Byjjehtimmieh viehkievierhtiedämman guktie sosialedïenesjelaake hïejmesåjhtosne Ååren tjïeltesne lea
Byjjehtimmide edtjieh goh dåarjegem gïetedallijine viehkienännoestimmeste årrodh. Byjjehtimmide edtjieh tjirkedh ahte tjïelten almetjh seammalaakan gïetedallen seamma gïe gïetedallije lea jih aaj buerkiestidh staaten otnegasse/utnijasse mij dåarjegem maahtah hïejmesåjhtoste Ååren tjïeltesne vuertedh guktie viehkievierhtiedimmie darjomh sosialedïenesjelaakeste lea.
Byjjehtimmide leah
1. Hoksehtimmiedïenesjh
2. Jïjtjen såjhtoem
3. Beapmoehoksehtimmie
4. Jearsoesvoetelarme
5. Virtiehtäjjahoksehtimmie
6. Sjïere årromesijjem
7. Dåarjegem lïhkesadtjide
8. Årromedåarjegem
9. Viehkehts dïenesjem
Sosialedïenesjelaaken njoelkedassh viehkien bïjre
Reaktam viehkien mietie sosialedïenesjelaakesne nännoste. Dïhte mij ij jïjtje maehtieh daerpiesvoetide öörnedh jallh maahta dejtie jeatjhlaakan öörnedh, reaktah viehkien mietie sov jielemasse åtna. Viehkiem edtja darjodh ahte almetjem buerie jielemem åådtje jih edtja almetjen nuepiem nännoestidh ihke jïjtjemesejielemem tjirkedh. Reaktah viehkien mietie leah gaajhkide mah tjïeltesne årroeminie. Guktie sosialedïenesjelaakesne tjåådtje edtja iktesth akten syökemem pryövedh guktie jïjtsh daerpiesvoete lea.
Byjjehtimmesne tjåådtje mij vuekie fïerhtene barkose Ååren tjïeltesne lea.
Akten individuelle pryövemem maahta årrodh ahte nännoestimmiem jeatjahlaakan sjädta guktie byjjehtimmesne tjåådtje jis sjïere sjieken mietie lea. Ahte jeatjahlaakan lea maahta barkoem årrodh mij laevehtamme lea stuerebe jallh unnebe guktie vuekie byjjehtimmesne lea. Nannoestimmiem edtja ektievoetine årrodh ihke almetjh seamma daerpiesvoetigujmie åadtjoeh seamma jïjnje barkoste.
Guktie provresbalkesne tjåådtje, provresealmetjh/ektiejielijh dïedtem gåetesne ektievoetesne utnieh. Dïhte lea naemhtie ahte akten gåetieguntesne gusnie jienebh almetjh goh utnijem, fïerhtene almetjem dïedtem åtna sov bïehkiem gåetiegunteste vaeltedh. Jis maanah gåetieguntesne lea, naemhtie lea ahte dejtie jïjtjte sov tjïehtjelijstie jih tjåenide dïedtem vaeltieh, 14 båeries jaeapeste.
Viehkienännoestimmiem
Viehkiem mah nännoestamme guktie sosialedïenesjelaakesne tjåådte viehkienännoestimmesne deadta. Nännoestimmiem maahta ikthvielie pryövedh, jis daerpiesvoete jeatjahtåvva jallh gosse mij jeatjah jeatjahtuvvieh. Bene jis ij viehkiegïetedallijem govleme ahte mij jeatjahtovveme nännoetimmiem ikthvielie pryövoen, hoksehtimmiebarkoen, jearsoesvoetelarmen, beapmoehoksetimmien bïjre jih dåarjegem lïhkesadtjide jih årromedåarjegidie, sïejhme akten aejkien fïerhten jaepien.
Almetjidie mah stoerre såjhtoedaerpiesvoetem utnieh mah vierhtehten maehtien jeatjahtovvedh, akten jåerhkemem eannan 2 askh vaaseme, nännoestimmiedaatoen männgan jih dan männgan fïerhten jaepien.
Viehkiegïetedallijem nännoestimmiem vaalta mij darjomem syökije reaktam åtna åadtjodh. Nännoestimmiem syökijasse seedtien. Viehkiegïetedallijem edtja seamma aejkesne nännoestimmine tjirkedh ihke dïhte akte lea guarkeme mij barkoeh dïhte edtja åadtjodh jih aaj bïevnedh guktie gaskesadtemem barkoealmetjistie vaeltien.
