavuu kaikkih, ga Muumimami on huoles sen periä.
Muumiloin huoletoi da mielevy sugu eläy omas kois Muuminotkos, hos erähän aijan hyö elettih majakantalois da teatras. Kummanluaduine mieli on Muumitalois da heijän notkos. Tiä hyvin vastatah jogahistu, tulgah heile hos ken, tiä istutetah stolah, pannah muate, da jätetäh elämäh ”ilmazekse igiä”. ”Muumimami da Muumitata vai pandih uuttu magavosijua da suurendettih syöndystolua”.
Muumit ollah kuviteltut olendot, kuduat eletäh ristikanzoin jyttyöh. Heijän suarnalline unelmu on todevuttua jogapäiväzes elaijas parahimat mahtot, midä on rahvahis. Tavallizen elaijan hyvys, kuduadu hyö tahtottas kaikis enimäl, voibi olla vaigu silloi, konzu jogahizel on valdu olla omannu ičenny, ga niken ei voi duumaija vaigu omua iččie.
Jansson kirjutti ruočin kielel mondu Muumi-kirjua. Häi čomendi omassah kirjat kuvil. Muumi-kirjat oldih enzimäi jullattu ruočikse, sen jälles niidy kiännettih kymmenile toizile kielile. Jumoristizii da hyväntahtozii muumi-kirjoi on kiännetty 43 eri kielele, da niilöin pohjal on luajittu kui kirjoi da sarjukoomiksoi, mugai mul’tfil’mua, interaktiivistu kirjua, mondu ozutelmua dai ouperu. Enzimäine Muumi-tevos Småtrollen och den stora översvämningen (”Muumit da suuri viennouzu”) oli piässyh ilmah vuvvennu 1945. Tove Janssonan yheksäs kirjutetus Muumi-kirjas kaheksa on kiännetty karjalakse (livvin murdehele) eri aigah.
Muumiloin muailmankuulužuoh ylen äijäl vaikutettih Tove da Lars Janssonan Muumi-sarjukoomiksat, kudamii jullattih vuvves 1954 ezmäi The Evening News -lehtes Londonas da myöhembä 40 muas 20 miljounale lugijale. Muumiloi ylen äijäl suvaijah Japounies.
Muumihahmot.
Muumit eletäh Muuminotkos olijas Muumitalois. Muumipereheh kuulutah Muumipeigoi da hänen muamah Muumimami da tuattah Muumitata, sego perehen ottolapsi Nipsu. Muuminotkon eläjih kuulutah sežo ezimerkikse Ninnineidoi, Mymmeli, pieni Myy, Ninnettäi, Vilijonka omissah lapsienke, Muikkuine, Mörgö, Hemuli da Haižuli. Harvembah nähtylöi hahmoloi ollah ezimerkikse Tiedoiniekku, Tuu-tikki, Surku, Jenni-t’outa sego Tiuhti da Viuhti. Sobii muumit ei käytetä, hos Muumimamil ainos ongi piäl peredniekky da Muumitatal omassah piäs tsilindruhattu. Yhtelläh kezoidu kylbijes muumit šuorivutah uindusobih. Muumipeigoi on Tove Janssonan alter ego, ga pieni Myy da Tiuhti sežo ollah häneh päi, hemulitgi. Muumimamin selgienny ezikuvannu oli kirjuttajan muamo. Voibi sanuo, muumiloih äijäl vaikutettih Tove Janssonan oma pereh da dovarišat.


Muumi-kruušku.
Muumi-kruuškat ollah suomelazen dizainuyritys Arabian valmistettui da suomelazen kuvataidoilii Tove Slotten pluaniiruttui keruamikkukruuškii, kudamis on kuvii Muumi-sarjukoomiksoin da -kniigoin figuurois. Enzimäzet Muumi-astiet luajittih 1950-luvul, da nygöizien Muumi-kruuškien valmistamine allettih vuvvennu 1990. Muumi-kruuškat kuulutah Arabian Muumit-serviizah.
Muumi-kruuškis olijat kuvat oldih allussah suomenruoččalaizien taidoilijoin Tove da Lars Janssonan piirrettylöi. Tove Jansson oli Muumiloin luadii da Lars hänen velli, kudamanke häi luadi Muumi-sarjukoomiksoi. Tove Slotte on tävvendännyh Janssonien piirrettylöi Muumi-kuvii da luadinuh net kruuških pättävikse.
Teema-sarjan Muumi-kruuškat.
Muumi-kruuškat ollah yhtemmuodohizii muodoilii Kaj Franckan pluaniirutun Teema-sarjan kruuškanke, kudamah syndyy 3 detsilitrua. Uuzii Muumi-kruuškii tulou joga vuozi 1–2 kappalehtu. Vuozittajen piästäh ilmah sežo rastavu- da kezäsezonkruuškat, kudamii on laukois vaiku tietyn aijan.
1950-luvul suate on pluaniiruttu erilaizii kruuškii 80 mallii, a 81 erilastu kruuškua. Ero selgenöy sil, gu vuvvennu 2014 valmistetus kruuškas “Toven pruazniekku” (suom. “Toven juhla”) luajittih kaksi erilastu versiedy: tavalline da kruušku, kudamas on syväinpuolel kuva očkis. Kruušku tunnetah “Očkakruuškannu” (suom. “Rillimuki”), da se on aiga harvinaine. Miäräs on sežo otettu huomavoh vuozinnu 1992–1997 valmistetut “Muumityttöine-” da “Muumibrihaččuine” -kruuškat (suom. “Muumityttö” da “Muumipoika”), kudamat ollah sigäli spetsial´noit, gu net ei olla Teema-serviizan kruuškien vai lapsienserviizan kruuškien suuruttu.
Muumi-kruuškat ollah suvaittuloi keräilytavaroi. Harvinazien keräilykruuškien arvo voibi olla monii sadoi libo daže tuhanzii jeuroloi. Erähis keräilyharvinazuksis on maksettu internettuavissuonilois vie enämbigi. Vuvvennu 2013 eräs Muumi-kruušku myödih Suomes 10 000 jeurol. Enimyölleh kruuškan arvuo nostetah valmistamizen loppemine libo valmistuspartii, kudai on olluh pienembi gu normal´noisti.
Arabia on valmistannuh 90-luvul suate seiččie Muumi-lapsienserviizua, kudamih kuulutah kruušku, torielku da aijembah sežo luzikku. Näihin kuulujii kruuškii keräilijät ei enimyölleh pietä alallizinnu Muumi-kruuškinnu, hos sežo lapsienkruuškil yksittäjen on keräilyarvuo.


Muumimami.
Muumimami () on eräs hahmo Muumi-kniigois, kudamat on luadinuh Tove Jansson. Muumimami on Muumipeigoin muamo da Muumitatan akku. Muumimamil on ruskei-valgei junokas peredniekku da mustu sumku. Häi on hyväsydämelline ja tirpačču muamo Muumipeigoile da muile muumitaloin lapsile. Muumimami suuttuu ylen harvah.
Muumimami da Muumitata vastavuttih erähänny štormijannu yönny. Muumimami vähiä vajai uppuou mereh, ga Muumitata pellastau hänet.


Muumipeigoi.
Muumipeigoi () on Muumi-kniigoin piähahmo. Häi on sežo enzimäine Tove Janssonan luadima muumihahmo. Vuvvennu 1945 Muumipeigoi oli enzimästy kerdua piähahmonnu "Muumit ja suuri tuhotulva" — nimizes kniigas. Tädä kniigua ei ole vie kiännetty karjalakse.
Muumipeigoi eläy Muumitalois yhtes Muumitatan da Muumimamin kel. Hyö ollah Muumipeigoin tuatto da muamo.
Muumipeigoin ulgonägö da ystävät.
Muumipeigoi on valgei da häi on samannägöine, gu vezihebo. Muumipeigoi suvaiččou šeikkailuloi ga yhtelläh häi suvaiččou mugavuksii da ainos tulou järilleh kodih. Muumipeigoin paras ystävy on Muikkuine. Nipsu, Ninnineidoi, Ninnettäi da Pieni Myy samoiten ollah Muumipeigoin ystävii.


Muumitata.
Muumitata () on eräs hahmo Muumi-kniigois, kudamat on luadinuh Tove Jansson. Muumitata on Muumipeigoin tuatto.
Puaksuh Muumitatal on mustu hattu piäs da puuhine keppi käis. Toiči häi poltau piippuu.


Muur'oi.
Muur’oi (kysty muarjua sanotah šl’uboi) on monivuodine heiniävyӧs kazvi roduu Rubus (Vagoi) Rovzuvärin perehys. Ilmanigäzet sen nimet oldih “jantari”, “suonsilmät”. Pohjazis alovehis oli nimi "čuarin muarju". Rahvas sanotah muarjua "pohjazen apel’siinu", "arktikan vagoi".
Kuvavus.
Muur’oi on pienikazvoine, sen korgevus on yli 20 sm. Korzi on vihandu da muzavanvihandu, hoikkei, oigeikko. Sil on 2-3 lehtie da yksi valgei kukkaine.
Kukkazet ollah keskenormuzet, yksinäzet, valgiet, yksisugupuolizet. Emehenkukat da hyödenkukat kazvetah erikazvoksil; ižäkukkazet ollah suurembi emäkukkazii. Emehty da hyödehty on äiju; tuppie da kukanlehtie on viiziembi. Muur’ӧi kukkiu kezakuul. Pӧlytetäh kukkazii bӧbäkät. Muarjat kypsetäh 40-45 päiviä. Lehtet ollah rupiškoit jygrinainepočkiennägӧzet, viizilabavutut.
Andin on ruskei (ruohkahko) libo oranževoi (kypsi) muarju diametrua läs 1-2 sm. hoikien kuorenke da kovien siemenienke; kaččojen se on gu vagoin muarju. Kypset muarjat ollah gu puhtas jantari. Muarjan mehu on oranzevoi, ylen magei. Kerätäh muarjӧi heinykuul.
Muur’ӧi on levinnyh kaikkie Pohjastu muan puoliskuo myӧ. Voibi nähtä muur’oidu Keski-Jevroupan puolel Ven’al, Sibiries, Valgo-Ven'al. Tavallizinnu kazvin elokohtinnu ollah sfagnumsuot, kudamis sežo kazvetah bagul’niekku da guarbalo. Meččykanat da mečoit suvaijah muur’oikkoloi.
Kypsis muarjӧs on: zuahariet, valgiet, organičeskoit muigeimehet (juablokku da limonu), vitamiinat (C,B,PP,A), mineraliet ozat (kalii, fosforu, raudu da toizet). Muur’ӧn muarjas on vitamiinua C äijembi gu apel’sinas kolmenkerran.
Muur’oi kuuluu rohtikazviloin joukkoh. Sendäh, gu muur’oin muarjois on äijy tokoferoloi, kuduat on lӧytty biologien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, net hyvin vaikutetah kohtužen ristikanzan organizmua. Muarjan syväinmehu hyvin sammuttau juotatustu, vastau kyl’miändia. Muarjan mehul voietah nahkanpalat, kuduat ollah kibiet.
Lehtet ollah veriazettujaizet, ruanusaubuattujaizet, heldievastavuttozet nuadobjat. Lehtis da varbazis voit varustua heinykeittie, kudamien avul piästetäh vačan kivuskis, počkien voimattumaksis, paskas. Lehtet ollah kuzenajajat da avvutetah ruanoin kӧčӧityӧ, seižatuttua veri. Čuajukse zavaritah muur’on tuppii. Lehtikeittien da muarjӧin avul parandetah kai tervehys.
Sendäh, gu mehus on äiju zuaharii, se on ylen magei. Syvväh muarjoi kypsehyy. Talvekse muarjoi kylmätetäh da livotetah. Sendäh, gu muarjois on äijy muijumehtu, niidu voibi hätken pidiä livos. Muarjois keitetäh varen’n’ua, mehuu, povidlua, džemua. Suomes da Ven’as azutah muur’oinviinua da likӧrua.
Muur’oi oli Aleksandr Puškinan armas muarju. On kuulužu, enne kuolendua häi kyzyi livymuur’oidu.
Suomen D’engundvorčas azutah 2 jevron dengukolikkuo, kuduas on muur’oinkuva. Sen dizaineru on Raimo Heino.


Myllärit.
Myllärit () karjalaine folk-rock-joukko, kudai perustettih Petroskois v. 1992.
Joukon endizet ozanottajat.
25. oraskuudu vuonnu 2010 kuoli kuulužu karjalaine muuzikko, yksi Myllärit-joukon perustajis 52 vuvven ijäs Aleksandr Bykadorov (ližänimel Deduška).
Histourii.
Vuvvennu 2004 piäzi ilmoih Saaren Synty- nimine al’bomu, sen piävokalistannu on Leo Sevets. Sygyzyl v.2005 piäzi ilmoih Metsolan Kuningas-al’bomu das sen jälles Leo jätti joukon. Leon sijah tuli petroskoin kuulužan 15 Megatones- joukon endine lideru, kudai soitti kontrabuasal Myllärit-joukos vuvvennu 1997.


Mägihyppy.
Mägihyppy on talvisportulaji, kudamas on targoitus hyppie suksil hyppyrimäispäi mahtonalaizimman pitkäle mahtonalaizimman stilnoisti. Hyppy on stilnoi, gu hyppäi tegöy ilmulennon da alastulon hallitusti.
Hyppysuoritus.
Mägihypys hyppäi lähtöy liikkehele vauhtimäin yläpuoles olijal puomilpäi, laskou mahtonalaizimman aerodynamizes kyyryasendos alah rampie, kudaman jyrkevys pienenöy kohti loppuo, da ponnistau hyppyrinn´okaspäi tavoittehennuh lendiä mahtonalaizimman pitkäle.


Mägimarin kieli.
Mägimarin kieli (mägimarin kieleh "Кырык мары йӹлмӹ") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului marilaine kieli.


Mägrii.
Mägrii () on kylä Anuksen kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Sijaičendu.
Kylä on sijoitunnuhes 10 kilometris Anuksenlinnaspäi.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Mägriäs eli 664 hengie.


Mägry.
Mägry on luonnolline meččyelätti, kudai enin aigua omas elokses viettäy pezäs, elätin rungan eričykset avvutetah sille täs. Mägry, kui kondii da ahmoi, on jallanteräliikkui, sen tagakäbälät ollah edukäbälii äijiä suurembat.
Sygyzyl mägrän paino voi olla enämbi 20 kiluo da rungan piduhus läs 90 sentii. Nahkan väri on harmuahko hobjankarvazen läpetyksen kel. Mägräl piäs kahtes puolespäi – korvis turvassah – on kaksi mustua junuo.
Leviendy Karjalas.
Mägriä on kaikis Karjalas mečis. Suves vaiku sidä on äijiä enämbi.
Pezä.
Mägry eläy sie, kus voibi luadie pezä muah da enimytteh vien lähäl. Mägry on ”kodiniekku”, se huoliu da akkiloiččou omua peziä. Pezäspäi se lähtöy enimytteh ei enämbiä kui 1,5 kilometrin piäh. Ku ollou äijy syömisty, sit mägrät voijah luadie pezät toine tostu lähäl. Net eletäh eriže, loitton toine toizes, konzu on vähä syömisty.
Mägrän elämizekse on tärgei, ku sen pezä ei kylmäs da vezi ei upottas sidä. Mägry iče luadiu omua peziä, luajittuu ainos suurendau libo pienendäy, levendäy libo kaijendau sidä. Mägrän pezä on monimutkaine sydämes. Sit on tuuletusraguo da moni kerrostu. Pezä on kiemur, monis kohtis menöy umbikujoh libo syväle muah. Pezäs on varzinaine pezäkohtugi.
Mägrän muanalazen pezän piduhus voi olla 35-80 metrii. Omale pezäkohtale, kudai diametras voi olla enämbi metrii, mägry panou kuivua heiniä, lehtie da sammaldu. Mägry alalleh vaihtau levitekset. Mägry on puhtahuon pidäi da suvaiččii. Sen pezän lähäl nikonzu et näi jiännyzii syömispalazii libo ullostuksii.
Syöndy.
Syömizien eččoh mägry lähtöy aijoi huondeksel libo ehtäl. Sen liikundutaba on kiirehtämätöi da hyvin kuului. Elätti hyvin uidaugi. Mägry syöy hiirijyrzijöi, böbökkii, pienii linduzii, čyöttölöi da edenölöi. Syöy sežo kazviloin juurii da niilöin vihandoi korzii da lehtilöi, muarjoi da griboi.
Ligakuul-kylmykuul elätit uinotah kaikekse talvie, sendäh sidä enne syvväh kylläzikse, ku vägie täydys hätkekse aigua.
Kiimuaigu.
Mägräl kiimuaigu on kezän enzimäzel puoliškol. Mägry luadiu puaran monekse vuottu, toiči kaikekse eländyaigua. Pienet mägrät rodivutah pezäs tossuvuon keviäl. Mägräl enimytteh rodieu kolme poigastu. Sygyzyssäh mägränpoigazet eletäh muamanke, talvekse viertäh muate jo ičepiänneh.
Meččuičendu Karjalas.
Mägry on mečästyselätti. Joga vuottu sen suandua pietäh silmäl.


Mägrätjärvi.
Mägrätjärvi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Kuittizen kyläkundah.
Kyläs on mustokohtu, kus vuonnu 1944 saldatat katkattih suomelazien puolistus.


NHL.
National Hockey League libo NHL (frans. "Ligue Nationale de Hockey, LNH," karj. "Kanzalline jiäkur'oiliigu") on jiäkur'oin ammattiliigu, kudai kižatah Yhtysvallois da Kanuadas. NHL:iä pietäh generalisesti muailman parahimbannu jiäkur'oisarjannu. Sarjan kolmeskymmenes joukkovehes 23 on Yhtysvallois da seiččie Kanuadas. Joukkovehet on juattu kahteh konferensieh, kuduat on ielleh juattu kaikkiedah nelläh divizieh.
NHL-joukkovehil on AHL-liigas fermujoukkovehet, kuduat ollah kižarezervanu da nuorien kižuajien harjoitusjoukkovehinnu.
NHL:n premiehet da kunnivonindikatsiet.
NHL-kavven piättiekse juatah premiehet kavven parahimil kižuajil, treniroile da joukkovehile.
Kavven piättiekse nimetäh NHL:n ykköstiähtipluanulline da kakkostiähtipluanulline.
Hockey Hall of Fame sijaiččou Torontos Kanuadas. Hall of Fame tundietah enne kaikkie jiäkur'oimuziennu da premieloin säilytändypaikkannu. Yhtelläh myös kižai, erosud'd'u libo muu kiehkoitoimii voijah vallita Hall of Famen muga kučuttuh kunnivogallerieh eriluaduzen elokkahan ladun jälgeh.


Nagris.
Nagris (lat. "Brassica rapa") on yksi- libo kaksivuodehine ristikukkukazvih kuului juurikazvis.
Nagris on ylen hyvä tervehyöle. Nagrehes on C-, B-, A-vitamiinua, kalien, natrien, kal’tsien, ravvan, magnien da fosforan suolua.
Se oli tärgevinny kylvökasviksennu 1800-luguh sah, kuni kartohku ei eistellyh sidä.
Karjalazet kylvettih nagristu äijän. Nagristu kylvettih puhujen, kuni oli pilvine siä. Talven aigua säilytettih vilulois kohtis, ezimerkikse kuopis.
Nagristu syödih vereksenny, sidä havvottih (pačoi), pastettih da kuivattih, azuttih sit riepoidu. Lapsih niškoi kuivattu nagris (näivöi) oli paras magevusJelena Filippova. Kipinä 2015, №5..


Nagriskuaššu.
2 suurdu luzikkua pyhävoidu libo 2 suurdu luzikkua argivoidu
Nagrehet pidäy kuorittua, pestä da pilkuo palazikse. Sit net palazet panna kost’urkah da ližätä suolua. Kuaššah ližätäh vie valmehekse livotettuu perlouhkua da pannah se plitale kiehumah. Keittiä pidäy pienel tulel puolikypsäkse. Kuaššu otetah plitalpäi iäre da pieksetäh se, ližätäh pyhävoidu libo argivoidu. Syvväh nagriskuaššua vilun maijonke.


Nagriskurniekku.
Nagriskurniekku on karjalaine syömine. Karjalazet luajittih kurniekkua nagrehesgi. Nagriskurniekkah pidäy taigintahtas. Nagrehet pilkottih hienokse, ližättih niilöih rötkiä, pirahutettih piäle ruisjauhuo da suolua. Kai hyvin pieksettih da pandih päččih imittymäh. Päčispäi otettuu viluškoitettih da pandih taiginale – luajittih korgei umbinaine piirai, kalakurniekan jyttyine. Tädä kurniekkua pastettih pyhän aigua. Arren aigua ližättih syväimeh lihan da razvan palazii. Syödih kurniekku vilustunnuonnu.


Naistenjärvi.
Naistenjärvi on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos’olku da Naistenjärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Naistenjärvespäi Suojärvessah on läs 35 km. Pos’olku sijoittuu Irstan joven oigiel rannal.
Naistenjärven rahvahan lugumiäry.
Pos’olkas on banku, keski- da muuzikkuškola. Naistenjärves on 25 uuliččoi. Pos’olkan suurin laitos on Naistenjärven meččyzavodu.
Histourii.
Enne vuottu 1917 aloveh, kudamas sijoittuu Naistenjärvi, kuului Viborgan gubernieh. Vuozinnu 1917 – 1939 da 1941 – 1944 (okkupatsien aigua) Naistenjärvi kuului Suomeh. Vuvves 1944 algajen se liittyi Nevvostoliittoh.
Kuulužat ristikanzat.
Oleg Riženkov (on roinnuh v. 1967) on Valgo-Ven’an biatlonistu.


Nalle Karhu – Meččyrunoloi lapsile.
Nalle Karhu – Meččyrunoloi lapsile on lapsile kirjutettu runo- da šuutkukniigu. Sen redaktoru on Jukka-Pekka Wuorikoski. Runot on roittuhes pitkän aijan kulujes: vahnimat runot on kirjutettu 1970-luvul da uvvembat 90-luvul. Runoloin tarkoituksennu on nostattua ihastustu luondoh. Runoloin mugah siirrytäh perindölöin da mennyzien aigoin mustot tulijoile sugupolvile.


Namibii.
Namibien tazavaldu (vuodessah 1968 Lounas-Afriekku) on valdivo Suvi-Afriekas. Pohjazes se rajoittuu Angolanke da Zambienke, päivännouzus Botsvananke, liidehes da suves Suvi-Afriekan tazavaldanke. Päivänlaskus se rajoittuu Atlantan valdumerenke. Muan pinduala on 843,3 km². Rahvahan lugumiäry on 2 358 163 hengie. Piälinnu on Vindhuk. Virralline kieli on anglien kieli.
N


Napoleon I.
Napoleon I Bonapart (; 15. elokuudu 1769 Ajaččio, Korsika – 5. oraskuudu 1821 Longvud, Pyhä Helena) oli Fransien enzimäine konsulu vuvves 1799 algajen da Fransien keisari Napoleon I 1804-1814.
Napoleon algoi virran vuvvennu 1785 artilierien nuorembannu leitenantannu. Sit häi sai divizien generualan čiinan da komanduičči voinuvoimii tagavos. Vuvvennu 1795 hänes rodih Itualien armien komanduiččii. Vuozinnu 1798-1799 Napolein johti matkukundua Jegiptah.
Vuvvennu 1799 Napoleon luadi valdivomuutoksen da hänes rodih enzimäine konsulu. Häi perusti diktatoran vallan. Napoleon pidi monii uvvistuksii, ezimerkikse perusti Fransien bankan (1800) da Kanzallizen koodeksan (1804).
18. oraskuudu 1804 Napoleonas rodih imperatoru. Napoleon voitti monet voinat: Avstrien kampuanii 1805, Prussien-Pol’šan kampuanii 1805, Avstrien kampuanii 1809. Sen periä Fransies rodih piävaldivo manderehes. Ga yksikäi Napoleon ei voinnuh voittua Britanien.
Vuvvennu 1812 Suuri armii jäi voitetukse Ven’ale, min jälgeh Napoleonan imperii hävii. Vuvvennu 1814 Napoleon kieldävyi valduistuimes. Häi oli karkoitettu El’ba-suarele.
Vuvvennu 1815 Napoleon uvvessah sai vallan suakse päiväkse. Häi jäi voitetukse Vaterloos da toizeh kerdah kieldävyi valduistuimes.
Elaijan jälgimäzet vuvvet Napoleon vedi Pyhä Helenan suarel. Vuvves 1840 algajen hänen tuhku säilytetäh Niistielöin kois Pariižas.
N


Natrii.
Natrii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on enzimäzen joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 11. Sidä merkitäh Na (). Prostoi aineh natrii on pehmei metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine.
Natriedu (sen yhtistehii) käytettih muinazis aijois algajen. Luonnon sodua muinazet jegiptalazet käytettih bal’zamirumizes, paltinan valguamizes, syömizen keittämizes, kruaskan valmistamizes.
Enzimäzen kerran natriedu sai anglielaine hiimiekku Hemfri Devi, kudai ilmoitti täs 19. kylmykuudu vuonnu 1807.


Nauru.
Naurun tazavaldu on pieni valdivo, kudai sijoittuu samannimizel korallusuarel Tyynenmeren päivänlaskuozas. Sen pinduala on 21,3 km², rahvahan lugumiäry on 10 979 hengie (v. 2014).
Naurun suarespäi on 42 km suveh ekvuatorassah. Lähimäine suari on Banaba (288 km päivännouzuh Nauruspäi), kudai kuuluu Kiribatin tazavaldah. Nauru on pienin iččenäine tazavaldu muailmas, pienin suarivaldivo, pienin valdivo Jevroupan rajoin tagua da se on ainavo tazavaldu muailmas ilmai virallistu piälinnua. Parluamentu da lendoazemu ollah Jaren-linnas.
N


Nedäli.
Nedäli on seiččemen suutkan piduhine aigu, kudai on kudakui nelländes vuitti kuudaman kierduo. Nedälinpäivät ollah enzimäinargi, toinargi, kolmaspäivy, nelläspäivy, piätteniččy, suovattu da pyhäpäivy.


Nelläspäivy.
Nelläspäivy (suom. torstai,) on nedälin nelläs päivy.


Nelson Mandela.
Nelson Rolilahla Mandela (18. heinykuudu 1918 Mvezo, Suvi-Afriekan Liitto – 5. talvikuudu 2013 Johannesburg, Suvi-Afriekan tazavaldu) oli kosa-kanzan tembu-heimoh kuului suviafriekkalaine poliitiekku, kudai toimi sežo puolistajannu. Suvi-Afriekas hänet puaksuh tundiettih kosankielizel kluanunimel Madiba libo nimel tata, kudai tarkoittau kosakse «tuattua».
Mandela luadi merkiččijiä roduerottelun vastastu ruaduo Suvi-Afriekas. Vuonnu 1993 Mandela Frederik de Klerkanke häi sai Nobel’an rauhanpalkindon. Mandela oli kaheksas Suvi-Afriekan tazavallan prezidentu vuozinnu 1994 – 1999 (enzimäine mustuhibjuine prezidentu). Häi oli vanhin Suvi-Afriekan prezidentu. Nelson Mandela oli tiettävy poliittine tyrmähotettu. Häi oli tyrmäs 17 vuottu vuozinnu 1964-1982.
Mandela oli merkiččii Afriekan johtai. Prezidentannu Mandela luadi monet tärgiet yhteiskunnallistalovehellizet uvvistukset, kuduat avvutettih voittua yhteiskunnallizen da talovehellizen eriarvožuon Suvi-Afriekas. Häi ližäi kulut opastumizen da tervehyönhoijon alah.
Eläkkehele mendyy Mandela oli ielleh kanzanvällizesti vaikutusvaldaine hahmo, roduerottelus piästämizen sivvolu. Häi oli Unescon hyvän tahton poslu da otti ozua AIDSn vastazeh kampuanieh.
Vuvves 2004 algajen Mandela oli Del’finoin poslu nuorieh niškoi da Del’finoin rahvahienvälizen nevvoston ozanottai. Sežo Mandela oli monien rahvahienvälizien yliopistoloin kunnivoitettu ozanottai.
M


Nepal.
Nepal (nepal.   नेपाल  [neˈpaːl]), virrallizesti Nepalan federatiivine demokruatilline tazavaldu on valdivo Gimalajis da Suvi-Azies. Nepal rajoituu Indienke da Kitainke. Nepalan piälinnu on Katmandu. Virralline kieli on nepali. Muan pinduala on 140 800 km². Nepalan rahvahan lugumiäry on 30 430 267 hengie.
N


Neptunus.
Neptunus on päiväzensistieman planiettu.


New York.
New York libo New York City, viralline nimi City of New York, on Yhtysvaldoin New Yorkan ozavaldivos olii linnu. Linnas eli vuonnu 2014 arvion mugah 8 491 079 ristikanzua. New York on Yhtysvaldoin toizekse suurembii linnoi. Kaikkiedah alvehel eläy 23 632 722 hengie. New York on muailman tärgevimii talovus- da kul'tuurukeskuksii da "Globalization and World Cities Study Groupin" mugah yksi muailman nelläs tärgevimis muailmanlinnois Tokion, Pariižan da Londonan ohel. Linnu on vie da monien toizien kanzoinvälizien järjestölöin kodipaikku.


Nieglikko.
Tavalline nieglikko libo jevrouppalaine nieglikko () on imettäjiä jevrazilazien nieglikkoloin lajii, nieglikkoloin rodukundua. Se eläy Jevroupas, Pienes Azies, päivänlaskullis-Sibiries, Luodeh-Kazahstanas, Amuran piiris, Pohjas- da Koillis-Kitais.
Ulgonägö.
Tavalline nieglikko on pienehkö eläin. Sen rungan piduhus on 20-30 sm, hännän on 3 sm, massu on 700-800 g. Korvat ollah pienehköt (läs 3 sm). Turbu on venytty. Nenä on terävy da ainos märgy. Ylimäzes leuguluus on 20 piendy teräviä hammastu, a alimazes on 16 hammastu.
Piä on suurehko, vergunägöine. Käbälil on 5 sormie terävien kynzienke. Tagakäbälät ollah pitkembät migu ezikäbälät. Tavallizen nieglikon nieglat ollah lyhyöt, läs 3 sm. Piäl nieglat jagavutah jagavukseh. Niegloin pindu on silei, väri on muzavanruskei. Selläl, bokil da piäl ondoloin niegloin piduhus on 2 sm. Niegloin välis ollah hienot, pitkät, harvat karvat. Piäs da vačas on muzavu karhakko karvu. Tavallizesti täyziigäzil nieglikkoloil on 5-6 tuhattu nieglua, nuoremmil on 3 tuhattu.
Turvan, jalloin da vačan karvan väri on keldasvalgies muzavanruskieh. Nieglat ollah muzavanruskiet muzavienpoikkinazien junoloinke. Nieglikon rindu da kulku ollah yhty värii.
Levittämine.
Tavalline nieglikko eläy Päivänlaskullis- da Keski-Jevroupas, Britanskien suaril, Skandinavien suvel, luodehizel Ven’al, Päivänlaskullis-Sibiries, Kazahstanas. Tädä paiči nieglikot viettih Uudeh Zelandieh.
Eländypaikku.
Jevrouppalaine nieglikko eläy eri eländypaikois: mečänreunal, pienil nurmikkoloil, mečikkölöis, ei suvaiče suurii sualoi, da loppumattomii havumeččii. Se voibi eliä ristikanzan lähäl, toiči sidä voi vastata puustolois.
Eländytaba.
Tavalline nieglikko on yöeläin. Ei suvaiče kävellä loitos omas koispäi. Päiväl se viruu omas pezäs libo toizis peittolois.


Nigerii.
Nigerii libo Nigerien federatiivine tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Päivänlaskus se rajoittuu Beninanke, pohjazes Nigeranke, koillizes Čadanke, päivännouzus Kamerunanke. Virralline kieli on anglien kieli. Nigerien piälinnu on Abudža. Muan pinduala on 923 768 km². Rahvahan lugumiäry on 194 534 580 hengie.
N


Nigeru.
Nigeru, virrallizesti Nigeran tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Pohjazes da luodehes se rajoittuu Alžiranke, koillizes Livienke, päivännouzus Čadanke, suves da lounuas Nigerienke, lounuas Beninanke da Burkina-Fasonke, päivänlaskus Malinke. Nigeru on syväinmuavaldivo. Valdivon alovehen 80 % sijaiččou Sahara-hiekkumual. Virralline kieli on frantsien kieli. Piälinnu on Niamei. Muan pinduala on 1 267 000 km². Rahvahan lugumiäry on 23 470 530 hengie.
N


Nightwish.
Nightwish on suomelaine, sinfonistu metallua soittavu bändi. Se on perustettu vuvvennu 1996 Kiteel da on nygöi üks Suomen kannatettuloimbii joukkovehii. Tavan mugah bändin pajot säveldäy kosketinsoittai da johtofiguuru Tuomas Holopainen. Nightwish on piästänyh ilmah 8 al’bomua kudamii on myödy piäle 8 miljonua kappalehtu – al’bomoin nimet ollah Angels Fall First (1997), Oceanborn (1998), Wishmaster (2000), Century Child (2002), Once (2004), Dark Passion Play (2007), Imaginaerum (2011) da Endless Forms Most Beautiful (2015). Joukkovehen nygöizet jäzenet ollah kosketinsoittai Tuomas Holopainen, gituaristu Emppu Vuorinen, basistu Marco Hietala, pajattai Floor Jansen, barabuanii Kai Hahto dai säkkipillin soittai da pajattai Troy Donockley. Bändin endizii jäzenii ollah pajattajat Tarja Turunen da Anette Olzon, basistu Sami Vänskä dai barabuanii Jukka Nevalainen.
Historii.
Nightwish kerävyi ezmäzen kerran Kiteel vuvvennu 1996. Kai algoi Tuomas Holopaizen ajatuksespäi yhtistiä kosketinsoittimet, akustine gituaru da Tarja Turuzen ouperuluaduine iäni. Vuvven 1997 allus barabuanii Jukka Nevalainen liittüi bändih da akustine gituaru korvattih elektro-gituaral. Vuvvennu 1997 joukkoveh soitti kasietale bändin ezmäzen al’boman Angels Fall First da se piästettih ilmah saman vuvven külmükuus. Täl staadiel bändis oli 5 hengie da gastroliimuzikantunnu bassua soitti Samppa Hirvonen. Joukkovehen kannatus nouzi jogahizel al’bomal da se algoi gastroliiruiččie ümbäri muailmua. Vuvvennu 1998 bassua tuli soittamah Sami Vänskä kudai oli bändis vuoteh 2002 suate, hänen jälgeh bassua tuli soittamah Marco Hietala. Pajattai Tarja Turunen tüöttih iäre bändis vuvvennu 2005 muailman gastrolimatkun jälgeh da eroitus nostatti äijän paginua meediis Suomes da ümbäri muailmua. Turuzen jälgeh pajattaikse vallittih ruoččilaine Anette Olzon, ga müös häi lähti joukkovehespäi vuvvennu 2012. Barabuanii Jukka Nevalainen jätti bändin väliaigazesti vuvven 2014 kezäl uniprobliemoin täh. Uuzimmal al’bomal barabuanoi soittau Kai Hahto.
Nygyhetki.
Nygöi kylmykuun 2015 lopus Nightwish gastroliroiččou ymbäri muailmua enzimäzikse Jeuropas da jatkau sen jälgeh Amerikkah, Australiah da Ven’äle. Uuzin al’bom piästettih ilmah kevätkuus 2015 da sit on jo nygöi myöty ylen äijän. Bändin konsertu Angliin Wembley –areenan konsertuzualus talvikuus 2015 müötih loppuh, zualah syndyy läs 12 500 hengie.


Niilu.
Niilu on Afriekan manderehen koillizes puoles virduaju läs 6650 kilometrii pitky jogi, kuduadu pietäh muailman pitkimbänny jovennu. Niilan piähuaroi ollah Valgei-Niilu, kudaman virdu algau Viktorienjärves Burundis, segä Sinine-Niilu, kudau virduau Efiopies. Kuivah hiekkumuah Niilan rannoile rodih omal aigua muinazen Jegiptan tsivilizatsii. Jogi on histourien aigua olluh tärgei liikendehväyly.


Niiniselgy.
Niiniselgy () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.
Elokuus vuonnu 2014 kyläs kaivettih puučasounu kn’az’an Vladimiran kunnivokse.


Niittymarin kieli.
Niittymarin kieli (niittymarin kieleh "Олык марий йылме") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului marilaine kieli.


Nikaragua.
Nikaragua libo Nikaraguan Tazavaldu () on valdivo Keski-Amerikas. Suves rajoittuu Kosta-Rikan kel, pohjazes on Gonduras. Keski-Amerikan suurin valdivo.
Muan pinduala on 129 494 km². Rahvahan lugumiäry on 6 257 028 hengie (2013). Piälinnu on Managua. Viralline kieli on ispanien.
N


Nikola Tesla.
Nikola Tesla (serb. Никола Тесла; 10. heinykuudu 1856 Smil’an, Avstrien imperii – 7. pakkaskuudu 1943 New York, Yhtysvallat) oli keksii sähkötehniekan da radivotehniekan alal, inženieru da fiiziekko. Roinduperiä myöte häi oli serbielaine. Rodivui da kazvoi Avstro-Vengries. Ruadoi Fransies da Yhtysvallois. Vuvvennu 1891 häi sai Yhtysvalloin kanzalližuon.
Tesla otti ozua vaihtovirran, kolmivaihevirran da induktiomotoran luadimizes da kehittämizes. Se avvutti siirdyö tevolližusrevol’ucien toizeh etuappah. Teslan kunnivokse on nimitetty magniettuvuon tihevyön tesla-mittuyksikkö, avtomašinvalmistai Tesla Motors, sego Belgradan Nikola Teslan lendoazemu. Tutkii sai monet palkindot: E. Kressonan, J. Skottan da T. Edisonan medalit.
Nikola Teslaa pietäh yhtenny nygyhistourien merkiččijöis keksijöis. Tesla on sežo yksi radivotehniekan kehittäjis. Myöhembi hänele myönnettih sit patentu. Radivon ozutettuu Tesla sai muailman tunnustamizen arvokkahannu inženierannu da keksijänny. Teslan aigazet ruavot avattih dorogua nygyaigazele sähkötehniekale. Hänen keksindöt oldih innovatiivizet. Monien Teslan patentoin hyövyttämine onnistui vaste hänen kuolendan jälgeh.
Sežo NikolaTesla on efiran olemizen kannattai. Häi pidi monii koitteluloi tovestumah efirua eri ainehiennu, kuduadu voi käyttiä tehniekas.
T


Nikolai Abramov.
Nikolai Viktorovič Abramov (24. pakkaskuudu 1961, Ladva (vep), Leningradan aloveh – 23. pakkaskuudu 2016, Petroskoi) oli vepsäläine da ven’alaine kirjuttai, runoilii, žurnalistu, kirjalližuskiändäi, Karjalan tazavallan arvostettu kul’tuururuavon ruadai.
Eloskerdu.
Häi rodihes da kazvoi Leningradan alovehen vepsäläzes hierus Ladvas. Häi on vepsäläine.
Vuvvennu 1978 häi loppi Vinnitsien školan. Abramov opastui Leningradan topogruafiellizes tehnikumas, Petroskoin valdivoyliopistos, Karjalan pedagougizes valdivoyliopistos. Häi ruadoi gruššiekannu, souhozan da piloruaman ruadajannu, hierun kul’tuurutaloin johtajannu, geodeziamatkan ruadajannu, fotokuvuajannu, Svirin tulet (Svirskije ogni)-piirilehten da Suomelasugrilazen lehten korrespondentannu, Ken mis (Kto o čjom)-iččenäzen lehten korrespondentannu, vepsäläzen Kodima-lehten redaktorannu da piäredaktorannu. Jälgimäzet vuvvet häi ruadoi Karjalan kanzalliskirjastos.
Abramov oli Ven’an kirjuttajoin liiton ozanottai vuvves 1998 algajen da Ven’an žurnalistoin liiton ozanottai vuvves 2003 algajen. Suomelasugrilazien kirjuttajoin XI rahvahienvälizes kongresas, kudai oli elokuus vuvvennu 2010 Oulus (Suomes), Abramovan vallittih Suomelasugrilazien kirjuttajoin liiton hallindoh. Abramov oli Karjalan tazavallan žurnalistoin liiton ozanottai.
Häi kuoli 23. pakkaskuudu vuvvennu 2016 Petroskois jugien lyhytaigazen voimattomuon jälles. Abramovan pandih muah hänen roindumuas Ladvan-hierus.
Luomisruado.
Abramovan ezmäine runokogomus on «Koumekümne koume» (”Kolmekymmen kolme”). Se piäzi ilmoih vuvvennu 1994 da tuli enzimäzekse taidotevoksekse vepsän kielel.
Runoilii kiändi vepsän kieleh muailman da Ven’an kirjalližuon klassiekkoi. Häi kiändi Omar Haijaman, Rabindranat Tagoran, Uil’jam Šekspiran, Pol’ Verlenan, Aleksandr Puškinan, Lev Tolstoin, Sergei Jeseninan, Nikolai Kl’ujevan, Boris Pasternakan, Nikolai Rubtsovan, Jevgeni Jevtušenkon, Vladimir Vysotskin da muuloin kirjuttajien tevoksii. Häi kiändi sežo Kalevipoeg- estounielazen rahavahan eeposan ozii, Komin rahvahan suarnoi, Ven’an suomelasugrilazien kirjuttajoin runoloi da prouzua. Sidä paiči Nikolai Abramov kiändi sežo muailman rokmuuzikan tekstoi: ezim. Yesterday (The Beatles) da We Are The Champions (Queen), kuduat pajatetah vepsän kielel Anna Vasiljeva (Jusne) da Karjalan pajo- da tansi- kanzallisansambl’u ”Kantele”.
Nikolai Abramovan runot piästettih ilmoih erilazis kogomuksis, runovalliteksis, niidy kiännettih vepsän kielespäi ven’akse, suomekse, virokse, ruočikse, frantsien, norviegien, vengrien kielikse, Ven’an suomelasugrilazien rahvahien kielikse.
Nikolai Abramovan kniigu «Kurgiden aig» (”Kurgiloin aigu”) on V.S. Vysotskin muzeis ”Vysotskin taloi Tagankal” («Дом Высоцкого на Таганке»).
Abramov otti ozua ”Vepsäläine pyhä”-dokumentufilman kuvuamizeh (prod’usserukeskus ATK-studio, Pietari). Ligakuus vuvvennu 2009 tämä filmu sai II alovehienvälizen multimediakilvan palkindon (”Siberin kuldaine kedruoksu”-palkindo) Kemerovos.
Palkindot da tunnustus.
A
A
A


Nikolai Laine.
Nikolai Grigorjevič Laine (tovelline sugunimi on Gippiev: 27. oraskuudu 1920 – 18. tuhukuudu 1984) – nevvostolaine runoilii, kiändäi, Karjalan autonomizen sosialistizen nevvostotazavaldan arvostettu kul’tuuran ruadai (v.1974), Ven’an sosialistizen federatiivizen nevvostotazavaldan arvostettu ruadai (v.1978).
Lainen enzimäzet tevokset piästih ilmoih vuonnu 1936. Sidä myöhembi piäzi ilmoih «Враги»-runoelmu. Vuonnu 1939 ilmestyi runoloin kogomus karjalan kielel. Tänä vuonnugi Karjala-žurnualah piästih runot karjalan kielel: «В лесу», «Играй, Кантеле». Laine kirjutti sežo runoloin kogomukset «Huondes», «Lieksan lauluja», «Punaiset pihlajantertut», «Из поколения в поколение». Omis runoelmis «Старый мастер», «У костра», «В новогоднюю ночь», «Три березы» Laine kirjutti oman muan suvaičukses da sen muan ahkeris ruadajis.
Häi enzimäzenny kiändi suomekse ven’alazien runoilijoin tevokset: N. Nekrasovan, V. Majakovskin, A. Tvardovskin, M. Svetlovan, Nikolai Gribačovan, Janka Kupalan, Taras Ševčenkon, Gevorg Eminan tevokset. Sežo häi kiändi estounielazien runoilijoin Juhan Smuulan da Paul’ Rummon tevokset
Laine on yksi kiändäjis, kuduat kiännettih ven’akse Kalevala-eeposan v. 1979 da v. 1973.
L
L
L


Nikolai Zaitsev.
Nikolai Zaitsev (16. talvikuudu 1938) on tundiettu karjalaine kirjuttai da taideilii. Häi kirjuttau omii tevoksii karjalan kielen livvin murdehel.
Eloksenkerdomus.
Nikolai Zaitsev on roinnuhes 16. talvikuudu vuvvennu 1938 Alavozen alovehen Antilan kyläs, Anuksen piiris. Školan jälles ruadoi Alavozen meččyzavodal. Jo lapsennu olles ylen suvaičči piirustua. Vuvvennu 1960 Nikolai loppi Moskovan Rahvahallizen Taidoyliopiston. Omah mučoih Galinah N. Zaitsev tuttavui vuvvennu 1963 Alavozen kluubas, nuoret kerras miellyttih toine toizeh, nenga sovus da rakkahuos eletäh 45 vuottu. Yhtes hyö kazvatettih kaksi poigua, nygöi autetah kazvattua bunukkoi. Nikolai Petrovič sanou, ku pereh kannattau händy kaikis ruadolois.
Nikolai Zaitsev ruadoi meččyzavodal. Nygöi on eläkkehel da eläy Anuksenlinnas. Vuvves 2005 algajen rubei kirjuttamah kerdomuksii, novelloi. Novellois Nikolai Petrovič kuvaillou omua muadu, Karjalan hieruloin histouriedu. Novelloin piäaihiennu on karjalaine ristikanzu, hänen hengi, mielet, duumat, tahtot, ilot da igävät.
Toimindu literatuuran alal.
Vuvvennu 2006 Nikolai Zaitsev kirjutti oman enzimäzen "Čuajumagari"-kerdomuksen. Sen jälles päivänvalgien nägi vie 14 piendy da suurdu kerdomustu. Viizi niilöis on kerätty kirjuttajan enzimäzeh "Omat ikkunat"- kniigah, kudai piäzi ilmah vuvvennu 2009.
Vuvvennu 2014 Petroskois piäzi ilmah kerdomuksien kogomus "Katkattu oza". Nikolai on sen kniigan taidoilii.
Hänen tevoksien piätiemannu on ristikanzu, kudaman kauti kirjuttai sanelou vaigielois histouriellizis tahahtumis: voinis, kollektivizatsies, repressielois sego voinan jälgehizes vuozis. Tevokset on kirjutettu iče Nikolai Zaitsevan, hänen buaban da died`oin elaigufaktoin pohjal. Nikolain Zaitsevan kerdomukset äijäl kosketah syväindy. Kirjuttai nerokkahasti, kielastamattah da liijoittelemattah ozuttau karjalazien elaigua da tabua.Vuozinnu 2008 da 2011 on suannuh Vladimir Brendojevan nimizen palkindon.
Toimindu taideilijannu.
Paiči kirjutusruaduo N. Zaitsev on nerokas taideilii. Piirustua häi algoi školas, konzu opastui kolmandes kluasas. Piirustuskerhos hänel oli nerokas opastai Leonid Korhonen; kuduas häi äijäl mih opastui. Sit nämmä tiijot päittih hänele Moskovan taidoyliopistos opastujes. Mondu vuottu Nikolai Zaitsev ruadoi mainostaidoilijannu. Kogo elaijas hänel suitui suan kuvua. Erähät niilöis pandih ozutettavakse Anukses, Alavozes sego Petroskois.
Lähtehet:.
1. Kniigu "Katkattu oza" (Verso, 2014)
2. Kuzmina Olga. Luonnon helmas kazvanuh kirjuttai //Oma mua №50/2013.-s.3
3. Libertsova.V. Pädis tarattua livvikse// Oma mua №13/2012. -s.5
4. Libertsova V. Nikolai Zaitsevan kirjavu muailmukuva //Taival-almanakku 2013. -s.44 -47


Nimijoki.
Nimijoki libo Kimioja on Ven’an jogi, kudai virduau Karjalas.
Se laskeh Šuojogeh. Joven piduhus on 11 km. Jovenalan pinduala on 58,9 km².
N


Ninnettäi.
Ninnettäi (suom. "Niisku", ruoč. "Snorken") on figuuru suomenruoččilazen taidoilijan Tove Janssonan kuvittehellizes muumiperehes kerdojis Muumi-kniigois. Ninnettäi on sežo myödäi Japounies 90-luvul luajitus animaciisarjas "Muuminotkon starinoi" (suomekse "Muumilaakson tarinoita"), kudai pohjavuu Tove Janssonan kniigoih da Tove da Lars Janssonan Muumi-sarjukoomiksoih. Sarjukoomiksupiirdäi da kirjuttai Lars Jansson oli Tove Janssonan velli.
Ninnettäi on myödäi vaiku kahtes kniigas: "Muumipeigoi da händytiähti" da "Tiedoiniekan hattu" -kniigois. Animaciisarjas häi ei ole piäfiguuroi ga on myödäi äijy enämbi, migu Janssonan tevoksis. Kniigois Ninnettäi on tavalline lapsi, ga animaciisarjas häi on keksii da tiedomies.
Ninnettäjän sizär on Ninnineidoi, kudai on Muumi-kniigoin piäfiguuran Muumipeigoin mielespietty. Paiči Ninnineidoin vellie, ninnettäi-nimel kučutah myös kogo ninnettäjien lajii. Alguperäzis Tove Janssonan Muumi-kniigois kerrotah, ku ninnettäjät ollah lähästy suguu muumiloile. Kniigois ninnettäjät vaihtetah värii tundoloin mugah.
Tove da Lars Janssonan resunkois Ninnettäi on samannägöine, gu Muumipeigoi. Muumipeigoi da händytiähti -kniigas Muumipeigoin dovariššu Muikkuine tottu mainiččou, ku Ninnettäi on valpahanfiolietovoi da Muumipeigoi valgei. Erähäs Tove Janssonan piirretys värillizes kanzikuvas Muumipeigoi, Ninnettäi da Ninnineidoi kai ollah valgeidu. Tiedoiniekan hattu -kniigas on kuva, kudamas Ninnettäjäl on parikku piäs, ku häi on sud’d’annu Mörrön suudoistundos. ”Muuminotkon starinois” Ninnettäjäl on očkat da oččutukku.
Ninnettäi "Muuminotkon starinois".
Animaciisarjas Ninnettäi puaksuh kuvatah ylbiekse da kaikentiedäjäkse. Häi keksiy ainos dieloloi, kudamat ollah Muuminotkol harvinazii. Ninnettäjän tärgevimbii projektoi oldih kaksi ilmulaivua, kudamii häi luadi omas masterskois.
Ninnettäjän enzimäine ilmulaivu mustoitti laivua. Laivua ohjattih rul’al da sen oli tarkoitus lendiä liikkujil siibilöil da rotoroil, ga Ninnettäi ei maltanuh keksie laivale tarbehekse tevokastu poltoainehtu. Seeries ”Suuri pamahtus” (suomekse Iso jysäys) keksii Muhveli kerdoi Ninnettäjäl, ku häi oli luadinuh ilmulaivah sobijua poltoainehtu. Sendäh ku Ninnettäi ei uskonuh, ku Muhvelin poltoaineh on sobijua, Muhveli da Haižuli livahtettihes Ninnettäjän masterskoih. Da sendäh ku Muhvelin poltoaineh oli liijan vägeviä, ilmulaivu räjähtihes da hävitti samaiten kogo Ninnettäjän masterskoin.
Toine laivu oli enzimästy pienembi: laivah syndyi vaiku kullettai da yksi passažiiru. Ylen suuri ilmumiäččy pidi uvven laivan ilmas, da laivua ohjattih rotoroil, kudamat oldih laivan sivuloil. Ninnettäi piäzi koitehajol kezän lopul, da ku talvi tuli, häi lähti uvven laivanke suvehpäi. Ninnettäjän lähtemizeh lopehes enzimäine ”Muuminotkon starinoi” -sarju. Sarjan uuzis seerielois (seeriet 77–101) Ninnettäjiä enämbi ei ole.


Nobel-palkindo.
Nobel’-palkindo (ruoč. Nobelpriset,) on yksi arvokkahimis rahvahienvälizis palkindolois, kudai joga vuottu miärätäh suuren tiedotutkimuksen, vallankumovuksien keksindölöin libo kul’tuurah libo yhteiskundan kehitykseh panoksen periä.
Nobel’-palkindo on nimitetty dynamitan keksinyön ruoččilazen Al’fred Nobel’an kunnivokse. Se on fiziekan, himien, liečetiijon, kirjalližuon da rauhan alal juattavu palkindo. Sežo on olemas muga sanottu talovustiijon Nobel’-palkindo, kudai miärärtäh vuvven 1969 algajen. Enzimäzet viizi palkindokategouriet perustettih Nobel’an testamentan mugah vuonnu 1895 da enzimäzet palkindot juattih vuonnu 1901. Ruočin keskusbankan talovustiijon palkindo Al’fred Nobel’an mustokse perustettih vuonnu 1968 da enzimäine palkindo annettih tuliennu vuonnu. Nobel’-palkindoh kuuluu ližäkse läs miljonu jevruo den’gupalkinduo.
Paiči Nobel‘an rauhanpalkinduo, kai muut palkindot miärätäh Stokgol’man konsertukois Ruočis. Nobel’an palkindo miärätäh Oslos. Rauhanpalkindon suajan piätetäh erilline komitiettu, kudai vallitah Norviegien parluamentu.
Palkindo voijah suaja vaigu eri ristikanzat, ei laitokset (paiči rauhanpalkinduo). Rauhanpalkindo voijah miärätä sego eri ihmizile, sego virrallizile da yhteiskunnallizile laitoksile. Gu komitietan ozanottajat ei löydy hyviä tevoksii, palkindo voi jiäjä juamattah. Sežo palkindo annetah vaigu hengis olijoile ristikanzoile.
Piädokumentu, kudai miäriäy palkindon andamizen siännöt, on Nobel’an rahaston ustuavu.


Nogikana.
Nogikana ("Fulica atra") on randukanoin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "nokikana".
Teemas muijal.
N


Nogisorzu.
Nogisorzu () on sorzien heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun karjalankieline täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty suomenkielizes sanas "nokisorsa".
Pezindy.
Nogisorzu muniu 6-14 jäiččiä. Tavallizeh jäiččiä on 8-10. Emäččy haudou jäiččii yksin 26-30 päiviä.
Aloveh.
Nogisorzu peziy Pohjas-Amerikas. Yksikai niidy yöksyy puaksuh Päivänlasku-Europpah. Suomes enzimäine nogisorzu tavattih Sovankyläs vuonnu 2004.


Noljakka.
Noljakka on Jovensuun linnan aloveh. Noljakas eläy äijy rahvastu.


Norjan kieli.
Norjan kieli libo norju on pohjasgermanine kieli. Kielel pagizou läs 4,8 miljounua hengie. Kui Karjalasgi, Norjas ei ole yhty yhtenästy kirjukieldy, vaigu kaksi virrallistu kielimuoduo, kirjunorju (nor. "bokmål") da uuzinorju (nor. "nynorsk").
Norjan lähisugukielet ollah ruočči, danii, islandii da fiäri.


Norviegii.
Norviegien kuningaskundu (kirjunorviegiekse Kongeriket Norge, uuzinorviegiekse Kongeriket Noreg) libo Norviegii ("Norge" libo "Noreg") on perustuslailline monarhii Pohjas-Europas. Mua kuuluu Pohjasmualoih da Skandinavieh. Se on Ruočin päivännouzu- da Suomen pohjasnaapuri, da sil on yhtehisty rajua sežo Ven'an kel. Pindualal varsinaine Norviegii on kolmannekse suurin Pohjasmua. Muan päälinnu da suurin linnu on Oslo.
N


Nousia Ven'alaine.
"Nousian reitti," nimitetty myösgi "Pohjantiekse"
Nousia Ven'alaine libo Nousia Karjalaine libo Nousia Ryds libo Nousia Ryssä oli 1500-luvul elänyh ristikanzu. Häi on tovennägözesti olluh Kägisalmen guberniespäi lähtözin olluh karjalaine. Häi ozutti selonteol karjalazien vahnoi laukkutielöi, kudamii myö kulgiettih Kägisalmes Pielisjärvele da ielleh Ouluh da toizeh suundah Vienanmerele. Häi ozutti sen korolin aziimiehele Jaakko Teitile.Selostus on jullattu tevokses "Jaakko Teitin valistusluettelo Suomen aatelistoa vastaan vuosilta 1555-1556" (1894).
Lähtehet.
N


Nuokkijärvi.
Nuokkijärvi () on suuri järvi Luodeh-Karjalas.
Järven pinduala on 210,6 km², piduhus – 39,9 km, levevys – 22,5 km, randuviivan piduhus – 254,6 km. Sen keskisyvys on 8,6 m, syvin kohtu on 40 m.
Järves on 126 suardu, kudamien yhtehine pinduala on läs 10,3 km². Suurimat suaret ollah Toraissari (1,13 km²), Vezansari, Kurčunsari, Papinsari, Keurunsari, Hernesari.
Rannat ollah korgieloi da kallivoperäzii. Se on jiäs ligakuun lopuspäi sulakuun loppussah.
Järveh laskeh 12 jogie, suuri jogi on Nogeusjoki. Järvespäi otetah allun Rastas da Häme (Kem’an jovenala).
Pohju on enimyölleh muvakas. Lahtilois kazavau äijy kažl’ua da karvukortehtu.
Järves on riäpöidy, siigua, haugii, ahvendu, särgii, lahnua, matikkua da kiiškoidu.
N


Nuori Karjala.
«Nuori Karjala» on yhteiskunnalline nuorižoliitto Karjalan tazavallas.
Histourii.
Liitto oli perustettu 17. talvikuudu vuonnu 1993 (registriiruittu 9. tuhukuudu vuonnu 1994). Nuori Karjalan luadii oli Petroskoin Valdivon Yliopiston Itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokunnan luomisnuorižon joukko, Nadežda Kalmikova (Kuznetsova) johti tädä joukkuo. Piätehtävänny oli Karjalan itämerensuomelazien (karjalan, vepsän da suomen) rahvahien kul’tuuran da kielien säilyttämine.
Oman perustamizen vuonnu «Nuori Karjala» tuli Suomelas-ugrilazien rahvahien nuorižoliittoh (МАФУН).
«Nuoren Karjalan» ozanottajat enimyölleh ollah nuoret ristikanzat: opastujat, Karjalan instituuttoin loppijat, ruadajat. Järjestön aktivistat ruatah karjalankielizis lehtis, radivos, teleohjelmis, kul’tuurukeskuksis, yliopistolois, istituuttois i m.i.
«Nuori Karjala» on ulgomualaine agentu.
Ulgomualazen agentan stuatussu annetah liittoloile, kuduat otetah ozua poliittizes elaijas da suajah ulgomualline rahoitus. Vuonnu 2015 oraskuus Karjalan Oigevusministerstvu piettih ylimiärästy Nuori Karjala – liiton toimindan dokumentoin tarkastustu nimettömän ristikanzan ilmoituksen periä. Kezäkuus Ven’an Oigevusminiserstvu merkičči liiton ulgomualazien agentoin luguh. Tämän periä Nuori Karjalan – liiton ozanottajien miäry oli lyhendetty kolmesuavus kymmenessäh. Ližäkse tiedoloin piästäjes ilmoih Internietis pidäy ozuttua ulgomualazen agentan stuatussu.
Nuori Karjala – liitos ei suostunnuh Oigevusminiserstvan piätökseh da ilmoitettih, gu liitto ei ota ozua poliittizes elaijas da ei sua ulgomualazii den’goi. Petroskoin linnan suvvos liitto ei voitannuh dieluo.
27. elokuudu vuonnu 2015 «Nuori Karjala» piätti loppie omua toimindua.
22. syvyskuudu 2015 uuzi liitonjohtai Aleksei Tsikarev uvvessah perusti «Nuori Karjala» liiton. Uuzi «Nuori Karjala» on registriiruittu 27. pakkaskuudu 2016.
Toimindu.
«Nuori Karjala» pidäy kul’tuuru-tiijonandamizii toimenpidoloi Karjalas: pruazniekkallizii ilaččuloi, sportupidoloi, folkmuuzikkumarafonoi, etnokul’tuuruluageriloi.
Etnokul’ultuuru- da etnotiijonandamisproektoi on liiton piäruado. Liitto ottau ozua Muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressois.


Nuožarvi (kylä).
Nuožarvi on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se on Nuožarven kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Nuožarven liidehrannal, 76 kilometrin piäs Petroskoispäi.
Kylä muanitah enzimäzen kerran piscovolois kniigois XVI vuozisual.
Voinan aigua Nuožarven alovehel oli Nevvostoliiton vangiloin luageri.
Nuožarven rahvahan lugumiäry.
Enne Nuožarves joga perehes oli heboloi da muudu žiivattoi. Piäruado oli muanruado: rahvas kazvatettih ruistu da ozrua. Vie kalastettih äijän. Leibiä ei täydynyh kogo vuvvekse. Sendäh keviäl syödih kalua.


Nuožjärvi.
Nuožjärvi, Nuožarvi () on Ven’an järvi Karjalan tazavallan suviozas (Priäžän piiri).
Järven pinduala on 8,9 km² (suariloinke), piduhus – 10,4 km, levevys – 1,3 km, randuviivan piduhus – 25,8 km. Sen keskisyvys on 5,7 m, syvin kohtu on 12,6 m.
Rannat ollah kivizii. Järven pohjasozas on savirandoi, suviozas – hiekkurandoi.
Järveh laskeh seiččie jogie, suurin niilöis on Holma-jogi. Lähäl järvie on Nuožarven silmykaivo.
Läs 85% pohjan yhtehizes pindualas peittäy muzavanvihandu muda. Randupohjas on hiekkua, kivie, savie da rudua. Vien läbinägyvys on 1,5 m.
Järvi jiädyy kylmykuus, avavuu oraskuun puolivälis.
Järves kazvau kažl’ua. Täs löydyy äijy kalua, ezim. särgii, kiiškoidu, ahvendu, lahnua, kuhua, riäpöidy, siigua, haugii da matikkua. Enimyölleh pyvvetäh särgii (enämbi 40% vuvven keskimiäräzes kalasualehespäi), kiiškoidu (20%), ahvendu (15%), lahnua (10%), kuhua (vähembi 5%). Riäpöidy, siigua, haugii da matikkua on 10% yhtehizes kalasualehespäi.
N


Nurmes.
Nurmes Suomen kartal
Kuva Nurmeksen Bomban taloilpäi
Nurmes on linnu Suomen Pohjas-Karjalas. Nurmekses eläy 8 046 hengie. Nurmes on myös virrallizesti "Jevroupan rastavupajolinnu" da nurmekselaine Pekka Juhani Hannikainen kirjutti "Karjalaisten laulu" -pajon sanat.
Nurmekses oli Suomen ezmäine karjalankieline kielipezä, ga se loppi oman ruavon. Nygöi ollah luadimas tostu kielipeziä Nurmekseh.
ELDIA-projektan mugah Nurmes da Valdimo (alovehii nimitetäh "Ylä-Karjalakse") ollah Suomen alovehii, kudamis eläy kaikis enämbän karjalankielisty rahvastu. Toizet ollah Muhos, Jovensuu, Helsingi, Lahti, Kuopijo, Jyväskylä, Kotku, Tampere da Oulu.
Nurmeksen hieruloi.
Höljäkkä, Jokikylä, Jänislehto, Kohtavaara, Kopras, Kuikka, Kuohatti, Kuokanvaara, Kynsiniemi, Lipinlahti, Mujejärvi, Nurmes, Palojärvi, Petäiskylä, Porokylä, Porosaari, Salmenkylä, Saramo, Savikylä, Särkivaara da Ylikylä.


Nurmoilu.
Nurmoilu () on kylä Anuksen kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.


Näivöi.
Näivöi on karjalazien da vepsäläzien perindöline syömine. Havvotut nagrehet – padahaudazet – kuivattih päčis näivöikse. Lapset nämmii kuivannuzii palazii syödih n’amuloin sijas. Niilöis keitettih vie riepoidu.


Närhi.
Närhi ("Garrulus glandarius") on varoloin heimoh kuului lindu.
Muut nimet.
Tunguol da Puadenel närhii on kučuttu nimel meččäharakka. Puadenen paginluavus tundietah sežo nimi reäčky.
Lähtiet.
N


Ohotanmeri.
Ohotanmeri on Tyynenmeren meri, kudai eruou sit Kamčatka- niemimual, Kuriilisuaristol sego Hokkaido- suarel. Meren rajal ollah Ven'a da Japounii. Endine nimi on Kamčatkanmeri.
Pinduala on 1603 tuhattu km². Keskisyvys on 1780 metrii, suurin syvys on 3916 metrii. Meren päivänlaskuoza on manderen lačun ozan piäl, sie on pieni syvys. Ligakuus oraskuussah (libo kezäkuussah) meren pohjaine oza on jiän ual. Liidehoza ei jiävy. Pohjaine rannikko ei ole oigei. Ohotanmeren koillizes on suurin lahti — Šelihovan lahti. Päivännouzupuolen Kamčatka- niemimuan randuliiniel ei ole lahtie. Päivänlaskupuolen randuliinii ei ole oigei — sie ollah Sahalinanlahti da Šantarskoin meri.
Kalastus (lohi, sel'di, mintai, moivukuor'oi, navuagu da toizet kalarovut), merisyömizet (kamčatkan meriruakku). Sahalinan jalustal suahah neftii, kivihiildy sego luondoguazuu. Piäportat ollah: manderel
Vuvven 2014 kevätkuun 15. päiväs algajen, Yhtistynyzien kanzukundien piätöksen mugah Ohotanmeri kogonah kuuluu Ven'an yksinomaizeh ekonoumiekkualoveheh (poikkevuksennu on pieni Hokkaido-suaren rajal olii oza).


Okeanii.
Okeanii - muailman oza, muantiijolline da puaksuh geopoliitiekkalline muailman aloveh, kudai on Tyynen valdumeren keski- da lounasozis 100 suarilois da attolois.
Muantiijolline olopaikku.
Okeanii on muailman suarijoukko, kudai sijaiččou Tyynen valdumeren lounas- da keskiozis, Pohjazen muan puoliškon subtropiekkalizien levevysastieloin da Suvizen muan puoliškon lauhkieloin levevysastieloin välis. Kogo muan jagamizen muailman ozikse mugah Okeanii yhtistetäh Avstrualieh yhtenäzeh muailman ozah-Avstrualii da Okeanii, vaigu toiči se miärätäh iččenäzeh muailaman ozakse.
Kogo suariloin pinduala on 1,26 miljonua km² (Avstrualinke 8, 25 miljonua km²), vägilugu on läs 10,7 miljonua ristikanzua (Avstrualinke 32,6 miljonua ristikanzua). Muantiijon mugah Okeaniih kuulutah Melanezii, Mikronezii da Polinezii, toiči Uuvven Zelandiigi.
Okeaniin suaret ollah Tyynen valdumeren merilois (Koruallumeri, Tasmanan meri, Fidži-meri, Koro-meri, Solomonan meri, Uvven-Gvinejan meri, Filippinien meri) da Indien valdumeren meris (Arafuran meri).
O


Oliivuvoi.
Oliivuvoi on siemenvoi, kudamua luajitah jevrouppalazes oliivas (lat. "Olea europaea"). Sen väri on muzavanruskiettavan-keldazes vihandankeldazessah. Sen magu on vähäzel kargiettavu.
Oliivuvoi on Gretsien, Itualien da Ispuanien perindöllizii syömizii. Antiekan aijois oliivuvoi vältämättäh kuuluu Välimeren syömizenrajoituksih – diettah. Ammuzis aijois sidä käytettih kirikkölöin pyhittämizes. Ven'al XIX vuozisuan loppussah korgiedu luaduu oliivuvoidu sanottih provanskoikse, pahembua – puuhizekse.
Suurimat tuottajat.
Oliivuvoin suurin tuottai on Espuanii – 2010 vuvvel 44% oliivuvois on valmistettu täs muas. Toizekse suurin tuottai on Itualii. Kolmandekse – Gretsii. Gretsien rahvas enin kaikkie muailmas, enämbi itualilazii da espuanielazii, syvväh oliivuvoidu. Jogahine ristikanzu syöy 23 litrua voidu vuvves.
Oliivupuu on Gretsien muan kanzalline puu. Ollah sidä mieldy, ku tämän puun luadijannu oli Afina Pallada. Gretsien erähäl suarilois – Rodosal kazvau 1,5 miljounua oliivupuudu, äijil on 2000 vuottu igiä.
Jevroupan ulgopuoles suurimat oliivuvoin valmistajat ollah Siirii da Marokko.
Valmistandu.
Oliivat vereksenny ei olla syödävät, sendäh ku ollah ylen kargiet. Niilöi pietäh erillizes rassalis monien nedälilöin aigah, sit kargevus lähtöy iäre.
Oliivuvoin valmistamizekse oliivat ezmäi mädžötetäh. Sit roittu sevos hil’l’akkazin pieksetäh, sen jälgeh ruvetah puristamah voidu. Puristetah eri puristuskonehil. Oliivan kabulois, kudamat jiäjäh puristandan jälles, sežo voibi suaja voidu, ga se on äijiä pahembua luaduu.
Luavut.
Extra Virgin Unfiltered Olive Oil libo ekstraluaduu puhtastettu, sen nimilippuh itualiekse on kirjutettu: Olio d'oliva extravergine, angliekse - extra virgin olive oil libo espuaniekse - virgen extra.
Paras Extra Virgin on hyvä tervehyöle: sydämele, vačale, nahkale, tukile, kohtuzile akoile, ku sit on äijy vitamiinua da minerualuainehtu.
Säilytändy.
Oliivuvoidu ei pietä jiäškuapas. Jiäškuappah panduu kai vitamiinat hävitäh vois. Tädä luaduu voidu pietäh škuapas pimies viilies kohtas hyvin salvatunnu. Oliivuvoidu voibi pidiä ruokos avuamattah kolmen vuvven aigah, avatunnu – vaiku kuvven kuun aigah.


Olimpiadukižat.
Olimpiadukižat ollah suuret rahvahienvälizet monilajizet sportukilbailut, kuduat pietäh kerran nelläs vuvves Rahvahienvälizen olimpiadukomitietan suojelukses.
Histourii.
Nygyaigazet olimpiadukižat perustutah antiekan aijan Olimpas Gretsies piettylöin Olimpiadukižoin perindöh. Olimpiadukižat oldih uskondokul’tan ozannu. Olimpua griekkalazet piettih pyhänny kohtannu.
Nygyaigazet olimpiadukižat piettih enzimäzen kerran Afiinois vuonnu 1896.
Vuvven 1924 algajen kižat on juattu kezä- da talviolimpiadukižoih da vuvvessah 1992 kezä- da talvikižat piettih samannu vuonnu. Ga sit vuvven 1994 algajen talvikižat pietäh kezäkižoin jälles kahten vuvven peräs.
Vuozinnu 1912-1948 piettih olimpiakižoin yhtes sežo olimpiadukižoin taidekilbailuloi.
Olimpiadukižoin simvolat.
Olimpiadukižoin simvolu on viizi kiinitetty olimpiadurengastu, kuduat merkitäh 5 muailman eländyozua olimpiaduliikehes. Ylärivin rengahien värit ollah: valpahansinine, mustu da ruskei. Alarivin rengahien värit ollah: keldaine da vihandu. Valpahansine rengas merkiččöy Jevrouppua, keldaine rengas – Aaziedu, mustu rengas – Afriekkua, vihandu rengas – Avstrualiedu, ruskei rengas – Ameriekkua. Olimpiadukižoil on omat embliemu da flagu. Embliemu on olimpiadurengahat.
Sendäh gu nygyaigazet olimpiadukižat jatketah antiekan olimpiadukižoin perindyö, enne kižoi sytytetäh olimpiadutuli Olimpian lehtimečas Grecies, kuduas se vietäh kižakohtale.


Oma Mua.
Oma Mua on vuvvennu 1990 perustettu karjalankieline lehti. Lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah 8. kezäkuudu. Sen alguhpanijoinnu oldih kieliaktivistat Pekka Zaikov, Tatjana Klejerova da Akilan Iivan.
Lehten haldivoiččijoikse roittihes Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Periodika-julguamo.
Lehten piätoimittajannu on Ol'ga Melentjeva.
Histourii.
Oma Mua -lehten enzimäzekse piätoimittajakse oli pandu žurnalistu livvinkarjalaine kielentutkii Viktor Makarov, karjalankielizen sanakirjan luadijan Grigorii Makarovan poigu. Vuvven peräs, vuvvennu 1991 “Oman Muan” piätoimittajakse tuli kalevalalaine Vladimir Kettunen, hyvin tundiettu lehtentoimittai, kudai enne sidä ruadoi “Karjalan Sanomis”. Toimituksen enzimäzii ruadajii oldih Vera Hämäläinen, Valentina Kiuru, L’ubov’ Arefjeva (Baltazar), Viktor Trošev.
Lehten keskimäine painosmiäry silloi oli puolitostu-kaksi tuhattu palua. Sidä sai ostua da tilata vaigu Karjalas. Silloi karjalankieline lehti oli nellisivuine.
Oma Mua -lehten erähät noumerat
Aijan aloh lehti muutui ulgonpäi dai syväinpuoles, rodih suurembakse da sangiembakse, toimitukseh tuli ruadoh uuttu toimittajua endizien sijah. “Omas Muas” omal aijal ruattih Larisa Nikitina, Raisa Remšujeva, Ol’ga Ogneva, Valentina Mironova, Marina Mihailova, Nina Mihailova, Vladimir Romanov, Mihail Kallijev, Pavel Mihailov, Marina Viglijeva, Natalja Antropova, Jelena Migunova, Natalja Sinitskaja.
Tänäpäi ”Oma Mua” on kaksitostusivuhine lehti karjalan kielen kahtel murdehel – livvikse da vienakse. Silloi-toiči lehtes suau lugie kirjutustu tverinkarjalakse, suvikarjalakse da aniharvah lyydikse. Lehtel on oma saitu, omat sivut VKontaktes da Facebookas. Lehten lugijua eläy ymbäri muailmua: Karjalas da Ven’al, Suomes, Ruočis, Eestis, Valgoven’al. Lehten painosmiäry on 500 palua. Sen ližäkse on lehten pdf-versien tiluajua da lugijua. Piätoimittajannu on Ol’ga Melentjeva.
Linkit.
O


Oman.
Oman () on valdivo Ezi-Azies. Se sijaiččou Arabien niemimuan liidehes.Oman rajoittuu Saudi Arabienke, Arabien Emiruatanke da Jemenanke. Merel se rajoittuu Aravien merenke da Omanan lahtenke. Omanan piälinnu on Maskat. Virralline kieli on aruabien kieli. Muan pinduala on 309 500 km м². Omanan rahvahan lugumiäry on 4 298 320 hengie.
O


Ondrei.
Ondrei on ainavo liygiläine räppäri. Ondrein oma nimi on Andrei Gorškov.
Juuret.
Ondrei on roinnuhes Anukses liygiläzien pereheh. Lapsusaijas kuuli karjalua.
Opastundu da ruado.
Opastui Petroskois Kanzallizen teatran stuudies, kudai ruadoi Karjalan kul’tuuruopistos. Opastuhuu vuvvennu 2010 tuli ruadoh sih samazeh Kanzallizeh teatrah, kudamas nygöi ezittyy spektaklilois karjalan, suomen da ven’an kielel.
Muuzikkualal.
Školas opastujes mieldyy räp-muuzikkah. Petroskois opastujes rubei räppäilemäh omal muamankielel – livvikse. Enimien pajoloin sanat kirjuttau iče.
Vuvvennu 2016 sulakuul nägi päivänvalgien pajattajan enzimäine disku. Sen nimi on ”Karelication” da sit on kymmene pajuo livvikse. Net ollah Karjalas da karjalazis. Pajattai tahtou ozuttua, ku karjalan kieli on elävy kieli da sil paistah nuoretgi.
”Karelication” on keksitty nimi, diskan loppusanois pajattai sellittäy sidä. Diskan kanzi rodih erinomaine da ainavoluaduine. Se on luajittu kallivopiirustuksien tabah da on šokoluadan värii. Se on taidoilijan Jegor Kukuškinan nägemys. Nenga tahtottih yhtistiä vahnua rikastu perindyö da nygyaigua.
Suavutukset.
Vuvvennu 2015 Andrei Gorškov yhtyi kanzoinvälizeh Mister-Etno-kilbah, kudai piettih Uljanovskas da rodih sen voittajakse. Kilvas Ondrei ezitti omua kanzua da pajatti omal kielel.


Onežski.
Onežski on Karjalan tazavallan Puudogan piirin Avdejevon kyläkunnan pos’olku.
Se sijoiččou piirin päivänlaskus, Šalica-jovel. Lähimäine kylä on Avdejevo, kudai sijoittuu 8 kilometrin piäs koillizeh. Puudogassah on 60 km.


Oniegujärvi.
Oniegujärvi on järvi Karjalan Tazavallas. Pieni oza järves kuuluu lounuas Leningruadan aloveheh da liidehes Vologdan aloveheh. Oniegu on Jevroupan toizekse suurin järvi jälles Luadogua. Sen pinduala on 9 800 km² da syvin kohtu 120 m. Oniegu laskou Syvärin kauti Luadogah. Oniegah laskijoi jogiloi ollah Vytegra, Suunujogi, Vodlajogi, Suoju, Lohijogi da Merga.
Lähtehet.
O


Onneli ja Anneli.
"Onneli da Anneli" on 17. pakkaskuudu 2014 enzi-illan suanuh Saara Cantellan ohjattu kino, kudai pohjuau Marjatta Kurenniemen kirjah "Onnelin da Annelin talo" (1966). Kino fil'mattih Loviisas kezäl 2013. Kylmykuul 2014 lapsien panielu valličči "Onnelin da Annelin" parahannu pitkänny fil'mannu Chicagon kanzoinvälizil lapsienkinofestivualoil.
Enzimäizen kluasan opastujat Onneli (Aava Merikanto) da Anneli (Lilja Lehto) löytäh pihal kirjaizen, kudai on täyzi dengua. Dengoil hyö ostetah dama Ruusupuul (Eija Ahvo) taloin, kudai on kui kahtele tyttözele luajittu. Talois hyö eletäh yhtes huavehien keziä, da tuttavutah samal uuzih ystävih, muga kui heijän uuzih susiedoih Tingelstiinah (Elina Knihtilä) da Tangelstiinah (Kiti Kokkonen).


Ontajärvi.
Ontajärvi () on Karjalan tazavallan Segežan da Mujejärven piirilöin järvi.
Järven pinduala on 182,4 km², piduhus – 30,8 km, levevys – 13,2 km, randuviivan piduhus – 154 km. Sen keskisyvys on 3,3 m, syvin kohtu on 8 m.
Suurimat lahtet ollah Ontajärvensuu, Kallivolahti, Korguba da vie äijy piendu suudu.
Järvi on jiäs kylmykuun alluspäi oraskuun algussah. Kezäl vien lämbötila voi olla 25º madalois kohtis, keskiozis – läs 20º.
Järves on 54 suardu. Niilöin pinduala on 10,6 km². Suurimat suaret ollah Teronšari (4,86 km²), Voišari, Laidašari, Sunašari, Ulja-Šari, on sežo kaksi piendy suaristuo: Purutšaret da Šalamašaret.
Järven rannat ollah madaloi, enimyölleh kivizii, paikoitellen čuuruzii, harvah suohizii. Päivänlaskurandu on korgiembi päivännouzurandua.
Järveh laskeh mondu jogie, ezim. Onda, Jelma da Hargo.
Järves kazvau kažl’ua. Pohju on muvakas. Järves löydyy riäpöidy, siigua, harjustu, haugii, särgii, säyniä, lahnua, matikkua, ahvendu da kiiškoidu.
Järvi jiädyy kylmykuun allus, avavuu oraskuun allus.
O


On’kul.
On’kul () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Mägriän kyläkundah.


Opastus.
Opastus libo opastandu on didaktiekan keskeizin käziteh da tarkoittau kazvatustavottehien suundastu tavoittehellistu vuorovaikutustu, kudaman pyrgimyksenny on opastundu. Opastustu pietäh kazvatuksen tärgevimänny alovehennu. Opastamine on opastuksen alakäziteh da tarkoittau sidä, midä opastai ruadau opastukses.


Oraskuu.
Oraskuu on vuvven viijes kuu. Sidä enne on sulakuu da sen jälles tulou kezäkuu.


Oravu.
Leviendy Karjalas.
Oravua on kaikis Karjalan mečis, yhtelläh enämbi niidy on suvipuoles, kus on eri luaduu da eri igiä meččiä.
Liikundu.
Oravu eläy puulois. Sen hyppävykset voijah olla monimetrihizet. Hyppijes oksalpäi toizele oraval tazapainoh niškoi on händy. Sidä paiči, hännäl oravu kattavuu muates. Hännän liikundas nägyygi elätin mieli da ičentundo.
Kezän aigua, konzu on kylläl syömisty, oravu liikkuu suutkis kaikkiedah läs puoldukilometrii. Oravan eländykohtannu ollah kuuzi- da pedäimečät. Niilöis elätti löydäy enin syömisty. Niilöih se luadiugi ičelleh pezän.
Syöndy.
Syöy oravu kuuzen da pedäjän siemendy, linduloin jäiččiä, böbökkiä, muarjua da gribua, puuloin lehtenkandua. Konzu ei ole siemenvuozi, oravu voi hyppie syömizien ečos vägi suuren palan. Tämä liikunduaigu piädyy sygyzyh. Silloi oravat, ku suas löydiä syöndykohtat, voijah liikkuo monii sadoi kilometrii.
Oravat ollah lekkehel enimyölleh huondeksel da ehtäl. Syömizien löyttyy, vuitin syvväh kerras, toizen vuitin pannah peittokohtih, talven varah. Ga pahan siän aigah elätti voi olla hätken aigua pezäs.
Pezä.
Oravan pezä on luajittu oksis da on kerän nägöine. Sydämes on pehmei katekerros kazvilois. Oravat, kudamil ei ole omua peziä, eletäh tyhjis puuloin kololois.
Kiimuaigu.
Oravat eletäh yksitellen, poikevuksennu on kiimuaigu, kudai elätil algavuu tuhukuul. Kohtu oraval kestäy 35-40 päiviä da sulakuul sil rodieu 3-10 poigastu. Poigazii kazvattau emä. Oravanpoigazet kazvetah terväh da jo puolentostu-kahten kuun igäzinny net ruvetah elämäh ičepiänneh.
Kezäkuul oravil on toine kiimuaigu. Toine poigoveh, kudai jo ei ole moine suuri, rodieu heinykuun lopus – elokuun allus.
Turkin vaihtandu.
Oravu vaihtau turkin kaksi kerdua vuvves. Talvel oravan nahku on tuuhei, tuhkanharmai. Vaiku händy da korvien n’okat jiäjäh muzavanruskiet. Keviäl turkin vaihtandu algavuu piäs, loppuu tagapuoleh, sygyzyl kai on vastukarai. Händyhäi muuttau karvan vaiku kerran vuvves. Kezäl oravan nahku on lyhyt da ylen pehmei, muzavan ruskiedu värii.
Lugu Karjalas.
Oravu eläy meččyololois vähän, sille vijannu ollah pedoelätit, voimattomukset da syömizien vähys. Oravan suurin vihaniekku on niädy, kudamale enzimäine on piälimäine syömine.
Kaččomattah sih, ku oravan nahkua vähembäl ruvettih pidämäh hinnois, se endizelleh on kallis mečästyselätti. Oravile pannah ravvat da meččuijah sidä orožanke pystykorvukoirien vuoh. Tämän vuvven lugemizien mugah Karjalas on enämbi 90 tuhattu oravua.


Orkestru.
Orkestru (griekan kieles ορχήστρα) – suuri soittajien joukko. Eroituksekse toizis pienembis soittajien joukkoloispäi (kamerujoukkolois), orkestras erähät sen soittajat perustetah joukkoloi, kuduat soitetah unisonah (otetah yhtel aigua yhten noutan).
Histourielline kerdomus.
Suurien joukkoloin yhtelaigahizen soitandan ideju on roinnuh ennevahnas: vie Jegirtas pienet soittajien joukot yhtes soitettih erilazis pruazniekkois da muahpanendan aigua. Nouttukirjuteksien jagamizen mallinnu on Monteverdin tevoksen ”Orfei” noutat, kuduat oldih valmistettu nellähkymmeneh soittimeh niškoi: sen verdua soittajua oli mantanskoin gertsogan perehenlähiläzien keskes. 17 (seiččementostu) vuozisuan aigah tavan mugah ansambl’at perustettih lähisugulazis soittimis, da vai toiči käytettih yhtes erisugulazii soittimii. 18 (kaheksantostu) vuozisuan allus jo roittih orkestrat, kudamis oldih vai kielisoittimet: enzimäzet da toizet viulut, al’tat, violončelit, kontrabassut. Nengoine soittimien kogomus andoi vallan käyttiä täytty nelli-iänisty yhtehsobuu oktavallizen kahtendetun bassunke. Orkestran johtai yhteltiedy soittigi generalbassun (noumerbassun) partien klavesinal libo organal (kirikön muuziekas). Jälles orkestrah puututtih goboit, fleitat, da fagotat. Puaksuh fleitoil da goboloil soitettih samat soittajat, sendäh nämmä soittimet ei voidu andua iändy yhtelaigua. Toizen 18-vuozisuan puolen aigah orkestrah liityttih klarnietat, torvet da lyöndysoittimet (pompotit da litavrat).
Sana ”orkestru”(”orhestra”) tuli kieleh sanas, kudai merkiččöy pyöryziä tilua ennevahnazen griekan teatran lavan ies. Sih sijoitui griekkalaine hora, joga tragiedien libo komiedien ozanottai. Renessansukavven aigah da sit jälles 17-vuozisual orhestra muutui orkestruhavvakse da sentäh andoi nimen soittajien joukole, kudai oli sih orkestruhaudah sijoitunnuh.
Simfouniiorkestru.
Simfouniiorkestru on moine orkestru, kuduas on mondu luaduu soittimien joukkuo, sit ollah kielisoittimet, puhundusoittimet, lyöndysoittimet. Moizen yhtiständän perusteh on roinnuh Jevroupas 18-vuozisual. Enzimäi simfouniiorkestrah kuuluttih jouhisoittimet, puuhizet da vaskizet puhundusoittimet. Sih liityigi vähäluguine lyöndysoittimien joukko. Jälles jogahine niilöin joukkoloin kogomus oli leninnyh da muttunuh eriluaduzekse. Nygöi suures orkestroin perehes eroitetah pieni da suuri simfouniiorkestru.
Pieni.
Pieni simfouniiorkestru on klassiilline orkestru, kudai soittau klassiillistu muuzikkua (18-19-vuozisavoin) libo sen nygyaigastu matkitandua. Sen kogomus on nengoine: 2 fleitua (harvah pieni fleitu), 2 goboidu, 2 klarniettua, 2 fagottua, 2 (harvah 4) valtornua (kiärehtrubua), toiči 2 torvie da litavrat. Sen kielisoittimien joukko ei ole enämbi 20 soitindu (5 enzimästy da 4 tostu viuluu, 4 al’tua, 3 violončellii, 2 kontrabassuu).
Suuri.
Suuri simfouniiorkestru ottau vaskizeh puhundujoukkoh trombonan tuubanke da voi olla ihan omaluaduzennu kogomustu myö. Puuhizien puhundusoittimien lugu (fleittua, goboidu, klarniettua da fagottua) voi olla läs viitty soitindu joga laijis (klarniettua toiči on enämbi) da voi olla niilöin soittimien eri roduu (pieni da al’tufleitat, goboi d’amur da anglien torvi, pieni, al’tu- da bassuklarniettu, kontrafagottu. Vaskizien puhundusoittimien joukko ottau läs 8 valtornua (sih joukkohgi vagneran (valtornu) tuubat), 5 torvie (sih luguh pieni, al’tu, bassu), 3-5 trombonua (tienoru da bassu) da tuubu. Toiči käytetäh saksofonoi (kaikkii, 4 laijii. Kielisoittimien joukon lugu voi olla enämbi 60 soitindu. Voi olla äijy eriluadustu lyöndysoitindu (sen joukon pohjannu ollah litavrat, pieni da suuri pompotti, torielkat, kolmikko, tamtam da kellozet). Puaksuh käytetäh arfua, fortepianua, klavesinua, organua.
Suuren simfouniiorkestran lugu on läs sadua soittajua.


Oulu.
Oulun linnan kundu Suomen kartal.
Oulu () on Suomen linnu da Pohjas-Pohjanmuan muakundukeskus, kudai sijaiččou Oulujoven suus Perämeren rannikol Pohjas-Pohjanmuan muakunnas. Vuonnu 1605 perustettu Oulu on Pohjas-Suomen vahnin da vägiluvul Suomen viijendekse suurin linnu da neljändekse suurin linnualoveh.
Oulu on alovehen hallindolline da kaupalline keskus. Oulun ymbäröijäh Hailuodon, Iin, Kempelehen, Liminkan, Lumijoven, Muhoksen, Pudasjärven, Tyrnävän da Utajärven kunnat.


Ouperu.
Ouperu on lavataidehmuodo, kudamas yhtistytäh muuzikku da ozutelmu. Ouperas on puaksuh täyzimittaine sinfouniiorkestru. Piäroulis ollah yhtelläh pajattajat. Ouperan tekstua, kudamua kučutah niem libretto, pajatetah ouperan aigah tavan mugah kahtel pajoluavul. Rezitatiivu on rounogu pajatustu pagizemal, kudai vedäy juondehtu edehpäi. Rezitatiivoin välil olevii pajoloi nimitetäh aarieloikse.


Outokumpu.
Outokumpu (vuodeh 1968 sah Kuusjärvi) on linnu Suomen Pohjas-Karjalas. Outokummus eläy 7178 ristikanzua.
Outokummun eländyalovehii ollah ezimerkikse Jokipohja, Kaasila, Kalaton, Kyykeri, Mustikkakorpi, Mustola ja Partalanmäki.
Histourii.
Outokummus ruadoi vuozinnu 1913-1989 Outokummun kaivos.


P'otr Sem'onov.
Sem'onov P'otr Mihailovič
Sem'onov P'otr Mihailovič (on roinnuhes 11. heinykuudu 1934 - 17. kevätkuudu 2019) oli Karjalan kirjuttai, kiändäi. Häi kirjutti karjalan kielen livvin murdehel.
Eloksenkerdomus.
Kirjuttai on roinnuhes Nuožarven kylän lähäl Rodinjärven kyläs karjalazes perehes.
Suuren Ižänmuallizen voinan aigah P'otr muaman da sizären kel oli suomelazien valloitetus omas kyläs. Voinan jälles häi loppi Nuožarven seiččiekluasan školan, myöhembi opastui Mončegorskan kaivos-metallurgien opistos. Sluuži armies. Vuvves 1956 algajen ruadoi Oniegan traktorzavodal da yhtelaigua opastui Petroskoin valdivon yliopistos meččyinžinieroin tiedokunnas. Vuvves 1964 algajen oli T’ažbummaš- laitoksen keskuslaboratourien johtajannu. Nygöi Sem’onov eläy Petroskois.
Hänen enzimäzet runot ven’an kielel piästih ilmoile vuonnu 1956 (Onežec-lehti). Vuonnu 1992 päivänvalgien nähtih hänen karjalankielizet tevokset. P’otr Sem’onovan kerdomustu voi lugie kerävökniigas sego antolougies (”Omil pordahil”, ”Karjalan pagin”). Häi kiändi Ven’an kirjailijoin tevoksii karjalakse. Sem’onovan kerdomustu da kiännösty on painettu Carelia- žurnualas da Oma Mua- lehtes. Vuvves 2006 häi kuuluu Ven’an kirjailijoin Liiton Karjalan ozastoh. Vuonnu 2007 Sem’onov sai Karjalan Tazavallan palkindon korgeitazoizis karjalankielizis literatuurutevoksis sego suures ruavos rahvahallizen kielen elvyttämis- da kehittämisalal.
Literatuurutoimindu.
P. Sem’onovan enzimäine kniigu on Ruadajat- kerdomuskniigu. Myöhembi piäzi ilmah hänen Rodinjärvi- kniigu, kudai on omistettu roindumuale. Vuonnu 2004 päivänvalgien nägi hänen - nimine romuanu. Enne sidä kniigan erähii ozii painettih paikallizis žurnualois.
P'otr Sem’onov kiändi karjalakse A.S.Puškinan Kapituanan tytär- tevoksen sego A.Ostrovskoin, L.Tolstoin, Arkadi Averčenkon, M.Zoščenkon da toizien kirjuttajien tevostu.
S
S
S


P'otr Čaikovskii.
P’otr Il’l’ič Čaikovskii (Пётр Ильи́ч Чайко́вский, 7. oraskuudu, 1840 – 6. kylmykuudu, 1893) oli ven’alaine säveldäi. Händy pietäh yhtenny muailman suurimis säveldäjis muuzikan histouries. Häi luadi enämbi 80 tevostu, niilöin joukos kymmene ouperua da kolme baliettua.


Paavo Haavikko.
Paavo Haavikko (25. pakkaskuudu 1931 Helsinki, Suomi – 6. ligakuudu 2008 Helsinki, Suomi) oli suomelaine runoilii da kirjuttai. Haavikko piästi ilmoih läs 70 tevostu. Hänen runokogomukset kiännettih 12 kielele. Haavikkuo pietäh yhtenny Suomen merkiččijöis kirjuttajis da runoilijois.
Runoilijannu Haavikko kehittyi jevrouppalazen modernizman sunnas. Häneh ylen vaikutti T. S. Eliot. Vuonnu 1984 hänet palkittih rahvahienvälizel Neustadt-palkindol da vuonnu 1994 taijon akadiemiekan arvonimel. Sen ližäkse vuonnu 1963 häi sai Eino Leinon palkindon. Vuonnu 1969 Haavikos rodih Helsingin yliopiston kunnivodouhtori.
Haavikon tekstoile kirjoitettih muuzikkua Aulis Sallinen, Tapani Länsiö, Čin Insuk.
Paavo Haavikko meni kirjoih 2 kerduo: kirjoittai Marja-Liisa Vartionke vuvvennu 1960, kuduanke heil oli lapset Johanna (1956-1996) da Heikki (r.1960). Marja-Liisan kuolendan jälles Haavikko meni kirjoih kirjalližuontutkii Ritva Haavikonke vuvvennu 1971.
Haavikko kuoli pitkyaigazeh taudeh Helsingis ligakuus 2008. Haavikol jäi monien miljonoin jevroloin perindö, kuduah kuului läs 800 000 jevruo vuittiozua. Haavikko oli paiči kirjuttai da ilmoihpiästäi, sežo biznesmies da yrittäi.
Haavikon kuolendan jälgeh hänes rodih kaksi eloskerdua. Mauno Saari piästi ilmoih vuvvennu 2009 kirjan Haavikko-niminen mies. Vuvvennu 2015 Heikki Haavikko piästi ilmoih mustelmukirjan tuatas.


Paavo Joensalo.
Paavo Joensalo (rodivunnuh 23. pakkaskuudu vuvvennu 1942 Suomes Kauhaval) on suomelaine arhitektoru, säveldäi, ozutelmien kirjuttai da kul'tuurualal ruadai.
Eigu:n luadii.
Karjalas Paavo Joensaluo tundietah Eigu-ouperan käzikirjutuksen da muuzikan luadijannu. Lapsile tarkoitettu ouperu ozutettih Karjalas vuvvennu 2013 Eeppizes fourumas. Silloi ouperua ozutettih karjalan kielel. Karjalakse sen kiändi Paavo Harakka.
Luadijan juuret.
Paavo Joensalon tuattah on Suojärven čupul rodivunnuh, muamah on suistamolazii karjalazii, tundietun runonpajattajien Härgözien suguo.
Konzu voinu algavui, hänen tuatth da muamah elettih Korbiselläs. Muamo lähti evakkoh Päivänlasku-Suomeh. Tuatto kuoli voinas 1942 pakkaskuus Karhumäin čupul. Paavo rodivui kahtu nedälii myöhembi, sendäh nikonzu ei nähnyh tuattua. Joensalon muama pagizi karjalakse, didi da baba sežo, äijät omatgi malettih karjalakse. Paavo lapsennu opastui karjalua, sit unohti. Ouperan hyvyös uvvessah rubei opastumah kieldy.
Ruadotaival.
Joensalo opastui Tehnillizes korgies školas, loppi sen vuvvennu 1967 da ruadoi Imatran linnanarhitektorannu 1975-1985. Jovensuun 2. linnanarhitektorannu 1985-1987, konsul'tanturuadolois Yritystaito Oy:s 1987-1995 da sen jälgeh toimitusjohtajannu iččeh perustetus Joensalo Oy:s.
Muuzikkuala.
Tundiettuh runonpajattajien suguh kuulujannu Paavo Joensalo kirjuttau äijän muuzikkua, on monien ouperoin da muuzikkuteatroin ezityksien käzikirjutuksien kirjuttajannu. Joensalo ruadaa Liperih 2007 perustetun Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry:n (www.eikury.com) johtajannu.
Nuorennu Joensalo opastui soittamah pianinol da pajattamah da on ruadanuh monis horis.


Pablo Picasso.
Pablo Picasso [ˈpaβlo piˈkaso] (25. ligakuudu 1881 Málaga, Ispanii – 8. sulakuudu 1973 Mougins, Alpes-Maritimes, Francii) oli ispanielaine kuvataidoilii. Häi ei olluh vaiku taidehmualuaju ga sežo monipuoline gruafikko da kuvanvestäi.
Pablo Picasso rodihes Málagas Ispanies. Hänen kogo nimi oli Pablo Diego José Santiago Francisco de Paula Juan Nepomuceno Crispín Crispiniano de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz Blasco y Picasso. Hänen tuatto oli José Ruiz y Blasco da muamo Maria Picasso y Lopez. Nuoruos häi otti nimekse Ruiz Blasco tuattah mugah, no rubei käyttämäh muamah sugunimie n. vuvves 1901 lähtijen.


Padahaudazet.
Padahaudazet on vahnu karjalaine syömine. Sih niškoi pestyt nagrehet ezmäi kuoritetah da pilkotah. Sit nämmä pun’uzet pannah padah da valetah sih vähäine vetty. Puan piäle pannah umbeh kanzi da työtäh pada päččih haudumah. Päčči vai pidäy hyvin salvata. Havvotut nagrehet, päčispäi otettuu, ezmäi viluškoitetah. Syvväh niidy painajen talkunah libo kagrujauhoh.


Pajo.
Pajo on yksinkerdaine da levitetty vokalien muuzikan muodo, kudai yhtistäy runuo meloudienke. Pajo on kai, midä pajatetah. Pajuo on kaikil kanzoil. Pajoloil ollah erot lajit, rakendehet da toizet merkit. Pajuo voibi pajattua yksi libo enämbi ristikanzua - hora. Pajoloi pajatetah muuzikanke libo ilmai muuzikkua (a cappella).
Pajon meloudii da tekstu ollah otetut yhtenjyttyzis rakendehis - stroufus libo kuplietois (puaksuh refrenanke - toistosanoinke libo kerdavosävelenke).


Paju.
Paju () - pajupuun (Salicaceae) heimoh kuului puukazvos.
Paju on hyvin levitetty Ven’an keskiozas. Monet lajit kazvetah kostielois kohtis. Kuivis kohtis da suolois paju kazvau harvah. Pajuu voi nähtä mečisgi toizien puuloinke joukos.
Pajupuun ulgonägö on kaikenluaduine: on korgiet puut ("Salix alba", "Salix fragilis", "Salix caprea") da tuhjožikot ("Salix viminalis", "Salix daphnoides", "Salix purpurea"), toiči on pienet da järčiköt puut ("Salix lapponica", "Salix repens" var. "rosmarinifolia", "Salix myrtilloides"). Pol’arnolois mualois da korgieloil mägilöil kazvetah karliekkupajut ("Salix herbacea", "Salix reticulata"), pienet tuhjožikot alembi 2,5 sm.
On olemas pujupuun 550 lajii, kuduat kazvetah tavan mugah Pohjazen muan puoliškon viilielois alovehis. Toiči pajuu voi nähtä pol’arnoin kruugan tagan. Tavan mugah net puut ollah 15 metrii piduhuttu libo tuhjožikot.Toiči pajupuut ollah 40 metrii da niilöin rungon diametru on 0,5 metrii.
Vilulois mualois pajut kazvetah ihan pohjazes, net ollah karliekkupajut Salix retusa, Salix reticulata, Salix herbacea, Salix polaris. Mägikohtis kazvetah pienikazvozet pajut ("Salix herbacea"). Pol’arnoit pajut da pajut, kuduat kazvetah korgieloil mägilöil, ollah pienikazvozet da järčiköt tuhjožikot.


Pakistuanu.
Pakistuanu (urd.   پاکِستان ) – «puhtahien mua»,) libo Pakistuanan islamilaine tazavaldu (urd.   اسلامی جمہوریہ پاکِستان ,) on valdivo Suvi-Azies. Suves rajoittuu Arabien merenke, lounuas Irananke, luodehes da pohjazes Afganistuananke, koillizes Kitainke da päivännouzus Indienke. Virrallizet kielet ollah urdu da anglien kieli. Pakistuanan piälinnu on Islamabad. Pinduala on 803 940 km². Rahvahan lugumiäry on 199 085 847 hengie.
P


Pakkaskuu.
Pakkaskuu on vuvven enzimäine kuu. Sidä enne on talvikuu da sen jälles tulou tuhukuu.
Venceslao, 1390-1400, "Pakkaskuu"


Pakkastiaine.
Pakkastiaine libo razvutiaine ("Parus major") on Europas da Aazies eläi suurile alovehile levinnyh tiaine.
Karjalankielizet nimet.
Linduu on kučuttu pakkastiazekse vähimikse Salmis ("pakastian'e") da Tunguol ("pakaistiain'i"). Korbiselläs tundietah sežo nimi "razvatijain".


Palau.
Palau libo Palaun tazavaldu on suarivaldivo, kudai sijoittuu Filippinanmeres (800 km päivännouzuh Filippinoispäi da pohjazeh Indoneziespäi). Yhtysvallat avuttau Palaule den’gudielolois (niilöil on den’guliitto).
Valdivon piälinnu on Ngerulmud. Pinduala on 458 km², rahvahan lugumiäry on 21 000 hengie.
P


Palkindon suannuon luvettelo.
P
P


Panama.
Panama libo Panaman Tazavaldu () on valdivo Keski- da Suvi-Amerikas. Se sijaiččou Panaman kannaksel Kariban meren da Tihien valdumeren välil. Pohjazes rajoittuu Kosta-Rikan kel, suves – Kolumbien kel. Kuevan kieles (Kueva on indeiskoi heimokundu) Panama on paikku, kus on äijy kalua.
Muan pinduala on 78 200 km². Rahvahan lugumiäry on 3 689 293 hengie (v.2013). Piälinnu on Panama. Viralline kieli on ispanien.
P


Papinkoski.
Papinkoski () on Karjalan tazavallan Segežan piirin pos’olku. Se on Papinkosken kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Seesjärven päivännouzurannal, Segežan jovenladvas.
Pos’olkas ruadau škola, feršalipunktu, kluubu, kirjasto, alovehen mečänhoidoala. Vuvvennu 2011 avattih torpankazvatustalovuon ozasto.


Papinsuari.
Papinsuari (,) on Karjalan tazavallan Kemin piirin pos’olku. Se on Papinsuaren kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 12 kilometrin piäs Kemispäi Vienanmeren rannal.
Se perustettih vuvvennu 1888, konzu Arhangel’skan kupčat Surkov da Šergol’d perustettih meččyzavodu.
Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) pos’olkah tuodih Karhumäin mečänruadozavodan vehkehet. Luajittih sukset armieh niškoi, juaššiekat snar’uadoih näh.
Pos’olkas ruadau keskiškola, lapsienkodi, ambulatourii, kul’tuurutaloi. Vie täs on kirikkö (ven. церковь Троицы Живоначальной) da časounu (ven. часовня Николая Чудотворца).
Vuozinnu 2005 – 2006 Papinsuares oli ”Ostrov”-filman kuvuandu.


Papirus.
Papirus on papiruskažlaspäi ("Cyperus papyrus") luajittu bumuaganjyttyine materjualu, kudamua käytettih enimytteh ammuzes Egiptas. Paiči kirjutusmaterjualannu, papiruskažlua on käytetty sežo toizih tarkoituksih mm. venehien luadimizeh, syömizekse da sobien materjualakse.


Papua-Uuzi Guinea.
Papua-Uuzi-Gvineja libo Papua-Uvven-Gvinejan iččenäine valdivo (, tok-pis. Papua Niugini, hiri-m. Papua Niu Gini) on valdivo Okeanies, Tyynimeren lounuas. Se sijaiččou Uuzi Gvineja-suaren päivännouzus ozas Bismarkan suaristos, Solomonan suariloin pohjazes ozas. Muan pinduala on 462 840 km². Rahvahan lugumiäry on 7 275 324 hengie. Virallizet kielet ollah tok-pisin, hiri-motu da anglien kieli. Papua-Uvven-Gvinejan piälinnu on Port-Morsbi.
P


Paragvai.
Paragvai (, guar.  Paraguái), viralline nimi on Paragvajan Tazavaldu (,  guar.  Tetã Paraguái), on valdivo Suvi-Amerikas, kudual ei ole merirandoi. Suves da lounazes rajoittuu Argentiinanke, luodehes – Bolivienke, päivännouzus da koillizes on raja Braziilien kel.
Guarani-kieles Paragvai on ”suures joves”. Toiči Paragvajua sanotah Amerikan syväimekse, sendäh ku se sijaiččou ihan Suvi-Amerikan keskes.
Muan pinduala on 406 752 km². Rahvahan lugumiäry on 7 003 000 hengie (v.2015). Piälinnu on Asunsjon. Virallizet kielet ollah ispanien da guarani.
P


Pariižu.
Pariižu (,) on Francien da Île-de-Francen alovehen piälinnu.
Varzinazes Pariižas (Commune de Paris) eläy läs 2,2 miljonua hengie da kogo Île-de-Francen alovehel läs 11,9 miljonua (2013). Varsinazen Pariižan vuvvennu 2010 miärätty rahvahanpuaksuvus on 21 288 eläjiä/km².
Eläjät.
Pariižu on Londonan jälles Jevroupan unionan rahvahanluvun mugah suurin metropol'ualoveh. Muailman metropol'ualovehis se on 30 suuriman joukos.
Turizmu.
Pariižu on yksi muailman kuulužimii turistupaikois. Vuvves Suur-Pariižah tulou piäl 45 miljonua turistua, kudamis 27 miljonua on kanzoinvälizet kävijät. Tädä linnua pietäh yhtenny muailman tärgiembänny kul'tuuran, poliitiekan, gastronoumien da movvan keskuksennu.


Parikku.
Parikku libo paroli ("Blicca bjoerkna") on särgikaloin heimoh kuului kala.


Parppeinvuara.
Parppeinvuaran Runokylä on karjalaizii perindölöi da kalevalastu kul'tuurua ozuttelii runokylä Ilomantsis, Suomen Pohjas-Karjalas. Vuaru sai nimen sie 1800-luvul elännyön tundietun kandelehensoittajan da runonpajattajan, Jaakko Parppein mugah. Elias Lönnrot matkai alovehel vuozinnu 1828 da 1838, konzu häi sežo keräi runoloi da pajoloi tundiettuloil karjalaizen runohuon muasteriloil.
Parppeinvuaran runokyläs pietäh erinjyttymiä programmua, kui runonpajatandua da kandelehmuuzikkua dai taritah karjalastu syömisty. Parppeinvuaral voi tuttavuo karjalaizeh käziruadoh. Ortodoksises časounas pietäh sluužboi. Suomen voinuhistourieh voi tuttavuo rajagenerualu Raappanan voinuaigazes komendorakendukses. Runokylä on avvoi kezäaigah.
Runonpajattajan perti.
Runokylän tunnetuin nähtävys on "Runonlaulajan pirtti". Sie ezitelläh karjalastu eloksentabua da soitetah kandelehmuuzikkua turistoile. Talois olijas ozuttelutilas pietäh tiemah pättävii ozutteluloi. Taloi valmistui 1964 da sen planiruičči arhitektu A. Kalma.
Luondoperti Mesikkä.
Luondoperti ezittelöy monipuolizesti pohjaskarjalstu luonduo da elättilöi sego paikallizii eräperindölöi. Ozuttelun pohju on ilomantsilazen mečästäjän da opastajan Heimo Rautavan täytettylöin elättilöin kogomus. Luondoperti on nimetty generualumajor Raappanan voinanaigazen elättikondien Mesikän mugah. Luondopertis ruadau dai runokylän muzeilaukku Parppeinpuoti, kudamas on myödävänny mm. Kalevala-tiemazii tuottehii.
Matelin da Korhosen muzeiaitat.
Runokyläs on ezil Mateli Kuivalattaren roindukoin kaksiozahine aittu, kudaman pordahil tämä ilomantsilaine runonpajattai pajatti Elias Lönnrotale vuvvennu 1838. Lönnrot keräi runot Kantelettareh. Aittu siirrettih Koiteren rannal Parppeinvuarale 1970-luvul, da nygöi sit sanellah Mateli Kuivattaren elokses da runohuos.
Korhozen aitat ollah 1990-luvul Hattuvuaras siirrettylöi muzeiaitoi.
Kaikkien Pyhien Časounu.
Ortodoksine Kaikkien Pyhien Časounu otettih käyttöh Parppeinvuaral vuvvennu 1980, kunne se nostettih Larin Paraske -kinon fil'muandah niškoi. Paikallizet obrazumualuajat ollah mualattu časounan obrazat. Časounu on Ilomantsin ortodoksiprihodan käytös. Časounan ezikuvannu piettih Suomen menetetyle alovehele jiännytty Korpisellän Tolvajärven časounua.


Partala.
Partala on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin Kaalamon kyläkunnan pos’olku.
Kuulužat ristikanzat.
Marhasin V.S. (1941 – 2015) on Nevvostoliiton da Ven’an biofiiziekku da fiziolougu, Ven’an tiedoakadeemien kirjazienvaihtai (2003), Ven’an arvostettu tiedoruavon ruadai (1995).


Paul Cézanne.
Paul Cézanne [pɔl sezan] (19. pakkaskuudu 1839 Aix-en-Provence, Bouches-du-Rhône – 22. ligakuudu 1906 Aix-en-Provence, Bouches-du-Rhône) oli frantsielaine taidehmualuaju, kudai tundiettih sežo nimel "Aix'n erakko".
Cézanne'ie pietäh "modernan taidehen tuatannu". Ezimerkikse Pablo Picasso pidi händy tärgevimänny ezikuvannu. Omannu elinaijannu Cézanne sai vaiku vähä huomivuo, mih oli syynny kui hänen ebäsovinnaine mualavusstiil'u mugaže hänen julgižuttu vältelii luonneh.


Pačoilohko.
Pačoilohko on vahnu karjalaine syömine. Sidä voibi syvvä joga aigua, ku se on argisyömine. Paččoih niškoi vallitah suuret nagrehet. Ezmäi net hyväzesti pestäh da pannah päččih pastumah. Päčispäi otettuu nagrehet kuoritetah da pilkotah. Ližätäh niilöih pyhävoidu, talkunua da vähäine vetty. Pannah vie suolua da nagrehet uvvessah työtäh päččih.
Enne karjalazet, konzu ruvettih syömäh, ližättih paččoih pilkottuu libo t’orkattuu rötkiä. Magu oli erinomaine.


Pedagougiekku Kirjalližusluvettelo.
Žarinova O. Opastus da kazvatus karjalan kielel (livvin murreh) - Petroskoi, 2009.
Medvedeva T., Dibrova A. Opassus ta kasvatus karjalan kielella (vienankarjalan murreh) - Petroskoi, 2009.


Pedru I.
Pedru I libo Suuri Pedru (rodivui 30. oraskuudu (9. kezäkuudu) vuvvennu 1672 da kuoli 28. pakkaskuudu (8. tuhukuudu) vuvvennu 1725) on jägimäine Ven’an suari (vuvves 1682) da enzimäine Ven’an keisari. Pedru I levendi Ven’an alovehtu Itämerele. Tuatto on Romanov Aleksei Mihailovič, muamo on Nariškina Natalja Kirillovna.
P


Pekka Perttu.
P’otr Aleksejevič Perttu (peittonimi on Pekka Perttu, 1917 – 1992) oli kirjuttai, runoilii, kiändäi, Karjalan nevvostotazavallan arvostettu kul’tuuran ruadai.
Häi oli roinnuhes Köynäsjärves (nygöi se on kylä Karjalas Kalevalan piiris) karjalazien muanruadajien perehes. Häi on Perttuzien kuulužoin runoilijoin suvuspäi.
Vuvvespäi 1950 vuodeh 1955 P’otr Perttu opastui A.M. Gor’kin kunnivokse nimitetys Kirjalližuon instituutas. Häi sežo otti ozua K.G. Paustovskin luomisseminuaras.
Konzu P’otr Perttu oli loppenuh instituutan, häi rubei ruadamah Punalippu-žurnualan prouzan ozaston johtajannu. Vuvvennu 1970 häi yhtyi Nevvostoliiton Kirjuttajien liittoh. Häi ruadoi Karjalan Kirjuttajien liitos kirjalližuon nevvonandajannu.
P
P
P


Pekka Zaikov.
Pekka Zaikov pidämäs Studia Generalia -luvenduo Itä-Suomen yliopistos Jovensuus sygyzyl 2013.
Pekka Zaikov (roinnuhes 16. ligakuudu 1946) on karjalan kielen professoru, kielentutkii da opastai.
Biogruafii.
Vuozinnu 1975—1978 on olluh Karjalan tiedokeskuksen Ven'an Tiedoakademien aspirantu. Vuonnu 1979 väitteli filolougien kandiduatakse Babino-kylän saamen kielen murdehes.
Vuonnu 1996 väitteli filolougien doktorakse aihies Verbit karjalan kieles.
Vuozinnu 1997—2009 oli Petroskoin yliopiston itämerensuomelazien kielien da kul'tuuran tiedokunnan karjalan da vepsän kielen laitoksen johtajannu.
Vuozinnu 2009—2014 Pekka Zaikov on olluh karjalan kielen professorannu Itä-Suomen yliopistos Jovensuus. Vuvves 2014 hänes rodih samazen yliopiston emeritusprofessoru. Nygöi Pekka Zaikov on eläkkehel da eläy Jovensuun linnas Suomes.
Vuozinnu 1990—1999 da 2002—2009 oli Karjalan Rahvahan Liiton paginanvedäjänny.
Vuvves 2006 Pekka Zaikov on Suomen Kalevalaseuran kunnivojäzen. Zaikov on Oulun yliopiston kunnivodoktoru.


Pelamiidu.
Pelamiidu () on makrelliloin heimoh kuului kala.


Pelikuanu.
Pelikuanu () on suuri lindu. Se on tavattu Suomes kaksi kerdua: Karjaal keviäl 1839 da Pyhäjovel 7.5.1925.
Lähtiet.
P


Permikomin kieli.
Permikomin kieli (permikomin kieleh "Перем коми кыв") kuuluu uralilaizen kieliperehen suomelas-ugrilaizen kielijoukkuon permiläizeh oksuh.


Pertilomu.
 Pertilomu (frantsien kieli "meuble", latinankieles "mobile") - on tuottehet, kudualoi käytetäh eländy- da yhteiskunnalizis huonuksis da kohtis, kudualois on ristikanzu.
Pertilomul istutah, virutah, kirjutetah, varustetah syömisty. Lomun avul juatah pertii puolikse.
Pertilomuu on pöydät, stuulat, taburietkat, komodat, kravatit, kreslat, divanat, škuapat, pualičat da muut.
Pertilomuu voijah piästä erikseh dai pertilomuloin kogomukses.
Pertilomun histourii.
Pertilomu ilmestyi, konzu alguristikanzoin kunnat allettih eliä yhtes kohtas. Teriämbi pertilomu kehitti niilöil ristikanzoil, kuduat elettih salvattulois huonuksis. Paiči sidä pertilomuu luajittih net ristikanzat, kudualoil oldih pättävät kebjiet da lujat materjualat.
Puaksumbah lomuu luajittih puus. Enzimäi otettih moizii paloi, kuduat parembi pädiettih lomuh niškoi.
Materjualat.
Pertilomun tuotandas käytetäh luonnon kivie, puudu (puun massivas luajittu lomu on paras ristikanzale da se on ekolougizen puhdas), laudua, metallua, plastiekkua, st'oklua, zirkaloa, fanierua, hollofaiberua.


Pertti Virtaranta.
Erkki Pertti Ilmari Virtaranta (20. oraskuudu 1918 Karkku – 9. heinykuudu 1997 Helsinki.) oli Helsingin yliopiston suomen kielen professoru da tärgei baltiekku-suomelazen kul’tuuran tutkii da tallendai.
Elos da ala.
Virtarannan vahnembat oldih rahvahanškolan opastajat Vihtori Arvid Virtaranta (1879-1959) da Sigrid Josefiina Hietaranta (1881-1983). Pertti Virtaranda piäzi studentakse vuvvennu 1936 (Tyrvään yhteisšskola). Häi opastui Helsingin yliopistos filosoufien kandiduatakse vuvvennu 1943 da väitteli douhturikse vuvvennu 1946.
Virtarannan alottehes perustettih Suomes yhtistys Tverinkarjalaisten ystävät ry (Tverinkarjalaziin bratanat) 1994 samal aigua perustettih Pertti ja Helmi Virtarannan fondu. Fondas annetah stipendilöi tverinkarjalazil opastujil.


Peru.
Peru (,  kečua  Piruw,  aimara  Piruw), viralline nimi on Perun Tazavaldu (, kečua  Piruw Mama Llaqta, aimara  Piruw Suyu), on valdivo Suvi-Amerikas.
Luodehes Peru rajoittuu Ekvadoranke, pohjazes – Kolumbienke, päivännouzus – Braziilienke, liidehes – Bolivien da Čilin kel. Päivänlaskus Perun randoi pestäh Tyyni valdumeren viet. Kolmandekse suurin valdivo Suvi-Amerikas (Brazilien da Argentinan jälles).
Muan pinduala on 1 285 220 km². Rahvahan lugumiäry on 30 475 144 hengie (v.2013). Piälinnu on Lima. Virralline kieli on ispanien, alovehil virrallizet kielet ollah kečua, aimara da toizet.
P


Peskari.
Peskari ("Gobio gobio") on särgikaloin heimoh kuului pieni kala.


Peskučiirakko.
Peskučiirakko ("Gelochelidon nilotica", enne "Sterna nilotica") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal tarkoitetah tavallizeh kalačiirakkuo ("Sterna hirundo") libo lapinčiirakkuo ("Sterna paradisae"). Peskučiirakon karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "hietatiira".
Aloveh.
Peskučiirakko peziy kaikil manderehil, ga ei Antarktidas. Sidä tavatah kuuttu eri alaluaduu eri puolil muailmua. Suomes peskučiirakko on harvinaine gost'u. Suomespäi lugijen lähimäzet pezindykohtat ollah Suvi-Europas da Germuanies.
Lähtiet.
P


Peter Paul Rubens.
a>"), n. 1638 Taidehhistourielline Muzei, Wien
Pieter Pauwel (Peter Paul) Rubens [ˈpitər 'pʌul 'rybə(n)s] (28. kezäkuudu 1577 Siegen, Westfalen, Germuanii – 30. oraskuudu 1640 Antwerpen) oli taidoilii, kuduadu pietäh yhtenny Europan suurimis taidehmualuajis. Rubens oli hyvin menestyi taidoilii. Portriettumualuajannu häi oli muga popularnoi, što hänen pidi palkata joukko abuniekoi stuudieh. Hänen piäabuniekku, Antoon van Dyck, kehittyi ičegi merkittäjäkse taidoilijakse.
Rubens tundietah enne kaikkie tevoksis, kudualois on alastomii naizii, kudualoin hibju on kuvattu ylen eläväh. Häi mualai sežo nägöaloi da portrietoi.


Petri Šemeikka.
Petri Šemeikka (, 1821 (1825) - 1915)) oli karjalaine runonpajattai.
Häi oli roinnuhes muanruadajoin pereheh, roinduperiä myöte hänen tutttolointuatat oldih karjalazet Karjalan pohjazespäi. Matkas Luadogan Karjalua myöte vuozinnu 1841-1842 Elias Lönnrot kirjoitti, ku «Suistamon ymbäristös pajatetah vie Väinämözeh nähte». Šemeikka piettih eeppizien pajoloin parahannu pajattajannu. Vuvvennu 1900 Petri Šemeikka kučuttih pajopruazniekkah Helsinkih, kus suomelaine säveldäi Jan Sibelius arvosteli Šemeikan neruo soittua kandelehel. Vuvvennu 1935 Sortavalas Väinämözen lagevol azetettih Šemeikan mustopačas.


Petroskoi.
Petroskoi on Karjalan tazavallan piälinnu, Ven'an luodehizen federuallizen piirikunnan haldivolline, tevolližus-, turistu, tiedo- sego kul'tuurukeskus. Petroskoil on hyvä muantiijolline olopaikku. Oniegan kanualoin kauti Petroskoispäi voi piästä Itämeren, Vienanmeren, Barencinmeren, Kaspienmeren sego Mustumeren portih.
Sijaindu.
Moskovaspäi Petroskoissah on 1091 km. pohjoispuoleh, Piiterispäi Petroskoissah – 412 km. koillispuoleh, Suomespäi Karjalan piälinnassah on 311 km. Ven'an toizih alovehih Petroskoispäi voi piästä mašinal, pojezdal, lendokonehel libo vezitransportal.
Rahvaslugu.
Vuvven 2014 tiedoloin mugah Petroskois eläy 272 tuhattu hengie, tämä on 41,5 % kogo Karjalan eläjis.
Tevolližus.
Petroskois ruatah konehenrakendamis-, metallu-, puu-, rakendamis- sego syömistevolližuot. Linnas on 125 laitostu, kudualoin johtajinnu ollah Ven'an sego ulgomualoin edustajat. Niilöis suahah sähköenergiedu, lämböenergiedu, atomtevolližuon laittehistuo, bumuaganluajindulaittehii, puumaterjualua (niidy vietäh toizih mualoihgi), sruugattuu puumaterjualua, ikkunoin da veriälöin elementua, ombelu- sego trikotuažuveššii, lihua, maidotuotehtu, jiämaiduo, leibiä, viinua, jogapäivähizen elaijan tavarua, mustolahjua da tostu tavarua.
Opastuslaitokset.
Petroskoin linnas ollah Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskus, kaksi korgiedu opastuslaitostu – Petroskoin valdivon yliopisto, A. K. Glazunovan nimie kandai Petroskoin valdivon konservatourii, toizien linnoin korgieloin opastuslaitoksien ozastot, kudamis suurimannu on Ven'an Federacien Prezidentan tyves ruadajan Ven'an rahvahan talovuon sego valdivollizen sluužban akadiemien Karjalan ozasto, 14 ammattiopistuo da 38 keskiškolua.
Kul'tuuru.
Petroskoi on Karjalan kul'tuuran da ammattitaijon keskus, kus ollah suurimat kul'tuurulaitokset – kirjastot, muzeit, teatrat, koncertujoukot, opastuslaitokset, liitot sego tiedojärjestöt. Karjalan piälinnan eläjät sego gost'at suvaijah kävvä Karjalan Tazavallan muuzikkuteatrah, Druamuteatrah, Kanzallizeh teatrah, Tyttiteatrah da Karjalan valdivon filarmounieh. Tazavallan vahnin muzei on Kanzalline muzei (on avattu v. 1873). Pidäy kiinnittiä huomivuo sežo Karjalan Tazavallan kuvailutaidomuzieh.
Ystävyslinnat.
Petroskoi ruadau yhteisruaduo ystävyslinnoin kel, kudamien joukos ollah Varkaus da Jovensuu (Suomi), Umeo (Umeå, Ruočči), La-Rošel' (La Rochelle, Frantsii), Dulut (Duluth, Ameriekku), Noibrandenburg da T'ubingen (Germuanii), Mo i Rana (Norviegii). On solmittu yhteisruavon sobimukset nengozien linnoin kel, kui Brest (Valgoven'a), Nikolajev (Ukraina), Ečmiadzin (Armienii), Alitus (Litvu), Narva (Estounii).
Oniegan randupiha on yksi parahis Ven'an randupihois. Sie ollah ainavoluaduizet skul'ptuurat, kudualoi Petroskoi sai ystävyslinnoispäi.
Petroskoin linnan päiviä pietäh joga vuottu kezäkuun lopus.


Pholis.
"Pholis" on voikaloin heimoh kuului kalasugu.


Pielizen Karjalan alovehkundu.
Pielizen Karjal Suomen kartal
Pielizen Karjalan alovehkundu on yksi Suomen alovehkunnis. Se sijaiččou Pohjas-Karjalan muakunnas.
Nygöi sih kuulutah Nurmeksen linnu, Valdimon kundu da Lieksan linnu. Enne Juuvan kundu sežo kuului Pielizen Karjalah, ga nygöi se on oza Jovensuun alovehkundua.
Pielizen Karjalan LAU "Local administrative u'"nit" 1 (NUTS "”Nomenclature des Unités Territoriales S'"tatistiques”" 4)- noumer on 125.


Pielus.
Pielus on pehmei, puaksuh muates piettävy piänallustu. Pieluksen tarkoituksennu on tugie maguajan libo virujan piädy, ku se pyzys bokalleh muates kohti. Sežo muates vačalleh libo sellälleh pieluksettah piä kaldavuu azendoh, kudai voi olla jygei harjavumattomale.


Pieni Selgi.
Pieni Selgi -kylä, kudai nygöi kuuluu Suuri Selgi -kyläh, on Anuksen kanzallizes piiris. Anuksespäi Suureh Selgih on kymmene kilometrii, Suures Sellispäi Pieneh Selgih – vähembi kilometrii. Mollembat kylät ollah vahnat karjalazet kylät.
Sijoittumine.
Kylät ollah čomal kohtua, mägyričöil. Suures Sellis on järvi, kylän päivänlaskuagjal. Pienes Sellis – ei ole nigo järvie, nigo jogie, alandehel virduau vai pieni ojaine, kudamua sanotah Kumbojakse. Yhtelläh vien hädiä kylis ei tietä. Viet Pienes da Suures Sellis ollah lähäl muapindua, sendäh kylis on ylen äijy kaivuo da vezi niilöis on ainos. Rahvas pietäh kaivoloi kunnos, puhtastetah, ei čällätä.
Enne voinua.
Enne, vie enne voinua da voinan jällel, Suuri da Pieni Selgi oldih suuret kylät. Rahvas mustetah, Pienes Sellis jällel voinua oli enämbi 40 taloidu. Tänäpäi jäi vähembi 20. Nelli perehysty kaikkiedah eläy kyläs ymbäri vuvven. Äijät tullah kyläh vaiku kezäkse. Suures Sellis taloidu on enämbi dai eläjiä sežo. Nuordu on vähä, enimät rahvas ollah vahnembua polvie.
Kylät kučistuttih, konzu rahvahal loppih ruado. Rahvas ruattih kolhozois, Pienes Sellis oli Bol’ševik, Suures Sellis – Udarnik-kolhozu. Pienes Sellis paiči sarvipiädy žiivattua, kazvatettih lammastu da kanua. Vuvvennu 1959 nämmä kolhozat hävitettih, rodih yhtehine Kuittizen souhozu. Pienes Sellis mustellah oli vie paja da pikoi pieni voizavodu. Pajah niškoi hiildy varustettih yölöil. Konzu kyläs hävitettih kolhozu, paja siirrettih Suureh Selgih. Voizavodale kyläläzet tuodih omua maiduo, jogahizel oli oma normu tuodavannu. Voizavodal luajittih kannatestu da ruahtuo, sidä sit viettih Anuksen maidozavodah.
Oldihgo enne kluubat kylis, oldihgo laukat, oldihgo školat, oldihgo časounat. Täh päivässäh niilöis ei jiännyh nimidä. Kluubu Pieneh Selgih nostettih vuozien 1960 allus. Škola kyläs oli kahtes talois, nämmä taloit ku seizottih tyhjinny. Niilöin ižändät oldih elon sualois – meččyruadolois.
Ruppijevien talois opastuttih viijen da kuvvenden kluasan lapset, Räppijevien talois – toizen, nelländen da seiččemenden kluasan lapset. Kaheksandeh kluassah pidi lähtie opastumah Anukseh, kus lapset elettih internuatas. Vaiku nedälin lopukse tuldih kodih.
Histourielline eländykohtu.
Tänäpäi on yhtehine Suuri Selgi kylä. Kul’tuuruministerstvan käskys vuvvennu 1998 se pandih histouriellizien eländykohtien luvetteloh. Enzi kerduahäi kyliä mainitah 1707 vuvvel. Kylis tässäh on säilynyh vahnua karjalastu taloidu, ala- da yläpertilöin kel, tahnuoloin da sarualoin kel. Net kuulutah istourii-kul’turiizen perindön luvetteloh da ollah valdivon akkiloittavannu.
Pienes Sellis on kaksi mostu kodii: Ruppijevien (Pešoin kodi) da Räppijevien da yksi Lekoin aittu. Suures Sellis on tundiettu Dubrovinan taloi, kudamas kuvattih monii kuulužii ven’alazii fil’moi.
Suuren da Pienen Sellin taloloin nostandutaba sežo on perindölline. Net on nostettu riädyzeh nenga, ku yhten taloin bokkuikkunaspäi nävytäh kai dostalit taloit, kudamat ollah ielleh. Tämä vardoičči kylii tulipalolois. Kylih on jiännyh vahnua kurrensiibiaidua da viiziseinästy kylyy.
Pruazniekat.
Tänäpäi Suureh da Pienen Selgih kävyy äijy turistua. Hyö kävväh muite kaččomah, tullahgi pruazniekoile. Suures Sellis pietäh Il’l’anpäiviä 2. elokuudu, Pienes Sellis – Spuasanpäiviä 19. elokuudu. Nämmä vahnat kyläpruazniekat on elävytetty Anuksen liygiläzien muzein vuoh. Niilöih joga vuottu tulou äijy pajattajua da soittajua, omua kylälästy da tulolastu.


Pieninkä.
Pieninkä () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Se on Pieninkän kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou Tervalammen da Koverolammen rannal, 60 kilometrin piäs Mujejärvespäi. Samannimizeh raududorogustansiessah on 3 km.
Pos’olkas ruadau keskiškola, lapsienpäivykodi, feršalipunktu, kul’tuurutaloi, kirjasto.
Nähtävykset.
Suuren voinan aigah tapettuloin Nevvostoliiton rajanvardoiččijoin kalmu.


Pierre-Auguste Renoir.
Pierre-Auguste Renoir [pjɛʁ oɡyst ʁənwaʁ] (25. tuhukuudu 1841 Limoges, Haute-Vienne – 3. talvikuudu 1919 Cagnes-sur-Mer, Alpes-Maritimes) oli frantsielaine taidehmualuaju. Häi oli uran allus yksi impressionizman stiil'an luadijis, no 1880-luvul algajen hänen stiil'u kehittyi toizeh suundah.
Vuvvennu 1862 häi tuttavui samas Gleyren stuudies ruadajih Monet'h, Sisley'h da Bazilleh.


Piiakuulu.
Piiakuulu ("Squalus acanthias") on kala.
Livvinkieline nimi.
Täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty kalan suomenkielizes nimes "piikkihai".


Piiteri.
Piiteri (vuozinnu 1914–1924 Petrogruadu da 1924–1991 Leningruadu, nygöi) on suurimmis Ven'an linnois, kuduas eletäh läs viizi miljounua ristikanzua. Piiteri on tärgevin Ven'an Itämeren satamalinnu. Suuren Ižänmuan Voinan aijas (1941-1945) Piiteri oli 872 päiviä ymbäroičykses, kuduas nälläs kuolti läs 1 500 000 hengie.
Histourii.
Piiteri perusti tsuari Pedru Enzimäine vuvvennu 1703.
Muantiedo.
Piiteri on srojittu Neva-joven rannal. Linnan alovehel on 42 suardu, kuduadu yhtistäy yli 340 sildua.
Rahvas.
Piiterin lugumiäry on 5 222 347 hengie (2016).
Piiteri on pohjazin linnu muailmas, kuduas eletäh enämbi miljonua ristikanzua.
Ekonomiekku.
Piiteri on yksi tärgevimmäs ekonoumizes linnois Ven'al.


Piitimensaamen kieli.
Piitimensaamen kieli ("bidumsámegiella") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli.


Piičjogi.
Piičjogi (,) Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos'olku. Se on sežo raududorogustansii. Piičjogi kuuluu Loimolan kyläkundah.
Piičjovespäi Suojärvessah on 13 km. Se sijoittuu Piitsoinjärven pohjasrannal.
Pos’olkas on škola, laukat, kirjasto, kluubu. Vuvves 2006 algajen Piičjoves ruadau karjieru da zavodu, kudai luadiu kivimurendehtu.
Sie on säilynyh Nevvostoliiton da Suomen välizil voinil (1939 – 1940 da 1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Lähäl pos’olkua on histourielline kompleksu Kollasjärvi. Sidä luajittih Nevvostoliiton da Suomen välizil voinil (1939 – 1940 da 1941 – 1944) tapettuloin saldattoin mustokse.


Pikku-uikku.
Pikku-uikku ("Tachybaptus ruficollis") on Europan pienin uikkuloin heimoh kuului lindu.
Teemas muijal.
P


Pikkujoučen.
Pikkujoučen ("Cygnus columbianus") on pieni pohjazien alovehien joučen. Sidä on kahtu alaluaduu: "C. c. columbianus" Amerikas da "C. c. bewickii" Europas.
Teemas muijal.
P


Pikkumustuahven.
Pikkumustuahven ("Micropterus dolomieu") on päivyahvenien heimoh kuului kala.


Pikkučiirakko.
Pikkučiirakko ("Sternula albifrons", enne "Sterna albifrons") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal tarkoitetah tavallizeh kalačiirakkuo ("Sterna hirundo") libo lapinčiirakkuo ("Sterna paradisae"). Pikkučiirakon karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "pikkutiira".
Pezindy.
Pikkučiirakko muniu oraskuus libo kezäkuus 1-3 jäiččiä. Uročču da emäččy havvotah jäiččii yhtes 19-22 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kudakui 28 päivän ijäs.
Aloveh.
Mustučiirakko peziy enimyölleh Euraazien da Pohjas-Amerikan suvivuittilois. Suomes peziy kudakui 70 puarua, kudamis enimät pezitäh Perämeren rannoil.
Lähtiet.
P


Pilkkumeriahven.
Pilkkumeriahven ("Dicentrarchus punctatus") on kala.


Pinduši.
Pinduši () on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin pos’olku. Se on Pindušin linnukunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Oniegujärven rannal, 160 kilometrin Petroskoispäi pohjazeh.
Ilmasto.
Tuhukuun keskilämbötila on -10 °C, heinykuun keskilämbötila on +16 °C. Tuulen vauhti on 3.8 m/s. Selgielöin päivien miäry vuvves on 17.
Histourii.
Pos’olkan alovehel Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) torattih ylen äijän.
Talovus.
Pos’olkas ruadau zavodu”Karelia DSP”, kudai luadiu puupliittoi, laivankohenduskeskus, pieni zavodu ”Karbon” (šungitan muokkuaminen). Lähäl pos’olkua on meččyruadopunktoi.
Opastundu.
Pindušis ruadau keskiškola №1, muuzikku- da taidoškola.
Nähtävykset.
Pos’olkas on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih voinan aigua) kalmu. Kalmas on pandu muah Karjalan frontan 32. armien 127 saldattua.


Pistojärvi.
Pistojärvi () on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Luusalmen kyläkundah.
Se sijoiččou samannimizen järven (Pistojärven) pohjasrannal, Kalevalaspäi Pistojärvessäh dorogal on 140 km.
Kyläs on histourien mustomerki – bol’ševikan Anna Pelkozen (1898 – 1921) kalmu (hän tapettih valgiet suomelazet v. 1921).
Pistojärven rahvahan lugumiäry.
1930-luvun lopus kyläs eli 120 hengie. Kaikin oldih karjalazet.


Pitkyrandu.
Pitkyrandu (,) on linnu, linnukundu da Pitkänrannan piirin haldivolline keskus Karjalan tazavallas Ven'al. Se sijaiččou Luadogan koillisrannikol 281 kilometrii Petroskoispäi päivännouzupuoleh. Linnas on 11400 da piiris 11800 eläjiä (vuonnu 2010). Enne talvi- da jatkovoinua Pitkyrandu oli oza Suomen Nevvostoliitole luovutettuu Imbilahten kundua.
Muantiedo da ilmasto.
Pitkyrannan linnukunnan pinduala on 559 neliökilometrii. Se rajoittuu pohjazes Suojärven piirin Loimolah, liidehes Pitkyrannan piirin Salmih da luodehes Impilahteh sego lounuas Luadogan kauti Sordavalan piirih. Pindualas 85,2 % on meččiä, 8,3 % vezialovehii, 2,6 % muatalovusmuadu da 2,5 % azutusalovehtu.


Piäjärvi.
Piäjärvi (,) on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku.
Pos’olkaspäi pohjazeh on kanzalline parku ”Paanajärvi”.
Kul’tuuru.
Pos’olkas ruadau kul’tuurutaloi, kirjasto, lapsienpäivykodi, keskiškola.


Piätteniččy.
Piätteniččy (suom. perjantai) libo piätniččy libo piätenčy on nedälin viijes päivy. Piätteniččy-sana tulou ven'an kielen Пятница (pjatnica, karj. piätteniččy) -sanaspäi. Ven'an пятый (pjatij) merkiččöy karjalakse "viijes".


Piži.
Piži () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Mägriän kyläkundah.
Kyläs on histourien mustomerkit:.
13 kilometrin piäs kyläspäi liideheh on suo (), kudaman pinduala on 761,0 gektarua. Täs on äijy garbaluo da muur’oidu.


Placebo.
Placebo (, "mielytän") on aineh hoido-ominažuottah, kuduadu käytetäh liečeainehennu. Sen liečuhyödy sivotah voimattoman ristikanzan uskoh valmistehen tegoh. Toiči kapsulua libo tablietkua placebonke kučutah tyhjytablietkakse. Ainehennu placeboh näh puaksuh käytetäh laktozua.
Sidä paiči placebon effektu-terminäl tarkoitetah ristikanzan tervehyön paranemizen ilmivö. Se tapahtuu, sendäh gu ristikanzu uskou placebon effektah, kudai on todeh neitrualine.
Histourii.
Placebon effektu-nimitys otettih keskiaigazien itkettäjien pajolois, kudualois oldih Placebo Domino-sanat. Vuonnu 1752 Mišel de Monten huomai, gu «on olemas ristikanzoi, kudualoih vaikuttaugi vaiku huomavo liečetiijon puoles».
Liečetiijon kontekstas placebo oli muainittu XVII vuozisual. Vuonnu 1785 placebo miärättih «tyhjäkse tavakse libo liečekse». Vuonnu 1811 sanottih, gu placebo on ”jogahine lieče voimattoman hyväkse mielekse, migu voimattoman hyövykse”. Liečetiijos Placebuo käytettih XVIII vuozisuassah.
Effektan mehanizmu.
Placebon effektu perustuu liečeottamizeh piäh. Tämä ottamizen piäh ei tarviče midälienne eriharjavustu. Voimattomale sanotah, gu tämä valmistehel on miärätty vaikutus organizmah da valmistehen hyövyttövyön huolimattah, sen vuotettu vaikutus ilmestyy. Fiziolougien mugah se tapahtuu, sendäh gu ottamizen piäh täh voimattoman aivot ruvetah valmistua erilazii ainehii, mugaže endorfiinoi, kuduat ozittain vaihtutah valmistehen vaikutustu.
Placebo tovestukseh perustuva liečetiijos.
Nygyaigaine farmakoterapii suundavuu tovestukseh perustuvah liečetiijon vuadimuksien täyttämizeh. Ga täl aigua suurin oza valmistehis ei suannuh placebon tarkastetun kaksinazen sogeikoittelun tävvellisty procedurua.
Placebo farmakalogies.
Placebo käytetäh tarkastusvalmistehennu uuzien liečevalmistehien klinikas pidetys tutkimukses. Toizele tutkivale joukole annetah testuvalmisteh, kudai on testiiraittu elättilöil, toizele-placebo. Gu valmisteh hyväksyttäs, valmistehen ottamizen effektan pidäy ylittää placebon effektua. On olemas sežo nocebo-effektu, konzu voimattomat tundietah diskomfortua placebon ottamizen jälles. Erähih ristikanzoih roih farmakavaravo, sendäh gu net vuotetah uvven lekarsvan pahua vaikutustu.
Placebo psihoterapies.
Placebon effektua ylen puaksuh käytetäh psihiatries. Enzimmäine syy on sit, gu ičenottamizen piäh avul ristikanzan aivot parembi muutetah omua toimindua, migu toizien organoin toimindua. Toinen syy on sit, gu effektiivizii liečevalmistehii ei vie lövvetty erilazih mielentervehyön häirivölöih, ezimerkikse unettomus, depressia, pahat unet.


Platon.
Platon (427–347 eaa.) oli antičnoin Grecien filosoufu da Akademien perustai, kuduadu pietäh yhtenny antičnoin da kogo histourien vaikutusvaldavinnu filosoufois. Häi oli Sokratan kuulužu opastui da Aristotel'an opastai.
Filosoufannu Platon oli ratsionalistu, realistu, idealistu da dualistu. Häi kirjutti mones filosoufizes aihies da kaččeli tarkembah etiikkua, politiekkua, metafiziekkua da tiedoteoriedu. Platonua tundietah ideiopis, hänen kirjutettulois dialogois (ezimerkikse "Pivot", "Faidros" da "Valdivo") sego "Sokratan puolustuspagin". Platonan dialogat ollah antiikkiaijoin ainavot kogonah säilynyöt tekstat. Erähät tekstat kirjutettih Platonan opastujat myöhembä.
Platonan stiil'u oli kaunokirjalline. Kirjutuksis on kerdomustu, verdavuskuvua da miiffua, kuduat liitytäh käzittehien tutkimizeh. Platon kirjutti vie Sokratan opastukset mustoh, da Platonan dialogois Sokrat on puaksuh piäroulis.


Plotina.
Plotina on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku. Se on Plotinan kyläkunnan haldivolline keskus.
Muantiedo.
Pos’olku sijoittuu Louhijärven rannal, 78 kilometrin piäs Louhespäi.
Histourii.
Se perustettih kaivospos’olkannu vuvvennu 1936, konzu ruvettih kaivamah sl’udua Karjalan pohjazes. Kavoksien rakendamizekse azetettih plotinua Luoksanjovel. Tämä andoi nimen pos’olkale. 1990-luvun lopus loppiettih sl’udan kaivamizen, kaivoksii salvattih.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1989 pos’olkas eli 779 hengie.
Kul’tuuru da opastundu.
Pos’olkas on kul’tuurutaloi, škola, kudamas ruadau pieni teatru.


Pluto (kääpiöplaniettu).
Pluto on päiväzensistieman kääpiöplaniettu.


Podporožje.
Podporožje on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku, kudai kuuluu Puudogan linnukundah.
Se sijoiččou 11 kilometrin piäs Puudogaspäi koillizeh, Vodlajoven rannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1989 pos’olkas eli 1047 hengie.
Histourii.
Podporožjes muaničči akadiemiekku N.J. Ozereckovski vuvvennu 1785. Ezmäi pos’olkan alovehel oldih kylät Afanasjevskaja da Zaharjevskaja, sit net yhtistettih Podporožje-pos’olkah. Suuren voinan aigah pos’olkan alovehel oldih luagerit vojennoloih vangiloih niškoi. Voinan jälles joven rannal perustettih leibyzavodu. Meččiä uitettih Vodlajogie myö.
Nähtävykset.
Pos’olkas on kirikkö (), kudai rakendettih 2000-luvun allus.


Pohjaine jiämeri.
Pohjaine jiämeri on pindualan da syvyön mugah Muan pienin merialoveh. Se sijaiččou pohjazes muanpuoliškos Jevruazien da Pohjois-Ameriekan välis.
Pohjazen jiämeren pinduala on 14, 75 mlj km², vezimiäry on 18, 07 mlj km³. Keskisyvys on 1225 m, suurin syvys on 5527 m Grenlandien meres. Pohjazen jiämeren pinnan suurin oza on šel’fat (45 % valdumeren pohjas) da vienalazet manderien reunat (70 % pohjan pindualas). Merialoveh juatah kolmekse suurekse vezialovehekse: Arktikan veziala, Pohjois-Jevroupan veziala da Kanadan veziala. Pol’arnoin muantiijollizen olopaikan täh valdumeren keskiozan jiäpeite säilyy kogo vuvves, vaigu se ainos liikkuu.
Pohjazeh jiämereh liitytäh Danii (Grenlandii), Islandii, Kanuadu, Norviegii, Ven'a da Ameriekku. Läs kogo vuvven Pohjastu jiämerdy käytetäh merivedämizeh näh, kuduat luajitah Ven’a Pohjazel meritiel da Ameriekku da Kanuadu Luodehizel tiel.


Pohjaine pedru.
Pohjaine pedru eläy enimyölleh Karjalan tazavallan pohjazes. Sidä enämbi kaikkie on Louhen, Kalevalan da Kemin piirilöis. Talven aigua pohjazet pedrat eletäh parvittain. Jälgivuozinnu on nähty parvie, kudamis on 20-50 pedrua. Kezäl parvet ollah pienembät.
Ulgonägö.
Pohjazen pedran ižäččy painau enämbän 150 kiluo da sellän korgevimas kohtas on enämbi metrii. Elätin nähku on maksankarvaine. Pohjaine pedru on ainavo kaikis pedrois, kudamal sarvet ollah kui ižäčyl, mugai emäčyl. Joga vuottu syvystalvel – talven allus ižäpedrat lykätäh sarvet iäre. Emäpedrat ruatah se keviäl, poigien kannandan jälles.
Talvel pohjazen pedran nahku on tuuhei da lämmin, yhtelläh bokis karvat ollah katkiejat. Se ku pohjazel pedral toizih pedroih verratunnu kabjoin pinduala on suurembi da ollah karvakkahat sormien välit, avvuttau sille liikkuo lundu myöte.
Syöndy.
Talvel pohjaine pedru eläy pedäikangahis da suuril suoloil. Syöy se jägäliä, lehtipuuloin vezua, vihandua kazvii, kudamii löydäy lumen al. Kezäl se lähtöy elämäh lähembä vezistölöi da toizii märgykohtii. Toiči pedroi voibi nähtä suurien järvilöin suariloil, kunne hyö peitytäh syöjis. Kezäl pohjaine pedru syöy heinykazvii, gribua, tuhjoloin lehtie da vezua.
Kiimuaigu.
Pohjazel pedral kiimuaigu on sygyzyl, enimyölleh ligakuul. Emäpedru sit kaheksan kuun mendyy kandau yhten poiguvazan.
Lugu Karjalas.
Luonnos pohjazele pedrale vihaniekannu ollah ahmoi, hukku da kondii. Pahua pedroile tuou niilöin ajandugi, rahvas lumiajoregyzil da venehil tahtotah kačella niidy lähembä libo ottua kuvua niilöis, sen periä elätil kouhkolois puhketah verisuonet da net kuoltah. Kuolou pohjastu pedrua zakonattoman mečästyksen periägi.
Vuvves 2007 algajen pohjazet meččypedrat, ku niilöin lugu on pieni, pandih Karjalan Ruskieh kirjah. Niilöin mečästys on kielletty.
Nämmien päivien tiedoloin mugah Karjalas on ei enämbiä kui 2,5 tuhattu pohjastu pedrua.


Pohjanmeri.
Pohjanmeri on Atlantiekan valdumeren madal reunumeri, kuduan rannal on Pohjas-Jevrouppu. Se on sijoitunnuh Jevroupan mannerjalustal Brituanien suarien välis – päivänlaskupuoles, Jutlandien, Skandinuavien niemimualoin välis – päivännouzupuoles. Meren randumualoinnu ollah: Norviegii, Danii, Germuanii, Alangomuat, Bel'gii, Frantsii da Suuri-Brituanii.
Pohjanmeren pinduala on 750 tuhattu km². Suurin syvys on 725 m. Meren suurembas ozas on läs 100 m syvytty, sen suviozas on luodokohtii (Dogger-Banka da toizet). Pohjanmereh langetah suuret jovet: El'ba, Vezer, Rein, Temza. Piäportat ollah: Rotterdam, Amsterdam, Antverpen, London, Hamburg, Oslo, Bergen.
Pohjanmeri andau energiivarua (kudamien joukos ollah nefti da luonnonguazugi) Norviegiele, Suuri-Brituaniele, Alangomualoile sego äijile toizile Jevroupan liiton mualoile.


Pohjas-Amerikku.
Pohjas-Amerikku (, fr. "Amérique du Nord",) on Mua-planietan manner (kaikkiedah niidy on kuuzi), kudai on muan päivänlaskupuoliškon pohjazes.
Pohjas-Amerikan pindu-ala ilmai suariloi on 20,36 milj. km², suariloinke on 24,25 milj. km². Pohjas-Amerikan suariloih kuulutah Grenlandii (2,176 milj. km²), Kanuadan Arktiekalaine suaristo, Vest-Indii, Aleutan suaret imi.
Pohjas-Amerikan rahvahan lugumiäry on enämbi 500 milj. hengie, mi on 7% muailman rahvahan lugumiärys.
Nimi.
Amerikku nimitettih Florientsien matkailijan Amerigo Vespuččin kunnivokse. Vespučči tutki Suvi-Amerikkua vuozinnu 1472 – 1502. Hän oli enzimäzenny jevrouppalazennu, kudai dumaičči, što Amerikku ei ole Ost-Indii, a uuzi tundematoi manner. Myöhembäh, konzu kartois roih Pohjas-Amerikku, muga ruvettih kuččumah sidägi: vuonnu 1538 Gerard Merkator käytti Amerikku-paikannimie, štobi nimittiä kogo muan päivänlaskupuoliškon.
Sijoitus.
Pohjas-Amerikan päivänlaskus ollah Tyynimeri, Beringovan meri, Al’asku-lahti da Kalifornien lahti, päivännouzus ollah Atlantien valdumeri, Labrador-meri, Kariban meri, Pyhä Lavrentien lahti da Meksikan lahti, pohjazes ollah Pohjaine jiämeri, Bofortan, Baffinan da Grenlandien meret da Gudzonovan lahti.
Päivänlaskus on Beringovan salmi, kudai eroittau Pohjas-Amerikan Jevruazies. Suves on Panaman kannas, kudai eroittau Pohjas-Amerikan Suvi-Amerikas.
Pohjas-Amerikkah kuulutah suaret: Grenlandii, Kanuadan Arktiekalaine suaristo, Aleutan suaret, Vankuveru-suari, Aleksandran-suaristo imi.
Pohjas-Amerikan perimäzet kohtat.
Pohjas-Amerikan jatkuvus pohjazespäi suveh on 66°, libo 7326 km, a jatkuvus päivänlaskuspäi päivännouzuh on 102°, libo läs 4700 km.


Pohjas-Korea.
Korean demokruattine rahvahantazavaldu, ei virrallizesti Pohjas-Korea libo Pohjas-Korei, on valdivo Päivännouzu-Aazies. Se sijaiččou Korean niemimuan pohjasozas. Pohjazes Pohjas-Korea rajoittuu Kitainke, koillizes Ven'anke, suves Korean tazavaldanke, päivänlaskus Keldazen merenke, päivännouzus Japounienmerenke. Pohjas-Korean piälinnu on Pjongjang. Muan pinduala on 120 538 km². Rahvahan lugumiäry on 24 851 627 hengie. Valdivuo johtau kommunistizennu pidetty ruadorahvahanpartii. Pohjas-Koreas paistah korean kieldy.
Aigaine histourii.
Korean niemimuan aijembat eläjät kulgiettih sinne Azien luodehpuolespäi. Saman joukon rahvastu kulgi sežo Kitain koillispuoleh, da Mantšurias eletähgi ielleh rahvahii, kudamat mustoitetah ulgonävönpuoles koreilazii.
Ei myöhembä enzimästy vuozisadua niemimua jagavui kolmeh kuningaskundah: Goguryeoh,Baekjeh da Sillah. Vuvvennu 660 Silla valdai Baekjen da 668 Goguryeon da yhtisti Korein yhtekse kuningaskunnakse. Silla-dinastien aigu kesti vuoteh 935 sah, konzu valdu siirdyi Goryeo-dinastiele 300 vuvvekse.
Mongolien oppimizet miehittiä Korei allettih 1200-luvul da kestettih 1300-luvun loppupuolessah. Voinat heikennettih Goryeo-dinastiedu, da vuvvennu 1392 valdu siirdyi Joseon-dinastiele. Japouniigi oppi miehittiä muan 1592–1598, a Korein joukot estettih valduamine. Joseon-dinastien aigu oli Korein pizimbäh jatkui iččenäzyön periodu vuozinnu 1392–1910. Dinastii eroittautui aigah loppupuolel muga voimakkahasti ymbäröijäs muailmas, što se sai liigunimen ”erakkokuningaskundu”.
Korein jagamine.
Vuvvennu 1910 Japounii miehitti Korein kuningaskunnan. Japounii oppi hävittiä koreilazien kul´tuurua da traditsieloi vuoteh 1945 sah, da zastuavii koreilazet toruamah puolellah toises muailmanvoinas. Gu vuvvennu 1945 voinas hävivöh puutui Japounii jälgimäi vedi joukkoloih iäres Koreispäi, voinan voittaivaldivoloih kuulujat Nevvostoliitto da Yhtysvallat juattih mua kahtie 38. levevyspiirin kohtal. Pohjaine miehitysaloveh oli Nevvostoliiton haldivos da suvipuoli Yhtysvalloin valvondas. Nevvostoliiton miehitetyle alovehele perustettih 9. syvyskuudu 1948 Korein demokruatielline rahvahantazavaldu, da Korein ruadorahvahanpuolovehen piäsekretariis Kim Il-sungas tuli muan valdivonpiämies. Kim Il-sung julgi sanoi Pohjas-Korein sotsialistisekse valdivokse.
Josef Stalinan aigannu Nevvostoliitto kannatti Kim Il-sungan halličustu da avvutti Pohjas-Korein valdivuo talovehellisesti da puolistuksellisesti. Kim Il-sung rahvahallisti japounielazil jiänehet ulgomualazet yritykset da yhtisti eri puolovehet yhtekse Korein ruadorahvahanpuolovehekse. Päivännouzu-Jeuroupan sotsialistisien valdivoloin tabah Pohjas-Korei pani alguh talovuspluanan, kudai luajittih jugien tevollizuon, kyläalovehien kollektivisatsiin da armien voinuvehkehvarustandan ymbärile.
Korein voinu.
Kim Il-sungan ohjattu Pohjas-Korei julgi sanoihes allus lähtijen kogo Korein niemimuan virallizekse halličuksekse, kudaman tavoitehennu oli Korein yhtistämine. 25. kezäkuudu 1950 Korein rahvahanarmii ylitti 38. levevyspiiril oliin Koreiloin keskeizen rajan, da Suvi-Korein heikosti varustettu armii kuadui lyhyves aijas. Yhtistynnyöt Kanzukunnat (YK) työndi Yhtysvalloin johtol joukkoloi Suvi-Korein tuvekse. Piätös oli mahtolline, gu Nevvostoliitto boikotoi YK:n kerähmölöi. Syy boikotah oli, što Kitaidu ezitettih YK:s Kitain rahvahankeskeizen voinan häviäjät, Taiwanin suarele pajennuot natsionalistat. Korein rahvahanarmii perävyi suvipuoles, YK:n liitto tungevui Pohjas-Korein muaperäle, da piälinnu Pjongjang miehitettih. Kylmykuus 1950 Kitain rahvahantazavaldu liittyi voinah Pohjas-Korein puolele da työndi sadoituhanzii omatahtozii saldattoi ajamah liittuo iäres pohjazespäi Suvi-Korein puolele. Korein voinu loppieh kolmen vuvven bojuloin jälgeh 27. heinykuudu 1953 välirauhah, kudai kesti 56 vuottu.


Pohjassaamen kieli.
Pohjassaamen kieli ("davvisámegiella") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli. Sitä puhutah Ruoŧŧas (Ruoččis).


Pol'šu.
Pol’šu (pol. Polska) on Päivännouzu-Jevroupan valdivo. Sen virralline nimi on Pol’šan tazavaldu (pol. Rzeczpospolita Polska). Rahvahan lugumiäry on enämbi 38,5 milj. hengie (v. 2012), pinduala on 312  696 km². Se on 36. sijal rahvahan lugumiäryn mugah da 69. sijal pindualan mugah.
Muan piälinnu on Varšavu. Valdivolline kieli on pol’šan kieli.
Se on sijoitannuhes Jevroupan keskiozas, Baltiekkumeren rannal. Se rajoittuu Ven’anke (Kaliningradan alovehenke), Litvanke, Valgo-Ven’anke, Ukrainanke, Slovakienke, Čeehienke da Germuanienke.
P


Politiekku.
Sana politiekku pohjuau klassillizen gretsien kielen sanah πολιτικός (politikos), "kanzalaziikoskii". Alguperäl politiekku on käytändön libo teorien vaikuttamistu toizih ristikanzoih globualizel, kanzallizel libo yksilöllizel tazol. Nygözes ylehizes kieles sanal "politiekku" tavan mugah tarkoitetah mihtah tiettyh kogonasnägemykseh libo idejolougieh pohjuajua toimindua, kudamal pyrritäh vaikuttia valdivollizih, valdivoloin välizih libo yhteskunnallizih šeikkoih libo kudamal hoijetah niidy.
Politiekan alah kuuluu oigevusvaldivos enne kaikkie zakonoinluajindan muuttamizeh da julgizen hallindon ohjuamizeh tiähtiäjiä toimindua. Poliittizen vastukohtannu on perindöllizesti nähty yksittäine ala.


Polkupyörä.
Polkupyöry (pyöry) (vahnu frantsien kieli vélocipède, latinan kieles vēlōx "ravei" da pēs "jalgu") on ajonevvo rattahienke, kudai ajau ristikanzan lihaksien väin avul. Levitetyt ollah pyörät kahtan rattahienke. On olemas vie kolmerattahizet pyörät.
Histouri.
Enzimäine pyöry, kudai on yhtenjyttyine nygyaigazen pyöränke, oli "Rover". Se oli luajittu vuvvennu 1884 da sen luadii oli Džon Kemp Starli (John Kemp Starley). Moizel pyöräl oli čieppi, yhtenjyttyzet rattahat da ohjuaju istui rattahien keskkel.
Käyttämine.
Monien mualoin poštulaitokset käytetäh pyöriä XIX-vuozisuan loppupuoliškol. Britanian poštu (Royal Mail) käyttäy pyöriä vuvves 1880 algajen. Kaikkiedah Britanias ajetah pyöräl 37 000 poštankandajua, Germuanies - 27 500, Vengries - 10 500.
Pyörät nygöi.
Nygöi pyörät ollah tundietut Jevroupas. Enimyölleh käytetäh pyöriä Danies. Sie tavalline eläi ajau vuvves läs 893 km, Gollandies - 853 km, Bel'gies da Germuanies - läs 300 km.
Ajamine pyöräl vähenöy mašinoi linnois, parandau ekolougien ololoi da ristikanzoin tervehytty.
Pyörän ylintazot.
Vuvves 1995 Fred Rompel'berg (Gollandii) ajoi pyöräl vauhtil 268,83 km/č.
Vuvves 2009 18. syvyskuudu Sem Uittingem ajoi magavopyöräl vauhtil 133,28 km/č.
Vuvves 2010 Markus Štol'ts ajoi pyöräl vauhtil 210 km/č.


Pon’galahti.
Pon’galahti (,) on vahnu kylä Karjalan tazavallas Kostamukšen linnupiiris.
Se sijoittuu lammen rannal, lähäl dorogua Vuokkiniemi – Kalevala.
Kylä on histourien da kul’tuuran mustomerki, histourielline poselenii.


Porajärvi.
Porajärvi on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos’olku. Se on Porajärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoittuu Suunujoven rannal. Porajärvespäi Suojärvessah on 80 km.
Vuozinnu 1868 – 1908 pos’olkas ruadoi čugunzavodu. Vuvves 1927 algajen Porajärvi kuului Petrovskin piirih, vuvves 1940 algajen – Suojärven piirih.
Porajärven rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 2009 lähäl pos’olkua rakendettih graniittuzavodu.
Porajärves on puukirikkö, voinal tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Lähäl Porajärvie (5 km pos’olkaspäi pohjazeh) on Akonjärvensuo, kudaman pinduala on 68,0 gektuarua. Sie on äijy garbaluo. Sežo lähäl pos’olkua (3 km pos’olkaspäi luodeheh) on vie yksi suo – Ozovoje, kudaman pinduala on 79, 0 gektuarua, täsgi on äijy garbaluo.


Portugalii.
Portugalii on Päivänlasku-Jevroupan valdivo. Virralline nimi on Portugalien tazavaldu. Se sijoittuu Pirenei-niemimuan lounasozas. Pohjazes da päivännouzus se rajoittuu Ispuanienke, suves da päivänlaskus – Atlantien valdumerenke. Muan nimi tuli Portu-linnan nimes (lat. Portus Cale).
Muan piälinnu on Lissabon. Pinduala on 92 151 km², rahvahan lugumiäry on 10 799 270 hengie.
P


Potkurit.
Potkurit on regyt, ga ei varzinaine, se on äijiä korgiembi da pitkembi. Sit on kaksi pitkiä jallastu, net ollah ravvas luajitut. On istuin yhtele hengele, ravvas da puus azuttu, nägemäl stuulu rouno.
Potkuriloil čuruandu.
Potkuriloil čuratah kahtei libo yksinäh. Yksi čuruaju seizou istuimen tagan, piettelöy sidä mollembil käzil. Hänel yksi jalgu on potkuriloin yhtel jallaksel, toizel häi potkuau, työnnyttäy regyzii edehpäi. Toine čuruaju istuu istuimes, hänel ei pie nimidä ruadua.
Nimen alguperä.
Potkata, potkie-sanois tulou potkuriloin nimi. Suomen kieles se on potkukelkka, suorah kiännetynny – potkuregyt. Ven’alazet da Ven’al eläjät sanotah nämmii regyzii suomelazikse regyzikse. Vikse sendäh, ku tuldih net Ven’ale Suomespäi, kus čuratah potkuriloil äijän.
Potkuriloin istourii.
Yhtelläh potkuriloin roindumuannu pietäh Ruoččii, kus luajittih niidy vie 1800-luvul jiädy myöte suarespäi toizele liikundah niškoi. Silloi potkuriloil vedeltih tavarua. Niilöi käytettih kalastajat da t’ulieniloin pyydäjät. Poštankandajatgi vedeltih niilöil poštua.
Käyttö.
Tänäpäi äijis mualois nämmii regyzii käytetäh talvel kalastajat. Jiädy da lundu myöte potkuriloil on hyvä vediä pyvvyksii, suaduu kalua da kalastajes ei pie seizuo, potkurit ollah hyvänny istuimennu.
Sportu.
Pohjasmualois potkuriloil čuruandas voibi sanuo tuli sportu. Suomes enzimäine potkuriloil čuruajien yhtistys perustettih vuvennu 1890. Luguloin 1800-1900 rajal ruvettih pidämäh potkuriloil čuruajien kilboi da potkuriloil čuruandas Suomes rodih samanarvoine sportulaji hiihtändän da luistelendan rinnal.
Keli.
Potkuriloil on hyvä čurata lagiedu muadu myöte, net sežo pätäh mägyričöis čurattavakse. Pidäy olla vai hyvä keli, syviä lundu myöte net pahoi mennäh. Yhtelläh paras on čurata jiädy myöte.


Poventsa.
Poventsa () on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin pos’olku. Se on Poventsan linnukunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Oniegujärven rannal, 30 kilometrin piäs luodeheh on Karhumägi.
Se on Belomorsko-Baltien kanualan algupunktu.
Histourii.
Ennevahnas Poventsa oli torgupos’olku. XVI vuozisual täs oli kupčoin aitat. Kupčat ostettih suolua, kalua da nahkua. Täspäi Oniegujärven läbi meni torgudorogu Vienanmerele.
Vuozinnu 1931-1933 se oli Belomorsko-Baltien kanualan rakendamizen keskus. Sen periä täs perustettih laivankohenduszavodu.


Priäžy.
Priäžy on linnanjyttyine pos'olku Priäžän kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al Kuolan valdudorogan (M18) varrel. Priäzy on piiris keskus. Pos'olkan kauti kulgou Murmansku-Piiteri-valdudorogu da Petroskoi-Värtsilä-dorogu. Jälgimäine on oza kanzoinvälisty Sinizen dorogan matkureittii Nrjaspäi Ruočin da Suomen kauti Ven'an Karjalah.
Linnanjyttyine pos'olku.
Priäžy on Priäžän kanzallizen piirin hallindokeskus da se on sijoitunnuhes läs 55 kilometris Petroskoispäi päivänlaskupuolehpäi Anukseh viejän dorogan varrel Priäžänjärven rannikol. Pos'olkas eli 4248 hengie vuvven 2005 tilaston mugah. Priäžäs on postu, laukkua, muzei, pieni Priozernaja hotelli, kul'tuurutaloi, kahvila da vuonnu 2001 valmistunnuh puukirikkö sego äijy vahnua karjalastu taloidu.
Priäžän poselenii.
Priäžän poselenies oli 9100 eläjiä vuonnu 1996. Poselenii rajoittuu pohjazes Matrossoih, päivännouzupuolel Oniegurannikon piirih, suves Pyhäjärveh, päivänlaskupuolel Nuožarveh da Heččulah sego luodehes Dessoilah.
Man'gan kyläs on säilynyh ortodoksine časounu 1800-luvulpäi.
Kindahankylän pruazniekku.
Kindahankyläs (Kindasovo) pietäh vuvves 1985 algajen nagron da vessel'an aijan pruazniekkua. Kindahankylä on Karjalan tazavallan oma hölmöläzien kylä da sih liittyy äijy starinua.
Histourii.
Priäžy mainitah histouriellizis lähtehis ezmästy kerdua 1650-luvul. Ven'an imperien aigua da 1920-luvussah se oli oza Pyhäjärven kundua.


Provoslavien siiryndy karjalan mual da Novgorodckoi lehodnoi valdu.
Provoslavien siiryndy karjalan mual da Novgorodckoi lehodnoi valdu.
1828 vuodessah pravoslavnoin rahvahan uskolline valdu oli Novgorodan linnas.
Muat kahten järven keskel: Oniegan da Luadogan oldih perimäzet, kus jo elettih novgorodckoit slav´analazet rahvas. Hyö allattih sie eliä XI vuozisual, no sinne rahvas kerävyttih elämäh hill´azeh. Vaste toizel puole XII vuottusadua kerävyi «Obonežskoi riädy» eländykohtii, kudualoi oli jo XIV, a Aunuksenlinnu oli pohjozespäi ihan reunimäine. Nämmil mualoil da rahvahil enzimäzil tuli Pravoslavnoi usko.
1137 vuvvel oli enzimäine kirjaine kniäzin Sv´atoslav Olegovičan Novgorodskoil Jepiskopal, kus oli kirjutettu bumuagal kai kylät da rahvas, ken maksoi obrokkoi.
Gruamottukirjazes oli kirjutettu: Obonežskoi riädy: Aunuksenlinnu – 3 grivnua, Svir´-1 grivnu, Juskola – 3 grivnua, Terveničis – 3 grivnua, Vjunitsas – 1 grivnu. Tiä elettih vesi da čudi rahvas, kuduat oldih jo pravoslavnoit da hyvin maksettih maksuloi Novgorodskoil Vladikal. Pravoslavnoi kirikkö jazičniekois maksuloi ei kerännyh.
Enimät karjalan muan rahvas Lavrentjovnoin spiskua myöte ristittih pravoslavnoih uskoh 1227 vuvvel. Aleksandr Nevskoin tuatto Jaroslav Vsevolodovič työndi ristimäh karjalan rahvahii, sanoi: (malo ne vse lydi). Sil aigua ruoččilazet tahtottih kirjuttua karjalazii katoliekoin uskoh. Sentäh oli tulluh sellitys ristie karjalazii Pravoslavnoih uskoh. No vägeh rahvastu niken sinne ei vedänyh, ristindy rahvahan meni 1-2 kuuh, vastah ristindäl karjalazet ei mendy.
P


Puanajärvi (pos'olku).
Puanajärvi (,) on Karjalan tazavallan Kemin piirin Viärykosken kyläkunnan pos’olku.


Puatane.
Puadane (,) on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Puadanen kyläkunnan haldivolline keskus.
Muantiedo.
Kylä sijoittuu lahten rannal, Seesjärven päivänlaskuozas, 92 kilometrin piäs Karhumäispäi.
Histourii.
Nikol’skoi Padanskoi Pogostu muanitah enzimäzen kerran XVI vuozisual.
Kul’tuuru.
Vuonnu 1935 kyläs perustettih G. V. Savickin kunnivokse nimitetty Seesjärven rahvahalline hora. Se on ylen kuulužu Karjalas.
Tevolližus.
Vuozinnu 1910 – 1922 täs ruadoi Puadanen meččyruadozavodu.
Vuonnu 1929 täs perustettih meččyruadolaitos – Puadanen lespromhouzu.


Pudožgorski.
Pudožgorski on Karjalan tazavallan Puudogan piirin Pälmän kyläkunnan pos’olku.


Puikkola.
Puikkola on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin Kaalamon kyläkunnan pos’olku.


Puljärvi.
Puljärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Belomorskan piiris.
Järven pinduala on 50,08 km², randuviivan piduhus – 61,4 km. Sen keskisyvys on 6 m, syvin kohtu on 15 m.
Rannat ollah madaloi da kivizii. Järves on 14 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 0,92 km².
Järveh laskeh Korosozerka-jogi. Järven kauti virduau Suma-jogi.
Järves kazvau kažl’ua. Täs löydyy riäpöidy, särgii, siigua, haugii, lahnua, ahvendu, kiiškoidu da matikkua.
P
P


Punaine.
Muut nimet.
Suistamol lindustu on kučuttu sežo nimil dorganrikkoja da pulmuni.
Lähtiet.
P


Purgulindu.
Purgulindu libo rändylinduine ("Bombycilla garrulus") on parvilois lendelii muuttuilindu.
Lähtiet.
P


Puuaines.
Puuaines on kazvilois olijua ńältyn sydämespäi kazvatettuu solukkuo. Se on enimite pitkii hengettömii soluloi, kudai ruadau kazvin johtosolukunnu da tugikonstruktsiennu. Nämmien soluseinät ollah järennyh da muurehtunnuh. Johtosolukkoloijen lizäkse puuozas voi ollah tugisolukkoloi, kuda lujendau konstruktsii.
Puu on muvvostunnuh hiimiellizistu yhtistehisty, kohtu kuulutah piädielos hiildy (C) da kislorodua (O) sego ylen vähä azottua (H) da vororodua (N). Enin oza puun hiimielliizistu yhtistehisty ollah eriluadustu hiiligidruattua, kudai ollah ezimerkikse polisakkaridit. Puun alallizii sjoruainehii ollah tsel`l`ulouzu, hemitsel`l`ulouzu da ligniinu.
Tsel`l`ulouzu.
Tsel`l`ulouzun vuitti kuivupainos on läs 40 %. Enin oza tsel`l`ulouzust ollah solun sekunduaruseinys. Tsel`l`ulouzumoliekula luadie kebjiesti vodorodusivoksii nuaburimoliekuloin keral. Nämmien avvul roinduh kuidukonstruktsii, kudai andau solul mehaaniellizen tuven.
Hemitsel`l`ulouzu.
Hemitsel`l`ulouzun miäry solun kuivupainos on läs 20-30 %. Hemitsel`l`ulouzut rodiekseh polisakkarideis. Hemitsel`l`ulouzun arvellah olevu soluseinäs mikrofibrillien välis. Se vahvistau kazvin konstruktsii samankaldaizest kui kleisteri.
Ligniinu.
Ligniinua on puus 20-30 %. Se on solun sekunduaruseinäs da kohtavuksellistu sidä on enembi välilamelleis. Ligniinu tulou soluh solun kazvamizen loppukavvel da nostattau lignifioitumizen libo muurehtumizen. Solu ”kuolou” tämän aijannu.
Muidu ainehia.
Pihkua on kui havvu- muga i lehtipuuloi. Lehtipuuloin pihku on muga sanottui fiziolougiellistu pihkua kudai on puuloin vararavinguo. Havupuuloilla pihkun ruado on suojata puudu biolougizil rikkovuksil (patolougiellistu pihkua).


Puudogu.
Puudogu (, veps. Pudož,) on Karjalan tazavallan linnu, Puudogan piirin haldivolline keskus.
Linnu sijoiččou Vodlajoven oigiel korgiel rannal.
Kanzalližukset.
Karjalazet, ven’alazet, vepsäläzet, ukrainalazet, valgoven’alazet da muut kanzat.
Transportu.
Linnas ei ole raududorogua. Lähimäine raududorogustansii on Karhumäis, kudai sijoiččou 197 kilometrin piäs Puudogaspäi.
Nygöi Puudogaspäi kulgietah linnoinvälizet avtoubusat Petroskoih, Piiterih da Vitegrah. Sežo avtoubusat kulgietah piirii myöte. Linnas on yksi avtoubusan reissu.


Puukari.
Puukari on hieru Valdimon kunnas Pohjas-Karjalas. Se on sijoitunnuhes valdutie 6:n da Jovensuu-Kontiomäki-raudutien varrel nenga 10 kilometrin peräs Valdimos pohjazeh. Nygöi Puukaris eläy nenga 400 hengie.
Histourii.
Enne alovehtu kučuttih Elomäikse ga nygöi nimenny on puaksumbah Puukari. Toiči Puukarih luvetah sežo Nuolijärven, Omenamäin da Verkkojoven hierut.
Nähtävykset.
Puukarin Pysäkin lähäzel Paalajanvuaral on nägöalapaikku da vuaran rindehil on talvel 5 km pitky hiihtoladu. Puukaris sijaiččou sežo Kalliokosken koskinähtävys Kokkojois. Matkua nähtävyksel valdutiel on läs 1 km.


Puuttil.
Puuttil () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Anuksen linnukundah.


Pyhäd'ärvi.
Pyhärvi libo Pyhäd’ärvi (,) on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se on Pyhärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu samannimizen järven päivänlaskurannal. Kyläspäi Petroskoissah on 59 km, Priäžässäh, piirin keskuksessah, on 15 km.
Histourii.
Erähät tiedomiehet duumaijah, gu nämmien alovehien enzimäzet eläjät oldih saamelazien ezi-ižii. Tämän ajatuksen syy on Pyhärven kyläkunnan kylien nimet, ezim. Sidniemi (Siida on saamelaine sana, kudai merkiččöy talvimökkii).
Pyhärvi muanitah enzimäzen kerran XVI vuozisual.
Nevvostoliiton aigua rahvas piettih lehmii da kazvatettih kartohkua.
V. 1941 – 1944 kyläs oli vangiloin luageri.
V. 1959 kevätkuus Pyhärves perustettih zvierinkazvatandusouhozu. Vuvves 1965 algajen täs souhozas ruvettih kazvattamah mustii hiähkii.
Pyhärves säilyttih koit, kududat rakendettih XX vuozisuan allus.
Pyhärven rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 kyläs eli 367 hengie.
Pyhärves eli kuulužu runoilii Konstantin Gordejev-Häkki da hänen bunukku Vasili, kudai tuli Karjalan kuulužakse suarnansanelijakse.
Kyläs oli roinnuhes etnougraffu da kirjuttai N.F. Leskov.


Pyhäjärvi.
Pyhäjärvi on järvi, kudai sijoittuu Suomen da Ven’an rajal. Järven suurin oza on Suomes, ga sen liidehoza sijoittuu Karjalan tazavallan Sortavalan piiris.
Järven pinduala on 206,79 km², sen syvin kohtu on 79,6 m. Järves on 365 suardu.
P


Pyhäpäivy.
Pyhäpäivy (,) on nedälin seiččemes päivy.


Pyy.
Pyy (, enne "Bonasa bonasia") on koskemattomis mečis luonnolline tedriroduhine lindu. Pyy nikonzu ei jätä meččiä, ainos eläy sit. Sygyzyl ižäpyyt, konzu net ollah kylläzembät, voijah painua enämbi puoldu kiluo. Pyyn väri enimyölleh on harmai. Ižäpyy eruou emäpyys, sil piäs on heltu da kaglan kohtas on mustu tačmu.
Pyydy on kaikis mečis, yhtelläh enin niidy on segakuuzikkolois, kus kuuzen ližäkse kazvau leppiä, pajuu da koivuu.
Syöy pyy enne kaikkie kazvisyömisty: muarjua, pajun da koivun lehtenkandua da urvua, eriluaduzien kazviloin siemendy da vezua. Pyyn poigazet syvväh böbökkiä da niilöin toukkua.
Havvondu.
Havvonduaigah emäpyy luadiu muale pezän da haudou 6-15 jäiččiä. Havvondu pyyl kestäy läs kolmie nedälii. Pyyt eletäh puarakkai, sendäh ižäpyy sežo syöttäy da kazvattau poigazii. Poigazet jälles roduvundua, kuivettuu, jo voijah juosta muamale peräh. Kezän loppussah net kazvetah aiguzen linnun suuruokse. Höyhenien vaihtettuu poigoveh leviey da linduzet ruvetah elämäh ičepiänneh.
Myöhä sygyzyl da talvel pyyt eletäh puarakkai libo yksitellen. Konzu mua on jo syvän lumen peitos, pyy, kui toizet tedrilinnut, yöl maguau lumes, a suuril pakkazil päivängi viettäy sit. Lähtöy iäre vaiku syömäh libo varavos.
Pyyn lugu Karjalas.
Pyyl on äijy vihaniekkua nellijalgazien da lendäjien pedoelättilöin keskes. Semmite varattavat sille ollah kuničču, reboi da haukku, niilöile pyyt ollah erähänny piäsyömizis. Linnunpoigastu kuolou vie pahan siän periä keviän lopus da kezän allus.
Karjalas pyyn meččuičendu on kuulužu. Pyyn luguh se ei vaikuta pahasti, Karjalas on enämbi 500 tuhattu tädä linduu.
Lähtiet.
P


Päivy.
Päivy on suutkien valgei aigu. Muakerän aloveh, kudamas on päivy, on kiändynyh päiväzeh.
Kudaigi kalenderipäivy voijah tunnustua sen päivymiärän vuoh. Päivän lyhendeh on pv da kanzoinvälizesti d.
Biolougizesti päivy on toimindan aigua suutkis. Päiväzen lämmön vuoh päivytemperatuuru on yötemperatuurua korgiembi. Päiväzen valgo suau kazvit kazvamah da keviäl liževynnyh päivänvalgei nostattau elättilöin liževymistoimindot.
Talvipäivänseizavuksekse kučutah sidä päiviä vuvves, konzu päiväzen aigu taivahanrannan yläpuolel on pienin. Kezäpäivänseizavus on se päivy, konzu päiväine on nägövil kaikkii pitkembän aijan.
Kevätpäiväntazavuksekse kučutah sidä päiviä, konzu päivy vaihtuu yödy pitkembäkse, da syvyspäiväntazavuksekse sidä päiviä, konzu yö vaihtuu päiviä pitkembäkse.


Päivyahvenet.
Päivyahvenet ("Centrarchidae") ollah ahvenkaloin lahkoh da sen "Percoidei"-alalahkoh kuului kalaheimo.


Päiväine.
Päiväine (simvolu: ☉) on tiähti, kudamas ymbäri Mua kierdäy. Päiväzen ymbärile roinnuot planietat da muut taivahanpalat yhtes ollah päiväzensistiemu.


Päivännouzu Timor.
Päivännouzu-Timor libo Timor-Leste, virrallizesti Päivännouzu-Timoran demokruattine tazavaldu on valdivo Liideh-Azies. Se sijaiččou Timor-suaren päivännouzuozas. Päivännouzu-Timoral on pieni puolianklavu Okusi-Ambenon muakundu Timoran suaren päivänlaskupuoles da pienet suaret Atauru pohjazes da Žaku päivännouzus. Virrallizet kielet ollah tetum da portugalien kieli. Piälinnu on Dili. Muan pinduala on 15 007 km². Rahvahan lugumiäry on 1 066 409 hengie.


Päiväzensistiemu.
Päiväzensistiemu on Päiväzen da kaikkien sidä kierdäjien kappalehien kerätty sistiemu. Päiväzensistieman planietat ollah Merkurius, Venus, Mua, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus da Neptunus. Päiväzensistieman ijäkse on suadu n. 4,6 miljardua vuottu. Sežo toizil tiähtilöil on huomattu omii eksoplanietoin kerättylöi planiettusistiemoi.


Päl'mä.
Päl’mä (,) on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku. Se on Pälmän kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 100 kilometrin piäs Puudogaspäi luodeheh.


Pästärikit.
Pästärikit libo pästäriköt ("Motacillidae") ollah čiučoilinduloih kuului heimo, kudamah kuuluu viizi suguu da 58 luaduu. Pästärikit voibi tunnustua pitkäs viuhkajas hännäs.


Pääjärvi.
Pääjärvi () on suuri suolatoivezine järvi Pohjas-Karjalas Louhen piiris.
Verraten rinnalolijah Topasjärveh Pääjärven keskisyvys on suurembi, a vezi kezäl on lämmembi. Pohju on enimyölleh muvakas. Rannat ollah korgieloi, kivizii da čuuruzii. Niilöil on meččii. Suvirannikol löydyy madalii da suohizii randoi.
Järves on 66 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 96,1 km². Suurimis suarilois (Vočkala, Malošuari, Laidošuari, Talvišuari, Maijanšuari, Lupčanga) ollah mökit, kudamis kalastajat eletäh, konzu tullah järvele kalastamah. Suurimih suariloih, ezim. Vuoškalošuari, rahvahat tullah muarjah.
Järves on torpua, matikkua, haugii, harjustu, säyniä, ahvendu, särgii, lahnua, siigua, nieriesty da riäpöidy. Lahtilois kazvau äijy kažl’ua.
P


R'aženku.
R'aženku on hapattu maidojuomine, kuduadu luajitah lehmän havvotus maijos hapattajes sidä. Se on Ukrainan, a mugaže Ven'an da Valgo-Ven'an perindölline juomine.
Se happanou läs 3-6 čuassuu. Sen väri on keldaine. R'aženku on kui jogurtu ilmai ližättehii.
Pidäy sanuo, gu r'aženku on sama kui havvottu maido, ga ristikanzan organizmu sulattau sidä parembah.
R'aženkas on vitamiinat A, B, C da PP. Sidä paiči täs on äijy tärgielöi da hyövyllizii ainehii: ezim. raudu, kal'tsii, rikki, magnii, fosforu, kalii da natrii.
R'aženkas on äijy kal'tsiedu. Sendäh tervehyönhoijon ruadajat sanotah, gu se on terveh juomine da pidäy juvva sidä. Se on hyvä syöndyhimoh niškoi da vaččah da šuolistoh niškoi. Paiči hyödyy on sežo kieldoloi: ezim. ku ristikanzal on gastriittu libo muu vaččutaudi.


R'urik Lonin.
R’urik Lonin (22.09.1930-17.07.2009) on tundiettu vepsäläine, Šoltarven muzein perustai, oman rahvahan kielen da kul’tuuran elävyttäi da kehittäi.
Eloksentaival.
L


RGB.
RGB-värimalli on väritila, kudamas eri värilöi muvvostetah sevoittajen toine toizenke ruskien, vihandan da sinizen väristy valguo. Värimallin nimi rodieu nämmin piävärilöin anglienkielizis nimis: "red" (ruskei), "green" (vihandu), da "blue" (sinine). Nengostu värillizii valgoloi yhtistäjiä värimallii kučutah "additiivizekse", kudai on vastukohtu painotehniekas käytetyle "subtraktiivizele", värilöi valgos vähendäjäle, värimallile. RGB-värimallii käytetäh värilöin ezittämizeh mm. tiedokonehes da televiizoras, kudamien ekruanoin pikselat roitahes ruskien, vihandan da sinizen värizis valgolähtehis.


Rafael.
Rafael libo Raffaello (28.kevätkuudu libo 6.sulakuudu 1483 Urbino – 6.sulakuudu 1520 Roma) oli renessansuaijan italielaine taidehmualuaju da arhitektoru. Händy pietäh yhtenny Italien renessansuaijan piähahmolois. Händy tundietah vie nimel Raffaello Sanzio, Raffaello Santi, Raffaello de Urbino libo Rafael Sanzio de Urbino.
Rafael tietäh Madonnan kuvis da pyhiä peregty ozutettavis mualavuksis sego Vatikanan freskois.


Ragnuksa.
Ragnuksa on Karjalan tazavallan Puudogan piirin Avdejevon kyläkunnan pos’olku.
Se sijoiččou piirin keskes, 20 kilometrin piäs Puudogaspäi pohjazeh, samannimizen joven rannal. Pos’olkas ruadau laukku, vuodessah 2006 tiä ruadoi alguškola.


Rahvahanvaldu.
Rahvahanvaldu (toiči demokruatii) on poliittine valdu, kudai pohjavuu sih, gu tärgielöi dieloloi piättäy kogo kanzu da jogahizel on yhtenjyttyzii oigevuksii vaikuttamah protsessan tuloksih da sen vaihieloih. Hos rahvahanvallan perustehet pätäh kaikkih yhteiskunnalizih laitoksih, ga tavan mugah tädä terminiä käytetäh valdivos paistes. Valdivol on suuri valdu.
1. Johtajat vallitah avvonnazesti. Pyrgijät kilbaillah keskenäh kunnolleh.
3. Rahvaskundu haldivoiččou rahvahan tahtoloi todevuttajen da kaikkien hyväkse.
Rahvahanvaldu tagustau oigevuttu joga ristikanzale. Arvos pietäh zakonanmugažuttu, ristikanzoin yhtenarvožuttu zakonan ies, vällytty, ristikanzan oigevuzii da muga ielleh.
On jygei piästä rahvahanvallan kaikkehpättävih tavoittehih, sendäh on olemas rahvahanvallan eri muoduo. XVIII vuozisadah sah toizii kuulužembii oli kohtinaine rahvahanvaldu. Kanzalazet luajitah poliitiekallizii piätöksii iče, ilmai väliniekkua. Ristikanzat tullah libo yhtehizeh mieleh libo tapahtuu vähemmistön alistumine enimistön tahtoh. Ezitysrahvahanvaldu on moine muodo, kus kanzalazet vallitah omii ezittäjii. Rahvahanvallittu suau oigevuon luadimah piätöksii händy vallinnuzien ristikanzoin mieldy huomivoh ottajen. Sežo häi vastuau omis ruadolois vallinnuzien iel.
Rahvanvallan piämiärii on rajoittua vägivaldua da vallan viärähkäyttämisty. Puaksuh tädä piämiäriä ei sua tavoittua. Se tapahtuu, gu ristikanzan oigevuot da muut arvot ei olla kaikkien tunnustettavat da niidy ei puolisteta hyvin. Nygöi äijis mualois rahvahanvaldu - terminiä käytetäh tarkoittajen liberualuvaldua. Moizes valdumuvvos pietäh johtajien aijanmugazet, kaikilekuulujat da kunnollizet valličukset, kus kandiduatat häirivöloittäh kilbaillah valliččijoin iänis. Sidä paiči sih liittyy oigevuon johtuo, vallan jaguo, enimistön vallan rajoittumistu peruszakonan mugah da persounu- da joukkovällyzien turvuamistu. Toizielpäi, erähät huralistoliikkeehet ajatellah, gu oigevus luadie poliitiekalline piätös vuadiu yhteiskunnallizien oigevuksien taguttu da ristikanzoin talovuollizen eriarvožuon madalua tazuo.


Rahvahienväline muamankielen päivy.
Rahvahienväline muamankielen päivy (muuloil virallizil kielil:,) on perustettu kylmykuus v. 1999 Unescon piäkonferensien 30 kerähmöl. Sidä pietäh 2000 vuvves algajen 21. tuhukuudu da sen piämiäry on kielilöin da kul’tuuroin vardoičus. Unesco tahtou perustua tarkastussistiemua, kudai rubieu tarkailemah niilöin kielilöin kunduo, kuduat voijah hävitä, da auttamah tilandehen parandukses.
Unescon arvostelun mugah puoli 6 000 muailman kielilöis on häviemizen varavos. Vuvvennu 2009 Unesco ilmoitti, gu 136 kieldy Ven’al voi hävitä.
Päivymiäry on yhtenmoine kui bengalin kielen stuatussuväittelyn päivy, kuduadu pietäh Bangladešas vuvven 1952 veritapahtumien mustokse, konzu Pakistanan politsii tappoi bengalin kielen puolistajii, kuduat tahtottih luadie bengalin kieli virallizekse kielekse Pakistanan päivinnouzus (Bangladeš vuvves 1971 algajen).
Yhtistynyzien kanzukundien yhteiskerähmö kannatti piätöksen rahvahienvälizes muamankielen päiväs (Piätös № Α/RES/56/262) da kehoitti Yhtistynyzien kanzukundien valdivot vardoiččemah da säilyttämäh muailman kaikin kielet.


Rakendustehniekku.
Rakendustehniekku on rakenduksien da erijyttymien rakendehien planiruičendah, tuottamizeh, kunnospiendäh da kohendamizeh keskittyi tehniekan ala. Rakendustehniekkah kuulutah kai rakendamizeh liittyjät dielot paiči arhitektuurua: rakendehplaniruičendu, pohju- da muarakendustehniekku, yhtyskundutehniekku, taloitehniekku, rakendamistalohus da rakendusfiiziekku.


Ramones.
Ramones oli New Yorkas vuvvennu 1974 perustettu punkrock-joukkoveh. Joukkovehen muuzikku oli humorististu da yksinkerdastu, hos enzidiskan ilmahpiäständän aigah popul´arnoin muuzikan muailmua haldivoittih vie progressiivistu rockua soittajat bändit. Ramones oli vikse tärgevin yksittäine bändi, kudai toi muutostu täh tilandeheh da luadi punk-genrie popul´arnoikse.
Ramonesan jäzenii oldih bändin histourien aijannu Johnny Ramone, Dee Dee Ramone, Joey Ramone, Tommy Ramone, Marky Ramone, Richie Ramone, Elvis Ramone da C.J. Ramone. Heis alguperäzii jäzenii oldih Joey, Johnny, Tommy da Dee Dee. Ramonesan jäzenet käytettih kai sugunimenny Ramonie, hos hyö ei ni oldu velleksii libo muudu rod'nua toine toizele.
John Cummings (Johnny) da Thomas Erdelyi (Tommy) oldih mollembat samas Tangerine Puppets -bändis vuozinnu 1965-67. Hyö tuttavuttih Douglas Colvinan (Dee Dee) kel, kudai ei ammui muutti Germuaniespäi, da Jeffrey Hymanan (Joey) kel, kudai silloi oli artistu vuvvennu 1972 perustetus glam rock -bändis Sniper.
Vuvvennu 1974 Cummings da Colvin kučuttih Hyman yhtyö heijänke joukkovehekse. Sil aigua Colvin oli piäpajattai da soitti ritmu- da bassogituarua, Cummings piägituaristi, da Hyman barabuanois. Colvin, kudai terväh vaihtoi bassoh, oli enzimäine ku otti nimen "Ramone", kuččujen iččiedäh Dee Dee Ramone. Idejan häi sai Paul McCartneyspäi, kudai käytti Paul Ramon -nimie omassah sen aigazes joukkovehes. Dee Dee sai toizetgi ottamah nimen da sai idejan ku otettas bändin nimekse Ramones. Sit Hyman rodih Ramonesan piäpajattajakse, da allus bändin manadžerannu ruadai Erdelyi rubei soittamah barabuanoi.


Raudu.
Raudu Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kahdeksanden joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 26. Sidä merkitäh Fe (). Se on yksi metallois, kuduadu on ylen äijy muankuores (toine sija al’umiinien jälles).
Prostoi aineh raudu on tavottu hobjankarvaine da valgei metallu, kudamal on korgei hiimielline reaksii: raudu terväh ruostuu, konzu on korgei lämbötila libo korgei ilman kostevus. Puhtahas kislorodas raudu palau, a hienos olotilas ičepäivil’l’eh viriey ilmalgi.
Käytökses puaksembah käytetäh ravvan da uglerodan segasulatehtu: teräsraudu da čugun da vie ruastumatoi teräsraudu metalloin ližienke (hrom, margansu, niikkeli imi.). Kaikin ravvan da sen segasulattehien ominažuot luajitah sidä ”metallakse №1” ristikanzale tärgevyön mugah.


Rauskat.
Rauskat () ollah rauskukaloin lahkoh kuului kalaheimo.


Rautalahti.
Rautalahti libo Raudulahti () on kylä Pitkänrannan piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Sijaičendu.
Kylä on sijoitunnuhes Luadogan pohjasrannikol samannimizen lahten rannal.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Raudulahtes virallizesti eli 389 hengie.


Račastus.
Račastus on ristikanzan taba mennä kohtaspäi toizeh istujen elätin selläs. Sanal tarkoitetah puaksumbi hevol račastamistu, kudai on tuhanzii vuozii vahnu taba kulgie. Sit on myöhembi kehittynyh račastussportu, kudai on yksi muodo hevossportuu.


Račastussportu.
Račastussportu – sportukižat, kudamis käytetäh heboloi. Hevol selläs ajajes račastai ylen hyvin tundou da ellendäy hevon joga liikkehen. Hebuo ohjatah račastajan painon siirdymizen avul, landehien ahtistandan avul, hevon ohjaksien kiinittämizen da vällendämizen avul. Račastajan iäni sežo voibi vaikuttua hevon liikeheh, ga ei joga račastussportan lajis anneta sih lubua.


Reboi.
Reboi tavalline libo ruskeikarvaine reboi () on pedoimettäjii koirueläimien ruodukundua, suurin reboin alalajis.Rungan piduhus on 60-90 sm, hännän — 40-60 sm, massan miäry on 6-10 kiluo.
Levittämine.
Tavalline reboi eläy kogo Jevroupan alovehel, pohjazes Afrikas (Jegiptu, Alžiru, Marokko, pohjaine Tunisu), Azias (pohjazeh Indiessah, suvizeh Kitaissah da Indokitaissah) da pohjazes Amerikas (Arktikan alovehes pohjazeh Meksikanan lahten rannikkoh sah). Reboidu viettih Avstralieh, kudamas se levitti kogo manderen alovehile, paiči pohjazii alovehii.
Enne oli semmoine mieli, ku Amerikas eläy erikoine reboin laji, ga nygöi ajatellah, ku tämä on ruskien reboin alalaji.
Ulgonägö.
Reboin suurus da karvan väri eri paikois ollah erilazet; on olemas 40-50 eläimen lajii, täh luguh ei kuuluta pienimmät muvvot. Pohjazil alovehil reboit ollah suurembii da valgiembii, migu suvialovehil. Pohjazil alovehil voibi vastata mustalasmuzavanruskieloi da toizii reboloi. Puaksumbi reboin selgy on ruskei, vačču on valgei, mustat käbälät. Puaksuh selläl ollah muzavanruskiet junot, eläimel ollah mustat korvat da valgei hännän n’okkaine.
Reboi on keskisuuruttu, sil ollah hienosti kaunis rungu madaloil hoikil käbälil, venytty turbu, terävät korvat da pitky pehmikkäine händy.
Reboi algau vaihtua karvua tuhukuus-kevätkuus da lopettau kezän keskel. Tämän jälles eläimel rubieu kazvamah talvikarvu, kudamah reboi tävvelleh šuorivuu kylmykuus da talvikuus. Kezäkarvu on harvu da lyhyt, talvikarvu vastakkai on turbei da pehmikkäine.
Reboil on tarku korvu, sil ollah suuret korvat-lokatorat, kudamien avul eläin suau syömisty.


Rebol'a.
Rebol'a () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Se on Rebol’an kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou Lieksajärven luodehrannal, 79 kilometrin piäs Mujejärvespäi.
Kyläs ruadau meččypunktu, alovehen mečänhoidoala, keskiškola, kul’tuurutaloi.


Rembrandt.
Rembrandt Harmenszoon van Rijn [ˈrɛmbrɑnt ˈɦɑrmə(n)soːn vɑn ˈrɛin] (1606—1669) oli hollandielaine taidehmualuaju, kudamua pietäh erähänny kaikkien aijoin merkittävimis mualuajis. Rembrandtan tuotando käzitti n. 600 mualavustu, 300 ofortua da 2000 piirrostu. Tärgevin Rembrandt-kogomus on Amsterdaman Rijksmuseumas.


René Descartes.
René Descartes [ʁəne dekaʁt] (31. kevätkuudu 1596 La Haye en Touraine – 11. tuhukuudu 1650 Stockholm) oli merkittäi francielaine filosoufu, matemuatikku, kirjailii da tutkii, kuduadu on kučuttu uvven aijan filosoufien perustajakse.


Revinnyh kottu.
Revinnyh kottu on veškel’čoin pajojoukko, kudai pajattau karjalakse.
Perustandu.
Revinnyh kottu on perustettu vuvvennu 2013. Sinä vuon kevättalvel Veškelykses piettih seminuaru ECHO-projektan hantuzis. Seminuarah tuli kuulužu pajattai da soittai Arto Rinne. Muuzikkumies nevvoi kyläläzii dai seminuaralazii oigies pajatandas, soitandas, laval olendas. Tämän jälgeh rodihgi kyläh vie yksi pajojoukko.
Nimen sellitändy.
Mindäh on ”Revinnyh kottu”? Nimi on pättävy, mieleh painuu kerras. Veškel’čät sellitetäh, ku nimi löydyi kerras. Konzu allettih pajattua, ei heil nimidä, paiči virzuu, ei olluh. Segi ei olluh luja, paikkuandua kyzyi.
Pajattajat da soittajat.
”Revinnyös kotas” pajattajua da soittajua on nelli – kolme miesty da yksi naine. Aleksei Čaikin – Veškelyksen etnokeskuksen piälikkö, Pavel Andrejev kyläškolan liikundan opastai, Maksim Malahovskii – lapsienke ruadai da kylän piälikkö Irina Pogrebovskaja.
Pajatandu.
”Revinnyh kottu” pajattau karjalakse. Pajatetah uvvembii kirjutettuloi pajoloi da vahnoigi perindöllizii. Joukko on käynnyh pajattamah karjalazih kylih da rajan tuakse Suomeh.


Richard Wagner.
Richard Wagner (täyzi nimi Wilhelm Richard Wagner, 22. oraskuudu 1813, Leipzig – 13. tuhukuudu 1883, Venetsia) oli germuanilaine säveldäi da taijon teorietikku. Ouperan suurin uvvistai. Wagner hyvin vaikutti jevrouppalazeh muuziikkukul’tuurah, enne kaikkie germuanilazeh.
Wagneran mistitsizmu da antisemetizmu vaikutettih XX-vuozisuan allun germuanilazeh natsionalizmah, dai myöhembäh natsional-sotsializmah, min periä hänes luomisruavos rodih kul’tu. Sikse erähis mualois (enne kaikkie Izrail’as) Toizen muailman voinan jälgeh rodih Wagneran vastah reaktsii.
Wagner kaččeli omua taiduo filosofizen kontsepcien ozuttamizen tavannu. Wagneran kontsepcies rodih kaksi piäajatustu: taiduo luajitah rahvas da se omistau taiduo, taijon ylimäine muodo on muuzikkudruama, kuduadu ellendetäh iänen da sanan yhtevyönny.
Tundietah Wagneran uvvistamine garmounien da simfonizman alah. Hänen orkesterua verratah antiekkuhorah, kudai sellittäy tapatumii da andau peittomerkičysty. Sežo häi pani käyttöh letmotivoin kehitetty sistiemu. Jogahine leitmotivu tarkoittau midägi: erästy hengie libo elosolijua, ezinehty libo toimindan kohtua dai ajatustu.
Richard Wagneran kirjalližusperindö on ylen suuri. Hänen mielenkiindozimat ruavot ollah histourien da teourien mugah ruavot da muuzikkua arvosteljat kirjutukset. On säilytetty äijy Wagneran kirjastu da päivykirjua.


Riepoi.
Riepoi on nagrehes keitetty vuassu. Se on karjalazien perindölline juomine. Sih niškoi havvotut nagrehet – padahaudazet – kuivattih päčis näivöikse. Näivöit pandih puččih vedeh, kahtet suutkat piettih pučis, sit rodih näivöiriepoi. Sidä juodih vuasas azemiči.


Riga.
Riga ([ˈriːɡa],) on Latvien piälinnu. Se sijaiččou Baltiekkumeren rannal.
N. 42,6 % Rigan eläjis ollah latvielazet, ven'alazii on 39,8 %, valgoven'alazii 4,1 %, ukrainalazii 3,7 %, polšalazii 1,9 %, dostalit toizii kanzallizuksii.
Ystävyslinnat.
Rigal on ystävyslinnua Europas, Aazies, Pohjas-Ameriekas da Australies.


Riihi.
Riihi on suuri talohusrakennus mustan päčinke tulenduveriän rinnal. Se rakennus azetetah loitombi kyläspäi pohjazeh puoleh. Riihis kuivatah liyhtehii puuloil da puijah vil’l’oi ihan lattiel. Kyläs voi olla 1-3 riihty.
Perindö.
Uvven Vuvven jälles nuoret piettih riihis kižoi da ildukečoloi. Sidä aigua sanottih ’’bes’odoin aigua’’. Riihis oli šuorei lat’e da sie oli lämmin, hälineh ei häirinnyh kyläläzii, sendäh se paikku oli hyvä, štobi pläššie.


Riipuškal.
Riipuškal on suuri karjalan kylä Anuksen piiris Anuksenjoven rannal. Kyläs on škola, kirjasto, kultuurukeskus.
Histourii.
Riipuškalan piiri oli kuuluzu jo ammui. Sie luajittih regie, tarantuassua, kabriolettua, olgivalmistehtu.
Muantiedo.
Riipuškal on siijoitunnuh hurual puolel Anuksenjogie.
Kylän ozat.
Kylän eri ozat suadih omat nimet. On kyläs Liette, Nazuarien niemi, Sieksi.
Nähtävykset.
Riipuškalas on äijy nähtävysty. Riipuškal sijoitui joven randoi myö, sendäh kyläs on äijy čomua sildua joves poikki.


Rikki.
Rikki Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvendentostu joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 16. Se ei ozuta metalluominažuksii. Sidä merkitäh S (). Se luadiu äijy kislottoi da suoloi. Monet suolat, kudualois on rikki, vähän suletah vies.
Rikin luonnonminerualat.
Rikki on kuvvestostu alguaineh (muankuores hiimiellizen leviendän mugah). Net voijah olla puhtahas (välläs) da sivotus nävös.
Rikki on neftis, kivihiiles, luonnonguazulois da slantsois. Rikki on kuvves alguaineh luonnonvezilöis miärän mugah. Se miäriäy suolattoman vien ”alallistu” kovuuttu. Se on tärgei alguaineh ylimäzien organizmoin elaigah niškoi. Rikki on monis valgijazis. Se kerävyy tukkis.
Lövvön histourii.
Rikki puhtahas nävös da sežo rikkiyhtistehien nävös tietäh jo ammuzis aijois algajen. Ristikanzu tiedäy palajan rikin hajuu, rikkiguazun tukehtuttajua vaikutustu da serovodorodan ylen pahua haižuu histourieniellizes aijas algajen. Juuri nämmien ominažuksien täh valehjumalahuskojat käytettih rikkii uskondotavois. Rikkii piettih muanalazien jumalien libo hengien tevoksennu. Ylen ammui rikkii ruvettih käyttämäh erilazis poltosevoksis voinutarkoituksih niškoi.


Ristannostandu soboru (Petroskoi).
Ristannostandu soboru
Nygyaigaine kives rakendettu kalmoin kirikkö, kuduan nimi on Vozdviženie Čestnago i Životvoräščego Kresta Gospodn´a sijoittihes Petroskoin Zaarekal, allattu oli sen rakennus puuhizen kirikön sijah 16 heinykuudu 1848vuvvel. Rahat kirikön rakennuksen andoi Petroskoin kuptsu Pimenov Jefim Grigorjevič da vie muutgi annettih ližäkse rahua uudeh kirikköh. Kirikkyö rakendettih 4 vuottu. 14 päivy heinykuuddu1850 vuvvel oli venčaittu enzimäzel Pyhä Ristal, jalles sidä rakennuksen ruado läheni jo lopukse, oli vietty 9 ristoinke kävelendiä, sil aigua Petroskoin eläjät tuodih kirikköh uuzii obrazoi. Jo 29 päiväl talvikuudu Arhijepiskoppu Arkadii vihmutti pyhäviel uvven kirikön.
Kuuluttih täh kirikköh puuhine Sv´ato- Troitskoi kirikkö, kudai oli ihan lähäl da vie kivičasovn´u, kudai oli Kukkoin mäil, virstan peräs. Senaigazii dokumentoi jäi ylen vähä. Jugiet aijat mendih, ei olluh kirikös sluužboi, ku papit oli repressiruittu. Otettih 1930 vuvvel 9 kelluo, kudualoi paino oli 3,1 tonnu.
Yhtel aigua sluužbua piettih naizet-maatuškat. Yhten maatuškan nimi oli(arhivnoin dokumentoi myö) starostannu oli monahin´a Jevdokija Grigorjevna Mališeva, häi maltoi ahkerasti kuččuo rahvastu ristimäh lapsii da tulla kirikköh pokajaniel.
31 ligakuudu 1944 vuvvel oli annettu kirikkö uskojažien käzil, löydyi kirikön nastojately da papit. Djuakon Lev Gusarenko tuli sluužimah jällel voinua 1947 vuvvel. Tämä kirikkö pitkän aigua oli piäkirikönny Petroskois dai kogo Olonetskoin Jeparhies. Nygöi kirikös ollah jiänökset karjalan pyhittäjän prp. Jelisei Sumskoin, jiänöksien palazet pyhittäjän prp. Antonii Rimläninan da pyhittäjän velikomučenitsan Varvaran.
R
R


Ristusorzu.
Teemas muijal.
R


Rodinjärvi.
Rodinjärvi on Suvi-Karjalan järvi (Priäžän piiri, Nuožarvi), Man’gan jovenladvu.
Järven pinduala on 0,62 km², piduhus – 0,83 km, levevys – 0,33 km, randuviivan piduhus – 3,15 km.
Järven päivänlaskurannal XX-luvun puolivälissäh oli samannimine kylä.
Se kuuluu Šuojan jovenalan Topasjärven järvilöin joukkoh (Šuoju laskeh Oniegujärveh).
Järves on haugii, särgii, matikkua, ahvendu da kiiškoidu.
R


Rodos.
Rodos on Egeiskoin meren da kaiken Gretsien nelländekse suurin suari. Sen pinduala on 1400 neliökilometrii. Suari on 77 kilometrii piduhuttu da 37 kilometrii levevytty. Rodos on kuulužimii turistukohtii.
Rahvahan lugu.
Suarel eläy 117 000 hengie. Joga vuottu suarele kävyy 2 miljounua turistua.
Ilmu.
Pakkaskuul-kevätkuul Rodosal on 16 gruadussii lämmiä da heinykuul-elokuul – 28-34 gruadussii, vezi täl aigua on 23-25 gruadussii lämmiä. Puolivuottu suarel on putin kezä. Turistua rubieu tulemah oraskuul da hyö heitetäh käyndän ligakuul. Silloi meri vilustuu, kezoidu kylbie sit ei sua.
Meret.
Sen randoi huuhtelou kaksi merdy: Egeiskoi da Välimeri. Enzimäine – päivänlaskupuolespäi, toine – päivännouzupuoles. Egeiskoi on bauhuju, ualdoloilleh da ylen čoma kaččuo. Välimeri vastukarai on rauhažu, sen pindu on silei, zirkalo rouno. Sit on hyvä kylbie kezoidu.
Transportu.
Rodosal on yksi aeroportu, kolme meriportua da ei ole ni yhty raududoroguazemua.
Rodos ei ole suuri suari, sit ymbäri voibi ajua päiväs. Rodosal ottua vuograh mašin suau joga kohtas, ku mašinoin vuogrulaitoksii on äijy. Autobusat yhtes kohtaspäi toizeh sežo kävväh puaksuh.
Rodosan piälinnu.
Rodosan linnu on suaren piälinnu. Sit on kaksi merdy, kaksi meren randua. Piälinnas on äijy huogavundukohtua, restoruanua, tavernua, diskotiekkua, laukkua. Rodosan linnas on vahnu linnoitus.
Piän elätändy.
Suaren rahvas eletäh turizman vuoh, kudamua ruvettih kehittämäh 1980-luvul. Ven’alazet vaste vuozien 2000 allus ruvettih käymäh suarele.
Toizekse, Rodos on muanruadajien suari. Suarel kazvatetah omua ouveššii da fruktua. Niilöin kazvattamizeh niškoi suarel on hyvä ilmu dai ylen hyvät muat, sendäh erähii kazvoksii otetah kai kaksi kerdua vuvves. Apelsiinat kypsetäh kaksi kerdua vuvves. Oliivoi, kudamii suarel kazvau äijy, kerätäh vaiku kerran vuvves.
Nähtävykset.
Suarel on säilynyh vahnua linnua. Piälinnan linnoitus on niilöis kuulužimii. Se on čoma kaččuo da mahtavu. Lindos- da Kamiros-linnas sežo on vahnoin linnoin jiännöksii. Kamiros-linnas on muinais-gretsielazen linnan jiännöksii: akropolin da nekropolin, vezijohton, yhtehizien kylylöin, pajoin, kodiloin. Niilöi löyttih italielazet.
Prasonisi-kohtas yhtytäh da, kui sanotah suarel, ”ukkavutah” kaksi merdy: Egeiskoi da Välimeri.
Rodosal on äijy pyhiä kohtua, kirikkyö da časounua.
Rahvas.
Gretsien rahvas ollah uskovazet da novvetah kirikkökalenduarua. Školis lapsile opastetah uskonduo.
Gretsien rahvas ollah hyväntahtozet, pahua mieldy vähä konzu pietäh. Ei oteta piäh pahua, eigo ni kiirehtetä nikonzu.


