Ööhpehtimmiesoejkesje: Daltese 8

Læreplan i norsk for VG1

Språk og kultur

Mål for opplæringen er at eleven skal kunne

• bruke fagkunnskap fra ulike fag til å drøfte spørsmål knyttet til skole, samfunn og arbeidsliv gjøre intervju og referere

Barkoen ulmie lea learohkh edtjieh orre baakoeh jïh lahtesh lïeredh. Dah edtjieh lahtesh barkoej bïjre lïeredh, jïh maehtedh ovmessie barkoej bïjre soptsestidh.

Dïhte sæjhta jiehtedh learohkh edtjieh maehtedh:

• orre teermh darjodh gaavnoes njoelkedassijste
• njaalmeldh sov aamhtesem mubpide åehpiedehtedh
• soptsestalledh barkoej jïh barkoejielemen bïjre
• gyhtjelassh soejkesjidh akten åehpiedehtemasse

Tjuara væhtide darjodh laavenjostosne learohkigujmie.

Vuesiehtimmie vuarjasjæmman

Åvtebarkoe

Åvtelen learohkh barkojne aelkieh, lohkehtæjja maahta åehpiedehtedh naan sïejhme barkoeh, jïh naan dejpeladtje saemien barkoeh.

Lïerehtimmiedarjome

Baajh learohkem aktem barkoem veeljedh mejnie satne sïjhteme barkedh, jallh akte barkoe mij lea åehpies learoehkasse. Learohke byöroe baakoeh jïh lahtesh våålese tjaeledh mejtie joe maahta. Daate repetisjovnem jïh våaromem vadta dan vijriebasse barkose.

Learohkh ussjedellieh mij lea aevhkie lïeredh. Dah maehtieh baakoegærjam nåhtadidh. Gie maahta viehkine årrodh sjyöhtehke baakoeh jïh lahtesh gaavnedh? Maahta aaj aevhkies årrodh aktem laavenjostoem tseegkedh Saemiedigkien gïelekonsulentigujmie jis tjuara baakoeh/lahtesh darjodh/ sjïehtedidh.

Dan mænngan lohkehtæjja byöroe njoelkedasside buerkiestidh guktie orre baakoeh dorjesuvvieh saemiengïelesne. Såemies viehkie daesnie: gïella.org.

Baakoebaanghke

Learohke byöroe aktem baakoebaanghkem darjodh jïjtsasse. Baakoebaanghkem maahta gellielaakan nåhtadidh. Lohkehtæjja maahta veeljedh baajedh learohkh baakoebaanghkem darjodh sjïere aamhtesidie, vuesiehtimmien gaavhtan ektiedamme akten sjïere barkose, jallh akten sjïere gaarsjelæmman. Baakoebaanghke maahta aaj dahkojde, heannadimmide, dååjresidie jnv. ektiedidh.

Baakoebaanghkesne byöroe baakoeh årrodh mah leah vihkeles dan aamhtesasse mejnie learohkh berkieh.

Baakoeh byöroeh alfabeten mietie årrodh. Jåarhkh læstojne gosse orre baakoeh båateledtieh. Lohkehtæjja maahta badth tjaeledh dej nöörjen nommh parentesesne.  Læstosne lohkehtæjja maahta maadth-haamoej minngesne lissiehtidh guktie dah vokalh jorkesuvvieh gosse vearbh, substantijvh jallh adjektijvh sojjedibie, vuesiehtimmien gaavhtan:
vaedtsedh - vaadtsa
gåetie - gåatan
onne - unnebe

Åenehks vuesiehtimmie ektiedamme dan aamhtesasse barkoeh:

Baakoekaarhte

Akte jeatjah nuepie lea baakoem veeljedh goh våarome orre baakoeh darjodh, dagkeres baakoekaarhte. Byöroe learohken daerpiesvoetese sjïehtedidh man gellie baakoeh læstose beaja.

Barkedh

Lohkehtæjja byöroe aaj learohkidie vuesiehtidh guktie dah byöroeh baakoegærjajgujmie jïh baakoelæstoejgujmie barkedh.

Jïjnjh baakoegærjah gååvnesieh saemiengïelesne, jïh muvhten aejkien tjuara ovmessie baakoegærjine vuejnedh juktie baakoem gaavnedh man mietie ohtsede. Tjuara learoehkidie lïeredh baakoegærjah nåhtadidh.