Jis almetje ij leah reaktah barkoste mij syökeme tjaaleldh nännoestimmiem nyöjhkemen bïjre vedtien. Nyöjhkemem maahta aaj vedtedh goh bïehkiem syökijistie naemhtie ahte barkoem ij nännoste dan jïjnje guktie syökije vaajtelamme. Mannasinie nyöjhkemem åådtjeme maahta årrodh ahte viehkiem maahta giejstie jeatjah åadtjodh, jallh ahte syökijem lea barkose mah jienebh goh reaktah leah guktie sosialedïenesjelaakesne tjåådtje.
Viehkienännostimmien bïjre maahtah reeremereaktese laejhtedh. Viehkiegïetedallijem edtja bïevnedh guktie laejhtedh gosse nännoestimmiem vaadta. Jis almetje hujnesne sjädta gåessie nännoestimmiem vuajna edtja viehkiegietedallijem viehkiehtidh nännoestimmiem laejhtedh jis sïjhth.
Gïetedalleme jih jaksoesvoete
Viehkiegïetedallijem lea telefovnen tjïrrh jaksoes, akten boelhkem fïerhten öörhtje-biejjiem. Daaletje telefovnboelhkh Ååre tjïelten vikselen tjïrrh vadta jallh hïejmesijjesne gaavnh www.are.se /omsorg & stöd.
Salkehtimmieboelhkem, prosessem syökemistie gosk nännoestimmiem dïedteme edtja varki darjodh.
Syökemen männgan viehkiegïetedallijem gaskesadtem vaalta eannan göökte barkoebiejjh vaaseme. Jis dallah daerpiesvoeth såjhtoste åtna, maahta nännoetimmiem vaeltedh eannan akte barkoebiejjie vaaseme. Jeatjah gaavhtan salkehtimmieboelhke sïejhme golme våhkoeh lea.
Ihke daerpiesvoetem viehkien mietie salkehtidh viehkiegïetedallijem akten hïejmemïnnemem dorje. Seamma aejkesne goh skïemtjegåetesne lea, maahta akten skïemtjesåjhterem gaskesadtem viehkiegïetedallijinie vaeltedh jis orre jallh jeatjah daerpiesvoeth gååvnesieh gåessie gåatan vuelkedh.
Sååjhtoerååresjimmiem lea ahte gaskesadtemem lea vaalteme gaskoeh almetjinie, lïhkesadtjine, buerieålmine, viehkiegïetedallijinie jih skïemtjegåetiebarkijigujmie, telefovnen tjïrrh jallh tjåangkosne råakeme. Salkehtimmesne barkoedaerpiesvoeten bïjre viehkiegïetedallijem aaj jienebh bïevnesh daarpesjh. Dïhte maahta bïevnesh dåaktereste jallh jeatjah såjhtoebarkijijstie årrodh. Jis dagkeres tsiehkiem sjädta tjuara almetjem daam jååhkesjidh.
Syökije jeatjah tjïelteste
Aktem almetjem mij lea båeries jallh ov-vervesne lea jih såjhtoedaerpiesvoetem åtna jih säjhta jeatjah tjïeltese juhtedh edtja viehkien mietie dennie tjïeltesne syökedh gåabph säjhta juhtedh. Tjïelte mij syökemem pryövoen ij åadtjoeh krööhkestidh ihke daerpiesvoetem maahta tjïeltesne öörnedh gusnie almetje daelie årroeminie.
Gåessie aktem almetjem mij jeatjh tjïeltesne årroeminie säjhta vïehkien mietie syökedh Ååren tjïeltesne lea naemhtie:
- Almetjem aktem syökemem viehkien mietie laahpa gåetesne jallh sjïere gåetieluhpesne.
- Bïhkedimmiem salkehtimmien mietie hïejmetjïeltese seedtien.
- Gåessie viehkiegïetedallijem hïejmetjïelten salkehtimmiem vuajneme, akten salkehtimmiem jih dööpmemem viehkiegïetedallijistie Ååren tjïeltesne darjoen.
Dokumetasjovne
Gaajhkide gïetedallijidie ierijste mah almetji bïjre, jih darjomem nännoestimmeste jih barkoste guktie sosialedïenesjelaakesne tjåådte edtja dokumenteredh. Dokumentasjovne edtja vuesiehtidh mah nännoestimmieh jih barkoeh mah ieresne dorjeme, jih heannadimmieh mah vihkeles daejredh. Paehperh mah almetji bïjre edtjieh vöörhkedh guktie eah geah jeatjah maehtieh dejtie vuejnedh. Almetje tjuara åadtjodh daejredh man bïjre tjaaleme. Jis dïhte almetje tuhtjie mijakt dokumentasjovnesne båajhtode lea, edtja daam tjaeledh. Iktesth viehkiegïetedallijem mij deadta maam edtja tjaeledh.