Ruahto.
Ruahto libo rahto on maidoeineh, kuduadu käytetäh Päivännouzu- da Pohjazes Jevroupas. Sidä suajah hapattajes maiduo da sit hävitetäh ruahtomaijonvetty. Ruahtuo lajitellah razvan miärän mugah. On olemas moizet ruahtolajit: ilmai razvua, razvatoi, klassiilline (perindönmugaine) da razvaine.
Anglienkielizes kul’tuuras ruahtuo pietäh nuoren pehmien juuston lajinnu, a ven’ankielizes sidä tavan mugah ei pietty juuston lajinnu.
Varustandutavan mugah.
On olemas kaksi ruahton varustandutabua: perindönmugaine (tavalline) da erikseh luajittu.
Maijon happanemistavan mugah (perindönmugazes tavas) ruahto voi olla kislotnoi da kislotno-sičužnoi.
Kislotnoidu ruahtuo luajitah tavan mugah maijos, kudai on ilmai razvua. Maidoh ližätäh hapatustu, sit maido happanou.
Kislotno-sičužnoi ruahto eruou kislotnois sil, gu täs käytetäh sičužnoidu fermentua (pepsinua) da maijon bakteerieloin hapatuksii.
Erikseh luajittu ruahto eruou tavallizes sil, gu puhtastu maiduo eroitetah, štobi suaja mauduo da sliuhkoi ilmai razvua. Maijos, kudamas ei ole razvua, suajah ruahtuo ilmai razvua. Tädä ruahtuo vilustutetah da sevoitetah sliuhkoinke.
Varustandu.
Tevolližuslaitoksil ruahtuo luajitah nenga: luajitah pättävy maijon razvus, pasterizuijah da valetah vannoih. Vannois on miärätty lämbötila (28-30 °С). Lämmäh maidoh ližätäh hapatustu da pepsinua. Sen jälles (hapatuksen aigu on läs 8 čuassuu) vannas roitah ruahtojyvät. Sit roih ruahtomaijonvezi – läbinägyi keldaine vezi. Varustandan lopus suurdu ruahtopalua leikatah kielilöil pienikse paloikse, ku ruahtomaijonvezi lähti iäre parembi. Sit ruahtojyvät puristetah da vilustutetah.
Käyttämine kulinuaries.
Enne käyttyö ruahtuo ainos t’orkatah libo laskietah lihanpilkoimelličäs läbi. Syömisty keitetäh, pastetah, žuaritah, annetah voinke, zuaharinke libo magien sousanke.
R


Ruanda.
Ruanda libo Ruandan tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Päivänlaskus se rajoittuu Kongon Demokruattizen Tazavaldanke, pohjazes Ugandanke, päivännouzus Tanzanienke, suves Burundinke. Virralline kieli on kinjaruanda, infrantsien da anglien kielet. Piälinnu on Kigali. Muan pinduala on 26 338 km². Rahvahan lugumiäry on 12 012 589 hengie.
R


Rumiinii.
Rumiinii on Liideh-Jevroupan valdivo. Sen rahvahan lugumiäry on enämbi 19 milj. hengie (v. 2011), pinduala on 238  391 km². Nämmien kahten tunnuksen mugah se on Päivännouzu-Jevroupan suurin mua. Rumiinii on 59. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 78. sijal pindualan mugah.
Muan piälinnu on Buharestu. Valdivolline kieli on ruminskoi.
Se sijoittuu Balkanan niemimuan päivännouzuozas, Mustan meren rannal. Rumiinii rajoittuu Ukrainanke, Molduavienke, Vengrienke, Serbienke, Bolguarienke.
R


Runohus.
Runohus libo liirikku on kirjalližuon muodo, kuduas kieldy käytetäh estettizesti sen merkičyksen da kieliopillizen oigeimugažuon mugah libo ei. Sih kuuluu suulline libo kirjalline tuotando, kuduas kieldy käytetäh eri tabah prouzah verrattunnu. Eräs runohuon alalaji on pajoliirikku, kuduas runomuodoine tekstu liittyy muuzikkah. Runoloin muodo nojuau puaksuh mielikuvitukseh, sana-mieliyhtymih da kielen soinnillizih ominažuoksih.
Runohus on vahnin kirjalližuon laji. Se algavui suullizennu sanataidehennu, kudai siirdyi yhten runonlaulajan mustos toizen mustoh da suattoi kaiken ližäkse muuttuo. Runot jiäjäh mustoh runomitan, algu- da loppusoinnun sego ritman avul. Kirjutusmalton kehitettyy runoloi ruvettih kirjuttamah mustoh, da kirjutetus runohuos kehityi uuttu taiduo. Modernu runohus hylgäi 1900-luvun allus runomitat, ga mitturunohus eläy da kehittyy yksikai.
Sanan runo alguperä.
Sana "runo" tulou germuanizis kielis, kudamis sen vastinehet tarkoitetah ezimerkikse riimukirjutustu, opastustazuo da salatieduo.
Suomes sana "runo" liene tarkoittanuh allun perin kalevalastu runonlaulajua. Runoile ei liene olluh tädä enne suomenkielisty kattavua termii. Suomelazet kučuttih tavan mugah pajatettuloi kanzanrunoloi ezimerkikse nimityksil "virsi", "laulu", "sanat" da "sanelu". Sanelijua runohuttu on kučuttu vie tarinoikse, kerdomuksikse, suarnoikse da taruloikse. Tiedovoičendah käytettylöi runoloi on kučuttu loitsuloikse.


Ruokojärvi.
Ruokojärvi () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Se on Ruokojärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Histourii.
Enzimäzen kerran Ruokojärven pogostu muanittih vuvvennu 1500.
Vuozinnu 1958 – 1966 kylä kuului Segežan piirih.
Kuulužat ristikanzat.
Kyläs oli roinnuhes filosoufu V.M. Pivojev.


Ruozmesorzu.
Teemas muijal.
R


Ruočin kieli.
Ruočin kieli libo ruočči on pohjasgermanine kieli. Muamankielenny sidä pagizou läs 10 miljounua ristikanzua eri mualois, kaikis enämbi pagizijua on Ruočis da Suomes.
Ruočin lähisugukielet ollah muut pohjasgermanizet kielet: danii, norju, islandii da fiäri.


Ruočči.
Ruočin kuningaskundu libo Ruočči on perustuslailline monarhii Skandinavies Pohjas-Jevroupas. Sil on yhtehine muaraja Suomen ja Norviegien ker. Ruočči on pohjasmualoin tevolližusmua da Jevroupan liitto jäsenmua, ga sil on yhtelläh omat jengat, kruunu. Muan pinduala on 450295 neliökilometrii. Se on päivännouzu-Jevroupan kolmandekse suurin mua da suurin Pohjasmua (gu ei Danien pindualah lasketanne Grinlandii). Ruočis eläy läs 9,7 miljonua eläjiä, se on suurin Pohjasmualoin lugu. Muan piä- da suurin linnu on Stokgol'mu.
R


Ruskeala.
Ruskeala on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin Kaalamon kyläkunnan pos’olku.
Nähtävykset.
Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Lähäl pos’olkua on endine mramorukarjieru, 2 kilometrin piäs pos’olkaspäi ollah kosket Tohmajovel.


Ruskei.
Ruskei on yksi perusvärilöis. Ruskien vallon uallonpiduhus on n. 630–740 nanometrii. Sil on kaikis nägyjän vallon värilöis suurin uallonpiduhus.
Ruskiedu käytetäh liikehvalgolois merkinny vuottamisvelvolližuos.
Ruskei on ristikanzan silmän kauti nägönervah kaikis vägevimän ärzykkehen andai väri. Se ei yhtelläh pitkän uallonpiduhuon täh keskevytä silmän sumeinägyö auttajan nägöpurpuran tuotanduo, sendäh se sovelduu käytettäväkse mm. mašinan tagavalgolois.


Ruskeikagluhanhi.
Teemas muijal.
R


Ruskeikulkukuikku.
Ruskeikulkukuikku libo ruskeikulkuguikku ("Gavia stellata") on kuikkien heimoh kuului lindu.
Pezoitundu.
Ruskeikulkukuikku muniu oraskuus 2-3 jäiččiä. Uročču da emäččy havvotah jäiččii yhtes 24-29 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kuvven nedälin ijäs.
Aloveh.
Ruskeikulkukuikku on pohjazien alovehien lindu. Se pezoittuu Skandinuavies, kogo Pohjas-Ven'an alovehel da sežo Pohjas-Amerikan pohjazimis vuittilois. Suomes se pezoittuu kogo muas. Suomes pezoittuu 800-1500 puarua.
Teemas muijal.
R


Räimälä.
Räimälä on Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmen kyläkunnan kylä.
Se sijoiččou Enäjoven rannal, 46 kilometrin piäs Pitkyrannaspäi.
Histourii.
Se muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1500. Enne kyläs oldih melličät.
Nähtävykset.
Kyläs on Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Salatti.
Salatti on särgikaloin heimoh kuului kala.


Salmi.
Salmi () on Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin pos’olku. Se on Salmen kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Tulemajoven suus Luadogan koillisrannal. Pos’olkah kuulutah kylät Miinala, Kirkkojogi da Lunkulansuari.
Histourii.
Enzimäzen kerran se muanitah vuvvennu 1500.
Vuvves 1617 algajen se kuului Ruočin kuningaskundah.
Vuvvennu 1721 aloveh annettih järilleh Ven’an impeerieh.
XX vuozisuan allus Miinalas, Tulemas da Lunkulansaares oli höyrymeččyruadopunktu, keruamiekkuzavodu da nahkuruadopertit.
Vuvves 1918 vuodeh 1939 se kuului Suomeh.
Vuozinnu 1935 – 1970 täs ruadoi Salmen lohikazavatuszavodu.
Vuvves 1940 vuodessah 1991 täs ruadoi souhozu ”Salmi”.
Kuulužat ristikanzat.
Aulis Sallinen (on rodinuhes vuvvennu 1935) on nygyaigaine suomelaine säveldäi.


Salmi (kundu).
Salmi sijaiččou Luadogan pohjasrannal Pitkyrannan piiris. Se kuuluu Salmin kunnallishallindoaloveheh.
1930-luvul, konzu aloveh kuului Suomeh, eläjiä oli 14500 da enimät heis oldih pravoslavnoloi. Piäazielline elinkeino oli muatalohus.


Salonjärvi.
Salonjärvi on Karjalan tazavallan Suojärven piirin järvi.
Järven pinduala on 46,1 km², piduhus – 20,1 km, keskilevevys – 2,3 km, randuviivan piduhus – 107 km (suariloinke). Sen keskisyvys on 2,6 m, syvin kohtu on 15 m.
Rannat ollah madaloi, suviozas – korgieloi, täs kazvau meččii. Järveh laskietahes Aittojoki, Lapinjoki, Sarijärvenjoki, Heinäjoki.
Pohju on muvakas, čuuruine da kivine.
Järves kazvau šaraheiniä, karvukortehtu, kažl’ua, vezilumoidu da čuloidu.
Järves on lahnua, särgii, kiiškoidu, haugii, ahvendu, riäpöidy, matikkua.
S


Salvador Dalí.
Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (11. oraskuudu 1904 Figueres, Katalunii, Ispanii – 23. pakkaskuudu 1989 Figueres) oli katalunielaine taidehmualuaju, kuvanvestäi da kirjuttai. Dalí tundietah parahite hänen surrealistizis tevoksis, kudamis kuuluzimii on vuvvennu 1931 valmistunnuh "Muston pyzyvys".


Sal’vador.
Sal’vador, virralline nimi on El’ Salvadoran Tazavaldu () on valdivo Keski-Amerikas. Päivännouzus da pohjazes rajoittuu Gondurasanke, päivänlaskus – Gvatemalanke, suves Sal’vadoran randoi huuhtellah Tyynenmeren viet. Puaksuh Sal’vadorua sanotah Järvien da tulimägilöin muakse.
Muan pinduala on 21 040 km². Rahvahan lugumiäry on 6 460 000 hengie (2015). Piälinnu on San-Sal’vador. Virralline kieli on ispanien.
S


Sammatus.
Sammatus () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Mägriän kyläkundah.
Sammatuksen rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 Sammatukses eli 244 hengie.


Samoa.
Samoa on iččenäine valdivo. Se on suarivaldivo Tyynenmeren suviozas, kudai sijoittuu samannimizen suariston päivänlaskuozas.
Muan piälinnu on Apia. Se sijoittuu Upolu-suarel, kudai on suuri suari Samoa-valdivos.
Muan pinduala on 2832 km², rahvahan lugumiäry on 187 820 hengie.
S


San Marino.
San-Marino on yksi pienimis valdivolois muailmas. Se sijoittuu Suvi-Jevroupas. Itualii ymbäröi sen alovehtu. San-Marino nygyzien rajoinke on Jevroupan vahnin valdivo. Sen valdivolline kieli on itualien kieli.
Muan piälinnu on San-Marino. Pinduala on 61 km², rahvahan lugumiäry on 32 075 hengie.
S


San Tome da Prinsipi.
San Tomen da Prinsipin demokruattine tazavaldu on suarivaldivo Keski-Afriekas. Se sijaiččou Gvienean lahtes Afriekan suariloin rannikkolois. Valdivoh kuuluu San Tomen da Prinsipin suaret da 6 piendy suardu. Virralline kieli on portugualien kieli. Piälinnu on San Tome. Muan pinduala on 1001 km². Rahvahan lugumiäry on 163 000 hengie.
S


Sanalipas.
Sanalipas on karjalankieline kirju lapsile. Se piästettih ilmah vuvvennu 2014. Kirju on Karjalan yhteiskunnallizen Nuori Karjala -yhtistyksen da Suomes ruadajan Karjalan Sivistysseuran yhtehizen ruavon tulos.
Kirjan tarkoitus.
Kirjan luadijannu on Jelena Filippova (nygöi Ruppijeva), karjalan kielen opastai da Oma Mua -lehten toimittai. Kirju on tarkoitettu lapsile da karjalan kielen opastujile.
Sanalipas-nimi ei petties roinnuh. Kirjas kehoitettuloin kižoin da harjoituksien vuoh karjalan kieleh opastujat, pienet dai aiguzet, suahah kehittiä da livuttua omua sanavarastuo, omua kieldy.
Syväindö.
”Sanalipas” on juattu teemoin mugah, niidy on kaheksatostu. Joga teemal on oma nimi. Kirjan luadijat piädykauti ečittih nimekse pättävii sananpolviloi da sananpiälöi, hyvii sanondoi. Teemua on monenmostu. Tervehtindy, pereh, kodi, värit, numerualat, sovat, syömizet, muarjat da grivat, linnut da elätit.
Joga teemas on omua ruattavua: harjoitustu, kižua, sanaristikkyö, arbaitustu. Kirjan luadijat opittih luadie nenga, ku net oldas eriluaduzet, ei ollus yhty samua joga teemas. Kirjas on oma urhoigi: pieni brihaččuine Il’l’u, kudamua pidäy avvuttua da nevvuo. Kirjan lopus abuh on pieni karjala-ven’a-suomi sanakirjaine. Karjalan kielen opastujua da maltajua eläy kahtel puolel rajua.
Taidoilijan ruado.
”Sanalippahan” taidoilijannu on Anastasija Trifanova. Kirjas čomastu on joga sivul, niilöin vuoh lugijat ruvetahgi opastumah karjalan kieleh.


Sanataido.
Sanataido on kaikkie luojallizesti todevutettuu kaunehkirjallistu ilmendämisty. Sanataidoh kuuluu kirjuttamatoigi kirjalližus: rahvahan eepiellizet runot, perindölegendat, lorut da rifmat, rahvahanpajot da vahnan rahvahan suarnat. Luoju lugemine kuuluu sanataijon joukkoh. Aziikirjuttamine sežo on lähäl sanataiduo enne kaikkie lehtikirjutuksis, kirjutuspalstois, feljetonois da essee-kirjutuksis.
Tavan mugah sanataijon libo kaunehkirjalližuon piäalovehii ollah druamu libo ozutelmu, prouzu libo kohtisanaine kirjuttamine (romuanu, novellu, kerdomus libo legendu) da liirikku, kudai on runoloin eri stiil'uklassifikatsieloi.


Sandaljärvi.
Sandaljärvi on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Kondupohjan piiris.
Järven pinduala on 152 km², piduhus – 41,7 km, levevys – 7,2 km, randuviivan piduhus – 169 km. Sen keskisyvys on 9,7 m, syvin kohtu on 58 m.
Sandaljärvi sijoittuu Suvi-Karjalas. Järves on 79 suardu.
Pohjazes da päivännouzus rannat ollah korgieloi, suves da päivänlaskus – madaloi.
Pohjas on mudua, čuurua da kivie.
Järves on lohtu, torpua, riäpöidy, siigua, matikkua, haugii, särgii, kuor’oidu, lahnua, harjustu, ahvendu, kiiškoidu, kivihöttikalua.
S


Sandro Botticelli.
Sandro Botticelli (1. kevätkuudu 1445 Firenze Itualii– 17. oraskuudu 1510 Firenze), oigiel nimel Alessandro di Mariano di Vanni Filipepi, oli itualielaine taidehmualuaju.
Botticellin kuulužimii tevoksii ollah kaksi suurdu mifolougii-tiemasgu mualavustu "Kevät" da "Venuksen roindu". Botticelli ruadoi suuren ozan elokses Medici-suvule Firenzes da otti ozua mm. Sikstuksen kappelin freskoloin mualuandah.


Sanni Tikka.
Sanni Tikka on Karjalan Salmis rodivunnuh, Suomes eläi karjalaine aktivistu. Häi oli enzimäine, ken rubei Jovensuun rahvahanopistos, sit Jovensuun OK-opintokeskukses opastamah karjalan kieldy.
Alguvuvvet.
Kai algavui vuvvennu 2005, konzu Suomeh perustettih Karjalan Kielen Seura. Karjalaine Sanni Tikka tuli seurah, rubei ruadamah sekretarin ruaduo. Sil aigua opastajannu ruadanuh inehmine oli jo penziel. Kieldy ruvettih elävyttämäh, pidi sit suaha opastus karjalakse. Sanni Tikkua kehitettih karjalan kielen opastajakse Jovensuun rahvahanopistoh. Inehmine oli enzimäine, ken rubei opistos opastamah karjalua. Karjalan kieli on Sanni Tikale oma. Häi rodivui Salmis da karjalan kielen livvinmurdeheh kuulujua salmin murrehtu maltoi hyvin.
Sih aigah kursiloil oldih eri rahvas. Kengo pagizi suistamon murdehel, kengo suojärven, kengo čiisto livvikse. Sanni Tikka sanoi: kudamua kieldy maltatto, sil paiskuagi. Karjalaine karjalastu taki ainos ellendäy.
Kiteel opastandu.
Paiči rahvahanopistuo, Sanni Tikka kävyi opastamah karjalan kieldy Kiteel. Kuuzi vuottu ajeli sinne.
Karjalua OK:opintoskukseh.
Jovensuun rahvahanopistos oli moine aigu, konzu kieldy ei opastettu. Vuvvennu 2005 opastus heitettih. Sit Sanni Tikka da OK:opintokeskuksen ruadai Lea Lihavainen perustettih opintokeskukseh karjalan kielen kerho. Kerholois opastunduhäi on hyvin kehitynnyh Suomes. Niilöis taritah kaikenmostu opastustu, voitgo opastuo kielih, voitgo käziruadoloih.
Karjalan kielen kerho ruadau Jovensuus jo monien vuozien aigah. Ezmäi Sanni Tikka oli iče sen vedäjänny. Nygöi hänen ruaduo jatkau Pirjo Sivonen. Pirjo da hänen ukkoh Pekka Haimakainen, kudai sežo kävyy kerhoh, oldih Sanni Tikan opastujat rahvahanopistos.


Santtu Karhu.
Santtu Karhu (Aleksandr Medvedev, on roinnuhes 1967 Belomorsk, Nevvostoliitto) on karjalazen rockjoukkovehen Santtu Karhu & Talvisovat pajattai da pajoloin luadii.


Sarda (kalasugu).
"Sarda" on makrelliloin () heimoh da sen "Scombrinae"-alaheimoh kuului kalasugu.


Sarjukoomiksu.
Sarjukoomiksu (Nurmeksen karjalakse "sarjičča,") on ozutus, kus joukko kuvii muvvostau yhtenäzen starinan. Koomiksois suattau ollah kirjutettua tekstua paginbuzuriloin libo kuvatekstoin muvvos.
Peri Nosan luolapiiroksii.Luolapiiroksetgi voibi laskie sarjukoomiksoih.


Sattuma.
Sattuma on tundiettu pajojoukko Karjalas, kudai pajattau suomen, karjalan da ven'an kielel.
Perustandu.
Sattuma on perustettu vuvvennu 2003. Sen alguhpanijoinnu ollah Arto Rinne da Dmitrii D’omin, endizet Myllärilöin da Talvisobien pajattajat da soittajat. Allus algajen joukos oli vaiku nelli hengie: tuatae lapsienke. Eilal Rinne, Arton tyttärel, silloi oli kaksitostu vuottu igiä, Vladik D’ominal, Dmitrien poijal, yheksä vuottu kaikkiedah.
Nimen sellitändy.
Sattuma on suomenkieline sana, se tarkoittau, enzikse, midägi petties roinnuttu, toizekse, pualih ozuandua. Joukos allettih suomelazes muuzikas, sendäh nimigi pandih suomen kielel.
Pajatandu.
”Sattuma” pajattau suomekse, karjalakse da ven’akse, oniegantagavon murdehel. Pajoloin joukos on perindöllisty rahvahan pajuo da omua kirjutettuu.
Matkustandu.
Joukko on kuulužu Karjalas, Ven’al da rajan tagua. Pajattajat äijän matkustetah. Käydih karjalazih kylih, Karjalan tazavallan ulgopuolele, rajan tuakse: Suomeh, Niderlandoih, Germuanieh, Amerikkah da Kanuadah.
Pajodiskat.
”Sattuma” piästi ilmah kuuzi diskua. Net ollah ”Folk music from Karelia and Finland”, ”Kudelma”, ”Palapeli”, ”Kinofilmi”, ”JOO, KYLLÄ” da ”Uuzi kodi” lapsile.


Saturnus.
Saturnus on päiväzensistieman planiettu.


Saudi Arabii.
Saudi-Arabien kuningaskundu on suurin valdivo Arabien niemimual. Pohjazes se rajoittuu Jordanienke, Irakanke da Kuveitanke, päivännouzus Kataranke da Yhtistynyzien arabien emiruatanke, liidehes Omananke, suves Jemenanke. Päivänlaskus se rajoittuu Ruskien merenke da koillizes Persien lahtenke. Piälinnu on Er-Rijad. Muan pinduala on 2 149 610 km². Rahvahan lugumiäry on 31 521 418 hengie. Virralline kieli on aruabien kieli.
S


Scandinavian Music Group.
Scandinavian Music Group eli SMG on suomelaine vuvvennu 2002 perustettu pop-rock-folk-joukkoveh. Gituaristu Joel Melasniemi on säveldänyh da pajattai Terhi Kokkonen kirjuttannuh läs kai joukkovehen pajot.
Joukkovehen jäsenet.
• Kyösti Salokorpi: gituaru, koskettimet (2003-)
• Miikka Paatelainen: lap steel (2007-)
Julgavot.
• Hölmö rakkaus ylpeä sydän (2006)


Scomber.
"Scomber" on makrelliloin heimoh kuului kalasugu.


Seesjärvi.
Seesjärvi () on Karjalan tazavallan Karhumäin da Segežan piirilöin järvi. Se kuuluu Vienanmeren alah.
Järven pinduala on 815 km², piduhus – 48,7 km, levevys – 35 km, randuviivan piduhus – 410 km. Sen keskisyvys on 29 m, syvin kohtu on 103 m.
Järves on enämbi 70 suardu. Se jiädyy tavan mugah talvikuus, avavuu oraskuus.
Järvespäi ottau allun Segeža-jogi, kudai virduau Uikujärveh.
Rannat ollah enimyölleh korgieloi da kivizii. Läs kaikkiel on havumeččii.
Seesjärves on 17 kalalajii: lohi, nieries, riäpöi, siigu, harjus, haugi, särgi, säyny, lahnu, matikku, ahven, kiiškoi, kivihöttikala dmi.
Vuozinnu 1952-1954 kalaspetsialistat tuodih Seesjärveh Luadogan kuor’oin da Oniegan kuhan kuduu.
Järven rannikko on Seesjärven (Paadenen) etnilline aloveh.
S


Segeža (jogi).
Segeža on Ven’an jogi, kudai virduau Karjalan tazavallan Segežan piiris.
Joven piduhus on 59 km, jovenalan pinduala on 9140 km². Se ottau allun Seesjärvespäi, laskeh Uikujärveh lähäl Segežan linnua. Alavirras kulgietah laivat.
S


Segežu.
Segežu (, veps. Segež) on linnu Karjalan tazavallas Segežan piiris.
Muantiedo.
Linnu sijoiččou Uikujärven luodehrannal, 267 kilometrin piäs Petroskoispäi, 770 kilometrin piäs Piiterispäi.
Nähtävykset.
Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Opastundu.
Linnas on 4 školua, ilduškola, ammattikoulledžu. Sežo linnas on sportuškola, taidoškola da muut. Vie Segežas on lapsienkodi.
Tervehyönhoido.
Linnas on Segežan bol’ničču, polikliniekat täyziigähizih da lapsih niškoi.
Kul’tuuru.
Linnas ruadau Segežan muzeikeskus, kudai perustettih vuvvennu 1983. Muzeikeskukses on Segežan histouriellizii vehkehii da dokumentoi.
Sportu.
Jalgumiäččyjoukko ”Segeža” ottau ozua Karjalan tazavallan jalgumiäččyčempionuatas. Sežo on hokkeikluubu ”Segeža”.


Seišellit.
Seišeloin suariloin tazavaldu on suarivaldivo Päivännouzu-Afriekas. Se sijaiččou Indien valdumeren päivänlaskuozas. Tazavaldah kuuluu 115 suardu. Suurin niilöis on Mae, kuduan pinduala on 142 km². Muan pinduala on 455 km². Virrallizet kielet ollah frantsien, seišeloin da anglien kielet. Piälinnu on Viktorii. Rahvahan lugumiäry on 90 024 hengie.
S


Seldiakuulu.
Livvinkieline nimi.
Täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty kalan suomenkielizes nimes "sillihai".


Senegalu.
Senegalu, virrallizesti Senegalan tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Se sijaiččou suvehpäi Senegalu-jovespäi. Päivänlaskus se rajoittuu Atlantan valdumerenke, pohjazes Mavritanienke, päivännouzus Malinke da Gvineanke, suves Gvinea-Bisaunke. Senegalan alovehes on Gambii-valdivo. Virralline kieli on frantsien kieli. Piälinnu on Dakar. Muan pinduala on 196 722 km². Rahvahan lugumiäry on 13 300 410 hengie.
S


Sent-Kits da Nevis.
Sent-Kits da Nevis libo Sent-Kitsan (Sent-Kristoferan) da Nevisan Federatsii () on valdivo Kariban meren päivännouzun ozas. Sih kuuluu kaksi suardu: Sent-Kits da Nevis, kudamat kuulutah Antilan Pienih suarih. Päivännouzus se rajoittuu Antiguan da Barbadanke, liidehes – Montserratanke, luodehes – Sint-Estatiuksenke, pohjazes – Sen-Bartel’minke. Kai rajat ollah meren. Merirannan piduhus on 135 km.
Sent-Kits da Nevis on pienin valdivo päivännouzun muan puališkos. Se on Britanien Yhtymäh yhtynyh.
Muan pinduala on 261 km². Rahvahan lugumiäry on 49 898 hengie (v.2010). Piälinnu on Baster. Virralline kieli on anglien.
S


Sent-Lusia.
Sent-Lusia () on valdivo Sent-Lusia-suarel. Se kuuluu Vest-Indien Tuulipuolizih suarih. Sent-Lusia sijaiččou Sent-Vinsent da Martinika suarien välil. Pohjazes suaren randoi pestäh Sent-Lusian salmen viet, suves on Sent-Vinsent salmi. Nämä salmet yhtistetäh Kariban meri Atlantizen valdumeren kel.
Muan pinduala on 616 km². Rahvahan lugumiäry on 160 145 hengie (v.2002). Piälinnu on Kastri. Virralline kieli on anglien.
S


Sent-Vinsent da Grenadinat.
Sent-Vinsent da Grenadinat on valdivo Kariban meres, kuuluu Kanzoin Yhtymäh. Valdivoh kuuluu Sent-Vinsent-suari da Grenadinoin 32 piendy suardu.
Sent-Vinsent da Grenadinat on Tuulipuolizien suarien luvus, sijaiččou Sent-Lusian suvembi da Grenadan pohjazembi. Päivänlaskus sen randoi huuhtellah Kariban meren viet, päivännouzus – Atlantizen valdumeren viet. Sent-Vinsentan suaren rannan piduhus on 84 km.
Muan pinduala on 389,3 km². Rahvahan lugumiäry on 117 534 hengie (v.2003). Piälinnu on Kingstaun. Virralline kieli on anglien.
S


Seppyvuaru.
Seppyvuaru () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin vahnu karjalaine kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah. Tämä kyly on histourien mustomerki.
Kyläs on puučasounu () (XIX vuozisada).
Seppyvuaran rahvahan lugumiäry.
Arhitektuuran mustomerki – aittu (XIX vuozisuan toine puoli) – Seppyvuaraspäi tuodih Kižin muzeih.


Serbii.
Serbien tazavaldu on Liideh-Jevroupan valdivo, Balkanan niemimuan keskiozas. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal).
Pohjazes Serbii rajoittuu Vengrienke, koillizes – Rumiinienke, päivännouzus – Bolguarienke, suves – endizen Jugosluavien Makedounienke, lounuas – Albuanienke da Černogourienke (Montenegronke), päivänlaskus – Horvatienke da Bosnii-Hertsegovinanke.
Serbien piälinnu on Belgrad. Pinduala on 88 407 km², rahvahan lugumiäry on 7 041 599 hengie.
S


Siddhartha Gautama.
Siddhartha Gautama on buddizman perustai libo Gautama Buddha. Siddharta rodihes Lumbinis nygyzen Nepalan alovehel. Suaduu medituacien kauti olotilan, kuduadu nimitti nirvanakse, häi rubei opastamah rahvastu, perustajen muga buddizman.
Gautama legenduarizennu hengenny.
Siddhartha Gautama on buddizman piähengi. «Tripitaki»-kanonah kuulutah kerdomukset Gautaman elaijas, hänen paginat, vuoropaginat hänen opastujoinke da manasterin käskyt. Gautaman roindupäivy on Indien tazavaldan, Kalmikien tazavaldan, Japounien, Thaimuan, Mjanmanan da toizien Liideh-Azien mualoin kanzalline pruazniekku.
Eloskerdu.
Siddharthan tuatto oli nygyzen Suvi-Nepalan pienen kuningaskunnan radža Suddhodana. Siddharthan muamo oli kuningatar Mahamaja. Poijan suaduu Mahamaja kuoli da Siddharthan kazvattajakse tuli Mahamajan sizär.
16-vuodehizennu Siddhartha nai sevoittaren Jašodharanke, kudai sai sit poijan.
Siddhartha ainos eli dvorčis da tahtoi nähtä, midä niilöin ulgopuolel oli. Linnan laijas häi nägi starikan, voimattoman, kuolluon da askietan. Siddhartha ellendi, gu mualilmas on voimattomuksii da köyhytty.
Sen jälles Siddhartha askietannu eli mečäs viijen erakkomanuahoinke. Hänen pyhä oli ylen kova.
Kogo loppuelaijan Siddhartha opasti rahvastu löydämäh dorogua nirvanah.
Buddha kuoli 80-vuodehizennu Kusingaris, nygyzes Uttar Pradeshin ozavaldivos Indies.


Sieksi.
Sieksi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.


Sierra Leone.
Sierra Leonen tazavaldu libo Siera Leone on valdivo Päivänlasku-Afriekas. Se sijaiččou Atlantan valdumeren rannikos. Pohjazes Sierra Leone rajoittuu Gvineanke da liidehes Liberienke. Muan pinduala on 72 000 km². Rahvahan lugumiäry on 5 363 669 hengie. Sierra Leonan piälinnu on Fritaun. Virralline kieli on anglien kieli.
S


Siilinjärvi.
Siilinjärvi on suomalaine kundu Pohjas-Savon keskiozas. Kyläs on 21 691 eläjiä. Sen pinduala on 507,81 km2, kudai 106,85 km2 on vetty.
Muantiedo.
Siilinjärvi on sijoittunnuhes Pohjos-Savon muakunduh. Siilinjärve pinduala on 507,81 neliökilometrii.
Nähtävykset.
Siilinjärven kyläs on äijy nähtäviä. Esim. Siilinjärven kirikkö.


Singapore.
Singapore, virrallizesti Singaporen tazavaldu on linnuvaldivo Liideh-Azies. Singapore rajoittuu Malaizien Džohor-sultuanukunnanke da Indonezien Riau-suariloinke. Singaporeh kuuluu 63 suardu. Suurimat niilöis ollah Singapore, Ubin, Tekong-Besar, Brani, Sentosa, Sudong. Virrallizet kielet ollah anglien, kitain, malajan da tamilan kielet. Piälinnu on Singapore. Muan pinduala on 719,1 km². Rahvahan lugumiäry on 5 312 400 hengie.


Sininärhi.
Kogo da nägö.
S


Sirii.
Sirii libo Sirien arabien tazavaldu on valdivo Lähizes Päivännouzus. Lounuas Sirii rajoittuu Livananke da Izrailanke, suves Jordanienke, päivännouzus Irananke, päivännouzus Turtsienke. Päivänlaksus Sirii rajoittuu Välimerenke. Piälinnu on Damask. Muan pinduala on 185 180 km². Sirien ravahan lugumiäry on 18 502 413 hengie. Virralline kieli on aruabien kieli.
S


Siämärvi (järvi).
Järven pinduala on 266 km², piduhus – 24,6 km, levevys – läs 15,1 km, randuviivan piduhus – 159,2 km. Sen keskisyvys on 6,7 m, syvin kohtu on 24,5 m.
Randuviivan suurin oza kuuluu Priäžän piirih, järven päivänlaskurandu kuuluu Suojärven piirih.
Petroskoispäi, Karjalan tazavallan piälinnaspäi, da Onieganjärvespäi Siämärvessah on 70 km. Siämärvi kuuluu Šuojan jovenalah.
Siämärves on äijy suardu, lahtie da salmie. Järvi ei ole syvä. Se jiädyy ligakuus-kylmykuus, avavuu sulakuus-oraskuus.
Päivännouzus järvespäi virduau Säpsy, Šuojan sivujogi. Järveh laskeh äijy jogie da piendy ojua. Suurimat niilöis ollah Pieni Suunujogi, Kuhajogi, Kivačču, Kuudamu, Soudu. Pienet jovet, kudamien piduhus on 10-40 km, laskietahes pohjazes.
Järvi on piduličču. Sen suurimat lahtet ollah Dessoilanlahti, Kurmoilanlahti, Särgilahti, Kuhasuu, Rugasuu, Lahti, Čuiniemenlahti. Järves on 80 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 4,3 km². Suurimat niilöis ollah Ruočinsuari, Peldosuari, Kyčinsuari, Kudamsuari, Fokensuari. Rannat enimyölleh ollah madaloi; löydyy hiekkukezoirandoi da kivirandoi, paikoitellen – kallivorandoi. On äijy luoduo. Suurimua ozua pohjan pindualas peittäy vihandu muda. Madalikko on čuuruine da kivine. Järven pohjas on äijy järvirudua.
Järves on 21 kalalajii, ezim. lohi, siigu, kuha, harjus, riäpöi. Sežo täs löydyy ahvendu, matikkua, särgii, haugii, säyniä, lahnua, kiiškoidu dmi. Nevvostoaigua täs oli Petroskoin kalakombinuatan kalapunktu.
Järves kazvau kažl’ua da muudu liivua.
Järven rannal on Rugankylä, Kuudamu, Lahti, Čuiniemi, Säpsy, Čuralahti, Šapniemi, Ahpoilu, Kärgäly, Siämärvi, Ol’okku, pos’olku Dessoilu, Uhmoilu, Angenlahti, Kiškoilu, Kurmoilu, Indžuniemi, Särgilahti, Pavšoilu, Vehkuselgy, Čalku. Järven rannal on äijy kezämökkii, tervehyönhoijollistu kezäluagerii da huagavokeskustu. Siämärvi on kuulužu lebävökohtu.
Siämärven rannan rahvahat ollah liygiläzii, äijät paistah karjalakse, livvikse.


Siämärvi (kylä).
Siämärvi (,) on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris D’essoilan kyläkunnas.
Se sijoittuu samannimizen järven liidehrannal. 2 kilometrin piäs Siämärvespäi liideheh on raududorogustansii.
Histourii.
Ven’an valdukunnan aigua Siämärven pogostu oli Siämärven voulostin haldivollizennu keskuksennu. Vuonnu 1905 voulostis oli 79 kyliä da eli 7100 hengie (läs kaikin oldih karjalazii). Voulostin suurimbat kylät oldih Siämärvi, Veškelys, Korzu, D’essoilu, Lahti. Voulosti hävitettih v. 1920 da luajittih Siämärven ujezdu.
V. 1926 Siämärven ujezdu hävitettih, a Siämärvi kuului Essoilanskoih piirih. Täs eli kaikkiedah 10215 hengie (99 % on karjalazii). Piirih kuului 159 kyliä. V. 1930 Essoilanskoi piiri hävitettih, kylä liittyi Priäžän piirih.
Siämärven rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 Siämärven pogostas eli 338 hengie.


Skansen.
Skansen on pihal, pal’l’ahan taivahan ual olii muzei Ruočin piälinnas – Stokgol’mas. Se on sijoitunnuhes 30 gektuarale muadu da on muailmas enzimäine etnogruaffine ulgoilmumuzei, kudai perustettih vuvvennu 1891.
Sijoittumine da nimen sellitändy.
Skansen on mägyričäl erähäl Stokgol’man suarel – Jurgordenal (Djurgården). Sil kohtua, konzu perustettih muzei, oli pieni puolustuskohtu, sidä voibi sanuo pienekse linnoituksekse. Täs sanas tulougi Skansenan nimi, ruočikse ”skansen” tarkoittau samua.
Kaksi ozua.
Skansenan muat, hos nimittumua rajua niilöis ei ole, on juattu kahtekse. Yhtekse, Skansen-muzei on suuri etnogruaffine muzei. Toizekse, sit on suuri zooparku, kudai on ainavo Ruočin piälinnas.
Etnogruafien oza.
Etnogruafien ozua vois verrata Kiži-suarel olijah muzeih, kus on säilytty vahnua taloidu da huonustu. Skansenas on enämbi 150 taloidu, huonustu da konduu. Niidy ruvettih tuomah muzein enzimäzinny ruadovuozinnu kogo Ruočispäi – suves da pohjazespäi, päivänlasku- da päivännouzupuolespäi. Net ollah eri aigua nostetut. Ruočin muan kuvvendestostu vuozisuas algai histourii nämmih päivissäh nägyy nämmis talolois da salvoksis.
Midä kaikkie on ozutettavannu? Taloidu, kus elettih ruoččilazet muanruadajat. Monih niilöih voibi nosta da paista sen ižändyväinke. Hyö, perindöllizih ruuttih šuorivunnuot, rakkahal tullah paginale, sanellah omua elostu da omua kodii. Heijän kois kai on, kui oli enne. Päččiigi hyö lämmitetäh, kui lämmitettih enne – vahnah tabah, konzu savvu ei mene truvan kauti, a tulou pertin sydämeh. Ihan kui mustas kylys.
On vie kaikenmostu aittua, melliččiä da pajua. Kai pajat ollah avvoi da niilöis kui enne ruatah rahvas. On puusepän, sepän, padaniekan da st’oklanpuhaldajan pajat. Voibi kaččuo, kui rodieu se libo tämä azutes. Joga pajal on oma laukku, kus luajittuloi azuteksii voibi ostua.
Ymbäri taloloi da huonuksiigi nägyy, ku niilöis eletäh rahvas. Sit on peldo kynnetty, tuas on vil’l’ua istutettu. Kolmandes kohtas nägyy žiivattua pietäh.
Toine oza - zooparku.
Muga sanotus Skansenan toizes ozas suau nähtä žiivattua da elättii. Suurel alovehel eletäh kondiet, zubrat, ilvekset, meččypočit da muut. Net hos i ollah aijan tagan, ga ollah ku välläl rouno, muadu ku aijan sydämes täydyy. Nämmii elättilöi on tuodu Ruočin eri čuppuloispäi.
Välläl puustos eletäh linnutgi. Net pezoitutah, kazvatetah omua poigovehtu da nivouse ei varata ristikanzua.
Huogavundu- da syöndykohtat.
Skansenas on kus kodvaine huogavuo da syvvä. Sit on mondu kafeedu da laukkastu, kus myvväh perindöllisty leibiä da pastostu.
Skansenas kävväh tramvaitgi. Net vietäh vai ala- da myödymägeh.
Ruadoaigu.
Skansen ruadau joga päiviä ymbäri vuvven paiči Rastavua.
Piäzendy.
Skansen ei ole loitton linnan keskučaspäi. Sih menöy autobussu n:o 44 da tramvai n:o 7. Net azetutah juuri Skansenan veriälöin tyves. Puustoh voibi piästä vetty myötegi, pienel laival.


Slavmo.
Slavmo on Karjalan tazavallan suuri laitos, kudai muokkuau maiduo. Enne zavodu oli Kirovan uuličal. Täs muokattih 10 tonnua maiduo yhtes vuoros. Nygöi kombinuatan vägevys kazvoi – tänä piän se on 100 tonnua yhtes vuoros. Nygyaigaine laitos tuli käyttöh talvikuus v. 1983.
Täyzi nimi on vuitinomistaiyhtymys ”Slavmo” ().
Sen adressi: Karjalan tazavaldu, Petroskoi, ul. Antonova, 1.
Laitoksen piäjohtai on Masl’akov Sergei Nikolajevič.
Laitokseh kuulutah ”Slavmo” da ”Karel’skaja žemčužina” (), kudai on vien luadumerki.
Histourii.
Petroskois ruvettih muokkuamah maidotuottehii jo XX-luvun allus. Vuonnu 1913 täs oli kaksi piendy zavodua, kuduat luajittih voidu. Vie oli pieni laitos, kudamas muokattih maiduo, ga sen tuottehii täydyi vaigu bol’ničoile da päivykodiloile.
Vuonnu 1952 piätettih rakendua maidozavodu. Sidä kučuttih ”Gormolokozavod”. Se rubei ruadamah vuvven 1956 allus. Sit tapahtumas algau Petroskoin maidokombinuatan histourii. Enne zavodu oli Kirovan uuličal. Vuonnu 1956 täs enzikerran muokattih 10 tonnua maiduo yhtes vuoros. Linnas myödih maiduo, kefiirua, hapainmaiduo, majendettuu ruahtuo, ruahtuo, kannatestu, sliuhkua, jiämaiduo.
Enzimäi laitos oli pieni da sijoittui Petroskoin keskustas. Ga rahvahan lugumiäry kazvoi da pidi enämbi maidotuottehii. Vuonnu 1983 Kl’učevajan lähevös Antonovan uuličal rakendettih uvvet huonukset. 31. pakkaskuudu vuonnu 1983 ”Petroskoin maidozavodua” ruvettih kuččumah ”Petroskoin maidokombinuatakse”. Yhtes vuoros maiduo muokattih 110 tonnua. Maidotuottehii myödih st’oklahizis butilkois (0,5 litrua) da bankazis (0,2 kg).
Vuvves 1991 algajen maidozavodu ruadau muailman kompuanienke ”Tetra Pak”, kudai luadiu pakuičusmaterjualua. Sendäh kombinuattu enämbiä ei käytä st’oklupakuičustu.
26. kevätkuudu vuonnu 1993 ”Petroskoin maidokombinuattu” pandih kirjale vuitinomistaiyhtymyksekse. Piäjohtajannu on Masl’akov V.N.
Vuonnu 1996 pandih kirjale luadumerki ”Slavmo”. Nygöi Petroskoin maidokombinuattu on Karjalan suurin laitos, kudai muokkuau maiduo. Sen tuottehii tundietah ei vaigu Karjalan tazavallas, ga sen rajoin tagua. Laitoksen nimes on kombinuatan luadumerkin merkičys. ”Slavmo” merkiččöy ”maineh maijole” libo ”kunnivolline maido” ().
Kombinuatan tuottehet.
Tänäpäi Slavmo luadiu maidotuottehii, minerualuvetty da juomistu. Sidä myvväh Karjalan tazavallan piirilöis, Moskovas da Murmanskan da Leningruadan alovehel.
Maiduo muokattavakse otetah kymmenel fermeralpäi, kuduat eletäh Karjalan tazavallas. Maiduo tuvvah kombinuattah läs 60 tonnua päiväs.
Minerualuvetty tuvvah laitokseh mualoukkoloispäi, kuduat sijoitutah Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Päiväs vetty tuvvah 35 tonnua.


Slovakii.
Slovakii on Keski-Jevroupan valdivo. Sen viralline nimi on Slovakien tazavaldu. Rahvahan lugumiäry on enämbi 5,4 milj. hengie (v. 2001), pinduala on 48 845 km². Se on 112. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 127. sijal pindualan mugah.
Muan piälinnu on Bratisluavu. Valdivolline kieli on slovakien kieli.
Slovakii sijoittuu Jevroupan keskiozas. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal). Se rajoittuu Ukrainanke, Pol’šanke, Čeehienke, Avstrienke da Vengrienke.
S


Slovenii.
Slovenii (sloven. Slovenija) on Keski-Jevroupan valdivo. Sen virralline nimi on Slovenien tazavaldu. Muan pinduala on 20  236 km², rahvahan lugumiäry on 2 005 692 hengie (v. 2009). Se on 144. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 150. sijal pindualan mugah.
Muan piälinnu on L’ubl’ana. Valdivolline kieli on slovenien kieli.
Valdivo sijoittuu Balkanan niemimual Adriananmeren rannal. Päivänlaskus se rajoittuu Itualienke, pohjazes – Avstrienke, päivännouzus – Vengrienke, suves – Horvatienke.
S


Sodder.
Sodder on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris D’essoilan kyläkunnas.
Se sijoittuu 15 kilometrin piäs Petroskoi-Suojärvi-dorogaspäi. Sodderaspäi piirin keskuksessah Priäžässäh on 70 km.
Pos’olku sijoittuu Šotjärven luodehozal, Šuojoven oigiel rannal. Sodderan läbi virratah pienet jovet – Periajoki da Nimijoki.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton lendäjien kalmu.


Solomonsuaret.
Solomonan suaret () on valdivo Tyynenmeren lounasozas, Melanezies. Se sijaiččou samannimizel suaristol da vie muuloil suariloil. Sih kuuluu 992 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 28 450 km² (muan pinduala on 28 400 km²). Solomonan suariloin piälinnu on Honiara.
Valdivon rahvahan lugumiäry on 515 870 hengie.
S


Solovei.
Solovei () on Europas da Aazies pezii lindu, kudai tunnetah čomas pajatandas.
Lähtiet.
S


Solovetskoi manasteri.
Solovetskoi manasteri
Pohjois Karjalas da merirannoin volostilois pravoslavnoloin elokses piälys kohtannu oli Solovetckoi manasteri. Igumen sie oli kogo politiekkuvallan piälikönny. Karjalan mual oli 77 prihodua, 35 časovn´ua, läs 50 manasterii da puustin´oi. Rahvas- karjalazet sil aigua oldih enimyölleh kirjahmaltamattomat.
Algavui 20 sadavuozi. Manasterin aluel luvus oli 6 skittua, 3 puustin´ua (rahvahan elämättömiä kohtua), 19 kirikkyö da 30 časovn´ua.
Obitelis oli učilišču (ammattiopisto) pomoroin (parrattomien trudniekoin) 200 lapseh näh. Oli vie vellestön bogoclovckoi 7 kluassalline opisto, kus nuorižuo opastettih seminarien ghjuhammoi myö.
Oli meteostantsii, radiostantsii, gidroelektrosnantsii, litografii da oma kazvitiedosadu.
Merespoikki viettih tavaroi da rahvastu 3 manasterin höyrylaivua(parahodua).
Flottu andoi manasteril nelländen osan dohodua.
1429-1436 v. Prepodobnoit Savvatii da German tuldih elämättömäh pohjozen Solovetskoin suaren mual. 5 vuottu elettih pustinnožiitel´noil (rahvahankeelämät-tömäl) ustuaval.
1435 – loppu 15 sadavuottu kuoli (pyhä) svätoi Savvatii. Sen jälles Zosima da German luaittih manasterin yhteseländykohtu Solovetskoin suarel suvipuolel, kuspäi hyvin nägyi ”kirikkö ilmasolii”ihan Pyhäjärven da Lykyllizen lahten keskel.
A obitelin keskel, mäil oli puulois rakendettu Spaso-Preobraženskoi soboru(piäkirikkö) Nikol´skoin predelanke da vie Uspenskoi kirikkö.
Ymbäri ihan rajoi myö, oldih yksikerrokselizet kel´jat, kus elettih monuahat.
Puuloisrakendettu Manasterin muokkaihes požuarois (tulipalolois), 2 kerdua oli palanuh ihan kogonah.
S


Somali.
Somali, virrallizesti Somalin federatiivine tazavaldu on valdivo Päivännouzu-Afriekas. Somali sijaiččou Afriekan päivännouzurannal Afriekan sarves Somalin niemimual. Lounuas se rajoittuu Kenienke, päivännouzus Efiopienke, luodehes Džibutinke. Päivännouzus Somali rajoittuu Indien valdumerenke, pohjazes Adenan lahtenke. Virrallizet kielet ollah somali da arabien kieli. Piälinnu on Mogadišo. Muan pinduala on 637 657 km². Rahvahan lugumiäry on 10 251 568 hengie.
S


Sommelo.
Sommelo on rahvahanmuuzikkupruazniekku, kudai pietäh joga vuozi heinykuun allus Suomen Kainuus da Vienan Karjalas. Enzimäine Sommelo piettih 3.–7.7.2006. Koncertoi piettih silloi Kainuus Kuhmos, Suomussalmel da Vienan Karjalas Haikolas kylän pruazniekkupäivänny, kudai on Lehti-Iivan (7.7). Vuvvennu 2007 Sommelo piettih kuuzipäiväizenny (2.–7.7.) da koncertoi piettih Kuhmon, Suomussalmen da Haikolan ližäkse dai Sotkamos da Uhtuol. Vuvvennu 2008 piettih Sommelon enzimäine kanzoinväline kandelehluageri.


Sortaval.
Sortaval (vie Sordaval, Sordavala,) on linnu Sortavalan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Linnu on sijoitunnuhes Luadogan pohjasrannikol läs 190 kilometrii Petroskoispäi da 30 kilometrii Suomen rajas. Linnu on Sordavalan piirin haldivolline keskus. Linnas eli kaikkiedah 19 235 hengie vuonnu 2010.
Histourii.
Alovehtu tundietah jo 1100-luvulpäi. Se oli tärgei kauppupaikku 1500-luvul da sidä mainitah ven'alazis kirjallizis dokumentois vuvvel 1582 kylänny nimel Сердоболь, "Serdobol" (Serdovol). Täl nimel linnua kučuttih ven'akse vuodessah 1918. Stolbovan rauhas 1617 aloveh oli liitetty Ruoččih da paikkakundu sai linnan oigevukset vuvvel 1632 nimel Sordavala. Linnu oli poltettu suuren Pohjan voinan aigua 1700-luvun allus da menetti oman vallan pitkäkse aigua. Uvvenkaupungin rauhas vuvvel 1721 se oli liitetty Ven'ah.
Suomen aigu.
Konzu Suomes rodih oza Ven'ua jälles Haminan rauhua vuonnu 1809, Sortaval liitettih vuonnu 1812 muun Vahnan Suomenke Suomen suurriruhtinaskundah ozakse Viipurin liänii.


Sortavalan Palloseura.
Sortavalan Palloseura libo SPS (karj. "Sortavalan Miäččyseuru") oli yksi Sortavalas, Luadogan Karjalas kodizin olii sportuseuru, kudai ruadoi vuozinnu 1929-1944 Sortavalas, da endižessäh vuvvennu 1945 Kuopios SPS-nimizenny.
Seuran perustandu da toimindan siirdo.
SPS perustettih vuvvennu 1929, konzu "Sortavalan Virityksen" miäččyiliijäsenet eroi emäseuraspäi. Vuvvennu 1930 seuru jagavui kahtekse, SPS:n rinnal perustettih "Sortavalan Palloilijat" (karj. "Sortavalan Miäččielöit") libo "SP". Seuran kižalajiloih kuuluttih ezimerkikse pezämiäččy, jiämiäččy, jalgumiäččy da jiäkur'oi. Jatkovoinan jälgeh Suomi luovuttih Sortavalan Nevvostoliitol da sportuseurat piävyttih evakkoh Kuopioh. Vuvvennu 1945 Sortavalan Palloseura da Sortavalan Palloilijat yhtistyttih Sortavalan Palloseurakse da seuruavannu vuon otettih käyttöh seuran nygöine nimi Kalevan Pallo (KalPa).
SPS otti ozua pezämiäčyn SM-sarjas vuonnu 1930, se voitti algudivizien da piädyi SM-dostaliturnavukseh, ga jäi yhtelläh nelländekse hävittyy näiväkösti Helsingin Pallonlyöjil ottelus kolmandes sijas. Vuvvennu 1933 joukkoveh piädyi B-sarjan jälgimäzeh otteluh, kuduas hävii Salo-Uskelal, ga sih huolimattah nouzi SM-sarjah. Vuvven 1934 SM-sarjas joukkoveh sai kymmenes ottelus vai yhten tazahkižan.
Jiämiäčys seuru kižai valdukunnallistu B-sarjua da jalgumiäčys Suomen Itä-Länsi-sarjua voittahuu mollembis lajilois äijis rajonan masterižuksii pahimbinnu kižavinnu Sortavalan Palloilijat da enne Jovensuun rajonan irdavuttamistu talvikuus 1938 Joensuun Palloseuran. Vuozinnu 1941-44 kižattih kaikin sortavalalazet yhtes seuras SPS:s, a voinuvuozinnu toimindu oli kogonah loppevunnuh. Vuvvennu 1945 SPS da SP liityttih yhteh seurah da muutettih Kuopioh. Vuvvennu 1945 seuran igämiehet voitettih alguperäzel nimel SPL:n Savon rajonan masterižuon. Edustusjoukkoveh pyrgi jalgumiäčyn SM-cupkilbah, a karzindois Joensuun Palloseura voitti jatkoaijal 3-2. Seuru jatkau nygöi toimindua nimel Kalevan Pallo da sen lajikse on azetunnuh jiäkur'oi. Jalgumiäččy loppihes KalPas vuonnu 1974, konzu seuru myös eroi Palloliitospäi.


Sorzat.
Sorzat ("Anatidae") on sorzulinduloin lahkoh kuului heimo, kudamah kuuluu lähembäkse 150 luaduu. Suurin vuitti heimon luadulois eläy vies.


Sosnovets.
Sosnovets (,) on Karjalan tazavallan Belomorskan piirin pos’olku. Se on Sosnovetsan kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou Belomorskan-Baltiekan kanualal, 20 kilometrin piäs Belomorskaspäi.
Eläjien piäruadopaikannu on Belomorskan-Baltiekan kanualu. Pos’olkas on portu, raudutieazemu, laukat, pieni hoteli, kirikkö da poštu.
Pos’olkas ruadau ambulatourii, keskiškola, mečänhoidoala, kalankazvatuszavodu da laitos, kudai luadiu kivimurendehtu.
Histourii.
Sosnovets tietäh vuvves 1885 algajen. Vuvvennu 1926 pos’olkas eli 12 hengie, kaikin oldih karjalazii.
Belomorskan-Baltiekan kanualan rakendamizen aigua v. 1931 – 1933 pos’olkas oli Gulagan luageri.
Vuvves 1953 algajen pos’olkas ruadau vezivoimalu (). Vuvvennu 1956 pos’olkas rubei ruadamah kalankazvatuszavodu, kudaman ruado on merilohen, järvilohen da muun kalan keinolluajittu kazvatus.
Histourien mustomerkit.
Sosnovetsas on Suurel voinal tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
2 kilometrin piäs pos’olkaspäi on Belomorskan-Baltiekan kanualan rakendajien kalmisto (1931 – 1933).


Soči.
Soči — linnu-kurortu Ven'al, kudai on sijoitunnuhes Mustanmeren koillisrannikol Krasnodaran alovehel. Sočih on 1700 kilometrii matkua Moskovaspäi. Soči on suurin Ven'an kurortois., tärgei liikendehkeskus.. Soči on vie kaikis pitkembii Ven'an linnois..
Vuvvennu 2007 Soči oli vallittu pidämäh talviolimpiadukižoi. 15 syvyskuudu 2009 Soči liityi Muailman olimpiadulinnoin liittoh.
Linnan pinduala on 3502 neliökilometrii. Keskilämbötila tuhukuul on +14,2 °C, elokuul +23,6 °C.


Sportu.
Nygyaigazet sportsmenat. Pentathlon 2004 Olimpiadukižat.
Sportu on tärgei ristikanzan eloksen ozapuoli. Sportu auttau olla tervehenny, auttau lujendua lihaksii. Se on paras aijanvietändäh niškoi.
Sportuija voibi yksinäh, kahtei, joukolleh. Ezimerkikse, juoksendellah libo hiihtelläh yksinäh, kižatah tennissah kahtei libo nelläi, a jalgumiäččyh da hokkeih kižatah joukolleh.


Sri Lanka.
Sri Lanka, virrallizesti Sri Lankan demokruattine sosialistine tazavaldu on valdivo Suvi-Azies. Vuozinnu 1948-1972 Sri Lanka tundiettih nimel Ceylon (portug.  Ceilão). Se sijaiččou Sri-Lanka-nimizes suarel Indostanan rannikon liidehes. Virrallizet kielet ollah sinigalan da tamilan kielet. Piälinnu on Šri-Džajavardenepura-Kotte. Muan pinduala on 65 610 km². Rahvahan lugumiäry on 21 675 648 hengie.
S


Stanley Kubrick.
Stanley Kubrick (26. heinykuudu, 1928 – 7. kevätkuudu, 1999) oli yhtysvaldalaine kino-ohjuaju. Häi luadi eksperimentualizii da tundiettuloi kinoloi. Händy pietäh yhtenny muailman merkittävimis kino-ohjuajis.


Stoikku.
Stoikku on ruadobruja, kudai pidäy niittäjes. Sil on oigei, kebjei varzi huovas. Keskel vartu – ručkaine tuomes, niittäjän kazvon mugah luajittu. Terä stoikas on oigiembi, migu viikattehes. Stoikal niitettih lagieloil niittylöil. Mečäs, mečän reunoil da sie, kus oli paha niittiä, niitettih viikattehel (rouno ku kirvehel leikattih). Stoikal ei pie niittäjes selgiä painua, a viikattehel pidäy gryhnistiäkseh.


Stokgol'mu.
Stokgol'mu () on Ruočin piälinnu da yhtel aigua muan suurin kundu.


Suarimägi.
Suarimägi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Mägriän kyläkundah.
Kyläs on mustokohtu, kus 25. kezäkuudu vuonnu 1944 Karjalan frontan 7. armien saldatat katkattih suomelazien puolistus.
Suarimäin rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 kyläs eli 100 hengie.


Sudal.
Sudal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Anuksen linnukundah.
Vuonnu 1955 Anuksen kylänevvoston keskus muutettih Sudalah.


Sudan.
Sudan libo Sudanan tazavaldu on valdivo Päivännouzu-Afriekas. Pohjazes se rajoittuu Jegiptanke, luodehes Livienke, päivänlaskus Čadanke, lounuas Keski Afriekan Tazavaldanke, suves Eritreinke, liidehes Efiopienke. Sudan rajoittuu Ruskien merenke. Piälinnu on Hartum. Muan pinduala on 1 886 068 km². Rahvahan lugumiäry on 40 234 882 hengie. Virrallizet kielet ollah arabien da anglien kielet.
S


Suistamo.
Suistamo () on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos’olku. Se kuuluu Loimolan kyläkundah.
Pos’olku sijoittuu Suistamonjärven rannal. Pos’olkaspäi samannimizeh raududorogustansieh sah on 3 km. Suistamos on kirikkö.
Histourii.
Suistamo muanitah enzimäzen kerran XV - luvul.
Vuonnu 1721 Suistamo kuului Ven’an valdukundah Viborgan gubernieh. Vuonnu 1811 Viborgan gubernii liittyi Suomeh.
Vuonnu 1844 Suistamos rakendettih puukirikkö (arh. Karl L’udvig Engel’). Enzimäi uvves kirikös oldih kellojallat, ga nygöi niidy ei ole.
Vuonnu 1885 pos’olkas avattih rahvahalline škola.
Vuonnu 1924 Suistamos rubei ruadamah raududorogustansii.
V. 1928 – 1929 prihodas ruadoi 13 rahvahallistu školua. Vuonnu 1930 pos’olkas rakendettih kalankazvatuszavodu, kudai ruadoi 1980-vuozissah.
Konzu Talvivoinu loppui, prihodan kogo aloveh kuului Nevvostoliittoh. Suomen rahvahat työnnettih pagoh.
Jatkovoinan allus, kezäl vuonnu 1941, Suomen voiskat, kudualoin komandiirannu oli Paavo Talvela, suadih järilleh Suistamon alovehen.
Vuonnu 1944 Suistamo uvvessah kuului Nevvostoliittoh.
Vuonnu 1992 kalman alovehel pandih mustopačas suomelazile saldattoile, kuduat kuoldih v. 1939 – 1944 (alguperäzet kalmukivet ei säilytty). Kalmukivel on Toizel muailmanvoinal tapettuloin Suistamon rahvahan 270 nimie.
Runoilijat.
Suistamon vahnal kalmistol ollah runoilijan Iivanan Onoilan da itkettäjän Mat’on Plattozen kalmat. Sevoittaret ollah runoilijoin Sotikaizien suvuspäi.
Onoila (kuoli v. 1924) on runoilii. Paiči runoi häi tiezi tiedohussanoi. Hänes tuli kuulužu ristikanzu vuonnu 1896 Sordavalas pietyl folklorupruazniekal ezityksen jälgeh.
Plattonen (kuoli v. 1928) on inkettäi, kudai tiezi svuad’ban da muahpanendan itkuvirzilöi da runoi. Hänelpäi kirjutettih enämbi 20 tiedohussanua. Vuonnu 1906 häi pajatti folklorupruazniekas Sordovalas. Vuonnu 1928 häi otti ozua rahvahienvälizes kul’tuurukongressas Budapeštas. Häi itketti Iivanan Onoilan muahpanendas.
Vie yksi runoilii on Petri Šemeikka (1819 – 1916), kudai tuli kuulužakse, konzu oli ezittänyh runoi folklorupruazniekas Helsinkis vuonnu 1900. Suomelazel säveldäjäl Jan Sibeliuksel oli mieldy myö Šemeikan ezitys kantelehel.


Suistamonjärvi.
Suistamonjärvi on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Suojärven piiris.
Järven pinduala on 8,8 km², randuviivan piduhus – 14,1 km. Sen keskisyvys on 9,9 m, syvin kohtu on 27 m.
Rannat ollah korgieloi, kivizii da čuuruzii, niilöil kazvau havumeččii. Järves ei ole suariloi.
Päivännouzus järveh laskeh Sarkajoki, järvespäi virduau Ulmosenjoki. Pohju lahäl randoi čuuruine da kivine, syvis kohtis on vihandua mudua.
Vien väri on muzavankeldaine. Järves kazvau kažl’ua. Täs löydyy haugii, ahvendu, särgii, kiiškoidu, riäpöidy da matikkua.
S


Sukkajärvi.
Sukkajärvi () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Se on Sukkajärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 3 kilometrin piäs samannimizes järvespäi. Lähäl on raududorogustansii.
Vuvvennu 1953 avattih meččypunktu, vuvvennu 1956 rubei ruadamah Sukkajärven lespromhouzu. Vuvvennu 1957 perustettih pos’olku.


Sukkajärvi (järvi).
Sukkajärvi () on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin järvi.
Järven pinduala on 36,9 km², randuviivan piduhus – 57 km. Sen keskisyvys on 5 m, syvin kohtu on 28,4 m.
Järvi on kohtikulmikon muodoine, se leviey pohjazespäi suveh. Rannat ollah kivizii, pohjan palte on jyrky. Järves on läs 130 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 1,4 km².
Järves löydyy riäpöidy, särgii, siigua, haugii, ahvendu, matikkua, kiiškoidu.
Järvi jiädyy kylmykuus, avavuu oraskuun puolivälis.
S


Sukset.
Sukset on ajonevvo lundu myöte. Suksiloi on kaksi, net pannah jalgah. Sih niškoi joga sukses ollah kiinittimet.
Hiihtändy karjalazil.
Enne karjalazil hiihtändy ei olluh talvi-ilo, eigo ni sportu. Se oli ajonevvo, kui toizilgi pohjazil kanzoil. Karjalas, järvien da meččien muas, hyviä dorogua oli ylen vähä. Hieruspäi hieruh sai puuttuo järvilöi da jogiloi myöte libo kaidazii troppazii myöte. Kezäl sendäh pidi veneh, talvel – rigi da sukset.
Karjalazet ruvettih hiihtämäh ammui, vie III vuozituhandel enne meijän aijanluguu. Pohjazes talvet ollah pitkät, sendäh enin aigua vuvves pidi liikkuo lundu myöte. Sih niškoi päittihgi sukset. Suksil käydihgi mečästäjät. Vahnois kallivopiirustuksis, kudamii on löytty kaikis pohjazis mualois, on heijän kuvua.
Tutkijat ollah sidä mieldy, ku muinazil kanzoil enzimäzikse käytös oldih lumikengät. Net oldih jallanpohjua suurembat da niilöil oli helpo astuo lundu myöte. Sen jälgeh jo käyttöh tuldih sukset. Vihjatah, ku suksien ”ezi-ižänny” on regi. Rien jallakset ollah yhtenjyttymät kui suksil.
Toizen – kol’čua sih sivotti.” (Zinaida Dubininan kiännös)
Lyly – eripiduhizis suksis huruan jallan pitky suksi,
Suksien kolme luaduu.
Karjalazet luajittih kolme luaduu suksii: kaijat, leviet meččysukset da eripiduhizet sukset. Jälgimäzii on suomelazil da Skandinaavien kanzoil. Nämmis suksis lyhembi suksi oli potkusuksi. Niilöil suksil käydih mečästäjät. Suksittajes heil oli vaiku yksi savakko, toizes käis mečästäi pidi orožua.
Hiihtettih karjalazet kezälgi. Sih niškoi oldih suosukset. Niilöil käydih Pohjas-Karjalas. Nämmil suksil oli hyvä astuo suodu myöte. Nägemäl nämmä sukset ollah kui tennisan pualikku.
Suksien luajindan kehitändy.
Aijan myödäh suksien luajindu kehityi. Suksii ruvettih azumah puus da plastiekas. Tänäpäi ku net hyvin mendäs, niidy voijetah nygyaigazil voidieloil. Niilöin luadijat ainos opitah luadie uuttu hyviä, ku hiihtäjät sportumiehet oldas parahat kilvois.
Sportu.
Hiihtändäs äski XIX vuozisuan lopus – XX vuozisuan allus rodih sportu. Enzimäzet hiihtäjien kilvat piettih Norveegies. Täs muas hiihtändy on kuulužu sportulaji. Norveegielazii hiihtäjii tietäh kogo muailmas.
Ven’al enzimäzet hiihtokilvat oldih Piiteris vuvvennu 1894. Ladu hiihtändäh niškoi oli luajittu Neva-jovel. Enzimäine Kogo Ven’an hiihtäjien kilbu oli Moskovas tuhukuul 1910. Ven’an muan hiihtäjät äijän kerdua oldih voittajat Olimpiiskolois kižois.
Tundiettuu karjalastu hiihtäjiä.
Olimpiiskoidu čempionua on karjalazien keskesgi. Tundiettu puadenelaine hiihtäi Terozen Huoti (F'odor Terentjev) sai kuldumedalin Olimpiiskolois talvikižois vuvvennu 1956. Petroskois Kurgan-kohtas on hänen mustopačas.


Sulakuu.
Sulakuu on vuvven nelläs kuu. Sidä enne on kevätkuu da sen jälles tulou oraskuu.


Sulčinat.
Receptu.
Tahtahah pidäy: 250g hapainmaiduo, näppine suolua, nižu-da ruisjauhuo.
Syväimeh niškoi pädöy mannoipudro. Hapainmaijos, jauhos da suolas sevoitetah tahtas. Tahtahas luajitah pienet keräzet, sit niilöis ajellah sul’činan pyöryzät kuoret, kui šipainiekkoih niškoi. Kuoret pastetah riehtiläl puoles dai toizes. Jälles net voijetah yhtes puoles sulatul voil da lad’d’atah piälekkäi. Syvves kuorele piäle pannah pudruo da kiäritäh kahtes puolespäi trubazelleh. Tavan mugah syvves sul’čin katkattih puolekkai da painettih sulattuh voih libo lämmäh kannatekseh. Syödih sul’činua vilun maijonke libo ruahtomaijonke.
S


Sumajärvi.
Sumajärvi () on Karjalan tazavallan Belomorskan piirin järvi.
Järven kulmis ollah suuret lahtet. Pohju enimyölleh on muvakas. Rannat ollah madaloi da kivizii. Järves on 35 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 4,88 km².
Rannal ollah pos’olku Sumajärvi da kylä Vorenža (elämättömät), pos’olku Hvoinyi (2 km pohjazeh järvespäi).
Järveh laskitahes jovet Rodometskaja, Jalmas da Jenga. Järven kauti virduau Sumajogi. Järves kazvau kažl’ua, šaraheiniä da karvukortehtu.
Järves on riäpöidy, särgii, siigua, haugii, lahnua, ahvendu, kiiškoidu, matikkua.
S


Sumskii Posad.
Sumski Posad () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piirin liidehes. Se on Sumposadan kyläkunnan haldivolline keskus. Kylä on histourien mustomerki.
Se sijoiččou Suman joven rannal 2 kilometrin piäs Vienanmerespäi.
Histourii.
Kylän perustettih Novgorodan muuttolazet XV vuozisual. Tämä poselenii kuului Marfa Boreckajale (). Vuvvennu 1452 Marfa Boreckaja andoi kylän Soloveckoi manasterile. Vuvvennu 1576 Livonien voinan aigua kylä hävitettih da poltettih. Vardoiččemizekse manasteri rakendi linnan kyläh. Vuvvennu 1613 Ruočin salduatat tuldih kyläh käzin, ga ei otettu sidä.
Vuvvennu 1838 kyläs avattih ammattiopisto, kudamas oli kaksi luokkua. Vuvves 1868 algajen täs ruadau merikulguluokku, kudai valmistau kuulužii kapitanoi, ezim., kylän eläjiä, kuulužua pol’arniekkua Vladimir Voroninua.
Arhitektuuran mustomerkit ollah Soloveckoin manasterin aittu (v. 1757), kaksikerrokselline kalanaittu (XIX vuozisuan toine puoli), taloi № 79 (XIX vuozisuan loppu).
XX vuozisuan 30-luvussah kyläs oli kivikirikkö () (v. 1693), puukirikkö () da puukellojallat.
Vuvven 2005 kylmykuus miärättih kohtu da azetettih ristu, a vuvvennu 2013 nostettih puukirikkö Jelisei Sumskin mustokse, kudai oli Soloveckoi čuvvonluadii. Se on enzimäine da ainavo kirikkö hänen mustokse.
Kyläs on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Suojoki (pos’olku).
Suojoki on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos’olku da se kuuluu Naistenjärven kyläkundah.


Suojärvi.
Suojärvi () on Karjalan linnu. Vuonnu 2015 Suojärven linnas on elänyh 9126 ristikanzua. Suojärven piiris on sahatoimindua, suuri rajavardivoston kazarmu da raududoroguazemu. Suojärven ližäkse azutustu on Naistenjärven azutushallindoalovehel, Suojoven da Piitsjoven kylähallindoalovehil sego Vegaruksen da Veškelyksen kylähallindoalovehil.
Vahnois kylis eläjiä on Kaipaan- da Kaitajärven kylis. Raududoroguazemil on azutustu Piitjovel, Naistenjärves da Torasjovel. Se-tämä ristikanzu eläy Hyrsyläs, Hautavaaras da Ignoilas sego Kuikkaniemel da Lepänniemel. Nevvostoliiton aigazii kylii ollah Lahkolampi, Suojoki da Vegarus. Kai muut kylät ollah tyhjinny häviämäs.


Suojärvi (järvi).
Järven pinduala on 58,5 km², piduhus – 20,5 km, levevys – 4,7 km, randuviivan piduhus – 81,6 km. Sen keskisyvys on 3,5 m, syvin kohtu on 24 m.
Järves on läs 50 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 4,9 km². Rannat ollah kivizii da čuuruzii.
Järveh laskeh Karatsalmi, kudai virduau Salonjärvespäi. Järven koillisozaspäi virduau Šuoju. Pohju on muvakas, lähäl randoi se on kivine da čuuruine. Löydyy järvirudua.
Suojärves on 11 kalalajii, ezim. kuha, ahven, särgi, haugi, matikku da lahnu. Sežo löydyy säyniä, kiiškoidu dmi.
Järven suvirannal on Suojärven linnu.
S


Suokurmoi.
Suokurmoi ("Numenius arquata") kurmoloin heimoh kuului lindu.
Kogo da nägö.
Paino: 415-980 g, emäččy on uroččuu suurembi.
Lähtiet.
S


Suomen iččenäzyspäivy.
6. talvikuudu on Suomen iččenäžyspäivy, sendäh gu Suomen senuattu Pehr Edwin Svihufvudan johtamannu julgai Suomen tazavallakse 6. 12. 1917. Vladimir Iljitš Lenin (Uljanov) hyväksyi netämän ruavon 31. 12. 1917 da vaigu yhten čertvertan vajai Uuttu Vuottu.
Suomen pravoslavnoi arhijepiskoppukundu siirdyi Konstantinopol'an alazekse 1923. Sidä ennei kai Suomen pravoslavnoit prihodat oldih oldu čuasti Ven'an kirikkyö. Siirdymisty Konstantinopol'ah akkiloičči mm.Emil Nestor Setälä.
Hospodi Iisus Hristos, meijän Jumal, Sinä piäličimiäräzen armon da hyväsydämelližyön Jumal! Sinun armo on miärätöi da suvaičendu ristikanzoih näh on yhty syvä kui pohjatoi meri. Sinun suuruon edeh myö langenemmo da sualoittominnu sluužijoinnu nygöi varavos da säräitykses alistunnuzinnu kannammo passibuo sih valdivollizeh vällyöh näh, kudaman olet Suomen rahvahale andannuh. Sinule, Hospodile da Hyvyönluadijale, myö čestii da passibuo julgisanommo, Sinule yliständiä pajatammo da langenemmo Sinun ies da ielleh passiboičemmo Sinuu da alistunuzinnu molimmokseh Sinun iäretöindy da sanoil kuvuamatoindu hyväsydämellizytty.
Muga kui nygöi olet tahtonnuh ottua vastah Sinule sluužijoin malitut da net armonke täyttiä, anna iellehgi niilöin, kudamat Sinuh uskotah, kazvua pravvakkahas suvaičendas Sinuh da omih lähimäzih näh, eistyö kaikis hyvyzis dai ottua vastah Jumalan annetut nerot. Vardoiče Sinun pyhiä uskojakundua, kogo meijän muadu da netämiä linnua kaikes pahuos, anna niilöile rauhu da rauhalline elaigu.
Anna meijän dostoinnu, Sinuu passiboijen, käyttiä meijän muan kaikičimiäräzekse kehittymizekse da ylen äijän Sinun valdukunnan nostamizekse netämiä kanzallistu vällytty, kudaman Sinä olet armos meile andannuh.
Da anna ainos passiboija Sinule da ijäniguzele Tuatale i kaikis pyhimäle, hyväle da yksiolendolizele Hengele - yhtes olendos ylistettäväle Jumalale - anna sanoin passoboija, anna virzilöinke ylistiä Sinuu.
Kunnivo olgah Sinule Jumal, meijän Hyvänruadai, ilmazen ijän. Amin'.


Suomen kieli.
Suomen kieli (suomen kieleh "suomi, suomen kieli") kuuluu uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazen kielijoukon baltiekku-suomelaizeh oksah. sidä pagizou 5.5m hengie. Suomen kieleh muodot Pohjas ruočis i norvieges "meänkieli da kveni" voijah pidäy omannu kielinny libo suomen kieleh murdehinnu. Suomen kieli on suurin baltiekku-suomelaine kieli.
*


Suomi.
Suomen tazavaldu libo Suomi on valdivo Pohjas-Jevroupas Baltiekkumeren rannal. Suomen suziedoinnu ollah päivännouzupuoles Ven'a da sih kuului Karjalan tazavaldu, pohjazes Norviegii da päivänlaskus Ruočči. Suves lähin mua on Suomenlahten suvipuolel on Estounii. Suomen rahvahan lugumiäry on 5 509 717 hengie (v. 2017). Pinduala on 338 448,72 km².
Muan piälinnu on Helsinki (642 045 eläjiä). Suomen toizii suurii linnoi ollah Espoo (277 375 eläjiä), Tampere (230 537 eläjiä), Vantaa (221 821 eläjiä), Oulu (201 124 eläjiä), Turku (188 584 eläjiä), Jyväskylä (139 260 eläjiä), Lahti (119 395 eläjiä) da Kuopio (117 842 eläjiä).


Suovattu.
Suovattu (suom. lauantai) on nedälin kuvves päivy. Suovattu-sana tulou ven'an kielespäi (), kudamah se on tulluh jeyrien kielespäi ().


Surinam.
Surinam (niderl. Suriname), virralline nimi on Surinaman Tazavaldu (niderl. Republiek Suriname), aijemba sidä sanottih Niderlandan Gvianakse. Surinam on valdivo Suvi-Amerikan koillizes. Päivänlaskus se rajoittuu Gaijanan Tazavallanke, päivännouzus – Frantsien Gviananke, suves – Braziilienke da pohjazes sen randoi huuhtellah Atlantizen valdumeren viet.
Muan pinduala on 163 821 km². Rahvahan lugumiäry on 560 157 hengie (v.2012). Piälinnu on Paramaribo. Virralline kieli on niderlandoin.
S


Surku.
Surku on pieni da abei koiru Tove Janssonin Muumi-tevoksis.
Muumi-kniigois Surku on myödäi romuanas "Kumman talvi" (suomekse 1957, karjalakse 2014) da kuvakirjas ”Vaarallinen matka” (suomekse 1977). Jo enne "Kumman talvie" Surku oli myödäi Muumipeigoi-sarjukoomiksan starinas ”Kuvitteluleikki” (1956). Telesarjas ”Muumilaakson tarinoita” Surku on myödäi seeries ”Talven vieraita”, kudai perustuu "Kumman talvi" -kniigah.


Suunujogi.
Joven piduhus on läs 280 km, jovenalan pinduala on 7670 km². Se ottau allun Kivijärvespäi, sit virduau moniloin järvilöin kauti da laskeh Onieganjärveh.
Joves on enämbi 50 koskie, ezim. Kivačču da Hirvas, kudai nygöi on kuivunuh. Kivaččuu alemba Suunujovel kulgietah laivat.
Suunujogi on kuulužu da kebjei jogi ristikanzoile, kuduat innostutah sportumatkailuh.
S


Suurembua ei ole ozua.
Suurembua ei ole ozua on karjalazen runoilijan Vladimir Brendojevan runokogomus, kudai piästettih ilmah vuvvennu 2015.
Syväindö.
Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runoilijan kai runot da kerdomukset, da runokiännökset. Tädä kirjua enne Brendojevan kirjua oli painettu vuottu viizitostu tagaperin. Jättie hyvä jälgi muale -kogomus nägi päivän valgien vuvvennu 1999. Sidä sai suaja da ostua. Ga aijembazii kirjoi – ”Kylmil” da ”Kadajikko” - jo ei olluh. Enzimäzes on Brendojevan kai kirjutetut kerdomukset, toizes – suuri runoelmu voinah nähte. Suurembua ei ole ozua -kirjas kai Brendojevan tuotando, kai runot da kerdomukset, kiännöksetgi on kerätty yksih kanzih.
Luajindu.
Uuzi kirju on kahten muan, Suomen da Ven’an, yhtehine ruado. Sidä luadimas oldih Suomen JUminkeko-fondu, Karjalan Kanzallizen poliitiekan ministerstvu da Periodika-julguamo.
Brendojevan kirjutusruado.
– Ku Vladimir Brendojev ollus vai vähästy enämbän elänyh, ga häi kirjutannusgi enämbän da suannus Nobelin palkindon, sit on varmu Juminkeko-fondan piälikkö, kirjan toimittai Markku Nieminen.
Vladimir Brendojev rubei kirjuttamah sil aigua, konzu ei olluh juurdunuh karjalan kirjukieli, eigo olluh sanakirjoi, eigo nimittumii opastuskirjoi. Ga ei tämä olluh tiel kirjuttajale.


Suuret kivet (pajo).
Suuret kivet on enzimäine Ilmu -joukon julgavo.


Suuri Sel’gi.
Suuri Sel’gi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin vahnu karjalaine kylä, kudai kuuluu Kuittizen kyläkundah.
Se sijoittuu Anuksen tazangon lounasozal, lammen rannal. Kyläspäi Anuksessah on 16 km.


Suurikoskelo.
Suurikoskelo ("Mergus merganser") on koskeloloin suguh da sorzien heimoh kuului lindu.
Kogo da nägö.
Uročču on mustuvalgei, emäččy enimyttäh harmai a ruskeipäine. Vai emäčyl on piäs töppyine toizin kui tukkukoskelol, kudamal on töppyine mollembil sugupuolil. Suurikoskelol on kaglas jyrkembi väriraja migu tukkukoskelol.
Pezoitundu.
Suurikoskelo azuu pezän puunkoloh, uumeneh, huonukseh, talon ual libo tihien kadajan suojah da muniu sulakuus libo oraskuus 8-12 jäiččiä. Emäččy haudou jäiččii yksin 34-35 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kahten kuun ijäs.
Aloveh.
Suurikoskelo eläy leviel alovehel Mua-planietan pohjazel puoliškol. Suomes se pezoittuu kogo muas. Suomes pezoittuu 20000-30000 puarua.
Muutundu.
Sygyzyl muutundu on syvyskuun da talvikuun välizel aijal, keviäl kevätkuus da sulakuus, konzutahto jo tuhukuus. Suurikoskelo on yksi aigazimis keviäl muuttujis lindulois. Linnut talvehtitah Baltienmerel da Pohjanmerel. Niidy talvehtiu sežo Ahvenanmual da muijal Suvi-Suomes.
Lähtiet.
S


Suurimustuahven.
Suurimustuahven ("Micropterus salmoides") on päivyahvenien heimoh kuului kala.


Suurimägi.
Suurimägi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Videlen kyläkundah.


Suuričiirakko.
Suuričiirakko (, enne) on suurin čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tundietah sana "čiirakko", kudamal tarkoitetah tavallizeh kalačiirakkuo ("Sterna hirundo") libo lapinčiirakkuo (). Suuričiirakon karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi luajittu uvvissana.
Pezoitundu.
Suuričiirakko muniu oraskuus kaksi libo kolme jäiččiä. Uročču da emäččy havvotah jäiččii yhtes 25 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kudakui 36 päivän ijäs.
Aloveh.
Suuričiirakko pezoittuu kaikil manderehil, ga ei Antarktidas. Suomes pezoittuu kudakui tuhat puarua, kudamis enimät pezoitutah meren suaril. Vuonnu 2009 huomattih enzimäine pezoitundu syväinmuasgi Vanajaviel.
Lähtiet.
S


Suurlahti.
Suurlahti () on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Suurlahten kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Oniegujärven Suurlahten päivännouzurannal. Suurlahtespäi Petroskoissah on läs 80 km koillizeh.
Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin da partizuanoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 voinan aigua) kalmu.
Täs on poštu. Petroskoispäi tänne tulou ”Meteor”.
Histourii.
Vuvven 1877 algajen se oli Suurlahten voulostin keskuksennu.
Opastundu.
Kyläs on Suurlahten keskiškola, lapsienpäivykodi. Ruadau Suurlahten kirjasto.


Suvenlammas.
Suvenlammas libo ukonlammas ("Gallinago gallinago") on kurmoiloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Livvinkarjalan alovehel lindu tundietah nimel "suvenlammas". Vienankarjalan da suvikarjalan alovehel sidä kučutah "ukonlammas". Ilomančin paginluavus nimi on "vanhapiiga".
Lähtiet.
S


Suvi-Amerikku.
Suvi-Amerikku (, port. "América do Sul",) on Amerikan suvimanner, kudai sujoittuu muan päivänlasku- da suvipuoliškos da vie vähän pohjazes puoliškos. Päivänlaskus on Tyynimeri, päivännouzus on Atlantien valdumeri, pohjazes on Karibian meri, kudai on luonnonraja kahten Amieriekan välis. Manderen luodehes on Panuaman kannas, kudai yhtistäy Suvi- da Pohjas-Amerikkua.
Suvi-Amerikkah liitetäh erilazet suaret, kuduat kuulutah manderen mualoih. Karibian meren suaret kuulutah Pohjas-Amerikkah.
Manderen pinduala on 17,8 milj. km² (4. kohtu manderien keskes), rahvahan lugumiäry on 387 489 196 (v. 2011) hengie (4. kohtu manderien keskes).
Nimen alguperä.
Sana ”Amerika” tämän manderen nimes enzikerran käytti Martin Val’dzem’uller. Häi merkičči omal kartal Amerigo Vespučči –nimen latinan variantan. Amerigo Vespučči enzikerran dumaičči, gu muat, kudamat löydi Hristofor Kolumb, ei kuuluta Indieh, a ollah Uuzi Mua, kuduadu jevrouppalazet enne ei tietty.
Muanpindu.
Muanpinnan mugah Suvi-Amerikkua voi jagua Mägi-Päivänlaskuh da Tazango-Päivännouzuh.
Manderen keskikorgevus on 580 metrii. Pitkin päivänlaskualovehtu on Andat-mägijono. Manderen pohjazes on Gvianskoin ylätazango, päivännouzus on Brazilien ylätazango, niilöin keskes on Amazonskoi alango. Päivännouzuh Andat-mägilöispäi ollah alangot.


Suvi Afriekku.
Suvi Afriekku libo Suvi-Afriekan tazavaldu on valdivo Suvi-Afriekas. Se sijaiččou Afrikan manderen suviozas. Suvi-Afriekku rajoittuu Namibienke, Botsvananke, Zimbabvenke, Mozambikan da Svazimuanke. Suvi-Afriekas sijaiččou Lesoton ankluavu. Piälinnu on Pretourii. Muan pinduala on 1 219 912  km² . Rahvahan lugumiäry on 48 810 427 hengie. Virrallizet kielet ollah afrikaans, anglien kieli, zulu, xhosa, swazi, ndebele, suvisotho, pohjoissotho, tsonga, tswana da venda.
S


Suvi-Korea.
Korean tazavaldu libo Korea (ei virrallizesti Suvi-Korea) on valdivo Päivännouzu-Azies. Se sijaiččou Korean niemimual. Päivänlaskus Korean tazavaldu rajoittuu Keldazen merenke, päivännouzus Japounien merenke, suves Korean salmenke da Päivännouzu-Kitain merenke. Korea on 3000 suarilois. Suurin suari on Čedžudo. Muan pinduala on 100 210 km². Rahvahan lugumiäry on 51 413 925 hengie. Piälinnu on Seul.
S


Suvi Sudan.
Suvi Sudan, virrallizesti Suvi-Sudanan tazavaldu on valdivo Afriekas. Päivännouzus se rajoittuu Efiopienke, suves Kenienke, Ugandanke, Kongonke, päivänlaskus Keski-Afriekan Tazavaldanke, pohjazes Sudananke. Suvi-Sudanan piälinnu on Džube. Virralline kieli on anglien kieli. Muan pinduala on 644 329 km². Rahvahan lugumiäry on 12 340 000 hengie.
S


Suvisaamen kieli.
Suvisaamen kieli ("åarjelsaemien gïele") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli.


Svazimua.
Svazimua, Svazimuan kuningaskundu libo eSwatini on valdivo Suvi-Afriekas. Suves, liidehes, päivänlaskus da pohjazes se rajoittuu Suvi-Afriekanke, päivännouzus Mozambikanke. Virralizet ollah anglien kieli da svati. Virralline piälinnu on Mbabane, kunigas- da parluamentupiälinnu on Lobamba. Muan pinduala on 17 363 km². Rahvahan lugumiäry on 1 185 000 hengie.


Svuad'bu.
Svuad'bu on pruazniekku, kudai pietäh kirjoihmenendän lujittamizekse libo sen kunnivokse. Svuad'bah liittyjät tavat vaihtellah äijän eri kul'tuuroin välil. Yhtelläh enimis kul'tuurois on tavannu, ku andilas mugai ženihy šuorivutah tavanmugastu parembih sobih, da gostile on varustettu äijän hyviä syömisty. Svuad'bugost'ua voibi olla ylen äijy, yhtelläh tavan mugah vähimyölleh andilahan da ženihän lähisugu.
Eri uskondolois on omaluaduzet svuad'buperindöt, no uskondolois on sežo äijän kanzallistu vaihteluu. Eriuskolazien välizes svuad'bas voibi olla tabua mollembien oman uskondon svuad'buperindölöis. Erähis kul'tuurois svuad'bah libo kirjoihmenendäh ei liity nimittustu uskondollistu ritualua, erähis kul'tuurois ei pietä ni svuad'bua. Ezimerkikse Pohjas-Amerikan eskimot ei pietä svuad'bua, ga andilas vaiku muutti ženihän kodih.
Karjalaine svuad'bu.
Karjalazeh svuad'buperindöh kuuluu mm. itkut. Net oldih oza andilahan koispäi da perehespäi lähtendyritualua, kudai valmisti andilahan siirdymisty uudeh azemah da liittymisty uudeh suguh. Karjalazeh svuad'bah da svuad'buperindölöih näh on luajittu vuvvennu 1921 fil'mu Suojärven Kuikkaniemes.


Sygyzy.
Sygyzy on yksi nelläs vuvvenaijas. Muut ollah talvi, kevät da kezä. Sygyzy tulou kerras kezän jälles. Sygyzyn kuut ollah syvyskuu, ligakuu da kylmykuu.


Syksyn sävel (pajo).
Syksyn sävel on Juice Leskizen kirjutettu da säveldetty pajo vuvvel 1975. Se on yksi Juicen suurimii hittilöi da Suomen kaikkii suozitumbii ”tulirob'logituarupajoloi”. Tekstu algau sanoil: "Katu täyttyy askelista" / "Elämä on kuolemista."
Juice ei nikonzu ozallistunuh pajol suomelazeh Syksyn sävel -kilbah, ga pajon nimi on kui protestu kilbua vastah. Sanotah buito Juice olis sanonuh, ku ”Marilyn” ei menestynyh sit kilvas, što häi luadiu sit omassah Syksyn sävelen.
”Syksyn sävel” ilmestyi enzimäizen kerran singlenny vuvvennu 1975, b-puolenke ’’Vaimoni on Frankenstein”. Singlen piästi ilmah Love Records.
Vuvvennu 1981 ”Syksyn sävel” jullattih Juice Leskinen Slaman ozutettunnu Tuuliajolla-gastrolin liveal'bomal "Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta)". Sen ollah pajatettu diskalle dai äijät toizet pajattajat, kui Tapani Kansa. ”Syksyn sävel” on ližäkse piästetty ilmah monis školoin muuzikkukirjois.


Syvyskuu.
Syvyskuu on vuvven yheksäs kuu. Sidä enne on elokuu da sen jälles tulou ligakuu.


Syömine.
Syömine (mon. syömizet) on moine aineh, kudamua ristikanzu syöy da käyttäy energien suamizeh.
Tuotando.
Syömizii suajah vil'l'as, keriändäl, mečästämäl da kazvattamal žiivattoi. Syvvä voibi žiivattoloin lihua, maiduo, jäiččiä, metty, muarjua, gribua da toizii einehii. Tavan mugah elättilöi, kudamii rahvas kazvattau syödäväkse, kučutah žiivatoikse. Syömizien tuotando on muailman suurin da tulokkahin tevolližuonala.
Valmistus.
Syömizienvalmistus on syömizen valmistamistu erilazis einehis. Syömizienvalmistuksen erilazien tavoin tarkoituksennu on parandua einehien maguu, helpottua syömizien sulattamistu da niilöin säilyttämisty.


Sähkötehniekku.
Sähkötehniekku on sähkyö da sähkömagnietismua hyövyndäi da tutkii tehniekanšuaru. Sähkötehniekku on sežo tevollizuonala. Tänäpäi sähkötehniekku on jagavunnuhes monih tevollizuon-, tiijon- da tehniekanaloih da on merkittäi šeikku nygyaigazes tevollizes yhteskunnas.


Sändäm.
Sändäm () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.
Kyläs on voinal (1941 – 1944) tapettuloile saldattoile histourien mustomerkit.
Vie täs on Sändämän naizien manasteri (ven. Сяндемский Успенский женский монастырь).


Säpsy.
Säpsy on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris D’essoilan kyläkunnas.
Se sijoittuu Siämärven päivännouzurannal, Säpsän jovenladvas.
V. 2010 täs rakendettih časounu (Часовня Василия Великого).
Säpsän rahvahan lugumiäry.
V. 1989 Säpsäs eli 755 hengie, v. 2002 – 527 hengie.


Säveldäi.
Säveldäi libo kompoziittoru on ristikanzu, kudai luadiu muuzikkua. Tavan mugah säveldäi kirjuttau omassah muuzikuallizet kompozitsiet mustoh nuottukirjutuksel.


T'ul'pan.
T'ul'pan (lat. Túlipa) on monivuodehine liiliirovun heinylaukkukazvi, nygöi on enämbi 80 lajii t'ul'panua. Enämbi kaikkie t'ul'panua on Pohjazen Iranan, Pamiro-Alain sego T'an'-Šan'an vuarois. 10-15 miljonan vuvven aigah t'ul'panat on levitty Ispaniedu, Marokkuo (päivänlaskupuoles), Baikal-alovehtu (päivännouzupuoles) da Siinain niemimuadu myö (suves).
Pohjazes meččyt'ul'panat kazvetah Šotlandies sego Skandinuavien suvirannikol.
Kai t'ul'panat voijah kazvua vuoru-, steppi- da hiekkumualois, kus on räkki, kuivu kezä, kylmy talvi sego lyhyt, lämmin da kostei kevät. T'ul'panan siemen kazvau kukindassah 3-7 vuvven aigah. Uvvet t'ul'panlaukat kazvetah joga vuottu (eroituksekse narcisoispäi). Keviäl t'ul'pan kukkiu, andau uuzii kukkii, a kukkinuh laukku kuolou. Kezäl (erähät t'ul'panlajit – talvelgi) laukun sydämes roih tulien vuvven kukku. Sygyzyl laukku työndäy juuret.
XVII. vuozisuan allus tässäh t'ul'panoi kazvatetah da myvväh Gollandies. Vuozinnu 2013-2014 t'ul'panoi oli jo läs 1800 lajii.


Tadžikistuanu.
Tadžikistuanu (Persien: Тоҷикистон) libo Tadžikistuanan tazavaldu on valdivo Keski-Azies, endine Nevvostoliiton Tadžikistuanan sosialistine nevvostovaldivo. Se sijaiččou Pamiran vuarois. Tadžikistuanu on syväinmuavaldivo. Pindualan mugah Tadžikistuanu on pienin valdivo Keski-Azies. Muan pinduala on 142 000 km². Päivänlaskus da luodehes Tadžikistuanu rajoittuu Uzbekistuananke, pohjazes Kirgizienke, päivännouzus Kitainke, suves Afganistuananke. Piälinnu on Dušanbe. Rahvahan lugumiäry on 8 547 400 hengie.
T


Tahtahal.
Tahtahal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Anuksen linnukundah.


Taido Kirjalližusluvettelo.
Dubalov, N. Anusrandaine: pajokogomus / Karjalan Tazavallan kul`tuuruministerstvu; Karjalan Rahvahan liitto; L. F. Markianova [ym.]. - Petroskoi, 1995.
Oletteko käyneet Kontokissa?: Vienan piirileikkejä, lauluja ja tansseja / koonnut J. Vatanen. – Petroskoi: Arhippa Perttusen kulttuurisäätiö, 1996.
Muhorova,O. L`ošan päivy: pajozet pikkarazile lapsile / Ol`ga Muhorova, Irina Semakova. – Petroskoi: Periodika, 2011.
Pällinen, V. Kalevan kehto: laulukokoelma. - Petroskoi, 1996.
Saveljev, A. Meijan pajo: runo- da pajokogomus. - Petroskoi, 1998.
Vieljärven mäil: [nuotat] / pajokogomuksen kerännüh Emma Jolina; Karjalan rahvahan liitto. – Petroskoi, 2003.
Virret karjelaziin kielellä / Oblastnoi kareljskoi naučno-metodičeskoi kabinetta. – Lihosljvlja, 1936.
Карельскойт ванханайгайзет рахвахат пает: Сборникка 1. / Карелиян научно-исследовательской культуран институтта; сост. Ф, С. Титкова, К. Ф. Степпиева. –Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.


Taj Mahal.
Tadž Mahal
Tadž Mahal (hindikse ताज महल, urdukse تاج محل) on mauzolei, kudai sijaiččou Agras Uttar Pradešan ozavaldivos Indies. On nostettu Suurmongouloin valdukunnan halliččii Šah Džahanan käskyn mugah mustokse synnytykses kuolluole mučoile Mumtaz Mahalale. Šah Džahan on sežo pandu mauzoleih mučoin vierele. Valgies mramoras luajitun mauzolein ližäkse arhitektuurukogonažuoh kuuluu puusto, veräi, mečet’, gost’ukodi. Mauzolei on čomendettu arvokivil da kalligruafiel.
Tadž Mahalua pietäh nygöi indoisluamilazen arhitektuuran suurimannu suavutuksennu. Čomuon periä se on nimitetty Unescon muailmanperindöobjektakse.
Mauzolei allettih nostua vuonnu 1632 da lopiettih vuonnu 1653. Sen nosti 20 000 neruo da muasterii. Srojimisty ohjai arhitektoroin nevvosto, kuduah kuultih Dešenov Anu, Makramat Hana da Ustad Ahmad Lahauri. Piäarhitektorannu pietäh Lahaurie, ga toizen versien mugah piäarhitiektorannu oli Isa Muhammed Efendi.
Kirvesmiehii tuodih ruadomuale kogo Suurmongouloin valdukunnan alovehel sego Keski-Aazies da Iranas. Tadž Mahal on nostettu enne muudu valgies mramoras, ga sih on käytetty ližakse 22 kallistu kiviluaduu. Rakendusaineh tuodih eri puolilpäi Indie da Keski-Aaziedu tuhanden slonan selläs. Valgiedu mramorua tuodih Makranas, Radžasthanas, ruskiedu hiekkukivie Fatehpur Sikiris, jašmua Pundžabas, nefritua Kitais, safirua Sri Lankas, hiildy Arabies da almuazoi Pannas.


Talkun.
Talkun on vil’l’usyömine, kuduadu luajittih Karjalas tavan mugah kagras, ga pohjazes sidä luajittih ozrasgi. Jyvät keitettih da kuivattih päčis, sit net jauhottih käzikivel libo jauhotettih mel’l’ičäl. Talkunjauhoh ližättih hiilavua vetty da vähäine suolua, sit rodih sagei pudro. Talkun tulou ven’an sanas толокно; ven’an kieleh se on omaksuttu suves eläjis nomadikanzois. Talkun on olluh vie evässyömizenny, konzu miehet oldih mečästämäs. Jauhot oli helpo ottua keräle da niilöin segah pidi ližätä vaigu hiilavua vetty.
Kirjalližuttu.
Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.
T


Talvi.
Talvi on yksi nelläs vuvvenaijas. Muut ollah kevät, kezä da sygyzy. Talvi tulou kerras sygyzyn jälles. Talven kuut ollah talvikuu, pakkaskuu da tuhukuu.


Talvikuu.
Talvikuu on vuvven kahtestostu da jälgimäine kuu. Sidä enne on kylmykuu da sen jälles tulou pakkaskuu.


Talvioja.
Talvioja (,) on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Talviojan kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu 79 kilometrin piäs liideheh Karhumäispäi, Oniegujärven Poventsan lahten liidehrannal, 50 kilometrin piäs koillizeh Kižispäi.
Kyläs ruadau sovhouzu ”Tolvuiski”, škola, lapsienpäivykodi, ambulatourii, Ven’an poštu, Kul’tuurukodi, XIX vuozisuan toizen puolen arhitektuuran mustomerki – kirikkö ().
Valgamoloi ei ole. Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu.
7 kilometrin piäs kyläspäi, Palijan suarel, on manasteri (). Se on ylen vahnu da kuulužu manasteri Oniegujärven rannikol.
Histourii.
Kylä muanitah enzimäzen kerran vuonnu 1375.
Vuonnu 1601 Talviojah karkoitettih Inokin’a Marfa – enzimäzen ven’alazen suarin muamo (Romanovoin polvespäi). Lähäl kyliä on silmykaivo ”Tsatitsin kl’uč”.
Talviojas oli rodinuh Zosima Solovetski – Solovetskoin manasterin perustai, Ven’an kirikön pyhä.
Histourien mustomerkit.
Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin da partizuanoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 voinan aigua) kalmu.


Tamara Ščerbakova.
Tamara Vasiljevna Ščerbakova (; Tuuksan kylä, Anuksen aloveh, Ven’a) on karjalankieline kirjuttai, runoilii.
Eloskerdu.
Tamara Ščerbakova on roinnuhes 4. tuhukuudu vuvvennu 1944 Anuksen alovehen Tuuksen kyläs suures karjalazes perehes. Häi loppi Karjalan pedagougizen instituutan. Instituutan jälles Tamara Vasiljevna tuli opastajakse školah, da algoi ruadua Sändämän školas. Häi ruadoi opastajannu 44 vuottu. Opasti matematiekkua, ven’an da karjalan kieldy. Juuri nämmil vuozil jatkoi kerdomiksien da runoloin kirjuttamistu karjalan kielel. Hänen lapset voidih hyvin paista, lugie runoloi da kerdomuksii karjalan kielel. Kaksi vuottu Tamara Vasiljevna lapsienke viettih karjalan kielen urokkoi Karjalan TV:n ohjelmois. Sidä puaksuh mustellah vahnembat rahvas da kerrotah kui mustoiteltih muaman kieldy, ku se oli puolelleh unohtettu.
Luomisruado.
Tamara Ščerbakovan kerdomuksien piäaihiennu ollah lapset, luondo, elätit da kylän elaigu. Sežo Tamara Vasiljevnal on kerdomuksii aiguizihgi niškoi. Häi on kiändänyh Mihail Prišvinan Päiväzen aittu -kerdomuksen. Ščerbakovan kerdomuksii da runoloi lapsile algoi ilmestyö lehdistös 1990-luvun puolivälis. Vuozinnu 1996-2004 Oma mua -lehti piästi ilmoih 18 kerdomustu. Ščerbakovan tuoteh on ilmestynyh Kipinä -žurnualasgi. Ščerbakovan enzimäine kniigu on "Pajun kukkazet -keviän viestit" (1999). Vuvennu 2002 ilmestyi kniigu "Malittusana" karjalan livvin murdehel. Ščerbakovan tuotehtu ilmestyi karjalankielizen kirjalližuon antalougies.
Vuvvennu 2014 Ščerbakova sai Brendojevan palkindon Brendojevan festivualis.
Bibliogruafii.
Š


Tammi.
Tammi libo duubu () on puu.
Kogo da nägö.
Kazvomuodo da korgevus: Puu. 10-20 m.
Lähtiet.
T


Tampere.
Tampere (ruots. "Tammerfors") on Suomen linnu. Sie eläy läs 235 239 eläjiä (31.2.2019). Tampere sijaiččou kahten järven, Näsijärven da Pyhäjärven välis. Järvilöi yhtistäy linnan läpi Pyhäjärveh laskii Tammerkoski. Tampereen pinduala on 689,59 neliökilometrii.
Linnan perusti Ruočin korol Kustaa III vuvvennu 1779.


Tansi.
Tansi on taidehmuodo, kuduas ristikanzu liikuttau omua rungua, tavan mugah muuzikan ritman mugah tuottajen estietiekallistu vaikutustu, huvikse, sotsiuallizennu toimindannu libo muiten ozuttau midatahto omal tansil. Tansii voi nähtä sežo uskondollizis da toizis hengellizis ritualois. Toizet uskondollizet joukot pietäh omas puoles tansii riähkänny.
Tansi voibi olla sego edukädeh miärättylöin askelien tansimistu libo ihan improvizoidu liikkumine, puaksuh muuzikan ritmah. Askelkuvat puaksuh liitytäh tavanomazih tansiloih gu val'si, foxtrot da poloneezu. Tansi voibi olla taidehezitys, silloi sen horeogruafii on puaksuh tarkah miärätty. Toizes puoles tansi voibi olla ihan kogonah improvizatsii. Tansin elementoi käytetäh ezimerkikse teatran, tsirkan da toizien performansoin ezityksis.


Tanzanii.
Tanzanii libo Tanzanien yhtistynnyh tazavaldu on valdivo Päivännouzu-Afriekas. Pohjazes se rajoittuu Kenienke da Ugandanke, päivänlaskus Ruandanke, Burundinke da Kongonke, suves Zambienke, Malavinke da Mozambikanke. Päivännouzus valdivo rajoittuu Indien valdumerenke. Piälinnut ollah Dodoma da Salam. Muan pinduala on 945 203 km². Rahvahan lugumiäry on 48 261 942 hengie. Virrallizet kielet ollah suahili da anglien kieli.
T


Tavi.
Tavi ("Anas crecca") on sorzien heimoh kuului lindu.
Muut nimet.
Siämärves tavii on kučuttu sežo nimel kräkyšši.
Lähtiet.
T


Taččal.
Taččal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Anuksen linnukundah.
Kyläs on histourien mustomerki – tienviereine puuristu (XIX vuozisada).


Teatru.
Teatru on ezittäjän taidehen muodo, kuduas ozuttelijat näytelläh rahvahan ies paginua, muuzikkua, tansii, liikkehii da viippavuksii käyttäjen. Tavan mugah kerrondan ližäkse teatral on eri muodoloi, nengomii kui ouperu, operettu, balettu, pantomiimu, kiinalaine ouperu da kabuki. Teatruezityksii puaksuh ozutetah teatrurakendukses, kudai on niih niškoi suunniteltu da rakendettu.


Tedjärvi.
Tedjärvi () on Suvi-Karjalan järvi, kudai sijoittuu Kondupohjan piiris.
Järven pinduala on 24,3 km², piduhus – 19 km, levevys – 2,1 km, randuviivan piduhus – 50,4 km. Sen keskisyvys on 9,9 m, syvin kohtu on 25 m.
Se on pitky järvi, kudai leviey luodehespäi liideheh. Järves on 9 suardu. Järven kauti virduau Ližmu-jogi. Rannat ollah korgieloi. Järves löydyy riäpöidy, särgii, ahvendu, haugii, lahnua, siigua, matikkua da kiiškoidu.
T


Tedjärvi (pos'olku).
Tedjärvi () on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin pos’olku, Tedjärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu 30 kilometrin piäs Kondupohjaspäi, 2 kilometrin piäs samannimizes järvespäi.
Se rakendettih 1960-luvul meččypunktoin ruadajih niškoi.
Täs ruadau škola, lapsienpäivykodi, feršalipunktu, mečänhoidoala, kalazavodu.
Tedjärven rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 täs eli 123 hengie.
Vuvvennu 1989 pos’olkas eli 735 hengie.


Tedri.
Tedri ("Lyrurus tetrix", enne "Tetrao tetrix") on keskisuuruine lindu. Ižätedret voijah painua 1,5 kiluo, niilöin rungan piduhus sit on läs 60 sentii. Emätedret ollah vähästy pienembi. Ižä- da emätedret erotahgi värin puoles. Ižätedren sullat ollah mustat, emätedren – ruspakonkirjavat. Karjalas tedrie on kaikkiel, yhtelläh suvipuoles niidy on enämbi.
Syöndy.
Talvel tedri syöy koivun, pajun da lepän urvua da lehtenkandua. Lumettomannu aijannu se rubieu syömäh muarjutuhjoloin lehtii da andimii, eriluaduzii siemenii da vezoi. Kui toizil kanalinduloil, tedrel pidäy olla mahas kvartsukivyzii. Net avvutetah linnule kovien syömizien suluandas. Sendäh tedri alalleh lainuou nämmii kivyzii.
Kiimuaigu.
Keviäl tedret kiimuijah. Kiiman aigah kuuluu omaluaduine ižätedrilöin kukerdandu. Kiimuaigu loppuu oraskuun lopus. Tedri haudou 5-13 jäiččiä, enimyölleh 8. Havvondu kedtäy läs kolmie nedälii. Poigazet roitah kezäkuun toizel puoliškol libo heinykuun allus.
Lugu Karjalas.
Tedriloin luguh vaikuttau meččuičendu kiiman aigua, pahat siät poigazien havvonduaigah da pedoelätit.
Tedri on kallis mečästyslindu. Virrallizien tiedoloin mugah Karjalas vuvvennu 2014 oli 500 tuhattu tedrie.
Lähtiet.
T


Tehniekku.
Tehniekku tarkoittau metoudoi, kudamil ristikanzu vaikuttau omassah ymbäristöh da käyttäy sidä omassah hyväkse. Sit muvvos kui tehniekkua on opastettu 1800-luvun lopul algajen, tehniekku tarkoittau luonnon mahtollizuksien hyövyndämisty, semmite ainehellizien tuottehien valmistamistu da käyttyö luonnontiijon todevutandoih pohjuajien keinoloin vuoh. Sanua tehniekku käytetäh dai erilazis metoudois, ruandu- libo suavutandutavois da -nerolois ezimerkikse korgevushypyn tehniekku.
Rakendukset, konehet da vehkehet evustetah tehniekan tuloksii, kudamat ollah parannettu rahvahan hyvinvoindua.
Tehniekku-sanan alguperä on muinasgretsieläzes sanas τέχνη (tekhne), kudai tarkoitti neruo libo todevuttajua tieduo.


Telefon.
Telefon libo sanalangu on sähköhine iänensiirdovehkeh, kudaman vuoh kaksi libo enämbi ristikanzua voibi paista toine toizenke rippumattah sit, kui loitton toine toizes hyö ollah.


Telky.
Telky ("Bucephala clangula") on telkien suguh da sorzien heimoh kuului lindu.
Karjalankielizet nimet.
Täs artikkelis käytetty nimi "telky" (libo "telkky", "tölkky", "telkku") tunnetah karjalan paginluadulois vähimikse Siämärves da Suistamol. Tavallizembi nimi on "sotku" (libo "sotka", "šotka"), a se on probliemalline sendäh, ku nimi voibi merkitä sežo sotkien ("Aythya") suguh kuulujii linduloi. Telky sen sijah kuuluu telkien ("Bucephala") suguh. Korbiselläs da Rebolas linduu on lizäkse kučuttu nimel "kerkkä", ga Puadenel "kerkkäšorža" merkiččöy "Podiceps cristatus" -luavun linduu, kudai tunnetah suomekse nimel "silkkiuikku".
Lähtiet.
T


Telkät.
Telkät () on sorzien heimoh kuului lindusugu.
Aloveh.
Ainavo Suomen luonnos eläi telkyluadu on telky (). Amerikantelky peziy Pohjas-Amerikas da Islandies. Muijal Jevroupas se on ylen harvinaine gost'u. Pikkutelky pezoittuu Pohjas-Amerikan pohjazimis vuittilois da segi yöksyy Jevrouppah vai harvah. Sidä kazvatetah ykskai tarhois, kudamis karkonnuzii linduloi voibi tavata toiči Suomesgi.


Tennissu.
Tennissu on sportulaji, kuduadu kižatah kaksi kižuajua libo kaksi joukkuo. Kilbailijoin tavoiteh on lykätä miäčyn toizen joukon puolele muga, gu vastustai ei voi vastustua miäčyn iškendiä. Pidäy, gu miäččy koskou vastustajan kortan puoldu yhten kerran. Miäččyy lykätäh mailua käyttäjen.
Nygyaigazel tennisal on virralline nimi – laun-tennissu (- nurmikko). Real-tennissu on vahnembi nimi, sidä kižatah umbinazes pertis da toizel tennissukortal. Tennissu on yksi Olimpiadukižoin sportulajilois.
Tennissukortu.
Tennissah kižatah kohtikulmikon muvvos šuoriel kentäl - kortal, kudual on erilazet viivat. Kortan keskikohtas on verko, kudai menöy pitkin kogo kortua. Verko jagau kortan kahtekse tazaizekse puolekse. Tennissukortu on 23,77 metrii piduhuttu da 8,23 metrii levevytty (kahtele kižuajule) libo 10,97 metrii (kahtele joukole). Pitkin lyhyzii puolii olijat viivat kučutah tagaviivoikse, pitkin pitkii puolii – bokkuviivoikse. Viivoin tagua on ližätila kižuajoin liikkumizeh niškoi. Kortal sežo miärätäh alovehet, kudamilpäi lykätäh miäččyy. Net miärätäh tagaviivoin da verkon parallelizien viivoin avul.


Teolougii.
Teolougii (grec. θεολογία "teologia") on tiijonala, kudai tutkiu eri uskondoloi. Se oppiu sellittiä ristikanzoin uskondolližuoh liittyjii ilmivölöi gumanistizil da yhteiskundutiijollizil tutkimusmetodoil.


Thaimua.
Thaimua libo Thaimuan kunigaskundu, vuodessah 1939 da vuozinnu 1945-1948 Siam on Liideh-Azies. Se sijaiččou Indokitain niemimuan lounuas da Malakan niemimuan pohjoisozas. Päivännouzus Thaimua rajoittuu Kambodžanke da Laosanke, päivänlaskus Mjanmaranke, suves Malaizienke. Thai-nimi tarkoittau vällysty. Piälinnu on Bangkok. Muan pinduala on 514 000 km². Thaimuan rahvahan lugumiäry on 70 498 494 hengie.


The Beatles.
The Beatles oli vuvvennu 1960 perustettu da vuvvennu 1970 loppienuh britannielaine rock-joukkoveh. Joukkovehes nägyi enzimästy kerdua rock- da popbändilöin tärgevimät faktorat samanaigazesti. Bändin jäzenet säveldettih muuzikkua iče da sežo ozuteldih sego stuudies sego laval. Joukkovehes ei olluh tavanmugastu tiähtisolistua, ga joukkovehtu seurattih kogonažuonnu hosgi eri jäzenil oli ihailujua. The Beatlesan jäzenet oldih liverpoolalazet John Lennon (gituaru, huulisoitto, koskettimet da pajo), Paul McCartney (basso, gituaru da koskettimet da pajo), George Harrison (soulogituaru, sitar da pajo) da Ringo Starr (oigiel nimel Richard Starkey, lyöndysoittimet da pajo).


Thomas Edison.
Edison da fonogruafu vuvvennu 1878.
Thomas Alva Edison (11. tuhukuudu 1847 Milan, Ohio – 18. ligakuudu 1931 West Orange, New Jersey) oli yhtysvaldulaine keksii da biznesmies. Hän oli omassah aijan produktivnoiloimbii keksijöi da hänen nimis oli 1093 patentua.
Edisonoin ezi-tuatat, Hollandien Edesonat, tuldih New Jerseyh vuvvennu 1730.


Tiedoiniekan hattu.
Tiedoiniekan hattu () on Tove Janssonan kirjutettu Muumi-kniigu. Alguperäine ruočinkieline tevos piästettih ilmah vuvvennu 1948 da Laila Järvizen luajittu suomenkieline kiännös vuvvennu 1956 nimel "Taikurin hattu". Karjalakse kirjan kiändi vuvvennu 2009 Natalja Sinitskaja.


Tiedokoneh.
Tiedokoneh libo kompjuuter on laiteh, kudai käzittelöy noumeri-lougiestu tieduo oman ohjelman mugah. Tiedokonehel tarkoitetah tavan mugah yleiskäyttöhisty laitehtu, kudai on tarkoitettu monenlazien tiedoloinkäzittelytoimindoloin suorittamizeh. Vie ezimerkikse pristavkat da matkutelefonat ollah oman perustan mugah tiedokonehii, vaigu erikozen käyttötarkoituksen täh niilöi moizikse ei kučuta.
Tiedokonehen toimindu.
Matematiikan professoru Charles Babbage kehitti jo 1800-luvul mehuanizen tiedokonehen nimel Analyyttine koneh. Yksi tundiettulois tietokonehen matemattiezis mallilois on Turingin koneh, kuduan kehitti englantilaine matematiekku Alan Turing. Tiedoloinkäzittelyn ekvivalensien periuattehen mugah kai tiedokonehet voijah suorittua samat tehtävät, gu vai käytös on riittävästi tallendustilua da aigua. Nygyaigazet yleistiedokonehet perustutah elektroniekkah da John von Neumannan mallin mugazeh rakendeheh da Turingan tiedokonehes kirjutetah vai tiedoloinkäzittelyteorien oppikniigois. Suurimas ozas tiedokonehis on käytös John von Neumannin malli, kuduas kui ohjelmu mugagi sidä käzittelii tiedo ollah samah tiedokoneheh tallendettuu datua.
Tiedokonehen toimindua ohjuau suoritin libo processoru, kudai ellendäy konehkielizii käskylöi da ohjuau niilöin mugah tiedokonehen eri toimindoloi. Suoritin suorittau ohjelmua lugemal peräkkäzii muistopaikoi alovehel, kuduah ohjelmukoudu on tallendettu, da käzittelemäl bittujonot konehkielizikse käskylöikse.
Tiedokonehen arhitektuuru.
4. Levendyskortit (näytönohjain, iänikortti)
6. Optine azemu
14. Hiiri
15. Ulgoine kiindolevy


Tiedotehniekku.
Tiedotehniekku tarkoittau tiedokonehien da digitualizen tiedoliikendehen vuoh luajittuu tiedoloin edituičendua, siirduo, tallendustu da eččuo. Käytetäh sežo nimie IT ("informatsiitehnolougii", angliekse "information technology").
Tiedokonehtehniekku algoi 1880-luvul loukkokartilois da loukkokartikonehis. Enzimäine sovellus oli Yhtysvaldoin vuvven 1890 rahvahanlugu. 1940-luvul kehitettih piättelylöi da čotaičendoi luadijii konehii. Konehet oldih suuret, tavan mugah kai pertin kogohizet. Tiedotehniekan histourii ongi tiedokonehien histouriedu.


Tihveri.
Tihveri () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.
Se sijoittuu Tihverinjoven rannal lähäl Tihverinjärveä.
Tihverin rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 kyläs eli 72 hengie.


Tiikši.
Tiikši () on pos'olku Mujejärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Pos’olkas 2000-luvun allus rakendettih časounu. Tiä ruadau feršalipunktu, kul’tuurutaloi, kirjasto, poštu, leibypastamo, škola, lapsienpäivykodi, mečänhoidoala, torputalovuslaitos, 6 laukkua.


Tiurula.
Tiurula on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin Hiitolan kyläkunnan pos’olku.
Se sijoittuu Luadogan luodehozas lahten rannal.


Tiähtitiedo.
Tiähtitiedo libo astronoumii on luonnontiedo, kudai tutkiu muailmankaikkevuttu da sen kohtehii, ilmivölöi sego kehitysty. Tiähtitiijon tutkimusaloveheh kuuluu kai muakerän da sen ilmakehän ulgopuolel olii da sežo Mua yhtenny planietannu. Tiähtitiedo pohjahes enimyölleh fiiziekkah, no sit käytetäh hyväkse toiziigi tiijonaloi biolougies hiimieh.


Togo.
Togo libo Togon tazavaldu on valdivo Päivänlasku-Afrikas. Se sijaiččou Gvinean lahten rannikos. Päivänlaskus se rajoittuu Gananke, päivännouzus Beninanke, pohjazes Burkina-Fasonke. Piälinnu on Lome. Virralline kieli on frantsien kieli. Piälinnu on Lome. Muan pinduala on 56 785 km². Rahvahan lugumiäry on 7 154 237 hengie.
T


Toinargi.
Toinargi (,) on nedälin toine päivy da argipäivy.


Toivola.
Toivola on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos’olku. Se kuuluu Naistenjärven kyläkundah.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Tokio.
Tokio (, Tōkyō, ”päivännouzupuoleine piälinnu”) on Japounien piälinnu da suurin linnu. Hallindollizesti ”Tokio”-nimisty linnua ei ole olemas, vai on Tokion metropolii libo Tokion prefektuuru on yksi Japounien 47 prefektuuras. Se sijaiččou Kantōn alovehel Japounien piäsuaren Honshūn keskiozas Tyynenmeren da Tokionlahten rannal. Suur-Tokio on Japonien da muailman suurin yhtenäine metropoliialoveh, da se on Japounien politiekan, talovuon da kul'tuuran keskuksennu sego Japounien imperatoran eländykohtannu.
Tokion prefektuuran eläjien miäry on läs 13 230 000 (2012), erillisalovehien eläjien miäry 8 802 000 (2009) da Suur-Tokion eläjien miäry on 36 094 000 (2010). Suur-Tokiol on vie muailman suurin linnan talovus, sen arvo oli vuonnu 2008 1 479 miljardua dollarua.


Tollonjogi.
Tollonjogi (,) on kylä Karjalan tazavallas Kostamukšen linnupiiris.
Se sijoittuu samannimizen joven rannal, dorogal Kostamuš – Vuokkiniemi.


Tolvajärvi.
Tolvajärvi on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Päivänlasku-Karjalas. Se on Vuoksan jovenalan oza.
Järven pinduala on 8,5 km², piduhus – 5,8 km, levevys – 2 km, randuviivan piduhus – 15,9 km. Sen keskisyvys on 4 m, syvin kohtu on 10 m.
Järven muodo on pyöryžy. Järves on 23 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 0, 82 km². Suurin suari on Kottisaari (0,52 km²). Rannat ollah korgieloi, kivizii da čuuruzii, niilöi peitetäh havumečät.
Pohju on muvakas da čuuruine. Järves kazvau kažl’ua, šaraheiniä, vezilumoidu.
Täs löydyy särgii, ahvendu, haugii, lahnua, riäpöidy da matikkua.
Talvivoinan aigua lähäl järvie oli Suomele tärgei tora.
Rinnalolijat järvet:.
T


Tommy Ramone.
Tommy Ramone (oigiel nimel Erdélyi Tamás/Thomas Erdelyi), 29. pakkaskuudu 1949 Budapest, Mad'arii – 11. heinykuudu 2014 New York, Yhtysvallat) oli Ramones-bändin toine barabuanistu. Kodvan aigua enne händy barabuanistannu ruadoi Joey Ramone. Sen jälles, ku Tommy rodih barabuanistakse, Joey rodih pajattakse da ruadoi sit roulas kogo bändin olemasolendan aijan. Tommy Ramone eroi joukkovehes vuvvennu 1978, da hänen sijah tuli Marky Ramone.
Tamás Erdélyi rodihes jeyriläzile vahnembile, kudamat ruattih fotukuvuajinnu. Hänen vahnembat oldih piästy hengih Holokostas susiedoin piettyy heidy peitos, ga äijät hänen rod'nis tapettih. Pereh muutti Mad'ariespäi vuvvennu 1956, da vuvvennu 1957 hyö tuldih Yhtysvaldoih.
Tommy oli Ramonesan jälgimäine elos olluh alguperäsjäzen. Ramones-jäzenis ollah vie elos Ramonesas 1989-1996 soittanuh basistu C.J. Ramone, barabuanistu Marky Ramone (1978-1983, 1987-1996) da barabuanistu Richie Ramone (1983-1987).
Tommy Ramone sanoi vuvvennu 1978 Ramonesah näh: "Ramones ei tarkoittanuh vaiku muuzikkua, se oli ideju. Se tarkoitti tundehen tuomistu rockmuuzikkah, kudamas sidä ei olluh. Sit opittih sanuo midätah uuttu da erijyttysty. Allusalgajen se oli taidehtu, da sit tundui ku se oli hyvä kaikile."


Tonga.
Tonga on Tyynenmeren valdivo, kudai sujoittuu Polinezies. Sen viralline nimi on Tongan kuningaskundu. Pohjazes se rajoittuu Samoan alovehvezilöinke, päivännouzus – Niuen alovehvezilöinke, päivänlaskus – Fidžin alovehvezilöinke. Randuviivan pitkevys on 419 km. Tonga sijoittuu samannimizen suariston 177 suarel. Yhtehine pinduala on 748 km². Rahvahan lugumiäry on 103 252 hengie (v. 2011). Piälinnu on Nukualofa.
Gollandielazet merimiehet Villem Shauten da Jakob Lemer v. 1616 lövvettih jevrouppalazile Tongan suaret.
T


Topasjärvi.
Topasjärvi () on Suvi-Karjalan järvi (Priäžän piiris).
Järven pinduala on 6,2 km², piduhus – 9,1 km, levevys – 2,5 km, randuviivan piduhus – 35,1 km. Sen keskisyvys on 10 m, syvin kohtu on 35 m.
Järves on enämbi 20 suardu, järven keskiozas sijoittuu suurin suari Dubrov. Pohju on muvakas. Vien väri on valpahanmaksankarvaine. Järvi jiädyy kylmykuus, avavuu oraskuun puolivälis.
Järves kazvau kažl’ua, enimyölleh pohjasozas. Täs löydyy riäpöidy, ahvendu, särgii, matikkua, haugii, kuor’oidu, lahnua da kiiškoidu. Enämbi kaikkie on riapöidy. Haugii da lahnua sežo löydyy äijy.
Topasjärven lounasrannal XX-luvun puolivälissäh oli samannimine kylä.
T


Torasjärvi.
Torasjärvi () on Kotkatjärven voulostih kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas. Kotkatjärvespäi kyläh on läs 10 kilometrii matkua.
Sijaičendu.
Kylä on sijoitunnuhes Torasjärvi-järven rannal. Kyläs läbi kulgou Piiteri-Murmansku-valdudorogu.
Torasjärven kauti virduau Aunusjogi pohjazespäi Anuksen kauti Luadogah.
Eläjät.
Vuonnu 2013 kyläs on elänyh 22 hengie.


Tounan.
Tounan on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin Hiitolan kyläkunnan pos’olku.
Se sijoittuu 14 kilometrin piäs Hiitolaspäi luodeheh.


Tove Jansson.
Tove Marika Jansson (9. elokuudu 1914 Helsinki – 27. kezäkuudu 2001 Helsinki) oli suomenruoččilaine kirjuttai, taidehmualuaju, karikatiirupiirdäi da sarjukoomiksupiirdäi, kudai parahite tietäh muumiloin luadijannu. Vuvvennu 1966 händy palkittih Hans Christian Andersenan medalil suures ruavos lapsienkirjuttajannu.
Jansson kazvoi taiduo suvaiččijas perehes da opastui taiduo vuozinnu 1930–1938 Stokgol'mas, Helsinkis da Pariižas. Hänen enzimäine taido-ozuttelu piettih vuvvennu 1943.


Tr'osku.
Tr'osku libo tresku () on kala.


Tractor Pulling.
Tractor pulling libo traktoruvedo on motorsportulaji, kudamas traktoru libo mitah muu vedoajonevvo vedäy tormozuvagonua. Tavoittehennu on vediä vagonua muga pitky matku kui vai mahtollistu. Vedo tapahtuu spetsial’noil saves luajitul kilbudorogal, kudai on 130 metrii pitky (piduhuzes on sežo turvualoveh) da 10 metrii levei.
Traktoran vedäjes tormozuvagonua vähimyölleh 100 metrii sanotah, ku traktoru vedäy full pull -vevon libo tävven vevon. Finualah (kučutah nimel pull off) piästäh kai semmoizet kilbailijat, kudamat vietäh enzimäzel kierroksel full pull -vevon. Pull off -vedoh tormozuvagonu reguliiruijah jugiembakse vediä. Kilbailii, kudaman pull off -vedo on pizin, voittau kluassan.
Lajin enzimäzet kilvat piettih Yhtysvallois vuvvennu 1929. Suomeh laji tuli vuvvennu 1985. Enzimäzet Suomenmuasterikižat veittih Myrskyläs. Tunnetuimbii suomelazii vedojoukkovehii ollah Herlevi Pulling Team da Mad Max Pulling Team. Enzimäine pohjasmualaine Jeuropanmuasteri oli suomelaine Mikko Perä. Häi voitti 4400 kg Super Stock -kluassan Francien Bernays vuvvennu 1992.
Tormozuvagonu.
Tormozuvagonu on gruuzulava, kudamas on yksi libo kaksi akselii. Vagonan eduozan al on hierotespliittu. Toine tärgei oza on painojuaššiekku, kudamas on čugunas libo čugunas da betonas valmistettuloi painoloi. Painojuaššiekku on vevon algajes vagonan tagaozas da sen paino suundavuu kogonah vagonan tagarattahih. Ku vagonu lähtöy liikkehel, painojuaššiekku lähtöy siirdymäh edehpäi da paino, kudai suundavuu hierotespliittah, lizävyy vähitellen. Painojuaššiekan siirdymisvauhtii reguliiruijah vaihteistol. Jeuropas on kahtenluaduzii tormozuvagonoi: muga sanottuloi suurii vagonoi da pienikogozii tormozuvagonoi.


Trinidad da Tobago.
Trinidadan da Tobago Tazavaldu () on suarivaldivo, kudai sijaiččou Kariban meren suvipuoles, Venesuelan rannan lähäl. Valdivoh kuuluu kaksi suurdu suardu: Trinidad da Tobago, da äijy piendy suardu. Trinidad da Tobago on Atlantizen valdumeren da Kariban meren välil. Tobago on 30 km Trinidadan koillizembi. Vuvveh 1962 valdivo oli Suuribritanien vallas. Nygöi se kuuluu Kanzoin Yhtymäh.
Muan pinduala on 5 131 km². Rahvahan lugumiäry on 1 343 077 hengie (v.2014). Piälinnu on Port-of-Spein. Virralline kieli on anglien.
T


Tuaškal.
Tuaškal () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Kuujärven kyläkundah.
Se sijoittuu Lojanskoje- da Taškenskoje-järvilöin rannal.


Tuhat da yksi yödy.
Tuhat da yksi yödy on arabielaine suarnukogomus, kuduas on ramkusuarnu da sadoi suarnoi, kudamien joukos on histouriellistu sanelendua, erouttistu da suvaičusstarinua, pluuttustarinua, runuo da uskonnollistu legendua. Arabiekse kogomukses on olemas eri aigukauzil mondu versiedy, kudamis on eri sanelendoi.
Kogomuksen varhaizin tunnettu muodo on persies arabiekse kiännetty versii 900-luvul nimel "Hezär afsäneh", "Tuhat kerdomustu". Nygözen muvvon kogomus sai Egiptas viimezien mamelukkusultaanien aijannu (1300–1400-luguloil), konzu tundematoi toimittai järjesti suarnat kogomuksekse "Alf laila wa laila", "Tuhat yödy da yksi yö". Euroopas "Tuhat da yksi yödy" tuli tunnetukse vaste 1700-luvun allus, konzu frantsielaine Antoine Galland kiändi sen frantsien kielele 1500-luvul peräizin olijas käzikirjutukses. Myöhembi Euroopas lapsile toimitetus versies alguperäzien suarnoin avvoindu seksualizuttu da lujua vägivaldua on otettu iäre.


Tuhukuu.
Tuhukuu on vuvven toine kuu. Sidä enne on pakkaskuu da sen jälles tulou kevätkuu.


Tuhulindu.
Kogo da nägö.
T


Tukkukoskelo.
Tukkukoskelo ("Mergus serrator") on koskeloloin suguh da sorzien heimoh kuului lindu.
Kogo da nägö.
Uročču on kirjavu, emäččy enimyttäh harmai a ruskeipäine. Mollembil sugupuolil on piäs töppyine, mi eroittau sen suurikoskelos, kudamal vai emäčyl on töppyine. Tukkukoskelol ei ole jyrkkiä värirajua kaglas muga kui suurikoskelol. Sil on sežo järiembi n'okantyvi migu suurikoskelol.
Pezoitundu.
Tukkukoskelo azuu pezän hyväh suojah kadajan ual, heinikön peittoh libo konttoh da muniu oraskuus libo kezäkuus 7-12 jäiččiä. Emäččy haudou jäiččii yksin 26-32 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kahten kuun ijäs.
Aloveh.
Tukkukoskelo eläy leviel alovehel Mua-planietan pohjazel puoliškol. Suomes se pezoittuu kogo muas. Suomes pezoittuu 25000-35000 puarua.
Muutundu.
Sygyzymuutundu on kezäkuun da kylmykuun välizel aijal. Keviäl linnut tullah järilleh sulakuus libo oraskuus. Net talvehtitah Päivänlasku-Europas da Välimerel. Pieni miäry talvehtiu sežo Ahvenanmual.
Lähtiet.
T


Tuli.
TuliTuli on hapettumizen luja ilmivö, konzu palavas ainehes ilmestyy hiilavien guazuloin muvvostettuu lököttäjiä suvastustu.
Tuli on palamizen piävaihennu. Hos pidäy huomata, gu erähät hiimiellizet ainehet palatah tulettah.
Tulen virittämizeh da piendäh pidäy olla kolme komponentua: poltoaineh, hapetin da lämmy. Poltoainehennu voijah olla äijät materjualat. Hapettimennu puaksumbi on happi, toiči hluoru da fluori. Vois merkitä, gu vezi palau fluoris valpahanfioletovoil tulel, täs ezimerkis vezi on polttoainehennu da palamizen aigua erittyy happi. Toizin sanojen, nimidä ei sua sytyttiä ilmai hapetindu. Gu mittuinetahto ezineh lämmittiä da moizel taval andua sil energiedu suurembua migu molekuloin yhtevyksien energii, se jagahes poltoaineksih. Ezimerkikse, puun ilmattah lämmittäjes se ezmäi jagahes puuhiileh da pihkah, sen jälles poltoguazuloih (vezikarbonoih). Kolmas komponentu on lämbötila, se rippuu poltoainehen da hapettimen ominažuksis. Ezimerkikse, hiilen pala nesteytetys hapis pienes lämmäs ei pala, vaigu kydöy, ilman hapis päinvastoin se palau lököttäy.
Histourii.
Ven`alazen tutkijan Poršnevan mugah tuldu ruvettih käyttämäh jo paleoliittizen kivikavven aigua. On tiijollistu tieduo, gu sinantropat (Homo erectus pekinensis, eli 600- 400 vuottu tagaperin) jo maltettih suaja tuldu. Alunperin tulen savul karkoitettih (pöllätettih) lendäjii böbökkii, vaste myöhembäh tuldu ruvettih käyttämäh syömizien valmistajes: ezmäi einehty ahavoittih, sen jälles opastuttih žuarimah avotulel da pastua hiilavas tuhkas, neoliitan aigua totuttih keittämähgi. Sidä paiči tulen avul ristikanzu lämmitti omii eländypaikkoi da andoi valgiedu. Ristikanzat käytettih tuldu astieloin valmistukses, metallien sulattamizes da kaskien ajandas. Myöhembäh tuli on ollut tiedoloin välittäjänny daigi hävittämisbrujannu.
Tulen virittämistavat.
1.Hierondal. Kovembal puupalal hierottih pehmiembiä puudu.
2.Poruamal. Kova terävy puunpala liitettih pehmien puun loukkoh da pyörittih käzil. Gu tuli syttys teriämbi loukkoh pandih kuivua puunkojua libo kuivua heiniä.
3.Iškemäl. Kaksi kivie iškiettih toine toizeh da suadih kyven, kudai sytytti edukädeh valmistettuu kuivua heiniä. Käytettih kovii kivii, moizii kui piikivi da kvartsu.
4.Tuleniškus. Ajatellah, gu enzimäzen kerran ristikanzu sai tuldu mečän tulipalos, kudaman syynny oli tulenišku.
Nygöi ristikanzat viritetäh tuldu spičkoil (tulitikkuloil) da sytyttimil.


Tulomdjärvi.
Tulomdärvi () on Karjalan tazavallan Priäžän piirin järvi.
Järven pinduala on 14,5 km², piduhus – 11,1 km, levevys – 3,1 km, randuviivan piduhus – 45,4 km. Sen keskisyvys on 24,4 m, syvin kohtu on 24,4 m.
Järven suvi- da pohjasozis on mondu lahtie. Keskiozas on niemi.
Rannat ollah enimyölleh korgieloi da kivizii. Pohju on muvakas, lähäl randoi se on kivine da čuuruine. Vien väri on muzavanmaksankarvaine. Järves kazvau kažl’ua da muudu liivua.
Täs löydyy 7 kalalajii: matikku, särgi, lahnu, haugi, kiiškoi, riäpöi, ahven.
Järven rannal sijoittuvat Kolatselgy, Lahti, Pažala, Mandera, Palalahti, Kohtuselgy, Gilkoža.
T


Tundruhanhi.
Tundruhanhi libo valgeioččuhanhi ("Anser albifrons") on lindu.
Teemas muijal.
T


Tundrukuikku.
Tundrukuikku libo tundruguikku ("Gavia pacifica") on kuikkien heimoh kuului lindu.
Pezoitundu.
Tundrukuikku muniu kaksi jäiččiä. Havvondu kestäy 23-25 päiviä.
Aloveh.
Tundrukuikku pezoittuu Päivännouzu-Sibiris, Al'askas ja Pohjas-Kanuadas. Europas tundrukuikku tavattih enzimäzen kerran Suures-Britanies vuvvel 2007. Sen jälgeh sidä on tavattu sie uvvessahgi da vuvvel 2009 sežo Ispanies. Suomes se tavattih enzimäzen kerran Tuusulas Tuusulanjärvel kylmykuus 2010.
Lähtiet.
T


Tunguo.
Tunguo (, karj. Tungut, Tunkuo,) on Karjalan tazavallan Belomorskan piirin vahnu kylä. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah. Enne se oli volost’an da kylänevvoston haldivollizennu keskuksennu.
Muantiedo.
Se sijoiččou Vienan Karjalas Tunguonjoven rannal.
Tunguon rahvahan lugumiäry.
1900-luvun allus kyläs eli 350 hengie.
Histourii.
Volost’ Tonguja () muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1578.
Nähtävykset.
Kyläs järven rannal on arhitektuuran mustomerki – puučasounu, kudai rakendettih XIX vuozisuan lopus – XX vuozasuan allus.
Vuvvennu 2007 kyläs avattih Tunguon kyläntaloi G.I. Gužijevan mustokse, kudai oli opastajannu. Kyläntalois on äijy dokumentua, fotokuvua da muudu eläjien eloksentavan vehkehty.


Tunisu.
Tunisu libo Tunisan tazavaldu on valdivo Pohjois-Afriekas. Päivänlaskus se rajoittuu Alžiranke da suves da päivännouzus Livienke. Piälinnu on Tunisu. Virralline kieli on arabien kieli. Muan pinduala on 163 610 km². Rahvahan lugumiäry on 10 928 754 hengie.
T


Tuohikirjaine N 292.
Tuohikirjaine N 292
Tuohikirjaine löyttih vuonnu 1957 Novgorodas piettylöin muinažuontiijollizien kaivamizien aigah. Se on ennevahnallizin dokumentu, kudai oli kirjutettu 13. vuozisuan allus.
Tuohikirjaine on kirjutettu vahnan aijan karjalan kielen Anuksen murdehel.
Tekstu da kiännös.
Tekstu on kirjutettu karjalan kielen murdehel kirillizil kirjaimil libo vahnan aijan suomen kielel. Ga соуд- 'суд'- on sluavilaine sana. Voi olla соудьни 'судный (-е)'- adjektiivu da охови 'оковы'- sana ollah sežo otettu sluavilazispäi.
Kielentutkii J.S.Jelisejev sellitti tekstan da kiändi sen nygysuomekse.
Vie yhten kiännöksen luadi tundiettu suomelas-ugrilazien kielien tutkii J.A.Helimski.
Tuohikirjazen merkičys.
J.A.Helimskoin sanoin mugah, tuohikirjaine on tiedohussana. Sie on sanottu Jumalas, hänel on piildy, kudamien avul se voittau vihažoi hengii. Pagin on Taivahallizen Tuatan suvvos (Jumal maltau lykkie yhtelaigua kolme piildy).
uomelazes rahvahan runohuos Jumala-sana merkiččöy Hristossua sego tiedoiniekkua. Tämän tiedohussanan avul tahtottih puolistuo voimattomuksien hengis, kudamii ven'alazis tiedohussanoisgi ammutah Jumalan piilet. Yhtes ven'alazes tiedohussanas on kirjutettu nenga: «И стрели батюшко, истинный Христос, в мою любимую скотинку своим тугим луком и калёными стрелами в ясныя очи, в сырую кость, и угони,выганивай двенадцать ногтей, двенадцать недугов, тринадцатый наибольший".
Tiä "суд" on sluavilaine sana. Itämerensuomelazet tiijustettih Jumalan suvvos ven'alazispäi. Täs tekstas Jumal on Hristossu. Ven'an Vienanmeren rannikon eläjien (pomoroin) mugah, tavvit ollah piilit, kudualoi tiedoiniekat lykittih Korelaspäi. Нойданнуоли on palavu piili, kudai ei voi ambuo siiriči. Lykityn piilen periä rubieu katkuamah nivelii. Tiedoiniekat sežo parandettih voimattomii, heidy kučuttih muahpanendah sego svuad'bah. Heidy piettih n'erokkahinnu laivanrakendajinnugi. Tuohikirjaine tovvendau, gu ven'alazet da suomelazet kirikön tavat ollah yhtístetty keskenäh.


Tuoppajärvi.
Tuoppajärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Louhen piiris.
Järven pinduala on 986 km², piduhus – 75,3 km, levevys – 30,3 km, randuviivan piduhus – 545 km. Sen keskisyvys on 15,2 m, syvin kohtu on 56 m.
Pindualan mugah se on 11. sijal Ven’al da 4. sijal Karjalas.
Järves on mondu lahtie: Lambašguba, Lohguba, Čuolmaguba, Šuulakši, Koldalakši, Kuoralakši, Kiestengänlahti dmi.
Järves on 144 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 63 km². Net sijoitutah enimyölleh pitkin lounasrandua. Suurimat suaret ollah Žiloi, Taraskin, Kukat, Nuomu, Ahvenšuari.
Rannat ollah madaloi da kivizii. Niilöi peitetäh havumečät. Löydyy sežo kallivoperäzii da suohizii kohtii.
Järveh laskeh 28 piendy jogie da ojua. Järven luodehozaspäi ottau allun Koutajoki.
Pohjan pindualan enämbi puoldu on mudua. Vezi on valpahankeldaine.
Lahtilois da jovensuulois kazvau kažl’ua da šaraheiniä.
Järves on särgii, haugii, lahnua, riäpöidy, siigua, harjustu, kuor’oidu, kiiškoidu da matikkua. Se jiädyy kylmykuun lopus – talvikuun allus, avavuu oraskuun lopus – kezäkuun allus.
T


Turjansaamen kieli.
Turjansaamen kieli ("saa'mekill") kuuluu uralilaizen kieliperehen suomelas-ugrilaizen kielijoukon saamelaizeh oksah. Nygöi se on läs kuolluh kieli.


Turkmenistuanu.
Turkmenii, virrallisezti Turkmenistuanu on valdivo Keski-Azies. Suves se rajoittuu Afganistuananke da Irananke, pohjazes Kazahstuananke da Uzbekistuananke, päivänlaskus Kaspien syväinmerenke. Turkmenistuanan piälinnu on Ašhabad. Muan pinduala on 491 200 km². Rahvahan lugumiäry on 5 240 502 hengie. Virralline kieli on turkmenien kieli.
T


Turku.
Turku () on linnu Lounas-Suomes. Sie eläy 186 191 eläjiä (31.1.2016). Aurajoven suul sijaiččii linnu on perustettu tovennägöizesti XIII vuozisual, da nenga ollen se on Suomen vahnin linnu. Turku oli Jevroupan kul'tuurupiälinnannu Estounien piälinnan Tallinnan kel vuvvennu 2011.


Turtsii.
Turtsii, virrallizesti Turtsien tazavaldu on valdivo Lounas-Azies. Valdivon pieni oza on Liideh-Azies. Päivännouzus Turtsii rajoittuu Gruuzienke, Armienienke, Azerbaidžuananke da Irananke, suves Irakanke da Sirienke, päivänlaskus Gretsienke da Bolguarienke. Valdivo rajoittuu Välimerenke da Mustamerenke, Egejan da Mramoran merilöinke. Virralline kieli on turtsien kieli. Piälinnu on Ankara. Muan pinduala on 783 562 km². Rahvahan lugumiäry on 77 695  904 hengie.
Aihies muijal.
T


Tuuksi.
Tuuksi (Tuuksen hieru) on Karjalan Tazavallan hieru, kudai sijaiččou Anuksen piiris.Tuuksen hieru on sijoitunnuhes ylen pitkän joven rannal, kudual on nimi Tuuksen jogi.
Suuri nimi hierul on annettu, no ennen se jagavui monih pienih hieruloih. Minä elin pienes hierus Änkiläs, rajoi myö tämän hierun oldih Gorbal da Bojarsin. Tuuksen hierus eletäh enimyölleh karjalazet, ket ihan hyvin maltetah paista karjalan kielel, no lapsii ei kaikin opastettu pagizemah karjalan kielel. Nygöi skolas opastetah lapsil karjalan kieldy.
Hierus ruadau škola da lapsien päivykodi.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Tuuksen kyläs eli kaikkiedah 1156 hengie.


Tuuliajolla.
Tuuliajolla oli joukko rock-gastroliloi Suomes Saimaan randulinnois vuozinnu 1981–1986 da 2006. Bändit kulgiettih laival linnaspäi toizeh. Gastrolin idejan keksi Juice Leskinen.
Enzimäine Tuuliajolla-gastroli oli "SS Heinäveil" vuvvennu 1981. Sit luajittih Aki da Mika Kaurismäin ohjattu dokumentu "Saimaa-ilmiö", Juho Juntusen kirju "Tuuliajolla – suuri rock and roll -risteily" sego live-iäniteh "Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta)". Tuuliajolla-gastroliloi järjestettih 1980-luvul kaikkiedah viizi, no gastroli oli talohuollizesti liijan kallis, da vuvvennu 1986 järjestettigi vaiku gastroli Mikkelis. Vuvvennu 2006 gastroli piätettih elvyttiä uvven sugupolven joukkovehien väil 25-vuozipruazniekanke.
1981.
Ozuttelijat: Eppu Normaali, Juice Leskinen Slam da Hassisen Kone
Laivannu SS Heinävesi.
1982.
Ozuttelijat: Eppu Normaali, Juice Leskinen Grand Slam, Hassisen Kone da M. A. Numminen & Pedro Hietanen
Laivannu SS Puijo.
1983.
Ozuttelijat: Eppu Normaali, Juice Leskinen Grand Slam, Popeda, Sleepy Sleepers, Musta Paraati da Dave Lindholm
Laivannu MS Heino.
1984.
Ozuttelijat: Tavaramarkkinat, Yö, Sleepy Sleepers, Popeda, Eppu Normaali, Run Runs, Sielun Veljet, Tuuliajolla All Stars (mm. Juice, Matti Pellonpää)
Laivannu MS Heino.
1985.
Ozuttelija: Juice Leskinen Grand Slam, Eppu Normaali, Popeda, Dave's Blues, J. Karjalainen & Mustat Lasit, Tuuliajolla All Stars
Laivannu MS Heino.
1986.
Ozuttelijat: Juliet Jonesin Sydän, Yö, Eppu Normaali, Popeda, Juice Leskinen Grand Slam da Dave's 12 Bar dai Tuuliajolla All Stars
Tuuliajolla 2006.
Vuvvennu 2006 51koodia, CMX da Kotiteollisuus luajittih uvven Tuuliajolla-gastrolin. Gastrolis piästettih ilmah dai DVD "Tuuliajolla 2006 – rock-elokuva Saimaalta", kudamua myödih kuldudiskah oigevuttajat enämbi 5 000 palua.
Laivannu oli SS Heinävesi.
Lappeenrannan gastrolii haitattih tehniellizet probliemat, kudamien täh 51koodia keskusti soiton da CMX sego Kotiteollisuus ei piästy ni soittamah. Korvuaju gastroli organizuittih pyhänpiän 27. elokuudu Lappeenrannan vahnal kentäl.
Kuopion gastrolil ozutteli sežo Juice Leskinen. Gastroli jäi Leskizen jälgimäzekse.


Tuulos.
Tuulos () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.
5 kilometrin piäs kyläspäi, Videlen kylän puolehpäi, on Tuuloksen desantan mustomerki.


Tuulosjärvi.
Tuulosjärvi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.
Tuulosjärven rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1905 kyläs eli 77 hengie.


Tuvalu.
Tuvalu on Tyynenmeren valdivo Polinezies. Pohjazes da koillizes se rajoittuu Kiribatin alovehvezilöinke, päivännouzus – Tokelaun alovehvezilöinke, liidehes – Samoan da Uollis- da Futuna-suariloin vezistönke, suves – Fidžin vezistönke, lounuas da päivänlaskus – Solomonan suariloin vezistönke. Randuviivan pitkevys on 21 km. Muan yhtehine pinduala on 26 km². Valdivon rahvahan lugumiäry on 11 206 hengie (v. 2011). Piälinnu on Funafuti.
Ispuanien merimies Alvaro Mendanja de Neira v. 1568 löydi Tuvalun suaret.
T


Tverkavus.
Tverkavus (eng. twerking) on provokacionnoi tansustiil'u, kuduadu pläšitäh enimyölleh hiphop-muuzikan ritmas.
Tverkavus on lähtözin Päivänlasku-Afriekaspäi (ezim. "Mapouka"-tansu). 1990-luvul se siirdyi amerikanafrikkalazien kul'tuurah.


Tyynimeri.
Tyynimeri on muailman suurin merialoveh. Se on Jevruazien da Avstrualien manderien välis päivänlaskupuoles, Pohjazen Ameriekan da Suvi-Ameriekan välis päivännouzupuoles, muansuvizen n'avan alovehien välis suvipuoles.
Tyynimeri leviey pohjazes suveh 15,8 tuhanden kilometrin alale da 19,5 tuhanden kilometrin alale päivännouzupuoles päivänlaskupuolehpäi. Tyynimeren pinduala on 178, 684 miljonua kvadruattukilometrii, sen keskisyvys on 3984 metrii. Muailman syvin kohtu on Tyynesmeres – 10994 metrii (Mariaanien haudu). Kanzoinväline päivymiäryraja menöy Tyynesmeres poikki. Tyynenmeren pinduala on 30 miljonua kvadruattukilometrii enämbi kogo muan pindualua.
Histourii da sanan alguperä.
Uuzien mualoin löydäi -ispuanielaine Nunjes de Bal'boa - oli enzimäzenny Jevroupan eläjänny, kudai nägi valdumeren päivännouzupuolistu randua. Vuonnu 1513 häi da hänen matkudovarišat ylitettih Panamankannaksen da piästih tundemattoman valdumeren rannale. Valdumeri sai Suvine meri- nimen.
28. kylmykuudu vuonnu 1520 Fernan Magellan purjehti avvonazel valdumerel. Häi purjehti sen yli Meksiekas Filippiinien suariloile 3 kuun da 20 päivän aigah. Sil aigua oli tyyni siä, sendäh gi Magellan andoi valdumerele Tyynimeri- nimen.
Yhtehizet tiijot.
Tyynimeri on muailman suurin valdumeri. Sen pinduala on 49,5 % kogo muan pindualas, sen vezimiäry on 53 % kogo muan vezimiäräs.


Tönčöi.
Tönčöi on karjalazien perindölline magei syömine. Sidä on ylen helpo luadie da äijiä einehty sih ei pie. Tönčöikse sotkietah hyvin buolua, keskeh pannah talkunua. Vie kerran kai hyvin pieksetäh. Eräs ku tahtonou, ga ližiäy zuaharipeskuu. Čomenduksekse voibi ripoittua eräs toine buolumuarjua.


UNESCO.
UNESCO libo Yhtistynnyözien kanzukundien kazvatus-, tiedo- ja kul'tuurujärjestö (angl. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on yksi Yhtistynnyözien kanzukundien iččenäzis eričysjärjestölöis, kuduan tarkoituksennu on kazvatuksen, tiijon da kul'tuuran vuoh eistiä rauhua da kanzoinvälisty yhtesruaduo.
UNESCO perustettih 16. kylmykuudu 1945, da sih kuuluu 195 jäzenmuadu.
Tavoittehet da tehtävät.
UNESCON tunnusvirkeh ”Building peace in the minds of men and women”, ”Rauhanluadimine miehien da naizien mielis” pohjuau järjestön toizen muailmanvoinan jälgehizes perussiännös, kudai algau sanoin: “ku roitah voinat ristikanzoin mielis, sežo rauhan puolistus pidäy luadie ristikanzoin mielih”. Perussiännön mugah UNESCOn tehtävänny on avvuttua eistiä rauhan luadimistu, keyhyön vähendämisty, kestäviä kehitysty da kul'tuuroinvälisty dialougua eistäjen rahvahien välisty yhtesruaduo kazvatuksen, tiijon, kul'tuuran da viestindän vuoh.
Muailmanperindö.
UNESCO on vuvves 1972 algajen ylläpidänyh muailmanperindöluvetteluo. Tavoittehennu on eri kanzukundien ainavoluaduzen perindön arvostuksen ližiämine da sit koskijan tiijon levittämine. Elokuus 2015 muailmanperindöluvettelos oli 1 031 kohtettu, kudualois 802 on kul'tuurukohtehii, 197 luondokohtehii da 32 yhtistettyy kohtettu.
Organizatsii.
UNESCO on kanzoinväline valdivoloin väline järjestö, kuduan korgevin piättäi elin on joga toine vuozi kerävyi yleiskerähmö, kudai vastuau politiekan perusliinielöis da hyväksyy programman da budžietan. Piätöksien todevuttamizes vastuau 58 jäzenmuas kerätty, kaksi kerdua vuvves kerävyi hallindonevvosto.


Udmurtan kieli.
Udmurtan kieli (udmurtan kieleh "Удмурт кыл") kuuluu uralilaizen kieliperehen suomelas-ugrilaizen kielijoukkuon permiläizeh oksuh. Udmurtielazii oli vuvvennu 2010 554 000, kudamis 339 800 maltau udmurtakse. Udmurtakse maltajis 324 000 eläy Ven'al, enimyölleh Udmurtien tazavallas.


Ugandu.
Ugandu libo Ugandan tazavaldu on valdivo Päivännouzu-Afriekas. Pohjazes se rajoittuu Suvi-Sudananke, päivänlaskus Kongonke, suves Ruandanke da Tanzanienke, päivännouzus Kenienke. Liidehes se rajoittuu Viktoria-järvenke. Virrallizet kielet ollah anglien kieli da suahili. Piälinnu on Kampala. Muan pinduala on 236 040 km². Rahvahan lugumiäry on 34 758 809 hengie.
U


Uikujoki.
Uikujoki () on Ven’an jogi, kudai virduau Karjalas.
Sih kuuluu kaksi ozua: Ylä-Uikujoki, kudai ottau allun Verhotinnoje-järvespäi da laskeh Uikujärveh; Ala-Uikujoki, kudai ottau allun Uikujärvespäi da laskeh Vienanmeren Oniegansuuh lähäl Belomorskua.
Ylä-Uikujoven piduhus on 135 km, Ala-Uikujoven piduhus on 102 km. Jovenalan pinduala on 27 100 km². Ylä-Uikujoki sijoittuu suohizel alovehel da virduau moniloin järvilöin kauti.
Lähäl Uikujokea löydyy kallivopiirrokset ”Besovy Sledki” (). Ennevahnas dai nygöigi Uikujoki on tärgei matku Vienanmerespäi Onieganjärveh.
U


Uikujärvi.
Uikujärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Segežan piiris.
Järven pinduala on 1143 km², piduhus – 89,3 km, levevys – 23,5 km, randuviivan piduhus – 658 km. Sen keskisyvys on 6,2 m, syvin kohtu on 18 m.
Järves on 529 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 126 km².
Rannat ollah kivizii, pohjasozas – korgieloi, suviozas – madaloi.
Järveh laskeh enämbi 25 jogie, suurimat niilöis ollah Ylä-Uikujoki, Vožma, Segeža. Järves ottau allun Ala-Uikujoki.
Pohju lähäl randoi on kivine, keskiozas – muvakas. Järves kazvau šaraheiniä, karvukortehtu da čuloidu.
Järves löydyy haugii, lahnua, riäpöidy, siigua, ahvendu, särgii, matikkua, säyniä dmi.
Se jiädyy kylmykuun puolivälis, avavuu oraskuun puolivälis.
Järvel kulgietah laivat. Sen rannoil ollah ezim. linnu Segežu da pos’olku Vojačču.
U


Uikujärvi (pos'olku).
Uikujärvi () on Karjalan tazavallan Segežan piirin pos’olku. Se on Uikujärven kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou Uikujärven liidehrannal, 120 kilometrin piäs Segežaspäi.
Pos’olku perustettih 1930-luvun allus, konzu rakendettih Belomorskan-Baltiekan kanualua.
Pos’olkas ruadau mečänhoidoala, keskiškola, kul’tuurutaloi, bol’ničču, meččyruavon laitokset.
14 kilometrin piäs pos’olkaspäi on Ven’an rahvahienvälizen voinan aigua vuvvennu 1919 tapettuloin saldattoin kalmu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1989 pos’olkas eli 2120 hengie.


Uindu.
Uindu on ristikanzan libo elätin taba liikkuo vies. Uindutaido kuuluu ristikanzan perustaidoloih, kudamih häi opastuu vie lapsennu. Toizis muaelättilöis ezimerkikse imettäjät, madelijat da erähät linnut maltetah uija da kaloile uindu on piätaba liikkuo. Ristikanzale uindu on hyvä kundo- da kilbusportumuodo.


Uinduallikko.
Uinduallikko on keinolluajittu vezistö uidamizeh niškoi. Uinduallikot ollah avvonazet, umbinazet, kompleksu-uinduallikot, muuttujat, mobiilizet.
Lajit.
Avvonaine uinduallikko - laiteh, kuduas vezikartu on pihal. Umbinaine uinduallikko – laiteh, kuduas vezikartu (vezikartat) on levon al. Kompleksu-uinduallikos on avvonazet dai umbinazet vezikartat. Muuttui uinduallikko – laiteh, kuduas vezikartu monimutkazien rakendehien avul voi olla kui avvonazennu, mugai umbinazennu, se rippuu vuvvenaijas. Mobiiline uinduallikko on moine laiteh, kuduadu voibi siirellä yhtes sijas toizeh.
Sportu-uinduallikolois harjaitellah uidajii, niilöis pietäh uindukilboi.
Kezoiuinduallikkoh kävväh kylbiemäh kezoidu da parandamah tervehytty.
Lapsien uinduallikot ollah školis da lapsien päivykodilois. Niilöis lapset lujendetah omua tervehytty, harjavutah vedeh.
Segauinduallikkolois on eri ozua, kus voibi harjavuo uidamah dai kylbie kezoidu.
Tavallizen uinduallikon kartan piduhus voibi olla 25 libo 50 metrii. Vezikartas voibi olla 5-10 vezitiedy.


Uivelo.
Uivelo (, enne) on sorzien heimoh kuului lindu. Sen lähimäzinny rodninnu piettih enne koskeloloi ("Mergus"), kudamien suguh se luvettih. Nygöi se ykskai miäritelläh "Mergellus"-suvun ainavokse luavukse da sen lähimäzii rodnii voijahgi olla telkät ("Bucephala"). Uivelo suau konzutahto poigaziigi telkänke.
Karjalankieline nimi.
Täs artikkelis käytetty linnun nimi "uivelo" on suomenkielizen nimen pohjal karjalah luajittu uvvissana.
Pezoitundu.
Uivelo azuu pezän koloh libo uumeneh da muniu oraskuus 7-11 jäiččiä. Emäččy haudou jäiččii yksin 26-28 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kymmenes nedälis.
Aloveh.
Uivelo on pohjazien alovehien lindu da Suomesgi se pezoittuu enimyttäh pohjazes. Salla da Kuusamo ollah sen kallehimua pezoitundualovehtu. Suomes pezoittuu nygöi 2000-3000 puarua, kudai on nel'l'ändes uivelon kogo muailmankannas.
Muutundu.
Sygyzyl uivelot muututah ligakuun da talvikuun välizel aijal, keviäl sulakuus da oraskuus. Net talvehtitah Baltienmerel da Päivänlasku- da Keski-Europas. Pieni miäry talvehtiu sežo Suomes.
Lähtiet.
U


Ukrainu.
Ukrainu on Päivännouzu-Jevroupan valdivo. Sen rahvahan lugumiäry on 42 552 317 hengie (1.03.2016), pinduala on 603 549 km². Ukrainan halličus ei tarkasta alovehen ozua. Mua on 32. sijal muailmas rahvahan lugumiärän mugah da 44. (47.) sijal pindualan mugah.
Valdivon piälinnu on Kijev. Virralline kieli on ukrainan kieli, äijy ristikanzua pagizou ven’akse.
Pohjazes se rajoittuu Valgo-Ven’anke, päivänlaskus – Pol’šanke, Slovakienke, Vengrienke, lounuas – Rumiinienke da Molduavienke, päivännouzus da koillizes – Ven’anke. Suves da liidehes se rajoittuu Mustanmerenke da Azovanmerenke.
U


Ukšjärvi.
Ukšjärvi () on Karjalan järvi, kudai sijoittuu Kondupohjan (järven pohjasoza) da Oniegan rannikon (järven suvioaza) piirilöin rajal.
Järven pinduala on 44,6 km², piduhus – 14,5 km, levevys – 4 km, randuviivan piduhus – 39 km. Sen keskisyvys on 7,5 m, syvin kohtu on 20 m.
Järven suuri lahti on Surguba. Rannat ollah korgieloi, kivizii da čuuruzii. Järves on 14 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 0,56 km².
Pohju on enimyölleh muvakas, lähäl randoi se on kivine da čuuruine. Löydyy järvirudua.
Järves on riäpöidy, lahnua, haugii, siigua, ahvendu, matikkua, särgii, kiiškoidu. Šuojaspäi järveh toiči tulou lohtu.
U


Unelma Konkka.
Unelma Sem’onovna Konkka (21.08.1921, Konkkala (), Ven’a – 4.05.2011 Lappeenranta, Suomi) oli sovetskoi da ven’alaine runoilii, kirjuttai, kiändäi, folkloristu. Häi on filolougien kandiduattu, Kielen, kirjalližuon da histourien instituutan vahnembi tiedomies, Nevvostoliiton kirjuttajien liiton ozanottai (1981).
Unelma Konkka oli roinnuhes Konkkalas (ven. Konkolovo), kudai on lähäl Toksovuo (ven. Toksovo) Šlisselburgskan ujezdas (nygöi se on Pietarin alovehes). Häi oli kymmenes lapsi muanruadajan perehes. Koin nimi on Korvela.
Vuvvennu 1957 häi rubei ruadamah Nevvostoliiton Tiedoakadiemies Karjalan tiedokeskukses Kielen, kirjalližuon da histourien instituutas, kus häi ruadoigi 20 vuottu.
Vuvvennu 1966 häi puolisti kandiduatan väitösruavon, kudaman aihiennu oli ”Karjalan satiiralline suarnu”. Sen perustehel piästettih ilmoih samannimine monogruafii.
Häi sežo piästi ilmoih karjalazien suarnoin kaksi ozua. Suarnua on 171 da net on kirjutettu 1000 sivul. Suarnois on ozutettu Karjalan kaikki piirit da omaluaduzet karjalazet juonet. Enzimäzes ozas ”Karjalazet rahvahallizet suarnat” («Карельские народные сказки», Наука, 1963 год) on pohjaskarjalazet suarnat da seesjärveläzet suarnat. Toizes ozas ” Karjalazet rahvahallizet suarnat. Suvi-Karjal” («Карельские народные сказки. Южная Карелия», Наука, 1967 год) on lyydin da livvin suarnat. Suarnoin alguperäzet kappalehet piästettih ilmoih sijallizil alamurdehil, sendäh niilöi voi käyttiä karjalan kielen opastumizes.
Unelma Konkka kirjutti kaikkiedah enämbän sadua tiedoruaduo.
Sidä paiči Unelma Konkka on runoilii da kirjuttai, kudai kirjutti suomekse peittonimel Katri Korvela. Vuvves 1981 algajen häi on Nevvostoliiton kirjuttajien liiton ozanottai.
Häi on sežo moniloin muuloin liittoloin ozanottai: suomelazen Kirjalližuon Liiton, ”Kalevala”-Liiton, Kastrenan Liiton, Folkloristoin rahvahienvälizen liiton, Karjalan sivistysseuran ozanottai.


Uranus.
Uranus on päiväzensistieman planiettu.


Urpo Ylönen.
Urpo "Upi" Ylönen (r. 25. oraskuudu 1943 Kägöisalmi, Karjal) on tundiettu karjalaine jiäkur'oitreneru da endine jiäkur'oivratari.
Ylönen valittih vuvven 1968 olimpialazis toizeh tiähdistöjoukkovehen da vuvven 1970 MM-kilvois häi oli turnavuksen paras vratari. Häi kižai Suomen piäsarjas Turun Tovereis (TuTo) da Turun Palloseuras (TPS). Ylönen kižai kaikkiedah 188 muanottelulois Suomen jiäkur'oimuajoukkovehes. Nygöi häi toimiu TPS:n vrataritrenerannu. Suomen Jiäkur'oimuzei aatelii Ylözen Suomen Jiäkur'oileijonaksi noumerul 61.
Muudu.
Vuonnu 1987 häi oli yhtes Hannu Jortikanke valmendamas Suomen nuorii histouriellizeh MM-kuldah.
Kavvet 1988–1990 häi on toiminuh SM-liigas KooKoo:n piätrenerannu.
Häi on valmendannuh ezim. Miikka Kiprusoffua, Antero Niittymägii, Fredrik Norrenua, Jani Hurmettu, Atte Engrenua da Joni Ortiotu.


Urugvai.
Urugvai (), virralline nimi on Urugvajan Päivännouzun Tazavaldu (Urugvajan joven päivännouzun rannan tazavallan merkičykses,) on valdivo Suvi-Amerikan liidehozas, Atlantizen valdumeren rannal.
Pohjazes se rajoittuu Braziilienke, päivänlaskus – Argentiinanke, suves da päivännouzus sen randoi pestäh Atlantizen valdumeren viet. Muan rajan piduhus on 1564 km, rannan piduhus on 660 km.
Muan pinduala on 176 220 km². Rahvahan lugumiäry on 3 404 189 hengie (v.2014). Piälinnu on Montevideo. Virralline kieli on ispanien.
U


Uskondo.
Uskondo tarkoittau uskuo jumalan libo muun ylihumannoin väin olemasoloh da sih liittyjiä pyhyön kogemustu. Tavan mugah uskondo on roinnuhes tiedosistiemakse da tulou ilmi erijyttyzinnu yhteizöllizinny tavoinnu da palvondumenoloinnu.


Uskondo Kirjalližusluvettelo.
Герран міян шюндю-руохтынан Святой Іовангели Матвейста: карьялан кіелелля; Веніяген библейскойн канжа-куннан элолла. – Пійтери: печатойду Святейшего Правительствующего Синодан кяшшенняштя, 1820.
Ярославский, Е. Кирикко и государства. – Петроской: Карельской государственной издательства, 1937.
Apostoloin ruavot. – Helsinki; Stokgol`m: Biblien kiänändüinstituuttu, 1999.
Apostolijen toiminta. – koittelupain. - Helsinki; Stokholmi: Piiplijan kiännnösinstituutti, 2004.
Biblii lapsile livvikse. – Helsinki; Stokgol`m: Biblien kiänändüinstituuttu, 1995.
D`umalan Poig: D`umalahizen lugendan kird` kard`lana lüüdin kielel / kiändänü da kogonnu M. Pahomov. – Helsingi: LÜÜDILÄINE SIERB, 1999.
Ehtsluužb: arkipäivän ehtoopalvelus ja rukouksia lyydin ja karjala-aunuksen kielellä: käännösehdotus / lüüdin da kard`al-anuksen kielele kiändänu Miikul Pahomov. - Helsinki: Lüüdilaine siebr, 2005.
Enzimäine Moisein kirju / Biblienkiännändyinstituuttu. - Helsinki; Петрозаводск: Кирья, 2010.
Jevanheli Iivanan kirjuttamana / Piiplijankiännösinstituutti. - Helsinki; Петрозаводск: Карелия, 2006.
Jevangelii Lukan mugah. – Helsinki; Stokgol`m: Biblien kiänändüinstituuttu, 1997.
Jevangelii Lukan mugah. – lizäpain. – [Петрозаводск]: Карелия, 2000.
Jevanheli Lukan kirjuttama. – koittelupain. - [Петрозаводск]: Карелия, 1999.
Jevanheli Markin kirjuttamana / Piipliankiännösinstituutti. - Koittelupain. - Stokholm; Helsinki: Piipliankiännösinstituutti, 1996.
Jevangelii Markan mugah. – Helsinki; Stokgol`m: Biblien kiänänduinstituuttu, 1993.
Jevangelii Matfein mugah. – Helsinki; Stokgol`m: Biblien kiänänduinstituuttu, 1997.
Jevanheli Matvein kirjuttamana / Piiplijankiännösinstituutti. - Helsinki; Петрозаводск: Карелия, 2007.
Jiesuksen elaigu / Biblien kiännösinstituuttu. – 1991.
Jiesuksen eläntä / Piplien kiännösinstituutti. – 1992.
Lühüt tieduoandai: kniigaine Uvven Sanan lugijoile / Biblien kiännändüinstituuttu (Helsinki). – Петрозаводск: Карелия, 2003.
Malittusana karjalan kielen livvin murdehel / kiändi karjalakse T. Ščerbakova; čomastai O. Ikkonen. - Petroskoi: Periodika, 2002.
Psaltiri / Biblienkiännändüinstituuttu. - Helsinki; Петрозаводск: Карелия, 2006.
Uuzi Sana / Biblien kiännändüinstituuttu (Helsinki), Петрозаводск: Карелия, 2003.
Vieronvirzie / Suomen lähetysseura; karjalan kieleh kiändänüh E. V. Ahtia. – Helsinki, 1923.


Utjärven uljaat naiset.
Utjärven uljaat naiset on Elina Karjalazen kirjutettu kniigu. Se piäzi ilmah vuonnu 2002. Kniigu sanelou Uutjärven kylän elokses. Kniigan kuvat on luadinuh Vesa Takala.
Kniigan juoni.
Kniigas tarinan tabah kirjuttai sanelou uutjärveläzien naizien elokses, eloksen argi- da pyhäpäivis. Suomespäi tulluole ristikanzale vahnu karjalaine kylä oli elämys. Vesa Takalan kuvat tallendettih kylän menuo 1990- da 2000-luvun allus.
Lähtehet.
Karjalainen, Elina & Takala, Vesa 2002: Utjärven uljaat naiset. WSOY: Helsinki. ISBN 951-0-27303-1.


Uuksu.
Uuksu on Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Pitkärannan linnukunnan kylä.


Uuksunjogi.
Uuksunjogi () on Luadogah laskii jogi Suojärven da Pitkyrannan piirilöis Karjalan tazavallan suviozas Ven'al. Jogi sijaiččou enne Suomeh kuulunnuol alovehel. Joven suu on n. 20 metrii levei.
Uuksunjogi lähtöy n. 3,5 kilometrua pitkäs Kuikkajärves endizen Soanlahten kunnan alovehel. Siepäi jogi virduau pienien jogiloin kauti kaakkoon. Tämän algupiän suurin koski on Ruhkankoski (178 metrii pitky, 1,5–2 metrii levei, 13 metrii korgei, 0,13 Megawattua). Endizen Suistamon kunnan alovehen pohjasozas Uuksunjogeh laskou pohjazespäi Muuannonjogi, kudai tuou vetty Suurijärves da Muuannonjärves. Muuannonjoven laskukohtan jälles joves on moni koskii, kudamis suurin on Roikonkoski. Roikonkosken jälles jogi laskou Salmenjärveh (24,9 km² da 16 m syvä), kuspäi viet virratah salmen kauti Uuksunjärveh, kudamah laskou ližäkse pohjazespäi Kartoinjogi.
Uuksunjärvespäi Uuksunjogi virduau ielleh kaakkoon, no kiändyy sit suveh. N. 20 kilometran jälles sih laskou pohjazespäi Sääksjärven reitti, kudai tuou vetty Kotajärvespäi, Ruokojärvespäi da Kivijärvespäi, Maitojärvespäi da Sääksjärvespäi, dai liidehespäi Loimolanjoven reitti (alajuoksun nimenny dai Pensasjogi). Loimolanjoven yhtymäkohtan jälles Uuksunjoves on moni koskii, kudamis suurimat ollah Jukokoski (250 m pitky, 4,4 m korgei, 0,66 MW), Sirnitsankoski (115 m pitky, 2,7 m korgei, 0,4 MW), Kivikulmankoski (320 m pitky, 5,1 m korgei, 0,76 MW), Ylä-Sahankoski (120 m pitky, 4 m korgei, 0,6 MW) da Uuksunkoski (4,8 m korgei, 0,72 MW). Tämän jälles Uuksunjogi laskou endizen Salmin kunnan (nygözin Pitkyrannan) Uuksun kylän lähäl Luadogah Uuksunlahteh.
Suomen aijannu joven alajuoksun koskis oli kolme vezivoimalua da joven suul oli pieni sadama. Jogi oli dai tärgei uittotie. Joves on sežo äijy majualoin luajittuloi patoloi, kudamat ollah typitty jovensuudu.


Uumajansaamen kieli.
Uumajansaamen kieli ("ubmejesámiengiälla") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkoh kuului saamilaine kieli.


Uutjärvi.
Uutjärvi (myös "Uut'arvi",) on karjalaine hieru, kudai on sijoitunnuhes Karjalan tazavallan Anuksen piiris. Kylä kuuluu Kotkatjärven voulostih.
Sijaičendu.
Anuksenlinnaspäi Uutjärveh on läs 40 kilometrua, Kotkatjärvespäi - 8 kilometrii. Hieru on Uutjärven rannal.
Eläjät.
Hierus eläy läs 20 hengie ymbäri vuon. Kezäl läs joga talois on eläjiä.
Hierun agjat.
Hieru jagavuu nengomih agjoih: Tyhjäl, Kommun, Keskihieru, Kylän agju, Lahti.
Nähtävykset.
Uutjärves on oma kalmoi da vahnu časounu, kudai oli srojittu 1700-luvul.
Muantiedo.
Hierun kohtas Uutjärven järveh virduau Kirvesjogi, kahten kilometrin piäs on Kuhatsildu. Uutjärvi oza Aunusjogie, kudai virduau kylän kohtas pohjazespäi suveh.
Muudu tieduo.
Uutjärves on kirjutannuh da kyläs on elänyh Zinaida Timofeevna Dubinina.
Kuulužu suomelaine kirjuttai Elina Karjalaine on kirjutannuh kniigan Utjärven uljaat naiset. Kniigu piäzi ilmah vuvvel 2002.
Kniigan kuvat on luadinuh Vesa Takala.


Uuzi-Tuulos.
Uuzi-Tuulos () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Alavozen kyläkundah.
Se sijoittuu Tuuloksenjoven suus Luadogan päivännouzurannal.


Uuzi-Vilgu.
Uuzi-Vilgu () on kylä Oniegan rannikon (Prionežskoin) piiris, Karjalan tazavallas. Se sijoittuu Toimičan joven rannal. Uuzi-Vilgu kuuluu Uuzi-Vilgan kyläkundah da kylä on tämän haldivollizennu keskučannu.
Histourii.
Vuodeh 1963 sah Uuzi-Vilgu oli Petroskoin agjal da sit kylä tuli iččenäzekse. Uuzi-Vilgu tuli uvven Vilgazen sel'sovietan (kylänevvoston) keskučakse v. 1965. Nygöi sidä sanotah Uuzi-Vilgan kyläkunnakse. Sih kuuluu 6 kyliä: Uuzi-Vilgu, Vahnu-Vilgu, Polovina, Novoje Lososinnoje, Lososinnoje da Mašezero.
Muantiedo.
Uuzi-Vilgu on läs 14 kilometrua Petroskoispäi.
Rahvas.
Uuzi-Vilgas eläy 1800 hengie (2013). Kyläs on školu, 2 päivykodii, 4 laukkua, počtu, ambulatouri, kirjasto da Kuultuurankodi. Uuzi-Vilgas on karjalankielenkluubu "Ildukečoi" ().
Nähtävykset.
Uuzi-Vilgas mostu vuottu tagaperin oli rakennettu puukirikkö. V. 2015 kyläs oli srojittu uvven sportustadionan kundoilulaitehienke.


Uuzi Jyškyjärvi.
Uuzi Jyškyjärvi () on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Jyškyjärven kyläkundah.
Se sijoittuu samannimizen järven liidehrannal, Čirka-Kim’an jovensuus.


Uuzi Zelandii.
Uuzi Zelandii (maorin kielel "Aotearoa",) on valdivo Tyynenmeren lounasozas, Polinezies. Se sijoittuu kahtel suurel suarel (Pohjaine da Suvine) da pienembiloil suariloil (niidy on läs 700). Valdivon pinduala on 268 680 km². Rahvahan lugumiäry on 4 699 755 hengie (kevätkuu, v. 2018).
Uvves Zelandiespäi on pitky matku rinnalolijoih mualoissah: päivänlaskus on Avstrualii (pienin matku on läs 1700 km); pohjazes – Uvven Kaledonien suarialovehet (läs 1400 km), Tonga (läs 1800 km) da Fidži (läs 1900 km).
U


Uuzi kodi.
Uuzi kodi on Sattuma-pajojoukon disku lapsile. Se kogonah on karjalan kielel.
Pajoloin kirjuttajat.
Pajoloin sanat ollah hyvin tuttu. Niilöin pohjakse Sattuman alguhpanii, soittai da pajattai Arto Rinne otti karjalazien runoilijoin Vladimir Brendojevan, Irina Kudel’nikovan, Zinaida Dubininan runuo. Muuzikan pajoloih Arto Rinne kirjutti iče.
"Uvven koin" syväindö.
”Uvves kois” on seiččietostu pajostu. Net ollah elättilöis da lindulois, muarjois, keviän, talven da uvven vuvven tulendas. Net kai ollah lapsellizet. Monis niilöis kuuluu lapsien iäniigi. Arton poigah Timo pajattau yhtes tuatanke. Sattuma muite on perehansambli, kudamas tuatah Arto Rinne da Dmitrii D'omin pajatetah da soitetah omien lapsienke.


Uuzi sana.
Uuzi sana on oza Biblies libo ristittylöin Pyhis Kirjotuksis. Ristittylöin mugah se on Biblien jälgimmäine puoli. Ennen sitä Biblies on Vahnu sana. Uuzi Sana sanolou kui Jumal luadii sovun kaikkien rahvahienke. Se jatkau kerdomustu kui algoi Vahnas sanas.
Uvves sanas on 27 kniigua. Sen jevangelieduis kerrotah tieduo Iisusan elaijas, opastuksis da ruadolois, hänen kuolendas ristal da kuollieloisnouzendas. Jevangeliedui on n'elli: Matfein, Markan, Lukan da Iivanan mugah.
Jevangelieduin jälgeh Uvves Sanas on Apostoloin ruavot, kudai ozuttua kui hyvä viesti levii Jerusalimaspäi Riimah suate. Sen jälgeh tulou apostol Puavilan kirjazet da seiččie kirjastu, net ollah muga sanotut Kiriköllizet kirjazet. Jälgimäinen kniigu on Jiävindy Iivanale sanelou Jumalan valdukunnan lopullizes voitos.
Uvven sanan kniigat kirjutettih vuozinnu 50–150 gretsien kielel.
Uuzi sana karjalakse.
Uuzi sana piästettih ilmah livvikse vuvvennu 2003. Kiännös noudau Yhtynyzien Bibliiseuroin jullattuu gretsienkielisty algutekstua. Sen on luodinnuh Biblienkiännändyinstituuttu.
Uuzi sana


Uzbekistuanu.
Uzbekistuanu, virrallizesti Uzbekistuanan tazavaldu on valdivo Keski-Azien keskiozas. Päivänlaskus se rajoittuu Kirgizienke, koillizes da luodehes Kazahstuananke, lounuas da suves Turkmenienke, suves Afganistuananke, liidehes Tadžikistuananke. Uzbekistuanu rajoittuu Aralan merenke. Piälinnu on Taškent. Muan pinduala on 447 400 km². Rahvahan lugumiäry on 31 576 400 hengie.
U


Vaassila Kieleväinen.
Vaassila Kieleväinen (1755-1840) oli karjalaine runonpajattai.
Häi oli roinnuhes karjalazes pereheh. Vuvvennu 1833 tutkimusmatkan aigah Elias Lönnrot vastai Kieleväizen da kirjoitti äijän eepillistu pajuo da puhiedu, kuduat lizättih myöhembäh Kalevala-eepossah. Vuozinnu 1832-1834 Karjalah toizen tutkimusmatkan aigah Elias Lönnrot kirjoitti: «Häi (Kieleväinen) kerdoi äijän uuttu Väinämözes da toizis hengilois, midä en tiedänyh enne».
Vuvvennu 1839 Kieleväzen vastai suomelaine kielentutkii Matthias Castren, kudai huomai runonpajattajan suurdu kuulužuttu. Vuvvennu 1995 Vuonnizes, kus oli Vaassila Kieleväzen kodi, azetettih Vaassilan kivi – nimizen mustopačas runonpajattajile (vestäi Martti Aiha, Suomi). Mustopačas azetettih Karjalan Sivistysseura da Kalevalaseura.


Vahjärvi.
Vahjärvi on Kotkatjärven voulostih kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas.
Tieduo kyläs.
Kylä on sijoitunnuhes Vahjärven päivännouzupuolizel rannikol.
Eläjät.
Vuonnu 2012 Vahjärves eli 6 ristikanzua. Vuonnu 2013 oli 2 eläjiä.
Huomivot.
Vahjärvi on hyvä kalastus- da mečästyskohtu. Järven rannal jo mondu vuottu ruadau Lesnoje ozero -nimine mökkifirmu.


Vahvajärvi.
Vahvajärvi on Lounas-Karjalan järvi Sortavalan piiris.
Se kuuluu Jänisjoven alah. Tämä jogi laskeh Luadogah. Järven pinduala on 11,6 km². Sen piduhus – 6,7 km, levevys – läs 3 km, randuviivan piduhus – 24 km. Sen keskisyvys on 7 m, syvin kohtu on 23,5 m.
Järves on 14 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 1 km. Suurimat niilöis ollah Vahvasari da Muhkosari.
Järvespäi ottau allun Vahvaoja, kudai virduau Ruokolambeh da sit Jänisjärveh.
Järves on riäpöidy, kuor’oidu, särgii, ahvendu, haugii, matikkua, kiiškoidu da säyniä.
V


Valamoi.
Valamoi (,) on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin Sortavalan linnukunnan pos’olku.
Se sijoiččou Valamoin suaren pohjasrannal Luadogan järves.
Nygyaigaine pos’olku perustettih vuozinnu, konzu loppui Suuri voinu. Silloi Luadogan Karjalan aloveh, kudai liittyi Suomeh, rubei kuulumah Nevvostoliittoh. Suomelazii työnnettih rajan tuakse da tälle alovehele tuldih Nevvostoliiton rahvahat.
Vuvvennu 1950 Valamoin suarel perustettih Voinuveteruanoin da niistielöin taloi. Vuvvennu 1984 se muutettih manderehele (Videleh, Karjalan tazavallan Anuksen piiri).
Sidä paiči Valamoin suarel ruadoi muzei (1979 – 1992), Valamoin mečänhoidotila, meteostansii, kylän bol’ničču, škola, lapsienpäivykodi, Kul’tuurutaloi, yhtevysozasto, kirjasto.
Vuvven 2016 allus pos’olkas ruadau Valamoin škola, ambulatourii, kul’tuurutaloi, yhtevysozasto, laukku, policiipunktu.


Valamoi (suari).
Valamoi () on suaristo, kudai on sijoitunnuhes keskel Pohjas-Luadogua läs 40 kilometrii Sordavalaspäi suveh. Se kuuluu hallindollizesti Ven'an Karjalan tazavallan Sordavalan piirih.
Vuodeh 1940 asti suaristo kuului ozannu Sordavalua Suomeh.
Valamoin suaristoh kuuluu läs 50 suardu, kudamien yhteispinduala on 36 km². Suaristoalovehen suojelemizekse vuonnu 1992 Ven'an prezidentu andoi azetuksen, kudaman mugah perustettih Valamoin suariston luondopuusto. Luondopuuston piätehtävänny on säilyttiä suariston luonduo da tutustuttua matkailijoi ekotroppazien kauti alovehen kul'tuuruarvoloih, histourieh da luondopaikkoih..
Sputniekkukuva Valamoin suaristos. Valamoi on kuvan huruas laijas olii suurin suari.
Suariston suurin da tundietuin suari on "Valamoi", da sen pinduala on 28,45 km². Suaren kaunis luondo da tunnelmu houkutellah matkailijoi kaikkielpäi muailmas. Valamoin suari on tundiettu ortodoksizes Valamoin manasteris. Manasteri rubei uvvessah ruadamah da manuahat tuldih suarele uvvessah vuonnu 1989. Manasteris kävyy äijy uskovastu (pyhilekävijiä).


Valamoin manasteri.
Valamon manasteri.
Valamoin manasteri on Ven’an pravosluavnoin kirikön manuahumanasteri, kudai sijaiččou Karjalas, Valamoin suariston suarilois.
Histourii.
Valamoin manasteri on sijoitunnuhes Valamoin suarele.
Starinan mugah ristimizen levitändän aigua apostolu Ondrei lähti pohjazeh kerdomah Jevangelies. Dnepran da Volhovan randoi myöte mendyy Hristosan opastui meni kouhujah da bauhujah Nevo-järveh da pani kiviristan Valamoin vuaroih. On olemas manasterin roindan kaksi variantua. Toizen mugah 900 vuottu jälles 2 inokua Sergei da Herman tuldih päivännouzupuolizis mualois (voi olla Gretsies) da yhteh suarilois perustettih manuahukunnan. Kirjallizet tiijot, kuduat kerrotah Sergien da Hermanan ruavos, hävittih. Toizen variantan mugah manasteri perustettih X–XI vuozisual. Tämä variantu roih Avruami Rostovovskin yhtes pyhäeloskerran ozis, kuduas mainitah Avruamin olemistu Valamois X vuozisual. Sežo täs pyhäeloskerras on kirjutettu, gu vuvvennu 1163 Sergien da Hermanan pyhäjiännykset siirrettih Valamois Novgorodah. Valamoin manasterin tovvelline histourii algau XIV-vuozisuas. «Tarina Valamoin manasteris» -kirjutuksen mugah manasteri perustettih vuvvennu 1407. XIV vuozisuan allus suaristos elättih läs 600 manuahua, ga ruoččilazien käzintulendoin täh suari köyhtyi.
Suuri Pohjan voinu.
XVIII vuozisuan allus Pedru I algoi torata, gu piästäs Baltian mereh da suaja Ven’an ekspansien luodehozah. Vuvvennu 1702 (11. (22.) ligakuudu) Ven’a sai Noteborg-linnan (myöhembäh Pähkinälinnu), ga keviäl vuonnu 1703 sai Neva-joven suus olijan Nevanlinnan. 16. (27.) oraskuudu vuvvennu 1710 täh paikkah ruvettih nostamah Piiteri-linnua. Ga Redusuareh sijoitettih Ven’an merilaivaston keskus –Kronšlot (myöhembäh Kronštadt).
Vuvvennu 1710 voinukampuanieh näh ven’alazet suadih Viipuri-linnan. Sil aigua gubernien pohjal perustettih Pietarin gubernii. Vuonnu 1713 ven’alazet voiskat suadih Helsingfors da Åbo. Vuvvennu 1715 Kirilovan manasterin arkimandritan pakičuksen mugah Pedru I käski panna Valamoin manasterin endizeh kundoh. Manasteri ruvettih nostamah vaste suadah paikkah, konzu rauhansobimus vie ei ollut kirjutettu. Vuon 1719 puuhine Valamoin manasteri pyhitettih da nostettih erilazet abutilat.
Vuon 1719 suaduloih mualoih perustettih Viipurin muakundu, kudai liitettih Piiterin gubernieh. Uudeh muakundah liitettih Valamoin suaristogi, kudai liityi Kexholman gubernieh. Vuon 1721 Ruočči kirjutti Uuvvenlinnan rauhansobimuksen da tunnusti Inkarimuan, Kexholman gubernien da Karjalan ozan Viipurin gubernienke liittämizen Ven’ale.
Manasterin kehitys.
Valamoin manasteri XVIII vuozisuan lopus.
Vuvven 1730 aigah nostettih Uspenskaja-kirikkö da puuhine aidu, ga net hävitettih tulipalos vuon 1754. Jelizaveta Petrovna avvutti panemah manasteri endizeh kundoh, ga vuon 1765 manasteris eli vai 11 manuahua. Vuon 1774 pyhitettih Jumalan uvvestuksen kirikkö. Kirikön ymbäri oli nellikön muvvos manuahoin pertit. Kirikön kulmih nostettih Uspenskaja-kirikkö (talvikirikkö, kudai lämitettih) da Nikolskaja-kirikkö.
Igumenu Nazari, kuduas roih manasterin piälikkö vuon 1781, algoi suuri kivisrojindu. Vuon 1805 nostettih pyhien apostoloin Pedrun da Puavelan kunnivokse kirikkö da bol’niččukirikkö Jumalan muaman obrazan kunnivokse. Täs aijas suarel on 72 metrin korgevuttu manasterin kellojallat. XIX vuozisual luajittih Valamoin kellojallois suurimbat Onderei-apostolan kunnivokse kellot. Net painettih läs 1,6 tonnua.
Suomen suuriruhtinaskundu.
Vuvvennu 1811 Suomen gubernii Valamoin suaristonke liityi Ven’an valdukunnan Suomen suuriruhtinaskundah. Gubernii sai endizen Viipurin gubernii-nimityksen. Vuonnu 1819 Aleksanderi I kävi manasterih. 1892 vuodeh sah manasteri oli Piiterin mitropolitoin vallas, ga myöhembäh liityi uudeh Viipurin da Suomen jeparhieh.
Manasterin paras aigu oli XIX vuozisual. Vuvvennu 1839 käskyhaldivoičijakse oli valittu Damaskin, kudai oli manasterin ohjuajannu 42 vuottu. Hänen ponnistuksen mugah srojindu suarel oli vaigu nerokkahien kirvesmiehien ohjuandal. Damaskin kučui srojindah Piiterin arhitektoran da akadiemiekan Aleksei Gornostajevan.
Damaskin mugah manasteris oli kova kuri: nuoret manuahat pietäh huoldu vahnois manuahois, kaikin kävväh jogahizih kirikkösluužboih. Igumenan Damaskinan kuolendan jälles manasterin ohjuajakse tuli Damaskinan jatkai Ionafan II, kudai maltoi nosta uvven suuren kirikön 3000 ristikanzah näh.
Valamoin manuahat tahtottih muuttua oman manasterin Uvvekse Ierusalimakse, sendäh XIX vuozisuan allus suares roitahes nimitykset, kuduat kerrotah Uuzi Sana-aijas: Kedron, Gefsimanija, Eleon-vuori, Voskresenski-skittu.
Enzimäzen muailmanvoinan algussah suares eli läs 1000 ristikanzua.
Iččenäzen Suomen ozannu.
Ligakuun vallankumovuksen Valamoi liityi uvvessah luajittuh Suomeh, mi säilytti Valamoin manasterin. 1925 vuvven algajen ruvettih pidämäh sluužbat suomen kielel, suaret lujittih. Suomen pravosluavnoi kirikkö on uuvven stiil’an. Se otti päivänlaskumualoin Äijypäivän päivymiärän laskun, sendäh Valamoin manasterile pidi ottua grigourienkalenduaran julianankalendгaran sijah. 1920-luvul uvven stiil’an ottamine eroitti Valamoin manasterin. Kymmenen vuvven jälles riijan loppiettih Suomen erivoiskat, kuduat tuldih suaristoh. Suurin oza manuahois kieldävyi Suomen arhiepiskopan Hermanan vallas. «Vahnan stiil’an» manuahat lähtiettih Serbieh, Grecieh, Makedonieh, Germuanieh, Amierikkah da Marokkoh.
Vuozinnu 1939–1940 talvisovan aigua manasteri oli voinutoimien alovehes. Manuahat, kuduat jo oldih Suomen kanzalazinnu, tuhukuun alus vuvvennu 1940 lähtiettih iäres suares. Net otettih arvokkahat tavarat, ezimerkise Valamoin Jumalan muaman obrazan originualan da kellot. 18. kevätkuudu Valamoin manasterin suuret kellot soitettih 12 kerdua, mi tarkoitti manasterin elaijan loppuu. Manuahat sijoitettih Heinävies Suomes da perustettih Uusi Valamoi-manasterin Papinniemes.
Suuren ižänmualazen voinan aigua.
Sygyzyl vuon 1940 Valamoin suarel, manasteris perustettih bocmanoin da laivupoigien škola, kuduan opastujat lähtiettih puolistamah Leningruadua vuvvennu 1941. Vuvvennu 1944 suomelazet voiskat jätettih suari da myöhembäh suareh sijoitettih Pitkyrannan sel’l’ulouzuzavodan abutila, perustettih mečanhoidoala da nostettih uvvessah manuahoin meteostansii.
Nevvoston aigua.
Vuvvennu 1950 endizis manuahoin pertilöis sijoitettih ruavon voinan niistielöin kodi, kuduah myöhembäh vägeh pandih elämäh voinan niistiet manderes (sežo Pietaries). Siirrettih mandereh vuvvennu 1984.
Vaigu vuon 1950 suarele ruvettih tulemah enzimäzet höyrylaivat turistoinke. Vuvvennu 1979 suareh perustettih rahoitettu aloveh-muzei da vähästy myöhembäh ruvettih kohendamah mustomerkilöi.
Elvitys.
thumb
13. talvikuudu vuvvennu 1989, Ondrei Pervozvanni-apostolan muistopiän suareh tuli 6 manuahua, mi tarkoitti Valamoin manasterin elvitysty.
27. tuhukuudu vuvvennu 1994 arhimandrittu Pankrati pyhitti Valamoin manasterin časounua Sinopskaja-randupihal Piiteris. Časounu lopukse tuodih järilleh manasterih.
13. talvikuudu vuvvennu 2005 enzi kerran soitti «Onderei Pervozvanni» -nimine kello, kudai azetettih manasterin kellojalgoih vahnan kelloloin elvittämizen ohjelmanmugah.
10. heinykuudu vuonnu 2009 Patriarhu Kiril da Karjalan tazavallan piämies S.L. Katanandov avattih Patriarhan Aleksi II kunnivokse nimitetyn muzien. Muzien avuandu oli Valamoin manuahoin 20 vuvven elaijan elvityksen kunnivokse.
Oraskuun lopus vuvvennu 2010 manasterih tuli Konstantinopolan kirikön patriarhu Varfolomei.
Vuvven 2011 aigua episkopan Pankrati tiedoloin mugah manasteris eläy 217 ristikanzua (sežo skitat da pihat): 37 ieromanuahua, 12 ierodiakonua, 89 manuahua, 79 poslušnikkua. Manasteris ruadau 30–40 ruadajua.
Valamoin manasteri.
Manasterin siännöt.
Valamoin manasteri on Ven’an da Moskovan patriarhan vallas. Patriarhan Aleksi II mugah Valamoin manasteris on igumenan ohajavo, kudai on Valamoin manaserin vahnan siännön mugah. Pyhän Valamoin manasterin siännöt ollah Afonskiloin manasteriloin mugah: nimidä ei sua luadie ilmai käskyhaldivoiččijoin da manuahoin nevvoloi. Sendäh ainos on manuahoin hengikerähmö.
Valamoin manasterin käskyhaldivoiččijat (patriarhan vallas).
V


Valdimo.
Valdimo Suomen kartal
Valdimo on Suomen kundu, kudai on sijoitunnuhes Pohjas-Karjalan muakunnas. Kunnas eläy 2326 ristikanzua, da sen pinduala on 769,5 km².
Valdimon Peri-Sivakas on säilynyh 1500-luvulpäi muinaskarjalazien (karjalkoin) itkukivi da vahnu kalmisto..
Suomen toine karjalankieline lapsien muuzikkuelostusškola Linduzet ruadau Valdimol, toine oli Helsingin Mellunmäis.
Valdimon hierut.
Elomäki, Haapakylä, Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Maanselkä, Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki da Ylä-Valtimo.


Valentina Kondratjeva.
Valentina Kodratjeva on karjalankieline kirjuttai da runoilii, pajoloin tekstoin luadii. Häi kirjuttau karjalan kielen livvin murdehel. Hänen kerdomuksii da runoloi alalleh painetah karjalankielizeh Oma Mua -lehteh da Taival-almanakkah.
Kirjuttamah tartundu.
Valentina Kondratjevan on anuksenkarjalaine kirjuttai. Hänen enzimäzii kerdomuksii painettih Oma Mua -lehteh vuvvennu 2009. Nämmä kerdomukset oldih “Akoin päivy”, “Tönčöi” da “Ni puččih, ni päččih”. Tämän jälgeh Valentina Kodratjeva on alalline Oman Muan kirjuttai da lugii.
Valentina Mihailovna rubei kirjuttamah vuvvennu 2008. Kirjuttua livvikse häi ei maltanuh, ei tiedänyh karjalan kielen kirjaimii. Allus algajen kirjutti kirililazil kirjaimil. Omua enzimästy pitkiä kerdomustu ”Kaksi pedäjiägi” rubei kirjuttamah kirillitsal. Sit otti Aberin da opastui livvin kirjaimikkoh ičepiänneh.
Juuret.
Valentina Kondratjeva on roinnuhes vuvvennu 1950 karjalazes Issoilan hierus, tänäpäi se kuuluu Immalan kyläh. Enne sil čupul oli mondu pikkarastu hieruu: Issoilu, Liettii, Niemi, Päččil. Pereh oli aiga suuri, tuatal da muamal oli kaheksa lastu. Valentinan tuattah oli karjalaine, muamah – inkeriläine. Muamal oli Rikkinen sugunimi, tuatal – Rikkijev. Pakkaskuul 1947 vuvvel Valentinan vahnembat mendih yhteh.
Perehes, hos emändän muamankielenny oli inkerinmurreh, ijän kaiken paistih livvikse. Valentinan muamah – Hilda Petrovna on Leningruadan alovehel rodivunnuh. Karjalah tulduu terväh opastui pagizemah livvikse da sit ven’aksegi. Lapset školah lähtiettih, nikudai ven’an kieldy ei maltanuh. Vie Valentinan omassah poigugi, konzu rubei käymäh päivykodih ei maltanuh ven’akse ni yhty sanastu.
Opastundu.
Školan loppiettuu Valentina Kondratjeva lähti opastumah Sortavalah buhgalterikse. Buhgalterinnu ruadoigi enimät vuvvet. Nygöi on penziel. Penziel toizekse ruavokse rodih omal karjalan kielel kirjutandu. Se ruado on mieleh da ainos korgiel tazol ruattu.
Runoniekku.
Prouzan ližäkse Valentina Kodratjeva kirjuttau runoloi da pajoloin tekstoi. Omii runoloi äijän kerdua kävyi lugemah runoloin lugijoin kilbah, kudamua pietäh Anukses Brendojevan festivualin hantuzis. Hänen kirjutettuloi pajoloi pajatetah anukselazet pajojoukot.
Suurembat kerdomukset.
Valentina Kodratjevan kerdomuksis on tozi kajalaine elos da tozi karjalazet rahvas. Poluudittuu syväin -kerdomukses on kirjuttajan muaman elostu. Elos Hilda Petrovnal oli jygei. Voinan aigah häi oli nemsoin vallan ual. Sit händy karkoitettih omas muaspäi, työttih Germuanieh luageriloih. Sit Suomi lunnasti inkeriläzii. Jälgimäi tuldih Karjalah, omale roindumuale Leningruadan alovehele muga ni laskiettu ei.


Valgeirožahanhi.
Teemas muijal.
V


Valgeirožačiirakko.
Valgeirožačiirakko ("Chlidonias hybridus") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal tarkoitetah tavallizeh kalačiirakkuo ("Sterna hirundo") libo lapinčiirakkuo ("Sterna paradisae"). Valgeirožačiirakon karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "valkoposkitiira".
Aloveh.
Valgeirožačiirakko peziy paikoitellen Suvi- da Keski-Europas sego siepäi Kitaih da Indieh täydyjäl alovehel. Yksi alaluadu peziy Australies da toine Päivännouzu-Afrikas. Europas da Aazies pezijät linnut talvehtitah Afrikas da Suvi-Aazies. Suomes valgeirožačiirakko on harvinaine gost'u, kudai tavattih enzimäzen kerran Vantaal heinykuus 1975.
Lähtiet.
V


Valgeisiibičiirakko.
Valgeisiibičiirakko ("Chlidonias leucopterus") on čiirakkoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tunnetah sana "čiirakko", kudamal tarkoitetah tavallizeh kalačiirakkuo ("Sterna hirundo") libo lapinčiirakkuo ("Sterna paradisae"). Valgeisiibičiirakon karjalankieline nimi on täh artikkelih niškoi kiännetty suomenkielizes sanaspäi "valkosiipitiira".
Aloveh.
Valgeisiibičiirakko peziy enimyölleh Liideh-Europas da Aazies. Linnut talvehtitah Afrikas, Suvi-Aazies da Australies. Suomes valgeisiibičiirakko on harvinaine gost'u, kudai tavattih enzimäzen kerran Hailuvvos oraskuus 1974. Suomespäi lugijen lähimäzet pezindykohtat ollah Estounies.
Lähtiet.
V


Valgo-Ven'a.
Valgo-Ven'a libo Belarus' on Päivännouzu-Jevroupan valdivo. Sen virralline nimi on Valgo-Ven'an tazavaldu. Rahvahan lugumiäry on 9 498  700 hengie (vuvven 2016 allus), pinduala on 207  600 km². Se on 93. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 84. sijal pindualan mugah.
Sen piälinnu da muan suurin linnu on Minsk. Virrallizet kielet ollah beloruussien (valgo-ven'an) da ven'an kielet.
Luodehes tazavaldu rajoittuu Litvanke, päivänlaskus – Pol'šanke, pohjazes – Latvienke, päivännouzus – Ven'anke, suves – Ukrainanke.


Vanuatu.
Vanuatu on Tyynenmeren valdivo, kudai sijoittuu Melanezies. Sen viralline nimi on Vanuatun tazavaldu. Pohjazes se rajoittuu Solomonan suariloin alovehvezilöinke, päivänlaskus – Avstrualienke, lounuas – Uvven Kaledonien alovehvezilöinke, päivännouzus – Fidžin alovehvezilöinke. Randuviivan pitkevys on 2528 km. Vanuatun tazavaldu sijoittuu Uuziloin Gebridoin suariston 83 suarel. Muan yhtehine pinduala on 12 190 km². Vanuatun rahvahan lugumiäry on 234 023 hengie (v. 2009). Piälinnu on Port-Vila.
V


Varattavu Iivananpäivy.
Varattavu Iivananpäivy () on Tove Janssonan kirjutettu Muumi-kniigu. Ruočikse kirjutettu alguperäine tevos piästettih ilmah vuvvennu 1954 da suomekse tevoksen kiändi vuvvennu 1957 Laila Järvinen nimel "Vaarallinen juhannus". Karjalakse kirjan kiändi vuvvennu 2010 Natalja Sinitskaja.


