Daesnie lohkehtæjja vuesiehtimmieh gaavna guktie satne maahta maahtoeulmiejgujmie barkedh 9. daltesisnie.
Daesnie våajnoes guktie dah maahtoeulmieh tjyölkehke sjïdtieh lïerehtimmieulmine, sisvegisnie jïh barkoevuekine, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie maahta ööhpehtimmiem dan aktegh learoehkasse sjïehtedidh. Vuarjasjimmie iktemearan, jïh daajroes gïelesuerkieh akte bielie dehtie soejkesjistie.
Maahtaldahkeulmie
Njaalmeldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- digkiedidh, dïejveldidh jïh jïjtsh våajnoeh jïh mïelh åvtese buektedh
Gïelen jïh kultuvren bïjre daejredh
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- saernieh jïh byögkeles soptsesh Saepmesne digkiedidh
- medijah utnedh gosse jïjtjh gïeline barkedh
Barkoen ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh saernieh digkiedidh eensilaakan, jïh maehtedh jïjtsh mielh buektedh. Juvnehte dah learohkh aktem baakoebaanghkem darjoeh, jallh aktem baakoekaarhtem aamhtesasse, vuartesjh vuesiehtimmiem 8. daltesisnie.
Dïhte sæjhta jiehtedh learohke edtja maehtedh:
- tjoevtenjebaakoeh tjaeledh ektiedamme aamhtesen sisvegasse
- veelelaakan bievnedh aktede sjyöhtehke aamhtesistie
- sov mielem buerkiestidh eensilaakan
- sov mielem buerkiestidh jïjtsh aarvoej mietie
- ovmessie adjektijvh nåhtadidh juktie gïelem vielie gellielaaketje darjodh
Darjoeh badth væhtide laavenjostosne learohkigujmie.
Vuesiehtimmie vuarjasjæmman:
| Lïerehtimmie-ulmie |
2 |
3-4 |
5-6 |
| Learohke maahta: |
|
|
|
| tjoevtenje-baakoeh tjaeledh ektiedamme aamhtesen sisvegasse |
Learohke naan tjoevtenjebaakoeh tjaala |
Learohke jïjnjh vihkeles tjoevtenje-baakoeh tjaala |
Learohke dah ellen jeenjemes tjoevtenje-baakoeh tjaala mah maehtieh sjyöhtehke jïh vihkeles årrodh |
| maehtedh tjïelke jïh veelelaakan aktede aamhtesistie bievnedh |
Learohke ånnetji beavna aamhtesen sisvegistie |
Learohke aamhtesen åejviesisvegen bïjre beavna. |
Learohke aamhtesen bïjre beavna ekonomeles, tjïelke jïh veele. |
| maehtedh sov mielem eensilaakan buerkiestidh |
Learohke maahta sov mielem ånnetji eensilaakan buerkiestidh |
Learohke maahta sov mielem eensilaakan buerkiestidh |
Learohke maahta sov mielem buerkiestidh jïh nænnoestidh eensilaakan |
| maehtedh sov mielem buerkiestidh jïjtsh aarvoej mietie |
Learohke maahta maam akt sov mielen bïjre jiehtedh, jïjtsh aarvoej mietie. |
Learohke maahta sov mielem buerkiestidh jijtjsh aarvoej mietie. |
Learohke maahta sov mielem tjïelkestidh jïjtsh aarvojste, jïh dam nåhtadidh aktene eensi digkiedimmesne |
| ovmessie adjektijvh nåhtadidh juktie gïelem jeerehtidh |
Learohke maahta göökte adjektijvh nåhtadidh juktie sov mielh buerkiestidh |
Learohke maahta naan adjektijvh nåhtadidh juktie sov mielh tjïelkelaakan buerkiestidh. |
Learohke maahta jienebh adjektijvh nåhtadidh juktie sov mielh joekoen tjïelkelaakan buerkiestidh. |
Learohkh edtjieh aktem sjyöhtehke saerniem gaavnedh Saemien eatnamisnie meedijeste. Dah maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan aktem aamhtesem veeljedh aktede plaereste, våhkoeplaereste, gaskeviermeste, raadijoveste, tv-este jallh plearoeh. Learohkh aamhtesen bïjre luhkieh jïh tjoevtenjebaakoeh tjaelieh.