Salkehtimmiem jallh notaatem edtja ajve daan bïjre årrodh mij lea vïhkeles ierien gïetedallijasse.
Hoksehtimmiedïenesjh
Hoksehtimmiedïenesjidie edtjieh fïerhten beajjetje jielemem aelhkieslaakan darjodh, jearsoesvoetem bueriedidh jih nuepiem vedtedh gåetesne åadtjodh årrodh jih hokseårromesijjesne årrodh. Barkojde edtjieh almetjem nännoestidh ihke jïjtje buektedh jieledh
Hoksedïenesjimmesne lea sjeakomem, bïssemem jih åesiestimmiem. Hoksehtimmiedïenesjem jijnjemes gaektsie täjmoeh fïerhten asken åådtje. Jis daerpiesvoete stuerebe jallh gaektsie täjmoeh fïerhten asken viehkiegïetedallijem sjïere pryövemem darjoeh jih nännoestimmiem daan bïjre.Utnije dïhte mij eajhnadåvva magkerh hoksehtimmiedïenesjh dïhte daarpesjh jih man gellieh täjmoeh fïerhten askese soejkesjidh jih gie edtja barkojde darjodh. Rååresjimmiem jih darjomem hoksehtimmiedïenesjidie edtja utnijen darjomesoejkesjimmesne dokumenteredh. Darjomesoejkesjimmiem edtja utnijen jih darjomen ektesne darjodh.
Utnije edtja jïjtje dïrregh öörnedh hoksehtimmiedïenesjidie, vuesiehtimmien gaavhtan sjeakomedïrregh jih sjeakomedalhketjh, bïssememaasjina, bïssemejaavvoeh jih jïenebh.
Jïjtsh såjhtoem
Jïjtsh såjhtoem edtja fïerhten beajjetje jielemem aelhkieslaakan darjodh, jearsoesvoetem bueriedidh jih nuepiem vedtedh ihke åadtjodh gåetesne jih hoksehtimmieårromesijjesne årrodh. Barkojde edtjieh fysijhken, psykijen jih sosialen daerpiesvoetide jih almetjem nännoestidh ihke jïjtje buektedh jieledh.
Jïjtsh såjhtoem lea darjomh ihke jïjtsh hygienem öörnedh, vaarjoeh tsaekedh jih noeledh, juhtemem, dåarjegem beapmoebuertien lihke, geehtememïnnemem, hoksesjeakomem jih vaedtsemh.
Jïjtsh såjhtoem maahta abpe dygnem laeviehtidh guktie daerpiesvoete lea,
darjomh ihke jïjtsh hygienem öörnedh, vaarjoeh tsaekedh jih noeledh, juhtemem, dåarjegem beapmoebuertien lïhke, geehtememïnnemem, hoksesjeakomem jih vaedtsemh.
Barkosne dåarjege beapmoebuertien lïhke, lea viehkiem buertiem dealodh, bahkedidh jih beapmoem hoksehtidh, lihtieh bïssedh jih dåarjegem gosse byöpmedidh. Aeredsbeapmoeh, svarkeldahkh, iehkedsbeapmoeh jih aelhkie maalestahkh jurjiehtidh guktie daerpiesvoete lea.
Barkoem vaedtsemh, jïjtsh såjhtojne nännoste. Barkoem edtja almetjem nuepiem vedtedh olkese båetedh, fysiske jih sosialen darjomidie. Jis daerpiesvoete lea, viehkiem aaj gåårvedidh jih vaarjoeh noeledh, barkosne lea.
Geehtememïnnemem seamma aejkesne deadta goh jeatjah hoksedarjomh, goh aajne mïnnemem jallh telefovnesoptsestimmiem.
Beapmoehoksehtimmie
Laehpemem beapmoste mah jurjiehtamme aktem hoksen mah maehtieh faaledh goh viehkiem. Daate lea numhtie ahte dongkemen männgan, beapmoeh beapmoeaeskesne gåatan åadtjoe. Nuepiem aaj sjïere beapmoeh åadtjodh maehtien almetjidie faaledh jis daerpies.
Jis daerpiesvoete viehkien mietie beapmoej lïhke lea, dam laevehten goh jïjtsh såjhtoebarkoem.
Goh voeresalmetje Ååren tjïeltesne, nuepiem gååvnese gaskebiejjiebeapmoem ovmessie tjïelten sjïere årromesijjide byöpmedidh.