Varkaus.
Varkaus on linnu Suomen Pohjas-Savos. Varkaus on perustettu vuvvennu 1929. Linnakse se rodih 1962. Varkaukseh liitettih 1. pakkaskuudu 2005 Kangaslammin kundu.
Linnanozat.
Lehtoniemi, Käpykangas, Könönpelto, Puurtila, Kangaslampi, Kuoppakangas, Päiviönsaari, Kommila, Taipale, Repokangas, Häyrilä, Kaura-aho, Luttila, Hasinmäki, Pussilanjoki, Käärmeniemi, Taulumäki, Savonmäki, Akonlahti, Kosulanniemi
Nähtävykset.
Histourielline da čoma Taipaleen kanualu on yksi merkittäi nähtävys Varkaukses. Alovehel on nähtävis 1800-luvul peräizin olii vahnu kanualu dai modernu kanualu. Varkaukses sijaiččou Mekaanisen musiikin museo (Mehanillizen muuzikan muzei).
Ystävyslinnat.
Varkauksen ystävyslinnat ollah Lu'an (Kitai), Nakskov (Danii), Rjukan (Norveegii), Sandviken (Ruočči)
, Petroskoi (Ven'a), Rüsselsheim (Germuanii), Pirna (Germuanii), Zalaegerszeg (Vengrii). Ystävyslinnoile on nimetty omii kohtii. Varkaukses on Zalaegerszegin aukio (lagevo), Rüsselsheimin aukio (lagevo), dai pihat: Petroskoinkatu, Sandvikeninkatu, Nakskovinkatu, Rjukaninkatu da Pirnankatu.


Varoi.
Lähtiet.
V


Vas'a Veikki.
Vasilii Saveljevič Ivanov (tovelline sugunimi; peittonimi Vas’a Veikki; on roinnuhes 8. kevätkuudu 1958) – karjalaine runoilii, kirjuttai, kiändäi, lehtimies. Veikki kirjuttau karjalan kielen livvin murdehel.
Eloskerdu.
Veikki on karjalaine da roinnuhes kyläs. Lapsusaigah händy kazvatti buabo. Häi opastui Priäžän da Anuksen školukodilois. Vas’a Veikki oli sluužbas Mustanmeren laivastos da ruadoi Baltianmeren höyryläivastos. Häi loppi zaočno Leningruadan Arktikan opiston da Leningruadan valdivonyliopiston žurnalistiekan tiedokunnan. Enziozutuksennu oli ven’al kielel runo, kudai oli painettu Morjak Baltiki- Leningruadan lehtes da Olonetskaja pravda-lehtes vuvvennu 1985. Kuulužan karjalazen kirjuttajan Vladimir Brendojevan vaikutuksel Veikki algoi kirjuttua omii tevoksii omal karjalan kielen livvin murdehel. Hänen tevokset piästettih ilmoih Sever-, Carelia-, Kipinä-, Karjalan heimo(Suomi)-žurnualois da Oma Mua- lehtes. Veikki on Ven’an lehtimiehien liiton da Ven’an kirjuttajien liiton Karjalan ozaston ozanottai. Omas eloskerras Vas’a Veikki kirjuttau: taijos minä suvaičen realizmua, suvaičen kirjalližuttu, kudamah näh ruvetah ajattelemah. VeikkieläyPetroskois.
Tevokset.
V
V
V


Vasco da Gama.
Vasco da Gama (nenga 1460, Sines — 24. talvikuudu 1524) oli portugalilaine tutkimusmatkailii da enzimäine ristikanzu, kudai piäzi merireittii pitkin Afriekan kauti Indieh.


Vaski.
Vaski Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (). Prostoi aineh vaski on sitkei kullankarvaine da rouzuvoi metallu (se on vaiku rouzovoi, ku ei ole oksidnoidu pl'onkua). Ristikanzu käyttäy sidä ammuzis aijois algajen.
Histourii.
Vaski on yksi enzimäzis metalloispäi, kuduadu ristikanzu käyttäy äijiä, sendäh gu sidä voi suaja kebjieh ruvaspäi da sih pidäy madal sulattamizen lämbötila. Se on yksi seiččemes metalloispäi, kudualoi ristikanzu tiedäy ammuzis aijois algajen. Tämä metallu on luonnos puhtahas nävös puaksumbah, migu kuldu, hobju da raudu. Vaskivuozisada, konzu käytettih äijiä vaskivehkehii, on kivivuozisuan jälgeh. S.A. Semjonovan da hänen ruadodovariššoin tutkimukset ozutettih, gu, hos vaski on pehmei, vaskizet ruadovehkehet ollah parembii, migu kivizet. Niilöin avul hallotah halgoloi, sruugatah, poratah da pilatah puuloi teriämbi.
Muinazis aijois sulatettih yhteh vaski tinanke – da roih bronzu. Sen avul luajittih orožii imi. Bronzuvuozisada tuli vaskivuozisuan sijah. Vasken da tinan segasulateh (bronzu) suadih enzikerran Lähi-Päivännouzus 3000 vuottu enne meijän aijan luguu. Bronzu oli kaikile mieldy myö, sendäh gu se on luja da sidä kebjieh taguo. Sen periä sidä käytettih, konzu luajittih ruado- da mečästysvehkehii, astieloi da čomenduksii. Kaikin nämmä ezinehet lövvetäh muinažuontiijollizis kaivamizis. Bronzuvuozisuan sijah tuli rauduvuozisada (se koskou ruadovehkehii).


Vas’s’oinkylä.
Vas’s’oinkylä () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Kuittizen kyläkundah.


Vatikan.
Vatikan, virallizesti Vatikanan linnuvaldivo (Civitatis Vaticanae, Stato della Città del Vaticano) on Itualien piälinnan Roman ymbäri, pindualal da vägiluvul muailman pienin iččenäine valdivo. Pinduala on vai 44 gektuarua. Muailman suuriman valdivon, Ven'an, pinduala on 38,8 miljounua kerdua suurembi Vatikanan pindualua.
Vatikanan iččenäine valdivon piämies on papa. Vatikanan valdivomuodo on teokratii, kogo poliittine valdu on papistol. Valdua käytetäh papan ližäkse tämän nimittämät kardinualat, kudamien ruadoh kuuluu uvven papan valličendu.
Vatikanal ei ole iččenästy poliittistu libo vojennoidu vaikutusvaldua. Sen infrastruktuuru riippuu Itualies. Valdivo ei kuulu Yhtistynnyzih kanzukundih, ga se toimiu sie tarkailijannu Pyhän istuimen kauti. Vatikanal on yhtelläh suuri kanzoinväline arvo, sendäh gu kogo katolistu kirikkyö ohjatah siepäi.


Važojärvi.
Važojärvi () on kylä Kotkatjärven voulostis Anuksen piiris Karjalan tazavallas. Toizen muailmanvoinan aigua kyläs ruadoi vangileiri. Kyläs on sijoitunnuhes Važojärven Spuasan Kirkastumizen miesmanasteri.
Eläjät.
Vuonnu 2013 kyläs on elänyh 72 hengie.


Vellington.
Vellington (,) on Uvven Zelandien piälinnu. Vuonnu 2006 linnas on elänyh 176 000 ristikanzua.


Ven'a.
Ven'a (ven.: "Россия, Российская Федерация / Rossija, Rossijskaya Fjedjeratsyya") on Päivännouzu-Jevroupan da Pohjas-Aazien valdivo. Sen virralline nimi on Ven'an federatsii. Sen rahvahan lugumiäry on 146 544 710 hengie (v. 2016). Pinduala on 17 125 191 km². Se on 1. sijal muailmas pindualan mugah da 9. sijal rahvahan lugumiärän mugah.
Valdivon piälinnu on Moskovu. Virralline kieli on ven'an kieli.
Läs 41% rahvastu on pravosluavizii.
V


Ven'an kieli.
Ven'an kieli (ру́сский язы́к, "russki jazyk") kuuluu päivännouzusluavilaizih kielih, kudamih kuulutah vie ukrainu, valgoven'a da ruteeni. Ven'an kielel pagizou läs 275 miljonua hengie, läs 165 miljonal se on muamankieli. Ven'akse kirjutetah kirillizin kirjaimin.
Ven'an kieli on Ven'an virralline kieli da sil on virrallizen kielen azemu vie Kazahstanas da Valgo-Ven'al. Ven'akse paistah muijalgi Iččenäzien valdivoloin liiton mualois sego ezimerkikse Mongolies. Ven'an kieli on yksi Yhtistynnyzien kanzakundoin kuvves virrallizis kielis. Ven'a oli aijemba Nevvostoliiton virralline kieli. Ven'an kieli on yksi muailman kaheksas suurembas kieles.
Ven'akse muamankielenny pagizou läs 161,7 miljonua rahvastu, kudamis 137 miljonua eläy Ven'al. Vierahannu kielenny sidä maltau läs 110 miljonua. Ven'an Federatsien ližäkse se on virralline kieli Kazahstanas, Kirgizies da Valgo-Ven'al. Ven'an kielel on alovehellizen vähembistökielen stuatussu Suvi- da Päivännouzu-Ukrainas. Tadžikistanas ven'an kielel on virrallizen kanzoinvälizen kommunikoindukielen azemu. Baltian mualois da Izrailis eletäh suuret ven'ankielizet vähembistöt. Ližäkse ven'ua vierahannu kielenny äijät maltetah Azerbaidžanas, Uzbekistanas da Mongolies.


Venehjärvi.
Venehjärvi (,) on vahnu kylä Karjalan tazavallas Kostamukšen linnupiiris.
Se sijoittuu Šuurivaaran suarel samannimizen järvel Venehjärvel ().
Kylä on histourien da kul’tuuran mustomerki, histourielline poselenii.


Venesuela.
Venesuela, virralline nimi on Bolivarian Venesuelan Tazavaldu () on valdivo Suvi-Amerikan pohjazes.
Pohjazes sen randoi huuhtellah Kariban meren da Atlantizen valdumeren viet, päivännouzus se rajoittuu Gaijananke, suves – Braziilienke, päivänlaskus – Kolumbienke.
Muan pinduala on 916 445 km². Rahvahan lugumiäry on 30 761 000 hengie (v.2015). Piälinnu on Karakas. Virralline kieli on ispanien.
V


Vengrien kieli.
Vengrien kieli tai ungarin kieli (vengrien kieleh "magyar nyelv") on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului ugrilaine kieli. Tämä kieli on suurin suomi-ugrilaizispäi kielispäi, sen puhujan miärä on yli 15 miljoonua kogo muailmal. Vahnimat kirjutukset ollah 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat. Vengrienkieline Raamattu ilmestyi vuvven 1590.


Vengrii.
Vengrii on Keski-Jevroupan valdivo. Muan rahvahan lugumiäry on 9 849 000 hengie (v. 2015), pinduala on 93 036 km². Se on 89. sijal muailmas rahvahan lugumiärän mugah da 108. sijal pindualan mugah.
Valdivon piälinnu on Budapeštu. Virralline kieli on vengrien kieli.
Se sijoittuu Jevroupan keskes. Se on syväinmuavaldivo (se ei ole meren rannal).
Vengrii rajoittuu Ukrainanke, Rumiinienke, Slovakienke, Serbienke, Horvatienke, Slovenienke da Avstrienke.
V


Venus.
Venus on päiväzensistieman planiettu.


Vepsän kieli.
Vepsän kieli on uralilazeh kielipereheh kuului baltiekkumerensuomelaine kieli. Sidä paistah vepsäläzet enimyölleh Karjalan tazavallas Oniegujärven rannikon suvi- da päivänlaskupuolel sego Leningruadan alovehel.


Veriapel'siinu.
Veriapel'siinu on ruskieloin apel'siinulajiloin yhtehisnimitys. Tavallizimat lajikkehet ollah sanguinello, tarocco da moro. Veriapel'siinu on tavallistu apel'siinua pienembi. Nimitys tulou sen verenruskies väris, eigo sit ole verdu, muga kui ei toizisgi puunandimis.
Ruskien värin fruktu suau mm. likopienaspäi da antosianaspäi, kudai on ylehine pigmentu kazvilois da puunandimis.


Veskelys.
Veškelys () on vahnu karjalaine kylä Suojärven piiris Karjalas.
Histourii.
Enzimästy kerdua Veškelyksen prihodu oli mainittu dokumentois vuvvennu 1788. Vuvvennu 1858 mejän kyliä sanottih Veškel’skoe mirskoje obščestvo. Anuksen gubernien kartal vuvvennu 1908 tämä elopaikku oli kui Veškelyksen pogostu. Vuozinnnu 1927- 1930 Veškelys kuului Siämärven piirih.Vuozinnu 1930-1956 Veškelys kuului Priäžän rajonah. Vuvves 1956 kylä kuuluu Suojärven piirih. Sil vuvvel täs oli perustettu Veškelyksen souhozu. Souhozas oli jugei ruado: piettih žiivattua, kezäl niitettih heiniä, zvierofermal oli norkua, kazvatettih kartohkua.
Yhtehizet tiijot.
Veškelyksen kylä sijaiččou seiččemen pienen järven rannal. Järvien nimet ollah Kirikköjärvi (järvel seizoi kirikkö), Matkajärvi (järvi on dorogupieles), Tervulambi (lammel lähäl laskiettih tervua), Maimulambi (järves oli äijy maimua), Čižma, Koverlambi, Joučenjärvi. Kylä on 38 kilometrua Suojarvelpäi liideheh.
Veškelyksen kyläh kuuluu 8 hieruu: Kirikkömägi, Pappil, Padagdja, Makkoilu, Vatčailu, Niikoilu, Pedri, Hoškoilu.
Nygöi Veškelykses eläy 693 hengie. Niilöis läs 65% ollah karjalazet.
Meijän kyläs on histourii-arhitektuurizii mustomerkilöi: Sorokinoin taloi da Georgien časounu.
Veškelykses on keskiškola, kus opastuu 96 opastujua. Vuvvennu 1998 kyläs avavui lapsienkodi.
Kyläs pruaznujah äijy pruazniekkua: Uuzi vuozi, Keviän vastavundu dai muudu. Joga vuottu kyläs on Veškelyksen pruazniekku – Sroičanpäivy1.


Vezisuadu.
Vezisuadu libo vodoruodu Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on enzimäine alguaineh. Sidä merkitäh H. Nimi on kiännöslaihin latinan kielespäi: (muinasgriekan kielespäi ὕδωρ – ”vezi” da γεννάω – ”suan”) – ”suaju vetty”. Sidä on äijy luonnos.
Prostoi aineh vodoruodu – H2 – on kebjei guazu ilmai värii. Sevoitekses ilmanke libo kisloruodanke vodoruodu on palaju da voi räjähtiäkseh. Se ei ole myrkyaineh. Se sulau etanolas da monilois metallois: ravvas, nikel’as, tituanas, pluatinas.


Veškelyksen kirjasto.
Veškelyksen kirjasto on Karjalan Veškelyksen kyläs suurimii karjalan kieldy da karjalastu kul'tuurua silmäl pidäjii laitoksii.
Perustandu da tilat.
Vuvvennu 2014 Veškelyksen kirjastole rodih 110 vuottu. Nämmis vuozis kirjasto puaksuh vaihtoi tilat, muutteli yhtes taloispäi toizeh. Tänäpäi se ruadau Veškelys-etnokeskuksen talois, kudaman jälgivuozien aigah sai kohendua ECHO-projektan hantuzis. Kirjaston emändänny on monien vuozien aigah on karjalaine L’ubov’ Grigorjevna Prisoškova.
Kielen da kul'tuuran akkiloiččii.
Veškelyksen kirjasto on juuri se kohtu kyläs, kunne tullah da kiirehetähgi tulemah kai kyläzet. Se yhtistäy heidy. Veškelyksen kirjasto kyläs on enzimäzii karjalazen kul’tuuran da karjalan kielen akkiloiččijoi. Kirjastos on pandu rattahile mondu projektua da ruaduo. Niilöile jo luguu ei tietä.
Nämmis vuozis on ehtitty ruadua äijän. Kirjaston pohjale oli luajittu karjalaine folklourujoukko, kudai ruadau jo enämbi 30 vuottu. On pietty Veškelyksen perindöllisty jarmankua. On valmistettu spektakliloi karjalan kielel. On pietty Veškelyksen tiedäjät -kilbua. Kilbu pani kyläläzii tutkimah oman rannan istouriedu da perindölöi. Kilvan hantuzis on piästetty ilmah kirjua da kogonaine tiedosanakirju – entsiklopeedii – omas kyläs. On luajittu kaksi dokumentufil’mua kylän vahnimis rahvahis. Nämmii ruadoloi ruatah kirjasto da kirjaston pohjale perustetut Omamualazet-kluubu da yhteiskunnalline yhtistys ”Oma tulehmo”.
Kirjaston keräilemy.
Veškelyksen kirjastos kodirandua koskii kirjoin kollektsii on suurimii. Kirjasto tiluau lehtie karjalan da suomen kielel. Veres Oma Mua on ainos nägyvis. Tilatah omuagi Suojärven piirin lehtie.


Veškelys.
Veškelys () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Suojärven piiris. Se on Veškelyksen kyläkunnan keskus.
Veškelyksespäi Petroskoissah, Karjalan piälinnassah, on läs 100 km. Se sijoittuu 7 pienen järven rannoil – Kirikköjärven, Matkajärven, Koverajärven dmi.
Veškelyksen kyläkunnas on mondu kyliä: ezim. Ar’koilu, Lagilambi, Kirikkömägi, Pappil, Padagju, Makkoilu, Vaččoilu, Nikkoilu, Pedri, Hoškoilu da muut.
Kyläs on keskiškola, lapsienpäivykodi, lapsienkodi, laukat, kul’tuurukodi, kirjasto da kylän histourien muzei.
Veškelys on aloveh, kus paistah Siämärven alamurdehel, kudai on livvin murdehen pohjazin alamurreh.
Vuonnu 1989 Veškelykseh tuodih puukirikkö (), kudai kuuluu XVI – XVII vuozisadah.
Vie yksi histourielline rakennus on Sorokinan taloi (XIX vuozisuan loppu).
Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu.
Veškelyksen rahvahien lugumiäry.
Nygöi Veškelykses eläy läs 630 hengie (2016).
Joga vuottu Veškylykses Sroičanpiän pietäh jarmankoi, kudamih tullah kylän kaikin rahvahat.
Histourii.
Veškelys muanitah enzimäzen kerran 1400-luvun lopun dokumentois kui Salmina Vešelyksen mäil («Деревня Салмина на Вешелукской горе»).
1400-luvul kyläs oli 7 muanruadajoin pihua da 12 «мест дворовых» («хоромы пожгли и крестьян побили немецкие люди»). Hos oligi voinu, karjalazet muutettih uuzih paikoih, toiči varattavihgi. Hyö tuldih paikkah, kudai rajoittuu heijän kodimuanke – Karjalan ujezdah (Корельский уезд), kunne 1570-luvul ainos tungiettihes ruoččilazet.
«Салмина Кирьяков (или Корьяков) конец на Вешелуксе-горе у часовни на леше-озерке» (mečän lammel), «Патрекеевской конец на Вешелуксе-горе на леших озерках», da vie «Горшечный конец на Вешелуксе-горе».
XIX- luvun keskes Veškelyksen nimi oli Гошкойлы libo Гошкила da sih kuulutah kylät: Вешкельский погост, Горсельская Гора, Питракиева Гора, Савкойла. V. 1926 Veškelyksen nimi oli Vaččoila (Ваччойла).
Rahvahan elaijan tavat.
Kui kaikkiel karjalazis kylis, Veškelykses ristikanzoin piäruadonnu oli muanruado. Siämärven muas on äijy kivie. Sendäh pellot oldih pienet. Kazvatettih ruistu, kagrua, ozrua, hernehtu, pelvastu da liinua. Sežo kylvettih vil’l’oi da nagristu. Kapustua da turnustu ruvettih istuttamah, konzu roittihes enzimäzet kolhozat. Sežo istutettih kartohkua. Kezämökiseläjät tuldih Petroskois Siämärven rannale 1970-luvul. Hyö iče ollah niilöis paikoispäi da elettih talolois, kudamis rodittihes.
Kaskii ristikanzat käytettih 1940-luvun keskessah, a nagristu istutettiih paloloih voinangi jälles.
Veškelykses enne piettih lehmii, heboloi, lambahii da kanoi. Poččii ruvettih kazvattamah kolhozois 1930-luvul, a kozii voinan jälles. Pidiä kozii oli halvembi lehmii, sendäh gu verot kozih oldih pienembi. Karjalazien elokkahus rippui žiivattoin miäräs. Žiivatat ainos voi myvvä da niilöin avul voi väittiä muadu. Hyvä muanväitys tarkoittau hyviä vil’l’an tulostu.
Žiivatoile pidi varustua heiniä. Veškelykses ei varattu pahua siädy heinarren aijas. Sie käytettih erillizii rakennuksii hienän kuivuamizeh niškoi, kui Suomes.
Kalastus ainos oli tärgein elinhommu. Sen avul ristikanzat suadih d’engua. Veškelykses on äijy järvie da lambii. Niilöis on ahvendu, haugii, särgii, kuhua, lahnua da muudu. Ennevahnas pyvvettih kalua ezim. verkoloil, ongittamine oli lapsien ilo. Ga voinan aigah da sen jälles ei suannuh kalastua kyzymättäh suomelazes nadzoras. Silloi lapset, kudamat ongitettih rannoil, pellastettih perehet nälläs. Sendäh gu sih aigah ei kalastettu äijiä, kalua järves oli muga äijy, gu liemeh voi pyydiä, kuni vezi kattilazes kiehuu.
Kalastettih talvel, keviäl da sygyzyl. Kezäl ongitettih vai lapset da naizet ičele syömizekse, sendäh gu ižändät oldih sualoiruadolois.
Mečästys Veškelykses ei olluh hyvin kehitetty. Mečästäjii oli vähän: yksi-kaksi joga kyläs. Mečästettih linduloi da elättilöi syömizen da sobien niškoi.
Kalastuksen, mečästyksen, muanruadoloin da žiivatoin pidämizen ližäkse ristikanzat harjoitettih meččy-, seppy-, puččihommii da käziruadoloi. Joga kyläs oldih kirvesmiehet, reinsidojat, melliččyniekat imi.


Victor Hugo.
Victor Marie Hugo (13px audio [viktɔʁ maʁi yˈɡo], 26. tuhukuudu 1802 Besançon – 22. oraskuudu 1885 Pariižu Francii) oli francielaine kirjuttai da runoilii romantiekan aijal. Victor Hugo oli sežo innokas ristikanzan oigevuksien puolistai.


Videl.
Videl () on kylä Anuksen kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Sijaičendu.
Kylä on sijoitunnuhes 40 kilometris Anuksenlinnaspäi.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Kuujärves eli 1632 hengie.


Videlen D’ovensuu.
Videlen D’ovensuu () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Videlen kyläkundah.
Se sijoittuu Luadogan päivännouzurannal, Videlen jovensuus.
Pos’olku perustettiin vuonnu 1957, konzu yhtistettih Videlen D’ovensuun kylä da raududoroganstansien Videlen pos’olku.


Vieljärvi.
Vieljärvi (Vieljärven kylä,) on kylä Priäžän rajonas, Karjalan tazavallas, Ven’al. Kuuluu Priäžän kanzallizeh kunnanpiirih. Kylän virralline Internet-sivu - http://vedlozero.ru.
Histourii.
Vuvvennu 1563 verokirjois mainitah Vieljärven pienii kyläzii: Korbiniemi, Jänöiselgy, Kibran kylä N’almärvel da Salo-suarel. Sen rahvas kazvatettih ruistu, ozrua, luajittih heiniä, pyvvettih kalua.
Muantiedo.
Vieljärvi kuuluu Karjalan tazavallan Priäzän piirih.
Kylän agjat, kylänpiät.
Vieljärven kylien agjoi ollah pienembäzet kyläzet Ruizniemi, Pogostu, Jovensuu, Melliččy, Jänöiselgy, Niemi. Enne net oldih omapäizet kylät.
Nähtävykset.
Vieljärves on kudamidä kacottavua da nähtäviä. Suurembii nygyaigazii ravieloi suavutuksii on Karjalan Kielen Kodi, kudai nostettih Vieljärven keskukseh vahnan päivykoin tilah. Niemel školan rinnal on Pyhän Il’l’an uuzi kirikkö, kudamas pyhinpäivin pietäh sluužbua. Hyvikse huogavundupaikoikse pätäh järven hiekkarannat. On niidy kui kyläs, järven rannois, mugai järven suaril, ezimerkikse, Salon suarel. Vieljärven kyläh vuvvennu 2013 nostettih Karjalan Kielen Kodi.
Rahvas.
Vieljärven paikkukundah kuuluu läs 1400 ristikanzua. Enämbät puolis ollah karjalazet. Kudakui suuri vuitti on ven’alastu, tietyin miärin valgoven’alastu, ukraintsua da muudu kanzua vähäzin.


Vieljärvi (järvi).
Vieljärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizeh piirih.
Järven pinduala on 55 km², piduhus – 17,7 km, levevys – 6,1 km, randuviivan piduhus – 163,2 km. Sen keskisyvys on 7,5 m, syvin kohtu on 11,4 m.
Vieljärven koillisrannal sijoittuu samannimine kylä Vieljärvi. Pohjasrannal ollah Jyrgil da Kukkoilu. Nämmien kylien kauti menöy federualline dorogu P21, kudai yhtistäy Petroskoin da Helsinkin.
Järven rannat ollah enimyölleh korgieloi da kivizii, rannoil kazvau segameččii. Lounasrandu on madal, paikoitellen suohine. Pohju enimyölleh on muvakas, lähäl randoi se on kivine da paikoitellen čuuruine, sežo täs löydyy rudua.
Järves on 15 suardu, kudamien yhtehizen randuviivan piduhus on 28 km.
Järves on 11 kalalajii: ezim. ahven, lahnu, haugi, riäpöi, särgi, matikku, kiiškoi, harvah löydyy siigua da lohtu.
V


Vienan Karjala.
Vienan Karjala on yhteis-poliittine lehti karjalan kielel, varzinkarjalazel murdehel. Piäzi ilmah Karjalan tazavallas, Petroskois.
Oli perustettu vuvvel 1990 yhtes Oma Mua -lehtenke. Vuvvennu 2000 rodih iččenäzekse. Lehten painosmiäry oli kai 700 kappalehtu.
Vuvven 2014 allus Vienan Karjala- da Oma Mua -lehtet liitettih yhteh lehteh.
V


Vienanmeri.
Vienanmeri on Pohjazen jiämeren lahti Ven’an luodehes.
Se on yksi pienimis Ven’an meris, pienembi sidä on vai Azovanmeri. Vienanmeren pinduala on 90 000 km² (yhtes äijien pienien suarien kel, kudamien joukos on Soloveckoin suaristo - 347 km²) – 1/16 oza Barentsanmeren pindualas. Vienanmeren vien miäry on 4,4 tuhattu km³. Vienanmeren suurin välimatku - Kaninan niemes Kemih – on 600 km.
Meren syvin kohtu on 343 metrii, keskisyvys – 67 metrii.
Vienanmeren da Barentsanmeren rajannu on Sv’atoi Nos - niemen (Kuolan niemimua) da Kaninan niemimuan väline liinii.
Vienanmereh langetah suuret jovet, kudamien joukos ollah Kemijogi, Mezen’, Onegajogi, Ponoi, Vienanjogi.
Piäportat ollah Arhangel’sk, Belomorsku, Kandalahti, Kemi, Mezen’, Onega, Severodvinsk.
Vienanmeren-Baltiekan kanualu (Stalinan kanualu) yhtistäy Vienanmerdy Baltiekan meren sego Volgan-Baltiekan vezimatkan kel.


Vietnamu.
Vietnamu, virrallizesti Vietnaman sosialistine tazavaldu on valdivo Liideh-Azies. Se sijaiččou Indiokitain niemimual. Päivänlaskus Vietamu rajoittuu Laosan da Kambodžanke, pohjazes Kitainke, päivännouzus da suves Suvi-Kitain merenke. Vietnaman piälinnu on Hanoi. Muan pinduala on 331 210 km². Rahvahan lugumiäry on 92 477 857 hengie. Virralline kieli on vietnaman kieli.
V


Viidan.
Viidan () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Čalnan kyläkunnas.
Histourii.
Kylä muanitah virrallizis dokumentois enzimäzen kerran vuonnu 1563.
Rahvahanluvun mugah (v. 1933) Viidanah kuuluttih kylät: Pogoste (se on laihinsana ven’an kielespäi), Üliči (), Alaižagd’ (), Ülaižagd’ (, myöhembäh, nygöi on улица Кузьминская) da Viäčurd’e ().
Kui ennegi Šuojoven virdu jagau kylän kahteh ozah: yhtel puolel ollah laukat da enne oli škola, toizel puolel enimyölleh on mökkilöi.


Viikateh.
Viikateh on ruadobruja, kudai pidäy niittäjes. Viikattehel niitettih sie, kus oli paha niittiä, mečäs da mečän reunoil.
Ulgonägö.
Viikattehel on lyhyt, ”gurbukas” varzi da terä vembelelleh. Nägemäl viikateh enämbäl koskehes širpih. Širpil leikattih vil’l’ua, sil ei niitetty. Sendäh sen teräs on piidy, kui pilas. Sil on parembi leikata kuivii da kovii vil’l’an varzii. Viikattehel terä on kui britval, ilmai piidy.
Käyttö.
Viikatehtu ei jätetty muale, nostettih ylembä. Polgenet sille pal’l’ahil jalloil – satattos.


Viktor Trošev.
Viktor Vasiljevič Trošev (29. talvikuudu 1924 - 24. kylmykuudu 2018) oli Karjalan tundiettu fotokuvuajua.
On rodivunnuh Karjalan Kondupohjan piirin Käppisellän kyläh vuvvennu 1924 talvikuun 29. päivänny. Häi ruadoi paikallizis lehtis: Leninskaja Pravda, Junii Leninets, Molod’ožnaja gazeta, Severnii Kurjer, Punalippu, Karjalan Sanomat. Jälgimäzet ruadovuvvet Viktor Trošev oli karjalankielizen Oma Mua –lehten fotokuvuajannu. Eläkkehele lähti 74-vuodehizennu.
Vuvvennu 2003 Karjalan Žurnalistoin Liitto palkičči Viktor Troševua “Neros da arvos”. Häi on tämän palkindon enzimäine laureattu.
Viktor Ttrošev on andanuh lähes 19806 omua kuvua da negatiivua Kanzallizeh arhiivah. Nämmä ollah vuozinnu 1950-1997 luajitut harvinazet da ylen arvokkahat kuvat, sendäh ku hänen silmän nähten nostettih Kostamuksen linnua, salvattih suurii jogiloi da kuivattih suoloi.
Trošev 17-vuodehizennu vuvvennu 1942 lähti Izänmuallizeh voinah. Häi oli pulem’otčiekannu da minom’otčiekannu. Piäzi hengih da voinan loppi Avstrien Vena-linnas. Rohkevuos häi on sannuh kaksi Kunnivon ordenua.


Viktor Tsoi.
Viktor Robertovič Tsoi (21. kezäkuudu v. 1962 Leningruadu - 15. elokuudu v. 1990, Latvien SNT:n Kasterciems-hieru) oli nevvostolaine rock-muzikantu, pajoloin kirjuttai da taidoilii. Kino-nimizen rock-joukon perustai da liideru. Täs joukos Tsoi pajatti, soitti gituaral, kirjutti muuzikkua da runoloi. Händy kuvattih monis filmois.
Eloskerdu.
Viktor Tsoi oli ainavo lapsi omas perehes. Tuatto, Robert Maksimovič Tsoi on inženieru Koreaspäi rodužin, muamo on Valentina Vasiljevna, liikundukul’tuuranopastai. Vuozinnu 1974-1977 Viktor opastui taidoškolas, kuduas rodih Palata №6 -nimine joukko. Sen johtai oli Maksim Paškov. V. Serovan nimellizen taidoammattiopiston loppiettuu Tsoi piäzi opastumah toizeh ammattiopistoh puunleikkuajakse. Nuorennu Tsoi suvaičči Mihail Bojarskoin da Vladimir Visotskoin luomisruadoloi, matkii Brus Lin imagoa.
Tsoi oli naizis Marianna Igorevna Rodovanskajan kel. Heil rodih poigu (Aleksandr Viktorovič Tsoi).
Vuvvennu 1990 Tsoi puutui avto-ozattomuoh da hedi kuoli.
Luomisruado.
1970-luvun lopus Tsoi tunnustui Aleksei Ribininke, soitti Piligrimi-joukos. Sil aigua Tsoi soitti bassu-gituaral Palata №6 -joukos. Sit Viktor da Aleksei ruvettih soittamah yhtes Avtomatičeskije udovletvoriteli -nimizes pank-joukos. Tsoin kuulužus rubei nouzemah.
Kezäl vuvvennu 1981 Viktor Tsoi, Aleksei Ribin da Oleg Valinski perustettih Garin da Giperboloid -joukko, kudai myöhembäh sai Kino-nimen. Kino rubei luadimah enzimästy al’bomua Boris Grebenščikovan da Akvarium-joukon avul. Kino-joukko pidi äijän konsertua da Viktor Tsoi sai suuren kuulužuon.
Sovetski žurnualu -lugijoin mugah Igla-filmas Moro-roulin täh Tsoi sanottih vuvven 1989 parahakse ozuttelijakse. Rolling Stone Russia -žurnualan mugah Tsoi on yksi «parahis muzikantois suures kinos».
Musto.
Duumaijah, ku Tsoin kuolendu äijäl ližäi kuulužuttu Kino-joukole. Tsoin pajot ollah hyvin tundietut nuorižon keskes. Viktorua pietäh urhomiehenny. Moskovas on seiny Tsoin mustokse, sih on kirjoitettu Kinon pajoloin tekstoi dmi. Äijis linnois on Tsoin kunnivokse nimitettylöi uuliččoi. Monet joukot kirjutettih pajoloi Tsoin mustokse.


Vimbu.
Vimbu ("Vimba vimba") on särgikaloin heimoh kuului kala.
Livvinkieline nimi.
Kalan livvinkieline nimi on muokattu täh artikkelih niškoi kalan suomenkielizes nimespäi "vimpa", kudai mustoittau samal sen tiedehellistygi nimie.


Vincent van Gogh.
Vincent Willem van Gogh (roinnuhes 30. kevätkuudu 1853 Zundert, Pohjas-Brabant, Hollandii, kuolluh 29. heinykuudu 1890 Auvers-sur-Oise, Val-d'Oise, Francii) oli hollandielaine taidehmualuaju. Eläjes häi möi vaiku yhten hänen mualavuksis, da vaste hänen kuoleman jälles hänen tevokset nostih suureh arvoh.


Virginia Woolf.
Kuva Dreadnought-smuttivukses. Virgina Woolf istumas hurual.
Virginia Woolf (o.s. Stephen, 25. pakkaskuudu 1882 London – 28. kevätkuudu 1941 Rodmell, Sussex) oli anglielaine kirjailii, kirjalližuskriitiekku da feministu. Häi oli keskeine jäzen Londonas vaikuttannuos Bloomsburyn joukos, kuduah kuului moni kirjailijua da kuvataidoilijua. Bloomsburyn joukkoh kuulujes Woolf otti ozua ezimerkikse vuuvennu 1910 järjestettyh Dreadnought-smuttivuksennu tunnettuh šuutkah.


Vizakoivu.
Vizakoivu - sybläkkähän koivun erimuodo ("Betula pendula Roth var. carelica (Mercklin), Betula pendula f 1.0 carelica") Sen rungos on omaluaduzii sangelmukii (pahkat), kudamil on kuvakas puupindurakendeh. Vizakoivu on omakuvaine, luja da kova. Vizakoivun puus roihes čoma väri: valpahankeldaine muzavumaksankarvazien kohtien kel.
Histourii.
Čoman ulgonävön da hyvälujuon täh vizakoivua pietäh suures arvos.Vladimir Dal’ muga musteli sidä: «Vizakoivu, koivupuun monikerdažus, pahku, solmet» «Arheolougiellizien lyödölöis mugah XIII vuozisuan algajen vizakoivua käytettih erilazien čomenduksien da elosvehkehien valmistamizeh näh...sil puul karjalazet heimot maksettih veroloi. Enzimäzet tiijot vizakoivus Ven’alazes literatuuras ilmestyttih vuvvennu 1766, konzu «mečän tiedäi» Fokel kuvaili Ven’an Karjalan da sen rinnakazien alovehien meččii. Ven’alaine arhitektoru V.P. Stasov on «yksi enzimmäzis ristikanzois, kudai käytti vizakoivas da toppolis luajittuu pertilomuu».
Vizakoivu sai oman nimen ven’alazen tiedomiehen K.E. Merklinan tutkimukses vuvvennu 1857.
Vizakoivun puukuvan roindu.
«Nygyzes aijas ei ole yksimieližytty puukuvan roinnan syylöis. On olemas mieli, gu puukuva roihes minerualusyömizen vajavuos da se on läžindy, kuduan syy on viirussu- libo perindötaudi. On tiettävy, gu dekoratiivine puupindurakendeh on perindölline, ga sen ilmivö ei ole vie selvitty. Puuloil, kuduat suadih kahten vizakoivun sevoituksen avul, toiči ei ole dekoratiivizii merkilöi. Sen ližäkse tarvitah 5-10 vuottu, gu vois miärätä, roihesgo puukuva libo ei.
Levitändy da kazvatandu.
1980-vuozien lopus Nevvostoliiton Tiedoakadiemien Meččyinstituutan Karjalan ozaston tiedomiehet V. I. Jermakov, L.V. Vetčinnikova da Z. D. Bumagina luajittih vizakoivun tervähkazvatandan taba, kuduan voijah kazvattua äijy vizakoivuu. Sih niškoi tavallizen koivun nuoreh rungoh oksastetah vizakoivun oksat. Tiedomiehien mugah, oksastuksen periä suajah vizukoivun erilazet arvoyksilöt. Siemenii kylväjen vaigu 30-40 prosentua kazvoksii säylytetäh vizakoivun merkilöi, ga oksil kazvattajen kaikis koivulois roitahes vizakoivut.
Vuvvennu 1984 Karjalas perustettih 4 vizakoivun rauhoitettuu alovehtu: Kondupohjan alovehen «Utuki» (yhteisala 5,7 ga), Oniegurannan piirin «Kokkorevo» da «Tsareviči» (yleisala 28,9 ga) da Karhumäin «Anisimovščina» (yleisala 6,1 ga). Karjalan luonnos on läs 3 000 vizakoivuu. Karjalan tazavallas on hyväksytty alovehelline miärätty ohjelmu, kuduan avul vizakoivuu säilytetäh da kazvatetah.
Käyttö.
Vizakoivun puudu käytetäh škatuliloin, tabakkuvakkazien, čomenduksien da sežo pertilomun valmistamizeh näh. Nygöi puaksumbah käytetäh šponua, sendäh gu vizakoivun puu on vähyös.
Vizakoivun eriluaduzen puustruktuuran periä se ei pystele, da sendäh vizakoivun puus valmistetah iškusoittimien puolii. Vizakoivun puul on kaksi vigua – pahku da monikerdažus.


Viärykoski.
Viärykoski () on Karjalan tazavallan Kemin piirin pos’olku. Se on Viärykosken kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olkas Kemijoven rannal on Viärykosken vezivoimalu. Ruadau keskiškola, kul’tuurutaloi, kirjasto, feršalipunktu, mečänhoidoala.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Vladimir Brendojev.
Vladimir Jegorovič Brendojev (6. syvyskuudu 1931 - 24. ligakuudu 1990) – oli karjalaine kirjailii.
Eloksenkerdomus.
V. Brendojev oli roinnuhes Anuksen piirin Sammatuksen kyläs, muanruadajan perehes. Konzu Karjalas algavui muatalovuon kollektivizacii, hänen tuatto Jegor Semonovič Brendojev muutti perehen kel Petergofah, kus ruadoi puusepänny. Suuren Ižänmuallizen voinan allus lähti frontale. Muamo Marija Ivanovna lapsien kel tuli järilleh Karjalah, hyö ruvettih elämäh Anuksen piirin Mägriän kylän lähäl, Syrjä-kyläs. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah Vladimir oli suomelazien otetul alovehel, käi suomelazeh školah, kus opastui suomen kieleh. Yhtelaigua perehes da paikallizien eläjien kel häi pagizi livvin murdehel. Konzu tuatto tuli frontalpäi, pereh lähti elämäh Kuittižen kyläh. Vuonnu 1949 Vladimir loppi seiččiekluasan školan, ruadoi kodvazen puččiloinluadijannu Kuittižen tevolližuskombinuatal, tahtoi piästä muatalovusopistoh da roita agronoumakse. Ga yksi kapituanu nevvoi hänele lähtie merilaivastoh. Vladimir piäzi Belomorskan merenkulguopastuslaitokseh. Kolmen vuvven peräs sai diploman da kaksikymmen vuottu ruadoi merimiehenny kalastuslaivoil. Vuonnu 1972 rodih Karelribvod:an kalastusvardoičuslaivan kapituanakse.
Vuonnu 1981 händy otettih Kirjailijoin Liittoh.
Pahan tervehyön periä vuonnu 1983 Brendojev jätti meriruavon da läs vuottu ruadoi Nevvostoliiton tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen kielen, literatuuran da histourien Instituutas da oli Karjalan kirjailijoin Liiton Literatuurufondan täyzivaldaizennu edustajannu.
Vuonnu 1986 lähti penziele da muutti Petroskoispäi Anuksenlinnah. Kuoli sie vuonnu 1990.
Brendojevan toimindu literatuurualal.
Vladimir Brendojev oli enzimäzenny karjalan kielen livvin murdehel kirjuttajannu runoilijannu da kirjailijannu. Enzimäzii ven’ankielizii runoloi häi rubei kirjuttamah vie školalazennu. Vuonnu 1972 Neuvosto Karjala -lehten sivuloile jullattih kaksi hänen runuo livvin murdehel. Sil aigua hänen tevoksii ruvettih julguamah Punalippu-žurnualasgi. Häi kirjutti omas Anuksen muas, kus enne ei olluh ni yhty rahvahallistu kirjailijua.
Vuonnu 1980 Karjala-julguamo piästi ilmoile hänen enzimäzen Anusrandaine-nimizen runokniigan. Sie oli kolmekymmen hänen runuo sego kolme rahvahan pajuo da kaksitostu kiännösty. Tevoksien lirizmu, oman muan rakkahus kiinnitettih Karjalan sego Suomen lugijoin huomivuo.
Suomelaine runoilii Aku-Kimmo Ripatti kiändi Brendojevan runoloi suomekse. Oulun Pohjoinen -julguamos niilöi piästettih ilmoile vuonnu 1986. Kniigan algusanas oli kirjutettu, gu Brendojev on n’erokas runoilii. Hänen runot ollah helevät ku Anuksen muan koivužikot. Toiči net mustoitetah rahvahan pajuo, toiči - runoelmua armahas kodirannas. Myöhembi päivänvalgien nähtih karjalankielizet Brendojevan runokniigat, kudamien joukos oldih ”Hiilau huoli” (1983), ”Kadajikko” (1986). Roindumuan rahvahan kel vastavuksien jälles Brendojev kirjutti Kyl'mil-nimizen runokniigan (1988). Vuonnu 1989 ilmoile piäzi jälgimäine Brendojevan Sa olet armas... -nimine kniigu (1989).
Konzu Brendojev rubei kirjuttamah omal kielel, rahvas ruvettih uskomah muamankielen elvyttämizeh. Omil runoloil häi ozutti, gu karjalan kielel endizelleh voi kuvitella rahvahan elaijan eri puolii. Karjalan kieli oli hänele armahin.
Häi kirjutti luonnos, karjalazien da muamankielen jygies ozas, vesselis da atkalois elaijan azielois, jygies ruavos, käziruadolois, lapsis, rakkahuos.
Runoilijan surman jälles (1990) päivänvalgien nägi kolme runokniigua – ”Runoja” (1991), ”Sana, kuultu muaman suus” (1991), ”Jättie hyvä jälgi muale” (1999).
Huolimattah sih, gu Vladimir Jegorovič kodvan sluuži merilaivastos, häi ei kirjutannuh meres ni yhty runuo. Kogo rakkahuon häi andoi omale muale, sen eläjile, peldoloile da mečile. Hänen runoloin piähenget ollah hyväntahtoizet da ruadajat rahvas. Brendojevan runot mustoitetah rahvahanrunohuttu da niilöih on säveldetty äijii pajoloi. Niilöi pajatti Anuksen rahvahan hora.
Vladimir Brendojev uskoi karjalan kirjukielen hyväh tulieh aigah da rahvahan kul’tuuran elvyttämizeh.
Brendojev on sežo tundiettu kiändäi. Livvin murdehele häi kiändi A.Puškinan, M.Lermontovan, N.Nekrasovan, J.Baratinskoin, S.Jeseninan, N.Rubcovan, J.Jevtušenkon da toizien ven’alazien runoilijoin tevoksii. Hänen kiännöksis nävytäh rikas karjalan kieli da oigiesti vallittu sana. Häi yhtisti sanan tarkan merkičyksen karjalan kielen perindölöih da kaunehuoh.
Brendojevan runot on pandu Ven’an rahvahien literatuuru- opastuskniigah, kudai on tarkoitettu 9-11. kluasoin opastujile.
Kirjailijan kaikkien tevoksien piätiemannu on muaman, Anuksen muan, oman muan rahvahan, muamankielen rakkahus. Rahvas sežo ylen äijäl suvaittih runoilijua.
Brendojev sai Karjalan Autonomizen Socialistizen Nevvostotazavallan Korgeiman Nevvoston Prezidiuman palkindon suures ruavos Karjalan rahvahallizen literatuuran kehittämisalal. Vuonnu 1988 häi sai J.Virtazen nimie kandajan palkindon. Runoilijan kuolendan jälgeh Karjalan kul’tuuran seuru (nygöi se on Karjalan Rahvahan Liitto) valmisti enzimäzen seurah kuulujan Vladimir Brendojevan tovestuksen.
Vuvves 2001 algajen Anuksenlinnas joga vuottu pietäh Brendojevan mustole omistettuu karjalankielizen runohuon festivualii. Anuksen kirjaston seinäs on Vladimir Brendojevan mustolaudu.
Runo- da prouzukogomukset.
B
B
B
On olemas jogavuodehine Brendojevannimelline festivuali, kudai menöy Anuksen linnas joga vuottu.


Vladimir Lukin.
Vladimir Lukin on anuksen karjalaine, karjalan kielen da karjalazen rahvahan puolistai, Anuksen karjalažet -yhtistyksen piälikkö. Vladimir Lukin jo monien vuozien aigah kuuluu Karjalazien vallittuloin nevvostoh da Karjalan piämiehen tyves toimijah Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien nevvostoh.
Ruado.
Vladimir Vasiljevič hätken aigua ruadoi opastajannu, sit vie hätkembän Anuksen piirin administratsies. Oli opastusozaston piälikönny, hoidi sotsiualukyzymyksii, oli administratsien varapiälikönny.
Juuret.
Vladimir Lukin on umbikarjalaine, rodinuhes Anuksen piirin Žilčoin hierus. Hänen tuattah oli Žilčoispäi, muamo – Yllözespäi. Perehes aiven paistih kahtel kielel: karjalakse da ven’akse, maltettih sežo suomen kieldy. Tuatto, Vasilii Lukin, ijän kaiken ruadoi šouferinnu, muamo, Anna Lukina, opastajannu, kul’tuurutaloin emändänny, sit ruadoi bol’ničas kantsel’aries.
Opastundu.
Opastui Žilčoin školas. Konzu pereh muutti Yllözeh, Vladimir rubei käymäh Yllözen školah. Yheksändeh da kymmenendeh kluassah kävyi Anukseh. Jälles školua lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh fiiziekku-matematiekan tiedokunnale, kudaman loppiettuu äijän vuottu ruadoi fiiziekan opastajannu Alavozes da Anukses.
Yhteiskunnalline ruado.
Vuvvennu 2007 oli perustettu Anuksen karjalažet -yhtistys, Vladimir Vasiljevič on sen alalline piälikkö. Yhtistyksen piäruadoloi on karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehittämine. Yhtistys ruadau suurdu ruaduo piiris da Vladimir Lukin on sen joga ruavos.
Suurimat tunnustukset.
Vladimir Lukinan ruado on korgiesti arvostettu tazavallan tazol. Mies rodih Karjalas mennyt 2013 vuvven laureatakse.


Vladimir Putin.
Vladimir Putin (; 7. ligakuudu 1952, Leningruadu) on Ven'an muan prezidentu.
Vladimir Putin on rodivunnuh 7. ligakuudu, vuonnu 1952 Piiteris.


Vodin kieli.
Vodin kieli on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului baltiekku-suomelaine kieli. Vodikse pagizou 6-10 muamonkielenny da kaikkineh nečilleh 60 hengie


Vodla.
Vodla on Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kubovon kyläkunnan pos’olku.
Se sijoiččou Vodlajoven rannal, 75 kilometrin piäs Puudogaspäi koillizeh.
Pos’olkas ruadau keskiškola da školan kodialovehmuzei, lapsienpäivykodi, kluubu, ambulatourii.
Lähäl posolkua on puukirikkö, kudai nygöi ei rua.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1977 pos’olkas eli 1469 hengie.


Vodlajärvi.
Vodlajärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Puudožan piiris.
Järven pinduala on 334 km², piduhus – 36,2 km, levevys – 15,9 km, randuviivan piduhus – 232 km. Sen keskisyvys on 3,1 m, syvin kohtu on 16,3 m.
Se on pitky järvi, kudai leviey pohjazespäi suveh. Rannat ollah madaloi da kivizii. Rannoil kazvau havumeččii (kuuzi, pedäi da lehtikuuzi). Vezi on muzavankeldaine da se lämbiey heinykuus 22-25 °C astiessah.
Järves on 196 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 34 km².
Järves kazvau kažl’ua da muudu liivua.
Vodlajärves on 20 kalalajii: ezim. riäpöi, siigu, kuha, lahnu, säyny, haugi, särgi, ahven, matikku, kiiškoi da pehoi.
Järvi jiädyy kylmykuus, avavuu oraskuun allus.
Järven rannal sijoittuu kylä Kuhaniemi (), kudai sijoittuu suvirannal.
Vodlajärvel Gil’ferding A.F. kirjutti 24 starinua 7 sanelijoilpäi.
V


Voikala.
Voikala () on meres eläi ahvenkaloih kuului kalaluadu.


Voikalat.
Voikalat ("Pholidae") on ahvenkaloin lahkoh kuului kalaheimo.


Vojačču.
Vojačču (,) on Karjalan tazavallan Segežan piirin pos’olku. Se on Vojačun linnukunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoiččou Mainiemen niemimual. Täs ruadau raududorogustansii.
Histourii.
Enzimäzen kerran se muanitah vuvvennu 1620. Se kuului Soloveckoin manasterih. Vuvvennu 1647 Voickois pogostas oli kirikkö da 26 pihua. Vuvves 1742 vuodeh 1783 lähäl pos’olkua ruadoi Voickoi kaivos, kudamas kaivettih vaskie da kuldua (se oli enzimäine Ven’an kuldu).
Vuvvennu 1916 pos’olkan kauti ruvettih kulgemah poujezdat.
Vuvvennu 1954 rakendettih Vojačun al’uminiine zavodu.
Talovus.
Pos’olkan piälaitos on Vojačun al’uminiine zavodu.
Kuulužat ristikanzat.
Vuvvennu 1906 täs oli ven’alaine kirjuttai M. Prišvin.
Vuodessah 1974 Vojačus eli da opastui keskiškolas ven’alaine valdivomies Rašid Nurgalijev. Vuvves 1979 vuodessah 1981 Nurgalijev ruadoi täs školas fiiziekan opastajannu.
Vojačus oli roinnuhes A.A. Kalinin (1975 – 2000), kudai on Ven’an muanivomies (kuolendan jälgeh).


Voltaire.
Voltaire [vɔl.tɛːʁ], oigiel nimel François-Marie Arouet [fʁɑ̃.swa ma.ʁi aʁ.wɛ] (21. kylmykuudu 1694 – 30. oraskuudu 1778), oli francielaine kirjuttai, kuduadu tundietah hänen filosoufizis kirjutuksis.
Voltairen "Lettres sur les Angloisin" kanzilehti, painettu 1735.
Voltaire oli ylen produktivnoi kirjuttai da häi kirjutti tevoksii läs kaikil kirjalližuon alovehil. Häi kirjutti ozutelmua, runohuttu, novellua, essiedy, histouriellistu da tiijollistu tevostu da enämbi 20000 kirjastu.
Voltairen suurin filosoufine tevos on "Dictionnaire philosophique", kudai oli kogomus hänen "Encyclopédie'h" luajittulois kirjutuksis da toizis lyhyölöis kirjutksis. Hos sen kritiekku oli suunnattu Frantsien poliitillizii institutsieloi da Voltairen vihaniekoi vastah, sen piäkohtehet yksikai oldih Biblii da katoline kirikkö.
Nimi Voltaire, kuduan häi otti vuvvennu 1718 paiči kirjailiinimekse sežo argikäyttöh, on anagrammu hänen sugunimen latinalazes kirjutusformas Arovet da liigunimen "le jeune" ("nuorembi") enzimäzis kirjaimis. Nimes on sežo yhtevytty perehen Poitoun alovehel sijaiččijan linnan nimen "Airvault" tavulois eri jälletykses.
Frantsielaine Ferneyn linnu, kuduas Voltaire eli jälgimäzet kaksikymmen vuottu, on tänäpäi nimetty Ferney-Voltairekse. Hänen linnu on tänäpäi muzei ("L'Auberge de l'Europe"). Voltairen kirjasto on pietty koskemattomannu Ven'an kanzalliskirjastos Piiteris.


Vottovaara.
Vottovaara on kallivoaloveh da vuaru (mägi) Sukkajärven poselenies, Mujehjärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Muantiijot.
Vuaru on sijoitunnuhes 20 kilometris liideheh Sukkajärven kyläspäi, 35 kilometris koillizeh Himol'aspäi da 40 kilometris Seesjärvespäi. Vottovaara on kaikis korgevin kohtu Karjalan Päivänlaskupuolizen ylängöl, se on 417,3 metrii korgiembi meren pindua. Vuaran pinduala on 6 neliökilometrii.
Vottovaara on muvvostau piduličan sellän, se on läs 7 kilometrii pitky..
Kiviobjektat.
Kiviseidoil oli tärgei merkičys saamelazile. Tutkijoin mugah seidoi ei voinnuh luadie ristikanzu, net ollah luonnonmugazii..
Elokuus 2011 Karjalan tazavallan halličuksen käskys Vottovaaran alovehes rodih luonnon mustomerki. Suojeltu aloveh on läs 1500 gektarua. Aloveheh kuuluu vuaru da aloveh sit ymbäri.
Vottovaara-nimen merkičykses.
«Vottovaara»-nimi on kaksiozahine da saamelastu alguperiä.
«"Votto"» saamen kielespäi вуэјјтэ tarkoittau 'voittua'.
Vottovaaras ymbäri on vie muudu votto-algustu paikannimie: Vottojärvi, Vottomuks, Votto.


Vožma.
Se virduau Karjalan tazavallan Karhumäin da Segežan piiris da pieni oza on Arhangel’skan alovehen Oniegan rannikon piiris.
Joven piduhus on 93 km, jovenalan pinduala on 1330 km². Se ottau allun Pelozerospäi, virduau Vožmajärven kauti, laskeh Uikujärveh.
V


Vuohtjärvi.
Vuohtjärvi () on järvi Karjalan tazavallan Kondupohjan piiris.
Järven pinduala on 3,2 km², piduhus – 4,9 km, levevys – 1,9 km, randuviivan piduhus – 17,6 km. Sen keskisyvys on 4,1 m, syvin kohtu on 10 m.
Järves on 5 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 0,05 km².
Rannat ollah korgieloi, kivizii da čuuruzii, koillisozas – suohizii. Pohju on muvakas, lähäl randoi – kivine da čuuruine.
Järveh laskietahes meččuojat, järven koillisozaspäi virduau Vuohtjogi.
Järven madalikkolois kazvau kažl’ua da šaraheiniä.
Järves on riäpöidy, särgii, ahvendu, haugii da kiiškoidu.
V


Vuokkiniemi.
Vuokkiniemi () on vahnu kylä Karjalan tazavallan Kostamukšen linnupiiris.
Se sijoittuu Ylä-Kuittijärven lounasrannal, 59 kilometrin piäs Kostamuksespäi pohjazeh.
Se on histourielline poselenii. Vuokkiniemes eläy äijy karjalastu: enämbi 90% rahvastu on karjalazii.
Kyläs oli äijy runoilijua. Elias Lönnrot kirjutti äijän runuo Vuokkiniemes.
Vuonnu 1991 kyläs pystytettih mustopačas Miihkali Perttuzele (kuvanvestäi on Alpo Sailo).
Vuonnu 1997 kyläs rakendettih puukirikkö ().
Kyläs on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin da partizuanoin kalmu.
Luodeheh kyläspäi on valdivolline kanzalline parku ”Kaleval’ski”.


Vuonnini.
Voinnine (karj. Voinnini,) on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Luusalmen kyläkundah.
Se sijoiččou Ridalakšen järven päivänlaskurannal, 54 kilometrin piäs Kalevalaspäi päivänlaskuh.
Kyläh kuuluutah moizet ozat: Čärkälänlahti, Lammasaho, Tervasenlahti, Riikolanniemi, Hiirivuara, Teppananniemi, Rasinaho da Keskikylä. Kyläh virratah jovet Vuonnisjoki, Kursmajoki da Myllyjoki. Täs on äijy suardu, salmie, niemie da suudu. Vezistölöis on äijy kalua.
Kezäl Voinnizeh tulou äijy matkailijua da kezämökiseläjiä.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on kalmu, kudamah oli pandu 264 Nevvostoliiton salduattua, kudamat tapettih valgiensuomelazien intervencien aigua (1921 – 1922), Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1939 – 1940) da Suurel Voinal (1941 – 1945).
Nähtävykset.
Vuonnu 1995 pos’olkas, kohtas, kudamas enne seizoi kuulužan runoilijan Vaassilan Kieleväzen kodi, perustettih mustopačas runoilijoile – ”Vaassilan kivi” (kuvanvestäi on Martti Aiha, Suomi). Mustopačas pystytettih Karjalan Sivistysseura da Kalevalaseura.
Vie yksi nähtävys on Kumin koski. Se sijoittuu 12 kilometrin piäs kyläspäi Voinnizen joves. Sen korgevus on 14,5 m.


Vuozi.
Vuozi on yksikkö, kudai pohjavuu Muan kierdoaigah Päiväzen ymbäri. Tavallizes paginas vuvvel tarkoitetah kalenduaruvuottu, kudaman piduhus nygöi käytetys gregorianizes kalenduaras on 365 kalenduarusuutkua, kargavusvuozinnu 366. Vuozi jagahes kahtehtostu kuuh, kudamien piduhus vaihteleh 28–31 suutkis.


Väinämöine.
Väinämöine on Kalevalan piähahmoloi, da suomelazen da karjalazen kanzanrunohuon da mifolougien tärgevimii hahmoloi. Väinämöine on runonlaulai da suuri tiedäi, kuduas on vie jumalallizii piirdehii. Hänes käytetäh Kalevalas puaksuh runuo
Kalevalan Väinämöine.
Kalevalas Väinämöine on Ilmattaren, ilman immen da meren poigu. Hän viettäy meres kellujan muaman kohtus kolmekymmen vuottu da algau jo syndyjes avvuttua maailman luomizes. Kalevalan tarinois Väinämöine oppiu ottua mučoikse Ainon, Joukahaizen sizären, ga Aino tappau oman ičen upottuu.
Suhteh toizih miifoih.
Väinämözes on huomattavua samankaldaižuttu kreikkalazen mifolougien suuren runoilijan da soittajan Orfeinke.


Väri.
Väri on päiväzespäi libo muus valgolähtehes tulijua ualdomuodoistu sähkömagniettistu sädeilyy libo valguo. Jogahistu värisävyy vastuau oma uallonpiduhus. Pitkin uallonpiduhus on ruskiel da lyhin fiolietal.
Ristikanzu aistii värilöi erijytyi migu koneh.
Ristikanzan väriaisti.
Ristikanzu aistiu värin, ku valgo kuvastuu mistah värillizes kohtehes silmän verkokalvole. Eri ristikanzoil värien nägökygy on erijyttyine. Ristikanzan silmän verkokalvos on nellänjyttymiä valgoenergiele herkiä soluluaduu, kudamas yhtet ollah sumeinägöh erikostunnuzii savakkosoluloi. Toizet kolme ollah enimyölleh tarkan nävön keskuksen alovehele sijoitunnuzii tappisoluloi.
Vähendäi libo subrtraktiivine värisevoitus väriainehii sevoittajes.
Värilöin yhtistämine da piävärit.
Ližiäjy libo additiivine värisevoitus värivalgoloi yhtistäjes.
Värilöin yhtistämisty on ližiäjiä (additiivistu) da vähendäjiä (subtraktiviistu). Ližiäjäs libo additiivizes värisevoitukses värivalgoloin piävärilöinny ollah ruskei, vihandu da sinine. Kaikkie nämmii kolmie yhtistäjen rodieu valgiedu valguo. Vähendäjäs libo subrtraktiivizes värisevoitukses väriainehii sevoittajes piävärilöinny ollah keldaine, magentu da sianu. Kaikkie nämmii kolmie yhtistäjen rodieu mustua.
Ristikanzan silmän verkokalviloil on kolmenjyttymiä tappisoluu. Youngan da Helmholtzan teorien mugah yhtet niilöis aistitah sinizen, toizet ruskien da kolmandet vihandan värin. Teoriedu tugietah monet faktat, da nämmä kolme ollahgi additiivizes libo valgiedu ližiäjäs värinmuvvostukses piävärit, kudamien värizii valgoloi eri suhtehis yhtistäjen suahah kaikkii toiziivärilöi, libo sežo valgiel ozuttajia valguo. Täh pohjuau RGB-värisistiemu, kudaman vuoh värit muvvostetah mm. väritelevizoras da tiedokonehen ekruanal.
a>n värikruugu vuvvel 1810 hänen kirjaspäi "Värilöin teorii"
Kuva­taidehis on tavannu pidiä "piävärilöinny" ruskiedu, sinisty da keldastu, no tälle yhtelläh ei ole tiijollizii perustehii.


Värtsilä.
Värtsilä on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin linnalaine pos’olku, Värtsilän linnukunnan keskus.
Muantiedo.
Se on Juuvanjoven varrel, siepäi Suomen rajassah on 5 kilometrii, Sortavalassah – 65 km.
Pos’olkan lähäl on raudutieazemu da suuri kanzoinväline Värtsilä–Niirala-raja-azemu. Ven’an da Suomen raja-azemas piäliči joga vuottu ajau läs miljonua hengie.
Ilmasto.
Kezä on lämmy, keskilämbötila on 13 gruadussua lämmiä, talvel on läs 9 gruadussua pakkastu. Harvah, ga voi olla, gu kezäl ilmu lämbenöy 30 gruadussissah lämmiä, talvel ilmu voi vilustuo 40 gruadussissah pakkastu. Vihmumiäry on 600 mm vuvves.
Histourii.
Nygyaigaizen pos’olkan paikas rahvas elettih I vuozituhandel enne Iisusan roindua (sen tovvendi suomelaine arheolougu Sakari Pälsi vuvvennu 1935).
Enzikerran Värtsiläh näh kirjutettih verokniigois vuozinnu 1499–1500, sil aigua sie oli kolme kodii. Värtsilä kuului Novgorodan muah.
Vuvvennu 1617 Stolbovan rauhansobimuksen mugah Ruočči sai Ven’alpäi alovehen, kudual oli Värtsilä.
Pohjan voinan jälles pos’olku rubei kuulumah Ven’an valdukunnan Suomen kniäzikundah. Vuvvennu 1834 sie oli rakendettu pieni sahalaitos. Vuvvennu 1851 sen azemeh rakendettih metalluzavodu, kus valettih järvi- da suoraudurudua (zavodu ruadau tässäh, ga sie ei valeta nygöi ni čugunua, ni teräsraudua). Nämmis laitoksispäi algavui suomelazen Wärtsilä-nimizen mašinoinrakenduslaitoksen histourii.
Vuvves 1918 algajen Värtsilä kuului iččenäzeh Suomeh.
Talvivoinan aigah (1939–1940) pos’olkas rodih äijy vahinguo.
Vuvvennu 1940 Moskovan sobimuksen mugah Värtsilä rubei kuulumah Neuvosto-Karjalah.
Vuvvennu 1946 Värtsilä sai linnalazen pos’olkan stuatusan.
Ekonoumiekku.
Yksi suurimbis pos’olkan laitoksis on Värtsilän metallutuotehzavodu. Sie ruadau sežo meččyzavodu.
Transportu.
Joga päiviä Värtsiläspäi Sortavalah sego Petroskoih kävväh avtoubusat.
Pos’olkaspäi Värtsilä-raudutieazemassah on viizi kilometrii. Junat vietäh vai tavarua, rahvastu net ei vietä vuvves 1939 algajen.
Vuvven 2012 talvikuun 28. päivänny matkah lähti enzimäine Petroskoi–Sortavala–Jovensuu-juna. Ga nygöi pojezdat ei kävvä täh matkah, sendäh gu Värtsilä-raja-azemu vie ei ole valmis ottamah niidy vastah.


Värttinä.
Värttinä (karjalakse ”värtin”) on ymbäri muailmua kuulužu suomelaine folk-joukko.
Perustandu.
Värttinä on perustettu vuvvennu 1983 Suomen Pohjois-Karjalan Riäkkyläh. Sizärekset Mari da Sari Kaasinen ollah sen perustajat. Sil aigua Värttinä oli ylen suuri, joukos oli 21 hengie pajattamas da soittamas.
Värttinäs allettih igivahnas karjalazes runoperindös: vahnois karjalazis runolois da kandelehel soitandas. Silloi se oli mieliruado muuzikantoile, ga terväh joukos ellendettih: pidäy tuvva nägövih unohtuksih jiännyh karjalaine pajoperindö da anna se kuuluu uudeh luaduh. Da kuulumah se rubei ei vaiku omas muas. Suomelas-ugrilastu kul’tuurua siirdäi da kylväi Värttinä, a joukko vie suomekse, ižorakse, mordvakse, marikse, saamekse, eestikse da setukse, rodih kuulužu kaikes muailmua. Joukko on käynnyh Pol’šah, Irlandieh, Yhtysvaldoih, Kanuadah, Japounieh da äijih toizih mualoih.
Matkat Karjalah.
Värttinä kävyi pajattamah Karjalah kaksi kerdua. Toine kerdu oli vuvvennu 2013. Silloi Värttinä pajatti Eeppillizes fourumas Petroskois. Enzimäine tulendu Petroskoih oli kaksikymmen kuuzi vuottu enne tädä tostu matkua.
Nygözet pajattajat da soittajat.
Tänäpäi joukos pajattamas on Mari Kaasinen, Susan Aho da Karoliina Kantelinen. Maril da Karoliinal ollah karjalazet juuret. Mari on rodužin Suomen Pohjois-Karjalas Rääkkylän kyläspäi. Karoliinan juuret tuatan puoles ollah Impilahtes.
Kaikin ollah ammatillizet rahvahan muuzikan tiedäjät. Mari da Susan opastuttih Sibeliuksen akademies, Karoliina väitti väitöskirjan Karjalan joigulois. Mari da Karoliina vie opastetah rahvahan muuzikkua Helsinkis. Kaikin kirjutetah tekstoi da muuzikkua Värttinäh niškoi.


Väzymys.
Väzymys on rungan tila, kudamas energii da vägi ollah vähendynnyöt. Väzymysty on moni luaduu: fiizine väzymys, hengine väzymys da terstavundu.
Ristikanzan keskittymiskygy vähenöy silloi, ku häi on väzynyh. Ristikanzan pidäy muata, hos häi ei iče sidä ni dogadinnus. Konzu ristikanzu suau muattuu, keskittymiskygygi parenou.


Võron kieli.
Võron kieli ("võro kiil") on kieli suvi-Estounis libo Eestin kielen murreh se kuulou uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazen kielijoukkuon baltiekku-suomelaizeh oksah.


Walt Disney.
Walter Elias ”Walt” Disney (5. talvikuudu, 1901 – 15. talvikuudu, 1966) oli yhtysvaldalaine biznesmies, animattori da kinoprod’useru. Händy tundiettih kaikkiel muailmas tärgienny mul’tfil’moin luadijannu.
Häi perusti yhtes omassah vellen Roy O. Disneyn kel The Walt Disney Company -yhtivön.


What a Wonderful World.
What a Wonderful World on Louis Armstrongan ozutettu pajo vuvvelpäi 1968. Pajon on kirjuttanuh George Douglas libo Bob Thiele da säveldykses abunnu hänel oli George David Weiss.
Pajos on luajittu moni cover-versiedy. Pajuo on pajatettu ezimerkikse Joey Ramone, Celine Dion da Connie Talbot.


Wikipedii.
Wikipedii on Internetas jullattavu ilmai, vällän syväindön tiedosanakniigu. Tiedosanakniigu on virtual'noi, eigo sidä piästetä ilmah bumuagale pandunnu versienny.


William Shakespeare.
William Shakespeare (1564 – 3. oraskuudu (J: 23. sulakuudu) 1616) oli anglielaine ozutelmukirjailii da runoilii. Händy pietäh histourien mainittavimbinnu kirjuttajinnu da omassah aijan nerokkahimbinnu anglien kielen maltajinnu.


Wolfgang Amadeus Mozart.
Wolfgang Amadeus Mozart, ristinnimel Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart (27. pakkaskuudu 1756 Salzburg Austrii – 5. talvikuudu 1791 Wien, Austrii) oli austrielaine klassitsizman aijan säveldäi. Häi kirjutti enzimäizet omat säveldykset nellivuodizennu, da häi da hänen viitty vuottu vahnembi sizär opastuttih soittamah muga ravieh, što vuozinnu 1762-1773 pereh kierdi ozuttelemas Mozartan säveldyksii. Brihačul oli tarku korvu da häi musti kogonazii säveldyksii kerran kuultuu. Mozart kirjutti hänen enzimäizen sinfounien kaheksavuodizennu vuvvennu 1764 da enzimäizen oupperan 12-vuodizennu vuvvennu 1768.


XXII Talviolimpiadukižat Sočis.
== Midä rodih sinä vuon ==
XXII talviolimpiadukižat oli pietty 7.–23. tuhukuudu 2014 Ven'al Sočis. Sočis pietyt olimpiadukižat oldih ezmästy kerdua Ven'al järjestetyt talvikižat. Vuvven 1980 kezäolimpiadukižat piettih Moskovas, sillozes Nevvostoliitos.
Avajazet.
Kižoin avajazet algavuttih 7. tuhukuudu 2014. Avajazis oli ozutettu Ven'an histourien eri aigoi. Kižat virrallizesti avai prezidentu Vladimir Putin. Konzu sportumiehet omis delegatsielois astuttih stadionale, taustal soitti ven'alazen DJ:n Leonid Rudenkon muuzikkua. Olimpiiskoin tulen sytytettih kolmenkerdazet olimpiaduvoittajat Vladislav Tretjak da Irina Rodnina.
Medalit.
Tilandeh 98/98 kižan jälgeh. Päivitetty 27. tuhukuudu klo 03:15 (UTC+2).


Yhteiskundu.
Yhteiskundu roihes ristikanzois da heijän yhteizölöis, kuduat eletäh da ollah vuorovaikutukses tietyl muantiijollizel alovehel; dai erijyttymät institutsiet, poliitillizet käytändöt libo valdurakendehet, infrastruktuuru da kul'tuuru ollah oza yhteskundua.


Yhtis Arabiemiruatat.
Yhtistynyöt arabiemiirukunnat on federatiivine valdivo seiččemes emiruatas. Jogahine emiruatois on valdivo, absol’uttine monarhii: Abu-Dabi, Adžman, Dubai, Ras-el-Haima, Umm-el-Kaivain, Fudžeira, Šardža. Valdivo sijaiččou Lounas-Azies, Arabien niemimuan päivännouzas. Päivänlaskus da suves se rajoittuu Saudi-Arabienke, liidehes da koillizes Omananke. Valdivo sijaiččou Persien da Omanan lahtis.Yhtistynyzien arabiemirukundien piälinnu on Abu-Dabin emiruatan piälinnu Abu-Dabi. Muan pinduala on 86 600 km². Rahvahan lugumiäry on 5 473 972 hengie.
Y


Yhtys Kuningaskundu.
Yhtistynnyh kuningaskundu (, lyh. UK) libo Suuri-Britanii () on Luodeh-Jevroupan suarivaldivo. Sen virralline nimi on Velikobritanien da Pohjas-Irlandien Yhtistynnyh Kuningaskundu. Se on yksi Jevroupan suurimis valdivoloispäi.
Valdivoh kuuluu 4 muadu (angl. countries): Anglii, Šotlandii, Kymrinmua da Pohjas-Irlandii.
Muan piälinnu on London. Se on yksi Jevroupan suurimis linnoispäi.
Anglien kieli on virralline kieli kogo valdivos. Sen lizäkse erähil alovehil on mitahto toinegi kieli virralline, ezimerkikse Kymrinmuas kymrin kieli.
Valdivon pinduala on 243 809 km², rahvahan lugumiäry on 63 395 574 hengie.
Y


Yksittäine ala.
Yksittäzel alal libo yksittäzel sektoral tarkoitetah ei-julgizes omistukses olijua biznesanpiendäh pohjavujua vuittii yhteskunnas. Sen vastukohtannu on julgine ala.


Yle uudizet karjalakse.
Yle Uudizet karjalakse on karjalankielizet uudizet, kudualoi voi kuunnella paiči internetači sežo Ylen radivokanualoil "Pohjois-Karjalan radio", "Yle radio Savo" da "Etelä-Savon radio". Uudizii karjalakse ruvettih luadimah Ylel 27. tuhukuudu 2015. Yle Pohjas-Karjalan luajittuloi uudizii kiändäy da lugou Natalia Giloeva (Hiloin Natoi). Karjalankielizien uudizien ližäkse Yle luadiu uudizii suomekse, ruočikse, saamekse, angliekse, ven'akse, selgeisuomekse, čiganoin kielel da sormipaginkielel.


Yliopisto.
Yliopisto (vie universitiettu) on korgeiškola, kudamas on eri aloin tiedokundua. Yliopistuo johtau rehtoru. Tavan mugah yliopistos opastutah 5-6 vuottu. Jälles sidä opastundua voibi jatkua aspirantuuras libo doktorantuuras.


Yllöine.
Yllöine () on Anusjoven rannal olii hieru. Haldivollizesti kuuluu Anuksenlinnah da Anuksen kanzallizeh piirih. Hierus on arhitektuuran mustomerki - Rastavan puukirikkö, kudai on otettu käyttöh vuvvel 1850.


Ylä-Anus.
Ylä-Anus () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Kotkatjärven kyläkundah.
Se sijoittuu Voruzjärven koillisrannal, 65 kilometrin piäs Anuksespäi koillizeh.
XIX vuozisual tädä kyliä kučuttih Reboinselgy (Lisja Sel’gä), kudai kuului Kotkatjärven voulostih Anuksen ujezdah. Konzu voinu Nevvostoliiton da Suomen välis (1941 – 1944) loppui, rakendettih mečänruadajien pos’olku.
Pos’olkas on tiedämättömän saldatan kalmu (1941 – 1944).
Vuonnu 2009 rakendettih pravosluavnoi kirikkö ().
Rahvahan lugumiäry.
Vuonnu 1959 pos’olkas eli 900 hengie.
5 kilometrin piäs pos’olkaspäi lounuah on suo Volgielammen lähäl, kudaman pinduala on 278,4 gektarua. Täs on äijy garbaluo da muur’oidu.


Ylä-Aunus.
Ylä-Aunus () on Kotkatjärven kundah (poselenieh) kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas.
Perustieduo.
Kylä on sijoitunnuhes 23 kilometris Kotkatjärvespäi pohjazeh. Piiteri-Murmansku valdivon dorogaspäi kyläh on kaksi kilometrii.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Koivuselläs eli 6 hengie.


Ylä-Kuittijärvi.
Ylä-Kuittijärvi () on Pohjas-Karjalan järvi Karjalan tazavallas Ven'al. Se kuuluu Kuittijärvilöin joukkoh da sijoittuu Kemin jovenalah. Järven liidehrandu kuuluu Kalevalan piirih, lounasrandu – Kostamukšen piirih.
Järven pinduala on 197,6 km², piduhus – 42 km, levevys – 19,6 km, randuviivan piduhus – 292,2 km. Sen keskisyvys on 7,4 m, syvin kohtu on 44 m.
Järvi on viärymuodoine, sih kuulutah keskioaza da kolme suurdu pitkiä lahtie: Vuonnizen suu, Vuokkiniemen suu, Jyvälahten suu. Rannat ollah liuguloi, enimyölleh kivizii, sie kazvau havumeččii. Järves on kažl’ua, šaraheiniä. Täs on enämbi 170 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 8,3 km². Suurimat niilöis ollah Pertisuari (1,07 km²), Kalmosuari, Petajasuari.
Järveh laskietahes Pista da Vuonnine, järvespäi virduau Jel’mane, kudai laskeh Keski-Kuittijärveh.
Järves on riäpöidy, särgii, haugii, ahvendu, siigua, kiiškoidu, harjustu, torpua.
Lounaslahten rannal on pos’olku Vuokkiniemi.
Y


Ylägii.
Ylägii (,) on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Videlen kyläkundah.
Se sijoittuu Luadogan lähäl, Videlen joven rannal.


Zambii.
Zambii, virrallizesti Zambien tazavaldu on valdivo Suvi-Afriekas. Se sijaiččou pohjazes Kongon Demokruattizen Tazavaldanke, koillizes Tanzanienke, päivännouzus Malavinke, suves Mozambikanke, Zimbabvenke, Botsvananke da Namibienke, päivänlaskus Angolanke. Zambii on syväinmuavaldivo. Virralline kieli on anglien kieli. Piälinnu on Lusaka. Muan pinduala on 752 614 km². Rahvahan lugumiäry on 14 222 233 hengie.
Z


Zarečnyi.
Zarečnyi on pos’olku Karjalan tazavallas Kostamukšen linnupiiris.


Zenit.
Zenit () on Pietarin jalgamiäččynjoukkue.


Zimbabve.
Zimbabve (vuodessah 1980 Suvi-Rodezii) on valdivo Afrikan manderehes. Se sijaiččou Viktoria-kosken da Zambezi- da Limpopo-jogiloin välis. Suves Zimbabve rajoittuu Suvi-Afrikan tazavaldanke, päivännouzus Mozambikanke, päivänlaksus Botsvananke, pohjazes Zambienke. Virrallizet kielet ollah anglien kieli, šona, pohjoisndebele. Piälinnu on Harare. Muan pinduala on 390 757 km². Rahvahan lugumiäry on 14 229 541 hengie.
Z


Zir'ankomin kieli.
Zir'ankomin kieli (zir'ankomin kieleh "Коми кыв") kuuluu uralilaizen kieliperehen suomelas-ugrilaizen kielijoukkuon permiläizeh oksuh.


Zoarces.
"Zoarces" on kivimatikkoin heimoh kuului kalasugu.


Androidu.
Androidu () on robotniekku libo sintiettin'i organismu mi ruadau ta näyttäy kui inehmizel.
Käytetäh myös termii ”mekuanizverduo” () ta "inehmizverdoin'i robotniekku" ().


Äynyäkoski.
Äynyäkoski () on Karjalan tazavallan Kemin piirin Viärykosken kyläkunnan pos’olku.


Édouard Manet.
Édouard Manet (23. pakkaskuudu 1832 Pariižu – 30. sulakuudu 1883 Pariižu) oli frantsielaine taidehmualuaju. Hänen stiil'u oli realizman da impressionizman välil.
Manet oli arvospietyn sud'd'an poigu, kuduan lähtemine taidoilijan urale oli vahnembile kauhistus. Manet tietosteli vuozii hänen lapsusvuozien pianonsoitonopastajan, hollandielastu roinduperiä olijan Suzanne Leenhoffan kel, da tälle roinnuhuon poijan tuatto voi olla libo Manet libo hänen velli. Virrallizesti brihačču eziteldih Leenhoffan pienenny vellenny da Manet'n ristilapsennu. Manet nai Leenhoffas tuattah kuolduu vuvvennu 1863.
Suvun varakkahuon täh Manet ei olluh rippuvaine mualavuksien myöndytulolois. Manet matkusteli monis kohtis. Nuorusvuozinnu häi matkai Brazilieh da kierdeli Jeuropas. Semmite Manet'n nuorusvuozien mualavuksis nägyi vaikuttehii hollandielazis da ispanielazis mualavuksis, kudamih häi oli tuttavunnuh matkoil.
Kirjalližus.
Tekijä =Gilles Néret | Nimeke =Edouard Manet, 1832-1883: The First of the Moderns | Suomentaja = | Vuosi =2003 | Selite = | Julkaisija =Taschen | Tunniste = ISBN 978-3822819494


Čad.
Čad on valdivo Keski-Afriekas. Valdivon rajal ei ole merdy. Susiedumuat ollah: päivänlaskupuoles — Nigeru, Nigerii, Kamerun; suves — Keski-Afriekan Tazavaldu, päivännouzupuoles — Sudan, pohjazes - Livii.
Virrallizet kielet ollah fransien da aruabien kielet.
Piälinnu on N'Džamena. Čadan pinduala on 1 284 000 km². Sie eläy (vuvven 2013 tiedoloin mugah) 11 193 452 hengie.
Č


Čalna.
Čalna () on kylä Priäžän kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Sijaičendu.
Čalna on sijoitunnuhes 23 kilometrin piäs Petroskoispäi, kyläs läbi virduau Čalna-jogi.
Eläjät.
Vuonnu 2013 Kuittizes eli 2580 hengie.
Histourii.
Čalnan kylä perustettih vuonnu 1949 Šuojun da Viidanan meččytevolližuspiirin ruadajih niškoi. Sen eläjis suurembannu joukonnu oldih inkerinsuomelazet. Vuvves 1950 Čalna on linnanjyttyine pos'olku..


Časounu.
Časounu on nimitys pienele malittukohtale ortodoksizes perindehes. Časounu-sana tulou ven'an sanas "časovnja" (), kuduas omas puoles on "čas"-kandu. Se viittuau sih, gu časounas piettih čuasun kestävii sluužbii.
Časounu ei ole kirikkö, sendäh gu sen altarinstolan ual ei ole pyhii jiännöksii. Lyhyön sluužban voit pidiä tavalline ristikanzu, gu pappii ei olle paikal.
Časounat ollah tavan mugah puuhizet. Kivihisty časounua kučutah kappelikse.


Čeehii.
Čeehii on Keski-Jevroupan valdivo. Virralline nimi on Čeehien tazavaldu. Pohjazes se rajoittuu Pol’šanke (rajan pitkevys on 658 km), luodehes da päivänlaskus – Germuanienke (rajan pitkevys on 646 km), suves – Avstrienke (rajan pitkevys on 362 km), päivännouzus – Slovakienke (rajan pitkevys on 214 km). Rajan yhtehine pitkevys on 1880 km. Čeehien piälinnu on muan suurin linnu Pruagu.
Muan pinduala on 78  866 km². Rahvahan lugumiäry on 10  538  275 hengie.
Č


Čevetjärvi.
Čevetjärven ortodoksine kirikkö, Pyhittäjä Trifon Petsamolaizen kirikkö
Čevetjärvi (suomekse "Sevettijärvi", koltansaamekse "Čeʹvetjäuʹrr", pohjassaamekse "Čeavetjávri") on Anaran kommunas koltta-alovehel, Päivännouzu-Lapis olii kylä Päivännouzu Jiämerentien varrel, läs 120 kilometrii pohjazeh Anaraspäi (Suomi). Kyläspäi on Norviegien rajale N'auddamah matkua läs35 kilometrii. Kylän vihandu, no yhtelaigua keyhy mua muuttuu N'auddamua kohti lagiembakse.
Kylä on nossuh jiäkavven aigazele merenpohjale. Čevetjärven da N'auddaman välil järvien kivizet rannat kiinitetäh siiričikulgijan huomivuo omassah erinomazuol. Nämmii kivizii randoi paikallizet kučutah karunpelloikse.
Čevetjärven aloveh on yksi kolttasaamilazien piäelinalovehis. Suurin vuitti (n. 90 %) 350 eläjäs on koltansaamelazii, no joukos on sežo suvespäi muutannuzii suomelazii. Alovehel eläy sežo erähii anaransaamelazii da tundurinsaamelazii.


Čili.
Čili (), viralline nimi on Čilin tazavaldu () on valdivo SuviAmerikan lounasozas, Tyynimeren da Andamien välil.
Päivänlaskus on Tyynimeri, päivännouzus on Argentiinu. Pohjas Čili rajoittuu Perunke, koillisozas Bolivienke.
Valdivon pinduala on 756 950 km², rahvahan lugumiäry on 17 216 945 hengie (2013). Piälinnu on Santjago.
Č


Čirka-Kem'.
Čirka-Kem’ () on Pohjas-Karjalan jogi. Se laskeh Kemijogeh (Vienanmeren ala).
Joven piduhus on 221 km. Se ottau allun kohtas, kus Kemijogi da Čirkajogi yhtistytäh. Se virduau moniloin järvilöin kauti da laskeh Jyškyjärveh.
Joven syvys on ei enämbiä 3 m.
Jovel ei kulgieta laivat, sendäh gu täs on äijy koskie. Monet kosket ei jiävytä. Suurin koski on Tahko-Padun. Jogi jiädyy tavan mugah ligakuun lopus – kylmykuus, avavuu sulakuun lopus – oraskuus.
Vezi on muzavu. Kazvi- da eläinmuailmu on tavalline Karjalan jogiloile da järvilöile.
Se on kuulužu jogi ristikanzoile, kuduat innostutah sportumatkailuh. Joven rannal on vai kaksi kyliä: pos’olku Borovoi da kylä Jyškyjärvi.
Č


Čirkajogi.
Čirkajogi () on Ven’an jogi, virduau Karjalan tazavallas.
Se laskeh Čirka-Kem’ah. Joven piduhus on 16 km.
Č


Čiučoilinnut.
Čiučoilinnut (suvikarjalakse varbuslinnut, vienankarjalakse varpuslinnut; "Passeriformes") ollah suurin linduloin lahko. Sih kuuluu enämbi 5 000 luaduu (eri lähtielöis mainitah luguloi 5 100 – 5 700), libo enämbi ku puolet kaikis muailman linduluadulois.


Čičiliusku (teatru).
Čičiliusku (suom. Sisilisko, ven. «Ящерка», «Чичилиушку») on karjalankieline nuorižotyttiteatru, kudai on perustettu Petroskois vuvvennu 2005 Karjalan Rahvahan liiton aloittehes.
Spektaklit.
Teatran repertuarah kuuluu kuuzi spektaklii: "Kuin hukka vasikalla muamona oli/Kui hukku vazikal muamannu oli" (2005), "Sinipetra/Sinipedru" (2006), "Varis/Varoi" (2007), "Samvuara/Samvuaru" (2009), "Koirien Kalevala" (2012), "Mie olen tipa, šie olet tipa" (2014).
Teatran nimes.
Ajatus nengomas nimes kuuluu sillozele Karjalan Rahvahan liiton paginanvedäjäle Pekka Zaikovale. Toizii vaihtoehtoloi oldih nimet Vihanduteatru da Lutikat.
Toimindu.
Teatru ozuttau omii spektaklii vaigu karjalan kielel, sen eri murdehil. Teatru aktiivizesti pidäy ezityksii Petroskoile, karjalazis kylis Karjalan tazavallas, toiči ajelou Suomeh. Teatran ohjuajannu ruadau Natalja Golubovskaja.
Vuvvennu 2010 Čičiliusku-teatras tuli rahvahalline teatru. Arvon on myöndänyh Karjalan tazavallan Kul'tuuruministerstvu.


Čobino.
Čobino () on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Čobinon kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu 17 kilometrin piäs Karhumäispäi päivänlaskuh. Kyläs on alovehelline mečänhoidoala da feršalipunktu.


Čolmuži.
Čolmuži () on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin vahnu kylä. Se on Čolmužin kyläkunnan haldivolline keskus.
Čolmužin kylä muanitah enzimäzen kerran XV vuozisuan piscovois kniigois.
Kyläs on škola, leibypastamo da mečänhoidoala.
Nimi.
Karjalan paikannimilöin tutkijat duumaijah, gu nimi tuli saamelazes sanaspäi čoalme, kudai merkiččöy salmie.
Čolmužin rahvahan lugumiäry.
Kylän agjal on matkustajien keskus ”Čolmuži”.
Nähtävykset.
Kyläs on puukirikkö (), kudai kuuluu XVI vuozisuan loppuh da XVII vuozisuan alguh. Se on Karhumäin piirin yksi vahnimis kirikkölöispäi.


Čuaju.
Čuaju on čuajutuhjon lehtilöis valmistettavu juomine. Lehtet keitetäh, zavaritah da/libo havvotah. Enne sidä lehtet valmistetah eri taval.
Čuajuu kazvatetah plantacielois, kuduat sijoitetah mäin paltiel troppizes libo subtroppizes ilmastos. Kitais, Indies da Afriekas valmistetah suuri oza čuajuu. Čuajulehtet kerätäh käzil. Čuajun luadu riippuu monis syylöis, kudualois lehtilöin igä on yksi tärgiemis. Parahat ollah kazvin ladvan nuoret lehtet. Valmistusprocesan aigua lehtet kuivatah. Kallehimat čuajulajit maksetah sadoi jevruo kilos. Čuajulajit juatah valmistustavan rippujen ezimerkikse mustah, vihandah, valgieh da keldazeh čuajuh.
Čuajujuomine on ainehien yhtymy, kudai hyvin vaikuttau ristikanzan organizmah. Čuajus on kofeinua, taninoi, teaninua da metioninua. Taninat luajitah čuajus kačkeru, gu čuajuu havvotah kodvan. Teaninu da metioninu ollah rauhoittavat ainehet. Sidä paiči čuajus on fosforu, ftoru, kalii, uglevodu, pektinu. Erähien ainehien miäry rippuu čuajulajis. Sežo on tärgei zavarie čuajuu oigiel taval, gu hyövyllizet ainehet säilyttäs.
Enzimäi čuajuu käytettih liečeainehennu. Sidä ruvettih käyttämäh juomizennu kitailazen Tanan dinastien aigua. XVII-luvun keskiozas portugualilazet, gollandilazet da anglielazet ruvettih viemäh čuaju Kitais Jevrouppah.


Čupukku.
Čupukku on kagru- libo ozrujauholois luajittu lettu. Ozrujauho, vezi da suolu pieksetäh tahtahakse. Pastetah riehtiläl argivois. Voibi panna mannapudruo puolel piirual, taittua puolekkai da vie puolekkai čupukakse.
No parahite vois panna cupoin piäle brossukuashshua, kudai oli haudunuh päcis. Da erize pienes juvvas sulatettih argivoidu da toici lizättih sih kannatestu da painettih sih cupoihuon. Opikkua mostu pastua omas kois. Magiembua syömisty karjalaizil ei ole olemas.


Čuuppu.
Čuuppu () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku. Se on Čuupan kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoittuu Karjalan tazavallan koillizes, Vienanmeren Kandalakšan lahten Čuupansuun rannal. Pos’olkaspäi on 48 km Luohessah.
Histourii.
Vahnu Čuupan pogostu muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1574 Soloveckoin manasterin kirjois. Silloi sie oli 7 pihua da eli 10 hengie. Vuozisuan peräs Čuuppu tuli Ven’an sl’udukaivoksien keskukse.
Vuvvennu 1922 ruvettih kaivamah sl’udua da kvarcua.
Nähtävykset.
Matvein Korgujevan suarnansanelijan musto- da kodialovehenmuzei.
Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal v. 1944 tapettuloin Nevvostoliiton lendäjien kalmu.
Vuvvennu 2010 kirikkö paloi. Kellojallat säilytäh.


Šahmuattukiža.
Šahmuattukiža on strateegielline stolakiža, kuduah kižuau kaksi hengie. Heil on 64-kodaine šahmuattulaudu, kudual on erikoisšahmuattufigurua. Kiža yhtistäy taijon (šahmuattukompozitsii), tiijon sego sportan elementua. Sen nimi on tulluh persien kielespäi ― šah mat merkiččöy «šah kuoli».
Šahmuattoih kižatah sežo kižuajien joukot, toine tostu vastah libo yhty kižuajua vastah. Nengozii kižoi tavan mugah sanotah nevvondukižoikse. Voi olla nengoine kiža, konzu yksi n'erokas kižuaju yhtelaigua kižuau monen vastustajan kel (häi kižuau jogahizen kižuajan kel erillizel lavval). Voi olla vie mondu kižavariantua, kudualois ollah standartanvastaizet siännöt, figurat libo lavvan suurus.
Histourii.
Šahmuattukižal on vähimyölleh puolitostu tuhattu vuottu. On äijy versiedy, kudualoin avul sellitelläh kižan kehitysty sego levittämisty. Niilöin joukos ollah Indien, Vizantien da toizet versiet. Šahmuatoin roindumuannu pietäh Indiedy, kus VI vuozisual jälles Iisusan roindua kižattih čaturangah, kudai mustutti šahmuattukižua. Piästyy Indiespäi lähimualoih, čaturanga äijäl muutui. Persies čaturangan jälgeläzekse rodih šatrandž-kiža. IX–X vuozisual šatrandž piäzi Jevrouppah sego Afriekkah. Jevroupas kiža uvvessah muutui. XV vuozisuakse oldih jo net kižan siännöt, kudamii nygöi sanotah ”klassiekkusiändölöikse”. XIX vuozisual otettih käyttöh net siännöt, kudamien mugah ruvettih pidämäh kanzoinvälizii šahmuattukilboi. Vuvves 1886 algajen ruvettih pidämäh muailman šahmuattučempionuattoi. Vuonnu 1924 perustettih kanzoinväline šahmuattufederacii, kudaman johtol pietäh äijii kanzoinvälizii kilboi.
Figuroin alguazemu.
Šahmuattoih kižatah lavval, kudai on juattu 64 yhtenjyttyizekse kodazekse (8×8). Kodazien pystysriävyt on merkitty latinan kirjaimil a:s h:ssah hurualpäi oigiele, kodazien piduhusriävyt – noumeroil 1–10 alahanpäi yläh. Joga kodaine on merkitty kirjaimel sego noumeral. Kodazet ollah mustat da valgiet, nenga pystys- da piduhusriädylöin rinnalolijat kodazet ollah erivärizet. Lähälolii kodaine kižuajan oigies puolespäi pidäs olla valgei kodaine (niilöile, ket kižatah valgieloil šahmuatoil, tämä kodaine on h1, mustil – a8).
Kižan allus joga kižuajal on 16 šahmuattufigurua. Yhten kižuajan figuroi sanotah valgieloikse, toizen – mustikse. Iče kižuajiigi sanotah valgieloikse da mustikse.
Joga kižuajal ollah koroli, korolevnu (duamu), kaksi ladjua, kaksi slonua, kaksi hebuo da kaheksa peškua. Kižan allus valgieloi figuroi pannah enzimäzen da toizen (peškoi) piduhusriävyn kodazile, mustii – seiččemenden (peškoi) da kaheksanden piduhusriävyn kodazile.
Siirdotavat.
kaikkii figuroi, paiči hebuo, voi siirdiä kohtinastu viivua myö, sendäh gi figuran tiele ei sua olla tostu figurua. Vai hebuo voi siirdiä sile kodazele, kudaman iel on toine figuru.
Ei sua siirdiä figurua sile kodazele, kudamal on oma figuru.
Konzu figurua siirretäh kodazele, kudamal on vieras figuru, sit vieras figuru otetah iäre lavvalpäi.


Šalla.
Šalla on Karjalan tazavallan Puudogan piirin pos’olku. Se on Šallan kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoiččou Vodlajoven suus, kus se laskehes Oniegujärveh. Šallaspäi Puudogassah on 32 km. Lähimäine raududorogustansii on Karhumäis, 229 kilometrin piäs Šalluspäi.
Šallun pogostu muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1391. XV vuozisual tiä oli Šallun Spuasan manasteri.
XVIII vuozisual rakendettih st’okluzavodat, kuduat ruattih XIX vuozisuan algussah. Vuvvennu 1870 rakendettih kupču N.I. Rusanovan meččyruadozavodu. Vuvvennu 1882 piiterilaine kupču D.N. Lebedev perusti meččyruadozavodan.
Pos’olkas on algu- da keskiškola, kul’tuurutaloi, bol’niččü, časounu.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on Suuren voinan aigah tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin da partizanoin kalmu.
Nähtävykset.
35 kilometrin piäs pos’olkaspäi suveh on Karjalan vahnu manasteri ().


Šamanizmu.
Šamanizmu tarkoittau hengellisty kul'tuurua, kuduas šamuanal on keskehine rouli. Šamuanu on yhtehizön jäzen, kuduas uskotah, ku hänel on yliluonnollizii neroloi. Šamuanu tavan mugah on parandai da tiedäi, häi nevvou monenjyttymis probliemois da ruadau yhtyssivoksennu hengimuailman da yhtehizön välil.


Šelta.
Šelta on Ven’an jogi, kudai virduau Karjalan tazavallas. Se laskeh Uikujogeh. Joven piduhus on 15 km, jovenalan pinduala on 50,5 km².
Š


Šintolaižus.
Šintolastu "yutateshinji"-seremouniedu japounielazes Miwan pyhäkös.
Šintolaižus (, ”jumalien tie”) on nimitys Japounies roinnuhuzile uskondollizile käzityksile hengilöis, miifois da ritualois. Net pohjatakseh ammuzih japounielazih rahvahanuskomuksih, kudualoin mugah jumaluksii (kami) on läs kaikis luonnon ilmivölöis, kui puulois, kivis, järvis, jogilois da vuarois. Šintolaižuol ei ole perustajua eigo pyhiä kirjutustu. Enimät japounielazet ei pietä iččiedäh uskondollizinnu, no äijät yhtytäh eri tilandehis šintolaizih perindölöih, kuduat eletäh rinnakkai buddhalaizien perindölöin kel. Voi sanuo, ku japounielazes uskondolližuos kai, mi ei kuulu kuduahtah Japounien ulgopuolel tulluoh uskondoh, kuuluu šintolaižuoh.


Šipainiekku.
Šipainiekku on perindölline karjalaine avvonaine ruispiirai, kudaman syväimekse pannah riisu- libo ozrukuassua libo kartohkua. Ven'alazis syömizis šipainekku mustoittau 'kalitka'-nimizii piirualoi, kudamii pastetah Karjalan tazavallan ližäkse Vologdan, Leningruadan da Arhangel'skoin alovehil. Suomenkielizen perindön mugah piiruadu kučutah 'karjalanpiirakka'.
Histourii.
Liperis paistetut karjalanpiirakat libo šipainiekat.
Suomes piiruadu pastettih enimyölleh Pohjas-Karjalan raja-alovehil. Jälles tostu muailman voinua, konzu suuret joukot rahvastu oli siirretty Suomen päivännouzupuolelpäi muijale Suomeh, piiruadu ruvettih pastamah muijalgi muas. Suomen kielen murdehis šipainiekoi kučutah "piirakka, piiras, piiroa, kalitta".
Receptu.
Jevropan liitos registriiruitun receptan mugah šipainiekoin tahtahas pidäs olla vähimyölleh 50 % ruistu. Syväimenny voibi käyttiä vaigu riisuu, ozrua libo kartohkua, ga yhtelläh on olemas receptua, kudamis syväimenny käytetäh morkouhkua, muarjua libo brossua. Nengomil piirualoil on tavan mugah oma nimi. Rugehizii muarjupiirualoi, kudamii pastetah Suomen Kainus, kučutah rönttöziksi. Toiči šipainiekoi syvväh munavoinke.
Muudu tieduo.
Suomen Riäkkyläs joga vuottu pietäh šipainiekoin pastokižoi.
Linkit.
Š


Škola.
Škola on alembi opastuslaitos. Se voi olla valdivon omistukses libo yksityine. Školas opastajat opastetah, opastujat opastutah.
Ven'an školas on 11 kluassua.


Šn'uakku.
Šn'uakku libo n'uakku () on muzavu varoiloin heimoh kuului lindu.


Šokoluadu.
Šokoluadu on syömine. Sidä luajitah enimyölleh ližäten kakaopabulois luajittuh kakaomassah tavan mugah zuaharii da maidošokoluadah sežo maiduo libo maidojauhehtu, eriluaduzii mavustehainehii da toizii ainehii.
Putin šokoluadu valmistuu kakaomassas, kudamah ližätäh kakaovoidu da vaihtelii miäry zuaharii, vanil'l'ua da lezitiinua. Vanil'l'ua libo vanilliinua ližätäh mavun täh da lezitiinua käziteltävyön täh. Parahimis šokoluadulois ei ole muudu razvua migu kakaovoidu eigo ni vanil'l'ua nigo vanilliinua.
Šokoluadu on väril maksankarvastu da se vaihtelou kakaopidoižuon mugah ylen mužavas valpahah. Kakao iččenäh andau kičkeräle. Sit vaiku kakaomassas da kakaovois luajitut mužavat šokoluadat ollah vägevän maguzet. Zuaharii da maiduo ližäten šokoluadus suahah magiembua da vähembi vägeviä. Šokoluadua voi sežo mavustua eri tavoin, oriehoin, kuivattuloin puunandimien, mintun libo koufein kel.
Ms. "valgies šokoluavus" ei ole nivouze kakaomassua, sendäh se tarkah ottajen ei ole nivouze šokoluadua.
Šokoluadu-sanan alguperä on Mehikon atsteekkien "xocolatl" (šokolatl) -sanas.


Šoltarven vepsäläzien etnogruaffine muzei.
Muzei on perindöllizes vepsäläzes talois. Tänäpäi muzein johtajannu on Natalja Anhimova.
Šoltarven vepsäläzien etnogruaffine muzei (vepsäkse "Vepsän kul’turan muzei, Šoutjärven vepsläine etnografine muzei") on ainavo moine muailmas vepsälästy kul’tuurua säilyttäi da akkiloiččii. Seiččenäzenny ozastonnu kuuluu Karjalan Kanzallizeh muzeih. Muzei on Oniegan rannikon piirin vepsäläzes Šoltarven kyläs Karjalan tazavallas.
Perustandu.
Šoltarven muzeile algu oli pandu vie vuvvennu 1967. Vuozinnu 1967-1980 muzeil oli rahvahan muzei -stuatussu. Sen perustajannu oli tundiettu vepsäläine oman muan tutkii, kirjuttai, vepsäläzen rahvahanrunohuon keriäjy R’urik Lonin.
Enziallus muzei oli kylän kirjaston tilois. Sie muzeil oli kaikkiedah kaksi pertisty da kaksi ozutteluu. Enzimäzeh oli pandu kačottavakse vepsäläzien vehkehty. Toine oli omistettu Vepsän muan ruadoloile.Sit muzei oli kylän školan internuatas. Sit laitoksele suadih oma taloi, kus se on tänäpäigi, perindöllizes vepsäläzes talois. Ravei kaksikerroksine taloi saraipordahien kel enne kuului vepsäläzele Melkinan perehele.
Syväindö.
Tänäpäi Šoltarven muzeis on enämbi 8 0000 eri vehkehty, niilöis 3 000 ollah Loninan kerätyt. Nämä vehkehet on kerätty Karjalan, Voulogdan da Leningruadan alovehen vepsäläzis kylis.
Muzeis on mondu pertii da ozutteluu. On kogonazet perindöllizet eländypertit da saruat.
Stuatusoin muuttumine.
Vuvves 1980 muzei suau valdivollizen muzein stuatusan da on Karjalan Kodialovehen muzein, nygözen Kanzallizen muzein, ozastonnu. Vuvves 1987 jo on sen filiualannu. Vuvvennu 2010 Šoltarven muzei sai R’urik Loninan nimen.
Ruado.
Pietäh eri ekskursieloi vepsäkse da ven’akse. Kävyjöile taritah eri master-kluassoi vepsäläzien perindöllizis käzinerolois.


Šotjärvi.
Šotjärvi (,) on Suvi-Karjalan järvi (Priäžän piiris).
Järven pinduala on 74,04 km², piduhus – 15,6 km, levevys – 7,2 km, randuviivan piduhus – 54,2 km. Sen keskisyvys on 3,1 m, syvin kohtu on 10,1 m.
Järven suurin oza kuuluu Dessoilan kyläh. Se on piduličču, leviey luodehespäi liideheh. Vien väri on maksankarvaine.
Šotjärven kauti virduau Šuoju. Järveh laskietahes Mikkel’anjogi (ven. Миккелица) da Pedlojogi. Syvimät kohtat ollah järven keskiozas.
Järves on 43 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 0,36 km².
Pohjas on rudua (enämbi 40% pohjan pindualaspäi) da muzavanvihandua mudua. Kivi- da čuurupohjua on läs 10% pohjan pindualaspäi.
Järvi jiädyy kylmykuus-talvikuus, avavuu oraskuun allus. Se on jiäs läs 135 päiviä (tämä lugu voi muuttuo 90-180 päävässah).
Lähäl randoi da jovensuuloi kazvau kažl’ua, vezilumoidu, čuloidu dmi. Järves on äijy ruakkau.
Järven luodehrannal ollah pos’olkat Sodder da Liete, kylä Kiviniemi. Liidehrannal sijoittuu kylä Salmennišku.
Järves on 16 kalalajii, ezim. ahven, särgi, siigu, riäpöi, säyny, matikku, haugi, kuha, lahnu, kiiškoi dmi. Enämbi kaikkie Šotjärves on ahvendu.
Šotjärven suvirannal kazvau kuustu da segameččii, pohjasrannal – pedäjiä da segameččii.
Š


Šuikujärvi.
Šuikujärvi libo Šuiku (,) on Karjalan tazavallan Belomorskan piirin kylä. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Muantiedo.
Se sijoiččou Vienan Karjalas Šuojoven suus lähäl Vienanmeren randua, Belomorskan da Kem’an keskes, 30 kilometrin piäs Belomorskaspäi da 30 kilometrin piäs Kem’aspäi. Päivänlaskuh kyläspäi on Šuikujärven raududorogustansii.
Histourii.
Kylä muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1710.
Kul’tuuru.
Kylän kul’tuuruelaijan keskus on kirjasto-muzei A.N. Savinan mustokse.


Kerkysorzu.
Kerkysorzu ("Podiceps cristatus") on uikkuloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Lindu tunnetah nimel "kerkkäšorža" vähimikse Puadenen paginluavus. Tämä nimi on yhtelläh harvinaine karjalan paginluadulois da vähän probliemalline vie sendäh, ku lindu ei ni kuulu sorzien ("Anatidae") heimoh. Sen ližäkse toizis paginluadulois sana "kerkkä" voibi tarkoittua telkiä ("Bucephala clangula"), kudai on eri lindu. Karjalan sanastuo uvvistajes vois yksikai käyttiä "kerkysorzu"-sanua "Podiceps cristatus" -luaduh näh da "telky"-sanua "Bucephala clangula" -luaduh näh. Toine vaihtoehto olis kiändiä linnun nimi ezimerkikse suomen kielespäi: "silkkiuikku" > "šulku-uikku".
Lähtiet.
K


Šun'ga.
Šun’ga on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Šun’gan kyläkunnan haldivolline keskus.
Lähäl kyliä on äijy šungitua.
Nimi.
Karjalan paikannimilöin tutkijat duumaijah, gu nimi tuli saamelazes sanaspäi čuenn, kudai merkiččöy veziniittyy pitkin suodu.
Histourii.
Šun’gan pogostu muanittih enzimäzen kerran vuonnu 1375.
XVII vuozisuan algajen kyläs piettih suuri jarmanku – Šun’gan jarmanku.
Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin da partizuanoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 voinan aigua) kalmu.


Šuojogi.
Šuojogi (,) on Onieganjärven alan jogi Suvi-Karjalas. Se virduau Suojärven, Priäžän da Oniegan rannikon piiris.
Jovenalan pinduala on läs 10 100 km², piduhus on 194 km.
Jogi ottau allun Suojärvespäi. Se virduau kahten suuren järven kauti – Šotjärven da Vahatjärven kauti. Da sit laskeh Lohmoizenjärveh.
Šuojogi on kuulužu jogi ristikanzoile, kuduat innostutah sportumatkailuh. Se on lähäl Petroskoin linnua.
Š


Šveitsarii.
Šveitsarii (, ,) on Päivänlasku-Jevroupan valdivo. Sen virralline nimi on Šveitsarien konfederatsii. Pohjazes se rajoittuu Germuanienke, suves – Itualienke, päivänlaskus – Frantsienke, päivännouzus – Avstrienke da Lihtenšteinanke.
Šveitsarien latinan nimi on Confoederatio Helvetica.
Šveitsarien virrallizet kielet ollah germuanien, frantsien, itualien da retoromanien kielet.
Valdivon piälinnu on Bern. Pinduala on 41 284 km², rahvahan lugumiäry on 7 996 026 hengie.
Š


Žil’čoi.
Žil’čoi () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin vahnu karjalaine kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah. Tämä kyly on histourien mustomerki.
Kyläs on Mihailan Arhangelan, Petran da Pavlan puučasounu (XVII vuozisada).


Žurnualu.
Žurnualu (fr. "journal" - päivykirju, frantsien kieles "jour" — päivy, suutkat) - on aijanmugaine painettu painos.
Žurnualas on alallizii rubriekoi, yhteiskunnalis-poliittizii, tiijollizii da toizii kirjutuksii da literatuurutevoksii.
Žurnualu, kui gaziettugi, ollah median piäainehet.
Žurnualan ominažuot.
Sendäh, ku žurnualat piästäh ilmoih harvembi, migu gazietat, net ei anneta aktualistu informatsiedu. Net ollah analitičeskoit.
Internet-žurnualu.
Konzu Internetan ilmestyy, žurnualat ilmestyttih verkoh. Enzimäi saitale pandih žurnualan arhiivoi. Myöhembi ilmestyttih online-žurnualat. Net ei piästä ilmoih, a ollah vaiku Internetas. Nygöi erähil niilöis lugijua on enämbi, migu bumuagužurnualoil.


Pekka Mikšijev.
Pekka Mikšijev () on Ven'an rahvahalline da Karjalan arvostettu artistu. Pekka Mikšejev ruadau Karjalan Kanzallizes teatras enämbi 55 vuottu. Mikšijev on Videlen karjalaine.
Rodivundu.
Pekka Mikšijev on roinnuhes 14. kevätkuudu vuvvennu 1935 Videlen kyläs.
Opastundu.
Vuvvennu 1957 Mikšijev loppi Leningruadan teatrualizen A. Ostrovskoin nimizen instituutan.
Ruado.
Karjalan Kanzallizes teatras Pekka Mikšijev ruadau piäle viijenkymmenen viijen vuvven. Täh aigah on ozutettu monii kymmenii rouliloi, suadu kaččojien da suurien kriitiekoin arvostus. Pekka Mikšijevan rouliloin luvus on äijy karjalazen miehen roulii. Erähät niilöis oldih karjalakse ezitetyt.
Yhteiskunnallizel alal.
Omis juuris da omas kieles Videlen karjalaine Pekka Mikšijev on pyzynyh ainos. Häi on pannuh äijän vägie oman rahvahan kielen da kul'tuuran kehittämizeh. Juuri Pekka Mikšijev da hänen akkah Vieno Kettunen, kudaman kel on käzikkäi astuttu da eletty jo enämbi viittykymmendy viitty vuottu, oldih suamas Petroskoile oman rahvahan Oma Pajo -horua, oldih panemas rattahile Karjalan Rahvahan Liiton ruaduo.


Kupari.
Vaski — Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (lat. Cuprum). Prostoi aineh vaski on tavottu, sitkei kuldu-rouzovoi metallu. Se on rouzovoi, konzu ei ole oksidukalvuo. Rahvas käytetäh sidä jo ammuui.
Histourii.
Vaski on yksi käytettävimis metallois, sendäh ku sidä on kebjei suaha ruvas da sen sulatuksen lämbötila ei ole korgei. Vaski on seiččemes metallas, kuduadu rahvas tietäh ammuzis aijois. Se metallu vastavuu luonnos paksumpi, migu kuldu, hobju da raudu.
Vaskikauzi oli moine aigu, konzu äijän levitettu oldih vaskituottehii. Enne vaskikauttu oli kivikauzi.
Enne vahnas vaskistu käytettih sežo segasulatehennu yhtes tinan kel. Enzimäzen vasken da tinan segasulatehtu (bronzua) suadih jo enne 3000 vuottu eKr. Jälles kuparikauttu oli bronzukauzi. Bronzas enne vahnae luajittih orožua, astettu, čomendustu.
Ven'al enzimäzet vaskikaivokset roittih 2000 vuottu eKr. Niilöin jiännyksii löytäh Urualas (kaikis tundiettu kohtu on Kargalat), Kavkazan mägielöin tuas, Siberias da Altajas.


Pyhäžy dielo.
Pyhäžy dielo on Karjalan Kanzallizen teatran spektakli karjalan kielel. Ozutukses piäroulilois ollah kuulužat karjalazet artistat Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen.
Kirjuttajat da ohjuajat.
Karjalan Kanzallizes teatras vuvvennu 2009 Pyhäžy dielo enzi kerdua ozutettih ven’akse. Spektakli on luajittu Baškortostanan kirjuttajan Florid Bul’akovan ozutelman mugah. Sen ohjuajannu on piiteriläine ohjuaju Andrei Dežonov.
Akt’ourat.
Pyhäžäs dielos on vaiku kaksi roulii, kaksi piähengie – ukko da akku: Vasilisa da Grigorii. Niidy ozutetah karjalazet Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen. “Pyhäžy dielo” livvikse oli luajittu Pekka Mikšijevan 75-vuozipäivän kunnivokse.
Syväindö.
Spektaklis on ylen vägevy rah¬vahalline pohju. Sanasto ei ole linnalaine, kai tapahtuu kyläs, pagin on vahnois ristikanzois. Materjualu oli ylen hyvä karjalan kielel luajittavakse da pädöy akt’ouroile.
Kolmas ozutus livvikse.
Pyhäžän dielon kiändi livvikse Nikolai Filatov. Tämä oli jo toine kiännös, kudaman Nikolai Petrovič luadi Kanzallizeh teatrah niškoi. Äijiä enne mies oli kiändänyh Nekrasovan “Syysigävän” livvikse. Pyhäžy dielo rodih kolmas spektakli livvikse Karjalan Kanzallizes teatras. Ezmäine oli Leo Närjän “Huikkua pajuo, karjalaine”.


Lamboi.
Lamboi (,) on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.


Kin’alahti.
Kin’alahti () on Karjalan tazavallan Priäžän piirin pos’olku, kudai kuuluu Vieljärven kyläkundah.
Se sijoiččou Priäžän piirin lounasozas Vieljärven da Videlen (Anuksen piirin kylä) välis.
Histourii.
Se sai oman nimen samannimizes lahtes.
Kalmoiniemel, Kin’alahten suvirannal, on ruoččilaine kalmisto. Perindötiijön mugah tiä on pandu muah ruoččilazet saldatat.


Koivuselgy.
Koivuselgy () on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.
Se sijoiččou Koivujärven päivännouzurannal. Pos’olkan päivännouzuozas virduau Kivioja. Pos’olkan kauti virduau oja, kudai yhtistäy Koivujärven da Kiviojan.
Škola heitti ruavon vuvvennu 2004, sendäh gu pos’olkas on vähän lastu.


Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu.
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu on Karjalan vahnin tutkimuslaitos. Se on suurin tutkimuslaitos Ven’al, kus tutkitah itämerensuomelazien rahvahien, niilöin luvus Karjalan kanduravahien – karjalazien da vepsäläzien, kieldy da kul’tuururua. Monien vuozien aigah instituutas tutkitahgi Ven’an luodehpuolen ven’alazien kul’tuurua, Karjalan histouriedu da arheolougiedu, Suomen literatuurua.
Perustandu.
vuvves 2016 instituutan johtajannu on histourien douhtoru Ol'ga Iljuha.
Tutkimusozastot.
Kielen, literatuuran da histourien instituuttah kuuluu arheolougien, histourien, etnolougien, literatuuran, rahvahanrunohuon, kielitiijon ozastot. Rahvahanrunohuon ozastoh kuuluu fonogrammarhiivu, kielitiijon ozastoh – paikannimilöin keskus.
Kuulužat tiedomiehet.
Istituutas ruattih kuulužat tiedomiehet: Dmitrii Bubrih, Nikolai Bogdanov, Eino Karhu, Viktor Jevsejev, Unelma Konkka, Martti Kuusinen, Grigorii Makarov, Roza Nikolskaja (Tarojeva).
Tänäpäi instituutas ruadau 49 tiedoruadajua, heis 8 ollah douhturit, 24 – kandiduatat.
Kerävöruado.
Instituutas on kerätty kallisarvoine materjualu. Sidä keriämäs oldih instituutan kaikkien ozastoloin rahvas: arheolougat da etnoulogat, folkloristat da kielimiehet, histourien da paikannimilöin tutkijat.
Hedi instituutan perustettuu kerävöruado rodih sen piäruavokse, mindäh sendäh se on enzimäine ruado, konzu ottavut mihtahto tutkimukseh. Nämmis vuozis on ristin-rästin ajeltu Ven’an muan luodehpuoli. Rahvahis sai äijän kirjuttua. Onhäi rikas omal kul’tuural da perindölöil Karjalan mua, kus eläy kolme kandurahvastu: karjalazet, vepsäläzet da ven’alazet. Juuri karjalan da vepsän kielen, karjalazen da vepsäläzen kul’tuuran tutkimine on ainos olluh instituutas tärgevimii. Tämän verdastu nämmien kanzoin tutkimuskeskustu Ven’al ei ole.
Tutkimusmatkat.
Enzimäzet tutkimusmatkat karjalazih da vepsäläzih kylih ei oldu helpot. Eigo olluh sih aigah tämän päivän tehniekkiä, eigo putin ololoi. Rahvahis alguu myöte kirjutettih käzil, a konzu käyttöh tuldih enzimäzet magnitofonat, oldihgo net jugiet, pidi kandua 16-kilohine bruja da vie hyvin sidä kaččuo, ku ei murennus.
”Dorogat pahat, ajajes tanaittau äijäl. Magnitofon voibi mureta, sit kai kerätty da kirjutettu sudre menöy”.
”Kezän aigua monis kylis ei ole tuldu, sendäh ei sua nimidä kirjuttua magnitofonale.”
”Parembi on kävvä talvel, kezäl kai rahvas, vahnat dai nuoret, ollah niityl, sendäh vaigei on kerätä materjualua.”
“Rahvas mielihyväl tullah paginale, ei kyzytä pajatandas den’gua, pajatetah ku pajatuttau”.
Eräs ruttoh yhtyy paginah, toine kerras ei ni rubie sanelemah kaikkie, midä maltau. Rahvastu pidäy maltua pagizuttua, pidäy suaja omah puoleh. Toiči äijän kerduagi pidäy yhtel samazel ristikanzalluo kävvä, midä hätkembän händy tiijät, sidä enämbän suat hänes kirjuttua. Onhäi tundiettu folkloristu Sandra Stepanova äijän kerdua käynnyh Mändysellän itkettäjällyö Praskovja Saveljevalluo.
Rikas karjalazis da vepsäläzis kerätty materjualu rodih atlasoin, sanakirjoin, kielioppiloin, folklouran da paginluaduloin kogomuksien pohjakse, kudamii tarvitah da alalleh piästetäh ilmah instituutas.
Nämmii materjualoi tänäpäi kyzytäh da käytetäh tutkijat, yliopistoloin, konservatourien opastujat, horat da pajojoukot, muzeit.
Nauhale kirjutettu.
Nauhale kirjutettuu materjualua instituutan fonogrammarhiivas on 4 000 čuassuu. Äijil niilöis igiä on 40 vuottu. Net ei olla igäzet, sendäh instituutas luajitah niilöi elektronmuodoloi, pannah kai tiedokoneheh. Se on suurimii da piälimäzii ruadoloi. Sidä targiedy ruaduo luadiu fonogrammarhiivu Valentina Kuznetsovan johtol.
Paikannimilöin kartotiekku.
Instituutas luajitah paikannimilöin elektronarhiivua. Instituutan paikannimilöin kartotiekku on parahimii Ven’al, sit on vai Karjalan muan 300 tuhattu nimie.
Harvinazet kirjat.
Tänäpäi Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital on harvinazien kirjoin pdf-versiet. Niilöin joukos on sanakirjua, suarnua, rahvahanrunohuon kogomustu. Karjalan kielen sanakirjatgi voibi löydiä sie.


Kohtuselgy.
Kohtuselgy () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.


Kukkoilu.
Kukkoilu on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.


Lamminselgy.
Lamminselgy () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.
Riihi – XX vuozisuan allun arhitektuuran mustomerki – viettih Lamminselläspäi Kižin suarele.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 sie eli 129 hengie.


Lahti.
Lahti () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.


Palalahti.
Palalahti libo Pallahti () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.
Histourii.
Enne se oli Anuksen gubernien Tulomdärven voulostin haldivollizennu keskuksennu.
Mustomerkit.
Kyläs on Rahvahienvälizen voinan aigah (v. 1919) tapettuloin saldattoin kalmu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 256 hengie.


Sissione.
Sissione () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 79 hengie.


N’uga.
N’uga () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.


Konoi.
Konoi () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.


Šekkil.
Šekkil () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Vieljärven kyläkunnas.
Kyläs on kirikkö, kudai rakendettih 2000-luvul.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 74 hengie.


Honganalusta.
Honganalusta () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Nuožarven kyläkunnas.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – Vlasin puukirikkö (XIX vuozisada).


Kiiškoiniemi.
Kiiškoiniemi () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Nuožarven kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 209 hengie.


Kaskesniemi.
Kaskesniemi () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Nuožarven kyläkunnas.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – puuaittu (XIX vuozisada).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 116 hengie.


Kodžuri.
Kodžuri () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Nuožarven kyläkunnas.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – puučasounu (XIX vuozisada).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 184 hengie.


Kinnas.
Kinnas () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Priäžän linnukundah.
Enzimäzen kerran kylä muanittih piscovois kirjois vuvvennu 1496.
Kyläs on mustokohtu, kus oli fašistoin koncluageri Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) da vie tiä on koncluagerin žertvoin kalmu.
Vuvves 1985 lähtijen Kindahas joga vuottu kezäkuus järjestetäh tazavallan rahvahanjuumoranfestivuali.
Vuvvennu 2002 kyläs rakendettih časounu. Sežo vuvvennu 2010 Kindahas avattih mustomerki kindahale.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 124 hengie.


Man’gu.
Man’gu () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Priäžän linnukundah.
Se sijoiččou 12 kilometrin piäs liideheh Priäžäspäi, Man’gujoven oigiel rannal.
Kylän koillizes on jyrky vuaru, lounuas on joven suorandu. Man’gan kauti menöy ainavo uuličču.
Kyläs on puučasounu (XVIII vuozisada).


Bronzu.
Bronzu on vasken da tinan segasulateh. Bronzannu mugai on vasken segasulateh al'umiinien, kremnien, berillien, tinan da toizien mettaloinke, paiči sinkii (se on latuni) da nikelia (se on mel'hioru). Tavan mugah jogahizes bronzas on ližiä - sinkia, tinua (svintsua), fosforua da muudu.
Perindöllisty tinan bronzua rahvas alettih sulattua jo Bronzukavven allus. Sana "bronzu" on tulluh italiankielizes sanas "bronzo", kudai on tulluh persian kieles, kuduas sana «berenj» merkiččöy «vaski».
Bronzan sumbu on 7800-8700 kg/m³; sulattamizen lämbötila on 930—1140 °C.
Bronzu tinan kel.
Tinaine bronzu on vasken da tinan segasulateh, kuduas vaskie on enemmän. Se on yksi enzimäzis segasulatehis, kuduadu ristikanzu otti käyttöh. Moine bronzu on kova, luja da suluau kebjieh.
Nygöi on olemas mondu bronzan lajii, kuduas ei ole tinua. Nämmis segasulatehis on kaksi libo enämbi komponentua.


Jogi.
Jogi on luonnon suuri alalline vien virdu, kuduas on luonnolline libo keinolluajittu jovenuomu.
Jovet ollah muailman vezikietton ozannu. Vezi jogeh tulou vihmois, muanalazis vies, jiäs da lumespäi.
Yleistiijot.
Jogahizes joves on jovenladvu, sen allun kohtu da jovensuu, kuduas jogi laskehes mereh, järveh libo toizeh jogeh.
Jogii, kuduat lasketahes valdumerilöih, merilöih, järvilöih libo kuduat kavotah hiekkoih da suoloih, sanotah piäjogiekse, kuduat lasketahes piäjogis —sivujogikse.
Topogruafielline lajittelu.
On olemas mägijovet da tazangojovet. Monil jogilöil ollah kui mägialat mugagi tazangoalat.
Karjalan jovet.
Segeža (jogi)
Huomavukset.
Ofitsieran kartasto. Ven'an Ammundutarbehil varastettuloin voimien Genštuaban vojennoin-topogruabielline haldivo


Ližmi.
Ližmi () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Pyhäjärven kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 105 hengie.


Ylä-Vuaženi.
Ylä-Vuaženi () on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris Pyhäjärven kyläkunnas.


Villumägi.
Villumägi (,) on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Čalnan kyläkundah.
Nähtävykset.
3 kilometrin piäs pos’olkaspäi Petroskoin puoleh on mustokompleksu (). Tiä on pandu muah Karjalan frontan 773 saldattua, kuduat tapettih Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944).


Puaddärvi.
Puaddärvi () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Čalnan kyläkundah.


Ol’okku.
Ol’okka libo Ol’okku () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 54 hengie.


Korzu.
Korzu () on vanhu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Tiä eletäh liygiläzet. Se sijoiččou 3 kilometrin piäs Jessoilaspäi.
Kylä perustettih XVII vuozisuan toizes puoles.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 238 hengie.


Kuudamu.
Kuudamu () on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Se sijoiččou Siämärven pohjasrannal. Tiä eletäh liygiläzet.


Kungojärvi.
Kungojärvi () on pos’olku Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.


Meččäl.
Meččäl () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.


Alasalmi.
Alasalmi () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Se sijoiččou Vahatjärven luodehrannal. Tiä eletäh liygiläzet.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 107 hengie.


Rubčoilu.
Rubčoilu () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Se sijoiččou 6 kilometrin piäs Jessoilaspäi. Tiä eletäh liygiläzet.
Kyläs on XIX vuozisuan arhitektuuran mustomerki – časounu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 90 hengie.


Salmennišku.
Salmennišku () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Se sijoiččou 17 kilometrin piäs Jessoilaspäi, Šotjärven liidehrannal. Tiä eletäh liygiläzet.
Kylän suves on Šotmägi, kudaman suurin korgevus on 154,6 metrii.
Histourii.
XIX vuozisual kyläs avattih yksiluokkahine opisto.
Kylän koillisozas, niemel, kus Šuoju virduau Šotjärvespäi, 1940-luvussah oli kirikkö.
Nygöi Salmennišku on kezämökkihieru (läs 200 mökkii).


Särgilahti.
Särgilahti () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Se sijoččou 15 kilometrin piäs Jessoilaspäi, Siämärven päivänlaskurannal. Tiä eletäh liygiläzet.
Kyläs on časounu () (XVII vuozisada) da Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Vuvvennu 1972 Särgilahtes snimaitih ven’alaine fil’mu («А зори здесь тихие») Boris Vasiljevan kerdomuksen mugah. Fil’man ohjuajannu on Stanislav Rostocki.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 59 hengie.


Čuralahti.
Čuralahti () on kylä Karjalan tazavallas Priäžän piiris. Se kuuluu Jessoilan kyläkundah.
Kyläs on puu časounu (ven. часовня Александра Свирского) (XIX vuozisada).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 74 hengie.


Järvenoja.
Järvenoja () on kylä Karjalan tazavallas Oniegan rannikon piiris. Se on Järvenojan kyläkunnan haldivolline keskus.
Histourii.
Enzimäzen kerran kylä muanittih XVII vuozisual piscovois kirjas.
Nevvostoliiton aigah Järvenojas ruadoi lespromhouzu da kolhouzu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 564 hengie.
Infrastruktuuru.
Kyläs on syöndykohtu, Kul’tuurutaloi, ambulatourii, poštu da laukat.
Järvenoja on hyvä lebopaikku, sendäh gu kyläs on kuivu siä da kangahii. Kylän ymbäristös on matkustajien keskuksii, mökkihieruloi da lapsien tervehyönhoijollizii luageriloi.


Järventaguine.
Järventaguine (,) on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä. Se on Järventaguzen kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou Lohmoijärven koillisrannal, lähäl Petroskoidu.


Kalajogi.
Kalajogi (,) on vahnu vepsäläine kylä Karjalan tazavallas Oniegan rannikon piiris. Se on Kalajoven kyläkunnan haldivolline keskus.
Kylä sijoiččou samannimizen jovensuus Oniegujärven rannal, 130 kilometrin piäs Petroskoispäi.
Kylä muanitah enzimäzen kerran piscovois kirjas vuvvennu 1496. Tiä enne oli kirikkö (), kudai perustettih vuvvennu 1693, nygöi sidä ei ole.
Infrastruktuuru.
Kyläs ruadau feršalipunktu, keskiškola, kul’tuurutaloi, sobienlaukku, 7 einehlaukkua, poštu.
Nähtävykset.
Kalajoves on partizanoin K.P. Kočerinan da P.S. Man’kinan kalmu (heidy tapettih suomelazet saldatat vuvvennu 1942).
Vuvvennu 1959 kyläs azetettih mustomerki Anna Lisitsinale, kudai oli roinnuhes da eli Kalajoves.


Kvartsitni.
Kvartsitni (,) on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Šokšan vepsäläzen kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoiččou Oniegujärven rannal, 63 kilometrin piäs Petroskoispäi.
Pos’olkan alovehen karjeraspäi XVIII vuozisual ruvettih kaivamah kvarcittua.
Pos’olkas ruadau lapsienpäivykodi, N.J. Izotovan kunnivokse nimitetty Šokšan keskoškola, laukat, poštu, kul’tuurutaloi dmi.


Ladvu.
Ladvu (,) on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Ladvan kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou 50 kilometrin piäs Petroskoispäi, pitkin Ivinka-jogie.
Histourii.
Vuvves 1875 algajen Ladvu on Anuksen gubernien Ladvan voulostin keskus.
Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) pos’olkas oli luageri Nevvostoliiton vangiloih niškoi.
Nähtävykset.
Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Ladva-Vetka.
Ladva-Vetka () on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Ladva-Vetkan kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoiččou 54 kilometrin piäs suveh Petroskoispäi.
Pos’olkan nimen enzimäine oza tuli rinnalolijan kylän – Ladvan – nimes. Ladvu sijoiččou 10-12 kilometrin piäs Ladva-Vetkaspäi päivännouzuh.
Ladva-Vetkan keskustas on raududorogustansii ”Ladva”. Pos’olkan kauti virduau Ivinka-jogi, kudamah laskeh Šapša.
Pos’olku perustettih vuvvennu 1924 mečänruadajoih niškoi. 1930-luvun allus pos’olkah rubei tulemah muuttolazii, enimyölleh Vologdan alovehelpäi. Silloi Ladva-Vetkas ruadoi Ladvan lespromhouzu, tulipalo-ozasto, mečänhoidoala, leibypastamo, ambulatourii.


Meliorativnoi.
Meliorativnoi () on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Meliorativnoin kyläkunnan haldivolline keskus da ainavo eländykohtu.
Yleistiijot.
Pos’olku sijoiččou 14 kilometrin piäs Petroskoispäi.
Pos’olkas ruadau škola, lapsienpäivykodi, ambulatourii, kirjasto, kirikkö.
Meliorativnoin školas da lapsienpäivykois opastetah karjalan kielen livvin murdeheh.
Histourii.
Vuvvennu 1947 nygyzen pos’olkan kohtah perustettih meliorativnoi stansii ”Sovhozmeliovodstroi”. 1960-luvul pos’olkan nimi oli Tomici.


Pajusuo.
Pajusuo () on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Pajusuon kyläkunnan haldivolline keskus.
Pos’olku sijoiččou 80 kilometrin piäs suveh Petroskoispäi. 1 kilometrin piäs pos’olkaspäi on Pajujärvi ().
Pos’olkas on škola. Lapsienpäivykodi ei rua, sidä salvattih, konzu lapsien miäry vähendi. Sežo Pajusuos on feršalipunktu, lähimäine bol’ničču on Ladvas.
Histourii.
Pajusuo perustettih vuvvennu 1934 mečänruadopos’olkannu. 1. syvyskuudu vuvvennu 1935 meččypos’olkas avattih alguškola mečänruadajoin lapsih niškoi.
Vuvvennu 1941 pos’olkan rahvastu työnnettih pagoh muan syväh. Vuvvennu 1944 Nevvostoliiton da Suomen väline voinu loppui. Samah aigah perustettih Pajusuon lespromhouzu. Pos’olkan rahvahat ruvettih tulemah järilleh da 1. syvyskuudu vuvvennu 1944 Pajusuos uvvessah avattih alguškola.


Šoutjärvi.
Šoutjärvi (,) on vahnu vepsäläine kylä Karjalan tazavallas Oniegan rannikon piiris. Se on Šoutjärven vepsäläzen kyläkunnan haldivolline keskus.
Enzimäzen kerran se muanittih vuvvennu 1543.
Vuozinnu 1941 – 1944, Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah, kyläs oli suomelazii saldattoi.
Vuozinnu 1994 – 2004 kylä oli Vepsäläzen kanzallizen voulostin keskuksennu.
Šoutjärvi on vepsäläzen kanzallizen kul’tuuran haldivolline keskus. Vuvves 1936 algajen on olemas Vepsäläine rahvahanhora, vuvves 1967 algajen ruadau Šoutjärven vepsäläine etnogruafielline muzei.
Kyläs on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.
Ždanovan aittu, XIX vuozisuan lopun arhitektuuran mustomerki, tuodih Šoutjärvespäi Kižin muzeih.


Šuoju.
Šuoju (,) on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Šuojun kyläkunnan haldivolline keskus.
Histourii.
Se muanittih enzimäzen kerran piscovolois kirjois vuvvennu 1496 Nikol’skoin pogostan haldivollizennu keskustannu.
Vuvvennu 1890 rakendettih enzimäine sildu Šuojun kauti.
Vuozinnu 1947 – 1963 kylä kuului Petroskoih.
Vuozinnu 1977 – 1991 kyläs ruadoi kalazavodu, kudamas kazvatettih järvilohtu, siigua, merilohtu da muudu.
Histourien mustomerkit.
Suuren voinan aigah surmattuloin Nevvostoliiton saldatoin kalmu.


F'edor Isakov.
Isakov F'edor Trofimovič (1918 - 1941) oli nevvostoliiton runoilii, kiändäi. Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh kuului (1938).
Eloskerdu.
Isakov on roinnuhes Anuksen gubernien Koikarin kyläh. Häi on karjalaine.
F'edor opastui Mund'ärvenlahten (nyg. Spasskaja Guba) seiččemenvuodehizes školas. Häi loppi Petroskoin opettajan ammattiopiston vuvvennu 1937.
Häi oli yksi enzimäzis runoilijois, kudamat ruvettih kirjuttamah runot karjalakse.
Isakovan runot nähtih valgien vuvvennu 1935 erähis aijanmugazis lehtilöis.
Vuvvennu 1939 oli piästetty ilmoih Isakovan da Gippijevan Huondes-kogomus karjalan kielel.
Isakov kiändi V. Majakovskin, M. Gor'kin, M. Lermontovan, T. Ševčenkon, N. Nekrasovan, Džambulan, Janku Kupalan, V. Lebedev-Kumačan, M. Svetlovan da M. Isakovskin tevokset karjalakse.
Suuren Ižänmuallizen voinan aigah F'edor Isakov oli Nevvostoliiton armies. Häi kuoli torah Tallinan rinnal.


Järvi.
Järvi on muanvezikehyön komponentu. Se on luonnolizesti ilmestynnyh vezistö. Järvel on järvimal'l'u. Kaikkiedah muailmas on läs 5 miljonua järvie.
Järvi on keskimäine vezistö meren da lammen keskes.
Karjalan järvet.
Karjalan järvilöin luvettelo
Suurimmat järvet.
Muailman järvilöin yhtehine pinduala on kuivu muan läs 1,8% (läs 2,7 mln km²).


Uuzikylä.
Uuzikylä libo Derev’anka (,) on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Järvenojan kyläkunnan haldivolline keskus.
Se sijoiččou samannimizen joven rannal, 36 kilometrin piäs Petroskoispäi suveh.
Pos’olku perustettih vuozinnu 1913 – 1914, konzu rakendettih Anuksen raududorogua.
Pos’olkas ruadau kul’tuurutaloi, poštu, škola, laukat.
Tiä on Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.


Užeselgy.
Užeselgy () on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä. Se kuuluu Järvenojan kyläkundah.
Histourii.
Užesellän muanruadajal XVII vuozisuan lopus oli melliččy Lohijovel (nygöi se on Kirovan lagevo Petroskois).


Šuojun Stansii.
Šuojun Stansii () on raududorogustansii da eländykohtu Karjalan tazavallas Oniegan rannikon piiris. Se kuuluu Šuojun kyläkundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 2009 kyläs eli 781 hengie.
Kyläh nähte.
Kylä on sijoitannuhes M18-dorogua pitkin.Yhtes puoles kyliä on raududorodu, toizes - suuret kallivot.


Kanzallizien kul'tuuroin keskus.
Kanzallizien kul'tuuroin keskus on Karjalan tazavallan b'udžietan kul'tuuran laitos, kudai sijaiččou Petroskois.
Histourii.
Karjalan tazavallan Kanzallizien kul'tuuroin keskus on perustettu vuvvennu 1992. Sen perustamizen tavoittehennu oli Karjalan tazavallas olijan perindöllizien kul'tuuroin da kanzallizien kielien kehittämine.


Vieno Fedotova.
Vieno Fedotova on karjalan rahvahan frazeolougien keriäjy da tutkii. Vieno Fedotova on Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen laitoksen enzimäine johtai.
Juuret.
On rodivunnuh 28. kezäkuudu vuvvennu 1934 Louhen piirin Kuorilakši-kyläs. Kazvoi Kalevalas, kus vuvvennu 1952 loppi keskiškolan. Hänen ven’an kielen da literatuuran opastajannu oli Unelma Konkka, kudai rodih kuulužakse karjalazen rahvahanrunohuon tutkijakse, karjalazien suarnoin da itkuvirzilöin enzimäzekse tutkijakse.
Opastundu da ruado.
Vuvvennu 1952 Vieno Petrovna piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh, kus opastui ven’an kieldy da literatuurua. Yliopiston jälles ruadoi kaheksa vuottu ven’a kielen da literatuuran opastajannu Puadanen, Värtsilän da Petroskoin školis. Vuvvennu 1965 nägi ilmoituksen lehtes, ku Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah ečitäh ruadajua, kudai maltas karjalan kieldy da hänel olis korgeiškolan opastus. Händy otettih ruadoh instituutah laborantakse.
Tutkimusruado.
Vuvvennu 1971 Vieno Fedotova piäzi opastumah aspirantuurah suomelas-ugrilaine kielitiedo (karjalan kieli) -alale. Vuvvennu 1977 Tarton yliopistos Vieno Petrovna väitti väitöskirjan karjalan kielen frazeolougies da 19. sulakuudu vuvvennu 1978 hänes virrallizesti rodih filolougien kandiduattu.
Vieno Fedotova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutasenämbi 40 vuottu. Täh aigah oli kerätty da sellitetty suuri ainavoluaduine materjualu, oli piästetty ilmah äijy tiedokirjutustu, kirjua, sanakirjua. Kielen, literatuuran da histourien instituutas on ruokos enämbi 100 tuhattu hänen kerättyy sanakartočkua, niilöin joukos frazeolougizmua, sanondua, deskriptiivusanua.


Mečästyselättilöin da linduloin lugu Karjalan tazavallas vuvvennu 2016.
Mečästyselättilöin da linduloin lugu Karjalan tazavallas vuvvennu 2016


Vieno Kettunen.
Vieno Kettunen () on Karjalan rahvahalline da Ven’an arvostettu artistu. Vieno Kettunen ruadau Karjalan Kanzallizes teatras enämbi 60 vuottu. Kettunen on vienankarjalaine.
Rodivundu.
Vieno Kettunen on roinnuhes 5. kevätkuudu vuvvennu 1937 Kuusiniemes Kalevalan piiris.
Opastundu.
Viizitostu vuodizennu piäzi opastumah Karjalan Kanzallizen teatran (sillozen Karjalas-suomelazen druamuteatran) stuudieh.
Ruado.
Karjalan Kanzallizes teatras Vieno Kettunen ruadau piäle kuvvenkymmenen vuvven. Täh aigah on ozutettu monii kymmenii rouliloi karjalan, suomen da ven’an kielel, suadu kaččojien da suurien kriitiekoin arvostus. Vieno Kettuzen rouliloin luvus on karjalazen naizen roulii.
Pereh.
Ukkoh – Pekka Mikšijev, Ven’an rahvahalline da Karjalan arvostettu artistu, Karjalan Kanzallizen teatran artistu.
Yhteiskunnallizel alal.
Omis juuris da omas kieles karjalaine Vieno Kettunen on pyzynyh ainos. Häi on pannuh äijän vägie oman rahvahan kielen da kul’tuuran kehittämizeh. Juuri Vieno Kettunen da hänen ukkoh Pekka Mikšijev, oldih suamas Petroskoile oman rahvahan Oma Pajo -horua, oldih panemas rattahile Karjalan Rahvahan Liiton ruaduo.


Kuikan peldo.
Kuikan peldo on Pentti Saarikosken kirjutettu ozutelmu Suomes. Livvikse suomen kielespäi sen kiändi kuulužu karjalaine rock-pajattai Santtu Karhu. Kiännöksen piästi ilmah vuvvennu 2013 Suomes ruadai Karjalan Kielen Seura.
Algu.
Allus algajen Pentti Saarikosken “Kuikan peldo” oli luajittu kuunneltavakse. Tämä on kirjuttajan enzimäine Köyhän filosoufii -trilougieh kuului kirju. Suomes se voitti sogieloin raadivospektakliloin palkindon vuvvennu 1981.
Syväindö.
“Kuikan pellos” on köyhien ristikanzoin elostu, nälgiä, kurjuttu, oigiedu da viäriä, voinan aijan kajahtustugi. Endine saldattu suurdu hädiä varrastau huavon kartohkua elokkahemban talois. Midä hänele rodieu, kui muututah hänen mielet da elos selgenöy lugiettuu.
Pieni ozutus.
Vuvvennu 2013 Kinnermäl pietys teatrualizes Nerokaššali-festivualis Suomen puolen aktivistat Timoi Munne da Risto Salmela luajittih pieni ozutus livvinkielizen kiännöksen mugah.


Muumipeigoi da händytiähti.
Muumipeigoi da händytiähti (suomekse "Muumipeikko ja pyrstötähti") on nelläs Tove Janssonan kiännöskirju muumilois karjalan kielele. Tämän, kui iellizien da tulieloin kniigoin, kiändäjänny on Oman Muan piätoimittai Natalja Sinitskaja. Kiännöksien ilmahpiästäjänny on Suomes ruadai Karjalan Kielen Seura.
Syväindö.
Muuminotkos tiijustetah: muale lendäy händytiähti – komiettu. Se tulou terväh da hävittäy muan dai Muuminotkon. Muumipeigoi Nipsunke tahtotah iče sellittiä se, tiijustua roinnougo midä pahua vai ei. Sendäh lähtietähgi eččimäh loittostu tiähtibašn’ua, ku omin silmin yhtes tiähtitiedäjienke kaččuo taivahah. Matkas mih vai ei jovvuta hyö, heijän šeikkailulois da sit kui kai ozakse loppuu hyvin, lugijat tiijustetah uvves kirjas Muumilois.
Kiännösruado.
Kirjan kiändäi Natalja Sinitskaja sanou, ku tämän kirjan s’užiettu on mieldykiinnittäi da terväh pyörii, ei vigelöittäi. Kirjua on helpo lugie da ellendiä. Sendäh oli helpo kiändiägi. Kieligi, kudamas kiändi kiändäi, ozuttihes helpokse, ei olluh sidä, midä ei suannus ellendiä da midä pidi kodvu duumaija.


Galina Fedulova.
Galina Fedulova on karjalaine aktivistu, Anuksen Kanzallizen kirjaston kanzallizen da kodialovehliteratuuran ozaston emändy, Anuksen karjalažet -yhtistykseh kuului.
Juuret.
Galina Fedulova on rodinuhes 23. pakkaskuudu vuvvennu 1959 Sudalan kyläh. Se on kahten kilometrin piäs Anuksespäi.
Opastundu.
Ruadoh Anuksen kirjastoh Galina Fedulova tuli hedi Karjalan kul’tuuruopiston loppiettuu, kus opastui kirjaston ruavon neroloih.
Ruado.
Enämbi kolmiekymmendy viitty vuottu Galina Fedulova ruadau Anuksen Kanzallizes kirjastos da enämbi kahtukymmendy vuottu on tämän kirjaston kanzallizen da kodialovehliteratuuran ozaston emändänny.
Karjalazien da karjalan kielen hyväkse.
Suuri vuitti ruadolois, kudamii luajitah Anuksen piiris karjalan kielen da karjalazien kul’tuuran säilyttämizekse da kehittämizekse, kuuluu tämän ozaston ruadajile. Suurin nämmis ruadolois on on Vladimir Brendojevale omistettu karjalazen literatuuran festivuali ”Täs synnyrannan minun algu”. Festivualin hyvyös äijät anukselazet ruvettih kirjuttamah omal muamankielel.


Viktor Jevsejev.
Viktor Jevsejev (13.07.1910 – 12.12.1986) oli Karjalan tundiettu folkloristu, filolougien douhturi, professoru, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan vahnin tiedoruadai.
Rodivundu.
Viktor Jevsejev rodivui liygiläzien pereheh Jehkilän kyläh. Kylä on Suojärvie lähäl.
Opastundu da ruado.
Opastui Leningruadan valdivonyliopistos da ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Jevsejev 1930-vuozil rubei tutkimah karjalastu rahvahanrunohuttu.
Tutkimusmatkat.
Jevsejev oli ristin-rästin ajelluh Karjalan. Häi kävyi sinne, kunne jygei oli puuttuo. Oli pohjazis kylis, Keski-Karjalas, kudamah sih aigah harvu ken kävyi, da Karjalan suvipuolel. Suvi tutkijal oli enimite ajeltu. Kävyi Tverin karjalazilluogi. Vuvvennu 1935 Jevsejev pyöräl kävyi läs 30 kyläh. Kaheksastostu päiväs oli ajeltu läs 500 kilometrii. Omien tutkimusmatkoin aigua häi kirjutti karjalazis ylen äijän eeppistu pajuo, suarnua, virty, joiguu. Enimät on pandu hänen luajittuloih kirjukogomuksih.
Douhturikse väitändy.
Vuvvennu 1958 Jevsejev väitti filolougien douhturikse. Häi tutki karjalas-suomelazen eeposan histouriellistu pohjua. On painettu enämbi viittykymmendy hänen tutkimustu tiedokirjoih da -žurnualoih.
Palkindot da arvonimet.
Viktor Jevsejev on Karjalan nevvostotazavallan arvostettu tiedoruadai, Kalevala-tiedoseuran da Suomelazen kirjallizuon seuran liittolaine, monien palkindoloin suannuh.
Kniigu tutkijas.
Tutkijan 100-vuozipäiväkse Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas on valmistettu kirju, kudaman allus on sanottu tutkijan elokseh da ruadoh nähte. Sen jälgeh on hänen tutkimusruadoloin, häneh näh kirjoin da kirjutuksien luvettelo da hänen kerättylöin materjualoin, kudamat tänäpäi ollah ruokos Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivas, luvettelo. Enzimäzen luadi karjalazen literatuuran tutkii Natalja Čikina, toine on Valentina Mironovan luajittu.


Kniigu "Karjalaine taloi".
Suuri tekstuKniigu "Kaarjalaine taloi" (ven'akse "Карельский дом") on karjalazen taloin perinpohjaine tutkimus. Kirju on piästetty ilmah Petroskoin valdivonyliopiston julguamos vuvvennu 2010. Sen luadijoinnu ollah Petroskoin valdivonyliopiston professoru, arhitektuuran douhturi V’ačeslav Orfinskii da arhitektoru Irina Grišina.
Histourii.
Karjalaine taloi -kirju on nellän enne piästetyn kirjan jatkonnu. Vuvvennu 1997 nägi päivänvalgien kirju “Suisar: sen histourii, elos da kultuuru”, vuvvennu 2001 piästettih ilmah “Prokkol’a da sen lähimuat”, vuvvennu 2003 – Puanajärvi-kirju, vuvvennu 2008 – Siämäjärvi-kirju. Kai net ollah luajittu Petroskoin valdivonyliopiston projektoin hantuzis. Molletit Karjalaine taloi –kirjan luadijat ollah nämmiengi kniigoin luadijoinnu, heijän kirjutuksii karjalazien arhitektuuras suau lugie niilöis.
Materjualan keriändy.
Materjualua “Karjalazeh taloih” nähte arhitektuuran tutkijat kerättih monien vuozien aigah. Enzimäzet tutkimusmatkat karjalazih kylih oldih vie 1950-vuozil. Keräl nämmis tutkimusmatkois oldih fotokuvuajatgi. “Karjalazeh taloih” on otettu kahten fotokuvuajan kuvat. Erähänny niilöis on voinuveteruanu Boris Boitsov, kudai monien vuozien aigah on kuvailluh Karjalan muan arhitektuurua.
Syväindö.
“Karjalazes talois” tarkah on sanottu, mittumat oldih karjalazet kylät, kuibo niidy srojittih. Erikseh on kirjutettu karjalazeh taloih nähte, kudaman levon al oli kai, midä pidi rahvahale eläjes. Kirjan luadijat erikseh kirjutetah karjalazen taloin čomendamizes. Jogahine taloin ižändy tahtoi čomembakse luadie taloin oččuseinän. Oldihgo galdarit talolois, oldihgo čomasti vestetyt naličniekat.


Tamara Saveljeva.
Tamara Saveljeva on karjalaine kiändäi da kirjuttai. Tamara Saveljevan kiännöksii da kirjutuksii alalleh painetah Oma Mua -lehteh da Taival-almanakkah.
Rodivundu.
Tamara Saveljeva on roinnuhes voinan aigua Uutjärven Tyhjälän hieruh liygiläzien pereheh. Kazvoi suures perehes. Perehes kaikin dai kogo hierus paistih vaiku livvikse, hos ellendettihgi ven’ua. Tänäpäi Tamara Saveljeva eläy Piiteris.
Opastundu.
Opastui Uutjärven, Vehkusellän, Kotkatjarven školis. Školan jälles piäzi opastumah Piiterin yliopistoh muatiijon tiedokunnale. Loppi aspirantuuran, väitti muatiijon kandiduatakse. Tutki suoloi, muan pindua aero- da sateliittikuvii myote.
Ruado.
Ruadoi Piiteris suoloin tutkimuslaitokses da kosmossulaitokses.
Suomen kielen alal.
Perestroikan aigah rubei opastumah suomen kieldy Vierahien kielien korgeiškolas, sai opastundas Jyväskylän yliopiston tovestuksen. Sida paiči suomen kielen nero on tulluh Uutjärven školaspäi, kus urokat oldih suomen kielel. Jo kaksikymmen vuottu Tamara Saveljeva on suomen kielen opastajannu. Tutkimuslaitoksis ruadajes ei unohtannuh kieldy, ku lugi lehtilöi suomen kielel, kudamii oli myödävänny Piiteris. Opasti suomen kieldy Piiteris suomi-ven’alazes litseis, nygöi - Talovusyliopistos.
Kiännösruado.
Tamara Saveljeva kiändäy tundiettuloin ven’alazien runoilijoin runoloi da suarnoi. Suurimat kiännökset ollah Puškinan suarnat Kuldazes kalas, kudai oli painettu Omah Muah da lapsien Kipinä-žurnualah, Saltan suarih nähte, Kuldazes kukkizes. Kiännökses hyvin nägyy alguperäzen tekstan ritmu, muuzikku. Kiännökset on luajittu puhtahal karjalan kielel da hyvän rifman mugah.


Pagizemmo karjalakse.
Pagizemmo karjalakse (ven’akse ”Говорим по-карельски”) on filolougien kandiduatan Ol’ga Žarinovan karjalan kielen livvin murdehen opastuskirju. Kirju piästettih ilmah vuvvennu 2012 Petroskois.
Tarkoitus.
Pagizemmo karjalakse on livvin algukursu. Kniigas opastuksen alguaskelet da kieliopin šeikat on sellitetty ven’an kielel, mi on hyvä niilöile, ket vastevai ruvetah opastumah kieleh. Kieldy maltamatoi ristikanzu suau ičeväil opastuo sih.
Syväindö.
Opastuskirjas on sellitetty livvin iäniopin da kieliopin šeikat, on seiččietostu eri teemua. Niilöin mugah opastut tervehtimäh, sanelemah iččie da omua perehty, rubiet tiedämäh koin, aijan, tervehyön, syömizien, mieliruadoloin sanastuo da äijy muudu. Materjualu on eriluaduine: on kieliopin harjaitustu, on dialogua, on tekstua lugiettavakse. Paiči kielen opastustu iččenäh tulou nägövih karjalaine kul’tuuru, kirjas on karjalan kielen idiomoi da sananpolviloi kohtas: Karjalaine sanou nenga.
Yhtes cd-diskanke.
Tärgei on se, ku opastuskirju on piästetty ilmah cd-diskanke, kudamas suau kuulta kirjan dialogat da tekstat. Tuolleh kielen opastui harjavuu oigieh sanomah livvin iänii da sanoi. Nämä dialogat on lugiettu diskale Karjalan Kanzalliskielizen TV:n da raadivon toimittajat Nadežda Bukina da Ol’ga Kuzmina.


Jelena Bogdanova.
Jelena Bogdanova (roinnuhes 23. heinykuudu 1973) on filolougien kandiduattu, karjalan kielen tutkii da opastai. Hätken aigua ruadoi Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen laitoksel. Oli Karjalan tazavallan Kanzallizen poliitiekan ministran sijahizennu da Karjalan kul’tuuruministrannu. Nygöine Kiži-muzein piälikkö.
Rodivundu.
Jelena Bogdanova on roinnuhes 23. heinykuudu vuvvennu 1973 Suuren Mäin kyläs Anuksen piiris. On liygiläine.
Redaktoran ruado.
Jelena Bogdanova on monien karjalankielizien kirjoin da opastuskirjoin redaktorannu.


Riäkkylä.
Riäkkylä (suomen kirjukielel "Rääkkylä") on kundu Suomen Pohjas-Karjalas.


Savonlinnu.
Savonlinnu () on suomelaine linnu, kudai on sijoitunnuhes Suvi-Savos. Sie eläy 35 547 eläjiä (31.12.2015), da sen pinduala on 3 597,71 km², kudamas 1 358,65 km² on vetty. Savonlinnu tunnetah keskiaigazes Olavinlinnas da sie piettäväs Savonlinnan Ouperufestivualis.
Savonlinnan nuaburikundii ollah Enonkoski, Heinyvezi, Kitee, Liperi, Parikkala, Randusalmi, Ruokolahti, Riäkkylä, Sulkava da Varkaus. Nämmis Enonkoski on kogonah Savonlinnan ymbäröity.
Histourii.
Vuvvennu 1475 valmistui Olavinlinnu, kudaman viereh Kyrönsalmen päivänlaskupuolele Savonlinnu muvvostui. Savonlinnan malmi (Nyslotts malm), kudai kuului Siämingih da oli sijoitunnuhes Olavinlinnan vieres, ylendettih linnakse Pietari Brahen kuhkutuksel vuvvennu 1639. Savonlinnan malmis elettih linnas ruadajat käziruadajat da muu rahvas, kudamat ei synnytty elämäh linnas.
Savonlinnan perustamisdokumentu on hävinnyh ajan kulgies, a perustamisvuozi 1639 on käynnyh ilmi äijis muis lähtehispäi.
Muantiedo.
Savonlinnan keskučču on sijoitunnuhes suaril, kudamat erotetah Saimuan sellät Pihl´aivien da Huabuvien toizistah. Linnan pindualas enämbi kolmannestu on vetty da suarii. Huabu- da Pihl´aivetty yhtistetäh kolme salmie, kudamat ollah päivänlaskupuoles päivännouzupuoleh Laitaatsalmi, Huabusalmi da Kyrönsalmi.


Siäminki.
Siäminki (suomen kirjukielel "Sääminki", ruočikse "Säminge") oli kundu Suvi-Savos. Vuonnu 1973 suurin vuitti kunnas yhtistettih Savonlinnah da loput Punkaharjuh.


Muaninka.
Muaninka (,) oli kundu Pohjas-Savos. Se yhtistettih vuvven 2015 allus Kuopion linnah.


Gustav Rovio.
Gustav Sem'onovič Rovio (Enne vuottu 1910 hänel oli sugunimi Ravelin) (11. pakkaskuudu 1887 – 21. sulakuudu 1938) – Nevvostoaijan poliitiekku, revol'uciiliikundah yhtynyh Ven'al da Suomes, Karjalan kommunistoin alovehkomitietan enzimäine sekretari (1929-1935).
Eloskerdu.
Oli roinnuhes Piiteris ruadajan perehes, suomelaine.
12-vuodehizennu oli käskyläzenny ruadopertilöis, myöhembi ruadoi takardajannu Atlas -zavodas, häi käi marksistoin kerholoih.
Vuonnu 1905 pakkaskuun 9. päivänny otti ozua kulguh Talvidvorčalluo. Talvikuus händy otettih Ven'an sociualudemokrattizeh ruadajien partieh.
Vuonnu 1907 revol'uciiliikundah yhtymizen periä oli otettu kiini da ajettu iäre Vologdah, kuspäi häi pageni. Vuonnu 1910 uvvessah oli otettu kiini da ajettu Tulah. Samannu vuonnu pageni siepäi Suomeh, kus yhtyi Sociualudemokrattizeh partieh.
Vuozinnu 1913-1915 ruadoi Suomen nuorižon Sociualudemokrattizen liiton keskuskomitietan sekretarinnu. Tuhukuun revol'ucien aigah sociualudemokrattizet ruadajien järjestöt kehoitettih Rovion Gustavua Helsingforsan milicien piämiehekse.
Vuvven 1917 elokuus, Okt'abrskoin revol'ucien kynnyksel, Rovion fatieras peityi Lenin.
Rahvahienvälizen voinan jälles Rovio pageni Suomespäi Nevvosto-Ven'ale.
Vuozinnu 1920-1926 oli kommissuarannu Piiterin rahvahienvälizes ruskieloin oficieroin školas, Lännen (Päivänlaskun) vähembistökanzalližuksien Kommunistoin yliopiston Leningruadan ozaston johtajan sijahizennu.
Vuvven 1929 heinykuus algajen oli Karjalan kommunistoin alovehkomitietan enzimäzenny sekretarinnu.
Vuvven 1935 pakkaskuus algajen ruadoi Moskovas (Nevvostoliiton Korgevimas suvvos).
Vuonnu 1937 heinykuun 10. päivänny händy otettih kiini.
Vuonnu 1938 sulakuun 21. päivänny oli suudittu surmah da tapettu.
Musto.
Vuozien 1930 allus Petroskoin Junost' -stadional oli G.Rovion nimi.
Petroskoin yhtel pihal on Rovion nimi.
Vuonnu 1974 Suomen opastusministerstvu andoi Leninan muziele (Suomi) Helsinki-linnas olijan endizen Rovion fatieran. Vuonnu 1976 fatieras luajittih Leninan memoriualuperti. Vuonnu 1995 memoriualufatieru salvattih.


Wilhelm Röntgen.
Wilhelm Conrad Roentgen (27. kevätkuudu 1845 — 10. tuhukuudu 1923) oli germuanienjevrieläine fiizkku. Häi sai Nobelan fiizekanpalkindon vuvvennu 1895.
R


L'udmila Ivanova.
L’udmila Ivanova on karjalazen mifolougien tutkii, ruadau Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas.
Rodivundu.
On rodinuhes Kolatselläl umbikarjalazeh pereheh.
Opastundu.
Loppi Vieljärven školan. Vuvvennu 1985 loppi Petroskoin valdivonyliopiston histourii-filolougizen tiedokunnan, sai filoulogan ammatin.
Ruado.
Opastundan jälles vuvven ruadoi Segežan školas opastajannu. Vuvves 1986 ruadau Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Instituutas on ainavo karjalazen mifolougien tutkii. Puaksuh kävyy karjalazih kylin pagizuttamah rahvastu.
Julgavot.
On yhtynyh monih konferensieloih da kirjutannuh mondu tiedokirjutustu.


Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet.
Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet on karjalazen mifolougien tutkijan, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajan L’udmila Ivanovan kirju.
Syväindö.
Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet on enzimäine kirju, kudamas on tarkah tutkittu Kegri, Syndy, Vieristänakku, vien da mečän haldiet. Tutkimuksen ližäkse kirjas on enämbi nelliäsadua mifolougistu kerdomustu, kudamat ollah kahtel kielel: karjalakse da ven’akse.
Kerävöruado.
Kerdomuksii kirjan niškoi L’udmila Ivanova keräi iče da otti Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivaspäi. Instituutas tädä materjualua ruvettih keriämäh 1960-vuozil.
Tutkijan mugah mifolougizii kerdomuksii vie tässäh suau kirjuttua rahvahas. Suurembii žanroi, kui runoloi da suarnoi, nygöi on jygiembi kirjuttua, ei joga toine musta niilöi. Ga kerdomuksii Synnys, meččähizes da vedehizes rahvas vie tässäh mustellah da sanellah.


Pakkaine.
Pakkaine on karjalaine, anukselaine Pakkasukko. Hänen kodi on Anukses. Joga vuottu talvel Anuksenlinnas pietäh Pakkazien kižoi.
Rodivundu.
Tarinan mugah Pakkaine rodivui 1. talvikuudu kauppumiehien pereheh. Häi rodivui matkas, konzu hänen tuattah da muamah ajettih jarmankaspäi kodih Anukseh. Pihal oli kova pakkaine, ga brihaččuine oli terveh da kestäi. Pakkaine kui tuattah da muamah rodih kauppumiehekse, rubei šalgu selläs ajelemah linnoi da kylii myöte. Joga taloih, kunne häi azetteli da kačahtih zirkaloh, jäi hänen kuvahaine. Hänen lähtiettyy kuvahaine elavui da rodih vie yksi Pakkaine, sendäh joga vuottu Anuksenlinnas pietäh Pakkazien kižoi.
Pakkazien kižat.
Pakkazien kižoi pietäh Anuksenlinnas joga vuottu talvel. Niilöih tulou Pakkasukkuo ymbäri Ven’ua, piälimäine Ven’an Pakkasukko Velikii Ust’ug –linnaspäi käi kižoih mondu kerdua.
Pakkazien kižoih kuulutah kižoin avajazet da salbajazet, Pakkazien kilvat, Pakkazien vastavundat lapsienke, ilonpiendät da jarmankat.
Oma dengaine.
Pakkazel on oma tiedovoittu dengaine – yksi diivo. Sen omistajale se tuou lykkyy. Dengaine on luajittu vuvvennu 2016.


Sanna-Riikka Knuuttila.
Sanna-Riikka Knuuttila on suomelaine karjalan kieldy tutkii.
Ruado.
Ruadau Jovensuus Päivännouzu-Suomen yliopistos Karjalan tutkimuslaitoksel. Tutkiu karjalan kielen elävyttämisty, sidä midä karjalazet ollah ruattu, ku karjalan kieli eläs da säilys tuliel aigua.
Opastandu.
On opastannuh karjalan kieldy Jovensuun rahvahanopistos da Päivännouzu-Suomen yliopistos.
Julgavot.
K


Priäžan lyydilaižed sananpolved.
Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjas on sananpolvie karjalan kielen lyydin murdehel Priäžän čupulpäi. Kirju piäzi ilmah vuvvennu 2012 Periodika-julguamos.
Histourii.
Kirjan algusanois “Rahvahan mielevuden kuldaižed d’uuret” karjalan kielen tutkii da karjalan kielen sanakniigoin luadii Grigorii Makarov kirjutti: “Lyydiläzii sananpolviloi on kerätty da painettu vähä. Vuvvel 1893 Pyhärven opastai, kuulužu kodirannan tutkii Nikolai Leskov painoi etnogruaffizeh Živaja starina -lehteh kaheksa lyydilästy da liygilästy sananpolvie da 162 arbaitustu. Vuvvennu 1918 Juho Kujola otti net Virittäjä-žurnualah. Vuvvennu 1934 Kujola piästi ilmah Lyydiläine paginluadu -kirjan da vuvvennu 1944 Lyydiläzien murdehien sanakniigan. Mollembis on kuda-midä sananpolvie lyydikse. Pertti Virtarannangi kolmeozazes Lyydiläzet tekstat -kniigas on 96 lyydilästy sananpolvie da sanondua”.
Lyydiläzen materjualan keriändy.
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas mennyt vuozisuan puolivälis oli pandu algu karjalazen folklouran keriändäle. Samal aigua tutkijat kerättih sananpolviloi da sananpiälöi. Tämän ruavon tuloksennu rodih Grigorii Makarovan ilmah piästettu kirju ”Karjalazet sanapolvet, sananpiät da arbaitukset”. Sit kirjas tutkii kehitti rahvastu keriämäh da työndämäh instituuttah sananpolviloi.
Sananpolviloin hyvänny tiedäjänny oli lyydiläine Anna Samsonova Priäžäspäi. Häi oli intellegentnoi da opastunnuh inehmine. Vuvvennu 1960 kylmykuul häi työndi instituuttah enzimäzen kirjazen. Sit oli kaksikymmen sananpolvie karjalakse, net oli kirjutettu kirillitsal. Nenga zavedihes inehmizen da instituutan yhtehine ruado, kudaman aigah Anna Samsonova työndi läs tuhattu sananpolvie da sanondua. Tutkijat käytettih hyväkse tädä materjualua. Suomes vuvvennu 1971 piästettih ilmah Priäžän lyydiläzet sananpolvet -kirju Suomelas-ugrilazen seuran kannatuksel. Kirju on kahtel kielel lyydikse da suomekse.
Kirjan syväindö.
Kirju “Priäžan lyydilaižed sananpolved” on enzimäine Ven’al painettu, kus on sananpolvie karjalan kielen lyydin murdehel. Kirjan pohjannu rodih Grigorii Makarovan luajittu da Suomes ilmah piästetty kirju “Priäžän lyydiläzet sananpolvet”. Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjah niškoi Grigorii Makarovan poigah Viktor Makarov kiändi sen materjualan da algusanat ven’akse.
Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjas kai materjualu on juattu teemoin mugah, sendäh on helpo löydiä pättävy sanondu tarvittavah šeikkah libo tapahtumah. Materjualu on rikas da suuri, sit hyvin nägyy karjalazen rahvahan viizahus da mielevys.


Grigorii Makarov.
Grigorii Nikolajevič Makarov (1918—1972) – nevvostoaijan tiedomies, filolougien kandiduattu, etnogruaffu, ven’a-karjalazen da karjal-ven’alazen (livvin murdehen) sanakirjan luadii.
Rodivundu.
Rodivui 23. pakkaskuudu Sammatuksen kyläs Anuksen piiris karjalazeh pereheh.
Opastundu.
Sai korgeiškolan opastuksen, oli enzimäine sammatukselazis, ken sai korgeiškolan opastuksen. Loppi aspirantuuran, väitti filolougien kandiduatakse.
Ruado.
Ruadoi opastajannu, kanzalliskielizien lehtilöin ruadojoukkoh kuulumattomannu toimittajannu. Hänen piälimäine ruado oli Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas, kus häi enämbän kahtukymmendy vuottu keräi da tutki karjalastu kielimaterjualua, piästi ilmah mondu tiedokirjutustu da kirjua.
Julgavot.
Jälles Grigorii Makarovan kuolendua nähtih päivänvalgien vie kolme kniigua, kudamien pohjannu on Makarovan kerätty materjualu.


Periodika-julguamo.
Periodika-julguamo on Karjalan tazavallan kansalliskielizii lehtilöi, žurnualoi da kirjoi ilmah piästäi laitos. Periodikan levon ual on viizi lehtilöin da žurnualoin toimitustu: Oma Mua, Karjalan Sanomat, Kodima, Kipinä da Carelia.
Perustandu.
Julguamo on perustettu vuvvennu 1991 kanzalliskielizien lehtilöin ilmah piästämizeh niškoi. Allus algajen julguamoh kuului kaksi kanzalliskielizien lehtilöin toimitustu Karjalan Sanomat da Oma Mua. Vuvven 1993 lopus “Periodikah” rubei kuulumah Carelia, vuvvenu 1994 – Kodima, vuvvennu 1995 – Kipinä. Vuvvennu 1995 kai karjalan, suomen da vepsänkielizet lehtet jo oldih yhten levon al.
Ruavon tarkoitus.
Karjalan kandurahvahien kielien da kul’tuuroin kannattamine da kehittämine, lehtilöin alalline ilmah piäständy, kirjoin painandu.
Enzimäzenny Periodika-julguamon johtajannu oli Lidija Rämönen. Häi oli sit virras vuodessah 2013. Vuvven 2013 lopus da nygöi julguamon johtajannu on Aleksei Makarov.
Haldivoiččijat.
Julguamon haldivoiččijoinnu ollah Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Halličus, Kanzallizen poliitiekan ministerstvu, Opastusministerstvu da yhteiskunnallizet yhtistykset.
Oma Mua-lehti.
Piäzöy ilmah joga nedälii karjalan kielel. Lehten perustandupäivy on 8. kezäkuudu 1990.
Karjalan Sanomat-lehti.
Piäzöy ilmah joga nedälii suomen kielel. Lehten perustandupäivy on 5. ligakuudu 1920.
Kodima-lehti.
Piäzöy ilmah joga nedälii vepsän da ven’an kielel. Lehten perustanduvuozi on 1993, sulakuu.
Kipinä.
Lapsien žurnualu karjalan, vepsän da suomen kielel. Piäzöy ilmah kerran kuus. Žurnualan perustanduvuozi on 1986, elokuu. Vuvvennu 2015 žurnualu on suannuh Sampo-palkindon.
Carelia-žurnualu.
Piäzöy ilmah suomen kielel kaksi kerdua kuus. Ližäkse toimitus piästäy ilmah kaksi almanakkua vuvves: Taival – karjalan kielel, Verez Tullei – vepsän kielel. Lehten perustanduvuozi on 1928, kevätkuu.
Vuvves 2016 kai lehtet da žurnualat piästäh ilmah värillizinny.
Kirjoin julguandu.
Vuvves 1998 Periodika vagavah ottihes kirjoin painandah. Julguamo on piästänyh ilmah enämbi 250 kirjua karjalan, vepsän, suomen da ven’an kielel. Niilöin joukos on kaunehliteratuuran kogomustu, opastuskirjua, sanakirjua, paginsanakirjua. Periodikan ilmah piästetty kirjua voibi tilata, ostua julguamon saital. Julguamol on internet-laukku.
Palkindot.
Julguamo da lehtilöin toimitukset ollah monien palkindoloin da kunnivokirjazien suannuot, kui Karjalan tazavallan, mugai Ven’an muan tazol. Julguamon ilmah piästetyt kirjat alalleh puututah parahien kirjoin joukkoh Karjalan tazavallan Vuvven kirju -kilvas.
Tiluandu.
Periodikan lehtilöi da žurnualoi voibi tilata poštan kauti, julguamos iččenäh da julguamon saital: http://rkperiodika.ru/
Oma Mua da Karjalan Sanomat luajitah omien lehtilöin pdf-versiet. Tilata niidy voibi julguamon saital da toimituksih tulduu.
Adressi.
185035, Ven’a, Karjalan tazavaldu, Petroskoi, Titovan piha, 3


Sortavalan pajopruazniekku.
Sortavalan pajopruazniekku (suomekse Sortavalan Laulujuhlat) on vahnu karjalaine pruazniekku, kudai sai allun 1896 vuvvel Sortavalas da kudamua piettih linnas Vakkosalmen pajolaval. Se oli kanzonväline kul’tuurupido. Pajopruazniekkua ruvettih uvvessah pidämäh Sortavalas vuvvennu 2012. Tämän jälgeh sidä pietäh kezäl eri Karjalan da Suomen linnois Karjalaine pajopruazniekku (suomekse Karjalaiset laulujuhlat) –nimel.
Histourii.
Pajopruazniekkua piettih Sortavalas vuozil 1896, 1906, 1926 da 1935. Vuvvennu 1896, konzu piettih enzimäine pruazniekku, Sortavalan Vakkosalmen puustoh oli azetettu pajolava, sen luadijannu oli Yrjo Blomstedt.
Vuvvennu 1906 pajofestivualin hantuzis piettih kandelehelsoittajien kilvat. Iivana Bogdanov tuli niilois voittajakse.
Vuvven 1926 pruazniekkah niškoi Jean Sibelius kirjutti kantuatan ”Vainon virzi”.
Vuvven 1935 pruazniekan aigah oli avattu tundietun suistamolazen runonpajattajan Petri Šemeikan mustopačas. Paččahan luadijannu on Alpo Sailo.
Sortavalan laulujuhlat ainos kerättih äijy rahvastu. Sortaval hos oli pieni linnu da eläjiä sie ei olluh äijiä, ga muuzikkuelos linnas oli kehitynnyh. Kai rahvas: liäkärit da bankoin ižändät, opastajat da ofitsierat, muanruadajat da virgumiehet oldih muuzikas kiini. Silloi pikoi pienes kyläsgi oli oma pajojoukko. Sortavalan pruazniekku oli hyvä mahto rahvahal toizii kaččuo da iččie ozuttua.
Vuvvel 1935 piettyy pruazniekkua – suurdu Kalevalan pruazniekkua – Suomes pietäh merkittävimänny pajotapahtumannu. Silloi kezäkuul Sortavalan linnan rahvaslugu kazvoi viideh kerdah. Vakkosalmen puustoh tuli vähiä vajai kahtukymmendy tuhattu hengie. Eläjiähäi linnas oli vai nellipuolenke tuhattu.
Elävytetty perindö.
Uvvessah pidämäh pajopruazniekkua Sortavalas ruvettih vuvvennu 2012 Reijo Pajamon da Reino Konozen kehoitukses. Reijo Pajamo on filosoufien douhturi, perindöllizen muuzikkukul’tuuran tutkii. Mies piästi ilmah kirjan ”Sortavala, Laatokan laulava kaupunki”. Reino Kononen on Suomes ruadajan Suojärven pitäjäseuran piälikkö.
Vuvven 2012 pruazniekku kesti kaksi päiviä. Sidä piettih Sortavalan linnan päivien hantuzis. Pruazniekan enzi piän oli seminuaru, kudamas paistih Suomen da Karjalan tutkijat: Reijo Pajamo, Tapio Hämynen, Irina Semakova, Oman Pajon johtai L’ubov’ Nikitina. Seminuaran teemannu oli Raja-Karjalan pajoperindö.
Tarkoitus.
Pajopruazniekan suurennu ruavonnu paiči pajojoukkoloin da horien yhteh keriämisty on karjalan kielen ezile tuondu pajolois, paginas da seminuarois da mollembien puolien rajoin rahvahien yhteisruavon kehittämine.
Linkit.
S


Reijo Pajamo.
Reijo Pajamo on filosoufien douhturi, perindöllizen muuzikkukul’tuuran tutkii. Reijo Pajamo piästi ilmah kirjan ”Sortavala, Laatokan laulava kaupunki”. Häi oli niilöin joukos, ken kehoitti ruveta pidämäh uvvessah Sortavalan pajopruazniekkua.
Rodivundu.
Reijo Pajamo on roinnuhes Sortavalah vuvvennu 1938. Hänel oli vajai vuozi, konzu sytyi talvivoinu. Toizen muailman voinan jallois pereh muutti Pohjois-Suomeh.
Pajattai pereh.
Reijo Pajamo lapsennu kuuli rahvahan pajuo. Lieksan rannoil eläjes vuvvennu 1953 hänen tuattah perusti horan. Tänäpäi sil on Pielisen laulu -nimi. Reijo oli tuatanke joga horan harjoitukses. Tämä oli pohju sille, ku Reijos tuli horan johtai da tundiettu rahvahan muuzikan tutkii.
Tutkimusruado.
Reijo Pajamo on šeikkuperäzesti tutkinuh endisty horien ruaduo da pajatandua Karjalas. Tutkijan mugah, kai pikoi pienes Karjalan kyläs oli hos pieni, ga oma pajojoukko. ”Konzu kyläh tuli opastai, se keräi rahvastu horah. Kummua on. Tänäpäi mostu ei ole. Pajojoukot ollah vai suuris kylis, suuris keskuksis. Sih aigah joga kyläs da hierus oli se. Tuolleh nerokkahat nuoret pajattajat voidih kehittiä omua pajatandua. Pajojoukot käydih ozuttamah omua neruo paikallizih da suurembih pruazniekkoih. Tälleh kehityi heijän repertuaru. Tuolleh tuttavuttih toizih kul’tuuroih”, sellittäy Reijo Pajamo.
Reijo Pajamo valmisti kogonazen kirjan Sortavalan pajopruazniekas. Se piästettih ilmah vuvvennu 1985, sen jälgeh luajittih toine painos. Reijo Pajamo tutki, mittuine pajoperindö oli nämmil rannoil enne voinua. Voinan jälgehisty aigua pidäy tutkie erikseh.


Joulupukki.
Joulupukki on suomelaine Pakkasukko, kudai jagau lapsile lahjoi Rastavakse. Suomen kielespäi suorah kiännetynny Joulupukki on Rastavan kozabošši. Suomes Joulupukin ielolijannuhäi pietäh kozabošin nägösty Rastavan piähengii. Tänäpäi Joulupukki on kui ymbäri muailmua kuulužu Santa Claus. Hänel on harmaipardu, ruskei turki da šuapku, očkat silmis.
Histourii.
Joulupukin suomenkielizen nimen pohjannu vikse on vahnu suomelaine perindö nuuttipukkih da kegripukkih. Nuuttipukit, kudamat oldih enimyölleh kozabošin nahkah šurivunnuot, käydih taloispäi taloih Nuutinpäivänny (13. pakkaskuudu, Rastavan aijan loppupiän, vuodessah 1708 pakkaskuun 7. päivässäh). Hyö pajatettih da suadih pajatandas pienii lahjoi. Ihan kui Ven'al smuutat.
Vahnas valehjumalahuskondollizes Suomes nuuttipukki oli mies, kudai šuorivui kozabošikse. Häi pani kozabošin sarvet piäh, ku suas muuttuo šamanistizen perindön mugah kozabošikse. Hänel piäl oli tuohimuasku da muurin kiännetty turki. Kozabošši käveli taloispäi taloih da ryyppäili hänele tarittuu viinua. Häi sai pöllätellä lapsii da olla humalas. Toiči kozabošši jagoi lahjoi sanankuulijoile lapsile da viččua kuulemattomile.
Eländykohtu.
Markus Rautio sanoi Lapsien čuassu (suomekse Lastentunti) –raadivo-programmas Yleisradios vuvvennu 1927, ku Joulupukki eläy Korvantunturil Suomen Lapis. Sit Joulupukil on oma kodi.
Nygöine Joulupukki.
Tänäpäi suomelaine Joulupukki on ristikanzu. Häi on vessel harmaipardu mies. Suomelaine Joulupukki rubei šuorivumah ruskieloih sobih 1960-luvul. Häi on ijäkäs, sadoi vuozii elänyh mies. Toiči hänel käis näet puuhisty keppii. Joulupukin akku on Joulumuori da joulutontut (gnoumat) avvutetah Joulupukkii lahjoin luadimizes. Tontut myös kačotah, ket lapsis ollah hyvät da sanankuulijat.
Joulupukin poštu.
Joga lapsi voi kirjuttua kirjazen Joulupukile hänen virrallizele adresile: Joulupukki, 99999, Korvatunturi. Joga vuottu Joulupukki suau vähimyölleh 500 tuhattu kirjastu da poštukartočkua joga muailman kolkaspäi.
Lahjoin jago.
Joulupukki lähtöy jagamah lahjoi Rastavua enne, 23. talvikuudu. Häi ajau ries, kudamua vietäh pedrat. Suomelaine Joulupukki ajau muadu myöte, amerikkalazelhäi pedrat lennetäh. Suomes Joulupukki ei tule pertih päčin truvaspäi, häi tulou veriäs. Pertih tulduu, häi tavan mugah kyzyi: ”Ongo täs talois sanankuulijua lastu?”
Luve ližäkse.
Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
Pyykkönen, Petja: Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä Ortodoksi.net. Petja Pyykkönen, Hannu Pyykkönen ja Sonja Tammivuori. Viitattu 24.12.2008.
Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 47.
Edgren, Helena ja Lehtonen, Juhani U. E.: Nikolaus (noin 270 - noin 342) 2001. Kansallisbiografia. Viitattu 24.12.2007.
Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994.
Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 49.
Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48-49.
Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48.


Uvven vuvven kuuzi.
Uvven vuvven kuuzi libo mitah toine puu (tavan mugah havvupuu) on puu, kudamua azetetah da čomendetah Uvven Vuvven pruazniekakse. Allus algajen se azetettih Rastavakse. Ven’al uvven vuvven puu azetetah Uvvekse Vuottu, monis toizis mualois – jo Rastavakse, kudamua niilöis pietäh 25. talvikuudu.
Histourii.
Ven’al vie enne vallankumovustu rodih perindö pidiä Rastavua, kudamakse čomendettih kuuzi da luajittih lapsile pruazniekku. Tädä voidih luadie vaiku elokkahat, sildy ku se ei olluh huovis hommu. Vuozien 1920 lopus Ven’al Rastavan kuuzi oli kielletty ku ”buržuaznoi”, ”pappilaine” da nevvostovastaine perindö.
Vuvvennu 1935 Pavel Postiševan kehoitukses Nevvostoliitos uvvessah ruvettih azettamah kuustu da pidämäh pruazniekkua. Kuuzi rodih Uvven Vuvven pruazniekan simvolannu, ei Rastavan.


Karjalan Heimo.
Karjalan Heimo on Suomes ilmah piäzii žurnualu, kudaman julguajannu on Karjalan Sivistysseura. Karjalan Heimo piäzöy ilmah kuuzi kerdua vuvves kaksosnoumeroinnu. Se on vahnin Suomes ilmah piäzii karjalaine žurnualu. Se perustettih vuvvennu 1906.
Tarkoitus.
Karjalan Heimo oppiu aktiivizesti vaikuttua karjalan kielen säilyttämizeh da kehittämizeh. Lehti tariččou paginfouruman lugijoile da potakoiččou heidy kirjuttamah da ozuttamah omua mielikandua. Karjalan Heimo on yhteisruavos Ven’an karjalazienke da on Suomes eläjien karjalazien yhtehsidienny.
Syväindö.
Karjalan Heimos sanellah karjalazis da suomelas-ugrilazis tapahtumis Suomes, Karjalan tazavallas da muijalgi. Tämän ližäkse Karjalan Heimos alalleh on lugijoin kirjutuksii, kudamis on heijän mustelmii da karjalazii da karjalan kieldy koskijoi dieloloi. Lehten kirjutukset ollah suomen kielel da karjalan kielen eri murdehil.
Painandulugumiäry.
Täl aigua lehten painandulugumiäry on läs 2 000 palua.
Tiluandu.
Karjalan Sivistysseuran jäsenmaksuh kuuluu Karjalan Heimo -lehti. Lehti voibi tilata eriksehgi Karjalan Sivistysseurah kuulumattah. Lehtie juatah myös Karjalan tazavallan školih, kirjastoloih da Karjalan Rahvahan Liiton halličukseh kuulujile. Lehti voibi tilata Karjalan Sivistysseuran kauti.
Toimituksen yhtevystiijot.
Lapinkaari 20 B 23, 33180 Tampere
Linkit.
K


27. kevätkuudu.
27. kevätkuudu - 86. vuvven päivy (87 päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 279 päiviä.


Oma Pajo.
Oma Pajo on karjalazen pajon hora, kudai perustettih sygyzyl 1990. Horan repertuaras on enämbi 150 pajuo karjalan kielen eri murdehil da suomen kielel, karjalastu tansii da kižua. Oma Pajo on karjalazen pajon da karjalazen kul’tuuran säilyttäi da kehittäi. Horua tundietah ymbäri Karjalua da sen ulgopuolelgi: Ven’al da rajan tagua. Oma Pajo on yhtynyh monih kanzoinvälizih festivualiloih.
Perustandu.
Oma Pajo perustettih Karjalan Rahvahan Liiton kehoitukses sygyzyl vuvvennu 1990. Horan perustajien joukos oldih Karjalan kuulužat karjalazet artistat Vieno Kettunen, Pekka Mikšijev, Jelena Kornilova. Vieno Kettunen da Jelena Kornilova pandih lehteh ilmoituksen karjalazen horan perustamizes, sit kylmykuus 1990 oli enzimäine Oman Pajon harjaitus, kudamah tuli 18 hengie.
Pajattajat.
Enimät Oman Pajon horalazet ollah karjalazet, heile karjalan kieli on muamankielenny. Monet horalazet iče kirjutetah pajoloin sanoi da kiänetäh pajotekstoi venän da suomen kielespåi.
Pajot.
Hora pajattau perindöllizii karjalazii pajoloi da uuzii kirjutettuloi kaikil karjalan kielen murdehil da suomen kielel da kai udmurtien kielelgi.
Palkindot da arvonimet.
Vuvvennu 1995 – Oma Pajo sai rahvahan horan arvonimen (hora tovendi sen vuvvennu 2000).
Oma Pajo on yhtynyh da suannuh diplomat monis kanzoinvälizis, Kogo Ven’an da tazavallan festivualilois.
Diskat.
Vuvvennu 2009 Karjalan rahvahan VI kerähmyö vaste nägi päivänvalgien Oman Pajon CD-disku.


Karjalan Sanomat.
Karjalan Sanomat on joga nedälii ilmah piäzii suomenkieline lehti Karjalan tazavallas. Lehti on Karjalan vahnimii lehtilöi. Lehten toimitus kuuluu Periodika-julguamoh, kudai on kanzalliskielizien lehtilöin da kirjoin ilmah piästäi julguamo Karjalas Petroskois.
Perustandu.
Lehti on perustettu 5. ligakuudu vuvvennu 1920.
Tämä päivy.
Tänäpäi Karjalan Sanomat piäzöy ilmah kerran nedälis 16 sivul. Vuvves 2016 lehti on kogonah värilline. Toimitus bumuagulehten rinnale luadiu lehten pdf-versiedy. Toimituksel on oma saitu internetas da joukot sotsiualuverkolois.
Tiluandu.
Karjalan Sanomat voibi tilata poštan kauti, Karjalan Sanomien toimitukses da saital, Periodika-julguamon saital. Tilavuksii Suomen puolele hommuau Suomes ruadai Ruslania da Karjalan Sivistysseura.


Cartoon Network.
Cartoon Network (CN) on ameriekkalaine televiizorkanualu, kudai keskittyy piirrettylöih. Programmat, paiči myöhäehtähizen Adult Swim -nimizen vuitin programmoi, on ohjattu lapsile da nuorile.


Toivo Lankinen.
Toivo Ivanovič Lankinen (1907—1970) – nevvostoaijan akt’ouru, Ven’an nevvostotazavallan rahvahan artistu, Karjalanarvostettu artistu, Stalinan nimizen kolmanden astien palkindon laureattu.
Rodivundu.
Rodivui 5. (28.) kezäkuudu vuvvennu 1907 suomelazeh pereheh Piiterin gubernien Sestroretskah.
Opastundu da ruado.
Loppi keskiškolan kuuzi kluassua. Vuvvennu 1928 muutti Karjalah. Nuorete ruadoi mečänkuadajannu, peräajol Rugajärven meččylaitokses, harjaitti mieliruadojoukkolois.
Vuvvennu 1932 loppi Piiterin teatrutehnikuman Karjalan enzimäzen ozastostuudien da rubei ruadamah Petroskois Suomelazes druamuteatras (nygözes Karjalan Kanzallizes teatras).
Roulit.
Teatras ozutti enämbän sadua roulii da oli läs 20 spektaklin ohjuajannu.
Yhteiskunnallizel alal.
Toivo Lankinen vallittih Karjalan nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuatakse.
Pereh.
Akku - Darja Karpova, kuulužu karjalaine artistu, ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras.
Kuolendupäivy.
Kuoli 8. talvikuudu vuvvennu 1970. On pandu muah Petroskoile Peski-kalmužimale.


Leo Närjä.
Leo Närjä (09.06.1945 – 01.04.1993) on kuulužu karjalaine astistu, Karjalan nevvostotazavallan arvostettu artistu, monien vuozien aigah ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras.
Ruado.
Karjalan Kanzallizeh teatrah Leo Närjä tuli ruadoh vuvvennu 1971 teatrustuudien loppiettuu. Teatras ozutti monii kymmenii rouliloi. Vuvvennu 1991 Leo Närjä kirjutti da pani lavale ozutelman karjalan kielen livvin murdehel ”Huikkua pajuo, karjalaine!”, kudai ylen hyvin otettih vastah kaččojat. Tämä ozutelmu on painettu monih kogomuksih. Niilöin joukos karjalazen literatuuran antolougii "Karjalan pagin" (2003) da Kanzallizen teatran luajittu kniigu "Teatterin verho: näytelmät" (2007). Jälgimäzes on Kanzallizen teatran ozutelmii karjalakse. Leo Närjän ozutelman ližäkse Antti Timozen "Otatko minut, Karjalan mua?" da Seppo Kantervon "Laukkurit". Leo Närjä maltoi da kunnivoičči karjalan kieldy da karjalazii perindölöi.
Pereh.
Akku – Eila Närjä (Hidman), ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras.
Tytär – Elli Närjä, ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras.


Ivan L'ovkin.
Ivan Ivanovič L’ovkin (1903—1974) nevvostiaijan karjalaine säveldäi, karjalazen rahvahanrunohuon keriäjy, Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1949), Ven’an nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai.
Rodivundu.
Ivan L’ovkin on karjalaine. Rodivui muanruadajien pereheh 20. sulakuudu 1903 Munjärven kyläh. Perehes oli äijy lastu.
Festivualit.
Kondupohjan piiris pietäh Ivan L’ovkinale omistettuu festivualii: ”Karjalan mändylöin pajot”.


Tilkuzet.
Tilkuzet on videleläine teatru, kudai ozuttau spektakliloi karjalan kielel.
Perustandu.
Tilkuzet on perustettu vuvvennu 2007 vahnah karjalazeh kyläh Videleh. ”Nygöi karjalazet vähän paistah omal kielel. Huijustellahes. A kedäbo on huigei? Omii muamoloi da tuattoloi, kudamat annettih meile eloksen da nimen – karjalazet? Karjalan kieli on ”voimatoi”. Kodvazen peräs, eihäi rahvas roittane pagizemah, se häviey”, kirjuttau Tilkuzien ohjuaju Raisa Kudžijeva. Se oli tärgei syy teatrujoukon perustandale.
Ohjuaju.
Tilkuzien alallizennu ohjuajannu on karjalaine Raisa Kudžijeva, kudai on kaikkien Tilkuzien spektakloin käzikirjutuksien luadijannu da nerokkahannu artistannugi.
Artistat.
Kai artistat ollah videläläzet, karjalan kieldy maltajat da pagizijat. Suuri joukko artistoi on Videlen školan opastajii.
Spektaklit.
Tilkuzet ozutetah spektakliloi karjalan kielen videlen murdehel. ”Ezityksis kerrommo, kui ennevahnas elettih hierun rahvas. Mustelemmo, midä olemmo kuulluh da nähnyh lapsennu. Ezityksien pohjannu ollah ven’ankielizet tevokset, kudualoi kaikin tundietah da suvaijah. Myö kiännämmö niidy karjalakse, sille kielele, kudamal paistah Videlen čupul. Meijän kieli on vähäzel tostu luaduu, kui toizis kohtis”, kirjuttau Raisa Kudžijeva.
Tilkuzet on luajittu nelli spektaklii karjalan kielel.
Joga Tilkuzien spektaklis on karjalastu pajuo da tansii. Artistoin ruutat da kai spektakliloin vehkehet da lomut ollah hierulazet. Laval ollah tovellizet karjalazet tabua da syväinjuurii myöte. Heijän karjalan kieli on puhtas da oigei, rikas da kuvannolline.
Matkustandu.
Tilkuzii tundietah Karjalan tazavallas da sen ulgopuolel. Artistat kävväh ozuttamah omii spektakliloi karjalazih kylih, oldih ezittymäs Petroskois Kanzallizes teatrasgi. Omua neruo kävväh ozuttamah Suomehgi.
Kirju.
Vuvvennu 2013 Tilkuzet piästettih ilmah kirju "Videlen ”Tilkuzien” kummii". Kirjah on otettu nelli teatran ozutelmua da niilöis kuulujua pajuo. Kirjah on pandu artistoin kuvuagi. Teatran enzimäine kirju on luajittu Videlen karjalazet -yhtistyksen, Intra-fondan da Anuksen maidozavodan varoil.


Paimoi da paimendus.
Paimoi on ristikanzu, kudamua enne karjalazet palkattih paimendamah karjua. Häi oli tiedoiniekku. Paimoit kylis oldih tulolozet. Uskottih, buito hyö ollah parembat da vägevembät tiedoiniekat, migu omat. Paimoidu varattih da kunnivoittih. Tavan mugah yksi samaine paimoi palkattih moni vuozikse.
Paimoin palkuandu.
Paimoi palkattih kogo kezäkse da maksettih hänele ruavos. Häi vuoroloil kävyi syömäh da juomah, yhtes taloispäi toizeh. Vuoroloil olid yödygi.
Paimoin vehkehet.
Joga paimoil oli oma torvi libo sarvi. Joga huondestu hänen sarvensoitandu nostatti emändät lypsämäh lehmii da ehtäl se keräi žiivatat yhteh.
Žiivatoin pihale työnnändy.
Žiivatat enzi kerdua työttih pihale keviäl Jyrrinpäivänny 6. oraskuudu. Sinä piän paimoi kierdi karjan kolme kerdua, ku se olis terveh da pyzys yhtes. Häi sanoi luguloi. Hänel käis oli paimoin keppi, toiči palai päre da mitah raudaine vehkeh: kirves, veičči libo stoikku.
Paimoi luadi sobimuksen mečänižändänke, hyvitteli sidä: andoi tabakkua, leibiä, ku se vardoiččis karjua meččyelätilöis da toizis pahuzis.
Kielduo.
Paimoin ruavos oli äijy kielduo. Hänel ei suannuh syvvä muarjua kohti tuhjoloispäi, ezmäi pidi kerätä mihtahto astieh, a sit äski syvvä. Paimoil ei suannuh leikata meččiä, meččuija, tappua maduo, muata puuloin al.
Žiivatan emändälgi ei suannuh työndiä da tulla vastah žiivatale pal’l’ahin jalloin, paikattah piäs.
P


Kaššali.
Kaššali on vahnu tuohine vehkeh kandamizih niškoi. Nägemäl kaššali on ku kanvertu libo tämän päivän reppu. Kaššalis on kaksi viilehtesty (”kandoremenii”). Enne karjalazet otettih kaššalii meččäh muarjah da gribah. Piettih sit kalua. Pandih sih evästy meččäh libo niityle mennes. Karjalazet luajittih kaššalit tuohes – koivun ulgokojas. Tuohi on luja, kebjei da helpoh suadavu materjualu.
Arbaitukset.
Meččäh menöy – kodih kaččou, kodih tulou – meččäh kaččou. (kaššali)
Mies meččäh menöy sada silmiä selläs. (kaššali)
Frazeologizmat.
Kačot ku lehmy uudeh kaššalih. (”kummeksijen”)
Kaššalipiä – sanotah ristikanzas, kudamas on suuri piä.
Kaššalivačču – sanotah ristikanzas, kudamal on suuri maha.
K


Keriččimet.
Keriččimet libo keriččemet ollah lambahien kerittävät nožničat. Net ollah raudahizet. Joga karjalazes talois enne piettih lammastu, sendäh pidi olla keriččimetgi. Keričysaigu oli keviäl, kezäl da myöhä sygyzyl da talvel.
Uskomukset.
Lambahii kerites sanottih: ”Huabu keriččijäle”, ku lambahale kazvas tuuhei villu, ku huavas on lehtie.
Arbaitus.
K


Ufatku.
Ufatku (,) on kodivehkeh, kudamal on pitky varzi puus da kaksi raudahistu šorpua, ku sarvie rouno. Ufatkal nostetah padoi päččih da otetah niidy pačispäi. Karjalazes talois oli mondu ufatkua, ku oli eri suurustu padua. Ufatkoi luajittih sepät.


Šiižmu.
Šiižmu (vienankarjalan eri murdehies: žiižma, siižma, siizma, šiizma, siišma, siizima, sizoma, sizuma) on hiilavan riehtilän päčispäi libo plitalpäi otettavu. Šiizmas on puuhine varzi da sen n’okas raudahine riehtiläh tartui.
Kuuziozazes Karjalan kielen sanakirjas otettuu: šiižmal talutah rieht́ileä pättših vaĺĺoim pastahez, koufein žoarihez.
Š


Pada.
Pada on saves libo ravvas luajittu aste syömizien varustandah libo piendäh niškoi. Pada on pyöryžy, sit eigo ole korvua, eigo pangua, eigo vartu. Padua pannah päččih da otetah päčispäi ufatkal. Karjalazel emändäl talois oli eri suurustu padua, joga padah niškoi oli oma suurus ufatku. Padoi luadi padaniekku käzil pyörijän padaniekan kruugan vuoh. Sit pada pandih päččih.
Uskomukset.
Enne padaniekat käveltih kylii myöte padazienke, myödih niidy. Uskottih: padaniekku ku pyhäkeskes ezmäzekse tulou kyläh, sit sulhastu ei tule.
Sananpolvet.
Hänen paginois ni padah pandavua ei ole.
Ei pie pual kattilua soimata: yhtenjyttyöt nogiperziet ollah.
Hos padazekse sanokkua, älgiä vai päččih pangua.
Ei joga saves padua roih, ei kai jauhot talkunakse päi.
P


Valentina Mironova.
Valentina Mironova on karjalazen rahvahanrunohuon tutkii, filolougien kandiduattu, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai.
Rodivundu.
On rodinuhes Vieljärvel umbikarjalazeh pereheh 30. pakkaskuudu vuvvennu 1970.
Opastundu.
Vuvvennu 1987 loppi Vieljärven školan. Vuvvennu 1992 loppi Petroskoin valdivonyliopiston filolougizen tiedokunnan suomen kielen ozaston, kus opastui suomen kieldy da literatuurua.
Ruado.
Opastundan jälles kerras tuli ruadoh Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah. Vuvvennu 2011 väitti filolougien kandiduatakse, väitöskirjan teemannu oli anuksenkarjalazes Hiitolas kozičendu-runo. On yhtynyh monih konferensieloih da piästänyh ilmah mondu tiedokirjutustu.On käynnyh Karjalan eri kylih keriämäh rahvahanrunohuttu. On monien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan projektoin todevuttajannu, niilöin joukos on vahnoin arhiivumaterjualoin digitointi. Nämmien projektoin hantuzis on nähty päivänvälgien Viktor Jevsejevan kerätyn materjualan cd-disku, kudamas on karjalazen rahvahanrunohuon eri žanroi da karjalazien joiguloin disku.
Yhteiskunnallizel alal.
Kuuluu Karjalan Rahvahan Liiton halličukseh, on aktiivine liittolaine. On alalline kanzalliskielizien lehtilöin da TV:n da raadivon toimituksien abuniekku. Alalleh kirjuttau karjalankielizeh Oma Mua -lehteh da karjalankielizeh lapsien Kipinä-žurnualah. On yhtynyh monih karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua koskijoih projektoih.
Julgavot.
Valentina Mironova. Anuksen karjalazien eeppizet pajot. Petroskoi, 2006. Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivas Valentina Mironova löydi 254 pajuo, niilöis 103 häi pani täh kniigah. Pajot ollah karjalan kielel, on annettu niilöin kiännös ven’an kielele.
L'udmila Ivanova, Valentina Mironova. Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet. Juminkeko, 2014 («Магия поднятия лемби и свадьба в карельской народной культуре»).
Valentina Mironova. Vieljärven čupun fol’klouruperindö. Petroskoi. 2013 (»Фольклорные традиции Ведлозерья»). Kniigas on Vieljärven čupul kirjutettu tekstua: eepisty pajuo, hengellisty runuo, luguu, itkuvirty, častuškua, liiristy pajuo, lapsien rahvahanrunohuttu, arbaitustu, sananpolvie, tarinua da suarnua.
Валентина Миронова. Сюжет о сватовстве в мифической стране Хийтоле в контексте карельской эпической традиции. Петрозаводск, 2016.
Vuvvennu 2018 Periodika-julguamos on piässyh ilmoih Valentina Mironovan da L´udmila Ivanovan kirju "Dosvadebnaja obr´adnost´ i svadebnii ritual karelov".


Sergei Prokudin-Gorski.
Sergei Mihailovič Prokudin-Gorski (18. (30.) päivänny elokuudu 1863, Vladimiran aloveh, Ven'an valdukundu – 27. päivänny syvyskuudu 1944, Pariižu, Frantsii) – ven'alaine fotokuvuaju, hiimiekku (Mendelejevan opastui), pedagougu. Häi luadi suuren panoksen fotokuva- da kinematogruafien kehitykseh.
Eloskerdu.
Hänen tuatto, Mihail Nikolajevič sluuži Kavkuazas, leitenantannu häi jätti sluužban vuonnu 1862 da nai.
Sergei Prokudin-Gorski oli roinnuhes Funikova Gora -sugutilois.
Kolme vuottu opastui Aleksandrovskois licies, ga ei loppenuh sidä.
Vuozinnu 1886-1889 käi kuundelemah luvendoloi Piiterin yliopiston fiiziekku-matematiekkutiedokunnas.
Vuozinnu 1888-1890 opastui vojennois liečeala-akadiemies, kuduadu ei loppenuh.
Vuonnu 1890 Prokudin-Gorski da Anna Lavrova (Ven'an metallantutkijan da Gatčinan zavodoin yhtivön johtajan tytär) mendih yhteh. Prokudin-Gorski oli oman mučoin tuatan laitoksen johtokunnas.
Vuonnu 1897 Prokudin-Gorski rubei pidämäh ezityksii omis fotokuvatutkimuksien tehniekkutuloksis. Vuonnu 1898 häi piästi ilmoile enzimäzii tälle aihiele omistettuloi kniigoi. Vuonnu 1900 Ven'an tehniekkuseuru ezitti Prokudinan-Gorskin mustu-valgieloi fotokuvii Muailman ozuttelus Pariižas.
2. päivänny elokuudu vuonnu 1901 Piiteris avattih Sergei Prokudinan-Gorskin fototehniekkuruadoperti.
Vuonnu 1902 Prokudin-Gorski opastui Berlinan lähäl olluos fotomehaniekkuškolas tiedodouhturi Adol'f Miten johtol. Samannu vuonnu Adol'f Mite luadi oman värifotokuvuamiskameran modelin.
Vuvven 1902 talvikuus Prokudin-Gorski ilmoitti väridiapozitiivoin luadimizes A.Miten kolmevärikkähän fotokuvan keinon mugah.
Ei ole tarkua tieduo, konzu Prokudin-Gorski aloitti värifotokuvuamisruavon. Voi olla enzimäzii värifotokuvii häi luadi vuonnu 1903 syvyskuus-ligakuus, konzu käi matkoile Suomen kniäzikundah.
Vuonnu 1904 Prokudin-Gorski luadi värikkähii fotokuvii Dagestuanas, Mustumeren rannikol sego Piiterin alovehes.
Vuonnu 1905 sulakuus-syvyskuus häi lähti suureh fotomatkah Ven'ua myö, kudaman aigah luadi läs 400 värikästy fotokuvua Kavkuazas, Krimas da Ukrainas.
Vuonnu 1906 sulakuus-syvyskuus Prokudin-Gorski oli Jevroupas, kus yhtyi tiedokerähmölöih da foto-ozutteluloih. Häi sai kuldumedalin Antverpenas pietys kanzoinvälizes ozuttelus da medalin Parahas ruavos värifotokuvuamizen alal Nicca-linnas olijas fotokluubaspäi.
Vuonnu 1906 talvikuus Prokudin-Gorski enzikerdua lähti Turkestuanah. Häi tahtoi fotokuvata päiväzen pimendysty 14. päivänny pakkaskuudu vuonnu 1907. Päiväzen pimendyksen fotokuvua ei roinnuh pilvežyön periä, ga Prokudin-Gorski luadi äijän värifotokuvua Samarkandas da Buharas.
Vuonnu 1908 oraskuus Prokudin-Gorski käi Jasnaja Pol'anah, kus luadi enämbi 15 fotokuvua, kudamien joukos oli mondu Lev Nikolajevič Tolstoin värikästy kuvua. Prokudin-Gorski kirjutti myöhembi, gu kirjailii Tolstoidu kiinnostettih uvvistukset kaikil aloil.
Sergei Mihailovič tahtoi todevuttua nengostu projektua, kuduan avul häi voinnus ozuttua omis värifotokuvis nygyaigastu Ven'ua, sen kul'tuurua, histouriedu da modernizaciedu. Suari Nikolai II käskyn mugah fotokuvuaju sai erikoisraudutievagonan. Vien kuvuamizeh näh hänele annettih pienen laivan, kudai voi kulgie madalua vetty myö. Urualan kuvuamizeh näh Jekaterinburgah tuodih Ford -mašin. Suarin käskyn mugah Prokudin-Gorski sai dokumentat, kudualoin mugah fotokuvuaju sai piästä Ven'an valdukunnan kaikkiele.
Vuozinnu 1909-1916 Prokudin-Gorski käi Venan muan äijih paikkoih da fotokuvai ennevahnallizii kirikkölöi, manasteriloi, zavodoi, linnoi da ristikanzoi.
Vuonnu 1916 kezäl Prokudin-Gorski lähti jälgimäzeh fotomatkah, kudaman aigah luadi vaste nostetun Murmanskan raudutien suvipalan da Soloveckoin suariston fotokuvii.
Vuonnu 1917 Okt'abrskoin revolucien jälles Prokudin-Gorski otti ozua Korgien forokuvan da fototehniekan instituutan perustamizeh. Instituuttu oli virallizesti hyväksytty 9. päivänny syvyskuudu vuonnu 1918, konzu Prokudin-Gorski jo lähti elämäh ulgomual.
Vuozinnu 1920—1922 Prokudin-Gorski kirjutti mondu tevostu British Journal of Photography - nimizeh žurnualah.
Vuonnu 1922 häi muutti Niccah, kus ruadoi yhtes L'umjeroin vellien kel.
Sergei Mihailovič Prokudin-Gorski kuoli Pariižas da on pandu muah ven'alazes Sent-Ženevjev-de-Bua -kalmumual.