Gosse learohke aktem baakoem saemiengïelesne ohtsede, tjuara baakoen baakoeklaassem daejredh, jïh baakoegærjan åeniedimmiem baakoeklaasseste damtijidh, vuesiehtimmien gaavhtan: s.= substantijve jïh v.= vearbe.

Maahta aaj aevhkies årrodh giehtjedidh guktie buerkiestamme aktene daaroen-saemien baakoegærjesne, juktie giehtjedidh mejtie ektiedimmie baakoen jïh sisvegen gaskem. Dïhte aaj vihkeles gosse learohke voestegh dam nöörjen baakoem ohtsede.

Daesnie maahta fieljh årrodh jis ij baakoen ulmiem giehtjedh aktene saemien-nöörjen baakoegærjesne. Maahta ojhte jienebh baakoeh årrodh, jïh dellie dah alfabeten mietie tjåadtjoeh.

Learohkh mahtieh spielem "Baakoebingo" nåhtadidh gosse baakoeh lïerieminie:

Guvvie: Jan Arne Varsi

Learohkh maehtieh saernieh jïh sjyöhtehke heannadimmieh ohtsedidh, ektiedamme dan veeljeme barkose. Dan mænngan learohkh maehtieh ektesne soptsestidh barkoen bïjre. Dah maehtieh göökti göökti barkedh, jïh vuesiehtimmien gaavhtan aelkedh gihtjedh mejnie dïhte mubpie barka.

Learohkh edtjieh altese barkoeh njaalmeldh åehpiedehtedh. Learohkh barkoem åehpiedehtieh dejtie jeatjah learoehkidie klaassesne jallh lohkehtæjjese, jïh daate våaromem vadta akten orre soptsestæmman klaassesne jallh faagelohkehtæjjine.

Jeatjah darjomh

Jis gåarede, learohkh maehtieh aktem saemiestæjjam aktene vaeljehke barkosne vaaksjodh, jïh dam gihtjehtidh. Gihtjehtimmiem maahta mp3-spielerasse bæjjese vaeltedh jallh plearoeh. Maahta minngiebarkoem gellielaakan darjodh.

Learohkh maehtieh altese baakoeveahkam lissiehtidh viehkine tjoevtenjebaakojste. Maam daarpesje gosse edtja dan aamhtesen bïjre soptsestalledh? Daesnie learohkh maehtieh digitale åssjaldahkekaarhtem nåhtadidh juktie aamhtesem öörnegasse biejedh.

Learohkh mah vielie haestiedihks barkoem daarpesjïeh, maehtieh baakoebuerkiestimmide saemiengïelesne tjaeledh.

Learohkh maehtieh aaj ovmessie guvvieh nåhtadidh goh våarome, guktie dah maehtieh soptsestidh dan bïjre mij lea sjyöhtehke dan vihties tseahkan.

Learohkh maehtieh mobijletellefovnem, mp3-spielerem jallh maam akt jeatjebem nåhtadidh mejnie gåarede bæjjese vaeltedh, jïh baakoeh jïh lahtesh lohkedh mejtie maahta mænngan goltelidh. Dïhte maahta baakoelïerehtimmiem nænnoestidh.

Gosse learohkh oktegh berkieh, lohkehtæjja maahta soptsestimmieguejmine årrodh. Lohkehtæjja byöroe aaj aktem seammaplïeres åehpiedehtemem darjodh akten barkoen bïjre, guktie learohkh haarjanimmiem åadtjoeh gyhtjelassh darjodh akten åehpiedehtemasse. Lohkehtæjja åehpiedehtemem sjïehtede learohki daltesasse.

Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dam baakoem vuarjasjidh sijjeste vïerhtiedidh.

Vuarjasjimmie iktemeran byöroe våaromem vaeltedh dejnie væhtine mah leah lïerehtimmieulmide ektiedamme. Darjoeh amma væhtide laavenjostosne learohkigujmie. Digkedh dejgujmie guktie edtja stuerebe baakoeveahkam åadtjodh. Daesnie learohkh jïjtje tjuerieh vuarjasjidh: Mij munnjien stuerebe baakoeveahkam vadteme?

Bievnieh bååstede dej  baakoej bïjre mah  learohkh baakoebaanghkesne utnieh, jïh aaj dej baakoej bïjre learohkh dorjeme  dej vuekiej mietie orre baakoeh darjodh. Bååstedebievnese edtja saarnodh maam learohkh haalvoeh, jïh guktie dah byöroeh vijriebasse barkedh.