Jearsoesvoetelarme
Jearsoesvoetelaarme maahta goh viehkiem vedtedh gosse almetje ovjearsoes sov årromesijjesne domtoes jallh aehpie åtna viehkien mietie tjårvedh. Jearsoesvoetelarme almetjem nuepiem vaadta hïejmesåjhtoen barkijh abpe dygnesne gaskesadtedh. Boelhkem goske hïejmesåjtoen barkijijste båetieh maahta gellielaaketje årrodh, man guhkiem almetjen årromesijjeste hïejmesåjhtoen dåehkitjïehtjelasse lea.
Ihke jearsoesvoetelarme åadtjodh aktem telefovneabbonemanngem daarpesjh jih aaj ahte almetje guelmiem tjoevtenjistie/tjoevtenjijstie mah daerpies ihke gåatan buektedh tjaangedh jallh krïebpesjem tjoevtjenjeloeves hïejmedïenesjem jååhkesje, dajvide gusnie daam daajroehtamme.
Virtiehtimmiehoksehtimmie
Virtiehtimmiehoksehtimmie akten jïjtsh öörneme hoksem lea mij edtja jijtse dorjemem årrodh jih edtja almetjasse aelhkebe darjodh meatan ålkone gåeteste årrodh. Virtiehtimmiehoksehtimmie maahta årrodh ahte almetje maahta ålkone jeatjah almetjigujmie årrodh, voelpi gåajkoe mïnnedh jih aaj meatan eejehtalleme- jih kultuvredarjomisnie årrodh.
Virtiehtimmiehoksehtimmiem vedtien jijnjemes 8 täjmoeh fïerhten aejkien. Barkoem Virtiehtimmiehoksehtimmie åasehts lea.
Sjïere årromesijjem
Ulmiem sjïere årromesijjine lea ahte årromesijjem edjta faaledh gusnie såjhtoem jih hoksehtimmiem abpe dygnem almetjidie mah daerpiesvoete, ij leah vielie maehtieh jïjtjedh årromesijjesne öörnedh.
Eannan sjïere årromesijjem vedtien edtja barkoeh sïejhme årromesijjesne pryövedh jih digkiedidh.
Almetje edtja buektiedidh abpe jielemem aajmene årrodh.
Ååren tjïeltesne maehtien daejtie sjïere årromesijjide faaledh.
- Hoksehtimmiegåetieluhpieh almetjidie mah daerpiesvoeth jearsoesvoeteste utnieh jih lïhkevoete barkijidie abpe dygnem utnieh. Jïjtsh såjhtoem, hoksehtimmiedïenesjh jih beapmoehoksehtimmie deadta goh viehkiem jïjtsh dïgkiedimmeste. Jis daerpiesvoetem hïejmeskïemtjesåjhtoste gååvnese, legitimereme barkijijstie deadta.
- Dåehkieårromesijjem almetjidie mah stoerre såjtoedaerpiesvoetem utnieh jih almejtjidie demenseskïemtjine. Barkosne dåehkieårromesijjesne lea almetjen jïjtse daerpiesvoeteste, dåarjegem jïjtse såjhtoste, hoksehtimmiedïenesjh, beapmoeh guktie tjïelten beapmoeöörnege lea jih aaj hïejmeskiemtjesåjhtoem.
- Åenehkstijjeårromesijjem almetjidie mah annjebodts daerpiesvoetem dåarjegistie jih såjhtoste utnieh jih ij maehtieh sïejhme årromesijjesne öörnedh, vuertiemisnie sjïere årromesäjjan jih goh viehkiem lïhkesadtjide. Åenehksårromesijjesne lea guktie almetjen jïjtse daerpiesvoete lea, dåarjegem jïjtse såjhtojne, hoksehtimmiedïenesjh, maalestahkh guktie tjïelten beapmoeöörneme lea jih aaj hïejmeskïemtjesåjhtoem.
- Dïhte mij sjïere gåetieluhpiem åådtje nuepiem utnieh jïjtje årromesijjem vaajtelidh guktie säjhta. Ij leah dïhte dïedtem åenehkstijjeårromesijjen bïjre. Jis almetje aktem årromesijjem vaajtele mij ij naan sijjem dïhte maahta jïjtse årromesijjesne sov sijjem vuertedh jallh jeatjah årroemsijjem veeljedh gusnie sijjem lea, jih desnie vuertedh gosk sijjem gååvnese gusnie vaajtelamme.