Aleksandra Stepanova.
Aleksandra Stepanovna Stepanova on kuulužu karjalazen rahvahanrunohuon tutkii, filolougien kandiduattu, Karjalan tazavallan tiedoalan arvostettu ruadai. Enämbi 44 vuottu Aleksandra Stepanova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas.
Rodivundu.
On roinnuhes Vienan Karjalan Šompajärven kyläh karjalazeh muanruadajien pereheh 30. elokuudu vuvvennu 1930.
Opastundu.
Vuvvennu 1938 Aleksandra Stepanova lähti opastumah Haikol’an školah. Sih aigah opastus oli karjalan kielel. Enne voinua ehti loppie kolme kluassua. Evakos Ižänmuallizen voinan aigah sai loppie vaiku nelländen kluasan. Jo voinan jälles Aleksandra Stepanova jatkoi opastustu Uhtuon školas. Yheksändes kluasas hänen literatuuran opastajannu oli Unelma Konkka (tulii kuulužu folkloristu). Oman opastajan hyvyös Aleksandra Stepanova lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh histourii-filolougizen tiedokunnan suomelas-ugrilazele ozastole.
Ruado.
Vuvvennu 1957 opastundan loppiettuu Aleksandra Stepanovua työttih ruadoh Nilmijärveh, kus häi ruadoi kaksi vuottu opastajannu. Ruadoi vie Kalevalan da Kondupohjan piiris opastajannu. Vuvvennu 1962 tuli ruadoh Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah Unelma Konkan kučus. Instituutas Aleksandra Stepanova ruadoi vuodessah 2007.
Aleksandra Stepanova tutkii suarnoi, eepizii pajoloi, joiguloi, yhtelläh hänen ruavon piälimäzii tutkimuskohtii oldih itkuvirret. Vuvvennu 1969 häi vagavah ottihes itkuvirzilöin tutkindah. Händy enne tädä rahvahanrunohuon žanrua ei tutkittu nigo Ven’al, nigo Suomes. Vuvvennu 1980 Aleksandra Stepanova väitti filolougien kandiduatakse. Väitösruavon teemannu oldih karjalazet itkuvirret.
Tutkimusmatkat.
On ajelluh ristin-rästin Karjalan keriämäs materjualua. Ruadajes oli enämbi 50 tutkimusmatkua eri Karjalan piirilöih da Kuolanniemimuale.
Julgavot.
Aleksandra Stepanova on piästänyh ilmah äijy kirjua da tiedokirjutustu karjalazes rahvahanrunohuos kui Ven’an, mugai Suomen puolen julgavolois.
Linkit.
http://elibrary.krc.karelia.ru/419/1/istoki_2.pdf


Karjalan koivu.
Karjalan koivu on anukselaine pajojoukko, kudai pajattau karjalan kielel. On Karjalan koivun repertuaras pajuogi ven’an kielel. Karjalan koivu on Karjalan vahnimii pajojoukkoloi, kudaman ohjuajannu oli tundiettu muuzikkumies Ivan L'ovkin.
Perustandu.
Karjalan koivu on perustettu Anuksenlinnah vuvvennu 1935 paikallizien intelligentoin kehoitukses.
Pajot.
Karjalan koivu pajattau kui vahnoi perindöllizii karjalazii pajoloi, mugai uuzii kirjutettuloi.
Pajattajat.
Horas on kymmenkundu pajattajii, enimät ollah karjalazet. Horas on kazvettu omat muuzikan kirjuttajat – Nikolai Dubalov da Nikolai Riškin da pajoloin sanoin kirjuttajat – Valentina Kodratjeva.
Matkustandu.
Karjalan koivuu tundietah Karjalas da sen ulgopuolel. Hora kävyy pajattamah Karjalan kylih, Karjalan tazavallan ulgopuolele, rajan taguagi: Suomes.


Taival.
Taival piäzöy ilmah karjalan kielel kerran vuvves.
Taival on karjalankieline almanakku. Se piäzöy ilmah joga vuottu da sen ilmah piästäjänny on Periodika-julguamo.
Histourii.
Enzimäzet Taival-almanakan noumerat nähtih päivänvalgien vuvvennu 2006 da 2009. Vuvves 2011 Taival piäzöy ilmah alalleh kerran vuvves.
Struktuuru.
Taival-almanakan toimitus kuuluu Carelia-lehten toimitukseh, kudai ruadau Periodika-julguamon levon ual.
Syväindö.
Taival-almanakas on kirjutustu livvin da vienankarjalan murdehil. Almanakas on runuo, prouzua, kiännösty, oučerkua, literatuuran arvosteluu, tutkimuskirjutuksii. Kirjuttajien joukos on kuulužua karjalastu kirjuttajua da runoilijua da nuordu, vaste kirjuttamah tartunuttu.


Paimoin torvi.
Paimoin torvi on paimoin soitin, kudamal häi soitti karjua paimendajes. Tänäpäi paimenih käyndy on unohtuksis, sendäh ei joga toine musta da tiijä, kui luadie paimoin torvi.
Ulgonägö.
Paimoin torvi on puoldu syldy, tuohes da kahtes puupalazes luajittu. Net palazet oli sivottu yhteh tuohen vuoh. Suučuras torvi oli kaijembi, pera vällin. Midä pitkembi oli paimoin torvi, sidä helevembän iänen se andoi. Paimoin torven luadijes käytettih huabua, leppiä, pihl'ajua, pedäjiä. Tuohtu kiškottih oraskuul-heinykuul, konzu se parembi lähtöy puus. Tuohi pidi olla pehmei da ei hoikku. Luajittih tuohitorvetgi, vaiku yhtes tuohes.
Luajindu.
Paimoin sarvi luajittih puus libo žiivatan sarves: lehmän, häkin libo kozan. Sarvet ezmäi keitettih da sit puhtastettih. Luajittih soittimeh loukot iäneh niškoi. Joga paimoi azui ičelleh soittimen da soitti sil vaiku iče. Ozuttua da kädeh andua soitindu nikelle ei suannuh – karjale voi roita pahua. Sendäh soittimii piettih kudžoinmättähäs libo tahnuos höštötukun ual. Nikonzu paimoi ei luadinuh soittimii myödäväkse. A niilöi soittimii, kudamat oldih vahnat, pädemättömät, nikonzu ei lykätty, net pidi poltua. paimoin soittimet ei oldu kestäjät, niidy toiči luajittih vuvvekse.


Petrovskoi hora.
Petrovskoi hora on karjalan kielel pajattai pajojoukko Munjärvenlahtespäi. Hora on Karjalan vahnimii pajojoukkoloi. Horan perustajannu on tundiettu muuzikkumies Ivan L'ovkin.
Perustandu.
Petrovskoi hora on perustettu 20. kevätkuudu vuvvennu 1936 Törökän kyläh kui kolhozan hora. Se oli enzimäine kolhouzan hora Karjalas. Enziallus horas oli 20 pajattajua kolhouzan ruadajua.
Pajot.
Petrovskoin hora pajattau perindöllizii karjalazii pajoloi da uuzii kirjutettuloi.
Palkindot.
On monien palkindoloin da kunnivokirjazien suannuh.
Vuvves 1951 horal on rahvahan hora -arvonimi.
Festivuali.
Vuvves 2003 Kondupohjan piiris pietäh Ivan L'ovkinale omistettuu festivualii ”Karjalan mändylöin pajot”, kudamas alalleh pajattau Petrovskoi hora.


Ruskeala (mägiparku).
Ruskeala-kivipuusto () on turistukompleksu, kudai sijaiččou Karjalan tazavallan Sortavalan piiris. Tämän kompleksan merkičyksellizin kohtu on pohjuvezil täytetty mramorukarjeru.
Muantiedo.
Turistukompleksu on 30 kilometris Sortavalas, Tohmajoen rannal.
Yhtehizet tiijot.
Karjeran piduhus pohjazes suveh on 460 metrii, levevys on läs 100 metrii. Vien läbinägyvys on 15-18 metrii.
Vahnan karjeran seinis on äijy štol'nii da štrekua, kuduat ollah yhtistetty hoduloil. Suuren Ižänmuallizen voinan jälles karjeru oli upotettu. Sie on säilynyh zavodan hallinon taloi, kudai on luajittu pienis mramorukirpičois.
Histourii.
Kivilouhimot, kuduadu löydi ekonoumiellizen seuran ozanottai Samuil Alopeus, allettih kaivamah vuvvennu 1765, Ekaterina II aigah. Enzimästy kaivamistu ohjai Andrei Pil'ugin.
Ruskealas louhitah nelli väriä mramorua — harmuadu, harmai-vihandua, valgiedu harmualoin täblienke da valgei-sinine-harmuadu. Täs ruavos ruadoi läs 500 paikallistu eläjiä.
Ruskealan mramorua käytettih, konzu srojittih Piiterin huonuksii da dvorčii. Sil on piälystetty Isaakijevskoin kirikön seinät, on luajittu Kazanskoin kirikön latet, on tehty Ermituažan ikkunpielizet. Vie Ruskealan mramorua suau nähtä Mramoran dvorčas da Mihailovskoin zamkas. XX vuozisuan keskel Piiterin metron Primorskaja- da Ladožskaja-stantsien muanalaziet zualat sežo luajittih Ruskealan mramoras.
Sil aigua, konzu srojittih Isaakijevskoin kirikkyö, vuozinnu 1818-1959, Ruskealah kävi arhitektoru Ogyst Monferran.
Vuozinnu 1939-1947 karjeru ei toiminnuh. Ruado mramoru-izv'oskan zavodal oli jatkettu vuvvennu 1947 da kestiy 1990-luvuh sah. Sil aigua louhitäh vähä mramorua, mramorua izv'oskah näh da kivimurendeheh näh.
Vuvves 1998 mramoran piäkarjeru on otettu valdivovardoičukseh.
Vuvvennu 1999 karjeru oli otettu turistumatkah "Taivahankarvaine dorogu".
Faktat.
Vuvvennu 2010 Ruskealas snimaitih T'omnii mir -fil'mua («Тёмный мир»).
Linkit.
R


Meijän pajo.
Meijän pajo on priäžäläine karjalakse pajattai pajojoukko, kudai perustettih vuvvennu 1992.
Perustandu.
Meijän pajo luajittih sih aigah, konzu 1990-vuozil ottavuttih karjalazen pajon elavuttamizeh. Priäžän čupul jo ruadoi kuulužu Vieljärven da Pyhärven horat. Petroskoile oli suadu Oma Pajo.
Ohjuajat da soittajat.
Enzimäzenny Meijän pajon ohjuajnnu oli Marija Matrosova.
Monien vuozien aigah horua ohjai Vera Ivanova.
Tänäpäi horan ohjuajannu on Julija Tolmačova, soittajannu Dmitrii Muhorin.
Pajot.
Meijän pajo pajattau karjalan kielel uuzii kirjutettuloi pajoloi da vahnoigi. Priäžäläine Aleksandr Saveljev kirjutti Meijän pajoh niškoi pajoloin sanoi.
Matkustandu.
Meijän pajuo hyvin tutah omal čupul, Karjalas da sen ulgopuolel. Pajojoukko kävyy pajattamah karjalazih kylih da monih festivualiloih yhtynyh.
20-vuozipäivy.
Omassah 20-vuozipäiväkse, kudai piettih vuvvennu 2012, meijänpajolozet ombelutettih ičelleh uvvet ruutat. Niilöin dizainerannu on Karjalan tundiettu taidolii Irina Porošina.


Luonnon talovus.
Luonnon talovus on Karjalan Kanzallizen muzein alallizii ekspozitsieloi, kudai sanelou Karjalan kandurahvahien – karjalazien, vepsäläzien, ven’alazien – perindöllizis ruadolois vuozisavoin XIX-XX enzimäzen kolmandeksen aigua. Ekspozitsies on vahnua vekhehty, kuvua da materjualua. Ekspozitsii avattih vuvvennu 2013 Luonnon talovus -projektan hantuzis, kudamah suadih kannatustu Potaninan fondaspäi.
Enzimäine zualu.
Ekspozitsii on juattu zualoin mugah. Enzimäzes on sanottu kandurahvahien veziruadolois, kudamih kuulutah kalan da merizvierilöin suandu, helmen pyvvändy. Ozutteluvehkien joukos on vahnu hongoi da kahtes puus luajittu hongoi, verkokuožali, jiäkengy, tuulaskobru da äijy midä muudu, midä pidi pyydöh lähtenyöle.
Toine zualu.
Toizes zualas on sanottu muanruadolois da meččyhommis. Täs voibi tarkembah tiijustua heinarres da leikkavos, žiivatoin piendäs da paimendukses, mečästämizes, muarjoin da grivoin keriämizes.
Sidä paiči ekspozitsies suau kuunnelta žiivatoin da meččyzvierilöin iänii, paimoin soitandua da rahvahan luguloi karjalakse, kudamien joukos on enzimäzen kerran karjan pihale työnnändän lugu da lugu mečännenäs. Materjualu on otettu Karjalan Kanzallizen muzein, Petroskoin konservatourien da Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivaspäi.
Elostusperti.
Kolmas zualu on elostusperti. Sit pertis on omat ižändät: mečän, vien da koin ižändy. Niilöin tytit luadi Karjalan tundiettu muasteri Boris Kudr’avtsev. Pertis on äijy elostustu. ”Syömizien čupus” voibi tiijustua, midä keitettih da pastettih kandurahvas. Tiijustua, midä luajitah nižus, rugehes, kagras da ozras, suau toizes elostukses. Kolmas on omistettu rahvahan vahnale kalenduarale. Sih niškoi on luajittu kubiekat kuuloin nimienke da on vahnu puuhine kepin jyttyine kalenduaru. Keskipertii on vie yksi suuri nägyi elostus. Se on pohjazen muan makiettu, tälle muale on luajittu taloit da eläjät. Elostettuu rubiet tiedämäh, kui harjavuo elämäh korbimečäs.
Elostuspertis voibi kaččuo fil’mua d’oktin valutandas, pelvasniitin luajindas, muan kynnös, kalan keitändäs da šipainiekoin pastandas.
Karjalan da vepsän kieli nägövis.
Kanzallizes muzeis kai tiijot da vehkehien nimet ollah kirjutettu kahtel kielel: ven’akse da angliekse. Se on taba. Luonnon talovus -ekspozitsieh niškoi on luajittu opaskirjat karjalan kielen kahtel murdehel: livvikse da vienakse da vepsän kielel. Oma opaskirju eriluaduzien tehtävienke kandurahvahien kielil on luajittugi elostuspertih niškoi.


Sirkka Rikka.
Sirkka Rikka (4.07.1912-20.01.2002) on nevvostolaine pajattai, Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1943), Ven’an nevvostotazavallan rahvahan artistu (1957).
Eloskerdu.
Sirkka Rikka on Amerikan suomelaine. Rodivui Yhtysvallois Mičiganas 4. heinykuudu vuvvennu 1912. Hänen tuattah oli lehtimies, Yhtysvaldoih muuttunuzien suomelazien profsojuzuliikkehen eräs johtajis. Lapsennu da nuorete eli Detroitas.
Vuvvennu 1932 yhtes ukkohke muutti Nevvostoliittoh.
Vuvvennu 1937 loppi Petroskoin liečetiijon politehnikuman.
Vuvves 1939 on Valdivollizen Kantele-ansamblin solistu.
Vuvvennu 1948 loppi jatko-opastuksen kursat Leningruadan konservatouries.
Vuozinnu 1952-1965 on Karjalan valdivollizen filarmounien artistu.
Pajatandu.
Sirkka Rikal oli omaluaduine, helei da puhtas iäni, sendäh rahvas ruvettih sanomah händy ”karjalazekse soloveilinnukse”. Sirkka Rikka pajatti muailman rahvahien pajoloi, niilöin joukos suomelazien, karjalazien, vepsäläzien, Nevvostoliiton rahvahien, irlandielazien, anglielazien, šotlandielazien, frantsielazien, germuanielazien, espanielazien da äijien toizien. Häi pajatti myös ouperoin arieloi da romansoi.
Pereh.
Ukko – Toivo Vainonen (1918-1985), nevvostolaine muuzikkumies, Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1947), Karjalan nevvostotazavallan rahvahan artistu (1971).


Otto Kuusinen.
Otto Vil'gel'movič (Otto Ville) Kuusinen (; 4. ligakuudu 1881, Laukaa, Suomen suurikn'ažestvu, Ven'an valdukundu – 17. oraskuudu 1964, Moskvu, Nevvostoliitto) – suomelaine, ven'alaine da nevvostoliiton poliitiekku da kirjuttai. Vuozinnu 1939-1940, nevvostoliiton da suomen voinan aigah, FDR-halličuksen ulgomualazien dieloloin premjer-ministru.
Vuozinnu 1940 – 1956 Karjalais-suomelazen sotsialistizen nevvostovallan prezidiuman enzimäine da jälgimäine johtai.
Eloskerdu.
Otto Kuusinen rodivui 4.ligakuudu vuonnu 1881 Suomeh, Vaasan gubernien Laukaan kyläh, sovanombelijan pereheh. Otto opastui Jyväskylän gimnuazies.
Häi loppi Helsinkin yliopiston histouri-filologizen tiedekunnan (1905). Vuonnu 1904 häi piäzi Suomen sotsialis-demokruattizeh partieh, da kahten vuvven peräs häi roihes partien johtajakse. Otto yhtyi II Internatsionalan Kopengagenan da Bazel'skan kongressoih.
Vuonnu 1908 heinykuus händy valittih seiman deputuatakse (1908—1909 da 1911—1913).
Vuonnu 1918 Otto Kuusinen oli Suomen kanzandelegatsien (suom. "Suomen kansanvaltuuskunta" on Suomen vallankumovushalličus) opastundudieloloin deleguattannu. Ruskieloin voitetukse jiädyy Otto pageni Ven'ale. Häi yhtyi bolševiikkoih da vuonnu 1918 Moskvas oli Suomen kommunistizen partien yksi järjestäjis. Häi valmisti ammundutarbehil varustettuu vastahnouzuu Suomes.
Voinien välil Kuusinen ruadoi Kominternas da oli sen kahdeksan kongressoin deleguattannu. Häi oli sen järjestön yksi aktiviistois. Kominternas sanottih kogo muailman proletariatan diktatuurah näh.
Talvivoinan allus Otto Kuusinen oli pandu halličuksen piämiehekse da "Suomen demokruattizen tazavallan" ulgomualazien dieloloin ministrakse. Toizennu talvikuudu vuonnu 1939 Kuusinen pani Suomen demokruattizen tazavallan nimen keskenäzen "Avun da ystävyön sobimukseh" Ven'an kel, kaččomata sih, ku sen halličus ei kontroliiruittu Suomen piälinnua – Helsinkii.
Voinan lopus Kuusizen halličus oli hajoitettu. Vuonnu 1940 kevätkuus oli perustettu Karjalais-suomelaine sotsialistine nevvostovaldu, kuduah kuului endine Karjalan avtonoumine sotsialistine nevvostovaldu, sežo Karjalan päivänlaskupuolizet alovehet, kuduat kuuluttih Nevvostoliittoh.
9. heinykuudu vuonnu 1940 Kuusistu valittih Karjalais-suomelazen SN:n korgeviman nevvoston prezidiuman johtajakse. Vuozinnu 1940-1958 Kuusinen sežo oli Karjalais-suomelazen SN:n korgeviman nevvoston prezidiuman johtajan sijahizennu.
1941 vuvven tuhukuus XVIII partien konferentsies Kuusinen oli valittu Kogoliittoloin kommunistizen partien keskikomitietan ozanottajakse. 1952 vuvven ligakuus – 1953 vuvven kevätkuus häi oli Nevvostoliiton kommunistizen partien keskikomitietan prezidiumas.
1957 vuvven kezäkuus – 1964 vuvven oraskuuh häi yhtyi NKPK:n prezidiumah da oli NKPK:n sekretarinnu.
"Sulasiän" aigah Kuusinen oli Nevvostoliiton tiedoloin akadeemies da roih Sotsialistizen ruavon muanivomiehekse. Hänel on nelli Leninan kunnivomerkii.
Otto Kuusinen kuoli 17. oraskuudu vuonnu 1964 Moskvah. Rungu oli poltettu da pandu muah nekropolis, Kremlin seinän luo.
Persounalline elaigu.
Vuonnu 1902 Otto Kuusinen venčaiččihes Saima-Paulina Dal'str'eman kel. Hyö erottih vuonnu 1923.
Vuonnu 1923 Otto nai Aino Turtiazen kel. Vuozinnu 1931-1933 Aino peitoči oli Kominternan ruavos Amerikas, sit ruadoi voinuagentannu Japonies. Vuonnu 1937 Turtiainen piäzi t'urmah kahdeksakse vuvvekse.
1936 vuvven algajen Kuusinen eli kolmanden akanke – Marina Amiragovanke.
Musto.
Moskvas, Astrahanas, Donetskas, Har'kovas da Alma-Atas on Kuusizen kadu.
Petroskois Sovetskaja-lagevol seizou Kuusizen mustopačas. Petroskoin valdivoyliopiston endine nimi oli Kuusizen valdivoyliopisto.


Bol’nični.
Bol’nični () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Se sijoiččou Oniegujärven pohjasozas, 1,5 kilometrin piäs Suurlahtespäi.
Pos’olkas on laukku, lebokseskus da meččyruadokeskus.
Matkailu.
Pos’olkan kauti menöy pyörymatku Suurlahtespäi Jandomjärvessah.


Bojarštšina.
Bojarščina () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Histourii.
Kylä muanittih vuvvennu 1582 piscovois kirjas Kozarevštšina-nimel. Vuvvennu 1850 se sai virrallizen nimen – Bojarščina. Silloi kyläs oli 17 pihua.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 156 hengie.


Vasiljevo.
Vasiljevo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Se sijoiččou Kižin suarel Oniegujärven pohjasozas.
Kyläs on XVIII vuozisuan arhitektuuran mustomerki – puučasounu ().


Velikaja Niva.
Velikaja Niva on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Se sijoiččou lahten rannal Oniegujärven luodehrannal.
Kyläs on histourien mustomerki – Suuren voinan aigah tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin da partizanoin kalmu.
XX vuozisuan allun arhitektuuran mustomerki – Abramovan aittu – Velikaja Niva-kyläspäi viettih Kižin muzeih.


Vigovo.
Vigovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
XVII vuozisuan arhitektuuran mustomerki – puučasounu (ven. часовня Спаса Нерукотворного Образа) – viettih Vigovospäi Kižin muzeih.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 139 hengie.


Vorobji.
Vorobji on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
XX vuozisuan allun arhitektuuran mustomerki – aittu – Vorobji-kyläspäi viettih Kižin muzeih.


Golikovo.
Golikovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Jeglovo.
Jeglovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Se sijoiččou samannimizel suarel Oniegujärven pohjasozas.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – puučasounu (XVII vuozisada) ().


Jersenevo.
Jersenevo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Klementjevskaja.
Klementjevskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 141 hengie.


Kosmojärvi (kylä).
Kosmojärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Nähtävykset.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – Aleksandran Svirskin puukirikkö, kudai rakendettih vuvvennu 1770.
Vie kyläs on histourien mustomerki – vuvven 1942 tuhukuus–heinykuus tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin da partizanoin kalmu.


Kurgenitsi.
Kurgenitsi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Kyläs on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (v. 1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton partizanoin kalmu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 216 hengie.


Kruuga (ansambli).
Kruuga on lapsien folklourujoukko, Ven’an ezikuvalline kollektiivu, kuduadu tietäh ei vaigu Karjalas.
Histourii.
Ansamblin perustajannu da ohjuajannu on OTZ-zavodan endizen Kareločka-ansamblin piälikkö Svetlana Gretskaja.
Enzimäi ansamblis oli vaiku 20 hengie. Sit ansamblih tuldih horeografat, soittajat, pajattajat.
Yhteistiijot.
Nygöi ansamblis on enämbi 300 hengie.
Ansamblil on oma liitto "Folklouruteatru "Kruuga". "Kruugan" taido-ohjuajannu sen perustamizen päiväs on Svetlana Gretskaja.
Kruuga-ansamblin lapset opastutah Svetlana Gretskajan luajitun programman mugah, kuduas tärgevimäl kohtal ollah suusanalline folklouru, perindölline pajattamine, horeogruafii da soittimil soitandu.
"Kruuga" monen kerdua rodih Ven’an da ulgomualoin kilvoin da festivualiloin diplomantakse, laureatakse, Gran-pri:n suajakse.
"Kruugas" lapset tansitah, pajatetah da soittah eriluaduzil soittimil - kandelehel, jouhikol da toizil.


8. kylmykuudu.
8. kylmykuudu - 312. vuvven päivy (313. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 53 päiviä.


9. kylmykuudu.
9. kylmykuudu - 313. vuvven päivy (314. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 52 päiviä.


10. kylmykuudu.
10. kylmykuudu - 314. vuvven päivy (315. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 51 päiviä.


16. talvikuudu.
16. talvikuudu - 350. vuvven päivy (351. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 15 päiviä.


11. pakkaskuudu.
11. pakkaskuudu - 11. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


K’arzino.
K’arzino on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Lambazoja.
Lambazoja (,) on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Suurlahten kyläkundah.


Longasi.
Longasi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 121 hengie.


Nosonovštšina.
Nosonovštšina () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Paltega.
Paltega on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 95 hengie.


Patanevštšina.
Patanevštšina () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 46 hengie.


Karjalas-Suomelaine sosialistine nevvostotazavaldu.
Karjalas-Suomelaine sosialistine nevvostotazavaldu (Karjalas-Suomelaine SNT libo Nevvosto-Karjala) () oli yhtenny Nevvostoliiton kuvvestostu tazavallas vuvves 1940 algajen vuodessah 1956. Vuonnu 1956 heinykuun 16. päivänny Nevvosto-Karjala uvvessah muutettih Ven'an sosialistizen federatiivizen nevvostotazavallan (Ven'an SFNT) Karjalan avtonoumizekse sosialistizekse nevvostotazavallakse (Karjalan ASNT).
Histourii.
Sen jälles, konzu Karjala sai palan Suomen raja-alovehis, kudamii Nevvostoliitto sai Moskovan rauhusobimuksen mugah, vuonnu 1940 (31. päivänny kevätkuudu) Moskovas piettih Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston VI kerähmö.
Täs kerähmös hyväksyttih zakon, kudaman mugah Karjalan avtonoumine sosialistine nevvostotazavaldu (Karjalan ASNT) muutettih Karjalas-suomelazekse sosialistizekse nevvostotazavallakse (Karjalas-suomelazekse SNT:kse). Sih ruvettih kuulumah Karjalankannas da Pohjas-Luadogan aloveh sego Sallan da Kuusamon päivännouzuozat.
Kezäl 1940 endizile Suomen alovehile perustettih seiččie uuttu piirii - Viborgan, Käkisalmen, Kurkijoven, Pitkyrannan, Sordavalan, Suojärven sego Jääsken piirit da kolme kylänevvostuo – Alakurtin, Kairolan da Kuolajärven – net kuuluttih Kiestingin piirih.
Silaigua Karjalas-suomelaine SNT rodih kolmandeksetostu Nevvostoliiton tazavallakse, sendäh gi Nevvostoliiton piäzakonah oli pandu muutoksii.
Tazavallan piälinnannu jäi Petroskoin linnu.
Voinan vuvvet (1941-1944).
Jatkovoinan (suom. Jatkosota) aigah suomelazet valloitettih Karjalas-Suomelazen SNT:n suuriman ozan. Silaigua Nevvosto-Karjalan piälinnannu oli Belomorsk. Suomelazii voitettih vuonnu 1944 kezäl Kannaksen suurhyökkävyksen aigah.
Voinanjälgehizet vuvvet (1944-1956).
Vuonnu 1944 Viborgan da Käkisalmen piirit luovutettih Venan SFNT:le (Leningruadan alovehele).
Vuonnu 1953 Alakurtin kylä rubei kuulumah Murmanskan aloveheh.
Vuonnu 1954 Moskovas olijas Ven'an ozuttelukeskukses avattih Karjalas-Suomelazele SNT:le omistettu ozuttelupaviljon (arhitektorat F.Rehmukov da A.Rezničenko).
Vuonnu 1955 (tuhukuun 24. päivänny) Kuolajärven kylä luovutettih Murmanskan alovehen Kandalahten piirile.
Vuozinnu 1954-1955 Suomen da Ven'an välizet yhtevykset ruvettih parenemah. Silaigua Suomen prezidentu oli J.Paasikivi, Nevvostoliiton johtajannu oli N. Hruščov. Vuvven 1956 allus Paasikivi kieldävyi menendäs vallittavakse prezidentakse, kevätkuus oli vallittu uuzi prezidentu Urho Kekkonen.
Vuvven 1956 allus Nevvostoliitto enne aigua andoi Suomele rauhusobimuksen mugah suavun Porkkalan, hyväksyi Suomen neitralitietan da ei vastustannuh sile liittyö Yhtestynnyzih Kanzukundih. Karjalas-Suomelazen SNT:n muuttamine Karjalan ASNT:kse ozutti suomelazile, gu Nevvostoliitto ei olluh Suomen vihaniekannu.
Vuonnu 1956 (16. päivänny heinykuudu) Karjalas-Suomelaine SNT sai virallizen Karjalan ASNT:n stuatusan da uvvessah rubei kuulumah Ven'an SFNT:h. Stuatusan muuttamizen virallizennu syynny oldih kanzalližusmuutokset (läs 80 % Tazavallan eläjis oldih ven'alazet, valgoven'alazet da ukrainalazet) sego se, gu pidi vältämättäh vähendiä valdivolline toimikundu (kuduah vuonnu 1955 piettih 19,6 miljonua rublua).
Tazavallan stuatusan muuttamizen jälles oli muutettavu Nevvostoliiton gerbu. Enne sie oli 16 lentastu, vuvves 1956 algajen vuodessah 1991 (Nevvostoliiton häviemizessäh) valdivonmerkis oli 15 lentastu.
Karjalas-Suomelazen SNT:n mustopaččahannu on Nevvostoliiton rahvahien Ystävyön fontuanu Moskovas.
Tazavallan kanzat.
Karjalazet da suomelazet oldih vähäluguzet rahvas. Vuonnu 1939 suomelas-ugrilastu rahvastu (karjalazii, suomelazii da vepsäläzii) oli 27%, vuonnu 1959 – 18,3 %.
Vuonnu 1940 endizien Suomen alovehien suomelazet da karjalazet (enämbi 400 tuhattu hengie) lähtiettih pagoh Suomen keskuspiirilöih, vuozinnu 1941-1942 hyö tuldih järilleh Karjalah da vuonnu 1944 uvvessah lähtiettih Karjalaspäi. Heijän azemes Karjalah tuldih elämäh ven'alazet siirdolazet eri kohtispäi.


Suuri karjal-ven'alaine sanakniigu.
Suuri karjal-ven'alaine sanakniigu on karjalan kielen, livvin murdehen normiruittu sanakniigu, kuduan luadijannu on Tatjana Petrovna Boiko, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai.
Sanakniigan histourii.
Tädä sanakniigua Tatjana Boiko algoi kirjuttua vuvvennu 2011, a vuvvennu 2015, sygyzyl loppi sen ruavon.
Yhteistiijot.
Sanakniigas on läs 18 tuhattu sanua.
Sanakniigan toimitajinnu ollah bilolougien kandiduattu Svetlana Viktorovna Nagurnaja da GTRK "Karelijan" ruadai Ol'ga Valerjevna Ogneva.
Ol’ga Ogneva lugi sanakniigua karjalan kielen puoles, Svetlana Nagurnaja - ven’an kielen puoles.
Paiči sanoin kiännösty, sanakniigan jogahizel sanal on kolme muoduo – substantiivois ollah yksikön genetiivu, yksikön da monikon partitiivu da verbilöis – yksikön enzimäine da kolmas persounu da monikon kolmas persounu.
Sie on mostu uuttu sanua, kui "brauzer", "interaktiivine kirjutuslaudu", "langatoi yhtevys" da muudu.
Sanakniigah on otettu kirjaimikon uuzi c-kirjain.
Literatuuru.
Boiko T. P. Suuri karjal-van'alaine sanakniigu (livvin murreh) /Бойко Т.П.; Рос. акад. наук, Карел. науч. центр, Ин-т языка, лит. и ист. - Петрозаводск: Периодика, 2016.
Linkit.
http://omamua.ru/issues/2016/noumeru_42/uuzi_sanakniigu_livvispi_venakse/


Mangan Jumaldoman rodivundan časounu.
Mangan Jumaldoman rodivundan časounu on Mangan kyläs, kudai on 12 kilometrin piäs Priäžäspäi. Puuhine časounu on XVIII vuozisuan aigaine. Časounu on mägyričäl harvattavah kazvajien pedäjien da kuuzien keskes.
Valdivon akkiloittavu.
Vuvves 1960 Mangan časounu kuuluu Karjalan tazavallan arhitektuuran mustomerkilöih.
Kohendusruavot.
Časounu kohendettih vuozien 1970 aigah. Vuvven 2015 tarkastuksen jälles oli luajittu časounan restavratisen pluanu da algavui iče ruado. Kohendusruadoloin aigah nostettih salvo da vaihtettih alusvenčat, kohendettih oččua levon ual, vaihtettih levo da kohendettih kupolii ristoinke da ulgočomenduksii.
Obrazat.
Časounas oli kaksi ylen vahnua obrazua: Znamenien da Pyhän Miikulan. Net ei oldu täl čupul luajitut. Vuvves 1957 obrazat ollah ruokos Ven’alazes muzeis.


Paikkarin Torppa.
Paikkarin Torppa on Kalevala-eeposan keriäjän Elias Lönnrotan kodikondu, kudai sijaiččou Sammatis Uvvelmual, Helsinkin lähäl.
Yhteistiijot.
Paikkarin Torpan ymbäri on kurrellizen aidu. Paikkarin Torppa on pieni puuhine kodi.
Koin lähäl, pienel kallivol, puuloin keskes seizou Elias Lönnrotan mustopačas.
Elias Lönnrotan kodi on pieni, ylen vahnu, seizou se kivilöil. Veriät kois ollah madalat, ikkunat - pienet.
Kaikkiedah kodimuzeis on kaksi pertii, kuduat suau kaččuo – yhten sydämeh voibi piästä, a tostu suau kaččuo vai uksespäi. Pertit, kui ičegi kodi, ollah pienet, ga valgiet, seinät ollah rapatettu da kruasittu izv’oskal.
Tämän koin nosti Eliasan tuatto vuvvennu 1800 da Elias oli enzimäzenny lapsennu, kudai rodivui täh kodih.
Suuri perti.
Koin suures pertis on kaksi ikkunua, suuri päčči truvanke, stola laučoinke, škuappu, posudniekku, pieni stola lapsih niškoi, kravatti, kätkyt da kaksikerroksine puukravatti. Kätkyön rinnal seizou rukki.
Monet vehkehet muzeis ollah alguperäzet. Toizet – koupiet, kuduat ollah luajittu Eliasan vellen tyttären Miina Lönnrotan mustoloin mugah.
Pienembi perti.
Tostu pertii suau kaččuo vaiku uksespäi. Sie suau nähtä Elias Lönnrotan vanhusaijan kravatti, stola, zirkalo, kniigupualičču, Eliasan vellenn Henrik Juuhazen akan sundugu priduanoih nähte da kaksi douhturin šliäppiä – liečetiijon da filosoufien douhtorin.
Linkit.
http://www.paikkarintorpantuki.fi/pdf/paikkarin_torppa.pdf


Floran da Lavran kirikkö.
Floran da Lavran kirikkö Mägriel on Karjalan vahnimii kirikkölöi. Kirikkö on nostettu kivikirikkölöin jyttyöh vuvvennu 1613 Ven’an voiton kunnivokse Ven’an da Ruočin välizel voinal.
Olendu.
Kirikkö on pedäimečikös dorogan huruas puoles, konzu lähtet Mägriespäi. Kirikön vieres on kalmužin.
Nimi.
Kirikkö kandau Floran da Lavran nimie. Nämmien pyhien mustopäiviä pietäh 18. (31.) elokuudu. Ven’an pohjazes Florua da Lavrua kunnivoittih muanruadajat kui žiivatoin da muanruadajan talovuon akkiloiččijoi da vardoiččijoi. Nämmien pyhien obrazat enne oldih joga talois.
Ulgonägö.
Floran da Lavran kirikkö on pieni puuhine kuvvikkomuodoine kirikkö. Kirikkö on salvettu parzis, vuozisuan XIX aigah on obšivoittu hoikkazil lavvoil sen aijan arhitektuuru-uvvistuksien myödäh. Kirikkö on ainavoluaduzii Novgorodan tyyppizii Ven’an puuhizen arhitektuuran mustomerkilöi. Sit on tundietun Novgorodan F’oudor Stratilatan kirikön piirdehii.
Syväinpuoli.
Kirikös sydämes kai on säilynyh läs muuttumattah. Päivännouzupuolen seinällyö altarin ies on säilynyh harvah kirikkölöis olii vahnu kolmekerroksine t’ablahine ikonostuassu.
Ruado.
Mägrien kirikkö on ruadai kirikkö. Sit alalleh pietäh sluužboi.


Pokrovan kirikkö Priäžäs.
Pokrovan kirikkö Priäžäs on nostettu 2001 vuvvel. Kirikkö nostettih rahvahan da sponsoroin den’goih.
Histourii.
Priäžäs kirikkö avattih Pokrovan pruazniekannu, 14. ligakuudu. Enzi kerduahäi Priäžän kirikkyö mainitah vuvvennu 1762. On tietty, ku se oli puuhine. Nevvostoliiton vallan aigua se oli kogonah hävitetty. Uvvessah kirikkö nostettih rahvahan da sponsoroin den’goih.
Ulgonägö.
Pokrovan kirikkö on pieni puuhine kirikkö, valgien da sinizien seinienke.
Ruado.
Kirikkö on ruadai kirikkö, sit alalleh pietäh sluužboi. Kirikös vuvves 2009 ruadau pappi Konstantin Kukuškin. Kirikös ruadau pravoslavnoin literatuuran kirjasto, Pyhäpäivän škola lapsih niškoi da luvendo-kluubu aiguzih niškoi.


Sinikka Malmi.
Sinikka Malmi on Karjalan Kanzallizen teatran artistoi. Häi ruadoi teatras läs 35 vuottu, ezitti kanzallizen, klassillizen, nevvostovallanaigazen da lapsien repertuarah kuulujua roulii.
Rodivundu.
Sinikka Malmi on rodivunnuh 26. syvyskuudu vuvvennu 1930 Kondupohjas. Sinikka Malmi on Helmi Malmin tytär.
Opastundu.
Vuvvennu 1952 Sinikka Malmi piäzi opastumah tundiettuh Leningruadan teatran, muuzikan da kinematogruafien instituuttah. Hänenke yhtel kursal opastuttih moizet hyvin tundietut artistat kui Pauli Rinne, Pekka Mikšijev, Grigorii Godarev, Toivo Haimi, Villiam Hall, Viola Malmi, Jelena Kornilova da Erna Berg.
Ruado.
Opastundan loppiettuu vuvvennu 1957 Sinikka Malmi otettih ruadoh Karjalan Kanzallizeh teatrah. Hänen ezmäine rouli teatran laval oli Ol’eg Lebedevan mugah luajitus Tuattoloin nuorus -ozutelmas. Jefimčikan roulis Sinikka ozutti omua iččie nerokkahannu artistannu.
Parahat Sinikka Malmin roulit oldih 1960-luvul. Net ozutelmat kuuluttih kanzallizeh repertuarah: Minna Kantan mugah luajitus Murdovarrastamine -ozutelmas häi ezitti Loviis Kristii, Teuvo Pakkalan mugah luajitus Tukkijovel-ozutelmas ezitti Annii. Myöhembi, 1970-luvun lopus samas Tukkijovel-ozutelmas Sinikka Mami ezitti jo Poro-Pirkon roulii.
Sinikka Malmil oli äijy roulii komeedielois. Teatras ruadajes Sinikka Malmi ezityi lapsien ozutelmisgi da suarnois, net hätkekse jiädih mustoh kaččojile.
Malmil oli kui piälimäzii, mugai sivurouliloi, joga hänen rouli oli lykykäs.


Smolenskoin Jumaldoman kirikkö Anukses.
Smolenskoin Jumaldoman kirikkö Anukses on nostettu 1824-1830 vuozinnu klassitsizman tabah.
Olendu.
Kirikkö on Mariam-suarel Anuksenlinnas keskučas. Mariam-suari on läs 160 metrii piduhuttu da ei ole ni 50 metrii levevytty. Se on Anusjoven da Mägrienjoven yhtytändykohtal.
Histourii.
Se ku suarel kivikirikkyö enne oli puuhine kirikkö on sanottu vuvven 1646 kniigas. Sit kirikkö nostettih uvvessah da se rodih kivine. Arhiivas on säilynyh menoloin kirjutuskirju da luajittu kirjutus kirikön vuvven 1744-1749 nostatandumenolois. Mittuine se oli ulgonävöl ei tietä, on sanottu, ku sen suurus oli 18 x 7 syldy.
Vuvvennu 1819 Anuksenlinnan kirikköh kävyi molimahes tsuari Aleksandr I. Jo sih aigah kirikkö oli pahas kunnos. Tsuari sanoi andua 20 tuhattu rubl’ua uvven kirikön nostamizeh libo endizen kohendamizeh. Nostamah sidä ruvettih vuvvennu 1824.
Nevvostovallan aigua kirikkö hätken aigua oli salvas. Kellojallat oli murendettu. Talois ezmäi oli kinoteatru, sit vuvves 1974 algajen muzei. Vuvvennu 1989 taloi annettih järilleh kiriköle, kudamua ruvettih kohendamah.
Ulgonägö.
Smolenskoin Jumaldoman kirikkö on kivine kirikkö viijen kuupolanke, sit on syöndyperti da kellojallat.
Ruado.
Smolenskoin Jumaldoman kirikkö on ruadai kirikkö. Sit alalleh pietäh sluužoi.


Patrovo.
Patrovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Petri.
Petri () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvennu 1905 kyläs eli 92 hengie.


Pleški.
Pleški on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 36 hengie.


Pol’a.
Pol’a on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – puukirikkö (XVIII vuozisuan keskiväli).


Purgino.
Purgino on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Must'oi.
Must’oi () on pieni marjutuhjoine kanabron kazvipereheh kuului. Sen marjat ollah sinimustua värii da ollah syödävät. Must’oin marjat da lehtet ollah tervehytty parandajat.
Ulgonägö.
Must’oin tuhjoine on 10-50 sentii korgevuttu. Pohjazes, semmite tundras, kazvai must’oin tuhjoine on kaikkiedah setämä senti. Lehtet kazvetah toine toizele peräh, jäičän muodohizet. Talvekse net pakutah. Kazvil on kiemur juuri, kudamas lähtöy äijy vezua.
Kukindu.
Must’oi kukkiu oraskuul. Sen kukat ollah vihandanvalgiet, lähtietäh yksitellen.
Käyttö.
Must’oin marjoi syvväh, keitetäh sit varen’n’ua, luajitah kiiselii, viinua. Pannah sidä piirualoin syväimekse. Talvekse sidä voibi kylmätä.
Tervehyöle hyvä.
Must’oin marjois on vähä puunandimien kislottua. Niilöis on äijy A da B viitamiinua, margantsua, sežo C vitamiinua, magniedu da kal’tsiedu. Must’oi on hyvä silmile, se parandau nägyö.


Juomoi.
Juomoi (lat. Vaccínium uliginósum) on pieni marjutuhjoine kanabron pereheheh kuului. Sen marjat ollah sinizet da syödävät.
Ulgonägö.
Juomoil on oksakas tuhjoine, kudai on 30-50 sentii piduhuttu, toiči sen varzi kazvau muadu myöte. Must’ois juomoi eruou sil, ku sen varzi kovenou, rodieu puun jyttyzekse. Sil vie on valpahembi varzi. Magu nämmil marjoil sežo on eriluaduine. Juomoin mehu on valpahembi, must’oinhäi fiolietovoinruskei. Konzu keriät must’oidu marjan nahkale puututtuu jiähäh fiolietovoinsinizet tačmat. Kudamat pahoi lähtietäh.
Juomoin lehtet ollah ei vähembi kolmie sentii piduličat, kovattavat da hoikat. Syzyzyl juomoin lehtet ruskotah da pakutah, marjat vie halloissah voijah olla pal’l’ahal tuhjozel.
Juomoin kukkazet ollah pienet, viiziteräzet, muah painujat. Marjat ollah sinizet pyöryžät, harvah piduličat. Net ollah mehevät da syödävät. Marju on 1,2 sentii piduhuttu.
Juomoin tuhjoine on hyvä pakkazii kestäi da voi eliä sada vuodessah.
Käyttö.
Juomoin marjat ollah syödävät. Niidy syvväh vereksilleh, keitetäh niilöis varen’n’ua, luajitah mehuu da viinua. Juomoloih, niilöi varustajes, ližätäh toizii marjoi (must’oidu, buolua, garbaluo), kudamil on enämbäl tundui magu.
Tervehyöle hyvä.
Juomoin marjat da mehu on diettah kuului syömine. Se parandau ainehien suluandua rungas da alendau zuaharimiäriä. Marjat lujendetah verisuonii, ollah hyvät syömizensulatandale da sydämele.


Vagoi.
Vagoi on (lat. Rúbus idáeus) on pieni tuhjoine, kudai kuuluu Rouzovien (Rosaceae) pereheh. Vagoil on ruskiet syödävät marjat. Vagoi kazvau kuattuloin meččien kohtal, mečis, vičikkölöis, jogiloin rannoil. Sidä kazvatetah savusgi.
Ulgonägö.
Vagoi on talvekse lehtii kaimuaju pieni tuhjoine, kudamal on moni-igäzet juuret, kudamis lähtöy kazvamah muale vezua. Vagoin vezat ollah 1,5-2,5 metrii piduhuttu.
Vagoin juuri on kiemur, puun jyttyine, monien sivujuurilöinke. Sen vezat kazvetah oigieh. Enzimäzen vuvven vezat ollah pehmiet, heinän jyttyöt, mehevät. Toizennu vuon net kovetah da roitah maksankarvazet. Jälles kukindua da niilöih marjoin kazvandan jälles net kuivetah, ga tossuvuon sit juures lähtöy uuttu vezua.
Vagoin lehtet ollah piduličat, kazvetah toine toizele peräh, piälepäi ollah muzavanvihandat, toine čura on valpas.
Vagoin kukat ollah läs 1 senti piduhuttu. Keski-Ven’al vagoi kukkiu kezäkuus heinykuussah, toiči elokussahgi.
Marjat ollah ruskiet, vähäzel karvakkahat. Enimyölleh vagoin tuhjoh marjua rodieu tossuvuon.
Käyttö.
Vagoin marjua syvväh vereksilleh, niilöis keitetäh varen’n’ua, marmeladua, mehuu, viinua. Talvekse niidy voibi kylmätä. Vagoin lehtii kuivatah da keitetäh niilöis čuajuu.
Tervehyöle hyvä.
Vagoin marjat ollah hyvät tervehyöle. Rahvas syvväh niidy kylmändäh, net alendetah žuaruugi.


Meččymandžoi.
Meččymandžoi (lat. Fragária) on monivuodehine heinykazvi, kudai kuuluu Rouzovien pereheh. Kazvau meččyaholoil, ei sagielois havvumečis, tuhjožikkolois, ojien rannoil, meččydorogoin reunoil.
Ulgonägö.
Meččymandžoin tuhjoine on läs 30 sentii korgevuttu. Se kukkiu oraskuul-kezäkuul. Meččymandžoin kukkazet ollah valgiet. Marjat kypsetäh kezäkuul-heinykuul da ollah ruskiedu värii.
Käyttö.
Meččymandžois keitetäh varen’n'ua da käytetäh sidä tervehytty parandajes.
Tervehyöle hyvä.
Tervehytty parandajes käytetäh meččymandžoin marjoi da lehtii. Marjois on askorbiinukislottua, karotinua, vähäine B vitamiinua, dubil’noiduainehtu, ravvan, kal’tsien suolua, margantsua, vaskii, hromua. Lehtilöis on C vitamiinua, dubil’noidu ainehtu.
Verekset marjat ollah diettah kuului aineh. Marjois da lehtilöis luajittu juomine avvuttau vitamiinoin vähyös, tsingas, on hyvä kuzisistiemale.


Kylläl karjalakse paista.
Kylläl karjalakse paista... on Valentina Libertsovan runokogomus, kudai piäzi ilmoih Periodika-julguamos.
Kniigan histourii.
Tämä kniigu voitti käzikirjutuksien kilvas da oli painettu Karjalan tazavallan b’udžietan varoil. Se kniigu piäzi ilmoih vuvven 2015 lopus.
Kniigan syväindö.
Kylläl karjalakse paista... -kniigas ollah kui Valentina Libertsovan kirjutetut runot, mugagi hänen kiännökset. Kiännetyt ollah Marina Tsvetajevan, Larisa Rubal’skajan, Valentin Berestovan runot.
Kaikkiedah kirjas on seiččie ozua – karjalazet, Karjal da karjalan kieli, vuvven ajat, oman kylän da karjalan luonnon suvaiččemine da kiännetyt runot.
Kniigas on 112 sivuu. Sen formuattu on 60x84/16.
Linkit.
http://omamua.ru/issues/2016/noumeru_3/kaikes_rakkahembal_kirjutan_luonnos/


Kadai.
Kadai on () on ainosivihandu havvutuhjo, kudai kuuluu Kiparisoin () pereheh. Kazvau havvumečikkölöis, segamečikkölöis, kuattuloin meččien kohtal, meččyaholoil, kazvoitunnuzien mägilöin rindehil, jogiloin rannoil, toiči luadiu tuhjožikot.
Ulgonägö.
Kadai voi olla kolme metrii korgevuttu. Kukkiu oraskuul. Marjat (käbymarjat) kypsetäh tossuvuon sygyzyl.
Käyttö.
Kus kazvau kadajua, ilmu on äijiä puhtahembi. Kadajan marjoi käytetäh tervehytty parandajes. Niilöi käytetäh mavustehennu syömizien varustajes, semmite lihan da linduloinlihan varustajes. Survottuloi marjoi ližätäh soussih, liemeh, suolattuh kapustah, faršah. Kadajan puudu käytetäh karandišoin da käzikeppilöin luadijes. Kylis kadajas luajitah kylyvastoi.
Tervehyöle hyvä.
Kadaimarjois luajittu juomine on hyvä tervehyöle, se on kustuvedäi da hyvä nahkua parandai. Kadajas luajittuu voidu käytetäh revmatizmah, nevralgieh, sivuloin kiviständäh. Juurii käytetäh keuhkoloin taudiloih. Oksilois keitetty juomine avvuttau allergies.


Valentina Libertsova.
Valentina Libertsova on on karjalankieline kirjuttai da runoilii. Hänen kerdomuksii da runoloi alalleh painetah karjalankielizeh Oma Mua -lehteh. Nygöi häi eläy Petroskois da ruadau ven’an kielen da literatuuran opastajannu.
Naine vuvves 2006 algajen on Oma Mua -lehten alalline lugii da kirjuttai. Inehmine on Brendojavan nimen palkindon laureattu, kirjuttau runuo, prouzua, kirjutuksii lehtih, oučerkoi da literatuurukriitiekkua.
Rodivundu.
Valentina Vasiljevna Libertsova on rodivunnuh vuvvennu 1957 Anuksen piirin Mačarves.
Kirjuttamah tartundu.
Ven’akse Valentina Vasiljevna kirjuttau jo ammui, karjalaksehäi algoi kirjuttua ei muga ammui. Kirjuttamah karjalakse händy potakoičči Marija Brendojeva, häi sanoi, ku pidäy kirjuttamah karjalakse. Mugai Valentina Libertsova libuigi kirjuttua karjalakse.


Skål.
Skål on istouriellizen rekonstruktsien kluubu, kudai oli perustettu vuvvennu 2006.
Kluuban nimes.
Kluuban nimi tulou skandinaavizes skål-sanas, kudai ruočin kieles merkiččou mal’l’ua.
Kluuban histourii.
Kluubu ”Skål” on perustettu vuvvennu 2006. Enzimäzinny kluubalazinnu oldih Julija Zaitseva, Dmitrii Pantelejev, Dmitrii Vorobjev. Enzimäzenny kluuban piälikönny oli moskovalaine Mihail Kožanov.
Yhteistiijot.
Histouriellizen rekonstruktsien Skål-kluuban rahvas ommeltah da luajitah moizii sobii da vehkehii, kudamii piettih viikingoin aigah (IX – XI vuozisuat) slaavilazet, Skandinaavien eläjät, korela-heimo da suomelazet. Rekonstruktorat ”kiännytetäh” heijän elaigua, vojennoidu kul’tuurua da neroloi.
Nygöi Skål-kluubas on läs 30 hengie, suurin vuitti heis eläy Petroskois. Ongi heijän keskes moskovalastu da piiterilästy, Mončegorskan da Segežan eläjiä. Äijät heis ollah kluubas sen perustamizen päiväs algajen.


Počinbuolu.
Počinbuolu (lat. Arctostáphylos úva-úrsi) on tuhjo, kudai kuuluu kanabron (Ericaceae) pereheh. Kazvau Ven’an Jevrouppuozas, Siberis, Loittozes Päivännouzus. Kazvai havvu- da lehtimečis, avvonazil hiekku- da kivikohtil, palateksil da kuattuloin meččien kohtal kazvau tukkunah.
Ulgonägö.
Počinbuolu nägemäl on ku buolu. Sen varvat vai ollah lyhembät da marjan sydämes on luuhut. Se on ainosvihandu tuhjo, sen varzi kazvau muadu myöte da voi olla kaksi metrii. Počinbuolu kukkiu oraskuul. Marjat kypsetäh heinykuul-syvyskuul. Marjat ollah kuivaččimet, ei ole mehty niilöis.
Käyttö.
Počinbuolua käytetäh mujuttamizes da tervehytty parandajes. Karjalazet počinbuolan kuoreh mujutettih langua, jupkan loimii, sit net roittih muzavansinizet. Niilöin marjoi syvväh mečästyslinnut.
Tervehyöle hyvä.
Lehtilöis keitettyy juomistu juvvah kuzipuzurin taudiloih. Lehtilöi da varzii otetah keviäl enne kukindua libo sygyzyl, konzu jo marjat ollah kogonah kypsät. Niidy sit kuivatah.


Rauduheiny.
Rauduheiny (lat. Achilléa millefólium, ven. тысячелистник обыкновенный) on monivuodehine heinykazvi, Astroin (Asteraceae) pereheh kuului. Ven’al kazvau läs kaikkiel, paiči Siberin pohjazii piirilöi da Loittostu Päiväzennouzuu. Kazvau niittylöil, mečäs, tuhjožikkolois.
Ulgonägö.
Rauduheinän varzi on oigei da voi olla 120 sentii korgevuttu. Rauduheinän juuri on levii da sangei, monien hoikkazien juuriloinke, muanalazien vezoinke. Rauduheiny kukkiu kezäkuus algajen ligakuussah. Sen kukat ollah pienet valgiet libo rouzovoit, kazvetah tukkunah. Rauduheinän andimet kypsetäh heinykuul-syvyskuul.
Käyttö.
Rauduheiniä käytetäh tervehytty parandajes, mavustehennu, metty andajannu da dekoratiivizennu kazvinnu. Mavusteheh niškoi otetah kazvin lehtii da kukkazii, ei oteta vartu. Kuivattuu pilkottu kazvii käytetäh viinua luadijes, pastoksis, ližätäh sidä kazvi- da kartohkurokkah, razvazih da kazvisyömizih, gul’ašših, soussih. Yhtelläh rauduheiniä mavustehennu käytettäjes pidäy olla tarkannu, pidäy tiediä miäry. Kerras liigu käytändy ei ole hyvä tervehyöle.
Tervehyöle hyvä.
Tervehytty parandajes käytetäh rauduheinän lehtii da kukkazii. Rauduheiny on verdy azettai. Sidä juvvah vačantaudiloih, kuzisistieman taudiloih. Rahvas käytetäh sidä unirohtonnu.


Varčoi.
Varčoi (lat. Rúmex, livvikse vie barčoi libo suoluheiny) on monivuodehine kazvi, kudai kuuluu Greččupereheh (Polygonaceae).
Ulgonägö.
Varčoin kukat ollah pienet. Varčoi kukkiu oraskuul-heinykuul. Sen andimet ollah pienet, net roitah kezäkuus-heinykuus.
Leviendy.
Varčoi ei ole čirčy kazvi, se kazvau läs kaikkiel, kaikis mualois da manderis. Se kazvau meččyaholoil, niittylöil, ojien rannoil, jogiloin, ojazien da järvilöin rannoil, suoloilluo.
Käyttö.
Erähii varčoin lajiloi käytetäh kazvoksennu da tervehytty parandajannu. Varčoidu käytetäh mujutandas. Sen lehtet ollah hyvä syömine poččiloile, hanhiloile, kanoile da krouliekoile.


Pedäi.
Pedäi (lat. Pínus sylvéstris) on ainosvihandu puu, kudai kuuluu Pedäipereheh (Pinaceae). Luonnos pedäi kazvau Jevroupas da Aazies.
Ulgonägö.
Pedäi voi olla 40 metrii korgevuttu. Sen rungo voi olla 0,5-1,2 metrii levevytty. Kaikis suurimat puut kazvetah Itämeren suvirannikol, net ollah 45-50 metrii korgevuot. Pedäi kukkiu kezäkuul, sen andimet kypsetäh tossu libo kolmandennu vuon.
Käyttö.
Pedäjiä käytetäh rakendamizes. Valutetah sit tervua da d’oktii. Pedäi on hyvä tervehyöle. Lehtenkandazis luajittuu juomistu juvvah rygimizeh da bronhoin taudiloih. Lehtenkandazii otetah talvel libo kevättalvel da kuivatah niilöi. Pedäjän havus da käbylöis luajitah pedäjän voidu, kudai on kibuu da spazmoin vastah, käytetäh sidä maksankivitaudiloih. Pedäjän voidu vie käytetäh ingal’atsieloin luadijes. Pedäjän havus luajitah pedäiekstraktu, kudamua käytetäh rungua pestes ihon hyväkse.


Pelvas.
Pelvas (lat. Línum usitatíssimum) on yksivuodehine heinykazvi, kudai kuuluu Pelvaspereheh (Linaceae).
Roindualoveh.
Pelvahan roindualovehennu pietäh Välimeren rannikon, Indien da Kitain mägižikköalovehii. Ven’ale pelvas tuodih Aaziespäi.
Ulgonägö.
Pelvas kazvau puolitostu metrissäh. Sen varzi on oigei, pystöi kazvaju, hoikku. Se kukkiu kezäkuul-elokuul. Pelvahan kukkazet ollah sinisty värii. Sen siemenet kypsetäh heinykuul-elokuul.
Kylvändy.
Pelvastu kylvetäh siemenil 1,5-2 sentii syvevyöle muah, puaksuttavah, vagoloin välit ollah 7,5 sentii.
Pelvahan ruandu.
Pelvahan kazvatandu da ruandu ollah ammuzet ruavot. Karjalazetgi ruattih pelvastu, se oli naizien ruado. Vuozisuan XIX aigua Anuksen gubernien korgiedu luaduu pelvastu viettih Ven’ale da ulgomuale. Vuozisuan XX keskipuoles Anuksen guberniespäi viettih Piiterih 15-20 tuhattu puudua pelvastu, siepäi sidä viettih ielleh Anglieh, Gollandieh, Frantsieh, Suomeh.
Käyttö.
Pelvahas luajitah kangastu. Enne karjalazet pelvaskangahas luajittih miehien da naizien paidoi, ferezilöi, vyölöi, peredniekkoi, paikkoi, magavosobii, pyhkimii da käzipaikkoi. Liinulangas kuvottih verkuo, luajittih nuorua da ruadosobua. Pelvas pädi purjehvenehien parussoih niškoi. Tänäpäigi pelvaskangahas ommellah äijän sobua.
Pelvahan siemenis luajitah voidu. Sidä käytetäh syömizien varustajes, yhtelläh enne kaikkie pelvasvoi pidäy tehnizih tarkoituksih. Sit luajitah luakkua, oliifua, mujuu, vetty kestäjii kangahii da klejonkoi. Pelvasvoi on hyvä poltateksien lieččijes da ihole.
Pelvassiemenii käytetäh tervehytty parandajes, se pädöy vaččutaudiloih da syömistorven tuadiloih. Pelvasvoidu käytetäh kui vaččua notkendai da kuzivedäi.
Pelvahan aiganot ollah hyvä syömine maiduo andajile žiivatoile.


Pihl'ai.
Pihl’ai (lat. Sórbus aucupária) on puu, kudai kuuluu Rouzovien (Rosaceae) pereheh. Pihl’ai kazvau äijis kohtis, sen marjat ollah hyvin nägyjät – ruskiet. Net ei pakuta syvystalvessah, toiči talvelgi vie ollah puus.
Ulgonägö.
Pihl’ai on talvekse lehtii langeilii puu, kudai voi kazvua 20 metrissäh. Kukkiu oraskuul-kezäkuul. Pihl’uan kukkazet ollah valgiet. Marjat kypsetäh elokuul-syvyskuul.
Leviendy.
Kazvau läs kaikes Jevroupas, Ezi-Aazies, Kavkuazal. Ven’al pihl’ai kazvau Jevrouppuozas, Urualal, Pohjas-Kavkuazal. Se suvaiččou havvu- da segameččii, meččyaholoi veččikkölöin keskes.
Käyttö.
Pihl’uan marjois on äijy C vitamiinua da karotinua. Marjois keitettyy čuajuu juvvah vitamiinoin vähyön profilaktiekkah. Kuivattu pihl’uan marju kuuluu heinykogomuksis, kudamii tarvitah vitamiinoin vähyös. Hyvä siroppu vitamiinoin vähyöh voibi luadie vereksis marjoisgi. Pihl’uan marjoi käytetäh vägevien viinoin luadijes. Luajitah niilöis n’amuloi, marmeluadua, varen’n’ua, povidlua. Pihl’uan puus luajitah pertilomuloi, čomnduksii da takardusvehkehii.


Neiskelloine.
Neiskelloine (lat. Convallária majális, ven. Ландыш майский) on kukkii heinykazvi, kudai kazvau Pohjazen muanpuoliškos.
Ulgonägö.
Neiskelloine on monivuodehine heinykazvi, kudai voi kazvua 30 sentissäh. Kukkiu oraskuul-kezäkuul, sen andimet kypsetäh kezäkuul-heinykuul. Neiskellozen kukkazet ollah valgiet.
Leviendy.
Kazvau Ven’an Jevrouppuozas, paiči koillisalovehii, Krimal, Kavkuazal, Amuran alovehil, Sahalinal da Kuriloil. Neiskelloine kazvau lehti- da havvumečis, segamečis, mečän aholoil da niittylöil. Hyvin kazvau jogiloin rannoil.
Käyttö.
Neiskellostu käytetäh lieččijes. Se on hyvä syväintaudiloih da sappitaudiloih. Neiskellostu istutetah saduloih kui hyvä čomendus. Käytetäh sidä duuhuloin luadijes.
Akkiloičendu.
Karjalas neiskelloine on pandu Karjalan Ruskieh kniigah.


Rečka.
Rečka on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Sennaja Guba.
Sennaja Guba on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1959 kyläs eli 117 hengie, vuvvennu 1989 – 64 hengie.


Spirovka.
Spirovka on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Tambitsi.
Tambitsi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Enzimäzen kerran poselenii muanittih piscovois kirjas vuvvennu 1563.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – puučasounu () (XVIII vuozisada).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 309 hengie.


Tel’atnikovo.
Tel’atnikovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Kondupohjan muzei.
Kondupohjan muzei on Kondupohjan piirin muzei.
Histourii.
Kondupohjan muzei oli perustettu 28. kezäkuudu vuvvennu 1984.
Yhteistiijot.
Kondupohjan muzei kerdou da ozuttau Kondupohjan piirin histouriedu. Muzeis ollah kui alallizet, mugai väliaigazet ozuttelut.
Kaikkiedah Kondupohjan piirin muzeis on läs 2 000 eksponuattua.
Muzein ozutteluzualat.
Muzeis on kolme ozutteluzualuu alallizien ozutteluinke.
Yksi alallizis ozuttelulois on ”Kui seppy Ilmoilline sulhaizikse kävyi”. Tämä ozuttelu on interaktiivine, sie suau kuulta ”iändy” da kaččuo videoloi. Iče ozuttelu kerdou lyydiläzien histouries, heijän eloksen tavois da perindölöis. Zualas ollah eriluaduzet brujat, ruadovehkehet, kalan pyvvändynevvot, kodivehkehet, kuožalit, astiet, da kai regi da aidu. On muzeis syömizien retseptukniigoi, sinne on kerätty lyydiläzis kirjutettuu ainehistuo. Täs zualas suau nähtä fotokuvua – vahnua da uuttu, kuduat ozutetah lyydiläzien nygösty da ennevahnastu elaigua. Kuvis suau nähtä lyydiläzien svuad’boigi.
Toine muzein zualu on ”Oniegantagazen piirin metallu da kivi”. Tämä ozuttelu ruadau vuvves 2009 da ozuttau Kondupohjan piirin metalluvehkehii. Niilöin joukos ollah puuškien jadrat, kello, huuhmar da petkel, vaskikopeikoin keräilemy da muudu rauduvehkehty.
Sie on ozutettavannu Belogorskoin mruamoru. Se on valgei da sit mruamoras luajittih kolonnua da suveniirua, kudamii sežo suau nähtä Kondupohjan muzeis. Erähät niilöis ollah luajittu XX-vuozisuan lopus.
Muzein kolmandes zualas on Kondupohjan vezistansien da sel’l’ulouzu- da bumuagukombinuatan ”histourien vuitti”. Sie ei ole äijiä ozutteluezinehty Suuren Ižänmuallizen voinan periä. Yhtelläh siegi suau nähtä mieldykiinnittäjiä eksponuattua – 1940-luvun andilahan ruutat, čuajut gaziettukul’azes, sobien pezomuilu da fotoapparuattu. Paiči sidä muzeis on äijy vahnua dokumentua, fotokuvua, gaziettua da muudu vehkehty.
Adressi.
Proletarskaja piha,13, Kondupohju, Karjalan tazavaldu, Ven'a, 186225.


Terehovo.
Terehovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Tipinitsi.
Tipinitsi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Rahvahienvälizen voinan aigah tapettuloin saldattoin kalmu
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 335 hengie.


Uzkije.
Uzkije on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Kyläs on histourien mustomerki – Kosman da Damianan puučasounu (vuozi läs 1720).


Šilt’a.
Šilt’a () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.


Štšepino.
Štšepino () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
XX vuozisuan arhitektuuran mustomerki – Štšepinan taloi – Štšepinospäi viettih Kižin muzeih.


Jamka.
Jamka on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Se sijoiččou Kižin suarel Oniegujärven pohjasozas.


Jandomjärvi.
Jandomjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Suurlahten kyläkunnas.
Se sijoiččou Oniegujärven pohjasozas Jandomjärven rannal.
Enzimäzen kerran poselenii muanittih piscovois kirjas vuvvennu 1563.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 221 hengie.


Vička.
Vička on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Karhumäin linnukundah.


Perälahti.
Perälahti () on stansii da eländykohtu Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Karhumäin linnukundah.
Se sijoiččou Oniegujärven koillisozas lähäl Karhumägie.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 tiä eli 89 hengie.


Ahvenlambi.
Ahvenlambi on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.


Peiboi.
Peiboi (lat. "Fringílla coélebs") on meččylindu, kudamua Karjalas on enämbi toizii linduloi. Karjalan suves yhtele neliökilometrile meččymuadu pezoittuu läs 80 puarua tädä linduu.
Leviendy.
Peiboidu on eri mečis, se ei suvaiče vai nuordu, vaste vai vezoile työndynytty meččiä leikattuloin meččien kohtal. Peiboidu on myös linnan puustolois. Karjalas sidä on kaikkiel, pohjazembis piirilöis vaiku vähembi.
Peiboi on muuttolindu. Suvi-Karjalah enzimäzet peiboit tullah sulakuun allus- sulakuun keskipuoles. Pohjazih piirilöih tullah sulakuun loppussah-oraskuun algussah. Enzimäzikse ainos tullah ižäčyt.
Ulgonägö.
Peiboi on kirjavu. Ižäčyn alapuoli da šokat ollah muzavanmaksankarvazet, piä da n’okku ollah taivahankarvazenharmuat, očas peiboil on mustu tačmu. Selgy on ruspakko-maksankarvaine, hännän alapuoli – vihandettavu. Siives olgupiän kohtas on suuri valgei tačmu. Emäččylöin väri on enämbäl harmuan-muzavanruskei. Peiboil on kuului, viheldäi da omaluaduine iäni.
Pezoitundu.
Peiboit luajitah pezät kaikkih puuloih, paiči huabua. Toiči luajitah tuhjoloihgi: kadajah da buzinah. Pezät ollah 1-18 metrin korgevuol, enimyölleh 3-5 metrin korgevuol.
Havvondu.
Emä haudou 4-6 jäiččiä. Sil havvondah da poigazien syötändäh pezäs menöy 12-13 päiviä. Peiboit havvotah poigazii vaiku kerran kezäs.
Muutandu.
Peiboit ruvetah lähtiemäh lämmih mualoih jo elokuun lopus-syvyskuun allus.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002
Lähtiet.
P


Kodičiučoi.
Kodičiučoi (,) kuuluu čiuččoloin pereheh. Se on talvilindu da hyvin tundiettu kaikkiel. Kodičiučoi eläy ristikanzan kodiloi lähäl. Karjalan suves kodičiučoit toiči eletäh linnoin da kylien ulgopuolel, pohjazeshäi ei pezoituta niilöis vouse.
Pezoitundu.
Kodičiučoin eländy rippuu ristikanzas. Kodičiučoit pezoitutah taloloih da rakenduksis, kudamis eläy libo ei elä nikedä. Luajitah niilöi ragoloih libo pöntölöihgi. Peziä luajitah ižä da emä. Luajittuu peziä čiučoit käytetäh monien vuozien aigah. Talvel muatah niilöis, keviäl vaiku vaihtetah levitekset sit.
Havvondu.
Karjalas kodičiučoit havvotah poigazii kaksi kerdua kezäs. Havvondu algavuu sulakuun lopus-oraskuun allus, kezäl algavuu kezäkuun toizel puoliškol-heinykuul.
Syöndy.
Nämä linnut syvväh syömizen jiännöksii. Vaiku pezoitutandan aigah net syötetäh poigazii böbökil.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002
K


Peldočiučoi.
Peldočiučoi (lat. Passer montanus L., ven. полевой воробей) kuuluu čiuččoloin pereheh.
Lugu Karjalas.
Peldočiučoin lugu verratunnu kodičiučoin luguh on äijiä pienembi Karjalas. Yhtelläh sidä on kaikkiel tazavallas.
Ulgonägö.
Peldočiučoi kodičiučois eruou, ku sil piäs on yksivärine maksankarvaine hattu. Kodičiučoilhäi očču da piämal’l’ušku ollah harmuattavat, tagaraivo on maksankarvaine. Peldočiučoil siives on kaksi vaplastu junuo, kodičiučoil on vaiku yksi.
Pezoitundu.
Kui kodičiučoi peldočiučoi haudou poigazii kaksi kerdua kezäs.
Muutandu.
Peldočiučoi on talvilindu. Yhtelläh ligakuul-kylmykuul yhtelläh net lähtietäh Karjalan päivänlaskun da lounahanpuoleh suuril parviloil.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002


Kottaraine.
Kottaraine (lat. Sturnus vulgaris L.) kuuluu kottarazien pereheh. Karjalas tädä linduu on kaikkiel.
Ulgonägö.
Kottaraine on pieni lindu, 18,7-21,2 piduhuttu, sen paino on 75 grammua. Kottarazen aglu on lyhyt, n’okku pitky, tervävy da alhapäi painui, havvonduaigah se on keldaine, toizel aogua – mustu. Kottarazen väri on mustu.
Muutandu.
Kottaraine on muuttolindu. Keviäl Karjalah se tulou jo 21. kevätkuudu, ga enimyölleh sulakuun enzimäzinny päivinny. Enzimäzikse kottarazet tullah Suvi-Karjalah. Ižäčyt tulduu ruvetah kaččomah da hoidamah pöntölöi, vietäh niilöispäi mullozien pezien jiännöksii da čiuččoloin talvipezii.Karjalan kottarazien talven vietändykohtat ollah Velikobrituanies da Pohjazen meren rannikol.
Pezoitundu.
Karjalas kottarazet pezoitutah enimyölleh pöntölöih, kudamii äijin pannah rahvas. Konzu pöntälöi ei ole, luajitah pezii levoloin kon’kulavvoin alle. Toiči pezoitutah meččih, kudamat ollah linnoin da kylien, niittylöin da peldoloin lähäl.
Havvondu.
Kottaraine rubieu haudomah poigazii sulakuun lopus-oraskuun allus, haudou se vaiku kerran kezäs. Poigazet lähtietäh pezäspäi oraskuun lopus-kezäkuun allus.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002
Lähtiet.
K


Valgeipästärikki.
Valgeipästärikki (,) kuuluu pästärikkilöin pereheh. Se on muuttolindu. Karjalas sidä on kaikkiel da äijy.
Muut nimet.
Suurimas vuitis karjalan paginluadulois linnun nimi perustuu nimilöin "pä(i)stärikki" da "väistärikki" eri muunnoksih. Randusuvi-Suomengi paginluadulois on tunnettu nimi väistäräkki. Salmis lindustu on kučuttu sežo nimel "jiänpotkiene".
Ulgonägö.
Valgeipästärikki on pieni linduine. Sil on hoikku, piduličču rungu. Piä on kaidu, n’okku – hoikku, terävy da oigei. Siivet ollah pitkättävät, hoikat. Linnul ollah pitkät kynnet. Tädä linduu tunnet terväh, astujes se puaksuh kumardeleh da lekuttau händiä. Valgienpästäräkin väri on enimyölleh valgei, harmai da mustu. Piä on valgei da mustu. Selgy on harmai, rinnas on suuri mustu tačmu, vačču on valgei.
Leviendy.
Karjalas valgiedu pästärikkii on enämbi vezistölöin rannikkoloil. Pezoitundan aigah se voi eliä kuadunuzien meččien kohtal, ojazilluo. Toiči eläy meččykylis da linnoisgi.
Muutandu.
Suvi-Karjalah nämä linnut tullah aijoi, sulakuun enzimäzinny päivinny libo sulakuun keskipuoles. Pohjazeh tullah vaiku sulakuun lopus-oraskuun allus.
Pezoitundu.
Luadimah peziä nämä linnut ruvetah aijoi da kezäs ehtitäh kaksi kerdua hauduo paigazii. Enzimäine havvondu algavuu oraskuun puolivälis, toine – kezäkuun lopus-heinykuun allus. Linnut luajitah peziä kivilöin alle, kallivoloin ragoloih, puuloin juurih, toiči kololoih. Kylis da linnos luajitah pezii levoloin alle, ikkunoin naličniekoin tuakse, halgoloih.
Karjalaine siän ennustus.
Kuu kiurus kezäh, puoĺi kuudu peibozes, pästärikis ei ni päiviä.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002
Lähtiet.
V


Korbivaroi.
Korbivaroi (lat. Corvus corax L., ven. ворон) kuuluu varoloin pereheh. Eläy tundran alovehis mägimeččissäh. Karjalas korbivaroidu on kaikkiel. Se on talvilindu.
Leviendy.
Hos korbivaroidu on kaikkiel Karjalas, yhtelläh sanuo, ku sen lugu on ylen suuri Karjalas ei sua. Ezimerkikse, Kivačun rauhoitetul alovehel, kus korbivaroih niškoi ollah parahat eländyolot, 36 neliökilometril muadu pezoittuu kaikkiedah viizi puarua tädä linduu. Karjalas korbivaroidu on Vienanmeren rannikol da suariloil, mečis, järvilöin da jogiloin rannoil, kuattulois mečis, peldoloil, talvel – linnoisgi.
Ulgonägö.
Korbivaroin väri on mustu. Varoloin perehen lindulois se on suurin, se painau 1,5 kilossah. Sil on suuri, korgei da terävy n’okku.
Pezoitundu.
Tuhukuul korbivaroil algavuu pezoitundu. Tämän kuun puolivälis linnul on kiimuaigu. On tietty, ku korbivaroi luadiu puaran vaiku kerran. Puaran pezoitundualovehet ollah samat, yhty samua peziä net käytetäh monien vuozien aigah. Korbivaroi luadiu pezän kallivoloin ragoloih libo puuh.
Havvondu.
Karjalas korbivaroi enne toizii linduloi rubieu haudomah poigazii, vie kevätkuun toizel puoliškol-sulakuun allus. Se haudou 3-7 jäiččiä, enimyölleh 4-6. Sygyzyssäh poigoveh ei levie.
Syöndy.
Korbivaroi ei ole čirču lindy, se syöy kazvi- da elättisyömisty. Äijy korbivaroidu suau nähtä kuadopaikoil, zvierisouhozoin lähäl. Syvväh net jyrzijöi, linduloin jäiččii da poigazii, šižiliuhkuloi, kaloi, böbökkii. Kazvisyömizis syvväh vil’l’oin siemenii da marjoi.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002
K


Harakku.
Harakku () kuuluu varoloin pereheh. Karjalas harakkua on kaikkiel. Harakku on talvilindu.
Ulgonägö.
Harakku on mustu-valgiedu värii, sil on pitky händy, sendäh tuta tädä linduu on helpo.
Pezoitundu.
Karjalas harakan pezoitundukohtat ollah kylien da meččykylien lähäl, kus net eletäh ymbäri vuvven. Harakku rubieu luadimah peziä sulakuul. Se luadiu net puuloih da net ollah kerän muodozet. Niilöin piäl ainos on levo, katettu kuivis oksis.
Havvondu.
Harakku haudou 4-8 jäiččiä. Oraskuun puolivälis rodivutah poigazet da 22-24 päivän mendyy net lähtietäh iäre pezäspäi.
Syöndy.
Harakku, kui toizet varaloin pereheh kuulujat, syöy kaikkie.
Arbaitus.
Kerä keskel, keriččimet tagan. (harakku)
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002
H


Kägöi.
Kägöi (lat. Cuculus canorus L., ven. кукушка обыкновенная) kuuluu kägölöin pereheh. Karjalas eläy kaikkiel. On muuttolindu.
Ulgonägö.
Sen piduhus on 32-34 sentii, paino – 80-190 grammua. Ižäčyl rungan alapuoli da piä on muzavan harmuadu värii, kaglu sežo on harmai, ga valpahembi, tuhkanharmuadu värii. Rindu on valgei mustien junozienke. Emäččy voi olla ruspakko ylähänpäi da valgei alahanpäi, molemmbis puolis mustien junozienke.
Muutandu.
Kägöi on muuttolindu. Karjalah kägöi tulou keviäl, oraskuun enzimäzel puoliškol. Pohjazeh se tulou möyhembä – oraskuun lopus- kezäkuun allus.
Leviendy.
Kägöi eläy eri luaduu mečis da kuattuloin meččien kohtal.
Kiimuaigu.
Kägöil kiimuaigu on keviäl da kezän allus. Kägöi ei luaji puaru vaiku kerran.
Pezoitundu da havvondu.
Kägöi ei luaji peziä. Sen poigazien kazvattajinnu Karjalas puaksuh ollah čiuččoloin pereheh kuulujat linnut. Kägöin poigazet rodivutah terväh, 11,5 päivän peräs.
Syöndy.
Kägöi syöy kazvisyömisty, böbökkiä da liipoilindustu, madostu.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002
K


Kyyhköi.
Kyyhköi (, +) kuuluu kyyhkölöin pereheh. Kyyhköidy on joga Karjalan linnas da suures kyläs. Linnoin da kylien ulgopuolel sidä ei ole. Kyyhköi on talvilindu.
Ulgonägö.
Kyyhköi on 29-36 sentii piduhuttu, sen paino on 265-380 grammua. Kyyhköin piä, kaglu da rindu ollah tuhkan harmuansinize vihandan, keldazettavan libo purpurnoin metalluläpetyksenke kaglas da rinnas.
Pezoitundu.
Kyyhköi eländytaba on kiini ristikanzas. Kyyhköi luadiu pezän kodiloin vuiškoile, levoloin alle, silloin alle. Ruveta luadimah peziä kyyhköi voi joga aigua. Talvikuul da tuhukuul suau löydiä kyyhköin peziä jäiččienke. Yhtelläh enimyölleh nämä linnut havvotah poigazii keviän da kezän aigua. Erähät puarat voijah kazvattua vuvves 4-5 eri poigovehtu.
Literatuuru.
В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002


Venginvuaru.
Venginvuaru () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.


Jouhivuaru.
Jouhivuaru () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 tiä eli 219 hengie.


Voijärvi.
Voijärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.


Pogostu.
Pogostu on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.


Selgi.
Selgi libo Sellinkylä () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.
Kyläs on Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu.


Karjalan tazavallan kanzalline arhiivu.
Karjalan tazavallan kanzalline arhiivu Karjalan tazavallan on valdivolline kaz'onnoi laitos, kudai säilyttäy Karjalan histourien dokumentoi XVIII vuozisuan allus nygyaigah sah.
Histourii.
Vuvvennu 1918 Anuksen opastanduozastoh oli perustettu arhiivoin ozasto. Gubernien arhiivnoifondan ohjuajannu vuvvennu 1919 oli pandu A.F. Kirikov.
Vuvvennu 1922 oli perustettu Karjalan alovehn arhiivub'uro. Sen johtajannu oli pandu A.F. Nuorteva.
Vuvvennu 1924, 18. kezäkuudu oli avattu Keskiarhiivub'uro. Sen enzimäzennu johtajannu oli N.V. Hrisanfov.
Vuvvennu 1925 Arhiivan nimi muutettih Keskiarhiivan haldivokse.
Vuvvennu 1939 Arhiivan nimi muutettih Karjalan Avtonoumzen Nevvostotazavallan Valdivollizen keskiarhiivakse.
Vuozinnu 1941-1956 arhiivu oli Karjalas-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan Valdivollizen keskiarhiivannu.
Vuozinnu 1949-1955 Arhiivan johtajannu oli D.Z. Gendelev.
Vuvvennu 1963 Arhiivah liitettih Karjalan Nevvostotazavallan fotodokumentoin arhiivu.
Vuvvennu 1998 Arhiivu sai kanzalline-stuatuksen da sen nimi muutettih Karjalan tazavallan Kanzallizekse arhiivakse.
Vuvvennu 2007 Arhiivah liitettih Uvven histourien Karjalan valdivolline arhiivu.
Yhteistiijot.
Nygöi arhiivas on 7317 fondua da 1 980 760 säilyttämisyksikkyö.
Arhiivan johtajannu on Žarinova Ol'ga Mihailovna.
Adressi.
185610, Karjalan tazavaldu, Petroskoi, Kuibiševan piha, 6A.


Särgijärvi.
Särgijärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 201 hengie.


Termua.
Termua () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.
Kyläs on XIX vuozisuan puučasounu ().


Šalgovuaru.
Šalgovuaru () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.
Se perustettih vuvvennu 1953 mečänruadajien pos’olkannu.
Se sijoiččou Syjäjärven, Kuivujärven da Tuhkojärven välis.
Infrastruktuuru.
Pos’olkas on 2 laukkua, škola da lapsienpäivykodi, feršalipunktu, kul’tuurutaloi, poštu, stadion (nygöi se on pahas kunnos). Pos’olkas ei ole keskivezibutkie.
Enzimäi pos’olku oli tarkoitettu mečänruadajile, ka myöhembäh rakendettih avtokohendusmasterskoit, sähköstansii, meččyruadokeskus. Nygöi pos’olkas ei ole meččyruaduo da sähköstansii ei rua.


Šalgovuaru (kylä).
Šalgovuaru () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.


Jukkolahti.
Jukkolahti () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Puadanen kyläkunnas.
Kylä muanittih enzimäzen kerran kirjudokumentois vuvvennu 1678, silloi tiä oli kaksi pihua.
Kyläs on puučasounu (), kudai kuuluu XVIII vuozisuan puolivälih.


Vanzjärvi.
Vanzjärvi () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Pindušin linnukunnas.


Suurlahti (pos’olku).
Suurlahti () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Pindušin linnukunnas.
Histourien mustomerkit.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu, kudamah on pandu 2706 saldattua.


Vička (stansii).
Vička on raududorogustansii da eländykohtu Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Pindušin linnukunnas.


Lumbuši.
Lumbuši on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Pindušin linnukunnas.
Lähäl kyliä Kumsajoven rannal kupčat G. Gagarin da P. Andrejev vuvvennu 1794 perustettih suuri meččyruadozavodu, kudai ruadoi vuodessah 1919.


Lumbušjärvi.
Lumbušjärvi () on eländykohtu da raududorogustansii Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Pindušin linnukunnas.


Muaselgy.
Muaselgy () on eländykohtu Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Pindušin linnukunnas.


Salmalahti.
Salmalahti () on hyllätty kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Pindušin linnukunnas.


Adrienmeri.
Adrienmeri on Välimeren lahti Italien da Balkanien niemimuan välil. Se on Itualien, Slovenien, Horvatien sego Bosnien da Hertsegovinan rajal.
Histourii.
Meri sai oman nimen ennevahnallizes Adrii-portaspäi, kudai oli Po- da Adidže -jogien rannoil. Enzimäi greikkalazet sanottih Adriekse vai meren pohjasozua, ga myöhembi tämän nimen sai kogo meri. Riimalazet sanottih merdy Mare Seperum:akse libo Mare Hadriaticum:akse.
Kahten tuhanden vuvven aigah Po- da Adidže-jogien del'tat siirryttih Adrienmeren syväh nenga äijäl (täs kohtas Adrienmeren vezi on madal), gu nygöi Adrii on 25 km:n piäs merelpäi.
Muantiedo.
Adrienmeren pinduala on 144 tuhtattu km², syvys — 20 metris (meren pohjasozas) 1230 metrissäh (meren liidehozas). Meren pohju on notkonnu (ojandehennu). Sie on foraminifeerallistu mudua da hiekkua, rannalluo on čuuruu, čärii, hiekkua. Otranto-niemi yhtisti Adrienmeren Ionien meren kel suves. Adrienmeren levevys on 93-222 km.


Kymrinmua.
Kymrinmua (kymrin kielel " Cymru", anglien kielel "Wales") on mua Suuren-Britanien suarel da yksi Yhtistynnyön kuningaskunnan nellis vuitis.


Caerdydd.
Caerdydd () on Kymrinmuan piälinnu.


Abertawe.
Abertawe (angliekse "Swansea") on Kymrinmuan toizekse suurin linnu. Se on azuttu Afon Tawe -joven suuh Môr Hafren -meren rannale, mi nägyy linnan kymrinkielizes nimesgi, kudamas sana "aber" merkiččöy jovensuudu libo kohtua, kus jogi laskou mereh. Yhtes Gŵyran niemimuanke Abertawe muvvostau linnan mugah nimetyn muakunnan Dinas a Sir Abertawe.


Casnewydd.
Casnewydd () on Kymrinmuan kolmandekse suurin linnu.


Wrecsam.
Wrecsam () on Kymrinmuan nelländekse suurin da samal Pohjas-Kymrinmuan suurin linnu.


Aberteifi.
Aberteifi (angliekse "Cardigan") on pikkaraine linnu Kymrinmuas Ceredigionan muakunnas lähäl Sir Benfron muakunnan rajua. Se on Aberystwythan linnan jälgeh Ceredigionan toizekse suurin linnu. Vuvvel 2011 linnas oli 4184 eläjiä da 54,6% heis pagizi kymrikse.
Aberteifi on azuttu Afon Teifi -joven suuh Bae Ceredigion -lahten rannale, mi nägyy linnan kymrinkielizes nimesgi, kudamas sana "aber" merkiččöy jovensuudu libo kohtua, kus jogi laskou mereh. Linnu azuttih 1000-luvun lopus, konzu allettih Aberteifin linnoituksen srojindu. Vuvvel 1176 linnoitukses piettih istourien ezmäine Eisteddfod-pruazniekku, kudai on myöhembi roinnuh tärgiekse kymrinkielizen kul'tuuran simvolakse da levinnyh ymbäri Kymrinmuadu.


Caerfyrddin.
Caerfyrddin () on Sir Gaerfyrddinan muakunnan piälinnu Kymrinmuas.


Machynlleth.
Machynlleth on pieni linnu Kymrinmuas.


Starije Bigi.
Starije Bigi on udmurtielaine kylä, kudai vuvvennu 2013 sanottih enzimäzekse Suomelas-ugrilazen muailman piälinnakse. Suomelas-ugrilazen nuorižon MAFUN-yhtistysen kilvas, sen loppuozas, Starije Bigi jätti jällele karjalazen Veškelyksen da eestiläzen Obinitsan.
Rahvas.
Starije Bigi on vahnoi udmurtielazii kylii. Eläjiä kyläs on 630 hengie. On yksi libo kaksi perehysty tulolastu, hyö vai ei malteta udmurtien kieleh. Dostalit ollah udmurtielazet da paistah omah kieleh. Paistah kaikin: vahnembua polvie rahvas, nuorižo da lapset.
Perustandu.
Igiä kyläl on enämbi nelliäsadua vuottu. Enzimäzet eläjät tuldih nämmile mualoile Vužgurt-kyläspäi. Sit kyläs, sanotah, oli vai yksi silmykaivoine da naizile, kudamat tuldih viele, pidi hätki vuottua, kuni suajah rengit täyttiä. Sendäh rahvas lähtiettih kyläspäi iäre toizih vie eloittamattomih kohtih. Löyttih korbimečäs čoma kohtu, kus oli äijy silmykaivuo da jiädih sinne elämäh. Sil kohtua, sanotah, kazvoi pitkähkö da ylen pehmei sammal – big-big žui. Se andoigi nimen kyläle. Kylä endizelleh on čomal kohtua da kui kyläs, mugai sit ymbäri on puhtahus, nikus ni yhty toppastu ei nävy. Se sendäh ku rahvas ollah moizet, eigo čällätä, eigo rikota omua eländykohtua.
Kul’tuuran akkiloiččii.
Jo enämbi kahtukymmendy vuottu kyläs ruadau kul’tuurutaloi, kudai on oman rahvahan kul’tuuran akkiloiččii. Talois ruadau mondu kerhuo da joukkuo. Kävväh niilöih aiguzet da lapset. Školas opastujua lastu on enämbi sadua, enimät kävväh kul’tuurutaloingi opastuksih.
Kul’tuurutalois pietäh kaikenmostu piduo oman rahvahan kielen da kul’tuuran kehittämizekse. Niilöi vie enämbäl ruvettih kehittämäh Piälinnoin kilvan jälles. Kilbuhäi oli reknattu pidiä sikse, ku sit kohtas, kudai tulou piälinnakse, olis iellisty kehitysty, ku voittajan selgäh lähtiettäs toizet kylätgi da heil rodis himuo ruadua oman kylän libo linnan hyväkse. Bigis sidä ellendettih hyvin. Kilbu endisty enämbäl yhtisti kyläläzii. Kyläs tiijustettih muijal da sih rubei tulemah turistua.
Turistoile.
Midä tänäpäi voijah tarita turistoile kyläläzet? Eländysijat. Kyläs ruadau mondu gostindutaloidu. Kul’tuurutalois ruadau Baba Lidan paja, kus nevvotah, kui pidäy kuduo, punuo, pieksiä voidu, varustua perindöllizii udmurtielazii syömizii, sikse pihah on salvettu päčči. Gostienke kižatah perindöllizih kižoih da gostitetah magiel heinyčuajul piirualoinke. Tämän vuoh kyläläzet voijah suaha ližiä varua oman ruavon kehitändäh.


Rhiwabon.
Rhiwabon (anglien kielel "Ruabon") on pieni linnu Kymrinmuas.


Y Rhyl.
Y Rhyl () on linnu Kymrinmuas.


Y Fflint.
Y Fflint () on linnu Kymrinmuas.


Edvard Gylling.
Edvard Otto Vilhelm Gylling (30. kylmykuudu 1881, Kuopio, Suomen suuriruhtinaskundu, Ven’an imperii - 14. kezäkuudu 1938, Nevvostoliitto) oli suomelaine sotsiualudemokruattine poliitiekku, Suomen parluamentan deputuattu vuozinnu 1908-1910 da 1911-1918, vallankumovusmies, Ruskien gvardien štaban piälikkö, Karjalan ruadokommunnan enzimäine ohjuaju, filosoufielllizien tiedoloin douhtoru. Gylling oli kaikkien Nevvoston toimehpaniikomitietan ozanottajannu.
Eloskerdu.
Otto rodivui 30. kylmykuudu 1881 Kuopios. Hänen tuatto Uno Aleksandr Gylling oli raududorogan inžinieru, muamo oli Jevgenija Viktorija Klotil’da Ganrietta Helsingius.
Lapsuus- da nuoružusaijan Edvard vietti vahnembien kois – Kalaan usad’bas Ikaalizen vieres.
Jyväskylän lyseon lopiettuu vuvvennu 1900 häi piäzi opastumah yliopistoh Helsingforsah.
Vuvvennu 1903 hänes rodih talovustijon da statistiekan magistru. Gylling tutkii Suomen ruadorahvahan elaigua kylis.
Filosoufien doktoran arvonimen suaduu häi ruadoi Gelsingforsan yliopiston dotsientannu da statistiekannu 1910-1918.
Poliittine toimindu.
Vuvvennu 1905 Gylling yhtyi Suomen sotsiualudemokruatizen partien huruah marksilazeh puoleh.
Vuozinnu 1906-1908 häi ruadoi partien «Sosialistinen Aikakauslehti» -painoksen piätoimittajannu. Lehti perustettih Edvard Gylling, Yrjö Sirola, Otto Kuusinen da Sulo Vuolijoki.
15.-16. kevätkuudu 1907 Suomes piettih enzimäzet valličukset yksipaluatan parluamentah. Vuozinnu 1908-1918 Edvard Gylling oli parluamentan deputuattu Suomen sotsialudemokruatizes parties.
Vuozinnu 1913-1917 Gylling oli Suomen sotsiualudemokruatizen partien toimehpaniikomitietan ozanottajannu, 1917-1918 – Suomen sotsiualudemokruatizen partien paginanvedäjänny.
Vuvvennu 1918 Gylling yhtyi Suomen Kommunistizeh partieh, sen Keskuskomitietan kundah.
Vallankumovus da rahvahienväline voinu Suomes.
Suomen vallankumovuksen aigua vuvvennu 1918 Edvard Gylling ruadoi vallankumovuksen halličukses den’guvaroin aziimiehenny, sen jälles vallamkumuvuon halličuksen paginanvedäjän sijahizennu. Vuvven 1918 sulakuus algajen Edvard oli Ruskien gvuardien Piäštaban piälikönny. Häi yhtyi Viipurin puolistukseh.
Vallankumovuos menetyksen jälgeh Gylling ruadoi peitoči. Vuvven 1918 lopus häi muuttui Ruoččih da ruadoi Stokolmas Suomen kompartien piäkomitietan ulgomuab’uros. Vuvvennu 1919 Gylling ruadoi III Kommunistizen internatsionualan Skandinavien komitietan sekretarinnu.
Nevvostoliiton Karjal.
Vuvvennu 1919 syzyzyl Edvard Gylling työndi Vladimir Leninale iče kirjutetun Kehoitus Karjalan kommunnas -dokumentan.
Kehoituksen tarkoituksennu oli perustua Svir’-joves Jiäokeanassah sijoittavan Karjalan kommunnan, kuduan avul vois sellittiä erähät probliemat. Sen mugah Karjalan kommunnale pidi roita buržuiliston Suomen valdivon sotsiualizekse vaihtovariantakse.
Vuvvennu 1920 oraskuus Gylling suomelazen kommunistu-emigrantan J. Sirolanke tuldih Moskovah, kus hyö piettih paginua Leninanke Karjalan avtonoumizen tazavallan perustamizeh nähte. Gylling kehoitti Leninua andua Karjalale talovehellizen da aiga levien avtonoumien. Lenin hyväksyi Gyllingan kehoituksen.
Vuvvennu 1920 oraskuus Gylling yhtyi Nevvostoliiton kommunistizen partieh.
8. kezäkuudu 1920 Anuksen da Arhangelin gubernies perustettih Karjalan ruadokommunna. Petroskois rodih gubernien piälinnu da Karjalan avtonoumien keskus.
Kezäkuus 1920 tuhukuussah 1921 Gylling oli Karjalan ruadokommunnan vallankumovuksen komitietan enzimäzenny paginanvedäjänny.
Elokuus 1920 Gyllingan johtol norvegielaine inžinieru H. Langset valmisti Karjalan ruadokommunnan kehityksen pluanan projektat.
11.-18. tuhukuudu 1921 I Karjalazien Nevvostoloin kerähmön aigua Gylling vallittih Karjalan ruadokommunnan alovehellizen toimehpaniikomitietan paginanvedäjäkse.
23. sulakuudu 1921 Edvard Gylling vastai Leninan Moskovas da ozutti projektat, kudualoin tarkoituksennu oli hyväksyä Karjalan ruadokommunnan avtonoumizet oigevukset. Oigevukset hyväksyttih.
Vuvvennu 1922 Gylling oli Karjalais-Murmanskan vojennoin vallankumovuksen komitietan paginanvedäjänny.
Karjalan avtonoumine sotsiualine nevvostotazavaldu.
Vuvvennu 1923 heinykuus Karjalan ruadokommunnu muutettih Karjalan avtonoumizeh sotsiualizeh nevvostotazavaldah. Gyllingas rodih Rahvahien Komissaroin Nevvoston paginanvedäi (vuodessah 1935).
Jygien läžindän periä uvvennu 1923 Edvard Gyllingas otettih huruan jallan. Häi käytti jalguprotiezua.
Vevvennu 1930 syvyskuus perustettih Karjalan tiijoilline tutkimusinstituuttu. Sen piälikökse rodih Gylling, säilyttäjen halličuksen piämiehen virran. Hänen sijähizekse rodih Karjalan valdivollizen muzein johtai Stepan Makarjev. Sen ližäkse Gylling ruadoi opastajannu Karjalan valdivollizes pedagougizes instituutas. Häi oli ”Karjalan ekonoumiekku da statistiekku ” – žurnualan redaksies.
1930-luvun puolivälil algajen Gyllingua ruvettih viärittiä buržuaznois natsionalizmas. Gylling opitteli puolistua iččie, ga se ei avvutannuh. Vuvvennu 1935 pakkaskuus Nevvostoliiton kommunistizen partien Karjalan alovehellizen komitietan V plienuman aigua Gyllingan politikallizen toimindan moitittih. Ligakuus 1935 häi jätti Karjalan avtonoumizen sotsialistizen nevvostotazavallan Rahvahien komissaroin nevvoston paginanvedäjän virran.
Vuozinnu 1935-1937 Gylling ruadoi Rahvahienvälizen ekonoumiekallizen instituutas Moskovas.
Vuozinnu 1933 da 1936 Gylling oli yksi Karjalan tiedosanakniigan redaktorois. Ga tiedosanakniigu ei piästetty ilmoih, sen erähät redaktorat (kui E. Gylling, A. Makarjev, N. Vinogradov) suudittih da ammuttih.
Kiinniotandu da tapandu.
17. heinykuudu vuvvennu 1937 Gylling otettih kiinni valehellizen dielon mugah. Händy suudettih kontrvallankumovuksen terroristizen laitoksen toimindah ozanottamizes. 14. kezäkuudu vuvvennu 1938 händy ammuttih Kommunarka-poligonas. Gylling reabilitiiruitih 16. heinykuudu vuvvennu 1955.
Pereh.
Vuvvennu 1906 24-vuodehine Edvard nai Fanny Elisabeth Achrenas (17.10.1885-6.09.1944), Ikaalizen liäkärän tyttäres. Edvardua da Fannyö venčaittih Ikaalizen linnan kirikös 14. kezäkuudu 1906.
Vuvvennu 1938 Fanny Gylling suudittih kodimuan pettäjän perehen hengenny kaheksakse vuvvekse ruadoluagerih. Häi kuoli Karagandan luageris 6. syvyskuudu 1944. Fanny reabilitiiruittih 4. sulakuudu 1956.


Ynys Môn.
Ynys Môn () on Kymrinmuan suurin suari. Yhtes Ynys Gybin suaren da pienembien elämättömien suarienke se muvvostau Ynys Mônan muakunnan.


Ynys Gybi.
Ynys Gybi () on Kymrinmuan toizekse suurin suari. Se sijaiččou Kymrinmuan suuriman suaren Ynys Mônan päivänlaskupuolel.


Caergybi.
Caergybi () on linnu Kymrinmuas Ynys Gybin suarel.


Y Drenewydd.
Y Drenewydd () on linnu Kymrinmuas.


Y Trallwng.
Y Trallwng () on linnu Kymrinmuas.


Aberystwyth.
Aberystwyth on Ceredigionan muakunnan piälinnu Kymrinmuas.


Vuoljärvi.
Vuoljärvi () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.


Huabuselgy.
Huabuselgy () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 148 hengie.


Lobskoje.
Lobskoje on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 tiä eli 57 hengie.


Lobskoje (kylä).
Lobskoje on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.


Meri-Muaselgy.
Meri-Muaselgy () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 tiä eli 157 hengie.


Uuzi Huabuselgy.
Uuzi Huabuselgy () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.


Sosnovka.
Sosnovka (enne Zverosouhozu) on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.
Muantiedo.
Kylä sijoiččou Oniegujärven Poventsan lahten pohjasrannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 2002 kyläs eli 690 hengie.


Tihvin Bor.
Tihvin Bor on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.
Se sijoiččou Burkovskoje-järven rannal. Kylän pokki virduau Nemina-joki. Kyläs on puukirikkö, kudai on pahas kunnos.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1873 kyläs eli 106 hengie.


Hiižjärvi.
Hiižjärvi () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Poventsan linnukundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 tiä eli 93 hengie.


Belohino.
Belohino on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Se sijoiččou Onieguniemel Padmojärven päivännouzurannal, läs 60 kilometrin piäs Karhumäispäi.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – F’odorovan da Nikiforovan taloi (vuozi 1926).


Bereg.
Bereg on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Se sijoiččou Onieguniemel Padmojärven rannal, läs 55 kilometrin piäs Karhumäispäi da 7 kilometrin piäs Talviojaspäi.


Bol’šaja Niva.
Bol’šaja Niva on hyllätty kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1989 kyläs eli läs 10 hengie. Vuvvennu 2002 kyläs jo ei elännyh nikedä.


Bor.
Bor on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Se sijoiččou Onieguniemel Oniegujärven koillisozas, läs 60 kilometrin piäs Karhumäispäi, 2,5 kilometrin piäs Talviojaspäi.


Vitsino.
Vitsino on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


Pikkuliidäi.
P


Hyybiilinnut.
Hyybiilinnut libo hyybilinnut (latinan kieles "Strigiformes" libo "Striges") ollah linduloin lahko. Muailmal on enämbi 420 hyybien laajii. Hyybiet eletäh muailman joga mual.
Lyhyöt tiijöt: suuri piälakku, suuret pyörät silmät, lyhyt n’okku, pitkät da terävät kynnet.
Mečäs hyybien harvah näet. Se ei ozuttai rahvahale. Puaksumbah kuulet sen iänen. Konzu kuulet sen enzi kerdua, ga et unohta, rubiet eroittamah toizien linduloin iänis. Kirguu hyybii omah luaduh, sanou: huu, huu. Nägemälgi lindu on omaluaduine. Mustathäi tundiettuu hyybiedy kuulužas mul’tfil’mas kondies da sen dovarišas počinpoigazes, kui lindu autoi heile kirjuttua hyvittelysanat, konzu dovarišat lähtiettih roindupäiväle.
Hyybiel, sen iče tiijät, ollah suuret silmät. Net ollah liikumattomat, ainos kačotah kohti. Sanotah buito hyybiet nimidä ei nähtä päiväl, ga se ei ole tozi. Kui silmy, mugai korvu hyybiel on ylen tarku, tarkembi da herkembi migu kažil. Hyybii kuulou nelläh kerdah parembi sidä. Sendäh rahvas toiči sanotah hyybielöi siivekkähikse kažiloikse.
Eletäh hyybiet yksitellen da ollah mečästäjät linnut. Net meččuijah pienii elättilöi, enne kaikkie hiirii da rottii, pienembii linduloi. Syvväh böbökköigi. Sanotah ku hyybiet meččuijah yöl, ga erähät niilöis voijah päivälgi. Hyybii kui lendäy ni kuule, ni vihjua et. Tulou maguajan linnun luo dai tabuau omih kynzih, se ni havaččuo ei ehti.
Omua peziä hyybii ei luaji, tulou elämäh vahnoih, toizien linduloin hyllättylöih pezih. Libo haudou poigazii kololoih da kallivoloin hallelmuksih. Hyybiet azutah puarat vai kerran elokses. Havvotah poigazii vaiku kerran vuvves. Erähänny vuon ku ollou kylläl syömisty, ga havvotah kaksi kerduagi. Havvondah menöy kogonaine kuu. Hyybiel rodieu 3-10 poigastu. Poigazet roitah sogiet, nerottomat da maltamattomat. Emä- da ižähyybiet mollembat kačotah da syötetäh niidy.
– Hyybiet eletäh kaikkiel, suves dai pohjazes. Niidy eläy meren rannal da mečäs, mägilöis da čuurumualois, lageikol da linnoisgi. Ei elä niidy vai Antarktidas.
– Ven’al 144 hyybien lajilois on 18.
– Pienembät hyybiet eletäh läs 20 vuottu, suurembat kai 68 vuottu.
– Hyybiet voijah eliä viettäh kuuluguh. Vien sijas heile on meččuittuloin zvierilöin da linduloin veri. Ga viettäh hyö sendäh ei olla, vetty pidäy niilöile ei vaiku juvva, ga kezoidugi kylbie.
– Hyybii voi kiändiä piädy 270 gruadusikse da se nikui ei vaikuta sen tervehyöh.
– Vihjatah: hyybii on ylen mielevy lindu. Eihäi nareko Midä? Konzu? Kus? -kižan voittajale lahjoitetah hrustal’noi hyybii.
– Erähil kanzoil hyybii, sendäh ku se meččuiččou yölöil, on arbuamatoi olendo, tiedohuon da pahoin hengien simvolu.
– Erähät kanzat ollah sidä mieldy, ku hyybii on muanalazien uardehien da rikkahuksien akkiloičči da vardoiččii.


Afon Hafren.
Afon Hafren (kymrin kielel) libo River Severn (anglien kielel) on Suuren-Britanien suaren kaikkii pitkembi jogi. Se virduau Kymrinmuan da Anglien alovehel da laskou Môr Hafren -mereh.


Suuri-Britanii.
Suuri-Britanii on suari Atlantan valdumeres. Kogo suari kuuluu Yhtistynnyön kuningaskunnan valdivoh.


Yr Wyddfa.
Yr Wyddfa () on Kymrinmuan korgevin vuori. Se on 1085 metrii korgei da kogo Suuren-Britanien suarel korgiembii vuorii löydyy vai Šotlandien Ylämualoil.


Virojärvi.
Virojärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Se sijoiččou Onieguniemel lähäl Oniegujärven koillisozua.


Lahtenperä.
Lahtenperä () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Vuvvennu 2004 kyläs rakendettih puučasounu ().
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 312 hengie.


Zažoginskaja.
Zažoginskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


Zarečje.
Zarečje on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


Krivonogovskaja.
Krivonogovskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


Kymrin kieli.
Kymrin kieli on keltiläine kieli, kudamua paistah piäozin Kymrinmuas, kus se on virralline kieli anglien kielen rinnal. Pienembi joukko pagizijoi eläy sežo Anglies da Argentiinan Patagounies, kunne muutti äijän kymrinkielizii siirdolazii vuvves 1865 algajen. Kielen stuatussua opitah aktiivizeh parandua da nostua kieldy malttajien lugumiäriä Kymrinmuas. Kieliaktivistat reagiiruijah puaksuh kielen pollendah.


Kuuzirandu.
Kuuzirandu (,) on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Enzimäzen kerran poselenii muanittih vuvvennu 1563.


Lebeštšina.
Lebeštšina on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


Malaja Niva.
Malaja Niva on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Se sijoiččou Onieguniemel Oniegujärven Poventsan lahten päivänlaskurannal.


Egeinmeri.
Egeinmeri on Balkanan niemimuan, Vähä-Aazien da Krit-suaren välis olii Välimeren oza. Sie on läs 2000 suardu. Egeinmeri on Griekanmuan da Turcien rajal.
Muantiedo, geolougii.
Egeinmeri yhtyy Mustahmereh koillizes (Dardanelli-salmen, Mramoranmeren sego Bosfor-salmen kauti), Välimereh – suves (monen salmen kauti). Egeinmeren pinduala on läs 179 tuhattu km². Sen rannat ollah kivikkähät, meres ymbäri on äijy madalua mägii, kus on steppi- da hiekkumua.
Meren äijy suardu on endine tazangomua, kudai myöhembi uppoi vedeh. Egeinmeren suurimbat suaret ollah Krit, Lesbos, Rodos, Samos, Evbei. Meren syvys on 200-1000 m (suurin syvys on 2529 m suves).
Mieldykiinnittäjät toziaziet.
Egeinmereh uppoi Britannik-gospitalilaivu, kudai oli samanluaduine, kui Titanik-laivu. Egeinmeren liidehozua sanotah Ikarienmerekse.


Bilbo.
Bilbo () on Baskimuan suurin linnu da Bizkaian muakunnan piälinnu.


Donostia.
Donostia () on Gipuzkoan muakunnan piälinnu Baskimuas.


Gasteiz.
Gasteiz () on Baskimuan ičehallindoalovehen da Araban muakunnan piälinnu.


Abergwaun.
Abergwaun (anglien kielel "Fishguard") on linnu Kymrinmuas.


Nikitinskaja.
Nikitinskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


Padmojärvi.
Padmojärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.
Se sijoiččou Onieguniemel Poventsan lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Savinskaja.
Savinskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


Svečnikovskaja.
Svečnikovskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris. Se kuuluu Talviojan kyläkundah.


2. talvikuudu.
2. talvikuudu - 336. vuvven päivy (337. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 29 päiviä.


3. talvikuudu.
3. talvikuudu - 337. vuvven päivy (338. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 28 päiviä.


4. talvikuudu.
4. talvikuudu - 338. vuvven päivy (339. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 27 päiviä.


Helium.
Helium (, merkitäh He-merkil) on toinen elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Heliuman atomnoumer on 2. Se on sistiemallizen järjestyksen enzimäzes periodas, 18. joukos. Helium johtau sistiemallizen järjestyksen guazuloin joukkuo.
Helpo aineh helium on yksiatominen jaloguazu, kudamal ei ole värii, maguu da hajuu.
Helium on yksi levittylöis alguainehis muailmankaikkevuos, se on toizel sijal vezisuajun (merkitäh H-merkil) jälles. Se on kebjei guazu, kudaman kiehundan lämbö on -268,94 °C — kaikkien tiettylöin alguainehien lämbölöin alahazin.
Helium otetah luondoguazus jagavumizen vuoh alahazes lämmös, sidä sanotah fraktsiollizekse laskemizekse.


Litium.
Litium (, merkitäh Li-merkil) on kolmas elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Litiuman atomnoumer on 3. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, enzimäzes joukos.
Helpo aineh litium on pehmei hobjankarvasvalgei alkalimetallu.
Litium oli avattu vuonnu 1817. Ruoččilaine hiimiekku da minerualogu Iogann Arfedson löydi sidä enzin petalit-minerualas, da sit spodumen- da lepidolit-minerualois. Vuonnu 1818 Gemfri Devi sai metallizen litiuman enzimästy kerdua. Litium sai oman nimen sendäh, ku sidä löyttih kivilöis (— kivi). Enne sidä sanottih litionakse, nygyaigaine nimi litiumale pani Bercelius.


Berillium.
Berillium (, merkitäh Be-merkil) on nelläs elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Berilliuman atomnoumer on 4. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, toizes joukos. Toksiinuaineh.
Helpo aineh berillium on vägi kova valgeiharmai metallu, kudamal on ylen kallis hindu.
Histouri.
Fransielaine hiimiekku Lui Nikola Voklen avai berilliuman vuonnu 1789 da nimitti sidä gl’uceniekse. Hiimiekat germuanielaine Klaprot da ruoččilaine Ekeberh pandih sile nygyaigaine nimi Beryllium.


Borum.
Borum (, merkitäh B-merkil) on viijes elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Boruman atomnoumer on 5. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 13. joukos.
Välläs olotilas Borum on väritön, harmai libo ruskei kristalline libo mustu muvvoton aineh. On tuttu enämbi 10 Boruman allotrooppistu muoduo, kudamien luajindu da keskenäzet siirrot miärätäh lämmöl, kudamas booru oli suadu.
Boruman nimen keksimine da histouri.
Fransielazet hiimiekat Ž. Gei-L’ussak da L. Tenar suadih boruman enzimästy kerdua. Hyö hiilutettih boruman angidridu B2O3 metallukalienke. Monen kuun peräs H. Devi sai boruman sulatun B2O3 elektroliizan vuoh.
Ainehen nimi roih arabian sanas burak (arab. بورق‎) libo persialazen sanas burah (pers. بوره‎), kudamil sanottih Burua (Na2B4O7·10H2O).


9. talvikuudu.
9. talvikuudu - 343. vuvven päivy (344. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 22 päiviä.


10. talvikuudu.
10. talvikuudu - 344. vuvven päivy (345. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 21 päiviä.


1896.
Ken kuoli sinä vuon.
10. talvikuudu Alfred Nobel - ruoččilaine inženieru, keksii, Nobel-palkindon perustai


21. ligakuudu.
21. ligakuudu - 294. vuvven päivy (295. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 71 päiviä.


11. talvikuudu.
11. talvikuudu - 345. vuvven päivy (346. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 20 päiviä.


12. talvikuudu.
12. talvikuudu - 346. vuvven päivy (347. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 19 päiviä.


13. talvikuudu.
13. talvikuudu - 347. vuvven päivy (348. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 18 päiviä.


14. talvikuudu.
14. talvikuudu - 348. vuvven päivy (349. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 17 päiviä.


Suuriselgy.
Suuriselgy () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.
Muatiedo.
Pos’olku sijaiččou Semčojärven suvirannal. Tiä on pristani. Lähäl pos’olkua on Man’kizinsuo. Päivännouzuh pos’olkaspäi dorogan rinnal on hyllätty kylä Mändyselgy. Sen tagan, kaijal kannaksel Semčojärven da Karzikkojärven välis, on Karzikkojärvi-kylä, kudamas eläy ylen vähän rahvastu. Suurensellän ymbäri on äijy meččiä, kazvau kuustu da pedäjiä.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1989 tiä eli läs 10 hengie. Vuvvennu 2002 kyläs jo niken ei elä.


Lahtenperä (Čobino).
Lahtenperä () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.


Muaselgy (kylä).
Muaselgy () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.
Kyläs on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu, kudamah on pandu 754 saldattua.


Karzikkojärvi.
Karzikkojärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.
Se sijaiččou Semčojärven da Karzikkojärven rannoil.


Kumsa.
Kumsa on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.
Pos’olkas on Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu.


Mändyselgy.
Mändyselgy (sežo karj. Suvipiä) on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 105 hengie.


Ahvenjärvi.
Ahvenjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.
Kyläs on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapetun Nevvostoliiton tundemattoman saldatan kalmu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 117 hengie.


Padun.
Padun on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.
Pos’olkas on histourien mustomerki – runoilijan B.M. Smolenskin kalmu (1921 – 1941).


Kumčarvi.
Kumčarvi (sežo karj. Kumsarvi,) on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.


Semčojärvi.
Semčojärvi (sežo karj. Semsarvi,) on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Čobinon kyläkunnas.


Danilovo.
Danilovo on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Čolmužin kyläkunnan kylä.
Histourii.
Vuvvennu 1905 se oli Danilovon voulostin Poventsan ujezdan Aunuksen gubernien haldivolline keskus.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 143 hengie.


18. talvikuudu.
18. talvikuudu - 352. vuvven päivy (353. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 13 päiviä.


19. talvikuudu.
19. talvikuudu - 353. vuvven päivy (354. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 12 päiviä.


20. talvikuudu.
20. talvikuudu - 354. vuvven päivy (355. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 11 päiviä.


Nemino.
Nemino on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Čolmužin kyläkunnan pos’olku.
Se sijaiččou Nemina-joven rannal. 1930-luvul tiä oli Belomorskan-Baltien kanualan ruadajien pos’olku.


Ogoreliši.
Ogoreliši () on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Čolmužin kyläkunnan pos’olku.


Sergijevo.
Sergijevo on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Čolmužin kyläkunnan pos’olku.
Se sijaiččou Uikujoven da Leksajoven välis, 52 kilometrin piäs koillizeh Čolmužispäi.


Ažepnavolok.
Ažepnavolok on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Šun’gan kyläkunnan kylä.
Se sijaiččou Ažep-niemel Poventsan lahten rannal Oniegujärven koillisozas. Lähäl kyliä on samannimine niemi.
Kyläs elettih rahvahat sugunimilöinke Isakovat da Savinovat.


Batova.
Batova on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Šun’gan kyläkunnan kylä.
Se sijaiččou Putkozero-järven päivännouzurannal, läs 50 kilometrin piäs Karhumäispäi.
Kyläs on puučasounu (v. 1880) da Kolobovan taloi (v. 1898).


Peter Coon.
Peter Coon (tovelline nimi on P'otr Vasiljev, on roinnuhes 23. kylmykuudu vuvvennu 1961, Petroskoi, Karjal) – muzikantu, äijil eri soittimil soittai, säveldäi, pajotevoksien kirjuttai.
P. Vasijev kirjuttau tevoksii da muuzikkua Jousnen Jarved -nimizele joukole, kudai pajattau vepsän kielel. Hänel on Coon Records Oy -muuzikkustuudii. Vasiljev ruadoi yhtes nengozien muuzikkustuudieloin kel, kui Warner Finland, Uho production, Megamania, Johanna Kustannus, HMC, NMC, First Music publishing, Viva Music.
P. Vasijev kirjutti tundietun Tol'ko s toboi -nimizen balluadan ven'an kielel, kuduadu pajattau Stas Pjeha.
Vuvvennu 1987 Vasiljev barabanahpergajannu käi moneh konsertumatkah Ven'an tundietun Zeml'ane -rok-joukon kel.
Vuvves 2008 algajen oli Coon Records Oy (Suomi) -stuudien johtajannu.
Vuozinnu 2003-2010 Vasiljev oli Carelian Faces -festivualin (Suomi-Karjal) johtajannu.
Muuzikkudiskoin luvvettelu:.
C
C


23. kylmykuudu.
23. kylmykuudu - 327. vuvven päivy (328. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 38 päiviä.


Berežnaja.
Berežnaja on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1873 kyläs eli 71 hengie (35 miesty da 36 nastu, oli 6 pihua), vuvvennu 1905 – 61 hengie (33 miesty da 28 nastu, oli 11 perehty, 10 pihua).
Vuvvennu 1989 kyläs eli läs 20 hengie, vuvvennu 2002 – 28 hengie (15 miesty da 13 nastu), 100% rahvahas on ven’alazii.


Bol’nični (Šun’ga).
Bol’nični () on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Enne tädä pos’olkua sanottih Bol’šoi Dvor –nimekse (), tädä nimie käytettih 1980-luvun loppussah.
1980-luvun lopus kylä oli merkitty kartois Šun’gan lähevönny.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 2002 pos’olkas eli 46 hengie (25 miesty da 21 nastu), 98% rahvastu oli ven’alazii.


Bor-Pudantsev.
Bor-Pudantsev () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou Poventsan lahten rannal, Oniegujärven koillisozas.


Verhn’aja Putka.
Verhn’aja Putka () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
XIX vuozisuan lopun arhitektuuran mustomerki – Kondratjevan taloi – täs kyläspäi tuodih Kižin muzeih.


Gorskaja.
Gorskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Deriguzovo.
Deriguzovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Vuvvennu 1879 kylän eläi, kupču Ivan Krilov, andoi dengua časounan rakendamizeh.


Jekimovo.
Jekimovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Ionina Gora.
Ionina Gora on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Kažma.
Kažma on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Keftenitsi.
Keftenitsi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Kylä muanittih jo vuvven 1496 piscovois kirjas.
Nähtävykset.
Kylän piänähtävys on puučasounu (), se rakendettih vuvvennu 1650.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 194 hengie.


Korobeinikovo.
Korobeinikovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Korovnikovo.
Korovnikovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Lahnovo.
Lahnovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Medvedeva.
Medvedeva on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


MMS.
MMS on pos’olku Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Mustova.
Mustova on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Nikonova Guba.
Nikonova Guba on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Oneženi.
Oneženi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Ontova.
Ontova on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Perhina.
Perhina on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Poberežje.
Poberežje on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Anna Vasiljeva.
Vasiljeva Anna Andrejevna (Hanna Jousne) (on roinnuhes 30. oraskuudu vuonnu 1983, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu) – pajattai, taidoilii, kirjuttau tevoksii Jousnen Jarved -muuzikkujoukole, kudai pajattau vepsän kielel. Hänel oli kolme taido-ozutteluu. Hanna Jousne yhtes taidoilijan Vladimir Fominan kel valmisti Mandala Ioanna Krestitel'a -nimizen taidoruavon.
Anna Vasiljeva oli yhtehizes ruavos nengozien muzikantoin sego muuzikkujoukkoloin kel, kui: Coon Records Oy, Kursk -joukko, Peter Coon, Janne Saksa, Das Kuhn -joukko.
Taido-ozuttelut oldih Helsinki-linnas («Hopeinen Sivellin»), Sočis (”Renuar”), Piiteris (”Art-živopis'”) da Petroskois (taidosalon).
Vuonnu 2012 päivänvalgien nägi Jousnen Jarved -joukon Ei sa sabutada joged -nimine al'bom.
Vuvvennu 2020 Jousnen Jarved -pajojoukko piästi ilmoih al'boman "Valdan Kajag".
V
V


22. talvikuudu.
22. talvikuudu - 356. vuvven päivy (357. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 9 päiviä.


23. talvikuudu.
23. talvikuudu - 357. vuvven päivy (358. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 8 päiviä.


28. talvikuudu.
28. talvikuudu - 362. vuvven päivy (363. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 3 päiviä.


30. talvikuudu.
30. talvikuudu - 364. vuvven päivy (365. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 1 päivy.


31. talvikuudu.
31. talvikuudu - 365. vuvven päivy (366. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah.


2. pakkaskuudu.
2. pakkaskuudu - Vuvven 2. päivy grigorianskoin kalenderin mugah.


3. pakkaskuudu.
3. pakkaskuudu - Vuvven 3. päivy grigorianskoin kalenderin mugah.


4. pakkaskuudu.
4. pakkaskuudu - Vuvven 4. päivy grigorianskoin kalenderin mugah.


Podgorskaja.
Podgorskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Sigovo.
Sigovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Timohovo.
Timohovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Fedotovo.
Fedotovo on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.


Fominskaja.
Fominskaja on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.


Hašezero.
Hašezero on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Kyläs on Jekaterinan puučasounu (XVIII vuozisada).


Čerkasi.
Čerkasi () on kylä Karjalan tazavallas Karhumäin piiris Šun’gan kyläkunnas.
Kyläs on Ioann Bogoslovan puučasounu (v. 1914).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 47 hengie.


Carl Linnaeus.
Carl Linnaeus (vuvves 1761 algajen "Carl von Linné"; 23. oraskuudu 1707, Råshult, Ruočči – 10. pakkaskuudu 1778, Uppsala, Ruočči) - ruoččilaine luonnontiedäi (kazvitiedoilii, eläintiedäi, minerualutiedäi) da liečetiedäi. Linnaeus opastui Lundan da Uppsalan yliopistolois. Vuvvennu 1732 häi yksin lähti tiedomatkah Lappih da astui piäl 2000 km viijen kuun aigua. Linnaeus eli mondu vuottu Hollandies, kus puolisti väitösruavon da piästi ilmoih kazvitiijollizii kirjutuksii, kudualoin periä hänes rodih muailman kuulužu tiedomies. Vuvves 1741 algajen kuolendassah Linnaeus oli Uppsalan yliopiston professoru.
Linnaeus oli roinnuhes köyhän kyläpapin pereheh. Eläjes häi sai kuulužuttu kui Ruočis, muga i toizis mualois. Hänes rodih monien akadiemieloin da tiedoyhtymien ozanottai. Ruočis Linnaeus palkittih Pol’arnoin tiähten kunnivomerkil da sanottih dvor’aninakse. Monis mualois perustettih Linnaeusan yhtymät, kuduat levitettih hänen teourieloi. Londonan Linnaeusan yhtymy täh aigassah on yksi muailman suurimii tiedokeskuksii. Täl yhtymäl on bohatin Linnaeusan ruadoloin kogomus,kudai sirrettih Britanieh Ruočispäi.
Linnaeus on kazvi- da eläinmuailman klassifikatsien yhtenäzen sistieman perustai. Täs klassifikatsies viettih yhteh kaikki biolougiitiijon iellizet tiijot. Yksi Linnaeusan piätevoksii on käyttöh pandu bilolougien objektoin terminolougii. Sežo Linnaeus eroitti biolougiilajin sistematiekan algukategouriennu. Häi luadi kazviloin sugupuolisistieman klassifikatsien, kudai käytettih XVIII- da XIX-vuozisual. Nygöi Linnaeus pietäh yhtenny ruočin kirjukielen perustajii. Linnaeus yhtyi perustamah Ruočin kuningaskunnan tiedoakadiemiedu. Hänen avul yliopistolois ruvettih opastamah luonnontiedoloigi.
L


10. pakkaskuudu.
10. pakkaskuudu - 10. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


5. pakkaskuudu.
5. pakkaskuudu - Vuvven 5. päivy grigorianskoin kalenderin mugah.


Jekaterina I.
Jekaterina I (Marta Sammuilovna Skavronskaja, ukon sugunimen mugah Kruze; pravosluavizel nimel Jekaterina Aleksejevna Mihajlova; 5. 15. sulakuudu 1684 – 6. 17. oraskuudu 1727) oli ven’alaine tsuarikunnan halliččii vuvves 1725 algajen (imperatoran akannu vuvves 1721 algajen), Pedru Suuren toine akku, tsuarikunnan halliččijan Jelizaveta Petrovnan muamo.
Jekaterina Aleksejevnan kunnivokse Pedru Suuri perusti Pyhän Jekaterinan ordenu (1713). Sežo Jekaterinan kunnivokse nimitettih Urualas oliju linnu Jekaterinburg. Tsarskoje Selos sijaiččou Jelizaveta Petrovnan aigua nostettu Jekaterinan dvorču.
J


Pedru II.
Pedru II Aleksejevič (12. (23.) ligakuudu 1715, Piiteri - 19. (30.) pakkaskuudu 1730, Moskovu) oli ven’alaine imperuatoru, kudai halličči valdivuo Jekaterinan I jälles.
Pedrun I bunukku, tsuarin Aleksei Petrovičan da nemetskoin prinsesan Charlotte Christine von Braunschweig-Wolfenbüttelan poigu, Romanovoin rovun muužikan kohtinazen liinien jälgimäine ezittäi.
Pedru II Aleksejevič piäzi valduistuimile 6. (17.) oraskuudu 1727 11-vuodizennu olles da kuoli ruveh 14-vuodizennu. Faktoin mugah, Pedru iče ei haldivoinnuh valdivuo. Tovvelline valdu oli Korgeviman peittonevvostol, enimyölleh nuoren imperatoran favoritoil Menšikoval da hänen jälles Dolgorukovoil.
P


Anna Ioannovna.
Anna Ioannovna (Anna Ivanovna; 28. pakkaskuudu (7. tuhukuudu) 1693 – 17. (28.) ligakuudu 1740) oli Romanovoin rovun ven’alaine tsuarikunnan halliččii.
Tsuarin Ivanan V (haldivoičči yhtes vellen Pedrunke I) da Praskovjan F’odorovnan nelläs tytär. Vuvvennu 1710 meni miehele. Hänen ukko Kurl’andan gertsogu kuoli 2.5 kuudu svuad’ban jälles. Pedrun II kuolendan jälles vuvvennu 1730 Korgevin peittonevvosto kučui Anna Ioannovnua ven’alazeh valduistuimile monarhannu rajoittettuloin oigevuksienke aristokratoin hyväkse. Ga dvor’aninoin avul toi järilleh absol’utizman Korgevin peittonevvoston hajoittajen. Anna Ioannovnan haldivon aigua sanottih bironovan aijakse hänen favoritan Ernst Bironan nimen mugah.
A


Ivan VI.
Ivan VI (Ioann Antonovič (12. (23.) elokuudu 1740, Piiteri – 5. (16.) kezäkuudu 1764, Schlüsselburg) oli Braunšveigskan oksan Romanovoin rovun ven’alaine imperatoru. Ivan VI haldivoičči valdivuo vuozinnu 1740-1741. Häi oli Ivanan V bunukku.
Virrallizesti Ivan VI haldivoičči oman elaijan enzimäzen vuvven aigua regentu Bironan avul, a sit muaman Anna Leopol’dovan avul. Jelizaveta Petrovna ajoi pienen imperatoran valduistuimespäi. Ivan VI otettih kiinni da läs kogo elaijan häi eli yksin. Jekaterinan II aigua 23-vuodine Ivan tapettih.
I


Michael Faraday.
Michael Faraday (22. syvyskuudu 1791, London – 25. elokuudu 1867) oli anglielaine fiiziekku da hiimiekku. Faraday oli Londonan kuninkuallizen seuran ozanottai (1824), Piiterin tiedoakadiemien ulgomualaine kunnivoitettu ozanottai (1830). Tiedomies yhtyi i monih toizih tiedoyhtymieh. Michael Faraday löydi sähkömagniettizen induktsien, kudai on pohjannu sähkön nygyaigazes tevolližusvalmistamizes. Häi luadi sähkömotoran enzimäzen modelin. Faradayn erähih löydölöih da keksindölöih kuulutah enzimäine transformuatoru, sähkövirran hiimiivaikutus, diamagnetizmu. Tiedomies enzimäzenny ennusti sähkömagniettizii aldoloi. Faraday perusti sähkömagniettizen kentän teourii.
Eloskerdu.
Michael Faraday rodivui köyhän sepän pereheh. Perehen talovehellizen tilan periä 13-vuodine Michael lähti ruadamah kirjastoh. Brihan mieldy kiinitettih kirjat da tiedosanakirjojen kirjutukset sähkötiijos da hiimies. 20-vuodizennu olles Faraday piäzi kuulužan hiimiekan Humphry Davyn luvendoloih. Aijan kuuluttuu hänes rodih Davyn abuniekku, da hänen kuolendan jälles, hänen jatkajai. Vuvvennu 1821 Faraday nai Sarah Barnardan (1800- 1879). Pereh oli lapsetoi. Faradayn tervehys algai huonota1840-luvul, mi hillendi hänen tutkimusruaduo. Häi kuoli vuvvennu 1876.
F


Uikunsuari.
Uikunsuari () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Belomorskan linnukundah.
Kylän pohjasozas on suuri kalmisto, kudamah on pandu kanualan rakendajii.
Histourii.
1920-lugussah kylä kuului Sorokan voulostih. Myöhembäh se kuului Sorokan piirin Uikunsuaren kylänevvostoh. Uikunsuaren kylänevvostoh kuului kolme kyliä: Uikunsuari (keskustu), Matinvuaru (ven. Матигора) da Sosnovets. Vuvvennu 1926 kylänevvostos eli 668 hengie, kudamis 525 eli Uikunsuaren kyläs. Rahvas oldih enimyölleh ven’alazii (620 hengie), muut – karjalazii (48 hengie), kudamis 36 hengie eli Uikunsuaren kyläs. Myöhembäh kylänevvosto hyllättih. Uikunsuari da Matinvuaru ruvettih kuulumah Belomorskan halličukseh, a Sosnovets tuli uvven kylänevvoston keskustakse.


James Clerk Maxwell.
James Clerk Maxwell (13. kezäkuudu 1831, Edinburgh, Šotlandii - 5. kylmykuudu 1879, Cambridge, Anglii) - britanielaine fiiziekku, matemuatiekku da mehaniekku. Häi oli Londonan kuninguallizen seuran ozanottai (1861).
Sugujuuriloi myöte Maxwell oli šotlandielaine. Häi oli roinnuhes edinburghilazen advokuatan John Clerkan da Frances Cayn pereheh da oli ainavo lapsi. Maxwell opastui Edinburghan da Cambridgen yliopistolois. Maxwell pani allun nygyaigazeh klassizeh sähködinuamiekkah (Maxwellan uravnieniet), pani käyttöh fiiziekkutiedoh sähkömagniettine kenty- terminän. Häi tutki sähkömagniettizii aldoloi, vallon da sen painien sahkömagniettistu luonduo. Maxwell oli yksi guazoin kinettizen teourien perustajii. Tiedomies ozutti termodinuamiekan toizen allun (muga sanottu Maxwellan demonu), sai tärgiet tulokset molekulufiiziekas da termodinuamiekas. Maxwell oli värivalokuvan prinsipan perustai. Häi kirjutti äijän ruaduo mehaniekkah, optiekkah da matemuatiekkah nähte. Häi tutki Saturnan rengahien pyzymisty. Häi valmisti piästämizeh ilmoih niškoi Henry Kavendišan käzikirjutukset. Sežo Maxwell keksi mondu tiedolaitehtu. Maxwellua pietäh suurennu fiiziekannu, kui Newton da Einstein.
M


5. kylmykuudu.
5. kylmykuudu - 309. vuvven päivy (310. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 56 päiviä.


Zolotets.
Zolotets on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Belomorskan linnukundah.
Se sijaiččou Uikujoven hurual rannal, 7 kilometrin piäs Belomorskaspäi lounuah.
Pos’olkas on kul’tuurutaloi, kirjasto da liäkärinpunktu.


Matinvuaru.
Matinvuaru () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Belomorskan linnukundah.
Se sijaiččou Uikujoven rannal, 7 kilometrin piäs Belomorskaspäi lounuah. Vuvvennu 1926 kyläs eli 131 hengie.


Ferdinand Marcos.
Ferdinand Emmanuel Edralin Marcos (11. syvyskuudu 1917 - 28. syvyskuudu 1989) oli Filippinat muan prezidentu.
M


Saliniemi.
Saliniemi () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Belomorskan linnukundah.
Se sijaiččou Vienanmeren Onieganlahen päivänlaskurannal, 3 kilometrin piäs Belomorskaspäi.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1926 kyläs eli 149 hengie, kudamat oldih karjalazet.
Joga vuottu kyläh tulou äijy matkailijua.


Šiižn’a.
Šiižn’a () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Belomorskan linnukundah.
Kylä sijaiččou Vienanmeren-Baltienmeren kanualan rannal, 4 kilometrin piäs Belomorskaspäi.


Krasnaja Gorka.
Krasnaja Gorka on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Kezäjoven kyläkunnas.


Letni.
Letni () on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Kezäjoven kyläkunnas.
Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu.


Nikkonanvuaru.
Nikkonanvuaru () on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Kezäjoven kyläkunnas.
Se sijaiččou 20 kilometrin piäs Kezäjovespäi.


26. kevätkuudu.
26. kevätkuudu - 85. vuvven päivy (86. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 280 päiviä.


Sofi Oksanen.
Sofi-Elina Oksanen (r. 7. tuhukuudu 1977 Jyväskylä) on suomelaine kirjuttai. Händy tietäh enimyölleh "Puhdistus"-romuanas, kudai sai Finlandia-palkindon (2008), Runeberg-palkindon (2009), Pohjoismualoin nevvoston kirjalližuspalkindon (2010) da fransielazen Prix femina -palkindon (2010).
Eloskerdu.
Sofi Oksanen on rodivunnuh Jyväskylän suomelazen sähkömiehen da estounielazen inžinieran ainavon lapsennu. Häi on opastannuh kirjalližuttu Helsinkin yliopistos, kirjoittamistu Jyväskylän yliopistos da druamuturgiedu Teeatrukorgeiškolas. Häi pidäy iččiedu feministannu. Elokuus 2011 Oksanen meni miehele Juha Korhozele.


Suarnu.
Suarnu - on yksi fol´kloru zharnois,libo literatuuras. Se kerdomus, proozu, libo runo on kummaline da ainos on tapahtunnuh eländyaijas. Suarnas ainos on tapahtumine kummandettu da suurendettu, no niilöis nikonzu ei ole pretenzieloi da historilazii tapahtumizii. Suarnois ainos on lizätty sidä, midä ei voi olla eländyaijas.


Voinu da rauhu.
Voinu da rauhu () on ven'alazen kirjuttajan Leo Tolstoin kaikis tundiettuloi tevoksii. Se on kirjutettu v. 1865 - 1869. Tevos on 1500-sivuine histourielline aigukniigu vuvven 1812 voinas Napoleonan vastah.


Lintulan manasteri.
Lintulan Manasteri on Pyhän Sroičan Manasteri. Se on pravoslavnoi monuahin'oin manasteri, kudai nygöi on Suomen puolel Heinäveden aloven Palokin hierus. Manasteri lähti voinua pagoh Karjalaspäi Kivennaval. Manasterin kirikös pietäh sluužbua huondeksil da illoil.
Manasteril luajitah tuohustu, myyväh niilöi da suahah elostu. A kezän aigua sinne kävväh turistat da ostetah manasterin suveniiroloi.
Monuahin'at kiännetäh da kirjutetah äijy pravosluavnoidu kirjalližuttu da luajitah obrazoi.
Perustamine.
Lintulan manasteri on rodinuhes Kivennaval vuvvennu 1894, silloi F. P. Neronov lahjoitti manasterile muanpalan Lintulan hierus Karjalankannaksel. Manasterin nimeksi tuli Lintulan Pyhän Sroičan Manasteri. Lintulan manasterin nimi tulou lähimmäzen hierun da joven nimes. Manasterin roindu oli jygei.Perustaminen ei ollut helppoa, sendähgu Suomes elettih silloi Ruočin vallan aigua.
Enzmäizet ristityt tuldih manasterih toizis manasterispäi, ezmerkikse Penzan Mokšan linnaspäi, da toizisgi Ven´an kohtispäi. Vuozisuan allun eläigu manasteris oli ruoduo täyzi da köyhy. Ližäksi venäläzet tahtottih sorduo pravoslavnoin uskonduo.
Manasterin muatušku on Mikaela. Manasteris eläy 9 sizärdy.
Lähtehet.
http://www.lintulanluostari.fi/?page_id=114


Santtu Karhu & Talvisovat.
Santtu Karhu & Talvisovat on karjalaine folk-rock -muuzikku joukko, kudai pajattau karjalan kielen livvin murdehel.
Histourii.
Vuvvennu 1987 Petroskoin valdivoyliopiston filolougien tiedokunnan opastui Aleksandr Medvedev kyzyi ičes, mindäh Suomes da Estounies on rock-muuzikku karjalan kielel, a Karjalas ei ole. Sil aigua häi piätti luadie moizen joukon da pajattua omal livvin murdehel.
Vuvvennu 1988 Santtu Karhu yhtes oman enzimäzen muuzikku-joukonke Hel'sink-Petroskoi -telemostas pajatettih Mustas Kois -pajo («В чёрной заре»). Sen jälles tämän pajon tekstu oli jullattu erähäs suomelazes opastuskniigas, kui nygyaigazen karjalan kielen näyteh.
Vuvvennu 1989 Santtu Karhu perusti muuzikku-joukon, kudai nimitettih Talvisovat (). Oli snimaittu Airotoi veneh -videokliippu, kuduadu äijän kerdua ozutettih MTV-kanualal da karjalan TV:n programmois.
Vuvvennu 1995 Talvisovat-joukko hävii. Vuvvennu 1998 Santtu Karhu kirjutti Petroskois akustiekkual'boman "Pahoin Brihoin Pajatukset" («Песни плохих парней»). Sinä vuon Karhu uvvessah keräi joukon yhteh.
Linkit.
http://www.nvspb.ru/stories/karelmzskij_rok_budut_slushatm/


Brendojevan festivuali.
Brendojevan festivuali tapahtuu joga vuottu kirjuttajan roindupäivänny. Se on kuvves päivy syvyskuudu. Tävven vuvven Anuksenlinnan kirjaston ruadajat valmistellah tädä festivualii. Enzimäi allattih sidä kahtei kirjaston ruadajat: Galina Fedulova da Tamara Boikova. Kaikil karjalazil hyvä mieli kuunella Brendojevan eländyaigah näh da hänen runoloi. Joga vuottu ruado levevyi, ruvettih karjalazet lapset piirdelemäh, lugemah runoloi. Parahat lugijat oldih festivualän lugijat.
B


Viktor Pelevin.
Victor Olegovič Pelevin (, r. 22. kylmykuudu v.1962) on ven'alaine kirjailii. Hänen tevokset ollah postmodernistizii.
Eloskerdu.
Viktor Pelevin on roinnuhes 22. kylmykuudu v. 1962 Moskovah.


Ravi Shankar.
Ravi Shankar (7. sulakuudu 1920 Benares, Indii – 11. talvikuudu 2012 San Diego, Yhtysvallat) oli indielaine sitaransoittai da säveldäi.


22. ligakuudu.
22. ligakuudu - 295. vuvven päivy (296. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 70 päiviä.


9. pakkaskuudu.
9. pakkaskuudu - 9. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


12. pakkaskuudu.
12. pakkaskuudu - 12. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


Anna Usova.
Anna Usova rodivui 18. oraskuudu vuvvennu 1970 Videlen kyläs, Anuksen piiris, Karjalan tazavallas, Ven'al. Loppi Videlen keskiškolan da Petroskoin valdivonyliopiston. Anna Usova on Karjalan raadivožurnalistu vuvves 1991. Häi joga nedälii pidäy literatuuru-ohjelmoi karjalan kielel. Hänen avul raadivon kuundelijat tiijustetah, mittumii karjalan, suomen da vepsänkielizii kaunehkirjutuksii on painettu jälgiaigua. Iče häi on hyväsydämelline naine, hyvin da ystävellizesti vastavuu kirjuttajien kel, kuduat puaksuh lugietah omii kerdomuksii da runoloi da sanellah omas ičes. Anna on nuori kirjuttai, häi kirjuttau runoloi da kerdomuksii karjalan kielel. Hänen kerdomukset voitettih eri kilvois. Naine on kirjutannuh runoloi Videlen kyläh näh da eri rahavahien elokses. Vuonnu 2018 ilmoile piäzi enzimäine kirjuttajan runo- da proozukniigu "Lyhyt san "oza". Se on tarkoitettu lugiettavakse lapsile da aiguizilegi. Lugijat löytäh kniigas karjalankielizii pajoloigi. Kirjuttajan runoloi painetah Taival-almanakas da Oma Mua -lehtes. Vuonnu 2019 Anuksen karjalaizet liitto piästi kerävökniigan Omal mual, kus oldih painettu uvvet Annan runot da runot venäjänkielizien kiännöksienke,kudamii luadi venälaine runoniekku Georgi Cernobrovkin.


Sitar.
Sitar on pohjasindielazes kanzanmuuzikas käytetetty kielisoitin. Tavan mugah sih on kielii 19.


Sienet.
Sienet on suurin grivanjoukko, kuduas on mondu tuhattu erilastu lajii. Sienekse sanotah mostu gribua, kuduan sliäpäm alapuolel on hoikastu kerrostu. Sienet jagavutah syödävih da ei-syödävih libo koirusienih.
*


Moudu.
Moudu (, — miäry, nägö, keino, siändö, käsky) — mittumantahto eloksen libo kul'tuuran ozan väliaigaine miärätyn stiilin valdu. Se miäriäy sovan, mielen, icenviendän, etikietan, eloksen tavan, taidehen, literatuuran, syömizien, arhitektuuran, iloituksien da m.i. stiilin da tiipan, kudai on kaikkilellendettävy miärätyn aijan välil. Moudu puaksuh merkiccou ylen hudran da terväh muuttujan tunnustuksen.


25. ligakuudu.
25. ligakuudu - 298. vuvven päivy (299. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 67 päiviä.


Puhdistus.
Puhdistus on suomelazen kirjuttajan Sofi Oksasen ozutelmu da romuanu. Romuanu piäzi ilmoih vuvvennu 2008 da se sai vuvven 2008 Finlandia-palkindon da muudu palkinduo. Tevos kerdou Estounien histourieh nähte 1900-luvul rahvahien kauti. Sen kiännösoigevukset myödih 41 kielele. Suomes on myydy piäl 200 000 kappalehtu.


Kielisoitin.
Kielisoittimet libo kordofonat ollah soittimii, kudamis iäni muvvostetah kaigukopan piäle kiinnitetyis kielis.


Tunguo (stansii).
Tunguo on eländykohtu da raududorogustansii Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Kezäjoven kyläkunnas.


Bol’šaja Uda.
Bol’šaja Uda on eländykohtu Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Sosnovetsan kyläkunnas.
Se sijaiččou 16 kilometrin piäs Belomorskan stansiespäi.


Kevätjärvi.
Kevätjärvi (,) on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Histourii.
1920-lugussah kylä kuului Tunguon voulostih, sit Tunguon piirih. Myöhembäh se kuului Tunguon kylänevvostoh, nygöi se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Infrastruktuuru.
1960-luvul Kevätjärves salbavuttih poštu, škola da laukat, kylän rahvahan enimistö muututtih Uudeh Muašjärveh ().
Kyläs on äijy karjalastu taloidu da časounu.


Kezäjärvi.
Kezäjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.


Lehta.
Lehta () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Se sijaiččou Suikujärven päivänlaskurannal, 12 kilometrin piäs Pušnoispäi.
Kyläs on histourien mustomerki – Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskamu.


Muašjärvi.
Muašjärvi (,) on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.


Uuzi Muašjärvi.
Uuzi Muašjärvi (,) on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris.
Se sijaiččou Tunguonjoven rannal, 86 kilometrin piäs Belomorskaspäi.
Infrastruktuuru.
Pos’olkas on laukat da liäkäripunktu. Rahvahan piäruado on meččytalovus.
Enne pos’olku kuului Tunguon kylänevvostoh. Nygöi se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.


Nuottuvuaru.
Nuottuvuaru () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.


Suuren Žužmuin suari.
Suuren Žužmuin suari () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Kylä sijaiččou Vienanmeren Onieganlahten samannimizel suarel.


Pušnoi.
Pušnoi on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Pos’olkas on keskiškola da lapsien päivykodi. Enne tiä oli laitos, kudamas kazvatetah tundrureboidu da norkua. Nygöi sidä ei ole. Rahvas ruadau lespromhozas, školas da muulois ruadokohtis.
Pos’olkan vahnu nimi oli Kurjuvuaru (ven. Kurjavarakka).


13. pakkaskuudu.
13. pakkaskuudu - 13. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


14. pakkaskuudu.
14. pakkaskuudu - 14. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


15. pakkaskuudu.
15. pakkaskuudu - 15. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


16. pakkaskuudu.
16. pakkaskuudu - 16. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


1944.
Ken rodihes sinä vuon.
4. tuhukuudu on roinnuhes Tamara Ščerbakova


Aleksandra Aniskina.
"Aleksandra Aniskina" () on Karjalan Kanzallizen teatran akt'ouru. Häi ruadau teatras jo piäl seiččie vuottu. Aleksandra on roinnuhes 3. tuhukuudu.
Opastundu.
Aleksandra piäzi opastumah Karjalan Kul’tuurukolledžah vuvvennu 2006. Sinä vuon Kul’tuurukolledžah otetah opastumah nuordu Kanzallizeh teatrah niškoi. Akt'oran diplomuspektaklinnu oli ”Hädä hellän syväimen periä”, kuduadu ozutetah nygöigi.
Ruado.
Aleksandra Aniskina ruadau teatras vuvves 2009.
Paiči Teatrua, Aleksandra ruadau vie Kul’tuurukolledžas, sie häi opastau ozuttajan neron perustehii niilöil opastujile, kuduat tahtotah olla pruazniekoin juondajinnu.
Paiči sidä Sandran iändy suau kuulta Russkoje radio -stansiel. Neidine ruadau ruadivol jo läs kymmendy vuottu. Enne sidä häi ruadoi Karjalan ruadivos da Junost’-ruadivostansiel.
Joudaval aigua Sandra vedäy eriluaduzii pruazniekkoi da pidoloi. Neidine vedi moizii suurii pidoloi, kui linnan päivy, tazavallan päivy, Olimpiuadantulen estafiettu, Ruočin kul’tuuran päivät da toizii.


Uskela.
Uskela () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1926 kyläs eli 214 hengie, 97% rahvastu oli karjalazii. 1930-luvul kyläs oli läs 50 taloidu da 200 hengie.
Vuvvennu 1998 kyläs eli 2 hengie, vuvvennu 2002 – 4 hengie, kaikin ollah karjalazet.


Suikujärvi.
Suikujärvi () on vahnu kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Se kuuluu Sosnovetsan kyläkundah.
Kylä on histourien da kul’tuuran mustomerki, histourien poselenii.


Azot.
Azot (, merkitäh N-merkil) on seiččemes elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Azotan atomnoumer on 7. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 5. joukos.
Helpo aineh azot on kaksiatominen guazu, kudamal ei ole värii, maguu da hajuu.
Azot on yksi levittylöis alguainehis Mual.
Se on jaloguazu. Azot reagiiruiččou siirryvämetalloin kompleksuyhtesteheh. Ilman piäkomponentu (78,09% tilavuttu). Sen jagavumizen vuoh suajah tevolližusazot (enämbi ¾ menöy ammiakan sinteezah). Sidä käytetäh monis tehnolougiellizis protsessois. Azot on yksi piäbiogeenielementois, kuduat kuulutah valguainehih da nukleinuhappamehih.


17. pakkaskuudu.
17. pakkaskuudu - 17. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


20. pakkaskuudu.
20. pakkaskuudu - 20. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


Ftor.
Ftor (muinaisgriek. φθόρος («katkuamine, rikondu, vahingo» sit φθείρω-sanas «rikkuo, tuvva vahinguo»). Ftorua merkitäh F-merkil (latinan Florum-sanas). Se on yheksäs elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Ftoran atomnoumer on 9. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 17. joukos. Atommassu on 18,998403163.
Ftor on hiimiellizesti aktiivine ebämetallu da vägevy hapettavu aineh.Se on kebjevin elementu halogeenoin joukos. Normaalizes olos helpo aineh ftor on kaksiatominen guazu (formulu on F2). Sil on valgeikeldaine väri da ozonan libo hloran kuaru.


Neon.
Neon (, merkitäh Ne-merkil) on kymmenes elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Neonan atomnoumer on 10. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 18. joukos. Yksi levittylöis alguainehis muailmas. Helpo aineh neon on jaloguazu, ineertine yksiatomine guazu ilmai värii da hajuu. Sidä avattih vuonnu 1898. Tiedomiehet suadih se notkies ilmas.


22. pakkaskuudu.
22. pakkaskuudu - 22. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


Pii.
Pii libo Kremnii (, merkitäh Si-merkil) on 14. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Piin atomnoumer on 14. Se on sistiemallizen järjestyksen kolmannes periodas, 14. joukos.
Histouri.
Vuonnu 1811 fransielazet tiedomiehet Žozef Lui Gei-Lussak da Lui Žak Tenar suadih se puhtahannu ainehennu.
Vuonnu 1825 ruoččilaine hiimiekku Jens Jakob Bertselius metallukaliuman ftorpiih SiF4 vaikutuksen vuoh sai elementarizen piin. Uvvele elementale pandih Silicii-nimi (lat. Silex – pii libo kremnii).


Hlor.
Hlor (– vihandu, merkitäh Cl-merkil () on 17. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Hloran atomnoumer on 17. Se on sistiemallizen järjestyksen kolmannes periodas, 17. joukos. Atommuassu on 35,446...35,457. Hiimiellizesti hlor on aktiivine ebämetallu. Se kuuluu halogeenoin joukkoh.
Normaalizes olos helpo aineh hlor on kaksiatominen (Cl2) myrkyguazu. Sil on keldas-vihandu väri, kova haju da metallumagu. Hlor on jygiembi ilmua.


26. pakkaskuudu.
26. pakkaskuudu - 26. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah.


Afon Dyfi.
Afon Dyfi (anglien kielel "River Dovey") on jogi Kymrinmuas.


Das Kuhn.
Rok-joukko Das Kuhn
Vuonnu 2011 sen perustettih endizen Cyanide(Rus-Fin) - rok-joukon muzikantat.
Enzimäine al'bom nimel «Poet of the fallen leaves» nägi päivänvalgien sygyzyl vuonnu 2015 (”Kapkan Records” (Piiteri), Coon Records Oy-Ltd” (Suomi).
Joukon toine al'bom on «Burning bridges» (2019). Vuvvennu 2020 joukko piästi ilmoih «Poison»-pajon.


19. tuhukuudu.
19. tuhukuudu on 50. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 315 (316. kargavusvuon) päiviä.


1473.
Ken rodihes sinä vuon.
19. tuhukuudu Nikolaus Kopernikus - pol’šalaine tiähtientiijustelii


20. tuhukuudu.
20. tuhukuudu on 51. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 314 (315. kargavusvuon) päiviä.


22. tuhukuudu.
22. tuhukuudu on 53. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 312 (313. kargavusvuon) päiviä.


23. tuhukuudu.
23. tuhukuudu on 54. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 311 (312. kargavusvuon) päiviä.


Virandajärvi.
Virandajärvi () on Karjalan tazavallan Belomorskan piirin Sumposadan kyläkunnan pos’olku.
Se sijaiččou Ruiga-joven rannal, 139 kilometrin piäs Belomorskaspäi. Pos’olkas on raududorogustansii.
Histourii.
Virandajärvi enne kuului Koležman voulostih, kudai 1920-luvul hyllättih da se rubei kuulumah Belomorskan piirih.
Nygyine pos’olku perustettih vuvvennu 1941 meččyruadajien pos’olkannu.


Virma.
Virma on vahnu kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Sumposadan kyläkunnas. Se on histourien mustomerki.
Se sijaiččou Virman jovensuus, 15 kilometrin piäs Sumski Posadaspäi.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – puukirikkö (), kudai perustettih vuvvennu 1639 Solovetskoi manasterin varoih.
6 kilometrin piäs kyläspäi, Vienan meres, on XIX luvun lopus rakendettu puučasounu.


Vorenža.
Vorenža on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Sumposadan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Sumajärven suviozas.
Kylä kuuluu Belomorskan piirin histourien da kul’tuuran mustomerkilöih, histourielline poselenii.
Kyläs on Il’l’an puukirikkö (XIX vuozisada).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 171 hengie.


Koležma.
Koležma on vahnu pomorskoi kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris.
Kylä sijaiččou Koležman jovensuus Vienan meren Onieganlahtes, 30 kilometrin piäs Sumski Posadaspäi.
Kalastus on rahvahan piäruado kylän perustamizes algajen. Koležmas on pieni kalastusportu.
Nevvostoliiton aigua ruadoi vuvvennu 1930 perustettu kalastuskolhouzu. Kolhouzan enzimäzenny johtajannu oli Pakulin T.G.
Histourii.
Koležman voulosti sijoittui Vienan Karjalan päivännouzuozas. Voulostih kuuluttih Koležma, Pertojärvi,
Koležman voulosti hyllättih 1920-luvul da sen aloveh rubei kuulumah Sorokan piirih.
Histourien mustomerkit.
Kyläs on Suuren voinan aigua tapettuloin Karjalan frontan lendäjien velleskalmu.
Sežo Koležmas on žiivatankazvattajan J.I. Judinan rinduvestos (1879 – 1954).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1907 voulostis elettih ven’alazet da niidy oli 1034 hengie.
Vuvvennu 1926 Koležmas eli 1168 hengie, kudamis 1167 oli ven’alazii da yksi karjalaine.
Vuvvennu 1996 kyläs eli 260 hengie, äijät oldih pomoriloin jälgeläzet.


Lapino.
Lapino on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Sumposadan kyläkunnas.
Kylä sijaiččou Pustovskoje-järven pohjasozas, 16 kilometrin piäs Sumski Posadaspäi.


24. tuhukuudu.
24. tuhukuudu on 55. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 310 (311. kargavusvuon) päiviä.


Malen’gu.
Malen’gu () on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris. Nygöi se kuuluu Sumposadan kyläkundah.
Muantiedo.
Se sijaiččou samannimizen joven rannal, lähäl rajua Arhangel’skan alovehenke, 131 kilometrin piäs Belomorskaspäi.
Rahvahan lugumiäry.
1.01.2009 Malen’gas eli 197 hengie, vuvvennu 1996 – 400 hengie.
Histourii.
Enne poselenii kuului N’uhčan voulostih (Arhangel’skan gubernien Kemin ujezdu), kudai hyllättih 1920-luvul da se rubei kuulumah Karjalan Sorokan piirih. Malen’gu-stansii rakendettih vuvvennu 1942.


N’uhča.
N’uhča on pomorskoi kylä Karjalas, se kuuluu Sumposadan kyläkundah.
Etimolougii.
Kylän da joven nimi on roinnuhes saamen sanaspäi nühhč(a-), kudai karjalakse merkiččöy «joučen».
Muantiedo.
Se sijoiččou Belomorskan piiris Karjalan da Arhangel’skan alovehen rajal, samannimizen joven rannal, 5 kilometrin piäs Vienan meresäi. N’uhčas on samannimine raududorogustansii.
Histourii.
XV vuozisual kylä kuului Novgorodan posadniekan Isak Boretskin akale Marfa Boretskajale, XV – XVI vuozisadoil kylä rubei kuulumah manasterih Solovetskoloil suariloil. Vuvvennu 1702 rakendettih muadorogu (), kudai otti allun N’uhčan pristanispäi. 5 tuhattu rahvastu srojittih dorogua: kuattih puuloi, luajittih mežua, pandih parziteloi, rakendettih sildoi.
21. kevätkuuh vuodessah 2013 se oli N’uhčan kyläkunnan haldivolline keskus.
21. kevätkuudu v. 2013 N’uhčan kyläkundu hyllättih, kylä rubei kuulumah Sumposadan kyläkundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 2001 N’uhčas eli 474 hengie.
Histourien mustomerkit.
Kyläs on Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu.


Pertjärvi.
Pertjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Sumposadan kyläkunnas.
Se sijaiččou Pertjärven da Tegozero-järven rannoil, 12 kilometrin piäs Sumski Posadaspäi.


Sumajärvi (pos’olku).
Sumajärvi () on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Sumposadan kyläkunnas.


Suhoje.
Suhoje on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris Sumposadan kyläkunnas.
Se sijaiččou Vienan meren Onieganlahten päivänlaskurannal.
Nähtävykset.
Kyläs on kirikkö (), kudai rakendettih vuvvennu 1899 da pandih endizeh kundoh 2000-luvun allus.
Kyläs on mustomerki Suuren voinan aigua tapettuloin rahvahien mustokse.


25. tuhukuudu.
25. tuhukuudu on 56. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 309 (310. kargavusvuon) päiviä.


29. kylmykuudu.
29. kylmykuudu - 333. vuvven päivy (334. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 32 päiviä.


Hvoini.
Hvoini () on pos’olku Karjalan tazavallas Belomorskan piiris, se kuuluu Sumposadan kyläkundah.
Se sijaiččou lähäl Sumajärven pohjasrandua, lähäl Sumajoven suudu, 87 kilometrin piäs Belomorskaspäi.
Histourii.
Enne se oli Hvoinin kylähaldivon keskus.
Hvoinin kylähaldivo sijoittui Belomorskan piirin suves, rajal Segežan piirinke.
Hvoinin kylähaldivoh kuuluttih Hvoini (haldivolline keskus), Vorenža, Lapino da Sumajärvi.


Jukovo.
Jukovo on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris piiris Sumposadan kyläkunnas.
Se sijaiččou Vienan meren Onieganlahten päivänlaskurannal.


26. tuhukuudu.
26. tuhukuudu on 57. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 308 (309. kargavusvuon) päiviä.


Gridino.
Gridino (), on vahnu kylä Karjalan tazavallas Kemin piiris Kuuzimuan kyläkunnas.
Se sijaiččou Vienan meren Gridinon lahten rannal Gridina-joven suus.
Kyläs on kirikkö (), kudai rakendettih XIX vuozisuan keskivälis.


Kalgalahti.
Kalgalahti (,)) on vahnu kylä Karjalan tazavallas Kemin piiris Kuuzimuan kyläkunnas.
Se sijaiččou Kalga-joven suus, Vienan meren päivänlaskurannal.
Histourii.
Nevvostoliiton aigah perustettih kalastuskolhouzu, kudai ruadoi vuodessah 2011. Rahvahan piädielo on kalastus (kalastetah siigua, kambalua, tr’oskua, haugii). Sežo rahvas kerätäh muarjua (must’oidu, buolua, juomoidu, muur’oidu, garbaluo) da gribua.


Pon’goma.
Pon’goma on vahnu kylä Karjalan tazavallas Kemin piiris Kuuzimuan kyläkunnas.
Se sijaiččou Vienan meren Kandalahten rannal, samannimizen joven suus. 1980-luvul kyläs ruadoi kolhouzu, kudaman tehtävänny oli kalastus. Kalastettih äijy kalua Vienan meres. 1990-luvun lopus se salvattih.


Šomba.
Šomba on pos’olku Karjalan tazavallas Kemin piiris Viäränkosken kyläkunnas.
2 kilometrin piäs pos’olkaspäi on samannimine suo, kudaman pinduala on 365 ga. Sie on äijy garbaluo da muur’oidu.


27. tuhukuudu.
27. tuhukuudu on 58. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 307 (308. kargavusvuon) päiviä.


9. ligakuudu.
9. ligakuudu - 282. vuvven päivy (283. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 83 päiviä.


Von’ga.
Von’ga on kylä Karjalan tazavallas Kemin piiris Kuuzimuan kyläkunnas.


Vuočaž.
Vuočaž () on pos’olku Karjalan tazavallas Kemin piiris Kemin linnukunnas.


2. kevätkuudu.
2. kevätkuudu - 61. vuvven päivy (62. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 304 päiviä.


F'odor Glinka.
F'odor Nikolajevič Glinka (8. (19). päivänny kezäkuudu vuonnu 1786, Sutoki-kylä, Smolenskoin aloveh – 11. (23). päivänny tuhukuudu vuonnu 1880, Tveri) – ven'alaine runoilii, kirjailii, kuului dekabristoin seuroih.
Vuozinnu 1805-1806 oli generualan M.A. Miloradovičan adjutantannu, otti ozua Austerlican bojuh.
Vuonnu 1808 päivänvalgien nähtih Glinkan kirjutukset voinumatkois (1805-1806) nimel ”Ven'an oficieran kirjazii Polšas, Avstries da Vengries”.
Vuonnu 1812 uvvessah lähti armieh Miloradovičan adjutantannu da oli voinumatkas vuvven 1814 loppussah. Ven'ale tulduu, piästi ilmoile ”Ven'an oficieran kirjazii” -jatkokniigan (vuozinnu 1815-1816). Sie oldih kirjutukset vuvven 1812 Ižänmuallizes voinas (8-ozaine kniigu). Vuozinnu 1813-1814 oli ulgomuanmatkois Ruskien armien kel.
Häi kuului dekabristoin peittoseuroih, myöhembi yhtes M.F.Orlovan da A.N.Muravjovan kel perusti Ven'an literatuuran ystävien vällän yhtevyksen.
Glinkua otettih da pandih kiini Petropavlovskoin linnah vuonnu 1826 kevätkuun 11. päivänny. Piästettih välläle vuonnu 1826 kezäkuun 15.päivänny, eroitettih voinusluužbaspäi da karkoitettih Petroskoih, kus F'odor Glinka rubei ruadamah Anuksen gubernien johtokunnan nevvonandajannu. Oman toimindan ližäkse häi tutki Anuksen guberniedu, karjalazien elaigua, luonduo. Hänen muantiijonkiinnostuksen tuloksekse tuli suuri runotevos. Glinka oli enzimäine, ken kiändi ven'akse Kalevala-eeposan. Häi kirjutti sežo kaksi suurdu runotevostu, kudamien joukos oldih Karjalan meččien neidine da Karjal.
Vuonnu 1830 Glinkua siirrettih Tverih, kus häi nai Avdotja Pavlovna Goleniščeva-Kutuzovas (1795-1863). Muantiedoseuran käskyn mugah Glinka ruadoi ennevahnallizien kalmumättähien tutkimusruadoloi Valdain lähäl. Hänen tutkimustevos sai Muantiedoseuran palkindon.
Vuonnu 1835 F'odor Glinka jätti oman virran da rubei elämäh Moskovas.
G


Argon.
Argon (, merkitäh Ar-merkil) on 18. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Argonan atomnoumer on 18. Se on sistiemallizen järjestyksen kolmandes periodas, 18. joukos. Kolmas levittylöis alguainehis Muan atmosfieras. Helpo aineh argon on jaloguazu, ineertine yksiatomine guazu ilmai värii, maguu da hajuu.
Nimen keksimine.
Kokoukses, kudamas oli ezitetty tiijolline ezitelmy argonan avuamizes, Relei da Ramzai annettih uvvele guazale nimi «argon». Latinan kieles tämä sana tarkoittau «lašku, hil’l’aine». Argonan piäominažus on hiimielline aktiivittömys.


Skandium.
Skandium (, merkitäh Sc-merkil) on 21. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Skandiuman atomnoumer on 21. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, kolmandes joukos.
Helpo aineh skandium on kebjei hobjanvärine metallu keldazen kiillonke.
Tortveititan (minerualu, kudamas on skandiumua) suurimmat varat ollah Madagaskaral da Norjas.
Histourii.
Mendelejev D.I. ennusti elementua omas kirjutukses (11. Talvikuudu 1870). Vuonnu 1879 ruoččilaine hiimiekku Lars Nil’son avai sen da nimitti elementan Skandinavien kunnivokse.


Titanium.
Titanium (, merkitäh Ti-merkil) on 22. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Titaniuman atomnoumer on 22. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, nelländes joukos.
Helpo aineh titanium on kebjei, luja hobjanvalgei metallu. Sulatuksen lämbö on 1660±20 °C.
Titaniuman varat ollah SAT (Suvi-Afrikan Tazavallas), Ven’al, Ukrainas, Kitais, Japounies, Avstrualies, Indies, Ceilonal, Braziilies, Suvi-Koreas, Kazahstanas.


Vanadium.
Vanadium (, merkitäh V-merkil) on 23. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Vanadiuman atomnoumer on 23. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, viijendes joukos. Atommassu on 50,9415
Helpo aineh vanadium on plastine hobjanharmai metallu.
Histourii.
Vuonnu 1801 minerualogien professoru Andres Manuel Del’ Rio avai vanadiuman tinaruvas. Vuonnu 1830 ruoččilaine hiimiekku Nil’s Sefström uvvessah avai sen rauduruvas. Bercelius da Sefsröm annettih sile nimen.
Nimen keksimine.
Täl elemental on ylen čoma väri, sendäh sidä sanottih suvaičuksen da čomuon Freija-jumalattaren kunnivokse (vahn. skand. Vanadis – Vanoin tytär).


George Washington.
George Washington (22. tuhukuudu 1732, Bridges Creek, Virginii - 14. talvikuudu 1799, Mount Vernon, Virginii) oli ameriekkalaine valdivonruadai, Yhtysvalloin enzimäine rahvahan vallittu prezidentu (1789-1797), yksi Yhtysvalloin perustajis, Kontinentallizen armien piämies, Yhtysvalloin vällysvoinan ozanottai, ameriekkalazen Prezidentan instituutan perustai. Suuri orjienomistai.
George Washington oli roinnuhes muanruadajan pereheh. Vuvvennu 1752 häi sai perindökse Mount Vernon –muaalovehen. Samannu vuvvennu mies yhtyi voinutoimih fransuzoih da indeitsieh vastah, puutui vangičukseh. Vuvvennu 1759 Washington nai Martha Custis Dandridges da rubei panemah kundoh omua taloidu. Hänes rodih yksi Virginien bohatois muanomistajis.
Washington oli yksi Enzimäzen kontinentallizen kongresan deleguatois. Brituanieh vastah ammunduriidoin jälgeh hänet vallittih Kontinentallizen armien piämiehekse. Voiskoin muutettuu Washington ohjai niidy Bostonan kierros algajen vevvennu 1776 anglien voiskan kapitul’atsiessah Jorktownan lähäl vuvvennu 1781. Kylmykuus 1783 Pariižan rauhansobimuksen azutettuu George Washington loppi virran da lähti elämäh Mount Vernon –muaaloveheh.
Washington vallittih Konstitutsien konventan paginanvedäjäkse. Vuvvennu 1787 tämä yhtymy valmisti Yhtysvalloin konstitutsien. Vuvvennu 1789 hänet vallittih Yhtysvalloin enzimäzekse prezidentakse. Vuvvennu 1792 Washington uvvessah vallittih prezidentakse. Kolmel kerdua häi iče kieldävyi prezidentan ruadovirras. Enne lähtyö häi sanoi jälgisanoi rahvahale.
Prezidentan ruadovirran loppiettuu Washington lähti elämäh Mount Vernon –muaaloveheh da puaksuh kävi nostettavah piälinnah. Kongressu andoi Washingtonale Kodimuan tuatan arvonimen. Washington kuoli 15. talvikuudu 1799. Hänet pandih muah Mount Vernonas 18. talvikuudu.
W


Ruskeimeri.
Ruskeimeri – Indien valdumeren meri, kudai on Arabien niemimuan da Afriekan välil. Meren pohjazes on Sueckoin kanuavu, kudai eroitti – Sueckoin da Akaba-lahtie. Sueckoin kanuavan avul Ruskeimeri yhtyy Välimereh, suves Bab el Mandeb -salmen avul Ruskeimeri yhtyy Adenan lahteh da Arabienmereh. Ruskeimeri on kaikis suolazin meri kogo muailmas.
Ruskienmeren rannikol on troopilline ilmasto, vai peräpohjazes on Välimeren ilmasto. Ilman lämbötila talvikuus-pakkaskuus on 20-25 astettu lämmiä, elokuus on 35-40 gruadussua lämmiä, aijoitellen ilmu lämbenöy 50 pl'usastiessah.
Räken periä Jegiptan rannikol vezi lämbenöy talvel 20 astiessah, kezäl vezi lämbenöy 27 astiessah.


9. kevätkuudu.
9. kevätkuudu - 68. vuvven päivy (69. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 297 päiviä.


Antipinskaja.
Antipinskaja on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Hirvaksen kyläkunnan kylä.
Enne (vuodessah 1953) tämän eländykohtan nimi oli Majat’uki ().


Valgeimägi.
Valgeimägi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.
Kyläs on kirikkö (). Se on pahas kunnos.


Jouhoja.
Jouhoja () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 58 hengie.


Koikari.
Koikari () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.
Kyläs on histourien mustomerki – kodi, kudamas oli roinnuhes da eli vuodessah 1927 Nevvostoliiton muanivomies Afanasjev A.N. (1916 – 1941).
Kyläs oli roinnuhes runoilii da kiändäi Isakov F.T. (1918 – 1941).
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 329 hengie.


10. kevätkuudu.
10. kevätkuudu - 69. vuvven päivy (70. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 296 päiviä.


Sagarvoi.
Sagarvoi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.


Ližmajärvi (kylä).
Ližmajärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.


Lindjärvi.
Lindjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.


Pyhäniemi.
Pyhäniemi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.
Vuvvennu 1933 Sv’atnavolok (Pyhäniemi) ruvettih nimittämäh Punavaarakse.
Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) lähäl kyliä oli Nevvostoliiton vangiloin luageri.
Kyläs on histourien mustomerki – rahvahienvälizen voinan aigua (1918 – 1920) tapettuloin partizuanoin velleskalmu.
Vuvvennu 1975 täs kyläs snimaittih fil’mu ”Derevn’a Utka”.


11. kevätkuudu.
11. kevätkuudu - 70. vuvven päivy (71. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 295 päiviä.


Tiudia.
Tiudia () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris.
Kyläs on rahvahienvälizen voinan aigua tapettuloin saldattoin velleskalmu.
Histourii.
Vuvvennu 1757 kupču Martjanov järjesti mramoran louhindan. Tiudian mramoran värii on enämbi 30. Sidä viettih Piiterih.
XIX-luvun toizes puoles lähäl kyliä rakendettih kivikirikkö (). Sen arhitektorannu oli Ton K.A., kudai nosti kirikön () Moskvas. Toine arhitektoru oli Jarovitski I.F.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 510 hengie.


Sununsuu.
Sununsuu () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.
Se sijaiččou Suunujärven pohjasrannal, lähäl kohtua, kus Suunujogi laskeh täh järveh.
Kyläs on histourien mustomerki – kirikkö (). Se rakendettih XIX-luvul. Nygöi se on pahas kunnos.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 312 hengie.


Elmus.
Elmus () on pos’olku Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.
Pos’olkas on histourien mustomerki – Suuren voinan aigua (1941 – 1945) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu.


Justjärvi.
Justjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Hirvaksen kyläkunnas.


16. kevätkuudu.
16. kevätkuudu - 75. vuvven päivy (76. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 290 päiviä.


17. kevätkuudu.
17. kevätkuudu - 76. vuvven päivy (77. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 289 päiviä.


1994.
Midä rodih sinä vuon.
28. oraskuudu avavui Tartun bobien muzei


18. kevätkuudu.
18. kevätkuudu - 77. vuvven päivy (78. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 288 päiviä.


26. kylmykuudu.
26. kylmykuudu - 330. vuvven päivy (331. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 35 päiviä.


Mämmi.
Mämmi (,) - Suomen perindölline äijänpäivän syömine.
Historii:.
Mämmin valmistamine da sen tehnologii siirdyy myöhyaigazeh Persieh.
Suomeh Mämmi-mageisyömine tuli alus XVIII sadavuottu.
Ihan allus sidä maltettih valmistua vaiku Suomen lounazespäi.
Jo jällelpäi sen valmistamine siirdyi kogo Suomen muadu myö.
Ennevahnas mämmii valmistettih Karjalasgi, kus enimät päivymiärän syömizet keittävyttih hiilavis päččilöis.
Valmistamizen tehnologii:.
Valmistuu mämmi rugehizes idujauhos suolanke da zuaharinke.
Idujauhokuaššua keitettih moniičuassuloi ei ylen hiilavas päčis.
Mämmi on magei da vähäkalorilline syömine, suas grammas on vaiku sadaviizitostu kaloriedu (115kkal-100g).
Mämmis on äijy valgijaistu, kuiduu da mikroelementoi (raudua).
Mämmii syvväh vilunnu, piäle valetah sliuhkua libo vaniilikremua da ripoitetah zuaharii.
M
M


Jeuropan riäpöi.
Jeuropan riäpöi () — Riäpöikalat ollah siigoin roduu, eletäh suolattomas vies.
Riäpöikala ei ole suuri, voibi olla 13-20 sentii, erähät kazvetah 35 sentissäh.
Riäpöi omal nävöl pohodiu sel´odkah. Rungo bokispäi ongu näpistetty, alimaine leuguluu on pitkembi ylimästy. Alimazeh leuguluuh syndyy sangevunnuh ylimäzen leuguluun n´okku.
Suomuksii on suuri miäry (bokkii myö voibi olla 91-96 suomustu).
Sellän väri on harmuan- sinine, vačču – valgei, sellän da hännän evät olah harmuat. Muut rungon kohtat ollah valpahat libo valgiet.
Riäpöit eletäh enimyölleh järvilöis, harvah – jogilois. On niidy kalastajat pyvvetty Botniekan da Suomen lahtilois Baltiekan meres.
Parembi eländykohtu riäppölöil on puhtas hiekku libo savi järvenpohju. Kalaparvi järvilöis pyzyy syväl kohtal, ei suvaiče lämmiä vetty.
Riäppölöi enimyölleh pyvvetäh Ven´an pohjozes da Suomes (69%), Skandinaavies, Daanies, Litvas, Valgoven´al, Germuanies da Šotlandies.
Ven´al riäpöit eletäh suuris järvilöis: Oniegan, Luadogan, Čudskoin, Pleščevan da Valgies meres.
Kalastajat ei kačota riäpölöin pienevyöh, niile ainos löydyy pyydäjiä.
Riäpöi pädöy rahvahan syöndystolal tuorehennu, suolatunnu da savvutunnu.
Riäpöit ongen ankuriloih puututah harvah. Enimyölleh niidy pyvvetäh kalastushommujat verkoloil.


20. kevätkuudu.
20. kevätkuudu - 79. vuvven päivy (80. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 286 päiviä.


19. kylmykuudu.
19. kylmykuudu - 323. vuvven päivy (324. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 42 päiviä.


Motoranke veneh.
Motoranke veneh libo kuateri () on kaikkien laivoin pienin. Niidy käytetäh ihan ku suurien laivoin mugah: voibi niilöil vediä vetty myö rahvastu, gruuzulaivat, turistulaivat, pelastusvenehet, rajoinvardoiččijat venehet.
Piäero mottorvenehis da laivois rippuu motoran vedoväis. Erähis motorvenehis on stacionarnoi motoran paikku. Kebjielöis motorvenehis on yksi mačtu.
Nygyaigazis motorvenehis ollah kajutat magavosijoinke, niilöis voibi olla stacionarnoil motorpaikal 2-3 rippujua motoranke, kudualois on suuri vedovägi.


Tavalline siigu.
Tavalline siigu () – on lohikaloin roduu. Se on pandu Ymbärimuan Ruskieh kniigah. Ven´an Ruskieh kniigah on pandu kahtu senmosu siigua: volhovan Coredonus lavaretus baeri da bauntovskoi Coredonus lavaretus baunti.
Nävöl net äijäl erovutah, pohoditah vaiku alalevvan suunpaikal. Niilöin šagloin lugu muuttuu 15 – 60 ssah. Šaglat voijah olla ihan siliet dai ogahoinke. Erähil siigoil rungo on korgiettavu,erähil madalettavu voibi olla vie pitkäččy.
Eländypaikkoi myö niidy pietäh läbikävyinnu, jovellizinnu da järvellizinny. Siigat voijah olla piennenny dai suurembinnu. Erähät ollah pedokalat. Enimät kalat syömizenny pietäh vienpohjan plaktonollizii organizmoi.
S


21. kevätkuudu.
21. kevätkuudu - 80. vuvven päivy (81. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 285 päiviä.


28. kevätkuudu.
28. kevätkuudu - 87. vuvven päivy (88 päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 278 päiviä.


Karibien meri.
Karibien meri on Keski- da Suvi-Ameriekan välil olii Atlantin sivumeri. Sen pohjazes da pävännouzupuoles ollah Suuret da Pienet Antillit. Luodehes Jukatanan salmen avul meri yhtyy Meksikon lahteh, lounaspuoles Panaman kanuavan avul meri yhtyy Tyynehmereh.
Karibien meri on 9° da 22° välil p.l. sego 89° da 60° välil pl.p., sen pinduala on läs 2 753 000 km². Meren suves ollah Venesuelu, Kolumbii da Panamu, päivänlaskupuoles – Kosta-Rika, Nikaragua, Gonduras, Gvatemala, Beliz da Jukatan, pohjazes – Kuuba, Gaiti, Jamaika, Puerto-Rico, päivänouzupuoles – Pienien Antillien valdivot.
Rozvot.
Rozvot tuldih Karibien meren Tortuga-suarele da Port-Rojal-linnah XVII vuozisual. Yhtenny enzimäzis rozvolois oli Frensis Dreik, kudai valloitti Ispanien laivaston Nombre-de-Dios-portas vuonnu 1572. Hänen ruaduo jatkoi Henri Morgan, kudai vuonnu 1671 käi Panamah da myöhembi oli Jamaikan varagubernuattorannu.
Rozvoloin paras aigu oli vuozinnu 1700—1730. Vuozinnu 1716—1718 tundiettuloinnu Karibien meren rozvoloinnu oldih Mustupardu da Stid Bonnet sego Čarl'z Vein.


22. kevätkuudu.
22. kevätkuudu - 81. vuvven päivy (82. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 284 päiviä.


Selma Lagerlöf.
Sel´ma Ottilija Loviza Lagerl´of () (20. kylmykuudu 1858, Morbakka, Vermland, Ruočči - 16. kevätkuudu 1940 sai nimen) – enzimäine Ruočin kirjuttai literatulnoin Noubelin palkindon. 1909 häi oli kolmas, kudai sai Noubelin palkindon jälles Marii Kyri da Berti Zutner.
Piäkirjutuksennu Sel´man Lagetlöf kogomuale pietäh suarnallistu kniigua”Kummalline matkastus Nil´sa Hol´gerssona Ruočin muadu myö.
Enzimäi oli mietity luadie moine opastuskniigu,demokrutoin pedagokikan mugah. Kniigas pideli kerduo lapsil hyväsydämellizil kerdomuksil Ruoččih näh: muantiedoloih, historieh da legendoi kuultuuran tradiciloih näh.
Hänen kniigan hyvys levii kogomuailmua myöte, ei vaiku Ruočis.
1907 vuvvel kirjuttai Logerlöf oli vallittu parahannu Upsal´skoin universitietan doktorannu.
1914 vuvvel häi tuli Ruočin akadiemen tiedospecialistakse.


29. kevätkuudu.
29. kevätkuudu - 88. vuvven päivy (89 päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 277 päiviä.


Ukki Väinämöinen.
Ukki Väinämöinen (sežo "Vasilii Leontjevič Sidorov, Василий Леонтьевич Сидоров, Vasilii Levonen, Василий Левонен") (Tunguda, Arhangel’skan gubernii, Ven’an Imperii, 1885 – Vuokatti, Suomi, 1942) oli karjalaine da suomelaine yhteiskunnalline ruadai. Vuvvennu 1921 häi johti Karjalan rahvahannouzuu Nevvoston Ven’ua vastah. Ei virrallizesti häi johti vastahnouzijoi Päivännouzu-Karjalan rahvahannouzun aigua.
Nuorus.
Vasilii Leontjevič Sidorov (Suomes tundietah nimel Vasilii Levonen) oli roinnuhes Vienan Karjalah Tungudan kyläh vuvvennu 1855. Turtsien voinah aigua vuozinnu 1877-1878 yhtyi Ven’an suomelazien voiskah.
Rahvahannouzu nevvostohalličustu vastah.
Karjalan natsiolistizien partizuanoin yhtymän piämiehenny olles Levonen sai suuren kuulužuon. Muga sanottu Meččypartizuanat-yhtymy rodih Ven’an Rahvahienvälizen voinan aigua Karjalan ruadokommunan alovehel. Levonen vallittih piämiehekse sendäh ku häi oli bol’ševizmua vastah, antikommunistannu da ristitynny ristikanzannu. Sen ližäkse häi oli popul’arnoi karjalazien keskes. Levonen oli pieni kazvol, hänel oli pitky pardu, kuduan periä häi oli Kalevalan Väinämözen nägöine. Täs rodih Levozen peittonimi ‘’Ukko Väinämöine’’.
Vuvven 1921 lopussah vastahnouzijoin voiskat da sen piämiehenny olles Ukki Väinämöine, kudualoile autettih suomelazet omatahtozet, tarkastettih suuri pala Pohjois-Päivännouzu-Karjalua. Vaste sit nevvostolaine johto piätti luadimah Karjalan frontu, kuduan piämiehenny rodih A. Sed’akin. Sinne työnnettih läs 20 tuhattu voinumiesty. Vuvvennu 1922 tuhukuus Ruskei armii voitti jälgimäzen vastahnouzijoin voiskan Uhta-kyläs. Läs 30 tuhattu karjalastu, kuduan keskes oli Vasilii Levonengi, lähtiettih pagoh Suomeh.
Suomeh pajettuu Vasilii Levonen kogonah sogeni. Häi kuoli vuvvennu 1942.
Lähtehet.
V
V


Ilemselgy.
Ilemselgy () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Tedjärven kyläkunnas.
Se sijaiččou Ilemjärven päivänlaskurannal. Vuvvennu 1878 kyläh rakendettih Floran da Lavran kirikkö, nygöi sidä ei ole.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 210 hengie.


Aitniemi.
Aitniemi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Tedjärven kyläkunnas.
Se sijaiččou Oniegujärven pohjasozas lahten rannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 206 hengie.


Ližmu.
Ližmu () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Tedjärven kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 432 hengie.


Lukino.
Lukino () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Tedjärven kyläkunnas.
Se sijaiččou Oniegujärven luodehozas lahten rannal.
Kyläs on XVIII vuozisuan puučasounu. Se on pahas kunnos.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 123 hengie.


Mänselgy.
Mänselgy () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Tedjärven kyläkunnas.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki – XVIII vuozisuan puučasounu ().
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 116 hengie.


Uuzi pos’olku.
Uuzi pos’olku () on pos’olku Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Tedjärven kyläkunnas.


Ber’ozovka.
Ber’ozovka () on pos’olku Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kondupohjan linnukunnas.
Pos’olku perustettih vuvvennu 1959. Vuvven 1960 heinykuus sille annettih pos’olkan stuatusan.


Suuri Voronovo.
Suuri Voronovo () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kendärven kyläkunnas.


Viiksjärvi.
Viiksjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kendärven kyläkunnas.


Hallijärvi.
Hallijärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kendärven kyläkunnas.


1. sulakuudu.
1. sulakuudu - 91. vuvven päivy (92. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 274 päiviä.


Homselgy.
Homselgy () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kendärven kyläkunnas.
Se sijaiččou samannimizen järven luodehrannal, 35 kilometrin piäs Petroskoispäi.


Kivačču (pos'olku).
Kivačču () on pos’olku Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kendärven kyläkunnas.


Suopohju.
Suopohju () on pos’olku Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kendärven kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 tiä eli 199 hengie.


5. sulakuudu.
5. sulakuudu - 95. vuvven päivy (96. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 270 päiviä.


31. ligakuudu.
31. ligakuudu - 304. vuvven päivy (305. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 61 päiviä.


Čupa.
Čupa on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Kendärven kyläkunnas.


Särgi.
Särgi tavalline (). Net lajii myö ollah sugusiivizien kaloin karpoin roduu (). On vie äijy kalalajioi myö, kudualoil ollah omat nimet: taranit da voblat.
Särgilöi suau vastata kaikkie Jevroppua myö päivännouzus Suvi Angliessah da Pirinejevassah, Pohjozespäi Al´poissah, Siberin jogilois da järvilöis, Kaspien da Araalien meribasseinois.
Lähimäzis kalalajijois särgii suau eroittua hambahien ogalittoloin vuoh, kuduat ollah mollembis puolis yhtes riävys lainohambahii myö (niidy on 5-6 mollembis puolis), suomukset kalan ollah karjat (40-50 suomustu bokkurivis), kidanlopuspäi algavutah sellän evät, kuduat siirytäh mahapuolehpäi. Selgy väril on muzavu, toiči vie ozutahes sini da vihandu väril, bokat da maha ollah hobjanvärizet, mahan da tagapuolen evät ollah ruskiet, piälyksen väri ozutahes kuldazekse ruskien täplänke.
Erähii särgilöi suau vastata, kudualoil ollah silmät da evät keldazet, kulduväri suomuksienke, kuduat bokkupuolis da selläs ollah ruskiettavat.


Jahtu.
Jahtu (niderl. "jacht", tulluh verbilöis (jagen) – ajua iäre, mennä peräh) – enziaijois oldih kebjiet. Jahtu (terväh siirdyi) ravei, kuduas oli yksi libo enämbi kajuuttua vedi erähii persounoi, sinne kunne oli mietitty.
Nygöaigaine tiijustus – jahtu, kudai pädöy sportkilboih, turistumatkoih libo huogavundumatkah.
Jahtoih ei päijä reisovoit laivat-venehet kuduat vietäh joukkoloin rahvahii, niidy vie sanotah komerčeskoikse matkoikse. Jahtoil ei ole paikkoi, kus vois vesselästi vediä aigua da huogavuo.
Klassifikaciet.
Enzimäzet mainitukset puarussusportivnoloih jahtoih näh oldih XVII sadavuozil. Enimät nygyaigazet puarusnoit jahtat päitäh turistumatkoih näh, niih on ližätty abumotor (rippujumotor), ku suas parembi manevriruija portas da siirdyö vetty myö, konzu ei ole tuuldu. Puarusnoit jahtat motoroittah päijäh vaiku sportkilboih näh.


11. sulakuudu.
11. sulakuudu - 101. vuvven päivy (102. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 264 päiviä.


12. sulakuudu.
12. sulakuudu - 102. vuvven päivy (103. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 263 päiviä.


13. ligakuudu.
13. ligakuudu - 286. vuvven päivy (287. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 79 päiviä.


1. kylmykuudu.
1. kylmykuudu - 305. vuvven päivy (306. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 60 päiviä.


Matikku.
Matikku,vie tavalline matikku () – yksiainavokalois eläis suolattomas vies. Kalajoukko tr´oskoobraznoi (Gadiformes). Ammattikalastamizes pietäh kallehennu.
Kuvuamine.
Matikku on pitkäččyruholline, ei ole korgiettavu, a ezipuoles on pyörättävy, tagapuoles on buiteku äijäl ahtistettu.
Piä on sangiettavu, sen pitkevys on pitkembi ruhon korgevuttu. Silmy pieni. Suu suuri puolialalline. Alallineleugu on lyhembi yläleuguluudu.
Ruhon väri rippuu vienpohjas, sen valos da läbinägevyös. Myös kalan ijäs, väri voibi muuttuo: enimyölleh muzavan-ruspakokse libo mustan-harmuakse, kudai voibi valpastuo ruavastumizel. Ruhon bokis puarattomat evät ollah suurien valpahien täplöinke. Formu da suurus varjiruiččehes. Maha da evät ollah valpahat.
Elämizen ciklu.
Matikku on kirkiembi vilus vies. Kudo algavuu talvikuus – tuhukuussah. Kaikkii parembi kalansuandu on enzimäzien halloin aigua päivänlaskus – nouzendassah. Syöy pienii kaloi da selgyrangattomii elättilöi.


Karjalan Kielen Seura.
Karjalan Kielen Seura on Suomes ruadai yhteiskunnalline yhtistys, kudaman piäruavonnu on karjalan kielen kehittämine da kannattamine. Yhtistyksen alallizennu piälikönny on Suomen pravoslavnoin kirikön piälimäine da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu Leo (Leo Makkonen). Arhijepiskoppu Leo on Salmin karjalaine, karjalan kieli on hänele muamankielenny.
Perustandu.
Karjalan Kielen Seura perustettih vuvvennu 1995 Suomen Jovensuun linnah. Yhtistyksen perustamizen pohjannu enne kaikkie oli Ven’an karjalazien ezimerki. Ven’al jo 1980-vuozien lopus ottavuttih karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehitändäh. Karjalan kirjukielen livuttamine rodih mollembil puolil rajua suurekse da tärgiekse ruavokse. Karjalan Kielen Seuras ainos tunnustettih, ku luadie kieles muzeikieldy ei ruveta, se ei ole liittolazien ruavon tarkoitus. Tädä kelii novvettih da novvetah nygöigi ruavol da dielol.
Suurimat suavutukset.
Karjalan Kielen Seuran ruadovuozis on suadu toven äijän. Suurin suavutus on Suomes karjalan kielele vähembistökielen stuatusan suandu. Sih niškoi Suomen prezidentu Tarja Halonen ualekirjutti käskyn 27.11.2009. Tädä päiviä tänäpäi Suomen karjalazet pietäh karjalan kielen päivänny. Se on pruazniekkupäivy, kudamua ruvettih viettämäh vuvves 2016.
On luajittu muudugi suurdu ruaduo. Itä-Suomen yliopistos rubei ruadamah karjalan kielen professuuru da karjalan kielen enzimäzenny professorannu oli vienankarjalaine filolougien douhtoru da Petroskoin valdivonylipiston professoru Pekka Zaikov. Itä-Suomen yliopistos ruvettih opastamah karjalan kieldy sivuainehennu. Opastettavannu ollah karjalan kielen kaksi piämurrehtu: liygi da vienankarjal.
Karjalan Kielen Seuran hyvyös Nurmekseh oli suadu karjalankieline kielipezä. Vuvvennu 2015 kevätkuul Yle:l rubei kuulumah uudizii karjalan kielel. Tämä ruado sai ruaduo läs 20 vuottu kestänyzien nevvotteluloin jälles. Uudizien vedäjänny on liygiläine Natalja Gilojeva.
Nämmih suavutuksih sai piästä enne kaikkie yhtistyksen piälikön hyvyös. Arhijepiskoppu Leo on aktiivine karjalazien da karjalan kielen puolistai. Händy kunnivoijah da kuullah.
Kirjutuskilvat.
Karjalan Kielen Seura alalleh pidäy kirjutuskilboi karjalazien keskes. Tuolleh livutetah kirjutusruaduo, kehitetäh da pannah karjalazii kirjuttamah omal muamankielel. Täh aigah on pietty jo mondu kirjutuskilbua, joga kilvas oli oma teemu da joga kilvan jälles painettih kniigu kilbuniekoin kirjutuksienke, kudamat ollah kaikil karjalan kielen murdehil. Omua kirjutusneruo jiävittih liygiläzet da lyydiläzet, vienalazet da tverinkarjalazet, rajakarjalazet.
Julguanduruado.
Karjalan Kielen Seuran julguanduruado on vuvves 2005 algajen on olluh seuran suurimii ruadoaloi. Yhtistys on jullannuh enämbi 60 kniigua da enämbi 10 iänikniigua, piästänyh ilmah pajodiskuagi. Jullattuloin kniigoin joukos on kotkatjärveläzen Zinaida Dubininan livvikse kiännetty ”Kalevala”, on Natalja Sinitskajan kiännettylöi kniigoi Muumilois, on kielioppii, sanakirjua da paginsanakirjua, kerdomuksien da runoloin kogomuksii. Tämän kaiken ližäkse Karjalan Kielen Seura piästäy ilmah Karjal-žuarnualua lehtenny da verkoversienny.
Kniigulaukku da digikirjasto.
Karjalan Kielen Seural on kniigulaukku internetas. Jogahine voi tilata seuran jullattuloi kniigoi ičelleh. Kniigulaukku ruadau seuran sivuloil: www.karjal.fi. Samal saital ruadau seuran digikirjasto, kus voibi löydiä, kui vahnua, mugai uuttu kniigua karjalan kielel.
Toimisto.
Karjalan Kielen Seuran toimisto ruadau Jovensuus Pohjoiskatu, 6 -adresil.


13. sulakuudu.
13. sulakuudu - 103. vuvven päivy (104. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 262 päiviä.


Karjalan Sivistysseura.
Karjalan Sivistysseura on Suomes ruadai yhteiskunnalline yhtistys, kudaman ruavon tarkoituksennu on yhtistiä karjalazii mollembil puolil rajua ruadamah oman kielen da kul’tuuran hyväkse. Karjalan Sivistysseura on vahnimii karjalazii yhtistyksii Suomes.
Perustandu.
Karjalan Sivistysseura perustettih vuvvennu 1906. Yhtistyksen enzimäine nimi oli Wienan Karjalaisten Liitto da sen perustajinnu oldih vienankarjalazet kaupiččijat da heijän ruaduo kannattajat suomelazet. Liiton piäruavokse rodih Vienan Karjalan hengizen da ainehellizen tilan kohendamine. Vuvvennu 1917 yhtistyksen nimi muutettih Karjalan Sivistysseurakse.
Karjalan Sivistysseuran halličus.
Karjalan Sivistysseuran ruavos vastuau halličus, kudamah rahvastu vallitah joga vuottu yhtistyksen vuozikerähmös. Halličukseh kuuluu yheksä hengie.
Ala-ozastot da yhtesruado.
Karjalan Sivistysseural on kolme ala-ozastuo: Kemin ala-ozasto, Pohjas-Viena-seuru Oulus da Kyykkäkerho Helsinkis. Karjalan Sivistysseura on yhtesruavos toizienkegi karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua edehpäi vedäjien yhtistyksienke kui Suomes, mugai Ven’al. Yhtes on todevutettu äijy projektua.
Ruado.
Karjalan Sivistysseuran ruadoalat ollah kieli da kul’tuuru, histourii da perindöt, julguanduruado da kyykkä-kiža.
Julguanduruado seuran perustandupäivis algajen on olluh suurii ruadoaloi. Enzimäine seuran varoil ilmah piästetty kniigu oli aberi ”Pieni Alku-opastaja Vienan Karjalaisille”. Se nägi päivänvalgien vuvvennu 1907. Tämän jälgeh on piästetty ilmah eri karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua koskijua kniigua. Niilöin joukos opastuskniigua, tutkimustu, kaunehliteratuurua da kniigua lapsile. Karjalan Sivistysseuran hyvyös vuvvennu 2015 nägi päivänvalgien ”Kalevala” vienakse. Sen kiändäjänny on Raisa Remšujeva.
Karjalan Sivistysseural on oma lehti – ”Karjalan Heimo”. Sen enzimäine noumeru piäzi ilmah vuvvennu 1906 Karjalaisten pakinoita -nimel. Se on vahnin Suomes ilmah piäzii karjalaine žurnualu.
Karjalan Sivistysseura on ainos oppinuh panna tallele karjalastu kul’tuurua da perindölöi. Seural on oma arhiivu da Carelica-kirjasto, kudamas on enämbi 500 eri tevostu, niilöin joukos harvinastu. Arhiivan da kirjaston materjualoi suau käyttiä jogahine, niilöil on oma ruadoaigu.
Vuozikerähmö da heimopäivät.
Joga vuottu Karjalan Sivistysseura pidäy vuozikerähmön, kudaman aigah sanelou da pidäy otčottua omas ruavos. Vuozikerähmön hantuzis luajitah karjalazien heimopäivät, kudamih tervehtulluot ollah kai karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah kiinnostunnuot. Vuozikerähmö da heimopäivät pietäh ainos nedälin lopus da joga vuottu niilöin piendykohtu muuttuu. Täh aigah niilöi on pietty jo eri Suomen linnois.
Abudengoi juandu da kilvat.
Joga vuottu Karjalan Sivistysseura jagau abudengoi karjalastu juurdu olijoile opastujile kui Suomes, mugai Karjalan Tazavallas. Seura pidäy kilbuagi karjalan kielen livuttamizekse. Eräs niilöis on vuvvennu 2016 pietty Wikipedien kilbu. Sen hantuzis kehitettih karjalazii kirjuttamah karjalankielizeh Wikipedieh.


14. sulakuudu.
14. sulakuudu - 104. vuvven päivy (104. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 261 päiviä.


23. ligakuudu.
23. ligakuudu - 296. vuvven päivy (297. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 69 päiviä.


Hrom.
Hrom (, merkitäh Cr-merkil) on 24. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Hroman atomnoumer on 24. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, sivujoukon 6. joukos.
Helpo aineh hrom on kova valpahansinisvalgei metallu. Toiči se pannah mustoin metalloin joukkoh.
Histourii.
Hrom oli avattu KeskiUrualan vuoriloil, Berezovskan kullan roindukohtas. Lomonosov mainitti sidä enzimästy kerdua omas kniigas, da sanoi ruskiekse tinaruvakse, PbCrO4 Enzimäzet metallurgien perustukset -kniigas (1763 vuozi). Nygyaigaine nimi on krokoit.
Nimen histourii.
Hroman nimi tuli greikkalazen χρῶμα-sanas (väri, muju), sendäh ku metallu on erivärine.
Luonnos olemine.
Hrom on levitty alguaineh. Sen piäyhtistehet ollah hromanraudu (hromit) FeO·Cr2O3. Toine on krokoit PbCrO4.
Roindupaikat.
Suurimat roindupaikat ollah SAT (Suvi Afrikan Tazavallas – 1 paikku muailmas), Kazahstanas, Ven’al, Zimbabves, Madagaskaral. Sežo net ollah Turcien, Indien, Armenien, Brazilien alovehil da Filippinoil.


Manganum.
Manganum (, merkitäh Mn-merkil) on 25. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Manganuman atomnoumer on 25. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, sivujoukon 7. joukos.
Helpo aineh manganum on hobjanvalgei metallu. Se pannah mustoin metalloin joukkoh.
Avuamizen histourii.
Manganuman yksi piäainehis on piroluzit. Ennevahnazis aijois sidä tunnettih mustannu magneeziennu da käytettih st’oklan keittämizes. Vuonnu 1774 ruoččilaine hiimiekku K. Šeele löydi ruvas tundemattoman metallan. Häi työndi ruvan mallin dovarišale Juhan Ganale, kudai sai marganuman lämmittäjes piroluzitua hiilenke päčis.


Miihkali Perttunen.
Mihaila (Miihkali) Arhipanpoigu Ivanov-Perttunen (syvystalvel 1815 — 3. syvyskuudu 1899) oli tundiettu runonpajattai. Händy tietäh sežo nimel Miihkali Arhippainen.
Miihkali Perttunen, Vienan Karjalan sluavakkahan runonpajattajan Arhippa Perttuzen poigu, oli roinnuhes kirikönkniigoin mugah Valtasenvaaran Arhipan talois, Latvajärven kyläs, Vuokkiniemen piiris vuonnu 1815. Ei ole tarkah sellitetty, mi oli hänen tovelline roinduaigu, perindöllizen vienalazen tavan mugah verotuksellizien syylöin periä voidih ilmoittua lapsen viäry roinduaigu.
Miihkali oli sogei, sendäh gi händy kučuttih Sogie-Miihkalikse. Händy pajatutettih äijät ristikanzat — sego runonkeriäjät mugai matkumiehet, sanottih, gu Miihkali hyvälmielel pajatti jogahizele kuundelijale.
Miihkalin akan Palakan sizär Okahvie Mäkeläinen oli sežo hyvä runonpajattai. Miihkalilpäi runontaido siirdyi Anni Tenisovale.
Jovensuun Ilosuares, Karjalantaloin ies on Miihkali Arhippaizen pačas, kuduan on vestänyh Alpo Sailo (pystytetty vuonnu 1973) I.K.Inhan fotokuvan pohjal.
Vuonnu 1991 Arhippa Perttuzen fondu pystytti Vuokkiniemele aijemban paččahan koupien.
P
P


Simone de Beauvoir.
Simone de Beauvoir (9. pakkaskuudu 1908 Pariižu – 14. sulakuudu 1986 Pariižu) oli francielaine kirjuttai, filosoufu da feministu. Beauvoir oli yksi francielazis ekzistencialistufilosoufois Albert Camus’n da Jean-Paul Sartren rinnal. Eksistencialistannu de Beauvoir oli sidä mieldy, gu ristikanzat vastatah sit, mittuzii merkičyksii hyö annetah elaijale.


Margaret Mitchell.
Margaret Munnerlyn Mitchell (8. kylmykuudu 1900 Atlanta, Georgia – 16. elokuudu 1949 Atlanta, Georgia) oli yhtysvaldalaine Pulitzer-palkittu kirjuttai. Mitchell tundietah "Tuulel vietyt" -romuanan (1936) kirjuttajannu. "Tuulel vietyt" jäi hänen ainovokse tevokse, ga hänen kuolendan jälgeh hänen aigazembii tekstoi, novelloi on kerätty kirjoikse. Enne Mitchell ruadoi toimittajannu. Mitchell kuoli vuonnu 1949 48-vuodehizennu Atlantas.


Vergilius.
Publius Vergilius Maro oli riimalaine antiekan runoilii. Hänen tundietuimbii ruadoloi ollah "Bucolica", "Georgica" da "Aeneis". Händy pietäh yhtenny antiekan kaikkii suuremis runoilijois. Hänen "Aeneis"-runuo pietäh Riiman rahvahaneeposannu.


Kodihiiri.
Kodihiiri (lat. Mus muskulus) se on griziju kodihiiri, se maltau hyvin eliä ristikanzoin rinnal. Eläy kogomual, niidy on kaikkii suurin miäri.
Pieni pitkän hännänke elätti: rungon pitkevys on 6,5 - 9,5. Händy on 60/% pitkembi runguo, katettu sarvisuomuksil, kuduat mennä pyöräzinny, niilöin piäl ollah harvazet karvat. Paino on 12-30 g. Korvat puolipyöräzet, pienet. Karvu -muzavu libo ruspakon-harmai, maha - tuhkan-harmavus valgiessah. Kodihiiris eroitetah valgieloi, mustii da keldazii, harmuan-sinizii da erivärizii. Emä hiiril on 5 nännii
Eletäh ihan eriluduzis kohtis, sie kus eletäh rahvas, puaksuh mennä elämäh pertilöih, sarvualoih. Pohjozes enne viluu ecitäh lämmin eländykohtu talvekse.
Net voijah mennä sinne kus ollah säilymäs villät, kazvikset da muut rahvahan syömizet. Keviäl hiiret jätetäh lämmin kohtu da siirytäh luonnon paikkoih
Kodihiiret ollah ylen kirkiet, ylen terväh nellöillah, voijah nosta yläh, hyppie da vie hyvin maltetah uidua. Kävelläh eccimäh syömisty yksii samazii troppii myö, kuduat hyvin suau nähtä.
Syvväh enimyölleh siemenii, dyvii. Syvväh hernehii, babuloi, voijah syvvä syöjii da niilöin jäiccii, no hiirel ainos pidäy olla vetty, eiga ylen terväh kuolou. Konzu on äijy syömisty, peitetäh niidy varakse.


Savonlinnan Ouperufestivuali.
Savonlinnan Ouperufestivuali on kezäl vuozittai Savonlinnas piettävy sarju ouperuozutuksii. Festivuali pietäh Olavinlinnas. Ouperufestivualin johtai sygyzys 2012 on Jan Strandholm.


Albert Camus.
Albert Camus (7. heinykuudu 1913 Alžir – 4. pakkaskuudu 1960 Francii) oli francielaine kirjuttai, filosoufu, lehtimies da yksi ekzistencialisman da absurdizman piähengis.


Pagin.
Pagin on kahten libo enämbän ristikanzan kohtinaine kosketuksen (yhtevyksen)taba. Tavan mugah pagin tapahtuu sanomizen avul, silkeskie ilmoituksien kirjutusvaihto paginannu ei piätä. Paginan malton da etikietan kehittämine on sotsializatsien tärgei oza.


Absurdizmu.
Absurdizmu on moine stiil'usuundu teatras da kirjalližuos, kudai ozuttau paradoksoi da mielettömyyksii.


Kobal’tu.
Kobal’tu (, merkitäh Co-merkil) on 27. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Kobal’tan atomnoumer on 27. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 9. joukos.
Helpo aineh kobal’tu on hobjanvalgei, vähän keldaine metallu valpahanruskien libo sinizen sävynke.
Histourii.
Kobal’tan yhtistehet on tunnettu ylen ammui. Sinizet kobal’tust’oklat, mujut lövväh Muinazen Jegiptan ruuhis. Tutanhamonan ruuhes on löydy sinizen kobal’tust’oklan palat. Niken ei tiijä, mih näh jegiptalazet valmistettih st’oklua da mujuloi kobal’tas. Enzimäzeksi sinisty mujuu valmistettih vuonnu 1800.
Nimen histourii.
Kobal’tan nimi tuli germuanien kobold-sanas (koinižändy, gnomu). Kobal’tuminerualoin (kudualois on arsenikum (As)) poltajes erittyy myrkylline arsenikuman oksidu. Norviegielazet ajateltih, ku gnomu luadiu pahua niilöile, ken sulattau rudua.
Vuonnu 1735 ruoččilaine tiedomies Georg Brandt sai kobal’tan. Häigi tiijusti, ku tämän elementan yhtistehet mujuttau st’oklua sinizekse.


Nikeli.
Nikeli (, merkitäh Ni-merkil) on 28. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Nikelin atomnoumer on 28. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 10. joukos.
Helpo aineh nikeli on plastine, hobjanvalgei metallu, kuduadu hyvin taguo. Vähänaktiivine hiimiellizesti.
Nimen histourii.
Elementu sai oman nimen germuanien mifolougien pahas henges. Se peitoči andoi vasken eččijoile minerualua, kudai oli vaskennägöine. Germuanien nickel-sana merkiččoi balovniekku. Ruvoin tagojes eritytäh arsenikuman guazat.
Histourii.
Nikeli oli avattu vuonnu 1751. Enne sidä kivenlouhiet käytettih nikelii st’oklukeittämizes. Monet opittih suaja vaski täs ruvas, ga ei onnistui, sendäh sidä sanottih Kupfernickelakse, midä merkiččou «Vaskilemboi». Vuonnu 1751 ruoččilaine minerualogu Kronštedt tutkii tädä rudua. Häigi sai uvven metallan.


Šiprage.
Šiprage (Шипраге) on kylä Bosnii-Hertsegovinas. Rahvahan lugumiäry - 788 (2013).


16. sulakuudu.
16. sulakuudu - 106. vuvven päivy (107. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 259 päiviä.