Dejstie tjoevtenjebaakojste dah aktem åenehks referatem tjaelieh aamhtesen sisvegen bïjre. Dan mænngan edtjieh soptsestidh sov vuajnoen bïjre aamhtesasse. Vijriebasse learohkh edtjieh meatan årrodh aktene digkiedimmesne aamhtesen bïjre. Mænngan aamhtesem digkiedamme, learohkh maehtieh aktem tjaalegem darjodh goh iktedimmie. Jallh dah maehtieh aktem lohkijetjaalegem tjaeledh.
Dah learohkh byöroeh adjektijvh nåhtadidh juktie buerkiestidh maam dah tuhtjieh saernien bïjre, amma vielie tjaeledh enn hijven/nåake. Daah baakoeh gujht aevhkies: murreds, haestiedihks, bievnedihks, lustes, ovrovne, bååhperihks, ovjaehkeles jnv. Vijriebasse learohkh aaj lïerieh buerkiestidh mannasinie dam tuhtjieh.
Gaavnh sjïehteles sæjroeh plaerijste jallh plearoeh dan darjomasse. Daesnie naan sæjroeh dehtie plaereste Ávvir:
Guvvie: Jan Arne Varsi
20 gyhtjelassh akten saernien bïjre
Daate darjome lea goh tv-jallh raadijoveprogramme 20 gyhtjelassh. Lohkehtæjja jallh learohke aktem saerniem ohtsede. Dïhte maahta akten almetjen jallh heannadimmien bïjre årrodh. Akte gihtjie, jïh dam maam gihtjie, ajve åådtje jaavoe jallh ijje vaestiedidh. Dïhte mij gihtjie, edtja pryövedh reaktoe vaestiedassem gaavnedh, daesnie reaktoe saernie, aarebi gaajhkh gyhtjelassh gihtjeme. Saemiengïelen gaavhtan daate akte aevhkies darjome ihke gyhtjelasse jïh vaestiedasse seamma vearbem utnieh, jïh dam maahta haarjanidh learoehkigujmie:
Akte ålma? – Jaavoe/ijje
Saemien soptseste? - Dïhte soptseste/ ij soptsesth
|
Noehtesaemien gïelesne jïjnjh tjoejefijlh sjïdteme. Luvlesaemien jïh åarjelsaemien eah dan jïjjh utnieh, bene muvhth gååvnesieh.
Juktie daam soejkesjem tjïrrehtidh tjuara daejtie programmide nåhtadidh: iTunes, Media Player, Mp3-spielere, Audacity jïh programmh mejgujmie tjoejem bæjjese vaalta.
Leessh iTunes våålese. Programmesne maahta raadijove jïh tv-programh dongkedh akten dagkeres podkast’en baaktoe. Vuesiehtimmien gaavhtan Izu jïh Oddasat. Gosse programmide våålese leesseme, maahta dejtie akten mp3-spielerasse sertedh, jallh maahta vuejnedh jïh goltelidh programmide daatesne.
Jis cd-h åtna, maahta dejtie daatovrisnie nåhtadidh. Learohkh maehtieh dejstie tjoejefijlijste jallh tv-programmijste jïjtje reportasjh jallh plearoeh darjodh.
Learohkh maehtieh jïjtsh tjoejefijlh darjodh tjoejespealadimmieprogrammi baaktoe, mah leah gaajhkine daatamaasjinine. Learohkh maehtieh aaj jïjtsh tjoejefijlh darjodh mp3-spielerisnie. Programmesne Audacity maahta tjoejefijlh bietskiedidh, jis ij sïjhth gaajhkem nåhtadidh.