- Gosse vaenieh årromesijjh leah dah voestegh faalen mah stööremes såjhtoedaerpiesvoetem utnieh, olkese skïemtjegåeteste edtja tjaeledh jallh åenehkstijjesijjem åtna. Daejtie kriteride eah leah vuerpieöörnegisne bene viehkiegïetedallijem aktem aajne dööpmemem fïerhtene almetjasse dorje. Jis jienebh goh akte almetjem seamma daerpiesvoetem utnieh, edtja nännoestimmiedaatoem stuvredh.
Dåarjege lïhkesadtjide
Dåarjege lïhkesadtide lea ihke aelhkebe sjïdtedh almetjidie mah aktem lïhkesadtjijem huksieh mah guhkies maadtan lea jallh voeres jallh mij aktem lïhkesadtjijem dåvta mah ov-verviem åtna. Dåarjege lïhkesadtjide Ååren tjïeltesne lea barkojde viehkiem gåetesne, åenehkstijjeårromesijjem jih lïhkesadtjedåarjegem. Daerpiesvoetem daejstie barkoste salkehte jih viehkiegïetedallijistie nännoste.
Målsomem gåetesne
Ulmiem daejnie, målsomem gåetesne lea ahte lïhkesadtjide edtjieh nuepiem utnedh meatan darjomigujmie ålkone gåeteste, voelph- jih åehpiesalmetjigujmie gaskesadtemem utnedh, ieride darjodh jih naemhtie jielemem seammalaakan utnedh. Barkijh hïejmesåjhtoste annjebodts såjhtoem gåetesne vaeltieh. Målsomem gåetesne bäjjese gosk 10 täjmoeh fïerhten askesne åasehts lea. Dan männgan sjädta guktie tjïelten taaksa jih åasah hïejmesåjhtose lea.
Åenehksårromesijjem
Åenehksårromesijjem maahta laeviehtidh goh barkoem ihke lïhkesadtjide mij aktem lïhkesadtjijem håksa edtja nuepiem vedtedh lïegkedämman jih rekreasjovnese. Åenehksårromesijjem laevehte jijnjemes göökte våhkoeh fïerhten asken.
Åenehkstijjeårromesijjem gusn´akt Ååren tjïelten sjïere årromesijjide faalen. Barkosne lea tjïelten taaksa jih åasah hïejmesåjhtose.
Lïhkesadtjedåarjoem
Lïhkesadtjedåarjoem maahta laeviehtidh disse mij akten lïhkesadtjijste gåetesne hoksen. Lïhkesadtjedåarjoem laevehten maaksoem goh 2140 kr fïerhten asken. Ij leah skaehtehts jih olkese maeksien disse mij såjhtoem åådtje. Dåarjoem lea ajve almetjidie mah Ååren tjïeltesne tjaaleme jih årroen.
Lïhkesadtjedåarjoem maahta laevehtidh seamma aejkesne gåessie utnije viehkiem åtna goh hoksehtimmiedïenesje jih jïjtse såjhtoem. Ihke lïhkesadtjedåarjoem åadtjodh edtja jïjtse såjhtoedaerpiesvoetem stoerre jih iktesth årrodh jih aaj unnemes 5 täjmoeh/dygnesne årrodh. Dïhte mij håksa edtja seamma gåetieguntesne årrodh, ij åadtjoeh lïhkesadtjebarkosne årrodh, barkoem utnedh goh personlig assistente jallh gïetskesalmetje beetnegh tjïrkemekasseste. Dïhte mij håksa edtja voeres jallh aarehvoeresbeetnegh åadtjodh.
Årromedåarjegem
Barkoem årromedåarjegem lea almetjidie mah psykijen ov-vervesne leah jih daerpiesvoetem utnieh sosialen dåarjegistie guktie sosialedïenesjelaakesne tjåådtje, tijjedïedteme lea jih jïjtjese dorjeme. Årromedåarjegem edtja darjodh numhtie ahte almetje dåarjegem åådtje ihke dej sïejme öörhtjebiejjem buektedh, dïhte maahta dåarjegem jïjtse såjhtojne årrodh, gåetien hokse, åesiestimmiem jih sosialen darjomh. Årromedåarjegem edtja nännoestidh jih almetjem lieredh aktem jïjtse jielemem utnedh.
Barkoem årromedåarjegem åasehts lea.
Viehkehtsh dïenesjimmie
Dïenesjimmie goh lopmebaelemem, moeregaertenebarkoeh jih aelhkebe moeregaertenebarkoeh jeatjah barkijh darjoeh. Daejtie dïenesjimmijde eah naan viehkienännoestimmiem vedtien. Åasam dïenesjimmide maeksien guktie barkijen åasa lea.