Grigorii Vvedenskii.
Grigorii «Riigo» Jefimovič Vvedenskii (20. syvyskuudu 1782 – 23. talvikuudu 1865) oli karjalaine pappi. Händy pietäh karjalan kirjukielen perustajannu, sendäh gu häi kiändi Biblien Matvein jevangelin karjalakse vuvvennu 1820.
Elaigu.
Grigorii Vvedenskoin tuatto oli karjalaine pappi Tveris Kozlovan hierus, muamo – Tresnan volostin Prudovan hieruspäi, sežo karjalaine. Hänel oli ven’alaine akku Matr’ona Mihailouna Gubokoin hieruspäi. Roittih heile šeiččei poigua da nelli tytärdy.
Vvedenskoi opastui Tverin seminuaras, kuduan loppi v. 1808. Häi ruadoi opastajannu ezmäi vuvven Ostaškovan Niilan manasteris, sit Duhounois učiliščas, kudai oli Kruasnoin Holman kaikis suurin škola da valmisti opastujii Tverin seminuarah. Pandih händy papikse 7. sulakuudu v. 1813, da sinä vuon häi tuli Kozlovale ruadamah papinnu omassah tuatos tuači. Karjalazet rahvas kučuttih händy Riigo-pappi. Heijän rovus kai miehet oldih papinnu, dai roittihgi pappiloikse sežo hänen kolme poigua.
Matvein jevangeli.
1800-vuozisuan allus, konzu Ven’an Sinodan piämiehenny oli A. W. Galicyn, uskondollistu literatuurua kiännettih äijien Ven’an rahvahien kielile, ezimerkikse marikse, mordvakse, udmurtakse, komikse. Ruaduo tavan mugah ruattih rahvahan keskes eläjät papit da opastajat. Karjalan kielele Matvein jevangelin ezmäi kiändi latinan kielespäi Novotoržokin seminuaran opastai Matvei Zolotinskii. Häi työndi kiännöksen Sinodale 15. kevätkuudu v. 1817. Sinoda kyzyi Kozloval eläjiä pappii Grigorii Vvedenskoidu arvostella kiännös. Vvedenskii ei suvainnuh kiännösty, a rešši iče kiändiä sen uvvessah ven’an kielespäi. Jälgimäi Zolotinskii da Vvedenskii kahtei luajittih kiännöksen valmehekse. Vuvvennu 1819 Vvedenskii sai Sinodaspäi 200 rubl’ua. Konzu kiännös rodih valmehekse, sai häi vie i skufjan i barhatoin kamilafkan. Kirillical kirjutettu Matvein jevangelin kiännös «Герранъ мия̈нъ Шюндю-руохтынанъ святой ювангели Матвѣйста, карьялан кїелѣлля» nägi ilmua Piiteris 1820 vuvvennu.
Vvedenskoin Matvein jevangelin kiännös kiinitti sežo kielitiedoilijoin mielii. Vuvvennu 1864 estounielaine F. J. Wiedemann piästi kiännöksen uvvessah ilmah latinalazel kirjaimikol Londonas. Suomelastu kielitiedoilijua August Ahlqvistua myö Wiedemannan latinalazes tekstas oli äijän pahua, da häi luadi oman versien sanastonke da kielitiijollizien huomaičuksienke, kudai viidi Helsingis 1865 vuvvennu «Suomi»-kniigas. Vuvvennu 1990 Ahlqvistan versii piästettih uvvessah ilmah «Carelia»-lehten noumerois 11–12/90.
Markan jevangeli.
Vvedenskii kiändi Zolotinskoinke karjalakse sežo Markan jevangelin, vaigu Sinodu nikonzu ei piästänyh sidä ilmah. Vuvvennu 1959 karjalaine kielitiedoilii Grigorii Makarov löydi kiännöksen käzikirjutuksen Leningradan arhiivaspäi. Jevangelin kiännöš nägi ilmua vaste vuvvennu 1971 «Прибалтийско-Финское языкознание» -lehtes.
Vvedenskoin ruavon merkičys.
Vvedenskoidu pietäh karjalan kirjakielen perustajannu. Suomelaine etnolougu da arheolougu Theodor Schwindt kirjutti vuvvennu 1883, gu tiedomiehien tiijot karjalazien kieleh näh Tverin alovehel perustutah juuri Vvedenskoin Matvein jovangelin kiännökseh. 1800-luvul elänytty suomelastu tiedomiesty da kirjuttajua Carl Axel Gottlundua myö Matvein jevangelin karjalaine kiännös oli parembi suomelastu, kudaman uuzi versii oli jullattu v. 1819. Suomelaine kielitiedoilii Eino Leskinen mainiččou Vvedenskoidu erähänny kaikkii suurimis karjalažuon merkimiehis.
Viittehet.
V
V


Stolakiža.
Stolakiža — on moine kiža, kuduan ezinehet voijah sijoittua stolal libo kižuajoin kazis. Stolakižua ollah kižat, kudualoin kompliektas on kižakenty, kartit, kubiekat, fiškat da muudu.
Histourii.
Stolakižan histourii algavui ei vähembi 5500 vuottu tagaperin. Histouriekat mietitäh, ku kaikil stolakižoil on yhtehine histourii, ku kai nygyaigazil kižoil on muinazet prototipat.


Carelian Faces (festivuali).
Carelian Faces () on kanzoinväline muuzikkufestivualu, kudai enzi kerdua piettih Karjalan piälinnas Petroskois 5.-6. syvyskuudu vuvvennu 2003.
Festivualan alguhpanijoinnu da luadijoinnu oldih suomelaine yhtistys ”Etnokul’t” da prod’usserat Peter Coon da Arto Rinne. Vuvven 2003 festivualu on sen luadijoin lahju Petroskoin 300-vuozipäiväkse.
Vuozinnu 2003-2008 festivualan konsertoih yhtyi Suomen, Ruočin, Fareroin suariloin, Norviegien, Yhtysvalloin, Kanuadan, Perun, Kolumbien, Brazielien, Ganan, Senegalan, Togon, Zambien, Ven’an da toizien mualoin soittajua, tansijua, pajattajua da taidolijua.
Linki.
C
C


Kegri.
Kegri on vahnu karjalaine pruazniekku, kudai piettih 1.-2. kylmykuudu, konzu kai kezäruavot loppiettihes da algavuttih uvvet – talviruavot. Pruazniekku oli tuttu kaikile: liygiläzile, vienalazile, lyydiläzile da Tverin karjalazile. Tänäpäi pruazniekan piendyperindö unohtui, vähä ken karjalazis mustau sidä.
Piendyperindö.
”Tukat on mustat gu Kegril, ylen on boikoi, hyppiy gu Kegri”.
”Kegri keräzen kyzyy. Kegrisuovattan pannah ikkunale pelvaspivo libo liinukerä”.
Tverin Karjalas XX vuozisuan enzimäzel puoliškol Kegrinny oli taba šuorivuo smuutikse. Nuoret dai keski-igäzet pandih piäle muurin kiättylöi turkiloi, luajittih ičele pardumaskoi da hierottih rožii nogeh. Otettih kädeh ufatkoi, koukkuloi, keppilöi da käydih pöllättelemäh lapsii. Lapset varattih nämmii Kegrilöi, lahjoitettih niilöile langukerii, gostitettih lettuloi da uskaldettih olla sanankuulijoinnu.
Kegri oli omien kuolluzien mustelendupäivy. Kegrii vaste heile lämmitettih kyly da kučuttih heidy kylyh. Kois sil aigua varustettih heile stolat. Sit kylyh kävyi kai kodipereh. Kylyspäi tulduu ižändät varustettih kuolluzile magavosijat, a iče istavuttih stolah syömäh. Nenga luajittih, ku tulien vuvven vil’l’at oldas hyvät, karju terveh da kois kai olis hyvin.
Käytetty literatuuru.
K


Kuničču.
Kuničču libo niädy ("Martes martes") on mečäs eläi pedoelätti.
Ulgonägö.
Kuničan rungan suurus on 30-50 sentii, sil on turbei händy da kolmikon jyttymät korvat. Rungan piduhus sellän korgevimas kohtas jallanpohjissah on 15 sentii. Elätti painau 0,5-2 kiluo. Ižäčyt ollah emäččylöi vähästy suurembat. Elätin turki on maksankarvastu värii, kulkun kohtas on keldaine tačmu. Talven aijakse kuničan jallanpohjih kazvau karvua. Se avvuttau elätile kebjieh liikkuo lumikivoksis da jiädy myöte.
Taba.
Kuničču on kirmei, vedrei da ylen sukkel pedoelätti, kudamal on hyvä vainu, nägö da kuulo. Kuničču liikkuu enimyölleh pimien aigua, päivän aigua se huogavuu kustahto peittokohtas. Meččykuničat eletäh yksitellen. Joga elätil on oma muapala eländäh niškoi. Sen rajat merkitäh hajumerkilöin vuoh. Emäččylöil muapalat ollah pienembät migu ižäččylöil. Kuničču liikkuu hyppijen, muale jiäy kaksi puarua piduliččua jälgie. Hil’l’ah liikkujan kuničan jälgilöin välit ollah läs 80 sentii.
Syöndy.
Elätin päivän liikundumatku rippuu syömizien kyllyös. Ku ollou syömisty tarbehen mugah, sit kuničan päivän liikundumatku ei ole enämbiä 0,5 tuhattu gektuarua. Elätin piäsyömizenny ollah hiirijyrzijät, linnut, oravat. Pihl’aivuozinnu kuničču rakkahal syöy tädä muarjuagi. Kezäl elätti syöy linduloin jäiččiä, šlöpöidy, šižiliuhkuu da böbökkiä.
Kiimuaigu da poigazien kazvatandu.
Kiimuaigu kuničal on kezäl, enimyölleh heinykuul. Tulien keviän, kaheksan-yheksän kuun mendyy, emäččy kandau kolme-nelli poigastu. Net rodivutah sogiet da avuttomat. Yhtelläh kazvetah terväh da kezän lopukse poigoveh leviey, nuoret elätit ruvetah elämäh ičepiänneh.
Vihaniekat.
Kuničan vihaniekannu ollah reboit, hukat, ilvekset da suuret linnut: haukat, hyybiet da muakotkat. Ga ei ainos pedoelätit tapeta kuniččua syömizen täh. Toiči net muite vai hävitetäh konkurentua, kudai sežo tavoittelou suaja niilöin syömizii. Vihaniekois kuničču piäzöy juostol, puuloih peittyjen.
Leviendy Karjalas.
Karjalas kuniččua on kaikkiel, kusgi enämbi, kusgi vähembi. Elätti suvaiččou vahnoi havvumeččii, kudamis on äijy koluo puulois da kuadunuttu puudu. Kuničal ei ole alallistu kodii, poikkevuksennu on vaiku poigazien kazvatanduaigu.
Kuničan lugu Karjalas.
Kuničču on kallis mečästyselätti. Vuozittain kuničan lugu vaihteleh äijäl, vuvvennu 2016 Karjalas oli 7,5 tuhattu tädä elättii.


Lahnu.
Tavanmugah, päivännouzu, dunuajan lahnu () on ainavo lahnurodulois ("Abramis") karpoin perehjokkolois ("Cuprinidae") da niilöin nägölöi myö ("Cupriniformes").
Ulgonägö.
Rungo on korgei, sen korgevus voibi olla kolmas oza kogorungon pitkevytty. Piä da suu ollah pienet. Suun lopus on ollenjytys trubkaine, kudai siirdelehes.
Igähizel lahnal selgy voibi olla harmai libo maksankarvaine, bokat – kulduruspakon värizet, maha on keldaine, evät ollah harmuat ruskiloin reunoinke. Nuorizon ulgonägö voibi olla hobjankarvazennu.
Suurin rungon pitkevys on 82 sm., painovus – 6 kiluo, eländyaigu voibi olla 23 vuottu.


Kuor´oi.
(Jevroupan) kuor'oi () – nävöl on sugusiivine kala. Kuor'oloin perehjoukkoloi myö ("Osmeridae"). Kuor'oidu pietäh läbikävyjänny kalannu. Kuor'oloin erirovut voijah eliä yhtellizis järvilöis. Kuor'oit eletäh kaikkiel da niidy on ylen äijy.
Kaloin nägö.
Ruho on pitkäččy, suomuksii ei ole. Suu on suuri. Bokat ollah hobjankarvazet, selgy muzavanvihandu. Syvväh zooplanktonnolizii syöjii, pienii kalazii da mähändiä. Kuvunaigua kogo rungo, piä da evät katetahes bul'kuloil. Tuoreh kuor'oi nenäh tulou vihandal ogurčal.
Kuor'oit kazvetah da eletäh Baltiekan, Pohjanmeren basseinois, Oniegas, Luadogas da monis pohjazen järvilöis. Enimyölleh kalansuandu menöy Jevroupan päivänlaskupuoles – sie on suurin vuitti kalansuandois.
Kuvunaigu.
Kuor'oin kudu algavuu jälles jiänlähtendiä, konzu vien lämbö roih 4 gruadussii C, paras kuvunaigu roihes 6 – 9 gruadusin aigah. Kuor'oi nouzou El'bahpäi sadoi kilometrilöi. Valgien meren kuor'oit mennäh kuvunaigua jogiloih da ojih. Loitombi merdy voijah siirdyö 2-3 kilometrii, a voijah olla ihan suan metrin peräs.
Kogo kuvunanaigu menöy vähembän nedälii, voibi olla 2 – 3 päiviä.


Sinikodvaine.
Sinikodvaine on nengoine aigu jogahizennu huondeksennu da ehtänny, konzu ebäsuoru päiväzenvalgei enimyölleh on sinizes väris. Ilmivö tavan mugah kestäy nenga 20–40 minuuttua kohtas, vuvvenaijas da ilman luavus rippujen. Sinikodvazen aigua ruskei valgei menöy kohti kosmosah, a sinine valgei piäzöy Muan pindassah.
Äijät taidoilijat suvaijah tädä ilmivyö taivahan erinomazen värin periä. Sinikodvazen aigua pädöy fotografiiruija kuudamua, sikse gu kontrastu kuudaman da taivahan välil ei ole moine suuri. Francielazet sanotah, gu sinikodvaine on hämmästyksen da kumman aigu, sendäh gu nikui ei sua tiediä, ongo päivy vai toven on yö.


17. sulakuudu.
17. sulakuudu - 107. vuvven päivy (108. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 258 päiviä.


Maidopyhälasku.
Maidopyhälasku () on suuri pruazniekku karjalazil. Se on ainos nedälii enne Suurdu pyhiä. Kui muuttuu Suuren Pyhän piendyaigu, mugai Maidopyhälasku on čislas liikkuu pruazniekku.
Maidopyhälaskunedäli on jälgimäine nedäli enne Suurdu pyhiä, konzu suau syvvä argie. Täl nedälil joga talois emändät pastetah val’l’oidu, kyrziä, čupukkua. Kerran ku et pastanne, ga ei ni Maidopyhälasku tunnu. Pastettu čupukku rahvahan mielen mugah on kui kevätpäiväine. Maidopyhälaskunedälilhäi kaimatat talvie da vastatah kevätty.
Enne karjalazet Maidopyhäslunedälil čurattih da ajeltah heboloil, uskottih sit pitkiä pelvastu kazvau.
Joga Maidopyhälaskunedälin päiväl on oma nimi da omat ruavot ruattavannu. Enne ezmässargen vastattih gostii, tossargen čurattih regyzil, ajeltih hebozil, suksiteltih. Kolmanpiän tavoitettih enämbän pastua. Nellänpiän da piätteniččän piettih anopin da muatuškan illaččuloi, suovattan – navon päivy- da ildukeččoloi. Pyhäpäivy oli prošken’n’upyhäpäivy. Sinä piän kyzyttih dai kyzytäh nygöi prošken’n’ua, sanotah: ”Prosti minuu, gu midä lienne pahua puutui ruadua libo sanuo konzu”. ”Jumal prostikkah! Dai sinä minuu prosti!”, kuuluu vastah.


Harjus.
Jevropan harjus () on suolattoman vien kala, harjus da lohi perehjoukkoloispäi. Leviesti siirdyy Jevroppua myö - Suuri-Britaniespäi Frantsiessah da Urualan mägilöissäh Ven’al.
Nägö.
Suurim pitkevys jevropan harjusal on 60 sm., a surembi paino 6,7 kiluo. Eländän pitkevys voibi olla 14 vuottu.
Harjusat eletäh vilulois da puhtahis jogiloin, ojien vezilöis, harvembi – järvilöis.
Harjusoin syömine.
Syvväh nämmä kalat kaikenmostu: ruakkoinroduhizii, böbökköi, hämähäkkilöi, mal’uskoi, pienembii kaloi, kui gol’janoi. Nimi Thymmalus tulou griekan sanas θύμαλλος, kudai merkiččöy (timjunan tuoksuu). Timjuanan duuhu on harjuskalois.


22. sulakuudu.
22. sulakuudu - 112. vuvven päivy (113. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 253 päiviä.


5. ligakuudu.
5. ligakuudu - 283. vuvven päivy (284. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 82 päiviä.


24. sulakuudu.
24. sulakuudu - 114. vuvven päivy (115. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 251 päiviä.


Jumalan tulendu Jerusalimah.
Jumalan tulendu Jerusalimah on hristianskoi kallis pruazniekku, kai pravoslavnoit rahvas sidä pietäh ylen kallehennu. Tulou meijän muale se nedälii enne Äijiäpäiviä, voibi olla kuvves pyhäpäivy Suuriman Pyhänaigua.
Iisus Hristos Suurennu Herrannu tuli Jerusalimah, kus rahvas pal’moin oksil kevätkukkienke vastattih kallistu Gost’ua. Tämä pruazniekku on yksi kallehis Vuvven kahtestostu pruazniekois.
Toizet nimet.
Pruazniekal ollah vie toizet nimet: Virboipyhäpäivy da Pal’mupyhäpäivy.
Pravosavnolois Ven’an Pyhäkniigois vie on sanottu Kukkienkandajakse Nedälikse, a prostoi rahvas sanotah Virboinedälikse.
Vilulois pohjois mualois da Ven’an mual pal’moin oksii muutettih virboloin viččoih.
Pruazniekan tiedot.
Jevangelies Matvein (21:1-7) on kirjutettu, ku apostolat Iisusan käskyy myöte otetah Vifanies oslua sälgyzenke (sil niken ei tule vastah, ku muga ruadua on käskenyh Iče Iisus Hristos).
Oslan selläs tulou Jerusaliimah Iisus Hristos, kus hänel tullah vastah rahvas, kuduat suurel ihalmol, hänen ies katetah dorogu sovil, mattoloil da pal’moin oksil.
J


25. sulakuudu.
25. sulakuudu - 115. vuvven päivy (116. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 250 päiviä.


20. ligakuudu.
20. ligakuudu - 293. vuvven päivy (294. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 72 päiviä.


Amsterdamu.
Amsterdamu ("Amsterdam") on Alangomualoin piälinnu. Sie eläy läs 825 080 eläjiä (2016).


Valgei griba.
Valgei griba (,) on valgieloin grivoin roduu. Se on čoma kaččuo da gribaniekoin paras kerättävy. Valgiekse sidä sanotah sendäh, ku leikattuu se ei mustene, jiäy valgiekse.
Ulgonägö.
Valgei griba voi kazvua suurekse. Sen jalgaine on 8-25 sentii korgevuttu da 7 sentii, harvah 10, järevytty. Šliäppy on 7-30 sentii diametras, toiči kai 50. Šliäppy syväinpuolespäi on valgei libo vähäzel keldazettavu, ulgopuolespäi väri voi muuttua valpahanmaksankarvazes muzavanmaksankarvazessah. Tämä griba voi painua kahteh kilossah.
Nägemäl valgei griba on ku sil on kargei magu da leikattuu on rouzovoi
Kazvandu.
Valgiedu gribua kazvau pedäjikkölöis, koivikkolois, segamečis. Niidy voibi löydiä kuuzen, pedäjän, koivun da tammin ual. On moine mieli, ku enämbi niidy on sit, kus on must’oižikkuo da buolužikkuo, kazvau kiärmöisiendy da on kudžoimätästy. Mečäs ku roinnou kiärmöisiendy, sit vältämättäh rodieu valgiedu gribuagi. Valgiedu gribua kazvau heinykuus syvyskuun puolivälissäh. Net voijah kazvua yksitellen, ga puaksumbah kazvetah kogonazil perehil. Löydänet yhten, kačahtai ymbäri, vältämättäh lövvät ližiä.
Valmistamine.
Valgiel grival on hyvä da erinomaine magu. Valgiedu gribua keitetäh, žuaritah, kuivatah, marinuijah. Niilöi voibi pidiä vereksenny keittämättäh jiäškuapan pakastimes. Valgies grivois keitetäh rokkua, pannah sidä soussih. Tädä gribua ei vaiku Ven’al syvvä, suvaijah sidä frantsielazet da italielazet, da ylen suomalazed. Valgei griba on hyvä tervehyöle. Japounilazet tiedomiehet lujoitetah, ku valgies grivas on puhalduksii vastustajii ainehii.
Valgien grivan suuruot.
Vuvvennu 1961 löyttih valgei griba, kudai painoi enämbi 10 kiluo da sen šliäppy diametras oli 58 sentii. Tämä uudine oli Moskovan raadivos 20. syvyskuudu vuvennu 1961.


Oravangriba.
Oravangriba (,) on Lekcinuman grivoin roduu. Se on syödävy griba. Oravangrivakse sidä sanotah vikse sendäh, ku sen šliäpän väri on yhtenjyttyine kui oravan väri.
Ulgonägö.
Oravangrivan šliäppy on ruspakko. Leikattuu leikavuskohtas se siništyy. Diametras se voi olla 30 sentii. Oravangrivan jalgaine on harmai mustis ”suomuksis”. Grivan jalgu lehmängribah verratunnu on sangiembi da kovembi, šliäppy sežo on lehmängrivan šliäppiä kovembi.
Kazvandu.
Oravangribua kazvau lehti- da segamečis, kai tundrasgi. Oravangriba suvaiččou märgii huavikkoloi.
Valmistamine.
Oravangrival on hyvä magu. Sidä keitetäh, žuaritah, kuivetah, marinuijah da suolatah. Sit on äijy valgijastu, oravangribua voibi syvvä lihas tuači. Oravangriba on hyvä tervehyöle. Se puhtistau verdy, ajau iäre jygielöin metalloin suolii, toksiinoi da myrkylöi, lujendau immunitiettua (tavvinvastustu), on hyvä šuoliston ruadoh niškoi.


Tirana.
Tirana on Albuanien piälinnu. Sie eläy läs 610 050 hengie. Tirana on perustettu vuonnu 1614.


27. sulakuudu.
27. sulakuudu - 117. vuvven päivy (118. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 248 päiviä.


Lehmängriba.
Lehmängriba () on Lekcinuman grivoin roduu. Se on syödävy griba.
Ulgonägö.
Lehmängrivan šliäppy ei ole kirjavu, se on maksankarvastu värii. Diametras šliäppy voi olla 15 sentii. Grivan jalgaine voi kazvua 15 sentissäh da on valgei harmualoin da mustien ”suomuksienke” rouno. Lehmängrivan jalgaine on hoikembi oravangrivan jalgastu. Grivan šliäppygi on pehmiembi oravangrivan šliäppiä. Leikattuu leikavuskohtas lehmängriba mustenou.
Kazvandu.
Lehmängribua kazvau lehti- da segamečis, enimyölleh koivualoin ual. Sidä löytäh mečän reunoil, aholoil, troppazien vieres, ojien rannoil, sie, kunne pastau päiväine. Lehmängribua rodieu jo kezäkuus da kazvau niidy ligakuussah. Lehmängriba kazvau terväh, ga terväh se rodieu vahnaksegi.
Valmistamine.
Lehmänngribua keitetäh, žuaritah, kuivetah. Sen magu ei ole pahembi valgien grivan libo oravangrivan maguu. Yksi paha puoli on sit, ku se mustenou keittäjes, žuarijes da kuivates. Grivan väri rodieu ihan mustu, ga maguh se nikui ei vaikuta.


Äijypäivy.
Äijypäivy (, ivr. פסח Pesaḥ), Voskresenie Hristovo () – Kallis kogo rah vahal aigu Iisusan Yläh Nouzemine – on vahnanaigaine da ylen kallis Hristianskoi Pruazniekku.
Tuli se pruazniekku Iisusan Hristosan Ylähnouzenduaigua – se on ihan Bibleiskoin historien centru da funduamentu kogo hristianskoin opastundan.
Ortodoksilazet rahvas Äijänpäivän stuatussua pietäh kallehemban kallehennu pruazniekannu, kuduadu suau tunzie sanois «pruazniekoin pruazniekku da ilolline ilo».
Nygyaijal sana Äijypäivy joga vuottu laskehes kuun da päiväzen kalendarii myöte. Sentäh Pruazniekan Päivät ainos muututah.
Jevreiskoi sana Pesah merkiččöy iudeiskoidu Äijiäpäiviä. Se vie yhtevyy sanoinke siiriči menendy, kudai mustoittau sih näh, konzu Jumal meni siiriči Jevreilöin kodiloi, tappajen enzilapsii Jegiptas.
Äijiäpäiviä pruaznuijah jälles keviän tävvellisty kuudu. Tävvelline kuu, kudai tulou enne keviän ravnodenctviedu.
Ä


Reikjavik.
Reikjavik on Islandien piälinnu. Sie eläy läs 118 814 hengie.


28. sulakuudu.
28. sulakuudu - 118. vuvven päivy (119. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 247 päiviä.


Kim Il-sung.
pienoiskuva
Kim Il-sung (1912-1994) oli Pohjas-Korean prezidentu.
Kim Il-sung


Keldusieni.
Keldusieni (,) on kieldusienien roduu. Se on syödävy sieni.
Ulgonägö.
Keldusienen šliäppy on tratin (voronkan) muodoine, sil ollah ebätazazet reunat ualdoloilleh. Se on 2-12 sentii diametras. Šliäpän pindu on silei, kettu sitpäi lähtöy pahoi. Keldusienen šliäpäspäi lieväh lähtöy jalgaine, niilöin välis ei ole tarkua rajua. Keldusienen šliäppy on 1-3 sentii järevytty da 4-7 sentii pitky. Sienen väri on valpahankeldaine libo kalbieh oranževoi.
Syväinpuoli.
Keldusienes on äijy vitamiinua, semmite tsinkua, da muudu tervehyöle hyviä ainehtu. Sienes on moizii ainehii, kudamat hävitetäh märgytaudiloin tuojii. Sidä paiči keldusienen syöndy on hyvä syöjien hävitändäs. Se on hyvä nägöh niškoi, kuivale ihole da rungan märgykalvoloile.
Kazvandu.
Keldusiendy kazvau enimälleh tukkunah. Löydänet yhten, kačahtai ymbäri – vältämättäh lövvät ližiä. Keldusieni on sit puoles erinomaine, ku sit nivouse ei ole madostu da böbökkien toukkua. Keldusiendy kazvau havvu-, lehti- da segamečis. Net ruvetah kazvamah heinykuul da kazvetah ligakuussah. Äijy keldusiendy rodieu jyrylöin jälles.
Valmistamine.
Keldusiendy keitetäh, suolatah, marinuijah. Semmite magei keldusieni on žuaritunnu. Keldusienes keitetäh rokkua, ližätäh sidä soussih da käytetäh sidä syväimenny.
K


Leppysieni.
Leppysieni () on Laktarius-sienien roduu. Se on syödävy sieni.
Ulgonägö.
Leppysieni on helpo tunnustua. Sil on pyöryžy da mygyry šliäppy, kazvahuu se rodieu tratin (voronkan) muodohizekse. Leppysienen šliäppy on silei. Sen väri on keldazettavah ruskei libo ruspakko. Šliäpäs ymbäri ollah mustat junot. Šliäppy on plotnoi da katkieju. Se voi olla 4-12 sentii diametras. Leppysienen jalgaine voi kazvua kymmenessäh sentii. Se on silindrumuodoine, ondo da silei. Ulgopuolespäi se on ruspakko libo muzavanruskei, sydämespäi valgei. Leppysienes lähtöy sagei ruskiettavu maido, sil on magiehko fruktoil rouno tulii haju.
Syväinpuoli.
Leppysieni on ruspakkuo värii, sendäh ku sit on äijy beta-karotinua. Sidä paiči täs sienes on askorbiinuhappamehtu da B-joukon vitamiinua. Leppysienes on myös kletčatkua, zuahariainehtu, vetty. Sienes on ravvan, kalien, fosforan, natrien, magnien, kal’tsien minerualusuolua, sendäh se on hyvä tervehyöle. Erähänny tärgienny da kallehennu on leppysieneh kuului luonnon antibiotiekku – laktriovilin. Se on vägevy monien bakteerieloin hävitändäs. Kallis on leppysienes valgijazen miäry. Kuulužien grivoin joukos se on syömizien sulatukses eräs parahis.
Kazvandu.
Leppysiendy kazvau havvu- da lehtimečis. Leppysieni suvaiččou päivypastuo, sendäh enämbi sidä on mečän reunoil da nuoris mečikkölöis. Ven’al leppysiendy kazvau kaikkiel. Net ruvetah kazvamah heinykuun lopus.
Valmistamine.
Leppysiendu suolatah da marinuijah. Niidy keitetäh da žuaritah. Erähis mualois leppysieni on hyvä herkusyömine.
L


Radonica.
Radonica libo radunica – kevät pruazniekku, kuduan aigua mustellah da molitahes kuollužien puoles. Se on slav'anskoi mustopäivy, kudai Karjalas ainos on tossarren, nedälinjälles Äijiäpäiviä, sidä vie sanotah «kuollužien Äijäksepäiviä»
Jälles kallistu Äijänpäivän nedälii, algavuu Foman nedäli. Pravoslavnoi kirikkö myös sidä nedälii pidäy nedälinny, konzu molitahes da mustellah niidy ket ollah jo kuolluot.
Ju.Laucuten mielii myö, sana «Radunica» on otettu baltoispäi: lit. «raudine»- sana merkiččöy malittuu itkunke kuoolužien puoles, lat. «iänehitku luvettelemizenke».
M. Mirko da V. Desnicki sanotah, sana Radunica on tulluh grekaspäi da merkiččöy «ruuzutuhjo». Rozalija – ruuzupäivy myös merkiččöy kuollužien mustopäiviä.
Lähtehet.
R


Irina Andrejevna Fedosova.
Irina Andrejevna Fedosova (17. (29.) sulakuudu 1827, Safronovan kylä, Anuksen gubernii – 10. (22.) heinykuudu 1899, Lisicino-kylä, Anuksen gubernii) – rahvahan runonpajattai.
Elaijan kerdomus.
Irina Fedosova oli roinnuhes Andrei Jefimovičan da Jelena Petrovnan Julinoin perehes. Kuuzi -vuodehizennu Irina lähti ruadoh, 12 -vuodehizennu rubei itkemäh iänel svuad'bois. Vuozien 1840 lopus Zaonežje-alovehes tyttyö tiettih hyvänny iänel itkijänny. Vuonnu 1864 yhtes perehen kel lähti elämäh Petroskoih. Vuozinnu 1880 runonpajattai käi Moskovah, Piiterih, Nižni Novgorodah. Vuvves 1895 naine eli Piiteris valdivollizen peittonevvojan T.I.Filippovan fatieras (Moika-joven randupiha, 74). Keviäl vuonnu 1899 tuli järilleh Karjalah. Häi on pandu muah Kuuzirannan kirikön kalmoil Jusova Gora-kylän lähäl (Oniegan rannal).
Rahvahan runohuon tutkijat tallendettih enämbi 30 000 Fedosovan runuo, niilöin joukos ollah itkut-runoelmat, iänel itkut, liirizet pajot, starinat, balluadat, suarnat, sananpolvet, histouriellizet da hengellizet pajot.
Vuozinnu 1895-1896 Fedosova ezitti runoloi Piiteris, Moskovas, Nižni Novgorodas da toizis linnois. Silaigua ruvettih sanomah, gu hänen taido maagizesti vaikuttau toizih ristikanzoih.
Omis matkois Fedosova vastavui äijien vuozien 1890 Ven'an taido- da literatuurualoin ruadajien kel, kudamien joukos oldih M.Gorki, F.Šal'apin, N.Rimski-Korsakov, M.Balakirev. Kirjailii M.Gorki (Voplenica- sego Žizn' Klima Samgina -nimizis tevoksis) hyvin kuvaili Irina Fedosovua.
Vuonnu 1896 hänen iäni oli tallendettu ennevahnallizeh fonogruaffulaitteheh, sidä voi kuulta tässäh.
F


3. ligakuudu.
3. ligakuudu - 281. vuvven päivy (282. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 84 päiviä.


Kuorisieni.
Kuorisieni (,) on Kuorisien roduu. Se on syödävy sieni. Kuorisiendy syödävis grivois sanotah kaikkiel da enimäl kazvajakse.
Ulgonägö.
Kuorisienen šliäppy ezmäi on kerän libo puolikerän muodoine, kazvahuu rodieu lačakko libo tratin muodoine, harvattavah on mygyry. Šliäpän reunat ollah kiärityt libo oigiet, voijah olla leikatut rouno. Šliäpän väri voi olla eriluaduine: rouzovoi, keldaine, vihandu libo toine. Se rippuu grivan luavus. Kuorisienen jalgaine on tsilindrumuodoine, tazaine da valgei.
Syväinpuoli.
Kuorisienis on äijy tervehellisty ainehtu, vitamiinua da minerualuainehtu. Vitamiinois niilöis on PP, B1, B2, C, E -vitamiinua, minerualuainehis – raudua, kaliedu, magniedu, kaltsiedu, natriedu.
Kazvandu.
Kuorisiendy enne kaikkie kazvau havvu- da lehtimečis. Kazvau niidy sežo segamečis da suoloil. Kuorisiendy rubieu kazvamah kezäkuus, yhtelläh paras aigu nämmien grivoin keriändäh niškoi on elokuun alluspäi syvyskuussah. Kuorisiendy rodieu vihmoin jälgeh. Kerätes pidäy olla tarkannu, nämmä sienet ollah ylen hendozet, sendäh niidy kerätäh erikseh toizis grivois da sienis.
Valmistamine.
Kuorisiendy suolatah, marinuijah da keitetäh. Enne valmistandua vai nämmä grivat pidäy livottua da pidiä vies setämä čuassuine. Enne žuarindua, suoluandua da marinuičendua parembi on viizi minuuttua keittiä niidy. Nenga lähtöy kargevus.
K


Vahalaukku.
Vahalaukku () on Kuorisienien roduu. Se on syödävy sieni da syödävis sienis vikse magevimii. Karjalakse vie sidä sanotah vahoi. Vahalaukkuu on eri lajii.
Ulgonägö.
Kaččomattah sih, ku vahalaukkuu on eri lajii, nägemäl net ollah läs yhtenjyttymät. Sienen šliäppy on mygyry, kazvahuu rodieu lačakokse da sen keskeh rodieu syvä haudaine. Diametras šliäpän suurus voi olla 4-12 sentii. Vahalaukun jalgaine on luja da kova. Se voi olla 3-6 sentii korgei da 1-2 sentii levei. Maiduo lähtöy sienespäi hyvin. Sil on valgei väri da kačker magu.
Syväinpuoli.
Vahalaukku on ylen hyvä tervehyöle. Sit on C, B6 vitamiinua, gl’ukozua, fruktozua, foliihappamehtu da äijy minerualuainehtu. Vahalaukul on kylmändyksii, kivistyksii, bakteerieloi, tavvintuojii mikrouboi vastustajii ominažuzii. Se lujendau imunitiettua da auttau loppullizes tervehtyndäs taudiloin jälles, andau vägie jälles älyllisty da fiizisty väzyndiä, parandau nägyö, kynzii, hibjua, tukkii.
Kazvandu.
Ven’al vahalaukku on tundiettu sieni, sidä kazvau kaikkiel da hyvin. Se vikse sendäh, ku vahalaukku suvaiččou kazvua koivuloin uale. Yhtelläh sidä on segamečisgi. Enimilleh vahalaukkuu kazvau vahnoin puuloin uale. Erähät sienen lajit ruvetah kazvamah kezäkuun lopus da vie ligakuus voibi kerätä niidy. Enin siendy rodieu heinykuun lopus elokuun loppussah.
Valmistamine.
Vahalaukkuu suolatah, marinuijah da kuivatah. Enne valmistandua vahalaukut pidäy livottua da hätken pidiä vies, kargei magu niilöis lähtöy iäre. Sit sienet pidäy keittiä da enzimäzet viet, kudamis net kiehuttih, kuadua iäre. Sit äski vahalaukkuu voibi suolata libo marinuija. Vahalaukkuu voibi kylmätägi, ga temperatuuru pakastimes pidäy olla ei enämbiä migu 18 gruadussii pakkastu. Sit vuvven aigah vahalaukule ei rodei nimidä, sienen hyvät puolet säilytäh. Yhtellah paras on syvvä niidy enzimäzes puoles vuvves.
V


Voigriba.
Voigriba (,) on Boletaceae- grivoin roduu. Se on syödävy griba. Oman nimen voigriba on suannuh sendäh, ku sen šliäppy on voihine da koskettajes libieččäine rouno.
Ulgonägö.
Voigrivan šliäpän muodo on mygyräs lačakossah. Šliäppy on silei da voihine rouno. Kuori kebjieh lähtöy šliäpäspäi. Grivan jalgaine yhtehine, silei libo ”jyväzilleh”, sidä ymmärdäjän rengahanke.
Syväinpuoli.
Voigrivas on äijy B-joukon vitamiinua. Niilöis on kletčatkua, uglevodua, aminohappamehtu, razvanjyttysty ainehtu. Voigrivan kai ainehet ollah hyvät syömizien sulatukseh niškoi. Voigriboi nevvotah syvvä piänkivistykseh da podagrah. Paiči tervehellizii ainehii, voigrivas on eräs pahagi. Niilöis on äijy hetinua, kudai ei sulua rungas, sendäh nämmii griboi ei pie liijakse syvvä. Toizekse, voigriba ”imöy” ilmaspäi pahoi ainehii, sendäh kerätä niidy pidäy puhtahis kohtis.
Kazvandu.
Voigribua kazvau havvumečis, pedäjien da lehtikuuzien uale.
Valmistamine.
Voigriba on ylen magei griba. Marinuitut voigrivat ollah herkusyömine. Niidy syvväh keitetyn da žuaritun kartohkanke, lihan da kalanke, eriluaduzien saluatoinke. Sidä paiči voigriboi žuaritah, havvotah, keitetäh da kuivatah. Vereksis dai kuivattulois grivois keitetäh rokkua, ližätäh niilöi soussih.
V


Hrizantiemu.
Hrizantiemu (,) on yksivuodizien da kaksivuodizien heinykazviloi roduu. Kuuluu astroin pereheh. Hrizantiemua on eri luaduu.
Ulgonägö.
Hrizantieman lehtet kazvetah toine toizele peräh. Net ollah eriluaduzet muvvon da suuruon puoles. Niilöin reunat ollah hallatut libo ogaloil rouno. Lehtet enimmäkseh ollah valpahanvihandan. Kazvin kukat ollah pienet, tukulleh kazvajat. Net ollah eri värii.
Kazvandu.
Hrizantiemua kazvau muailman keski- da pohjasalovehil, enimilleh Aazies. Tädä kukkua kazvatetah dekoratiivizennu kukannu. Täl kazvatandutaval on tuhatvuodine histourii. Kitais, kuspäi on rodužin monet hrizantiemoin lajit, tädä kukkua istutettih saduloih vie 551 vuvvel enne meijän aijanluguu. Jevrouppah kazvi tuodih XVII vuozisual, Ven’ale – XIX vuozisual. Ven’al erähii hrizantiemoin lajiloi voibi kazvattua pihal, toizii – vaiku kazvihuonuksis. Tädä kukkua kukkienkazvattajat suvaijah sendäh, ku net ollah värien puoles kirjavat, kukitah hätken da niilöis helpoh voibi kazvattua uuttu kukkua.


Rohtuvoikukku.
Rohtuvoikukku (,) on Voikukkien roduu tundiettu kazvi. Se kuuluu astroin kazvipereheh.
Ulgonägö.
Rohtuvoikukku on monivuodine heinykazvi kukkuvarrenke, kudai voi kazvua 30 sentissäh. Kukan juuri ei ole šuarakas, se on läs 2 sentii järevytty. Lehtet ollah siliet, piduličat, 10-25 sentii pitkät. Joga kukan ozas on valgiedu sagiedu maiduo, kudamal on kargei magu. Rohtuvoikukku kukkiu oraskuus-heinykuus, andimet kypsetäh kezäkuus-heinykuus. Rohtuvoikukkua istutetah siemenil da vezoil.
Kazvandu.
Rohtuvoikukku on eräs kaikkiel kazvajis kukis, semmite äijän sidä kazvau heinikkötazangol. Se kazvau niittylöil, aholoil, dorogupieles, kujoloil da kodiloin rinnal. Puaksuh kazvau rikkuheinänny peldoloil, sadulois da ogrodois. Rohtuvoikukkua kazvau Ven’an Jevroupan ozas, Kavkuazal, Siberis, Loittozes Päivännouzupuoles, Sahalinal da Kamčatkal.
Käyttö.
Tervehyön parandukses käytetäh rohtuvoikukan juurdu, lehtie, heiniä, mehuu. Lehtie, heiniä da mehuu kerätäh kezäkuus, juuriloi – aijoi keviäl libo myöhä sygyzyl. Niidy kuivatah. Kazvi on hyvä sappitaudiloih, žuaruu alendajes, vačan notkendukseh, rygimizeh, rauhoittumizeh, kibuu alendajes da on kebjei unirohtu.
Syöndy.
Äijät kanzat syvväh tädä kazvii. Nuoris lehtis luajitah saluattua, ližätäh sidä borščih, keitetäh sit varen’n’ua da luajitah viinua. Erähis mualois kazvin lehtilöi suolatah ihan kui kapustua.
Kosmetiekku.
Rohtuvoikukkua puaksuh käytetäh rahvahan kosmetiekas. Voije nuoris lehtilöis on ylen hyvä hibjale. Se rodieu luja, kostei da nuori. Kukkazis keitetty keitos hävittäy kurmiččuloi da pigmentutačmoi.


Nartsissu.
Nartsissu (,) on yksialgulehtehizien kazviloin roduu, amarillisoin perehty. Nartsissoi on eri luaduu. Niilöin roindumuannu pietäh Suvi-Jevrouppua da Välimeren mualoi: Ispuaniedu da Portugualiedu.
Ulgonägö.
Nartissu on heinykazvi, kudamal on luja laukku juurennu da hoikat piduličat lentat rouno lehtet. Net ollah muzavanvihandat da levevyön puoles eriluaduzet. Kukat ollah valgiet, keldazet libo kaksivärizet. Niilöil on äimel juovuttai haju.
Kazvandu.
Nartsissu on eräs kallehii dekoratiivizii kevätkukkazii. Sidä istutetah kukkavagoloile, kylvettylöile nurmikkoile. Nartsussu, kui t’ul’pan da kroukussu, on aijoi keviäl kukkii kazvi. Se kukkiu da andau siemendy keviäl da kezän allus. Nartsissu luonnon ololois endizis Nevvostoliiton mualois kazvau vai Karpuatois. Joga vuottu Ukrainah Hust-linnah oraskuun enzimäzenny puoliškonnu tulou äijy turistua ihailemah kazvajua nartsissoin alanguo. Se on Jevroupan suurin nartsissualango. Pienembät alangot ollah Al’pois, Rumiinien mägilöis, Balkuanoil da Suures Brituanies.


Pengerel (ozutelmu).
Pengerel on karjalankieline ozutelmu. Sen kirjuttajannu on priäžäläine kirjuttai da runoniekku Aleksandr Saveljev.
"Pengerel" on enzimäine Aleksandr Saveljevan ozutelmu.
Spektaklin juondeh.
Pengerel-spektaklis ozutetah erästy karjalastu kyliä, kus jogahizel oli oma talovus, ga silminnägyvis kai hävii. Enzimäi salbavui škola, sit kluubu da sen jälles laukku.
Kyläh jiädih elämäh Klava-buabo da kaksi mužikkua – Miikul da F’odor. Rahvas tullah kyläh vaiku kezäkse. Kyläläzien vastavundukohtu on Klava-buaban koin penger. Pengerel taratetah kuulumizii – mužikat da akat paistah elaijas, poliitiekas, omas karjalan kieles. Paginal ollah oma tervehys, Ven’an da kogo muailman uudizet.
Täs spektaklis kai probliemat on ozutettu juumoran kauti. Tämänmostu elaigua eläy jogahine Karjalan kylä sendäh, ku probliemat ollah yhtenjyttyzet kaikkiel – ei ole ruadopaikkua, oman piän elättämizekse rahvahal pidäy kerätä muarjua. Kyläläzil ei ole valdua omis kylis, meččiä kuatah, mečästykseh da kalastukseh pidäy olla luba, ku myönnet omassah kerättyy muarjua libo gribua – maksa verot.
Lähtehet.
Oma Mua -lehti, n:o 14 2017.


Päiväzenkukku.
Päiväzenkukku (,) on yksivuodine heinykazvi. Kuuluu Astroin perehen Päiväzenkukkien rodukundah.
Ulgonägö.
Päiväzenkukan varzi voi kazvua 3 metrissäh. Se on oigei da karjoin karvazienke. Lehtet ollah piduliččah syväinmuodohizet, terävyn’okkazet, muzavanvihandat. Voijah olla 40 sentii pitkät. Kazvin kukat ollah suuret, diametras 30-50 sentii. Päivän aloh net kiännytäh päivypastoh päi (ga se vaiku nuoril kazviloil).
Kukindu.
Päiväzenkukku kukkiu elokuul 30 päivän aigua. Sen andimet – siemenet – ollah ”kobristunnuot”, 8-15 millimetrii pitkät da 4-8 millimetrii leviet. Voijah olla valgiet, harmuat, mustat da junokkahat.
Kazvandu.
Päiväzenkukan roindumuannu on Pohjas-Ameriekku. Arheolougat tovestetah se, heijän mugah indeitsat vie 2000 vuottu tagaperin kazvatettih tädä kazvii. Jevrouppah päiväzenkukku tuodih XVI vuozisuan allus. Luajittih se ispuanielazet, kudamat ruvettih kazvattamah sidä kazvitiedosadulois. Ven’al päiväzenkukkua ruvettih kazvattamah tsuari Pedrun I aigah, kudai enzi kerdua nägi sen Gollandies. Tänäpäi päiväzenkukkua kazvatetah ymbäri muailmua, enne kaikkie siemenvoin valmistamizeh niškoi.
Käyttö.
Päiväzenkukas tärgiet ollah siemenet. Yhtes päiväzenkukan siemenes voibi kazvattua kogonaine kukku, kudamas sit rodieu läs 3 tuhattu mostu siemendy. Päiväzenkukan siemenii syvväh verekselleh, niidy žuaritah, luajitah niilöis voidu, kudamua sanotah siemenvoikse libo pyhävoikse. Siemenii ližätäh pastoksih, saluattoih, luajitah niilöis kozinuakkoi.
Tervehtyttäi kazvi.
Päiväzenkukkua käytetäh rohtukazvinnu. Sen kuivattulois lehtis da reunukukkazis luajitah juomistu syöndyhimon parandamizekse. Rahvahan liečetiijos reunukukkazis keitettyy juomistu juvvah žuarun alendamizekse. Siemenvoi sežo ei ole vaiku kallis eineh, ga myös hyvä rohtu. Sidä käytetäh kibielöi nivelii hierojes, juvvah sidä vačan notkenduksekse. Enne päiväzenkukan vereksii siemenii nevvottih syvvä bronhientulehtukseh, allergieh da mal’arieh. Päiväzenkukan siemenis on eri happamehtu, E vitamiinua da magniedu. Jälgimästy on kai enämbi migu ruisleiväs.


Päivänkukkaine.
Päivänkukkaine (,) on monivuodine kukkii heinykazvi. Kuuluu Astroin pereheh. Päivänkukkastu on läs 20 eri lajii. Kuulužin niilöis on rohtupäivänkukkaine (,), kudai on rohtukazvinnu da kudamua käytetäh kosmetiekas.
Ulgonägö.
Päivänkukkaine ei ole korgei heinykazvi. Sen kukat ollah 4-20 millimetrii diametras. Net ollah čomat, valgei-keldazet.
Kukindu.
Päivänkukku rubieu kukkimah eri alovehil ei aigah. Kukkijua kazvii voibi nähtä kaiken kezän aigua, toiči vie kylmykuun allus.
Kazvandu.
Päivänkukkastu kazvau Jevruazies, Ameriekas da Suvi-Afrikas. Jevruazies enne kaikkie on rohtupäivänkukkastu da hajupäivänkukkastu. Ven’al päivänkukkastu on keskialovehil, Siberis, Altais.
Käyttö.
Päivänkukkastu käytetäh rohtukazvinnu, kosmetiekas, aromalieččimizes. Erähii lajiloi piädykauti kazvatetah sadulois dekoratiivizennu kazvinnu. Bukiettoih panduu net ollah ylen čomat kaččuo. Kosmetiekas päivänkukkazen ekstraktua ližätäh voidieloih. Päivankukkazes luajittuu vetty käytetäh tukkien pestes, tukat roitah läpettäjät da tervehet. Aromalieččimizes päivänkukkaine on rauhoittumizeh niškoi.
Tervehtyttäi kazvi.
Kuivattuu da veresty päivänkukkastu ammui jo käytettih liečetiijos. Niilöis keitetyt juomizet da ekstraktat ollah kylmändysvigua vastustajat da liävät antiseptiekat. Keitetäh päivänkukkazes čuajuugi, kudamua juvvah šuoliston ahtistuksih da paskutaudih. Tämä čuaju on myös higeh iškii da higie vedäi.


Praga.
Praga on Čehien piälinnu. Sie on oma haldivo. Pragas eläy 1,3 miljonua hengie (2013). Tämä linnu on Jevroliiton n'ellästostu suurin linnu. Praga on Vltava-joven rannal, n'elläskymmenes kilometris siepäi olijas kohtas Vltava langieu Laba-jogeh.
Praga on Čehien poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Jevroupan suuri turistukeskus: vuonnu 2012 sinne käi enämbi 5,4 miljonua turistua.


Vena.
Vena on Avstrien federualline piälinnu sego yksi Nižni Avstries olijois federuallizis mualois. Vena on Avstrien muan päivännouzupuoles. Venas eläy 1,84 miljonua hengie (2016), kaikkiedah Venas da sen ymbäristös eläy läs 2,6 mijlonua (enämbi 25% Avstrien eläjiä) hengie. Vena on Avstrien suurin linnu, Jevroliiton seiččemes suurin linnu da toine (Berlinan jälles) linnu, kus paistah germuanien kielel. Vena on Avstrien poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus.


Kopengagen.
Kopengagen on Duanien piälinnu da muan suurin linnu. Se on Zelandija-, Slotshol'men- da Amager-suaril. Histouriellizes linnas eläy enämbi 0,5 miljonua hengie, kaikkiedah linnas da sen ymbäristös eläy enämbi miljonua hengie. Linnan yhten ozan nimi on Hristianija – se on välly linnu, sie on oma ozittain ičehallindo.
Vuonnu 1479 perustettu Kopengagenan yliopisto on Duanien vahnin yliopisto.


Tallinn.
Tallinn on Estounien piälinnu, sen suurin meriportu. Tallinn on Estounien poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Sie on Tazavallan valdivovaldu, Tallinas on äijy keskiammatti- da korgiedu opastuslaitostu.


Afiinat.
Afini on Griekan muan piälinnu. Se on Keski-Grecies. Afini on Griekan muan ekonoumiekku-, kul'tuuru- da haldivolline keskus. Linnu sai oman nimen Afina -viizavuon Jumalattarespäi.
Afini-linnal on rikas histourii. Klassiekkukavven aigah (V vuozisual enne Iisusan roindua) valdivo oli ylen korgiesti kehitetty.
Afini-linnas elettih filosoufat Sokrat, Platon da Aristotel', kudamat oldih Jevroupan filosoufien alguhpanijoinnu. Tragiekat Eshil, Sofokl da Evripid oldih druaman alguhpanijoinnu. Ennevahnallizes Afini-linnas oli rahvahanvaldu.
Vuvven 2001 tiedoloin mugah, Afini-linnas eläy kolmas oza kogo Gretsien eläjis - 3 361 806 hengie. Yhtes kvadruattukilometris on 8 160 hengie. Linnan keskuksen korgevus meren pinnan piäl on 20 metrii, linnan alovehes on lagevoloi sego mägilöi.


Kuz’manhattu.
Kuz’manhattu (,) on monivuodine kukkii kazvi. Kuuluu Kuz’manhattuloin pereheh.
Ulgonägö.
Kazvil on ”nelliseinäine” varzi, kudai voi kazvua yhteh metrissäh. Lehtet ollah tazazien reunoinke, kazvetah juuri kazvin varres libo niilöil on lyhyt lehten varzi. Kukkastu on mondu, net kazvetah tukkunah da ollah keldastu värii.
Kukindu.
Kuzm’anhattu kukkiu kezäkuus-elokuus, sen siemenet kypsetäh syvyskuul-ligakuul.
Kazvandu.
Kuz’manhattuu kazvau pohjazes muanpuoliškos lauhkien ilmaston ololois, suvialovehis, semmite Välimeren rannikol. Hyvin kazvau aholoil, kuattuloin meččien kohtal, meččyreunoil, kuivil niittylöil.
Käyttö.
Kuz’manhattuu käytetäh rohtukazvinnu. Kazvis luajittuu juondurohtuu juvvah monih taudiloih. Se ylen hyvin auttau depressielois. Juvvah sidä paskutaudih. Käytetäh sidä suun puhtistajes da igenien voidajes. Kuz’manhattu alendau kibuu da on hyvä alallizih piänkivistyksih. Rahvas sanotah, ku tämä kazvi piästäy 99 tavvis. Pidäy mustua, ku kuz’manhatun hyvät ainehet voijah olla pahaksegi, ku ristikanzal on kuz’manhatun käyttöh kielduo.


Kalendula.
Kalendula (,) on yksi- libo monivuodine heinykazvi. Kuuluu Astroin pereheh. Kalendula on rohtukazvi.
Ulgonägö.
Kalendula voi kazvua 70 sentissäh. Kalendulan kukat ollah keldazet libo oranževoit.
Kukindu.
Kalendula kukkiu hätken, rubieu kukkimah kezäkuus da loppou kukindan myöhä sygyzyl, toiči ligakuus.
Kazvandu.
Kalendula kazvau Suvi-Jevroupas, Lähäzes Päivännouzus da Ezi-Aazies. Kazvi suvaiččou päivänvalgiedu, on ylen vuadii kostieh da muah niškoi.
Käyttö.
Kazvii käytetäh rohtukazvinnu da dekoratiivizennugi. Lieččijes käytetäh vaiku kazvin kukkazii, kudamii kerätäh kukindan aigua, konzu kazvi on jo tävves kukas. Kukkazii kuivatah. Kuivattuloi kukkazii voibi pidiä ei enämbiä migu kaksi vuottu. Kalendula on kylmändysvigua vastustai da hyvä antiseptiekku. Sidä käytetäh leikkavuksien parandamizes. Kazvis luajitut rohtut ollah kibuu alendajat, sappii vedäjät, rauhoittajat, syväimen ruaduo parandajat, verenpainuo alendajat.
Mieldykiinnittäjiä tieduo.
Kalendula on syödävy kazvi. Sil on vägevan kargei magu, monis mualois sidä käytetäh mavustehennu da ližätäh tahtahah. Kazvin kukkazii suolatah, suolattuu ližätäh rokkah da saluattoih. Kalendulan hajuu ei suvaija äijät pahat saduu rikkojat böbökät, sendäh kalendulan kukkuvagu roih parahite nämmien istuteksienke rinnal. Indies da Kitais tädä kazvii käytetäh monis ritualois. Jevroupan katoulizeh uskoh kuulujat pietäh sidä impyön, Neičyt Marijan kukkazennu. Hätken ku kaččelet tädä kukkastu, sinun mieli paranou. Kukkazelhäi on kirjavu väri.


Stroičan Päivy.
Stroičan Päivy () tulou pruaznuittavakse, konzu siirdyy 50 päiviä ÄijäsPäiväs, sidä vie sanotah Pätidesätniksakse. Kogo nedälii pietäh kallehennu,ku muale apostoloin piäle on heittynyh Pyhä Hengi. Duuhoin Päiväkse – sanotah sidä päiviä karjalazet. Duuhoin da PyhäHengien Päiviä pietäh kallehennu hristianskoinnu vuvven piäpruazniekannu.
Stroičan Päivy – Viijeskymmenes Päivy jällel ÄijiäPäiviä. Tradicioloi myö täl päiväl Pyhä Hengi heityi Apostoloin piäl. PyhäHengi () on pruazniekkupäivy da sidä pruaznuijah nedälin peräs.
Enzimäine pruazniekan nimi tuli, konzu PyhäHengi heityi Apostoloin piäle, sen heile uskaldi Iisus Hristos, enne hänen nouzendua taivahah.
Tuatto, Poigu da Pyhä Hengi. Ainos piemmö mielis tämänmostu malittuu: Pyhä Jumal, Pyhä Vägevy, Pyhä Kuolematoi armasta meidy. Kačo da Vardoiče meidy riähkähizii.
S


8. ligakuudu.
8. ligakuudu - 281. vuvven päivy (282. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 84 päiviä.


Lemmekki.
Lemmekki (, muinas-gretsien kieles kiännetynny tarkoittau  «hiiren korvua») on yksi- da monivuodine heinykazvi. Kuuluu Buračnikkazien (lat. Boraginales) pereheh. Monii lemmekin lajiloi kazvatetah dekoratiivizinnu.
Ulgonägö.
Lemmekki ei ole suuri kazvol, sen varzi on varbakas, 10-40 sentii pitky. Kai kukku on ”karvaine” rouno. Lemmeken lehtet kazvetah toine toizele peräh juuri varrespäi. Kukkazet ollah taivahankarvazet keldazien ”silmienke”, toiči rouzovoit libo valgiet.
Kukindu.
Lemmekki kukkiu oraskuus algajen kezäkuun puolivälissäh. Parembi da hätkembi lemmekki kukkiu pilvežäs kohtas, päivypastos kukinduaigu lyhenöy, kazvi kukkiu sit läs 20 päiviä.
Kazvandu.
Lemmekkii kazvau Jevroupas, Aazies, Amerikas, Suvi-Afriekas, Avstralies da Uvves Zelandies. Kazvi suvaiččou kostieloi alovehii. Lemmekkii kazvau aholoil, kus on hyvä da uuzi mua. Erähäi lajit, kui suolemmekki, voijah kazvua jogiloin rannoil, suoloin lähäl, ojazien myödäh.
Akkiloičus.
Eräs lemmekin laji – Myosotis czekanowskii – on akkiloittavannu, se kuuluu Ven’an Federatsien Ruskieh kniigah.
Käyttö.
Rahvahan liečetiijos lemmekkii tässäh käytetäh rohtukazvinnu keuhkoloin taudiloih.


Ruiskukku.
Ruiskukku (,) on yksi- da kaksivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Astroin pereheh.
Ulgonägö.
Ruiskukal on oigei varzi, kudai voi kazvua 50-80 sentissäh. Kukkazet voijah olla valgiet, taivahankarvazet, keldazet, rouzovoit, fiolietovoit, sinizet, ruskiet da muzavanruskiet. Net ollah suuret da yksitellen kazvajat.
Kukindu.
Ruiskukku rubieu kukkimah keviäl da heittäy kukindan sygyzyn puolivälis.
Kazvandu.
Ruiskukkua kazvau kaikkiel Jevroupas istuteksien välis, semmite ruispeldoloil. Ruiskukku on rikkuheinänny niilöis.
Käyttö.
Ruiskukan lehtilöi käytetäh mavustehennu konservoičendas da lihasyömizis. Niidy pannah paštietoin da kalbassuloin valmistajes, suolates. Liečetiijos käytetäh sinisty ruiskukkua. Sen kukat ollah kustu vedäjät, higeh iškijät, žuaruu alendajat da hyvät puhalduksien parandamizeh, kudamat on roittu počkien pahua ruandua. Sidä paiči ruiskukkua käytetäh kosmetiekas. Ruiskukkazii nämmii tarkoituksih ruvetah keriämäh heinykuus elokuussah da sit kuivatah.


Tbiliisi.
Tbiliisi on Gruuzien suurin linnu da piälinnu, se on Kura -joven rannal, sie eläy läs 1,1 miljonua hengie. Linnu on perustettu V vuozisual. Sen periä, gu Tbiliisi on Jevroupan da Aazien välil, Kavkuazas puaksuh piettih voinutapahtumii. Linnan rikas histourii nägyy sen arhitektuuras: sie voi nähtä levielöi Rustaveli- da Agmašenebeli -prospektoi da yhtelaigua kaidoi Keskiaijois säilytettylöi Narikkalan pihoi. Vuvven 2016 tiedoloin mugah linnan rahvahan lugumiäry on 1082400 hengie.
Tbiliisi -nimie enzimästy kerdua muanittih IV vuozisual, se merkiccöy ”lämmy rikkinouzemu”.


Zagrebu.
Zagrebu on Horvatien piälinnu da suurin linnu. Sie on 790 017 eläjiä (2011), pinduala on 641,29 km². Linnu on Dunai -joven sivujovel – Saval (45,815° p.l. da 15,98306° pn.p.). Linnu on Medvednica -mägimassiivan lähäl, kudai on 104 metrii meren pinnan piäl. Zagrebu-linnal on enämbi 900 vuottu.
Zagrebas on mannerilmasto. Kezäl keskilämbötila on 21 gruadussua lämmiä, talvel on 2 gruadussua lämmiä. Aigu on kui Jevroupas, GMT+1.


Dublinu.
Dublinu on Irlandien piälinnu. Se on Dublinu -piirikunnas (Lenster -muakundu). Dublinu on sit kohtas, kus Liffi -jogi langieu Irlandienmeren Dublinan lahteh. Dublinu on suurin linnu Irlandii -suarel da tazavallas, linnan pinduala on läs 115 km². Se on Irlandienmeren piäportu, muan poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Linnas on 554,5 tuhattu hengie (2016).
Linnu sai nimen Dubh (mustu)- da Linn (lahti, lambi) -sanas.


Madridu.
Madridu on Ispuanien piälinnu da suurin linnu. Se on muan poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Linnas eläy 3,273 miljonua hengie (2010). Se on Pireneiloin (Iberien) niemimuan keskiozas. Suuren Madridan (sie on mondu linnua) pinduala on 1,2 tuhattu km². Iče Madridan pinduala on 607 km², sie on 21 haldivollistu piirii. Madridas on raudutielöi, juamoi, yksi suurimbis muailman lendoazemois.
Madridu on merkičykselline kul'tuurukeskus, kudamas on äijy kanzoinvälisty muziedu. Niilöin joukos ollah Muzei Prado, Sofija-kuningattaren taidokeskus, Tissen-Bornemisan Muzei.


Riimu.
Riimu (it. "Roma") on Itualien piälinnu, Riiman muakunnan da Lacio -alovehen haldivolline keskus da muan suurin linnu. Se sijaiččou lähel Itualien päivänlaskupuolistu rannikkuo, Tiberjoven varres. Riimas eläy läs 2,9 miljounua eläjiä (kylmykuu 2015). Riiman linnan alovehen eläilugu on läs 4,2 miljounua (2015).
Riimas on mondu ylen merkittäviä histouriellistu rakendustu, mostu kui Colosseum libo Kolizei da muailman suurin uskondolline rakendus Pedrinkirikkö. Toizii tundiettuloi kohtii ollah Ispuanien pordahat, Pantheon da Forum Romanum. Riiman histourielline keskučču on Unescon muailmanperindökohtu. Vatikanan linnuvaldivo on iččenäine valdivo Riiman rajoin sydämes.
Histourii.
Riimu, kuduadu kučutah ”iguizekse linnakse”, on läs 3000 vuvven igähine, da sil on pitky histourii Riiman valdukunnan, katolizen kirikön, yhtistynnyön Itualien kuningaskunnan da nygözen Itualien tazavallan piälinnannu vuvves 1870 algajen.
Riimua sežo sanotah ”seiččemel mäil olijakse linnakse”. Enzimäi eländykohtat oldih Palatin -mäil, myöhembi rahvas ruvettih elämäh Kapitolii- da Kvirinal -lähimäil. Äijiä myöhembi rahvas ruvettih elämäh vie n'elläl Riimas olijal mäil.
Riimu on yksi vahnembis muailman linnois, Riiman valdukunnan ennevahnalline piälinnu. Vie antiekkuaijois (III vuozisada jälles Iisusan roindua) Riimua puaksuh sanottih ”Iguizekse linnakse”. Yhtekse enzimäzis nenga sanonuzis ristikanzois oli riimalaine runoilii Al'bii Tibull (I vuozisada enne Iisusan roindua). Riimua sanottih ”iguizekse linnakse” ennevahnallizen sivilizacien häviendän jällesgi.


Persudušmanku.
Persudušmanku (,) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu jasnotkovien  (lat. Lamiáceae) pereheh da on dušmankoin roduu. Kai dušmankan lajit ollah duuhukkahat, sendäh ku enimis niilöis, persudušmankasgi, on äijy mentolua. Kazvi on kuulužu savunistuttajien keskes da sen kazvatandas rodih kogonaine tevolližus, semmite Ven’an Voronežan da Krasnoduaran alovehel.
Ulgonägö.
Persudušmankal on oigei oksakas juurikko hoikkazien hivuskarvazien juuriloinke. Sen varzi on oigei, 30-100 sentii piduhuttu, ondo, ”nelliseinäine”, varbakas, lehtikäs da pal’l’as libo harvazien lyhyzien karvazienke. Lehtet ollah n’okas terävät, lehten varren kohtas – syväimen muodozet, reunois – terävypiihizet. Kukkazet ollah pienet, valpahanfiolietovoit
Kazvandu.
Persudušmanku suvaiččou märgii da valgieloi kohtii. Istutetah sidä juuriloin palazien vuoh, kudamat ollah 6-10 sentii piduhuttu. Istuttua pidäy aijoi keviäl, muah 7-8 sentii syvevyöle. Voibi istuttuagi ligakuul da kylmykuul.
Kukindu.
Persudušmanku rubieu kukkimah kezäkuun lopus da kukkiu syvyskuussah.
Käyttö.
Persudušmankua, ku sen lehtilöis on äijy mentolua, käytetäh liečetiijos da rahvahan liečetiijos, sežo kosmetolougies da pertilöin verestämizes. Mentolua ližätäh monih voidieloih, kudamat avvutetah nahkutaudiloih, pannah sidä hammaspastoih, tuolleh se hävittäy pahan hajun suus. Sidä käytetäh monien syväinrohtuloin valmistajes, se kuuluu myös piäčakkovoidieloih da tiputuksih.
Persudušmankan lehtilöi kerätäh allus kukindua, huondespäiväl kuivan siän aigua. Liečetiijos ližätäh niilöi heinyčuajuloih, kudamat avvutetah vačan da sappitaudiloih, rauhoittumizeh. Sidä paiči persudušmankan lehtilöi da nuorii vezoi käytetäh mavustehennu.


Kodifialku.
Kodifialku (,) on yksi- libo kaksivuodine fialkoin pereheh kuului heinykazvi.
Ulgonägö.
Kodifialkal on hoikku, pystöi kazvai vähäl oksakas juuri. Sen varzi on oksakas, ”kolmeseinäine”, pal’l’as libo vähäzel karvakas, ondo sydämes, 10-45 sentii pitky. Puaksuh juures lähtöy kazvamah mondu oigiedu libo muadu vaste leviejiä vartu. Lehtet kazvetah toine toizele peräh lehtivarres. Kukas on viizi kukanterästy. Ylähäzet kukanteräzet ollah keskimäzii suurembat da ollah muzavanfiolietovoit libo valpahanfiolietovoit. Kaksi keskimästy kukanterästy ollah samua värii libo valpahembat, libo keldazet. Alahaine kukanteräine on valgiettavu.
Kazvandu.
Kodifialkua kazvau Jevroupas da Aazien lauhkielois alovehis. Muah niškoi kazvi ei ole čirčy, suvaiččou vaiku märgii kohtii. Istutetah sidä siemenil aijoi keviäl muah 1-2 sentin syvevyöle. Kuivan aigua kazvi pidäy valella.
Kukindu.
Kodifialku rubieu kukkimah kuun peräs orahile mendyy da kukkiu enzimäzih halloissah.
Käyttö.
Kodifialkua käytetäh rohtukazvinnu. Kerätäh da kuivatah lestittylöi kazvin varzii. Leikatah net kukindan aigua da kuivatah pihal pilvekses libo hyvin tuulatettavas pertis. Kuivattuloi kazviloi voibi pidiä ruokos puolentostu vuvven aigua. Net ollah kustu vedäjät da rygijes logua vedäjät. Kodifialkua istutetahgi dekoratiivizennu kazvinnu.


11. ligakuudu.
11. ligakuudu - 284. vuvven päivy (285. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 81 päiviä.


Nukkul.
Nukkul (,) on monivuodine libo kaksivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Jasnotkovien () pereheh. Erähät nukkulan lajit ollah kallehet rohtukazvit.
Ulgonägö.
Kazvanuon kazvin piduhus on 30-200 sentii. Sen juuri on oigei. Kaikil nukkulan lajiloil on oigei ”nelliseinäine” varzi, toiči se on varbakas. Lehtet kazvetah lehten varres. Alahazet lehtet ollah ylähäzii suurembat, voijah olla 15 sentii pitkät. Kukkazet ollah pienet.
Kazvandu.
Nukkulua kazvau Jevroupas, Keski-Aazies, Lähäzes Päivännouzus, Siberis. Kazvandupaikoinnu ollah jogiloin rannat, niityt, ahot, tyhjät muakohtat, murdopaikat kodiloin rinnal da raudutiepengeret, jyrkändehet da vahnat hiekanotandupaikat. Nukkul suvaiččou savi-hiekkastu da azoutan rikastu muadu.
Jevroupas enimälleh kazvau Syväinnukkulua (), kudai tuodih sinne Aaziespäi da juurutettih jälgimäzen tuhanden aigua, ammuzis aijoishäi tiettih sen rohtuominažuzii. Kazvii piädykauti kazvatettih kodiloilluo. Keskiaijan vuozil joga manasteris da yliopistos oldih omat nukkulan istutekset.
Rohtukazvi.
Kaksi nukkulan lajii – Syväinnukkul (lat. Leonurus cardiaca) da Karvunukkul () – ollah rohtukazvit. Kazvii kerätäh kukindan allus. Kerätes leikatah varren yläpuolet, 30-40 sentii pitkät. Ei pie leikata vaiku enämbiä 5 millimetrii järevyzii varziloi. Kuivattuu nukkulua voibi pidiä ruokos kolmen vuvven aigua. Nukkul on hyvä rauhoitusaineh da sidä käytetäh syväimen da suonien taudiloih.


Pedrinnybly.
Pedrinnybly (,) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Astroin pereheh.
Ulgonägö.
Pedrinnybly on 50-150 sentii pitky. Sen juuri on pitky, kovattavu, kiemur da oksikas. Varzii kazvis on mondu, net ollah oigiet, ”čuppuloilleh”, varbakkahat yläpuoles, vähäzen karvakkahat libo pal’l’ahat. Lehtet kazvetah toine toizele peräh da ollah pitkäčyt jäičän muodohizet. Kukat kazvetah tukkunah da ollah keldastu värii. Kazvil on omaluaduine haju.
Kazvandu.
Pedrinnybläžiköt ollah kodiloin rinnal, rikottuloil heinymualoil, čärižikkölöis, raudutiepengeril.
Kukindu.
Pedrinnybly rubieu kukkimah tossuvuon istutettuu. Se kukkiu heinykuul- syvyskuul. Sen andimet kypsetäh elokuul-syvyskuul.
Käyttö.
Muinazet jegiptalazet, persielazet da gretsielazet käytettih kazvii kuolluzien rungien balzamoičendas. Pedrinnyblän juurilois suajah vihandua mujuu. Erähis mualois kazvin lehtilöi käytetäh syömizien varustandas. Niilöi pannah saluatoin da konservoin majendamizekse, mavukse lik’ouroih da pastoksih. Pohjazet rahvas pandih pedrinnybliä iškiettylöin žiivattoin da elättilöin piäle, ku lihat ei hapattas.
Rohtukazvi.
Pedrinnybly on rohtukazvi. Sen kukkii kerätäh kukindan allus, leikata niilöi pidäy ei enämbiä migu nelliä sentii. Kuivatah kukkazii hyvin tuulatettulois pertilöis libo kuivuandulaittehis, kudamis temperatuuru ei pidäs olla enämbiä 40 gruadussii. Kuivates šeluo kazvii pidäy hil’l’akkazin, ku kukkazet ei pakuttas. Kuivattuloi kukkazii voibi pidiä ruokos kolmen vuvven aigua. Pedrinnybliä käytetäh syöjien hävitändäh, semmite lapsil. Se on hyvä syöndyhimon da syömizensulatuksen parandamizeh, maksan da šuoliston taudiloih, astmah da revmatizmah.


Vezirottu.
Vezirottu (,)  on elätti, kudai on jyrzijöin roduu. Vezirotan roindumuannu on Pohjas-Amierikku, kuspäi sit sidä tuodih Jevruazieh da Ven’alegi. Karjalah vezirottua tuodih moni joukkoloinnu vuozinnu 1932-1946. Elätti hyvin juurdui da rubei leviemäh kogo tazavallan alovehii myöte.
Ulgonägö.
Nägemäl vezirottu on rotan nägöine, ga äijiä suurembi sidä. Aiguzen vezirotan ruhon piduhus voi olla 36 sentii, hännän piduhus – 29 sentii. Elätin paino on 700-1600 grammua. Vezirotal on pitky, läpettäi da tuuhei turki. Se on yhty värii, kuldazenruspakospäi muzavanruskiessah. Ruhon alapuoli ainos on vähästy valpahembi selgiä da sivuloi. Elätti vaihtau turkin kerran vuvves, ga se vaihtandu libuu pitkäkse. Tavan mugah se algavuu oraskuul da loppuu tuhukuul, keskikezäl vaihtandas on azetusväli. Elätin käbälät ollah lyhyöt, suurien da levielöin jallanpohjienke. Elätil on omaluaduine huulien rakendeh, sendäh se, kui majaigi, voi grizie kazviloi vies vedeh läpehtymättäh.
Taba.
Vezirottu on hyvin harjavunnuh elämäh veziololois. Se hyvin uidau da čukelduu, voi olla vies viizi minuuttua da uidua sit aijas 100 metrissäh. Pitky bokispäi lačakko händy suomuksil da harvazien karvoinke on elätile vies hyvänny ohjavorattahannu da melannu. Korvat da huogaimet čukeldujes salbavutah, tuolleh vardoijah elättii vies. Vezirottu enämbäl liikkuu pimien aigua libo aijoi huondeksel. Talven aigua se on aktiivine enimälleh valgien aigua. Jiän pinnale se nouzou harvah, enimälleh suau syömisty jiän ual.
Leviendy.
Karjalas vezirottua on enämbi lounahas, kus 100 gektuaral muadu on 3-4 vezirotan perehty. Pohjazes sidä on vähembi. Se sendäh, ku Suvi-Karjalan viet ollah vezirotan syömizien puoles rikkahembat.
Eländy.
Vezirottu suvaiččou pienii madalikkoloi järvilöi kiemurdelijoin rannoinke da suariloinke da hil’l’ah virduajii jogiloi da ojazii kazvoitunnuzien rannoinke. Vezirotale tärgei on vezi- da suokazviloin kazvandu niilöis kohtis, net ollah elätin piäsyömizenny da myös vezistön kogonaine jiädymättömys. Elätti eläy pezis da mökkizis.
Kiimuaigu da poigoveh.
Karjalas vezirottu kandau poigazii kaksi-kolme kerdua vuvves. Keviäl kiimuaigu on silloi, konzu lähtöy jiä. Emä kandau 2-11 poigastu, enimälleh 6-8. Net rodivutah pal’l’ahat, sogiet, painon puoles läs 20 grammua, ihan avuttomat, yhtelläh ylen terväh kazvetah. Emä imettäy poigazii läs 30 päiviä, imetändän lopus jo rubieu andamah niilöile hienostu heiniä. Kuunigäzet poigazet jo iče voijah lähtie pezäspäi syömizien eččoh. Tavan mugah poigoveh ei leviä tulieh keviässäh.
Toine kiimuaigu vezirotal on kezäkuun puolivälispäi heinykuussah. Erähät emät kannetah kolmanden kerrangi, ga se on ylen harvah da vaiku Karjalan suvialovehil da hyvinnu vuozinnu.
Syöndy.
Vezirottu on hyvä syömäri. Se syöy päiväs puolen oman painomiärän. Syömizien luadu vaihteleh vuvvenaijan myödäh. Keviäl vezirottu syöy jiännyzien šaraheinän, bretkoin da kordehen varzii, čuloin varzii da juuriloi, toiči pajun kojua. Kezäl da sygyzyl syödävien kazviloin joukko suurenou. Talven aigua elätti enimälleh syöy bretkoin da kordehen juuriloi, syvysvezoi da niilöi näivistynnyzii ozii. Syöy vezirottu myös elättisyömisty, enimälleh ruakkua da havvinkukkarozii mol’l’uskoi. Kalua tavan mugah ei syö.


Neisvinogruadu.
Neisvinogruadu (,) on monivuodine kazvi, kudai kuuluu vinogruadoin pereheh. Sidä on läs kymmendy eri lajii. Neisvinogruadua äijän kazvau Pohjas-Amierikas da Päivännouzu-Aazies. Ven’al sidä kazvatetah dekoratiivizennu kazvinnu.
Ulgonägö.
Neisvinogruadu on 10-15 metrii pitky liuanu. Sil ollah usat, kudamien vuoh kazvi tartuu karhakkoloih pindoih da eriluaduzih tugiloih. Tuolleh se kazvau yläh da kattau omal varrel da lehtilöil pystyoigieloi pindoi. Kazvin lehtet ollah šuarakkahat, jogahizes lehtes on viizi suurdu lehtivezua. Lehten varzi on 6-8 sentii pitky. Neisvinogruadan kukkazet ollah pienet da kazvetah tukulleh. Kazvin pienet andimet ollah muzavansinisty värii. Net ei olla syödävät.
Kazvandu.
Neisvinogruadan roindumuannu on Pohjas-Amierikku. Karjalas ylen viluloin talviloin aigah se kylmäy. Se ylen terväh kazvau, mi on hyväkse dai pahakse. Hyvänny puolennu on se, ku lyhyös aijas se kattau suuren pinnan. Toizes puolespäi, ku et ruvenne kaččomah sidä da leikkuamah liigoi vezoi, se kattau kaiken, mih vai puuttunou.
Käyttö.
Ven’al neisvinogruadua istutetah pystyoigieh vihoittamizeh niškoi. Sen vuoh voibi čomendua aidua, pimendiä avvonastu lebokodastu pihas, vardoija krinčoi, galdarii libo mansardua tuules da vihmas. Sidä paiči neisvinogruadažikko eistelöy guazoin, pölylöin da liijan hälyn piäzemisty huonuksih da lebokodazih. Räkkikezänny neisvinogruadan vihandu ”hursti” voi vardoija kodii liijas lämbiendäs.


Cinku.
Cinku (, merkitäh Zn-merkil) on 30. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Cinkan atomnoumer on 30. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, toizes joukos, sivujoukos.
Normaallizis ololois helpo aineh cinku on valpahansinis-valgei rapakko muutosmetallu.
Histouri.
Cinkan da vasken segasulateh oli tuttavu vie ennevahnazes Grecies, Jegiptas, Indies (VII vs), Kitais (XI vs). Vuonnu 1746 germuanilaine A. S. Marggraf sai puhtahan cinkan. Andreas Sigismung tarkah kirjutti omas tutkimustavas, kudaman mugah sit ruvettih valmistamah cinkua. Marggrafua puaksuh sanotah cinkan löydäjänny.
Nimen keksimine.
Liber Mineralium II kniigas Paracel’s enzimästy kerdua mainičči cinkua zincum- libo zinken-sanal. Tämä sana varmah on tulluh germuanien Zinke-sanas, midä merkiččöy «pii» (metallucinkan kristallat ollah nuagloin nägözet).


Gallium.
Gallium (, merkitäh Ga-merkil) on 31. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Galliuman atomnoumer on 31. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 13. joukos. Kuuluu kebjielöin metalloin joukkoh.
Helpo aineh gallium on hobjankarvas-valgei (libo valpahanharmai) rapakko metallu.
Histouri.
D.I.Mendelejev ennusti galliuman olemistu. Vuonnu 1869 kun häi luadi alguainehien hiimiellisty sistiemallisty järjestysty, häi jätti tyhjiä paikkua kolmandeh joukkoh tiedämättömih elementoih niškoi – alumiinien da kremnien analogoih. Hyvin tutkittuloin susieduelementoin ominažuksien pohjal Mendelejev tarkah kuvaili galliuman fiiziellizii da hiimiellizii ominažuksii da ennusti avuamizen tutkimustabua – spektroskopia.
Vuonnu 1875 20. syyskuudu fransielaine tutkii Pol’ Emil’ Lekok de Buabodran sai helpon ainehen galliuman, tutki da nimitti sidä. Galluim latinan kielel on Gallia (Fransii).


Germanium.
Germanium (, merkitäh Ge-merkil) on 32. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Galliuman atomnoumer on 32. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 14. joukos.
Helpo aineh germanium on harmuanvalgei metallan kiillonke tyypilline puoliprovodniekku.
Histouri.
Vuonnu 1886 germuanilaine hiimiekku avai germaniuman, kun oli tutkinuh argirodittu-mineralua. Elementu sai oman nimen tiedomiehen kodimuan kunnivokse.
Luonnos germanium on sul’fidu- da rauduruvas, läs kaikis silikattois.
Sidä käytetäh puoliprovodnikannu sähkötehniellizes tevolližukses tranzistorilois da toizis sähkökonehis. Vie germaniumua puaksuh käytetäh kuidu- da infraruskienoptikois.
Germanium on tärgei elementu elävih organizmoih. Sen yhtistehet vie tutkitah.


Orapihl’ai.
Orapihl’ai (,) on korgei tuhjo libo pieni puu, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh. Orapihl’ai on lehtipuu da talvekse sen lehtet pakutah. Orapihl’uadu istutetah dekoratiivizennu da rohtukazvinnu. Sen andimet ollah syödävät.
Ulgonägö.
Orapihl’ai on 3-5 metrii korgevuttu, toiči kai 10-12 metrii. Puaksuh sil on mondu runguo da se kazvau tuhjožikonnu. Orapihl’uan koja on maksankarvaine libo harmai. Oksat ollah lujat, oigiet libo vähäzel kiemurdelijat, harvah kazvetah alahpäi. Monet orapihl’uan lajit ollah ogahakkahat.
Kazvin lehtet ollah jäičänmuodozet, harvah pyöryžättävät, 1-12 sentii piduhuttu, pal’l’ahat libo vähäzel karvakkahat. Pitkis oksis lehtet ollah suurembat. Sygyzyl orapihl’uan lehtet ollah keldazet, kelduruspakot da purpurnoit. Monil lajiloil net ei muuteta omua värii, pakutah vihandoinnu libo muzavanruskiennu.
Kukkazet roitah menijän vuvven lyhyzih bokkuoksien n’okkih. Net ollah valgiet, savus kazvajil lajiloil toiči ollah rouzovoit libo ruskiet. Orapihl’uan muarjat ollah pienet, 0,5-4 sentii. Kypsetäh syvyskuul-ligakuul. Net ollah kovazenke. Muarjoin väri rippuu kazvin lajis. Net voijah olla kelduruspakon-keldazet, ruskiet, kirjavankelduruspakot, harvah läs kogonah mustat.
Kazvandu.
Orapihl’uadu enimyölleh kazvau Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehis, enne kaikkie Pohjas-Amierikas da Jevruazies. Orapihl’ai kazvau yksinäh da luadiu tuhjožikot tuhjoloin keskeh, mečänreunoile, kuattuloin meččien kohtale da aholoile. Muah niškoi kazvi ei ole čirčy, yhtelläh parembi kazvau syvis, ei märris ojitettulois muavägevis mualois. Kazvi hyvin kestäy talviviluloi da suvaiččou valgiedu.
Orapihl’uan puu.
Orapihl’uan puu on kova da luja, sendäh kazvi voi eliä hätken, 400 vuodessah. Orapihl’uan puudu käytetäh ruadobrujien varziloin da eriluaduzien kodivehkehien luadimizes.
Rohtukazvi.
Vuozisuas XVI algajen orapihl’uadu käytetäh liečetiijos. Enne sidä nevvottih vaiku paskutaudiloih da dizenterieh. Vuozisuas XIX algajen kukkazis da lehtilöis keitettyy čuajuu ruvettih juomah veren puhtistamizekse, jo XX vuozisuas kazvin kukkazii da lehtilöi nevvotah syväimen da verisuoniloin taudiloih.


Tuomipihl’ai.
Tuomipihl’ai (,) on tuhjo libo pieni puu, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh. Tuomipihl’ai on lehtipuu da talvekse sen lehtet pakutah.
Ulgonägö.
Tuomipihl’uan lehtet kazvetah toine toizele peräh, ollah prostoit, pyöryžät libo piduličat. Kazvetah lehtivarres. Lehtilöin reunu on hienozil libo suuril piilöil rouno. Yläpuolespäi net ollah muzavanvihandat, alapuolespäi valpahanvihandat. Sygyzyl net ollah keldazettavah ruskiet libo muzavanruskiet. Kazvin kukkazet ollah valgiet libo rouzovoit, kazvetah tukkunah. Tuomiphl’uan muarjat ollah sinizenmustat libo ruskienfiolietovoit harmuattavan kuorikerroksenke. Diametras net ollah 10 millimetrissäh. Net ollah syödävät, magiet da Keski-Ven’al kypsetäh heinykuul-elokuul.
Kazvandu.
On 19 tuomipihl’uan eri lajii. Net kazvetah Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehis: Pohjas-Amierikas, Pohjas-Afriekas, Keski- da Suvi-Jevroupas, Kavkuazal, Krimal, Japounies. Tuomipihl’ai helpoh harjavuu uuzih ololoih da terväh juurduu. Ven’al tädä reheväh kukkijua tuhjuo äijän istutetah saduloih da puustoloih. Tuomipihl’ai voi kazvua luonnonkazvinnugi, sen siemenii kannellah linnut.
Käyttö.
Tuomipihl’uan muarjoi syvväh vereksilleh, niilöis on äijy A da C vitamiinua. Niilöis luajitah varen’n’ua, želetty, pastilua da viinua. Kuivattulois muarjois keitetäh kampottua da kiiselii. Muarjat annetah niilöile čoman värin.
Sendäh ku tuomipihl’uan muarjois on P vitamiinua, niilöi nevvotah syvvä da juvva niilöis luajittuu mehuu elähtynnyzile rahvahile, net lujendetah verisuonii, vastustetah syväininfarktua da suonivarikouzua. Tuomipihl’ai parandau undu da lujoittau rungua.


Orapihl’ailiipukku.
Orapihl’ailiipukku (,) on liipoilinduine, kudai kuuluu kazviliippoloin (lat. Pieridae) pereheh. Sidä hyvin tutah saduloin istuttajat da kazvattajat. Tämän liipukan toukat ollah fruktu- da muarjukazviloin syöjät Jevruazies da Pohjas-Amierikas.
Ulgonägö.
Orapihl’ailiipukku on suurehko liipukku, 50-70 millimetrii. Se on valgei, sen sullat ollah mustis junozis – niilöis on ku gruaffine piirros rouno.
Leviendy.
Orapihl’ailiipukku toizih päiväl lendäjih liipukkoih verratunnu ei ole varačču, sidä helpoh voibi ottua käzih. Vikse sendäh Jevroupas sen lugu on ylen äijäl vähennyh. Enne tämä liipukku oli hyvä juablokkupuuloin syöjy, sendäh sidä hävitettih. Monis mualois tämän täh se hävii. Anglies, ezimerkikse, jälgimäzen orapihl’ailiipukan tavattih vuvvennu 1925.
Leviendy Karjalas.
Karjalas lendäjiä orapihl’ailiipukkua voibi nähtä kezäkuul da heinykuul. Nämmä liipukat puaksuh kerävytäh parviloih niittylöil da silmykaivoloil da rumah imietäh vetty niilöis. Karjalas orapihl’ailiipukku rodivuu da rubieu kehittymäh orapihl’uas, pihl’uas, tuomes. Toukat eletäh joukkoloilleh. Kezän lopus luajitah pezä lehtis, se pyzyy kiini siimoin vuoh. Talvi vietetäh sit da keviäl lähtietäh iäre pezäspäi. Ezmäi ruvetah syömäh lehtenkandazii, sit lehtii, avavumattomii halvazii, kukkazii. Oraskuun lopus- kezäkuun allus net kuorivutah.


Kelduviheldäi.
Kelduviheldäi (,) on kirjavu lindu, ainavo kelduviheldäjien pereheh kuului, kuduadu on Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehil. Karjalas kelduviheldäi on muuttolindu.
Ulgonägö.
Kelduviheldäi eigo ole pieni, eigo liijakse suuri lindu. Se on šn’uakan suuruine. Ižäččy on äijiä kirjavembi emäččyy. Sil enimälleh ollah kirjavankeldazet sullat. Siivet da händy ollah mustat. N’okku on rouzovoinmaksankarvaine. Emäččylöil keldazes väris tuači on harmuan- libo keldazenvihandu väri. Siivet da händy ollah muzavanruskiet. Ryndähäs da bokis piduzin ollah muzavat sulgujunozet. N’okku emäčyl on muzavanruskiehko.
Leviendy.
Kelduviheldäjiä on Jevroupas da Aazies päivännouzupuoleh päi Jenisei-jogessah. Karjalas kulduviheldäjiä ei ole äijiä. Sidä on suvipiirilöis da loitombakse Karhumäin piirii se ei lennä. Karjalah talven jälles kelduviheldäi tulou myöhä, oraskuun jälgipäivinny libo heinykuun allus. Eloittuu lehtimeččih da harvendettuloih segameččih.
Pezoitundu.
Karjalas kelduviheldäi rubieu pezoittumah kezäkuun puolivälis- heinykuul. Sendäh ku kelduviheldäjän lugu Karjalas ei ole suuri, äijät linnut muga ei ni luajita puarua. Kelduviheldäjäl on omaluaduine pezä. Se on lujah kiini oksis da rippuu niilöis ku liedžuverko rouno. Peziä luajitah emäččy dai ižäččy. Emä haudou 3-5 jäiččiä, puaksumbah 4. Jäičät ollah valgiet, vähäzen rouzovoit.
Syöndy.
Kelduviheldäi syöy enne kaikkie kaikenmoizii selgyrangattomii meččyelättilöi, enimälleh böbökkiä da niilöin toukkua. Sygyzyl nämmä linnut puaksuh syvväh muarjua.


Sagarvo.
Sagarvo (,) on pedoelätti, kudai kuuluu kuničoin pereheh. Sagarvo eläy vies dai muan piäl.
Ulgonägö.
Sagarvol on piduličču ruho da lyhyöt käbälät, sormien välis ollah leviet välinahkazet. Elätin piä ei ole suuri, lačakko, lyhyzien odva nägyjien korvienke. Sagarvol on pitky, lihakas, ruhon kohtas sangiehko da lačču händy, kudai on elätile ohjavorattahannu uidajes da čukeldajes. Elätin karvu on muzavanruskei libo maksankarvaine. Bokis väri on valpahembi, vačan kohtas – hobjaine. Aiguzen sagarvon ruhon piduhus on 60-127 sentii, hännän piduhus – 32-59 sentii, paino – 4-10 kiluo.
Taba.
Sagarvo enimyölleh liikkuu hämärän aigua. Se on hyvin harjavunnuh elämäh vies. Elätti hyvin uidau da čukeldau. Uidau sagarvo ylen terväh.
Leviendy.
Karjalas sagarvuo on kaikkiel, yhtelläh enämbi sidä on päivännouzun piirilöis: Puudogan, Karhumäin da Kondupohjan, kus erähis jogiloin kohtis on 1,5-2,5 elättii 10 kilometrin puduhizen rannan kohtah.
Sagarvo suvaiččou kalakkahii 10-20 metrii da enämbälgi levevyzii jogiloi, kudamil on talven aigua jiädymättömii koskiloi, da pienien lambiloin da jogiloin libo ojazien yhtytändykohtii.
Sagarvo ei ole liijakse harjavunnuh elämäh yhtes kohtas, sendäh se puaksuh matkailou yhtes jovespäi libo lammispäi toizeh. Tämä tapahtuu enimälleh sygyzyn lopus da talven allus, toizel aigua elätti liikkuu enimälleh saman vezistön rajois. Päiväs se voi liikkuo kymmenessäh kilometrii.
Syöndy.
Sagarvo syöy enne kaikkie kalua, kudamua häi hyvin maltau suaja vies. Puaksumbah se tabuau ahvendu, särgii, haugii, matikkua da harjustu. Kalan ližäkse se syöy šlöpöidy, ruakkua da vie vien lähäl pezoittujii linduloi, niilöin poigazii da jäiččii, pienii jyrzijöi da böbökkii.
Kiimuaigu.
Karjalas sagarvol kiimuaigu on kaksi kerdua vuvves, ezmäine – talven lopus-keviän allus, toine – kezäl. Emä kandau 2-5 poigastu, puolivuodessah net ollah yhtes emänke.
Mečästys.
Sagarvo on kallis mečästyselätti. Sil on čoma da ylen luja turki. Karjalas sagarvon meččuičendah on omat rajoitukset, meččuija sidä suau luvan suaduu. Annettuloin lubien luguu pietäh silmäl.


12. ligakuudu.
12. ligakuudu - 285. vuvven päivy (286. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 80 päiviä.


Vozn’esenn’u.
Nouzendu Taivahah meijän Jumalua Spuassua Iisussua Hristossua, kudai pietäh 40(nelländelkymmenendel) päiväl jalles ÄijiäPäiviä, se on ainos nellänpiän.
V


14. ligakuudu.
14. ligakuudu - 287. vuvven päivy (288. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 78 päiviä.


Rohtuvalerjuanu.
Rohtuvalerjuanu (,) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu valerjuanoin pereheh. Se on rohtukazvi, lieččijes käytetäh kazvin juurii.
Ulgonägö.
Kazvi on 1,5 metrii korgevuttu. Sen juurikko on lyhyt da sangei, sit lähtietäh kazvamah hoikat juuruzet. Kazvin juuriloil on vägevy da hyväletulii haju. Kazvin varzi on oigei. Midä lähembä kukkazii se on, sidä oksakkahembi on. Kazvin kukkazet ollah duuhukkahat, pienet, 4 sentissäh diametras, valpahanfiolietovoit libo rouzovoit.
Kazvandu.
Rohtuvalerjuanan roindumuannu on Välimeren rannikko. Sidä kazvau lauhkien ilmaston alovehil da subtropiekois. Ven’al sidä on joga Jevroupan ozas. Rohtuvalerjuanu parembi kazvau märris kohtis, suodunuzil da alangoniittylöil, turbehsuoloil, jogiloin rannoil, tuhjožikkolois da aholoil.
Kylvetäh kazvii siemenil aijoi keviäl. Enzimäzenny vuon kazvetah juurdu lähäl olijat lehtet, kukkimah kazvi rubieu vaiku tossu vuon da kukkiu läs kaiken kezän. Kazvii voibi kazvattua juurin palazisgi. Juuret sih niškoi kaivetah syvyskuun allus, suvialovehil – ligakuul.
Käyttö.
Kuivattuloi kazvin juuriloi käytetäh rauhoitusainehennu, unettomuoh, verisuonien ahtistuksih, korgieh verenpainoh.


Ruskei höydöipuu.
pienoiskuva
Ruskei höydöipuu (,) on oksakas tuhjo libo pienehkö puu, kudai kuuluu Adoksovien (lat. Adoxaceae) pereheh höydöipuun suvun lajiloih. Karjalakse sidä vie sanotah ruskei kalinpuu. Kazvin muarjat ollah syödävät. Niilöi da kuordu käytetäh tiedo- da rahvahan liečetiijos.
Ulgonägö.
Ruskei höydöipuu on nellässäh metrii korgevuttu. Se voi kazvua enämbän 50 vuottu. Sen lehtet kazvetah lehtivarrespäi. Net ollah jäičänmuodozet libo piduličat, 6-12 sentii piduhuttu. Niilöin reunat ollah piihizet. Kazvin kukat kazvetah ”šuarakkahannu vastannu”, kudai on 6-10 sentii diametras. Kukat ollah valgiet libo rouzovoinvalgiet. Muarjat ezmäi ollah vihandat, sit romoruskiet da kypsät – läpettäjänmustat. Net ollah mehevät, ga niilöil on kargiehko magu. Jälles enzimäzii pakkazii kargevus häviey libo lievenöy.
Kukindu.
Ruskei höydöipuu kukkiu oraskuun lopus -heinykuun allus 10-14 (15-25) päivän aigah. Muarjat kypsetäh elokuul-syvyskuul.
Kazvandu.
Ruskei höydöipuu ei ole čirčy muah da ilmastoh niškoi. Se kazvau terväh, on pakkazii da kuivua keziä kestäi. Yhtelläh enämbän ruskiedu höydöipuudu kazvau Jevroupan da Aazien lauhkien ilmaston alovehil. Ven’al sidä ei kazva vaiku juuri Pohjazes. Kazvi suvaiččou valgiedu, ga voi kestiä pilvestygi. Pilvekses tavan mugah kazvih ei rodei muarjua.
Käyttö.
Ruskei höydöipuu on rohtukazvi. Kerätäh da kuivatah sen kuordu da muarjoi. Kuordu kiškotah puun rungos da oksis keviäl, kuni kazvis vie ei ole lehtenkandu työndynyh. Silloi kuori parembi lähtöy. Kerätyy sidä vähäzel ahavoijah, sit kuivatah avvonazel ilmal libo kuivuandulaittehis 50-60 gruadusis lämmiä. Pidiä ruokos sidä voibi nelläh vuodessah. Käytetäh sidä verdy azettajannu. Kazvin vereksii da kuivattuloi muarjoi käytetäh vitamiinuainehennu da tervehytty lujendajannu. Sidä paiči net ollah kustu vedäjät, niidy nevvotah vačantaudiloih da kylmändäh.
Kazvii käytetäh vie mujuainehennu. Sen muarjat annetah langale ruskien värin, kuori – mustanvihandan.
Kazvin muarjois luajitah mehuu, viinua, kiiselii. Niilöi pannah piirualoin syväimekse da mavukse lihasyömizih. Muarjois on äijy pektinua, sendäh niidy käytetäh marmeluadan valmistamizes. Muarjoin mehus luajitah uksussua.


19. ligakuudu.
19. ligakuudu - 292. vuvven päivy (293. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 73 päiviä.


Tuija.
Tuija (,) on havvupuu, kudai kuuluu kiparisoin pereheh. Sidä enne kaikkie istutetah dekoratiivizennu kazvinnu.
Ulgonägö.
Tuija on ainos vihandu pieni puu libo tuhjo. Se harvah kazvau 11 metrii korgevimakse. Toiči luonnos kazvetah 70 metrii pitkät tuijat, niilöin rungo diametras sit on kuuzi metrii. Tuijan havvu on nieglanmuodoine, pehmei, valpahanvihandu. Ijäkkähembien kazviloin lehtet ollah muzavanvihandat, suomuksenmuodozet.
Kazvandu.
Jevrouppah tuijua tuodih Päivännouzun Aazies libo Amierikas. Tuijan kazvatandu ei ole jygei. Se on savvun da viluloin kestäi. Erähät tuijan lajit hyvin kestetäh pakkaziigi. Talviaijakse sidä voibi kattua kuuzen oksil.
Käyttö.
Tuijua istutetah pihale nägöalan čomenduksekse. Sidä käytetäh myös kujoloin, dorogupielien čomendajes da elävien puuaidoin luadijes.
Tuijua käytetäh liečetiijos. Tuijas luajitun voin hajun iččeh hengähtämine da voin ližiämine pezevyjes avvuttau rauhoittuo, ližiäy vägie, kirmevytty da hyviä mieldy. Rahvahan liečetiijos tädä voidu käytetäh syömizensulatuksen elimien ruavon parandamizeh, počkien kylmändysvigoih da kustuvedäjänny ainehennu.


Tuomi.
pienoiskuva
Tuomi (,) on ei korgei puu, toiči tuhjonmuodozennu kazvai, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh.
Ulgonägö.
Tuomi on 0,6-10 metrii pitky puu. Sen ladvu on pitkähkö da tuuhei. Lehtet kazvetah toine toizele peräh, ollah jäičän- libo ellipsanmuodozet, pal’l’ahat, hoikat, n’okas terävät. Lehten varret ollah 1-2 sentii pitkät. Tuomen kukkazet ollah valgiet, harvah rouzovoit. Kazvetah pitkinny tuuhieloinnu kistilöinny, net ollah 8-12 sentii pitkät. Tuomen kukkazil on vägevy haju. Kypsien muarjoin väri on mustu, sydämes – vihandu. Muarjat kypsetäh heinykuul-elokuul.
Kukindu.
Tuomi rubieu kukkimah aijoi keviäl, oraskuul-kezäkuul. Kukkiu čomasti da tuuhieh, sendäh sidä istutetah dekoratiivizennu puunnu. Yhtelläh muarjua puuh rodieu ei joga vuottu, sille vijannu ollah myöhäzet keväthallat da kaikenmoizet syöjät.
Kazvandu.
Tuomie kazvau Pohjas-Afriekas, Jevroupas, Aazies. Ven’al sidä kazvau kaikkiel. Kazvi suvaiččou kostieloi muldumualoi, kudamis pohjuviet ollah lähäl muapindua. Enimyölleh tuomie kazvau jogiloin rannoil, jogiloin lähäl olijois mečis da tuhjožikkolois, meččyaholoil, hiekkumualoil.
Tuomie käytetäh tervehytty parandajes. Kerätäh da kuivatah tuomen kypsii muarjoi, kuordu, lehtilöi da kukkazii. Kuordu kiškotah aijoi keviäl. Kuivattuu sidä voibi pidiä ruokos viijen vuvven aigah, muarjoi – 3-5 vuvven aigah, kukkazii – vuvven aigah. Muarjat pätäh paskutaudiloih, niilöil on bakteerieloin hävittämizen da vitamiinoin ližiämizen, tervehytty lujendamizen da kylmändysty vastustajien ominažuksii. Net parandetah šuoliston da vačan ruaduo. Tuomen kuori on higeh iškii, žuaruu alendai, kustu vedäi. Lehtet pätäh vitamiinoin vähyöh, kukkazet – leikkalmuksien liečindäh.
Tuomen muarjoi syvväh vereksilleh, survottuloinnu zuaharinke. Niilöis keitetäh viinua. Tuomen mehul mujutetah pastoksii da viinua. Survottuloin kuivattuloin muarjoin jauhuo pannah piirualoin syväimekse, keitetäh sit kiiselii.


Pokrovu.
Pokrovu (, grek. Αγία Σκεπη) – on kallis pravoslavnoi pruazniekku, kuduan päivät ei muututa- Venän pravoslavnoloi tradicieloi myöte pruazniekkua pruaznuijah 1(14). ligakuudu: Griekkalazien pravoslaviedy myö pruaznuijah 1 da 28. ligakuudu, uuzien vuozien laskendua myö ilmai sidä ozua, kudai kuuluu (Jerusalimskoih pravoslavnoih kirikköh, Afon), kuduat nygöigi pietäh Jumalan Palveluksii vahnua aigua myöte.
Ven'an Pravoslavnoi kirikkö myös pruaznuiččou muga, kui Jerusaliman kirikkö, Afon.
Pruazniekan merkikse tuli Ilmestymine Bogorodicua Jurodivoil Andreil Konstantinopoläs Vlahernoiskois hruamas, kus piettih vardoittavannu Jumalan Muaman Riizua.
P


16. ligakuudu.
16. ligakuudu - 289. vuvven päivy (290. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 76 päiviä.


17. ligakuudu.
17. ligakuudu - 290. vuvven päivy (291. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 75 päiviä.


Nikosii.
Nikosii on Kipran Tazavallan sego Pohjazen Kipran turkilaizen tazavallan piälinnu. Se on Kipran suaren keskiozas. Nikosies on 276 tuhattu eläjiä (2012). Kanzoinväline lendoazemu on salvattu vuvves 1974 algajen, sen tilois on yhtistynyöt kanzukunnat -järjestön toimisto.
Vuvven 2004 tiedoloin mugah linnan griekkalaizes ozas eli 270 tuhattu hengie, turkilaizes ozas – 84893 hengie. Nikosii on ainavo muailmas juattu piälinnu.
Nikosii on kauppu- sego tevolližuskeskus. Linnas on 2 nygyaigastu kauppukeskustu, laukkoi, syömälkohtii, iloituskohtii. Nikosies kehitetäh tekstiili-, nahku-, savi-, plastiekku-, syömistevolližuttu. Linnan rinnal ollah vaskikaivokset. Nikosies on Kipran yliopisto da vie 5 yliopistuo.


Vil’nussu.
Vil’nussu on Litvan piälinnu, kus on Vil’nusan linnan ičehallindo. Sie eläy 622 543 hengie (2016), 18% kogo muan eläjis, Vil’nussu on yksi suurimbis Baltien mualois Riijan jälles. Linnas eläy 63,2% litvalastu, 16,5 % pol’šalastu, 12% ven’alastu (2011).
Vil’nussu on Litvan peräliidehes, kus Vil’nä-jogi laskeh Vilijä-jogeh. Vil’nussu - linnaspäi Valgoven’an rajakohtassah on 33 km. Vil’nussu on Litvan suurin poliitiekku-, ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus.


Skopje.
Skopje on Makedounien Tazavallan piälinnu. Sie eläy läs 670 tuhattu hengie (65% makedounielastu, 27% albuanielastu). Skopje on Makedounien peräpohjazes, sen rinnal on rajakohtu Kosovon kel. Skopje on Makedounien suuriman Vardar -joven rannoil, ymbäri linnas ollah mäit.


Valletta.
Valletta on Mal’tan Tazavallan piälinnu, valdivon ekonoumiekku- sego poliitiekkukeskus. Linnu sai oman nimen Mal’tan ritarikundah suuren kuulunuon Žan Parizo de la Valletan kunnivokse. Häi perusti Valletta –linnan da puolisti sidä turkilaizis. Valletta –linnas eläy 5719 hengie (vai 0,7 % kogo muan eläjis), yhtelaigua linnan ymbäristös eläy läs 394 tuhattu hengie.


Kišin’ov.
Kišin’ov on Molduavien piälinnu, Dnestran sivujoven Bik – nimizel jovel olii suuri ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus. Kišin’ov –linnal on linnanhaldivosto -stuatussu. Enzikerdua Kišin’ovua muanittih vuonnu 1436. Linnu –stuatusan se sai vuonnu 1818, konzu rubei kuulumah Ven’an valdukundah, linnanhaldivosto –stuatusan Kišin’ov sai vuonnu 1995.


26. ligakuudu.
26. ligakuudu - 299. vuvven päivy (300. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 66 päiviä.


27. ligakuudu.
27. ligakuudu - 300. vuvven päivy (301. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 65 päiviä.


Podgorica.
Podgorica on Černogourien piälinnu. Sie eläy 150,9 tuhattu (2011) hengie - n’elläs oza kogo muan eläjis. Podgorica on Skadarjärven rannoil olijal lagevol, Morača -joven rannoil, linnaspäi Adrienmeressah on 30 km.
Podgorica on Černogourien muan tärgei poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Sie ollah raudutieazemu, kanzoinväline lendoazemu, yliopisto. Linnas voi nähtä vuonnu 1879 hävitetyn turkielazien linnan jälgii. Toizii histouriellizii rakenduksii hävitettih Toizen muailman voinan aigah.


Varšavu.
Varšavu on Pol'šan piälinnu da muan suurin linnu. Linnu ilmoitettih muan tovellizekse piälinnakse vuvvennu 1596, konzu Vavel'an tulipalon jälles kuningas Sigizmund III muutti rezidensien sinne. Täh šeikkah huolimattah, piälinnu -stuatussu oli tovestettu muan piäzakonas myöhembi, vuvvennu 1791. Linnas poikki virduau Visla -jogi.


Lissabon.
Lissabon on Portugalin piälinnu, suurin linnu sego piäportu. Lissabon on yksi vahnembis muailman linnois da vahnin Päivänlasku-Jevroupan linnu. Se on äijiä vuozisadua vahnembi Londonua, Parižua.
Lissabonas on Välimerenilmasto, sie ollah lämmät talvet – talvikuus tuhukuussah keskilämbötila on 15 gruadussua lämmiä (päiväl) da 8 gruadussua lämmiä (yöl). Tavan mugah kezä kestäy läs kuuttu kuudu – oraskuus ligakuussah, sulakuusgi ilmu voi lämmetä 25 gruadusassah.


Buharestu.
Buharestu on Rumiinien piälinnu, muan tärgevin ekonoumiekku- da kul'tuurukeskus. Buharestas da sen ymbäristös eläy enämbi 1,8 miljonua hengie. Tämä linnu on yksi suurembis Balkan -niemimuan linnois.


Belgrad.
Belgrad on Serbien suurin da piälinnu. Se on yksi ennevahnallizembis Jevroupan linnois. Singidunum -nimizen linnan perustettih kel’tat III vuozisual enne Iisusan roindua. Myöhembi sie ižändöittih riimalazet, vizantielazet, avaarat, sluavilazet da toizet rahvahat. Belgrad -nimie enzikerdua muanittih vuonnu 878. Vuonnu 1403 se ilmoitettih Serbien piälinnakse. Turkielazien valloituksen jälles Belgrad oli Osmanien valdukunnan ozannu. Vuonnu 1815 uvvessah sai Serbien piälinnu -stuatusan, vuozinnu 1918-2003 linnu oli Jugosluavien piälinnannu, vuozinnu 2003-2006 – Serbien da Černogourien piälinnannu.


Jekaterinan kirikkö (Petroskoi).
Jekaterinan kirikkö
Jekaterinan kirikkö () on pravoslavnoi, arhitekturnoi mustokirikkö Petroskpoin linnan. Sijoittihes Vol´noin uulučal Kalmižiman ogruadas.
Historii.
Rakendettu kirikkö on 1877-1878 vuozil, staroobrädckoil kalmižimal. Kirikkö on merkitty 100 vozi päivil Petroskoin zavodal, nimi on annettu imperatrican Jekaterinan II Kirikön rahoitus on tulluh Petroskoin upcis: N.F Pikin, M.A. Pospelov, Mesčanin F.L. Čehonin, I.F Stogov – Peterburžskoi mecenuattu suatti lahjakse kogo rakennuksen parret, häi oli Solomennoin zavodan ižändy. Lahjai vie vaskes luitut Kirikön utvarit. 3000 rubl´ua žertvuičči toizen gildien kupcu Jegor Konstantinjvič Savuškin.
1930 vuvves kirikkö kuului Oloneckoin da Petroskoin Jepiskopan.
1941 vuvvel – kirikkö pandih kiini. !945 vuvvel myös avavui da oli annettu Petroskoin pravoslavnoloil rahvahil.
Yöl 13 päivy oraskuudu 2012 vuvvel tapahtui tulipalo, kudaai polti kellojallat da seinät. Ikonat da muut kirikön vehkehet
Uskojazet rahvas piästettih tules. Kirikkö myös oli uvvessah nostettu da remontat pietty.
6 päivy talvikuudu 2013 vuvvel myös algai vastailla pravoslavnoloi rahvahii, kuduat nygöigi sluužitah Jumalal.
J
J


Kirikkö Jumalan vastuandah näh (Petroskoi).
Kirikkö Jumalan vastuandah näh
Kirikkö Jumalan vastuandah näh () on pravaslavnoi arhitekturnoi mustokirikkö Petroskois sijoittihes Solomennois dioritovoil kallivol Lodmozeckoin salmin rannal.
Historii.
Kirikkö, kudual on annettu Jumalan Sretennän nimi oli rakendettu Peterburskoin kupcan Konovalovan rahoil.
1781 vuvvel allattih kirikön rakendamine, se oli valmis 1786 vuvvel. Kiriköl annettih nimi Apostoloin Pedrun da Puavilan nimilöih näh. Alus 1790 vuottu kirikkö paloi, a 1794 vuvvel oli uvvessah nostettu. Solomennoin kirikkö sluaviihes sil, ku sie oldih pandu tallel valgiet holščovoit riizat. Yksi niis oli ommeltu carevna-Sofijan käzil, a toizet oli valmistettu carican- Praskovja F'odorovnan käzil (P'otr mučoin sizär). Vie sie oldih tallel stuulat, kudualoil istui cuari P'otr da oldih net
1906 vuvvel myös oli tulipalo, seiččie vuottu kirikkyö uvvessah rakendettih, Maraševan projektan vuoh da kuului se Oloneckoin jeparhieh.
1931 vuvvel kirikkö oli pandu kiini. Jälles myös arhitektoran N.V Kuspakan da F.V Jefremovan- inzenieran projektua myö oli nostettu uvvesah kirikkö, kudai oli osvätittu 2003 vuvvel.


28. ligakuudu.
28. ligakuudu - 301. vuvven päivy (302. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 64 päiviä.


Kudžoi.
Kudžoi () – syöjien kudžoloin riävyt.
Nämmä syöjät kerävytäh 3 kastah: emä, ižä da ruodajatkudžoit.
Emät da ižät ollah siivienke, ruodokdžoit – siivittäh. Syöjien usazet ollah pahkazil: emä da ruodokudžoloil 0n 11-12 pahkastu, ižäkudžoloil -12-13, erähil on 4-6 vie voibi olla 10 pahkastu.
Kudžoit eletäh perehilleh pezis, kudualoi sanotah kudžoloinpezikse.
Niidy luaitah mual, puuloin jiänöksil, kivilöin al, vie voijah erähät kerätä pezä eriluaduzis palazis.
Niilöin keskes on ruadamattomii kudžoloi, kuduat eletäh vierahis pezis.
Ollah vie kudžoit ižändät, kuduat eletäh käskyläzienke, Erähät vie eletäh ristikanzoin kodilois.
Syvväh kudžoit kazviksien mehuu, jäičienaigua enimyölleh syvväh
pin'oloi da toizii syöii. Erähät syvväh siemenii da sienii. Eletäh kaikkie mieruo myö, a Antarktiidas niidy ei ole.


Väzipuu.
Väzipuu libo d’alai, libo ulmus (,) on väzipuuloin pereheh kuului puu.
Ulgonägö.
Väzipuu on aiga suuri puu. Se voi kazvua 40 metrissäh, sit puun rungo diametras on kaksi metrii. Erähät väzipuun lajit ollah pienembät, tuhjoloin jyttymät. Talvekse väzipuun lehtet langetah iäre. Net langetah aijembah migu äijis toizis puulois. Puun lehtet kazvetah toine toizele peräh da ollat prostoit. Väzipuun ladvu on tuuhei da enimälleh ei ole läbinägyi, sendäh puus rodieu hyvä pilves. Puun kukkazet ollah pienet da ei olla čomat kaččuo. Monil lajiloil net roitah puuh vie enne lehtilöin puhkenendua. Sendäh siemenetgi kypsetäh aijoi, Piiterin kohtal – kezäkuus, Kavkuazal – sulakuul-oraskuul. Net ollah tuulen kannettavat da terväh juurrutah märgäh muah.
Kazvandu.
Väzipuun igälangu on 80-120 vuottu, erähät kazvetah 400 vuodessah. Kazvandan enzivuon puuhut on 10-15 sentii, sit joga vuottu se kazvau 30-40 sentil da rodieu ylen oksakkahakse. Vuvven 40-60 ijäs vuvven aigah väzipuu kazvau jo läs 20 sentil, sit kazvandu yläh hillenöy.
Käyttö.
Väzipuun nuoret vezat da koja ollah hyvä syömine žiivatoile. Väzipuudu äijän istutetah linnoih da kylih – pihoile, puustoloih da saduloih, tielöin reunoile. Väzipuu hyvin kestäy oksien leikkavuksen da sen jälles hätken aigua pidäy luajittuu muoduo. Väzipuun kojua käytetäh mujuloin suandah.
Väzipuu on märgiä kestäi da happanendua vastustai. Sidä puun ominažuttu maltettih käyttiä Keskiaijan Jevroupas, kus sydämespäi kaiverdettulois puun rungolois luajittih vezibutket. Väzipuudu käytettih myös Londonan enzimäzen sillan tugipaččahien luadijes. Puu yhtelläh hävittäy vies happanendan vastustusominažuot, konzu sil roih kosketustu muanke.
Väzipuudu käytetäh pertilomuloin luadijes, puuseppyruadolois da mašinoin rakendamizes.


Syvyshehku.
Syvyshehku libo daalii, libo georgiinu (,) on Astroin pereheh kuului monivuodine kazvi. Syvyshehkua on 42 eri lajii. Niilöin kukkazet ollah aiga suuret da kirjavat. Oman latinankielizen nimen kukku sai kuulužas ruoččilazes kazvitiedoilijas Anders Dal’as, Karl Linnein opastujas. Ven’ankieline nimi georgiinu on annettu sežo kuulužan kazvitiedolijan, muantiedoilijan da etnogruafan Iogann Georgin mugah.
Ulgonägö.
Syvyshehkan varzi on oigei, šuarakas, silei libo vähäzel karvaine, ondo. Se voi olla 2,5 metrii pitky. Kazvin lehtet ollah prostoit, puarakkai kazvajat, 10-40 sentii pitkät. Juuret ollah sangieččazet. Joga vuottu kazvin muan piäl kazvai oza kuolou, muah jiäy vai juuri. Kazvin kukat ollah suuret da čomat, värii myöte eriluaduzet. Syvyshehku kukkiu hätken.
Kazvandu.
Enimälleh georgiinua kazvau Meksikan, Gvatemalan da Kolumbien mägižikkömualois. Meksikkua pietäh tämän kazvin roindumuannu. Ylen ammui tämän kazvin juuriloi syödih muinas-actekat. Jevroupashäi sen magu ei roinnuh mieldy myöte, ga kukkazen čomuoh sie miellyttih da ruvettih sidä istuttamah.
Kazvanduolot.
Syvyshehku ei ole čirčy kazvanduololoih niškoi. Se voi juurduo da kazvua ihan pilvežäh kohtah. Yhtelläh tämä vaikuttau sit kukkazien suuruoh da värih. Ku oldas čomat kukkazet hätkembän, syvyshehkua pidäy istuttua puolipilvežäh kohtah. Vie yksi kazvatanduolo on novvettavu – mua ei pidäs olla liijakse märgy, eiga kazvin juuret hapatah. Sendäh alangomualoih syvyshehkua ei pie istuttua.


Vikšjärvi.
Vikšjärvi (libo) on eländykohtu Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Käppäsellän kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 täs eli 409 hengie.


Käppäselgy (kylä).
Käppäselgy on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Käppäsellän kyläkunnas.
Se sijaiččou lähäl Käppäsellän pos’olkua.


Lehtiniemi.
Lehtiniemi on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Käppäsellän kyläkunnas.


Sofokles.
Sofokles on afinalaine dramaturgu, tragiedieloin kirjuttai. Häi Eshilan da Jevrepidanke yhtes on yksi kolmes suures da piälimäzes antiekan tragiedieloin kirjuttajas.
Rodivundu.
Sofokles rodivui vuvvennu 495 enne meijän aijanluguu Kolon-kohtas, Afinoin lähäl. Omas roindukohtas häi kirjutti sit Edip Kolonas -tragiedies. Sofokles oli elokkahaspäi perehespäi da sai hyvän opastuksen.
Ruado.
Miehen piäruavonnu oli tragiedieloin kirjutandu Afinan teatrah niškoi. Enzimäine nelliozaine ozutelmu, kudai oli pandu lavale vuvvennu 469 enne meijän aijanluguu, toi Sofoklesale voiton Eshilanke kilbailtes da avai dorogan toizile voittoloile, kudamii tuliel aigua Sofokles sai toizien tragiekkoin kel kilbailtes. Arvostelijan Aristofan Vizantiiskoin mugah Sofoklesan kirjutettuu tragiediedu oli 123, niilöin joukos Antigonagi.
Uuttu ozutelmah.
Sofokles toi äijän uuttu ozutelmah. Häi ližäi akt’ouroi, heidy rodih kolme, lyhendi horien ozat, luadi parembakse dekoraciet, maskat da ozutusvehkehistö. Tragiediet hänen hyvyös roittih nelliozazet, dekoratsiet mualatut. Uvvistuksien vuoh häi luadi ozutukses liikkui da kaččojile mieleh painui.
Säilynyöt ozutelmat.
Kaikkiedah on säilynyh kogonah kaheksa dramaturgan ozutelmua, niilöin joukos Ajaks, Antigona, Edip-cuari, Elektra, Filoktet, Edip Kolonas, da äijis ozutelmois on säilynyh vaiku palazii.
Taba.
Sofokles oli vessel da paginakas ristikanzu, ei kieldävynnyh iloloin piendäs. Hänen lähimäzinny ystävinny oldih Perikl da kuulužu histourien tutkii Gerodot.
Kuolendu.
Sofokles kuoli, konzu hänel meni 90 vuozi, vuvvennu 405 enne meijän aijanluguu Afinois. Linnalazet luajittih hänele verhanannandupačas da joga vuottu kunnivoittih kui urhoidu. Sofoklesan poigah Iofon sežo rodih Afinoin tragiekakse.
S


Nikolaus Kopernikus.
Nikolaus Kopernikus (pols. Mikołaj Kopernik, germ. Niklas Koppernigk, ; 19. tuhukuudu 1473, Torun’ - 24. oraskuudu 1543, Frombork) oli pol’šalaine tiähtientiijustelii, matemuatiekku, konehmuasteri, ekonomistu. Händy tundietah muailman geliotsentrizen sistieman kirjuttajannu, kudai rodih enzimäzen tiedorevol’utsien allunnu.
Rodivundu.
Kopernikus rodivui kauppumiehien pereheh Torun’as da aijoi jäi orboikse. Händy kazvatti diädö muaman puoles. Paiči Nikolausua, perehes oli vie kolme lastu. Vie tässäh kiistelläh tutkijan kanzas. Kopernikusan muamah oli nemsu, tuatan kanzua ei tietä. Tietois on vaiku se, ku häi oli rodivunnuh Krakovah. Kopernikushäi kirjutti latinakse libo nemsoin kielel, ni yhty hänen kirjutettuu dokumentua pol’šan kielel ei löytty.
Opastundu.
Vuvvennu 1491 Kopernikus piäzi opastumah Krakovan yliopistoh, kus opastui rakkahal matemuatiekkua, liečetieduo da jumalansanua, yhtelläh enimälleh händy kiinnosti tiähtientiedo. Yliopiston loppiettuu häi ei suannuh nimittumua tiedoarvonimie, sendäh perehes piätettih, ku häi jatkau jumalansanan opastundua. Vuvvennu 1497 Kopernikus ajoi Itualieh da piäzi opastumah Bolonskoih yliopistoh. Sie paiči jumalansanua, oigevustieduo da muinaskielii, hänel oli mahto tutkie tiähtientieduo. Vuvvennu 1500 häi lähti iäre yliopistospäi, muga ei ni suannuh diplomua da ajoi Riimah. Sit ajoi Paduanskoih yliopistoh, kus jatkoi liečetiijon opastundua. Vuvvennu 1503 häi loppi opastundan, sai diploman da kanounizen oigevuon douhturin arvonimen.
Tiedoruado.
Jo 1500 vuozien aigah uuzi tiähtien sistiemu selgieh oli mieles tutkijal. Häi rubei kirjuttamah kniigua, kudamas uudeh luaduh sellitti muailmua. Tutkijan piälimäine ruado oli Taivahallizien objektoin liikundas -tutkimus, kudamua häi kirjutti läs 40 vuottu. Se oli painettu Nyrnbergas vuvvennu 1543.
Muudu ruaduo.
Kopernikus paiči tutkimuksii ruadoi muudugi ruaduo. Hänen projektan mugah Pol’šas otettih käyttöh uuzi raududengoin sistiemu, Frombork-linnas häi rakendi gidromašinan, kudai andoi vetty kaikkih kodiloih. Liäkärinny olles häi vuvvennu 1519 oli kulgijan ruttotavvin vastustamizen ruadolois.
Kuolendu.
Kopernikus kuoli 24. oraskuudu 1543 vuvvel 70 vuvven ijäs insul’tah.
K


1543.
Ken kuoli sinä vuon.
24. oraskuudu Nikolaus Kopernikus - pol’šalaine tiähtientiijustelii


Proletarku.
Proletarku () on pos’olku Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Käppäsellän kyläkunnas.


Uunitsa.
Uunitsa on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Käppäsellän kyläkunnas.
Se sijaiččou samannimizen joven suus. Uunitsa-jogi laskehes Oniegujärven Uunitsan lahteh.
Histourii.
Kylä muanittih v. 1859: Bel’ajev P’otr Aleksandrovič vuvvennu 1859 avai kyläs meččyruadozavodan.
Vuvvennu 1873 kyläs oli 18 pihua. Rahvahan lugumiäry: 67 miesty,70 nastu. Kaikkiedah oli 137 hengie.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 163 hengie. Uunitsas oli 26 hebuo, 51 lehmiä da 37 muudu žiivattua.
Nähtävykset.
Vuvvennu 2011 kyläh rakendettih kirikkö ().
Infrastruktuuru.
Kyläs jo ei ole poštua (poštua tuvvah poštumašinal), školua. Täs ruadau 2 laukkua.


Šaidoma.
Šaidoma on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Käppäsellän kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 159 hengie.


Ulitina Novinka.
Ulitina Novinka on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris. Se on Novinkan kyläkunnan haldivolline keskus.
Kylä sijaiččou 13 kilometrin piäs Kondupohjaspäi.
Kyläs ruadau alguškola, lapsienpäivykodi, feršalipunktu, kluubu, žiivatankazvatandukompleksu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 274 hengie.


Gorka.
Gorka on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Novinkan kyläkunnas.
Kylä sijaiččou lahten rannal Oniegujärven koillisozas.
Kyläs on kirikkö (se rakendettih v. 1846 – 1848). Se on pahas kunnos.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 244 hengie.


Kulmus.
Kulmus () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Novinkan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven luodehozas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 168 hengie.


Podgornaja.
Podgornaja on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Novinkan kyläkunnas.


Louis Pasteur.
Louis Pasteur (27. talvikuudu 1822 – 28. syvyskuudu 1895) oli frantsielaine mikrobiolougu da hiimiekku. Pasteur mikrobiolougien puoles sellitti muijotuksen kävyndiä da ristikanzan monien taudiloin pohjua, mindäh sendäh rodih erähänny mikrobiolougien da immunolougien alguhpanijois. Hänen tutkimusruavot kristalloin rakendehes da pol’arizatsien ilmivös ollah stereohiimien pohjannu. Pasteur pani loppuh monii vuozisadoi kestänyön kiistan erähien eloformien ičerodivundas, koittehien vuoh sen sellittäjen. Hänen nimi on kuulužu ei vaiku tiedomiehien keskes hänen keksityn da jällespäi hänen nimen suannuon pasterizatsien tehnolougien hyvyös.
Eloskerdu.
Pasteur oli roinnuhes Frantsies Juras vuvvennu 1822. Hänen tuattah oli nahkua ruadai da Napoleonan voinien veteruanu. Pasteur opastui Arbuan kolledžas, kus oli nuorimannu opastujis. Opastujes häi kiinnostui lugemizeh da rodih opastajan abuniekakse. Sit häi sai nuoriman opastajan virran Besansonas da yhtel aigua jatkoi opastundua. Sigäläzet opastajat kehitettih händy Korgevimah normualuškolah Pariižah. Häi piäzi opastumah sih vuvvennu 1843 da loppi sen vuvvennu 1847.
Pasteur oli nerokkahannu taidoilijannu, hänen nimi oli XIX vuozisuan portriettutaidoilijoin luvettelos. Hänen 15-vuodizennu mualatut kuvat nygöi ollah ruokos Pasteuran instituutas Pariižas. Pasteur ei jatkanuh piirustandua, sendäh ku kiinnostui hiimieh.
Kodvazen aigua häi oli fiiziekan professorannu Dijonan yliopistos, sit rodih hiimien professorakse Strasburgan yliopistos. Sie vuvvennu 1849 häi tuttavui yliopiston rektoran tyttärenke – Mari Lorananke. Sinä vuon hyö mendih yhteh da heile rodih viizi lastu. Vaiku kaksi lastu eli täydeh igäh, kolme kuoli lavantaudih. Omat gor’at pandih Pasteurua tutkimah da eččimäh rohtuo tartujih taudiloih, lavataudihgi.
Vuvvennu 1854 Pasteur pandih uvven luonnontiedoloin tiedokunnan piälikökse Lilles. Vuvvennu 1856 häi muutti Pariižah, kus rubei Korgeviman normualuškolan opastusalan johtajakse da ottavui opastuksen uvvistandah. Tutkindoloin sistiemu tämän myödäh rodih äijiä vagavembi, se avvutti hyvien tuloksien suandas, tiedoloin lujittamizes da ližäi opastuslaitoksele arvožuttu.
Tutkijan mustokse.
Pasteuran nimi on annettu enämbi migu 2000 uuličale muailmas.
Ven’al Pasteuran nimi on Epidemiolougien da mikrobiolougien tiedo- da tutkimusinstituutal Piiteris. Se on perustettu vuvvennu 1923.
Vuvvennu 1961 Kanzoinväline tiähtientiijustelijoin liitto andoi Louis Pasteuran nimen kruatterale Kuudaman vastupuoles.
Mieldykiinnittäjiä tieduo.
Pasteur tutki biolougiedu da parandi rahvastu, ga häi ei suannuh nigo liečetiijon, nigo biolougien opastustu.
Vuvvenu 1868 (45 vuvven ijäs) Pasteural oli verenvalundu aivoloih. Häi rodih niistiekse, ei voinnuh ruadua hurual käil da huruadu jalgua ribaitti muadu vaste. Häi vähäl ei kuolluh, ga jäi hengih da parani. Tämän jälgeh häi luadi suurimat ruavot: luadi rokotusainehen siberin märgäh da rokotuksen uravuoh. Konzu tutkii kuoli, tiijustettih, ku suurin vuitti hänen aivolois oli rikottu.
Pasteur oli palkittu läs kaikkien mualoin kunnivomerkilöil. Kaikkiedah häi sai läs 200 eri palkinduo.
P


Eukleides.
Eukleides on muinas-gretsielaine matemuatiekku, meijän aigassah enzimäzen säilynyön matemuatiekan teoriellizen tutkimuksen kirjuttai. Eukleidesan elokses on vähä tieduo. Kiistämättömänny on se, ku häi ruadoi Aleksandries III vuozisual enne meijän aijanluguu.
Eukleides on Aleksandrien školan enzimäine matemuatiekku. Hänen piälimäzenny ruavonnu on Allut-tutkimus, kudamas häi šeikuiččou planimetrien, stereometrien da erähii numeroin teorien kyzymyksii. Sit ruavos häi luadi yhtehvevot ielolijan muinas-gretsielazen matemuatiekan kehitykses da luadi hyvän pohjan matemuatiekan tulieh kehitykseh niškoi. Tutkijan toizis ruadolois on mainittavu Figuuroin jagamizes -tutkimus, kudai on säilynyh arabien kielele kiännetynny, nelli kniigua ”Koonizet leikkavukset”, kudamien materjualat kuulutah samannimizeh Apollonien Pergskoin tevokseh, myös ”Porizmat”, kudamii suau lugie Pappa Aleksandriiskoin ”Matemuatiekan kogomukses”. Eukleides kirjutti mondu tutkimusruaduo tiähtientiijos, optiekas, muuzikas da toizis alois.
E


Arkhimedes.
Arkhimedes (287 enne meijän aijanluguu – 212 enne meijän aijanluguu) on muinas-gretsielaine matemuatiekku, fiiziekku da inženieru Syracusaespäi. Luadi suurii tiijollizii löydölöi geometries, azui pohjan mehaniekale da gidrostatiekale. On monien tärgielöin keksindölöin azui.
Elos.
Arkhimedesan elokses kirjutettih toizet. Nämmä kirjuttajat elettih äijiä myöhembi, sendäh tävvelleh uskuo nämmii tiedoloi ei sua.
Arkhimedes rodivui Syracusaes Sicilian suarel. Hänen tuatannu toinah oli matemuatiekku da tiähtientiijustelii Fidii. Arkhimedes opastui Aleksandries, senaigazes tiedo- da kul’tuurukeskukses. Opastundan loppiettuu häi tuli järilleh Siciliale.
Matemuatiekku.
Plutarhan mugah Arkhimedes oli kogonah matiemuatiekan vallas. Häi unohti syöndäs da nivouse ei kaččonuh omua iččie. Arkhimedesan ruavot oldih läs kaikis senaigazen matemuatiekan alois. Häi luadi ylen hyvii tutkimuksii geometries, arifmetiekas, algebras.
Yhtelläh piälimäzet suavutukset matemuatiekas koskietah niilöi kyzymyksii, kudamat tänäpäi kuulutah matemuatiekan anualizah. Gretsielazet vie enne Arkhimedesua maltettih lugie monikulmahizien da pyörikkölöin pindualua, prizman da tsilindran, piramiidan da kounusan tilavustu. Ga Arkhimedes löydi yhtehizen pindualoin da tilavuksien miäriändytavan.
Parahannu omis suavutuksis tutkii pidi kerän pindualan da tilavuksen miäriändiä. Enne händy tädä niken ei maltanuh ovvostua. Arkhimedes kyzyi luadie omal kalmal kerän tsilindran sydämes.
Arkhimedes kirjutti äijän ruaduo matemuatiekas. Hänen tutkimukset voibi sanuo ennitettih aigua, oldih kahtu vuozituhattu iel. Vaste XVII vuozisual tutkijat voidih jatkua da kehittiä kuulužan matemuatiekan ruaduo.
Mehaniekku.
Arkhimedes on kuulužu monis mehaniekan keksindölöis. Vibu oli tundiettu vie enne händy, ga Arkhimedes tävvelleh sellitti vivun ruandan teorien da käytti sidä tozielokses. Plutarh kirjuttau, ku Arkhimedes azui Syracusaen portas äijän vivun mehanizmua noston kebjendämizekse da jygielöin gruuzoin vedämizekse. Hänen keksittyy arhimedan vintua vien ammuldamizekse tässäh käytetäh Jegiptas.
Tiähtientiedo.
Arkhimedes rakendi planetuarien – ”ilmusfieran”, kudaman liikkujes sai kaččuo, kui liikkuu viizi planiettua, Päiväzen da Kuudamazen nouzuu, Kuudamazen vaihtokauzii da pimendyksii, niilöin mollembien häviendiä taivahanrannan tuakse. Arkhimedes tutki myös planiettoin välii.
A


Leonhard Euler.
Leonhard Euler (15. sulakuudu 1707 – 7.(18.) syvyskuudu 1783) oli švetsuarielaine, germuanielaine da ven’alaine matemuatiekku da mehaniekku, kudai luadi ylen suuren ruavon nämmien tiedoaloin kehittämizekse. Häi tutki myös fiziekkua, tiähtientieduo da toizii tiedoaloi. Euler on enämbi migu 850 tiedoruadoloin kirjuttai, niilöin joukos on kaksikymmen perinpohjastu da perustehellistu monogriefiedu. Euleran tutkimukset koskietah matemuatiekan anualizua, differentsiualugeometriedu, numerualoin teouriedu, lähimiäräzii lugemizii, ilmumehaniekkua, matemuattistu fiziekkua, optiekkua, ballistiekkua, laivoinrakendamistu, muuzikan teouriedu da toizii aloi. Häi syvästi tutki liečetieduo, hiimiedy, kazvitieduo, ilmassovvandua, muuzikan teouriedu, äijii jevroupan da muinazii kielii. Euler oli Piiterin, Berlinan, Torinan, Lissabonan da Bazelin tiedoakadeemieloin akadiemiekku, Pariižan Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.
Vähimilleh puolen elokses Euler eli Ven’al, kus luadi arvokkahan panoksen ven’alazen tiijon perustamizeh. Vuvvennu 1726 händy kučuttih ruadamah Piiterih, kunne häi muutti vuvven peräs. Vuozinnu 1726-1741, myös vuvves 1766 algajen häi oli Piiterin Tiedoakadeemien akadiemiekannu. Vuvven Ven’al olduu häi jo hyvin maltoi ven’an kieldy da erähii omii kirjutuksii (semmite opastuskniigoi) julgai ven’akse. Enzimäzet ven’alazet akadiemiekat-matemuatiekat (S. Kotel’nikov) da tiähtientiijustelijat (S. Rumovskii) oldih Euleran opastujat. Hänen jälgelästy vie tässäh eläy Ven’al.
E


Gottfried Leibniz.
Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 1646 – 14. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai.
Tärgevimät tiedosuavutukset.
Leibniz iče Newtonas rippumattah luadi matemuatiekan anualizan – differentsiualu- da integrualulugemizen.
Sellitti kaksikerdazen sistieman lugemizen numerualoinke 0 da 1.
Mehaniekas otti käyttöh ”elävän väen” ellendyksen da kirjutti energien säilyttämizen zakonan.
Psiholougies Leibniz kehitti ajatustu ičentundemattomas psiihizes elokses. Häi on XVII vuozisuan filosoufien loppuhpanijannu da germuanielazen klassizen filosoufien ielolijannu, filosouffizen sistieman – monadolougien – alguhpanijannu.
Leibniz arbai, ku yhtet energiet muututah toizih, nenga sellitti fiziekan tärgevimän pritsipan – ”vähimäzen tevon pritsipan”.
Häi enzimäine kiändyi Ven’an vallasolijan tsuaripolven rodivundan kyzymyksih. Enzimäine germuanielazes histouriogruaffies kiinnitti huomivuo sih, ku kieliprobliemat da genealougii ollah kiini toine toizes. Häi perusti kielien histouriellizen rodivundan teourien da azui niilöin genealougizen lajittelun, oli germuanielazen filosouffizen da tiijollizen sanaston luadii.
L


Al-Khwarizmi.
Al-Khwarizmi on keskiaijan IX vuozisuan eräs kuulužimis tiedomiehis, matemuatiekku, tiähtientiijustelii, muantutkii da histouriekku.
Elos.
Tieduo tutkijan elokses on säilynyh ylen vähä. Arvatah, ku häi oli roinnuhes Hivas vuvvennu 783. Hänen roindumuannu on Horezm, kudai kuului nygözen Uzbekistuanan da erähih Turkminien mualoih. Tutkijan kuolenduvuvvennu pietäh 850 vuottu.
Tiedoruado.
Al-Khwarizmi oli roinnuhes tiijon da kul’tuuran tärgielöinny nosto- da kehitysvuozinnu. Roindumual häi tuttavui indielazeh da gretsielazeh tiedoh, ruadamah Bagduadah tuli jo opastunnuonnu da maltajannu tutkijannu. Sie häi eli da ruadoi enimän omas elokses da halif Al-Mamunan aigah (813-833) oli ”Viizahuon koin” piälikönny. ”Viizahuon kodi” oli kui Tiedoakadeemii, kus ruattih tiedomiehet Siiries, Jegiptas, Persies, Horasanas da Maverannahraspäi. Sit oli suuri kirjasto, kus ruokos oli vahnua kirjutustu, da observatourii. Sit arabien kielele kiännettih monii gretsielazii filosouffizii da tiijollizii ruadoloi. Al-Khwarizmi kyzyttih luadimah instrumentoi muan tilavuksen da piduhuon ymbärysmiäriämizekse. Arvatah, ku vuvvennu 830 Al-Khwarizmi kirjutti enzimäzen tundietun arabielazen traktuatan algebras.
Suavutukset.
Al-Khwarizmi enzimäine ezitti algebrua iččenäzenny tiedoalannu liinii- da nellikköuravnenieloin laskendas, luadi nämmien uravnenieloin lajittilun.
Tiedomiehen ruavot arabien kielespäi kiännettih latinan kielele, sit uuzile jevroupan kielile. Niidy otettih matemuatiekan opastuskniigoin pohjakse.
Tiähtientiijos tiedomies kirjutti äijy hyviä tutkimustu. Niilöis häi saneli kalenduarois, planietoin sijoittumizen miäriändäs, luadi astrolougizii taulukkoloi, sellitti kuudamazen nägevytty.
Muantiijon alal Al-Khwarizmi kirjutti ”Muan kuvuamizen kniigan”. Sit oli muailman kuvuamistu, kartu da tärgielöin kohtien koordinuattoin luvettelo.
A


Michel de Montaigne.
Michel de Montaigne (28. tuhukuudu 1533 – 13. syvyskuudu 1592) on frantsielaine Renessansan aigukavven kirjuttai da filosouffu, Koittehet-kniigan kirjuttai.
Opastus.
Sai hyvän opastuksen kois, sit loppi kolledžan da rodih juristakse.
Tiedoruado.
Sud’d’an ruavon jätettyy, 1572 vuvvel 38 vuvven ijäs, Montaigne rubieu kirjuttamah ”Koittehii”. Sen enzimäine painos kahtennu kniigannu nägi päivänvalgien vuvvennu 1580. Ven’ankielizen vuozinnu 1954-1960 painetun ”Koittehien” kiännöksen pohjannu on kniigan jo nelläs painos. ”Koittehis” on kirjuttajan iččeh tunnustuksii da ristikanzan hengen luonduo kuvuamizii. Kirjuttajan mugah, joga ristikanzas kuvastuu kai rahvaskundu. Häi otti ezimerkikse oman ičen, erähänny rahvaskundah kuulujannu, da ylen tarkah tutki omii hengellizii liikundoi.
Tiedomiehen filosouffistu kandua sanotah skeptitsizmakse, ga hänel se on omua periä. Montaignen skeptitsizmu on eräs eloksen skeptitsizman, kudaman pohjannu on eloksen kargei kogemus da ristikanzoih pettymine, da filosouffizen skeptitsizman sevoiteh, jälgimäzen pohjannu on luja mieli ristikanzan tiedoloin pravvattomuos. Monipuoližus, hengelline tazapaino da terveh mieli pellastetah tiedomiesty mollembien skeptitsizmoin jyrkis reunimazis ellendyksis. Montaigne tunnustau ičensuvaičuksen ristikanzan tegoloin da ruadoloin piälimäzekse syykse da häi ei paheksi sidä, hänen mugah se on luonnolline da kai tarvittavugi ristikanzan ozakse, sendäh ku ruvennou ristikanzu ottamah vastah vierahii interessoi kui omii rouno, sit häi ei rodei ozakkahakse da ei sua hengele hoivua da rauhua.
M


Hämähäkit.
Hämähäkkiluokis on syöjy tiedoloimyö toizen merkičys. Hämähäkit eletäh kaikkiel niidy kerävyy 42 tuhattu da vie läs 1,1 tuhattu jiänöksien löyttylöi. Tiedomerkičyksen nimi on- apahnologija.
Midä syöy.
Kogo hämähäkkilöin joukot ollah pedosyöjät. Syvväh enimyölleh syöii
Niidy tabaillah verkoloih. Enzimäi tavatun syöjän tappau myrkyl, työndäy syöjäh syömizensulattajua mehuu. Ajjan mendyy (voibi olla 2-3 čuassuu) hämähäkki imöy sen kaikkineh.
Merkit.
Voijah olla hämähäkit ylen pienet vaiku milimetrin oza ihan 10 santimetrissah.
Pienin hämähäkki – Patudigus voibi olla o,37 milimetrii.
Suurembat hämähäkit – pticeedi terafoza Blonda rungonpitkevys – 9 santimetrii, a jalloin pitkevys – 25 santimetrii.


Edenöit.
Edenöit ollah mahajalgazet, (, grek. γαστήρ – «pöčöi», πούς - «jalgu»). Enimät ollah mal'uskuperehien, kudualoi kerävyy 110 tuhattu luaduu. Ven'an mual niidy on 1620 luaduu. Niilöis on yksi merkičys – kiändyö peittohuavol 180 gruadusil, enimät edenöit kannellah kovuakuordu.
Eländy.
Ennen edenöit elettih suoluvies merel, a sit muutettih puhtahah vedeh da muale.
Net vie eletäh akvariumois, čomendajannu kogo akvariuman ekzotiekkua.


Pin'oit.
Pin'oit () – perehjoukko kaksisiivizii syöii, ollah (Nematocera) pitkyusazien joukko-gnuusoin joukko.
Erimerkičys niilöin on suulois: ylä da ala huulet on vönytetty, kuduat kerävytäh futl'uaroih, sinne synytäh pitkät da hoikat nieglat (kaksi puarazet).
Leuguluut.
Ižä-pin'oloil ei niidy ole, net ei malteta purta. Pin'oloi toukot(ličinkat) eletäh seizojas vies(lambilois). Pin´oloi jiänökset on ylen ammuzet.
Nygyaijal niilöi on 3000 luaduu da 38 pereh eriluaduu.
Varavo rahvahal.
Pin'oit kannellah infecieloin mikroboi: Malárien, keldazen lihoratkan da eriluaduzii encifalittoi. Mal'arijan infekcieh vuvves kuolou kaksi millionua hengie. Niilöin purendu kandau ristikanzoil allergiedu se on reakcii pin'oloin purendah.


David Hume.
David Hume (7. oraskuudu (26. sulakuudu) 1711 – 25. elokuudu 1776) oli šotlandielaine filosouffu, empirizman, psiholougizen atomizman, nominalizman da skeptitsizman ezittäi; erähien tutkijoin mugah agnostiekku; ekonomistu da histouriekku, Šotlandien Tiijonandamisaijan eräs suurimis ezittäjis.
Opastus da tiedoruado.
Nuorete Hume kävyi Edinburgan yliopiston luvendoloile, kus sai opastuo oigevustiijon perustehet da muinas-gretsien kielen. Vuvvennu 1726 omahizien käskendäs häi jätti yliopiston, heijän mugah Davidas pidi tulla hyvä advokuattu.
Vie nuorennu Humel oli kiinnostus filosouffieh da literatuurah. Häi äijän mietti moralin kyzymyksis da 20 vuvven ijäs rubei kirjuttamah omii mielii uskondos, ga jällespäi polti tetratin, kudamah kai kirjutti. Omat tahtottih, ku David ruadas oigevustiijon alal, ga händy viettih omah puoleh Ciceron da Vergilius. Liijallizen älyruavon periä Humen tervehys paheni da häi siirdyi toizeh ruadoh. Vuvvennu 1734 Hume muutti Bristolih, kus oppi ruadua kaupputalois, ga sentämän kuun mendyy ellendi, ku se ei ole hänen ruado. Sammannu vuon Hume lähti kolmekse vuottu Frantsieh Pariižah da Reimsah. Kaksi vuottu häi oli La-Fleš-školas, kus omal aigua opastui R. Dekart.
Roindumuale tulduu häi rubei filosouffakse. Vuvvennu 1738 oli painettu ”Traktuatan ristikanzan luonnos” kaksi enzimästy ozua. Hume enne kaikkie šeikuičči sit tiedoloin tovelližuttu da varmuttu niilöis. Humen mugah tiedoloin pohjannu on kygy, nero, kudai iččenäh on vastahottamizien (mielikuvien, tundoloin da affektoin) sevoiteh. Traktuatan toine oza oli omistettu psiholougizile affektoile. Vuvven peräs nägi päivänvalgien kolmas oza, kudamas Hume šeikuičči moralii.
Vuozinnu 1741-1742 Hume julgai Moralin da poliitiekan kuvaukset -kniigan. Sen jälgeh häi rodih tundiettu da kuulužu.
1750-luvul Hume kirjutti Anglien histouriedu. Tämä ruado nostatti vihua hänen kohtah anglielazien, šotlandielazien, irlandielazien, kirikköh kuulujien, omanmuanšuvaiččijoin da toizien keskes. Ga jälles ”Anglien histourien” toizen ozan painandua vuvvennu 1756 rahvaskunnan mieli muutui da jo toizien ozien julgavot löyttih omat lugijat ei vaiku Anglies, ga kogo manderel. Kaikkiedah Hume kirjutti tämän kniigan kuuzi ozua.
Jo vuvvennu 1751 Hume tunnustettih kirjuttajannu Edinburgas. Vuvvennu 1752 Juristoin yhtistys valličči händy Advokuattoin kirjaston (nygözen Šotlandien Kanzallizen kirjaston) kaiččijakse.
Vähästy enne kuolendua Hume kirjutti ”Omaeloskerran”. Sit häi kirjutti omas ičes, kui leppeisydämellizes, avvonazes, paginakkahas da vesseläs ristikanzas, kudamal on himuo literuatuurukuulužuoh, kudai tottu paisten ”nikonzu ei kovendannuh minun syväindy, kaččomattah monih ozattomuksih”.
H


Adam Smith.
Adam Smith (5. (16.) kezäkuudu) 1723 – 17. heinykuudu 1790) on šotlandielaine ekonomistu, filosouffu-etiekku, eräs nygyaigazen ekonomiekan teourien alguhpanii. Smith oli enzimäzii, ken kiändyi David Humen opastuksih.
Smith 14-vuodizennu rubei opastumah Glazgon yliopistos. Vuozinnu 1740-1746 häi oli Oksfordan yliopiston opastujannu, kus tuttavuigi David Humen filosouffieh. Vuvvennu 1751, jälles anglielazen literatuuroin luvendoloin piendiä, häi rubei opastamah Glazgon yliopistos lougiekkua, sit moralistu filosouffiedu.
Moralizien tundoloin teourii -kniigu, kudai nägi päivänvalgien Londonas vuvvennu 1759, on eräs kuulužimis da tärgielöis Smithan tevoksis.
Vuvves 1763 Smith matkustelou Jevroupas. Frantsies häi tuttavui da äijän vastavui Dalamberon, Gol’bahan, Gel’vetsien, Vol’teran kel, ekonomistoinke – fiziokrattizen teourien alguhpanijoinke. Vuozinnu 1960 Smith kirjutti äijän filosouffizii, niilöin joukos naturfilosouffizii probliemoi koskijoi kuvauksii. Net nähtih päivänvalgien vaste Smithan kuolendan jälles.
Šotlandieh tulduu Smith kirjutti oman tärgevimän ruavon ”Kanzoin rikkahuon luonnon da syylöin tutkimus”, kudai piäzi ilmah Londonas vuvvennu 1776.
Vuvves 1777 algajen Smith oli kuningahan sluužbas tullikomissien ruadajannu.
S


Immanuel Kant.
Immanuel Kant (22. sulakuudu 1724 – 12. tuhukuudu 1804) oli germuanielaine filosouffu, germuanielazen klassizen filosouffien alguhpanii, Tiijonandamisaijan da Romantizman rajal ruadanuh.
Opastus da tiedoruado.
Kant opastui arvokkahas Collegium Fridericianum –gimnuazies. Vuvvennu 1740 piäzi opastumah Königsbergan yliopistoh. Tuatan kuolendan periä Kantal pidi jättiä opastundu da ruveta avvuttamah perehty, sendäh kymmenekse vuottu häi rodieu kodiopastajakse Judšenas. Juuri sil aigua, 1747-1755, häi kirjutti da julgai oman kosmogounizen ennustusmielen Päiväzen sistieman rodivundas alguperäzes uvus.
Vuvvennu 1755 Kant väitti douhturikse, mi andoi hänele mahton opastua yliopistos. Kantal algavui sit 40 vuottu kestänyh opastajan ruado.
Seiččeivuodizen voinan aigah (1758-1762) Königsberg, kus eli da ruadoi Kant, kuului Ven’ale. Se aigu filosouffah niškoi oli vähäproduktiivine, häi kirjutti vai erähii muansäräityksii koskijoi kuvauksii. Voinan jälgehine aigu, vastukarai, oli hyövykäs, Kant piästi ilmah äijän tiedokirjutustu.
Kantan ruavos vuottu 1770 pietäh ”kriittizen” kavven alguvuvvennu. Sinävuon 46 vuvven ijäs händy pandih Königsbergan yliopiston lougiekan da metafiiziekan professorakse, kus häi vuodessah 1797 pidi eriluaduzii luvendoloi – filosouffiedu, matemuatiekkua da fiiziekkua koskijoi.
Kant luadi pohjan elättimuailman sugupolvilajittelule, kehitti mielen rahvasrovun luonnollizes kehitändäs, tutki nouzu- da laskuvezilöi.
K


Karl Marx.
Karl Heinrich Marx (5. oraskuudu 1818 – 14. kevätkuudu 1883) oli germuanielaine filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu, kirjuttai, runoilii, poliittine lehtimies, yhteiskunnallizel alal ruadai. Marx oli Friedrich Engelsan dovariššu da hänenke yksimieline. Engelsanke yhtes Marx kirjutti ”Kommunistizen puolovehen manifestan” (1848). Marx on poliittistu ekonoumiedu koskijan klassizen tiedoruavon kirjuttai ”Kapitualu. Poliittizen ekonoumien kriitiekku” (1867).
Kai nämä alat yhtes kuulutah ”marksizmah” da ollah kommunistizen liikkehen pohjannu.
Opastundu.
Triras gimnuazien loppiettuu Marx piäzi opastumah yliopistoh, ezmäi Bonnan, kus opastui vaiku kaksi opastuskauttu, sit Berlinan, kus opastui oigevustieduo, histouriedu, taijon histouriedu da filosoufiedu.
Vuvvennu 1839 häi kirjutti tutkimusruavon ”Epukuran, stojikoin da skeptizen filosoufien histourien tetratit”.
Vuvvennu 1841 Marx enne aigua loppi yliopiston da kirjutti väitöskirjan ”Eruo Demokritan naturfilosoufien da Epikuran naturfilosoufien välil”, kudaman väitti Jenan yliopistos, Berlinan yliopistoshäi väitändy oli dengoin puoles hänele vaigei.
Silloi Marx oman mielikannan mugah oli Hegelin jälgeläine idealastu.
Ruado.
Vuozinnu 1842-1843 Marx ruadoi Rhenische Zeitung -lehten toimittajannu da redaktorannu. Ezmäi häi sanoi, ku pidäy kieldävyö tsenzuuras, sit avvonazesti rubei kritikuimah halličuksen ruaduo. Jällespäi monis omis kirjutuksis häi kuhkutti prussien monarhien vallan lykkiändäh vallankumovuksen vuoh da sen demokruatiekse vaihtandah. Vallasolijat ei voidu olla vaikkani, sendäh kevätkuul vuvvennu 1843 lehti salvattih. Marx vie enne sidä lähti ruavospäi iäre, ga se ei pellastannuh lehtie. Ruado lehten toimitukses pal’l’asti, ku Marx ei ylen hyvin tiijä poliittistu ekonoumiedu, sendäh häi rubieu perinpohjin tutkimah sidä, jatkajen lehtimiehen ruaduo.
Vuvvennu 1943 Marx muutti perehenke Pariižah, kus tuttavui Heinrich Heinen da Friedrich Engelsan kel. Juuri Engels kiändi Marxan mielet ruadajan rahvaspuolen eländytilah. Pariižas Marx oli kosketuksis ruadajan rahvahan yhtistyksienke.
Vuvvennu 1845 tuhukuul Marx karkoitettih Pariižaspäi da häi muutti Br’usselih, kunne tuli Engelsgi. Sie hyö yhtes kirjutettih Germuanielaine ideolougii -ruado, kudamas kritikuittih Hegelin da nuorien hegeliläzien mielii. Hyö mollembat ruvettih kuulumah kanzoinvälizeh peitoči ruadajah da kuhkutusruaduo pidäjah ”Oigienmugazien liittoh”. Liiton kehitykses kirjutettih kommunistizen liiton programman – tundietun ”Kommunistizen puolovehen manifestan”, kudai jullattih 21. tuhukuudu 1848 Londonas.
Tuhukuun 1848 vallankumovuksen allettuu Marxua karkoitettih Belgiespäi, häi lähti järilleh Pariižah, sit kevätkuun vallankumovuksen jälles – Germuanieh, Kölnah, kus Engelsanke yhtes puutui piästiä ilmah jogapäivästy vallankumovuksen lehtie ”Neue Rheinische Zeitung”. Lehti heitti ruandan, konzu Germuanies 1849 vastahnouzemizis oli voitettu vastahnouzijat. Marxua karkoitettih Germuaniespäi, häi lähti perehenke Pariižah. Siepäigi händy karkoitettih da pereh muutti Londonah, kus Marx eli kuolendassah da kirjutti omat tärgiet ekonoumizet tevokset, niilöin joukos ”Kapitualangi”.
M


Friedrich Nietzsche.
Friedrich Nietzsche (15. ligakuudu 1844 – 25. elokuudu 1900) oli germuanielaine ajattelii, klassine filoulogu, säveldäi, runoilii, omaluaduzen filosouffizen alan perustai, kudamal piädykauti ei ole akadeemistu luonduo da sendäh se on kuulužu ei vaiku filosoufoin keskes. Sih kontseptsieh kuuluu tovelližuon omaluaduine arvostus, kudamas ebäiltävinny ollah moralin, uskondon, kul’tuuran da yhteiskunnallis-poliittizien välilöin perustehet da kudai jällespäi rubei kuulumah eloksen filosoufieh. Se on kirjutettu aforistizeh tabah, sendäh ellendämizen puoles on kiistanalaine da eri mielih suattai.
Rodivundu da pereh.
Nietzsche rodivui päivännouzun Germuanies, silloi yhtehisty Germuanien valdivuo ei olluh, sendäh voibi sanuo häi oli Prussien kanzalaine. Nietzschen pereh oli uskovaine, hänen tuattah oli l’uterilaine pappi. Lapsennu Nietzsche aijoi rubei lugemah da sit opastui kirjuttamah da kai iče rubei kirjuttamah muuzikkua.
Opastundu.
Nietzsche opastui Bonnan yliopistos teolougiedu da filolougiedu, ga terväh petyi opastujien argiololoih, da konzu oppi vaikuttua omih dovariššoih, rodih heijän keskes ellendämätöi da hyllätty. Se oli eräs syylöis Leipzigan yliopistoh lähtendäkse. Yhtelläh uvves kohtas filolougien opastumine ei tuonnuh Nietzschel hyviä mieldy, hänen hyväh lykkyh kaččomattahgi: vie opastujannu olles 24 vuvven ijäs händy kučuttih klassizen filolougien professorakse Bazelin yliopistoh – ennekuulumatoi tapahtumu Jevroupan yliopistoloin histouries.
Ystävys Wagneranke.
Nietzsche oli mieldynyh Richard Wagneran muuzikkah da hänen filosouffizih nägemyksih. Vuvvennu 1868 kylmykuul häi tuttavuu tundietun säveldäjänke. Yhtelläh ystävys ei kestänyh hätkie, sendäh ku 1872 vuvvel Wagner muutti Bairotah, kus hänen muailman nägemykset ruvettih muuttumah, kiändyi hristianskoih uskoh da rubei enämbäl kuulemah rahvahan mielii. Se ei roinnuh mieldy myöte Nietzschel, sendäh ystävys loppih. Vuvvennu 1888 Nietzsche kirjutti Kazus Wagner -kniigan, kudamas sanelou omii mielii Wagnerua kohtah. Myöhembä Nietzsche tunnusti, ku germuanielazen säveldäjän muuzikku vaikutti hänen mielih da kniigoin, filolougizien da filosouffizien ruadoloin kirjutandutabah.
Nietzsche filosoufannu da filoulogannu.
Nietzschen mielet äijäl vaikutettih uuzien filosouffizien aloin rodivundah – ekzistentsializmah da postmodernizmah. Hänen nimie mainitah kieldävymizen teourien – nigilizman – rodivundas. Häi oli myös moizen alan alguhpanijannu, kui nitsšianstvu, kudai levii Jevroupas da Ven’al XX vuozisuan allus.
Nietzsche kirjutti yhteiskunnan eloksen tärgielöis kyzymyksis, enne kaikie uskondos, psiholougies, sotsiolougies, moralis. Kantah verratunnu häi ei vaiku kritikuinnuh puhtastu älyy, ga lähti ielleh – ebäili ristikanzan älyn kai nägyjät suavutukset, oppi luadie ristikanzan olotilan arvostandan oman sistieman. Omas moralis häi oli aforistine, sendäh puaksuh ellendämätöi. Häi ei andanuh lopullizii vastavuksii, puaksumbah pöllätteli ”vällien mielien” tulendal, kudamat ei olla mennyön aijan vaikutukses. Nämmii ristikanzoi häi sanoi ”yliristikanzoikse”.
Nietzschen voimattomus.
Bazelin yliopistos Nietzschel enzi kerdua rodih mieliluavun voimattomus. Tervehyön parandamizekse hänel pidi lähtie kurortale Luganoh. Parandustu ei roinnuh, sendäh vuvvennu 1879 Nietzsche jätti professoran virran da kai hänen tulii elos oli borču tavvinke. Taudii vastah häi kirjuttigi omii tevoksii.
Vuvvennu 1889 händy pandih mielipuolizien bol’niččah. Vuvvennu 1900 häi kuoli.
N


John Mill.
John Stuart Mill (20. oraskuudu 1806 – 8. oraskuudu 1873) oli brituanielaine filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu da poliitiekan alal toiminuh. Luadi suuren panoksen yhteiskundutiedoh, politolougieh da poliittizeh ekonoumieh. Mill on eräs liberalizman suuris alguhpanijois. Häi puolisti personualizen vällyön kontseptsiedu rajattomua valdivollistu tarkastustu vastah. Mill on ulitarizman kannattai. On olemas mieli, ku Mill on XIX vuozisuan anglielazis filosoufois kuulužin. Erähinny vuozin Mill kuului Brituanien parluamentah.
Opastundu.
Mill lapsennu oli rakas opastumah da hänel oli neruo sih. Kolmevuodizennu häi rubei opastumah klassistu gretsien kieldy, kuvven vuvven mail iče kirjutti histouriedu koskijua ruaduo. Kymmeneh vuodessah häi ehti lugie Platonan kuuzi dialougua, 12-vuodizennu rubei opastumah korgevimua matemuatiekkua, hiimiedy, lougiekkua da poliittistu ekonoumiedu.
Suurimat ruavot.
”Vällyöh nähte” (1859), ”Ulitarizmu”, ”Lougiekan sistiemu” (1843) ollah hänen tärgevimät ruavot filosoufien alal.
Poliittizen ekonoumien perustehet -kniigu jullattih vuvvennu 1848. Kniigan piäozat on omistettu tuotandole, jagamizele, vaihtamizele, kapitalizman progresale da valdivon roulile ekonoumiekas.
Poliittizet nägemykset.
Mill kaikel väil puolisti sanan vällytty da vastusti tsenzuurua. Häi oli demokruatien teorietiekku, kui poliittizen, mugai ekonoumiekallizen. Mill kritikuičči buržuaznoin muailman pahoi puolii – rahvahan eriarvožuttu, dengoin kul’tua, ruadajan rahvaspuolen madalua elostazuo.
Mill oli enzimäine parluamentah kuului, ken nosti kyzymyksen naizien valličusoigevukses.
M


Mehiläine.
Mehiläine, kimaleh () – kuuluu lendelijoin syöjypereheh. Sil on eriluaduine maha, korrenjytys da välinahkazenke. Rodnikse kuulutah kudžoit da amburjazet.
Kimalehii on 21 tuhatu luaduu da 520 kimalehien roduu. Eletäh kaikkiel vaiku Antarktiidal niidy ei ole. Kukkazien nektuarat da niilöin pölyzet ollah parahannu syömizenny kimalehil. Nektuaru andau niile energiedy, a pölyzet – valgijastu. Kimalehel on pitkäččy kiärzäine(hobottaine), kuduan vuoh imöy nektuarua kukkazispäi. Niile ollah vie usat-antennat, kudualois on13 segmentua-ižäkimalehil da 12 – emäkimalehil. Ižäkimalehis on vie muutoksii 11 libo 12 usazis Systropha, 12-ozastu – erähis Euruglosina, Pasites, Biastu da muudu.


Čirkat.
Čirkat () ollah oigeisiivizet perehpiäle olijat syöjät, pitkien usienke, yksinäzet senmoizet perehjoukos. Niidy on 6800 luaduu kaikkiel, ilmai Antarktiidua.
Piä on eriluaduzen kullykanke, painettu ku mädžötetty mollembis puolis, vie piä voibi erähil olla konusannägöine. Luapat – nelliozazet. Eziselläs ollah kullykkuluaduzet lopastit, voijah net olla alembi.
Ižä čirkal siivien piäl on cirizendy pilli.


Brusakat.
Brusakat () ollah syöjien perehjoukko brusakkuluaduzien riävyl, niilöin riädyh kuulutah enämbi 7570 brusakkuluaduu da 2900 – termitoin luaduu, kudualoi nygözelaijal pietäh brusakoin perehjoukos.
Rungo on ihan ku täpytetty ovualu, pitkevys – 1,7- 2 santimetrii, voijah olla suurembat – 9,5 cm.
Piä kolmikon libo syväimen nägöine, se on vie katettu suojusselgy nävöl. Suu on grizijoin luaduu. Niilöin leuguluut ollah ylen vägevät, katettu monil piidoloil.


Fernan Magellan.
Fernan Magellan
Fernan Magellan (port. Fernão de Magalhães) (20. kylmykuudu 1480 – 27. sulakuudu 1521) oli portugualielaine da ispuanielaine merdy kulgii. Häi oli enzimäine, ken kierdi muailman ymbäri. Magalhães avai salmen, kudai myöhembä sai hänen nimen. Oli enzimäine jevrouppalazis, ken kulgi merdy myöte Atlantiekas Tyyneh valdumereh.
Matku muailman ymbäri.
Syvyskuun 20. päivänny 1519 Magellanan viizi laivua lähti merikulguh. Net kierrettih Suvi-Amieriekan päivännouzurannan. Kevätkuul 1520 erähät merimiehet tahtottih lähtie iäre Ispuanieh, ga Magellanal puutui rauhoittua vastahnouzijoi. Oraskuul 1520 kaimattih yksi laivu, sendäh matkua jatkettih nelläl laival. Syvyskuul matkailijat tuldih salmeh, kudai jällespäi sai Magellanan nimen. Sen jälgeh piästih Tyyneh valdumereh, kudamua sit kulgiettih enämbän kolmie kuudu.
Filippinoin suariloile tulduu (net myöhembä suadih oma nimi) Magellan tahtoi suaha paikallistu rahvastu Ispuanien korolin vallan uale. Borčas kandueläjienke 27. sulakuudu 1521 Magellanua tapettih. Magellanattah jiännyöt laivat piästih Molukon suariloile, kus ostettih mavustehtu. Suariloilpäi lähti vaiku kaksi laivua. Enzimäine lähti päivännouzuh, ga sil pidi kiändyö järilleh suariloile, kus matkumiehii otettih kiini portugualielazet korolin käskys da sanottih Magellanua pettäjäkse. Vai yksi laivu ”Viktorija” tuli roindumuale Afriekan kierrettyy.
Magallanan nimi suadih:.
M


Perikles.
Perikles (494 vuvven mail – 429 enne meijän aijanluguu) on afinalaine valdivonvallas ruadanuh, eräs afinalazen demokruatien alguhpanijois, kuulužu paginanpidäi da vojennoi piälikkö.
Perikles rodivui Afinoih aristokruatoin pereheh. Aktiivizen poliittizen ruavon algoi, konzu rodih erähän poliittizen joukkovehen piälikökse. Omah aristokruatoin suguh kačomattah, häi oli demokruatien kannattai. Konzu Perikles huavai lähtie Kimonua vastah, kudai oli aristokruatoin joukkovehen piälikönny, hänele pidi rahvahan kannatustu. Kimonan iäre ajettuu vuvvennu 461 enne meijän aijan luguu Perikles rodih erähänny vaikutusvaldazimis poliitiekois Afinois da ottavui uvvistuksien piendäh. Nämmä reformat oldih tärgei aigu afinalazen yhteiskunnan demokruattizekse tulendas. Perikles oli sidä mieldy, ku pidäy ottua čottah kaikkien afinalazien interiessoi, midä ei ruadanuh hänen vastustai Fukidid, Kimonan jatkai, kudai kačoi vaiku aristokruattoih.
Fukididan iäre ajettuu Perikles tozidielos rodih Afinoin piälikökse da oli linnan vaikutusvaldazin da arvovaldazin poliitiekku. Demokruatien paras aigu oli yhtel aigua yhten valdivonvallas ruadanuon aigu. Perikles nosti da kehitti Afinoin merivägie, čomendi linnan, semmite Akropolin, kuulužil rakenduksil (Parfenon, Propileit da muut). Linnu Periklesan aigah oli kehitynnyzin talovuon da kul’tuuran puoles. Hänen aigah Afinat oldih talovuon, poliitiekan da kul’tuuran suurimannu keskuksennu ellinoin mieros. Sih aigah Afinoin vaikutusvaldu levii loitokse da Perikles varustihes voinah Spartanke.
Vuvvennu 431 algavui Peloponessan voinu. Periklesan hyvän vallitun strateegien hyvyös afinalazet voidih vastustua spartalazii, ga linnas algavunnuh kulgiitaudi segoi Periklesan kai pluanat. Häi rubei kaimuamah omua vaikutusvaldua linnas da vuvvennu 429 enne meijän aijanluguu kuoli, toinah kulgiitaudihgi. Hänen kuoltuu loppih Periklesan aigu, Muinais-Gretsien paras aigu kehityksen puoles.
P


Anna Netrebko.
Anna Netrebko (on roinnuhes 18. syvyskuudu vuonnu 1971, Krasnodar, Nevvostoliitto) – ouperan pajattai.


Aleksanderi Suuri.
Aleksanderi Suuri
Aleksanderi Suuri (20. (21.) heinykuudu 356 – 10. kezäkuudu 323 enne meijän aijanluguu) oli Makedounien tsuari vuvves 336 enne meijän aijanluguu algajen, Argeadoin suguh kuulunuh, vojennoi piälikkö, muailman valdukunnan perustai, kudai hänen kuolendan jälles levii. Ven’an histouries händy tundietah Aleksandr Makedonskoinnu. Vie antiekan aigua Aleksanderii ruvettih tundemah erähänny kuulužimis vojennolois piälikkölöis histouries.
Aleksanderi Suuri piäzi valdah 20 vuvven ijäs tuatan Makedounien tsuarin Filipp II kuoltuu. Silloi häi turvai Makedounien rajat pohjazes da loppi Gretsien valloittamizen vastahnossuon Fivi-linnan hävitändäl. Vuvven 334 enne meijän aijanluguu keviäl häi algoi legenduarizen vojennoin pohodan Päivännouzuh da seiččemen vuvven aigah valloitti Persien imperien. Sit häi algoi Indien valloittamizen, ga pitkyaigazes pohodas väzynyzien saldatoin vuadimukses perävyi.
Aleksanderin perustetut linnat, kudamat meijän aiguagi ollah suurimat monis mualois da gretsialazien uuzien mualoin valduamine Aazies avvutettih gretsielazen kul’tuuran levittämizele Päivännouzus.
Läs 33 vuvven ijäs Aleksanderi Suuri kuoli pahah taudih Vavilonas.
Kerras hänen imperii oli juattu hänen vojennoloin piälikkölöin keskes da monii vuozikymmenii oli voinii heijän välil.
A


Julius Caesar.
Julius Caesar
Julius Caesar (12. heinykuudu 100 enne meijän aijanluguu – 15. kevätkuudu 44 meijän aijanluguu) on muinasriimalaine valdivonvallas da poliitiekas olluh, vojennoi piälikkö, kirjuttai. Oli konsulannu vuozinnu 59, 48, 46, 45 da 44 enne meijän aijanluguu, diktuattorannu vuozinnu 49, 48-47 da 46-44 enne meijän aijanluguu, suuri pontifiekku vuvves 63 enne meijän aijanluguu algajen.
Vahnah patritsianskoih suguh kuulujannu Caesar toine toizele peräh sai kaikkii tavallizii riimalazii virgoi da sai ičele kuulužan nimen konservatiivizien senuattoroinke vastustamizis. Vuvvennu 60 enne meijän aijanluguu perusti enzimäzen triumviratan – kolmikkoliiton – vie kahten vaikutusvaldazien poliitiekoinke – Gnaeus Paompeisus Magnus da Marcus Licinius Crassus. Vuvves 58 enne meijän aijanluguu algajen enämbi kaheksua vuottu oli nygözien Šveitsuarien, Frantsien, Belgien, Germuanien da Velikobrituanien alovehil Gallicuman voinal, kudaman jälles liitti Riimskoih imperieh vägi suuren alovehen Atlantiekan valdumerespäi Reinassah da sai ičelleh nerokkahan vojennoin piälikön kunnivon. Allus 49 vuottu enne meijän aijanluguu algoi kanzallizen voinan, sendäh ku ei voinnuh piästä sobuh senuattoroinke moizis dielolois, kui hänen järilleh tulendu Riimah da suvvon koskemattomus virgurikoksis (valličendois elol muanitandas, virginiekoile kädehandolois, sobimuksien rikondas, vägivallas da toizis). Nelläs vuvves Caesar pergi senuatan kannattajat Itualies, Ispuanies (kahteh kerdah), Gretsies da Afriekas, myös häi pergi Egiptan da Pontan halliččijoin voiskat.
Caesar oli armahtuksen poliitiekan kannattai, ga samal aigua kuaznii monii omii piävastustajii. Tävvelleh voiton suaduu häi otti iččeh käzih konsulan vallan da diktuattoran erivallan (jälgimäi kogo ijäkse virrannu), pidi uvvistustu yhteiskunnan kaikis puolis. Caesarii vie eläjes ruvettih pidämäh jumalannu, voittajan vojennoin piälikön imperuattoru-arvonimi rubei kuulumah hänen nimeh. Caesarin tapettuu hänen omahine Gaius Octavius otti hänen nimen da sai enimän hänen perindön perindöbumuagan mugah. Tuliel hänes rodih enzimäine imperuattoru.
Caesaris oldih eri mieldy eläjes da tämä säilyi Riiman imperien aigahgi: hänen nimie da kunnivuo kaikelleh puhtastettih halliččijoin kannattajat, a vastustajat kiitettih hänen tapettuloi da peittoliittolazii. Tundietunnu Caesar oli Keskiaigua da Uvven aigua. Paiči poliittistu da vojennoidu ruaduo Caesarii tundietah kirjuttajannu. Häi kirjutti prostoih da selgieh luaduh, sendäh hänen kirjutuksii pietäh muinas-riimalazen literatuuran klassiekannu da niidy käytetäh latinan kieleh opastandas. Caesarin nimeh liitetäh kaizer- da tsuari -arvonimet, myös seiččemenden kuun nimi monis kielis – ijul’.
C


Bratisluavu.
Bratisluavu (enne vuottu 1919 - Prešporok, Pressburg, Požon', keskiaijal - Istropolis) – on linnu Keski-Jevroupas - Slovakien piälinnu, vuozinnu 1541-1684 oli Vengrien piälinnannu. Linnas eläy läs 460 tuhattu hengie.
Bratisluavu da Vena ollah lähimäizet toine toizelluo Jevroupan piälinnat (niilöin keskes on 55 km). Bratisluavu on muailman ainavo piälinnu, kudai rajoittuu kahten muan - Avstrien da Vengrien kel. Bratisluavas olii Kopčanskaja-piha siirdyy Avstrien Kitzee-kylän Landesštrasse-pihah; Venan tie siirdyy Avstries olijah Pressburg-štrasse-pihah. Enne vuottu 1936 Bratisluavaspäi Venah voi piästä linnan tramvain avul.


L’ubl’ana.
L'ubl'ana on Slovenien piälinnu. Sie eläy 258,9 tuhattu hengie (2014), 13 % muan rahvastu.
L'ubl'ana on muan poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Sie on L'ubl'anan yliopisto, kudamas opastuu enämbi 50 tuhattu hengie.
L'ubl'anas on Grad-linnu, sen ual on Vahnu linnu. Voi nähtä antiekallizii- sego keskiaigahizii rakenduksii, barokko-, modern -stilis olijoi rakenduksii da arhitektoran Iože Plečnikan (mennyön vuozisuan allun) rakenduksii.
Enzimäzes viijendeh vuozisadassah L'ubl'ana oli Riiman Emona-linnu, keskiaijan linnannu sidä tundiettih XII vuozisual. Vuozinnu 1335-1918 oli Laibah-linnannu Habsburgoin valdivos.


Bern.
Bern on Šveicuarien piälinnu. Se on muan keskiozas, Al'pi-mägiharjandehen pohjazes, Aare-joven rannoil.
Bernas eläy 131,5 tuhattu hengie (2015), Bern on muan viijendekse suurin linnu.
Bern on Šveicuarien poliittine keskus, kus ollah haldivo, parluamentu da keskusbanku. Sie ollah sežo Kogo muailman poštuliiton piäkontoru sego Šveicuarien raudutiet.


Kijev.
Kijev on Ukrainan suurin linnu da piälinnu. Se on Dnepr-joven rannal, Ukrainan keskiozan pohjazes. Kijev on muan kul'tuuru-, poliittine, sociualu-, ekonoumiekku-, transportu-, tiedo- da uskondokeskus. Kijevas eläy Jevroupan suurin oza rahvastu Stambulan, Moskovan, Londonan, Piiterin, Berlinan da Madridan jälles.


Jerevanu.
Jerevanu () on Armienien suurin linnu da piälinnu, se on yksi vahnembis muailman linnois. Linnu on Ararat -alangon - Araksu -jogie myö - hurual rannal. Jerevanas eläy 1,068 miljonua hengie (2014). Linnan pinduala on 223 km². Jerevanu on poliittine, ekonoumiekku-, kul'tuuru- sego tiedokeskus da muan tärgevin transportukeskus. Jerevanas ollah 2 lendoazemua, metro, raudutieazemu.
Linnan korgevus on 900-1300 m meren pinnan piäl, Jerevanan oza on sijoitunnuhes tulimäin platol Ararat -alangon pohjazes.


Sugulaine.
Sugulaine on hengilö, kudai on sugua toizele hengilöle. Samah suguh kuulujail on yhteizii ezivanhembii libo hyö ollah tuldu suguh venčan libo ottolapsekse ottamizen kauti. Sugulaizet voijah kaččuo kui "biolougizennu (geneettizenny) rodn'uksennu" muga i nualoinnu "sotsializennu roulinnu", kudaman mugah ristikanzat vietäh iččie toizih näh omas kollektiivas.


Augustus.
Octavianus Augustus
Octavianus Augustus (23. syvyskuudu 63 enne meijän aijanluguu – 19. elokuudu 14 meijän aijanluguu) on muinas-riimalaine poliitiekku, Riiman imperien alguhpanii, 13 kerdua oli konsulan virras, algajen 12 vuvves enne meijän aijanluguu oli suuri pontifiekku, algajen 23 vuvves enne meijän aijanluguu hänel oli tribuunan täyzivaldažuzii, vuvvennu 2 enne meijän aijanluguu sai ižänmuan ižä (pater patriae) -kunnivonimen.
Augustus oli roinnuhes ei kuulužah elokkahah pereheh, oli Caesarin omahine. Vuvvennu 44 enne meijän aijanluguu perindökirjazes Caesar otti händy poijakse da Augustus rodih Riiman tazavallan poliitiekan keskikohtas. Händy kannatettih äijät Caesarinke yhty mieldy olijat. Vuvvennu 43 enne meijän aijanluguu yhtes Mark Antounienke da Mark Lepidanke Augustus perusti toizen triumviratan – kolmikkoliiton – vastustastajii vastah. Marko Bruton da Sekst Pompein voitettuu kolmikko rubei jagamah valdua, se jagamine loppih Antounien da Augustusan välizeh voinah.
Vuozinnu 27-23 enne meijän aijanluguu Augustus otti iččeh käzih monii tavallizii da ylimiäräzii virgoi, min hyvyös sai haldivoija Riiman valdivos avvonastu monarhiedu perustamattah. Uuttu valdivonvallan rakendehtu kohtah käytettih terminiä ”printsipat”, Augustus oli silloi enzimäine imperuattoru tämän sanan nygözes merkičykses. Vallas olles Augustus suurendi Riiman valdivon rajoi, sih ruvettih kuulumah suuret Reinan da Dunain, Ispuanien da Jegiptan, Iudein da Galatien alovehet. Tämä sai ruadua talovuon kehityksen, provintsieloin eloittamizen da vojennoin reforman hyvyös. Augustusan haldivoičendan aigah väheni senuatan vaikutus riimalazeh poliitiekkah, rodih da kazvoi imperuattoran kul’tu. Jälgimäzeh kuului erähän kuun avgustakse muutandu. Imperuattoral ei olluh poigua, sendäh vallas olles häi kačoi da šeikuičči monii hänen ruaduo jatkajii. Jälgimäi azetui omah poijindamah Tiberieh da Augustusan sugu oli vallas Riiman imperies vuodessah 68.
A


Winston Churchill.
Winston Churchill
Winston Churchill (30. kylmykuudu 1874 – 24. pakkaskuudu 1965) oli brinuanielaine poliitiekku da valdivonvallas ruadanuh, Suuribrituanien piäministru vuozinnu 1940-1945 da 1951-1955, vojennoi, lehtimies, kirjuttai, Brituanien akadeemien kunnivojäsen (1952), kirjalližuon alal Nobelin palkindon suannuh (1953). Vuvvennu 2002 BBC:n pietyn kyzelyn mugah oli sanottu histouries kaikis suurimakse brituanielazis.
Churchillin ruavol oli suuri merkičys kui Brituanien, mugai kaiken muailman poliitiekas. Yhtelläh sidä tänäpäi ellendetäh da arvostetah eri luaduh: yhtet ihaillah hänen poliitiekan rohkevuttu da tegoloi, toizii hänen ruado ilgeityttäy sendäh, ku Churchill oli sidä mieldy, ku muailmas vallas pidäy olla vaiku rahvastu valgiedu rahvasroduu. Kaččomattah sih, ku Churchill avvonazesti vastusti diktatuurua bojukentil, häi ei peittänyh omua mieldymysty Stalinan da Mussolinin ruadoh, hyöhäi hänen vallan aigah oldih totalituarizen vallan perustajat Nevvostoliitos da Itualies.
Churchillin mustokse.
Syvyskuul vuvvennu 1973 Londonas parluamentan taloilluo oli avattu Churchillin mustopačas. Sen avajazis oli kuningatar Elizabeth II.
Churchillin nimen sai Suuribrituanien armien II Muailman voinan aigaine jygei jälguvägitanku. Se oli vähälykkyine luajindas da käytös. Churchill nagroi sendäh, sanoi, ku sil tankal on enämbi pahua puoldu, migu hänel ičel.
Vuvvennu 1944 Avstralies Dandenong-puisto sai uvven nimen – Churchill – kuulužan poliitiekan kunnivokse.
Churchillile on omistettu brituanielazet raududengat – vuozien 1965 (krounu – kuoltuu) da 2016 (50 vuottu kuoltuu).
Churchillin hyvyönluajindufondu perustettih vuvvennu 1954 muailman liiton hyvyös hänen Nobelin palkindon suaduu, Churchill andoi vuitin eluo fondan kehittämizekse.
Mieldykiinnittäjiä tieduo.
Churchillin imidžah kuului siguaru. Hänen elostu kirjuttajat lujoitettih, ku päiväs häi kurii 8-10 siguarua, sigarietoin kurinduahäi häi paheksi da pengoi. Rajoitukset da kiellot, kudamat oldih virrallizis pidolois kurindah niškoi, ei koskiettu händy. Churchill kurii vahnategi, igäh da liäkärilöin nevvoloih kaččomattah.
C


Adolf Hitler.
Adolf Hitler (20. sulakuudu 1889 – 30. sulakuudu 1945) oli natsional-sotsializman alguhpanii da sen piälimäine kannattai, Kolmanden reihan totalituarizen diktatuuran alguhpanii, Germuanien natsional-sotsialistizen ruadopuolovehen piälikkö (1921-1945), Germuanien reihkatsleri (1933-1945) da f’uureru (1934-1945), Toizen muaiman voinan aigah Germuanien ammundutarbehien varustettuloin voimien ylimäine piälikkö (vuvven 1941 talvikuun 19. päiväs algajen).
Hitleran ekspansiivine poliitiekku oli eräs piäsyylöi Toizen muaiman voinan syttymizele. Hänen nimeh liittyy moniluguzii rikoksii rahvaskundua vastah. Niidy natsistoin luajittuu oli kui Germuanies, mugai sen valloitettulois mualois, luguh ottajen Holokostangi. Kanzoinväline vojennoi tribunualu tunnusti Hitleran perustetut yhtistykset (SS, SD da gestapo) da natsistoin puolovehen johtokunnan iččenäh zakonanrikkojikse.
H


Nikolai Filatov.
Nikolai Petrovič Filatov
Nikolai Petrovič Filatov (karjalakse "Fil’oin Miikul") on tundiettu karjalaine raadivo- da TV-toimittai. Häi oli enzimäzii, ken Karjalan raadivos da TV:s rubei pagizemah omal muamankielel – karjalakse. Filatov on alalline Oma Mua -lehten kirjuttai. Miesty tutah nerokkahannu kiändäjänny, häi on kiändänyh karjalakse Karjalan Kanzallizeh teatrah niškoi moizet kuulužat ozutelmat, ku ”Pyhäžy dielo” da ”Hodari”. Filatov on Karjalan kul’tuurualan arvostettu ruadai.
Rodivundu.
Nikolai Filatov on roinnuhes vuvvennu 1939 Priäžän čupun Haroilan kyläh karjalazeh pereheh. Hänel on Kolatsellän kylän paginluadu.
Opastundu.
Opastui Kolatsellän školas. Opastundu seiččemendeh kluassassah oli kogonah suomen kielel, sendäh Filatoval on hyvä suomen kielen nero. Suomen kieleh opastundua Filatov jatkoi Petroskoin valdivoyliopistos suomen kielen ozastol, kunne piäzi opastumah vuvvennu 1956. Ehti opastuo kaksi puolenke vuottu, kui suomen kieli Karjalas kiellettih, opastundu da ruado kielel heitettih. Opastujat pandih opastumah ven’an kielen ozastole. Erähät yhtelläh jatkettih suomen kielen opastundua, heijän joukos oli Filatovgi.
Ruado.
Nikolai Filatov ruadoi ven’an kielen da fiziekan opastajannu, oli Kolatsellän školan johtajannu. Ruadoh Karjalan raadivoh da TV:h mies tuli vuvvennu 1972. Toimittajan leivis häi oli kaksikymmen kuuzi vuottu. Sih aigah on ristin-rästin ajelluh Karjalan, pagizutannuh rahvastu, luadinuh äijän raadivo- da tv-ozutustu karjalan da suomen kielel. Tänäpäi Nikolai Filatov on penziel. Yhtelläh ruaduo karjalan kielen hyväkse jatkau. Kirjuttelou Oma Mua -lehteh, kiändäygi. Jo penziel olles Filatov kiändi karjalakse kuulužat Kanzallizen teatran ozutelmat ”Pyhäžy dielo” da ”Hodari”.
F


Michael Jackson.
Michael Joseph Jackson (29. elokuudu 1958 – 25. kezäkuudu 2009), oli yhtysvaldulaine pajattai.


Amburijaine.
Amburijaine - Amburijazil ei ole omua (tiedo) nimie, muga kui on erähil karzimahallizil (Apogita) joukkoloil välinahkazis siivizis. Net kogo kai karzimahallizet ei olla kimalehien da kudžoloin roduu.
Nygyaijal on jiävinyhes äijy eriluaduzii amburijazii. Net voijah eli yksinäh ihan pezittäh, a toizet perehilleh, yhtes voijah eliä hyvis kestäjis pezis tuhanzii amburijazii.


Vuoksahaine.
Vuoksahaine () niidy pietäh korzimahallizien syöjienny, kimalehien perehis (Apidae), hyvin pohoditah mienkandajien kimalehieh.
Yli 300 vuoksahazien roduu eletäh Jevrazies, Amerikan Pohjaizes, Afrikan Pohjaizes da toiziel mägimualoil. Vuoksahazet ollah vilunkestäjät syöjät, ice omil siivyzil maltetah lämmittiä runguo, nostetah temperatuuru viiputtajen siivil 40 gruadusissah. Se avvuttau lendiä suamah enzimästy kukkien nektuarua ylen aijoi huondeksel, konzu ilmu on vie vilu.


Muamygry.
Muamygrät () – perehjoukko imettäji, kudualoin syömizenny ollah syöjät. Net ollah levinnyöt Jevraziedu myö, Pohjaizes Amerikas (SuviKanadas päi – Meksiekassah). Muamygrii ylenäijy eläy Karjalas kezämökkilöin peldoloil.
Muamygrät ei olla suuret 5-21 santimetrii, paino – 9-70 grammua. Ainos kaivetah muan al hoduloi, sentäh rungo on pyörypitkäččy. Se on katettu sagieloil barhattukarval. Karvan väri voibi olla ihan mustu, valpahanmuzavu libo muzavanharmai. Muamygrät ei malteta hiirienjyttyöh hambahil grizie, sentäh eletäh sie, kus on pehmei mua: mečis da peldoloil.


Muzei.
Muzei (– Muuzoin kodi) on laitos, kudai keriäy, tutkiu, pidäy ruokos da ezittäy vehkehii – histourien, ainehellizen da hengellizen kul’tuuran mustomerkilöi, andau da levittäy tieduo niilöis.
Enziallus muzeinnu oli vaiku taiduo da tieduo koskii vehkehien (ozutteluveššilöin) keräilemy. Vuozisuas XVIII algajen se on myös taloi, kudamas nämmii vehkehii pietäh. XIX vuozisual muzeilois ottavuttih tutkimusruadoh, 1960-luvul – opastanduruadoh (ruvettih kehittämäh erillizii projektoi lapsih, keskenkazvuhizih lapsih da aiguzih niškoi).
Tiedokonehtehniekän da Internetan kehittämizen myödäh roittih virtual’noit muzeit CD-ROMas libo Internetas.
Vuvvennu 1946 perustettih kanzoinväline yhtistys ICOM (International Council of Museums) muzeiloin ruavon kannattamizekse da kehittämizekse. Yhtistykseh kuuluu enämbi 27 500 ozanottajua 115 muaspäi da se on kiingies yhteisruavos UNESCO:n da toizien kanzoinvälizien yhtistyksienke.


Georgii Sedov.
Georgii Jakovlevič Sedov (21. sulakuudu (3. oraskuudu) 1877 – 20. tuhukuudu (5. kevätkuudu) 1914) oli ven’alaine vezistöntutkii, pol’arniekku, vahnin leitenantu. Hommai tutkimusmatkan muanpohjazen n’aban luo, kudai ei ozitunnuh. Matkas Sedov kuoli, mugai ei ni piässyh sinne, kunne tahtoi. Hänel puutui mennä läs 200 kilometrii 2000 tarvittavas muanpohjazeh n’abassah.
Sedov on kalastajien pereheh rodivunnuh, vojennoloin merivägilöin ofitsieru (vahnin leitenantu), Ven’an muantiijon liiton jäsen, Ven’an tiähtientiijon liiton kunnivoittu jäsen.
Sedov oli tutkimusmatkois Vaigač-suarel, Kara-jovensuun alovehel, Uvves Muas, Karskoil merel, Kaspiiskoil merel, Kolima-jovensuun lohkol da Krestovaja guba -kohtas.
Nevvostoliiton aigah Sedovan ruadoh kiinnitettih huomivuo, sendäh ku roinduperän mugah häi oli köyhälistyö.
Sedovan mustokse.
Vuvvennu 1974 Gor’koin nimizes kinostuudies nägi päivänvalgien fil’mu Sedovas. Sit on sanottu 1912-1914 vuozis, konzu varustettihes da lähtiettih matkah muanpohjazen n’aba-alovehile. Fil’mu kuvattih Arhangelis. Sen käzikirjutuksen kirjutti Sem’on Nagornii iččeh Sedov-kniigan pohjale.
Nevvostoliiton poštu piästi ilmah poštumerkilöi Sedovan 75- da 100-vuozipäiväkse. Nevvostoliiton da Ukrainan poštat luajittih kanvertoi Sedovan kunnivokse.
Sedovan mustopačas on Moskovas, Rostov-na-Donu-linnas da Sedovo-kyläs.
S


Pavel Prokkonen.
Pavel Stepanovič Prokkonen (16. heinykuudu 1909 – 18. heinykuudu 1979) oli nevvostolaine valdivonvallas da poliitiekas ruadanuh, Rahvahan komissuaroin nevvoston – Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikkö (1940-1947, 1950-1956), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö (1956-1979). Kanzua myöte oli karjalaine.
Eloskerdu.
Prokkonen rodivui Karjalan Suojärven piirin Klyššinvuaran kyläh köyhäh muanruadajien pereheh. Lapsennu yhtyi partizuanoin joukkoloih suomelazien vallattuloil alovehil. Jällespäi puutui lapsien kodih. Vuozinnu 1922-1925 opastui Puadenen školas. Vuvves 1925 ruadoi iččeh talohuos, oli mečänkuadajannu meččyruadolois, myöjänny koperatiivas, muanruadajien yhtistyksen keskenäzen avun kasan komitietan piälikönny, Klyššinvuaran kylänevvoston sekretarinnu da piälikönny.
Vuvves 1930 Prokkonen kuuluu Kogoven’an kommunistoin puoloveheh. Vuvvennu 1934 Piiterin Kalininan nimizen nevvostorakenduksen instituutan loppiettuu händy työttih ruadoh Anuksen piirin Ruadajien deputuatoin nevvoston toimehpaniikomitietan instruktorakse. Sen piälikökse häi rodih jo vuvvennu 1937.
Jälles Karjalan nevvostotazavallan vallasolijoin ”puhtistandua” vuvvennu 1938 rodih Rahvahan komissuaroin nevvoston piälikön sijahizekse. Talvikuul 1939 Paavo Prokkonen -nimel häi rubei kuulumah Terijoven halličukseh, kudaman luadi Nevvostoliiton halličus Suomen zakonahizen halličuksen sijah da kudai ruvennus ruadamah Ruskien Armien Talvivoinas voitettuu. Karjalazennu olles Prokkonen perustetus halličukses sai Karjalan azieloin ministran -virran. Prokkonen iče oli voinal da perusti hiihtäjii joukkoloi. Häi oli kontuuzittu Loimolan lohkol. Talvivoinan lopus Terijoven halličus hajoitettih da Prokkonen jatkoi ruaduo Karjal-suomelazen nevvostotazavallan valdivonvallas. Vuvvennu 1940 hänes rodih Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Komissuaroin nevvoston enzimäine piälikkö da Korgeviman nevvoston deputuattu.
Ižämuallizen voinan allettuu händy miärättih Karjalan federatiivizen nevvostotazavallan Valdivon puolistuskomitietan vallitukse, se pidi silmäl Kirovan raududorogan endizeh kundoh suandua da meččyruadoloi. Ližäkse Prokkonen ohjai oružoin da ammundutarbehien valmistandua frontah niškoi. Iče oli granuatoin koittelemizis, kudamis kaimai oigien käin.
Vuvvennu 1947 händy työttih opastumah Korgevimah puolovehen školah, kudai ruadoi Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan tyves. Opastundan loppiettuu händy pandih Karjalan federatiivizen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikökse.
Vuvvennu 1957 häi loppi Piiterin valdivonyliopiston juriidizen tiedokunnan, kus opastui ičekseh.
Konzu Karjalan federatiizes nevvostotazavallas rodih Karjalan avtonoumine nevvostotazavaldu da O. Kuusizen lähti omas virraspäi, Prokkonen vallittih Karjalan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikökse. Sit virras häi oli kuolendassah.
Prokkonen vallittih Nevvostoliiton Kommunistoin puolovehen XIX-XXV kerähmölöin deleguatakse. Häi oli Kommunistoin puolovehen Tarkastusjoukon jäsen (1952-1961).
On pandu muah Petroskoin Suolusmäen kalmužimale.
Julgavot.
P
P


Gennadii Kuprijanov.
Gennadii Nikolajevič Kuprijanov (21. kylmykuudu 1905 – 28. tuhukuudu 1979) oli nevvostolaine poliitiekku, Kogonevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäine sekretari (1938-1940), Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomietietan enzimäine sekretari (1938-1940), generualu-majouru, Karjalan frontan Vojennoin nevvoston jäsen (1941-1945).
Eloskerdu.
Kuprijanov rodivui köyhäh muanruadajien pereheh, kudamas oli äijy lastu. Kanzua myöte oli ven’alaine. Kuprijanov ylen hyvin opastui školas. Vuozinnu 1919-1925 ruadoi kirvesmiehenny. Vuvvennu 1920 yhtyi komsomolah. Vuozinnu 1925-1927 kävyi Kostroman gubernien nevvostolazen puolovehen školan luvendoloile. Vuvves 1926 kuuluu Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh.
Vuozinnu 1927-1929 ruadoi yhteiskundutiijon opastajannu Soligaličas.
Vuozinnu 1929-1931 oli Soligaličan piirin toimehpaniikomitietan rahvahan opastuksen ozaston piälikönny. Vuozinnu 1931-1932 oli saman piirin Kommuniston puolovehen agitatsien da propagandan ozaston piälikönny.
Vuozinnu 1932-1935 oli Kogonevvostoliiton kommunistizen yliopiston opastujannu.
Vuozinnu 1935-1937 oli Dzeržinskoin toimehpaniikomitietan školien ozaston piälikkö Piiteris, vuozinnu 1937-1938 on Kogonevvostoliiton kommunistoin puolovehen Kuibiševan komitietan enzimäine sekretari.
Kezäkuul 1938 Kuprijanovua vallittih Kogonevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäizekse sekretarikse A. Ždanovan kehoitukses Stalinale.
Talvivoinan aigah ajeli frontale, autoi armiele jygielöis talviololois.
Kuprijanovan käskys lyhyöh aigah oli luajittu raududorogan Petroskoi – Suojärvi -pala.
Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan perustettuu hänes rodih Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomietietan enzimäine sekretari. Puolovehen XVIII konfersiel 20. tuhukuudu 1941 händy vallittih Kogonevvostoliiton Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan kandiduatakse.
Ižänmualline voinu.
Kuprijanov kävyi bojuloin kentile, oli kontuuzittu da ruanittu.
Vuvvennu 1944 jälles Karjalan piäständiä vihaniekois Karjalan frontan erähät piäliköt (generualu Štikov da muut) tahtottih ajua Karjalan rahvastu Siberih da Kazahstuanah da hävittiä tazavaldu. Kuprijanov da Kommunistoin puolovehen keskuskomitiettu kiirehel kerättih materjualat karjal-suomelazen rahvahan urholližuos, kudamat sit annettih Stalinale. Monien histourien tutkijoin mugah juuri Kuprijanovan hyvyös ei roinnuh suurdu Karjalan kandurahvahien iäre ajandua.
”Leningruadan dielo” da kiini otandu.
Vuvvennu 1948 A. Ždanovan kuoltuu rodih repressiedy hänenke yhteisruadajien kohtah (”Leningruadan dielo”). Enimät heis ruattih Piiteris. Net koskiettihes sit Kuprijanovahgi. Händy viäritettih jogavuodizes pluanan täyttämättömyös talovuos da muantalovuos, pahua sluavua suannuzien ruadajien kannattamizes, kriitiekan ajamizes da ruavos kollegializen olemattomuos. Erähii viäritändöi kannatti Karjalan nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomietietan toine sekretari Jurii Andropov.
Kevätkuun 15. päivänny 1950 Kuprijanovua otettih kiini da työttih Moskovan tyrmäh, kus händy kyzeltih, perrettih da kiuzattih. Kuprijanovua suudittih ammuttavakse, ga jällespäi annettih 25 vuottu luagerii da käskiettih ottua kai omažus, ga jällespäi suvvonpiätös muutettih da Kuprijanov käskiettih panna tyrmäh. Sit tyrmäs olenduaigu lyhendettih 10 vuodessah da omažuttu ei ruvettu ottamah.
Kuprijanov oli piästetty tyrmäs 23. kevätkuudu 1956 da reabilitiiruittu 31. heinykuudu 1957. Händy pandih Dvorčoin da puustoloin johtajakse Puškinas.
K
K


Ivan Sen’kin.
Ivan Iljič Sen’kin (3. (16.) elokuudu 1915 - 20. tuhukuudu 1986) oli nevvostolaine puolovehes da poliitiekas ruadanuh, Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäine sekretari (1958-1984), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö (1984-1985), Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuattu (4., 6-11. kučundukerähmölöin), Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen XXI-XXVI kerähmölöin deputuattu, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuattu (5.-11. kučundukerähmölöin), Ven’an fedaratiivizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuattu.
Eloskerdu.
Sen’kin rodivui vuvvennu 1915 Namojevon kyläh Petroskoidu lähäl muanruadajien pereheh. Kanzua myöte oli karjalaine. Loppi seiččievuodizen fabriekku-zavodan školan Suna-kyläs Kondupohjan piiris. Opastui Petroskoin meččytehnikumas, lähti sit iäre kolmandel kursal opastujes.
Vuozinnu 1933-1938 opastui da sit loppi Moskovan K. Timir’azevan nimizen muatalovusakadeemien ekonoumiekan tiedokunnan.
Vuozinnu 1939-1941 ruadoi vahnimannu agronomannu Poventsan da Rugajärven mašinoin da traktoroin stansiel, Onieganrannikon piirin muatalovusozaston piälimäzenny agronomannu.
Heinykuus 1940 rubei kuulumah Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh.
Ižänmuallizen voinan aigah ligakuus 1941 syvyskuussah 1944 Sen’kin oli Karjalan frontal. Voinalpäi häi tuli vahniman leitenantan čiinus.
Vuvvennu 1946 händy pandih Kommunistoin puolovehen Sverdlovskan komitietan muatalovusozaston instruktorakse. Sit vallittih Butkinskoin raikoman enzimäzekse sekretarikse, jälles Kommunistoin puolovehen Sverdlovskan komitietan muatalovusozaston piälikökse. Vuozinnu 1951-1955 Sen’kin ruadoi mainitun komitietan sekretarinnu.
Vuvvennu 1955 Sen’kinua työttih ruadoh Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomitiettah. Vuozinnu 1955-1956 häi ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikön sijahizennu.
Pakkaskuus 1956 oli Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen Keskuskomitietan toine sekretarinnu, heinykuus 1956 – puolovehen Karjalan komitietan toizennu sekretarinnu. Syvyskuul 1958 rodih enzimäzekse sekretarikse da 25 vuvven aigah (sulakuussah 1984) oli sit virras.
Sulakuun 18. päivänny 1984 Sen’kinua vallittih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikökse.
Sen’kin oli Kommunistoin puolovehen piälimäzen tarkastuskomissien jäsen (1961-1966), Kommunistoin puolovehen Keskuskomitietan kandiduatannnu, puolovehen kerähmölöin deleguatannu, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston, Karjalan Korgeviman nevvoston da Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan deputuatannu.
Talvikuus 1985 Sen’kin oli penziel. Häi kuoli Moskovan bol’niččah 20. tuhukuudu 1986 da händy pandih muah Petroskoih Suolusmäen kalmužimale.
Palkindot da musto.
Elokuun 17. päivänny 2007 Petroskoih Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmön vastalpäi pieneh puustoh oli avattu Sen’kinan mustopačas da se pieni puusto sai hänen nimen.
S
S


Sent-Džons.
Sent-Džons on Antigua da Barbuda –suarivaldivon piälinnu da portu. Se on Antigua –suarel, kus on troupielline ilmasto.


Buenos-Aires.
Buenos-Aires on Argentinan piälinnu, muan haldivolline, kul’tuuru- sego ekonoumiekkukeskus. Se on yksi suurimbis Suvi-Ameriekan linnois. Buenos-Aires on muan keski- da päivännouzuozas, Rio-de-la-Plata –lahten päivänlaskupuolen rannal. Rio-de-la-Plata –lahti on pitkän Parana –jovensuun jatkonnu. Linnu sai oman lyhendetyn Buenos-Aires –nimen XVII vuozisual. Enne sidä linnal oli semmoine nimi - de la Santísima Trinidad y Puerto de Nuestra Señora de Santa María de los Buenos Aires.
Buenos-Aires oli perustettu kaksi kerdua. Enzikerdua sen alguhpanijannu oli Pedro de Mendosa vuonnu 1536. Indeicat poltettih linnan vuonnu 1541, vuonnu 1580 Huan de Garai elvytti linnan.


Vašington.
Vašington on Ameriekan yhtysvalloin piälinnu. Virralline nimi on Kolumbien piiri.
Kolumbii on erilline aloveh, kudai ei kuulu ni yhteh ozavaldivoh. Vašington on perustettu vuonnu 1791 da sai oman nimen Ameriekan enzimäzen prezidentan Džordž Vašingtonin kunnivokse.
Linnu on Potomak –joven pohjazel rannal, sen lounaspuolen rajal on Virginii, kaikis toizis puolis on Merilend. Linnas eläy enämbi 600 tuhattu hengie, joga n’edälii ruadoh kävyy läs 400 tuhattu hengie linnan ymbäristöspäi.


Nassau.
Nassau on Bagaman suarivaldivon piälinnu, kauppu- sego kul’tuurukeskus da muan suurin linnu. Nassau-linnas eläy 274 400 hengie.
Se on Nju-Providens –suarel. Sie on kaunis valgamo da meriportu. Bagaman trouppizen ilmaston da luondokaunehuon periä Nassau-linnas on tulluh tundiettu turistukeskus.


Bridžtaun.
Bridžtaun on Barbadosan piälinnu, Barbados-valdivo kuuluu Brituanien rahvahien yhtymäh. Bridžtaun-sanua kiännetäh linnu-sildu –sanakse. Linnu on Barbados-suarel (sen lahten rannal, kuduan piäl on kaksi sildua). Linnan aloveh on alango, meren pinnal piäl on läs 30 metrii korgevuttu.


29. ligakuudu.
29. ligakuudu - 302. vuvven päivy (303. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 63 päiviä.


30. ligakuudu.
30. ligakuudu - 303. vuvven päivy (304. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenderin mugah. Vuvven loppussah on 62 päiviä.


Vuaččel.
Vuaččel () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 84 hengie.


Jessunkylä.
Jessunkylä () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.
Se sijaiččou Ylälammen (ven. Верхнее Лампи) koillisrannal.


Vuohtjärvi (kylä).
Vuohtjärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.
Se sijaiččou samannimizen järven luodehrannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 133 hengie.


Utukka.
Utukka () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.
Se sijaiččou Utukanjärven da Alalammen rannoil.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 60 hengie.


Törökkä.
Törökkä () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.


Päljärvi.
Päljärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.


N’olgamdärvi.
N’olgamdärvi () on pos’olku Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.


Niemi.
Niemi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.


Munjärvi.
Munjärvi libo Mundärvi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 56 hengie.
XIX vuozisuan toizen puolen arhitektuuran mustomerki - Serginan kodi – tuodih Munjärvespäi Kižin muzeih.


Dekunniemi.
Dekunniemi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.


Varhomie.
Varhomie () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Petrovskin kyläkunnas.