Dah tjoejefijlh, mejtie dah learohkh darjoeh, maehtieh gaervies dorjesh årrodh, mejtie lohkehtæjja vuarjesje. |
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dam baakoem vuarjasjidh nåhtadidh sijjeste vïerhtiedidh.
Lohkehtæjja byöroe bååstede learoehkasse bievnedh learohki veeljeme aamhtesen bïjre, jïh man sjyöhtehke aamhtese lea. Digkedh aaj learohkigujmie guktie dah dam sjyöhtehke aamhtesem gaavnin, jïh mannasinie dam veeljin. Baajh learoehkidie jïjtje soptsestidh maam barkosne lïereme.
Vuarjasjimmesne iktemearan lohkehtæjja maahta bååstedebïevnesh vedtedh våaroemisnie dejstie væhtijste mej bïjre åvtelhbodti seamadamme.
Baajh learohkh jïjtje vuarjasjidh mah aarvoeh aamhtese skreejrie, jïh mah aarvoeh learohkh jïjtje tjïerteste. Bievnieh learoehkidie mij joekehts aarvoeh, jïh guktie aarvoeh maehtieh joekehtslaakan vååjnedh, ovmessie vuajnoen mietie.
Vuesiehtimmieh, bïevnesh bååstede:
Maahtoeulmie
Ööhpehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh: |
|
- digkiedidh, buerkiestidh jïh jïjtsh mielh jïh vuajnoeh buektedh
|
Mij hijven:
Datne tjïelkelaakan dov mielem buaktah
Manne tuhtjem datne dov vuajnoeh hijvenlaakan buerkesth
Maam maahtah bueriedidh:
Datne maahtah dov mielh buektedh vielie jeereldihkie baakoejgujmie |
- saernieh jïh sjyöhtehke heannadimmieh digkiedidh Saemien eatnamisnie
|
Mij hijven:
Datne aktem sjyöhtehke saerniem gaavnih.
Datne aamhtesen bïjre eensilaakan soptseste.
Maam maahtah bueriedidh.
Datne maahtah vielie kreajnoehtidh aamhtesen joekehts vuajnoej bïjre. |
Jïjtsevuarjasjimmie lïerehtimmieulmeste
Daesnie akte vuesiehtimmie guktie learohkh maehtieh jïjtjemse vuarjasjidh:
| Datne edtjh maehtedh: |
Daam ånnetji maahtam: |
Daam naa veele maahtam: |
Daam joekoen hijven maahtam: |
| tjoevtenjebaakoeh akten aamhtesasse tjaeledh |
|
|
|
| veele jïh tjïelkelaakan aktede aamhtesistie bievnedh |
|
|
|
| dov vuajnoem buerkiestidh eensilaakan jïh aarvoej mietie |
|
|
|
Maahta nuekie haestiedihks årrodh muvhtide learoehkidie aamhtesen åejviesisvegem gaavnedh, jïh dan bïjre soptsestidh. Byöroe tjaalegem sjïehtedidh learohki daltesasse. Muvhtide learoehkidie maahta nuekie årrodh aktem mielem gaavnedh. Dam åenehkslaakan njaalmeldh åehpiedehtieh. Learohkh maehtieh viehkiem åadtjodh raajesh darjodh.
Vuesiehtimmien gaavhtan lohkehtæjja maahta learoehkidie naan vuesiehtimmieh vedtedh guktie maahta aelkedh aktem vuajnoem buerkiestidh: Manne tuhtjem…. Uvtemes tuhtjem…. Åejviepoenge aamhtesisnie lea….Vijriebasse vienhtem…. Dïhte mij lea hijven aamhtesinie lea… Dam im lyjhkh lea…. Dïhte mij lea murreds lea….
Muvhten aejkien maahta daerpies årrodh learohkem viehkiehtidh mielh gaavnedh mah leah akten aamhtesen mietelen jïh vuestelen.