Vuesiehtimmie: bååstedebievnese

Jïjtsevuarjasjimmie:

Daesnie naan vuesiehtimmieh guktie learohkh maehtieh jïjtsevuarjasjimmiem darjodh.

1. Mov veeljeme barkoesuerkeste:

• Mejnie lyhkesim gosse barkoem buerkiestim?
• Maam byörem jarkelidh?
• Mij fååtese buerkiestimmesne?
• Maam byörem lissiehtidh?
• Guktie lyhkesim barkoeveeljemem buerkiestidh?
• Buektehtem åssjaldahkh buektedh mejtie barkoe sjyöhtehke munnien?

2. Learohkhe sjyöhtehke ulmieh ahkedh goeresne tjaala, jïh jïjtjemse vuarjesje.

3. Baakoebaanghke

Learohki baakoebaanghke maahta badth digitale årrodh. Dïhte maahta goh maabpa årrodh, jih maam learohkh oktegh jallh ektine lohkehtæjjine vuarjesje.
Mah baakoeh learohkh lïereme?
Mah baakoeh geerve lïeredh?
Maam learohke maahta darjodh juktie dejtie geerve baakojde lïeredh?
Maam learohke byöroe jarkelidh maabpesne?

Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dejtie baakojde vihkielommes maehtelesvoeth sijjeste faagen maadth maahtoeh.

Maehtedh sov njaalmeldh daajroeh buektedh: Dïhte njaalmeldh maehtelesvoete dïhte åejviedarjome daennie vuesiehtimmesne.

Maehtedh digitale dirregh nåhtadidh: Learohkh digitale baakoegærjah, risten.no, jïh statistihkem barkoej bïjre, ssb.no nåhtadieh.
Learohkh digitale åehpiedehtemeprogrammem nåhtadieh (Open Office Impress, Powerpoint jallh plearoh åehpiedehtemeprogramme). Dah baakoebaanghkem jïh baakoekaarhtem darjoeh Open Office Writer’isnie, Word’esne jallh plearoeh teekstegietedimmieprogrammesne, jïh digitale åssjaldahkekaarhtem darjoeh.

Maehtedh sov tjaaleldh daajroeh buektedh: Stuerebe baakoeveahka aktem hijven våaromem vadta gosse edtja jïjtsh tjaalegh tjaeledh. Learohkh baakoelæstoeh tjaelieh.

Maehtedh lohkedh: Lohkeme jïh goltelimmie leah tjoevtenje orre dååjresidie.

Daate vuesiehtimmie hijvenlaakan maajhtööhpehtæmman sjeahta. Dellie lohkehtæjja aaj maahta aktem åehpiedehtemem darjodh aktede barkoste, guktie learohke åådtje gyhtjelassh disse soejkesjdih. Learohke maahta sov barkoeveeljemem åehpiedehtedh lohkehtæjjese, jïh lohkehtæjja aktem barkoem åehpiedahta. Maahta aaj vijriedidh jienebi barkoejgujmie jallh ovmessie tsiehkiejgujmie ektiedamme akten barkose.

Daesnie maahta gærjagåetiem jïh/jallh gærjagåetien barkijem gïelesuerkine nåhtadidh. Jis gærjagåetien barkije saemeste, satne maahta govlehtæjjine årrodh, jïh viehkiehtidh bïevnesh barkoej bïjre gaavnedh. Seamadidie gaajhkesh edtjieh ajve saemiestidh.

Jis studije-bihkedæjja jallh raeriestæjja saemiestieh, byöroe dam meatan vaeltedh barkosne. Maahta sïejhme bïevnesh vedtedh ööhpehtimmien, barkoej jïh barkoejielemen bïjre.

Jis vaenie saemiegïelen almetjh skuvlen lohkehtæjjan ålkolen, maahta aktem gïelesuerkiem stealladidh barkoenommigujmie akten plakaten bïjre. Edtja sinsitnine soptsestidh man bïjre plakatesne vuejnieh, jïh ajve saemiestidh.

Nedtevierhtieh:
vilbli.no
http://www.samit.no/termer.htm
http://www.samit.no/callinravvagat.pdf
infonuorra.no
Baakoegærjah
Saemien grammatihke
ssb.no
giella.org