Vladimir Sevastjanovič Stepanov.
Vladimir Sevastjanovič Stepanov (roindupäivy 21. kevätkuudu 1927) on nevvostolaine valdivonvallas da puolovehes ruadanuh, diplomuattu, ylimiäräine da täyzivaldaine poslu.
Eloskerdu.
On roinnuhes Kondupohjan piirin Kavgoran kyläh. Kanzua myöte on karjalaine. Hänen tuattah ruadoi puutevolližuon alal da oli Ižänmuallizel voinal, oli Kondupohjan mehaniziiruitun meččyruadokeskuksen da Rugajärven lespronhouzan piälikkö.
Školavuozinnu Stepanov opastui Kondupohjas, Rugajärves, Tikšas, evakon aigah – Komis, sit Petroskois vuvvennu 1945 loppi školan.
Vuvvennu 1950 loppi Moskovan valdivollizen rahvahankeskezien välilöin ylipoiston, kudai kuului Nevvostoliiton Ulgoazieloin ministerstvah, da tuli ruadamah Karjalah.
Oli pandu Kul’tuuran da tiijonandolaitoksien ruaduo kaččojan komitietan Luvendoloin b’uron keskuksen piälikökse, kudai ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston tyves.
Vuvves 1952 kuului Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Vuvvennu 1952 händy vallittih Leninan komsomolan keskuskomitietan sekretarikse.
Vuozinnu 1955-58 oli Kondupohjan piirin Leninskii put’ -kolhozan piälikkö.
Vuvvennu 1961 loppi Yhteiskundutiedoloin akadeemien, kudai ruadoi Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan tyves. On histourien kandiduattu.
1961-1963 oli Kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan sekretari.
1963-1970 oli Nevvostoliiton posol’stvan nevvonandai Suomes.
Vladimir Stepanoval on suuri merkičys Kostamuksen rikastamokombinuatan da Kostamuksen linnan nostamizes Suomen da suomelazien laitoksienke yhtes. Häi oli tämän suuren da ainavoluaduzen kanzoinvälizen projektan erähänny alguhpanijois da kaiken aigua aktiivizesti yhtyi sih.
1979-1984 oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikön enzimäine sijahine.
Pakkaskuu-sulakuu 1984 oli Kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan sekretari.
1984-1989 oli Kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäine sekretari.
Oli Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston 11. kučundukerähmön deputuattu (1984-1989), Kommunistoin puolovehen XXV da XXVII kerähmön deleguattu.
Vuozinnu 1986-1990 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen keskuskomitietaan jäsen.
S


Ivan Man’kin.
Ivan Pavlovič Man’kin (9. ligakuudu 1924 - 9. kevätkuudu 1984) on nevvostolaine puolovehes da valdivonvallas ruadanuh, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö.
Eloskerdu.
Man’kin rodivui muanruadajien pereheh, kanzua myöte oli vepsäläine.
Ižänmuallizen voinan allettuu Man’kinoin pereh työttih evakkoh Molotovan alovehele, kus häi ruadoi lugijoin pertin piälikönny da luguu pidäjänny traktoristoin joukkovehes. Hänen tuattah Pavel Man’kin (1902-1942) kuului partizuanoin joukkoh. Kuoli, konzu täytti tiijustelijan tehtäviä vihollizen tagavos Šoltarven piiris.
Vuozinnu 1942-43 Man’kin on polkuškolan kursantannu Nižnii Tagil -linnas, vuvvennu 1943 oli demobiliziiruittu.
Evakospäi tulduu vuvvennu 1944-47 ruadoi Šoltarven toimehpaniikomitietan ozaston piälikönny, Šoltarven piirin kirjaston piälikönny.
Vuozinnu 1947-48 oli Šoltarven piirin komsomolan komitietan toine sekretari. Elokuus 1947 Man’kinua otettih Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh.
Vuozinnu 1950-1952 oli Šoltarven piirin komsomolan komitietan enzimäine sekretari, 1952-1953 – Segežan alovehen komsomolan komitietan enzimäine sekretari.
Vuozinnu 1953-1955 ruadoi Matkažpromstroi-trestan piälikönny Segežan piiris.
Vuozinnu 1955-1961 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Segežan piirin komitietan piälikönny.
Vuozinnu 1961-1964 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Oniegurannikon piirin enzimäine sekretari, Oniegurannikon piirin kylätoimehpaniikomitietan piälikkö.
Vuvvennu 1966 loppi Sortavalan souhozu-tehnikuman da Puolovehen korgeviman školan, kudai ruadoi Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen keskuskomitietan tyves. Vuozinnu 1966-1967 ruadoi Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan instruktorannu.
Vuozinnu 1967-1971 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Pitkänrannan piirikomitietan enzimäine sekretari.
Vuozinnu 1971-1979 oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikön sijahine da enzimäine sijahine.
Vuozinnu 1979-1984 oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö.
Man’kinua vallittih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston VI-X kučundukerähmölöin deputuatakse da Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston X kučundukerähmön deputuatakse.
Kuoli aijoi, 9. kevätkuudu 1984 Petroskois. On pandu muah Suolusmäen kalmužimale.
M
M


Anna Lisitsina.
Anna Mihailovna Lisitsina (vepsäkse Anna Lisicina, Mihailan tytär, 14. tuhukuudu 1922 – 3. elokuudu 1942) oli partizuanu, Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keksukskomitietan yhtevyksen pidäi, Nevvostoliiton urhoi, Leninan ordenal da Ruskien tiähten kunnivomerkil palkittu.
Eloskerdu.
Rodivui Osraojan hieruh (tänäpäi kuuluu Onieganrannikon piirin Kalagen kyläh). Kanzua myöte oli vepsäläine.
Loppi školan Kalages. Vuozinnu 1938-1940 opastui Piiterin kirjastoloin tehnikumas (libo Karjalan kul’tuuruopistos). Sen loppiettuu ruadoi Segežan piirin kluubas kirjastonhoidajannu.
Kezäkuul vuvvennu 1942 händy da Marija Melentjevua työttih Šoutjärven piirih, kudai oli suomelazien vallan ual. Sie hyö kerättih tieduo valloittajien vallas, heijän ammundukohtien da puolustuksien sijoittumizes, luajittih kontaktat rahvahanke.
Siepäi mennes Lisitsina uppoi Sviris poikki mennes, ga ehtii andua Melentjevale kerätyt tiijot.
Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston prezidiuman käskys 25. syvyskuudu 1943 Anna Lisitsinale kuoltuu annettih Nevvostoliiton urhoi -arvonimi johtokunnan käskyn hyväs täyttämizes da urhollizes tevos.
Lisitsinan mustokse.
Lisitsinan mustokse on azetettu mustopaččahat Podporožje-linnah, Nikol’skii-kyläh da Kalagen kyläh.
Hänen nimi on annettu pihoile Petroskois da Nikol’skii-kyläs, kalastajien laivale, Petroskoin kul’tuuruopistole da Merilaivaston ministrestvan laivale.
Anna Lisitsinale da Marija Melentjevale on omistettu Aleksandr Ivanovan ozutelmu ”Se oli Karjalas” da Gennadii Fišan Ystävättäret-oučerku.
Anna Lisitsinan kuva on Karjalaspäi rodužin olijoin Nevvostoliiton urhoi -arvonimen suannuzien kuvagallereis, kudai avattih vuvvennu 1977 Petroskois Antikazen da Krasnoin pihan lohkol.
L
L


Marija Melentjeva.
Marija Vladimirovna Melentjeva (24. pakkaskuudu 1924 – 2. heinykuudu 1943) oli partizuanu, Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan yhtevyksen pidäi da Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan komsomolan keskuskomitietan instruktoru, Nevvostoliiton urhoi, Leninan ordenal da Ruskien tiähten ordenal palkittu.
Rodivundu da opastundu.
Rodivui Priäžäh muanruadajien pereheh. Kanzua myöte oli karjalaine. Loppi školan Priäžäs. Ruadoi Segežas gospitalis.
Ižänmualline voinu.
Vuvves 1942 oli Ižänmuallizel voinal. Kezäkuul 1942 händy da Anna Lisitsinua työttih Šoutjärven piirih, kudai oli suomelazien vallan ual. Sie hyö kerättih tieduo valloittajien vallas, heijän ammundukohtien da puolustuksien sijoittumizes, luajittih kontaktat rahvahanke. Siepäi mennes Lisitsina uppoi Sviris poikki mennes, ga ehtii andua Melentjevale kerätyt tiijot. Melentjeva piäzi joves poikki da suatoi tärgiet tiijot. Samannu vuon sygyzyl Melentjevua uvvessah työttih tiijustelijoin joukonke vihollizen tagavoh, ga paikallizen eläjän pettämykses händy otettih kiini suomelazet Karhumäen piirin Kirvesvuaran kyläs da ammuttih. Sih kyläh häi on pandu muah.
Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston prezidiuman käskys 25. syvyskuudu 1943 Marija Melentjevale kuoltuu annettih Nevvostoliiton urhoi -arvonimi urhakkahuos da urholližuos tärgielöin tehtävien täyttämizes.
Melentjevan mustokse.
Melentjevan mustokse on azetettu mustopaččahat Priäžäh da Petroskoih Marija Melentjevan pihale, kaksi mustolaudua Petroskoih da yksi Priäžäh taloile Sovetskaja-pihal, kus eli häi. Melentjevan nimi on voinal surman suannuzien priäžäläzien memoriualas. Hänen kuva on Karjalaspäi rodužin olijoin Nevvostoliiton urhoi -arvonimen suannuzien kuvagallereis Petroskois. Gallerein rinnale on istutettu puu Meletjevan kunnivokse.
Marija Melentjevan nimi on annettu Priäžän školale, Petroskoin pihale, buksiirulaivale, Petroskoin kalakombinutan seinerale, Belomor-Onežskoin laivaston buksiirulaivale, pionierujoukkoloile da družinoile.
Marija Melentjevan roindukyläh Priäžäh on avattu muzei.
Hänele da Anna Lisitsinale on omistettu Aleksandr Ivanovan ozutelmu ”Se oli Karjalas” da Gennadii Fišan Ystävättäret-oučerku.
M
M


Nikolai Omelin.
Nikolai Titovič Omelin (4. (17.) ligakuudu 1916 – 29. elokuudu 2001) on Nevvostoliiton urhoi, polkovniekku.
Eloskerdu.
Rodivui Anuksen gubernien Poventsan ujezdan Sellin kyläh. Kanzua myöte oli karjalaine. Omas kyläs loppi kuuzi kluassua školua. Ruadoi mečänkuadajannu da peräajol Puadenen lespromhouzas.
Armies oli ligakuus 1937. Sluužii jalguväen voinujoukkolois (Siberin voinuokrugas). Vuvvennu 1939 loppi nuorimien leitenantoin kursit Krasnojarskas. Oli jalguväen joukon piälikönny Siberin voinuokrugas.
Oli Talvivoinal, pakkaskuul-kevätkuul 1940 oli Suomen Rahvahan Armien 1. Ammundudiviizien komendanturoutan piälikkö. Voinan jälles jatkoi sluužbua jalguväenroutan piälikönny Leningruadan voinuokrugas.
Oli Ižänmuallizel voinal. Kezäkuul-syvyskuul 1941 oli Pohjazen da Karjalan frontal 52. ammundujoukon routan piälikkö. Oli Karjalua puolistamas. 27. syvyskuudu 1941 oli ruanittu käzih da jalgoih, sit talvikuussah 1941 oli Belomrskas gospitalis.
Talvikuus 1941 – kylmykuussah 1942 oli 758. ammundujoukon routan piälikkö, bataljounan piälikön sijahine da piälikkö Karjalan da Luodehpuolen frontal. Vuvvel 1942 oraskuun 20. päivänny oli ruanittu piäh da oigieh kädeh, kuun virui gospitalis Kemis. Samannu vuon 29. kylmykuudu oli ruanittu oigieh jalgah da kevätkuussah 1943 oli gospitalis Šarja-linnas Kostroman alovehel. Heinykuul 1943 loppi Vistrel-kursit.
Heinykuus 1943 – elokuussah 1944 oli 10. gvardien ammundujoukon bataljounan piälikkö Keskifrontal da Enzimäzel Ukrainan frontal. Yhtyi Orlovan bojuh, Dnepran otandubojuh da äijih toizih. Semmite ozutti iččie Dnepran ottamizes. Syvyskuun 26. päivänny 1943 hänen bataljounu vihollizen vastustajes Kamenka-kylällyö Ukrainal hävitti viizi tankua, otti trofeinnu kaksi tankua da rynnäkkötykin. Samannu vuon 29. syvyskuudu oli pahasti ruanittu da kylmykuussah 1943 oli liečebataljounas.
Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston käskys 16. ligakuudu 1943 Nikolai Omelinale annettih Nevvostoliiton urhoi -arvonimi urhakkahuos da urholližuos da palkittih Leninan kunnivomerkil da Kuldaine tiähti -medalil.
Vuvvennu 1948 Omelin loppi M.V. Frunzen nimizen vojennoin akadeemien.
Vuozinnu 1948-1956 häi oli Vojennoi-juriidizen akadeemien vojennoin neron histourien ozaston opastajannu da taktiekan ozaston vahnimannu opastajannu.
Vuozinnu 1956-1957 oli Moskovan suvorovskoin opiston maršuozaston piälikön abuniekku.
Vuozinnu 1957-1961 oli Moskovan valdivollizen konservatourien vojennoin ozaston opastai da vahnin opastai.
Vuvves 1961 oli Moskovan lendoinstituutan vojennoin ozaston vahnin opastai.
Kylmykuus 1971 polkovniekku Omelin on vojennois rezervas.
Vuodessah 1985 häi jatkoi ruaduo Moskovan lendoinstituutan vojennoin ozaston opastajannu.
Eli Moskovas. On pandu muah Arm’anskoin kalmužimale Moskovas.


Antti Timonen.
Antti Nikolajevič Timonen (5. (18.) sulakuudu 1915 - 24. kevätkuudu 1990) oli karjalaine kirjuttai da dramaturgu. Häi kirjutti suomen kielel. Timonen on Karjalan rahvahan kirjuttai, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (1979), Stanislavskoin palkindon suannuh (1972) Otatko miut, Karjalan mua? -ozutelmas, kudaman lavale pani Karjalan Kanzalline teatru (endine Suomelaine teatru), monien kunnivomerkilöin suannuh, Petroskoin linnan kunnivoittu eläi.
Eloskerdu.
Antti Timonen rodivui 5. (18.) sulakuudu 1915 muanruadajan pereheh pohjaskarjalazeh kyläh Luusalmeh (tänäpäi se kuuluu Kalevalan piirih). Hänen tuattah sai surman Muailman enzimäzel voinal vuvvennu 1916. Vuozinnu 1922-1925 Timonen eli muamanke Suomes, sit pereh tuli järilleh Nevvostoliittoh.
Timozen enzimäzet tevokset jullattih vuvvennu 1931, konzu häi oli Petroskoin pedagougutehnikuman opastujannu. Karjalan lehtilöih da žurnualoih painettih hänen runoloi da kerdomuksii. Timonen loppi tehnikuman vuvennu 1932 da rubei ruadamah školas opastajannu. Häi oli yhteisruavos raadivokomitietanke, Kipinä- da Punainen Karjala -lehtenke. Timonen yhtyi I Kogokarjalan kirjuttajien konferensieh, kudai piettih Petroskoil vuvvennu 1934, da pidi sit paginua.
Ižänmuallizen voinan aigua Timonen oli armies. Häi oli tiijustelijannu, kiändäjänny, sit politruadajannu Karjalan, 3. Valgoven’an da 2. Ukrainan frontoil. Vuvves 1942 häi kuuluu Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Voinan loppi kapituanan čiinus da tuli järilleh Karjalah.
Vuvvennu 1946 Timostu otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh. Häi kirjutti prouzua. Oli Karjalan kirjuttajien liiton toimitussekretarinnu, sit sen halličuksen piälikönny. Piälikön ruavos keskustuksii luguh ottajen häi oli talvikuussah 1978. Monien vuozien aigah Timonen oli Nevvostoliitto-Suomi -seuran Karjalan ozaston piälikönny, kuului Nevvostoliiton kirjuttajien liiton halličukseh, oli vallittu Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston V-IX kučundukerähmölöin deputuatakse.
Timonen kuoli 24. kevätkuudu 1990. On pandu muah Petroskoin Suolusmäen kalmužimale.
T


Nikolai Jaakkola.
Nikolai Matvejevič Jaakkola (14. sulakuudu 1905 – 9. kevätkuudu 1967) on nevvostolaine kirjuttai, dramaturgu, kirjailii, literatuuruktiitiekku, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (1965).
Eloskerdu.
Jaakkola rodivui karjalazen muanruadajan lapsekkahah pereheh. Hänen roindukylänny oli Suomen kniäzikunnan Mellilän kylä. Vuvvennu 1912 pereh muutti tuatan kodoilah – Pohjas-Karjalah Kivijärven kyläh (tänäpäi se kuuluu Kalevalan piirih). Lapsusaijas Jaakkola kuuli rahvahan tarinoi, sananpolviloi da sananpiälöi omal kielel – vienankarjalakse. Se jätti jällen kirjuttajan ruadoh.
Jaakkola loppi alguškolan. Vuvvennu 1920 Vuokkiniemen kylän toimehpaniikomitiettu työndi händy Petroskoih suomelazile opastajien kursiloile. Linnas Jaakkola tuttavuu kuulužah omanrannan tutkijah Risto Bogdanovah, kudai harjaitti händy suvaimah da pidämäh hinnois karjalazen rahvahan fol’kloururikkahuttu. Kursiloin loppiettuu vuvvennu 1922 Jaakkola ruadoi opastajannu Uhtuon ujezdan kylis, sen rahvahan opastuksen ozaston sekretarinnu. Silaigua häi rubei kuulumah paikallizeh literatuurukerhoh.
Vuvvennu 1923 Jaakkolua työttih opastumah Piiterih Päivänlaskupuolen vähembistölöin kommunistizeh yliopistoh. Hänen enzimäine kerdomus ”Konzu minä enzi kerdua tulin Piiterih” oli painettu vuvvennu 1928 Punakantele-žurnualah.
Vuozien 1930 Jaakkolan ruadoelos oli moniluaduine: häi ruadoi lehtimiehenny, nuorižon Nuori kaarti -lehten redaktorannu, Onieguzavodan puolovehenkomitietan sekretarinnu, filosoufien opastajannu pedagouguinstituutas. Samal aigua kirjutti oučerkoi, kerdomuksii, kriitiekkukirjutuksii, ruadoi dramaturgien alal, aktiivizesti varustihes Nevvostoliiton kirjuttajien liiton I kerähmöh, kudai piettih vuvvennu 1934.
Vuvvennu 1937 Jaakkolua ajettih iäre Kogonevvostoliiton Kommunistoin puolovehes, viäritettih rahvahan vihaniekoinke yhtevyksis olendas da kanzallizen poliitiekan piendäs instituutas. Händy työttih iäre ruavospäi instituutas da omas fatieraspäi. Ruadoi sit slesarinnu Onieguzavodal.
Talvivoinan aigua Jaakkola omal vallal lähti voinale, sluuži kiändäjänny ammundudiviizies. Voinan jälles ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan valdivollizen painamos.
Ižänmuallizen voinan allettuu omal vallal lähti frontale. Pahan ruanituksen da kylmändän jälles talvikuul 1941 puutui plenah Karhumäen lohkol da sit kontsluagerih.
Vuvvennu 1946 pakkaskuul plenaspäi piästyy tuli järilleh Petroskoih. Vuvvennu 1947 Punalippu-žurnualah painettih hänen enzimäine suuri tevos – Iira -pitky kerdomus. Se on omistettu karjalazele naispartizuanale. Samannu vuon kirjuttajua otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh.
Vallankummovuksen aijan pohjaskarjalazien elos pani kirjuttajua kirjuttamah hänen tärgiedy tevostu – Pirttijärven rantamilla -romuanua. Se ruado libuu 20 vuvvekse. Romuanan enzimäine oza suomen kielel nägi päivänvalgien vuvvennu 1949. Kriitiekat pandih merkile, kui tarkah da todeh kirjuttai noudi karjalazien ozua da sen aijan tapahtumii. Jällespäi nähtih päivänvalgien romuanan toizet kolme ozua. Romuanan pohjal Jaakkola da Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan arvostettu artistu Toivo Lankinen kirjutettih ozutelmu ”Korpi herää” (”Korbi havaččuu”), kudai pandih lavale Suomelazes druamuteatras Petroskois vuvvennu 1956.
Jaakkola kiändi suomen kielel N. Černiševskoin ”Midä ruadua?”, M. Gor’koin ”Foma Gordejevan”, N. Bir’ukovan da V. Čehovan tevoksii. Häi kirjutti enämbi 20 kirjutustu, kudamis sellitti literatuuran kyzymyksii.
Jakkolan palkindot.
Kunnivoičuksen merki -orden, kudaman häi sai 22. syvyskuudu 1959.
Jaakkolan mustokse.
Petroskois sit talois, kudamas eli kirjuttai, on azetettu mustolaudu hänen mustokse.
T


Ortjo Stepanov.
Ortjo Stepanov (ven’akse Art’om Mihailovič Stepanov, 7. sulakuudu 1920 – 22. kevätkuudu 1998) oli nevvostolaine karjalaine kirjuttai, literatuuran da taijon alal Karjalan valdivollizen palkindon laureattu (1985), Karjalan rahvahan kirjuttai.
Eloskerdu.
Ortjo Stepanov rodivui Haikol’an kyläh karjalazen muanruadajan pereheh. Vie pienenny lapsennu muutti Uhtuon kyläh. Školan loppiettuu oli kirjuopastuksis Petroskoin školan pedagouguopiston kolmandel kursal. Vuvvennu 1938 opastundan loppiettuu ruadoi opastajannu Priäžän piirin Pyhärven seiččiekluassahizes školas.
Sygyzyl vuvvennu 1939 händy otettih armieh. Ižänmuallizen voinan allettuu kuului 71. ammundudiviziieh. Heinykuul 3. päivänny vuvvennu 1941 tiijustelun aigah oli enzi kerdua kebjieh ruanittu. Vuvvennu 1942 kevätkuun 3. päivänny oli vie kerran ruanittu Kalinan frontal bojulois, kus oli tiijusteluroutan piälikönny. Jälles lie
Oraskuus 1942 Stepanov ruadoi Omskas da Ivanovos, kus tuttavui Zoja Muhinanke. Vuvvennu 1942 elokuun 20. päivänny hyö mendih kirjoih.
Pakkaskuul 1943 Stepanovat tuldih Omskaspäi elämäh Karjalah. Karjalas Stepanov ruadoi Kalevalan komsomolan piirikomitietan sekretarinnu, Fabriekkuzavodan opastuksen piälikön sijahizennu, Rugajärven piirin tarkastub’uron piälikönny.
Vuvvennu 1944 akan roindulinnan Kurskan piästettyy Stepanov kaksi vuottu ruadoi Kurskan tarkastusb’uron piälikön sijahizenny. Jälles kaksivuodistu opastustu kauppukursiloil Piiteris (1946-1948) Stepanov tuli järilleh Karjalah, ruadoi läs vuvven Petrotorgan johtajan sijahizennu da viizi vuottu Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Valdivontarkastuksen ministerstvan piälimäzenny tarkastajannu.
Stepanovan enzimäzii kerdomuksii, oučerkoi da irvistelykirjutuksii ruvettih painamah vuozien 1940 lopus. Vuozinny 1965-1980 Stepanov ruadoi Punalippu-žurnualan erähän ozaston piälikönny da toimitussekretarinnu.
Stepanov kuoli vuvvennu 1998 Petroskoih. Omah perindöbumuagah häi kirjutti, ku tahtou, ku händy pandas muah Haikol’ah, ezi-ižien muale.
Stepanov oli palkittu Ruskien tiähten -kunnivomerkil, Ižänmuallizen voinan da Ystävyön kunnivomerkilöil. Vuvvennu 1985 hänele annettih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan valdivolline A. Perttuzen nimine palkindo da vuvvennu 1997 sanottih Petroskoin linnan vuvven ristikanzakse.
Stepanovan kerdomukset on kiännetty monile kielile da piästetty ilmah ulgomualois, niilöis luvus Suomes da Yhtysvallois.
S


Toivo Vähä.
Toivo Vähä (12. sulakuudu 1901 – 18. kezäkuudu 1984) oli kirjuttai, Nevvostoliiton valdivollizen Turvalližuon komitietan rajavoiskien polkovniekku, Nevvostoliitos händy tundiettih Ivan Mihailovič Petrov -nimel.
Eloskerdu.
Toivo Vähä rodivui Suomen kniäzikunnan Helsingfors linnah ruadajan pereheh. Alguškolan loppiettuu 14 vuvven ijäs rubei ruadamah mašinoin rakenduszavodal, sit lähti elon sualoih Piiterih.
Kanzallizen voinan aigua Suomes oli ruskien gvardien joukkolois, voinas jälles ruskieloin suomelazien hävitändiä vuvvennu 1918 uvvessah tuli Nevvosto-Ven’ale. Yhtyi Kronštadtan vastahnouzun hävitändäh da Toivo Antikazen suksitanduretkeh Kimasjärvele.
Vuvvennu 1923 loppi Piiterin ruskieloin komandiiroin školan. Vuvven 1923 keviäs Vähä oli 13. rajavardoičuskohtan piälikkö Sestroretskan lohkol. Sit aijas algavuu hänen tiijusteluruado Trest-operatsies, kudaman tarkoituksennu da tuloksennu rodih anglielazen špijonan Sidnei Reilin kiiniotandu. Operatsii lykystih sendäh, ku puutui muanittua da uskoittua buito Vähä on pettäi, kudai ammuttih jälles kiiniotandua. Sih niškoi Vähäl pidi suaja uuzi nimi da kanzalližus, Vähän sijah rodih Ivan Mihailovič Petrov.
Vuvvennu 1928 Petrov loppi Korgien rajavoiskien školan.
Vuvvennu 1938 händy sanottih rahvahan vihaniekakse da otettih kiini, ga terväh kai viäritändät otettih iäre da Petrovua kučuttih vaste perustettuh Suomen rahvahan armieh.
Vuvven 1939 lopus Petrov oli sluužbas Ruskies Armies, oli suksittajien joukon piälikönny, 126. ammundujoukon piälikönny. Sai majouran čiinun.
Ižänmuallizen voinan allettuu händy pandih armien 143. varajoukon piälikökse, sit Luodehfrontan 11. armien 254. ammundudiviizien 963. joukon piälikökse. Staraja Russa -kohtas Petrov oli pahasti ruanittu.
Sit vuodessah 1946 häi sluužii Zlatoustovskoin jalguväenopiston piälikön sijahizennu da opastusozaston piälikönny, sai valdivollizen turvalližuon polkovniekan čiinun.
Vuvvennu 1964 häi ilmendi oman nimen da peitoičitoimet kirjuttajan Lev Nikulinan kel paginah niškoi. Vuvvennu 1964 elokuun 30. päivänny Kaliningradskii komsomolets -lehteh painettih kirjutus ”Ristikanzu legendaspäi”, kudaman jälles Toivo Vähäs da Ivan Petrovas rodih yksi ristikanzu. Sikse aigua Petrov jo muutti Petroskoih, kus rubei kirjuttamah.
Häi piästi ilmah äijy kirjua. ”Ruskiet suomelazet: mustelemizii”, ”Čekitskois operatsies ”Trest”, ”Iljinskoi vardoičuskohtu”, ”Minun rajat”, ”Toine ešelounu” - tämä vai on pieni lugu hänen kirjutettuloi kirjoi. Petrovua otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh. Häi rodih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan valdivollizen palkindon laureatakse.
Vähä on palkittu monil kunnivomerkilöil da medaliloil, niilöin luvus Leninan kunnivomerki, kolme Ruskien lipun ordenua, Ligakuun vallankumovuksen, Ruskien Tiähten, Ystävyön kunnivomerkit.
Vuvvennu 1976 Petrovale annettih Petroskoin kunnivoitun eläjän arvonimi.
Kuoli Petroskoih da on pandu muah Suolusmäen kalmužimale.
Petrovan kniigat.
V


Toivo Antikainen.
Toivo Antikainen (8. kezäkuudu 1898 – 4. ligakuudu 1941) on suomelaine poliitiekku, eräs Suomen kommunistoin puolovehen alguhpanijois da piälikkölöis, Ven’al Kanzallizen voinan eräs aktiivizis toimijois. Rodih kuulužakse Suomes da mieros vuozien 1930 aigah poliittizen suvvon jälles, kudamas händy tahtottih suudie ammuttavakse tappamizes.
Lapsus- da nuorusaigu.
Antikainen rodivui Helsinkih ruadajan pereheh. Hänen vahnembat da vahnembat lapset perehes oldih ruadajien liikkehen aktivistat, Antikainen sendäh aijoi tuli poliitiekan toimiloih. Vuvvennu 1915 häi yhtyi Suomen ruadajien sotsiualu-demokruattizeh puoloveheh, 15-vuodizennu – Suomen ruadajan nuorižon sotsialistizeh liittoh.
Kylmykuul 1917 händy vallittih ruadajien liittoloin ezitystöh Helsinkis da yhtel aigua ruadajien toimehpaniikomitietan sekretarikse. Antikainen ei yhtynyh kanzallizen voinan bojuloih Suomes vuvvennu 1918, ga ruadoi valdivovallan elimis. Voinan lopus pagei monien toizienke Nevvosto-Ven’ale.
Antikainen kommunistannu.
Vuvvennu 1918 häi yhtyi Ruskieh armieh. Elokuul 1918 yhtyi Suomen kommunistoin puolovehen perustuskerähmöh.
Loppi jalguväenkursat Kanzoinvälizes ruskieloin komandiiroin školas keviäl 1919. Sen jälles oli työtty frontale, yhtyi monih Kanzallizen voinan bojuloih. Antikainen loppi ližäkursat voinutoimilois da ruadoi opastajannu Kanzoinvälizen ruskieloin komandiiroin školas.
Vuvvennu 1921 yhtyi Kronštadtan vastahnouzun hävitändäh.
Pakkaskuul 1922 händy pandih routan piälikökse, kudamah kuului 200 ambujua hiihtäjiä. Hyö oldih ylähän mainitun školan opastujat. Heijän tarkoituksennu oli vastustua valgieloin suomelazien tulendua Nevvosto-Ven’ale. Tämä, jällespäi mollembil puolil rajua Retki Kiimasjärvele -nimen suannuh retki, oli erähänny Ruksien Armien toimilois Karjalan vastahnouzun hävitändäs. Antikazen joukko otti 20. pakkaskuudu 1922 vihollizen luagerin da obozan, sen hyvyös sai vastustua vastahnouzijat. Antikainen tuli urhoinnu da jatkoi ruaduo vojennois školas. Vojennoi karjieru katkoi, konzu vuvvennu 1924 händy pandih Kominternan ruadoh.
Vuvves 1923 häi kuuluu Keskuskomitiettah, vuvves 1925 – Suomen kommunistoin puolovehen keskuskomitietan politb’uroh. Erähien vuozien aigah peitoči oli mainitun puolovehen piälikönny. Vuozien 1930-1933 aigah oli puolovehen ezittäjänny Kominternas. Häi kirjutti kirjukogomuksen puolovehen 15. vuozipäiväkse, kudai piäzi ilmah vuvvennu 1934.
Vuvvennu 1934 Antikastu työttih Suomeh peitollizih toimindoih.
Suudo da kiiniotandu.
Kylmykuun 6. päivänny 1934 Antikainen da händy peittäi Yrjö Leino otettih kiini. Suomes händy viäritettih valdivon pettymykses, tappamizes da viärendettylöin dokumentoin käytös. Suudo kesti kaksi vuottu. Okrugusuudo suudii hänele 8 vuottu tyrmiä, Korgei suudo 12. kevätkuudu 1937 tappamizes viäritändäs – katourgakse dostalikse igiä. Kuni Antikainen istui tyrmäs eläjät Nevvostoliitos kuulužat suomelazet kommunistat, Rovion da Gyllingan luguh ottajen, oldih hävitetty Stalinan vuardamizien aigah.
Nevvostoliittoh järilleh tulendu.
Vuvven 1940 Moskovan rauhusobimuksen hyvyös Nevvostoliiton vuadimuksien mugah Antikainen da Adolf Taimi 3. oraskuudu 1940 oli piästetty tyrmäs da annettu Nevvostoliitole.
Sygyzyl 1940 Antikastu vallittih Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston I kučundukerähmön, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuatakse.
Nevvostoliiton virrallizen versien mugah Antikainen kuoli ligakuul 1941 lendokonehozattomuos Arhangelskan lohkol. On pandu muah Arhangelskah Kegostrov-suarele.
Antikazen mustokse.
Gennadii Fiš kirjutti pitkän kerdomuksen Antikazen retkes, sen pohjale oli luajittu fil’mu. Runoelman Antikazes kirjutti suomelaine Armas Äikiä. Antikazes kirjutti runuo Jaakko Rugojev da Marat Tarasov.
A


P’otr Sokolov.
P’otr Petrovič Sokolov (16.(28.) tuhukuudu 1891 – 11. oraskuudu 1971) oli jalgumiäččyhkižuaju, Ven’an jalgumiäččyhkižuajien joukon reunimaine puolistai. Jälles vuvven 1917 Ligakuun Vallankumovustu oli vojennoi tiijustelii, torai nevvostovaldua vastah.
Eloskerdu.
Jälles I Muailman voinua Sokolov piäzi opastumah Petergofan 3. praporščiekoin školah, kudaman loppi vuvvennu 1917. Portupei-junkeran čiinus jäi sluužbale školah. Hänele annettih praporščiekan čiinun. Sokolov oli kova monarhien kannattai. Suomen eččijän politsien tiedoloin mugah vuvvennu 1917 Sokolov oli vojennois vastutiijustelus Tornion lohkol.
Elokuul 1918 yhtyi valgieloin gvardeitsoin yhtistykseh, kudai oli yhtevyksis anglielazen tiijustelunke. Vuozien 1918-1922 ruadoi anglielazen tiijustelun hyväkse. Oli yhteisruavos kuulužan Pol D’uksonanke.
Vuvves 1919 Sokolov eli Terijovel, kus johti tiijustelukohtua. Kronštadtan vastahnouzun aigah kevätkuul 1921 Terijovel varusti matkah obozan jauholoinke da iče ajoi senke Kronštadtassah.
Vuvves 1923 voibi sanuo oli Suomes ven’alazien emigrantoin vastutiijustelun piälikönny. Ečii Nevvostoliiton Yhtehizen valdivollizen poliittizen hallindon (YVPH) agentoi. Oli eräs aktiivizis Ven’an yhtehizeh vojennoih liittoh kuulujis Suomes. Vuvvennu 1927 jälles anglielas-suomelazii špijonoi koskijua protsessua Piiteris nevvostovallan vuadimuksis Sokoloval tuli jätti Terijoven da muuttua Perkjärvele (nygöine Kirillovskoje). YVPH moneh kerdah sugulazien kauti opii suaja händy yhteisruadoh, ga ainos sai kieldovastavuksen.
Vuvvennu 1930 Sokolov lähti Helsingforsah. Ruadoi dabakkufabriekal ”Fennia” kuormittajannu. Ainos oli suomelazien vallasolijoin kačottavannu da akkiloittavannu. Vuvvennu 1936 sai Suomen valdivon kanzalližuon.
Talvivoinan allettuu kapituanan čiinus Sokolov sluužii Suomen armien Piäezikunnan propagandan ozastos. Sellitti da lugi frontalpäi tiedokirjutuksii. Korjaili plenah otettuloih niškoi luajittavua Severnoje slovo -lehtie (syvyskuussah 1944). Moneh kerdah ajeli nevvostolazien plenah otettuloin luageriloih Suomes da Karjalas. Kuhkutti toruamah bol’ševiekkoi vastah, valličči rahvastu Nevvostoliiton tagavoh suatettavakse. Hänen peittonimet ollah Kol’berg, Simolin, Sokolovskii. Opasti tiijusteluškolis monii ainehii. Boris Georgijevič Bažanov, endine Stalinan oma sekretari, vastavui hänenke Helsingforsas da muga ei voinnuh suostuttua yhteisruadoh vlasovskoin liikkehenke tiijustelijoin valmistamisruavos.
Konzu sygyzyl vuvvennu 1944 Suomi ei ruvennuh jatkamah voinua, peitoči ajoi Suomespäi iäre (oli enzimäzien joukos Špijonat kuolemah! -luvettelos da Ždanovan komissies) da pohjazen kauti tuli Ruoččih. Eli Enköpingas, kus rubei ruadamah paikallizes sportukluubas. Nai ruoččilazes naizes. Pereheh rodih kaksi poigua (enzimäzen akanke hänel oli kolme tytärdy). Kuoli vuvvennu 1971 aivoloin puhaldukseh. On pandu muah paikallizele kalmužimale Paul (Peter) Salin -nimel.
Jalgumiäččyh kižuandu.
Kižai jalgumiäččyh Udel’naja-joukos (1909-1911) da Unitas-joukos (1911-1917) (Piiteris). Oli Ven’an čempion vuvvennu 1912, Piiterin čempion vuvvennu 1912. Oli keviän sportumal’l’an suannuh vuozinnu 1911, 1912, 1913. Ven’an joukon puoles kižai nelläs mačas (niilöin luvus kaksi maččua Ven’an olimpiiskois joukos). Myös Ven’an puoles kižai yhtes ebävirrallizes mačas.
Yhtyi vuvven 1912 Olimpiiskoloih kižoih.
S


Larisa Lazutina.
Larisa Jevgenjevna Lazutina (neissugunimi Ptitsina, 1. kezäkuudu 1965) on nevvostolaine da ven’alaine hiihtäi, viizi kerdua oli Olimpiiskoloin kižoin voittajannu, moni kerdua Muailman kilvoin voittajannu. On Nevvostoliiton sportan arvostettu muasteri (1987), Ven’an sportan arvostettu muasteri (1984), Ven’an Federatsien urhoi (1998).
Eloskerdu.
Lazutina rodivui ruadajien pereheh Kondupohjah. Vuvves 1972 rubei opastumah Kondupohjan keskiškolas n:o 1. Školan jälles piäzi opastumah Habarovskan fiskul’tuuran instituuttah, kudaman loppiettuu sai treeneran-opastajan ammatin. Lazutina opastui myös Karjalan pedagouguinstituutas fiiziellizen kazvatuksen tiedokunnal.
Vuvvennu 1989 Nevvostoliiton hiihtäjien joukkoh kuulujannu muutti Odintsovo-linnah.
Vuvvennu 2002 hänele annettih Ven’an armien maijouran čiinun.
Vuozinnu 2003-2007 da 2007-2011 händy vallittih Moskovan alovehen Duuman deputuatakse, ruadoi sie Opastuksen, kul’tuuran, sportan, nuorižon da turizman komitietan piälikönny.
Kuului Fiskul’tuuran da sportan nevvostoh, kudai ruadoi Ven’an Federatsien prezidentan tyves.
Vuvvennu 2011 uvvessah oli vallittu Moskovan alovehen Duumah Yhtenäine Ven’a -puoloveheh kuulujannu. Oli tämän Duuman Opastuksen da kul’tuuran komitietan piälikönny.
Vuvvennu 2016 händy uvvessah vallittih sih da häi rodih Moskovan alovehen Duuman piälikön enzimäzekse sijahizekse.
Algukarjieru.
Vuvven 11 ijäs Lazutina harjaitti sportua Kondupohjan sportuškolas. Vuvvennu 1984 händy otettih Nevvostoliiton hiihtäjien joukkoh.
Kavven 1983-1984 aigua häi enzi kerdua oli aiguzien Muailman hiihtokilvois.
Vuozien 1984-1985 Lazutina rodih Muailman čempionakse junioroin keskes. Yhtes joukonke häi voitti kuldumedalin 3x5 kilometrin juoksukilvas.
Tulokset.
Muailman sportumal’l’an kilvois Lazutina oli 21 kerdua voittajannu da 62 kerdua nouzi poudiumale iččenäzes hiihtändäs da kaksi hiihtokauttu oli muailman parahannu hiihtäjänny. Lazutina sai moni kerdua voiton Muailman hiihtokilvois da Olimpiiskolois kižoi.
Palkindot.
Ylähän mainittuloin arvonimilöin da palkindoloin ližäkse Lazutina on Karjalan tazavallan fiskul’tuurualan arvostettu ruadai (1995) da Karjalan tazavallan kunnivoittu eläi (1999).


Kodalahti.
Kodalahti () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Jänišpuolen kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven luodehozas.


Kodasuari.
Kodasuari () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Jänišpuolen kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven luodehozas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 154 hengie, oli pravosluavnoi časounu.
Kodasuarel on mustomerki Suuren voinan aigah tapettuloile.


Merežniemi.
Merežniemi () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Jänišpuolen kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven luodehozas.


Valerii Postojanov.
Valerii Ivanovič Postojanov (11. ligakuudu 1941) on sportumies, vintouhkaspäi ambui, Ven’an arvostettu sportumuasteri (1970), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai (1974), Petroskoin kunnivoittu eläi.
Eloskerdu.
Postojanov on roinnuhes Irkutskah vojennoin pereheh. Vuvves 1957 häi eläy Petroskois. Harjaittamah sportua häi rubei ambujien kluubas, hänen treenerannu oli J.G. Dmitrijev.
Vuozinnu 1963-1966 Postojanov oli Nevvostoliiton Armies.
Vuvvennu 1971 loppi Petroskoin yliopiston fiiziekku-matemuatiekan tiedokunnan.
Vuvven 1976 talvikuus oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan sportukomitietan piälikön sijahine, vuozinnu 1983-1989 – sen piälikkö.
Vuozinnu 1976-1994 kuului Kanzoinvälizeh sportuammundan federatsieh.
Suavutukset sportas.
Postojanov kymmene kerdua oli voittajannu Muailman bul’kuammundan kilvois. Kaheksa kerdua häi sai hobjumedalin niilöis.
Jevroupan kilvois häi kaksi kerdua oli voittajannu da kaksi kerdua sai hobjumedalin.
Nevvostoliiton kilvois häi oli 25 kerdua voittajannu kui iččenäzis, mugai joukkokilvois.
Viijen vuvven aigah Postojanov oli Nevvostoliiton ambujien joukon kapituanannu.
Vuvven 1972 Olimpiiskolois kezäkižois Postojanov piäzi nelländele sijale amubujien keskes juoksii meččypočči -pualin ozuandas.


Vladimir Dračov.
Vladimir Petrovič Dračov (7. kevätkuudu 1966) nevvostolaine, ven’alaine hiihtoambui. Dračov on Karjalaspäi rodužin. Häi nelli kerdua oli voittajannu Muailman kilvois, sai Muailman sportumal’l’an kavven 1995/96 aigah, hobju- da bronzumedalin Olimpiiskolois kižois. Karjieran lopus ezitti Valgoven’ua.
Eloskerdu.
Vladimir Dračov on roinnuhes Petroskoih. Opastui Petroskoin školas n:o 39.
Rubei harjaittamah hiihtoammundua vuvves 1980. Dračov on Karjalan Lapsien da nuorižon olimpiiskoin rezervan hiihtäjien keskusškolan kazvatti.
Vuvvennu 1987 loppi Piiterin Lesgaftan nimizen fiisku’tuuran instituutan vojennoin tiedokunnan.
Suavutukset sportas.
Dračov oli seiččemes muailman kilvas. Häi nelli kerdua oli voittajannu niilöis.
Sportumies oli vuvven 1994, 1998 da 2006 Olimpiiskolois kižois. Omis enzimäzis kižois sai hobjumedalin hiihtoammundan kilbujouksus, toizis – bronzumedalin hiihtoammundan kilbujouksus.
Paiči kuldumedaliloi muailman kilvois häi sai niilöis vie kolme hobjumedalii da yhten bronzumedalin.
Kavven 1995/96 aigah Dračov rodih Muailman sportumal’l’an omistajakse. Nämmis kilvois Muailman sportumal’l’an suamizekse Dračov oli 15 kerdua voittajannu da ližäkse vie 17 kerdua nouzi poudiumale.
Ven’an joukko ei ottanuh händy vuvven 2002 Olimpiiskoloih kižoih, kudamii piettih Ameriekas, sendäh Dračov rubei hiihtoambujakse Valgoven’an joukos.
Palkindot.
Dračov on Ven’an arvostettu sportumuasteri da Karjalan tazavallan fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai. Sportumies sai kaksi medalii arvoruadolois Ižänmuan hyväkse (I da II astien, 1998 da 1994) da Valgoven’an medalin erinomazis arvoruadolois.
Virguniekan ruado.
Vuvven 2013 kevätkuus Dračov pandih Vsevoložskoin piirin administratsien piälikön sijahizekse.
Vuvven 2013 talvikuus oli Vsevoložskoin piirin administratsien varapiälikönny.
Vuvven 2014 ligakuun 23. päiväs oli Vsevoložskoin piirin administratsien piälikönny.
Vuvven 2016 ligakuun 5. päivänny Dračovua vallittih Ven’an Federatsien Duuman VII kučundukerähmön deputuatakse.


Nikolai Razumov.
Nikolai Aleksandrovič Razumov (2. talvikuudu 1941) on nevvostolaine kulakkutoruaju, kanzoinvälisty tazuo olii Nevvostoliiton arostettu sportumuasteri, kuuzi kerdua oli Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan čempionannu da kerran Nevvostoliiton čempionannu (1969), Karjalan tazavallan fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai (1996), Petroskoin kunnivoittu eläi (2012), Karjalan tazavallan kunnivoittu eläi (2014).
Eloskerdu.
Razumov on roinnuhes T’umenin alovehel Veližani-kyläh. Jälles kaheksakluassahistu školua piäzi opastumah Suvi-Sahalinan rakendus- da azetusopistoh, kus kiinnostui kulakkutorah. Vuvvennu 1961 piäzi toizele sijale ammattiliittoloin spartakiuadas Voronežas, sai enzimäzen sportutazon.
Vuvvennu 1962 händy otettih armieh, työttih armien sportukluubah Petroskoih. Hänen treenerannu rodih Leonid Levin. Luodehpuolen alovehellizis kilvois vuvvennu 1962 Razumov rodih voittajakse. Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan kilvois Uljanovskas samannu vuon rodih čempionakse puolijygies painos da händy sanottih čempionuatan parahakse kulakkutoruajakse, sen jälgeh sai Nevvostoliiton sportumuasterin arvon.
Razumov kuuzi kerdua oli Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan čempionannu, tämän tazavallan kanzoin spartakiuadoin, Nevvostoliiton da kanzoinvälizien kilvoin voittajannu.
Vuvvennu 1969 Nevvostoliiton kilvois Razumov rodih voittajakse puolijygies painos, hänele annettih Kanzoinvälisty tazuo olii Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri -arvonimi.
Vuvvennu 1970 Nevvostoliiton joukon kapituanannu yhtyi Nevvostoliitto – Yhtysvallat -kulakkutorah. Razumov voitti Panamerikkalazien kižoin voittajan da se toi voiton Nevvostoliiton joukole, torien lugu oli 8:3.
Vuozinnu 1970-1980 Razumov sluužii Karjalan tazavallan syväinazieloin ministerstvan elimis, oli inspektorannu, erikoiskomendatuuran piälikönny, militsien polkovniekannu.
Vuozinnu 1980-2001 oli Karjalan Dinamo-sportuliiton piälikön sijahizennu. Vuvvennu 2001 rodih Karjalan tazavallan kulakkutoruajien federatsien piälikökse.


Suuna.
Suuna () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Jänišpuolen kyläkunnas.
Se sijaiččou Kondupohjanlahten rannal Oniegujärven luodehozas.
Histourii.
Vuvvennu 1909 kyläh rakendettih suuri meččyzavodu, kudamas ruadoi 250 ruadajua. Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) zavodu hävitettih, voinan jälles sidä ei nostettu uvvessah.


Tullahti.
Tullahti () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Jänišpuolen kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Oniegujärven luodehozas.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 323 hengie.


Jelizaveta Tomberg.
Jelizaveta Stepanovna Tomberg (15.(28.) pakkaskuudu 1909 – 5. kylmykuudu 1988) nevvostolaine teatran akt’ouru, Nevvostoliiton rahvahan artistu (1959), Stalinan III astien palkindon laureattu (1950). Kanzua myöte oli inkeriläine.
Eloskerdu.
Jelizaveta Tomberg rodivui Ižoran voulostin Voiskorovo-kyläh agronoman pereheh.
Vuvvennu 1931 häi loppi Suomelazen muatalovuon opiston R’abovos, ruadoi agronomannu R’abovan Trud-muatalovuskommuunas, harjaitti taidomieliruaduo.
Vuvves 1931 Tomberg oli Suomelazen druamuteatran artistannu Piiteris. Silaigua häi sai teatrualizen opastuksen Piiterin taidoalan ruadajien jatko-opastuksen instituutas. Vuvves 1940 Tomberg oli Suomelazen druamuteatran artistannu Petroskois.
Tomberg on psiholougizen teatran školan ezittäi. Häi oli vägevy omis roulilois da nerokas eri obrazois.
Tomberg oli Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston VI kučundukerähmön deputuatannu (1962-1966).
On pandu muah Suolusmäen kalmužimale Petroskois.
Palkindot.
T


Magdalena Forsberg.
Magdalena Forsberg (25. heinykuudu 1967, neissugunimi Wallin) on kuulužu ruoččilaine hiihtoambui da hiihtäi. Forsberg kuuzi kerdua oli Muailman hiihtoammundan kilvoin voittajannu. Naizis häi on ainavo muailmas, ken kuuzi kerdua sai Muailman sportumal’l’an hiihtoammundas, ližäkse häi on 17 pienen muailman sportumal’l’an omistai eri hiihtoammundan lajilois. Forsberg on Olimpiiskoloin kižoin bronzumedalin suannuh. Jälles kauttu 2001-2002 loppi sportukarjieran, silloi händy ei voidu ennittiä toizet – Forsberg Muailman sportumal’l’an ližäkse sai vie kai nelli piendy sportumal’l’ua.
Hiihtändy.
Forsberg rubei hiihtämäh vie lapsusaigua, spetsialistoin mugah hänes pidi kazvua nerokas hiihtäi. Nenga vuvvennu 1986 häi sai bronzumedalin nuorižon muailman hiihtokilvois (kilbujuoksus), sit vuvvennu 1987 sai bronzumedalin iččenäzes hiihtändäs.
Vuozinnu 1988-1994 kuului Ruočin hiihtäjien joukkoveheh. Yhtelläh aiguzennu hiihtändy ei lykystynnyh: Magdalena ei ozutannuh erinomazii tuloksii. Enämbi migu 30 hiihtokilbah Muailman sportumal’l’an suamizekse yhtyttyy häi vaiku kerran piäzi toizele sijale, a enzimäzien kymmenien joukos oli vaiku kuuzi kerdua. Hänen parahannu tuloksennu Muailman hiihtokilvois oldih Lahten kilvat (1989), kus häi piäzi kymmenendele sijale. Vuvven 1992 Olimpiiskolois talvikižois Albertvilles piäzi 26. da 34. sijale. Lillehammeran Olimpiuadah häi ei voinnuh lähtie ahillannivelen satatuksen periä. Vuvven 1987 muailman hiihtokilvois Forsberg piäzi kolmandele sijale Ruočin joukkovehenke kilbujuoksus.
Hiihtoammundu.
Jälles Olimpiiskoloi kižoi Allbertvilles, kus Magdalena ei suannuh nimidä, huavai lähtie hiihtoammundan ”leibih”, kui iče sanoi šuutkua ruadi. Häi rubei harjaittamah Sundsvall-kluubas samannimizes linnas. Jällespäi tädä kluubua ezittäjes Forsberg moni kerdua rodih Ruočin kilvoin voittajakse. Enzimäzen kerran häi otti vintouhkan kädeh vuvvennu 1993, silloi hänel oli 27 vuottu, da jo kavven 1994-1995 aigua kuului Ruočin joukkoveheh.
Enzi kerdua Forsberg yhtyi hiihtoambujien kilboih Muailman sportumal’l’an suamizekse talvikuul 1994. Se oli kilvoin enzimäine etuappu Avstrien Bad Gastein -linnas. Silloi häi piäzi 13. sijale iččenäzes hiihtoammundas da 17. sijale sprintas. Ga jo nelländel etuapal Germuanien Ruhpoldingas häi oli kukkutseremounies jälles iččenästy hiihtoammundua – häi piäzi seiččemendele sijale da sai kuldumedalin sprintas. Kavven loppussah Forsberg ni yhty kerdua ei nossuh poudiumale, yhtelläh kukkutseremounieh yhtyi alalleh, kerran odva ei suannuh medalii, jäi nelländele sijale.
Ga jo tulien kavven Magdalena algoi poudiuman ”valloitandas”. Omas kodoimuas Ruočis Östersundas Muailman sportumal’l’an kilvoin enzimäzel etuapal häi tuli kolmandennu iččenäzes hiihtoammundas. Toizel etuapal Norveegien Holmenkollenas sai kuldumedalin samas hiihtoammundas. Kavven loppussah Forsberg vie kaksi kerdua sai bronzumedalin da moni kerdua yhtyi kukkutseremounieh.
Eigo ni enzimäzen, nigo toizen kavven suavutuksien jälles suannuh duumaija, ku jo tulies kavves algavuu Magdalena Forsbergan aigukauzi da se ozuttau erinomazii tuloksii da ei sit sportas, kudamas algavui.
Jälles sportua.
Karjieran loppiettuu Magdalena Forsberg ei lähtenyh sportaspäi kogonah. Häi on kommentuatorannu Germuanien ARD-kanualal. Ližäkse hänel on oma ozutus Ruočin TV:s, kus häi sanelou matkustamizis da sportas. Häi äijän matkustelou.


Čuppu.
Čuppu () on kylä Karjalan tazavallas Kondupohjan piiris Jänišpuolen kyläkunnas.


Aleksandr Gorškov.
Aleksandr Georgijevič Gorškov (8. ligakuudu 1946) on nevvostolaine luistelii, Olimpiadukižoin čempion, monikerdaine Muailman da Jevroupan kilvoin voittai. Gorškov on Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1970). Vuvven 2010 kezäkuus on Ven’an luistelijoin federatsien piämies. Kilvois ezitti Moskovan Dinamo-joukkuo.
Eloskerdu.
Gorškov on roinnuhes Moskovah. Hänen enzimäine akku L’udmila Pahomova oli hänen partn’ourannu luistelendas. Häi kuoli 17. oraskuudu vuvvennu 1986. Heile rodih tytär Julija. Toine akku – Irina Gorškova.
Sportuelos.
Puaru L’udmila Pahomova da Aleksandr Gorškov on kuulužu kogo muailmas. Hyö oldih Olimpiadukižoin enzimäzet čempionat sportutansilois jiäl. Pahomova da Gorškov suadih kuldumedalit vuvven 1976 talvikižois Avstrien Innschpruckhas.
Konzu vuvvennu 1966 L’udmila da Aleksandr enzi kerdua opittih luistella yhtes, vähä ken uskoi, ku konzutahto juuri hyö roitah parahinnu parahis. Pahomova tottu paisten sikse aigua jo oli Nevvostoliiton čempionannu yhtes Viktor Rižkinanke, Gorškovuahäi niken ei tiedänyh.
Yhtelläh nuori puaru uskoi omih vägilöih, kui uskoi heih heijän nuori harjaittelii Jelena Čaikovskaja, kudamanke yhtes hyö ruvettih luadimah da kehittämäh ihan uuttu – ven’alastu – stiilii sportutansilois jiäl. Juuri ebätavalline, kogonah omaluaduine taba tansus, kudaman pohjannu oldih ven’alazen da nevvostoliittolazen baliettuškolan, ven’an klassizen da rahvahan muuzikan šuavutukset, avvutettih Pahomovale da Gorškovale kaikkiedah kolmes vuvves nosta sportupordahis yläh.
Jo vuvvennu 1969 hyö suadih bronzumedalin Jevroupan kilvois, silloi muailman kilvois heidy enne oldih vaiku muailman čempionat anglielazet Diane Towler da Bernard Ford. Juuri silloi lehtistökonferensies anglielazet sportumiehet sanottih omikse jatkajikse ven’alazen puaran. Hyö ei hairahtuttu.
Vuvvennu 1970 Pahomova da Gorškov roittih enzi kerdua Jevroupan da Muailman čempionoikse. Hyö oldih nämmien kilvoin voittajinnu kuuzi kerdua, enämbi kaikkii jiäl sportutansiloin histouries. Vaiku kerran Pahomova da Gorškov ”laskiettih” poudiuman korgevimale pordahale toizii, germuanielastu puarua – vellie da sizärdy Buk. Se oli Jevroupan kilvois vuvvennu 1972. Ga jo kahten vuvven peräs Muailman kilvois nenga ennitettih heidy, germuanielazil pidi kai loppie sportukarjieru.
Enzimäzenny voittovuvvennu Pahomova da Gorškov maltettih kestiä vagavan kilbailun da voittua parahii Velikobrituanien, Germuanien federatiivizen tazavallan da Yhtysvalloin luistelijoi. Omas taidoruavos hyö eistyttih ylen pitkäle. Yhtes Čaikovskajanke niilöinny vuozinnu hyö luajittih miljounoile kaččojile unohtumattomii tansiloi – ”Kumparsitan”, kudai rodih etalounannu monile sugupolvile, valsin A. Hačatur’anan muuzikkah, tansin ”Lui Armstrongan mustokse”, Rodion Ščedrinan ”Častuškoi” da kymmenii toizii programmoi, kudamat suadih arvostelijoin korgevimat arvosanat.
Vuozi enne vuvven 1976 Olimpiadukižoi tapahtui pahua, odva ei loppenuhes Pahomovan da Gorškovan sportukarjieru. Jälles vuvven 1975 Jevroupan kilboi, kudamis hyö voitettih da hyväle jällele jätettih toizii, kodih mennes Gorškoval rubei kivistämäh selgiä. Enzimäi ozuttihes, ku se on tavalline kylmändy da häi terväh kohenou. Ga kai oli äijiä vagavembi. Gorškov puutui bol’niččah, kus hänele luajittih anavoluaduine keuhkoloin leikkavus. Se da erinomaine sportas karastus avvutettih jiähä hengih. Gorškov tuli järilleh sportah. Tulien vuvven Olimpiadukižois Pahomovan da Gorškovan verdastu ezitysty ei olluh nikel da enzimäine kuldumedali sportutansilois jiäl oli Nevvostoliitol.
Vuvvennu 1977 Pahomova da Gorškovan loppiettih sportukarjieran. Pahomova rodieh harjaittelijakse, Gorškov – sportutoimijakse. Suuret nerot da kogemukset avvutettih heidy uvven ruavon allus. Nuori harjaittelii Pahomova loppi ližäkse baletmeisteroin tiedokunnan Teatrutaijon valdivoninstituutas da sai kazvattua omii opastujii. Uskottih, ku terväh häi kazvattau uuzii čempionoi, ga tapahtui pahua: häi pahasti voimatui. Häi vastusti voimattomustu ihan kui kogo eloksen torai sportas. Häi ruadoi jälgipäivissäh da jätti ičen jälles kogonazen joukon nuorii tansijoi, kudamat tuliel roittih hyvinruadajikse harjaittelijoikse.
Yhteiskunnalline ruado.
Jälles sportua Gorškov vuozinnu 1977-1992 ruadoi Valdivon harjaittelijannu luistelendas Nevvostoliiton valdivollizes sportukomitietas. Vuvves 1992 oli Ven’an Olimpiadukomitietan Kanzoinvälizien yhtevyksien hallindon piälikönny. Vuvvennu 2001 händy vallittih tämän komitietan toimehpaniikomitietan jäsenekse. Vuvves 2000 häi on Moskovan alovehellizen luistelijoin federatsien piämiehen sijahizennu da L’udmila Pahomovan nimizen Alovehellizen hyvyönluadijan Taido da Sportu -fondan piämiehenny. Vuvven 2010 kezäkuus Aleksandr Gorškovua vallittih Ven’an luistelijon federatsien piämiehekse.
Palkindot.
Vuvvennu 1988 Pahomova da Gorškov jiäl tansiloin kehittämizes da suavutuksis sportas vallittih Yhtysvalloin luistelijoin federatsien Kuulužuon muzein kunnivojäsenikse. Ku kuuzi kerdua hyö oldih Muailman čempionoinnu (1970-1974, 1976) da kuuzi kerdua Jevroupan čempionoinnu (1970-1971, 1973-1976), heijän suavutukset on kirjutettu Ginnesan rekordoin kniigah.
Heijän yhtes Čaikovskajanke vuvvennu 1973 luajittu originualutansu ”Tango Romantiekku” on otettu da tässäh kuului kilvoin vältämättömien tansiloin luguh sportutansilois jiäl.
Aleksandr Gorškov on Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1970), Nevvostoliiton arvostettu harjaittelii (1988), Ven’an Federatsien fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai (1997). On palkittu monil kunnivomerkil.
Moskovan alovehen Odintsovo-linnah on avattu Gorškovan da Pahomovan nimine luistelendukeskus.


Irina Rodnina.
Irina Konstantinovna Rodnina (12. syvyskuudu 1949) on nevvostolaine luistelii, kolme kerdua oli Olimpiadukižoin voittajannu, kymmene kerdua oli Muailman kilvoin voittajannu. Rodnina ruadau yhteiskunnallizel alal da valdivonvallas, on Valdivon Duuman V-VI kučundukerähmölöin deputuatannu, ezittäy Yhtenäine Ven’a -puolovehtu, on tämän puolovehen Piälimäzen nevvoston jäsen.
Eloskerdu.
Rodnina on roinnuhes Moskovah. Lapsennu hänel yksitostu kerdua oli keuhkoloin kylmändy, liäkärit sendäh nevvottih harjaittua sportua da parembi pihal, sendäh vahnembat tuodih tytärdy vuvvennu 1954 luistelikole. Sit kirjutettih händy sportukerhoh. Hänen enzimäzenny harjaittelijannu oli Jakov Smuškin. Vuvvennu 1960 Irina puutui Keskusarmien kluuban luistelijoin sportukerhoh da 15-igässäh luisteli yksinäh. Puaras Oleg Vlasovanke häi piäzi kolmandele sijale Kogo nevvostoliiton nuorižokilvois vuvvennu 1963.
S. A. Žukan johtol.
Vuvves 1964 Rodninan harjaittelijakse rodih S. Žuk, kudai pani händy luistelemah Aleksei Ulanovanke. Talvikuul 1966 hyö enzimäzen kerran luisteltih I Kanzoinvälizes Moskovan luistimet -kilvas da jo tulien 1967/68 kavven aigua heijän puaru piäzi Nevvostoliiton parahien joukkoh. Talvikuul hyö voitettih Moskovan luistimet -kilvas da pakkaskuul 1968 piästäh kolmandele sijale Nevvostoliiton kilvois. Sen jälgeh hyö puututtih muan joukkoveheh. Jevroupan kilvois enzimäzen lyhyön programman jälles hyö oldih kolmandet, ga jälles tostu programmua oldih jo vaiku viijendel sijal. Žuk vie vaigiembakse luadi heijän programmat, enzi kerdua luistelijoin puaroin histouries otti sih kaksinazen paralleliakselin da hyppävyksien yhtymän. Moskovan luistimet -kilvas puaru oli sit toizel sijal, Nevvostoliiton kilvois vagavas kilbailus piäzi kolmandele sijale. Jevroupan kilboih vuvvennu1969 Rodnina da Ulanov tuldih harjaittelijattah (Žukale ei annettu lähtie) da yllätytti kaikkii. Kaččomattah sih, ku enzimäzen lyhyön programman jälles heidy enne oldih L’udmila Belousova da Oleg Protopopov, jo toizen programman jälles hyö piästih enzimäzele sijale luajittuloin vaigiembien elementoin da suuren vauhtin hyvyös. Heidy enzimäzele sijale pandih kaheksa arvostelijua yheksäs. Tämän jälles Rodnina sai Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri -arvonimen.
Vuvven 1969 Muailman kilvois Rodnina da Ulanov jätettih jällele kaikkii, voitettih mollembis programmois da suadih kaikis arvostelijois enzimäzet sijat. Hyö suadih voitot joga kilvois, yhtelläh vuvvekse 1972 vagavuu kilbailendu Nevvostoliiton toizen puaranke L. Smirnova – A. Suraikin. Olimpiadukižois vuvvennu 1972 Rodnina da Ulanov ennitettih heidy vai kahten arvostelijan arvosanal. Sit voitos Rodnina oli palkittu Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston prezidiuman käskys Ruskien ruadoflavun kunnivomerkil.
Päivy enne vuvven 1972 Muailman kižoi harjaittelun aigah Irina pakui ylänostos da puutui gospitalih aivolointanaituksenke da syväingematoumanke. Lyhyön programman puaru ozitti hyvin, sai kai 6,0 ballat, toizes programmas Irinale rodih paha da loppi programman odva jalloilleh pyzyjen. Nämmien kilvoin jälles Rodnina eroi Ulanovanke. Ulanov, ku oli naizis Smirnovanke, jatkoi luistella hänenke. Rodnina rubei duumaimah sportas iäre lähtendiä. Nevvostoliiton vuvven 1972 kilboi häi kačoi kaččojienlavalpäi.
Sulakuul 1972 Žuk kehitti Rodninua luistelemah piiteriläzen Aleksandr Zaitsevanke. Häi hyvin hypii, terväh opastui kaikkih vaigieloih elementoih. Toine toizen ellendysty da yhtenjyttyzytty ruavos uvves puaras kaikkie myö nägyy oli äijiä enämbi, migu endizes. Se kerras huomattih arvostelijat – Jevroupan kilvas 1973 Kölnas Rodnina da Zaitsev ennitetäh Smirnovua da Ulanovua da suajah voiton kaikis arvostelijois da kaksitostu 6,0 -ballua kaheksastostu mahtonalazes.
Vuvven 1973 Muailman kilvois Bratisluavas rodih kummua, kudamua luistelendan histouries vähä konzu rodieu. Rodninan da Zaitsevan toizen programman aigah katkei muuzikku. Jällespäi tiijustettih, ku sen piädykauti luadi čeehieläine ruadai, kudai nenga tahtoi tazata Nevvostoliitole Pragan keviän hävitändäs vuvvennu 1968. Žuk ozutti, ku pidäy jatkua progammua da puaru luisteli loppussah muuzikattah kaččojien käzipläkytyksien myödäh.
Vuvvennu 1974 Rodnina loppi Fiskul’tuuran keskusinstituutan.
Tatjana Tarasovan johtol.
Vuvvekse 1974 puaran da harjaittelijan välit roittih vaigiembat, sendäh luistelijat ligakuus 1974 ruvetah harjaittelemah nuorel harjaittelijal – Tatjana Tarasoval, kudai opastujienke oli yhtenarvoine, kui partn’ouru, ruavos. Tämän ližäkse Tarasova opii tuvva programmoih enämbän taidoilmekkähytty. Vuvven 1975 Rodnina da Zaitsev voitettih Muailman kilvois.
Vuvvennu 1975 Rodnina rubei kuulumah Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Samannu vuon piettih Rodninan da Zaitsevan svuad’bu, kudamas oli äijy rahvastu, kuvuamah sidä tuli Yhtysvalloin TV.
Rodnina da Zaitsev voitettih Olimpiadukižois vuvvennu 1976 da 1980, Muailman kilvois 1973-1978, Jevroupan kilvois 1973-1978, 1980.
Suavutukset.
Rodnina on kaikis paras puarois luistelijois naizis. Häi kolme kerdua oli Olimpiadukižoin voittajannu, kymmene kerdua Muailman kižoin voittajannu (1969-1978), yksitostu kerdua Jevroupan kilvoin voittajannu (1969-1978, 1980), kuuzi kerdua Nevvostoliiton kilvoin voittajannu (1970-1971, 1973-1975, 1977), vuozinnu 1969-1980 häi voitti joga kilvas, kudamah yhtyi.


Ole Einar Bjorndalen.
Ole Einar Bjorndalen (27. pakkaskuudu 1974) on norviegielaine hiihtoambui, Olimpiadukižoin, Muailman kilvoin da Muailman sportumal’l’an kilvoin histouries kaikis enimäl arvonimie suannuh. Olimpiadukižois Bjorndalen sai 13 medalii, niilöin luvus kaheksa kuldumedalii, Muailman kilvois sai 20 kuldumedalii da kuuzi kerdua häi oli Muailman sportumal’l’an omistai. Vuvven 2002 Olimpiadukižois Salt Lake Citys Bjorndalen rodih voittajakse kaikes nelläs hiihtoammundan lajis da rodih ainavokse muailmas ehtottomakse Olimpiadukižoin čempionakse hiihtoammundas. Bjorndalen iče oli 96 kerdua voittajannu hiihtoambujien da hiihtäjien kilvois Muailman sportumal’l’an suamizekse (95 hiihtoammundas da kerran hiihtändäs). Kaikkiedah niilöis hänel on 133 voittuo, sih luguh kuulutah myös voitot joukkovehlajilois.
Vuozinnu 2014-2016 Bjorndalen kuului Kanzoinvälizeh Olimpiadukomitiettah.
Bjorndalen on hiihtoammundas ijäkkähin Muailman sportumal’l’an kilvoin da Olimpiadukižoin voittai (hänel oli 41 vuottu, 10 kuudu da 5 päiviä).
Eloskerdu.
Bjorndalen on roinnuhes Norviegien Drammen-linnah fermeroin pereheh. Opastundu ei ylen äijiä kiinnostunnuh händy, enin aigua häi vietti sportukerholois. Kižai jalgumiäččyh, kävyi käzimiäčyn harjaitteluloih, lykii keijästy, yhtyi pyörysportan da kebjien atletiekan (3000 metrin juoksu) kilboih. Hänen tuattah sežo harjaitti kebjiedy atletiekkua, ga hänel pidi jättiä sportu piän elättämizekse. Bjorndalenal on kaksi vellie da kaksi sizärdy. Vahnin velli Dag enzimäzenny perehes rubei harjaittamah hiihtoammundua, hänen jälgilöile sit lähti Ole Einar.
Tänäpäi Bjorndalen eläy Avstrien Obertilliachas Tirolin federualumuas.
Vuvvennu 2006 oraskuun 27. päivänny Bjorndalen nai belgielazes (itualielastu juurdu olii) hiihtoambujas Nathalie Santeras. Lastu heil ei olluh. Ligakuul 2012 oli ilmoitettu, ku Nathalie da Ole Einar erotah jälles kuuttu vuottu yhtehmendyy.
Vuvvennu 2016 kezäkuun 16. päivänny Bjorndalen nai kuulužas valgoven’alazes hiihtoambujas Darja Domračevas. Heile rodih tytär 1. ligakuudu vuvvennu 2016 Minskas, kudamale annettih nimi Ksenija.
Mieldykiinnittäjiä tieduo.
Bjorndalen sissäh pidäy huoldu puhtahuos da omas tervehyös, sendäh keräl ainos ottau pölynimurin da harvah konzu andau kätty tervehtijes. Häi sanoi, ku pölynimurinke ajelendu ei olluh hänen idei, häi rubei ruadamah sidä joukkovehen ystävien peräh.
Joukkovehes hiihtoammundu.
Bjorndalen oli 35 kerdua voittajannu joukkovehkilvois, kilbujuoksulois da naizien da miehien yhtehizis kilbujuoksulois. Se on rekordulugu.


Bjorn Deli.
Bjorn Deli (19. kezäkuudu 1967) on norviegielaine hiihtäi, kaheksa kerdua oli Olimpiadukižoin voittajannu da yheksä kerdua oli Muailman hiihtokilvoin voittajannu. Kuuzi kauttu peräkkäi sai Muailman sportumal’l’an hiihtändäs.
Suavutukset sportas.
Bjorn Deli sai kaheksa kuldumedalii Olimpiadukižois. Kaikkien medaliloin luvun puoles häi on toizel sijal muailmas jälles tundiettuu hiihtoambujua Ole Einar Bjorndalenua.
Vaiku Deli da tundiettu ruoččilaine Eddy Sixten Jernberg voidih kaksi kerdua voittua Olimpiadukižoin arvokkahas 50 kilometrin hiihtändäs.
Deli sanottih Norviegien parahakse sportumiehekse vuvvennu 1995 da 1998.
Sellän satatandua loppi sportukarjieran vuvvennu 1999, kevätkuul 2001 virrallizesti ilmoitti sit.
Täl aigua hänel on oma sportusobien tuotando.


2. kylmykuudu.
2. kylmykuudu - 306. vuvven päivy (307. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 59 päiviä.


Lev Jašin.
Lev Ivanovič Jašin (22. ligakuudu 1929 – 20. kevätkuudu 1990) oli nevvostolaine jalgumiäččyh kižuajua, vratari, kudai kižai Moskovan Dinamos da Nevvostoliiton joukkovehes. Jašin oli vuvven 1956 Olimpiadukižoin čempion da vuvven 1960 Jevroupan kilvoin voittai, viizi kerdua oli Nevvostoliiton čempionannu. Sportumies oli Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1957), Sotsialistizen ruavon urhoi (1990), polkovniekku, vuvves 1958 kuului Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh.
Jašin on XX vuozisuan paras vratari FIFA:n, MFFIIS:n, World Soccer:n, France Football:n da Placar:n mugah. Häi kuului XX vuozisuan parahien kižuajien joukkoh Venerdi:n, Guerin Sportivo:n, Planet Foot:n da Voetbal International:n mugah. On ainavo vratari muailmas, ken sai “Kuldazen miäčyn”. Jašinua pietäh muailmas enzimäzenny vratarinnu, ken nerovui kižuandas vorotoispäi lähtijes da kaikel štruaffulagevuksel.
Eloskerdu.
Jašin rodivui Moskovah. Taloin lapset, kus eli Jašin, ainos kižattih jalgumiäččyh. Kižattih keviäl, kezäl, sygyzyl, kaiken siän aigua, pimiessäh. Nämmis kižois Jašin sai enzimäzet nerot. Talvel lapset iče luajittih luistelikon da kižattih jiäkur’oih miäčynke. Sidä paiči hyö suvaittih laptuu da hyppie suksil hyppymägilöis, hyppymägilöinny heil oldih saruat. Jašin musteli: ”Pakuimmo, sattavuimmo, saimmo suurdu siništymiä rungale, ga sentäh opastuimmo lujah pyzymäh jalloilleh, ei varuamah korgevuttu da valloittamah omua rungua”.
Ižänmuallizen voinan algupäivinny 11-vuodine Lev oli Podol’skan lohkol omahizilluo gostis. Sinne vahnembat työttih händy huogavumah. Ligakuul puolistuszavodu, kudaml ruadoi hänen tuattah, työttih evakkoh Uljanovskah, sinne muutti kai perehgi. Sille zavodale lähti ruadamahgi brihačču, keviäl 1943 häi hrodih slesarin opastujakse. Jo 16-vuodizennu Lev Jašin sai oman enzimäzen palkindon – medalin Urhakos ruavos Suuren Ižänmuallizen voinan vuozien 1941-1945 aigua.
Sportuelos.
Jašinat tuldih järilleh Moskovah vuvvennu 1944. Lev jatkoi ruadua zavodal, joudoaigua kižai jalgumiäččyh, oli Tušinan joukon vratarinnu. Armies häi oli Moskovas, sit händy huomai Dinamon harjaittelii A. Černišov, kudai kučui Jašinua kluuban nuorižojoukkoh. Keviäl 1949 Jašin jo rodih piäjoukon kolmandennu vratarinnu. Sit aijas lähtijen Jašin kižai vaiku täs kluubas ihan sportukarjieran loppussah vuodessah 1971.
Allus Jašin vie kižai jiäkur’oih (1950-1953). Vuvvennu 1953 häi rodih jiäkur’ois Nevvostoliiton sportumal’l’an omistajakse da sai bronzumedalin Nevvostoliiton kilvois, kus sežo oli vratarinnu. Vuvven 1954 Muailman jiäkur’oin kilboi enne häi oli kandiduatannu Nevvostoliiton joukkoveheh, ga piätti syvendyö jalgumiäččyh.
Vuvves 1953 Jašin oli jo Dinamon enzimäine vratari. Yhtes kluubanke häi viizi kerdua (1954, 1955, 1957, 1959 da 1963) oli Nevvostoliiton čempionannu da kolme kerdua voitti Nevvostoliiton sportumal’l’an jalgumiäčys.
Vuvves 1954 Jašin oli Nevvostoliiton joukkovehen vratarinnu, joukkovehen puoles häi kižai 78 kižas. Yhtes joukkovehenke Jašin voitti Olimpiadukižois Melburnas da sai Jevroupan sportumal’l’an vuvvennu 1960.
Vuvvennu 1963 ligakuun 23. päivänny Londonas Jašin kižai Muailman joukos Anglien joukkuo vastah. Se kiža oli omistettu anglielazen jalgumiäčyn 100-vuozipäiväle. Silloi voitettih anglielazet 2:1. Jašin ei andanuh potkie ni yhty miäččyy omih vorotoih, kaksi miäččy työttih niilöih, konzu händy vaihtoi kižan toizes ozas jugosluavu Milutin Šoškič.
Muailmas Jašinua sanottih Mustakse panterakse (ku häi ainos oli mustis sovis, hänen liikkuhuos da akrobatiekkuhyppävyksis) libo Mustakse hämähäkikse (pitkis kai tabuajis käzis).
Vuvvennu 1963 Jašin sai Jevroupan parahan jalgumiččyhkižuajan palkindon – Kuldazen miäčyn.
Vuvvennu 1971 oraskuun 27. päivänny Moskovas Leninan nimizel keskusstadional, kus oli 103 tuhattu kaččojua, oli jälgimäine Jašinan mačču.
Jälgimäzet vuvvet.
Jälles 50 vuottu Jašinal oli huruan jallan gangreenu. Suonet jallas liigua kurindua oldih pahat. Vuvvennu 1984 hänele leikattih jalgu. Jälles leikkavustu häi yksikai jatkoi kurindua.
Vuvvennu 1990 kevätkuun 18. päivänny hänele annettih Sotsialistizen ruavon urhoi -arvonimi. Tämän jälgeh häi ehtii eliä vaiku kaksi päiviä, kuoli 20. kevätkuudu.


Vladislav Tretjak.
Vladislav Tretjak (25. sulakuudu 1952) on nevvostolaine jiäkur’oihkižuaju (vratari), harjaittelii, Ven’an valdivonvallas da poliitiekas ruadai, Ven’an Valdivon Duuman IV-VII kučundukerähmölöin deputuattu Yhtenäine Ven’a -puolovehespäi. Vuvves 2006 on Ven’an jiäkur’oihkižuajien federatsien piämies.
Vuozinnu 1969-1984 oli Armien keskuskluuban da Nevvostoliiton joukkovehen vratarinnu. Nevvostoliiton kilvois kižai 482 mačas, Muailman kilvois da Olimpiadukižois – 117 mačas, Kanuadan sportumal’l’an kilvois – 11 mačas.
Lapsestus da nuorusaigu.
Tretjak on roinnuhes Orudjevo-kyläh Moskovan alovehel. Vie lapsennu rubei harjaittamah sportua. Vahnemban vellen peräh rubei uidelemah Dinamo-uinduallikos, sit kiinnostui vedeh hyppävyksih (hyppäi 5-metrin korgevuos). Yhtes vahnembienke joga pyhiäpäiviä kävyi luistelikole.
Kižuamah jiäkur’oih Tretjak rubei 11-vuodizennu Armien keskuskluuban lapsien da nuorižon sportuškolas. Sinne händy vedi muamah. Ezmäi häi oli hyökkiäjänny, sit vratarinnu.
Tuatto ei kannatannuh poijan kiinnostustu, sanoi, ku jiäkur’oihkižuaju on ku pihankabrastai vastanke. Lauhtui, konzu poijale oli jo 15-16 vuottu igiä. Silloi Vladislav rubei tuomah kodih enzimäzii dengoi, kudamii hänele maksettih kižois.
Kezäl 1967 nuordu vratarii huomai kuulužu Armien keskuskluuban harjaittelii Anatolii Tarasov. Tretjak rubei harjaittelemah yhtes ammatillizien sportumiehienke. Heinykuun puolivälis joukkoveh lähti suveh, a Tretjak tuli järilleh nuorižon joukkoveheh. Yhtes joukkovehenke häi rodih Moskovan čempoinakse, sai parahan vratarin palkindon. Tädä enne Jevroupan kilvois Nevvostoliiton nuorižon joukkoveh, kus Vladislav oli toizennu vratarinnu, piäzi toizele sijale. Tädä joukkovehen ezitysty ei sanottu lykykkähäkse. Ga vuvven peräs Nevvostoliiton sportumiehet roittih jo voittajikse.
Kavven 1968/69 aigah Tretjak enzi kerdua kižai Armien keskuskluuban puoles Spartak-kluubua vastah.
Enzimäzen kerran Tretjak kižai Nevvostoliiton joukkovehes Izvestija-lehten kilvas vuvvennu 1969 Suomen joukkovehtu vastah.
Sportukarjieru.
Vuvvennu 1970 Tretjakua otettih Nevvostoliiton joukkoveheh kižuamah Muailman kilvois. Silloi häi enzi kerdua rodih Muailman čempionakse.
Vuvves 1971 Tretjak jo on Nevvostoliiton joukkovehen piävratari.
Vuvvennu 1972 häi enzi kerdua rodih Olimpiadukižoin čempionakse, kižai kaikis mačois da vähembi kaikkii sai šaibua omih vorotoih. Sil aigua häi oli jiäkur’oihkižuajis nuorin Olimpiadukižoin voittai.
Vuvvennu 1976 Olimpiadukižoin avajazis Tretjak kandoi Nevvostoliiton lippuu da toizen kerran rodih niilöin voittajakse.
Vuvvennu 1981 Tretjak da Nevvostoliiton joukkoveh suadih voitto Kanuadan sportumal’l’an kilvois.
Vuvvennu 1984 Sarajevos Tretjak uvvessah rodih Olimpiadukižoin čempionakse da Nevvostoliiton joukkoveh sai kuldumedalit.
Vuvven 1984 talvikuun 22. päivänny Tretjak jälgikerran tuli jiäle, häi lähti jiäkur’oispäi 32-vuodizennu, sendäh ku tahtoi enämbän aigua olla perehenke.


Kaisa Mäkäräinen.
Kaisa Leena Mäkäräinen (11. pakkaskuudu 1983) on kuulužu suomelaine hiihtoambui, kudai yhtyy myös hiihtäjien kilboih. Mäkäräinen on kahten Muailman sportumal’l’an omistai (kavvet 2010/2011 da 2013/2014), kolmen pienen Muailman sportumal’l’an omistai perähajokilvois (kavvet 2010/2011, 2013/2014 da 2014/2015), yhten pienen Muailman sportumal’l’an omistai sprintas (kauzi 2013/2014) da pienen hrustal’noin kubkan suannuh iččenäzes hiihtoammundas (kauzi 2014/2015). Kaisa on Muailman hiihtoambujien kilvoin čempion, nämmis kilvois hobju- da bronzumedalin suannuh, Suomen čempion hiihtändäs (2013, 2017) da hobjumedalin suannuh (2017). Mäkäräinen yheksä kerdua oli Suomen čempionannu hiihtoammundas (kezäkilvat luguh ottajen). Nelli kerdua oli Muailman hiihtoammundan kezäkilvoin čempionannu (2 – 2007, 2 – 2016).
Eloskerdu.
Kaisa Mäkäräinen on roinnuhes opastajan da autobusan šouferin pereheh Suomen Ristijärvele. Nellän vuvven ijäs häi enzi kerdua yhtyi hiihtokilboih. Lähtie hiihtoambujan ”leibih” Kaisa piätti 16 vuvven mendyy, vuvvennu 2003. Sinä vuon häi enzi kerdua yhtyi hiihtoambujien kilboih. Hänen tulokset oldih hyvät da häi puutui muan joukkoveheh.


3. kylmykuudu.
3. kylmykuudu - 307. vuvven päivy (308. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 58 päiviä.


Dimitrii Rostovskii.
Pyhämies Dimitrii Rostovskii (11. (21.) talvikuudu 1651 - 28. ligakuudu (8. kylmykuudu) 1709) - pyhittäi on roinnuhes Kijevan lähäl, blagočestivois perehes da oli ylen äijäl suvaiččii Jumalua: opastui grekan da latinan kieldy da toizii klassikkalizii tiedoloi. Häi tuli monuahakse, sai nimen Dimitrii velikomučeniekan Dimitrien Solunskoin mustokse. Pyhämies Dimitrii maltoi kerduo Jumalan Sanua Ven'al, ylen äijis linnois, tiedäjät hänen koulutustu da korgieloi tiedoloi igumen Kijevo-Pečorskoin Lavran andoi käskyn luadie (Žitije Svätih) kirjuttua pyhittäjien monuahoin eländyaigah näh. Tädä ruaduo Dimitrii ruadoi kogo omassah ijän.
Pedru I käskyy myö svätitel'oli kučuttu Moskovah, kus hänel oli annettu Sibirskoin kafedran mitropolitan suanu. Vaiku hänen tervehys ei olluh hyvä da ruado oli vuažnoi, työttih Rostovo-Jaroslavskoil Kafedral. Nygözel aijalgi kaikin pravoslavnoit rahvas suajah tiedoloi Jumalan uskoh näh da hänen Hengen vägilöih näh.
D


Šestopsalmii.
Šestopsalmii (grek. έξαψάλμα, έξ — kuuzi da ψαλμός — psalmi) – on minornoi oza Vsenočnoin bdenijen; sil aigua sammutetah tuohukset, kogo kiriköh heittyy pimei, loppietahes sluavindu pajot, ei kuulu nimittumii iänii. Nygöi kaikin molitahes oman hengen sydämeči. Se on buiteku iäni kaikkien hengien lugijoin malittuloi.
Šestopsalmii on ihan rajal ildu da huondes malittuloin, a simvoloi myö on rajal Vahnan da Uvven zavietoil da lopehes se ilollizel viestil Tulijah Jumalan Poigah näh.
Šestopsalmii ozuttau enzimäzet huondeksen läikkyjät sugahazet. Algavutah sit Engeliloin pajot, kuduat tuvvah viesti Spasitel'n roindah näh: ”Slava Višnih Bogu, i na zemle mir, v čeloveceh blagovolenie”. Vie mustoitetah Hristan kolmekymmen vuozi aigoi, kuduat oldih jo mendy. Vaste jällel šestopsalmiedu ilollizesti vastavummo Tulijan Spasitel'anke.
Š


4. kylmykuudu.
4. kylmykuudu - 308. vuvven päivy (309. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 57 päiviä.


Chuck Norris.
Čak Norris (ang. Chuck Norris) (10. kevätkuudu 1940, oma nimi "Carlos Ray Norris Jr.") on amierikkalaine ozuttelii da torataijon muasteri, kudai rodih kuulužakse omis piäroulilois trillerois da teleseriualas ”Walker, Texas Ranger”.
Eloskerdu.
Norris on roinnuhes Amierikkah. Hänen tuattah oli avtomehaniekannu da suvaičči ryypätä. Lapsusaijas Norris mustau, ku elettih hiäs, ei olluh alallistu kodii, oli kurju elaigu mašinan pritsepas muaman da vie kahten pienen vellenke. Vahnembat erottih da perehen ižändäkse rodih toine mies. Juuri tuatindam harjaitti Norrisua suvaimah sportua.
Norris tahtoi roita politsiekse, sendäh školan jälles kirjuttihes vojennoloih ilmuvägilöih da vuvvennu 1959 händy työttih Suvi-Koreih. Juuri sie tugikohtas händy ruvettih kuččumah Čakakse. Hänen sanoin mugah sluužbu oli igävättävy, sendäh häi kirjuttihes dz’udon kluubah. Armiespäi tulduu hänel oli jo mustu vyö.
Vuvvennu 1963 Norris avai enzimäzen karaten školan. Vuvvennu 1968 hänel niidy oli jo kymmenii. Samannu vuon Norris rodih Muailman čempionakse karates puolijygies painos da seiččemen vuvven aigah niken ei voinnuh voittua händy täs.
Ozuttelii Steve McQueen enzi kerran toi Norrisan filmoin kuvuamiskentäle. Norrisan enzimäine vagavembi rouli oli yhtes Bruse Leenke The Way of the Dragon -filmas. Norris mieldyi ozuttelijan ruadoh da rubei opastumah, suamah ozuttelijan neruo amatillizis ozuttelijois.
Norris rodih ei vaiku ozuttelijakse. Häi on monien TV:n šoun alguhpanijannu, sidä paiči häi piästäy ilmah omua žurnualua da ehtii kirjuttua seiččie kniigua.
N
N


Sharon Stone.
Sharon Vonne Stone (10. kevätkuudu 1958) on amierikkalaine ozuttelii, prod’usseru, modelinnu ruadanuh. Stone on Frantsien taido- da literatuuruordenan kavalieruduamu (1995).
Eloskerdu.
Stone on roinnuhes Yhtysvalloin Midvill-ozavaldivoh. Vuvvennu 1975 loppi školan da piäzi opastumah instituuttah. Yhtel aigua yhtyi kaunottarien kilbah da händy otettih ruadoh Ford-modelitoimistoh. Sen jälgeh häi lähti ”valloittamah” Miluanua da Pariižua.
Modelin karjieran loppehuu Stone tuli järilleh New Yorkah da rubei ozuttelijakse. Hänen enzimäine pieni rouli oli Woody Allenan Stardust Memories -filmas. Häi snimaiččihes seriualois, kudamis hänel oli epizoudurouliloi, da filmois sivuroulilois. Rodih kuulužakse jälles Basic Instinct -filmua. Häi ezityi manjakan abeitun roulis Sliver-filmas da frigiidunaizen roulis Ricahrd Geren filmas ”Intersection”. Roulis Martin Scorsesen Casino-filmas häi sai Golden Globe Award -palkindon da puutui Oscar-nominatsieh. Sit filmas häi ozutti piähengen akkua, hänen ukon roulis oli kuulužu Robert De Niro.
S
S


13. kylmykuudu.
13. kylmykuudu - 317. vuvven päivy (318. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 48 päiviä.


16. kylmykuudu.
16. kylmykuudu - 320. vuvven päivy (321. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 45 päiviä.


17. kylmykuudu.
17. kylmykuudu - 321. vuvven päivy (322. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 44 päiviä.


22. kylmykuudu.
22. kylmykuudu - 326. vuvven päivy (327. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 39 päiviä.


25. kylmykuudu.
25. kylmykuudu - 329. vuvven päivy (330. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 36 päiviä.


27. kylmykuudu.
27. kylmykuudu - 331. vuvven päivy (332. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 34 päiviä.


Dolph Lundgren.
Dolph Lundgren (oma nimi Hans Lundgren 3. kylmykuudu 1957) amierikkalaine ozuttelii, kino-ohjuaju, käzikirjutuksien kirjuttai da prod’usseru, kudamal ollah ruoččilazet juuret. Lundgren sai kuulužuon roulilois vuozien 1980-1990 trillerois da on torataijon muasteri.
Vuvvennu 1985 nevvostolazen kulakkutoruajan Ivan Dragon roulin ezitettyy Rocky IV -fil’mas Lundgren rodih kuulužakse da sen jälgeh hänel oli rouliloi enämbi migu 50 fil’mas. Vuvvennu 2004 häi enzi kerdua luadi oman kinon, oli Puolistai-fil’man ohjuajannu.
Paiči kinoloin luajindua Lundgrenal puutui suaja hyvät tulokset toizil aloil. Häi on hiimiezen mašinoinrakenduksen magistru (Sidnein tehnolougine yliopisto, 1982) da Massachusettan tehnolougizen Fulbrightan programman stipendien suannuh. Lundgren kaksi kerdua oli Velikobrituanien avvonazien kilvoin voittajannu (1980, 1981), Avstrualien čempionannu (1982) kökusenkais (eräs karaten laji), oli Yhtysvalloin Olimpiadukižoin pentatlonan joukkovehen kapituanannu. Lundgren tässäh on kuulužu bodybildingan alal.
Lundgren hätken aigua oli naizis Anett Kviberganke, heile rodih kaksi tytärdy. Vuvvennu 2011 joukkoviestimis sai lugie, ku hyö ruvetah eruomah.
Juuret da nuorusaigu.
Lundgren on roinnuhes Stokgol'man lähäl. Hänen tuattah opastuksen mugah oli inženieru da ruadoi ekonomistannu Ruočin haldivos. Muamah opasti vierahii kielii školas. Vie nuorennu Lundgren kiinnostui torataidoh, rubei harjaittamah kökusinkaidu. Vuvvennu 1977 häi rodih Ruočin čempionakse da kolme vuottu händy niken ei voinnuh voittua. Vuvvennu 1980 Lundgren sai oman suuriman voiton sportas – rodih Velikobrituanien avvonazien kilvoin voittajakse.
L
L


Marika Rökk.
Marika Rökk (3. kylmykuudu 1913 – 16. oraskuudu 2004) oli germuanielaine ozuttelii, tansii da pajattai, kudamal oldih vengrielazet juuret.
Eloskerdu.
Marika Rökk rodivui Kajirah. Hänen tuattah oli arhitektorannu da rakendajannu. Pereh ei hätkie elänyh Jegiptas, tuli järilleh Vengrieh. Vuvvennu 1924 hyö muutettih Pariižah, kus Marika rubei ammatillizesti harjaittamah horeogruafiedu, hänen opastajannu oli ven’alaine baleriinu Rudkovskaja. Rökk ezityi yhtes Hoffman Girls -baliettujoukonke kuulužas Mulen Ruž -kabares. Samazen joukonke vuozinnu 1925-1929 häi oli ozuttelumatkoil Yhtysvallois, ezityi New Yorkas Broadwayl. Vuvvennu 1929 tuli järilleh Jevrouppah, rubei ezittymäh operietois da varjetes Monte Karlos, Berlinas, Londonas, Pariižas, Kannois, Budapeštas da Wienas.
Vuvvennu 1930 Marikal oli enzimäine epizoudurouli muuzikkukomiedies ”Why Sailors Leave Home” (”Mindäh merimiehet jätetäh kodi”). Vuvvennu 1935 häi sai enzimäzen suuren roulin Kummituksien poujezdu -filmas (vengr. ”Kísértetek vonata”).
Vuvvennu 1935 Rökk ezityi omas enzimäzes germuanielazes filmas. Tämän jälgeh oli vie mondu roulii. Kuulužimannu niilöis oli rouli värikkähäs Minun huavehen neidine -muuzikkukomiedies (”Frau meiner Träume”). Vuvvennu 1947 sidä ozutettih Nevvostoliitos da äijän kiitettih sidä.
Jälles voinua joukkoviestimis sai lugie, rounoku Rökk ruadoi Nevvostoliiton tiijustelun hyväkse. Ga tovestuksii sille ei olluh.
Voinan loppiettuu Rökk jatkoi ozuttelijan ruaduo da uvvessah rubei snimaimahes kinolois. Vuvvennu 1958 häi kiändyi lavale, rubei ezittymäh da pajattamah operietois.
R
R


Marcello Mastroianni.
Marcello Vincenzo Domenico Mastroianni (28. syvyskuudu 1924 – 19. talvikuudu 1996) oli itualielaine ozuttelii, Itualien, Jevroupan da muailman kuulužien kinopalkindoloin laureattu. Ruadoi Itualien tundiettuloin kino-ohjuajienke XX vuozisuan toizen puoliškon aigah. Hänen syvendynnyh, vagavu da vähäzel eksentričnoi ozutandutaba pädi itualielazen kinon monien klassiekkoin taidoeččimizile. Hyväs da kiindies yhteisruavos Mastroianni oli Federico Fellininke, kudai kuvai händy omis filmois “Magei elos” (1960), “Puoliyheksätty” (1963), “Riimu” (1972, “Džindžer da Fred” (1986).
Eloskerdu.
Mastroianni rodivui mägilöis olijas kyläs Apenninoil. Hänen lapsus- da nuorusaigu meni Torinas da Riimas. Sen aijan ozutelmis oli neorealististu sävyy, ihan kui filmois, kudamis enziallus ezityi nuori Mastroianni.
Kinoruado.
Fellinin filmu “Magei elos”, kudamas piäroulis oli Mastroianni, kerras luadi ozuttelijua kuulužakse da ezittymäh kučuttavakse kogo Jevroupas.
Vuvvennu 1986 Mastroianni sai Kannoin kinofestivualin palkindon da händy jo kolmas kerdu kehitettih Oskar-palkindon suajakse, täl kerdua roulis Nikita Mihalkovan filmas “Oči čornije” (“Mustat silmät”).
M
M
M
M


Penelope Cruz.
Penélope Cruz Sánchez (28. sulakuudu 1974) on ispuanielaine kino-ozuttelii da modeli. Ozuttelijan ruavon häi algoi vuvvennu 1991 TV:s. Häi on ezitynnyh äijis filmois da sai Oscar-palkindon. Ispuanielazis ozuttelijattaris on enzimäine tämän palkindon suannuh. Händy nominiiruittih Gold Globe Award -palkindon suajakse. Hänel on oma tiähti Holliwood Walk of Fame:s (Holliwoodan Kuulužuon kujol).
Paiči ozuttelijan ruaduo Cruz ruadau modelinnu. Häi oli yhteisruavos Ralph Laurenanke, Mango- da L’Oreal -kompanieloinke. Cruz alalleh auttau dengal mualoi hyvyönluadiiruavos, on ruavos AIDS:ua vastah.
Eloskerdu.
Cruz on roinnuhes Ispuanien Alcobendas-linnah. Hänen tuattah oli kauppumies da mehaniekku, kuoli vuvvennu 2015. Muamo on tukkienleikkuaju da menedžieru taidoalal. Nuorennu Cruz harjaitti baliettua da yheksä vuottu kävyi Ispuanien kanzallizen školan urokoile. Konservatourien loppiettuu häi muutti Yhtysvaldoih, kus seiččie vuottu omisti Cristina Rotan školale, kolme niilöis häi opastui ispuanielastu baliettua, nelli – teatrua.
Ozuttelijan ruado.
Vuvvennu 1992 Cruz enzi kerdua ezityi kinos. Se oli ispuanielaine komeedine druamu “Jamon, jamon”. Jo vuvven peräs händy nominiiruittih ispuanielazen Goya- da Spanish Actors Union Award -palkindoloin suajakse parahan naizien roulis.
Vuvvennnu 1998 häi enzi kerdua ezityi amierikkalazes William Gaitheran filmas “Mägyriččöin da alangoloin mua”. Tämän jälgeh oli äijy filmua, erähäs kudamas häi sai Oscar-palkindon.
C
C


Jevgenii Morgunov.
Jevgenii Morgunov (27. sulakuudu 1927 – 25. kezäkuudu 1999) oli nevvostolaine da ven’alaine teatran da kinon ozuttelii, kino-ohjuaju, Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1978). Enimäl kuulužannu häi on Bivaloin roulis nevvostoaijan Leonid Gaidain komiedieloin sarjas.
Eloskerdu.
Morgunovan tuattah da muamah aijoi erottih. Muamu kazvatti poigua yksinäh, ruadoi zavodal, sit abuhoidajannu lapsiensuandukois. Morgunov 14-vuodizennu lähti ruadamah zavodale “Frezer”. Voinan da voinan jälles perehel puutui kestiä nälgiä. Kerran muamah toin puačkan voidu, Jevgenii ei voinnuh tirpua da söi sen kaiken leivättäh. Hänele rodih paha, händy odva suadih hengih. Sit aijaspäi lähtijen hänel rikkovui einehainehien sulavundu. Vuvven 25 ijäs hänel löyttih diabettu. Tämän periä häi ylen äijäl sangeni. Ruavahembas ijäs se andoi nivelih, hänel ainos kivisti jalgoi.
Vuvvennu 1943 nuori Morgunov kirjutti kirjazen Stalinale da kyzyi, ku händy otettas opastumah teatrualizeh opistoh. Opastumah händy otettih Tairovan teatran tyves ruadanuoh opistoh. Ga Morgunov opastui sie vaiku vuvven da lähti opastumah Sergei Gerasimovalluo Kogoven’an valdivollizeh kinematogruafien instituuttah ozuttelijoin tiedokunnale. Vuvvennu 1948 häi loppi sen. Vuozinnu 1948-1951 häi ruadoi Kino-ozuttelijoin teatrustuudies. Vuozinnu 1951-1953 oli Pienen druamuteatran ozuttelijannu. Sit uvvessah kiändyi Kino-ozuttelijoin teatrustuudieh.
Ozuttelijan ruado.
Jo toine Morgunovan rouli luadi händy kuulužakse. Se oli petturin rouli Sergei Gerasimovan Nuori gvardii -filmas. Nuori Morgunov sissäh painui rahvahan mieleh, erähäs linnas kai pihal händy atakuittih brihačut, duumaittih, ku löyttih petturi.
Rahvahan suvaičuksen Morgunov sai Leonid Gaidan 1960-vuozien komiedieloin sarjas. Sih aigah Morgunov oppi ičegi luadie kinuo, se oli Šolohovan kerdomuksen mugah luajittu filmu “Konzu itkietäh kazakat”.
Vuozien 1970-1980 aigah Morgunovua harvah kučuttih snimaimahes. Nevvostoliiton jälgezinny vuozinnu hänel oli enämbi roulii filmois, migu iellizien kahtenkymmenen vuvven aigah. Ga piärouliloi ei olluh. Kaččojih niškoi häi mugai jäi Bivaloinnu.
Morgunov ylen äijäl pidi pahua mieldy sendäh, ku ei päinnyh artistannu. Argielokses häi oli hyvä iloniekku da suvaičči šuutkua. Hänel ainos oli äijy dovariššua. Morgunov suvaičči stolas istundoi, ga liigua nikonzu ei ryypännyh.
Morgunoval oli diabettu, sendäh hänel oli trombouzu, kaksi infarktua da insul’tu. Häi kuoli vuvvennu 1999 toizeh insul’tah.
M
M
M
M


Bel'mopan.
Bel’poman on Keski-Ameriekas olijan Beliz –valdivon piälinnu (vuvves 1970 algajen). Sie eläy 13 351 hengie (2010).


Sukre.
Sukre on Bolivien piälinnu, sie on Korgevin Suudo. Bolivien halličuksen virrastoloin suurin oza on La-Pas –linnas.
Sukre –linnas eläy 295 455 hengie (2009).


Brazilia.
Brazilia on Federatiivizen Braziilien Tazavallan piälinnu sego Federuallizen piirikunnan halličuksen rezidensii. Vuonnu 2010 luajitun rahvahanluguhpanon tiedoloin mugah, linnas eläy 2 562 963 hengie. Brazilia on muan n’elläs suurin linnu.
Vuvves 1987 algajen linnu kuuluu muailman perindön luvetteloh.


Santjago.
Santjago on Čilin piälinnu, haldivolline keskus. Se on juattu 37 haldivollizeh aloveheh, joga kudamis on oma johtai.
Santjagos eläy 5,4 miljonua hengie (2002) - 36% kogo muan rahvahas. Santjago on yksi suurimbis Suvi-Ameriekan linnois.
Santjago on Andi –mägilöin tyves, korgevus meren pinnaspäi on 540 metrii, Santjagospäi Tyyneh valdumeressäh on 100 km. Linnas on välimerenilmasto.
Ispuanielaine valloittai Pedro de Val’divija perusti Santjagon vuonnu 1541, linnu sai oman nimen Pyhän Iakovan kunnivokse. Vuvves 1818 algajen Santjago on iččenäzen Čilin piälinnu.


Santo-Domingo.
Santo-Domingo on Dominikuanizen Tazavallan piälinnu, sen kul’tuuru- da ekonoumiekkukeskus. Santo-Domingon perustamizes vuodessah 1502 linnan nimi oli Novaja Izabella, vuozinnu 1936-1961 linnan nimi oli Sjudad-Truhiljo.
Santo-Domingo on Dominikuanizen Tazavallan suves, Haiti –suaren liidehozas, Karibienmeren rannal. Sie on troupilline ilmasto. Ilman lämbötila on ymbäri vuvven +24…+27 gruadussua.


Julia Roberts.
Julia Roberts (28. ligakuudu 1967) on amierikkalaine ozuttelii da prod’usseru. Hänen enzimäine suuri lykky kinos oli rouli Steel Magnolias -filmas (1989), kudamas häi sai Golden Globe Award -palkindon da oli nominiiruittu Oscar-palkindon suajakse Paras naizien sivurouli -nominatsies vuvvennu 1990. Vuvven peräs häi oli jo Hollywoodan tiähtenny jälles kuulužua Pretty Woman -filmua. Sit filmas häi sai Golden Globe Award -palkindon da uvvessah oli nominiiruittu Oscar-palkindon suajakse da vie BAFTA-palkindon suajakse Paras naizien rouli -nominatsies vuvvennu 1991.
Vuvvennu 2001 Roberts jälles avtobiogruaffistu Erin Brockovich -filmua, kudamas hänel oli piärouli, sai Oscar-palkindon, kolmanden Golden Globe Award palkindon, BAFTA-palkindon da Yhtysvalloin Kino-ozuttelijoin gildien palkindon Paras naizien rouli -nominatsies. Vuvvennu 2014 Julia Roberts oli nominiiruittu kaikkien nämmien palkindoloin suajakse Parahas naizien sivuroulis filmas ”August: Osage County” (2013).
Roberts on muailmas eräs korgiedu palkua suajis ozuttelijois. Filmoin ozutandas, kudamis häi ezityi, suadih enämbi kahtu milljardua dollarua.
Opastundu.
Školan loppiettuu Roberts piäzi opastumah Džordzian ozavaldivon yliopistoh da muutti New Yorkah sizärellyö, kus tahtoi lähtie kino-ozuttelijan leibih. New Yorkas häi ualekirjutti ruadosobimuksen Click-modelitoimistonke da rubei käymäh ozuttelijoin kursiloile.
Eloskerdu.
Robertsan enzimäine ukko oli ozuttelii da pajattai Lyle Pearce Lovett. Hyö elettih yhtes vähembi kahtu vuottu.
Vuvvennu 2002 häi meni miehele kino-operuatorale Daniel Moderale. Vuvvennu 2004 heile roittihes kaksozet: tytär da poigu. Vuvvennu 2007 Roberts sai vie yhten poigazen.
Roberts perehenke eläy New Yorkas Manhattanal da heil on omat konnut Tahoe-järvirannal. Robertsal sežo on suuri kodi Californies. Häi on Om Red films -kinokompuanien omistai da aktiivizesti yhtyy hyvyönluajindan ruadoloih. Vuvvennu 2005 Forbes-žurnualan mugah Robertsal oli omažuttu da varua 250 miljonua dollarua.
R
R


Rozo.
Rozo on Dominikan piälinnu, sie eläy 14 847 hengie (2001). Rozo on pieni linnu, kudamas ymbäri ollah Karibienmeri, Rozo –jogi da meččävynnyh Morn Br’us -mägi. Rozo on rakendettu ennevahnallizen indeicoin Sairi -eländykohtan tilas, Rozo on suarivaldivon vahnin da merkičyksellizin linnu. Se on Dominikan päivänlaskurannal, linnas voi nähtä nygyaigastu sego kolounien (francien) arhitektuurua.
Rozospäi vietäh toizih mualoih citruskazviloi, eteeristu voidu, troupiekkupuunandimii.


Kito.
Kito on Ekvadoran piälinnu, sen poliittine, ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus. Kito sai oman nimen ennevahnallizes indeicoin kitu –heimospäi. Kito on Ekvadoran toine suurin linnu, enzimäzel sijal on Guajakil’. Vuonnu 1978 Kito da Krakov oldih enzimäzinny linnoinnu, kudamii pandih JUNESKO:n muailman perindön luvetteloh.


Džordžtaun.
Džordžtaun on Kooperatiivizen Gaianan Tazavallan piälinnu, valdivon suurin ekonoumiekku- da transportukeskus. Džordžtaun on Gaianan koillisozas, Atlantan valdumeren rannikol, kus valdumereh laskeh Demerara –jogi.
Gollandielazet perustettih Džordžtaunan vuonnu 1781. Enzimäi sen nimi oli Stabruk (gollandien kielel se merkiččöy «lambi» -sanua).


Port-o-Prens.
Port-o-Prens on Gaitin piälinnu, sen ekonoumiekkukeskus da tärgei ulgokauppuportu.
Port-o-Prens on Gonav –lahten rannal. Francuuzat perustettih linnan vuonnu 1749, sit aijas Port-o-Prens on Gaitin suurin linnu.


Tegusigal’pa.
Tegusigal’pa on Gondurasan piälinnu (vuvves 1880 algajen) da muan suurin linnu. Linnas da sen ymbäristös eläy 1 682 725 hengie (2006).
Linnu on mägilöin keskes, Čoluteka –joven rannoil, korgevus on 1000 metrii meren pinnaspäi.


Timothy Dalton.
Timothy Peter Dalton (21. kevätkuudu 1946) on valliiskoi teatran da kinon ozuttelii. Enimäl kuulužakse häi rodih jälles Jane Eyre -sarjufilmua, kus hänel oli Edvard Ročesteran rouli, da James Bondan roulis Kybenet silmispäi- (”The Living Daylights”, 1987) da Luba tappamizeh -filmois (”Licence To Kill”, 1989), myös roulilois filmois da ozutelmois William Shakespearen mugah.
Eloskerdu.
Školan loppiettuu vuvvennu 1964 kaheksatostu vuodine Dalton rubei teatran ozuttelijakse da kolmen vuvven aigah oli piälimäine ozuttelii Michael Kroftan Kanzallizes nuorižoteatras. Samal aigua, vuozinnu 1964-1966, häi opastui Druamutaijon kuningasakadeemies, sen jälgeh rodih Birmingeman teatran ozuttelijakse.
Vuvvennu 1966 Dalton enzi kerdua snimaiččihes TV:s. Vuvvennu 1968 hänel oli enzimäine rouli filmas ”Leijon talvel”, kudamas erinomazesti ezityttih Katharine Hepburn da Peter O’Toole, Anthony Hopkinsgi.
Vuozien 1970 aigah Dalton sminaiččihes monis kinolois, niilöin joukos oldih Ispuanien da Itualien projektat, ruadoi TV:s, kus äijän ezityi histouriellizis ozutuksis, oli Kuningahan artistujoukos da Prospect Theater -artistujoukos.
Vuvvennu 1978 häi enzi kerdua sminaiččihes Amierikan Sekstet-filmas.
Enimäl kuulužakse Dalton rodih Jane Eyre - sarjufilmas, kudai ozutettih Brituanies BBC-kanualal. Kogo muailmas kuluužakse ozuttelii rodih jälles James Bondan roulii.
Vuozien 1990 aigah Scarlett-filmas, kudai oli omaluaduine da välly Tuulel kopatut -filman jatko (”Gone with the Wind”), Dalton erinomazeh ozutti Rhett Butlerua.
Mieliruavot.
Dalton suvaiččou kalastua, lugie, džaz-muuzikkua da ouperua. Häi keräilöy myös antikvariattua.
D
D


Mihai Volontir.
Mihai (Mihail) Jermolajevič Volontir (moldovakse Mihai Volontir, 9. kevätkuudu 1934 – 15. syvyskuudu 2015) oli nevvostolaine da moldavielaine teatran da kinon ozuttelii, teatruohjuaju, Nevvostoliiton rahvahan artistu (1984). On tundiettu roulilois praporščiekan Volentiran da čiganin Budulain roulis.
Eloskerdu.
Volontir oli roinnuhes Glinženi-kyläh, kudai sih aigah kuului Rumiinien kuningaskundah, tänäpäi se on Moldavien alovehii.
Kaheksatostu vuodizennu Volontir rubei opastamah školas Popitsi-kyläs. Vuvvennu 1955 häi loppi Orgejevskoin pedagouguopiston da tuli ruadoh kul’tuurutaloin johtajakse Lipčeni-kyläh.
Vuvvennu 1957 jälles tazavallan mieliruadokačoksii Volontirua kučuttih opastumah Muuzikkudruamu teatran ozuttelijoin opastusjoukkoh Bel’tsois. Jällespäi häi rodih tämän teatran ozuttelijakse. Teatras Volontiral oli enämbi 120 piäroulii.
Volontir pajatti teatrois da estruadulavoil, kinolois, raadivos da TV:s. Hänen fonotiekas on enämbi 50 pajuo, äijät kudamis roittih kuulužikse.
Vuvvennu 1967 Volontir rubei sminaimahes kinolois. Enimäl kuulužakse häi rodih Čigani-sarjufilman jälles (1979), kudamas hänel oli čiganin Budulain rouli. Kaččojat miellyttih sih filmah. Vuvvennu 1985 oli luajittu jatkofilmu ”Budulain järilleh tulendu”.
Ozuttelii hos oligi kuulužu kogo Nevvostoliitos, ga ei jättänyh omua Bel’tsi-linnua. Sit linnas häi jatkoi ruadua teatras, kus oli ozuttelijannu da ohjuajannu.
V
V
V
V


Roger Moore.
Roger George Moore (14. ligakuudu 1927 – 23. oraskuudu 2017) oli brinuanielaine kinon ozuttelii, käzikirjutuksien kirjuttai, prod’usseru. Enimäl tundietunnu Moore on James Bondan roulis.
Karjieran alguvuvvet (1946-1959).
Vuozien 1950 aigah Moore ruadoi modelinnu trikotuažan painandurekluamah niškoi, mindäh sendäh händy ruvettih kuččumah ”Suuret reituzat” (”The big knit”). Häi ezityi toiziengi tavaroin, ezimerkikse, hammaspastan rekluamas. Äijät arvostelijat lujoitetah, ku juuri nenga Moore sai hyvän pohjan artisturuadoh.
Moore sih aigah rodih kuulužakse TV:s, häi sminaiččihes sarjufilmas “Aivengo” da toizis kinolois.
Karjieran 1960-1969 vuvvet.
Muailman kuulužakse Moore rodih Pyhäžy-filman jälles, kudamas hänel oli Saiman Templaran rouli. Tädä sarjafilmua ezmäi ozutettih Brituanies, sit ostettih Yhtysvaldoih. Filmu rodih kuulužakse kogo muailmas da piäzi kymmenen kuulužan filman joukkoh. Sarjan enzimäzet filmat oli ozutettu vuvvennu 1961. Kaikkiedah oli luajittu kuuzi ozutuskauttu. Brituanies se oli yhtenjytyi pitky kui Tazuajat (The Avengers) -sarjufilmu.
James Bondan rouli (1973-1985).
Moore rubei ozuttamah Bondua vuvvennu 1973 da loppi vuvvennu 1985. Kaikis Bondan roulin ozuttelijois Moore oli hätkembän kaikkii ozutannuh sidä.
Moore on ainavo Bondois, ken nikonzu ei ajelluh kadras Aston Martin -mašinal da ainavo Bondois, ken sai filman käzikirjutuksen mugah Leninan ordenan.
Kaksitostu vuottu Bondan ozutandua luajittih Moore kuulužakse detektiivoin suvaiččijoin keskes.
Ruado jälles 1985 vuottu.
Moore snimaiččihes kinolois, ga nenne roulit nivouse ei tuodu hänele kaččojien tunnustustu. Moore tovesti Sunday Telegraph -žurnualale sulakuul 2009, ku kogonah jätti ruavon. Londonan vuvven 2012 Olimpiadukižoin rekluamas häi uvvessah snimaiččihes Bondan roulis.
Hyvyönluajinduruado.
Vuvvennu 1983 hänen elos muutui, konzu Bondan kuvvenden filman kuvuandan aigah Indies händy kovah liikutti tämän suuren muan köyhys. Moore kiinostui Kolmanden muailman mualoih da tuli hyvyönluajinduruadoloih. Omas ruavos täl alal häi oli äijän kerdua palkittu.
M
M
M
M


Louis de Funès.
Louis de Funès (tävvelline nimi Louis Germain David de Funès de Galarza, 31. heinykuudu 1914 – 27. pakkaskuudu 1983) oli frantsielaine kino-ozuttelii, kino-ohjuaju, käzikirjutuksien kirjuttai, muailman kinon eräs kuulužimis komiekois.
Eloskerdu.
Lapsete Louis de Funès hyvin tiezi frantsien, ispuanien da anglien kielii. Nuorete harjaitti piirustandua da fortepianol saitandua. Ei petties sit hänes roinnuh pianol soittai, enimyölleh Louis de Funès soitti džazua.
Jälles voinua Louis de Funès oppie iččie kinematogruafan alal. Enne sidä häi opastui druaman kursiloil. Vuvvennu 1945 häi snimaiččihes Barmizonskoi kiuzavus -filmas, ga kuulužakse vie ei roinnuh.
Vuvvennu 1958 oli luajittu Tabuamatoi ei ole varras -filmu, kudamas Louis de Funèsal oli peitočipyydäjän Bleron piärouli. Tämän filman jälgeh ozuttelii rodih kuulužakse kogo muailmas. Tämän jälgeh toizetgi Louis de Funèsan ruavot oldih hyvin otettu vastah da suadu kaččojien tunnustustu.
Vuozien 1970 aigah Louis de Funès endizelleh on kuulužu da kaččojien suvaittavu ozuttelii. Vuvvennu 1973 sulakuun 15. päivänny Louis de Funès sai Fratsien korgeviman palkindon – Kunnivolegion ordenan.
Vuvvennu 1978 ozuttelijal oli kaksi infarktua. Liäkärilöin käskys häi jätti ruavon da muutti kyläkonduloile, kus ylen äijän kazvatti rouzua. Eräs rouzien rodu, kudaman kehitti Meilland International-firmu, sai ozuttelijan nimen.
Louis de Funès hos i jätti ruavon, ga ei voinnuh kieldävyö Claude Zidin kučundas da snimaiččihes hänen filmas «Siivyt vai sorkaine». Tämän jälgeh oli vie mondu filmua. Filmu «Žandarmu da žandarmetkat» rodih jälgimäine hänen karjieras.
Louis de Funès kuoli syväimentabuamzieh vuvvennu 1983.
F
F
F
F


Kirves.
Kirves on ruadobruja leikkuamizeh, kuadamizeh da halgomizeh niškoi. Sidä käytetäh meččyruadolois. Ennevahnas kirves oli puaksuhkäytettävänny vilunnu oružannu, harvembah sidä käytettih lykindyoružannu.
Kirvehen ozat.
Kirvehes on hamar, očču, n’okku, terä, kaza, pardu, ponzi, silmy, varzi.
Kirvehen histourii.
Adamanaiguine halgoju käzikirves oli kivi, kudai yhtes puolespäi oli teroitettu, toizes puolespäi pyöryžy. Tämä ruadobruja, kudamal igiä eri lugijoin mugah on 800 tuhattu - 400 tuhattu vuottu, oli yhtelaigua kirvehenny, veičenny da leikkurinnu.
Enzimäzet kirvehet varrenke roittihes paleolitan aigah (35-12 tuhattu vuottu tagaperin). Niidy käytettih mečän kuadamizes da leikkuamizes, kui tämän päivän kirvehiigi. Neolitan aigah roittihes silendetyt kivikirvehet, sit poratut. Eneolitan aigah kirvehen terä luajittih vaskes, bronzukavven aigah – bronzas, yhtelläh kivikirvehii käytettih endizelleh.
Tänäpäi kirvehen terä on luajittu metallas, varzi – puus.
Sanan alguperä.
Karjalan kieles, kui toizis itämerensuomelazis kielis, kirves-sana on baltielaine laihinsana. Suomen da eestin kieles sanal on sama muodo: kirves. Litvan kieles se on kirvis.
Karjalankielizet sananpolvet sa sanondat kirves-sananke.
Kirveheh ei kiitettäne, ga luzikkah ei moitita (hos on paha ruadai, ga syömäh on rakas)
Kirvehes on enämbi lämmiä, migu turkis.
Hos äijy kirvesty mereh lyki, ga et merdy kirvehel täytä (lašku köyhänny on, hos mi äijy hänele anna).
Yksi iäni on kirvehel (ainos samua sanou).
Arbaitukset kirvehes.
Mužikku meččäh astuu, zirkalo sellän tagan.
Meččäh menöy – kodih kaččou, kodih tulou – meččäh kaččou.


Harmai mado.
Harmai mado (,) on myrkymadoloi, kuuluu harmualoin madoloin pereheh. Harmuadu maduo on Jevruazies da Aazies.
Ulgonägö.
Karjalan tazavallas harmai mado on ainavo myrkymado, sendäh pidäy tiediä, kui se erovuu toizis madolois. Harmual mavol ei ole, kui mustumavol, keldazii tačmoi piäs. Sidä paiči harmuan mavon eričyksenny on sen piä, kudai on kolmikon da keijähän muodoine da selgieh erovuu kaglas, se kai on suomuksis. Harmual mavol on lyhyt (kuudeh-kaheksah kerdah ruhuo pienembi) da n’okas terävy händy. Sil on sangei da köhmiškö ruho, sellän puoles se on vähäzel lačakko. Harmual mavol on pysty yöl nägii silmyterä da kaksi suurdu myrkyhammastu, kudamat ollah ylimäzen leuguluun agjois da törčötetäh hyvin.
Harmuan mavon ruhon piduhus yhtes hännänke enimyölleh ei ole enämbiä 70 sentii, puaksumbah – 40-60 sentii. Emäčyt ollah ižäččylöi pitkembät da sangiembat, händy niilöil on lyhembi da hoikembi.
Harmuan mavon väri on eriluaduine. On mustua, on harmuadu, on muzavanruskiedu maduo. Maha on selgiä valpahembi, toiči sit on keldastu da valpastu tačmua, hännän n’okku alapuolespäi on keldaine libo ruskiettavu.
Leviendy.
Karjalas harmuadu maduo on kaikkiel, erähil alovehil kai liijakse. Harmai mado suvaiččou lehti- da segameččii, kus on ahuo da hyviä heiniä, vahnoi niittylöi kiviruoppahien da pitkän heinänke. Harvah konzu harmai mado eläy suoloin reunoil, jogiloin da järvilöin rannoil, kuattulois mečis, kudamat ruvetah kazvoittumah, havvumečis. Harmai mado ei ole ylen vuadiju eländykohtah niškoi, sil pidäy vaiku kohtii, kunne suau peittyö, tarbehekse syömisty da päiväzen valgiedu. Harmuat mavot enimälleh pyzytäh yhty kohtua da kaiken ijän eletäh sit. Liikutah net vaiku 50-100 metrin ymbäristöl.
Taba.
Harmai mado on vähäzel lašku da hilly mado. Päiväl se suvaiččou viruo päivypastos, pimien aigua libo yöl lähtöy syömizien eččoh. Pohjazembil alovehil net valgien aigua kiirehtetäh löydiä ičelleh syvvä. Keviäl harmuat mavot havačutah aijoi, sulakuun lopus – oraskuun allus, konzu mečis vie kudakus on lundu. Ezmäi talven vietändykohtaspäi lähtietäh ižäčyt, sit sentämän päivän mendyy emäčyt da nuoret madozet. Kaksi enzimästy nedälii net pyzytäh yhtes, lämmis kohtis, liikutah ylen vähän, parembi virutah päivypastos. Kolmen-nellän nedälin mendyy niilöil algavuu kiimuaigu.
Syöndy.
Nuoret harmuat mavot syvväh čirkoi da böbökkii, kudžoloi da toukkii, madozii da čyöttölöi. Jo jälles enzimästy talvie net ruvetah syömäh jyrzijöi, šlöppölöi, pienii linduzii, niilöin poigazii da jäiččii.


Mustumado.
Mustumado (,) ei ole myrkymadoloi, sidä enimyölleh on Jevruazien lauhkien ilmaston alovehil. Kuuluu mustumadoloin pereheh.
Ulgonägö.
Mustumavon ylen helpoh tunnustat toizis madolois. Sil piäs bokispäi on kaksi valpastu: keldastu, kelduruspakkuo libo valgiedu tačmua. Sil on piduličču da hoiskei ruho, kudai kai on suomuksis. Ruhon väri voi olla eriluaduine, ihan mustas da muzavanruskies valpahanharmuassah da vihandanoliivuvärissäh. Maha on läpettämätöi da valgei. Mustumavol ei ole myrkyhambahii. Mustumavon piduhus yhtes hännänke on 130 sentissäh, ga enimyölleh 70-100 sentii. Mustumavon ižäčyt ollah emäččylöi suurembat.
Leviendy.
Mustumado enimyölleh eläy vetty lähäl: jogiloin da järvilöin rannoil, suoloin reunoil, märril tuhjožikol kazvoitunnuzil niittylöil, rannan lepikkölöis. Voi eliä ristikanzan kodikonduloil, ogrodois, kai nostettulois huonuksis. Karjalas mustumaduo ei ole äijiä. Niidy enimälleh nähtih suvipiirilöis, Pitkänrannan da Anuksen piiris, Sortavalua lähäl. On sidä Oniegantagavuos da Puudogan piirin suviagjal. Pohjazembis piirilöis sidä vikse ni ole ei.
Taba.
Mustumado ei ole agrissiivine, ristikanzan nähtyy se kulgou iäre. Mustumado hyvin uidau. Se voi olla vies enämbi puoldu čuassuu da sih aigah ehtiy uidua hyvän palan. Mustumavot terväh da hyvin liikutah muadu myöte, nostah puuloih. Net ollah aktiivizet päivän aigua, yökse peitytäh puuloin juuriloih, kuivanuzien lehtilöin uale, kiviruoppahih, heinysuottoloih, kaikenmoizih hallelmuksih. Mustumado, kui harmai madogi, suvaiččou viruo päivypastos, se kiärihes kol’čalleh da voi čuassuluguh virui nenga lämmäzes.
Kiimuaigu.
Mustumaduo talven jälles voibi nähtä jo oraskuun allus. Talviunes havaččuhuu net ei olla moizet aktiivizet, hätken virutah päivypastos. Sih aigah yhteh tukkuh toiči kerävyy mondu mustumaduo. Sit net uvvessah lähtietäh talvenvietändykohtah, lykätäh vahnu kettu iäre da sen jälles, enimyölleh kezäkuul, heil algavuu kiimuaigu. Heinykuul emäččy muniu 7-30 jäiččiä, kudamat suuruon da muvvon puolespäi ollah kui kyyhköin. Nuoret mustumavot jäičispäi lähtiettyy kerras levitäh da eletäh ičepiänneh.
Syöndy.
Mustumado syöy enimyölleh šlöpöidy da rubišlöpöidy, niilöin toukkua. Toiči se syöy suurii böbökkii, hiirii, šižiliuhkuloi, pienii linduloi da linnunpoigazii.


Talttu.
Talttu (karjalakse vie tauttu) on kirvesmiehen da puusepän ruadobruja, kudamal kaivetah, ongurdetah loukkoloi. Taltal on varzi, kudaman n’okkah on kiinitetty metallusieraine rouno, sen agju on terendetty, sen vuoh kaivetahgi loukkoloi. Taltan varzi luajitah lujis puulois. Varren bokkupuoleh pannah metallurengas, ku varzi ei halgies, konzu sidä ruvetah pergamah kirvehel. Ruadajes talttua pietäh yhtes käis, pannah sen kaiverdai n’okku ruattavah pindah, toizel käil perretäh kirvehel libo pal’l’aizel taltan vartu.
Talttu-sanan alguperä.
Itämerensuomelazis kielis talttu-sana on sluavilaine laihinsana (verduamizekse ven’an kieles se on doloto). Karjalan kieles talttu- sanan muodo on tauttu libo talttu, suomen kieles sežo on taltta-sana.


Pal’l’aine.
Pal’l’aine (karjalakse vie vazaraine) on pieni pal’l’u, ruadobruja, kudamal iškietäh nuagloi, hallatah midätah. Pal’l’azii enimyölleh luajitah teräsravvas. Pal’l’aine on eräs ennevahnazii ruadobrujii, kudai on ristikanzal käytös.
Pal’l’azen piäozannu on sen piä, kudai luajitah metallas da kudamua käytetäh pergajes libo iškijes da se eigo rikkovu, eigo murei, moine on luja. Se oza, ku olis hyvä iškie da iškendyväli olis suuri, kiinitetäh vardeh, kudai luajitah metallas, puus libo plasmasas.


Pila.
Pila on ruadobruja, kudamas on äijy hammastu, piidy. Pilal pilatah puudu, metallua, plastiekkua da muudu.
Pila on eräs ennevahnazii ruadobrujii. Pienii pilan jyttyzii olakiviruadobrujii käytettih vie neolitan aigah (7-3 tuhattu vuottu enne meijän aijanluguu). Enzimäzet raudupilat luajittih skandinuavat. Niidy valettih kiviformis, niilöin luadu ei olluh hyvä, sendäh puaksumbah käytettih kirvehii. Monien vuozisavoin mendyy Gretsies ruvettih luadimah piloi tagomizen vuoh, sendäh sai luadie ylen kovat metallat da luja ruadobruja.
Pilua on eri luaduu. Käytös ollah kaksikädehizet, sähköpilat da äijät muut.


Sruugu.
Sruugu on ruadajes käis piettävy ruadobruja vestämizeh niškoi. Sruugua käytetäh, konzu tahtotah luadie puupinnas silei libo tietys miäräs karhakko, pienendiä mitah čuasti libo azuo se koverakse.
Sruugu on ylen vahnu ruadobruja, sidä on löytty Pompeis da net kuulutah I vuozisuan aigah. Yhtelläh suureh käyttöh net tuldih XV-XVI vuozisavoil. Tänäpäi tevolližuos käytetäh sähkösruugii.


Nuaglu.
Nuaglu on vehkeh kiinittämizeh niškoi. Nuaglas on varzi da piä, da terävy n’okku. Nuaglua käytetäh eri čuastiloin, enimyölleh puuhizien, toine toizeh kiinittämizes. Pal’l’azel nuaglu perretäh niilöih.
Enzimäzet nuaglat luajittih luonnon materjualois, kalan ruvvis da kazvoksien šiipois, libo niidy vestettih lujis puulois. Enzimäzet raudunuaglat roittihes bronzukavven aigua, silloi niidy tavottih da valettih. Jällespäi niilöin luadimizes käytettih vaski- libo raudulangua. Tänäpäi nuagloi luajitah teräsravvas.


Raččulomaine.
Raččulomaine (karjalakse sidä vie sanotah račču) on ruadobruja nuagloin kiškondah niškoi. Sidä luajitah erillizennu ruadobrujannu libo yhtes ruadobrujas voibi olla pal’l’aine, loma da raččulomaine. Raččulomazes on metalluvergu, kudai on juattu kahtekse ojazel, sen vuoh otetah, pietäh da sit kiškotah iäre nuaglu – sen piä materjualaspäi, kudamah se on iškietty.


Gaikkuavain.
Gaikkuavain on ruadobruja gaikkoin, boltoin da toizien čuastiloin kierdämizeh niškoi. Gaikkuavaimes sen yksi huuli on liikkuju. Gaukkiavaimii luajitah teräsravvas.


Piihtet.
Piihtet on raudusepän ruadobruja, kudaman vuoh pannah piihtih trubii da erumuodozii čuastiloi. Niilöis on yksi libo kaksi puarua koveropindua čuastiloin piihtih panendah niškoi da niilöin kierrändäh niškoi.


Tartun bobien muzei.
Tartun bobien muzei () on sijoitunnuhes Tartun linnan vahnas ozas.
Histourii.
Tartun bobien muzei oli avattu 29. oraskuudu vuvvennu 1994.
Yhteistiijot.
Tartun Bobien muzeis on enämbi 24600 eriluadustu bobua, on alalline da väliaigaine ozuttelut. Muzein kollektsies on perindöllizii estounielazii bobii, suveniirutyttilöi, suomelas-ugrilazien kanzoin rahvahallizi bobii, tyttitaloloi da äijy muudu kaikenmostu bobua.
Muzein ozutteluzualat.
Enzimäine muzein ozutteluzualu mustoittau vahnan koin suuripertii, kuduas on divan, kaksi kreslua, komodu, kamin-päčči, lat’elampu, suuri hebo-boba, lattiele on piirustettu matto. Servantois da divanal ollah vahnat farfourutytit čomis pluat’ois. Ozutahes, ku pertih terväh tulou bobien ižändy da rubieu kižuamah.
Toizes muzein zualas voibi nähtä muanruadajien lapsien puuhizii da tekstiil’ubobabii. Tytit ollah muanruadajien ferezilöis, on äijy puus luajittuloi kodi- da meččyžiivattoi.
On muzeis zualu, kuduas ollah vaiku bumuagubovat. Tytöt sie voijah kižata bumuagutyttilöinke da sellittiä niilöi bumagas leikattuloih sobih. Brihaččuloih niškoi – ilmumiäčyt, laivoin modelit, linnoitukset, saldatat.
Muzeis on zualu, kudamas on pikoi-pienii bobazii. Sie on kaikkie – mašinoi, tyttilöi, sobii, astieloi, zvierilöi, suarnallizii personuažoi, bobazii Kinder surprise -jäičäspäi.
Muzein toizeh kerrokseh on kerätty bobazii, kudualoi suau nähtä Estounien eriluaduzis fil’mois da mul’tfil’mois.
Adressi.
Lutsu-piha, 8. Tartu, Estounii, 51006.


Teräžin.
Teräžin on kirvesmiehen da puusepän leikkuaju ruadobruja. Sidä käytetäh puus pienii haudoi kaiverdajes. Teräžimes on varzi da terä terendetyn agjanke.


Punotalttu.
Punotalttu libo otv’ortku on raudusepän ruadobruja, kudaman vuoh kierretäh pindah libo iäre otetah vintupindazii kiiniteksii. Punotaltas on varzi da terä.


Vaskičču.
Vaskičču (,) on sorkatoi šižiliuhku, nägemäl ku pieni mado rouno. Yhtelläh mavos sen eroitat, sil on liikkujat silmyluomet, ulgonazet kuulohovut da ylen pitky händy. Madoloil händy on äijiä lyhembi ruhuo, vaskiččuloilhäi se on yhtenjytyi pitky ruhonke.
Ulgonägö.
Vaskičun ruho on kai silielois suomuksis. Hambahat ollah konusan muodohizet, terävät da tuaksepäi vinot. Vaskičul on aiga levei kieli. Sen ruhon piduhus voi olla 50 da 60 sentii, yhtelläh puaksumbah se on kahteh kerdah pienembi. Nuoril vaskiččuloil selgy on harmai, hobjaine, bokat da maha ollah mustanmuzavanruskiet libo mustat harmuan läpetyksenke. Kazvahuu selgy mustenou da rodieu muzavanruskiekse, vaskizekse libo maksankarvazekse.
Leviendy.
Karjalas vaskiččuu on vaiku Keski-Karjalassah, Belomorskassah. Sidä enimälleh on vaiku suvipiirilöis. Vaskičču suvaiččou kuivii kohtii da eläy pedäjikkölöin reunoil da aholoil, lehti- da segamečis jogiloin da järvilöin randamil, tuhjožikkolois, kuattulois mečis. Vaskičču peittyy kivilöin uale, viččoin tukkuloih, kuivanuzih lehtilöih, hapannuzih kandoloih, juurikkoloih, kuadunuzien puuloin uale. Puaksuh peitokohtakse valliččou jyrzijöin da muamygrien pezii, toiči iče luadiu pezän meččylevitekseh libo pehmieh muah.
Taba.
Vaskičču on ylen hil’l’u da suojatoi, sendäh se puaksuh puuttuu pedoelättilöile käzih. Vai pitky da katkieju händy avvuttau sille pajeta. Vaskičul se ei ole moine, kui toizil šižiliuhkuloi, se ei kazva uvvessah.
Vaskičču hos i on ihan suojatoi, ga Karjalas sil on paha sluavu. Sidä pietäh pahimannu madolois da myrkymavonnu, ainos tapetah. Ga se ei ole myrkymado da se ei rubie nikonzu n’okkuamah ristikanzua, kudai on ottanuh sen käzih.
Vaskičus ei ole nimittumua pahua, vastukarai on hyödyy. Se syöy äijii meččäh niškoi pahoi böbökkii.
Vaskičču terväh harjavuu ristikanzah, se voi eliä terrariumois yhtes mustumadoloin da löpšölöinke.


Harmai rubišlöpöi.
Harmai rubišlöpöi (karjalakse vie harmai rubilöpšöi libo harmai rubilötöi,) on rubišlöppölöin pereheh kuului elätti. Karjalas harmai rubišlöpöi on ainavo rubišlöppölöis. Šlöppölöih verratunnu täl rubišlöpöil ei ole hambahii da leikkavustu kieles, sil ollah lyhyöt tagasorkat da kuivu, sangei, erähis kohtis kovennuh nahku kai ruvis – kazvaimis.
Ulgonägö.
Harmuat rubišlöpöit ollah aiga suuret elätit, enimälleh enämbi 80 millimetrii. Emäčyt voijah ollah 150 da kai 200 millimetrii. Niilöin sellän väri on eriluaduine: harmuattavu da rouno reduhine muzavanruskei libo mustanmaksankarvaine selgiettömien muzavien tačmoinke libo niilöittäh. Maha on rouno reduhine valgei, keldazettavu, pienien mustien pilkuloinke. Nahku on buguričču da sit on äijy myrkyrauhnua. Piän bokis on kaksi suurdu buguriččuu.
On olemas mieli, ku rubišlöppölöis ristikanzan nahkah voi roita kazvaindu, ga se ei ole tottu. Niilöin myrky ei ole ristikanzale paha. Sit vai voi čahluo nahkua, muudu nimidä, da silloi vaste, konzu se puuttuu silmih libo riibavukseh. Myrkyy nahkas rubišlöpöile pidäy pedoelättilöis puolistajes.
Leviendy.
Karjalas harmuadu rubišlöpöidy on kaikkiel, ga sidä harvembah näet, migu heinyšlöpöidy, se ei ole vai sendäh, ku tädä rubišlöpöidy on vähembi, ga vie sendäh, ku se suvaiččou peittyö. Se eläy eri ololois: lehti-, kuuzi-, pedäi- da segamečis, peldoloin da niittylöin lähäl, puaksuh kylis ogrodois da sadulois. Toiči rubieu elämäh žiivattoin huonuksis. Se ei kui šlöpöi valliče märgii kohtii, sille pidäy kuivembat.
Taba.
Harmai rubišlöpöi liikkuu yöl libo pimien aigah, päiväkse peittyy meččylevitekseh, pezih, juuriloin da kuadunuzien puuloin uale, luondaloih, vahnoih kuadunuzih huonuksih. Vai pilvežänny da vihmupäivänny sidä voibi nähtä päiväl. Harmai rubišlöpöi havaččuu talviunes sulakuun lopus libo oraskuun allus, myöhembi heinyšlöppölöi. Havaččuhuu net kerras mennäh kuduh vezistölöih, kus on seizoi vezi libo vähäzel virduaju.
Harmai rubišlöpöi, kui kai muavezielätit, vaihtau turkin, lykkiäy iäre ulgoketun. Edusorkil se kiškou sidä suurin paloin da kerras syöy, nenga täyttäy einehellizien ainehien vajavuttu, kudai rodieu ketunvaihtandan jälles.
Syöndy.
Harmai rubišlöpöi syöy pienii böbökkii da niilöin toukkii, hämähäkkilöi, čyöttölöi. Niilöin joukos on äijy pahua mečile, saduloile da ogrodoile luadijua böbökkiä, sendäh harmuadu rubišlöpöidy pidäy pidiä hyödyy tuojannu elätinny.


Heinyšlöpöi.
Heinyšlöpöi (karjalakse vie heinylöpšöi,) on muavezielättilöi. Karjalas sidä on joga čupus da äijin.
Ulgonägö.
Šlöppölöis heinyšlöpöi on aiga suureččaine, 70-100 millimetrii. Sil on mruamorankarvaine libo pilkukas maha da tylčy turbu. Elätin väri on vaihtelii. Piälpäi heinyšlöpöi on valpahanmuzavanruskei da muzavanmaksankarvaine. On elättilöi, kudamat piälpäi ollah valpahankeldazet da vihoittavat libo ruskiettavat da enimälleh mustat. Elätin maha on rouno reduhine valgei libo keldazettavu.
Leviendy.
Karjalas heinyšlöpöidy on kaikkiel da Karjalas se on muavezielättilöis luguu myöte suurin. Erähis kohtis yhtel kilometril voibi nähtä sadassah dai enämbängi elättii. Toizih šlöppölöih verratunnu heinyšlöpöi enimälleh eläy mual da vezistölöih menöy vaiku kuvun da talven aijakse.
Heinyšlöpöidy on kaikis mečis, yhtelläh enämbi sidä on rannikol kazvajis kuuzikkolois, koivikkolois, huabikkolois, segamečis, kus on enimälleh kuustu, tuhjožikol kazvoitunnuzil aholoil da niittylöil, meččyaholoil, märris kuattuloin meččien kohtis. Kuivii pedäjikkölöi se ei suvaiče.
Se, ku heinyšlöpöidy on muga äijy, on kiini sih, ku elätti on viluu kestäččy. Sen kudu sežo ei muga äijäl, kui toizien amfibieloin, varua viluu.
Taba.
Heinyšlöpöi on yöelätti, päiväl se liikkuu harvah. Päiväl se yksinäh libo toizien šlöppölöinke yhtes peittyy heinäh, oksien, kivien, lehtien, parzien uale, kandoloih da toizih luonnon peittokohtih. Silloi se valliččou märgii da pimielöi kohtii.
Keviäl heinyšlöpöi havaččuu sulakuun lopus – oraskuun allus, konzu vezi on jo 3-4 gruadussii lämmy. Talven elätti viettäy vezistölöis, kudamat ei kylmeta pohjassah: pienis joguzis da ojazis, madalis järvilöis, turbehsuoloil.
Luonnos hinyšlöpöit eletäh 4-6 vuottu, ristikanzan kois kymmenessäh vuodessah, toiči kai kaheksassahtostu.
Syöndy.
Heinyšlöpöi syöy böbökkii da niilöin toukkii, puaksuh se syöy hämähäkkilöi da čyöttölöi. Heinyšlöpöit hävitetäh meččäh niškoi pahoi böbökkii.


Carles Puigdemont.
Carles Puigdemont on katalunielaine poliitikku. Hänet vallittih 10. pakkaskuudu 2016 Katalunien ičehallindoalovehen piäministerikse. 27. ligakuudu 2017 algajen häi ruadau iččenäzen Katalunien tazavallan piäministerinny.


Jari Litmanen.
Jari Olavi Litmanen (r. 20. tuhukuudu 1972 Lahti, Suomi) on suomelaine jalgumiäččykižuaja.
L


Suomen Kanzallisarkisto.
Suomen Kanzallisarkisto () ohjuau keskushallindon arkistoindua, toimiu ku valdukunnalline keskusvirasto da tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kanzallisarkisto ottau säilytettäväkse aziikirjoi, keriäy merkillisty arkistoainehty Suomen histourieh näh da kannattau niilöin tutkimustu.
Kanzallisarkisto on kehitynnyh vuvvennu 1816 perustetus Senuatan arkistos. Ruočin vallan aigah Suomie hallittih Stokgolmaspäi. Vuvvennu 1809 Suomi liitettih Ven’ah autonomizennu suuriruhtinaskunnannu, se sai oman keskushallindon. Senuatan arkistoh siirrettih Ruočispäi Suomeh kuulujat aziikirjat da myös muijen virastoloin ainehisto. Vuvvennu 1869 arkiston nimi muutettih Valdivonarkistokse, vuvvennu 1994 Kanzallisarkistokse.
Viisas hiiri, teos © Jyrki Siukonen
Tiedoportualu - avuau tutkimuskäyttöh Karjalan tazavallan Kanzallisarkiston (Ven'an Federacii) da Suomen Kanzallisarkiston aziikirjoi Karjalan historieh da kul'tuurah näh.


Misjakku.
Misjakku (, merkitäh As-merkil) on 33. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Misjakan atomnoumer on 33. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 15. joukos.


Selen.
Selen (, merkitäh Se-merkil) on 34. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Selenan atomnoumer on 33. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 16. joukos.


Brom.
Brom (, merkitäh Br-merkil) on 35. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Broman atomnoumer on 35. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 17. joukos.


Nekrasov Nikolai Alekseevič.
Nekrasov Nikolai Alekseevič (28. kylmykuudu (10. talvikuudu) 1821 - 27. talvikuudu 1877 (8. pakkaskuudu 1878)) - ven’alaine runoilii, kirjuttai.
Lapsus da nuorizo aigu suuren ven'an runoilijan Nikolai Aleksejevičan Nekrasovan mini Volga-joven rannoil.” Suuri jogi- rahvahan syöttäi!”- saneli häi Volga- jogeh näh. Vaiku tiä jo pienyössäh nägi häi burlakoin ylen jygielöi ruadoloi, kuduat, kiändynyöt puolekkai, kulgiettih joven randua myö da viettih peräh ylen jygiedy baržua. Toiči kaččojen heijän rudoh, igävöičči kyynälissäh.
Ylen nuorennu häi rubei tundemah rahvahan jygiedy elostu., sentäh häi tuli suurekse ristikanzake, hyväsydämellizekse runoilijakse, kudai kogo ijän tahtoi rahvahal kebjevytty da hyvytty.
Tuattah hänen oli oficierannu ylen julgiennu da kovasydämellizenny. Kniigoi nikonzu ei luvennuh, suvaičči mečästiä da ainos oli pahalleh käskyläien ruadajienke.
Muamah oli ihan toine: hyväsydämelline älykäs da opastunnuh ristikanzu. Äijis runolois Nikolai Aleksejevič kirjuttau omassah muamah näh.
Konzu hänel täydyi 16 vuottu tuattah vedi händy Peterburgah opastumah oficierakse Dvor'anskoih polkah. Muamah tuatan mielien vastah, käski poijal valmistuo universitiettah. Tuattah konzu sen tiijusti, katkai kai maksut poijale. Häi jäi ihan yksin, vierahas linnas, kopeikattah kormanis.
Nygöi hänen eländy aijas tapahtui kaikkie: 3 vuottu oli ainos nälläs, ei voinnuh ostua lämmii sobii, ainos ečii ruaduo. Ottihes joga ruadoh: kirjutti kirjazii gruamottomil, tallendi tekstoi akt'oroil, opasti perehis lapsii.
1838 vuvvel algai kirjuttua omii runoloi. Kirjutti vaiku venän kielel, kuduadu ylen äijäl suvaičči. Äijät runot ylen terväh muututtih pajoloikse, kudualoi pajatetah nygözelgi aijal. ”korabeiniekat”, ” Korgieloin leibien keskes..” Poemas ”Raudu dorogu” – kerdou, kui nälgy gonii rahvastu stroimah raudu dorogua da sie jygies ruavos loppemah omii eländy aigoi.
Nekrasov oli piämiehenny ” Sovremenniekku”- lehtes., kuduadu algai vie A.S Puškin. Kirjuttajat Černiševskii, Dobrol'ubov, Turgenev da Lev Tolstoi, kirjutettih enzimäzii kerdomuksii hänen lehtih.


Uvven Valamoin monasteri.
Yksi pravoslavnolois monasterilois Suomes on Uvven Valamoin Spaso-Preobraženskoi monasteri. Se kuuluu Konstantinopol'skoih Patriurhuattah, sijoitunnuhes on Heinävien piiris, Pappiniemi kyläs.
Historii.
1939 vuvel evakuacien aigah, konzu oli Ven'an-Suomen voinu, läs 190 monuahua Luadogan Valamoin monasteris, tahtottih kerätä uuzi pravoslavnoi obitel', Suomes.
24.07.1940 vuvvel Valamoin vellestö ostettih usuad'bu Pappiniemen kyläs, Heinyvien piiris, kuduan ižändänny oli Yrjö Saastomoinen.
Sie ihan piätaloin čardakal, vellet löytti merkiikounu, kudai andoi ielleh nimen luostaril. Ikounu oli pyhittäjien Valamoin Sergien da Germanan. Monasterin nimi oli tiettävy: ”Uuzi Valamoi”. Ylen terväh nouzi Spaso-Preobraženskoi kirikkö, kudai oli kerätty da rakendettu kahtes ambaris. Enzimäzet ikoonat da kai altarin utvarit oldih Luadogan Valamoispäi. Alimazen riävyn ikonostuassu ihan alus oli trapeezan seinil.
Igumenan kreslu, kudai nygöi on huruas puoles, oli luaittu 1869 vuvvel, Igumenal Damaskinal.
Sil aigua oli evakoittu sizäret Pečenskois monasterispäi, heijän nastojuatel' puutui saldatoin käzih da oli tapettu 12.12.1940 vuvvel.
1956 vuvvel monasterih piästih monuahat Konevickoin monasterispäi, hyö tuodih Čudotvornoi Ikoonu Konevickoin Jumalan Muaman, kudai omal väil on piästänyh voimattomii rahvahii suuris goris.
Nygöi Tämä Čudotvornoi Ikkoonu on kives rakendetus Spaso-Preobraženskois Piäkirikös.
Jales Suurdu voinua Mitropolittu Leningradskoi da Novgorodckoi keräi yhteh Valamoin Vellestyö da tuldih hyö Moskovan Patriarhuattah.
1957 vuvvel, konzu oli 800 vuottu Suomen Pravoslaviel, vellestyö myös siirtih Suomen Arhijepiskoppah.
Erähät vellet ei mendy elämäh uttu stiil'ua myö, hyö suadih luba mennä Pskovo-Pečorskoih monasterih.
1977 vuvvel oli rakendettu uuzi Spaso-Preobraženskoi kirikkö.
1984 vuvvel oli rakendettu kul´tuurukeskus, kus oli kirjasto, konferenszualu da ikonoin restavroičendukeskus, sie vie piirustettih uuzii ikoonoi.
1989 vuvvel ihan rinnal oli rakendettu Valaamskoi opastuscentru.
1997 vuvvel ihan järven rannal rakendettih časounu Nikolai Čudotvorcan nimel, a toizel puolel järven randua oli luaittu
vellestön kalmižim. Sinne myös on rakendettu časounu prepodobnoin Germanan Alaskinskoin.
Kezäl 2000 vuvvel, ihan kalmižiman ogruadan rinnal oli rakendettu časounu Iounal Krestiteläl.
U


Luzikku.
Luzikku – syöndyvehkeh, ozutahes ihan pienenny labjazennu, vehkeh-kuppine, kudual suau ottua suuppua libo kiiselii. Pitkembie luzikan vartu suau pidiä kais, konzu syöt.
Luzikan suurus on ihan moine, kudai syndyy ristikanzan suuh.
Luzikku voibi olla syöndyvehkehenny da laboratornoinnu vehkehenny.
Ennevahnas luzikkoi luaitti puulois, luulois da sarvlois. Griekkalazet piettih luzikoinnu merirakuškoi, ihan muga kui ylen vahnan aigua primitivnoit rahvas.
Jegiptas luzikkoi luaittih slonan luulois, kivilöis da puulois. Puaksuh niilöin piäle piirustettih Uskon piirustuksii. Konzu tuli parembi aigu Riimas da Grecies, ilmestyttih bronzu da hobjuluzikat.


Šorpikku.
Šorpikku – syöndyvehkeh, kuduas on varzi da 2-4 pitkyččiä piidy, yhtes n'okkupuoles.
Konzu serviruijah stolua, šorpikku pannah hurual puolel, piidoit alahpäi. Syvves šorpikkua pietäh huruas käis, a veiččie – oigies, sentäh, ku oigiel käil on parembi leikata syömisty.
Vaskišorpikkoi tietäh jo ammui (vilicat) Moisein Faraonien aijas (ish.27:3).
Luušorpikkoi arhiologat löyttih kalmois Kiinalazien kul'tuuras. Ciczä bronzusadavuozil 2400-1900 enne nygöstyaigua.


Veičči.
Veičči – leikattavu vehkeh, sen ruadokohtu on terävyklinku, luaittu ylen kovas materiualas. Klinku on terävy yhtes libo mollembis puolis. Veičen konstruktsies on rukojatku da klinku, vie vois olla moizennu terävänny, ku suas sil pystiä.


Torielku.
Torielku – syöndyaste. Voibi olla pyöräzenny, sen piäl naveditah syömine, ku vediä stolal.
Torielkat ilmestyttih enne luzikkoi da veiččii. Jo niolitanaigua ilmestyttih enzimäzet torielkat. Niidy luaittih saves, a sit päččilöis poltettih, ku oldas net lujat.
Antickois Grecies da Riimas maltettih luadie keramikkuastieloi – parembi, ku muijal.
Niidy oli käyttäjes – jogapäivällizii, dekarativnoloi da pruazniekkuastieloi. Nygözel aijal on piirustettuloi torielkoi. Niilöl ollah Jumalan eländyaigoi da suurien Herroin eländyaigoi.
Tinaastiet ilmestyttih vahnas Riimas. Kallehii astieloi luaittih hobjas da kullas.


Kuppi.
Kuppi – on pieniastei, sen formu on polusfieru, kuduah on tartutettu puolipyöräine ručku, ku juvves pidiä käis, Sih voibi valua 200kub.cm. Tämä kuppi pädöy hiilavah juomizeh. Erähis kul'tuurois kuppilois syvväh. Azien mualois kuppi on suurembi da ručkittah, sidä sanotah – piualakse.


Stokan.
Stokan – lasilline aste, voii olla formu cilindru libo konussu. Ei ole ručkii. Niilöis juvvah hiilavii libo viluloi juomizii. Niilöinke vie pietäh stokanalustu.


Kost’urku.
Kost’urku (kattil) – aste, kudai enimyölleh on luaittu metallas, kattilois keitetäh syömisty avvonazel tulel libo duhovkas. Astien piäl ainos pidäy olla kanzi. Kattiloin mollembis puolis ollah ručkat.
Nygözel aijal on kaikenjyttymii eriluaduzii kattiloi. Net voijah olla kuvienke, pienet dai suuret, pyöräzät dai ovualallizet. Kattiloi luaitah erimetallolois: al'uminies, ruostmattomis teräsravvois, lasillizii, kuduat kestetäh temperatuurua, keramikas, teflonas da vie emalilkatettuloi.


Riehtil.
Riehtil - aste, kudual žuaritah syömizii. Net enimyöleh ollah pyöryformii. Voijah olla yhten piendy varrenke dai kahten mllembis puolis. Luaitah niidy čugunois, al'uminies, keramikas. Sen piäle pidäy olla kanzi, ku razvat ei tiputtas siiriči.


Afon Wysg.
Afon Wysg () on jogi Kymrinmuas. Se laskou mereh Casnewyddin linnan kohtal.


Brynbuga.
Brynbuga () on kundu Kymrinmuas. Afon Wysg -jogi virduau sen läbi.


Afon Ddawan.
Afon Ddawan () on jogi Kymrinmuas.


Afon Ebwy.
Afon Ebwy (anglien kielel "River Ebbw") on jogi Kymrinmuas.


Afon Sirhywi.
Afon Sirhywi (anglien kielel "Sirhowi River") on jogi Kymrinmuas.


Afon Gwy.
Afon Gwy (kymrin kielel) libo River Wye (anglien kielel) on jogi Suuren-Britanien suarel. Se virduau Kymrinmuan da Anglien alovehel.


Afon Dyfrdwy.
Afon Dyfrdwy (kymrin kielel) libo River Dee (anglien kielel) on jogi Suuren-Britanien suarel. Se virduau Kymrinmuan da Anglien alovehel.


Čainiekku.
Čainiekku on aste. Se ei ole suuri aste, valuandun´okanke, on vie piälepäi kanzi da ručku. Čainiekas lämmitetäh da keitetäh vetty.


Stola.
Stola on pertilomu. Stolan pindu voibi olla piduzin dai kallattu, kudual suau panna ruadovehkehii, voibi syvvä, kižata, pirdiä, libo opastuo mihtahto uudeh ruadoh. Enimyölleh stolan pinnat ollah nellikkölizet da seizotah nelläl jallal, voijah vieolla pyörällizet, kolmikkolizet da moničupullizet. Stolajalgoi voibi olla erimiäry. Ollah vie stolat jalloittah, niidy tartutetah yhtes puoles seinäh. Stolanpindua voibi muutella: kallatunnu libo piduzinnu, kui sinul mielyttäy.


Stuulu.
Stuulu on pertilomu, kuduan piäl voibi istuo yhtel hengel. Stuulas on istundu da nojattavukohtu, bokkii myö voibi olla käzilnojakohtat. Stuulas on eruo taburetkanke, stuulu on sellännojakohtant.
Stuulan ozat ollah: istundukohtu, sellännojakohtu da jallat, niidy voibi olla nelli, voijah olla puaroinnu – ristukonstrukcies (X).
Stuulat voijah olla pehmiet dai kovat. Ero menöy materiualoi da konstrukcieloi myö.
Stol'arnoit stuulat – luaitut puulois, vembelpainetut ollah luaittu lehtipuulois, niidy vie kleijäh šponis, pletitäh pajuvičois, luaitah metallas, plastiekas da eri materiualois.


Delegy.
Delegy (viettävy käri) - nellirattahalline viettävy käri.
Delegiä enimyölleh vedäy heboine, harvembi buivolu, mulat da häkit.
Delegöi enimyölleh luaitah puulois, nygözel aijal puurattahat on muutettu pneumošiinohikse. Delegiä vietäh hebozet aižien vuoh.
Gruuzu se voibi vediä - 750 kiluo, sen omapaino on -250-300 kiluo, suurus sen on 2,5*1,5 metrii. Ezirattahat ollah pienembät tagarattahii (60-70sm: da 70-100 sm).


Plita.
Plita - on keitändy da pertinlämmittäi laiteh. Plital voibi keittiä syömisty. Plital on metallupiälys kanforkoinke, on duhovku, kus suau havvuttua syömizty. Ihan alembi on peittojuaššiekaine, kunne suau peittiä pienii kost'urkoi da riehtilöi proutivoloinke.


Jiäškuappu.
Jiäškuappu on kylmänpidäi škuappu erikameras. Sidä pietäh säilytysškuapannu, kus suau säilyttiä produktoi da syömizii viluskameras kodvembin.
Jiäškuappu ruadau ihan, ku kylmiäjy mašin, kudai levittäy kylmykameraspäi viluu ilmua, a lämmän ilman vedäy iäre da levtäy huoneheh. Niidy on suurii dai pienembii. Suurii jiäkameroi pietäh laukois da produktuzavodois, kunne voibi synnyttiä tonnii lihua da kalua. Pienembät jiäškuapat da kaamerat ollah keitändypertiös da senčolois.


Sobienpezomašin.
Sobienpezomašin on emändöinabuniekku, kudai pezöy da puhtistau tekstililöi. Pezöy sovat, posteliainehet: hurstizet da odd'ualoin piälykset, voibi pestä sumkii da huavoloi.
Enzimäine pezomašin oli käziprivodanke, se piäzi ilmah 1907 vuvvel. Luadii mašinan Viljam Blekstoun.
Jevropas enzimäine pezomašin ilmestyi 1900 vuvvel, sen proizvodstvu algavui Germuanies. Nygyaigaset pezomašinat ruatah sähköprivodoin vuoh, net ilmestyttih1908 vuvvel.
A 1949 vuvvel Amerikas ilmestyi avtomuattupezomašin.


Pölynimii.
Pölynimii da nygöi jo puaksumbi sanotah pölynimuri, kudai keriäy kaikil piälyksil pölylöi da reduloi. Pölynimuri ilmanimendän vuoh keriäy huavozeh reduloi da pölylöi. Huavostu ainos pidäy puhtistua, ku ei kerävys sinne liigua reduu da pölyy. Enzimäine imuri oli luaittu Amerikas 1869 vuvvel. Niidy on kahtu luaduu: kodi-imurit da promišlennoit imurit.


Perti.
Perti – on huoneh, kudai voibi olla eriluaduine, se on yksi oza eländyhuonehis. On eroitettu välipertilöis da hodulois nelläl seinäl. Pertis on uksi da ikkunat.
Ei kuuluta pertilöikse huonehet, kudualois ei sua eliä (aitat, senčoit, garažat, liftan šahtat).
Eroitetut pertit kodilois jo tiettih Vahnas Grecies, tiediä sidä suau raskopkoi (muankaivandoi) myö jo 2200 vuozien aigua.


Pertiväli.
Pertiväli – on pitky välihodu pertilöin keskes, kudai on yhtel kerroksel.
Pertivälit voijah yhtyö pertilöinke pordahien vuoh, konzu pidäy piästä ylimäzel kerroksel. Pordahat ollah piäelementat koin arhitektuuras, konzu net ilmestyttih, arhitektuurat kodiloin tuldih parembakse. Oli parembi jagua pertilöi. Välipertit da pordahat ilmestyttih rakenduksih myöhäzel arhitekturnoil tradiciel.


Keitändyperti.
Keitändyperti - kus keitetäh da varustetah syömizii. Nygözel aijal eländypertilöis keitändypertit yhtevytäh syöndykohtanke (stolovoinke).


Magavosija.
Magavosija on pertilomu, kudual suau ristikanzal viruo. Kravatti magavopertis on piälomu.
Magavosijas on nelli jalgua, kudualoin vuoh on azetettu ruamu da se on nostettu ylembi latettu, ollah vie ezi da taganojalavvat vie on matrassu.
Ruamat, nojalavvat voijah olla luaittu metallois libo puulois, harvembi toizis materiualois.


Sent-Džordžes.
Sent-Džordžes on Grenuadan piälinnu, sen poliittine da ekonoumiekkukeskus. Sie eläy 2982 hengie (2011). Linnu on Grenede –suaren päivänlaskupuolen rannal. Sent-Džordžes on tärgei transportukohtu. Linnas ollah meriportu, kanzoinväline lendoazemu, on kehitetty syömistevolližus. Sent-Džordžes on perustettu vuonnu 1650. Vuozinnu 1885—1958 se oli brituanielaizen - Windward Islands - siirdokunnan piälinnu, vuvves 1974 algajen on riippumattoman Grenuadan piälinnu. Linnu sai oman nimen Sent-Džordžes –kirikön kunnivokse.


Gvatemala (linnu).
Gvatemala on Gvatemalan Tazavallan piälinnu sego Keski-Ameriekan suurin linnu. Sen keskuksespäi Kanzoinvälizeh La-Aurora –lendoazemassah on vai 3 km. Vuonnu 2008 pakkaskuus loppiettih lendoazeman uvvistamisruavot.


Kingston.
Kingston on Jamaikan piälinnu da suurin linnu. Se on Karibien meren rannal. Kingston on suurin linnu Karibien alovehel – sie on portu, hyvin kehitetty ombelemis- sego syömistevolližus. Linnu on perustettu vuonnu 1693. Vuonnu 1872 sie oli Jamaikan haldivo. Linnu sai piälinnu –stuatusan vuonnu 1962, konzu suari sai iččenäžyön.
Trenčtaun –nimine linnan ozua pietäh reggi –muuzikan roindumuannu.


Ottava.
Ottava on Kanuadan piälinnu. Se on Ontario –muakunnan päivännouzupuoles, Ottava –joven rannal. Ottava on Ontarion toine suurin linnu.


Bogota.
Bogota on Kolumbien piälinnu, se on juattu 20 ozah. Linnas eläy 7,4 miljonua hengie (2011) – 16% kogo muan rahvahas. Bogota on yksi suurimbis Suvi-Ameriekan linnois.


Siligo.
Siligo on küla maal Sardiinia saarel (Itualii).


Mruamoru.
Mruamoru (muinas-gretsien kieles μάρμαρος — «valgei libo läpettäi kivi») on mägilaji, kudai rodieu kal’tsiitas libo dolomitas metamorfizman hyvyös.
Mruamoran kogomus.
Mruamorah kuuluu kal’tsiittu da toizien minerualoin sevoitehtu, da orguanistu yhtistehty. Nämmis sevvoittehis rippuu mruamoran luadu, net parandetah libo pahendetah mruamoran čomenduskygyy. Mruamoran väri sežo rippuu nämmis sevoittehis. Enimil värikkähil mruamoroil on kirjavu väri. Rauduoksiidu luadiu mruamoran ruskiekse, toiči valpahanrouzovoikse; raudusul’fiidu – sinizen mustakse; silikuatat, kudamis on ruadua, – vihandakse; limonit da ravvan da margantsan karbonuatat – keldazekse da muzavanruskiekse. Harmualois, taivahankarvazis da mustis mruamorois on grafiittua da biitumua.
Mruamoran suandukohtat.
Mruamorua on joga muas. Ven’al enzimäzikse ruvettih käyttämäh mruamorua Karjalaspäi. Se on valpahankeldastu värii omaluaduzien kuvienke. Karjalaine mruamoru čomendau Talvidvorčan, Kazanskoin da Isaakijevskoin kiriköt Piiteris. Kuulužat oldih Karjalan Tivdien da Luadoganrannikon mruamoran suandukohtat. Eräs kudamis on Ruskealas.
Urualal on käytetty hyväkse enämbi 20 mruamoran suandukohtua. Sibiris da Altail tietäh enämbi 50 mruamoran suandukohtua, ga aktiivizesti ruatah vaiku kolmes.
Rajan tagua hinnois pietäh Itualien mruamorua. Adamanaijois kuulužat oldih Gretsien mruamoran suandukohtat.
Mruamoran käyttö.
Ammuzis aijois mruamorua käytetäh rakendamizes: taloloin da avvopäččilöin piälystämizes, stolalaudazien luadimizes, lattieloin da seinien päilystämizes, mozuajikkoin luadimizes da pertilöin syväinpuolien čomendamizes. Sidä käytetäh sežo mustopaččahien luadimizes.
Vie erähii vahnoi perindölöi on mruamoran käyttö saduloin da puustoloin čomendamizes. Mruamoral piälystetäh fontuanoi, pordahien käzipuuloi, lebokodazii.
Mruamoras azuttuloi laudoi käytetäh elektrotehniekäs. Mruamorujauhuo käytetäh muatalovuos.


Graniittu.
Graniittu (– ”jyvä”) magmuattine plutouniene mägilaji, kudai kuuluu graniittoin rodukundah. Graniittah kuuluu kvartsu, plagiokluazu, muašpuattu da kiildo. Graniitat ollah muankuoren tärgevimii kogomuksii. Niidy on äijis kohtis da net ollah enimien manderehien pohjannu. Graniittu on ainaovoluaduine luonnon materjualu, kovuon puoles se on toizel sijal jälles almuazua.
Graniitan käyttö.
Graniittu on eräs plotnolois, kovis da lujis lajilois. Sidä käytetäh rakendamizes piälystysmaterjualannu. Sidä paiči graniittu ylen vähän imöy iččeh vetty, se on hyvä pakkazien kestäi da ei revustu, mindäh sendäh sidä käytetäh piälystysmaterjualannu taloloin sydämes da ulgopuolel. Yhtelläh pidäy mustua, ku niilöis talolois rodieu vähästy enämbi radiatsiedu. Erähis graniittoin lajilois sendäh voibi suaja luonnon uruanua.
Taloloin syväinpuoles graniittua käytetäh seinien, pordahien piälystämizes, stolalaudazien da paččahien luadimizes, pordahien bal’asinoin da suurien kukkumal’l’oin azumizes. Graniital piälystetäh fontuanoi da avvopäččilöi. Taloloin ulgopuolel, pihal sidä käytetäh alužimien, aidoin da tugiseinien piälystämizes da rakendamizes. Graniitas luajitah mustopaččahii da graniittukivie.
Graniitan suandukohtat.
Graniittua on äijis mualois. Ven’al, ku ottua luguh kai graniitan olokohtat, niidy on läs 200. Hos on niidy äijy, ga luvun puoles Ven’a jiäy jällele Itualies. Sit muas enin kaikkie graniittua on Sardiinies.
Ven’an luodehpuoles – Leningruadan alovehel, Kuolan niemimual da Karjalas – suajah hyviä ruskiedu da rouzovoidu graniittua. Karjalaine graniittu on kuulužu Ven’al da sen ulgopuolel. Se on luja da kestäi.


Vagoinkarvaine kvartsiittu.
Vagoinkarvaine kvartsiittu on metamorfiene mägilaji. Se tarkoittau sidä, ku se rodivui jäyhtynös magmas da sit temperatuuran da painon vaikutukses muutti omat ominažuot. Sil on ainavoluaduine da harvinaine vagoinkarvaine väri.
Kogonažus.
Vagoinkarvazes kvartsiitas on enimälleh kvartsua – 70-98%. Sidä paiči sit on kiilduo, tal’kua da muašpuattua. Sidä pietäh puolikallehennu enzimäzen luavun mägilajinnu. Se kuuluu sih samazeh joukkoh, kui malahiittu, jamša da nefriittu. Tämä kvartsiittulaji on ylen čoma da luja, sendäh sidä sanotah vie tsuarilazekse.
Vagoinkarvaine kvartsiittu on ylen kova, muokata sidä on jygei, ga poliruiččemizen jälles sit luajitut azutekset ollah ylen čomat. Se on ylen kova, sendäh sidä ei pilata, sidä hallatah. Kvartsiitas on hienuo toine toizeh kiingieh ”kazvanuttu” jyviä, sendäh konzu kvartsiittu hallatah, ei rodei terävii agjoi da n’okkii. Suuruon puoles nämmä jyvät ollah enimälleh yhtenjyttymät, sendäh lämmites net levetäh tazazesti. Tämän hyvyös kvartsiittu on luguzien lämmitändöi da viluškoitandoi kestäi, sit ei lähte pahoi ainehii da se ylen vähän imöy iččeh vetty. Se voibi kestiä 1770 gruadusin lämmän.
Suandukohtat.
Tädä kvartsiittua suajah vaiku Karjalas Onieganrannikon piiris Oniegujärven päivänlaskupuolizel rannal Šokšan kyläs, sendäh puaksuh sidä sanotah šokšan kvartsiitakse.
Käyttö.
Vagoinkarvastu kvartsiittua käytetäh kylylöis, piälystämizes da rakendamizes. Kylylöis se hätken pyzyy lämmänny da andau kebjien magien löylyn, sendäh sih miellyttih kylyniekat.
Vuozisadassah XVIII tädä kivie piettih hinnois sen lujuon täh. Sih aigah sidä käytettih raudua da čugunua valajien päččilöin piälystämizes. Vaiku puolen vuozisuan mendyy ovvostettih, ku lykätäh päččih harvinastu da ainavoluadustu kivie. Tädä kivie ruvettih käyttämäh dvorčien, kirikkölöin, mustopaččahien čomendamizes.
Kivie käytetäh sežo lagevoloin, trotuaroin da kävelykujoloin luadimizes, sendäh ku se on hyvä pahoin siälöin kestäi.
Vagoinkarvastu kvartsiittua on käytetty Napoleonan kalmukivenny da Leninan mauzolein luadimizes.
On olemas mieli, ku vagoinkarvaine kvartsiittu on hyvä verenpainole, avvuttau nivelien da sivuloin kivistyksih, parandau verdy, kebjendäy ristikanzan oluo siän vaikuttamizes. Ga täs suuri merkičys vikse vie on omaluaduzel väril. Kačahtattos vai sih dai vihjuat sen ainavoluadužuon.


Šungiittu.
Šungiittu on mägilaji, kudai kogonažuon da ominažuzien puoles on antratsitoin da grafiitan välis. Šungiittua on mustua, muzavanharmuadu da maksankarvastu värii.
Histouriellistu tieduo.
Enzimäzenny lyhyzii kirjutuksii ”Anuksen muan mustas” mägilajis kirjutti vuvvennu 1792 akadiemikku Nikolai Ozeretskovskii da vuvvennu 1848 Mägi-inženieroin korpusan štabs-kapituanu N. Komarov.
Vuvvennu 1877 Aleksandr Inostrantsev andoi sille nimen – šungiittu Oniegantagavon kylän Šungan mugah, kus tädä mägilajii enzimäzekse löyttih da kus ruadoi kaivostunnelli.
Šungiitan suandukohtat.
Puhtastu šungiittua luonnos on ylen harvah, enimälleh se on hoikkazinnu 30 sentissäh junozinnu. Puaksumbah se on sevoittehennu šungiittuslantsois da dolomitois, kudamii on kaikes Oniegantagavos – Hirvahan kyläspäi päivänlaskupuoles Šungassah päivännouzupuoles.
Suurin vuitti šungiitan suandukohtii on Karjalas Oniegantagavon niemimual da Oniegujärven pohjasn’okas ymbäri. Vihjatah, ku nämmis suandukohtis on läs 1 miljardu tonnua tädä kivie.
Täkse aigua on löytty yksi šungiittukohtu Kazahstuanas. Sit on 49 miljounua tonnua kivie.
Käyttö.
Šungiittua käytetäh metallurgies da rakendamizes. Piiteris sil on čomendettu Isaakijevskoi da Kazanskoi kiriköt da Moskovas metron stansiet. Tänäpäi šungiittua käytetäh šungiziitan luadimizes, se on kebjei betonan vastineh.
Šungiziittua käytetäh sežo vien puhtastamizes vienpuhtastomolois.
Šungiitas luajittuloil azuteksil sanotah rouno on parandusvägie, ga se ei ole tovestettu.


Värtin.
Värtin on käziruadovehkeh. Sil kezrätäh langua. Ruado on tuttavu ylen vahnas aijas. Se värtin on luaittu puukeppizet, hyvin veistetty ylä dai alapuoli. Yläpuoldu sormil pyöritetäh, sentäh se on hoikkaine, a alapuoli on sangiembi, se pyöriy naizen polvel da keriäy langua.


Kuožali.
Kuožali on rahvahan käziruadoloin vehkeh. Kuožzlin da vätinän vuoh kezrätäh villu da pelvas kuidoloi.
Värtinän vuoh tulou kezrävölangu, kudai on tartutettu kuožalin piäpuoleh. Konzu värtin ulou langoil tävvekse, sidä sanotah tainakse.
Kuožali on kuaittu puulavvois: niidy on kaksi ozua, yläpuolel, kudai ozutahes labjazekse, ihan sih kohtah sivotah valmis villurukki, a ku naine vois hyvin kezrätä, toine laudaine on myös silei, sil suau kezrijäl istuo. Piäozua ainos vie čomendettih piirustuksil da vestämizel.
Rukki.
On vie abukuožali – se myös on laudu, kuduan piäl on navedittu cilindru, virujan värtinänke.
Käil pyöritetäh rataspyöriä, se remenin vuoh pyörittäy värtiniä. Hurual käil annetah villua teräväh puoleh värtiniä, oigiel käil pyöritetäh ratastu. Muga kezrätäh villulangua.


Pelvaskangas.
Pelvaskangas – on moine kangas, kuduan yläpuoli on silei da muatovoi.
Pelvahan kuidu tulou kazviksen piälysnahkazes. Pelvas kazvau yhten vuvven, ihan ku kai pelvahien perehis.
Pelvahan kangahal on pitky histourii, kudual on jo yli viittytuhattu vuottu. Pelvahan kangahas omeltut perehen sovat, ozutetti bohatstu. Vaiku bohatat voidih ostua moizii sobii Jegiptas da Päivännouzu puoles. Piettih pelvaskangastu parahannu kangahannu eläjät Kaspien da Mustan meren rannoil.
Pravoslavnoit enne dai nygöi ommeltah sobii vaiku pelvahan kangahas, muudu nimidä ei ližätä.


Mezi.
Kimalehien mezi on syömine, kudai on keittävynnyh kimalehen kuvas (Apis mellifara) nektuaru, se voibi olla kukkien mehu, kudai nouzou magiennu kukkijas kukkazes. Niidy pietäh syömizenny syöjät (pinöit, böbökät, amburjazet da muut).


Kriptounu.
Kriptounu on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen 18. joukon, nelländen riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 36. Sen kirjutusmerki on Kr. (). Kripton on inertnoi yksiatomahine guazu, kudamal ei ole värii, maguu da hajuu.
Histourii.
Vuvvennu 1898 anglielaine tiedomies U. Ramzai eritti notkies ilmas (enzimäi vai otti iäre sit kisloroudan, azotan da argonan) sevoittehen, kudamas spektrumetoudan vuoh löyttih kaksi guazuu: kriptounu (”peitolline”) da ksenounu (”oudo”, ”omaluaduine”).


Jaakkima.
Jaakkima () on stansii Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris. Enne se oli pos’olku. Se sijaiččou 3 kilometrin piäs Lahdenpohjaspäi.
Histourii.
Vuvvennu 1845 ruvettih nostamah uuzi luteransoin kirikkö Jaakkimah muanomistai Aleksandr Kušel’ovan-Bezborodkon avul. Arhitektorannu oli Karl Engel.
Kirikkyö nostettih 5 vuottu. Se rubei ruadamah 19. ligakuudu v.1851. Sih voi syndyö läs 3000 hengie.
Vuvvennu 1939 Jaakkimas eli läs 9500 hengie (Lahdenpohjas – läs 2000, Lumivuaras – läs 5000).
Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan (1939 – 1940) jälles se aloveh liittyi Nevvostoliitole Moskovan rauhansobimuksen mugah (v. 1940).
Vuvvennu 1941 Suomen VII armiikundu (suom. Suomen VII armeijakunta) valdai Jaakkiman.
Moskovan vuvven 1944 välirauhan jälles Jaakkima uvvessah rubei liittymäh Nevvostoliitole.
Luteransoin kirikös oli vangiloin luageri. Myöhembäh sidä käytettih yhteiskoinnu, a sen jälles skluavunnu. Vuvvennu 1977 kirikkö paloi.


Tervu.
Tervu on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.
Se sijaiččou Tervunjoven suus Luadogan samannimizes niemes.
Se on ylen vahnu poselenii. Nimen alguperä on suomelaine (se roih terva-sanaspäi).
XX-luvun toizel puolel täh järjestettih Ladoga-kolhozu.
Enne Tervus oli kirikkö. Vuvvennu 1999 sen sijah pystytettih ristu.


Tervajärvi.
Tervajärvi on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.


Soskua.
Soskua on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.


Peltola.
Peltola on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.


Otsanlahti.
Otsanlahti on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.


Lasanen.
Lasanen on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Luadogan luodehozas.


Ihojärvenkylä.
Ihojärvenkylä on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.


Vätikkä.
Vätikkä on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Luadogan luodehozas.


Alho.
Alho on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kurgijoven kyläkunnas.
Pos’olkas on raududorogustansii. Pos’olku sijaiččou 9 kilometrin piäs Kurgijovespäi.


Metsämikli.
Metsämikli on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Kortela.
Kortela on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Kokonniemi.
Kokonniemi on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Luadogan luodehozas.


Harvia.
Harvia on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Hankanmäki.
Hankanmäki on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Petroskoin valdivonyliopisto.
Petroskoin valdivonyliopisto (ven.) (vuodessah 1956 sen nimi oli Karjalas-suomelaine valdivonyliopisto) on vuvvennu 1940 perustettu yliopisto Karjalan tazavallas Petroskois. Vuvvennu 2017 yliopisto sai tugiyliopiston stuatusan.
Vuvven 2014 tiedoloin mugah yliopistos opastuu 11231 opastujua, ruadau piäl 1000 tiedomiesty da opastajua.
Petroskoin valdivonyliopistos on 40 tutkimuksien da uuzien tehnolougieloin keskustu, biznes-inkubuattoru, tehnoparku, oma ilmoihpiästämö, kazvitiedosadu, Onego-uinduallikko, tiedokirjasto. Yliopisto sijoittuu kaheksah rakendukseh, kuduat ollah eri linnan ozis.
Petroskoin valdivonyliopistol on 77 rahvahienvälisty sobimustu 23 muanke, kudualoih kuulutah Suomi, Ruočči, Norviegii, Francii, Germuanii, Portugalii, Anglii, Amierikan Yhtysvallat, Kanuadu, Bel’gii, Korea, Baltiekkumeren muat da muut.
Joga vuottu yliopisto ottau vastah läs 200 vierastu opastujua, da läs 250 Petroskoin valdivonyliopiston opastujua da opastajua opastuu da harjaittelou rajan tagua.
Petroskoin yliopisto kannattau opastujua: se andau tervehyönkaičuksen, den’guavun. Opastujat voijah parandua tervehytty profilaktouries, kävvä huogavumah Mustanmeren rannale, Karjalan sanatourieloih, Urozero-tervehyönhoidokeskukseh da Šotjärvi (ven. Šotozero)- sportu- da tervehyönhoidoluagerih.


Vepsän kanzalline voulosti.
Vepsän kanzalline voulosti (veps. "Vepsän rahvahaline volost’") – pohjasvepsäläzien avtonoumii, kudai kuuluu Karjalan tazavaldah, oli olemas vuvves 1994 algajen vuodessah 2004. Keskus – Šoutjärven kylä (Šouljärv’). Rahvahanlugumiäry (01.01.2012 aigah) – 3493 hengie, niilöis 1202 – vepsäläzet.
Histourii.
Vepsän kanzalline voulosti oli perustettu 20. pakkaskuudu vuvvennu 1994 Karjalan tazavallan Piälimäzen Nevvoston käskyn mugah 20. pakkaskuun päiväs 1994 № ХП-23/625. Voulosti oli perustettu Šokšan, Šoutjärven da Kalagen vepsäläzien kanzallizien kylänevvostoloin tyveh. Nämmä kylänevvostot oli otettu iäres Onieganrannikon piirin halličuksespäi. Tavikuun 2. päivänny vuvvennu 1996 Vepsän kanzalline voulosti rodih iččenäzekse alovehekse, kuduah kuului 13 kyliä. Aloveh- da halličuskeskuksennu oli Šoutjärven kylä.
Lykysti suaja hyvät tulokset: oli elavutettu vepsän kirjukieli, piästetty ilmah opastuskniigat da sanakniigat, voulostin školis ruvettih opastamah vepsän kieldy. Karjalan yliopistolois ruvettih valmistamah vepsän kielen opastajii. Kielentutkii Irma Ivanovna Mullonen luadi kolmekielizen (vepsäläs-suomelas-ven’alazen) Karjalan vepsäläzien paikannimien luvettelon. Oli kohendettu Šoutjärven kul’tuurutaloi. Kai tämä parandi vepsäläzien omaničentunduo kanzannu.
Voulostin sotsiuallis-ekonoumiellizien probliemoin sellittämine oli kiini Karjalan tazavallan Vepsän kanzallizen voulostin kehityksen РЭСУРС-programman valmistamizes da täyttämizes. РЭСУРС-programman vuozikse 2000-2004 luadi Karjalan tazavallan Ekonoumiellizen kehityksen ministerstvu. Programman piätarkoituksennu oli miärätä ruavot Voulostin kehittämizekse, ku vuvvekse 2004 suaja täyzi b’udžiettu, kudai kannattas voulostin eloksen sotsiuallistu puoldu minimualizien sotsiuallizien standartoin tazol. Programman piälimäzenny ruavonnu oli РЭСУРС-stuatusan omistamine alovehele. Tämän stuatussu ennusti hyviä ekonoumiekkutilua laitoksile, kudamat kehitytäh voulostin alovehel. Oli hävitetty puutevolližuon kompleksan hädätila. Pieneni kirjoile panduloin ruavottomien lugumiäry, pienettih ruadopalkoin, eläkehmaksoloin da lapsien abumaksoloin vellat.
Vuvvennu 2002 Karjalan tazavallan halličuksen hyvyös Vepsän kanzalline voulosti yhtyi federuallizeh tietyn tarkoituksen programmah “Pohjazen vähäluguzien kandurahvahien ekonoumielline da sotsiualline kehitys vuodessah 2011”.
Talvikuun 20. päivänny vuvvennu 2004 voulosti hävitettih. Sen aloveh annettih järilleh Onieganrannikon piirin halličukseh.
Vähästy enne voulostin hävitändiä, vuvvennu 2004, vepsäläine aktivistu taidoilii Aleksei Maksimov valmisti Vepsän kanzallizen voulostin gerban projektan. Projektu ei olluh hyväksytty virrallizesti.
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%92%D0%B5%D0%BF%D1%81%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%BD%D0%B0%D1%86%D0%B8%D0%BE%D0%BD%D0%B0%D0%BB%D1%8C%D0%BD%D0%B0%D1%8F_%D0%B2%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D1%81%D1%82%D1%8C


Tantal.
Tantal on läpettäi hobjanvalgei metallu tinan vivahtuksenke
Tantal (lat. "Tantalum", merkitäh Ta-merkil) on 73. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Tantalan atomnoumer on 73. Se on sistiemallizen järjestyksen kuvves periodas 5. joukos.
Tavallizes olotilas tantal on läpettäi hobjanvalgei metallu tinan vivahtuksenke.
Avuamizen histourii.
Ruoččilaine hiimiekku Anders Gustaf Ekeberg avai tantalan vuvvennu 1802 kahtes minerualas, kuduat oli löytty Ruočis da Suomespäi. Tiedomies ei voinnuh suaja puhtastu elementua minerualoispäi. Vaigien suamizen periä sile annettih muinasgriekkalazen mifolougien Tantalan urhomiehen nimi.
Tantalua da ”kolumbiedu” (niobiumua) piettih yhtenny elementannu. Vaigu vuvvennu 1844 germuanielaine hiimiekku Genrih Roze tovesti, ku kolumbit-tantalit minerualas on kaksi eri elementua – niobium da tantal.
V. Bolton Germuanies enzi kerdua sai plastiillistu tantalua vuvvennu 1903.
Vuvvennu 1922 tantalua ruvettih käyttämäh tevolližuos: radiolampois da elektrovirran oijenduksis.
Luonnos olendu.
Tantal on harvinaine metallu, vaigu 0,0002% muankuores. On olemas läs 20 tantalan minerualua da enämbi 60 minerualua, kudamis on tädä minerualua. Enimyölleh sidä suajah Francies, Jegiptas, Thaimuas, Avstrualies da Kitais.
Käyttämine.
Nygöi tantalua käytetäh monis alois: hiimiellizes tevolližukses, atomreaktoroin luajindas, hirurgies da implantatois, tantalukondensattorois.


Kalevalaine runohus.
Kalevalaine runohus perustuu kalevalazeh runolajih libo kalevalalajih. Kalevalastu runohuttu voibi kuulla baltienmerensuomelazien rahvahien keskes. Kalevalaine runohus on roinnuhes ei myöhembä raudukavven aigua da äijat tevokset sanellah ihan rauduakavven aijas. Kalevalazeh runohuoh kuulutah sežo vahnembat kivikavven aijan šamaani-aihiellizet tevokset da uvvembat hristianskoit tevokset.
Parahii runonpajattajii rahvas piettih suures arvos. Vahnu kalevalaine runohus säilyy vuoziaijoin luguh rahvahan mustos. Uvvet sugupolvet opastettih vahnoi runoloi maltajien runonpajattajien kuunneltes. Täh niškoi oli äijy pajotabua, paiči tiedohussanoi, kai kalevalan runohuon tevokset ezitettih pajattamal. Toiči pajatettih kandelehen myödähsoitandan mugah.
Kalevalan runohuon vahnembat tundietut kirjutukset luajittih tovennägözesti 1500-luvul. Erähät tiedomiehet pietäh 1200-luvun olijua Novgorodan lähäl löyttyy tuohistu kirjutustu kalevalalajizennu tiedohussanannu.
Enzimäzenny tundietunnu runoloin keriäjänny, kudai kuundeli da pani niilöi mustoh, oli 1700-luvul ruadai Christfried Ganander. Onnuako Gananderan panos ei roinnuhes ylen tehokkahakse da ammattillizekse 1800-luvun rahvahanrunohuon keriäjien ruadoh verraten. 1800-luvul, Suomen suuren kniäzin valdumuan aigua, tiedomiehien yhtevyksen piätarkoituksennu oli kerätä yhteh kai rahvahan keskes säylynyh kalevalaine runohus. Elias Lönnrot da äijät muutgi tiedomiehet dai opastujat käydih keriämäh kalevalastu runohuttu da muudugi rahvahanperindyö suomelazil da baltienmerensuomelazil alovehil. Ihan samah aigah, konzu runohuttu kerättih täytty vägie, suulline perindö jo rubei häviemäh. Äijät runonpajattajat oldih oman suvun jälgumäzinny tiedäjinny da toiči jo ylen vahnat. Erähis perehis perindö oli vie sen verran luja, ku nuorembi sugupolvi tiezi runoloi ja myöhembä kävijät keriäjät suadih kirjuttua runoloi heisgi. 1800 da 1900 vuozisavoin välil suurin vuitti runoloi oli jo kerätty. Runoloi puutui vie löydiä 1900-luvun algupuolelgi. Erähii lapsien kalevalalajizii tevoksii libo kalevalalajizii sananpolviloi da sananlaskuloi voibi kuulta rahvahan keskes tänäpäigi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_Vanhat_Runot
Jouko Vahtola Suomen historia s. 77


Beat-sugupolvi.
Beat-sugupolvi (angl. The Beat Generation, toiči kiännetäh ”murendetukse polvekse”) on ameriekkalazien kirjuttajien da runoilijoin joukon nimi, kuduan ezittäjät kirjutettih prouzua da runoiluu.
Beat-sugupolvi on vaikutannuh omien yhtenaigalazien ajatuksih 1940-luvus algajen da suannuh kaikkien yhtehisty tunnustustu 1950-luvun lopus.
Nygyaigazet literatuurukriitiekat kačellah beat-sugupolvie eri luaduh: ekzistencialistu-kirjuttajinnu, huigiettominnu hengilölöinny, romantiekkoinnu, ebäpoliitiekallizennu ristikanzoinnu da bogieman ezittäjinny. Tarkin erähän tutkijan mugah on kačella sidä amierikkalazien taboin vallankumovuksen tunnussanoinnu da tunnusmerkinny.
Džek Keruak keksii ”beat-sugupolvi”- terminän vuvvennu 1948. Muga kirjuttai kuvaili nonkonformistustu nuorižoliikehty da undergraundua New Yorkas, kuduat oldih roinnuhes ”kavonnuos sugupolvespäi”.
Beat-sugupolvi rubei kehittymäh1940-luvun allus Columbian yliopiston opastujien keskes, kus L’us’jen Karr tuttavutti Keruakua, Ginzbergua da Berrouzua, kudualois sit tuli ”murendettuloin” piäezittäjät.
Joukon kuulužimat kirjuttajat on Uil’jam S’juard Berrouz, Džek Keruak, runoilijat Allen Ginzberg, Gregori Korso, Lourens Ferlingetti, Geri Snaider, Maikl Makklur, Diana di Prima, Filipp Ueilen, Filipp Lamantia, Leroi Džons, Bob Kaufman, Robert Krili da Robert Danken.
Beat-sugupolven tiettävembät tevokset on Ginzbergan runoelmu Mälähtys (1956), Keruakan romuanu Matkal (1957) da Berrouzan romuanu Pal’l’as murgin (1959).
1960-luvun lopus, beat-sugupolven toiminnan lopus monet joukon ezittäjät muututtih hippilöikse, hos erähät liityttih toizih poliitiekallizih suundihgi.
Terminän alguperä.
”Bitniekku” – termin oli keksitty vaiku vuvvennu 1958, konzu ”San Francisco Chronicle”- sanomulehten žurnalistu Gerb Kaen omas kirjutukses ližäi ”beat”-sanah, kudai džuazusoittajien slengil merkičči kurjuttu da ebätoivuo, ven’alazen juondehen ”nik”. Tämän suffiksan häi otti kosmosas olijas Nevvostoliiton”Sputnik-1” sanaspäi.
Kaenan kirjutus ozutti, gu bitniekat, rouno ku sputniekku, ollah kuslienne, meijän muailman ulgopuolel.
"Minä olen keksinyh sanan “bitniekku”, sen täh ku ven’alaine “Sputnik” silloi lendeli da sana iče hyppäi".
"I coined the word "beatnik" simply because Russia's Sputnik was aloft at the time and the word popped out.


Štuattu Georgii.
Georgii on Liideh-Amerikan Yhtysvallois. Päivännouzus on Atlantan valdumeri. Susiedat ollah pohjas Suvi-Karoliinu, Pohjas-Karoliinu da Tennessi, päivänlaskus Alabuamu da suves Floriidu. Rahvahan lugumiäry on vähästy enämbi 10 miljounua (2014 vuvvel).
Georgien piälinnu on Atlantu. Sie vuvvennu 1996 piettih kezäolimpiuadua.
Kuulužat rahvas ollah: ielline prezidentu Jimmy Carter da rahvahanoigevuksien aktivistu Martin Luther King. Muzikantat: Ray Charles da Little Richard. Kirjuttajat: Alice Walker da Margaret Mitchell.
Muantiedo.
Štuatan suvipuoli on tazango, se jatkuu ihan päivänlaskussah. Pohjas on Appalačit, net jatkutah luodehessah. Suuret jovet ollah Čattahučči, Savanna da Svani.
Siätila.
Atlantu-linnas on kaikis räkimbi heinykuus, konzu keskimiäräine korgevin lämbötila on 31,7 astettu. Kaikis vilumbi on pakkaskuus, konzu keskimiäräine alimazin lämbötila.
Histourii.
Georgii oli kolmestostu siirdomuas, kudamat vastustettih Suurdu-Britaniedu Yhtysvaldoin vällysovas. Yhtysvaldoin sisäsovas Georgii oli suvištuatois, net tahtottih säilyttiä orjuttu.
Talovus.
Georgien bruttorahvahantuoteh on 403 miljardua dollarii. Se on 11. tilal štuatoin keskel (2010 vuvvel).
Georgies kazvatetah Yhtysvaldois štuatois enite kanoi, muapiähkinöi da pekuanipiähkinöi, toizekse enite puuvillua da ruistu, kolmandekse enite persikkua da pomidorua da viijendekse enite tabakkua.
Štuatan lembinimi on ’Persikku Štuattu’, sendäh gu sie niilöi ollah kazvatettu 1500-luvulpäi Čerokki-rahvas. Nygöi niilöi kazvatetah Georgiedu enämbi Kalifornies da Suvi-Karoliinas.
Atlantu on Georgien da Liideh-Yhtysvaldoin liikehkeskus. Sie on ezimerkikse The Coca-Cola Company, CNN, UPS da Delta Air Lines.
Rahvas.
Georgies eletäh 9,7 miljounua eläjiä, kudaman keskes on 31,2% afroamerikkalazii. Yhtysvaldoin keskimiäry on vähembi tädä (tiijot ollah 2010-2012).


Suomelaine lindukoiru.
Suomelaine lindukoiru on suomalaine muzavanruskei pystykorvaine mečästyskoiran rodu. Se on suomalazien kanzalline koirurodu. Tämä lindukoiru on 40-50 sentimetrie korgei, sobolin jyttyine turki, mustu n'okku, kippurane händy kr'učkazilleh sellähpäi.
Suomalazen lindukoiran roindupaikois ei ole tieduo, a kandurodu ollou kazvannuh jo 2000 vuottu tagaperin. Vuvvennu 1892 meččäniekku Hugo Sandberg jalosti ezmäzen linduloi haukkujan lindukoiran.Vaiku yhtenjyttyzien koirienke oli mečästetty jo ammui. Suomelazien lindukoirienke on mečästetty eriluaduzii meččyelättillöi, oravii, hirvii, toiči kondieloi. A nygöi mečästetäh meččykanoi. Lindukoiran ruado on ozuttua haukkehel lindu mečästäjile.
Tädä roduo löydyy muualgi Suomen lizäkse. 2010 luvul Ven'al, Ruočis da Suomes rodun kandu oli yli 1000 koirua, Pohjois-Amerikas, Norjas, Kanadas da Suures Britanies yhtes yli 100 koirua.
Koiran mečästystaba.
Rodutaban mugah suomelazen lindukoiran pidäy olla boikoi, kirkei da vägevy. Se on ylen uskolline ižändäleh. Tundemattomil ristikanzoile se on ebäuskolline, ga rodu on nygöi muuttunuh avoimekse da ystävällizemmäkse. Koiru vardoiččou ylen hyvin omat alovehet da räyräyttäy konzu tullah vierahat ristikanzat, sendäh tädä koirua ei pietä linnas. Tädä koirua voi pidiä perehen omannu, ga sendäh gu se ei suvaiče olla kois, se igävöiččöy meččäh. Mečästykses koiru on ylen myöndeine, hänen n'okkah puuttuh terväh kanoin duuhu da se kuulou hyvin mečän iänet.


Martsial'noit viet.
Martsial’noit viet -muzei () – on histourielline muzei da rauhoitettu aloveh Martsial’noit viet hierus, joga on perustettu vuvvennu 1946. Sen perusti rahvahan opastai da kodialovehentiedäi Vasilii Trošin. Ozuttelut nimitetih enzimäzen Ven’an «Martsial’noit viet» kurortan histouriele. Muzei on Karjalan tazavallan muzien ozasto.
Histourii.
Muzien allun histourii on yhtistetty Dvortsi kylän kurortan perustamizen histourienke.
22. kevätkuudu vuvvennu 1946 Karjalan-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan rahvahien komissuaroin nevvosto piätti perustua Petrovskoi muzien Dvortsi kyläs Petrovskoi piiris.
23. syvyskuudu vuvvennu 1946 enzimäzen Ven’an kurortan aloveh oli ilmoitettu rauhoitetukse alovehekse, kudai liitti iččeh: Pedru-apostolan kirikkö, Pedrun silmykaivon paviljon, uvven silmykaivon paviljon da kivivirraston talo.
Vuvvennu 1955 muzei da rauhoitettu aloveh yhtyi Valdivon Karjalan avtonomizen socialistizen nevvostotasavallan kodialovehmuzien kundah.
Vuvvennu 1959 muzientiedon tiijollizen tutkimusinstituutan ehoitandan mugah muzei muutti oman struktuuran da oman nimen: «Muzei da rauhoitettu aloveh Martsial’noit viet».
Vuvvennu 1993 muzies oli varrastus. Vargahat luajittih loukon levos, piästih muzieh, ei koskettu merkilöi da kiškottih joukko pedrun aigukavven kappalehii. Ga ezinehet ei olluhgi lövvetty. Varrastuksen jälles muzieh azetettih ymbärisutkazen vardoičusjoukon. Arvokkahimmat ozutteluezinehet viettih kodialovehmuzien säilytyshuonukseh. Nygöi ozuttelun puoli on koupieloi, eigo alguperäzii kappalehii(originualu).
Vuvvennu 2008 ruvettih kunnostamah kahtu silmykaivon paviljonua. Net oldih riičitty da vietty kunnostandakse Sortavalah, kuduas oli firmu, joga voitti tazavallan kul’tuuruministerstvan kilvan. No palkas ilmestyttih vägevykset da vuvvennu 2013 paviljonat ei tuodu järilleh.
Vuvvennu 2011 kevätkuus muzei pidi 65. roindupäivän.
Linkit.
M


Carelicum.
Carelicum (suom. "Carelicum", iännetäh [karelikum]) on muzien, kul’tuuru- da turistukeskus, kudamas voi tuttavuo Pohjas-Karjalan muakunnan histourien da nygyaigazen eloksen kel. Carelicuman huonus sijaiččou Jovensuun piälagevol, sidä nostettih vuvvennu 1992. Carelicumas paiči muziedu on sežo tiijoituskeskus, konsertoih da teatran bilietöin myöndykeskus, avvutuspalvelukeskus Jovensuun linnalazile, Pohjas-Karjalan muzien arhiivu, lapsien čuppuine «Suarnulinnu Mukulakatu». Sežo Carelicumas pietäh erilazii kul’tuuru tapahtumii, kerähmölöi da pruazniekkoi.
Muzei da ozuttelut.
Carelicumas on Pohjas-Karjalan muzei, kuduas on alalline ozuttelu, kudai kuvastau alovehen histourii da sijallizet perindöt, da väliaigazet ozuttelut. Muzies on yksityskohtazet Sortaval-linnan makietat, kudai Talvi-voinan jälles rodihes Nevvostoliiton linnakse. Ne makietat ezitetäh erilazet Sortaval olemasolendan aiguvälit. Erillizis zualois voi tunnustuo Pohjas-Karjalan histourieniellizeh aiguvälih, Suomen avtonoumien kaudeh, perindöllizeh kul’tuurah da 19-20 vuozisadoin suomelazien da karjalazien eländytabah. Erilline ozutteluseinäl voi nähdä 14-18 vuozisadoin vahnoi kartoi, kuduat kuvastetah jevrouppalazien muantiedomielikuvii Pohjazen Jevropan alovehih näh. Väliaigazet ozuttelut kuvastetah toizien muzieloin keräilemät.
Suarnulinnu Mukulakatu.
Suarnulinnu Mukulakatu on muzien oza lapsih näh. Se on mielužu čuppuine puukodiloinke, lagevonke, portanke da toizien Suomen linnan attribuutoinke. Sellazis dekoracielois lapsi voi kebjieh kuvitella iččie ongittajannu, laukan libo koufeilan ižändänny, miärätä šliäppii, nostua raudodorogan libo roita tyttiteatran ozuttelijakse. Suarnulinnu Mukulakatu on tundiettu pienile lapsile joudoaijan viettämizen kohtu.
Suuri kerähmözualu da restoran.
Carelicumas on restoran da suuri kerähmözualu, kuduas pietäh kerähmölöi, pruazniekkoi da seminuaroi.


Uusikylä.
Uusikylä on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Sorola.
Sorola on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Luadogan luodehozas.


Sikopohja.
Sikopohja on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Rauhala.
Rauhala on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Raivio.
Raivio on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.
Se sijaiččou 15 kilometrin piäs Ihalaspäi Tyrjänjärven rannal.


Parkonmäki.
Parkonmäki on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Paikjärvenkylä.
Paikjärvenkylä on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Oppola.
Oppola on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Niva.
Niva on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piirin pohjazes Miinalan kyläkunnas. Pos’olku sijaiččou Nivanjoven rannal.
Histourii.
Vuodessah 1940 Niva liittyi Jaakkiman voulostih.
9. heinykuudu vuvvennu 1940 perustettih Kirgijoven piiri, kuduah liittyi Jaakkima.


Mikli.
Mikli on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Miinalan kyläkunnas.


Asila.
Asila () on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Hiitolan kyläkunnas.
Se sijaiččou lahten rannal Luadogan luodehozas.


Ilmee.
Ilmee (, ruoč. Ilmes) on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Hiitolan kyläkunnas.
Pos’olkas ollah Pyhä Jekaterinan kirikön kellojallat, kuduat nostettih vuvvennu 1777. 1990- luvul se hävitettih, 2000-luvul se nostettih uvvessah.


Kujansuo.
Kujansuo on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Hiitolan kyläkunnas.


Rintala.
Rintala on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Hiitolan kyläkunnas.


Haukkavaara.
Haukkavaara on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Hiitolan kyläkunnas.


Jelizaveta Petrovna.
Jelizaveta I Petrovna (18. (29.) talvikuudu 1709, Kolomenskoje – 25. talvikuudu 1761 (5. pakkaskuudu 1762), Pietari) oli Ven’an valdukunnan halliččii vuozinnu 1741-1761 (1762) Romanovoin dianastiespäi, Pedru I:n da Jekaterina I:n nuorin tytär, kudai rodivui kahtu vuottu ennen vahnembien svuad’bua.
J


Pedru III.
Pedru III Fedorovič (alguperäine Karl Peter Ul’rih, germ. Karl Peter Ulrich von Schleswig-Holstein-Gottorf) (10. (21.) tuhukuudu 1728, Kil’ – 6.(17.) heinykuudu 1762, Ropša) oli Ven’an valdukunnan keisari vuvvennu 1762, Gol’štein-Gottorp-Romanovoin dinastien enzimäine ezittäi Ven’an valduistuimel. 1745-vuvves algajen häi tuli Gol’štein-Gottorpskii-gercogakse; Pedru I:n bunukku, Anna Petrovnan poigu.
Pedru III haldivoičči Ven’ua vaigu puolivuottu, sit vallan valloituksen jälgeh hänen akku, Jekaterina II, tuli halliččijakse, a Pedru III terväh kuoli.
P


Jekaterina II.
Jekaterina II Aleksejevna libo Jekaterina Suuri (alguperäine germ. Sophie Auguste Friederike v on Anhalt-Zerbst-Dornburg, pravosluavies ven. Екатерина Алексе́евна; 21. sulakuudu (2. oraskuudu) 1729, Štettin, Prussija – 6. (17.) kylmykuudu 1796, Talvidvorču, Piiteri) oli kogo Ven’anmuan halliččii vuozinnu 1762-1796.
Jekaterina oli Angal’t-Cerbstskii-ruhtinahan tytär da tuli suarittarekse vallan valloituksen jälgeh. Hänen miesty Pedrua ei suvainnuh rahvas da sen täh Pedru oli ajettu valduistuimespäi.
Jekaterinan haldivoičendan aigua muanruadajat tuldih kogonah muaorjikse, a aristokruattii sai äijy erioigevuzii. Ven’an valdukunnan rajat oldih äijiä levendetty päivänlaskuh (Pol’šan javot) da suveh (Novorossijan, Kriman da ozittain Kavkazan liittämine).
J


Rubidii.
Rubidii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen 1. joukon piälimäzen alajoukon, viijenden riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 37. Sen kirjutusmerki on Rb (). Prostoi rubidii on kebjei, helpoh sulatettavu alkalimetallu, kudamal on hojanvalgei väri.
Histourii.
Vuvvennu 1861 germuanielazet tiedomiehet Robert Vilgelm Bunzen da Gustav Robert Kirhgof, konzu tutkittih spektrumetoudan vuoh luonnon al’umosilikuattoi, löyttih niilöis uuzi alguaineh. Myöhembä sille pandih rubidii-nimi kirjavimien spektruliinieloin värin mugah.


Stroncii.
Stroncii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen 2. joukon piälimäzen alajoukon, viijenden riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 38. Sen kirjutusmerki on Sr (). Prostoi stroncii on kebjei, hyvin tavottavu da plastine alkalimuahine metallu hobjanvalgiedu värii. Stoncii on hiimiiaktiivine, ilmas terväh reagiiruiččou kostien da kisloroudanke, sen piäle silloi rodieu keldaine oksiidukettu.


Trojany.
Trojany - Puolas varrel olii hieru. Trojany eläy 520 hengie (2011).


Akkaharju.
Akkaharju on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Välimäki.
Välimäki on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Kaivomäki.
Kaivomäki on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Ketrovaara.
Ketrovaara on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Kostamojärvi.
Kostamojärvi on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Ittrii.
Ittrii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn kolmanden joukon sivujoukon alajoukon alguaineh. Sen atoman noumer on 39. Sen kirjutusmerki on Y (). Prostoi ittrii on metallu valpahanharmuadu värii.
Histourii.
Vuvvennu 1794 suomelaine hiimiekku Juhan Gadolin (1760-1852) eroitti itterbitan minerualas tämän alguainehen oksiidan, kudamale häi pani nimen ittrien Ruočin Itterby-eländypaikan mugah. Se on Resarö-suarel, kudai kuuluu Stokgol'man suaristoh. Itterbitan löyttih sie tyhjäs karjieras.


Cirkounii.
Cirkounii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn nelländen joukon sivujoukon alajoukon alguaineh. Sen atoman noumer on 40. Sen kirjutusmerki on Zr (). Prostoi cirkounii on läpettäi metallu hobjanharmuadu värii. Se on ylen plastine da ruostandah niškoi luja.


Lamminkylä.
Lamminkylä on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Sorjo.
Sorjo on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Syväoro.
Syväoro on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.
Se sijaiččou lähäl ven’alas-suomelastu rajua, 30 kilometrin piäs Lahdenpohjaspäi.
Histourii.
Vuodessah 1917 ven’alaine nimi oli Сювеоро, suomelaine – Syväoro. Poselenii liittyi Parikkalah vuodessah 1940.


Taustamäki.
Taustamäki on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Esterlo.
Esterlo on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Elisenvuaran kyläkunnas.


Huhtervu.
Huhtervu on pos’olku Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris Kugijoven kyläkunnas.


Niobii.
Niobii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn viijenden joukon sivujoukon alajoukon alguaineh. Sen atoman noumer on 41. Sen kirjutusmerki on Nb (). Prostoi niobii on läpettäi metallu hobjanharmuadu värii.


Molibden.
Molibden on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn kuvvenden joukon alguaineh. Sen atoman noumer on 42. Sen kirjutusmerki on Mo (). Prostoi molibden on siirdymymetallu valpahanharmuadu värii. Enne kaikkie sidä käytetäh metallurgies. Ruoččilaine hiimiekku Karl Šeele löydi molibdenan vuvvennu 1778 molibdenan happamehen hiiluttajes.