Lohkehtæjja maahta baajedh learohkem aktem aamhtesem gaavnedh mij tjåådtje dovne saemien jïh nöörjen gïelesne, guktie learohkh mah vielie viehkiem daarpesjieh, maehtieh viehkiem åadtjodh dehtie nöörjen tjaalegistie.
Learohkh maehtieh digkiedimmiem stuvredh jïh jïjtje stavrine årrodh.
Muvhtide learoehkidie maahta geerve årrodh jïjtsh mielh buektedh. Learohkh maehtieh våaromem vaeltedh aktene vihties tsiehkesne jallh råållesne, gosse satne edtja vuajnoeh tjïelkestidh jïh buerkiestidh, vuesiehtimmien gaavhtan pc-åtnoen bïjre skuvlebarkosne: Mah aevhkieh jïh viesjiesvoeth leah gosse pc-em skuvlebarkosne nåhtede? Maam datne vienhth?
Learohkh maehtieh åvtelhbodti disse haarjanidh gosse saernieh vuartasjieh jallh saemien saernieh goltelieh. Dah edtjieh göökteste, luhkie baakojde krööhkestidh mejtie edtjieh baakoeh våålese tjaeledh mejtie ånnetji demtieh, jallh baakoeh mah eevre ovnohkens.
Såemies learohkh skraejrine dåårreseminie, mubpiegïelesne. Jis Photostory’m nåhtede, barkoe maahta lustebe sjïdtedh. Dellie learohke maahta såemies guvvieh jïjtje vaeltedh, jïh dejtie nåhtadidh aktem åenehks vaajesem darjodh, maam njaalmeldh åehpiedahta. Photostory namhtah, jïh aelhkie nuhtedh, jïh maahta teekstem guvvide lijmesjidh.
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dejtie baakojde vihkielommes maehtelesvoeth sijjeste faagen maadth maahtoeh.
Maehtedh sov njaalmeldh daajroeh buektedh: Njaalmeldh soptsestalleme lea dïhte åejviedarjome daennie vuesiehtimmesne.
Maehtedh digitale dirregh nåhtadidh: Dah learohkh edtjieh maehtedh gaskeviermesne sjyöhtehke bïevnesh ohtsedidh, ektiedamme aamhtesen sisvegasse. Dah aaj maehtieh åssjaldahkekaarhtem nåhtadidh juktie vuajnoeh jïh aarvoeh öörnegen mietie buektedh. Dïhte maahta våaroeminie årrodh akten åehpiedehtemasse.
Maehtedh sov tjaaleldh daajroeh buektedh: Learohkh tjoevtenjebaakoeh jïh referatem tjaelieh, åssjaldahkh öörnegen mietie biejieh, jïh vuajnoeh våålese tjaelieh gosse digkedeminie.
Daate vuesiehtimmie hijvenlaakan maajhööhpehtæmman sjeahta. Learohkh maehtieh seamma soejkesjem dåeriedidh goh bijjielisnie buerkiestamme. Jallh learohkh maehtieh aktem tv-reportasjem darjodh. Dah aamhtesem åehpiedehtieh, jïh lohkehtæjja maahta saernielohkehtæjjine årrodh studijovesne. Saernielohkehtæjja reporterem gihtjie, mij vaestede. Dam maahta aaj båastode darjodh.
Maahta aktem gïelesuerkiem darjodh ektiedamme saemien saerniejgujmie. Maahta saemien plaerieh, raadijove- jïh tv-saadtegh jallh saerniesæjroeh gaskeviermesne årrodh. Baajh learoehkidie jaabnan saernijste saarnodh åenehkslaakan. Edtja aajve saemiengïelesne soptsestidh.
Sara, Elen Ragnhild: Joatkke ain, Davvi Girji 2006
Somby, Liv Inger: Gïelas Gillii Mielas Millii 6, Mediagirji, Davvi Girji 1998
http://avvir.no
http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/ovdasiidu2004
http://nrk.no/sami
http://nrk.no/podkast
http://galdu.org