Pavel I.
Pavel Petrovič (20. syvyskuudu (1. ligakuudu) 1754, Jelizaveta Petrovnan Kezädvorču, Piiteri – 12. (24.) kevätkuudu 1801, Mihailanlinnu, Piiteri) oli Jekaterina II:n da Pedru III:n poigu, kogo Ven’anmuan keisari vuozinnu 1796-1801 da vuvves 1796 algajen – Mal’tan ordenan suuri magistru.
P


Aleksandr I.
Aleksandr I Pavlovič (12. (23.) talvikuudu 1777, Piiteri – 19. kylmykuudu (1. talvikuudu) 1825, Taganrog) oli kogo Ven’anmuan keisari vuozinnu 1801-1825, vuvves 1801 algajen Mal’tan ordenan puolistai, 1809 algajen - Suomen Suuri ruhtinas, 1815 algajen - Pol'šan suari; Pavel I:n da Marija Fedorovnan vahnin poigu.
Elaijan jälgivuozien aijannu häi puaksuh sanoi ku tahtonus kieldävyö valduistuimes da siirdyö bokkah mieros, sen täh hänen vuottamatoman surman Taganrogas jälgeh rodih legendu ”Fedor Kuz’mič starikah näh”. Tämän legendan mugah Taganrogas kuoli da oli muah pandu Aleksandran kaksonen, ga keisari vie kodvan eli yksinäh Uralal, Sim-joven rannal luolas da kuoli vuvvennu 1864.
A


Nikolai I.
Nikolai I Pavlovič (25. kezäkuudu (6. heinykuudu) 1796, Carskoje Selo – 18. tuhukuudu (2. kevätkuudu) 1855, Piiteri) oli kogo Ven’anmuan keisari, Pol'šan suari da Suomen Suuri ruhtinas vuozinnu 1825-1855, Pavel I:n da Marija Fedorovnan kolmas poigu, Aleksandr I keisarin oma velli, Aleksandran II keisarin tuatto.
N


Tehnecii.
Tehnecii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen seiččemenden joukon, viijenden riävyn alguaineh. Sen atoman noumer on 43. Sen kirjutusmerki on Tc (). Prostoi tehnecii on radioaktiivine siirdymymetallu hobjanharmuadu värii. Se on kebjevin alguaineh, sil ei ole pyzyvii izotouppoi. Se on hiimien alguainehis enzimäine sinteziiruittu alguaineh.


Rutenii.
Rutenii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn kaheksanden joukon alguaineh. Sen atoman noumer on 44. Sen kirjutusmerki on Ru (). Prostoi rutenii on siirdymymetallu hobjastu värii. Se kuuluu platinmetalloin joukkoh. Sen löydi Kazanin yliopiston professoru Karl Klaus vuvvennu 1844.


Rodii.
Rodii on Dmitrii Mendelejevan alguainehien sistiemallizen järjestyksen viijenden riävyn yheksänden joukon, alguaineh. Sen atoman noumer on 45. Sen kirjutusmerki on Rh (). Prostoi rodii on kova siirdymymetallu hobjanvalgiedu värii. Se on platinmetalloin joukkoh kuului jalometallu. Sen löydi Anglies vuvvennu 1803 William Gaid Vollaston puhtahan platinan muokates.


Enkijärvi.
Enkijärvi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Aittuniemen kyläkundah.


Bojarskaja.
Bojarskaja on Karjalan tazavallan Louhen piirin eländykohtu, kudai kuuluu Aittuniemen kyläkundah.


Čkalovski.
Čkalovski () on pos’olku Karjalan tazavallas Louhen piiris.
Se sijaiččou tazavallan koillizes, Vienanmeren Čuupan lahten rannal, 88 kilometrin piäs Louhespäi.
Histourii.
Nygöine nimi pos’olkale annettih vuvvennu 1939 kuulužu Nevvostoliiton lendäi Valeri Pavlovič Čkalovan kunnivokse. Legendan mugah häi lendi Nevvostoliitospäi Yhtysvaldoih da tervehti pos’olkan eläjii luadijen kierrostu.
Vuvves 1969 vuodeh 1992 Čkalovski oli linnanjyttyine pos’olku.
Talovus.
Pos’olkas on poštu, laukku, kirjasto, feršalipunktu.
Tiä puaksuh huogavutah matkailijat, sendäh gu pos’olkas on äijy järvie da jogie, lähäl on meri.


Zašejek.
Zašejek on Karjalan tazavallan Louhen piirin kylä, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.
Kyläs on histourien mustomerki –17.-18. ligakuudu vuvven 1941 tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu.


Sosnovi.
Sosnovi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.


Kokkosalmi.
Kokkosalmi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin kylä, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.
Se sijaiččou lambiloin keskes, Karjalan pohjazes Kokkojärven rannal.
Histourii.
Kokkosalmen kylän alovehel torattih 1920-luvun allus, sežo Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) da Suuren voinan aigua.
Talovus.
Nygöi kyläs kehittyy torputalovus, matkailu. Tiä on äijy mökkii.


Suvanto.
Suvanto () on Karjalan tazavallan Louhen piirin kylä, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.


Uusi-Sohjanankoski.
Uusi-Sohjanankoski () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.


Sohjanankoski.
Sohjanankoski () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.
Histourien mustomerkit.
2 kilometrin piäs pos’olkaspäi on Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu. Täh on pandu piäl Karjalan frontan 3000 saldattua.
Talovus.
Enne pos’olkas oli kalastuszavodu, nygöi se ei rua.


Tungjärvi.
Tungjärvi (, vien. Kananaini) on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.
Se sijaiččou samannimizen järven koillisrannal, 8 kilometrin piäs Sohjanankosken pos’olkaspäi.


Tuhkala.
Tuhkala on Karjalan tazavallan Louhen piirin kylä, kudai kuuluu Kiestingin kyläkundah.


Karel’ski.
Karel’ski () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Malinavuaran kyläkundah.


Kieretti.
Kieretti () on Karjalan tazavallan Louhen piirin eländykohtu, kudai kuuluu Malinavarakan kyläkundah.


Kotajärvi.
Kotajärvi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin eländykohtu, kudai kuuluu Malinavarakan kyläkundah. Vie se on raududorogustancii.


Ala-Puulonki.
Ala-Puulonki () on Karjalan tazavallan Louhen piirin kylä, kudai kuuluu Malinavarakan kyläkundah.


Nilmilahti.
Nilmilahti (, vien. Nilmilakši) on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Louhen piiris Malinavarakan kyläkunnas.
Se sijaiččou Vienanmeren rannal, Nilmijoven suus.


Nilmijärvi.
Nilmijärvi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin kylä, kudai kuuluu Malinavarakan kyläkundah.


Pol’arnoi kruugu.
Pol’arnoi kruugu (, vien. Napapiiri) on Karjalan tazavallan Louhen piirin eländykohtu, kudai kuuluu Malinavarakan kyläkundah. Se on sežo raududorogustancii.


Tiätinä.
Tiätinä () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Malinavuaran kyläkundah vuvves 2004 algajen.
Se sijaiččou Karjalan pohjazes D’adinojärven päivännouzurannal.


Modest Musorgskii.
Modest Musorgskii (, 9. (21.) kevätkuudu 1839 Pskovskoin gubernien Kesarevo-kylä – 16. (28). kevätkuudu 1881 Piiteri) on ven’alaine säveldäi, Mogučaja kučka -joukon jäsen. Musorgskii on eräs suurimii ven’alazii säveldäjii. Häi oli vaikutannuh Ven’an da ulgomuan muuzikan tulieh kehitykseh. Säveldäi ruadoi muuzikan eri aloil. Hänen muuzikkuperindöh kuuluu ouperua, orkestrusävelmiä, vokualu- da fortepianon muuzikkusarjua, romansua da pajuo, horamuuzikkua. Musorgskii yhtytottu sluavii omas tuotandos kanzallizii piirdehii, syviä realizmua, ga säveldäjän ainavoluadustu ruadotabua da neruo ei tunnustettu eläjes.
Eloskerdu.
Vuvvennu 1952 Modest Musurgskii piäzi opastumah podpraporščiekoin gvardienškolah. Vuvvennu 1856 häi loppi sen. Musorgskii kodvazen aigua sluužii Preobraženskoin polkas, sit piälimäzes inženieruhaldivos, valdivon omažuon ministerstvas da valdivon tarkastuksen elimis.
Mosorgskii, sendäh ku händy ei tunnustettu da ei ellendetty, sai hermosäräityksen, kudai 1870-luvun toizel puoliškol enämbäl yldyi. Tämän periä häi harjavui juondah.
Musorgskii kuoli Nikolajevskois voinugospitalis Piiteris. Sie setämä päivy enne hänen kuolendua Ilja Repin oli piirustannuh ainavon säveldäjän portrietan hänen eloksen aigah. Musorgskii oli pandu muah Tihvinän Aleksandr-Nevskoin lavran kalmužimale.


Hietalambi.
Hietalambi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku, kudai kuuluu Malinavarakan kyläkundah.


Mustujogi.
Mustujogi () on Karjalan tazavallan Louhen piirin kylä, kudai kuuluu Malinavuaran kyläkundah.


Viligriiman kaivo.
Viligriiman kaivo () on kaivo, kudai on sijoitannuhes Tuhala-luonnon rauhoitetus alovehes, Sulu-huutoran pihas.
Yhtehizet tiijot.
Tuhala-luonnon rauhoitettu aloveh on sijoitannuhes samannimizeh kyläh, kudai on 25 kilometris Tallinnaspäi.
Nõiakaev on kuulužu sil, ku toiči tämä kaivo “kiehuu”. Se “kiehuu” kerran libo kaksi kerdua vuvves, ga segi voi olla “kiehumata”. Konzu kaivo “kiehuu”, sit valuu muah läs 100 litrua vetty sekundas. Tämä rodiu sendäh, ku kaivon ual on muanalaine jogi. Viennouzun aijas virran miäry vähmite on 5 000 litrua sekundas. Vezi nouzou da tulou muan pinnale kaivon läbi.
Kaivon lähäl on 30 muinasaigastu kivie, kudualoil on läs 3 000 vuottu. Arbaillen kivilöil oli kul’tan merkičys da sie ennevahnas piettih eriluadustu ritualua, sendäh tädä alovehtu ja ammui sanotah “viligriimoin voulostikse”. Nygöigi Viligriiman kaivolluo tullah ekstrasensat da mistiekat.
Legendu.
Paikallizil eläjil on oma sen ilomivön sellitämine. Hyö sanotah, ku Tuhalan rinnal olijois mečis eläy pahahengi, kudai kerran vuvves kylbehes kylys. Kaivon vien “kiehumine” ozuttau, ku paikallizet viligriimat kerävyttih šabaššah da sen jälles piätettih kävvä kylyh.
Histourii.
Histourien tiedoloin mugah tämä kaivo oli sroittu vuvvennu 1639 karstukallivoravon piäle. Muanalaine jogi on 4-9 metrin syvyöl, viennouzun aijas se nouzou läs yhdeksäle metrile.
Kaivon rinnal vuvvennu 2001 löydyi vie luonnon poikkevus – energiipačas, kudai lähtöy muaspäi da sil on vägey sähkömagnietaine kenty. Tämä aloveh on merkitty tammen pačas.
Linkit.
https://et.wikipedia.org/wiki/Tuhala_n%C3%B5iakaev


Jonas Heiska.
Jonas Heiska (; 13. ligakuudu 1873, Toivakka, Suomen suuriruhtinaskundu — 3. kevätkuudu 1937, Jyväskylä, Suomi)
Eloskerdu.
Jonas Heiska rodivui 13. ligakuudu vuonnu 1873 Toivakka-linnah, siegi mendih hänen lapsus- da nuorusvuvvet. Lapsennu puaksuh läži, sen periä hänen selgäh kazvoi gurbu. Ga sih huolimattah Jonas oli älykäs da nerokas lapsi. Vuonnu 1890 händy työttih opastumah Jyväskyläh litseih. Sie Heiska tuttavui Otto Kuusizeh. Mollembat oldih školan parahii opstujii (myöhembi, vuonnu 1900, Heiska mualuau Kuusizen portrietan). Heiska suvaičči muuzikkua, soitti viulul, tahtoi ruadua muuzikku- libo taidoalal.
Vuonnu 1898 Heiska piäzi opastumah Helsinkin taidehškolah. Myöhembi händy ruvettih tundemah Keski-Suomen enzimäzenny taidoilijannu. Yhtenny Heiskan opastajis oli Eero Järnefelt. Myöhembi Jonas opastui Pariižas. Sie häi kiinostui impressionizmah da rubei käyttämäh tačmoil piirustustabua. Sil aigua häi yhtyi jogavuodehizeh ozutteluh, kuduan järjestäjänny oli Helsinkin taidoilijoin seuru. Vuonnu 1900 Jonas Heiska yhtyi Pariižas piettyh kogo muailman ozutteluh.
Jevroupas opastuttuu Heiska tuli järilleh roindulinnah Toivakkah. Sie, perehferman ymbärialovehel, häi kävyi mualuamah. Myöhembi, dostalikse igiä häi muutti Jyväskyläh. Sie opastumah hänen luo kävyi tulii arhitektoru Alvar Aalto. Vuonnu 1918 karjalazes Uhtuon kyläs, nygözes Kalevalas, hyväksyttih Vienan Karjalan lippu, kuduan luadi Jonas Heiska. Vuonnu 1920 Jonas nai. Hänen mučoi oli muuzikan da pajatandan opastai Maikki Aro. Vuonnu 1921 häi sai tyttären, kuduale annettih nimi Vappu.
Jonas Heiska kuoli 3. kevätkuudu vuonnu 1937, hänel oli 63 vuottu.
Hänen tytär Vappu Heiska sežo rodih taidoilijannu da jatkoi kuvien mualuamistu tuatan talois. Vuonnu 1993 enne kuolendua häi jätti taloin ruadopertinke da kai omažuot Jyväskylän linnale. Häi tahtoi, gu talois luajittas muzei. Vuonnu 1998 muzei avai omat veriät kävyjile. Tänäpäi sen kunnos pidämizes vastuau Keski-Suomen Muzei. Talois voibi nähtä taidoilijan ruadoloi sego kyläelokseh liittyjii ezinehii.


Nikolai Rimskii-Korsakov.
Nikolai Rimskii-Korsakov (, 6. (18.) kevätkuudu 1844 Tihvin – 8. (21.) kezäkuudu 1908 kodikondu L’ubenskas, Piiterin gubernii) on ven’alaine säveldäi, opastai, orkestranjohtai, yhteiskunnallizel alal ruadanuh, muuzikkuarvostelii; Mogučaja kučka -joukon jäsen. Säveldäjän kirjutuksien joukos on 15 ouperua, 3 simfouniedu, simfouniitevostu, soittokonsertua, kantuattua, kamari-, vokualu- da hengellisty muuzikkua.
Eloskerdu.
Rimskii-Korsakov oli roinnuhes Novgorodan gubernien Tihvinän linnah dvor’uanoin pereheh. Hänen perehkundu oli kuulužu merisluužbas. Säveldäjän tuattah Andrei Petrovič Rimskii-Korsakov (1784-1862) kodvazen aigua oli Novgorodan gubernuattoran sijahizennu. Muamah Sofja Vasiljevna oli muaorjan da elokkahan tilanomistajan Vasilii F’oudorovič Skar’atinan tyttärenny.
Kuuzivuodizennu Nikolai rubei opastumah kois, opastuksih kuului sežo fortepianol soitandu. Yksitostuvuodizennu häi rubei kirjuttamah omii enzimäzii muuzikkutevoksii.
Vuvvennu 1856 tuattah andoi Nikolain Kadiettoin merikorpusah, sildy poigah huaveili merimatkoi.
Vuvvennu 1862 tuattah kuoli da Rimskii-Korsakovien pereh muutti Piiterih. Samannu vuon Nikolai tuttavui säveldäjän Malii Balakirevanke da rodih hänen joukkovehen jäsenekse. Silaigua Balakirevan joukkoh, kudamua myöhembä ruvettih sanomah Mogučaja kučka -joukokse, kuuluttih paiči sen piälikkyö Balakirevua da Rimskii-Korsakovua vie C.A.K’uji da M. P. Musorgskii.
Nikolai kiitettävil arvosanoil loppi Merikorpusan da händy otettih merisluužbah. Vuozinnu 1862-1865 häi sluužii Almaz-kliperal, kudai kävyi tutkimusmatkoih Pohjas-Amierikan rannoile. Nämmien matkoin aigah Nikolail puutui kävvä Anglieh, Norviegieh, Pol’šah, Francieh, Itualieh, Ispuanieh, Yhtysvaldoih, Braziilieh.
Matkaspäi tulduu Rimskii-Korsakov uvvessah puutui Balakirevan joukkoveheh. Häi tuttavui uuzih jäsenih: hiimiekkah da nuoreh säveldäjäh A. P. Borodinah, A.S. Dargomižskoih, Glinkan sizäreh L.I. Šestakovah da P.I. Čaikovskoih.
Balakirevan vaikutukses häi kiändyi slav’uanoin rahvahanmeloudieloih da noudi muuzikas kanzallizii piirdehii. Tuliel aigua se rodih hänen suuren vuitin tuotandon eričyksenny.
Säveldäjän tärgienny algutevoksennu oli muuzikkusävelmy ”Sadko” (1867). ”Sadkos” Rimskii-Korsakov enzimästy kerdua koskihes suarnoin muailmah. Myöhembä säveldäjiä ruvetah sanomah sendäh ”suarnoinsanelijakse”.
Vuozien 1860 lopus Rimskii-Korsakov avvuttau toizile säveldäjile soittoruavos: Cezar’ K’ujii Viljam Radklif-orkestruouperas da loppou kuolluon Dargomižskoin perindöbumuagan mugah hänen Kivigost’u-ouperan partituuran. Ouperoih kiännyttyy vuvvennu 1972 Rimskii-Korsakov loppou Pskovit’anka-ouperan kirjutandan. Ouperuhäi rodih säveldäjän tuotandos piälimäzel kohtal. Samannu vuon kezäl häi nai pianonsoittajas Nadežda Purgoldas.
Vuvvennu 1871 Rimskii-Korsakov rodih Piiterin konservatourien professorakse. Vuozinnu 1873-1884 häi oli Merihaldivon puhunduorkestroin inspektorannu. Vuozinnu 1874-1881 oli Ilmazen muuzikkuškolan johtajannu. Vuvves 1874 algajen säveldäi rubei orkestrujohtajakse, enzimäi johti simfouniikonsertoi, sit ouperuspektakliloi.
Vuozinnu 1880 säveldäi kirjuttau orkestrusarjan ”Šaherezada”, ”Ispuanien kapriččion”, Pyhä pruazniekku -algusoiton.
Vuvvennu 1906 säveldäjiä vallittih Ruočin kuningahan muuzikkuakadeemien jäsenekse.
Vuozien 1890 aigah toine toizele peräh nähtäh piävänvalgien hänen ouperat ”Yö Rastavua vaste” (1895), ”Sadko” (1896), ”Mocart da Saljieri” (1897), Pskovit’anka-ouperan algu da ”Suarin andilas” (1898).
Rimskii-Korsakov kuoli 8. (21.) kezäkuudu 1908 infarktah L’ubenskas, omas kodikonnus. Händy pandih muah Piiterih Novodevičjen kalmužimale. Vuozil 1930 hänen kalmu siirrettih Aleksandr-Nevskoih lavrah Taidomuasteriloin kalmužimale.


Johann Strauss.
Iogann Batist Štraus II (; 25. ligakuudu 1825, Vena — 3. kezäkuudu 1899, Vena) - on avstrielaine säveldäi, orkestrujohtai da viulunsoittai, tundiettu "valssin kuningas", kudai kirjutti äijy muuzikkutevoksii da moni kuulužua operiettua.
Elaigu.
Iogann Štraus rodihes kuulužan avstrielazen säveldäjän Iogann Štraus vahnemban perehes. Hänen died'oin tuatto Iogann Mihael' Štraus (1720-1800) oli jevrei Budapeštaspäi, kudai otti katoulizen uskon. Štraus nuoremban kaksi vellie sežo oli tiettävii säveldäjii.
Iogannan tuatto tahtonus, gu poigu ollus bankiirannu, sen täh brihaččuine opastui soittamah viulua peitoči, gu ei suututa vahnembua. Muammo auttoi poijale kehittyö muuzikas.
Vallankumovuksen Avstries vuvvennu 1848 jälgeh tuatan ja pojan riidu vaigu syveni. Iogann Štraus vahnembi kannatti monarhiedu da kirjutti uskollizen Radeckien maršin, Iogann Štraus nuorembi täl aigua soitti Marsel'ezua da ičegi kirjutti moni vallankumovuksellistu maršii da val'sii.
Vuvvennu 1849 Iogann Štraus vahnembi kuoli skarlatiinas. Tuatan kalmal Štraus nuorembi soitti Mocartan Rekviem hengenmessun, sit nimitti tuatale Eolovan arfu val'sin da painoi tuatan tävven kirjutuskogomuksen omal suittodengoil.
Vuvvennu 1856 Štraus oli ezmäzil ozuttelumatkoil Ven’al.
Vuvvennu 1862 häi nai ouperupajattajas Jetti Halupeckaja.
Iogann Štrausan tulokkahimat vuvvet oli 1860-1870, konzu säveldäi kirjutti omat parahat val’sit Kaunehel taivahankarvazel Dunajal (1866), Venan mečän suarnat (1868) da parahat operietat.
Vuvvennu 1870 Štraus kieldävyö dvorčuvelgois (andoi net Eduard vellele) da pani omua elostu operietale. Vuottamattah, 43-vuodehizennu kuoli Jozef velli.
Vuvvennu 1871 Iogan Štraus Žak Offenbahan nevvon mugah keksii oman ezmäzen Indigo da nellikymmendy rozvuo operietan, kudai mielytti rahvastu. Kaikkiedah säveldäi kirjutti 15 operiettua.
Vuvvennu 1874 Iogan Štraus piästi ilmoih Yöliivoi operietan, kudual ezmäzikse ei olluh suurdu kuulužustu. Operiettu moni vuottu oli Venan teatroin lavoil, ga sai triumfusuvaičustu vaigu 20 vuottu peräs, konzu Gustav Maler keksii uvven redakcien.
Vuvvennu 1885 säveldäi kirjutti uvven nerotevon Čiganoin baronu operietan, kuduan juondeh on otettu Mor Jokain Saffi kerdomuksespäi. Operietan muuzikku on täytetty vengrielazel koloriital.
Elaijan jälgivuozien aijannu Iogann Štraus ei pidänyh konsertoi da läs ainos oli omas kois.
Vuvvennu 1899 häi suostui ohjata allun soitandua Yöliivoi operietan 25-vuodehispruazniekan kunnivokse. Kodih matkas olles säveldäi kylmi da kuoli Venas 73-vuodehizennu kouhkoloinžuaras. Häi oli pandu muah Venan piäkalmistol. Tulien vuon Jozef Baijer säveldi loppussah hänen Tuhkimo balietan.
Iogann Štrausan toimindu muuzikkualal.
Omassah ijän aloh Iogann Štraus säveldi 496 tevostu: 168 val'sii, 117 pol'kua, 73 kadrielii, 43 maršii, 31 mazurkkua, 15 operiettua, nagrettavan ouperan da balietan. Häi nosti tansimuuzikkua simfounizille piälöile. Štrausan tevoksii ihaillih erilazet säveldäjät, Offenbahas Vagnerah, Legaras Čaikovskijah.


San-Hose.
San-Hose on Kosta Rikku –muan piälinnu da sen suurin linnu. Se on muan keskiozas, ylätazangol 1170 metrii meren korgevuol. San-Hose –linnas eläy 350 tuhattu hengie (2008).


Havana.
Havana on Kuba-Tazavallan piälinnu, muan poliittine, ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus. Havanan pinduala on 726,75 km². Ispuanielazet perustettih Havanan 16. päivänny syvyskuudu vuonnu 1519.


Mehiko.
Mehiko on Meksiekan piälinnu. Federualline piiri on juattu 16 ozah. Mehikos eläy 9 100 000 hengie. Mehiko on muailman suurin linnu, kudamas paistah ispuanien kielel. Linnu on Meksiekan ylängöl 2240 metrii meren korgevuol. Sie on subtroupilline ilmasto. Mehiko on Meksiekan tärgei poliittine, ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus. Linnu on perustettu ennevahnallizen Tenočtitlana –linnan tilah, kuduan hävitettih ispuanielazet valloittajat. Vuvves 1821 algajen Mehiko on iččenäžen Meksiekan piälinnu.


Managua.
Managua on Nikaraguan piälinnu da sen suurin linnu. Sie eläy 1,850 miljonua hengie (2015). Linnu on muan päivänlaskupuoles, Managua –järven suvirannal. Ispuanielazet perustettih Managuan indencoin eländykohtan tilah. Vuonnu 1855 linnu sai valdivon piälinnu –stuatusan.


Panama (linnu).
Panama on Panama –valdivon piälinnu, kus eläy 1,3 miljonua hengie (2010). Linnu on sit kohtas, kudamas Panaman kanualu laskeh Tyynehmereh. Panama –linnu on muan poliittine, haldivolline sego kul’tuurukeskus. Se on perustettu 15. päivänny elokuudu vuonnu 1519.


29. tuhukuudu.
29. tuhukuudu on 60. vuvven päivy grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 306 päiviä.


Edvard Ahtia.
Edvard Vilhelm Ahtia (12. kylmykuudu 1867 – 15. kevätkuudu 1953) on kielentutkii, opastai, kirjuttai, karjalan kielen kehittäi da tutkii.
Eloskerdu.
Ahtia oli roinnuhes Dragsvikas umbiruoččilazes perehes. Hänen tuattah, konsulu Edvard Vilhelm Stark oli Tammisaarespäi. Muamah Emma Constance Elodie Ljungberg oli Suvi-Ruočin Kristianstadaspäi rodužin. Tuatan kuoltuu Ahtial pidi jo školavuozinnu muuttua omahizien luo Viipurih, kus häi lähembä kiinnostui suomalažuoh da karjalažuoh. Tämä kiinnostus vai lujeni opastundan aigah Helsinkin yliopistos da Wiipurilazes Ozakunnas.
Opastundu da ruado.
Ahtia piäzi opastumah Helsinkin yliopistoh vuvvennu 1886. Hänen opastundan piäainehennu oli histourii, sivuainehennu – suomen da ven’an kielet. Yliopiston loppiettuu vuvvennu 1892 händy miärättih ruadoh ven’an kielen opastajakse hänen endizeh školah, Viipurin ruoččilazeh klassizeh litseih.
Viipuris Ahtia aktiivizesti ruadoi kul’tuurualal. Häi oli alguhpanemas Suvi-Karjalan Nuorižoseurua da rubei senaigazen karelianizman henges käymäh tutkimusmatkoih päivännouzupuoleh Karjalah tuttavumah sen kieleh da rahvahah. Oman enzimäzen matkan aigah häi oli yödy Suojärvel kauppumiehen Trofimovan perehes. Hänen tyttäres Irinjas Ahtia sit nai. Hänes rodih innostunnuh karjalan kielen suvaiččii da tutkii.
Ahtiadu tundietah enne kaikkie karjalan kielen anuksenmurdehien tutkijannu. Suojärven murdehen ližäkse, kudaman materjualoi häi rubei panemah tallele vuvvennu 1898, häi keräi tiedoloi sežo Ven’anpuolel olijois karjalasmurdehis. Ga vuvven 1907 jälles Ahtiale ei annettu enämbiä matkustuslubua Ven’ale: ven’alazet virguniekat varattih suomelastu separatizmua levittäjiä miesty. Tämän jälgeh Ahtia syvendyi Suomen puolen karjalan kielen murdehien da rajan taguapäi Suomeh tulluzien pagolazien kielen tallendamizeh.
Suojärven da Ven’anpuolizien Siämärven da Nekkula-Riipuškalan murdehis häi keräi 1930-luvun mennes ylen suuren sanastokeräilemän, kaikkiedah 256 000 sanalippuu. Ahtian kerätty sanasto on otettu vuozinnu 1968-2005 jullattuh Karjalan kielen sanakirjah. Sanaston keriämizen ližäkse Ahtia valmisti karjalan kieliopit. Sen alguoza, iäni- da sanaoppi, nägi päivänvalgien vuvvennu 1938; juondo- da virkehoppi ei oldu painettu hänen eloksen aigah, kui Ahtiangi kerätty karjalan kielen sanakirju.
Ahtia ei olluh vaiku tutkii, häi oli kirjuttai da karjalan kielen ezipuolistai. Hänen ruavon tarkoituksennu oli kehittiä karjalan kielele oma anuksenmurdehih pohjavujua kirjukieldy. Häi kiändi karjalakse ”Uvven Sanan”, kudaman ozat jullattih vuozinnu 1907-1921. Häi kirjutti karjalakse runoloi da piästi ilmah karjalastu rahvahanrunohuttu. Ahtian aigah da vie myöhembigi karjalan kieldy piettih Suomes suomen kielen murdehennu. Jälgivuozinnu, konzu Suomes karjalan kielen tila muutui da kieli sai virrallizen stuatusan, Ahtian ruado karjalan kielen hyväkse rodih tärgiekse da Karjalan Kielen Seura on jullannuh hänen tevoksii.
E. V. Ahtian tevokset.
A


Keilusto.
Keilusto libo plankton on yhtehine nimi kaikile niile pienile vezieläjile, kudamat keilutah vies, eigo voija uija vastuvirdah. Keilusto voijah jagua kazvi-, elätti- da baktierukeilustoh.
Karjalankieline nimi.
Keiluston karjalankieline nimi on luajittu täh artikkelih niškoi ottajen mallii suomenkielizes sanas "keijusto", kudai tulou suomen kielen verbis "keijua". Karjalan kielesgi tunnetah verbi "keijua", ga se on yhtelläh harvinazembi migu samua merkiččii verbi "keilua" da sendäh uvvissanan pohjakse on vallittu jälgimäine verbi.


Edvard Grieg.
Edvard Hagerup Grieg (15. kezäkuudu 1843, Bergen, Norviegii – 4. syvyskuudu 1907, siegi) oli norviegielaine romantizman aijan säveldäi, muuzikkuruadai, pianistu da orkestrujohtai. Hänen luomisruado oli kehitytty norviegielazel rahvahan kul’tuural.
Griegan kuulužimat tevokset ollah kaksi sarjua Henrik Ibsenan "Peer Gynt" draman muuzikaspäi, fortepiano da orkestrukonsertu, viulusonatat.
Grieg pidi enimäl huoldu pajoloih da romansoih näh, kudualoi häi piästi ilmoih enämbi gu 600. Läs kaksikymmendy Grigan sävelmiä oli piästetty ilmoih säveldäjän kuolendan jälgeh. Hänen pajotuottehet oldih kirjutettu duanielazien da norviegielazien, toiči germuanielazien runoilijoin tevoksil.
Edvard Grieg oli pandu muah kodilinnas hänen Nina Hagerup akanke, kudai oli säveldäjän sevoittarennu.


Matthias Alexander Castrén.
Matthias Alexander Castrén (2. talvikuudu 1813, Tervola, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii – 7. oraskuudu 1852 Helsingfors, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii) on suomelastu alguperiä olluh Ven’an kielimies, suomi-ugrilazien kielien da samojedikielien tutkii, suomelazen da saamelazen rahvahanrunohuon tutkii; verdailijan uralilazen kielitiijon alguhpanii.
Eloskerdu.
Castren oli roinnuhes vuvvennu 1813 pienes Tervolan linnas Suomes eläjien ruoččilazien pereheh. Pereh oli aiga suuri, paiči Matthiasua vahnembil oli vie viizi lastu.
Vuvvennu 1830 Castren piäzi opastumah Helsinkin yliopistoh. Vuvvennu 1836 häi sai filosoufien kandiduatan oppiarvon. Vie yliopistos opastujes händy rubei kiinnostuttamah suomen kieli da rahvahanrunohus.
Kezäl 1838 Castren enzi kerdua lähti tutkimusmatkah Suomen Lappih, kus opastui saamen kieleh, tutki saamelastu rahvahanrunohuttu da mifolougiedu.
Vuvvennu 1839 Castren matkusteli Karjalua myöte, vuvvennu 1841 yhtes Elias Lönnrotanke häi lähti kolmekse vuvvukse tutkimusmatkah Urualale. Tädä matkua enne piäzi ilmah Castrenan ”Kalevalan” kiännös ruočin kielele.
Vuvvennu 1845 Castren väitti douhtorakse, omas väitöskirjas häi kehitti ennustusmielen uralilazien da altain kielien yhtehizes geenualguperäs. Samannu vuon piäzi ilmah Castrenan tiedokirjutus ruočin kielel ”Painon merkičykses saamen kieles”.
Samannu 1845 vuon Piiterin akadiemien kehoitukses Castren lähti Siberih ielleh tutkimah sigäläzii kielii.
Siberispäi tutkii tuli vuvvennu 1849, hänen tervehys oli dostalikse pahennuh. Matkas kerätty materjualu rodih hänen tulieloin
ruadoloin pohjannu: Versuch einer ostjatischen Sprachlehre (1849) и De affixis personalibus linguarum Altaicarum (1850).
Vuvves 1851 algajen Castren oli Helsinkin yliopiston professorannu enzimäzikse perustetun suomelazen filolougien laitoksel da ruadoi samojedikielien sanakirjan hyväkse.
Castren da nygyaigu.
Vuvvennu 1990 pakkaskuun 22. päivänny Helsinkin perustettih Matthias Castrenan Seuru. Sen ruavon tarkoituksennu rodih Suomen rahvahan da Ven’al eläjien urualilazil kielil (suomelas-ugrilazil kielil da samojedikielil) pagizijoin rahvahien yhteisruavon kehittämine. Castrenan Seuru on yhteiskunnalline yhtistys, sen jäseninny voijah olla sego Suomen, sego toizien mualoin kanzalazet dai yhtistykset. Seuru suau valdivos varua.
Julgavot.
C


Asunsjon.
Asunsjon on Paragvain piälinnu, sen poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus.
Ispuanielaine Huan de Salasar perusti Asunsjonan 15. elokuudu vuonnu 1537. Sinäpiän on Pyhän Marijan taivahahottamizen pruazniekku. Asunsjon on Paragvain päivänlaskuozas, Paragvai -joven rannal. Linnas eläy enämbi 542 tuhattu hengie; kudamis enin oza ollah guarani.


Lima.
Lima on Suvi-Ameriekan linnu Tyynenmeren rannal. Se on Peru-Tazavallan piälinnu, sen poliittine, ekonoumiekku- sego kul'tuurukeskus. Liman perustettih ispuanielazet vuonnu 1535. Myöhembi linnas rodih ispuanielazien vallattuloin mualoin keskus, vuonnu 1821 (konzu Peru ilmoitettih iččenäzekse muakse) linnas tuli Peru-Tazavallan piälinnu.
Vuonnu 1988 Liman histourielline keskus on pandu UNESCO:n muailmanperindöluvetteloh.


San-Sal’vador.
San-Sal’vador on Sal’vador -valdivon piälinnu da muan suurin linnu. Se on valdivon lounasozas, Amakas -joven rannal, San-Sal'vador -tulimäin tyves. Ispuanielazet perustettih linnan sulakuus vuonnu 1525 Pedro de Al'varadon käskyn mugah.


Alfred Nobel’.
Alfred Bernhard Nobel’ (ruoč. Alfred Bernhard Nobel, 21. ligakuudu 1833, Stokgol'mu, Ruočči-Norviegii – 10. talvikuudu 1896, San-Remo, Italian kunigaskundu) oli ruoččilaine hiimikku, inženieru, keksii, yrittäi da filantroppu.
Nobel’ on enimyölleh tundiettu dinamitan keksijänny, ga häi sežo omisti Bofors-yrityksen, kuduan metallurgiitevolližuon yrittäi muutti hiimiellizekse da puuškien tevolližuokse. Nobel’ omisti 355 erilastu patentua, kudualois dinamittu on kuulužin. Sen jälgeh, ku Nobel’ lu lugi enneaigazen nekrolougan, kudai moitti händy ammunduvehkehien myömizen tuloloin täh, häi jätti kai omažuon Nobel’-palkindon perustamizeh varte.Sil palkindol lahjoitetah fiiziekas, hiimies, liečetiijos, literatuuras luajittulois suavutuksis da panokses rauhan lujittamizeh. Nobel’an nimi on säilytty Dynamit Nobel- da AkzoNobel-nygyaigazis yrityksis, kuduat ollah roittu Nobel’an da toizien yrityksein yhtymizel.
N


Baster.
Baster on linnu Sent-Kits -suaren suvirannal, se on valdivon piälinnu. Baster on yksi ennevahnazis Päivänlasku-Indien linnois, se on perustettu vuonnu 1627. Sie eläy 11 tuhattu hengie (2003).


Kastri.
Kastri on Sent-Lusia -valdivon piälinnu da muan tärgei ekonoumiekkukeskus. Linnu on suaren luodehrannal, Port-Kastri -lahten da Vigi -niemimuan rajal. Sie eläy kolmas oza kogo suaren rahvahas da ollah suurimat laitokset.


Nikolai Rerih.
Nikolai Konstantinovič Rerih (27. syvyskuudu (9. sulakuudu) 1874, Piiteri – 13. talvikuudu 1947, Naggar, Himačal-Pradeš, Indii) oli ven’alaine taidomualuaju, teatrudekoratsieloin taidoilii, teosofu, kirjuttai, matkailii, arheolougu da kuulužu rahvaskundualan ruadai, Piiterin (Ven’an) taidoakadiemien akadiemiekku (1909).
Omassah ijän aloh Rerih piirusti läs 7000 kuvua, kudualois äijy nygöi on muailman kuulužimis gallerielois, da kirjutti läs 30 kniigua, kaksi runotevostugi. Häi oli Rerihan sobimuksen keksii da alguhpanii, monien rahvahienkeskizien kul’tuuruliikkehien alguhpanii, monien ven’alazien da vierahien palkindoloin kavaleru.
Ven’al eländän aigannu Rerih toimii muinažuontieduo, keräilemisty, hyvin pani nägevih omat kuvat ozutteluloil, otti ozua kirikkölöin projektoin luajindah da seinymualavuksih. Häi ruadoi johtajannu školas, kuduas kiiteltih taidoloi, oli Taijon muailmu taidoilijoin liiton piämiehenny, teatrudekoratsieloin taidoilijannu, puolisti da elvytti ven’alazii perindölöi, toimii hyvyönluajindua.
Vuvves 1917 algajen Rerih eli emigratsies. Häi järjesti matkat Keksi-Aazieh da Man’čžurijah da otti ozua niilöis. Rerih perusti enämbi kymmendy kul’tuuru- da opastuslaitostu erilazis mualois da Urusvati instituutan, kuduas tutkittih päivännouzukul’tuurua, luonduo da muudu. Rerih oli nainuh Elena Rerihas da heil oli kaksi poigua – Jurij da Sv’atoslav.
1920-luvus algajen on luajittu seuroi da muzieloi Rerihan kunnivokse. Hänen idejoin da Agni-jouga uskondo-filosoufien teourien noudajat perustetah Rerihan liikehty. Rerihan idejat ollah kovasti vaikutettu new agen kehittämizeh Ven’al.


Viinanvalmistus.
Viinanvalmistus on tehnolougielline processu, kudaman aigah vinogruadas, toizis fruktois da marjois valmistetah viinua.
Täh processah kuuluu: ruohkuainehien hienondamine, vinogruadan rungon libo fruktoin da marjoin kukkualuksien eroittamine, suloin suamine, suloin libo mezgan spirtukävymine, malolaktine fermentacii (libo juablokku-maijon kävymine – processu, kudamas yksi happameh muuttuu toizekse), spirtavumine (vägevien viinoin luadimizes), viinoin kestämine da niilöin erilline muokkaumine.
Histourii.
Ennevahnazin tiettävy fermentoittu juomine on riissuviinu, kudamua valmistettih Kitais 9 000 vuottu tagaperin.
Viinanvalmistus roih vinogruadan kazvattamizen panemizen käyttöh jälgeh neolietan kavven aigah. Enzimäzet valmistandat roittihes Lähizes Päivännouzus, Mesopotamies, Kipran suarel da Grecies. Iranas, Hadži-Firuzan rajonan lohkol, kudamas enzimäzet rahvas elettih jo 7 000 vuottu tagaperin, löyttih kukšinan, kudamas oli vinogruadan viinan jiännysty. Se on aijoittu 5400-5500 vuottu enne meijän aijanluguu.
Vuonnu 2009 se oli vahnin da andoi enämbi tieduo viinanvalmistukses. Tiedomiehet ollah sidä mieldy, gu silloi oli kazvatettu vinogruadan rodu, Vitis vinifera –rovun yhtenjyttyine, kudamas valmistetah nygözii viinoi.
Vuonnu 2010 Armenies kallivokololois, Areni-kylän lähäl, löyttih muinazin tietyis viinanvalmistandupaikois, kudai on aijoittu 4100-4400 vuottu enne meijän aijanluguu. Greciesgi on löytty vinogruadan mädžöttämizen jället (5 000 vuottu enne meijän aijanluguu), midä kerdoi, ku viinu ruvettih valmistamah ylen ammui.
Vuonnu 1980 ruuhes Sin’janas (Henan’ provincii) on löyty 2 rikkomattomua butilkua, kudamih valoittih viinua 1300 vuottu enne meijän aijanluguu. Tämä viinu on vahnin muailmas.


Lumilaudu.
Lumilaudu, Lumilavval ajelendu (anglienkielizes "Snowboarding": "Snow" — «lumi», da "board" — «laudu») on olimipiiskoin talvisportan luadu, kudamah kuuluu lumihizil mäinpaltielpäi laskemine erillizel sportuvehkehel – lumilavval. Alguu myöte tämä on talvisportan luadu, ga erähät ekstrimualat maltettih opastuo sih kai kezälgi, ajajes lumilavval hiekkupaltieloilpäi (hiekkulavval ajelendu).
Sendäh ku lumilavval puaksuh ajellah sih niškoi valmistamattomil paltieloilpäi da vauhti ajajes on suuri, suojelukse satatuksis käytetäh kaikenmostu suojustu – piä-, nivel-, käzi-, jalgu- da selgysuojustu.
Olimpiiskoin talvikižois 1998 Nagano-linnas lumilavval ajelendu oli enzimästy kerdua puuttunuh Olimpiiskoih programmah.
Lumilavvan keksindy kuuluu 1960-luguh. Vuvvennu 1965 Mičigan-štuatan Maskigon-linnan eläi Šerman Poppen keksi da luadi omah tyttäreh niškoi nygyaigazen lumilavvan jyttyzen vehkehen – lumialdolaudu libo lumis’orf (angl. "Snurfer"-sana on luajittu kahtes sanas – "snow" («lumi») da "surf" («aldolaudu»)). Häi kleičči suket yhteh palah. Oman muvvol lumialdolaudu mustoitti rataslaudua, vai se oli rattahittah. Lumialdolavval ei olluh nävystii, sendäh sih niškoi, ku pyzyö jalloilleh sil, pidi pidiäkseh lavvan n’okkah sivotus nuoras.
Vuozien aloh tämä sportuluadu rodih vai kuulužembakse. Suuren panoksen vehkehistön kehittämizekse luajittih moizet rahvas, kui Dmi Milovič, Džeik B’orton ("Burton Snowboards" -laitoksen alguhpanii), Tom Sims ("Sims Snowboards" -laitoksen alguhpanii) da Maik Olson ("Mervin Manufacturing" -laitoksen alguhpanii). Amerikan yhtysvalloin päivännouzupuolen rannikon aldolavval ajelii Dmitrii Milovič vuvvennu 1972 perusti Winterstick-laitoksen, kudai luadiu lumilaudoi.


Parkinsonan taudi.
Nygöine liečehtiedo ei malta parandua Parkinsonan taudii, ga lieččimizen konservatievizet da leikkavustavat autetah voimattomile parandua elaijan luaduu da hillendiä tavvin progressua.
Parkinsonizmu-termin on yhtehine ellendys erilazile taudiloile da olotiloile, kudualoil on samat jälgimäzekse mainitut perussimptoumat. Yhtelläh parkinsonizmas merkičyksellizin muodo on Parkinsonan taudi, kudai on alguperäine, iččenäine, geneetiekkuhäirivölöil da toizil taudiloil ei ole nostatettu.
Taudi sai oman nimen fransielazen nevrologin Žak Šarkon täh. Hän kehoitti nimittiä sidä anglielazen douhtorin da "Kirjutus vabižijah hullavoh näh" kirjuttajan Džeims Parkinsonan kunnivokse, kenen ruado ezmäzikse ei olluh arvostettu kunnolleh.
Tavvin algu da leviemine.
Parkinsonan taudi on Al’cgeimeran tavvin jälgeh toine puaksuin neirodegeneratievine voimattomus. Taudii löydyy kaikkiel. Tavan mugah enzimäzet simptoumat ilmestytäh 55-60 – vuodehizila.
Miehet läževytäh taudih vähästy puaksumba, migu naizet.


Keppikävely.
Keppikävely on kävelendiä keppilöinke. Indomus keppikävelendäh Suomes kestäy jo monien vuozikymmenien aigua. Ezmäzinny ”hiihtokävelijöinny” oldih tavallizet hiihtäjät, kuduat käveltin keppilöinke paltielois da suoloil. Ei suo tarkah sanuo keppikävelendän keksijiä, gu monet ristittyöt ollah pandu vägie sen kehittämizeh.
Školahalličuksen piätarkastai Leena Jääskeläinen levitti tieduo keppikävelendäs opastajien ližäopastamizen aigua da työndi sih näh školih ližie materiualua. Paiči školahalličustu projektah yhtyttih Suomen Hiihtoliitto da Ruadoväen Sportuliitto. Jääskeläzen ohjuamizel YLE: n (Yhtehine ruadivo- da televiidenien) Väliaika- programmas Myyrmäen licei tytöt ozutettih keppikävelendiä. Toimittajannu oli Antero Karapalo. Enzimäine kaikile kuului keppikävelendän ozuttamine oli Tamperel Finlandia kävelyn aigua, kuduas Jääskeläinen oli ainavo kepinke astui 3000 ozaanottajan keskes. Läs 40 kilometrin matkan yhtes astui Tuomo Jantunen Ladusta (Suomen sportuliitospäi). Jääskeläinen kehitti Jantustu ottamah keppikävelendiä Ladun ohjelmah. Konzu vuvvennu 1998 Olympiastadionan lähäl avattih Tahko Pihkalan 130- vuozipäiväle omistettu da Nina Sailon luajittu mustopačas, sinne pidi tulla hiihtäjen Maunulan majaspäi. Vähäizen lumen täh Tuomo Jantunen ohjasi keppikävelendymatkan. Mustopaččahan avajaizis paginuo pidi Tahko Pihkala-seuran piämiehenny olii Leena Jääskeläinen.
Suomes keppikevelendy tuli kuulužakse vuvvennu 1997. Silloi licenzien suadih Ehel-merkizet keppikävelendy kepit, libo Nordic Walking-kepit. Läs samal aigua Suomen sportuliitto Latu da Suomen sportuopisto otettihes kehittämäh keppikävelyn valmistehii da sen opastamistu. Sportuluavun kuulužus kazvoi ruttoh, piettih seminuaroi, luajittih opastusohjelmoi da videoloi. Vuvvennu 2004 tutkindoloin mugah Suomes oli jo 760 000 keppikävelijiä. 2000-luvin enzimäzen vuozikymmenen lopul kanzoinvälizes keppikävely federatsies (INWAs) oli 17 muadu, kaikkiedah muailmal keppikävelendäh innostui läs seiččiedy miljuonua ristikanzua.
Kepin terä: hurual čural raudunieglu, oigiel – jalgu. Kävelendykepit ollah lyhyömbät migu hiihtäjijen kepit. Tavalline korgvus on 0, 7 riskkanzan korgevuos. Kynärbysnivelil pidäy olla kohtinaizes kulmus, konzu kepit ollah käis da kyynerbykset kiini kylles. Keppi voibi olla vähäzen lyhyömbi libo pitkembi; pitkembäl kepil askel on pitkembi, aktivizembat da enembäl hiihtämisty harrastannuot voijah käyttiä nengomiigi.


Gallejan händytiähti.
Gallejan händytiähti Gallejan händytiähti (virralline nimi 1P/Halley) – kirkas lyhytilmestysaigaine händytiähti, kudai tulou järilleh Päiväzellyo joga 75-76 vuottu. Se on enzimäine händytiähti, kuduah niškoi miärättih ellipsurada da sen ilmestymizen aiguvälit. Nimi on pandu anglien tiähtientiijustelijan Edmund Gallejan kunnivokse. Händytiähtes kiini ollah eta-Akvaridan da Orionidan meteorukivivihmat. Sih kaččomata, ku joga sada vuottu vihjatah äijy kirkahembua pitkyilmestysaigastu händytiähtie, Gallejan händytiähti on ainavo lyhytilmestysaigaine händytiähti, kudai hyvin nägyy ilmai teleskoppua.
Histourii.
Kitain da Vavilonan histouriellizih dokumentoih kirjoile pandulois muinaisaigazis tarkastuksis algajen oli vihjattu vähimite 30 händytiähten ilmestymisty. Enzimäine tottu tovendettu Gallejan händytiähten tarkastus kuuluu vuodeh 240 enne Hristosan roindua.
Händytiähten jälgimäine perigelies kauti menendy oli 9. tuhukuudu 1986 Vezimiehen tiähtijoukos, tuliedu vuotetah 28. heinykuudu 2061, sen jälles – 27. kevätkuudu 2134.
Vuvvennu 1986 ilmestyjes Gallejan händytiähti oli enzimäine händytiähti, kuduadu tarkastettih kosmossuapparuatoin avul, niilöin luvus Nevvostoliiton apparuatat ”Vega-1” da ”Vega-2”, kudamien avul suadih tieduo händytiähten ydimes da sit, kui rodieu koma (pölyn da guazun pilvi, kuduan sydämes on händytiähten ydin. Koma da ydin ollah händytiähten ”piä”. Päiväzeh päi lähenijes ”piä” kazvau da toiči kazvau ”händy”) da händy.
Löydämine.
Gallejan händytiähti on enzimäine händytiähti, kudual on tovendettu ilmestymizen väliaigu. Jevroupan tiijos ihan renessansukaudeh suate voitti Aristotel'an nägökandu, kuduan mugah händytiähtet ollah Muan atmosfieran kuohastukset. Yhtelläh enne Arestotel´ua dai hänen jälles äijät antiekallizet filousofat ovvostettih händytiähtien roinduperiä. Aristotel'an sanoin mugah Hiosan Gippokrat (V vuozisada enne Hristosan roindua) da hänen opastui Eshil ajateltih, ku ”händytiähten händy ei ole hänen oma, se rodieu toiči, konzu se harhailou kosmossualoi myöte, sendäh ku meijän nägösuvas kuvastuu kosties, kudai vieröy händytiähten peräh, da piäzöy Päiväzeh suate.Händytiähti toizih tiähtilöih verraten ilmestyy pitkien aiguvälien peräh sendäh la, ku se irdavuu (Päiväzespäi) ylen hil´l´ah, sendäh konzu se ilmestyy uvvessah sih samah kohtah, se meni jo tävven pyörähtyksen.


Kaivandukoneh.
Kaivandukoneh (lat.excavo-taltatan, otan) – perusmalli muansiirdökonehii kauhanke. Piätarkoitukse on muan kaivandu (mäinainehii, hyödykaivannoksii) da ripoitajien ainehien nostandu.
Piäeričykse yhtenkauhan kaivandukonehii toizis muansiirdökonehis on se, gu muanotandu menöy, konzu ruado-oza liikkuu, a iče koneh ei aja. Pyörähtys kauhua purrandakse sežo menöy, konzu koneh seizou kohtal. Monikauhan kaivandukonehet voijah liikkuo, konzu kauhu ottau muadu (ezimerkiksi ojuakaivaijat), vaiku kauhat vältämättäh liikutah eriže šassis.
Käyttämine.
Kaivandukonehii käytetäh rakendamizen aigua, huonuksien riiččimizekse, tiedy rakendamikse da sežo muan kaivandakse i kiven louhindakse. Kaivandukonehes on ruado-oza (tavan mugah, vaihtamine), liikundu-oza (šassi) da voimu-oza. Kohtu, kus kaivandukoneh ruadau kauhal nimitetäh louhimo. Erol kaivandukonehii on se, gu niilois on suuri kogomus vaihtamii laittehii, ei gu vai eriläzet kauhat, ga vie nostimet, varret, nosto mačtat (ven. копровые мачты), sežo kohti ruadovehket:kauhat kaivamizekse, nostamizekse, greifernoit kahtu- da monileuguluuhizet, pehmittijät, kočkat.
Liikundu-ozan mallin mugah.
° telačieppizet tavallinel da levendettyl-pitkendettyl šassil;
° rel'soil da raudutiel (tavallinel raiživol);
° kaikkielpiäziel šassil (ezimerkiksi, pontonal da mahtonke astuo muadu myö);
° yhstisteltyl šassil (ezimerkiksi ilmurengahil laskiettaminke raudutien rataspuaranke);
Ruavon mugah.
° ciklual ruadajat kaivandukonehet: yksikauhu kaivandukoneh ruadovehkienke:kauhat, kohtilabju, vastainelabju, greifer da muut;
° kaivandukonehet heitellemättomiä toimindua (ojuakaivaju, pyörijy (rotornoi) da muut);
° tyhjyön da tyhjyön-imiet kaivandukonehet (ezimerkiksi muaveziimiet konehet);
Histourii.
Virrallizes mieles ajatus keksie muansiirdokonehen kuuluu Leonardo da Vinči, häi vie 16 vuozisuan allus oli kehitännyh kuavu prototiipan nygyaigastu kaivandukonehtu-draglainua. On tiettävy piiroksen huahmukuva greiferua muanammuldajah niškoi, luajittu da Vinči 1500 vuvvel, myöhembi Leonardo otti ozua kanualan azundah Milanan alandos ičen keksindönke. Vaiku on tovestustu sit, gu ajembi, vuonnu 1420, venecilaizen painokses “ Kodeksu Džovanni Fontana” oli järjestetty tekstu muaničendanke muansiirdökonehtu, kuduadu käytettih kanavua syvendämizekse da meriportan levedämizekse.
Vie eräs aigu Itualii, a juuri Venecii, aktiivizesti kehitti kaivandukonehii – konehet oldih tarvittu kanavua puhtastamikse. Myöhembi keksindö kehitettih Frantsiis da Amierikas.
Aktiivine raudutien rakendus 1830-luvul da ruadajien vähys yllytti amerikkalastu konehmuasterii Uiljam Smit Otisua 1832-1836 vuozil keksia enzimäzen yksikauhainen kaivandukonehen. Otisan kaivandukoneh ei olluh ymbäripyörähtyi da liikkui rel’sua pitkin. Sel oli kauhu enämbi yhty kubometrii tilavustu da höyrymotor, kus oli 15 hevonvoimua. Patentu “nostokruanu-kaivandukonehel muadu kaivamikse da eistämikse” oli suattu Filadelfiis 15 kezäkuudu vuonnu1836, vaiku tulipalon täh kai tehniekkudokymentat oldih hävitty, da toizen kerran patentu oli annettu 1838 vuvvel. Vuonnu 1840 oli azuttu 7 Otisan kaivandukonehii, kudamas 4 vuonnu1842 myödih Ven’ah Piiteri-Moskov raudutiedy rakendukseh. Jälles net myödih Uraluale da vuonnu 1848 enzimäzen kerran muailmas niidy käytettih raudurudan kehittämizekse Nižnies Tagilas. Enzimäine ven’an kaivandukoneh oli azuttu vuonnu1902 Putilovskoin zavodal. Myöhembi ilmestyttih monikauhan kaivandukonehet vai abzecerat, kuduat oldih ylen suuret da liikuttih rel’sua myöte, kaivames pitkät havvat. Niiloinke ruadoi äijy eriluadustu konehtu, kus huomattavu oli rel’sansiirdäi, kudai eisteli monimiäräzet kaivandukonehen rel’sat.


Plotinvezistö.
Plotinvezistö (,) on keinolluajittu vezistö, kudai luajitah tavan mugah jogialangos vezibutkilaittehien avul vien suittamizeh da säilyttämizeh niškoi. Sidä käytetäh rahvahan tarbehih niškoi.
Plotinjärvilöis (ezim. Ribinskan plotinvezistö) on erilaine vezi, migu sivujogilois, kuduat laskietahes järvilöih. Vezi moizis plotinvezistölöis virduau myödytuuleh. Joven plotinvezistöt (ezim. Dubossarin plotinvezistö) ollah pitkänmuodozet. Vezi tavan mugah virduau tädä jogie myö iäre. Vien ominažuot on läs kui joven viel.
Plotinvezistön piäparametrat ollah suurus, pinduala da vien pinnan heilahtusväli käyttämizen aigua.
Muailman suurimat plotinvezistöt pindualan mugah.
2.Smollvud (angl. Smallwood) (6527 km², Kanuadu)
3.Kuibiševan plotinvezistö (ven. Куйбышевское водохранилище) (6450 km², Ven'a)
4.Kariba (5580 km², Zimbabve, Zambii)
5.Buhtarminskan plotinvezistö (ven. Бухтарминское водохранилище) (5490 km², Kazakstan)
6.Bratskan plotinvezistö (ven. Братское водохранилище) (5426 km², Ven'a)
7.Naser (5248 km², Jegiptu, Sudan)
8.Ribinskan plotinvezistö (ven. Рыбинское водохранилище) (4580 km², Ven'a)
Muailman suurimat plotinvezistöt vien suuruon mugah.
1. Kariba (180 km³, Zimbabve, Zambii)
2. Bratskan plotinvezistö (ven. Братское водохранилище) (169,3 km³, Ven'a)
3. Naser (157 km³, Jegiptu, Sudan)
4. Volta (148 km³, Ghana)
5. Manikuagan (141,6 km³, Kanuadu)
6. Guri (138 km³, Venezuela)
7. Tartar (85 km³, Irak)
8. Krasnojarskan plotinvezistö (73,3 km³, Ven'a)
9. Zejan plotinvezistö (ven. Зейское водохранилище) (68,4 km³, Ven'a)
Vahnimat plotinvezistöt.
Enzimäzet plotinvezistöt perustettih Muinas-Jegiptas, sendäh gu pidi ruadua mualoi Niilan jovenalangos (enämbi 300 vuottu enne meijän aijanluguu).
Ven’al enzimäzet plotinvezistöt perustettih vuozinnu 1701 – 1709, konzu rakendettih Višnevoločkan vezidorogua, kudai yhtisti Volgan Baltiekkumerenke. Vuvvennu 1704 rakendettih Alapajevskan plotinvezistö (Keski-Uralas), sendäh gu pidi varata zavodu viel da mehuanillizel energiel.


Intersugupuoližus.
Intersugupuoližuol vihjatah sih, gu lapsen sugupuoldu ei voi miärittiä hänen sugupuolielimien ulgonävös. Se vihjuau sežo toizenluaduzeh sugupuoliominažuksien poikkevumuoh. Ammussah intersugupuolizis ristikanzois paistih käyttäjen sanua “hermafrodiitti” suomekse da “гермафродит” ven’akse.
Intersugupuoližuon ellendykseh kuuluu mondu sugupuolen kehityksen häirivyö dai sugupuolielimien nägyjiä vigua. Nämmis tilandehis sugupuolielimet ei vastata tavan mugah sugurauhnazien libo sugupuolihromosomien miärättyy sugupuoldu.
Intersugupuoližus voi tundie sugupuolielimien ulgonävös ylen harvah. Joga vuottu Suomes roih läs 20 intersugupuolistu lastu. Piettäneh intersugupuolizinnu ristikanzoi, kudamil on Turneran libo Klainfelteran sindroumat, intersugupuolizien ristikanzoin miäry on kaksi tuhandesozua.
Kaikkien sigivölöin ulgopuolizet sugupuolielimet ollah allus naizenluaduzet. Brihaččusigivölöin sugupuolielimet muututah tavan mugah digidrotestosteronan vaikutukses miehenluaduzikse. Toiči sugupuolielimien kehitykseh vaikutetah ezimerkikse kohtunaigazet gormonoin luadimizen muutokset, mutaciet libo vierasainehile herkenemine. Konzu XX-hromosomallizen ristikanzan sugupuolielimis on kui mies- muga i naispuolizet piirdehet, yleizimbänny syynny on se, gu häi oli naisluaduine sigivö, kudaman ližämunuazele kehityttih liigukazvuo. Sendäh ližämunuaine luadii liijan äijän miesgormonua da ulgopuolizih sugupuolielimih kehityttih miespuolizet piirdehet. Vuitil intersugupuolizis ristikanzois on naizen ulgopuolizet sugupuolielimet, ga ei ole kohtuu eigo munasarjoi. Nämmis tilandehis intersugupuoližuttu ei voi tundie enne muutosigiä.


Kuari-vedovoimalline plotin.
Kuari-vedovoimalline plotin (ven. "Арочно-гравитационная плотина") on betonas, raudubetonas libo kives luajitun plotinan laji, kudai yhtistäy ices vedovoimallizen da kuaren plotinoin ominažuksii yhteh aigah, muga sit se on muutoslaji.
Kuvailendat.
Sen lajin vezitehniekan azundan lujandan varustamizeh näh käytetäh azundan painuo da rakendehen kuarellistu geometriedu, kudai jagau muutosseinien gruuzindua, sen periä tämän lajin plotinat ollah luotettavambi migu kuarillizet plotinat. Puaksuh kuari-vedovoimallistu plotinua nostetah kohtah kan’jonalazen muanpinnanke, kuduas perusseiniennu ollah kierdäjät kallivot.
Puaksuh nämmien plotinoin järevys on nenga sadua metrin alukses da 10-30 metrin harjas. Tämän kuaren kuavan(randoih tuvenke) käyttämine andau valdua alendua laittehen massan da srojindan hinnan, verraten vedovoimallizien plotinoin kel. Sentäh kuarien rinnal kuari-vedovoimallistu plotinua puaksumbah käytetäh vezitehniekoin azundois, kuduat ollah korgiembi migu 100 metrin.
Kuulužat ezimerkit.
Kuari-vedovoimalline plotin on käytetty Guveran plotinal (Amerikan Yhdysvaldivot), kudai on nostettu 1930-luvus. Sajano-Šušinskaja vezivoimalu on nostettu kuari-vedovoimalline plotinan kuavan mugah 242 metrin korgevus, 111 metrin levevys da 1066 metrin piduhus harjas. Gu vien pindu ollou korgei sit vien paine vezisäilivön puoles nouzou 18 mil’l’onah tonnassah.


Turvupielus.
Turvupielus on mašinan avtomuatilline turvuvarusteh, kudai täyttyy azottuguazul, konzu on ozattomus. Se lievendäy avaarien tuloksii da suojuau passažiiroi da ulgopuolizii kävelijöi satatekses.
Ruandu.
Räjähtyszar’uadu täyttäy pieluksen, kuduan iškupurgavustu ohjuau elektrounine turvupieluksen ohjavuslaiteh. Konzu ohjavuslaiteh suau tiijon ähkähtymizes ähkähtyslaitehelpäi, se piästäy turvupieluksen. Turvupielus täyttyy erähäs suandesozasekundois, konzu on ähkähtys, da sit tyhjenöy samah tabah läs 0,2 sekundua ähkähtyksen jälgeh.
Eziturvupielus.
Tavalline turvupielusluadu on turvupielus, kudai on ajajan ohjavusrattahan keskes. Läs jogahizes uvves mašinas on sežo edupassažiiran turvupielus, kudai on laitehlavvas.
Bokkuturvupielus.
Uuzien mašinoin suurimas ozas on bokkuturvupielukset da ripustinturvupielukset, kuduat suojatah passažiiroi bokkuähkähtyksis da iskulois. Bokkuturvupielukset ollah istuimen selgynojan reunas libo veriäs. Ripustinturvupielukset ollah levon reunois. Net suojatah passažiiran piädy bokkuikkunan st’oklas libo mašinan ulgopuolizis ezinehis.
Polviturvupielus.
Polviturvupielukset puaksuh ollah jalgupaikas uuzis mašinois. Net suojatah ajajan da ezipassažiiran polviloi, siärii da reizii laitehlavvan da ohjavuslaittehen iskus.
Kävelijänturvupielus.
Volvon da Subarun (XV-modelis) mašinois on jo kävelijänturvupielukset. Net ollah suojuskannen al. Ähkähtykses turvupielus ilmestyy da suojuau kävelijän piädy mašinan suojuskannes da tuulist’oklas.


Akilan Iivan.
(Ivan Akimov) on karjalaine mies, karjalan rahvahan puolistai, karjalan kielen kaiččii, kieliaktivistu. Mies on rodivunnuh Priäžän piirin Kolatsellän kyläh. Akilan Iivan (Ivan Akimov) hätken aigua on olluh Karjalan raadivon toimittajan leivis. Mies oli niilöin kieliaktivistoin joukos, kuduat pandih algun karjalankieline Oma Mua -lehti.


Zergeyth.
Zergeyth on karjalankieline mustumetallubändi. Bändin enzimäine al'bumu, Pajot kezäs kodoilas, piäzi ilmah vuvvennu 2013. Al'buman julgai iče bändin ainovo jäsen, Sergei Nikiforov. Nikiforov oli roinnuhes 25. kevätkuudu, 1983, Piiteris.


Titanic.
Titanic on James Cameronan luajittu romuantine katastrofufil'mu. Sen enzi-ildu oli vuvvennu 1997. Fil'mu kerdou Titanic-höyrylaivan uppuomizes da tämä tarin on ozittaín keksitty. Piähenget ollah Leonardo DiCaprio da Kate Winslet. Fil'mu terväh nouzi kuulužakse da sai yhtentostu Oscar-palkinduo, sih kuuluu "Paras fil'mu"- da "Paras ohjavus"-palkindot. Titanic oli ezmäine fil'mu, kudai oli kerännyt piäl miljardua dollarua lippulois.


Grigorii Bogdanov.
Risto (Grigorii Haritonovic) Bogdanov on enzimäzii karjalazii tiedomiehii (1900-1931).
Rodivui 1900 Vuonnizen kyläh köyhäh pereheh. Kanzallizen voinan aigah Bogdanovien pereh oli Suomes paremban eloksen ecos. Lapsusaijas Ristol oli suuri himo opastumah. Häi kävyi kyläskolah, ylen aijäl suvaicci lugie. Skolan loppiettuu häi yhtes oman vellenke lähti Murmanin ruadudorogan rakendajakse. Talvel 1919-1920 häi opastui lyhytaigazis kursilois, kuduat oli järjestänny Uhtuon hallicus. Keviäl 1920 keräi pertizuanoin joukko. Vuvvennu 1921 Karjalan ruadokommuunu työndi Riston opastumah Moskovah. Järilleh Karjalah häi kiändyi 1924 da jatkoi opastundua aspirantuuras, jällespäi rubei Piiterin yliopiston filougien tiedokunnan Suomelas-ugrilazen ozaston opastajakse. Sil aigua samal ozastol oli ruadamas tundiettu professoru D.V. Bubrih. Piiteriläzien tiedomiehien johtol Risto kävyi vienankarjalazih kylih keriämäh rahvahan runohuttu. Risto pani tallele eeppilizii runoloi, suarnoi da tieduo karjalazes svuad'bas. Myöhembi häi kirjutti tutkimuksen karjalazeh svuad'bah nähte.
Vuvven 1931 lopus Risto Bogdanov tuli Karjalan tiedoinstituutan kieliozaston johtajakse. Pahakse mieldy, Risto Bogdanov kuoli 1931 voimattomukseh.


Polimeerine savi.
Polimeerine savi (libo plastiekku) on plastielline aineh, kudamas muovaillah kaikenluaduzii huahmoloi, čomenduksii, tyttilöi. Savi kovenou 100-130°C astielöis. Toiči polimeerizekse savekse sanotah ainehtu, kudai kovenou iče da kudamas luajitah kukkiloi.
Ominažukset.
Polimeerine savi on aineh, kuduadu käytetäh ihan ku plastiliinua, sil on omaluaduine haju.


Sorokku.
Sorokku (ven."сорока") – ennevahnalline ven’an miehele olevien naizien piäh pandavu libo sen oza. Oli ylen levitty Ven’an keski- da suvipuoles, a sežogi erähil mariloin da mordvalazien joukkoloil. Oli bohatoin naizien piäh pandavu; 1900-luvukse loppiettih sorokoin käytändy.
Sorokku (piäh pandavannu) on kičkan laji, kudai on očas alemba, a bokil ylembä migu tavalline kičku.
Piäezinehinnu, kudualois piäsobu oli luajittu, oldih "kičku", "sorokku", "niškan oza", "oččan oza" da "paikku".


Vienanmeren-Baltienmeren kanualu.
Vienanmeren-Baltienmeren kanualu (, "Belomorsko-Baltijski kanal") on kanualu, kudai yhtistäy Vienanmeren Oniegujärven kel da kudual on tie Baltienmereh da Volga-Baltienmeren vezitieh.
Yhtehizet tiijot.
Kanualu on nostettu 1931-1933 vuozien välis ylintazozes lyhyös miäryaijas. Avuandan päivymiäry on 2. elokuudu 1933. Sidä nostettih Vienanmeren-Baltienmeren ruadoluagerin (ven. "Белбалтлаг, Belbaltlag") tyrmähotetut. Se oli yksi viizivuodizen pluanan mirkiččijöis srojulois da enzimäine Nevvostoliiton tävvelleh ruadoluageris nostettu srojimine.
Kanualan kulgutie.
Vienanmeren-Baltienmeren kanualan transportutien piduhus tulendukanuavoin kel Oniegujärvelpäi Vienanmereh on 227 km, niilöis 37,1 km on keinolluajittuloi tielöi (muijien tiijoloin mugah 43 km libo 48 km). Tagustetut kaikkiipienimät merkityn vezitien suuruzet: syvys – 4 metrii, levevys – 36 metrii, pyöristämizen ruadiussu – 500 metrii. Monis kanuavan kohtis on vaigu yksipuoline liikeh luvallistu.
Sovitunnu virran suunnannu pietäh suundua Oniegujärvelpäi Vienanmereh, kai laivuliikkehizet merkit (veziviehkat, majakat) ollah azetettu sen siännön mugah.
Kanualu algavuu Oniegujärven Poventsan lahtes Poventsa-pos’olkan korvas da loppuu Vienanmeren Sorokan lahtes Belomorskan tyves.
Rakendehen eroitukset.
Kanualan laittehih kuulu 128 objektua, kudualois 19 on salbavuo (niilöis 13 – kaksiozahizet, 6 – yksiozahizet), 15 plotinua, 19 vezilaskuu, 49 randusuojustu da 33 keinolluajittuu kanalua, 5 vezivoimalua, da sežo muut laittehet.
Vezivoimalat.
Eruo korgevuksien keskes kanualan pohjan puolel käytetäh sähköenergien valmistamizeh niškoi Vig vezivoimaloin kaskadan avul, kudual on 5 porrastu: Ondan vezivoimalu, Palkorogan vezivoimalu, Matkožnenskaan vezivoimalu, Vigostrovan vezivoimalu, Vienanmeren vezivoimalu. Kaskadan tevokkahus on 240 MW, keskivuozine valmistamine – 1310,5 mln. kW/č. Vezivoimaloi nostettih muuloin laittehien nostamizen erikseh 1949-1967 vuozis. Vezivoimalat madal- da keskipainehizet, pyörähtys-lavazen veziagreguatanke, ollah nostettu plotilluolizin libo plotin-vezivedävin kuavoin mugah.


Llanymddyfri.
Llanymddyfri () on pieni linnu Kymrinmuas.


Afon Tywi.
Afon Tywi (libo "Towy") on jogi Kymrinmuas.


Marta Rovira.
Marta Rovira i Vergés (s. 1977 Vic) on katalunielaine poliitikku da Katalunien tazavaldalazen hurualiston piäsekretuaru. Häi saneli 23.3.2018, ku häi on joudunuh lähtemäh muanpagoh sendäh, ku Ispanies händy da mondu muudu katalunielastu poliitikkuo tahtotah panna tyrmäh toinah 30 vuvvekse sen jälles, ku Katalunien alovehhallindo järresti 1.10.2017 rahvahaniänenandon Katalunien iččenästymizes. Ispanii on andanuh Roviras rahvahienvälizen pietysmiärävön, ga hänen nygöine olendumua Šveitsarii on kieldävynnyh pietysmiärävön toimeh panendas sendäh, ku se miärittelöy Rovirale Ispanies azetetut viäritekset poliittizikse.


Ivangorodan linnu.
Ivangorodan linnu on linnu Ivangorodas. Tämä linnu on sijoitannuhes Ven'an luodehel, Leningruadan alovehes, Estounien rajan lähäl.
Histourii.
Ivangorodan linnu srojittih vuvvennu 1429 Narova-joven oigiel rannal.
Ivangorodan linnua mondu kerdua muutettih, sen jälgimäine muuttamine oli vuozinnu 1911-1914. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah nemsat räjähtyttih bašn’u, seinät da linnan sydämes olijoi
taloloi. Räjähtyksien jälgilöi voibi nähtä linnas.
Linnan arhitektuurukogomus.
Nygöi Ivangorodan linnas on 13 objektua – Uspenskoi da Nikol’skoi kiriköt, zamku, XVI da XVIII-vuozisuan kaksi linnua, Kolivanskoit veriät, ezilinnu, porohuaittu, ammunduvehkehvarasto,
gaubitsu, čuga, aittu bajarin muavualu da muzei.
Ivangorodan linnan keskes on Suuri bajarin linnu da kaksi kirikkyö – Pyhän Nikolain
kirikkö, kudai srojittih vuozinnu 1507-1509 da Uspenskoi kirikkö. Se oli nostettu vuvvennu 1558.
Vuvvennu 1612, konzu ruoččilazet vallattih Ivangorodan, hyö srojittih huonukset, kudualoin joukos on porohuaittu da ammunduvehkehvarasto. Porohaitas nygöi on muzei, kudai kerdou linnan da muan histouries.
Muantiedo.
Ennevahnas Ivangorodu oli hyväs kohtas – torgudorogoin tiešuaral. Linnas poikki oli Ganzeiskoin liinii -torgudorogu, kudai yhtisti Ven’an da Päivänlaskupuolen Jevroupan. Narova- joves poikki suau piästiä Čudskoin järveh, Suomen lahteh, Luadogah da Volhov-jogeh.
Nimen histourii.
Ivangorodan linnu oli nimitetty muga Ivan III kunnivokse, kudai sih aigah haldivoičči Ven’ua.


Huahku.
Huahku ("Somateria mollissima") on sorzien heimoh kuului lindu.
Leviendy.
Huahku eläy pohjazil merialovehil Jeuroupas, Aazies da Pohjas-Amerikas. Suomes se pezoittuu kaikil merialovehil, ga Perämerel i Suomenlahten päivännouzuvuittilois se on vähäluguine. Suomen kandu oli pienimilläh 1900-luvun algupuolel, ga sen jälles huahkoin miäry kazvoi 1980- libo 1990-luvule sah, konzu se lähti uvvessah laskuh. Vuvvel 2017 jullattun tutkimuksen mugah Turrun suariston huahkukandu oli pienennyh iellizen 25 vuvven aijal daže 95 procentua.
Sežo Saamenmuas da Norviegien rannikol on huomattu huahkan vähenemine, kudamua on sellitetty sidä pyydäjän merikotkan kannan kazvul sen jälles, ku pedolindu rauhoitettih. Suomesgi merikotkan kannan kazvuu pietäh yhtenny syynny huahkan vähenemizeh, ga syylöikse mainitah sežo linnunpoigien ližävynnyh kuolendu taudiloih da huahkan syödylöin sinizemčugoin vähenemine ilmastonmuutoksen da rehevöittymizen täh.
Lähtiet.
H


Tuuhoine.
Tuuhoine ("Calidris pugnax", enne "Philomachus pugnax") on lindu.
Karjalankieline nimi.
Lindu tundietah nimel "tuuhoine" vähimikse Tunguon paginluavus (sigäläzes muvvos "tuuhońi"). Salmin paginluavus se tundietah nimel "merikukko", ga Tunguol tämä nimi merkiččöy tostu linduu libo meriharakkua. Sendäh "tuuhoine" ollou parembi nimi yleiskieles käytettäväkse, ku linnut ei segavuttas.
Lähtiet.
T


Meriharakku.
Karjalankieline nimi.
Lindu tundietah nimel "meriharakku" vähimikse Siämärven, Videlen, Suojärven da Suistamon paginluadulois. Tunguon paginluavus se tundietah nimel "merikukko", ga Salmis tämä nimi merkiččöy tostu linduu libo tuuhostu. Sendäh "meriharakku" ollou parembi nimi yleiskieles käytettäväkse, ku linnut ei segavuttas.
Lähtiet.
M


Kert, Georgij Martinovič.
Georgij Martinovič Kert (1. tuhukuudu 1923 – 26. syvyskuudu 2009) oli nevvostoliittolaine da ven’alaine kielentutkii, Ven’an itämerensuomelazien da saamen kielien specialistu, Ven’an socialistizen federatiivizen nevvostotazavallan arvostettu tiedoruavon ruadai, monien kniigoin kirjuttai.
Eloskerdu.
Georgij Kert rodivui 1. tuhukuudu vuvvennu 1923 Kamenkan hieruh Leningruadan alovehel. Häi oli Ižänmuallizen voinan ozanottai, Ižänmuallizen voinan 1. astien kunnivomerkin kavaleru.
Vuvvennu 1950 Kert loppi ruskien diplomanke Leningruadan valdivonyliopiston filolougiellizen tiedokunnan, vuozinnu 1950-1953 häi opastui aspirantuuras Nevvostoliiton Tiedoakadiemien kielitiijon instituutas, sit väitti kandiduattudissertacien (1953).
Vuvves 1953 Georgij Kert rubei ruadamah Karjalan Tiedoakademien kielen, literatuuran da histourien instituutas. Vuozinnu 1959-1986 häi oli Kielitiijon ozaston johtajannu. Vuvvennu 1972 häi väitti doktorudissertacien. Kert opasti saamen da suomen kieldy Petroskoin da Piiterin yliopistolois.
Vuvves 1973 algajen Kert oli suomelasugrilazien Komitietan Nevvoston da Ven’an tiedoakadiemien paikannimistön Nevvoston ozanottajannu.
Georgij Kert oli Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan (1973) da Ven’an socialistizen federatiivizen nevvostotazavallan (1983) arvostettu tiedoruavon ruadai, häi oli palkittu kunnivomerkil omas arvotegolois.
Vuozinnu 1997 – 2004 häi toizien karjalazien tiedomiehienke projektiiruičči TORIS – Ven’an luodehen paikannimistön tiedoperustua, kuduan tiijot sit kerättih teidokonehen programmas da verkosivul.
Kert kuoli 26. syvyskuudu vuvvennu 2009 Petroskois.


Palladii.
Palladii () on metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 46, sie se on kymmenendes joukos da sijaiččou viijendes rivis. Palladien atommassu on 106,42(1) Palladien merki on Pd. Palladii on jalometallu da kuuluu platinametalloin joukkoh. Palladii on pehmei, hobjanvärine metallu. Enzimäzenny sen löydi anglielaine hiimiekku Viljam Vollaston (William Hyde Wollaston) vuonnu 1803. Mies sai uvven ainehen platinarudas, kuduan iče toi Suvi-Amieriekaspäi.
Palladii sai oman nimen Pallada-nimizen asteroidan mugah. Sen avai germuanielaine astronoumu Genrih Ol'bers (Heinrich Wilhelm Matthias Olbers) vuonnu 1802. Asteroidu on nimitetty Afina Palladan kunnivokse, hänen nimi on tundiettu muinasgriekkalazes mifolougies.


Kadmii.
Kadmii () on valgei da pehmei metallu. Mendelejevan taulukos sen noumer on 48, sie Kadmii kuuluu kahtendehtostu joukkoh da on viijendes rivis. Metallan merki on Cd. Kadmien löydi germuanielaine professoru Fridrih Štromeijer (Friedrich Stromeyer) vuonnu 1817. Metallan nimi tuli latinankielizes sanas καδμεία, se on ruda, kuduas Germuanies suadih sinkii. Rudan nimi tuli muinasgriekkalazes mifolougiespäi da on nimitetty Kadman kunnivokse.


Indii (Aineh).
Indii () on ylen pehmei hobjanvärine metallu, kuduadu on kebjei sulattua. Hiimiellizien elementoin sistiemas Indii kuuluu kolmandehtostu joukkoh. Sen noumer on 49. Metallan merki on In. Hiimiellizien omažuksien mugah Indii mustoittau Al'uminiedu da Galliedu, ulgonävölpäi on sinkin jyttyine. Indien lyöttih germuanielazet hiimiekat Ferdinand Raih (Ferdinand Reich) da Teodor Rihter (Theodor Richter) vuonnu 1864.


Tina.
Tina () on metalline alguaineh. Sen merki on Sn. Hiimiellizien elementoin sistiemas Tina kuuluu nelländehtostu joukkoh da on viijendes rivis. Tinan noumer on 50. Se on pehmei hobjanvärine metallu, kuduadu on kebjei sulattua. Tinua rahvas tiettih vie IV vuozisual enne Iisusan roindua. Sidä metallua oli vaigei suaja, se oli ylen kallis. Tinas luajittuu ezinehty löyttih bronzukavven ezinehien keskes. Tinas on mainittu Bibliesgi.


Sur'ma.
Sur'ma () on puolimetallu, sen merki on Sb. Hiimiellizien elementoin sistiemas se kuuluu viijendehtostu joukkoh da on viijendes rivis. Elementan noumer on 51. Sur'ma voi olla kahtes muvvos: kovannu hobjanvärizenny metellizennu ainehennu sego harmuannu poroškannu. Sur'ma on tundiettu ammuzis aijois. Päivannouzupuolen mualois sidä käytettih astieloin luadijes XXX vuozisual enne Iisusan roindua. Muinas-Jegiptas XIX vuozisual enne Iisusan roindua sur'mas luajitul poroškal mustikse mujutettih kulmii.


Mirella Cortès.
Mirella Cortès i Gès on Katalunien tazavaldalastu hurualistuo evustai katalunielaine poliitikku. Häi ruadoi Sallentan munitsipalititetan piälikönny vuozil 2003–2007 da vuvvennu 2016 häi oli Katalunien parluamentan nimitetty evustai Ispanien senuatas. Vuvvennu 2018 händy nimitettih uvvessah senuattah. 8. oraskuudu 2018 häi oppi vannuo virguvalan nelli kerdua kataluanakse, ga senuatan paginanvedäi keskusti Cortèsan joga kerral da vuadi händy pagizemah ispanien kieldy Ispanien rahvahanpuolovehen (kat. "Partit Popular", isp. "Partido Popular") evustajien möngyjes samah aigah Cortèsile da aplodiiruijes paginanvedäjän vuadimuksele. Lopukse Cortès myöndyi vannomah valan ispaniekse ga lugijen sen yksikai vie kerran kataluanakse enne ispanienkielisty kiännösty. Häi sežo kuuloitti valas, ku häi uskaldau ruadua sih niškoi, ku "poliittizet tyrömšiekat piästettäs tyrmäspäi, poliittizet pagolazet voidas tulla järilleh da Katalunien tazavaldu azuttas".


Arvid Genetc.
Arvid Oskar Gustav Genetc (, 1. heinykuudu 1848, Imbilahti – 3. oraskuudu 1915, Helsinki) oli Ven’an suomelaine runoilii, kielentutkii, folkloristu da Suomen Suuriruhtinaskunnan senuator vuozinnu 1901-1905. Karjalazen, kiltinänsaamen da jazvan komin kielitiijon perustai, karjalazien Kalevalan runoloin keriäjy. Genetc kirjutti omat kuulužimat Herää Suomi-, Karjala- da Väinölän lapset- runoelmat Arvi Jännes – peittonimel.
Tiedoruado.
Vuvvennu 1871 Genetc loppi Helsingin yliopiston da sen sit rubei ruadamah Avgust Alkvist – suomen kielen da kaunehkirjalližuon professoral. Alkvistan kuolendan vuvvennu 1889 jälgeh Genetc tuli hänen sijah.
Genets oli Suomen Suuriruhtinaskunnan arvovaldazennu senuatorannu. Häi pidi moni kielenmatkoi Vienan Karjalah da Siberih, kudamien pohjal häi piästi ilmoih 3 monografijua da pani karjalan kielen tutkimizen alguh. Vuvvennu 1878 Genetc piästi ilmoih Jevangelii Matfein mugah – kiännöksen kiltinänsaamen kielel.
Vuvvennu 1889 häi algoi kerätä da sistematizoija jazvan komin kieldy tiedomatkoil.
Genetc oli nainuh Evan Arppes da heil oli kuusi lasta.
G


Anuksen rahvahalline teatru.
Anuksen rahvahalline teatru on vahnimii teatroi kogo Karjalas. Se on tundiettu vuvves 1961. Tänäpäi teatras on pari kymmendy artistua. Erähät heis kävväh teatrah jo piäl 15 vuottu. Mondu kerdua teatru piäzi kogo Ven'al da Karjalas piettylöin teatrufestivualiloin laureatakse. Enämbi 40 vuottu teatran ohjuajannu oli Karjalan kul'tuurualan kunnivoitettu ruadai L'udmila Zorina. Vuvves 2008 algajen teatran ohjuajannu on Ven'an opastusalan kunnivoitettu ruadai Natalja Romanova. Oman ruavon aigah Anuksen rahvahalline teatru ozutti enämbi 80 spektaklii ven'an, karjalan da suomen kielil. Niilöin pohjannu ollah nygyaigazien kirjuttajien tevokset sego ven'alaine da ulgomualaine klassiekku. Anuksen rahvahallizen teatran spektakliloi rahvas otetah vastah hyvin kui Karjalas, mugai sen ulgopuolelgi.
A
A


Tellur.
Tellur () on alguaineh, kudai hiimiellizien elementoin sistiemas kuuluu kuuvvendehtostu joukkoh da sijaiččou viijendes rivis. Telluran atomnoumer on 52, alguainehen merki on Te, se kuuluu puolimetalloin joukkoh. Telluran löydi vuonnu 1782 mägilöin tutkii Franc Jozef Myller (Franz-Joseph Műller) Transil´vanies. Vuonnu 1798 Martin Genrih Klaprot (Martin Heinrich Klaproth) eroitti telluran da kirjutti sen piäomažukset. Häigi nimitti sen latinankielizen Tellus («Mua») — sanan mugah. Telluru on horjanvärine puolimetallu. Lämmitetynny sidä on kebjei muovailla.


Joudu.
Joudu () on alguaineh, kuudai hiimiellizien elementoin sistiemas kuuluu seiččemendehtostu joukkoh da sijaiččou viijendes rivis. Joudan merki on I, sen atommassu on 126,90447. Joudu ei ole metallu, se kuuluu galogenoin joukkoh. Joudu on muzavu aineh, kuduas on fiolietovoidu väriigi. Joudal on omaluaduine duuhu. Enzimäzenny Joudan löydi francielaine hiimiekku Bernar Kurtua (Barnard Courtois) vuonnu 1811 meriheinän tuhkas. Pidämäh joudua hiimiellizenny elementannu rubei Gei-Lussak (Gay-Lussac) vuonnu 1815. Häigi andoi joudal oman nimen. Sen pohjannu on muinasgriekkalaine ἰο-ειδής-sana, kuduadu karjalakse sanotah fiolietovoikse. Tämänväristy höyryy nägi Bernar Kurtua (Barnard Courtois), konzu lämmitti meriheinän tuhkua rikkihappamehenke.


Ksenon.
Ksenon () on hiimielline alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu kaheksandehtostu joukkoh da sijaiččou viijendes rivis. Ksenonan merki on Xe, sen atomnoumer on 54. Ksenon on väritöi, mavutoi da hajutoi guazu. Sen löyttih anglielazet tutkijat Uiljam Ramzai (William Ramsay) da Morris Travers vuonnu 1898.


Cezii.
Cezii () on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu enzimäzeh joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Cezien merki on Cs, sen noumer on 55. Cezii on pehmei, hobjanvärine da keldaine metallu. Se on nimitetty latinankielizen caesius-sanan mugah, livvikse sidä sanotah taivahankarvazekse. Cezien avattih germuanielazet tiedomiehet Robert Bunzen (Robert Bunsen) da Gustav Kirhgof (Gustav Kirchhoff) vuonnu 1860 Germuanien Bad-D´urkhaiman minerualuvezis spektroskopien avul. Puhtahas muvvos enzimäzenny Cezien sai ruoččilaine hiimiekku K. Setterberg vuonnu 1882.


Barii.
Barii () on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu toizeh joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Barien merki on Ba, sen atomnoumer on 56. Barii on pehmei, hobjanvärine metallu, kudual on hyvä hiimielline aktiivižus.
Barien avattih vuonnu 1774 Karl Šeele (Carl Wilhelm Scheele) da Juhan Gan (Johan Gottlieb Gahn), se oli BaO-oksiidan muvvos. Barii sai oman nimen muinasgriekkalazen βαρύς -sanan mugah. Karjalakse se rodieu «jygei».


Kingstaun.
Kingstaun on Sent-Vinsent –suaren suurin linnu da portu, Sent-Vinsent da Grenadiinat –valdivon piälinnu, sen ekonoumiekku- sego poliittine keskus. Sie eläy 17 400 hengie (2003). Kingstaun on Sent-Vinsent –suaren lounasozas, Päivänlasku-Indies Pohjas- da Suvi- Ameriekan vӓlis.


Paramaribo.
Paramaribo on Surinam –valdivon piälinnu, sen suurin linnu sego piäportu. Sie eläy läs puoldu kogo muan rahvahan lugumiäräs. Paramaribo on Surinam –joven rannal, ѕіерӓі Atlantin valdumeressӓh on 20 kilometrii. Linnas on ekvuatourilline ilmasto. Ymbӓri vuvven ilman lӓmbӧtila on 23 – 31 plusgruadussua. Francuuzat perustettih Paramaribon vuonnu 1640.
Vuvves 1975 algajen (konzu valdivo sai iččenӓžyӧn) Paramaribo on Surinam –tazavallan piälinnu.


Port-of-Spein.
Port-of-Spein on Trinidad da Tobago –tazavallan piälinnu, sen poliittine, ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus. Port-of-Spein on Trinidad –suaren luodehozas. Ispuanielazet perustettih linnan XVI vuozisual ennevahnallizen indeicoin Konkerabija –nimizen elӓndykohtan tilah.


Montevideo.
Montevideo on Urugvain suurin da piälinnu. Sen alovehen pinduala on 540 km². Montevideo on Atlantin valdumeren La-Plata –lahten rannal. Linnu on mättähikkähäs kohtas, korgevin kohtu on 136 -metrine mӓgi.
Vuonnu 2011 Montevideo –linnas eli 1,3 miljonua hengie.


Karakas.
Karakas on Venesuelan piälinnu. Se on läs 900-1000 metrii meren pinnan korgevuol. Ispuanielaine Dijego de Losada perusti Karakas- linnan 25. päivänny heinykuudu vuonnu 1567. Silaigua linnu sai Santjago-de-Leon-de-Karakas –nimen. Enne sie eli Karakas –nimine indeicoin heimo.


Lantanu.
Lantanu () on alguaineh, kudai hiimiellizien elementoin sistiemas kuuluu kolmanden joukon sivujoukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Lantanan atomnoumer on 57, atommassu on 138,9055. Alguainehen merki on La. Lantanu on hobjanvärine läpettäi metallu. Hiimiellizenny elementannu Lantanua ei voidu avata 36 vuottu. Vuonnu 1803 24-vuodehine ruoččilaine hiimiekku Jons Jakob Bercelius (Jöns Jacob Berzelius) tutki minerualua, kuduadu tänäpäi sanotah ceriitakse. Vuonnu 1839 Karl Mozander (Carl Gustav Mosander) eroitti täs minerualas uvven elementan. Bercelius ehoitti nimittiä sen Lantanakse. Nimen pohjannu on muinasgriekkalaine λανθάνω-sana, kudai livvikse on «olla peitos» libo «peittyö».


Cerii.
Cerii () – lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on Ce. Cerii on hobjanvärine metallu, kudai on nimitetty Cerera-planietan nimen mugah. Planiettu oli löytty kahtu vuottu aijombi Ceriedy.


Prazeodiimu.
Prazeodiimu on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Sen merki Mendelejevan taulukos on Pr da noumer on 59. Prazeodiimu on hobjanvärine metallu. Oman nimen se sai griekkalazis πράσιος- da δίδυμος- sanois, kuduat livvikse ollah «vihandu kaksoine». Mostu värii ollah Prazeodiiman suolat. Metallan löydi vuonnu 1885 avstrielaine hiimiekku Karl Auer fon Vel΄sbah (). Häi tiijusti, gu ruoččilazen hiimiekan Karl Mosanderan () löyttyh didiimu-elementah kuulutah neodiimu da prazeodiimu. Niilöil ollah samanjyttyzet omažukset.


Neodiimu.
Neodiimu () on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Sen merki Mendelejevan taulukos on Nd da noumer on 60. Neodiimu on hobjanvärine metallu. Sen löydi avstrielaine hiimiekku Karl Auer fon Vel΄sbah (Carl Auer von Welsbach) vuonnu 1885. Häi tiijusti, gu didiimah kuulutah neodiimu da prazeodiimu. Niilöil ollah samanjyttyzet omažukset. Neodiiman, all΄umiinien da magnien segasulatehtu käytetäh lendokonehien da rakietoin luadimizes. Neodiimu sai oman nimen griekkalazis νέος- da δίδυμος-sanois, kuduat karjalakse ollah «uuzi kaksoine».


Prometii.
Prometii () on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Sen merki Mendelejevan taulukos on Pm da noumer on 61. Luonnos prometiedu et vastua, sendäh gu sen kai izotopat ollah radioaktiivizet. Pitkyaigazin niilöis on Prometii-145, sen puolenemizen aigu on 18 vuottu. Enzikerdua Prometiedu suadih laboratouries vuonnu 1945.


Samarii.
Samarii () on harvinazih muametalloih kuului alguaineh. Mendelejevan taulukos se kuuluu kolmanden joukon sivujoukkoh. Samarien noumer on 62, merki on Sm. Samarii on kova da valgei metallu, kudai kuuluu lantanoidoin joukkoh. Se suadih samarskiittu-minerualas, kudai vuonnu 1847 nimitettih ven'alazen mägi-inženieran, polkouniekan V. E. Samarskoin-Bihovcan kunnivokse. Uvven metallan samarkiitas löyttih francielazet hiimiekat Mark Delafonten (Marc Abraham Delafontaine) (vuonnu 1878) da Lekom Buabodran (Paul Emile Lecoq de Boisbaudran) (vuonnu 1879).


Jevroupii.
Jevroupii () on alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 63, atommassu on 151,964. Jevroupii kuuluu lantanoidoin joukkoh. Se on hobjanvärine metallu, kudai ilmas ruostuu.


Gadoliinii.
Gadoliinii () on lantanoidoih kuului pehmei da hobjanvärine alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu kolmanden joukon sivujoukkoh. Alguainehen atomnoumer on 64, atommassu on 157,25, merki on Gd. Enzimäzenny alguainehen löydi Žan de Marinjak (Jean de Marignac) vuonnu 1880. Alguaineh on nimitetty Gadoliiniekse suomelazen hiimiekan Johan Gadolinan kunnivokse.


Terbii.
Terbii on () on lantanoidoih kuului alguaineh. Mendelejevan taulukos sen merki on Tb, noumer on 65. Terbii on hobjanvärine harvinaine muametallu, kudai on kallehembi platinua. Se on pehmei da ulgonävölpäi mustoittau al'umiiniedu. Enzimäzenny Terbien löydi ruoččilaine hiimiekku Karl Gustav Mosander (Carl Gustav Mosander) vuonnu 1843 da nimitti sen Ytterbyn kylän nimen mugah. Tämä kylä sijaččou Resarö-suarel, kudai kuuluu Stokgol'man suaristoh.


Disprouzii.
Disprouzii () on alguaineh, kudai kuuluu harvinazih muametalloih. Sen merki on Dy, noumer on 66. Disprouzien löydi francielaine hiimiekku Lekom Buabodran (Paul Emile Lecoq de Boisbaudran) vuonnu 1886. Alguainehen nimi tuli muinasgriekkalazes δυσπρόσιτος-sanas, kudai karjalakse on «jygieh suadavu». Disprouziedu puhtahas muvvos et vastua luonnos. Se kuuluu erähih minerualoih.


Juho Kujola.
Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alguperäine sugunimi Lazarev, 18. pakkaskuudu 1884, Miinalan kylä - 4. kezäkuudu 1963, Tampere) oli suomelaine lyydin da karjalan kielen tutkii.
Juho Kuola rodivui karjalazeh muanruadajien pereheh. Lapsennu häi opastui Sortavalan licies, kuduas händy kiinnostutti salmilazen murrehmaterjualan keräilemine.
Vuvvennu 1904 Kuola rubei opastumah suomen kieldy da slavjuanoin filologiedu Helsingin yliopistos. Opastundan aigannu häi keräi suurdu salmin murdehen sanaston materjualua.
Kujola loppi yliopiston vuvvennu 1909, hänen tutkimus salmin murdehen foneetiekkah näh piästi ilmoih vuvvennu 1910 Suomi-sarjas.
Kujola pidi äijy lyydin da karjalan murdehien tutkimusmatkoi. Kezäl 1909 häi sai Suomelazen Kirjalližuon Seuran stipendien da matkusteli lyydin aloveheh: Sunnunsuuh-kyläh, alovehen pohjazeh da suveh, Kuujärvessah. Kujola keräi sanastuo, kirjutti iäni- da muodo-opillizii huomavuksii, otti fotokuvii.
Tuliennu vuvvennu Kujola puuttui tutkimah valdainkarjalazien kielimuoduo Novgorodin gubernies. Aunuksen gubernien gubernuator kieldi Kujolale kävvä lyydin aloveheh poliitiekallizien syylöin periä. Kujola keskittyi Novgorodin ja Tverin gubernieloin karjalan murdehien tutkimizeh. Häi kävi eri aigah Toržokah, Zubcovah, Višnij Voločokah, Ostaškovah, Ves'egonskah, Kašinah da Bežeckah. Tutkii keräi suurdu sanaston da suarnoin materjualua.
Pitky aigu Kujola ruadoi suomen kielen opastajannu da luvendoiččijannu školis da licielöis. Häi korjaili kogomuksen "Lyydiläisiä kielennäytteitä" (1934), sanakniigan "Lyydiläismurteiden sanakirjan" (1944). Vuvvennu 1960 Kujola nimitettih Helsingin yliopiston kunnivotiedodouhtorikse.
K


Merisinikorendo.
Merisinikorendo ("Orthetrum cancellatum") on sinikorendoloin suguh kuului korendo.


Korendot.
Korendot (Odonata) ollah böbökköin lahko.


Hoikkusinikorendo.
Hoikkusinikorendo () on sinikorendoloin suguh kuului korendo.


Sinikorendot.
Sinikorendot ("Orthetrum") ollah korendoloin sugu. Suomes eläjis luadulois sih kuulutah hoikkusinikorendo da merisinikorendo.


Kanšainvälini alkuperäiskielien vuoši.
YK:n yleiskokouš on ilmottan vuuvven 2019 Kanšainvälisekši alkuperäiskielien vuuvvekši ta on kehottan kulttuuri-, tieto- ta koulutušjärještyö UNESCO valmistautumah šen viettoh.


Manila.
Manila on Filippinat –valdivon piälinnu da yksi 16 linnas, kuduat kuulutah Piälinnualoveheh (Metro-Manilah). Manilan päivänlaskupuoles on Manilan lahti. Manilas eläy 1 660 714 hengie (2007), sendäh gi se on Filippinat -muan toine suurin linnu Kesonan jälles. Manilan pindu-ala on vai 38,55 km², ga täh šeikkah huolimattah Manilan eläjien lugumiäry kazvau ruttoh.
Lopes de Legaspi perusti linnan vuonnu 1571.


Uuzi Deli.
Uuzi Deli on Indien viralline piälinnu, Deli –linnan oza. Uvven Delin pindu-ala on 42,7 km², sie ollah Indien sego Delin halličukset. Uuzi Deli on Pohjazes Indies, Indo-Gangskoin lagevol.


Džakarta.
Džakarta on Indonezien piälinnu da suurin linnu. Se on Java –suaren rannikon luodehes, kus Čilivung –jogi jouduu Javan mereh.
Džakartan pindu-ala on 664 km². Sie eläy 9 607 787 hengie (2010). Uskondokunnan enin oza ollah islamsat (85,5 %).
Linnu perustettih 22. päivänny kezäkuudu vuonnu 1527. Silaigua Demak –valdivon islamsat voitettih portugalielazii voinas da valloitettih Sunda-Kelapa –eländykohtan, kudai sai uvven Džajakerta -nimen («voiton linnu»).


Bagdad.
Bagdad on Irakan piälinnu. Se on yksi suurimbis Lähizen Päivännouzun linnois, kus eläy enämbi 9 miljonua hengie (2015).
Bagdad on Irakan poliittine, ekonoumiekku- sego kul’tuurukeskus. Sie ollah haldivo, valdivollizet da uskondovirrastot sego diplomuattuezitystöt. Linnu on tärgei transportukeskus. Bagdadas on äijy yliopistuo, korgeiškolua, teatrua, muziedu da arhitektuurumustopačastu.


Tegeran.
Tegeran on Iranan piälinnu da yksi suurimis Aazien linnois. Se on muan ekonoumiekku-, transportu-, kauppu-, kul’tuuru- sego poliittine keskus. Linnu on Iranan pohjazes, El’burs –mäin tyves.
Tegeranas eläy enämbi 13 miljonua hengie. Sie on äijy suurdu kanzallistu da uskondollistu kundua.


Hol'mii.
Hol'mii () on lantanoidoin joukkoh kuului alguaineh. Enzimäzenny sen löydi šveicarielaine hiimiekku da fiiziekku Žak-Lui Sore (Jacques-Louis Soret) vuonnu 1879. Samannu vuonnu alguainehen oksiidumuvvos löydi Per Teodor Kleve (Per Teodor Cleve). Häi nimitti alguainehen Stokgol'man kunnivokse (latinakse linnan nimi on Holmia). Minerualu, kuduas Kleve sai alguainehen oksiidan, oli löytty juuri Ruočin piälinnan lähäl.


Erbii.
Erbii () on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on Er, noumer on 68. Erbii on lantanoidoin joukkoh da harvinazih muametalloih kuului alguaineh. Enzimäzenny sen löydi gadoliniittu-minerualas vuonnu 1843 ruoččilaine hiimiekku Karl Gustav Mosander. (Carl Gustav Mosander). Tämä minerualu oli löytty Ruočin Ytterby-kylän lähäl. Erbien ližäkse tämän kylän kunnivokse nimitettih vie kolme alguainehtu: terbii, itterbii da ittrii. Vuvven 1860 jälles terbii sai erbii-nimen. Erbii oli nimitetty terbiekse vuonnu 1877.


Tulii.
Tulii () on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on Tm, noumer on 69. Tulii on lantanoidoin joukkoh kuului harvinaine hobjanvärine muametallu. Enzimäzenny sen löydi ruoččilaine hiimiekku Per Teodor Kleve (Per Teodor Cleve) vuonnu 1879, konzu ečči ližäainehtu Erbien oksiidas. Enne tämän tavan mugah Karl Gustav Mosander. (Carl Gustav Mosander) löydi erähii toizii harvinazii muametalloi. Tundemattomal alguainehel Per Teodor Kleve (Per Teodor Cleve) andoi Tulii-nimen Jevroupan pohjasozas olijan Tule (latinakse Thule) -nimizen suaren kunnivokse.


Itterbii.
Itterbii () on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on Yb, noumer on 70. Atommassu on 173,045. Itterbii kuuluu lantanoidoih da harvinazih muametalloih. Se on harmai da pehmei metallu. Enzimäzenny uuttu alguainehtu sai Erbien oksiidas šveicarielaine hiimiekku Žan de Marinjak (Jean Charles Galissard Marignac). Se oli vuonnu 1878. Uuzi alguaineh sai oman nimen Ruočin Ytterby-kylän kunnivokse. Saman kylän kunnivokse nimitettih vie kolme alguainehtu: Terbii, Erbii da Ittrii.


L'utecii.
L'utecii () on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on Lu, noumer on 71. L'utecii kuuluu lantanoidoin da harvinazien muametalloin joukkoh. Oksiidumuvvos sen rippumattomasti toine toizes löydi kolme miesty vuonnu 1907. Yksi oli francielaine hiimiekku Žorž Urben (Georges Urbain). Toine mies oli avstrielaine minerualoin tutkii Karl Auer fon Vel'sbah (Carl Auer von Welsbach). Kolmas oli amieriekkalaine hiimiekku Čarl'z Džeims (Charles James). Nimen alguainehele andoi Žorž Urben. Sen pohjannu on Pariižan muinaine latinalaine nimi Lutetia Parisorum.


Gafnii.
Gafnii () on alguaineh, kuduan merki Mendelejevan taulukos on Hf, noumer on 72. Gafnii on painavu hobjanvärine metallu, kuduadu on vaigei sulattua. Enzimäzinny alguainehen löyttih Dirk Koster (Dirk Coster) da D'ord' de Heveši (George de Hevesy) vuonnu 1923. Gafnii oli löytty Daanies Kopengagenan linnan lähäl, alguainehen nimi tulou tämän linnan latinalazes nimes Hafnia.


Avgust Alkvist.
Karl Avgust Engel’berkt Alkvist (, 7. elokuudu 1826, Kuopio – 20. kylmykuudu 1889, Helsinki) oli suomelaine runoilii, filolougien specialistu, itämerensuomelazien kielien tutkii, kirjalližusarvostelii, Ungarin Tiedoakadiemien arvokas tiedomies (1859), Aleksandr Keisarin yliopiston suomen kielen professor da rektoru (1884-1887).
Eloskerdu.
Alkvist oli tuulel tuodu lapsi, hänen tuatto oli generualuad’utanttu, herru Johan Mauritz Nordenstam (k. 1882). Muamo Maria Avgusta Alkvist (k. 1886) oli kuopiolaine käskyläine. Brihaččustu kazvatti Karl Stenius, muanjavon komitietan johtai, varasud’d’u. Händy innosti Johan L’udvig Runeberg, kuduan kanzallis-romantiellizii idejoi Alkvist otti käyttöh.
Nuorennu Alkvist piästi ilmoih omat kirjutukset Saima-sanomulehtes, sih aigahdi häi rubei käyttämäh A. Oksanen – kirjalližuspeittonimie.
Vuvvennu 1847 Alkvist Daniel’ Evropeuksenke da Paavo Tikkasenke perusti Suometar – sanomulehten.
Vuozinnu 1854-1859 Alkvist matkusti Karjalah da Siberih, vuozinnu 1877-1880 häi kävi hantiloin da mansiloin mualoih.
Alkvist piästi ilmoih kirjutukset vodin, vepsän, hantin, mansin da mordvan kieleh näh, estounien kirjalližuoh näh da tutkimukset suomen da ungarin kielien sugulaižuoh näh. Alkvist kirjutti Muistelmia matkoilta Venäjällä-kniigan da Savolaisen laulu:n sanat.
Omas Kalevalan karjalaisuus-kniigas Alkvist tovesti, gu Kalevalan kodimua on Karjala.
Vuvvennu 1847 Alkvist sai Aleksandr Keisarin yliopiston filosoufien magistran oppiarvon, vuvvennu 1860 - filosoufien tiedodouhturin oppiarvon.
A


Karjalan Kielen Seuran julguanduruado.
Karjalan Kielen Seura on jullannuh enämbi 60 kniigua da enämbi 10 iänikniigua, piästänyh ilmah pajodiskuagi. Jullattuloin kniigoin joukos on kotkatjärveläzen Zinaida Dubininan livvikse kiännetty ”Kalevala”, on Natalja Sinitskajan kiännettylöi kniigoi Muumilois, on kielioppii, sanakirjua da paginsanakirjua, kerdomuksien da runoloin kogomuksii. Tämän kaiken ližäkse Karjalan Kielen Seura piästäy ilmah Karjal-žuarnualua lehtenny da verkoversienny.


Ynys Enlli.
Ynys Enlli () on suari Kymrinmuas Llŷnin niemimuan agjas. Se on Kymrinmuan kuvvendekse suurin suari.


Kärgi.
Kärgi, palokärgi, mustukärgi libo koroi ("Dryocopus martius") on tikkoin heimoh kuului lindu.


Ynys Seiriol.
Ynys Seiriol () on Kymrinmuan yheksändekse suurin suari. Se sijaiččou Kymrinmuan suuriman suaren Ynys Mônan päivännouzupuolel.


Ynys Sgomer.
Ynys Sgomer () on Kymrinmuan kolmandekse suurin suari.


Ynys Dewi.
Ynys Dewi () on Kymrinmuan nelländekse suurin suari. Se sijaiččou Sir Benfron muakunnas Tyddewin pikkulinnan vastalpäi. Suari on nimitetty kymrikse Tyddewih manasterin azunuon Kymrinmuan suojeluspyhimyksen Pyhän Dewin (kymrikse "Dewi Sant") mugah. Anglienkieline nimi "Ramsey" tulou muinosskandinuavankielizes ristikanzan nimes "Hrafn" libo muinosanglien čosnokkua merkiččijäs sanaspäi.
Ynys Dewil on eletty jo bronzukavvel 4500 vuottu tagaperin. Hristianskoin vieron alguaijoinnu suarel oli kaksi časounua da suari oli tärgei muamerki sranniekoile, kudamat tuldih Tyddewih merdy myö. Suarel oli sežo silmykaivo, kudaman vetty sanottih parandajakse. Tyddewin jepiskopat valmistettih 1200-luvul algajen 600 vuottu edehpäi suarel eriluaduzii tuottehii myödäväkse: voidu, juustuo, villua da myöhembi sežo kukuruuzua da muidu vil'l'oi.
Konnunpido Ynys Dewil loppi 1960-luvul da nygöi suari on luonnonsuojelualoveh. Se on tärgei pezoitundusija monile Kymrinmuas harvinazile linduloile. Sie pezoitutah ezimerkikse al'puvaroi da piigalničču, kudaman ainavo pezoitundusija Sir Benfron muakunnas on tämä suari. Suaren keskel on kukuruuzua kazvajii nurmii, kudamat kuhkutetah muuttujii linduloi syömäh siemenii jälgikezäl da sygyzyl. Suaren päivänlaskupuolel on suuri randupenger, kudamalluo voibi nähtä suulii kalal.
1800-luvun puolivälin jälles laivuozattomuon myö Ynys Dewile levii rottii, kudamat hävitettih terväh pikkuliidäjät da typykit suarelpäi. Vuonnu 2000 todevutettih yksikai ozavunnuh projektu rottien hävittämizekse da sen jälles erähät linnut ollah tuldu järilleh suarele. Ezmäzet pikkuliidäjät allettih pezoitundu vuonnu 2008, da vajai kymmene vuottu myöhembi pezoittujii puaroi oli jo 12. Merikeijuloi rotat ei nikonzu hävitetty Ynys Dewilpäi kogonah sendäh, ku lähäl olijoil toizil suaril Ynys Sgomeral da Ynys Sgogwmal oli suuri kandu niilöi da siepäi tuli ainos uuzii linduloi rottien hävitettylöin tilah. Yhtelläh niilöin miäry nouzi terväh rottien hävitändyprojektan myö: vuonnu 1998 merikeijuloi oli suarel 850 puarua, ga vuonnu 2016 jo 4796. Rottien hävitettylöis lindulois typykit ei olla tuldu vie järilleh suarele pezoittumah. Niilöi on opittu avvuttua algamah pezoitundu suarel soittamal niilöile niilöi kuhkuttajii iänii — metodu, kudai on ruadanuh aijembi hyvin Pohjas-Irlandies.
Ynys Dewil on Suuren-Britanien suviozien suurin harmaihylgehien yhtyskundu. Niilöi voibi nähtä suarel eritengi elokuun lopul algajen ligakuuh sah, ku emäčyt kerävytäh synnyttämäh poigazii. Joga vuozi poigazii rodihes yli 600. Suaren ymbäristös meres eläy äijän pyöriäzii. Tavallizii del'fiinoi, butilkun'okkudel'fiinoi da harmaidel'fiinoigi voibi nähtä joga vuozi. Ynys Dewil eläy sežo germuanienhirvii, kudamat tuodih sinne, konzu suarel piettih vie konduu. Meččymygriigi suarel löydyy.
Ynys Dewin suvipuolel on kolme jyrkyrandastu pikkarastu suardu (Ynys Gwelltog, Ynys Cantwr da Ynys Beri), kudamat ollah selgykajoloin pezoitundusijoi.


Tyddewi.
Tyddewi () on pikkaraine linnu Kymrinmuas.


Ynys Bŷr.
Ynys Bŷr () on Kymrinmuan viijendekse suurin suari.


Ynys Sgogwm.
Ynys Sgogwm () on Kymrinmuan seiččemendekse suurin suari.


Ynys Echni.
Ynys Echni () on Kymrinmuan kaheksandekse suurin suari.


Ynys Aberteifi.
Ynys Aberteifi () on Kymrinmuan kymmenendekse suurin suari. Se sijaiččou Ceredigionan muakunnas Afon Teifi -joven suus Gwbertan kylän vastalpäi. Aberteifin linnugi eule loitton. Suari on nygöi elämätöi, ga siepäi on lövvetty bronzukaudine kalmistomägi. On duumaittu, ku manuahat oldas käytetty suardu keskiaijan algupuolel libo myöhembi, ga tädä eule voidu tovendua da nygözen tiijon mugah suarel eule olluh ni yhty pyzyjiä pertii ezihistouriellizen aijan jälles. Suarel on merkilöi muan muokkuamizes, a niilöi ei enämbi pietä ristikanzoin, ga krolikkoin luajittuloinnu sendäh, ku alovehen muuloil suaril tiijetäh kirjallizien lähtielöin perustehel olluon krolikkoi da hos Ynys Aberteifih näh ei moizii lähtielöi olegi, alovehen rahvahan zuakkunat vihjatah, ku siegi olis olluh krolikkoi. 1800-luvul suardu käytettih karjumuannu, ga ymbärivuodizekse karjan syöndysijakse se ei päinnyh. Nygöi suari on luonnonsuojelualoveh da sie ruadau sežo gostile avvoi žiivattutila.


Bad Balance.
Bad Balance on vuvvennu 1989 perustettu ven'alaine rap-joukkoveh Moskovaspäi. Sen toine nimi on Bad B..
Joukkoh kuulutah Vlad "Master ŠeFF" Valov, Roman "Kuper" Aleksejev, Al'bert "Al Solo" Krasnov dai Gleb "DJ LA" Matvejev.


Ynys Amlwch.
Ynys Amlwch () on pikkaraine suari Kymrinmuan suuriman suaren Ynys Mônan pohjaspuolel. Suari sijaiččou pienen Amlwchan linnan lähäl da sendäh se tunnetahgi nimel Ynys Amlwch, kudai on kymrin kieldy da merkiččöy "Amlwchan suari".


Ynys Arw.
Ynys Arw () on pikkaraine suari Kymrinmuan toizekse suuriman suaren Ynys Gybin pohjaspuolel. Suari kuuluu Treardduran kundah.


Ynys Cribinau.
Ynys Cribinau on pikkaraine suari Kymrinmuan suuriman suaren Ynys Mônan päivänlaskupuolel.


Ynys Dysilio.
Ynys Dysilio () on pikkaraine suari Kymrinmuas.


Ynys Gored Goch.
Ynys Gored Goch on pikkaraine suari Kymrinmuas.


Ynys yr Halen.
Ynys yr Halen () on pikkaraine suari Kymrinmuas.


Ynys Lawd.
Ynys Lawd () on pikkaraine suari Kymrinmuan toizekse suuriman suaren Ynys Gybin päivänlaskupuolel.


Ynysoedd y Moelrhoniaid.
Ynysoedd y Moelrhoniaid () on ryhjy pikkarazii kallivosuarii Kymrinmuan suuriman suaren Ynys Mônan pohjaspuolel.


Ynys Badrig.
Ynys Badrig () on pikkaraine suari Kymrinmuan suuriman suaren Ynys Mônan pohjaspuolel.


Maen y Bugail.
Maen y Bugail () on pikkaraine suari Kymrinmuan suuriman suaren Ynys Mônan pohjaspuolel. Se on samal kogo Kymrinmuan pohjazin kohtu. Suaren nimi Maen y Bugail on kymrin kieldy da merkiččöy 'paimenen kivi'.


Solomonan opastukset.
Solomonan opastukset tai Solomonan sananpolvien kniigu (jevrein kielel מִשְלֵי, "Mishle") on Bibliin Vahnan Sanan kniigu. Sen sivuloil on kui Izrail'an tsuari Solomonan muga i muuloingi viizahien ristikanzoin sanondoi. Kai sananpolvet ei sit olla vai tsuari Solomonan luajitut.
Runollizet sananpolvet ollah eloksen eriluaduzih tapahtumih niškoi. Net nevvotah kui ristikanzal pidäy toimie ezimerkikse lapsien kazvatukses, akan ottamizes, uskondollizis tapahtumis, argipäivyhommis da muan haldivoičennas. Opastustu on naizile, miehile i lapsile. Nenne on luajittu Jumalan kunnivoičukses da Hänen Zakonan täytändäs.
Zinaida Dubinina on kiäntäny Solomonan opastukset livvikse vuvvennu 2014. Vepsän kielel se on kiännetty vuvvennu 2016.


Araba.
Araba () on yksi Baskimuan seiččemes muakunnas. Sen piälinnu on Gasteiz.


Gipuzkoa.
Gipuzkoa () on yksi Baskimuan seiččemes muakunnas. Sen piälinnu on Donostia.


Bizkaia.
Bizkaia () on yksi Baskimuan seiččemes muakunnas. Sen piälinnu on Bilbo.


Ylä-Nafarroa.
Ylä-Nafarroa (baskikse "Nafarroa Garaia",) on yksi Baskimuan seiččemes muakunnas. Se muvvostau yhtelläh oman ičehallindoalovehen, eigo kuulu Baskimuan ičehallindoaloveheh. Sen piälinnu on Iruñea.


Baskimua.
Baskimua (baskikse "Euskal Herria" libo "Euskadi") on aloveh, kudamal eletäh baskit da paistah baskin kieldy. Baskimua on juattu kahten valdivon, Ispanien da Francien, kesken, ga äijät baskit himoitah iččenäžytty. Baskimua jagavuu seiččemeh muakundah, kudamis kolme (Lapurdi, Ala-Nafarroa, Zuberoa) sijaitah Pohjas-Baskimuas libo Francien hallitul alovehel da nelli (Bizkaia, Gipuzkoa, Araba, Ylä-Nafarroa) Suvi-Baskimuas libo Ispanien hallitul alovehel. Suvi-Baskimuan muakunnis Ylä-Nafarroa muvvostau yksin oman ičehallindoalovehen da kolme muudu kuulutah Baskimuan ičehallindoaloveheh.


Ala-Nafarroa.
Ala-Nafarroa (baskikse "Nafarroa Beherea",) on yksi Baskimuan seiččemes muakunnas. Sen piälinnu on Donibane Garazi.


Lapurdi.
Lapurdi (oksituanakse "Labord",) on yksi Baskimuan seiččemes muakunnas. Sen piälinnu on Baiona.


Baiona.
Baiona (baskikse da oksituanakse "Baiona",) on Lapurdin muakunnan piälinnu Baskimuas da sežo Pohjas-Baskimuan suurin linnu.


Donibane Garazi.
Donibane Garazi (oksituanakse "Sent Joan Pè de Pòrt",) on Ala-Nafarroan muakunnan piälinnu Baskimuas.


Piigalničču.
Lähtiet.
P


Typykki.
Lähtiet.
T


Merikeiju.
M


Suulu.
Suulu ("Morus bassanus") on Pohjas-Atlantal pezoittui merilindu.
Karjalankieline nimi.
Täs artikkelis käytetty linnun nimi "suulu" (taivutetah: suulu-suulan) on suomenkielizen nimen "suula" pohjal karjalah luajittu uvvissana.
S


Tukkusotku.
T


Labasotku.
L


Koskisorzu.
Koskisorzu ("Merganetta armata") on suviamerikkalaine sorzulindu.


Pyöriäine.
Pyöriäine libo meripočči ("Phocoena phocoena") on elätti.


Butilkun'okkudel'fiinu.
Butilkun'okkudel'fiinu libo afaliinu ("Tursiops truncatus") on elätti.


Del'fiinu.
Del'fiinu libo tavalline del'fiinu ("Delphinus delphis") on elätti.


Meččymygry.
Meččymygry ("Myodes glareolus", enne "Clethrionomys glareolus") on elätti.


Selgykajoi.
S


Ynys Gwelltog.
Ynys Gwelltog on pikkaraine suari Kymrinmuas Sir Benfron muakunnas suuremban Ynys Dewin suaren suvipuolel. Siidy tulou erilline suari nouzuvien aigah. Suaren nimi on kymrin kieldy da merkiččöy 'heinäine suari'. Sen korgevin kohtu on 56 metrua merenpinnan yläpuolel. Ammui suardu piettih pädijänny kahten lambahan syöndysijakse.


Ynys Cantwr.
Ynys Cantwr on pikkaraine suari Kymrinmuas Sir Benfron muakunnas suuremban Ynys Dewin suaren suvipuolel. Siidy tulou erilline suari nouzuvien aigah. Suaren nimi on kymrin kieldy da merkiččöy 'kanttorin suari' sendäh, ku ammui suaren ižändii oldih Tyddewin kanttorit. Sen korgevin kohtu on 54 metrua merenpinnan yläpuolel. Suaren suvipuolele uppoi vuonnu 1903 Graffoe-nimine laivu.
Ynys Dewil ammui elänyh Breizhua roduzin olluh Pyhä Jestin (brezhonegan kielel "Sant Jestin", kymrikse "Sant Iestyn",) työndi starinan mugah manuahoi Ynys Cantwril olijah Ogof Cantwrin luolah kyzymäh Jumalalpäi prošken'n'ua riähkih. Manuahu sivottih luolas olijah suureh kiveh da hänel pidi kestiä sie kahten nouzuvien aigu.


Ynys Beri.
Ynys Beri Ynys Dewilpäi kačotunnu
Ynys Beri libo Ynys Bery on pikkaraine suari Kymrinmuas Sir Benfron muakunnas suuremban Ynys Dewin suaren suvipuolel. Suaren nimi on kymrin kieldy da merkiččöy 'haukan suari'. Sen korgevin kohtu on 71 metrua merenpinnan yläpuolel. Suaren päivännouzupuolele uppoi vuonnu 1903 Graffoe-nimine laivu.


Čosnokku.
Čosnokku libo čosnakku libo česnokku ("Allium sativum") on kazvi.


Ynys Eilun.
Ynys Eilun (oigiel) da Pont yr Eilun (hurual) Ynys Dewilpäi kačotunnu
Ynys Eilun on pikkaraine suari Kymrinmuas Sir Benfron muakunnas suuremban Ynys Dewin suaren suvipuolel da Ynys Berin päivännouzupuolel. Sen vieres päivännouzupuolel on pienembi da madalembi luodo Pont yr Eilun, kudaman nimi merkiččöy 'Eilunan sildu'.


Ynys Gwales.
Ynys Gwales () on suari Kymrinmuas.


Ynys Catrin.
Ynys Catrin () on suari Kymrinmuas.


Meini Duon.
Meini Duon on joukko meres olijoi kivii Kymrinmuas Sir Benfron muakunnas Ynys Dewin suaren suvipuolel. Kivijoukkoh kuuluu kolme kivie, sen nimi on kymrin kieldy da merkiččöy 'mustat kivet'.


Ynys Farged.
Ynys Farged () on suari Kymrinmuas Sir Benfron muakunnas suuremban Ynys Bŷran suaren luvvehpuolel. Suarel oli keskiaijal srojittu kappeli, ga se muutettih 1800-luvul kodiloikse kaivosmiehile, kudamat ruattih suarel olluos izviestikaivokses. Nygöi suarel ei enämbi elä ristikanzoi, ga se on luonnonsuojelualoveh.


Trwynmynachdy.
Trwynmynachdy on kivi meres Kymrinmuas Sir Benfron muakunnas Ynys Dewin suaren lounatpuolel. Sen nimi on kymrin kieldy da merkiččöy "manasterin n'okku".


Korvuyökkö.
Korvuyökkö ("Plecotus auritus") on suurikorvaine nahkusiibi.


Nahkusiivet.
Nahkusiivet ("Chiroptera") ollah lendäjii imettäjii.


Pohjannahkusiibi.
Pohjannahkusiibi ("Eptesicus nilssonii") on muailman pohjazin nahkusiibiluadu.


Veziyölievoi.
Veziyölievoi ("Myotis daubentonii") on nahkusiibi.


Ussuyölievoi.
Ussuyölievoi ("Myotis mystacinus") on nahkusiibi.


Suuriussuyölievoi.
Suuriussuyölievoi ("Myotis brandtii") on nahkusiibi


Vol'framu.
Vol'framu () on metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 74, lyhendysmerki on W. Vol'framu on kova metallu, kuduadu on ylen jygei sulattua. Vie pahembi sulatettavu on vai ugleroudu. Oman nimen Vol'framu sai vol'framiittu-minerualas, kudai vie XVI-vuozisual oli tundiettu latinalazel Spuma lupi («hukan vuahte») libo germuanielazel Wolf Rahm («hukan sliuhkat») -nimil. Vol'framu kuului tinarudah da ei andanuh putilleh suaja tinua, sanottih, ku se syöy tinua, kui hukku syöy lammastu. Tänäpäi Amieriekas, Suures Britanies da Frantsies vol'framua sanotah tungsten-sanal (ruočikse tung sten on “jygei kivi”). Vuvvennu 1781 tundiettu ruoččilaine hiimiekku Šeele (Carl Wilhelm Scheele) ruadajes šeliittu-minerualanke sai keldazen da jygien kiven.


Renii.
Renii () on hobjanvärine metallu, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 75, lyhendysmerki on Re. Oman nimen se sai latinankielizes sanas Rhenus, se on Germuanies virduajan Rein-joven nimi. Vuvvennu 1871 Dmitrii Mendelejev sanoi renien olendas, ga sen löyttih vaiku vuvvennu 1925 germuaniilazet hiimiekat Ida da Valter Noddakat (Walter Noddack), konzu Siemens & Halske-nimizen kompuanien laboratouries tutkittih kolumbiittu-minerualua.


Osmii.
Osmii () on metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 76, lyhendysmerki on Os. Osmii on läpettäi hobjanvärine metallu, kudai kuuluu platinametalloih. Enzimäzenny tämän metallan löydi anglielaine hiimiekku Smitson Tennant (Smithson Tennant) vuvvennu 1803, sil aigua häi ruadoi yhtes Uiljam Uollastonanke (William Hyde Wollaston), miehet sulattih platinua tsuarin viinah, silloi jäi mustu aineh, kuduas löyttih osmiedu da iridiedy.


Iridii.
Iridii () on jygei da valgei metallu, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 77, lyhendysmerki on Ir. Iridii kuuluu platinumetalloin joukkoh. Metallois se parembi kaikkii kestäy korroziedu. Muas iridiedu harvu kus lövvät. Enzimäzenny Iridien löydi anglielaine hiimiekku Smitson Tennant (Smithson Tennant) vuvvennu 1803. Häi sulai platinua tsuarin viinah, silloi jäi mustu aineh, kuduas samal aigua löyttih iridiedu da osmiedu. Oman nimen se sai muinas-griekkalazes sanas ἶρις-ukonkuari. Iridien suolat ollah erivärizet, kui ukonkuarigi.


Platinu.
Platinu (ispanien kielel Platina) on jalometallu, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 78, lyhendysmerki on Pt. Vahnas muailmas Platinu oli tundiettu vie XVI-vuozisuan puolivälis algajen, yhtelläh Andoin sivilizatsien aigah sidä suadih vie ennegi. Enzimäzet jevroppalazet, kuduat tuttavuttih platinah XVI-vuozisuan puolivälis, oldih konkistadorat. Enzimäzenny rudois puhtastu platinua sai anglielaine hiimiekku Uiljam Vollaston (William Hyde Wollaston) vuvvennu 1803.


Linnu.
Linnu on suuri eländykohtu, kuduan eläjät ruatah ei muatalovuos. Linnas on ekenoumiekan da talovuon kehitynnyh kompleksu. On äijy arhitektuuru- da inženierutaloidu.
Nygyaigaine linnu.
Nygyaigazet linnat juatahes pienembakse (vähembi 50 tuhattu eläjiä), keskimäzekse (50-100 tuhattu eläjiä), suurembakse (250 tuhattu – 1 miljonu eläjiä), vie suurembakse (1-3 miljonua eläjiä), kaikis suurembakse (enämbi 3 miljonua eläjiä).
1980-luvul muailmas oli läs 220 linnua, kuduas oli enämbi miljonua eläjiä.
Linnan struktuuru.
Linnat yhtistetäh toine yoizenke tielöil, kudualoin myöte ajeltah ajonevvot. Tiedy linnan sydämes sanotah pihakse (mugai prospektakse). Pihua pitkin srojitah eländy- da muudugi taloidu. Taloit on yhtistetyt linnannellikkölöih. Ollahgi trotuarat ristikanzoih niškoi.


Livvinkarjalan Wikipedii.
Livvinkarjalan Wikipedii on Wikipedien oza Livvikarjalan kielel.


Jerusalimu.
Jerusalimu on Izrail’an piälinnu, kudai on Lähizes Päivännouzus. Linnu on Välimeren da Kuolluhmeren välis. Se on 650-840 metrii meren korgevuol. Sie on välimerenilmasto – räkki sego kuivu kezä da lauhkei sego nezevy talvi. Linnu on iudaizman, Hristossahuskon da isluaman pyhä linnu.
Jerusalimu on monikanzalline linnu, kus eläy 865 721 hengie.


Sana.
Sana on Jemenan piälinnu sego suurin linnu. Sie eläy 2 575 347 hengie (2012). Sana on 2200 metrii meren korgevuol, ymbäri linnas ollah mäit.


Amman.
Amman on Jordanien piälinnu sego suurin linnu. Ennevahnas sen nimi oli Rabbat-Ammon, griekkalazaien da riemalazien kavvel sidä sanottih Filadel’fijakse. VII-IX vuozisual linnu kuului islamsoin valdivoh. Vuozinnu 1516 – 1918 linnu kuului Osmuanien valdukundah.


Pnompen’.
Pnompen’ on Kambodžan piälinnu, se on Tonlesap –järven rannal. Linnas eläy 1 501 725 hengie (2012). Linnu perustettih vuonnu 1372.


Doha.
Doha on aruabien Katar –valdivon piälinnu sego suurin linnu. Se on Persienlahten rannal. Doha on perustettu vuonnu 1850. Enne sen nimi oli Al’-Bida.


Tallii.
Tallii () on myrkylline, valgei da pehmei metallu, Mendelejevan taulukos se kuuluu kolmandehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Tallien merki on Tl. Enzimäzenny Tallien löydi anglielaine tiedomies Uiljam Kruks (William Crookes) vuonnu 1861. Puhtahas muvvos metallu oli löytty myöhembi, vuonnu 1862. Kerras sidä sai kaksi tiedomiesty: anglielaine Uiljam Kruks da francielaine hiimiekku Klod Og'ust Lami (Claude-Auguste Lamy). Oman nimen metallu sai muinasgriekkalazes sanas θαλλός, kudai karjalakse on «nuori vihandu varbaine».


Vismuttu.
Vismuttu () on metalline alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu viijendehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Vismutan atomnoumer on 83, merki on Bi. Vismuttu on hobjanvärine metallu. Kodvan aigua sidä ei pietty iččenäzenny metallannu, duumaittih, gu se on tinan libo sur'man laji. Enzimäzenny vismutas omis tiedoruadolois kirjutti germuanielaine minerualoin da metalloin tutkii Gergius Agrikola (Georgius Agricola). Se oli vuonnu 1546. Vuonnu 1739 germuanielaine hiimiekku Iogann-Genrih Pott (Johann-Heinrich Pott) rubei pidämäh vismuttua iččenäzenny metallannu. Kaheksankymmenen vuvven peräs ruoččilaine hiimiekku Bercelius (Jöns Jacob Berzelius) otti käyttöh metallan Bi-merkin.


Polonii.
Polonii () on pehmei, hobjanvärine, radioaktiivine puolimetallu, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu kuvvendehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis, sen atomnoumer on 84, merki on Po. Polonii kuuluu hal'kogenoin joukkoh. Enzimäzinny sen löyttih vuonnu 1898 Pjer K'uri (Pierre Curie) da hänen mučoi Marija Sklodovskaja-K'uri (Marie Skłodowska-Curie), konzu tutkittih uraniniitan radioaktiivižuttu. Omas lövvös hyö ilmoitettih 18. heinykuudu Pariižan tiedoakadiemien istundol. Polonii on nimitetty Pol'šan (Polonia) kunnivokse. Täs muas oli rodinuhes Maria Sklodovskaja-K'uri (Marie Skłodowska-Curie).


Astattu.
Astattu () on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu seiččemendehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis, sen atomnoumer on 85, merki on At. Luonnos sidä ei sua löydiä, alguainehen atommassu on 209,98715(5) а. Astattu on radioaktiivine. Nourmualiololois astattu ezittyy muzavan sinizinny kristalloinnu. Astatan nimi tulou griekkalazes sanas αστατος, kudai livvikse on «muuttui».


Vaskisorzu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "kuparisorsa".
V


Valgeipiäsorzu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimes "valkopääsorsa".


Jygeitina.
Jygeitina () on hiilijoukkoh kuului alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu nelländehtostu joukkoh da sijaiččou kuvvendes rivis. Jygeitinan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 82, merki on Pb. Jygeitina on kebjieh sulatettavu, jygei, hobjanvärine da myrkylline metallu. Se on tundiettu vie ammuzis aijois.


Mihail Perhin.
Mihail Evlampijevič Perhin (22. oraskuudu (4. kezäkuudu) 1860, Jallahti, Aunuksen gubernii – 28. elokuudu (10. syvyskuudu) 1903, Piiteri, Ven’an valdukundu) oli ven’alaine kulduseppy, Faberže-firman piäneroniekku.
Eloskerdu.
Mihail Perhin rodivui bohattah muanruadajien pereheh. Läs 16-17-vuodehizennu häi muutti Piiterih opastumah kuldusepäkse. Vuvvennu 1884 Perhin oli jo kulduseppymuasteri. Häi oli legenduarizen Faberže- firman piäneroniekannu 18 vuottu.
Vuvvennu 1888 Perhin avai firmas Karl Faberžen avul oman ruadopertin, kuduas luajittih erilazii kallehii čomenduksii da toizii ruadoloi kullal da hobjal. Perhinan piäabulazennu oli Genrih Vigström. Täs ruadopertis oli luajittu 28 keisariperehen Äijypäivyjäiččiä, 7 Äijypäivyjäiččiä Kel'h-Bazanovan perehele da äijy toizii nerotegoloi.
Vuvves 1895 algajen Mihail Perhin oli Kupčugil'dien ozanottajannu da Kunnivoitetunnu ristikanzannu.
Häi sežo oli hyvyönluadijannu – Perhin lahjoitti Jallahten kiriköle äijy kallehuzii da huolenpidi Jallahten školua.
Kulduseppymuasteri kuoli tavvin jälgeh bolničas mielivigazieh näh vuvvennu 1903, häi oli pandu muah Piiterin Novodevitčin kalmistol.
Muailman kuulužimil aukcionoil Perhinan tevokset ollah suures arvos.
Vuvvennu 2009 Karl Faberžen fondu nimitti hänel nimel palkindon, kudual lahjoittah parahii kulduseppii.
P
P


Kärkettäilindu.
Lähtiet.
K


Ruskeikottaraine.
Ruskeikottaraine ("Pastor roseus", enne "Sturnus roseus") on lindu.
R


Sinitiaine.
Sinitiaine ("Cyanistes caeruleus" libo "Parus caeruleus") on lindu.
S


Valgeipiätiaine.
V


Kuuzitiaine.
K


Töppytiaine.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "töyhtötiainen".
T


Lapintiaine.
L


Viidutiaine.
Viidutiaine ("Poecile palustris", enne "Parus palustris") on lindu.
V


Hölmöitiaine.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kieles tundietah sana "tiaine", ga kaikile eri tiazile ei olle olluh rahvahankieles omua nimie libo niidy ei tundieta enämbi. Täs artikkelis käytetäh suomenkielizes sanas "hömötiainen" kiännettyy nimie. Suomenkieline nimi liittyy linnun "hölmöih" ulgonägöh. Karjalan kieles eule sanua "hömö" samas muvvos ku suomen kielen murdehis, ga sana "hölmö(i)" löydyy. Se pädöy hyvin nimen kiännöksekse sendähgi, ku Päivännouzu-Suomen paginluadulois, vähimikse Kerimäil, lindustu on kučuttu nimel "hölömötiiainen" da karjalan kieli on lähembiä suguu Päivännouzu-Suomen paginluaduloile migu suomen yleiskielele. Tozin suomen yleiskieline nimi "hömötiainen" on allunperin tundiettu sežo nimenomah Päivännouzu-Suomen paginluadulois muga kui sežo sana "hömö" merkičykses 'hölmöi'.
Lähtiet.
H


Händytiaine.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "pyrstötiainen".
H


Nogiliidäi.
N


Mustukulku-uikku.
Mustukulku-uikku ("Podiceps auritus") on uikkuloin heimoh kuului lindu.
M


Mustukaglu-uikku.
Mustukaglu-uikku ("Podiceps nigricollis") on uikkuloin heimoh kuului lindu.
M


Tuhukeiju.
T


Madeirankeiju.
M


Ruskeihukankorendo.
Ruskeihukankorendo ("Libellula quadrimaculata") on hukankorendoloin suguh kuului korendo.


Afon Ogwr.
Afon Ogwr () on jogi Kymrinmuas.


Eileen Beasley.
Eileen Beasley (1921-2012) oli kymrin kielen aktivistu. Parahiten händy mustetah siidy, ku häi da hänen ukko kieldävyttih vuvvel 1952 maksamas nalogua sendäh, ku bumuagu ei olluh kirjutettu kymrikse, eigo hyö suadu kymrinkielisty bumuagua, hos pakittih sidä. Hyö jovvuttih suvvon edeh enämbi kymmendy kerdua da hyö mollembat vuajittih, ku suuduo pidäs pidiä heile kymrikse. Virranomazet viedih kolme kerdua heijän koispäi kamsut, kudamat oldih äijäl kallehembat migu nalogu, kudaman maksandas hyö oldih kieldävytty. Kaheksa vuottu myöhembi libo vuvvel 1960 hyö jälgimäi suadih bumuagu kaksikielizenny.
Lähtiet.
http://archif.cymdeithas.org/2006/06/05/anrhydeddu_eileen_beasley_yng_ngwyl_fawr_cymdeithas_yr_iaith.html


Jallahti.
Jallahti () on vahnu kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Järventaguzen kunnas Ven'al, sil on histourillizen eländykohtan stuatussu.
Histourii.
Enzimäzet elopaikat roittihes Jallahten aloveheh mezolitan aigah. Jallahti on enzikerran mainittu vuvvennu 1582.
Kyläs ammussah elettih valdivon muanruadajii da pakolližuksis piästettylöi muanruadajii. Rahvahan piäruadoloinnu oli muanruado, kalastus, heinien myöndy da vuoziaijallizet ruavot.
Jallahti XIX vuozisual oli suurin kylä (160 taloidu), kuduaspäi piästettih Petroskoih kezil da talviloil.
Kyläs oli škola, pravosluavnoi prihodu, elettih sežo äijy raskol’niekkoi. XVII vuozisual Jallahtes oli kaksi puuhistu kirikkyö (ne molembat palettih tuhkakse), vuvvennu 1809 kyläh srojittih kivikirikkö, kudai paloi vuvvennu 1930.
Nevvostoliiton aigannu kyläs eli 50-100 perehty da sie oli souhozu, pahvikombinuattu da baržantuotando Jallahten lähil.


Basshunter.
Basshunter, Jonas Erik Altberg (22. talvikuudu 1984, Halmstad), on ruoččilaine pajattai, tuottaja da DJ.


Biškek.
Biškek on Kirgiizien piälinnu da muan suurin linnu. Linnan endizet nimet – Pišpek, Frunze. Ven’alazet perustettih Biškekan heijän hävitetyn kokandskoin linnan tilah. Linnas eläy 965,9 tuhattu hengie.
Biškek on Kirgiizien pohjazes, siepäi rajassah Kazahstuanan kel on 25 km. Linnan pinduala on 127 km².


Pekin.
Pekin on Kitain Rahvahan Tazavallan piälinnu. Linnu on suurin raudutie- sego avtotiekeskus da yksi tärgielöis lendokeskuksis. Pekin on Tazavallan poliittine, opastus- sego kul’tuurukeskus. Šanhai da Honkong ollah muan ekonoumiekkukeskukset.
Pekin on yksi Kitain ennevahnallizis piälinnois. Vuonnu 2008 Pekinas piettih Kezäolimpiuadukižat.


El-Kuveit.
El-Kuveit on Kuveitan valdivon piälinnu. Sie eläy 150 tuhattu hengie (2008), linnas da sen ymbäristös eläy kaikkiedah enämbi 1 miljonua hengie.


Vjentjan.
Vjentjan on Laosan piälinnu (vuvves 1563) da muan suurin linnu. Se on Tailandan rajan rinnal olijal Mekong-jovel. Vjentjan on tärgei ekonoumiekkukeskus. Linnas eläy 797 130 hengie (2012).


Radon.
Radon () on duuhutoi, mavutoi da väritöi radioaktiivine guazu. Se on paha ristikanzan tervehyöh niškoi. Pertiololois Radon da jygevimii guazuloi. Mendelejevan taulukos se kuuluu kaheksandeh joukkoh. Radonan noumer on 86, kirjutusmerki on Rn.


Francii (aineh).
Francii () on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu enzimäzen joukon piälimäzeh alajoukkoh da on sijoitannuhes seiččemendeh rivih. Francien noumer on 87, kirjutusmerki on Fr. Francii on radioaktiivine alkalimetallu. Enzimäzenny alguainehen olendas sanoi Dmitrii Mendelejev, vaigu häi sanoi sidä eka-ceziekse. Francien löydi vuonnu 1939 Pariižan Radien instituutan ruadai Margarita Perei (Marguerite Perey). Vuonnu 1946 häi andoi metallale Francii-nimen oman kodimuan Francien kunnivokse.


Radii.
Radii () on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu toizen joukon piälimäzeh alajoukkoh da on sijoitannuhes seiččemendeh rivih. Radien noumer on 88, kirjutusmerki on Ra. Radii on radioaktiivine, hobjanvärine da pehmei mua-alkalimetallu. Enzimäzinny sen löyttih francielazet tiedomiehet Pjer K’uri (Pierre Curie) da Marija K’uri (Marie Curie). Hyö opittih suaja uranua uranrudaspäi, ga tiedomiehet huomattih, gu suadu aineh on radioaktiivizembi puhtastu uranua. Tutkimuksien jälles hyö eroitettih kaksi radioaktiivistu elementua: Polonien da Radien.


Aktiinii.
Aktiinii () on radioaktiivine metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 89, kirjutusmerki on Ac. Aktiinii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Aktiinii on pehmei, hobjanvärine metallu. Enzimäzenny sen löydi francielaine hiimiekku Andre Debjern (André-Louis Debierne). Se oli Pariižas vuonnu 1899. Uuzi elementu sai Aktiinii-nimen.


Torii.
Torii () on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuuluu kolmandeh joukkoh. Torii on jygei da vähäzel radioaktiivine metallu, kudai kuuluu aktinoidoin joukkoh. Mendelejevan taulukos sen noumer on 90, kirjutusmerki Th. Enzimäzenny Torien löydi ruoččilaine hiimiekku Jöns Bercelius (Jöns Jacob Berzelius) vuonnu 1828. Häi sai sen minerualas, kuduale myöhembi annettih toriittu-nimi. Torii on nimitetty ukonjyryn jumalan Toran kunnivokse. Tor oli hyvin tundiettu skandinuavizes mifolougies.


Lerpwl.
Lerpwl (kymrikse) libo Liverpool (angliekse) on linnu Pohjas-Anglies lähil Kymrinmuan rajua.
Lerpwlan kymriläzet.
Hos Lerpwl sijaiččou Kymrinmuan ulgopuolel, se on ainos olluh tärgei linnu kymriläzile da sidä on kučuttu Pohjas-Kymrinmuan ebävirrallizekse piälinnaksegi. 1800-luvun allus linnah muutui äijän kymriläzii eččimäh parembua elostu da vuodeh 1813 mennes joga kymmenes Lerpwlan eläi oli kymriläine. Muuttoliikeh jatkui vie 1800-luvun loppupuolel, konzu linnah muutui 50 000 kymrilästy ruavon peräs. Enimälleh linnas oli enämbi 70 kymrinkielisty kirikkyö da vie nygöigi on jällel erähii.
1800-luvun puolivälis kymriläzet ruadajat srojittih linnah hieru, kudamua nygöigi kučutah nimel "Kymriläzet uuličat" (kymrikse "Strydoedd Cymreig" libo "Strydoedd Cymraeg", angliekse "Welsh Streets"). Nämmil uuličoil on kymrinkielisty alguperiä olijat nimet. Taloit tyhjettih da 2010-luvun algupuolel planiiruittih niilöin kuadamistu, ga myöhembi pluanua muutettih da allettih kohendua vahnoi taloloi uvvessah eländäh pädijöikse.
Kymrin kielen kunnivokse joga vuozi piettävy kanzalline Eisteddfod-pruazniekku on järrestetty äijän kerdua Lerpwlas: 1884, 1900 da 1929. Vuozi 1929 on samal jälgimäine kerdu, konzu pruazniekku on pietty Kymrinmuan nygözien rajoin ulgopuolel. Ku Lerpwlua ehoitettih uvvessah vuvven 2007 pruazniekan pidopaikakse, sidä ei yksikai vallittu sendäh, ku äijät kymriläzet ei pietty Kymrinmuan ulgopuolistu kohtua enämbi pädijänny pruazniekale.
Lerpwlas eläy nygöigi äijän kymriläzii da sie ruadau Lerpwlan kymriläzien siebru (kymrikse "Cymdeithas Cymry Lerpwl"), kudai järrestäy eriluaduzii tapahtumii da kymrin kielen opastandua. Linnan kymriläzil on sežo oma hora "Côr Cymry Lerpwl" da alovehel jullatah kymrinkielisty lehtie "Yr Angor".


Penbedw.
Penbedw (kymrikse) libo Birkenhead (angliekse) on linnu Pohjas-Anglies lähil Kymrinmuan rajua.
Penbedwn kymriläzet.
Hos Penbedw sijaiččou Kymrinmuan ulgopuolel, se on roinnuh tärgiekse linnakse kymriläzilegi. Linnas eläy kymrinkielizii da sie ruadau sežo kymrinkieline kirikkö. Kymrin kielen kunnivokse joga vuozi piettävy kanzalline Eisteddfod-pruazniekku on järrestetty kaksi kerdua Penbedws: 1879 da 1917. Vuozi 1917 rodih tunnetukse Eisteddfodoin istouries sendäh, ku sil vuvvel runosarjan voitti Hedd Wyn, kudai oli jo enne pruazniekan piendiä kuolluh voinas.


Eino Karhu.
Eino Genrihovič Karhu (27. heinykuudu 1923 - 15. sulakuudu 2008, Petroskoi) oli tiedomies, filoulogu, literatuurantutkii, kiändäi, filolougien douhtoru, professoru, Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan tiedoalan arvostettu ruadai, Karjalan nevvostotazavallan tiedoalan arvostettu ruadai (1969), Karjalan nevvostotazavallan valdivonpalkindon suannuh (1983), Karjalan tazavallan valdivonpalkindon suannuh (2002), Karjalan tazavallan kunnivoittu eläi (1999).
Eloskerdu.
Eino Karhu oli roinnuhes 27. kylmykuudu vuvvennu 1923 inkeriläzeh pereheh. Vuvvennu 1941 Poventsan školan loppiettuu händy otettih armieh. Häi oli Ižänmuallizel voinal.
Vuozinnu 1946-1950 Karhu opastui Petroskoin valdivonyliopistos suomen kielen da literatuuran ozastol. Vuvvennu 1956 häi loppi mainitun yliopiston aspiirantuuran.
Vuvves 1956 algajen Karhu ruadoi Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Vuozinnu 1960-1988 mies oli tämän instituutan literatuuran ozaston johtajannu, piälimäzenny tiedoruadajannu.
Eino Karhu pidi suomelazen literatuuran luvendoloi Suomen, Ruočin da Germuanien yliopistolois. Karhuu tietäh suomen- da ruočinkielizen kaunehliteratuuran kiändäjänny. Vuvves 1964 Eino Karhu kuului Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh.
Eino Karhu oli Suomen Jovensuun yliopiston Kunnivoitunnu douhtorannu, Suomen kirjallisuusseuran jäsenenny (Helsinki), Kalevalaseuran, runoilijan Eino Leinon da Kanzoinvälizen kanzanrunohuon tutkijoin seuran jäsenenny.
Eino Karhul piäzi ilmah enämbi 300 tiedoruaduo.
Eino Karhu kuoli 15. sulakuudu vuvvennu 2008.


Aleksandru II.
Aleksandru II (17. (29.) sulakuudu 1818, Moskovu – 1. (13.) kevätkuudu 1881, Piiteri) on Romanovien suguh kuului Kogoven’an imperuattoru, Pol’šan da Suomen kniäzikunnan suuri kniäzi. Aleksandru II on imperuattorumolodoloin Nikolai Pavlovičan da Aleksandra F’oudorovnan poigah.
Eloskerdu.
Aleksandru II oli roinnuhes 17. (29.) sulakuudu vuvvennu 1818 yhtentostu čuasun aigah Moskovan Kremlin Miikulan dvorčas, kunne kai imperuattorupereh tuli sulakuun allus Äijäksepäiviä. Aleksandru oli ainavo Moskovas rodivunnuh Ven’an haldivoiččijois vuvves 1725 algajen.
Vuvvennu 1837 Aleksandru II:l oli suuri da pitky matku Ven’ua myöte. Tämän matkan aigah häi kävyi Jevroupan ozan, Kavkuazan tagavuon da Päivänlasku-Siberin 29 gubernieh. Vuvvennu 1838-1839 Aleksandru II kävyi Jevrouppah. Häi oli Ven’an enzimäine halliččii, ken kävyi Siberih.
Aleksandru piäzi valduistumele tuattah kuolendupäivänny 18. tuhukuudu (2. kevätkuudu) vuvvennu 1855.
Aleksandru II:n tärgienny ruavonnu oli Pariižan rauhusobimuksen ualekirjuttamine. Se pani loppuh Kriiman voinan kevätkuul vuvvennu 1856.
Aleksandru II halličusaigah oli suurdu enneolemattomua da -kuulumattomua uvvistustu.
Aleksandru II opittih kaheksa kerdua tappua.
Kevätkuun 1. (13.) päivänny vuvvennu 1881 päiväl 3.35 aigah Aleksandru II kuoli Talvidvorčas jälles surmallistu räjähtysty. Sinäpiän Piiteris Jekaterinan kanualan randu-uuličal 2 čuasun 25 minuutan mail hänen jalloin uale lykkäi bomban rahvastahtolaine Ignatii Grinevitskii.
A


Protaktinii.
Protaktinii () on alguaineh, kudai Mendelejevan taulukos kuluu kolmandeh joukkoh. Alguainehen atomnoumer on 91, kirjutusmerki on Pa. Protaktinii on radioaktiivine metallu, kudai kuuluu aktinoidoin joukkoh. Enzimäzinny Protaktinien löydämizes ilmoitettih Otto Gan (Otto Hahn) da Liza Meitner (Lise Meitner). Se oli vuonnu 1918. Heis rippumattah protaktinien izotoupan suadih Frederik Soddi (Frederick Soddy) da Džon Krenston (John Arnold Cranston).


Uruanu.
Uruanu () on radioaktiivine metallu. Sen atomnoumer Mendelejevan taulukos on 92, atommassu on 238,029, kirjutusmerki on U. Uruanu kuuluu aktinoidoin joukkoh. Se on jygei da myrkylline metallu, kuduan izotoupat ollah radioaktiivizet. Kuulužimat izotoupat ollah Uruanu-238 (luonnon uruanas sen miäry on 99,3 %) da Uruanu-235. Ennevahnas uruanan luonnollistu oksiidua käytettih keldazen astien luadimizes. Nenga Neapol’an lähäl löyttih keldazen st’oklan pala, kuduas on 1% uruanan oksiidua. Tämän st’oklan luajinduvuozi on 79 enne Iisusan roindua. Uruanan löydäjänny pietäh germuanielastu hiimiekkua Martin Genrih Klaportua (Martin Henrich Klaporoth). Vuonnu 1789 häi tutki uraniittua da sai uuttu metallanjyttysty ainehtu. Oman nimen metallu sai Uruanan planietan kunnivokse.


Neptunii.
Neptunii () on alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 93, kirjutusmerki on Np. Neptunii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Se on enzimäine transuruanu. Enzikerdua Neptuniedu suadih uruanas ydinreakcieloin avul.


Plutonii.
Plutonii () on jygei, hobjanvärine, radioaktiivine melattu. Mendelejevan taulukos sen atomnoumer on 94, kirjutusmerki on Pu. Plutonii on myrkylline. Se kuuluu aktinoidoin joukkoh. Oman nimen se sai Pluton-planietan kunnivokse.


Americii.
Americii () on alguaineh, kuduan atomnoumer on 95, kirjutusmerki on Am. Americii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Kai sen izotoupat ollah radioaktiivizet. Luonnos Americiedu et lövvä nikus. Enzikerdua sen sai Glenn Siborg (Glenn Seaborg) yhtes ruadodovarišoinke ydinreakcieloin avul. Se oli vuonnu 1944 Čikagon yliopiston Metallurgizes laboratouries.


Caer.
Caer (kymrikse) libo Chester (angliekse) on linnu Anglies lähil Kymrinmuan rajua.
Caeran kymriläzet.
Hos Caer sijaiččou Kymrinmuan ulgopuolel, se on roinnuh tärgiekse linnakse kymriläzilegi. Jo 1000-luvul kymriläzet käydih jarmankale Caerah da vuozisadoin aijan kymriläzien muuttoliikeh sinne oli toinah raviembua migu yhtehgi Pohjas-Kymrinmuan omah linnah. Enne 1700-luguu muuttujat sulavuttih terväh anglienkielizih, ga linnan eläjien kymriläzet juuret nävytäh ezimerkikse sinny, ku vuvvel 1818 joga kolmandel linnas iänioigevuttu käyttänyöl miehel oli sugunimi kymrilästy alguperiä. 1700-luvun algupuolel Caeras allettih painua kymrinkielizii kirjoi da 1790-luvul kymrinkielizii lehtii. Samoih aigoih linnah muuttunuot kymriläzet allettih säilyttiä parem omua kieldy da azuttih kymrinkielizii kirikkölöi. Enimyölleh Caeras ruadoi viizi kymrinkielisty kirikkyö da nygöigi niilöis on jällel vie yksi. Vuvvel 1851 linnan eläjis yksitostu procentua oli roinnuh Kymrinmuas da vuvvel 1866 kymrin kielen kunnivokse joga vuozi piettävy kanzalline Eisteddfod-pruazniekku järrestettih Caeras. Nygöigi linnas eläy kymrinkielizii da sie ruadau Caeran kymriläzien siebru (kymrikse "Cymdeithas Cymry Caer"), hos sen jäzenmiäry ongi vähennyh 2000-luvun algupuolel.


Alasaksin kieli.
Alasaksi on germuanine kieli, kudamua paistah Pohjas-Germuanies da Päivännouzu-Alangomualois.
Ezimerkilauzehii.
Ual olijat ezimerkit on kirjutettu uvvel alasaksin kirjutustaval ("Nysassiske Skryvwyse").


Afon Clywedog (Dyfrdwy).
Afon Clywedog on Afon Dyfrdwy -joven sivujogi Kymrinmuas.


Afon Clywedog (Clwyd).
Afon Clywedog on Afon Clwyd -joven sivujogi Kymrinmuas.


Afon Clywedog (Hafren).
Afon Clywedog on Afon Hafren -joven sivujogi Kymrinmuas.


Afon Alun (Dyfrdwy).
Afon Alun () on jogi Kymrinmuas. Se algau Llandeglan suvipuolen mägilöilpäi Sir Ddinbychan muakunnas da virduau Llanarmon-yn-Iâlan, Llanferesan, Loggerheadsan da Pant-y-mwynan kylien läbi Yr Wyddgrugan linnah. Siepäi se jatkau Caergwrlen da Gwersylltan kauti Kymrinmuan da Anglien rajale, kus se laskou suurembah Afon Dyfrdwy -jogeh. Afon Alunas on ristikanzan srojittuloi plotinoi äijis kohtis, ga vuvvel 2011 avattih Caergwrlen kohtal kalapordahat kebjendämäh kaloin, eritengi lohen, taimenen da ängeriähän nouzendua joves.


Afon Alun (Ewenni).
Afon Alun on jogi Kymrinmuas. Se on Afon Ewennin sivujogi.


Afon Ceiriog.
Afon Ceiriog () on jogi Kymrinmuas da muvvostau erähis kohtis Kymrinmuan da Anglien rajan. Se laskou Afon Dyfrdwy -jogeh.


Afon Gwenfro.
Afon Gwenfro on jogi Kymrinmuas. Se on Afon Clywedogan sivujogi.


Afon Lliw.
Afon Lliw on jogi Kymrinmuas. Se on Afon Dyfrdwyn sivujogi.


Afon Twrch (Dyfrdwy).
Afon Twrch on jogi Kymrinmuas. Se on Afon Dyfrdwyn sivujogi.


Afon Twrch (Banwy).
Afon Twrch on jogi Kymrinmuas. Se on Afon Banwyn sivujogi.


Afon Twrch (Tawe).
Afon Twrch on jogi Kymrinmuas. Se on Afon Tawen sivujogi.


Llyn Tegid.
Llyn Tegid () on Kymrinmuan suurin luonnolline järvi. Se sijaiččou Y Balan kylän suvipuolel Gwyneddan muakunnas. Afon Dyfrdwy -jogi virduau järven läbi.


Yr Wyddgrug.
Yr Wyddgrug (anglien kielel "Mold") on linnu Kymrinmuas Sir Fflintan muakunnas.


Llanelwy.
Llanelwy (anglien kielel "St Asaph") on pikkaraine linnu Kymrinmuas Sir Fflintan muakunnas.


Uuzi alasaksin kirjutustaba.
Uuzi alasaksin kirjutustaba (alasaksikse "Nysassiske Skryvwyse" (lyh. "NSS")) on kaikkii sego Germuanien da Alangomualoin puolel paistuloi alasaksin kielen paginluaduloi yhtistämäh ehoitettu kirjutustaba. Se oppiu olla yksisellitteine da luvettavu kaikkih paginluaduloih niškoi. Kirjutustaba kehitettih vuozil 2017‒2018 da jo vuvvel 2018 Alangomualoin puoline alasaksinkieline wikipedii algoi käyttiä sidä omal piäsivul. Sežo "Werldspråke"-verkosivustol allettih samoih aigoih jullata täl kirjutustaval kirjutettuloi uudizii. Vuvvel 2019 sen käyttöala leveni paikallizis joukkoviestimis, konzu eräs seborgalazen () "Die Zeitung" -lehten kirjuttai algoi käyttiä sidä omis kirjutuksis. Kirjutustaba on suannuh kannatustu eritengi kielen nuorien pagizijoin keskes sego Germuanies sego Alangomualois – i vie Suomesgi.
Piäprinsipat.
Kirjutustavas on kolme piäprinsippua, kudamat ezitetäh ual.
Prinsippu 1: sanan alguperä.
Ylialovehellizes kirjutustavas otetah lähtökohtakse sanan alguperä. Kirjutustabua voijah yksikai soveldua sežo alovehellizien paginluaduloin kirjuttamizeh. Silloi sanan etimolougieh perustujua ylialovehellistu kirjutusmuoduo voijah muokata muga, ku tietys paginluavus yhteh langennuzii iändehii merkitäh samal bukval, hos ylialovellizes kirjutustavas net pietähgi erilläh.
"e":n loppuheitto.
Alasaksin pohjasmurdehis da sežo Ysselmeeran (päivänlaskufriizakse "Iselmar", hollandiekse "IJsselmeer") ymbäristös paistulois alasaksin paginluadulois sananloppuine "e" häviey iännettäjes. Kirjutukses "e" yksikai säilytetäh alovehellistugi paginluaduu jälliteltäjes sendäh, ku tämä käytändö pienendäy pohjas- da suvimurdehien välisty vizualistu eruo. Ližäkse tädä käytändyö puolistau segi, ku erähät konsonantat säilytäh iännettäjes helevinny, hos net jiäjähgi pohjasmurdehis nenga sanan loppuh: "wyse" [vi:z], "breve" = [brɛ:ɪ̯v]. Jätettäs "e" kirjutosmuvvospäi iäres, ga sit pidäs sežo loppuh jiäjy konsonantu kirjuttua toizin, ku ylehizen siännön mugah konsonantu iännetäh sanan lopus ainos kumiennu.
Prinsippu 2: yhtenmugažus.
Suurii muutoksii sanan vardalon kirjutusmuodoh ei tahtota, hos piätettehet muutettasgi vardalon iändämisty.
Obstruentoin soinnittomus sanan lopus.
Helevät obstruentat iännetäh sanan lopus kumieloinnu, ga kirjutukses tädä eruo ei ozuteta. Sendäh kirjutetah ezimerkikse "tyd" - "tyd'"en" (eigo "Tiet" - "Tied'"en" muga ku toizes "Sass'sche Schrievwies" (lyh. "SASS") -kirjutustavas) da "skryv'"en" - "skrivt" (eigo muga ku hollandiekse "schrijv'"en" - "schrijft").
Obstruentoin mugavundat.
Konsonantuyhtymäs obstruentu sulavuu puaksuh toizeh konsonantah, ga tädä ei ozuteta kirjutusmuvvos. Nenga kirjutetah ezimerkikse "bild" - "bilder" (eigo "biller") da "hand" - "handen"/"hände" (eigo "hannen"/"hänne").
Poikkevus.
Sanat, kudamien vardalon lopus on "s", "sj" libo muu sibilantu, ei novvateta iel ezitettyy prinsippua. Ku nämmih sanoih ližätäh ezimerkikse piäteh "-st", kirjutetah yhtelläh vai yksi sibilantu nägyvih: "nervöös" → "up dat nervööst", "duusjen" → "du duusjt".
Vokalin piduhus.
Pitkät monoftongat kirjutetah avvoitavus yhtel bukval, ga umbitavus kahtel. Ezimerkikse: "maken" - "maakt", "good - gode".
Konsonantat tavun lopus.
Uvves alasaksin kirjutustavas tavun loppuh ei nikonzu kirjuteta kahtu samua konsonantubukvua. Nenga kirjutetah ezimerkikse "kan", "nat" da "wil", eigo "kann", "natt" da "will" muga ku "SASS"-kirjutustavas. Täs kohtas alasaksin uuzi kirjutustaba on yhtenjyttyine hollandien kielen kirjutustavanke, ga eriluaduine germuanien kirjutustabah näh.
Suuri algubukvu.
Suurdu bukvua käytetäh vai virkehen algajan sanan allus da ristikanzoin da kohtien nimis. Muut substantiivat kirjutetah pienen algubukvanke, toizin ku ezimerkikse germuanien kieles. Adjektiivat kirjutetah sežo ainos pienel algubukval, hos net liityttäs kohtannimeh.
Bukvien käyttö.
Konsonantois on vai vähän foniemutazon eroloi alasaksin eri paginluaduloin välil da sendäh on kebjei kehittiä niilöih niškoi ylialovehelline kirjutustaba. Vokalilois on yksikai enämbi vaihteluu paginluadulois da se pidäy ottua huomivoh kirjutustabua kehittäjesgi.
Muinossaksin ē-iänneh eri paginluadulois.
Sanat, kudamis oli muinossaksis pitky ē-iänneh, jagavutah nellih alajoukkouh, kudamat ollah kehitytty eri paginluadolois eri taval. Ezimerkikse yhtes paginluavus ē3 da ē4 voijah mollei iändiä samal taval, ga eri taval migu ē1. Toizes paginluavus yksikai ē1 da ē4 voijah iändiä keskenäh samal taval, ga eri taval migu ē3. Alajoukko ē2 jagavuu vie joukkoloikse ē2a da ē2b, ga nämmih joukkoloih kuulujien sanoin ē iännetäh eri taval vai harvois paginluadulois. Kaikis niilöis paginluadulois, kudamis net iännetäh eri taval, ē2a iännetäh samal taval ku ē1 – da ē2b samal taval ku ē4.
Pitkän "ā":n da avvoitavun lyhyön "a":n, "o":n da "u":n yhtehlangiemine pohjasalasaksis.
Alasaksin pohjasmurdehis muinossaksin pitky "ā" da avvoitavun lyhyöt "a", "o" da "u" iännetäh nygöi keskenäh samal taval. Tahtottaneh tädä murrehpiirrehty ozuttua kirjutustavas, ga voijah käyttiä "å"-bukvua kaikis nämmis yhtevyksis. Nenga voijah kirjuttua ezimerkikse "åvend", "dåd", "våder" da "håmer".


Mynydd Twr.
Mynydd Twr () on vuori Kymrinmuas Ynys Gybin suarel. Se on Ynys Gybin da samal kaikkien Ynys Mônan suarijoukkoh kuulujien suarien korgevin kohtu. Vuoren korgevus on 220 metrii.


Mynydd Parys.
Mynydd Parys on 147 metrii korgei vuori Kymrinmuas Ynys Mônan suarel. Vuorel ruadoi 1700-luvun loppupuolel algajen ruskeivaskikaivos, kudai rodih terväh muailman suurimbakse. Ruskeivaski viedih Amlwchan pristanih, kus se ruattih valmehekse da työttih ymbäri muailmua. Kaivosruandu loppiettih vuvvel 1917. Vuorelpäi on löytty merkilöi bronzukaudizehgi ruskienvasken kaivandah näh toinah jo 4000 vuottu tagaperin.


Afon Efyrnwy.
Afon Efyrnwy (kymrikse) libo River Vyrnwy (angliekse) on jogi Suuren-Britanien suarel. Se algau Llyn Llanwddyn -tegojärvespäi Kymrinmuas da laskou Afon Hafren -jogeh Anglien puolel.


Llyn Llanwddyn.
Llyn Llanwddyn libo Llyn Efyrnwy () on tegojärvi Kymrinmuas Pohjas-Powysas.


Afon Tefeidiad.
Afon Tefeidiad (kymrikse), Afon Tefaidd (sežo kymrikse) libo River Teme (angliekse) on jogi Suuren-Britanien suarel. Se algau Kymrinmuaspäi da laskou Afon Hafren -jogeh Anglien puolel.


Afon Rhymni.
Afon Rhymni () on jogi Kymrinmuas.


Afon Camlad.
Afon Camlad on jogi Kymrinmuas da muvvostau erähis kohtis Kymrinmuan da Anglien rajan. Se laskou Afon Hafren -jogeh.


Little Avon River.
Little Avon River on jogi Anglies.


Afon Afan.
Afon Afan on jogi Kymrinmuas.


Ängeriäs.
Ängeriäs libo ängeriäine ("Anguilla anguilla") on kala.


Afon Clwyd.
Afon Clwyd on jogi Kymrinmuas.


Afon Elwy.
Afon Elwy on jogi Kymrinmuas. Se laskou suurembah Afon Clwyd -jogeh.


Afon Gele.
Afon Gele on jogi Kymrinmuas. Se laskou suurembah Afon Clwyd -jogeh.


Afon Ystrad.
Afon Ystrad on jogi Kymrinmuas. Se laskou suurembah Afon Clwyd -jogeh.


Afon Aled.
Afon Aled on jogi Kymrinmuas. Se laskou suurembah Afon Elwy -jogeh.


Afon Cegin.
Afon Cegin on jogi Kymrinmuas.


Afon Carrog.
Afon Carrog on jogi Kymrinmuas.


Afon Adda.
Afon Adda on jogi Kymrinmuas.


Afon Anafon.
Afon Anafon on jogi Kymrinmuas.


Afon Conwy.
Afon Conwy on jogi Pohjas-Kymrinmuas.


Afon Llwchwr.
Afon Llwchwr () on jogi Kymrinmuas.


Bryniau Clwyd.
Bryniau Clwyd () on vuorijuno Kymrinmuas. Sen kymrinkieline nimi merkiččöy 'Clwydan mäit'.


Moel Fenlli.
Moel Fenlli on vuori Pohjas-Kymrinmuas Sir Ddinbychan muakunnas. Sil on korgevuttu 511 metrii da se on Bryniau Clwyd -vuorijunon toizekse korgevin vuori Moel Famau -vuoren jälgeh. Moel Fenllii käytettih raudukavvel linnuvuorennu da sie oli seinäl ymbäröity kylä, kudamas oli vikse 61 taluo, plotin da silmykaivo kylän keskel. Vuorelpäi on lövvetty merkilöi sežo jo bronzukaudizeh kaivosruandah näh. Vuvvel 1816 vuorel paloi vahingos kanabruo, min jälles siepäi lövvettih 1500 riimalastu hobjujengua. Keskiaigazis lähtielöis vuoren nimi yhtistetäh mifolougizeh kuningas Benllih.


Benlli.
Benlli libo Benlli Gawr ("Benlli-jättiläine") on keskiaigazis lähtielöis mainittu kymrinmualaine vikse mifolougine kuningas. Starinan mugah häi eli Moel Fenlli -vuorel, kudai olis suannuh nygözen nimengi hänelpäi.


Moel Llanfair.
Moel Llanfair on Bryniau Clwyd -vuorijunoh kuului vuori Pohjas-Kymrinmuas Sir Ddinbychan muakunnas. Sil on korgevuttu 447 metrii. Vuoren lähälpäi on lövvetty merkilöi bronzukaudizeh kaivosruandah näh.


Iselmar.
Iselmar (päivänlaskufriizakse), Ysselmeer (alasaksikse) libo IJsselmeer (hollandiekse) on madal merenlahtespäi plotinanke eroitettu murdoveziallas Alangomualoin keskiozas.


Suisar’.
Suisar’ () on vahnu kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Järventaguzen kunnas Ven'al, sil on histourillizen eländykohtan stuatussu. Kylä sijaiččou
Kondupohjan lahten päivänlaskurannal, Oniegan järven luodehozas.
Histourii.
Vuozisuas XV algajen Suisar’ kuului Uuzilinnan muah.
XIX vuozisuan lopus kyläh kuului viizi hieruu, oli srojittu Il'l'an kirikkö (paloi vuvvennu 1993), škola, kaksi vezimel’niččyä. Enne voinua kyläs toimi meččyruadokeskus da oli kaidu raududorogu.


Mandera.
Mandera (,) on hieru Karjalan kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Järventaguzen kunnas Ven'al. Vuvvennu 1905 kyläs eli 127 ristikanzua, nygöi (2013) eläy nelli ristikanzua.


Päžinselgy.
Päžinselgy () on pos’olku Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Uuzikylän kunnas Ven’al.
Vuvvennu 2013 pos’olkas eli 43 ristikanzua.


Afon Tawe.
Afon Tawe on jogi Kymrinmuas. Se algau Llyn y Fan Fawr -järvespäi Bannau Brycheiniog -vuoristos da laskou Môr Hafren -mereh Abertawen linnan kohtal.


Anglien kieli.
Anglien kieli () on allun perin Anglies paistu germuanine kieli, kudamua on levitetty äijih muuloihgi mualoih.


Kazahan kieli.
Kazahan kieli libo Kasahhin kieli libo Kazakin kieli ("Қазақ тілі") on Kazahstanan virraline kieli. Kazahan kieldy pagizou 12 miljoonua ristikanzua.


Riukiukielet.
Riukiukielet ollah japounielas-riukiulazien kielien alajoukko, kudamah kuulujii kielii paistah Japounien hallittuloil Riukiusuaril. Kielii on laskutavas rippujen viizi libo kuuzi da niidy kučutah niilöin suarien mugah, kudamil niidy paistah. Omakielizih suarien nimih perustujat kielien nimet ollah dunan (), jaima (), mjaaku (), ucinaa () da amami. Unesco miärittelöy Ucinaan suaren pohjasozas paistun kunigamin vie kuvvendekse riukiukielekse, ga erähät kielentutkijat pietäh ucinaadu da kunigamii saman kielen paginluaduloinnu.
Riukiukielet da japounii erottih yhtehizes kandukielespäi 200- da 600-luguloin välizenny aijannu. Hos kielentutkijat pietähgi riukiukielii nygöi iččenäzinny kielinny, Japounien valdivo on pidänyh niidy 1800-luvun lopulpäi algajen japounien kielen paginluaduloinnu da oppinuh hävittiä niidy eritengi japounienkielizen školan avul.
Sanasto.
Ual on ezimerkilöi riukiukielien sanastos. Lähtienny on käytetty "JLect"-verkosanakirjua.


Japounielas-riukiulazet kielet.
Japounielas-riukiulazet kielet ollah kielikundu, kudamah kuulutah japounien kieli, hachijōn kieli da Riukiusuaril paistut riukiukielet. Riukiukielet erottih kielikunnan toizes piähuaraspäi 200- da 600-luguloin välizenny aijannu. Toine piähuaru jagavuu japounien kieleh (libo päivänlaskujapounieh) da hachijōn kieleh (libo päivännouzujapounieh).


Ilona Veikkolainen.
Ilona Veikkolainen on roinnuhes 8. kylmykuudu vuvvennu 1977. Kirjuttai, Karjalan sanomat -lehten toimittai. Kerdomuksii lapsih niškoi oli painettu Karjalan sanomat -lehtes, livvinkarjalazet kiännökset oldih painettu Kipinä-žurnualas da Oma Mua -lehtes. Vuvvennu 2011 piäzi ilmah Satuja-kogomus. Erilazien lehtitoimittajien palkindojen laureattu.


Enska Jakobson.
Enska Jakobson (peittonimi, Jevgenii Viktorovič Bogdanov) rodivui 2. kezäkuudu 1973. Runoilii, muuzikko, kiändäi, literatuurutiijon alan kirjutuksien valmistai. Vuvvennu 1995 loppi Petroskoin valdivonyliopiston Baltiekkumeren suomelas-ugrilazien kielien da kul'tuuran tiedokunnan. On kirjutannuh da piästänyh ilmah kolme runokogomustu da d'AIROT-muuzikkujoukon viizi muuzikkual'boumuda (runot da muuzikan pajoloih niškoi kirjutti iče). Enska Jakobson on kiändänyh ven'akse Suomen nygyaigazen literatuuran eri romuanat.


Matti Mazajev.
Matti Mazajev (peittonimi, tovelline nimi on Mazajev Matvei Vladimirovič) (1926 - 2010). Runoilii, kirjuttai, kiändäi, stiil'an redaktouru, literatuuran arvostelii. Kiändi ven'an kieles karjalan kieleh. Sežo häi kiändi kodi- da ulgomualastu literatuurua suomenkielizeh lehdistöh niškoi (žurnualat "Carelia", "Kipinä"). Häi oli palkittu toizen astien medalil "Arvotegolois kodimuan iel", Karjalan tazavallan da Ven'an Arvostettu kul'tuuran ruadai.


Ol'ga Mišina.
Mišina Ol'ga F'edorovna (ven. Мишина Ольга Федоровна, roinnuhes 23. pakkaskuudu 1933) - prouzukirjuttai, runoilii da kiändäi.
Kirjuttau karjalan kielen livvin murdehel.
Enzimäzen kerdomuksen karjalakse oli painettu Karjalan Sanomat -lehtes vuvvennu 1989. Hänen tuottehet painettih sijallizen lehdistön sivuloih da kogomuksih.
Häi kirjuttau erilazii kniigoi lapsile da aiguzile.


Natalja Sinitskaja.
Natalja Sinitskaja on rodivunnuh 7. kezäkuudu 1974 Ladvan kyläh (Karjalan tazavaldu, Oniegan rannikon piiri) karjalazien pereheh. On kirjutannuh In'aine-lapsien kirjan, kudai vuvvennu 2010 on puuttunuh Muailman 100 parahan lapsien kirjoin joukkoh - IBBY 2010. On kiändänyh Toven Janssonan yheksä Muumi-kirjua karjalan kieleh (livvin murdeheh). Vuvves 1996 ruadoi piätoimittajannu karjalankielizes Oma Mua -lehtes. Vuodessah 2017 oli Oma Mua -lehten piätoimittajannu. Vuvves 2017 ruadau kanzallizen Periodika-julguamon piälikönny. Kuuluu Karjalan Rahvahan Liittoh vuvves 1992. Kaksi vuottu oli iel mainitun liiton piälikönny. Kuuluu Karjalan Kielen Kodi -järjestöh. Eläy Novaja Vilga -kyläs (Karjalan tazavaldu, Onieganrannikon piiri).


Vesa Koivisto.
Vesa Koivisto, filosoufien douhturi on karjalan kielen da kul'tuuran professoru Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus. Häi piäzi yliopiston professorakse 1.1.2016. Häi on sežo suomen da sen lähisugukielien docentannu Helsingin yliopistos.
Vesa Koivisto loppi Helsingin yliopiston, piäainehennu oli suomen kieli, da väitteli douhturikse vuvvennu 1995. Häi on tutkinuh omis tutkimuksis enimyölleh suomen kielen da päivännouzu-baltiekkumerensuomalazien kielien morfolougiedu, eritengi juondo-oppie.
Häi on kirjutannuh sananrodivunduopin ozan "Iso suomen kielioppi" -tevokseh. Jälgimäzinny vuozinnu häi on tutkinuh enimyölleh Suomes paistuloi rajakarjalasmurdehii.
Händy vallittih vuvvennu 2018 perustetun Karjalan kielen komissien paginanvedäjäkse.


Nina Zaitseva.
Nina Grigorjevna Zaitseva on rodivunnuh 25. oraskuudu vuvvennu 1946. Runoilii, kielentutkii, filolougizien tiedoloin douhturi, Karjalan tiedekeskuksen kielen, literatuuran da histourien instituutan kielilaitoksen johtai. Nina Zaitseva aktiivizesti otti ozua vepsän kirjukielen luadimizeh. Kiändi Lapsen Biblien, Jevangeliet da Uvven Zavetan kirjazet, enzimäzen vepsänkielizen Virantanaz-eeposan. Carelia da Kipinä -žurnualoin da Kodima-lehten tekstankorjailii, vepsäläzien opastuskniigoin kirjuttai, kaiken vepsänkielizen literatuuran kohendelii. Karjalan tazavallan tiedoloin arvostettu ruadai.


Armas Hiiri.
Armas Hiiri (peittonimi Armas Iosifovic Misin), karjalan rahvahan kirjuttai (15. tuhukuudu 1935 - 9. ligakuudu 2018). Runoilii, kirjuttai, kiändäi, literatuuran tutkii. On kirjutannuh äijän runokniigua ven'an da suomen kielel. Häi on Kalevala-eeposan kiändäjii. Ven'an kul'tuurualan kunnivoittu ruadai. Karjalan valdivollizen Perttuzen palkindon da Karjalan tazavallan piämiehen Sampo-palkindon omistai. On palkittu Druzba-ordenal.


Riukiunkurmoi.
Riukiunkurmoi ("Scolopax mira") on kurmoloin heimoh kuului lindu, kudai eläy vai Riukiusuaril.


K’urii.
K’urii () on transuruanoin da aktinoidoin joukkoh kuului keinolluajittu alguaineh. Mendelejevan taulukos sen atomnoumer on 96, kirjutusmerki on Cm. K’urii on radioaktiivine alguaineh, kudual ei ole alallizii izotouppoi. K’urii on hobjanvärine da kova metallu. Enzimäzinny sidä suadih Louis B. Werner ja Isadore Perlman. Se oli vuonnu 1947. Uuzi alguaineh sai oman nimen Pjer da Marija K’urin (Pierre da Marie Curie) kunnivokse.


Berklii.
Berklii () on keinolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 97, kirjutusmerki on Bk. Berklii on radioaktiivine aktinoidoin da transuruanoin joukkoh kuului alguaineh. Se on hobjanvärine da pehmei metallu. Berkliedu et lövvä luonnos. Enzimäzinny sidä suadih Amieriekan Berkli-linnan Lourensan-nimizen laboratourien tiedomiehet S. Tompson (Stanley Thompson), G. Siborg (Glenn Seaborg) da A. Giorso (Albert Ghiorso). Se oli vuonnu 1949. Uuzi alguaineh sai oman nimen Berkli-linnan kunnivokse.


Kalifornii.
Kalifornii () on keinolluajittu aktinoidoin joukkoh kuului alguaineh. Mendelejevan taulukos sen atomnoumer on 98, kirjutusmerki on Cf. Kalifornii on kallehin metallu kogo muailmas. Enzimäzinny sidä suadih G. Siborgan (Glenn Seaborg) ruadojoukkoh kuulujat tiedomiehet. Se oli vuonnu 1950 Kalifornien yliopistos Berkli-linnas. Kalifornii sai oman nimen Kalifornien ozavaldivon kunnivokse.


Einštenii.
Einštenii () on transuruanoih kuului alguaineh. Mendelejevan taulukos sen atomnoumer on 99, kirjutusmerki on Es. Einštenii on radioaktiivine hobjanvärine metallu. Se avattih talvikuus vuonnu 1952. Samannu vuonnu kuoli Al’bert Einšten, sendäh uuzi alguaineh nimitettih hänen kunnivokse.


Fermii.
Fermii () on keinolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 100, kirjutusmerki on Fm. Fermii on radioaktiivine alguaineh, kudai kuuluu aktinoidoin jokkoh. Enzimäzenny sidä sai amieriekkalaine tiedomies A. Giorso (Albert Ghiorso). Händy autettih toizet Amieriekan Los-Alamosan laboratourien tiedomiehet. Uuzi alguaineh nimitettih fiiziekan Enriko Fermin (Enrico Fermi) kunnivokse.


Beirut.
Beirut on Livanan piälinnu da suurin linnu. Se on niemimual, Välimeren Livanan rannikon keskikohtas, sendäh gi on piämeriportu. Enzikerdua Beirut muanittih XV. vuozisual enne Iisusan roindua.


Kuala-Lumpur.
Kuala-Lumpur on Malaizien piälinnu. Sie eläy 1 809 699 hengie (2009). Linnu on perustettu vuonnu 1857.


Male.
Male (mald. މާލެ) on Mal’diivien piälinnu sego suariston suurin eländykohtu. Sen pinduala on 5,8 km². Linnas eläy 133 019 hengie (2014).


Neipjido.
Neipjido (birm. နေပြည်တော်) on Mjanman piälinnu vuvves 2005 algajen. Siepäi on 320 km endizen Jangon-piälinnassah.


Ulan-Bator.
Ulan-Bator on Mongoulien piälinnu, muailman kylmin piälinnu. Sie eläy 1 405 000 hengie (2017). Linnu on perustettu vuonnu 1639 da suanuh Urga- nimen.


Pedäiselgy.
Pedäiselgy () on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Ven'al, kuuluu Uuzikylän kundah. Se sijaiččou Puhtica-joven rannal, kyläs poikki menöy Petroskoi-Ust’ka-tie.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 Pedäiselläs eli 334 hengie, nygöi eläy läs 150 hengie.


Balkanantiaine.
Balkanantiaine ("Poecile lugubris", enne "Parus lugubris") on lindu.


Uja.
Uja () on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Ven'al, kuuluu Uuzikylän kundah. Se sijaiččou Oniegan järven rannal, Petroskois suveh. Kyläs poikki menöy R19-tie, lähimmät eländypaikat ollah Uuzikylä da Päžinselgy, luodehel lähin on Järvenoja-kylä.


Orzijogi.
Orzijogi () on ruadudoroguazemu da eländykohtu Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Ven'al, kuuluu Uuzikylän kundah. Se sijaiččou Orzijoven rannal.
Vuvvennu 2015 Orzijoven kalmistol azetettih mustomerki Ruskien armien saldattoin kalmah.


Pardutiaine.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh vahnas suomenkielizes nimespäi "partatiainen".
P


Pussitiaine.
P


Mendelevii.
Mendelevii () on alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 101, kirjutusmerki on Md. Enzimäzinny tädä alguainehtu suadih amieriekkalazet tiedomiehet A. Giorso (Albert Ghiorso), B. Harvi (Bernard Harvey), G. Čoppin (Greg Choppin), S. Tompson (S. Thompson) da G. Siborg (Glenn T. Seaborg). Se oli vuonnu 1955. Alguaineh sai oman nimen ven’alazen hiimiekan Dmitrii Mendelevan kunnivokse.


Nobelii.
Nobelii () on keinolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 102, kirjutusmerki on No. Nobelii kuuluu aktonoidoin joukkoh. Kai sen izotoupat ollah radioaktiivizet. Vuozinnu 1963-1964 nobeliedu sai Georgii Fl’orovan joukko koitteluloin aigah. Se oli Yhtistetys ydintutkimuksien instituutas. Samal aigua heis rippumattah nobeliedu suadih Kalifornien yliopistos Berkli-linnas. Alguaineh sai oman nimen Al’fred Nobel’an kunnivokse.


Lourensii.
Lourensii () on kienolluajittu alguaineh, kuduan atomnoumer Mendelejevan taulukos on 103, kirjutusmerki on Lr, atommassu on 266. Lourensii kuuluu aktinoidoin joukkoh. Se on lyhytigäine radioaktiivine muametallu. Lourensiedu sai Georgii Fl’orovan joukko. Se oli Nevvostoliitos Yhtistetys ydintutkimuksien instituutas vuozinnu 1961-1965. 14. tuhukuudu vuonnu 1961 Lourensiedu suadih Amieriekas Lourensan nimie kandajas laboratouries Berkli-linnas. Alguaineh sai oman nimen fiiziekan da ciklotronan keksijän Ernest Lourensan kunnivokse.


Puukabuoju.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "puukiipijä".
P


Suvenpuukabuoju.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "etelänpuukiipijä".


Kallivokabuoju.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "kalliokiipijä".


Oriehunakkeli.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "pähkinänakkeli".
O


Korsikannakkeli.
Korsikannakkeli () on nakkeliloin heimoh kuului lindu, kudai eläy vai Korsikan suarel.


Kallivonakkeli.
Kallivonakkeli ("Sitta neumayer") on nakkeliloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "kallionakkeli".
K


Leppylindu.
Lähtiet.
L


Mustuleppylindu.
M


Vuorileppylindu.
Vuorileppylindu () on leppylinduloin suguh kuului lindu, kudai eläy Aazies. Suomes tavattih vuvvel 1993 Iittalas vuorileppylinduyksilö, ga myöhembi yksilö tovettih kargulazekse, eigo linduu sendäh ole hyväksytty Suomes tavattuloin linduluaduloin luvetteloh.


Notkoleppylindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "laaksoleppälintu".


Kitainleppylindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "kiinanleppälintu".


Seborg.
Seborg (alasaksikse) libo Suderburg (germuaniekse) on kundu Ala-Saksis Germuanies.


Livvin kieli.
Liygi (livvin kieli) on yksi kolmes libo kahestu karjalan kielen piämurdehes. Livvikse paistah livvin karjalazet (liygiläzet). Pagizijua on 14,1 – 25 tuhattu hengie. Enimyölleh livvikse paistah Anuksen Karjalas sego Suomes (läs 3000 pagizijua).
Livvin murdehen alguperä ei ole selgei. Liygi kuuluu suomelas-ugrilazen kieliperehen itämerensuomelazeh kielijoukkoh. Livvin murdehes on äijy laihinsanua muinazes vepsän kielespäi. Livvis on moizii sanoi, kudamii ei ole karjalan kielen toizis murdehis.
Kirjukieli.
Tundietun tuohikirjutuksen №292 pohjannu on livvin kielen muinasmuodo. Vuvves 1990 Karjalas piästetäh ilmoih Oma Mua –lehtie. Vuonnu 2011 Karjalan Kielen Seuru avai karjalankielizen verkožurnualan. Sen nimi on Karjal Žurnualu. Enimät kirjutukset ollah livvikse, erähät niilöis ollah varzin- da tverinkarjalakse.
Tarkembua tieduo livvin murdehen kirjukielen ilmestymizes ei ole. XIX-vuozisual liygiläzet kirjutettih kiriličäl. Vuozinnu 1930 otettih käyttöh kirjukieli latinalazil kirjaimil. Vuonnu 1989 Karjalan tazavallan virguniekat hyväksyttih karjalan kielen kirjaimikot.
Ven’alazet kielentutkijat sanotah liygii karjalan kielen murdehekse. Erähät suomelazet kielentutkijat pietäh liygii iččenäzenny kielenny.


Lökkö.
Lökkö on kylä Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kunnas Ven'al, sijaiččou järven rannal.
Kyläs on histourien mustomerki - Suuren Izänmuallizen Voinan aigannu tapettuloin Nevostoliiton saldattoin kalmu.


Pannil.
Pannil on kylä Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kunnas Ven'al, se sijoittuu meččyjärven rannal.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 111 hengie.


N′akoilambi.
N′akoilambi on kylä Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kunnas Ven'al, sijoittuu Turamusjärven lähil.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 48 hengie.


Hauginiemi.
Hauginiemi on kylä Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kunnas Ven'al, se sijaiččou Vieljärven päivännouzurannal.


Lamminniemi.
Lamminniemi on kylä Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kunnas Ven'al, se sijaiččou Sinemuksan järven päivännouzurannal.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 170 hengie.


Kukoinvuaru.
Kukoinvuaru on kylä Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kunnas Ven'al, se sijaiččou Valgeilammen meččyjärven rannal.


Panniselgy.
Panniselgy on kylä Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kunnas Ven'al, sijoittuu Pergijevojan joven rannal.


Tuukkai.
Tuukkai libo tuikkailindu ("Bubo bubo") on hyybielöih kuului lindu.
T


Pöllöhaukku.
Lähtiet.
P


Kažihaukku.
Karjalankieline nimi.
Linduu on kučuttu nimel "kissahaukku" vähimikse Salmin paginluavus.
Lähtiet.
K


Vienitkiilindu.
Lähtiet.
V


Čirkushaukku.
Lähtiet.
Č


Pilvihaukku.
Lähtiet.
P


Kanahaukku.
Kanahaukku, koppalahaukku libo kokkohaukku ("Accipiter gentilis") on lindu.
Lähtiet.
K


Kiirishaukku.
Lähtiet.
K


Hiirihaukku.
Lähtiet.
H


Seelterskan kieli.
Seeltersk libo seelterloundanfriizu on päivänlaskugermuanine friizan kielih kuului kieli. Se on päivännouzufriizan jälgimäine eläi paginluadu da sidä paistah perindöllizesti vai Seelterloundan kunnan alovehel Ala-Saksis.
Monoftongat.
Konsonantu /r/ iännetäh tavun lopus vokalinnu [ɐ].


Harjulindu.
H


Valgeiselgytikku.
V


Pikkutikku.
P


Käbrytikku.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "käpytikka". Suomen sana "käpy" voijah kiändiä karjalakse "käbry" libo "käby".
Lähtiet.
K


Tammitikku.
Tammitikku ("Dendrocopos medius") on lindu. Se tavattih Suomes ezmäzen kerran Asikkalas vuvvel 2010.
Lähtiet.
T


Vihandutikku.
V


Harmaipiätikku.
H


Pohjantikku.
P


Käinpiigu.
Käinpiigu ("Jynx torquilla") on tikkoin heimoh kuului lindu.
Lähtiet.
K


Mehilässyöjy.
Mehilässyöjy ("Merops apiaster") on lindu. Se ei pezoitu Suomes, ga yksilölöi tavatah vuozittain.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "mehiläissyöjä".
Lähtiet.
M


Vihandumehilässyöjy.
Vihandumehilässyöjy ("Merops persicus") on lindu. Se ei pezoitu Suomes, ga yksilölöi on nähty erähiči.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "vihermehiläissyöjä".
Lähtiet.
V


Kuningaskalaniekku.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "kuningaskalastaja".
K


Ruozmeniškukärkettäilindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "ruosteniskakehrääjä".


Harakkukägöi.
Harakkukägöi ("Clamator glandarius") on lindu. Se on tavattu Suomes kaksi kerdua.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "harakkakäki".
Lähtiet.
H


Pikkutelky.
Pikkutelky ("Bucephala albeola") on telkkien suguh kuului lindu.


Amerikantelky.
Amerikantelky ("Bucephala islandica") on telkien suguh kuului lindu.


Meččypiäčköi.
Meččypiäčköi, korbipiäčköi libo mustupiäčköi ("Apus apus") on piirrättäjien heimoh kuului lindu.
Lähtiet.
M


Randupiäčköi.
Randupiäčköi, rinnepiäčköi libo termyčiäräine ("Riparia riparia") on lindu.
Lähtiet.
R


Kyläpiäčköi.
Karjalankieline nimi.
Linduine tundietah karjalan eri paginluadulois nimil "kyläpiäčköi" (Siämärves), "kodipiäčköi" (Siämärves da Suojärves) da "pihapiäčköi" (Suojärves da Suistamol). Kahtel jälgimäzel nimel voijah Karjalan kielen sanakirjan mugah yksikai tarkoittua sežo tostu "Hirundo rustica" -luavun lindustu. Nenga ezmäine nimi ollou paras yleiskieleh sendäh, ku se on yksisellitteine.
Lähtiet.
K


Pihapiäčköi.
Karjalankieline nimi.
Linduine tundietah karjalan eri paginluadulois nimil "pihapiäčköi" (Suojärves da Suistamol) da "kodipiäčköi" (Siämärves da Suojärves). Mollembil nimil voijah Karjalan kielen sanakirjan mugah yksikai tarkoittua sežo tostu "Delichon urbicum" -luavun lindustu. Ezmäzen nimen kohtal mollembat luavut mainita tazaverdazesti, ga jälgimäzen nimen kohtal mainitah, ku nimie käytetäh vai "harvah" "Hirundo rustica" -luavun nimenny. Nenga ezmäine nimi pädöy parem linnun nimekse yleiskieles. Sen sijah "Delichon urbicum" -luaduu voijah kuččuo nimel "kyläpiäčköi", kudamua käytetäh sanakirjan mugah vai täh luaduh näh.
Lähtiet.
P


Kallivopiäčköi.
Kallivopiäčköi ("Ptyonoprogne rupestris") on piäčkölöin heimoh kuului lindu. Se on tavattu Suomes nelli kerdua – vuozil 1988, 2003, 2009 da 2018.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "kalliopääsky".
Lähtiet.
K


Ruozmepiäčköi.
Ruozmepiäčköi ("Hirundo daurica") on piäčkölöin heimoh kuului lindu. Se ei pezoitu Suomes, ga sidä tavatah muutunduaigah joga vuozi.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "ruostepääsky".
R


Šoreihukankorendo.
Šoreihukankorendo ("Libellula fulva") on hukankorendoloin suguh kuului korendo.


Läčäkköhukankorendo.
Läčäkköhukankorendo ("Libellula depressa") on hukankorendoloin suguh kuului korendo.


Piirrättäjät.
Piirrättäjät ("Apodidae") ollah linduheimo. Ainavo Karjalas libo Suomes pezoittui heimon lindu on meččypiäčköi. Erähiči Suomeh ollah yöksytty sežo piihändypiirrättäi, al'pupiirrättäi, valgeipiirrättäi da hiädöpiirrättäi.
Karjalankieline nimi.
Heimon täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "kiitäjät". Karjalan kielen sanakirjas sana "piirrättiä" kiännetäh suomekse 'kiitää, rientää, kiirehtää, viilettää'. Eestikse heimon nimi on "piiritajalased".


Valgeipiirrättäi.
Valgeipiirrättäi ("Apus pallidus") on piirrättäjien heimoh kuului lindu. Se on tavattu Suomes kolme kerdua – vuozil 2004, 2014 da 2018.
Lähtiet.
V


Al'pupiirrättäi.
Al'pupiirrättäi ("Apus melba") on piirrättäjien heimoh kuului lindu.
A


Piihändypiirrättäi.
Piihändypiirrättäi ("Hirundapus caudacutus") on piirrättäjien heimoh kuului lindu. Se on tavattu Suomes viizi kerdua vuodeh 2016 mennes.
Lähtiet.
P


Hiädöpiirrättäi.
Hiädöpiirrättäi ("Apus caffer") on piirrättäjien heimoh kuului lindu.
H


Viola Mal’mi.
Viola Genrihovna Mal’mi (Violetta Valentinovna) (14. kevätkuudu 1932, Kondupohju, Karjalan Nevvostotazavaldu – 15. kevätkuudu 2010, Petroskoi, Ven'a) oli tundiettu horeograffu, baliettumuasteri, Karjalan tazavallan kul’tuurualan kunnivoitettu ruadai (1978), Ven’an kul’tuurualan kunnivoitettu ruadai (1985), Karjalan tazavallan kul’tuurualan palkindon suannuh, Ven’an halličuksen Ven’an hengi-nimizen palkindon suannuh (2008), Karjalan tazavallan kunnivoitettu eläi (2002).
Eloskerdu.
Vuonnu 1957 Viola Mal’mi loppi Leningruadan teatruinstituutan. Sie häi sai ozuttelijan ammatin.
Vuvves 1957 vuodessah 1959 häi ruadoi ozuttelijannu Riigan nuoren kaččojan teatras da Daugavpilsan druamuteatras.
Vuonnu 1960 Viola Mal’mi tuli ruadamah Karjalan Muuzikkuteatrah.
Vuozinnu 1963 – 1966 häi opastui baliettumuasterikse Leningruadan konservatouries.
Vuvves 1960 vuodessah 1980 Viola Mal’mi pani allun monile fol’klourujoukkoloile Karjalan piirilöis. Häi opasti nuorii Petroskoin kul’tuuruopistos.
Vuvves 1973 vuodessah 1987 Viola Mal’mi oli Karjala-nimizen ansambl’an johtajannu.
Vuozinnu 1987 – 1988 häi oli piälimäzenny baliettumuasterinnu Kantele-ansambl’as. Viola Mal’mi perusti Karjalaine gorničču-nimizen fol’klouruansambl’an.
Vuvves 1979 vuodessah 1991 Viola Mal’mi valmisti ozutettavakse TV-ohejlmii. Niilöi ozutettih joga kuudu.
Vuvves 2002 Viola Mal’mi oli Gornica-nimizen fol’klouruteatran ohjuajannu.
Kogo eloksen Viola Mal’mi omisti karjalazele kul’tuurale. Mondu vuottu häi keräi karjalazii tansiloi da kižoi, tutki rahvahan pruazniekkuperindölöi. Viola Mal’mi kirjutti äijän kniigua. Erähät niilöis ollah ”Karjalan rahvahan tansit” (vuozi 1978), ”Karjalan rahvahan kižat” (1987), ”Pruazniekku da tansi” (2005), ”Kost’umu da pruazniekku” (2006), ”Kai tansih nähte" (2010).
Pereh: ukko Igor’ Mihailovič Rum’ancev, tyttäret Anita da Ilona.
Linkit.
M
M


Pikkupiirrättäi.
Pikkupiirrättäi ("Apus affinis") on piirrättäjien heimoh kuului lindu.


Tiibetanhanhi.
T


Sinisiibitavi.
S


Labasorzu.
L


Ruskeipiänarsku.
R


Aleksandru III.
Aleksandru III Aleksandrovič (26. tuhukuudu (10. kevätkuudu) 1845, Piiteri – 20. ligakuudu (1. kylmykuudu) 1894, Krim) oli Ven’an imperuatoru, Polšan tsuari, Suomen Suuri ruhtinas (vuvves 1881 kuolendassah). Aleksandru III rodivui 26. tuhukuudu (10. kevätkuudu) vuonnu 1845 Piiteris. Häi oli imperuatoran Aleksandru II:n poigu da Nikolai I:n bunukku. Aleksandr III oli Ven’an jälgimäzen imperuatoran Nikolai II:n tuatto. Aleksandr III:n valdukavven aigua Ven’a ei yhtynyh voinih. Sen periä Aleksandru III sai Rauhanpidäi tsuari –ližänimen. Oman valdukavven aigua Aleksandru III luadi äijän muutostu da uvvistustu. Aleksandru III kuoli 20. ligakuudu (1. kylmykuudu) vuonnu 1894 Livadijan dvorčas Jaltas.
A


Nikolai II.
Nikolai II Aleksandrovič (6. (18.) oraskuudu 1868 – 17. heinykuudu 1918) oli Ven’an imperuatoru, Polšan tsuari da Suomen Suuri ruhtinas (vuvves 1894 vuodessah 1917). Nikolai II rodivui 6. (18.) oraskuudu vuonnu 1868. Nikolai II:n valdukavven aigua Ven’an ekonoumiekku kehityi hyvin. Samal aigua oli äijy rahvastu, kuduat oldih imperuatorua vastah. Vuonnu 1905 sytyi vallankumovus. Se kesti vuodessah 1907. Vuonnu 1917 sytyttih Tuhukuun da Oraskuun vallankumovukset. Ven’a pidi voinua Japounienke, yhtyi Muailman Enzimäzeh voinah. Nikolai II jäi vallattah vuonnu 1917 Tuhukuun vallankumovuksen aigah. Imperuatoru perehenke pandih kiini Aleksandran dvorčah. Kezäl vuonnu 1917 väliaigazen halličuksen käskyn mugah pereh viettih Tobol’skah. Keviäl vuonnu 1918 bol’ševiekat viettih imperuatoran perehen Jekaterinburgah. Heinykuus vuonnu 1918 Ipatjevan taloin porvualas Nikolai II, kai hänen pereh da nelli abulastu ammuttih.
N


Miranda de l Douro.
Miranda de l Douro (port. "Miranda do Douro") on kundu Kezäpäivännouzu-Portugalies. Kunnas paistah mirandan kieldy. Keskuskylä sijaiččou Portugalien da Ispanien välizen rajan täs kohtas muvvostajan Douro-joven rannal.
Kylät.
Miranda de l Douron kunnan vuitit vuvven 2013 hallindollizen uvvistuksen jälles.
Miranda de l Douron kundu jagavuu hallindollizesti 13 pienembäh vuittih (mir. "freguesie"). Mirandankielizen nimen jälles annetah sulgulois portugalienkielinegi nimi.


Douro.
Douro (mirandiezakse da portugaliekse) libo Duero (ispaniekse) on jogi, kudai algau Ispanies Sorian muakunnaspäi, muvvostau Miranda de l Douron kunnas lähtijen vähäzen matkua Portugalien da Ispanien rajajoven da virduau sen jälles Portugalien läbi Porton linnah sah, kus se laskou mereh.


Ioann V.
Ioann (Ivan) V Aleksejevič (27. elokuudu (6. syvyskuudu) 1666 - 29. pakkaskuudu (8. tuhukuudu) 1696) oli Ven’an tsuari Romanovan suvuspäi. Hänen valdukauzi jatkui vuvves 1682 vuodessah 1696. Ioann V rodivui 27. elokuudu (6. syvyskuudu) vuonnu 1666 Moskovas. Häi oli tsuarin Aleksei Mihailovičan da tsuarittaren Marija Iljinična Miloslavskoin poigu. Ioann V oli Pedru I:n vahnembi velli. Tsuarin Aleksei Mihailovičan kuoltuu Ven’al rodih kerras kaksi tsuarii: Ioann oli vahnembannu, Pedru – nuorembannu. Ioann V oli Ven’an tsuarittaren Anna Ioanovnan tuatto. Ioann V kuoli 29. pakkaskuudu (8. tuhukuudu) vuonnu 1696 Moskovas.
I


Mirandan kieli.
Mirandan kielen paginaloveh 2000-luvul rouzovoil väril, 1800-luvun aloveh vihandal.
Mirandu libo mirandiezu (omal kielel "mirandés") on romuanine kieli libo se polvevuu latinan kielespäi. Sidä paistah Kezäpäivännouzu-Portugalies Miranda de l Douron kunnas da erähis Bumioson kunnan kylis. Aijembi sidä on paistu sežo erähis Bergançan, Mogadouron, Macedo de Cabalheirosan da Fresno de Spada a la Cintan kundien kylis. Tädä kielen kogo histouriellistu paginalovehtu kučutah nimel Tierra de Miranda ("Mirandanmua"). Hos mirandan kieli ongi hävinnyh monis kohtis, sih näh on säilynyh merkilöi alovehen portugalien murdehes da perindölline kul'tuuru (pruazniekat, muuzikku, tansit) on yhtenjyttymiä kogo alovehel.


Bumioso.
Bumioso (mirandakse "Bumioso" libo "Bimioso"; portugaliekse "Vimioso") on kundu Kezäpäivännouzu-Portugalies. Kahtes kunnan kyläs (Angueira da Bilasseco) paistah mirandan kieldy. Aijembi sidä paistih sežo Caçareilhosan kyläs.


Bilasseco.
Bilasseco (portugaliekse "Vilar Seco") on kylä Bumioson kunnas Kezäpäivännouzu-Portugalies. Kyläs paistah mirandan kieldy da se kuului 1800-luvun puolivälih sah Miranda de l Douron kundah.


Caçareilhos.
Caçareilhos (portugaliekse "Caçarelhos") on kylä Bumioson kunnas Kezäpäivännouzu-Portugalies. Kylä kuului 1800-luvun puolivälih sah Miranda de l Douron kundah da sie paistih mirandan kieldy 1900-luvule sah. Vuvvel 2013 Caçareilhosan da Angueiran kylät yhtistettih hallindollizesti yhtekse Caçareilhos i Angueiran kyläkse.


Angueira.
Angueira on kylä Bumioson kunnas Kezäpäivännouzu-Portugalies. Kyläs paistah mirandan kieldy. Vuvvel 2013 Angueiran da Caçareilhosan kylät yhtistettih hallindollizesti yhtekse Caçareilhos i Angueiran kyläkse.


Caçareilhos i Angueira.
Caçareilhos i Angueira (portugaliekse "Caçarelhos e Angueira") on Caçareilhosan da Angueiran kylien muvvostettu hallindolline yksikkö Bumioson kunnas Kezäpäivännouzu-Portugalies. Se muvvostettih vuvvel 2013, konzu nämmä kaksi kyliä yhtistettih hallindollizesti yhtekse kyläkse. Angueiran kyläs paistah mirandan kieldy da Caçareilhosasgi sidä paistih 1900-luvule sah.


F’odor III.
F’odor III Aleksejevič (30. oraskuudu (9. kezäkuudu) 1661 - 27. sulakuudu (7. oraskuudu) 1682) oli Ven’an tsuari Romanovan suvuspäi. Hänen valdukauzi jatkui vuvves 1676 vuodessah 1682. F’odor III rodivui 30. oraskuudu (9. kezäkuudu) vuonnu 1661. Häi oli tsuarin Aleksei Mihailovičan da tsuarittaren Marija Iljinična Miloslavskoin poigu. F’odor III oli tsuariloin Ioann V:n da Pedru I:n vahnembi velli. F’odor III kuoli 27. sulakuudu (7. oraskuudu) vuonnu 1682.
F


Ruspakkosotku.
R


Ruskeisotku.
R


Amerikantukkusotku.
A


Pikkulabasotku.
Pikkulabasotku ("Aythya affinis") on lindu. Se tavattih Suomes ezmäzen kerran vuvvel 2004.
Lähtiet.
P


Kuhmuhuahku.
K


Allihuahku.
A


Virdualli.
Virdualli ("Histrionicus histrionicus") on lindu. Se tavattih Suomes ezmästy kerdua vuvvel 2000.
Lähtiet.
V


Amerikanmeritedri.
A


Pilkunišku.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "pilkkaniska".
P


Pilkusiibi.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "pilkkasiipi".
P


Kuhmupilkusiibi.
K


Harjukoskelo.
Harjukoskelo ("Lophodytes cucullatus", enne "Mergus cucullatus") on lindu.


Suvenkoskelo.
Suvenkoskelo ("Mergus australis") on sugupuuttoh kuolluh lindu.


Härgylindu.
Härgylindu libo harmairožauikku ("Podiceps grisegena") on uikkuloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kielen sanakirjas ei lövvy perindöllisty nimie tälle linnule da nenga pidäy luadie uuzi sana. Suomen kieles lindu tundietah nimel "härkälintu" sendäh, ku sil on yhtenjyttyine iäni kui häkil. Nimi tundietah suomen kirjukielen ližäkse eritengi suomen päivännouzumurdehis, kudamat ollah karjalan kielele lähisty suguu da sendäh olis luonnollistu ottua tämä nimi laihinsanakse karjalangi kieleh. Nimen vois kiändiä karjalakse "häkkilindu", ga tämä nimi olis probliemalline sendäh, ku sanal "häkki" on sežo merkičys 'klietku' da eritengi yhtyssanannu "häkkilindu" voidas kebjieh ellendiä viärin. Nimi "härgylindu" vois sendäh olla parembi kiännös – sana "härgy" tundietah karjalan kieles sanan "häkki" sinoniimannu, hos livvis se ongi ylen harvinaine. Vie yksi vaihtoehto ois muvvostua linnun karjalankieline nimi eestinkielizen "hallpõsk-pütt" ja ven'ankielizen "серощёкая поганка" avvul. Nenga suadas nimekse "harmairožauikku". Sana "uikku" on laihinsana suomen kielespäi da sidä käytetäh samah suguh kuulujih linduloih näh, ezimerkikse: mustukulku-uikku, mustukaglu-uikku, pikku-uikku.
Lähtiet.
H


Peldopyy.
Peldopyy, peldokana libo tillerö ("Perdix perdix") on lindu.
Lähtiet.
P


Tundrumeččykana.
Leviendy.
Tundrumeččykana eläy Euraazien da Pohjas-Amerikan tundral. Karjalas sidä ei tavata, ga Saamenmuas se eläy. Tundrua suvembas sidä tavatah erähil erillizil vuoristoalovehil.
Lähtiet.
T


Viiriäine.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on laihinsana suomekielizes nimespäi "viiriäinen".
V


Fazuanu.
Lähtiet.
F


Merimečoi.
Merimečoi libo n'uorkuu ("Phalacrocorax carbo") on lindu.
Lähtiet.
M


Karimečoi.
K


Amurankoskelo.
Amurankoskelo ("Mergus squamatus") on koskeloloin suguh kuului lindu.


Brazilienkoskelo.
Brazilienkoskelo ("Mergus octosetaceus") on koskeloloin suguh kuului lindu.


Uikut.
Karjalankieline nimi.
Täs artikkelis käytetty sana "uikku" on laihinsana suomen kielespäi.


Kaglushaigari.
Kaglushaigari ("Botaurus stellaris") on haigariloin heimoh kuului lindu.
K


Pikkuhaigari.
Pikkuhaigari ("Ixobrychus minutus") on haigariloin heimoh kuului lindu.
P


Yöhaigari.
Yöhaigari ("Nycticorax nycticorax") on haigariloin heimoh kuului lindu.
Y


Lehmyhaigari.
Lehmyhaigari ("Bubulcus ibis") on haigariloin heimoh kuului lindu.
L


Riäčkyhaigari.
Riäčkyhaigari ("Ardeola ralloides") on haigariloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "rääkkähaikara".
Lähtiet.
R


Šulkuhaigari.
Šulkuhaigari ("Egretta garzetta") on haigariloin heimoh kuului lindu.
Š


Jalohaigari.
Jalohaigari ("Egretta alba") on haigariloin heimoh kuului lindu.
J


Harmaihaigari.
Harmaihaigari ("Ardea cinerea") on haigariloin heimoh kuului lindu.
H


Ruskeihaigari.
Ruskeihaigari ("Ardea purpurea") on haigariloin heimoh kuului lindu.
R


Mustuhaigari.
M


Bronzuiibis.
B


Luzikkuhaigari.
L


Luhtukana.
L


Luhtuhuitti.
L


Levohaigari.
L


Ruislindu.
Lähtiet.
R


Makaronezienliidäi.
Makaronezienliidäi ("Calonectris borealis") on valgeiliidäjien suguh kuului lindu.


Pakkasčirkoi.
Pakkasčirkoi libo pakkasčirkuine ("Pyrrhula pyrrhula") on lindu.
Lähtiet.
P


Kolčoit.
Kolčoit libo kuzikolčoit ("Loxia") ollah peibozien heimoh kuului lindusugu. Sih kuuluu kolme Suomes eläjiä luaduu: pikkukolčoi, suurikolčoi da kirjoisiibikolčoi.


Suurikolčoi.
Suurikolčoi ("Loxia pytyopsittacus") on kolčoloin suguh kuului lindu.
S


Pikkukolčoi.
Pikkukolčoi ("Loxia curvirostra") on kolčoloin suguh kuului lindu.
P


Kirjoisiibikolčoi.
Kirjoisiibikolčoi ("Loxia leucoptera") on kolčoloin suguh kuului lindu.
K


Pikkuhuitti.
P


Karlikkuhuitti.
K


Kurgi.
Lähtiet.
K


Peskukurgi.
Peskukurgi ("Grus canadensis") on kurgien heimoh kuului lindu. Se tavattih Suomes ezmästy kerdua vuvvel 2011.
Lähtiet.
P


Neidoikurgi.
Neidoikurgi ("Anthropoides virgo", enne "Grus virgo") on kurgien heimoh kuului lindu.
N


Pitkyjalgu.
P


Orasn'okku.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh ven'ankielizes nimespäi "шилоклювка" da eestinkielizes nimespäi "naaskelnokk". Ven'an "шило", eestin "naaskel" libo suomen "naskali" on karjalakse "oraine".
Lähtiet.
O


Suuritrappi.
Suuritrappi ("Otis tarda") on trappiloin heimoh kuului lindu. Se on tavattu Suomes kolme kerdua: vuozil 1806, 1853 da 1942.
S


Pikkutrappi.
Pikkutrappi ("Tetrax tetrax") on trappiloin heimoh kuului lindu.
P


Päivännouzunkaglustrappi.
Päivännouzunkaglustrappi ("Chlamydotis macqueenii") on trappiloin heimoh kuului lindu. Se on tavattu Suomes yhten kerran vuvvel 1861.
P


Päivänlaskunkaglustrappi.
Päivänlaskunkaglustrappi ("Chlamydotis undulata") on trappiloin heimoh kuului lindu.


Järeijalgu.
Karjalankieline nimi.
Linnun täs artikkelis käytetty nimi on kiännetty karjalan kieleh suomenkielizes nimespäi "paksujalka".
Lähtiet.
J


Kräkäččy.
Kräkäččy ("Turdus pilaris") on raččoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Lindu tundietah karjalan kielen paginluadulois perindöllizesti nimil "korbiračoi" (Siämärves da Suojärves) da "kräkäččy" (Tverin Karjalas). Suomengi kielen paginluadulois "korpirastas" on perindöllizesti tarkoitannuh "Turdus pilaris" libo "Turdus philomelos" -luavun račoidu, ga nygöi sil tarkoitetah suomen yleiskieles "Catharus ustulatus" -luavun linduu. Sendäh karjalangi yleiskieles voidas käyttiä nimie "korbiračoi" täh luaduh näh, ga nimie "kräkäččy" sit "Turdus pilaris" -luaduh näh.
Lähtiet.
K


Haugiračoi.
Haugiračoi ("Turdus philomelos") on raččoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Linduu on kučuttu nimel "haugirastas" vähimikse Suistamol da Korbiselläs. Suomen kielengi paginluadulois tundietah nimi "haukirastas", eritengi Päivännouzu-Suomes. Nimi pohjavuu sih, ku haugiračoi algau pajattua keviäl samah aigah, konzu havvit kudietah da niilöi pyvvetäh.
Lähtiet.
H


Musturačoi.
Musturačoi ("Turdus merula") on raččoloin heimoh kuului lindu.
M


Ruskeikylgiračoi.
Ruskeikylgiračoi ("Turdus iliacus") on raččoloin heimoh kuului lindu.
R


Kirjoiračoi.
Kirjoiračoi ("Zoothera aurea") on raččoloin heimoh kuului lindu.
K


Korbiračoi.
Korbiračoi ("Catharus ustulatus") on raččoloin heimoh kuului lindu.
Karjalankieline nimi.
Karjalan kielen paginluadulois käytetäh nimie "korbiračoi" perindöllizesti "Turdus pilaris" -luavun linduh näh, kudai tundietah sežo nimel "kräkäččy". Suomengi kielen paginluadulois "korpirastas" on perindöllizesti tarkoitannuh "Turdus pilaris" libo "Turdus philomelos" -luavun račoidu, ga nygöi sil tarkoitetah suomen yleiskieles "Catharus ustulatus" -luavun linduu. Sendäh karjalangi yleiskieles voidas käyttiä nimie "korbiračoi" täh luaduh näh, ga nimie "kräkäččy" sit "Turdus pilaris" -luaduh näh.
Lähtiet.
K


Markukagluračoi.
Markukagluračoi ("Turdus torquatus") on raččoloin heimoh kuului lindu.
M


Kuloračoi.
Kuloračoi ("Turdus viscivorus") on raččoloin heimoh kuului lindu.
K


Sinihändy.
S


Järripeiboi.
J


Ol´ga Smotrova.
Ol´ga Smotrova on rodivunnuh 20. kevätkuudu 1988 Suojun kyläh. Roinduperiä myöte on vepsäläine, ga ruadau karjalan kielen alal. Vuvvennu 2005 loppi Suojun skolan da piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopiston Itämerensuomelazien kielien da kul´tuuroin tiedokunnan karjalan da vepsän kielen ozastole. Vuvvennu 2010 loppi yliopiston da tuli ruadoh Oma Mua -lehteh. Algoi ruavon lehten toimittajannu, vuvves 2015 ruadau Oma Mua -lehten toimitussekretarinnu. Paici sidä ruadau vie lapsien Kipinä-lehtes. Vuvvennu 2018 päivänvalgien nägi enzimäine Ol´ga Smotrovan kirju "Kirjaimikko".


Sarafan.
Nuoret ven'alazet tytöt Kirilovan lähelpäi. Sergei Prokudin-Gorskii otti fotokuvan vuvvennu 1909.
Sarafan on pluat’t’unägöine hiematoi naizien soba. Sarafanat eroitetah materjualal da viilehel. Pohazes, Keski- da Päivännouzujevroupas da Skandinaveas piettih viilehel yhtenjyttyzii pluat’t’oi.
Karjalan sarafan.
Karjalas sarafanat piettih 1900-luvun alussah. Karjalan kieles käytetäh sežo ferezi-sanuo, ga se on yksi sarafanan lajiis (viilehel se on vahnembi).


Robin Tunney.
Robin Tunney (19. kezäkuudu 1972 - nygöi; Chicago, Illinois, Yhtysvallat) on ameriekkalaine näyttelii. Häi on näytellyh rouliloi teatrois, televiizoras da fil'mois.
Tunney muutti 18-vuodehizennu Los Angelesah da sai äijy roulii televiizoras. Tunneyn läbimurdo oli rouli ičetuhozennu neijistämisigäzenny vuvvennu 1995 luajitus fil'mas Empire Records, midä jälles häi sai enzimäzen piäroulin fil'mas The Craft.


Kapor.
Kapor – bidermejeran aigukavven naizen piähine, kudai yhtistäy ičes čäpčän da šliäpän ominažuksii. Neidizet kaporois Franc Krygerin kuval
Kaporal on korgei šliäpän tulju (niškah kabrastetale hivuksile) da leviet kovat šliäpänkentät, kuduat kaijetah niškan luo. Kapor pyzyy piäl manton’jerkan – levien lentoin – avul. Sidä sivotah bantah levvan alle.
Enzikse se ilmestyi Jevroupas 1800-luvun rajal, se oli virgunaizien sovis, ga myöhembä tuli tundietukse sežo niilöin emändöil. Sen naizen piähizen kuulužuon mäinharju oli 1815:s 1840:h. Kapor tuli ebämovvokkahannu 1890-luvun alus.


Harmaikulkuračoi.
Harmaikulkuračoi ("Turdus obscurus") on raččoloin heimoh kuului lindu.
H


Ruozmeračoi.
Ruozmeračoi ("Turdus naumanni") on raččoloin heimoh kuului lindu.
R


Ruozmesiibiračoi.
Ruozmesiibiračoi ("Turdus eunomus") on raččoloin heimoh kuului lindu.
R


Mustukagluračoi.
Mustukagluračoi ("Turdus atrogularis") on raččoloin heimoh kuului lindu.


Ruskeikagluračoi.
Ruskeikagluračoi ("Turdus ruficollis") on raččoloin heimoh kuului lindu.
R


Hobbit, libo Sinne da järilleh.
 Enzimäzen amierikkalazen painamizen kanzi
Hobbit, libo Sinne da järilleh (angl. "The Hobbit, or There and Back Again") - anglien kirjuttajan Džon R.R. Tolkinan pitky kerdomus


Ruokki.
R


Pikkuruokki.
P


Čiistikky.
Lähtiet.
Č


Afrikanhanhi.
Afrikanhanhi libo niilanhanhi ("Alopochen aegyptiaca") on lindu.


Välimerenliidäi.
Välimerenliidäi ("Calonectris diomedea") on valgeiliidäjien suguh kuului lindu.


Timo Kannisto.
Timo Kalervo Kannisto (25. kevätkuudu 1940 Kurikka - 23. sulakuudu 2018 Helsinki) oli suomelaine arhitektoru. Vuvvennu 1958 häi valmistui yliopastujakse Karkkilan yhteisškolan gimnuazies da vuvvennu 1968 tehniellizes instituutas arhitektorakse. Valmistuttuu Kannisto zavodii ruavon Toivo Korhozen arhitektorutoimistos, kudamas häi ruadoi suurimban vuitin omas uras. Häi planiiruičči Kontulan, Myllypuron da Mellunmäin metroazemat dai Pukinmäin pojezduazeman. Pasilan policiilaitos i Tampereen tehniellizen instituutan piäsroju ollah Kanniston käzalua.


Supernatural (1. tuotandokauzi).
Supernatural -televiisorsarju zavodiihes Yhtysvallois 13. syvyskuudu 2005 da loppih 4. oraskuudu 2006. Jaksuo oli yhtes 22. Sarjan piähuahmot Sam da Dean Winchester ečitäh tuattuah Johnua, kudai meččuiččou pahalastu, kudai on tappanuh velleksen muaman dai Saman mielespiettävän. Matkal vellekset käytetäh tuattah bloknouttua jatkajes perehen biznessua: ristikanzoin pellastandua da yliluonnollizien olendoloin jahtuandua. Jared Padalecki da Jensen Ackles näytelläh Samua da Deanua, Jeffrey Dean Morgan heijän tuottua Johnua da Nicki Aycox pahalastu Meg Mastersua. Yhtysvallois telekanualu WB ezitti tuotandokavven, Suomes Sub.


Steven Universe.
Steven Universe on Rebecca Sugaran luajittu piirrettysarju, kudamas sanellah Stevenan elaijas puolibrillandannu. Steven eletäh pienes linnas rannal kolmen brillandienke, kudamien nimet ollah Pearl, Amethyst da Garnet. Hyö tahtotah kukistua Homeworld, kudamas eläy muidu brillandoi. Sarjas on muidu pienembii huahmoloi ezimerkikse Stevenan muamo Rose, kudai on siirdynyh tuonilmazih, dai Peridot, Jasper da Lapis Lazuli.
Sarjan pilottu piäzi ilmah jo aijemba Rebecan tuatan YouTube-kanualas, ga se otettih myöhembä iäres. Sarjua näytetäh Cartoon Network-kanualal da tuotandokauttu on nygöi yhtes viizi. Sarjan viijes tuotandokauzi zavodiihes vuvvennu 2017 oraskuun lopus.


Sabrina the Teenage Witch (1996 televiizorsarju).
Sabrina the Teenage Witch on ameriekkalaine tilannehkomeediisarju, kudai perustuu samannimizeh Archie Comics-piirrossarjah. Sarjan enzi-ildu oli 27. syvyskuudu 1996 ABC-kanualal. Sidä kačoi läs 17 miljonua ristikanzua.
Sarjas sanellah ameriekkalazes tyttözes Sabrina Spellmanas (Melissa Joan Hart). Hänele rodijes 16 vuottu igiä pallastuu, gu häi on noidu. Häi eletäh Bostonas omassah 500-vuodehizien toutien Hildan (Caroline Rhea) da Zeldan (Beth Broderick) dai maagizen paginkygyzen kažin Saleman (Nick Bakay) kel.
Sarjan enzimäzet nelli tuotandokauttu näytettih ABC-kanualal 27. syvyskuudu 1996 - 5. oraskuudu 2000. Jälgimäzet kolme tuotandokauttu näytettih The WB-kanualal 22. syvyskuudu 2000 - 24. sulakuudu 2003.


Aleksei Mihailovič.
Aleksei Mihailovič Hil’l’azin (9. (19.) kevätkuudu 1629 — 29. pakkaskuudu (8. tuhukuudu) 1676) oli toine ven’alaine tsuari Romanovan suvuspäi. Aleksei Mihailovič oli Mihail F’odorovičan da hänen toizen mučoin Jevdokijan poigu.
A


Mihail F’odorovič.
Mihail F’odorovič Romanov (12.(22.) heinykuudu 1596 – 13.(23.) heinykuudu 1645) oli Romanovan tsuarisuvun alguhpanii. Halliččijakse tuli 27. kevätkuudu (6.sulakuudu) vuonnu 1613. Tsuarikse händy valličči Zemski sobor -nevvonandokerähmö. Se oli 21. tuhukuudu (3. kevätkuudu) vuonnu 1613.
M


Ignoila.
Ignoila on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Veškelyksen kunnas Ven'al, se sijaiččou Šuojoven rannal. Pos'olkas on pieni vuvves 1936 algaen toimii vezivoimalu Ignoila.


Hautavaara.
Hautavaara on kylä Karjalan tazavallan Suojärven piirin Veškelyksen kunnas Ven'al, se sijaiččou Usmitsanjärven rannal, Petroskoi-Suojärvi-tiel. Kyläs on histourien mustomerki – Jatkovoinan (1941-1944) aigannu tapettuloin Nevostoliiton saldattoin kalmu.


Ar'koilu.
Ar'koilu on kylä Karjalan tazavallan Suojärven piirin Veškelyksen kunnas Ven'al, se sijaiččou Koverajärven päivännouzurannal.


Hyrsylä.
Hyrsylä on kylä Karjalan tazavallan Suojärven piirin Veškelyksen kunnas Ven'al, se sijaiččou Hyrsyläjärven pohjasrannal.


Soanlahti.
Soanlahti on kylä Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimolan kunnas Ven'al, se sijoittuu Jänisjärven rannal. Kerran päiväs kyläh tulou avtoubussu Suojärvespäi. Enne Suurdu Izänmuallistu Voinua Soanlahtes oli luteransoin da pravosluavnoin kiriköt. Kyläs on histourien mustomerki – suomelazien saldattoin kalmisto.


Raikonkoski.
Raikonkoski on kylä da raududoroguazemu Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimolan kunnas Ven'al. Se sijoittuu Uksunjoven rannal, kudai on tundiettu turistoin keskes. Kyläs on laukku, lapsienpäivykodi da škola, kuduas opastuu läs 100 lastu. Rahvas enimyölleh raudau raududorogal, louhimol libo Zapkarelles-meččylaitoksel. Kylän lähes on A131 Pitkäranta-Suojärvi-tie. Raikonkoskes on histourien mustomerki – Jatkovoinan (1941-1944) aigannu tapetun tiedämättömän Nevostoliiton lendäjän kalmu.


Käznyselgy.
Käznyselgy () on kylä Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimolan kunnas Ven'al, se sijaiččou pienen Käznysenjärven rannal, Р21 Priäžä-Lemetti-tiel.
Kylän alovehel on äijy Talvivoinan (1939-1940) aigannu tapettuloin Nevostoliiton saldattoin kalmoi. Sežo kyläs on XIX vuozisuan lopun- XX vuozisuan allun muanruadajanusad'bu, kudual on histourii-arhitekturuarvo.


Afon Teifi.
Afon Teifi on jogi Kymrinmuas. Se algau Llyn Teifi -järvespäi Ceredigionan muakunnas da laskou Bae Ceredigion -lahteh Aberteifin linnan kohtal Ceredigionan da Sir Benfron muakundien rajal. Joven suul sijaiččou Ynys Aberteifin suari.


Bae Ceredigion.
Bae Ceredigion () on Kymrinmeren lahti Kymrinmuas. Sir Benfron, Ceredigionan da Gwyneddan muakunnat sijaitah sen rannal.


Kymrinmeri.
Kymrinmeri (kymrikse "Môr Cymru" libo "Sianel San Siôr"; iirikse "Muir Bhreatan") on Irlandien da Kymrinmuan väline salmi, kudai yhtistäy Irlandienmeren Keltimereh.


Irlandienmeri.
Irlandienmeri (iirikse "Muir Éireann", gaelikse "Cuan na h-Èireann", manksikse "Mooir Vannin", kymrikse "Môr Iwerddon", angliekse "Irish Sea") on meri Irlandien, Kymrinmuan, Šotlandien da Anglien välis. Manninsuari sijaiččou keskel Irlandienmerdy.


Manninsuari.
Manninsuari (manksikse "Mannin" libo "Ellan Vannin") on suari keskel Irlandienmerdy. Suarel on levei ičehallindo, ga se kuuluu Yhtistynnyöle kuningaskunnale, hos suarelazil ei olegi iänioigevuttu valdivollizis valličendois. Suaren alguperäine kieli manksi kuuluu keltiläzih kielih da on lähisty suguu Irlandies paistule iirin kielele da Šotlandies paistule gaelin kielele.


Môr Hafren.
Môr Hafren (kymrikse), Mor Havren (kornikse) libo Bristol Channel (angliekse) on meri Suvi-Kymrinmuan da Anglien välis. Suuren-Britanien suaren kaikis pitkembi jogi Afon Hafren laskou sih.


Gŵyr.
Gŵyr (kymrikse "Penrhyn Gŵyr", angliekse "Gower Peninsula") on niemimua Suvi-Kymrinmuas Môr Hafren -meren rannal. Yhtes Abertawen linnanke niemimua muvvostau Dinas a Sir Abertawen muakunnan.


Dinas a Sir Abertawe.
Dinas a Sir Abertawe (angliekse "City and County of Swansea") on Abertawen linnan da Gŵyran niemimuan muvvostettu muakundu Suvi-Kymrinmuas.


Bae Abertawe.
Bae Abertawe (angliekse "Swansea Bay") on Môr Hafren -meren lahti Kymrinmuas. Abertawen linnu sijaiččou sen rannal.


Roger Español.
Roger Español i Tor on katalunielaine muuzikko. Häi rodih tunnetukse, konzu Ispanien policien ammuttu kumibul'ku sovendi hänen toizen silmän Katalunien iččenästymizeh näh järrestetyn rahvahaniänenannon päiväl 1. ligakuudu 2017. Policii ambui iänenannon ozanottajii kumibul'kil, hos Katalunien parluamentu oli kieldänyh niilöin käytön Katalunies jo vuvvel 2014.


Sir Benfro.
Sir Benfro (angliekse "Pembrokeshire") on Kymrinmuan lounazin muakundu. Sen piälinnu on Hwlffordd. Muakunnan pohjasvuitis paistah kymrikse, ga suvivuitti anglienkielistyi jo 1000-luvulpäi algajen. Alovehen halgi kulgijua perindöllisty kielirajua kučutah nimel Landsker.


Hwlffordd.
Hwlffordd (angliekse "Haverfordwest") on Sir Benfron muakunnan piälinnu Kymrinmuas.


Landsker.
Landsker on Kymrinmuas Sir Benfron muakunnan halgi kulgii raja, kudai jagau muakunnan kymrinkielizeh pohjasvuittih da anglienkielizeh pohjasvuittih.


Vepsän Wikipedii.
Vepsän Wikipedii on Wikipedien oza Vepsän kielel


Noardeast-Fryslân.
Noardeast-Fryslân on kundu Friizanmuas. Kundu rodih vuvven 2019 allus, konzu Dongeradiel, Ferwerderadiel da Kollumerlân yhtistyttih yhtekse kunnakse.


Ljouwert.
Ljouwert (gollandiekse "Leeuwarden") on Friizanmuan piälinnu.


Leo Sevets.
Leo Sevets (13. talvikuudu 1965 – 5. sulakuudu 2016) oli karjalaine muzikantu, ylen hyvin maltoi soittua jouhikol da kandelehel.
Vuvven 2005 loppussah Leo Sevets oli solistannu kui Ven’al mugai ulgomualoisgi tundietus Myllärit-joukos. Sen jälles häi soitti jovensuulas-petroskoilazes Linnut-nimizes joukos da oli Made in Kylä-ohjelman vedäjänny.
S
S


Arto Rinne.
Arto Rinne on petroskoilaine Karjalan Ruadivon toimittai da folk-muzikantu. Häi soittau da pajattau Santtu Karhu & Talvisovat, Myllärit da Sattuma –joukkolois.
Vuonnu 2006 yhtes Peter Coonanke valmisti enzimäzen pajodiskan. Kiireen kääntöpuoli –nimine al’boumu nägi päivänvalgien vuonnu 2007. Arton tytär Eila (on rodinuhes 19. sulakuudu vuonnu 1990) sežo on muzikantu, häi soitti viulul Sattuma-joukos.
R
R


Kalaallit Nunaat.
Kalaallit Nunaat (karjalakse sežo Grönlandii libo Grenlandii) on mua da muailman suurin suari Atlantan valdumeren pohjasvuitis Islandien da Kanuadan välis. Suari kuuluu Danien valdivoh, ga sil on olluh vuvves 1979 algajen ičehallindo, kudamua levendettih vie vuvvel 2009. Ičehallindon myö kalaallisutan libo grönlandien kieli sai vuvvel 1979 virrallizen stuatusan danien kielen rinnal da vuvven 2009 uvvistukses se rodih jo muan ainavokse virrallizekse kielekse. Ičehallindosobimuksen mugah Kalaallit Nunaat suau iččenästyö, tahtotanneh suarelazet iče sidä. Suurin vuitti muan puolovehispäi tavoittelou iččenäžytty, ga konkretnoidu pluanua eule vie sendäh, ku ezmäi pidäy sellittiä iččenästymizen talovehellizet vaikutukset.


Kalaallisutan kieli.
Kalaallisut (karjalakse sežo grönlandii libo grenlandii) on Kalaallit Nunaatas paistu inuittu-jupikku-unangalazen kielikunnan inuittukielien šuarah kuului kieli. Se sai virrallizen stuatusan vuvvel 1979 ezmäi danien kielen rinnal, ga vuvvel 2009 se rodih jo Kalaallit Nunaatan ainavokse virrallizekse kielekse.


Sermeq Kujalleq.
Jiätikön reunu on vedänyhes syväinmuan čurah.
Sermeq Kujalleq (daniekse "Jakobshavn Isbræ") on suuri jiätikkö Kalaallit Nunaatan päivänlaskuvuitis. Se tuottau kymmene procentua kaikis Kalaallit Nunaatan jiävuoris da enämbi jiämassua migu yksigi toine jiätikkö muakerän pohjazel puoliškol. Yksikai jo 1800-luvun puolivälis algajen vahnua jiädy on ilmastonmuutoksen täh sulanuh raviembi migu uuttu on roinnuh da 2000-luvun allus Sermeq Kujalleqan sulandu oli tärgevin merenpinnan nouzendah vaikutannuh syy kogo muailmas. Sermeq Kujalleq on kalaallisutan kieldy da tarkoittau suvizindu jiätikkyö.


Nunap Isua.
Nunap Isua libo Uummannarsuaq (daniekse "Kap Farvel") on Kalaallit Nunaatan suvizin niemi. Se sijaiččou Kujalleqan kunnas Itilleqan suarel.


Katmandu.
Katmandu on Nepualan piälinnu da suurin linnu, sen histourielline, ekonoumiekku-, poliittine sego kul’tuurukeskus. Sie eläy enämbi 1 miljonua hengie.
Katmandu –mägialango, kuduan korgevus on läs 1300 m, - on Nepualan histourielline aloveh. Sie on äijy manasterii, pyhäkohtua da kul’tuurumustomerkii.
Linnal on rikas 2000-vuodehine histourii. Katmandun eläjien enin oza ollah induizman jatkajat, toizel sijal ollah buddizman jatkajat. Linnas eletäh toizien uskoloin jatkajatgi, sendäh gi Katmandu on yksi kosmopoliittizimis muailman linnois. Linnas paistah nepalin kielel.


Maskat.
Maskat () on Omanan piälinnu da suurin linnu. Sie on muan halličus da Maskatan gubernien suurin linnu.
Kanzallizen statistiekkutiedoloin keskuksen mugah Maskatan gubernies eläy 1,56 miljonua hengie (2015).
Ezimäzen vuozisuan allus jälles Iisusan roindua Maskat rodih suurekse kauppuportakse.
Vuonnu 1470 libo 1474 linnah käi Afanasi Nikitin, kudai saneli Maskatah näh omis matkukirjutuksis.


Qeqertarsuup Tunua.
Qeqertarsuup Tunua (daniekse "Diskobugten") on lahti Kalaallit Nunaatan päivänlaskupuolel. Lahtel sijaiččou Qeqertarsuaqan suari, kudaman mugah lahti on suannuh sen kalaallisutankielizen nimengi.


Qeqertarsuaq.
Qeqertarsuaq (daniekse "Diskoøen") on suari Kalaallit Nunaatan päivänlaskupuolel Qeqertarsuup Tunuan lahtel. Suaren nimi on kalaallisutan kieldy da merkiččöy "suuri suari". Suaren suurin kylä Qeqertarsuaq on samannimine kui iče suari da sijaiččou suaren suvirannal.


Qeqertarsuaq (kylä).
Qeqertarsuaq (daniekse "Godhavn") on samannimizen Qeqertarsuaqan suaren suurin kylä sen suvirannal Kalaallit Nunaatas.


Islamabad.
Islamabad on Pakistuanan Tazavallan piälinnu, sen kul’tuuru-, poliittine da ekonoumiekkukeskus.
Linnu on Gimalai-mägilöin luodehreunan lähäl. Islamabadan päivänlaskupuoles jouksou Ind-jogi. Linnan keskustu on 507 metrin meren korgevuol.


Phenjan.
Phenjan on Korein Demokruattizen Rahvahantazavallan (Pohjas-Korein) piälinnu, sen haldivolline, kul’tuuru- da histourielline keskus. Korein kielespäi ”Phenjan” – sana kiännetäh ”lagiekse muakse”, ”mielužakse eländykohtakse”.
Nygyaigazes linnas da sen ymbäristös eläy enämbi 4 miljonua hengie; kudamis enin oza ollah koreicat. Hyö paistah korein kielel.


Kòrsou.
Kòrsou (papiamentukse "Kòrsou", gollandiekse "Curaçao") on suari da Alangomualoih kuului autonoumine aloveh Karibienmerel lähäl Venezuelan randua. Suarel paistah iberoromuanizis kielispäi kehitynnytty papiamentun kieldy, kudamal on virralline stuatussu suarel gollandien kielen rinnal.


Boneiru.
Boneiru (papiamentukse "Boneiru", gollandiekse "Bonaire") on Alangomualoih kuului suari Karibienmerel lähäl Venezuelan randua. Suarel paistah iberoromuanizis kielispäi kehitynnytty papiamentun kieldy, kudamal on virralline stuatussu suarel gollandien kielen rinnal.


Tartupaluk.
Tartupaluk da sen tagan Umingmak Nuna.
Tartupaluk (kalaallisutakse "Tartupaluk", inuktitutakse "ᑕᕐᑐᐸᓗᒃ") on suari Kalaallit Nunaatan da Nunavutan pohjaziman suaren Umingmak Nunan välizes salmes.


Front Republicà.
Front Republicà (kat. "Tazavaldalaine frontu"; lyh. "FR") on katalunielaine iččenäžysmielizien hurualistolazien puolovehien da järrestölöin muvvostettu valličusliitto. Liitto azuttih vuvvel 2019 Ispanien parluamentuvalličendoih niškoi.


Itilleq (Kujalleq).
Itilleq (kalaallisutakse "Itilleq", aijembi kirjutusmuodo "Itivdleq", daniekse "Eggers Ø") on suari Kalaallit Nunaatas Kujalleqan kunnas. Kalaallit Nunaatan suvizin niemi Nunap Isua sijaiččou suarel.


Itilleq (Qeqqata).
Itilleq (aijembi kirjutusmuodo "Itivdleq") on pienel suarel sijaiččii kylä Kalaallit Nunaatan päivänlaskuvuitis Qeqqatan kunnas.


Dili.
Dili on Päivännouzu-Timoran piälinnu da suurin linnu. Se on Timoran suaren pohjasrannal. Dili on Pävännouzu-Timoran piäportu da kauppukeskus. Sie eläy 193 563 hengie. Vuonnu 1520 portugalielazet perustettih linnan, kuduas vuonnu 1769 tuli Portugalien Timor. 20. päivänny oraskuudu vuonnu 2002 Dilis on tulluh Timor-Leštin Demokruattizen Tazavallan (uvven iččenäzen valdivon) piälinnu.


Tolvojärvi.
Tolvojärvi on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimolan kunnas Ven'al, se sijoittuu Tolvajärven päivänlaskurannal. Enzimästy kerdua kyliä mainittih vuvvennu 1500. Tolvojärven ymbäristöl sijaiččou ”Tolvojärvi”-rauhoitettu aloveh, kuduadu vardoiččou valdivo.


Vegarus.
Vegarus on on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimolan kunnas Ven'al, se sijoittuu Aittojoven rannal. Pos'olkas on kaksi histourien mustomerkii: Jatkovoinan (1941-1944) aigannu tapettuloin Nevostoliiton saldattoin kalmu da leitenantu N. Idrisovan kalmu.


Lahkolambi.
Lahkolambi () on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Naistenjärven kunnas Ven'al, se sijoittuu Suojärves pohjazeh, Suojärvi-Porajärvi-tiel.
Nevvostoliiton aigannu pos'olkas oli Nevvosto-Karjalan suurin puutevolližuskeskus. Lahkolammes on Jatkovoinan (1941-1944) aigannu tapettuloin Nevostoliiton saldattoin kalmu, löydyy sežo Sberbankan laitos, poštan laitos, škola, kul'tuurutalo, meččyruadokeskus, raududoroguazemu.


Turhanvaara.
Turhanvaara on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Naistenjärven kunnas Ven'al, sijaiččou Suojärven pohjasrannan lähel.


Kostamus (pos'olku).
Kostamus on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Porajärven kunnas Ven'al, sijaiččou Kostomus-järven koillisrannal.


Gumarino.
Gumarino on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Porajärven kunnas Ven'al, se sijoittuu Gumarina-joven rannal.


Soudarvi.
Soudarvi () on kylä Karjalan tazavallan Suojärven piirin Porajärven kunnas Ven'al, se sijoittuu Soudarven päivänlaskurannal.
Vuvvennu 1905 Soudarves eli 260 hengie. Kyläs nygöigi ei ole sähkyö.


Urdu.
Urdu on eräs Suvi-Aazien kielisty. Se on Pakistuanun kanzallinen kieli.


Pikkukuldurindu.
Pikkukuldurindu ("Iduna caligata", enne "Hippolais caligata") on lindu.
Karjalankieline nimi.
Linnun nimi on kiännetty täh artikkelih niškoi suomenkielizes nimespäi "pikkukultarinta".
P


Edirne.
Edirne (;), on Turtsien linnu.


Erzäläine Wikipedii.
Erzäläine Wikipedii se on Wikipedien oza erzän kielel. Se otettih käyttöh 26. oraskuudu vuonnu 2008.
Histourii.
Projektan alguhpanijannu on Andrei Surikov. Häi eläy Moskovas da oli ven’ankielizen Wikipedien luadijoin joukos. Luadie erzänkielisty Wikipediedy Andrei Surikovua autettih amieriekkalaine kielentutkii, erzän kielen opastai Džek R’uter, žurnalistu Piiterispäi Andrei Petrov da ohjelmoiččii Uljanovskaspäi Mihail Stepčenko.
19. tuhukuudu Wikipedien kielikomitiettu hyväksyi erzänkielizen Wikipedien projektan. Sen jälles nellän kuun aigah azientundijat tarkastettih erzänkielizen Wikipedien ruaduo. 26. oraskuudu vuonnu 2008 Wikipedii erzän kielel rubei ruadamah. Sen adressi on myv.wikipedia.org. Sinne siirrettih kai ennepäi kirjutetut tekstat Wiki-inkubuatoraspäi. Samannu päivänny avattih Wikipediet mokšan da jakutien kielel. Erzänkielizen Wikipedien administruatoroinnu enzimäzekse puolekse vuottu vallittih Andrei Petrov, Andrei Surikov da Džek R’uter.
16. päiväkse oraskuudu vuonnu 2015 oli kirjutettu piäl 2000 kirjutustu.
11. päiväkse ligakuudu vuonnu 2017 kirjutuksien miäry kazvoi nellähtuhandessah. Ilja Vs’oravnovan sanoin mugah ei tävvy abuniekkua. Alallistu kirjuttajua da kiändäjiä on vähä. Mies sanou, gu vepsäläzil, kudualoi on jiännyh äijiä vähembi, on kirjutettu kahtu kerdua enämbi kirjutustu. Erzäläzil pidäy yhtevyö da tartuo oman Wikipedien kehittämizeh.


Baškirielaine Wikipedii.
Baškirielaine Wikipedii (bašk. Башҡорт Википедияһы) on Wikipedien oza baškirien kielel.
Se perustettih 2. kezäkuudu vuonnu 2002. Enzimäzen kirjutuksen kirjutti ristikanzu, kuduan nimie niken ei tiijä. Se oli 16. sulakuudu vuonnu 2005. Sidä päiviä pietäh baškirienkielizen Wikipedien roindupäivänny. Mones vuvves Wikipedii baškirien kielel hyvin kehityi. Konzu se täytti kymmene vuottu, Ufa-linnas piettih Wiki-sabantui-nimine pruazniekku. Baškortostanan wiki-medieh kuulujat avattih oman joukon Wikimedian fondas. Hyö yhtytäh erilazih kanzoinvälizih pidoloih. Niilöin joukos ollah X Wiki-konferensii, kudai piettih Piiteris da Udmurtielazen Wikipedien 10. vuozipäiväle omistettu konferensii, kudai piettih Iževskas. Redaktor Zufar Salihov sai arvokkahan medalin Wikipedien kehitysruavos. Vuonnu 2016 Baškirielaine Wikipedii avai marafonan. Se omistettih Baškortostanan suandele vuozipäiväle. Marafon jatkui vuvven 2019 kevätkuussah.
6. päiväkse kezäkuudu vuonnu 2019 Wikipedies baškirien kielel oli 48 992 kirjutustu.


Uhtuon Tazavaldu.
Uhtuon tazavaldu on valdivo, kudai oli olemas vuozinnu 1919 - 1920. Sih kuului Arhangelin gubernien viizi voulostii. Tänäpäi se on Karjalan tazavallan aloveh. Tazavallan piälinnannu oli Uhtuon kylä (nygöine Kalevala).
Vienan Karjalan väliaigaine halličus (Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus) perustettih Uhtuon kyläs pietyl nevvottelul 21. heinykuudu vuonnu 1919. Nevvotteluh yhtyi bohattua muanruadajua da yrittäjiä Arhangelin gubernien viijes pohjasvoulostispäi. Paginanvedäjänny oli A. Tihonov. Paikallizet rahvas kieldävyttih Vienan Karjalan liittämizes Suomeh. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus piätti perustua oman vienankarjalazen valdivon. Halličus piätti erota Ven’as, nevvostosaldatat työttih iäre Vienan Karjalaspäi. Sen ližäkse kiännyttih ulgomualoin puoleh, gu net hyvästyttäs uvven valdivon perustamizen. Halličus piätti siirdiä puolet mualois muanruadajien omažuoh. 25% mualois siirdyi voulostin ičehallindole, dostalit 25% annettih valdivole. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus varusti da pidi Uhtuol kerähmön. Se oli 21. kevätkuudu - 1. sulakuudu vuonnu 1920. Kerähmön aigah halličus uvvistettih. 25. kevätkuudu paginanvedäjäkse tuli H. Tihanov. Kerähmöl hyväksuttih Arhangelin Karjalan väliaigazen halličuksen ielline ruado. Halličuksen valdua tahtottih levittiä kogo Karjalua myö. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus sai 8 miljonua markua abudengua Suomespäi. 18. oraskuudu, konzu tiijustettih Ruskien armien saldatoin lähestymizes, Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus muutui Vuokkiniemeh. Sie piätettih kerätä oma armii. Kezäkuun lopus Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus muutui Suomeh. Suomen halličus pidi paginoi Nevvostoliiton halličuksenke. Rauhusobimus solmittih vuonnu 1920. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus heitti oman ruandan 10. talvikuudu vuonnu 1920, konzu sih kuulujat yhtyttih Karjalan halličukseh.
29. kevätkuudu vuonnu 1920 hyväksyttih rippumattoman Karjalan valdivonmerki da lippu. Projektat valmisti suomelaine taidoilii Akseli Gallen-Kallela (1865-1931).


Aruabien kieli.
Aruabien kieli () on kieli, kudai kuuluu afroaazielazeh kielipereheh. Täl kielel pagizijua on läs 240 miljonua hengie. Aruabien kieldy hyö pietäh muamankielenny. Vie läs 50 miljonua hengie pietäh sidä omannu toizennu kielenny. Aruabien kielel on kirjutettu Koran. Se on piäpyhäkniigu isluamas. Kogo muailmas sih uskojua on 1,57 miljardua hengie. Kirjukielen pohjannu on aruabien kirjaimikko. Aruabien kieli on valdivolline kieli kaikis Aruabien mualois. Vie sil on valdivollizen kielen stuatussu Izrail’as, Čadas, Eritrejas, Džibutis, Somalilendas, Somalis da Komorilois.
A
A


Japounien kieli.
Japounien kieli (janouniekse 日本語) on kieli, kudual paistah japounielazet. Japounien kieli on Japounien muan valdivolline kieli. Japounien kielel pagizijua on 140 miljonua hengie. 125 miljonua pietäh sidä muamankielenny. Japounien kieli on aggl’utinatiivine kieli.
J


Griekan kieli.
Griekan kieli on kieli, kudai kuuluu indojevrouppalazeh kielipereheh. Toiči griekan kielen cakonskoidu, kappadokiiskoidu da pontiiskoidu alamurdehii pietäh iččenäzinny kielinny. Nygöi nämmä alamurdehet ollah häviemäs. Griekan kirjukielel on läs 3,5 tuhattu vuottu. Eri vuozinnu rahvas paistih mikenoin, muinasgriekan, vizantien da nygygriekan kielel. Nygygriekan kieldy muamankielenny pidäy 14 miljonua hengie. Enimät heis ollah griekkalazet. Vie Gretsies täl kielel paistah aruminsat, mglenoruminsat, čiganat, albuanielazet, slavjuanat sego muan pohjasalovehes eläjät isluamelazet. Gretsies sego Kipran tazavallan griekkalazes ozas (sil on 63% suaren pindualua) nygygriekan kielel on valdivollizen kielen stuatussu.
G


Er-Rijad.
Er-Rijad on Saudi-Arabien piälinnu sego suurin linnu. Sie eläy 7 676 655 hengie (2017). Hiekkumuan Er-Rijad on yksi lämmimis muailman linnois. Keskilämbötila pakkaskuus on +14,4; heinykuus +36,6.


Damask.
Damask on Siirien piälinnu da toine suurin linnu (Aleppo -linnan jälles). Se on ennevahnalline muailman linnu. Enzikerdua se muanittih vuonnu 2500 enne Iisusan roindua. Linnu on suuri kul’tuuru- sego uskokeskus Lähi-Päivännouzuozas.


Šri-Džajavardenepura-Kotte.
Šri-Džajavardenepura-Kotte (Kotte) on Sri Lanka –muan piälinnu (vuvves 1982), sie on muan parluamentu. Kolombo on muan suuriman linnan lähilinnu. Linnu roittihes Kotte –linnas ymbäri, se rakendettih XIII vuozisual.


Seul.
Seul on Korean Tazavallan päilinnu. Sie eläy 10,1 miljonua hengie (2015). Se on Tazavallan luodehozas Keldazen meren lähäl, Hangan –joven rannoil. Sit ymbäri ollah mäit.


Dušanbe.
Dušanbe on Tadžikistuanan piälinnu.Sie eläy 831,4 tuhattu hengie (2018).


Kielipezä.
Kielipezä on kielen elavuttamizen metoudu, kudamua käytettih monis vähembistökielien mualois, kuavakse Suomes, Amerikas, Uvves Zellandies. Jälgiaijal tämä keino sai mielenkiinduo Ven'al. Etnižyön kauti kielipezä on neitrualine da demokruattine keino elavuttua kieldy.
Kielipezän piämiäränny on kazvattua kaksikielizii lapsii nenga, ku vie enne školua hyö tiettäs paiči ven'an keildy geneettizesti oman kielen – karjalan. Sih opastettas koin ulgopuolel. Älgiä ajatelkua, ku kerran työ etto pagize lapsenke karjalakse kois, kielipezä ei ole teih niškoih. Kielipezän azutah sinne, kus on vahnembien kova tahto jalloittua häviemizilleh olijua kieldy. Meijän lapset ozutetah karjalan kielen tuliedu aigua, hyöhäi jiähän meile peräh. Meile maksau panna kai hyvät omih lapsih nygöi, heijän kauti piästä kielen elämäh ielleh da ottua sih niškoih kai tutut mieros metoudat. Olettogo samua mieldy?
Kielipezäs lapset harjavutah kieleh kuunelten da käyttäjen sidä jogapäiväzis hommis. Kieldy täs ei opasteta grammatiekan mugah kui školas, a eläitetäh luonnollizesti. Kielipezän kazvattajat paistah lapsienke karjalakse ihan alguudah myöte, kaikis tilantehis, huolimata sidä ku lapset ezmäi ei ellendetä heidy. Iče lapset paistah keskenäh ven'akse libo sidä kieldy, kudamua heil himoittau paista. Kazvattajat annetah tiediä lapsile, ku ellendetäh kaiken ven'akse sanotun da ei pagizuteta lapsii karjalakse vägehes. Hyö hil'l'akkazin autetah heidy, työnytetäh ezmäzis sanois algajen. Lapsienkazvattajat ollah hyväntahtozet, hyvänsanazet. Joukos on hyvä da lämmin olla. Lapset varavottah ollah tiä: heijänke kižatah, heidy syötetäh, juotetah, huogaitetah, talutah pihal. Lapsile annetah valdua bobastua keskenäh, kelle pidäy - olemah kodvazen yksin.
On tietois, ku pienien lapsien kielelline pohju on rajatoi da nimittuine uuzi kieli ei ole heile stressannu. Lapset voijah yhtelaigua ottua mustoh mondu kieldy. Se niyhty ei merkiče sidä, ku ezmäzen kielen malto (meijän tilas ven'an malto) rikkovuu. Lapset opastutah kielipezän kieleh teriämbi migu tavallizen opastundan kauti. Hyö ruvetah ellendämäh kieldy ylen terväh, jo sentämän kuun aigua mendyy. Ruvetannehgo hyö terväh pagizemah karjalakse? Se on jo individualine dielo. Yhtet ruvetah sanomah sanoi da lyhyizii virkehii jo ylen terväh, jo ezmästy vuottu kielipezäh kävves. Toizil pidäy olla aigua, voi olla erähii vuozii. Roiteh mostugi lastu, kudamat ei ruveta pagizemah aktiivizesti kielipezän kieldy, no ruvetah hyvin ellendämäh sidä da maltamah sellittiäkseh sanotus. Kaikkii nämii lapsii pietäh kaksikielizinny.
Kazvattajile abuh kielijoukkoh kävväh muga sanotut etnotjutorat. Net ollah kylän ihan tavallizet eläjät, kui naizet mugai miehet, kudamat maltetah karjalan kieldy da hyväl mielel oldas valmehet auttamah kielipezän ruadajile pagizuttamah lapsii. Etnotjutorat voijah sanella zuakkunazii, pajattua lapsile, juohattua kazvattajile sen-tämän sanazen karjalakse. Vahnemban sugupolven kielinero vois olla suurekse avuke kielipezän ruandas.
Kielipezäs vahnembile sanellah midä lapset ruattih päivän aigah, mih opastuttih. Vahnembat voijah kaččuo materjualoi iče kois libo kazvattajat autetah heidy. Pietäh yhtehizii viettoloi. Vahnembat voijah kävvä karjalan kielen kursoil täs, Karjalan Kielen Kois. Kielipezä vaikuttau kylän elaigah, kielipezän kauti rahvas ruvetah enämbäl suvaimah karjalan kieldy da kiändymäh sih puoleh očin. Tiettäväine, kielen omaksumine lapsel roih teriämbi, ku häi suas kuulta sidä kielipezän ulgopuolel – kois, buaballuo da died'oilluo. Čotas oldas kai omat, kuduat maltetah karjalua. On tärgei, ku lapsi suas kuulta karjalua muisgi paiči omis kazvattajispäi.
Kielipezät ollah avvoi ei vai karjalazih niškoih, sinne voijah kävvä kaikkien kanzoin lastu. Kul'tuurizes yhteskunnas tiediä paikallizen kielen on arvožus. Kahten kielen malto pienete luadiu lastu aktiivizenny, tiijonhimozennu da mielevänny. Kaksikielizel lapsel školas opastundu andavuu kebjiembäh, hyö helpombal opastutah uuzih kielih.
Vieljärven kielipezä..
”N'apukat” – nimine karjalankieline (anuksenkarjala, livvi) kielipezä. On pienien lapsien päivyhoidokohtu. On azuttu Ven'an Karjalah, Vieljärven kyläh, Karjalan Kielen Kodih vuvvennu 2017. Ruadau ”Karjalan Kielen Kodi” – yhtevyksen väil. Tänne argipäivin (7.30 – 17.30) kävväh 1,5 - 7 vuodehizet vieljärveläzet lapset. Niidy on yheksä. Kielipezä auttau andua vähembistökielen – karjalan kielen - vahnembas polves kazvuajale polvele, pienile lapsile. Karjalan Kielen Koin kielipezä mustoittau tavalizen lapsienpäivykoin ruandua. Vai ero on se, ku ruadajat paistah lapsile karjalan kieldy kaiken päivän kiändämätä ven'akse. Allus lapset ei ellendetä sanotun, ga hyvin harjavutah aijan mugah. Midä pienembi lapsi on, sidä teriämbi harjavuu. Lapsienkazvattajat autetah lapsii ellendämäh da omaksumah karjalan kielen argipäivällizes kieliymbäristös. Kielipezäs kižatah, elostetah, opastutah, syvväh, kävväh pihal, muatah päivyunen, ruatah luovua ruaduo. Lapsienke ollah hyväzilleh, arvostetah heijän oigevuksii. Lapsien vahnembat autetah kielipeziä da iče ollah kieles kiini. Kielipezäs noutah lapsien kaksikieližytty. Lapset paistah keskenäh ven'an kieldy, ga paistes lapsienkazvattajienke heidy työnytetäh da kannatetah sanomah karjalakse. Kielipezän ulgopuolel lapset opastutah pagizemah ven'akse, kielipezäs – karjalan kielen.


Monte Agujla.
Monte Agujla on Čilin linnu.


Seinäjoki.
Seinäjoki on Suomen linnu. Se on Suvi-Pohjanmuan muakundukeskus.


Kokkola.
Kokkola on Suomen linnu. Se sijaiččou Keski-Pohjanmuan muakunnas. Linnas on 47 700 eläjiä.


Pohjas-Pohjanmuan muakundu.
Pohjas-Pohjanmua on Suomen muakundu. Sen piälinnu on Oulu.


Ilomanči.
Ilomanči on kundu Suomen Pohjas-Karjalas.


Ven'an Wikipedii.
Ven'an Wikipedii on Wikipedieh oza Ven'an kielen.


Sinine.
Sinine on yksi perusvärilöis. Sinizen vallon uallonpiduhus on n. 440–485 nanometrii. Sil on kaikis nägyjän vallon värilöis suurin uallonpiduhus.
Televizoras da tiedokonehekruanois käytettylöis RGB-värimallilois keldaine väriaistimus rodieu ozuttajen vihandua da ruskiedu valguo muga lähäl, što net ristikanzan nägösistiemas sevoitutah. Bumaugale pandajes käytetäh puaksuh CMYK-mallii, kudamas yksi mustehis on keldaine (Y-yellow).


Kitain kieli.
Kitain kieli on joukko lähisuguu olijua kieldy, kuduat yhtes kuulutah sinotibiettalazeh kielipereheh. Kitain kielel pagizou 1,3 miljardua hengie. Enzimäzinny pagizijoinnu oldih han’-rahvas. Kitain kielel on viralline stuatussu Kitais, Singapuras da Taivan’as. Kitain kieli on vahnimii kielii kogo muailmas. Kitain kieles kirjaimien sijah käytetäh kitailazii merkilöi. Niidy on piäl 80 tuhattu, yhtelläh nygöi enimät kitailazis merkilöis lövvytäh vai Kitain klassizen literatuuran tevoskispäi.
K


Hindi.
Hindi on kieli, kudai kuuluu indoarjalazeh kielijoukkoh. Täl kielel paistah Indien pohjas- da keskialovehis. Hindin da urdun paginkielet vähäl erotah toine toizes. Hindin kieles kirjutetah devangaari-kirjaimil. Hindil on äijy pagizijua. Enämbi pagizijua on vaigu Kitain kielel.


Zinaida Dubinina.
Zinaida Timofejevna Dubinina on Karjalan tundiettu runoniekku, kirjuttai, kiändäi. Zinaida Dubinina on rodinuhes 2. elokuudu vuonnu 1934 Anuksen piirin Lumatjärven hierus. Zinaida Timofejevna kirjuttau runuo da prouzua livvikse. Hänen suurimii kiännösruadoloi ollah Bublii lapsile, Uuzi sana, Psaltiri da Kalevala-eepossu. Zinaida Dubinina kazvoi karjalazes perehes. Hänen tuatto kuadui Suurel Ižänmuallizel voinal. Muamo lapsienke oli evakuacies Urualal. Voinan loppiettuu hyö tuldih järilleh Karjalah, vähäzen elettih Lumatjärves, sit tuldih elämäh Kotkatjärveh. Siepäi školan jälles Zinaida Dubinina lähti Petroskoile opastumah pedagouguopistoh. Opastundan jälles häi ruadoi algukluasoin opastajannu Uutjärven školas. Sit tuli ruadoh Kotkatjärveh, kus penziessäh opasti lapsii suomen da karjalan kieleh. Vuonnu 1989 Oma mua –lehteh oli painettu Zinaida Dubininan enzimäine runo livvikse. Vuonnu 1991 Zinaida Timofejevna rubei ruadamah yhtes Biblien kiännösinstituutanke (Helsinki). Häi kiändi livvikse Uvven sanan, Psaltirin da Biblien lapsile. Täs ruavos Zinaida Dubinina sai palkindon Ven’an pravoslavnois kiriköspäi. Vuvves 2006 Zinaida Dubinina kuuluu Ven’an kirjuttajien liittoh. Vuonnu 2009 häi sai Vladimir Brendojevan nimizen literatuurupalkindon.
D
D
D


Leppänniemi.
Leppänniemi on pos'olku Karjalan tazavallan Suojärven piirin Naistenjärven kunnas Ven'al, sijaiččou Suojärven koillisrannal. Pos'olkas on luteransoin kirikkö (v. 1892).


Koirinoja.
Koirinoja on kylä da raududorogan azetuskohtu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piiris Ven'al, kuuluu Pitkyrannan linnukundah, se sijaiččou A129 Pitkyrandu-Suojärvi-tiel. Kylän lähil on Koirinoja-1 (korgevus 6 m) da Koirinoja-2 (korgevus 5 m) kosket, Koirinoja-2:n alahan lövvytäh Mitrofanovan sulattamizen zavodan (1842-1859) fragmentat.


Hämekoski.
Hämekoski on kylä Karjalan tazavallan Pitkänrannan piiris Ven'al, kuuluu Harlun pos'olkah, sijaiččou Jänisjoven rannal. Ennen kylä oli kehittynyh tevolližusaloveh, nygöi toimiu vai Hämekosken vezivoimalu.


Alattu.
Alattu on kylä da raududorogan azetuskohtu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piiris Ven'al, kuuluu Harlun kyläkunduh, sijoittuu Alatunlammen järven rannal. Kyläs poikki menöy Läskelä-Raikonkoski-tie.


Ulmalahti.
Ulmalahti on kylä Karjalan tazavallan Pitkänrannan piiris Ven'al, kuuluu Harlun kyläkunduh, sijaiččou Jänisjärven koillisrannal.


Jänisjärvi (pos'olku).
Jänisjärvi on pos'olku azemanke Karjalan tazavallan Pitkänrannan piiris Ven'al, kuuluu Harlun kyläkunduh, sijaiččou Jänisjärven suvirannal.


Vasilii Keynäs.
Vasilii (Vuassila) Keynäs, vuodessah 1897 sugunimi oli Kondratjev (3. sulakuudu 1884 Vuokkiniemi, Vienan Karjal – 9. ligakuudu 1964 Suomi, Helsinki). Vasilii Keynäs oli vienankarjalaine, ruadoi školan opastajannu.
Hänen vahnembat oldih muanruadajat. Enzämäzet vuvvet Vasilii Keynäs eli omas roindukyläs, Vuokkiniemes. Sie häi kävyi ven’ankielizeh školah. 9-vuodehizennu Keynäs lähti elämäh diädän luo Suomeh. Sie brihačču autoi diädiä, kudual oli laukkua Vyöril da Munsalas. Vuonnu 1903 Vasilii Keynäs siirdyi elämäh tuatan luo Amieriekkah. Vuodessah 1907 häi eli De-Kalb -linnas Illinoisan ozavaldivos. Sit linnas eli äijy siirdolastu Vienan Karjalaspäi. Vuonnu 1906 De-Kalb -linnas vienankarjalazet avattih Vienan Karjalazien Liiton. Täl liitol oli oma lehti. Keynäs kirjutti kirjutustu sih lehteh. Häi suvaičči opastuo uudeh, iče tuttavui amieriekkalazeh opastussistiemah da opastundutaboih. Vuonnu 1907 Keynäs lähti elämäh järilleh Suomeh. Vuvves 1908 vuodessah 1912 Keynäs opastui Jyväskylän seminuaries školan opastajakse. Vuodessah 1918 häi ruadoi opastajannu Alavus-linnan Rantatyösän školas. Suomen rahvahallisvoinan aigah Keynäs oli ”valgieloin” joukos. Päivänlaskufrontal häi oli ammunduvehkehien varaston hoidajannu. Keynäs yhtyi vuonnu 1917 perustettuh Karjalan Sivistysseurah. Kezäl vuonnu 1918 häi pidi seuran kezäpruazniekkua Uhtuol. Rebol’as Keynäs ruadoi opastajannu seminuaries. Vuvves 1919 vuodessah 1920 häi oli tämän seminuarien johtajannu. Keviäl vuonnu 1920 piettih Vienan muakundupäivii. Keynästy sie vallittih Vienan Karjalan väliaigazeh halličukseh. Tämä halličus ruadoi vuodessah 1921. Konzu väliaigaine halličus heitti oman ruandan, syvyskuus v. 1921 syvyskuussah v. 1922 Keynäs kuului Karjalan keskushalličukseh. Sygyzyl vuonnu 1922 häi yhtyi Karjalan ulgomualazien vallittuloin joukkoh. Sil aigua Keynäs äijän kirjutti Päivännouzu-Karjalan tilas, pidi yhtevytty suomelazien poliitiekoinke. Vuonnu 1924 Keynäs piästi ilmoih Itä-Karjala –nimisty nedälilehtie. Täs lehtes nostettih Päivännouzu-Karjalan rahvahallizen poliitiekan kyzymyksii. Vuvves 1924 vuodessah 1933 Keynäs oli tarkastajannu kaičuslaitoksel. Sen jälles penziessäh häi ruadoi školan opastajannu Helsinkis. Vuvves 1932 vuodessah 1935 Vasilii Keynäs oli Karjalan Sivistysseuran paginanvedäjän sijahizennu. Vuonnu 1931 händy sanottih kunnivoitetukse seurah kuulujakse. Vuonnu 1938 Keynäs tuli Karjalan Sivistysseuran sekretarikse. Vuodessah 1938 häi oli Karjalan Heimo –nimizen lehten piätoimittajannu. Tämän lehten painajannu on Karjalan Sivistysseuru.
Vuonnu 1905 Vasilii Keynäs nai. Hänen enzimäzenny mučoinnu oli Amalia Lämpimäki. Vuonnu 1926 Keynäs nai toizen kerran. Hänen toizen mučoin Anni Maurazen juuret oldih Rebol’aspäi. Vasilii Keynähäl oli viizi lastu: kolme poigua da kaksi tytärdy. Nuorin poigu Kalevi Keynäs (1934-2018) ruadoi abuniekannu Helsinkin yliopiston Tvärminnen tutkimusazemal. Kalevi Keynäs oli kunnivoitettu Suomen luonnonvardoičusliittoh kuului. Vie häi autoi todevuttua Baltiekkumeren vardoičusprojektoi. Vasilii Keynähän vie yksi poigu Pentti Keynäs (1929-2016) oli Neles Oy –nimizen laitoksen varatoimitusjohtajannu. Vuvves 1991 vuodessah 2001 Pentti Keynäs oli Karjalan Sivistysseuran paginanvedäjänny. Vie häi perusti Autizmufondan.


Konoi Kyöttinen.
Konoi Kyöttinen (20. tuhukuudu 1851 – 8. ligakuudu 1935) oli vienankarjalaine runonpajattai.
Konoi Kyöttizen juuret ollah Rebol’an Omelien kyläspäi. Konoi Kyöttizen tuatto Simana Kyöttinen (1797-1886) tiezi äijän puhiedu da runuo. Niilöih häi opasti omua poiguagi. Konoi Kyöttinen nai Domina Jyrgizel. Heile oli kolmetostu lastu, kudualois kymmene kuoltih vie lapsinnu. Konoi Kyöttinen oli ruadai mies, hänen taloi oli parahii kyläs. Vienan Karjalas da Suomes häi oli tundiettu runonpajattai. Vie Konoi Kyöttinen maltoi parandua rahvastu. Häi pagei Suomeh, konzu vuonnu 1920 Tarton rauhansobimuksen mugah Rebol’an kylä siirdyi Nevvostoliitole. Suomes Konoi Kyöttinen eli poijan luo Lehmos. Hänen luo kävyi äijy rahvahanrunohuon keriäjiä. Lehmospäi Konoi Kyöttinen siirdyi elämäh pagolazien hoidolah Kyminlinnah. Händy kučuttih pajattamah runuo Helsinkih Kalevalan suandele vuozipäiväle omistetule pruazniekale, vaigu Konoi Kyöttinen pahoi voi da ei piässyh sinne. Vuonnu 1935 Kyöttinen kävyi pajattamah runuo Pajopruazniekale Sordavalah.
Konoi Kyöttinen kuoli sygyzyl vuonnu 1935 Kyminlinnan pagolazien hoidolas. Händy pandih muah Kyminlinnas. Konoi Kyöttizen poigu Pekka Kyöttinen Suomeh siirryttyy oli muanruadajannu. Häi eli Kontiolahten Lehmos. Vuvves 1915 vuodessah 1921 Pekka Kyöttinen oli Rebol’an nevvoston paginanvedäjänny. Vuonnu 1921häi oli Rebol’an iččenäžystoimikunnan paginanvedäjänny. Vuonnu 1920 Pekka Kyöttinen oli Karjalan edustajannu Kanzoinliiton kerähmöl, kuduadu piettih Ženevas.


Eivissa.
Eivissa on Baleuaroin suarijoukon kolmandekse suurin da kaikkii päivänlaskumbi suari Välimeres. Suarien alguperäine kieli on kataluanu, ga vuvvel 2011 Eivissan eläjis vai 44 % maltoi kieldy. Täh vaikuttau muijalpäi muuttanuzien suuri miäry. Vuvvel 2014 Eivissan eläjis jo 60 % oli rodinuhes suaren ulgopuolel. Enimbistö suaren alguperäzes rahvahas yksikai pagizou kataluanua muamankielenny i on merkilöi sih näh, ku kielen siirdymine uuzile sugupolvile olis daže kazvamah päi: vuvvel 2014 suaren eläjis 25,8 % saneli, ku pagizou kataluanua omien vahnembien kel – ga jo 27,3 % omien lapsien kel. Suarel on kaksi virrallistu kieldy: kataluanu da ispuanii. Zakonan mugah kaikkiel Baleuaroil ainavot virrallizet kohtannimet ollah kataluanakse da nenga Eivissangi virralline nimi on kataluanua. Ebävirrallizesti se tundietah sežo ispuanienkielizel nimel "Ibiza".


Valgeivigli.
V


Meččyvigli.
M


Ruskeijalguvigli.
R


Vera Larionova.
Vera Mihailovna Larionova on karjalaine kirjuttai, runoilii, nerokas käziruadai.
Biografii.
Vera Larionova synttyi Kotkatjärven kyläs 28. oraskuudu 1956 vuvvel muaalovehen ruadajien perehes. Pienete kaimai muaman, ga yksikai kazvoi hyvämielizenny lapsennu. Opastui Kotkatjärven školas, oli parahien joukos, suvaičči lugie, ottua ozua ozutelmois, kontsertois, kilvois. Konzu loppi školan opastundan, puutui Karjalazeh pedagougu yliopistoh, sen gi loppi ylen hyvin. Sit hāndy tyṏttih ruadamah Jeroilan alguṡkolah, kudai sijoitui kaksikerroksizeh hierun parzikodih. Lapset oldih hyvãt opastumah, ga oli heidy vähättäy, škola salvattih, a Vera Mihailovna vie äijän vuottu penziessãh ruadoi algukluassoin opastajannu Alavozen keskiškolas. Nygöi on eläköl, eläy Alavozen muatalovehen kyläs.
Toven karjalaine naine.
"Minä suvajčen kaikkie karjalastu" sanoi kerran Vera Mihailovna. Se on ihan toven: naine mielihyväl tarattau livvikse, kirjuttau muaman kielel runuo, kerdomustu, ozutelmua, pajozii da kummakkahii častuškoi. Puaksuh pastau šipainiekkua, nižu da muarjupiirua, kui on harjaitettu karjalazis perehis. On ylen nerokas joga ruadoh, ei istu tyhjiä televiizoran ies, ainos midägi käzil čopottau:nieglou čomii alazii, ruuttii, šalipaikkoi, sumkii, ombelou, viišivoiččou. Pidäy kunnos duaččua Jeroilas, kazvattau äijän ouveššii, muarjua, kukkua. Suvaiččou vastata gostii, šeimie tävvet stolat, kehittiä, ku paras emändy. Ainos on varustuksis tulla abuh pivoloih karjalan kielen hyväkse. Joga kohtas azuu omii fotokuvii da videuo, sit niis keksiu omat kinot. Runot da kuvat painau omih käzikniigazih.
Runot.
L
L
L


Murmanskan aloveh.
Murmanskan aloveh (ven., "Мурманская область") on Ven'an federatsin kuuluva maakunta Pohjois-Jevroupas. Se rajautuu länsimais Norjan Finnmarkun aloveh da Suomen Lappi maakunta, da suves Karjalan tazavaldua Ven'allä.


Strasserizmu.
Strasserizmu on nazismin muodo kudai ei vihau juudui heijän uskon tai rodun däh tokko vihau vai yläkluassu juudui. Strasserizmu on soze enembi huraistos, on tozi ižänmualline da vihau kapitalizmua.
Strasserizmun luoadi strasser vellit otto da grego strasser.
Hitler tappuoi otto strasserin ga grego straser selvizi.


Kanzallisbolševizmu.
Kanzallisbolševizmu libo nazbol on ideolougii kudai yhvistäy nazismin da bolševismin


Runoilii.
Runoilii on ristikanzu, kudai kirjuttau runoloi.


Azumi Waki.
Azumi Waki(janouniekse:和氣 あず未 Waki Azumi,8. syvyskuudu1994) oli Japounien pajattai.


Bangkok.
Bangkok (Thaimuas sidä sanotah Krungtep-linnakse) on Thaimuan piä- sego suurin linnu. Sie eläy 5,6 miljonua hengie (2011). Linnan nimi on piässyh Ginnessan suavutuksien kniigah, sendäh gu se on linnan pitkin nimi kogo muailmas. Bangkok on Čauphrai-joven päivännouzurannal. Sen pinduala on enämbi 1,5 tuhattu km². Paikallizet rahvas pietäh omua linnua uvvennu alovehellizennu keskuksennu, nengozennu kui Singapur da Gonkong. Turistat puaksuh kävväh Bangkokah.


Ašhabad.
Ašhabad on Turkmenistuanan piälinnu, muan suurin poliittine, tevolližus-, tiedo- da kul’tuurukeskus. 6. päivänny elokuudu vuonnu 2018 linnan eläjien lugumiäry oli enämbi 1 miljonua hengie.
Ašhabad on Turkmenistuanan suves, siepäi Iranan kel rajassah on 25 km.


Ankara.
Ankara on Turtsien piälinnu. Sie eläy enämbi 4,9 miljonua hengie. Vie enämbi rahvastu eläu Stambulas. Linnu on Anatoliiskoin ylätazangol keskimiärin 938 m merenpinnan ual.
Ankara on Anatolien yksi ennevahnallizimis linnois. Sida tiettih vie VII. vuozisual enne Iisusan roindua. Se on kaupputiešuaras, kudai yhtistäy Evrouppua da Aaziedu.


Taškent.
Taškent on Uzbekistuanan piä- da suurin linnu. Sie eläy 2 522 800 hengie. Linnua tiettih vie II. vuozisual enne Iisusan roindua.


Hanoi.
Hanoi on Vietnaman piälinnu, muan tärgei poliittine, opastus- sego kul’tuurukeskus. Vuozinnu 1902-1945 se oli Francien Indokitain piälinnu, vuozinnu 1954-1976 – Vietnaman Demokruatillizen Tazavallan (Pohjas-Vietnaman) piälinnu.


Afon Llugwy (Gwy).
Afon Llugwy (kymrikse) libo River Lugg (angliekse) on Afon Gwyn sivujogi Suuren-Britanien suarel. Se algau Bryn y Pwll -mäin rindehilpäi Kymrinmuas da virduau Anglien puolele, kus se laskou Afon Gwy -jogeh.


Afon Llugwy (Conwy).
Afon Llugwy on Afon Conwyn sivujogi Pohjas-Kymrinmuas. Se algau Ffynnon Llugwy -järvespäi da virduau Betws-y-Coed -kylän läbi.


Karjalan tazavallan Muuzikkuteatru.
Karjalan tazavallan Muuzikkuteatru on valdivolline ouperan da balietan teatru, kudai ruadau Petroskoil. Teatran laval ozutetah kaikenmostu ouperua, baliettua, operiettua, muuzikkukomiediedu sego mjuziklua.
Teatran histourii.
Muuzikkuteatran nostanduruavot Petroskoil Kirovan lagevol algavuttih vuonnu 1952. Enne Muuzikkuteatran sijal oli kirikkö. Se riičittih vuonnu 1936. Muuzikkuteatran projektan azuttih Nevvostoliiton Kul’turuministerstvan Giproteatr-nimizen instituutan arhitektorat S.G. Brodskii, A.P Maksimov da E.N. Čečik. Kuigi Moskovan Suurel teatral da Piiterin Aleksandran teatral, Karjalan Muuzikkuteatral on kuuzi suurdu kolonnua. Teatran sizätiloin, Kanzoin ystävys – vestoksen sego toizien pihavestoksien projektan azui Nevvostoliiton rahvahan taidoilii Sergei Kon’onkov.
Muuzikkuteatran nostanduruavot loppevuttih vuonnu 1955. Kačonduzualah syndyy 607 hengie. Teatran kuulužimii ozutuksii ollah Ruvim Pergamentan ouperu «Kumoha» (vuozi 1959) sego Gel’mer Sinisalon «Sampo»-baliettu. Se on Karjalan enzimäine baliettu. Vuonnu 1959 nämmä spektaklit ozutettih Moskovas Karjalan taijon da lieratuuran päivien aigah. Sampo-baliettua ozutettih Leningruadas sego Ven’an monis toizis linnoisgi.
Vuonnu 1968 Karjalan Ministroin nevvoston käskyn mugah Muuzikku- da Druamuteatru jagavui Karjalan Muuzikkuteatrah da ven’alazeh Druamuteatrah.
Teatran nygypäivy.
Vuvves 2006 vuodessah 2009 teatras piettih perusremontu. Rahvas äijäl suvaijah Dž. Verdin «Traviata», Ž. Bizen «Karmen», P. Čaikovskoin «Jevgenii Onegin», Dž. Puččinin «Madam Batterfl’ai», Dž. Rossinin «Sevil’skii Cir’ul’nik» nimizii ouperoi, P. I. Čaikovskoin «Ščelkunčik», Sergei Prokofjevan «Romeo da Džuljetta» sego A. Adanan «Žizel’» da «Korsar» nimizii baliettoi, I. Štrausan «Yöliivoi» da I. Kal’manan «Sil’va» operiettoi sego R. L’vovičan «Mustu kana» ouperua lapsile.
Muuzikkuteatru


Suomen Wikipedii.
Suomen Wikipedii on Wikipedien oza Suomen kielel. Suomen Wikipedies on läs 500 000 kirjutuksii da se on suurin suomelas-ugrilazen kielen Wikipedii.


Eestin Wikipedii.
Eestin Wikipedii on Wikipediin eestinkieline oza.


Aoi Yūki.
Aoi Yūki (janouniekse:悠木 碧 Yūki Aoi,27. kevätkuudu 1992) oli Japounien pajattai.


Moon Jae-in.
Moon Jae-in(Hanja: 文在寅,Moon Jae-in 24. pakkaskuudu 1953, Geoje) on Suvi Korean muan prezidentu.


Mode Gakuen Cocoon Tower.
Mode Gakuen Cocoon Tower(Modo Gakuen Cocoon Tawa) on torni Japounies.


Võron Wikipedii.
Võron Wikipedii on Wikipedien oza Võron kielel


Kelloine.
Kelloine () on heinykazvi kellozien perehespäi. Kaikkiedah kellozien pereheh kuuluu piäl 400 lajii. Kellozet kazvetah Kavkuazal, Sibiris, Aazies, Jevruopas da paikoitellen Pohjas-Amieriekasgi. Ven'al da sen lähimualois kazvau läs 150 kellozen lajii. Kellozet ollah sinizet libo fiolietovoit, ga toiči voibi nähtä sinizenruskieloi da valgieloi kukkii.


Imiččy.
Imiččy () on kazvi pabuloin perehespäi. Imiččy on yksi- libo monivuodine heiny. Imičäl on kolme lehtytty. Kukat ollah ruskiet libo valgiet.


Hormu.
Hormu kaidulehtine
Hormu kaidulehtine (libo) on monivuodine heinykazvi. Hormu kazvau Pohjazen muapuoliškon alovehel. Ven'al hormu kazvau muan jevruoppuozan havumečis da Sibiris. Hormu kazvau hiekkupaikoil, mečänreunas, kohtil, kus on kuattu meččy, pitkin raududorogoi da ojazii, jogi- da järvirannois sego peldolois ymbäri. Hormu kazvau 50-150 (harvah 200) santimetrin korgiekse. XX vuozisadassah Ven’an eri alovehis juadih hormučuajuu. Sidä suvaittih köyhät dai botahtat rahvasgi.


Pedro Sánchez.
Pedro Sánchez on Ispuanien piäministeri.


Välly teritorii.
pienoiskuva
pienoiskuva
Välly teritorii oli ukrainalaine anarhistine valdivo, (vuozi 1919 - 1921). Se hajos gu Nevvostoliitto hyökkäs sitä johti Nestor Mahno


Nato.
pienoiskuva
Nato ("NATO") libo Pohjas-Atlannin liitto on poliittine da saldattulline liitto. NATO perustetih vuvvennu 1949. Washingtonis, Yhtysvallois. Naton piälinnu on Belg'iis. Nato perustetih kommunizmua vastah.
Naton zaduačču on turvata jäsenmuaden arvoi, net ollah demokruatii, yksilön vapauvet da kiistujen käzittelemine rauhallizesdu. Natospäi valdivot voi mennä pois migäli himottau.
Histourii.
Britannii da Frantsii luadi Dunkirkin subimuksen jo vuvvennu 1947, Britit ehotti, ku liittuo pidäy suurendua. Sen jälgeh luadittih "Brysselin liitto", kudai on Naton edeltäjä. Konzu Nevvostoliitto hajos vuvvennu 1991, ga äijän valdivoi tuli Natoh. Nygöi Suomi da Ruočči on duumaillu Natoh liittymisdy.


Jevroupan unioni.
Jevroupan unioni ("EU") on 28 valdivon muovostama ekounoumilline da poliittine liitto Jevroupas. Unionih voi liittyö kai Jevroupan muat migäli himottau, libo lähtie migäli himottau.
Jevroupan unionin yhtehine rahvasmiäry on 500 miljoonua riztikanzuloi da pinduala on 4 324 782 neliökilometrii. EU toimii Jevroupan parlimentus da net on demoukratizesdu valittu. Jevroupan parliamenttu on Brysselis Bel'gies. Nygöi unionis on 28 valdivuo ga Yhtistynnyh kuningaskundu on lähtemäs da Balkaneis on valdivui kuduat himouttau liittyö Jevroupan unionih.


Hämeenlinna.
Hämeenlinna on linnu Suvi-Suomes Kanda-Hämeen muakunnas. Linnan perusti Birger Jaarli vuvvennu 1639. Linnas eläy läs 67 000 eläjiä (2018). Hämeenlinnan tärkehin nähtävys on Hämeen linna, joka perustettih 1200-luvul. Hämeenlinnas on matkua 75 km Tamperespäi da 100 km Helsingispäi.


Tuvan tazavaldu.
Tuvan tazavaldu on yksi Ven´an tazavaldu. Se on Mongoulien pohjaspuolel. Vuozinnu 1921-1944 aluve oli ičenäine kommunistine valdivo nimeltäh "Tannu Tuva". Tuvas paistah tuvakse da ven´akse. Tuva on 77% tuvalaine da 20% ven´alaine. Nevvostoliiton murendan jälgeh Tuvaspäi lähti äijän ven´alaizii iäreh, Nevvostoliiton aigah sie oli 33% ven´alaizii.
Geogruafii.
Aazien geogruafiiline keskikohtu on Tuvas. Luondo Tuvas on pyzyny hyvänny. Piäliči 80% Tuvastu on mäistyö da Tuvas on piäliči 400 järvie.
Demogruafii.
Tuvas paistah Tuvan kieldy.


Tuvan kieli.
Tuvan kieli (tuvakse тыва дыл, "tyva dyl") on turkkilaine kieli. Tuvua paistah enimäl Tuvas, ga sezo paistah Mongoulies da muijal Ven'al. Tuvua malttau paista 200.000 ristikanzua. Tänäpäi tuvan kieli on ylen vägevy Tuvas da ei ole vuaras kuolta.


Tannu Tuva.
Tannu Tuva libo Tuvan rahvantazavaldu (tuvakse Тыва Арат Республик) oli kommunistine valdivo Päivännouzu- Aazies vuozinnu 1921-1944. Tuvan rahvahan lugumiäry oli 95.400. Vuvennu 1941 Tuva liityi Nevvostoliittoh da tuli mugah voinuh Nazi-Germuanii vaste. Tuvan dengu oli Tuvan akşa da piälinnu oli Kyzyl. Tannu Tuvan piäkielet oldih tuvan da ven´an kieli. Konzu Nevvostoliitto mureni tuli Tuvan tazavaldu.


Tuvan akşa.
Tuvan akşa oli Tannu tuvan dengu. Sana tulou Tuvan kielen sanastu "Akşa" kudai tarkoittau dengua Tuvan kieles. Tuvan akşa korvatih ven´an rublʼul.


Kyzyl.
Kyzyl (ven. Кызы́л, tuvakse Кызыл) on tuvan tazavallun piälinnu. Kyzyl tarkoittau Tuvakse "Ruskei" Linnan rahvahan lugumiäry on 109.000 (2010) Sen vanha nimi oli Belotsarsk da Khem-Beldyr, Kyzyl on aazien keskikohtus da linnus on rakendus nimeltäh "aazien keskikohtu".


Johannes Huovinen.
Johannes (Jussi) Huovinen (2. sulakuudu v.1924 Suomussalmi – 12. oraskuudu v. 2017) oli runonpajattai.
Suomes häi oli jälgimäine runonpajattai, kudai maltoi vienalastu runonpajatanduneruo. Sih häi opastui omas perehes. Vuonnu 2004 Jussi Huovizen pajoloin pohjal Juminkeko-fondu piästi ilmoih Vienan kansan lauluja –nimizen diskan. Sih on kerätty vuvves 1988 vuodessah 2004 talendettuu iänitysty. Vuonnu 2015 heinykuus Kaustizen fol’klourufestivualis Huovizel annettih mestaripelimanni-аrvonimi.
H
H


Tulli lum.
Tulli lum libo Tuļļi Lum on liivinkieline joukko. Nimi tarkoittau "lämmin tuli". Joukko luajittih vuvvennu 1999. Tulli lum on luadinuh 11 pajuo. Joukko on täh päiväh suate aktiivine.
pienoiskuva


Kuivikkoiičäkki.
Kuivikkoiičäkki libo kuivikkokivilindu ("Oenanthe deserti") on iičäkkilöin suguh kuului lindu.
Lähtiet.
K


Kuivikkojuoksii.
K


Anuksenjogi.
Anuksenjogi – on Karjalan jogi, kudai virduau Anuksen piiris.
Oman allun jogi ottau Uutjärves, siepäi juoksou suvehpäi. Anukses jogi kiändyy päivänlaskuhpäi da juoksou Luadogah. Vuodessah 1975 Anuksenjogie myöte uitettih meččiä. Joves suadih žemčugua, kuduas luajittih čomendustu. Anuksenjoven tärgevimät sivujovet ollah Tuuksenjogi da Mägriänjogi. Kohtah, kus Anuksenjogi da Mägriänjogi yhtevytäh, on nostettu Anuksenlinnu.
Argeolougizien tiedoloin mugah III-II vuozituhandel enne Iisusan roindua Anuksenlinnan sijal oli muinazen ristikanzan eländykohtu.
A


Abu-Dabi.
Abu-Dabi on Yhtistynyöt aruabiemiirukunnat-valdivon sego samannimizen emiruatan piälinnu; muan poliittine, tevolližus-, kauppu- da kul’tuurukeskus. Linnas eläy 1 145 000 hengie (2013). Abu-Dabi on perustettu vuonnu 1760. Arheolougoin tovestuksien mugah kolmandel vuozituhandel enne Iisusan roindua sie oli eländykohtu. Linnu on Persienlahten liidehes.


Alžir (linnu).
Alžir on samannimizen valdivon piälinnu da suurin linnu. Sen nimi aruabien kielel merkiččöy ”suaret” -sanua. Enne linnan rinnal oli 4 suardu, kudamis tuli manderen oza vuvves 1525 algajen. Alžir on perustettu vuonnu 944.


Luanda.
Luanda on Angolan piälinnu; valdivon suurin poliittine, kul’tuuru- sego raha- tevolližuskeskus.
Sen perusti portugalilaine valduaju Paulu Diaš de Novaiš (tundietun merimiehen sego löydöretkeilijän Bartolomeu Diašan bunukku) vuonnu 1575. Uuzi eländykohtu sai San-Paulu-di-Luanda- nimen (Luanda- nimen se sai vuonnu 1975).


Porto-Novo.
Porto-Novo on Benin –valdivon virralline piälinnu. Täh šeikkah huolimattah, muan halličus ei ole ainos sie.


Gaborone.
Gaborone on Botsvanan piälinnu. Vuvven 2011 tiedoloin mugah sie eläy 231 626 hengie. Linnu sai oman nimen tämän paikan johtajan nimes XIX. vuozisual.


Uagadugu.
Uagadugu on Burkina Faso –valdivon piälinnu; muan haldivolline, ekonoumiekku-, transportu- da kul’tuurukeskus. Sie eläy enämbi 1 181 702 hengie (2006).


Pihku.
Pihku on Kotkatjärven voulostih kuului kylä Anuksen piiris Karjalan tazavallas.


Naruhito.
Naruhito (徳仁; 23 tuhukuu 1960, Tokio) on Japounien 126. keisari alkaen 1. oraskuudu 2019.


Počonbon sähköine orkestru.
Počonbon sähköine orkestru (kor. 普天堡電子樂團 "Poch'ŏnbo-jŏnja-aktan", ang. "Pochonbo Electronic Ensemble") on pohjas-koreilaine muuzikkuansambli. Asambli suai sen nimen vuvvennu 1937 Počonbon bojustu. Počonbon sähköinstu orkestruo voi kuulla raadivospäi da televiidenispäi, sego se on luajinuh piäliči 85 cd-diskuo.


Tiikšenjärvi.
Tiikšenjärvi sijaiččou Karjalan tazavallas Louhen piiris. Se on Karjalan suurimii järvilöi. Vuonnu 1953 järvi muutui vienpiendykohtakse. Järven pinduala on 208,8 nellikkökilometrii, yhtes suariloinke - 232 nellikkökilometrii. Rannat ollah jyrkät, niilöin piduhus on 204 kilometrii, yhtes suariloinke - 339 kilometrii. Vezi Tiikšenjärves jiädyy kylmykuun allus.
Kaikkiedah on 342 suardu. Niilöin pinduala on 23,6 nellikkökilometrii. Suurimii suariloi ollah Kaigas da Kangassaari. Tiikšenjärveh yhtyy kymmene jogie. Järves eläy kaikenmostu kalua: kumžua, riäpöidu, siigua, kuor'oidu, haugii, särgii, matikkua, ahvendu da säyniä.
T


XXI vuozisada.
XX vuozisada formula_1 XXII vuozisada


XX vuozisada.
XIX vuozisada formula_1 XXI vuozisada


XIX vuozisada.
XVIII vuozisada formula_1 XX vuozisada


XVIII vuozisada.
XVII vuozisada formula_1 XIX vuozisada


Mägimarin Wikipedii.
Mägimarin Wikipedii on Wikipedien oza Mägimarin kielel


Niittymarin Wikipedii.
Niittymarin Wikipedii on Wikipedien oza Niittymarin kielel


Nikolai Leskov.
Nikolai Feofilaktovič Leskov (29. ligakuudu v.1871, Pyhärvi – 5. kylmykuudu v.1915, Petroskoi) oli ven’alaine opastai, kodirannan histourien tutkii, etnogruaffu, kirjuttai. Oli karjalazennu. Anuksen hengellizen seminuarien loppietuu Nikolai Leskov piäzi opastumah Piiterin hengellizeh akadiemieh. Loppi sen vuonnu 1896. Opastundan aigah Ven’an muantiijollizen seuran käskys Nikolai Leskov kävyi Anuksen guberien kylih keriämäh rahvahanrunohuttu. Vuvves 1887 oli opastajannu Kargopol’an hengellizes opistos. Vuonnu 1893 hyväs ruavos Nikolai Leskov sai hobjazen medalin Ven’an muantiijollizes seuraspäi. Vuvves 1908 Nikolai Leskov oli arifmietiekan, muantiijon da luonnontiijon opastajannu Anuksen hengellizes seminuaries.
L
L
L


Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressu.
Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressu on forumu, kudai yhtistäy eri suomelas-ugrilazih kanzoih kuulujua rahvastu. Foruman ruado ei ripu mualoin halličuksis da poliittizis partielois. Kangresan ruavon pohjannu on kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien yhtesruadosobimus. Se solmittih enzimäzen kongresan aigah Siktivkaras vuonnu 1992.
Histourii.
Piätös pidiä suomelas-ugrilazien rahvahien kongressoi oli hyväksytty Udmurtien piälinnas Iževskas vuonnu 1992 kogo Ven’an suomelas-ugrilazien rahvahien enzimäzen kerähmön aigah. Kongresan piätarkoitukset ollah suomelas-ugrilazien kielien da kul’tuuroin säilyttämine da kehittämine, suomelas-ugrilazien rahvahien oigevuksien puolistamine sego suomelas-ugrilazien rahvahien yhtistämine. Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressoi pietäh kerran nelläs vuvves, kui Olimpiuadoigi.
Nevvonandokomietiettu.
Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongresan ruaduo johtau Nevvonandokomietiettu. Sih kuuluu kaikkih suomelas-ugrilazih kanzoih kuulujua rahvastu. Komietiettu ei käske, midä suomelas-ugrilazile rahvahile pidäy ruadua, se vai andau nevvuo.


Tumbajogi.
Tumbajogi on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Sukkujärven kyläkundah kuului kylä. Tumbajogi on sijoitannuhes Sunan joven rannal.


Suuni.
Suuni on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Sukkujärven kyläkundah kuului kohtu. Suuni on Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston stancii.


Severnii.
Severnii on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Rugarven kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes dorogal A134 (Kočkoma-Kostamus).


Ondarvi.
Ondarvi on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Rugarven kyläkundah kuului pos'olku. Pos'olku on sijoitannuhes Ondarven luodehen rannal.


Kolvasjärvi.
Kolvasjärvi on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Rugarven kyläkundah kuului kylä. Kylä on sijoitannuhes Kolvahan joven päivännouzurannikol.
Mustomerkit:.
Kylän lähäl dorogal Rebol’ah on Suuren Ižänmuallizen voinan aigah kuadunuzien saldatoin velleskalmu.


Omelie.
Omelie on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Rugarven kyläkundah kuului kylä. Kylä on sijoiotannuhes Torosjärven koillisrannikol.


Pieningä (stancii).
Pieninga on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Piningan kyläkundah kuului kohtu da Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston stancii.


Muotku.
Muotku on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Lendieran kyläkundah kuului kylä. Kylä on sijoitannuhes Mendojärven pohjasrannikol.


Muotku (stancii).
Muotku on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Lendieran kyläkundah kuului kohtu da Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston stancii.


Lendiera (stancii).
Lendiera on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Lendieran kyläkunnan keskus. Kylän lähäl menöy dorogu Rebol’a – Lendiera – valdivonraja. Kylä on samannimizen raududorogustancien tyves. Avtoubusat Lendierah ei kävvä, on vai kaksi junua, kuduat kävväh kaksi päiviä nedälis.


Kiimanvuaru.
Kiimanvuaru on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Lendieran kyläkundah kuului vahnuaigaine karjalaine pos'olku. Pos'olku on sijoitannuhes Kargeijärven rannal.


Kiimasjärvi.
Kiimasjärvi on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Liedmajärven kyläkundah kuului kylä. Kylä on sijoitannuhes Kimasjärven suvirannal.
Tundietut rahvas:.
Kiimasjärves rodivui piiteriläine kupču M. T. Minin. Kuolendan jälles häi jätti äijän dengua dorogan Rebol’assah azundah sego uvven školan nostandah. Vuonnu 1885 škola tuli M.T. Mininan nimie kandajakse kyläopistokse.


Kuter'ma.
Kuter'ma () on karjalaine rokjoukko. Pajattajat sanotah iččie Pozitiivizen muuzikan ansambl'akse. Pajojoukko avattih vuonnu 2005 Petroskoil. Pajoloin kirjuttajannu da muuzikan säveldäjänny on Dima "Bill" Romanenko. Joukko soittau reggae-, bossa nova- da fusion rock-muuzikkua.
Histourii.
Kuter'ma -pajojoukko yhtyi luguzih ven'alazih da kanzoinvälizih muuzikkufestivualiloih. Niilöin joukos ollah «Vozduh» (Petroskoi), «Ribka» (Segežu), «Paradigma» (Petroskoi), «Carelian Faces» (Petroskoi), «Folk-marafon» (Petroskoi), «Faces» (Suomi), «Solncevorot» (Petroskoi).
Huomavukset.
K


Gitega.
Gitega on Burundin piälinnu, samannimizen muakunnan haldivolline keskus. Linnas ollah arhijeparhii sego lendoazemu.
Vuonnu 2007 Burundin prezidentu Pjer Nkurunziza ilmoitti, gu tulielaigua Gitega rodih muan piälinnakse. 24. päivänny talvikuudu vuonnu 2018 häi sanoi, gu parluamentan hyväksymizen jälles piälinnu siirretäh Gitegah. 16- päivänny pakkaskuudu vuonnu 2019 parluamentan mollembis paluatois hyväksyttih tämän piätöksen.
Linnan keskusozan korgevus on 1658 metrii meren pinnan piäl.


N'Džamena.
Ndžamena (enne vuottu 1973 Fort-Lami) on Čadan piälinnu.
Fransien valloittajat perustettih linnan vuonnu 1900, se sai Fort-Lami –nimen (fransielazen Fransua Lami mustokse). Vuvves 1904 algajen linnu kuului fransielazeh Ubangi-Šari -kolounieh. Vuonnu 1960 se rodih iččenäzen Čadan Tazavallan piälinnakse. Nygyaigaine nimi käytetäh vuvves 1973 algajen.
Linnu on muan lounasozas, Šari –joven oigiel rannal, kuduan korgevus on 299 metrii meren pinnan piäl.


Džibuti (linnu).
Džibuti on samannimizen valdivon piälinnu (vuvves 1977). Sie eläy 475 332 hengie (2009).
Linnu on perustettu vuonnu 1888, vuvves 1892 algajen se oli fransielazen kolounien haldivolline keskus, vuvves 1981 Džibuti on välly portu.


Addis-Abeba.
Addis-Abeba on Efiopien piälinnu. Sie eläy 3 039 002 hengie. Se on muailman suurin linnu, kudai on muas, kudaman rajal ei ole merdy. Sen perusti halliččii Menelik Toine vuonnu 1886.
Linnan korgevin kohtu on Entoto –mägi (3000 m).


Malabo.
Malabo (enne vuottu 1973 Santa-Isabel’) on Ekvuatouriellizen Gvinein piälinnu, muan vahnin linnu. Se on Bioko (Fernando-Po) –suaren pohjazes ozas, tulimäin tyves. Malabo on tazavallan tärgei kauppu- da finansukeskus. Sie ollah portu, kanzoinväline lendoazemu.
Linnu sai nimen bubi –rahvahan piälikön mugah, kudai johti vastahnouzun vastah ispuanielazii valloitajii vuonnu 1906.


Val de Ròia.
Val de Ròia (oksituanakse "Val / Vau / Vath de Ròia", liguurikse "Val Reuia", itualiekse "Val Roia", franciekse "Vallée de la Roya") on notko Oksituanien da Ligurien rajal. Alovehel paistu kielimuodo "roiasc" on oksituanan da liguurin kielen välimuodo, ga miäritelläh enimyölleh oksituanan paginluavukse. Notko sijaiččou Al'poin mäistös da on nimetty Ròia-joven (oks. "Riu de Ròia") mugah. Alovehen suurimas kyläs Brelh de Ròias vietetäh kerran nellis vuvves heinykuun kolmanden pyhänpiän A Stacada -nimisty perindehpruažniekkua.
Francien valdivo sulgi elokuus 2015 Itualien Ventemiglian kohtal olijan rajanylityspaikan pagolazilpäi, min jälles Val de Ròia rodih terväh pagolazien uvvekse kulgutiekse da alovehen eläjät perustettih "Ròia Ciutadana" (fr. "Roya Citoyenne") -kanzalasjärrestön avvuttamah hiäs olijoi. Vuvvel 2017 järrestön jäzen Cedric Herrou suudittih nellikse kuukse tyrmäh pagolazien avvuttamizen täh, ga suudo purrettih myöhembi. Herrou oli tarinnuh yösijua pagolazile da kuvannuh Francien policien zakonanvastastu toimindua alaigähizii pagolazii kohtah.


Zoroastrianizmu.
Zoroastrianizmu (sežo mazdalaizus) on uskondo. Se on yksi enzimmäine uskondo. Net uskotah, ku on vai yksi jumal da sen nimi on "Ahura Mazda". Zoroastrianizmu suai alun Persias. Zoroastrianizmas duumaijah, ku konzu olet hyvä suat hyviä tagazin da konzu olet huono tulou huonuo. Heijän pyhä kniigu on Avesta. Hyö uskotah, ku kai on tazaarvoizii da ezimerkikse sukupuolel ei ole merkičysty. Zoroastrianizman luadi Zarahustra. Tänäpäi on vai 150.000 kuduat uskotah zoroastrianizmah, hos se voibi olla izombi konzu äijän nuorii Iranis da muis mais on kiändyny zoroastrianizmah da ezimerkikse äijän kurdistanilaizii on kiändyny zoroastrianizmah. Zoroastrianistat voijah jagah kahteh eri joukkoh, reformistat da traditsionalistat. Reformistat himoittelou, ku ristikanzat voijah kiändyö zoroastrianizmah da traditsionalistat ei.


Oksituanii.
Oksituanii (oksituanakse "Occitània") on kul'tuuralline aloveh, kus paistah oksituanan kieldy. Poliittizesti suurin vuitti sitpäi kuuluu nygöi Francien valdivoh, ga aloveh on äijäl suurembi migu Oksituanien hallindolline aloveh.


Ventemiglia.
Ventemiglia (liguurikse), Ventemilha (oksituanakse) libo Ventimiglia (itualiekse) on linnu Liguries.


Asmera.
Asmera on Eritrein suurin da piälinnu. Sen korgevus on 2438 metrii meren pinnan piäl. Asmeras ollah lämmät päivät da vilut yöt sego yöhallat.


Librevil’.
Librevil’ on Gabonan piälinnu. Se on Gabon-joven pohjazel rannal. Linnas eläy 703 939 hengie (2013).
Afrikkalazet perustettih Librevil’an vuonnu 1849. Linnu on muan tärgevin transportukohtu, sie ollah suuri kanzoinväline meriportu da lendoazemu. Librevil’as ruatah syömis-, tekstiili-, meččyruadolaitokset, yliopisto.


Banžul.
Banžul (enne Baterst) on Gambien piälinnu. Sie on 34 tuhattu eläjiä, kaikkiedah linnas da sen ymbäristös on 523 589 hengie (2003). Banžul on Pyhän Marijan (libo Banžul – nimizel) suarel, kus Gambija –jogi laskeh Atlantan valdumereh. Pohjazes suari yhtyy mandereh gruuzu- da matkuehätyslautoil, suves – silloil.
Banžul on perustettu vuonnu 1816 brituanielazen kauppukohtannu sego orjien kauppukeskuksennu.


Akkra.
Akkra on Ganan Tazavallan piälinnu, muan suurin linnu, sen kul’tuuru- da tevolližuskeskus. Akkra –sana on tulluh Nkran ("”kudžoit”") –sanas. Linnas eläy 2 291 352 hengie (2012).


Konakri.
Konakri on Gvinein piälinnu vuvves 1958 sego samannimizen haldivollizen alovehen haldivolline keskus. Se on portu Atlantan valdumeren rannal. Linnas eläy 2 164 182 hengie (2012).


Voloma.
Voloma on Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Voloman kyläkunnan piäkylä. Se on sijoitannuhes Hovdajärven suvirannale. Volomaspäi Mujejärven kylässäh on 32 kilometrii. Yksi kilometri on Sonozeron stanciessah. Kylä sai oman allun vuonnu 1962. Vuonnu 1969 kyläh avattih enzimäine Nevvostoliitos ozasto, kus suadih lastuloi. Volomas ruatah škola, ambulatourii, kul'tuurukodi, kirjasto, lapsien taidotaloi, vahnoinkodi, Mujejärven mečänhoidoalan ozasto da Leskarel-nimine laitos.
Mustomerkit.
Kyläs on Velleskalmu. Sih on pandu muah kolme tundemattomua lendäjiä. Hyö suadih surman Voloman lähäl vuonnu 1942.
Rahvas.
Vuonnu 1980 kyläs eli 2051 hengie.


Lambino.
Lambino on Karjalan tazavallan Kemin piirin Kuuzimuan kyläkundah kuului kylä. Se on Okt'abr'skoin raududorogan Petroskoin ozaston stancii.


Pon’goma (stancii).
Pon'goma on Karjalan tazavallan Kemin piirin Kuuzimuan kyläkundah kuului kylä. Se on Okt'abr'skoin raududorogan Petroskoin ozaston stancii.


XVII vuozisada.
XVI vuozisada formula_1 XVIII vuozisada


Siigu (stancii).
Siigu on Karjalan tazavallan Kemin piirin Kuuzimuan kyläkundah kuului kylä. Se on Okt'abr'skoin raududorogan Petroskoin ozaston stancii.
Nimitys.
Kolmandeh päivässäh kezäkuudu vuonnu 1924 stancien nimi oli Manosan nimie kandai razjezd № 37. 3. kezäkuudu vuonnu 1924 stancii sai Siigu-nimen, endine Siigu-stancii sai Razjezd № 37 -nimen.


6. kilometri dorogal Kemi-Kalevala.
6. kilometri dorogal Kemi-Kalevala on Karjalan tazavallan Kemin piirin Kemin linnanaloveheh kuului kylä. Matku kyläspäi Kemissäh on kuuzi kilometrii.


Anuksen kanzalline piiri.
Anuksen piiri libo Anuksen kanzalline piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Anuksenlinnu. Anuksen piiri on Ven'an Pohjazes da kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Anuksen piiri on sijoitunnuh Anuksen tazangol, se on Karjalan tazavallan suves.
Lähialovehet.
Pohjazes da luodehes Anuksen piiril on yhtehine raja Karjalan tazavallan Priäžän da Pitkänrannan piirilöinke. Suves da liidehes - Leningruadan alovehenke. Lounazes on piäzy Luadogan järvele. Anuksen piiris 90% pindualua ollah mečät da suot. Kaikkiedah piiris on 49 järvie da lambie sego 11 jogie. Anuksen piiris on säilynyh piäle 130 kul'tuurumustomerkii.
Piirin eländykohtat.
*


Tenhuselgy.
Tenhuselgy () on Karjalan tazavallan Anuksen kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Koveran kyläkundah.


Zarahustra.
pienoiskuva
Zarahustra libo Zoroaster (Persiakse Zardošt) oli Zoroastrianizmun profiettu. Händy pietäh histouriallisennu riztikanzannu ga myö emmö tiiä äijän hänen elämäsdy ku häi eli ga kauvvan sid. Zoroastrianistut sanotah, ku häi syndy vuvvennu 600 da tänäpäi äijän hengie sanotah štobi häi syndy viäl aigaisemmi. Zarahustralaižet uskotah štobi Ahura mazda käytti händy pagizemah ihmizil. Avestan mugah hänel oli 3 poigua da 3 tytärdy..


Suonnarvi (stancii).
Suonnarvi on raududorogan tyves olii kylä. Se kuuluu Karjalan tazavallan Mujejärven piirin Voloman kyläkundah.


Lyydin kieli.
Lyydi (lyydikse "lüudikiel’") on oma kieli libo karjalan kielen murreh. Suomes sanotah äijän, ku se on oma kieli. Lyydis on ylen äijän sanaloi da grammatikkua ottettu vepsän kielesty, äijän enämbi ku livvis. Lyydiä voijah pidäy omannu kielenny, karjalan murdehennu libo vepsän murdehennu. Lyydikse malttau paista 3.000 hengie da se on 30% lyydiläižisty. Lyydin kieldy auttau Lyydiläine seuru (Lüüdilaine siebr).
Kieli libo murreh?
Suomes melgeh ainos sitä pietäh omannu kielenny da suomalaizis školis opastutah, ku se on oma kieli. Hos ven'as melgeh ainu sanotah, ku se on karjalan kielen murreh. Lyydis muga on äijän sanoi da grammatikkua kudai ei ole karjalas ga sežo ezimerkukse vienan da Livvin murdehet ollah ylen edähänä.


Priäžän kanzalline piiri.
Priäžän piiri libo Priäžän kanzalline piiri on piirii Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Priäžän linnanjyttyine kylä. Priäžän piiri kuuluu Ven'an peräpohjasalovehien joukkoh.
Piirin pinduala on 6395 nellikkökilometrii. Piiri on Karjalan tazavallan keskusozas. Priäžän piiri on Oniegan da Luadogan järven välis. Päivännouzurajal on Anuksen ylängö. Priäžän piiris 9,4 % pindualua on vezistölöil.
Piiris kazvau meččy. On äijy suodu, jogie da lambie. Priäžän piiril on yhtehine raja Karjalan tazavallan Kondupohjan, Suojärven, Pitkänrannan, Anuksen da Oniegan rannikon piirilöin sego Leningruadan alovehen Podporožjen piirinke.
Piirin eländykohtat.
P


Lyydiläižet.
Lyydiläižet (Lyyd, Lüüdilaižed) ollah rahvas kudai voibi olla Karjalaine joukko libo oma uralilaine rahvas. Lyydiläižiä on nečilleh 10.000 da vai 3.000-300 malttau paista lyydikse. Suomalaizien mugah lyydi on oma kieli da rahvas a ven´äs se on karjalaine joukko. Melgeh kaikki Lyydiläizet ollah ven´äl paiči vähäizen on sežo suomes da ruoččis. Suomes pietäh omua seurua Lyydiläizil nimeltäh "Lüüdilaine siebr" kudai himouttelou pidäy Lyydiläižen kulturan elos Suomes da Ven´äs. Lyydilaižet paistah Suomekse, Ven´äkse, Ruočikse da Lyydikse. Melgeh kai lyydiläizet ollah pravoslavine.


Oniegan rannikon piiri.
Oniegan rannikon piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin haldivo on Petroskoil. Yhtelläh iče linnu piirih ei kuuluu. Oniegan rannikon piiri kuluu peräpohjazen alovehien joukkoh. Piiri on Karjalan tazavallan liidehes.
Oniegan rannikon piiril on yhtehine raja Oniegan järven da Petroskoin linnan alovehenke koillizes, pohjazes da luodehes – Kondupohjan da Karhumäin piirilöinke, päivänlaskus – Priäžän piirinke, päivännouzus – Puudogan piirinke, suves – Leningruadan alovehen Podporožjen piirinke. Oniegan rannikon piirin pinduala on 4475 nellikkökilometrii.
Piirin eländykohtat.
O


Bisau.
Bisau on Gvinea-Bisaun Tazavallan piälinnu. Sie eläy 492 004 hengie (2015). XVI. vuozisual portugalielazet rakendettih sinne linnan. Se sai sen suaren nimen, kudual oli nostettu.


Praja.
Praja on Kabo Verde –suarivaldivon piälinnu da suurin linnu. Se on Atlantanvaldumeres, Senegal –valdivon rannikon lähäl, Santjagu –suarel.
Linnu on perustettu XV. vuozisuan lopus. Praja –nimi merkiččöy portugalien kielel ”randu” –sanua. Vuonnu 2017 sie eli 150 059 hengie, tämä on puoli suarel eläjiä rahvastu da enämbi 25 % kogo Kabo-Verden rahvastu.


Jaunde.
Jaunde on Kamerunan piälinnu. Se on valdivon liidehozas, 730 metrin korgevuol merenpinnaspäi. Linnu on perustettu vuonnu 1888 (libo 1889) Germuanien protektoruatan aigah. Sie eläy enämbi 1 miljonua 800 tuhattu hengie.


Nairobi.
Nairobi on ekvuatoran lähäl olii linnu, Kenien piälinnu, suurin linnu Päivännouzu-Afriekas. Sie eläy 3-4 miljonua hengie. Eländykohtu on perustettu vuonnu 1899, konzu rakendettih raudutiedy. Linnu sai oman nimen vezistön nimespäi.


Bangi.
Bangi on Keski-Afriekan piälinnu da suurin linnu. Rahvahan enin oza eläy Tazavallan päivänlaskuozas Bangi –linnan lähäl. Linnu on perustettu vuonnu 1889 fransielazennu voinukohtannu Ubangi-Šari –vallatus muas.


Moroni.
Moroni on Indien valdumeres olijan Komoroin suarivaldivon suurin linnu, piälinnu. Moroni on puoli-iččenäzen Ngazidža –suaren haldivolline keskus. Vuonnu 2003 linnas eli 41 557 hengie.


Titikaka.
Titikaka (aimarakse "Titiqaqa quta", kečuakse "Titiqaqa qucha") on Suvi-Amerikan suurin järvi.


Pitkänrannan piiri.
Pitkänrannan piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Pitkänrannan linnu. Pitkänrannan piiri on Karjalan lounazes da Luadogan koillisrannikol. Pitkänrannan piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh. Pitkänrannan piiril on yhtehine raja Suojärven, Priäžän, Anuksen da Sordavalan piirilöinke.
Ilmasto.
Pakkaskuus keskimiäräine lämbötila on 9,4 gruadussii pakkastu, heinykuun keskimiäräine lämbötila on 16.1 gruadussii lämmiä.
Piirin eländykohtat.
P


Oulun yliopisto.
Oulun yliopisto on Oulus toimii yliopisto. Yliopistos oli vuvvel 2018 läs 13 000 opastujua da 2 900 ruadajua.


Mustu frontu.
pienoiskuva
Mustu frontu (Ger: "Kampfgemeinschaft Revolutionärer Nationalsozialisten", KGRNS) oli Strasseriztine puoluveh. Puoluvehen luaji Otto Strasser, konzu Hitler heitti hänet uloz nazipuoluvehstu. Strasser oli äijän enämbi huraistos ku Hitler da Mustu frontu oli kapitalizmuo vastah. Mustu frontu ei olluh vägevy da ei voinuh voittie Hitlerii da Strasserin vanhembi velli Grego tapettih vuvvennu 1934 Hitlerin käskysty.


Suojärven piiri.
Piirin eländykohtat.
Suojärven piiri on piiri Karjalan tazavallas.
Piirin keskuksennu on Suojärven linnu.
Suojärven piiri on Karjalan päivänlaskupuolel. Susiedupiirilöinny ollah Sortavalan, Pitkänrannan, Mujehjärven, Priäžän, Kondupohjan da Karhumäin piirit sego Suomen Pohjas-Karjal.
Suojärven piiris on 1800 järvie da lambie, 400 jogie. Suurimii järvilöi ollah Suojärvi (58,6 nellikkökilometrii), Salonjärvi (46,0 nellikkökilometrii), Loimolanjärvi (20,7 nellikkökilometrii). Suurimii jogiloi ollah Šuoju, Suna, Irsta, Tarasjogi, Kollasjogi, Loimolanjogi da Uuksunjogi. Suojärven piirin suoloil löydyy torfua, kuduadu käytetäh hiimiitevolližuos.
Suojärven piiri kuluu Peräpohjazen alovehien joukkoh.
S


Beringraja.
"Beringraja" on rauskoin heimoh kuului kalasugu.


Sortavalan piiri.
Sortavalan piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Sortavalan linnu. Sortavalan piiri on Luadogan järven rannikol.
Sortavalan piirin susiedupiirilöinny ollah Lahdenpohjan, Pitkänrannan da Suojärven piirit sego Suomen mua. Sortavalan piiri kuuluu Luadogan pohjasrannikon aloveheh.
Pakkaskuun keskimiäräine lämbötila on 9.1 gruadussii pakkastu, heinykuun keskimiäräine lämbötila on 15.9 gruadussii lämmiä.
Nähtävykset.
Sortavalan piiris on piäl 540 arhitektuuran mustomerkii.
Piirin eländykohtat.
S


Televiizor.
Televiizor libo TV on laiteh, kudual otetah vastah teleozutuksii. Televiizorah voijah liittiä eri laitehii ezimerkikse videomagnitofonan libo kižakonsolan. Ensimmäizet yleizet teleozutukset työndettih Germuanies vuvvennu 1934.


Videomagnitofon.
Videomagnitonfon on laiteh, kudual tallendetah videodu da iändy magnitofonlentule.
Videosisteemat.
1970- da 1980-luvul oli äijän toine toizenke yhtehsobimatomii videomagnitofonsistiemoi. VHS-sistiemu tuli standardikse 1990-luvul, konzu Betamax hävizi kizuandan. Nygöi on DVD-sistiemat da digitaaline tallendus syrjäyttänehet videomagnitofonsistiemat.


Ven'a 1.
Ven'a 1 () on yksi Ven'an piätelekanualastu. Enzimäset teleozutukset ezitettih 13. oraskuudu 1991.
Telekanualu on Ven'an Federatsiin. Telekeskus on Moskovas.
Piäkanualu Ven'a 1:n ližäkse VGRTK:n toizii kanualoi ollah uudizkanualu Ven'a 24, lastenkanualu Karusel, kul'tuurukanualu Ven'a K da sportukanualu Ven'a 2.


Lahdenpohjan piiri.
Lahdenpohjan piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Lahdenpohjan linnu.
Lahdenpohjan piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Lahdenpohjan piiri on sijoitannuhes Luadogan luodehrannikol. Lahdenpohjan piiril on yhtehine raja Karjalan tazavallan Sortavalan, Leningruadan alovehen Viipurin da Kägöisalmen piirilöin sego Suomenke.
Lahdenpohjan piiri kuuluu Luadogan pohjasrannikon histouriellizeh aloveheh. Lahdenpohjan piiris on äijy Luadogan suaristuo.

L


Enzimäine kanaalu.
Enzimäine kanualu (ven.: Первый канал) on telekanualu Ven'an Federatsiis. Telekeskus sijaiččou Ostankinon Tehniekku Keskukes lähel Ostankinou.
Enzimäzel kanualul on 250 000 000 telekaččojia muailmal.


Mujehjärven piiri.
Mujehjärven piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Mujehjärven kylä.
Mujehjärven piirii kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh. Mujehjärven piiri on sijoitannuihes Keski-Karjalan päivänlaskuh.
Mujehjärven piirin da Suomen yhtehizen rajan piduhus on 225 kilometrii. Mujehjärven piiris eläy vähä rahvastu, yhty ristikanzua kohti on 0,01 hektuarua muadu. Mujehjärven piirin susiedualovehinnu ollah Kostamus da Kalevalan piiri pohjazes, Belomorskan, Segežan da Karhumäin piirit päivännouzus, Suojärven piiri suves, Suomen mua päivänlaskus. Äijy jogie ottau oman allun Mujehjärven piiris.
Niilöin joukos suurimii jogiloi ollah Suna da Čirka-Kemi. Jovet virratah eri puolih da ollah puhtahat. Mujehjärven piiris on äijy piendy järvie da lambie. Jovet ollah koskekkahat da kalakkahat. Mujehjärven piirin suves on Päivänlasku-Karjalan ylängön korgevin kohtu - Vuottovuaru, sen korgevus on 417,1 metrii.
Piirin eländykohtat.
M


Mua.
Mua Apollo 17 -alukses kaččojen.
Mua, muapallo libo Tellus (simvolu: 20px) on päiväzensistieman planiettu. Päiväzes laskiettuu se on kolmas päiväzensistieman planiettu. Muan keskimiäräine etäisyys Päiväzes on noin 149,6 miljoonua kilometriä libo noin yksi astronominen yksikkö. Mua on päiväzensistieman tihein da viidenneksi suurin planiettu niin läpimitan kui massan mugah.
Mua syndyi noin 4,5 miljardua vuottu sitten. Mua on kiviplaniettu, jollah on metalleis koostui ydin, kiviainekses koostui sula vaippa sekä kiintei kuori. Mualla on myös atmosfieru, ja se on Marsan lizäksi ainua päiväzensistieman planiettu, jolla esiintyy varmistetusti nestemäisty vetty. Suurinda osua Muan pinnas peittäy meri.
Muassa esiintyy runsaasti elämää. Muassa eläy läs 7,8 miljardua ristikanzua. Muassa on läs 200 valdivuo.
Muan ympärys on noin 40 000 km. Mualla on yksi suuri pitkäaikaine kiertäjä, Kuudam.


XVI vuozisada.
XV vuozisada formula_1 XVII vuozisada


Karhumäin piiri.
Karhumäin piiri on piiri Karjalan tazavallas. Karhumäin piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Piirin pinduala on 13694,6 nellikkökilometrii. Karhumäin piiri on sijoitannuhes Keski-Karjalan päivännouzuh. Karhumäin piirin susiedoinnu ollah Karjalan tazavallan Kondupohjan, Suojärven, Segežan, Mujehjärven da Puudogan piirit sego Arhangelin aloveh.
Nähtävykset.
Karhumäin piiris on säilynyh kul’tuuruperindön mustomerkii. Niilöin joukos on kuulužu Kižin suari.
Piirin eländykohtat.
K


Segežan piiri.
Segežan piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Segežan linnu. Piirii myöte virduau Segežan jogi.
Segežan piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Segežan piirin pinduala on 10723 nellikkökilometrii. Segežan piiris eläy 35854 hengie. Segežan piirin suurimii järvilöi ollah Vigjärvi (keskukses), Seesjärvi (lounasrajal) da Ondarvi (päivänlakun rajal). Segežan piirin susiedoinnu ollah Karjalan tazavallan Karhumäin piiri suves, Mujehjärven piiri päivänlaskus, Belomorskan piiri pohjazes da Arhangelin aloveh päivännouzus.
Piirin eländykohtat.
S


Kondupohjan piiri.
Kondupohjan piiri on piiri Karjalan tazavallas. Sen keskuksennu on Kondupohjan linnu.
Kondupohjan piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Kondupohjan piiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan suveh. Piirin pinduala on 5951,5 nellikkökilometrii. Suurimal ozal kazvau meččy. Piiris kazvau äijy pedäjiä da kuustu. Lähes 1/5—1/4 oza pindualua kuuluu vezistölöile. Kondupohjan piiril on yhtehine raja Karjalan tazavallan Karhumäin, Suojärven, Priäžän da Onieganrannikon piirilöinke. Liidehes on piäzy Oniegan järvele.
Piirin eländykohtat.
K


Suomelas-ugrilazet kielet.
Suomelas-ugrilaizet kielet ollah kielijoukko kuduas on kielet ku karjal libo suomi. Suomelas-ugrilaizii kielii pagizou nečilleh 25 000 000 ristikanzoi. Vai Suomen, Vengriin da estouniin kielet ei ollah vuaras hävitä. Sežo on teurii ku juukagiri kielet ollah suguu Suomelas-uugrilaizien kielenke (Uralilais-juukagirizet kielet.), Yhtes Suomelas-ugrilazet kielet Samojedi kielienke luajitah Uralilazet kielet.
*


Kalevalan kanzalline piiri.
Kalevalan kanzalline piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Kalevalan linnanjyttyine pos’olku.
Kalevalan piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Piiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan luodeheh. Kalevalan piiril on yhtehine raja Louhen, Kemin, Mujehjärven da Belomorskan piirilöin, Kostamuksen linnan da Suomenke. Kalevalan piirin pinduala on 13316 nellikkökilometrii. Piiris on äijy vezistyö (1/6 oza pindualua). Vezistölöin joukos on 50 suurdu järvie da kolmetostu jogie. Laivoin käyndymatku vezistölöi myöte kestäy 185 kilometrii. 30% piirin pindualua on suoloil.

K


Kinšasa.
Kinšasa on Kongon Demokruattizen Tazavallan piälinnu. Se on Kongo-jovel, Brazzavil’ -linnan vastalpäi. Vuonnu 2012 sie eli 9 464 000 hengie. Kinšasa on toine suurin linnu Afriekas Lagosan jälles. Sie fransien kieldy tiedäy enämbi rahvastu migu Pariižas. Täh šeikkah huolimattah rahvas paistah lingala-kielel.


Brazzavil.
Brazzavil on Kongon Tazavallan piälinnu. Se on Kongo-joven oigiel rannal, Kinšasa -linnan vastalpäi. Sie eläy 1 408 150 hengie (2010). Linnas eläy kolmandes oza kogo Tazavallan rahvahas. Linnu perustettih 10. päivänny syvyskuudu vuonnu 1880 voinukohtannu Kongo-jovel (fransielazien matkan piälikön Pjer Savorn’an de Brazzan käskyn mugah). Sendäh gi täs kohtas vähitellen kazvanuh linnu sai Brazzavil -nimen.


Jamusukro.
Jamusukro on Kot-d’Ivuaran haldivolline piälinnu. Vuonnu 2010 sie eli 242 744 hengie. Muan suurimas Abidžana -linnaspäi Jamusukrossah on 240 km.


Maseru.
Maseru on Lesoto -valdivon piälinnu, samannimizen piirin haldivolline keskus. Se on Kaledon -joven rannal, rajal Suvi-Afriekan kel. Tämä on muan ainavo suuri linnu, sie eläy 227 880 hengie (2006). Vuvves 1869 Maseru oli Brituanien vallatun muan piälinnannu, vuvves 1966 – Lesoton piälinnu. Linnu on perustettu vuvvennu 1869.


Monrouvii.
Monrouvii on Liberien piälinnu. Se on Montserrado -alovehel, portu Atlantan valdumeren rannikol. Sie eläy 1 010 970 hengie (2008). Monrouvii on perustettu vuonnu 1822 piästettylöin välläle orjien eländykohtannu. Linnu sai oman nimen Ameriekan prezidentan Džeims Monron kunnivokse, hänen aigah algavui piästettylöin orjien siirdo Afriekkah. Monrouvii on ainavo piälinnu muailmas, paiči Vašington -linnua, kudai sai nimen ameriekkalazen prezidentan kunnivokse.


Tripoli.
Tripoli on Liivien piälinnu, samannimizen linnuhaldivoston keskus. Vuvven 2007 tiedoloin mugah sie eli 1 780 000 hengie. Linnu on muan luodehes, Välimeren lahten rannal. Tripoli on Liivien suurin linnu, tärgei meriportu sego suuri kauppu- da tevolližuskekus. Sie ollah kaupputoimistot, yliopisto.


Belomorskan piiri.
Belomorskan piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Belomorskan linnu.
Belomorskan piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Piiri on sijoitannuhes Karjalan koillizeh Vienan meren Oniegan lahtie pitkin. Belomorskan piirin pinduala on 12797 nellikkökilometrii. Belomorskan piiril on yhtehine raja Karjalan tazavallan Kemin, Kalevalan, Mujehjärven da Segežan piirilöin sego liidehes Arhangelin alovehenke. Enin oza piirin pindualua kuuluu suoloile, 40% - mečile. Belomorskan piiris kazvau äijy pedäjiä da kuustu. Dostali pinduala on Vienan merel.
Piirin eländykohtat.
*


Kemin piiri.
Kemin piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Kemin linnu.
Kemin piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Kemin piiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan pohjazeh, Kemin joven basseinan tyveh. Päivännouzus on Vienan meri. Kemin piirin susiedualovehinnu ollah Karjalan tazavallan Louhen piiri pohjazes, Kalevalan piiri päivänlaskus da Belomorskan piiri suves. Kemin piirin pinduala on 8029 nellikkökilometrii. Suurin oza pindualua kuuluu mečile. Piirii myöte pohjazes suvehpäi matkuau federualline avtodorogu E105 Р21 «Kola» da raududorogu Piiterispäi Murmanskah.
Päivänlaskus päivännouzuhpäi on Kemin juamu. Sidä myöte voibi piästä Kemispäi Vuokkiniemeh Kalevalan kauti. Kemin piirih kävyy äijy turistua. Piänähtävyksii ollah Kuzova-nimine suaristo, Kemin Uspen’n’an kirikkö, kudai on nostettu vuvvennu 1714 da Pomorje-nimine kodirandumuzei. Joga vuottu 2. elokuudu Puan’arves pietäh fol’klourupruazniekkua nimel Puan’arvi on pohjazen helmi. Enne Kemin ujezdah kuului Soloveckoin manasterigi.
Piirin eländykohtat.
K


Kaalen kieli.
pienoiskuva
Kaalen kieli ("kaalengo tšimb") on yks Suomen vähembistö kieli hos nečilleh 1.500 ristikanzuo sezo malttau sidä kieldy Ruočis. Kaalen kieldy malttau paista 30% kaaleistu Suomes hyvin da vie 50% malttau ellendie kieldy. Tänäpäi vai pieni vähembistö lapsistu malttau kieldy da se on vuaras kuolla. Kaalen kieldy voi opastuo Helsingis yliopistos da Rovaniemel on kielipezä. Kaalen kieli on suanuh äijän sanoi suomestu.


Baltiekkusuomelaizet kielet.
Baltiekkusuomelaizet kielet ollah suomelas-ugrilaziin kieliin kuului kielijoukko. Niidy malttau paista nečilleh 7 miljoonua ristikanzoi. Baltiekkusuomelaizih kielih luetah tavallizestu suomen, eestin, karjalan, vepsän, ižoran da liivin kielet. Perindöllisesty on olluh 8 kieldy hos äijän vähemistölöi ollah tahtonuh suvva heijän paginmuvvon omakse kielekse, ga kui meänkieli, lyydi, kveeni da suvi-eesti (seto i võro). Sežo erähät tahtotah kuččou rauman murretu kielekse


Ven'a 24.
Ven'a 24 () on yksi Ven'an piätelekanualastu.
Telekanualu on Ven'an Federatsiin. Telekeskus on Moskovas.


Ven'a K.
Ven'a K () on yksi Ven'an piätelekanualastu.
Telekanualu on Ven'an Federatsiin. Telekeskus on Moskovas.


Louhen piiri.
Louhen piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on linnanjyttyine Louhen pos’olku.
Louhen piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Piiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan pohjazeh. Louhen piiril on yhtehine raja Suomen (päivänlaskus), Murmanskan alovehen (pohjazes), Karjalan tazavallan Kemin da Kalevalan piirilöinke (suves). Louhen piirin da Suomen rajan piduhus on 120 kilometrii. Päivännouzus on piäzy Vienan merele.
Merirannikko läs 150 kilometrin pitky. Louhen piirin enin oza on sijoitannuhes pohjazembi pol’arnoidu kruugua. Louhen piiri on suurin Karjalas. Tazavallas se on ainavo piiri, kudai on sijoitannuhes Vienan meres Suomen rajassah kogo Karjalan levevytty myöte. Louhen piiris on Karjalan korgevin mägi – Nuorunen (577 metrii korgiembi meren tazuo).
Piirin eländykohtat.
L


Antananarivu.
Antananarivu on Madagaskuaran piälinnu sego samannimizen muakunnan haldivolline keskus. Sie eläy 2 610 000 hengie (2015). Linnu on Madagaskuaru -suaren keskiozas, sen korgevus on 1240-1470 metrii meren pinnan piäl. Antananarivu on raudu- da piätielöin keskus. Linnu perustettih XVII. vuozisual.


Lilongve.
Lilongve on Malavin Tazavallan piälinnu. Se on muan lounasozas, päivänlaskupuoles Malavi -jovespäi, Mozambikan da Zambien kel rajan lähäl. Linnu sai oman nimen Lilongve -joves, kudamal se on. Lilongve on nuorehko linnu, sen perustettih anglielazet vuonnu 1902. Vuonnu 1975 sit on tulluh muan piälinnu endizen Zomba -piälinnan azemeh.


Bamako.
Bamako on Malin piälinnu. Sie eläy 1 809 106 hengie (2009). Linnu on Nigeran rannoil, muan lounasozas. Yhten versien mugah bambara-kielel Bama -sana merkiččöy ”krokodiilua”. Bamako -nimie kiännetäh ”krokodiiloin jogie”. Bamakon valdivonmerkil on kolme krokodiilua. Rahvas elettih sie vie kiviaigukavven aigah, ga linnakse se rodih XVII. vuozisual.


Rabat.
Rabat on Marokko -valdivon piälinnu, sen kul’tuuru- da tevolližuskeskus. Se perustettih XII. vuozisual vierahien mualoin eläjii vastah puolistamiskohtannu. Enzimäi sen nimi oli Ribat-el’-Fath (arabien kielel ribat on ”voinuleiri”, ”rajavoinukohtu”, fath on ”voitto”, ”voitonleiri”). Tämän arvonimen linnu sai vuonnu 1170 oman voinumerkičyksen vuoh.


Chicago.
Chicago, viralline nimi City of Chicago, on Yhtysvaldoin Illinois ozavaldivos olii linnu. Linnas eli vuonnu 2017 arvion mugah 2,716,450 ristikanzua. Chicago on muailman tärgevimii talovus da kul'tuurukeskuksii da "Globalization and World Cities Study Groupin" mugah yksi muailman nelläs tärgevimis muailmanlinnois Tokion, New York Cityn, Pariižan da Londonan ohel. Linnu on vie da monien toizien kanzoinvälizien järjestölöin kodipaikku.


Port Lui.
Port-Lui on Mavrikien suurin linnu, tärgei portu sego piälinnu. Se on Indien valdumeren rannal. Linnas eläy 156 720 hengie (vuvven 2010 tiedoloin mugah). Port-Lui -nimen linnu sai Fransien kuningas L’udovikan XV kunnivokse.


Nuakšot.
Nuakšot on Mavrituanien piälinnu. Sie eläy 760 tuhattu hengie (2001), vuozien 1960 lopus sie oli läs 20 tuhattu eläjiä. Berberskoin kielel linnan nimi merkiccöy ”kohtu, kus tuulou”.


Puudogan piiri.
Puudogan piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Puudogan linnu.
Puudogan piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
Piirin pinduala on 12745 nellikkökilometrii. Piiri on sijoitannuhes Karjalan liideheh. Puudogan piirin susiedualovehinnu ollah Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiri päivänlaskus, Karhumäin piiri luodehes, Arhangelin aloveh pohjazes, päivännouzus da liidehes sego Voulogdan aloveh suves.
Piirin keskikohtal olijat mägyričät ollah rajannu Vienanmeren da Onieganjärven vezilöin keskes. Puudogan piirin da lähäl olijan Arhangelin čupun Oniegan piirin alovehel on sijoitannuhes Jevruopan suurin luonnonvardoičuskohtu – Vodlajärven kanzalline puusto.
Piirin eländykohtat.
P


Kostamuksen linnupiiri.
Kostamuksen linnupiiri on eländypaikku Karjalan tazavallas. Linnupiirin keskuksennu on Kostamuksen linnu.
Kostamuksen linnupiiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan päivänlaskuh. Susiedualovehinnu ollah Karjalan tazavallan Kalevalan piiri pohjazes da päivännouzus, Mujehjärven piiri suves da Suomi päivänlaskus. Kostamuksen linnupiiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.
K


Mordouvii.
Mordouvii on tazavaldu Ven'an ferederacies. Mordouvien tazavallan pinduala on 26128 nellikkökilometrii.
Mordouvies eläy piäl 700 tuhattu hengie, heis tazavallan piälinnas Saranskas eläy 310 tuhattu. Mordouvien valdivollizinnu kielinny ollah ven’a da mordouvii (erzä da mokša). Mordouvien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon okrugah da Volgo-V’atskoih ekonoumiekkupiirih. Mordouvien tazavallas on 22 piirii da yksi linnualoveh. Vuvves 2012 Tazavallan piämiehenny on V. D. Volkov. Halličuksen piälikönny on V. F. Suškov (vuvves 2012 algajen). Tazavallan Valdivollizen kerähmön paginanvedäjänny on V. V. Čibirkin (vuvves 2011 algajen).
Mordouvien tazavaldu perustettih 10. pakkaskuudu vuvvennu 1930. Enzimäi se oli Mordouvien avtonoumine aloveh. Vuvves 1934 se on Mordouvien tazavaldu.
Geogruafii.
Mordouvien tazavaldu on sijoitannuhes Päivännouzu-Jevruopan päivännouzutazalgol Moskovan da Volgan välis. Mordouvien tazavallal on yhtehine raja Ala-Novgorogan alovehenke pohjazes, Čuvašienke koillizes, Uljanovskan alovehenke päivännouzus, Penzan alovehenke suves sego R’azanin alovehenke päivänlaskus.
Ilmasto.
Mordouvien tazavallas on lauhkei ilmasto, kezäl on lämmin. Pakkaskuun keskimiäräine lämbötila on yheksä gruadussii pakkastu, heinykuun keskimiäräine lämbötila on kaheksatostu gruadussii lämmiä.
Rahvas.
Vuvven 2010 tiedoloin mugah Mordouvies eläy 443737 (53,4%) ven’alastu, 333112 (40%) mordvalastu (mokša da erzä yhtes), 43392 (5,2%) tatuarua. Mokšan rahvas eletäh Mordouvien tazavallan keskiozas da päivänlaskus, erzät - tazavallan päivännouzus.
Valdivolline kogomus.
Mordouvien tazavaldah kuuluu 22 piirii da kolme tazavallan alistuslinnua – Saransku, Ruzajevka da Kovilkino.


Komin tazavaldu.
Komi on tazavaldu Ven'an federacies. Se kuuluu Luodehen federuallizeh piirih da on oza Pohajstu ekonoumiekkupiirii. Komin tazavallan piälinnannu on Siktivkar.
Komin tazavaldu sai oman allun 22. elokuudu vuvvevvu 1921. Silloi se oli Komin avtonoumine aloveh. Vuvves 1936 se on Komin tazavaldu.
Komin tazavallan valdivokielinny ollah ven’a da komi.
Geogruafii.
Komin tazavaldu on sijoitannuhes Ven’an federacien jevruoppuozan koillizeh. Komin tazavallan susiedoinnu ollah Jamalo-Neneckoi da Hanti-Mansiiskoi avtonoumizet piirit päivännouzus, Sverdlovan, Permin da Kirovan alovehet suves, Arhangelin aloveh da Neneckoi avtonoumine piiri pohjazes da päivänlaskus.
Ilmasto.
Komin tazavallas on lauhkei mannerilmasto. Talvi on pitky da vilu. Kezä on lyhyt, tazavallan suves kezäl on lämmin, pohjazes on viluttavu.
Rahvas.
Vuvven 2020 tiedoloin mugah Komin tazavallas eläy 820473 hengie. Yhty ristikanzua kohti on 1.92 nellikkökilometrii muadu.
Vuvven 2010 tiedoloin mugah Komin tazavallas eläy 555963 (65,1%) ven’alastu, 202 348 (23,7 %) komilastu, 36 082 (4,2 %) ukrainalastu, 10 779 (1,3 %) tatuarua, 8859 (1,0 %) valgoven’alastu, 5441 (0,6 %) nemcua da 34 831 (4,1 %) toizih kanzoih kuulujua.


Udmurtii.
Udmurtii on tazavaldu Ven’an federacies.
Geogruafii.
Udmurtien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon eländypiirih da on oza Urualan ekonoumiekkupiirii. Udmurtien tazavallal on yhtehine raja Permin alovehenke päivännouzus, Baškirien da Tatarstuananke suves. Udmurtien tazavallan piälinnu on Iževsk.
Histourii.
Votjakoin avtonoumine aloveh perustettih 4. kylmykuudu vuvvennu 1920. Vuvvennu 1931 nimi muutui Udmurtien avtonoumizekse alovehekse. 28. talvikuudu vuvvennu 1934 se rodih Udmurtien Avtonoumizekse Socialistizekse Nevvostotazavallakse. 20. syvyskuudu vuvvennu 1990 Tazavallan Korgevin nevvosto hyväksyi iččenäžyön deklaracien. 11. ligakuudu vuvvennu 1991 rodih Udmurtien tazavaldu.
Rahvas.
Rosstatan vuvven 2020 tiedoloin mugah Udmurties eläy 1500955 hengie. Yhty ristikanzua kohti on 35,69 nellikkökilometrii muadu. 66,1% eläjis ollah linnalazet.
Udmurtien tazavallas eläy piäl 60 eri kanzua. Vuvven 2010 tiedoloin mugah Udmurties eläy 62,2% ven’alastu, 28% udmurtielastu, 6,7% tatuarua, 0,6% ukrainalastu, 0,6% marilastu, 0,2% baškirua.
Valdivolline kogomus.
Udmurtien tazavallas on viizi linnanpiiri, 25 piirii, 11 linnanjyttysty pos’olkua, 262 kyliä.


Mercedes-Benz.
Mercedes-Benz on mašinmerki. Vie Mercedes-Benz on laitos, kudai azuu erilazii mašinoi da avtoubussoi. Laitos kuuluu germuanielazeh Daimler AG -nimizeh laitoksien joukkoh. Mercedes-Benz on kuulužimii mašinmerkilöi kogo muailmas. Laitoksen piätaloi on Germuanien Baden-V’urtembergan Štutgartan linnas. Laitoksen nimi hyväksyttih vuvvennu 1926. Yhtevyttih kaksi laitostu: Benz & Cie, kuduan perusti Karl Benc, da Daimler-Motoren-Gesellschaft, kuduan perusti Gotlib Daimler. Laitoksien joukko sai Daimler-Benz -nimen. Mercedes-Benz -nimi tuli kahten mašinan nimilöis: vuvven 1901 Mercedesas da vuvven 1886 Benz Patent-Motorwagenas.


Audi.
Audi AG (audi-sana kiännetynny latinan kielespäi karjalakse on ”kuule”) on germuanielaine mašinoinazundulaitos, kudai kuuluu Volkswagen Group – laitoksien joukkoh. Audi AG azuu Audi-merkillizii mašinoi. Laitoksen piätaloi on Germuanien Ingol’štadtan linnas. Laitoksen tunnussanat ollah Vorsprung durch Technik (”Kehitys tehnolougienloin kauti”). Vuvvennu 2016 laitoksel azuttih 1 903 259 mašinua.
Audi on Auto Union -laitoksien joukon perii. Auto Unionah kuului nelli laitostu, kuduat azuttih mašinoi da motocikloi merkilöil DKW, Horch, Audi da Wanderer. Enzimäine Wanderer-merkilline mašin oli azuttu vuvvennu 1913. Vuvvennu 1899 Avgust Hor’h perusti oman enzimäzen laitoksen nimel Horch & Co. Ga kreditoroin periä hänele pidi lähtie ruavospäi. Vuvvennu 1909 oli perustettu Audi Automobil-Werke (Audi-nimine avtozavod). Vuvvennu 1910 oli azuttu enzimäine mašin. Germuanien kielespäi kiännetynny Horch-sana karjalakse on ”kuule”. Konzu uvvele laitoksele ečittih nimie, Avgustan erähän ruadodovarišan poigu ehoitti kiändiä laitoksen alguhpanijan nimen latinakse. Muga rodih Audi-nimi. Audire (”kuulta”) -verbi toizen persounan yksikön imperatiivas on audi (”kuule”).


Maputu.
Maputu on Mozambikan piälinnu da suurin linnu, se on muan suves. Linnu on suuri portu Indien valdumeren rannal, kus on ravei ekonoumiekkuelaigu. Maputu -linnas eläy läs 1,3 miljonua hengie.
Linnu on perustettu vuozinnu 1760. Maputu on samannimizen lahten päivännouzurannal, Temb -joven suus. Maputu -jogi laskeh lahten suviozah.
Maputu -linnas on erilastu kul’tuurua: bantu - kul’tuurah ylen kovah vaikuttau portugalilaine kul’tuuru, voi nähtä indielastu sego kitailastu kul’tuurua. Sie suvaijah arabielastu da portugalilastu syömisty, on äijy meren andamua.


Vindhuk.
Vindhuk on Namibien Tazavallan piälinnu da suurin linnu. Sie eläy 334 580 hengie (vuvven 2012 tiedoloin mugah). «Windhoek» -sana afrikaans -kielel merkiččöy ”tuuličuppustu”.
Rahvas ruvettih elämäh sie vie vuonnu 1800, täh šeikkah huolimattah virallizesti linnu perustettih vuonnu 1890, konzu se ilmoitettih Germuanien Lounas-Afriekan piälinnannu.


Mari-El.
Mari-El on tazavaldu Ven’an federacies. Se kuuluu Volganrannikon federuallizeh okrugah da on oza Volgo-V’atskoidu ekonoumiekkupiirii.
Mari-Elan susiedoinnu ollah Kirovan aloveh pohjazes da päivännouzus, Tatarstuanu liidehes, Čuvašii lounazes da Ala-Novgorogan aloveh päivänlaskus.
Tazavallan piälinnannu on Joškar-Ola. Marin avtonoumine aloveh oli perustettu 4. kylmykuudu vuvvennu 1920.
Vuvvennu 1936 se rodih Mari-Elan tazavallakse.
Tazavallan valdivokielinny ollah marin kieli da ven’a.
Mari-El on sijoitannuhes Päivännouzu-Jevruopan tazangol. Suurin oza tazavaldua on Volgan rannikol.
Rosstatan vuvven 2020 tiedoloin mugah Mari-Elas eläy 649 417 hengie.
Rahvas.
Vuvven 2010 tiedoloin mugah tazavallas eläy 313 900 (45,1 %) ven’alastu, 290 900 (41,8 %) marilastu, 38 400 (5,5 %) tatuarua, 6000 čuvašii, 3600 ukrainalastu, 1900 udmurtielastu. Mari-Elah kuuluu 3 linnua (Joškar-Ola, Volžsk, Koz’modemjansk) da 14 piirii.


Abudža.
Abudža on Nigerien piälinnu vuvven 1991 talvikuun 12. päiväs algajen. Enne piälinnannu oli Lagos. Siepäi Abudžassah on 700 km koillispuolehpäi. Linnas eläy 778 567 hengie (2006).
Vuonnu 1828 linnan perusti Abu Dža – Zarien valdivon halliččijan velli da jatkai. Enzimäi se oli voinuleiri, myöhembi sit rodih linnu.


Niamei.
Niamei on Nigeran piälinnu vuvves 1960, Niger -joven hurual rannal. Linnas ollah transportukohtu, kanzoinväline lendoazemu. Sie ollah tekstiili-, syömisfuabriekat.
Ruadau kebjei tevolližus. Linnu on muatalovuspiirin kauppukeskus. On kehitetty ammattin’eruo (pieksetäh nahkua, luajitah hobju- sego kulduezinehty). Niameis ollah yliopisto da kanzalline muzei.
Niamein pinduala on 239 km². Linnu on perustettu XVIII. vuozisual, enne sie oldih kylät, kudamis eli vai moni sadua hengie.


Kigali.
Kigali on Ruandan suurin linnu sego piälinnu. Sie on 1 132 000 eläjiä (2020). Vuonnu 1907 linnas perustettih Germuanien valduamishalličuksen rezidencii. Enne vuottu 1916 Germuanien valdukundu tarkasti linnua, sen jälles (enne 1919 vuottu) linnan valloitti Bel’gii.


San Tome.
San-Tome on San-Tome da Prinsipi -valdivon piälinnu da suurin linnu. Se sai oman nimen Foma-apostolan kunnivokse (São Tomé).
21. päivänny talvikuudu vuonnu 1471 portugalilaine matkukundu (sen johtajannu oli Peru Eškobara) löydi tyhjän suaren. Vuonnu 1493 on perustettu San-Tome -linnu.


Volkswagen.
Volkswagen (kiännetynny germuanien kielespäi on ”rahvahalline mašin") on germuanielaine mašinmerki. Se kuuluu Volkswagen AG -nimizeh laitoksien joukkoh. Vuvvennu 2019 azuttih 6 620 000 mašinua. Laitoksen piätaloi on Vol’fsburgas. Siegi on Volkswagen -nimine muzei.
1971–1973 Volkswagen Type 1 1302


Koskenkylä.
Koskenkylä on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Garnizonan kyläkundah. Koskenkylä on sijoitannuhes Karjalazen järven rannal.


Čalna-1.
Čalna-1 on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai on piäkylänny Garnizonan kyläkunnas. Čalna-1 on sijoitannuhes Petroskoin lendoazeman lähäl, kyläspäi Petroskoissah on 12 kilometrii luodehehpäi. Kyläs ruadau hävittäi aviaciijoukko №159.


Suisuari.
Suisuari on vahnuaigaine kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Oniegantagavozen kyläkundah. Suisuari on histourien mustomerki. Kylä on sijoitannuhes Suisuaren luodehrannikol, kudai on Oniegan päivänlaskus.


Nirki.
Nirki on eländykohtu da samannimine raududorogustancii, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirih. Nirki kuuluu Ladva-Vetkan kyläkundah. Lähimäine eländykohtu on Päžinselgy, kuduassah on 12 kilometrii.


Taržal.
Taržal on vahnuaigaine kylä, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirih da kuuluu Ladva-Vetkan kyläkundah. Kylä on suannuh oman allun XVI-vuozisual. Taržalas on histourien mustomerki – viijen tundemattoman saldatan kalmu. Miehet suadih surman voinan aigah vuozinnu 1941-1944.


Puhta.
Puhta on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kylä kuuluu Ladvan kyläkundah da on sijoitannuhes samannimizen joven rannal.


Vilgu.
Vilgu (Vahnu Vilgu) on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris olii kylä. Oman nimen se sai Vilgan joven nimen mugah. Allun kyläle pandih ruskiet suomelazet vuozinnu 1930. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah kylä oli suomelazien vallan ual. Vilgu kuuluu Uvven Vilgan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes M18 (E105) -nimizel juamal. Enzimäzes päiväs talvikuudu vuvvennu 2004 viijendehtostu päivässäh sulakuudu vuvvennu 2005 Vilgu oli Onieganrannikon piirin piäkylänny. Vilgas ruatah feršalinvastahottopunktu, kul’tuurukodi da kirjasto.


Lohijärvi (kylä).
Lohijärvi on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Uvven Vilgan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Lohijärven rannal hurual puolel Petroskoi-Lohijärvi -dorogaspäi. Lohijärven kylän rinnal on duaččupos’olkua da huogavundukodii turistoih niškoi. Kylän lähäl algavutah dorogat Uudeh Lohijärveh da Mašjärveh.
Aigukniigois Lohijärven kyliä enzikerdua mainitah XVI-vuozisual. Moizen nimen kylä sai järven nimen mugah.
Vuvvennu 1703, konzu Lohijärvel nostettih plotinua, kylän taloit, huonukset, pellot da niityt jiädih vien ualle. Rahvahale annettih uvvet muatilat Petrovskoin zavodal. Enne vallankumovustu kylän lähäl oli löytty ruskiedu kvarcittua, kohtan ižändänny oli kupču Ivan Anatoljevič Tupicin. Mennyt vuozisual Lohijärven ymbäristö rodih kuulužakse huogavundukohtakse linnalazien keskes.
Vuozinnu 1970-1980 ruvettih nostamah pionierulierilöi da huogavundukeskuksii turistoih niškoi. Niilöin keskes ollah «Onežec» (vuodessah 2006 sen nimi oli «Ven’an pohjaine»), «Aino», «Iskorka», «Sputnik». Vie Lohijärven lähäl on äijy kezämökkii. Suurimii yhymyksii ollah «Onežec-2», «Energetik», «Lesnoje», «Romaška» da «Burevestnik»


Muašjärvi (Oniegan rannikon piiri).
Muašjärvi on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kuuluu Uvven Vilgan kyläkundah.
Vuozinnu 1890 kyläs eli 207 hengie. Oli kaksi puuhistu kirikkyö. Yksi, Pyhän Vuasil’l’an kirikkö, oli järvirannas. Toine, Pyhän Il’l’an kirikkö, oli suarel. Pyhän Il’l’an kirikkö kuului manasterih. Muašjärven Pyhän Il’l’an kirikkö oli perustettu vuvvennu 1563. Allun manasterile pani Ioasaf Muašjärveläine. Manasteri heitti ruandan vuvvennu 1764. Kirikön uvvisti kupču E. G. Pimenov vuozinnu 1860. Kirikön piärikkahuksinnu oldih Pyhän Il’l’an obrazu da XVI-vuozisuan Jevangelii.


Uuzi Lohijärvi.
Uuzi Lohijärvi on pos’olku Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kuuluu Uvven Vilgan kyläkundah. Pos’olku oli perustettu vuvvennu 1978. Sie oli salvattu vojennoi objektu nimel Buran. Vuozinnu 1990 pos’olku avattih da se rubei kuulumah Onieganrannikon piirih. Uuzi Lohijärvi on päivänlaskus Lohijärvespäi. Taloit Uudeh Lohijärveh nostettih vuozinnu 1980. Nygöi niilöis niken ei elä. Pos’olkan lähäl voibi nähtä hyllättyy vojennoidu huonustu.


Polovina.
Polovina on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kuuluu Uvven Vilgan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Р21 (E 105) -juamal, Petroskoissah on 24 kilometrii matkua. Vuodessah 1917 kyläs ruattih škola da Pyhän Iivanan časounu. Juamal on luajittu mašinoinazetuskohtu, siepäi voibi piästä Polovina-nimizeh kaivossah.


Revonselgy.
Revonselgy on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kuuluu Pajusuon kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Revonsellän järven koillisrannal.


Toinejogi.
Toinejogi on vahnuaigaine vepsäläine kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Kalagen kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Oniegan lounasrannal. Kyläs on säilynyh histourien mustomerki – nelläntostu saldatan yhtehine kalmu. Nämmä saldatat taisteltih Karjalan frontal da suadih surman kezäkuus vuvvennu 1944.


Kirjasto.
Kirjasto libo bibliotiekku on kirjoin, käzikirjutuksien, kartoin, magnitofannoloin lentoin, aiguvälijulgavoloin libo muuloin moizien dokumentoin kundoh pandu kerävys, libo paikku, kus tädä kerävysty säilytetäh. Kirjasto on organizatsii, kudai hoidau kerävysty da tariččou sih perustuvii palveluloi, kui laihinpalveluloi, tiedopalveluo libo toizii sen jyttyzii. Nygöi kirjastoloin kerävykset roitahes kui painatettulois muga i verkos ilmah piästettylöis libo juattulois materjualois. Kirjastot voijah tožo avvuttua klientoi tiijonečos libo organizuija välläh suadavannu olevua materjualua kebjieh käytettäväkse.


Kaskesoja.
Kaskesoja on vahnuaigaine vepsäläine kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Kalagen kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Oniegan lounasrannal.


Vehkoi.
Vehkoi on vahnuaigaine vepsäläine kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Šoltarven kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Oniegan lounasrannal. Kyläs on säilynyh lahonnuh kirikkö, kudai oli nostettu vuvvennu 1913. Enne sidä kylä kuului Brusnon prihodah. Sen piälimäine Pyhän Miikulan kirikkö oli Brusnon suarel. Iče hierus oli apostolu Foman puuhine kirikkö. Vuozinnu 1931 -1934 Karjalan Toimehpanokomitietan käskyn mugah mollembat kiriköt salvattih. Nygöi kyläs nostetah Pedrun da Puavilan časounua.


Mägikylä.
Mägikylä on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kuuluu Šoltarven kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Oniegan päivänlaskurannal. Enne vallankumovustu kyläs oli kaksi kirikkyö – Pyhän Il’l’an da Sreten’n’an. Jälgimäzes kudamidä on vie jiännyh.


Mečäntaga.
Mečäntaga on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kuuluu Šoltarven kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes järven rannal. 26. pakkaskuudu vuvvennu 1940 Karjalan Toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu kirikkö.


Išannil.
Išannil on kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kuuluu Šoltarven kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Kalleš-jovel.


Viktorii.
Viktorii on Seišel’skoin suaret -Tazavallan piälinnu, ainavo linnu sego portu. Se on Mae -suaren koillisrannikol. Viktorii -linnas eläy kolmas oza suaren eläjien lugumiäräs. Vuonnu 1841 suarel perustettih portu, kudai sai oman nimen Suuri-Brituanien kuningahan kunnivokse.


Dakar.
Dakar on Senegualan piälinnu, suuri meriportu da suurin linnu.
Se on Zel’ony mis -niemel, Atlantan valdumeren rannikol. Dakar on Afriekan päivänlaskupuoles. Sie eläy 1 030 594 hengie, sen ymbäristös eläy läs puoldutostu miljonua hengie. Linnu on perustettu vuonnu 1857 fransielazien voinukohtannu kalastajien kylän lähäl, sen nimi oli N’Dakara.


Fritaun.
Fritaun on Sierra-Leone -Tazavallan piälinnu. Sie eläy 862 419 hengie.
Linnu on valdivon suurin ekonoumiekku-, poliittine sego kul’tuurukeskus. Se on perustettu vuonnu 1792, konzu sinne pandih elämäh välläle piästettylöi orjii.


Mogadišo.
Mogadišo on Somali -valdivon piälinnu, suurin linnu sego piäportu. Linnu on muan kul’tuuru-, finansu- da tevolližuskeskus. Sie eläy 2 120 000 hengie (2015). Pindu-ala on 91 km². Mogadišo on perustettu XII. vuozisual Hamar -linnannu.


Hartum.
Hartum on Sudanan piälinnu. Se on Valgei Nil- da Taivahankarvaine Nil -joven yhtymyskohtas. Siepäi Nil virduau pohjazeh, Egiptan da Välimeren puolehpäi. Hartum on perustettu vuonnu 1823.


Pretourii.
Pretourii on linnu Suvi-Afriekku -Tazavallas. Se on muan muga sanottu rahvahalline piälinnu. Pretourii on Afriekan yksi nygyaigazis linnois. Se on perustettu vuonnu 1855 da sai oman nimen Andries Pretoriusan kunnivokse.


Saamelazien kielet.
314x314px
Saamelazien kielet ollah uralilaine, suomelas-ugrilaine kielijoukko. Niilöi paistah Norviegies, Ruočis, Suomes da Ven'al, enimyölleh Norviegies. Niilöi malttau paistah piäliči 20 000-30 000 inehmisty. Läs kai pagizijat ollah saamelazii.
Saamelazii kielii on kaikkiedah yksitostu, ga elävii kielii on yheksä. Kai kielet ollah varavonalazii, ga niilöi elvytetäh.
Eri kielet.
Kielet jaetah ielleh päivännouzu- da päivänlaskusaamelazih kielih. Kielten nimet kirjutettu suomenkielen sanoin mugah.
Suomes.
Suomes niilöi kielii malttau paista 1 778 inehmisty (2008).


Matfeinselgy.
Matfeinselgy on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šoltarven vepsäläzeh kyläkundah da histourien mustomerkilöin joukkoh.
Kylä on sijoitannuhes Oniegan järven lounasrannikol. Matfeinselgy on perindölline vepsäläine kylä, kus voibi tiijustua, kui vepsäläzet elettih Oniegan rannikol.
20. sulakuudu vuvvennu 1938 Karjalan Sizäazieloin rahvahan komissariuatan käskyn mugah viärättäh oli ammuttu kyläläine pappi Mihail Vasiljevič Smirnov (1881-1938).


Šokšu.
Šokšu on vahnuaigaine vepsäläine kylä, kudai on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Kylä kuuluu Šokšun kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes Oštu-Petroskoi -dorogal. Kyläs virduau Šokšun jogi. Aigukniigois Šokšu enzikerdua on mainittu vuvvennu 1563. Vuvvennu 1842 Šokšus rodivunnuon kupčan Mark Pimenovan dengoih kyläh oli nostettu Pyhän Miikulan kivikirikkö. Myöhembi Mark Pimenov andoi dengua kirikön sizätiloin kunnostamizeh da obrazoih. 5. heinykuudu 1940 Šokšus oli salvattu kaksi kirikkyö.
Šokšun kvarciittu pädi monien mustomerkilöin azundah. Erähii niilöis ollah Napoleon Bonapartan sarkofuagu, Vladimir Leninan mauzolei, Kremlin seinällyö olii tundemattoman saldatan kalmu, Mihailan zamku, Isaakien kirikkö sego Nikolai I mustopaččahan jalustu.


Jäšjärvi.
Jäšjärvi on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šokšun vepsäläzeh kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes samannimizen järven koillisrannal. Karjalan tazavaldah kylä rubei kuulumah vuvvennu 1939 kevätkuun 26. päivän jälles. Enne sidä se oli Leningruadan alovehel.


Karjalaine Kylä.
Karjalaine Kylä on Karjalan tazavallan Onieganrannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šuojun kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Kendärven päivänlaskurannal. Kylän nostanduruavot algavuttih vuvvennu 2003.


Esperanto.
Esperanto on luajittu kieli, sen azuoi L. L. Zamenhof, vuvvennu 1887, Esperantokse malttau paista nečilleh 2 miljounua inehmisty, ga ezmäizenny kielenny vai 2-20 tuhattu ristikanzuo. Konzu Esperanto tuli ilmah sen nimi oli la lingvo internacia (Muailmanluajuine kieli) a konzu kieli kazvoi sen nimekse otettih Esperanto. Vuvvennu 1905 Zamenhof luaji kniigun "Fundamento de Esperanto" kudai oli Esperanton opastuskniigu. Esperantospäi on äijy sanoi Latinalaizis kielispäi ga äijy sanoi tulou sežo germuanizis kielispäi da vähäizen muvvaldu. Esperanto on ylen kebjei opastuo da sie on vai 16 gramatikkusiändölöi


Nevvostoliitto.
Nevvostoliitto (ven'akse Сове́тский Сою́з), virrallizesti Sosialististen nevvostotazavaldoin liitto (ven'akse Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик) oli kommunistine valdivo Aazies da Jevroupas. Nevvostoliiton luaji Vladimir Lenin da se perustettih 1922. Nevvostoliitto hajos vuvvennu 1991 da sen jälgeh moni mua suai ičenäisyvven da Nevvostoliiton piäle tuli Ven'a. Nevvostoliiton piälinnu oli Moskovu da sen piäkieli oli ven'a. Vuvvennu 1989 Nevvostoliitto oli piäliči 70% sluavilaine, 12% Turkkine da 15% muuloi. Vuvvennu 1991 Nevvostoliitos oli 15 nevvostotazavaldua da sen rahvahan lugumiäry oli läs 300 miljounua ristikanzua.


Jukagiri kielet.
pienoiskuva
Jukagiri kielet ollah kielijoukko, sie oli äijy enämbi kielii kui tänäpäi, nygöi vai 2 jukagiri kieldy eletäh kuduat ollah Suvi-Jukagiri da Tundra-Jukagiri. Jukagiri kielii malttau paista vai 80-85 inehmisty da net kielet ollah kuolemas. On teurii ku Jukagiri kielet ollah suguu suomelas-ugrilaizien kielienke a se on vie vai teurii da myö emmö tiijä vie.


Samojedi kielet.
Samojedi kielet ollah kielijoukko kudai Suomelas-ugrilazien kielenke luajitah Uralilazet kielet. Samojedikielii pagizou läs 25000 inehmisty da suurin samojedi kieli on Nenetsan kieli, sežo äijän niilöi ollah nygöi kuolluh, ga kui Matoran kieli. Samojedi kielii paistah Pohjas ven'as da suurin vuitti ollah Jamalo-Nenetsaspäi


Uralilais-jukagirizet kielet.
Uralilais-Jukagirizet kielet on kieliteurii kus jukagiri kielet da Uralilaizet kielet ollah suguu, Teurii suai sen alun vuvvennu 1907. Uralilaizis da Jukagiri kielispäi on ylen äijän sanoi kuduat ollah yhtenmoizii da niilöi on sežo kaikis yleizimmis sanoispäi on samua. Sežo on teurii ku Uralilais-jukagirizet kielet ollah suguu Eskimo-Aleuttikielienke (Uralilais-Siberialazet kielet).


Uralilais-Siberialazet kielet.
Uralilais-Siberialazet kielet on kieliteurii ku Eskimo-Aleuttilazet da Uralilazet kielet ollah suguu, teurii suai sen alun vuvvennu 1998 konzu Mikael Fortescue luaji hänen kniigun " "Language Relations across Bering Strait"." Teuriis tänäpäi ollah Suomelais-Ugrilazet, Jukagiri da Eskimo-Aleuttilazet kielet, sežo on inehmisii kuduat pidetäh Nivhin kieldy teuriis.


Eskimo-Aleuttilazet kielet.
Eskimo-Aleuttilazet kielet libo inuittu-jupikku-unangalazet kielet ollah kielijoukku kus ollah Aleutti, Jupikku da Inuitti kielet, niilöi kielii paistah Pohjas-Amerikas, kanuadus, Grenlandiis, Alaskas da vie vähäizen Siberiis


Kossalmi.
Kossalmi on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šuojun kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes Petroskoi – Marcial’nije vodi -dorogal, Kendärven da Ukšjärven välizel kannaksel.
Kyläs oldih Pedrun da Puavilan sego Paraskevan časounat. Ližäkse ruadoi muanruadajan Baševan melliččy. Kuulužu ven’alaine kielentutkii, professoru, Ven’an tiedoakadiemiekku Filipp F’odorovič Fortunatov enzimäzen kerran kävyi Kossalmeh vuvvennu 1883. Vuodessah 1895 häi kävyi sinne kezäkse. Kossalmesgi häi kuoli 20. syvyskuudu (3. ligakuudu) vuvvennu 1914. Siegi mies on pandu muah.


Nuamoilu.
Nuamoilu on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šuojun kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Ukšjärven päivänlaskurannal.
Enne kyläs oli Pyhän Il’l’an časounu.


Tsareviči.
Tsareviči on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šuojun kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Kendärven da Ukšjärven rannoil Petroskoi – Marcial’nije vodi -dorogal. Kyläs on Pyhän Miikulan časounu. Kyläs liidehehpäi on vizakoivun vardoičusaloveh.
XX-vuozisuan allus Tsareviči-kyläs oli Anuksen mägizavodoin johtajan N. Butenevan jälgeläzien usad’bu. Vuozinnu 1915 – 1945 kyläs omas kezämökis eli da ruadoi taidoilii Veniamin Popov.


Šuojun Čupa.
Šuojun Čupa on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin kylä, kudai kuuluu Šuojun kyläkundah.
On kuulužu sil, gu kylän rinnal on suurien herroin endine virralline rezidencii. Kylä on sijoitannuhes Kendärven rannal Petroskoi – Marcial’nije vodi -dorogal. Petroskoissah on 20 kilometrii. Vuozien 2010 allus kyläs oli nostettu Ksenija Piiteriläzen časounu.
Nevvostovallan aigua Nevvostoliiton Kommunistizen partien Karjalan tazavallan komitietan duaččupos’olkan rinnal oli nostettu hoteli suurih herroih niškoi. Eri aijoinnu sie huogavuttih Aleksei Kosigin, Nikolai Tihonov, Jurii Andropov, Urho Kekkonen, Boris Jel’cin, Vladimir Putin.


Besoučču.
Besoučču on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Šuojun kyläkunnan kylä. Se kuuluu Šuojun kyläh.
Kylä on sijoitannuhes Karjalan piälinnan rinnal, Šuojun jovel. Kyliä myöte matkuau dorogu Petroskoilpäi Suojärveh. Kylän rinnal ollah Petroskoin lendoazemu, garnizounu da petroskoilaine kalmužin.


Verhovje.
Verhovje on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Šuojun kyläkunnan kylä. Se kuuluu Šuojun kyläh.
Kylä on sijoitannuhes Šuojun joven rannoil. Kahtes kilometris päivänlaskuhpäi on Kola-nimine avtodorogu.


Matkači.
Matkači on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Šuojun kyläkunnan kylä. Se kuuluu Šuojun kyläh.
Kylä on sijoitannuhes Surguban järven suvirannal. Nellän kilometrin piäs on Kola-nimine avtodorogu.


Man’gu (pos’olku).
Man’gu on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizes piiris olii pos’olku.
Priäžäspäi Man’gassah on kymmene kilometrii matkua P21-dorogua myöte. Pos’olku on sijoitannuhes Man’gan joven rannal.


YLE TV2.
YLE TV2 on suomelaine telekanalu, kuduan omistau Suomen Yleisradio OY (karj. Suomen ühteisraadivo OÜ). TV2:l ei ozuteta reklamoi, ga sen finansiiruičus suatah veroiči. Telekeskus sijaiččou Tampereen Ristimäel. YLE TV2 perustettih vuvvennu 1964, da Suomi oli enzimäine pohjasmua, kudau suai toizen telekanalan. Ruoččis SVT2 zavodi pakkaskuus vuvvenu 1969. Norviegies da Danies oli vai yksi telekanalu vuoteh 1988-1992.


Akimisto.
Akimisto on Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kyläkundah kuului kylä.


Hilkoi.
Hilkoi on Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Tulomjärven päivänlaskurannal.
Vuozinnu 1760-70 kylän rinnal ruadoi anukselazen kupčan Ivan Spetanovič Barminan zavodu. Miehen dokumentois on kirjutettu, gu vuvvennu 1779 zavodal oldih plotin, kolme fuabriekkua, paja da kaksi melliččiä.


Huutselgy.
Huutselgy on Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Šotjärven suvirannan rinnal. 26. elokuudu vuvvennu 1938 Karjalan piälimäzen toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu časounu.


Koivuselgy (kylä).
Koivuselgy on Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Koivujärven päivänlaskurannal.


Mander.
Mander on Karjalan tazavallan Priäžän piirin Vieljärven kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Tulomjärven päivännouzurannal.


Shinzō Abe.
Shinzō Abe(21. syvyskuudu 1954, Shinjūku) on Japounien piäministru.


Majaiselgy.
Majaiselgy on Karjalan tazavallan Priäžän piirin kylä. Se kuuluu Vieljärven kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes Majaijärven suvirannal. 26. kylmykuudu vuvvennu 1939 Karjalan Piälimäzen toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu časounu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 Majaiselläs eli 57 hengie.


Pogoilu.
Pogoilu on Karjalan tazavallan Priäžän piirin kylä. Se kuuluu Vieljärven kyläkundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 55 hengie.


Pun’čoi.
Pun’čoi on Karjalan tazavallan Priäžän piirin kylä. Se kuuluu Vieljärven kyläkundah.
Kylä on puuarhitektuuran mustomerki. Pun’čoi on sijoitannuhes Omajärven päivänlaskurannal.


Simoi.
Simoi on Karjalan tazavallan Priäžän piirin kylä. Se kuuluu Vieljärven kyläkundah.


Kokkoilu.
Kokkoilu on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä. Se kuuluu Nuožarven kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes Kaskesniemen järven rannal. Kyläs on säilynyh XIX-vuozisual nostettu Pyhän Varvaran časounu, kudai kuuluu federuallizeh arhitektuurumustomerikilöin luvetteluh.
Vie yksi puuarhitektuuran mustomerki – XIX-vuozisuan lopus azuttu puuhine aittu, on vietty Kižin suarele.


Simanisto.
Simanisto on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä. Se kuuluu Pyhärven kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes Pyhärven suvirannal. 28. ligakuudu vuvvennu 1957 Karjalan Korgeviman nevvoston prezidiuman käskyn mugah Simanisto suureni, sih ruvettih kuulumah lähikyläzet.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 Simanistos eli 194 hengie.


Villumägi (stancii).
Villumägi on raududorogustancii, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Priäžan piirin Čalnan kyläkundah. Vie sama nimi on raududorogustancien tyves olijal pos'olkal.


Kutižmu (stancii).
Kutižmu on raududorogustancii, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Priäžan piirin Čalnan kyläkundah. Vie sama nimi on endizen raududorogustancien tyves olijal pos'olkal.
Raududorogustancii oli avattu vuvvennu 1940.


Ala-Viidan.
Ala-Viidan on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä. Se kuuluu Čalnan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Šuojun rannal.


Puaddärvi (stancii).
Puaddärvi on raududorogustancii, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Priäžän piirin Čalnan kyläkundah. Vie sama nimi on raududorogustancien tyves olijal pos'olkal.


Nenetsan kieli.
Nenetsan kieli on Samojedilaine kieli, sidä pagizou läs 21t ristikanzoi. Nenetsan kieli on kaikis suurin Samojedilaine kieli da sidä paistah Jamalo-nenetsias da Nenetsias, hos Nenetsa on sie vai vähembistö kieli. Nenetsas on kaks piä murrettu, net ollah Tundra da meččy nenetsa ven'as niilöi pietäh murdehinnu a niilöi voi pidäy ominnu kielinny läs 50% nenetsalaizis maltetah paista Nenetsan kieldy.'


Uralilazet kielet.
pienoiskuva
Uralilazet kielet ollah kielijoukko, niilöi pagizou läs 20 miljounua inehmizii, niilöi paistah enimäl Ven'as, Vengriis, Suomes da Estouniis. Kaikis suurin uralilaine kieli on vengrien kieli. Läs kai uralilazet kielet ollah vuaras kuolla paičči suomen, vengrien da eestin kielet. Uralilazis kielis on kaksi piäjoukkuo, net ollah Samojedilazet da Suomelas-ugrilazet kielet de net yhtes luajitah Uralilazet kielet, hos tänäpäi on kiistuo ku neče on oigei taba erittiä niilöi libo viärä.
*


Angenlahti.
Angenlahti on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Dessoilan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Siämärven lounasrannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 104 hengie.


Iivanisto.
Iivanisto on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Dessoilan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Kungojärven päivänlaskurannal.


Kiviniemi.
Kiviniemi on vahnuaigaine karjalaine kylä, kudai on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizes piiris da kuuluu Dessoilan kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Kiviniemi on sijoitannuhes Šotjärven luodehrannal.
Kyläs on säilynyh arhitektuuran mustomerki - XIX-vuozisuan puolivälin Pyhän Miikulan časounu yhtes kumardusristanke.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 78 hengie.


Kurmoilu.
Kurmoilu on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Dessoilan kyläkundah.
26. ligakuudu vuvvennu 1938 Karjalan piälimäzen toimehpanokomitietan käskyn mugah Kurmoilas oli salvattu časounu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 130 hengie.


Lahti (Dessoilan kyläkunnas).
Lahti on vahnuaigaine liygiläine kylä, kudai on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizes piiris da kuuluu Dessoilan kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Lahti on sijoitannuhes Siämärven pohjasrannal.
Kyläs on säilynyh arhitektuuran mustomerki – XIX-vuozisuan časounu.


Mišinselgy.
Mišinselgy on vahnuaigaine liygiläine kylä, kudai on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizes piiris da kuuluu Dessoilan kyläkundah.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 98 hengie.


Prokkoilu.
Prokkoilu on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Dessoilan kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes meččyjärven rannal Petroskoi-Suojärvi -dorogal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 196 hengie.


Jogi (Dessoilan kyläkunnas).
Jogi on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizen piirin kylä, kudai kuuluu Dessoilan kyläkundah.
Kylä on Šuojun joven rannal, kohtas, kus Šuoju laskeh Šotjärveh.
Vuozinnu 1900 kyläs ruadoi hiilenpoltanduzavodu. Sen ižändänny oli Stal’-nimine vuitinomistaiyhtymys. 15. kylmykuudu vuvvennu 1935 Karjalan piälimäzen toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu časounu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 180 hengie.


Čuiniemi.
Čuiniemi on vahnuaigaine liygiläine kylä, kudai on Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizes piiris da kuuluu Dessoilan kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Čuiniemi on sijoitannuhes Siämärven koillisrannal.
Kyläs on säilynyh federualline arhitektuuran mustomerki – XVIII-vuozisuan puuhine časounu. Toine arhitektuurumustomerki - XVIII-vuozisuan toizen puoliškon kumardusristu, oli vietty Kižin suarele.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 Čuiniemes eli 136 hengie.


Zadelje.
Zadelje on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin eländykohtu, kudai kuuluu Jänišpellon kyläkundah.


Lučevoi.
Lučevoi on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Jänišpellon kyläkundah kuului eländykohtu. Vie sama nimi on raududorogustansiel.


Časounankylä.
Časounankylä on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Jänišpellon kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Suunan jovensuuh.
Kyläs on säilynyh federuallizeh luvetteluh kuului arhitektuuran mustomerki – XVII-vuozisuan lopus nostettu Varvaran puuhine časounu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 294 hengie.


Suuri Hanhijärvi.
Suuri Hanhijärvi on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Novinkan kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Hanhijärven suvirannal.
9. oraskuudu vuvvennu 1933 Karjalan piälimäzen toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu kirikkö.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 297 hengie.


Goliševa Novinka.
Goliševa Novinka on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Novinkan kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes järven rannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 168 hengie.


Jerkojeva Novinka.
Jerkojeva Novinka on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Novinkan kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes järven rannal.


Lukin Navolok.
Lukin Navolok on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Novinkan kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Oniegan järven lahten rannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 95 hengie.


Pieni Hanhijärvi.
Pieni Hanhijärvi on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Novinkan kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Hanhijärven liidehrannal.


Čobalahti.
Čobalahti on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Novinkan kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Oniegan järven Čobalahten rannal.
XVIII-vuozisual kyläs oldih kazarmat, kus elettih ruadajat, kuduat louhittih rudua. Kylän lähäl kallivoh oli luajittu kanualu.
Vuozinnu 1972-1983 kyläs eli kuulužu ven’alaine kirjuttai da histourien tutkii Dmitrii Balašov. Häi kirjutti histouriellizii romuanoi.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 183 hengie.


Lidečura.
Lidečura on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Kendärven kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Kendärven koillisrannal.


Päivänlasku-Kendärvi.
Päivänlasku-Kendärvi on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Kendärven kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Kendärven luodehrannal.


Ližmi (stansii).
Ližmi on raududorogustansii. Vie Ližmi-nimi on pos’olkal, kuduan tyves ruadau raududorogustansii. Pos’olku kuuluu Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Tedjärven kyläkundah. Tedjärvessäh on yksi kilometri matkua.
Stansieh liittyy kaksi vedokohtua: Ližmi – Uuzi pos’olku da Ližmi – Tedjärvi. Vuvven 2019 tiedoloin mugah joga päiviä Ližmin raududorogustansien kauti ajau sähköjuna Petroskoilpäi Karhumägeh.


Mänselgy (pos’olku).
Mänselgy on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Tedjärven kyläkundah kuului pos’olku. Vie sama nimi on raududorogustansiel. Se on 472. kilometril raududorogal Kondupohju - Karhumägi.


Rauman murreh.
Rauman kieli (raumakse. Rauman giäl) on suomen murreh kudai paistah Rauman linnas, hos erähät tahtotah kuččuo sidä kielekse Rauman murrettu suomelazet ei voijah ellendie äijän, da tänäpäi sidä kirjutetah da luajitah kniiguloi raumakse. Se eruo äijän suomen yleiskieles da suomalaine ei ellendie äijän raumua. Raumas on äijän lainasanoi ruočin kielespäi da eestinin kielespäi. Ezimerkukse "pokstaavi", 'Kirjain' libo "flikk", tyttö. Raumalazet iče kučutah sidä kielekse


Raiguba.
Raiguba on Karjalan tazavallan Kondupohjan piirin Hirvahan kyläkundah kuului pos’olku. Se on sijoitannuhes järven rannal.


Vozrici.
Vozrici on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin Čolmužin kyläkundah kuului pos’olku. Se on sijoitannuhes Vozrica-jovel. Rinnal on Oniegan koillisrannikko. Yhtes kilometris pos’olkaspäi on niemi. Enne sie oli suari, ga sissäh parzilois oli azuttu dorogu, kuduadu myöte vedeltih mecciä. Sie ruadoi lespromhouzu, kus ruattih kyläläzet.


Vača.
Vača on Karjalan tazavallan Segežan piirin Mustukosken kyläkundah kuului pos’olku. Rinnal on Pieni lambi, kahtes kilometris pohjazehpäi on Kučjärvi.


Olenii.
Olenii on Karjalan tazavallan Segežan piirin Mustukosken kyläkundah kuului kylä. Se on sijoitannuhes Pedarmilammen lähäl.
Kyläs ruatah laukku, poštu da feršalinpunktu. Omua liäkärii kyläs ei ole, häi kävyy muijalpäi. Kyliä myöte menöy paikalline dorogu 86К-313


Pertijärvi.
Pertijärvi on Karjalan tazavallan Segežan piirin Mustukosken kyläkundah kuului pos'olku. Se on sijoitannuhes Pertijärven päivänlaskurannal.


Lindujärvi.
Lindujärvi on Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah kuului eländykohtu. Vie sama nimi on raududorogustansiel.


Lordi.
Lordi on suomelaine metallua soittavu bändi. Se on perustettu vuvvennu 1996.


Hard Rock Hallelujah.
Hard Rock Hallelujah on Lordian ozutettu pajo vuvvelpäi 2006. Pajon on kirjuttanuh Tomi Putaansuu.


Children of Bodom.
Children of Bodom oli vuvvennu 1993 perustettu da vuvvennu 2017 loppienuh suomelaine metallua soittavu bändi.


Kiss.
Kiss on New Yorkas vuvvennu 1973 perustettu rock-joukkoveh.


Riihijärvi.
Riihijärvi on Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah kuului eländykohtu. Vie sama nimi on raududorogustansiel. Se on 656. kilometril raududorogal Karhumägi - Segežu.


Suglica.
Suglica on Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah kuului eländykohtu. Vie sama nimi on raududorogustansiel. Se on 647. kilometril raududorogal Karhumägi - Segežu.


Urosjärvi.
Urosjärvi on eländykohtu, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah.
Vie sama nimi on Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston stansiel. Pos’olku on sen tyves. Stansii on sijoitannuhes raududorogal Piiteris Murmanskah.


Sumeri.
Sumeri on eländykohtu, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah.
Vie sama nimi on Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston stansiel. Stansii on sijoitannuhes 624. kilometril raududorogal Karhumägi - Segežu.


Ramenci.
Ramenci on eländykohtu, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah.
Vie sama nimi on Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston stansiel. Stansii on sijoitannuhes 615. kilometril raududorogal Karhumägi - Segežu.


Bistr'agi.
Bistr'agi on eländykohtu, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah.
Vie sama nimi on Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston raududorogustansiel. Stansii on sijoitannuhes 607. kilometril raududorogal Karhumägi - Segežu.


Jurkinnavolok.
Jurkinnavolok on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Urosjärven luodehrannal.
Eländykohtu perustettih 26. talvikuudu vuvvennu 1962. Moizen käskyn andoi Karjalan Korgeviman Nevvoston Prezidiumu.


Karkijärvi.
Karkijärvi on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Karkijärven luodehrannal.


Voldjärvi.
Voldjärvi on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes samannimizen järven suvirannal.


Taboiporog.
Taboiporog on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Papinkosken kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Segežan joven rannal.


Šavan’.
Šavan’ on eländykohtu, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Idelän kyläkundah.
Vie sama nimi on Okt’abr’skoin raududorogan Petroskoin ozaston stansiel. Stansii on sijoitannuhes 699. kolometril raududorogal Segežu - Belomorsku.


Sumskii.
Sumskii on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Idelän kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes avtodorogal Kočkoma-Kostamus.


Vienanmeren da Baltiekkumeren kanualan 11. salbavon pos’olku.
Vienanmeren da Baltiekkumeren kanualan 11. salbavon pos’olku on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Idelän kyläkundah.
Pos’olku on sijoitannuhes Ala-Uikujoven da Šavan’-järven rannal Vienanmeren da Baltiekkkumeren kanualan 11. salbavon tyveh.
Pos’olkan rinnal on nähtävys, histourien mustomerki – vienpiäständyplotin (plotin №23). Se oli luajittu vuozinnu 1932-1933, konzu azuttih Vienanmeren da Baltiekkumeren kanualua. Plotinan salvos on azuttu puus, seinät on täytetty kivil.


Maiguba.
Maiguba on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Idelän kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Uikujärven luodehrannal.
Vie sama nimi on raududorogustansiel. Se on sijoitannuhes 682. kilometril raududorogal Segežu - Belomorsku.


Maiguba (kylä).
Maiguba on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Idelän kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes Uikujärven luodehrannal.


Lososii.
Lososii on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Idelän kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Uikujärven luodehrannal.


Kočkoma.
Kočkoma on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Idelän kyläkundah. Vie sama nimi on raududorogustansiel.
Kočkoma on sijoitannuhes M-18 -avtodorogal (Piiteri – Murmansku - Norviegien raja). Pos’olku sai oman nimen Kočkoma-joven nimen mugah. Joven nimen alguperä tässäh ei ole tietois. Raududorogustansii oli nostettu vuvvennu 1916. Vuozinnu 1990 algavui Kočkoma-Liedmajärvi -raududorogan azundu. Sen piduhus on 123 kilometrii. Ruavot loppevuttih vuvvennu 2001.


Polga.
Polga on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Uikujärven kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Uikujärven päivännouzurannal.
Paikallizen eläjän sanoin mugah vuvvennu 2014 kylän lähäl Uikujärveh pakui meteoriittu. Ečindyruadoloin aigah oli löytty suuri ukonlähte, lähisuaren randu oli heittynyh alah.


Vuožmajärvi.
Vuožmajärvi on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Uikujärven kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Vuožmajoven rannal.


Vuožmavuaru.
Vuožmavuaru on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Uikujärven kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Uikujärven liidehrannal.


Hindulaižus.
Aum-tavu on yleine hindulaižus simvolu.
Hindulaižus on monijumalaine uskondo, kudai perustuu ammuzen Indien Veda-kul'tuurah. Hindulaižudes on mondu uskon piirii da sil on 1,05 miljardua kannattajua, enimäl Indies. Hindulaižuden klassillizet kirjutukset on kirjutettu sanksrit-kielel. Jumaloi on ezimerkikse Brahma, Vishnu da Shiva.
Hindulaismun libo hindulaižuven histouriin kauvvet voijah jakoa viideh: Induskul'tuuru, Veda-aigu, klassilline aigu, keskiaigu da uuzi aigu. Sanotah, što Hindulaižus on vahnin muailmun uskondo.


Vojačču (kylä).
Vojačču on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Vojačun linnukundah. Kylä on sijoitannuhes Uikujärven luodehrannal.


Dubrovo.
Dubrovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Segežan piirin Vojačun linnukundah.
Kylä on sijoitannuhes Šobajärven liidehrannal avtodorogal 86К-310 (Vojačču – Polga – Uikujärvi – Vuožmajärvi).


Veliko Tarnovo.
Veliko Tarnovo (bul. Велико Търново) on Toizen Bolguarien impeerien piälinnu (1185-1393).


Lendiera-1.
Lendiera-1 on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Mujehjärven piirin Lendieran kyläkundah. Mujehjärven pos’olkassah on 71 kilometrii matkua.
Kylä on sijoitannuhes kohtal, kus Lendieran jogi laskeh Lendieran järveh. Pos’olkua myöte matkuau muadorogu 86К-174 (Rebol’a – Lendiera – valdivonraja). Vie on meččydorogu Volomassah. Tämän dorogan piduhus on 80 kilometrii. Lendiera-1 oli perustettu vuvvennu 1959 Lendieran raududorogustansien avattuu.


Šaluha.
Šaluha on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šal’skoin kyläkundah.


Terebovskaja.
Terebovskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šal’skoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
10. oraskuudu vuvvennu 1934 Karjalan Piälimäzen Toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu Spuasan kirikkö.


Sem’onovo.
Sem’onovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šal’skoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
20. tuhukuudu vuvvennu 1935 Karjalan Piälimäzen Toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu kirikkö.


Rogozinskaja.
Rogozinskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šal’skoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Šalicajoven rannal.


Neftebaza.
Neftebaza on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šal’skoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven hurual rannal.


Kašino.
Kašino on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šal’skoin kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.


Bočilovo (kylä).
Bočilovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Šal’skoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
Kyläs on säilynyh IXX-vuozisuan Smolenskoin Jumaldoman časounu.


HIM.
HIM oli vuvvennu 1991 perustettu da vuvvennu 2018 loppienuh suomelaine metallua soittavu bändi.


The Rollling Stones.
The Rollling Stones on vuvvennu 1962 perustettu britannielaine rock-joukkoveh.


Tambičozero.
Tambičozero on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin P’alman kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Ala-Tambičozero -järven luodehrannal.


Tambitsi (Puudogan piiri).
Tambitsi on pol’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin P’alman kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Žilaja Tambitsa -joven rannal.
Kahtes kilometris on vardoittavu aloveh, luonnon mustomerki – Tambitskoje suo. Sen pinduala on 51 hektuarua.


Rimoilu.
Rimoilu on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Pälmän kyläkundah.
Kylän lähäl on Puudogu-Karhumägi -avtodorogu. Kolme kilometrii on Pudožgorskii-pos'olkassah. Nelläs kilometris kyläs suvehpäi on ruvan louhindupaikku.


Päl'mä (kylä).
Päl'mä on vahnuaigaine kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Päl'män kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki.
Päl'mä on sijoitannuhes samannimizen joven rannal, lähäl on Puudogu - Karhumägi -avtodorogu.
Kyläs on arhitektuuran mustomerki - Pyhän Il'l'an puuhine časounu, kudai on nostettu XVIII-vuozisual.
Vie yksi mustomerki on vuvvennu 1979 nostettu Potašovan taloi. Päl'mäspäi se oli vietty Kižin suarele.


Čujala.
Čujala on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Vodlajärven liidehrannal. Kyläs on puolekse lahonnuh Pyhän Miikulan časounu, kudai on nostettu lähes vuottu 1775.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 93 hengie.


Pelgostrov.
Pelgostrov on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Kylä on sijoitannuhes samannimizel suarel Vodlajärven keskel.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 98 hengie.


Kolgsuari.
Kolgsuari on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes samannimizel suarel Vodlajärven keskel.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 138 hengie.


Kevasalma.
Kevasalma on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajärven lounasrannal.
Kyläs on säilynyh Uspen'n'an časounu, kudai nygöi jo ei toimi.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 78 hengie.


Kosalmi.
Kosalmi on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Kanzaniemen suaren koillizeh da kuuluu Karjalan tazavallan Vodlajärven kanzallizeh puustoh.
Kahteskymmenes kilometris rannaspäi on gost’utaloi. Sie on ven'alaine päčči da XX-vuozisuan allun perilomuu. Vie on Dmitrii Solunskoin časounu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 44 hengie.


Kanzaniemi.
Kanzaniemi on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajärven rannal, samannimizen suaren suviozah.
Muzei.
Kylän erähäs talois on muzei. Vahnuaigazen venehen repliekku on sen piälimäzii ozutteluezinehii. Veneh on azuttu vahnuaigazeh tabah.
Časounu.
Mägyričäl seizou XVIII-XIX -vuozisual nostettu Sviižoin časounu.
Nelläs kilometris kyläspäi pävänlaskuhpäi Pienel Kolgsuarel on Voldajärven manasteri.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 200 hengie.


Vamskaja Plotina.
Vamskaja Plotina on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajärven liidehrannal.


Bostilovo.
Bostilovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kuganavolokan kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajärven suvirannal.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 66 hengie.


Poršta.
Poršta on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kubovon kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.


Kubovskii splavučastok.
Kubovskii splavučastok on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kubovon kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.


Kubovskaja.
Kubovskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kubovon kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
Kyläs on säilynyh Kolmen pyhittäjän da Smolenskoin Jumaldoman kirikkö. Se oli nostettu XIX-vuozisual. Arhitektuuran mustomerkilöinny ollah vie muanruadajan Bel’ajevan kodi da Grišinan aittu. Net mollenbat viettih Kižin suarele.


Vodla (kylä).
Vodla on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Kubovon kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
Kylän lähäl on Sroičan puuhine kirikkö, nygöi se ei rua.


Ščanikovskaja.
Ščanikovskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Koloda-joven rannal. Kyläs on säilynyh Zosima da Savvatii Solovetskoloin časounu. Se oli nostettu XIX-vuozisual.


Ust’-Reka.
Ust’-Reka on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Kolodozero-järven luodehrannal, kus on Viksen’ga-joven ladvu.
Kyläs on säilynyh puolekse lahonnuh Makarii Želtovodskoin puuhine časounu. Se oli nostettu vuvvennu 1850.


Tatarskaja Gora.
Tatarskaja Gora on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Kylä on sijoitannuhes Tambičozero-järven pohjasrannal.
Kyläs on säilynyh puolekse lahonnuh Kazanskoin Jumaldoman da Anastasija Riml’ankan puuhine kirikkö. Se oli nostettu XIX-vuozisual.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 79 hengie.


Steševskaja.
Steševskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Korbozero-järven pohjasrannal.


Päljärvi (Puudogan piiri).
Päljärvi on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Päljärven liidehrannal.
Kyläs on Kazanskoin Jumaldoman puuhine časounu, nygöi se ei rua.
XIX-vuozisuan arhitektuuran mustomerkit – Butinan taloi da Belošejevan aittu – Päljärvespäi viettih Kižin suarele.
Rahvahan lugumiäry.
Uvvennu 1905 kyläs eli 126 hengie.


Prirečnii.
Prirečnii on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Pos’olku on sijoitannuhes Koloda-joven rannal.


Pogostu (Puudogan piiri).
Pogostu on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Kolodozero-järven päivänlaskurannal.
Kyläs on kirikkö, kudai sai oman nimen Jumaldoman roindan kunnivokse.


Pirzakovo.
Pirzakovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes meččyjärven rannal.
Kyläs on säilynyh puolekse lahonnuh Jumaldoman Vladimirskoin obrazan puuhine časounu. Se on nostettu läs vuottu 1800.


Pielusjärvi.
Pielusjärvi on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes samannimizen järven luodehrannal.
8. elokuudu vuvvennu 1936 Karjalan piälimäzen Toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu časounu.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 139 hengie.


Suari (kylä).
Suari on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
XIX-vuozisuan lopun arhitektuuran mustomerki – Pahomovan aittu - oli vietty Kižin suarele.


Järventaguine (Puudogan piiri).
Järventaguine on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Kolodozero-järven suvirannal.


Jeršova.
Jeršova on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Kolodozero-järven pohjasrannal.
Keskikyliä on časounu. Se nostettih XIX-vuozisual.


Dubovskaja.
Dubovskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krivcoin kyläkundah.
Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Kolodozero-järven lähäl.


Černorečenskii.
Černorečenskii on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krasnoborskoin kyläkundah.
Kraskoborskii-pos’olkassah on kymmene kilometrii, Puudogassah on yheksä kilometrii, Petroskoissah on 110 kilometrii. Pos’olku on sijoitannuhes Juga da Čornaja -jogiloin rannoil. Pos’olkan lähäl on menemäs avtodorogu Vitegru-Karhumägi.


Nigižma.
Nigižma on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krasnoborskoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Murmozero-järven liidehrannal.
Kyliä myöte matkuau federualline avtodorogu А119 Voulogdaspäi Karhumägeh. 20. tuhukuudu vuvvennu 1935 Karjalan piälimäzen Toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu kirikkö.


Gakugsa.
Gakugsa on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Krasnoborskoin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Gakugsa-joven rannal.
Kyliä myöte matkuau federualline avtodorogu А119 Voulogdaspäi Karhumägeh. Gakugsan voulosti kuului Muroman manasterih. Enzikerdua kyliä da manasterii mainitah kniigas vuvvennu 1563.


Persien.
Persien (پارسی) on eräs Aazien kielisty. Persien kieldy pagizou 110 miljoonua ristikanzua. kaikis enämbi pagizijua on Iran, Afganistuanu da Tadžikistuanu.


Pesčanoje.
Pesčanoje on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Avdejevon kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Puudogan piirin päivänlaskuh, Oniegan niemel.
Puudogassah on 61 kilometrii. Kyliä myöte matkuau federualline avtodorogu А119 Voulogdaspäi Karhumägeh.
20. tuhukuudu vuvvennu 1935 Karjalan Piälimäzen Toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs salvattih kirikkö da časounu.


Okt'abr'skaja.
Okt'abr'skaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Avdejevon kyläkundah.
Puudogassah on 34 kilometrii. Kylä on sijoitannuhes Kupeckoin järven päivänlaskurannal. Rinnal on М18 Kola-avtodorogu (Moskovu — Murmansku).
Kyläs on säilynyh puolekse lahonnuh časounu. Se oli nostettu XIX-vuozisuan lopus.


Burakovo.
Burakovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Avdejevon kyläkundah. Puudogassah on 34 kilometrii.
Kylä on sijoitannuhes Kupeckoin järven päivännouzurannal.
Vuvven 1917 vallankumovuksessah kyläs oli kaksi kirikkyö: Pyhän Jyrrin kezäkirikkö da Pokrovan talvikirikkö, ruadoi kirikköškola. Kiriköt salvattih vuozinnu 1930. Pokrovan kirikös jiädih vai kivet. Iče kirikkö oli nostettu XIX-vuozisuan puolivälis.


Aleksejevo.
Aleksejevo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan piirin Avdejevon kyläkundah.
Puudogassah on 38 kilometrii. Kylä on sijoitannuhes Kupeckoin järven päivänlaskurannal. Yksi kilometri on М18 Kola-avtodorogassah (Moskovu — Murmansku).


Harlovskaja.
Harlovskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan linnukundah.
Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven hurual rannal. Puudogassah on kaksi kilometrii.
Harlovan kylä löydyy Ven'an impeerien da lähäl olijoin mualoin kartas. Sidä vie sanotah Sadasivuzekse kartakse, sidä kerättih yhteh vuozinnu 1801—1804. Kartu nägi päiväzenvalgien vuvvennu 1816.


Filimonovskaja.
Filimonovskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan linnukundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.


Noževo.
Noževo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan linnukundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven oigiel rannal.
Kyläs on säilynyh Smolenskoin Jumaldoman puuhine časounu. Se oli nostettu XIX-vuozisuan lopus. Nygöi časounu ei toimi.


Košukovo.
Košukovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan linnukundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven oigiel rannal, kus on Kulgalan jovensuu.


Kolovo (kylä).
Kolovo on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan linnukundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
9. elokuudu vuvvennu 1935 Karjalan Piälimäzen Toimehpanokomitietan käskyn mugah kyläs oli salvattu časounu.


Gladkina.
Gladkina on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan linnukundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.
Kylän agjah on sijoitannuhes Sviižoin časounu. Se on nostettu XIX-vuozisual.


Afanasjevskaja.
Afanasjevskaja on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Puudogan linnukundah. Kylä on sijoitannuhes Vodlajoven rannal.


Rajakondu.
Rajakondu on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmin kyläkundah.
Kylä on sijoitannuhes avtodorogal Sordavala-Anuksenlinnu. Enzimästy kerdua kyliä mainitah aigukniigois vuvvennu 1568. Silloi kyläl oli nimi Kondu.
Histourien mustomerkit:.
Kyläs säilyttih histourien mustomerkit, kuduat on sivottu Ven'an, Ruočin da Suomen välizih suhtehih. Yksi niilöis on ruoččilas-ven'alazen histourien mustomerki - suuri rajakivi. Vuvves 1618 vuodessah 1721 se oli Ven'an da Ruočin rajan merkinny. Piätös sit luajittih vuvvennu 1617, konzu oli allekirjutettu Stolbovan rauhusobimus. Vuvves 1917 vuodessah 1940 kivi seizoi Suomen da Ven'an rajal.


Mančinsuari.
Mančinsuari on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Mančinsuaren koillisozah.


Oruzjärvi.
Oruzjärvi on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Ponkolanjärven suvirannal.
XVI-vuozisual sie oli perustettu manasteri. Se ruadoi vuodessah 1612. Vuvvennu 1910 oli nostettu Jumaldoman obrazan puuhine pravoslavnoi kirikkö.


Pohjas-Karjalan muakundu.
Pohjas-Karjala libo Pohjas-Karjal on Suomen muakundu. Pohjas-Karjala sijaiččou Päivännouzu-Suomes, da sen piälinnu on Jovensuu. Muita linnoi ollah Kitee, Lieksa, Nurmes da Outokumpu. Muakunnas eläy 160 000 ristikanzua.


Manšil.
Manšil on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes avtodorogal Sordavala-Anuksenlinnu.


Kavaino.
Kavaino on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes lähäl avtodorogua Sordavala-Anuksenlinnu.
28. ligakuudu vuvvennu 1957 Karjalan tazavallan Korgeviman nevvoston Prezidiuman käskyn mugah Kavaino da Kaukoijärvi ruvettih kuulumah Rajakonnun kyläh.


Karkku.
Karkku on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Luadogan järven koillisrannal.
Kyliä myöte menöy raududoroguliinii Lodienoi - Jänisjärvi. Vuvvennu 1989 kylän lähäl oli löytty uruanan kaivandupaikku. Ajatellah, gu sie voi ollah 400 tonnua uruanua. Yhtelläh kaivanduruavot ei algavuttu.


Kaukoijärvi.
Kaukoijärvi on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Salmin kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Kaukoijärven pohjasrannal.
Kylä oli perustettu vuvvennu 1863 eroituttuu Kavainospäi.
Rahvahan lugumiäry.
Vuvvennu 1905 kyläs eli 141 hengie.


Jänis (kylä).
Jänis on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Läskelän kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Jänisjoven oigiel rannal.


Hiijenselgy.
Hiijenselgy on pos'olku, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirih, kohtah, kus Jänisjogi laskeh Luadogah.
Enizmästy kerdua Hiijenselgiä mainitah aigukniigois vuvvennu 1500. Vuodessah 1940 Hiijenselgy kuului Suomeh.
Pos'olkan lähäl on 111-metrihine Hiijenvuori. Sih voinan aigah oli luajittu suomelazien vardoičuskohtu. Sydämes on säilynyh kirjutus "J.T. 14.2.40". Suas metris pos'olkaspäi on pieni suarukkaine - Kalkisuari. Sie on uponnuh kaivos, kus louhittih mramorua. Tädä mramorua viettih Piiterih.


Karjalazet.
Karjalazet ollah uralilaine da baltiekkusuomelaine rahvas, kudamat eletäh enimite Suomes da Ven'al. Läis kai karjalazet paistah karjalakse, ven'akse libo suomekse. Enimištö ollah pravoslaunoloi libo l'uterilaizii. Karjalazet rahvahanuskomukset ollah sežo vie hengis.
Ven'al karjalazet eletäh enimite Karjalan Tazavallas da Tverin alovehel. Suomes karjalazet elettih enne vuozien 1939-1944 voinii Päivännouzu-Suomes Karjalan alovehil, ga nygöi läis kaikkial Suomes. Karjalazii eletäh sežo Ruočis da Ukrainas, kus oli vuvven 2001 laskendan mugah 1 500 karjalastu.
Karjalazet voijjah jagua eri joukkoloih karjalan kielen murdehien mugah. Karjalan kielen murdehet ollah liygi libo livvinkarjala (Livvin kieli), da varzinkarjal (varzinkarjalanmurreh), kuduah kuulutah vienankarjala, suvikarjala sego tverinkarjala (tiveri-karielan libo tverin karjalan kieli). Suomalaizien kielentutkiin mugah lyydi on oma kieli da lyydiläižet oma rahvas, ga ven´al se on karjalaine joukko.
Karjalazien histourii.
Enzmäizet mainičukset karjalazien näh on Skandinuaviin saagois da Novgorodin kroniikois.


Elostus.
Elostus on toimindua, kudamas semmite lapsi käyttäy omua mielikuvitusta da suau mielihyvää. Se on lapsile luonnolline taba nerovuo. Elostus on ylen tärgei dielo lapsien kehitykses, da sen avvul hyö opastuu ezimerkikse sotsializen eloksen da tundehiin näh. Elostelus käytetäh puaksuh bobii. Elättilöit da aiguhizet sežo elostetah.
Elostukses voibi ollah siändöi, libo se voi ollah improviziiruittua. Eri kul'tuurois on erilaizii kižoi, kudamat ollah suosittuloi.


Boba.
Bobat ollah elostandun niškoi luaittu ezineh. Bobii kävtetäh elostandun ližäkse opastanduh. Eriluaduzii lapsien bobii on ezimerkikse tytit, mašinat, miäččyt da stolakižat. Bobat ollah semmite luaittu lapsien elostandun niškoi, ga aiguhizil da elättilöil on sežo bobii. Ezimerkikse koirut voi elostua miäččynke.
Vahnembat ristikanzoin histouriin bobat oldih yksinkerdazii kivi- da savihuahmoi.


Kartohku.
Kartohku () on kazvi, kudaman bulbukkoi kävtetäh syömizenny. Bulbukat kazvau muas, da lehtet muan pinnal.
Kartohkan alguperä on Suvi-Amerikas. Ispanielaizet tuodih kartohkun Europpah 1500-luvul.


Karjalazien perindehellizet ruutat.
I.K. Inhan fotos "Kaunis Toarie" on karjalazel tytöl perindehellizet ruutat piäl.
Karjalazien perindehellizet ruutat ollah niilöi sobii, kudamat on perindellizii karjalazile. Ennevahnas karjalazet käytettih läs vaigu perindehellizii ruuttoi, ga nygöi niilöi kävtetäh enemikseh pruazniekois da karjalazien omis tapahtumois.
Karjalazii ruuttoi on ezimerkikse čäpsä, räččin, čubit da tuohizet virzut.
Karjalazien ruutois on äijyn vaikutuksii eri rahvahien, ezimerkikse ven'alazien da suomalazien ruutoispäi.
Ruuttien histourii.
Karjalazien perindehellizet ruutat oldih enzin vaigu käziruadol luojittui, ga myöhembäl ajjal karjalazet ruvettih ostamah eriluaduzii materjualoi.
Uskomukset ruuttoin näh.
Karjalazes rahvahanuskos ussotah, ku sovat voibi suojata ristikanzoi. Ruskei on ylen vägevy väri, da sen täh parahimbii.
Pokonniekkoin niškoi on eriluaduzet sovat, kudamat ollah valgiet. Ussotah, ku matkal tuonilmazih ne hajotah, da peril suahah uvvet sovat.
Lähtehet.
*


Paussu.
Paussu on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Läskelän kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Alatsojan rannal, lähäl Sordavala – Anuksenlinnu -avtodorogua.


Kerisyrjä.
Kerisyrjä on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Läskelän kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes lähäl Sordavala – Anuksenlinnu -avtodorogua.


Čubit.
Čubit ollah karjalazien perindehellizet, nahkahizet suappuat. Samanmoizii jallaččiloi on toizilgi rahvahil, ezimerkikse suomelazil "lapikkaat". Čubilois on kengännenäs ylähpäi ozuttai ńokka.


Räččin.
Räččin on karjalazien perindehelline pitky aluspaidu. Perindehellizeh tabah räččinät luojittih kahtes erilazes kangahas; Alizet ommellah koiskuvotus pelvaskangahas da ylizet on hoikkastu valgiedu pelvaspaltinua libo puuvillukangastu pienil kirjazil. Räččinöis on puaksuh pyöryžy piäntie, hiemuat da helma čomendettu kirjazienke. Rinduhalgivo kiinnitetäh nuorazel libo metallizil kandunybläzil.
Ennevahnas läs kai karjalazet naizet da tytöt käytettih räččinöi ferezinke. Räččiniä piettih heinarren aigua ilmai ferezii, da kačottih toine toizen čomenduksii.


Tervanselgy.
Tervanselgy on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Imbilahten kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes meččyjärven rannal, lähäl Sordavala – Anuksenlinnu -avtodorogua.


Syskyvä.
Syskyvä on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Imbilahten kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Syskyväjoven rannal, lähäl Sordavala – Anuksenlinnu -avtodorogua.


Sumeri (Pitkänrannan piiri).
Sumeri on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Imbilahten kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes samannimizen joven rannal, lähäl Sortaval|Sordavala – Anuksenlinnu -avtodorogua.


Meččykylä.
Meččykylä on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Imbilahten kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes lähäl Sordavala – Anuksenlinnu -avtodorogua.


Leppysildu.
Leppysildu on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Imbilahten kyläkundah. Sama nimi on raududorogustansielgi. Se on sijoitannuhes Kidelä-Imbilahti -liinien 38. kilometril. Kylä on sijoitannuhes A129 -avtodorogal.


Kidelä.
Kidelä on kylä, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirih.
Vie sama nimi on azetuskohtal, kudai on sijoitannuhes Lodienoi – Jänisjärvi -raududoroguliiniel. Tämä azetuskohtu nygöi ei rua, sil on vie toine nimi - platformu 42. kilometril.
Kidelän kyläspäi Pitkährandassah on 12 kilometrii. Kyläs oli pravoslavnoi kirikkö, ga se ei säilynyh nygypäivissäh. Kylän lähäl on granuatan (al’mandinan) löydökohtu.
Vuozinnu 1960 kylän lähäl oli löytty cinkua da tinua. Tiedoloin mugah cinku- da tinarudua sie on 3,15 miljonua tonnua, tinua on 10,7 tuhattu tonnua, cinkua on 9,4 tuhattu tonnua.


Kirkonkylä.
Kirkonkylä on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Imbilahten kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Luadogan järven pohjasozas olijan lahten rannal.
Kyläs on Ven’an tiedoakadiemien Järvilöintutkinduinstituutan tutkimusmatkukeskus.


Vuorilambi.
Vuorilambi on kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirin Imbilahten kyläkundah. Kylä on sijoitannuhes Vuorilammen lounasrannal, lähäl Sordavala - Anuksenlinnu -avtodorogua.


Kamassi.
Kamassi on Samojedilaine kieli kieli kudai kuoli vuvvennu 1989, konzu Klavdiya Plotnikova kuoli. Kamassin kieldy oli tutkinuh Kai Donner, kudai luaji opastuskniigun kamassin kielele. Ylen suuri miäry sanois Kamassis tullah Turtsilazis kielispäi da moni Kamassi vaihettih Turtsilaizih kielih. Kamassis oli kaksi murdehettu, net oldih: Koibal da Kamassi.
Aihies toiziel.
*


Yläristioja.
Yläristioja on kylä, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Pitkänrannan piirih da kuuluu Pitkänrannan linnukundah. Kylä on Luadogan järven rannal. Enne sie oli suomelaine eländyohtu Ristioja. Sih kuului kaksi ozua: Ala-Ristioja da Ylä-Ristioja. Oman nimen kylä sai Ristiojan joven nimen mugah. Vuodessah 1940 se oli Salmin ujezdu.


Suistamo (stansii).
Suistamo on eländykohtu (raududorogustansii), kudai kuuluu Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimoin kyläkundah. Eländykohtu on sijoitannuhes Okt’abr’skoin raududororogan samannimizen azetuskohtan tyveh. Pos’olkassah vedäy avtodorogu 86К-365.


Leppäsyrjä (stansii).
Leppäsyrjä on eländykohtu (raududorogustansien tyves olii pos’olku), kudai kuuluu Karjalan tazavallan Suojärven piirin Loimoin kyläkundah. Raududorogustansii on sijoitannuhes Sordavala – Suojärvi I – peregonal. Pos’olkassah on kaksi kilometrii liidehehpäi.


Magrii (stansii).
Magrii on raududorogustansii, kudai on sijoitannuhes Karjalan tazavallan Kemin piirin Papinsuaren kyläkundah. Raududorogustansii on 824. kilometril Okt’abr’skoin raududorogan Belomorsku – Čupa – peregonal.


Puan’arvi.
Puan’arvi on vahnuaigaine karjalaine kylä, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Kemin piirin Viäränkosken kyläkundah. Kylä on histourien mustomerki. Se on sijoitannuhes Kemin joven suvirannal.
Puan’arven järvessäh on 1,5 kilometrii. Vienan Karjalas Puan’arvi on suuri vienankarjalaine kylä, kus säilyi hstouriellistu kodii da huonustu.
Histourii.
Enzimäzet rahvas tuldih elämäh Puan’arveh XVI-vuozisuan allus. Eländykohtu oli Puan’anrven pogostan keskuksennu. Vuvvennu 1596 oli nostettu Pyhän Il’l’an kirikkö.
Kul’tuuru.
World Monuments Watch -nimine fondu kolme kerdua (vuozinnu 1996-1997, 1998-1999 da 2000-2001) pani Puan’arven kylän suan häviemäs olijan mustomerkin luvetteluh. Puan’arven arhitektuurumustomerkilöis nävytäh karjalazet da ven’alazet srojinduperindöt.
Puan’arves voibi nähtä taloloi, kus yhten levon ual ollah eländyperit, tahnut da muut huonukset. Vuvvennu 2005 kylä sai Europa Nostra -nimizen medalin kul’tuuruperindön säilyttämizes.
Joga vuottu kyläs pietäh Puan’arvi on Pohjazen helmi -nimisty pruazniekkua.


14. kilometri dorogal Kemi-Kalevala.
14. kilometri dorogal Kemi-Kalevala (endine nimi Sokol) on pos’olku, kudai kuuluu Karjalan tazavallan Kemin piirin Kemin linnukundah. Pos’olku on sijoitannuhes Kemin jovel.
Pos’olkua myöte matkuau juamu 86К-389, kudai yhtistäy Kola-avtodorogan Kemin linnanke.


Merjan kieli.
Merjan kieli on suomelas-ugrilaine kieli, kudai kuoli 1700 luvun aigah. sidä paistih ven'as, moskovun da vologdan alovehil. Merja kieles eule äijän tieduo, paičči vähä nimilöi. Sežo on teurii, ku Moskovu on Merjalaine sana.
*