Daesnie lohkehtæjja vuesiehtimmieh gaavna guktie satne maahta maahtoeulmiejgujmie 10. daltesisnie barkedh.
Daesnie vuesehte guktie dah maahtoeulmieh tjyölkehke sjïdtieh lïerehtimmieulmine, sisvegisnie jïh barkoevuekine, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie maahta ööhpehtimmiem dan aktegh learoehkasse sjïehtedidh.
Daate ööhpehtimmiesoejkesje vuartesje guktie maahta aktem gamte baakoeveahkam dåårrehtidh, jïh guktie dam dejnie ovmessie njaalmeldh råålline nåhtede.
Maahtaldahkeulmie
Njaalmeldh gaskesadteme
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- buerie baakoelåhkoem utnedh guktie joekehtslaakan ovmessie tsiehkine soptsestidh
Gïelen jïh kultuvren bïjre daejredh
Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
- bïhkedidh guktie gïelh jïh kultuvrh Saepmesne gaavnedieh, jïh guktie jïjtsh gïele jïh kultuvre evtede jïh jorkese jeatjebigujmie
Ööhpehtimmiesoejkesje ij iktegisth ellies maahtoeulmieh faarhmesth. Dah maahtoeulmieh leah tjïelkestahteme lïerehtimmieulmine. Dah lïerehtimmieulmieh akte sïlle juktie maahtoeulmide jaksedh.
Læreplan i norsk
Språk og kultur
Mål for opplæringen er at eleven skal kunne
- samtale om utviklingen av samisk språk og kultur i lys av norsk språk- og fornorskingspolitikk (VGIII)
- forklare flerspråklighet og gi eksempler på hvordan språklig og kulturell samhandling kan bidra til språklige endringer og kulturell bevissthet (VGI)
Tjïelkestahta lïerehtimmieulmide lïhkebe dejnie ovmessie tsiehkine mah learohkh jïjtje veeljieh. Daesnie naan sïejhme lïerehtimmieulmieh vuesehte, jïh lïerehtimmiedarjomisnie tjïelkebe vuesiehtimmieh våajnoes.
Learohke edtja maehtedh:
- aktem stoerre baakoeveahkam haalvedh
- soptsestidh naemhtie guktie tseahkan sjeahta
- sov gïelem jeerehtidh
- guektiengïelevoetem jïh gïeleevtiedimmiem buerkiestidh
Vuesiehtimmieh: vuarjasjimmievæhtah, njaalmeldh maahtoe
| Lïerehtimmieulmieh |
Daam ånnetji maahtam: |
Daam naa hijven maahtam: |
Daam joekoen hijven maahtam: |
| Datne edtjh: |
|
|
|
| aktem stoerre baakoeveahkam haalvedh |
Mov baakoeveahka onne. |
Mov akte naa stoerre baakoeveahka. |
Mov akte joekoen hijven baakoeveahka |
| jeereldihkie soptsestidh, jïh naemhtie guktie tseahkan sjeahta |
Maahtam ånnetji soptsestidh naemhtie guktie tseahkan sjeahta |
Maahtam soptsestidh naemhtie guktie tseahkan sjeahta jïh naa veele. |
Maahtam joekoen jeereldihkie soptsestidh, jïh naemhtie guktie tseahkan sjeahta |
Åvtebarkoe
Bielie 1
a) Baajh fïereguhte learohke golme gyhtjelassh darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gïeli bïjre. Daate viehkehte aamhtesem sjyöhtehke darjodh. Jis daerpies, lohkehtæjja maahta learoehkidie gyhtjelassigujmie viehkiehtidh:
Maahtah naan gïelh neebnedh mah aarkebiejjien dåastoeh?
Man daamtaj saemesth fïerhten biejjien?
Mannasinie saemien vihkeles?
b) Baajh learoehkidie musihkem goltelidh, guvvieh vuartasjidh jallh plearoeh. Dah sijjen åssjaldahkh jïh domtesh våålese tjaelieh, jïh tjaelieh vuesiehtimmien gaavhtan vearbe, substantijve jïh adjektijve.
c) Darjoeh aktem baakoespïelem åvtelen åejviedarjome aalka. Spïelesne edtja baakoeh jïh lahtesh buerkiestidh bielelen jïjtjehke åejviebaakoem nåhtadidh. Darjoeh kåarhth baakoejgujmie mah leah ektiedamme learoesoejkesjeålman buerkiestidh guktie gïelh jïh kultuvrh daan beajjetje Saemien eatnamisie gaavnesjieh jïh tsööpkesuvvieh, jïh guktie jïjtse gïele jïh kultuvre evtiesuvvieh jïh jorkesieh ektine jeatjabigujmie.
Dah baakoeh kåarhtine edtjieh ajve saemiengïelesne årrodh. Mah baakoeh dan darjomasse veeljie, sjïehtede learoehkidie. Maahta badth kåarhtide lamineredh, dellie gåarede dejtie jaabnan nåhtadidh. Daesnie vuesiehtamme naan baakoeh mah maehtieh kåarhtine årrodh:
|
Gïele |
|
Identitete |
|
Kultuvre |
|
Ræjhtoe |
|
Laavenjostoe |
|
Daaroehtimmie |
|
Åejvieladtjh |
|
Govlesadteme |
Daesnie kåarhtigujmie vuesiehtamme noerhtesaemien:
Guvvie: Jan Arne Varsi
Bielie 2
Juktie haarjanidh gyhtjelassh darjodh maahta gihtjemetjoevtenjem nåhtadidh. Aktene gihtjemetjoevtenjisnie dellie vaestiedassem jeahta, jïh dle learohkh edtjieh gyhtjelassh darjodh vaestiedassese. Lohkehtæjja maahta gaervies goerh darjodh mejtie jaabnan nåhtede lïerehtimmiedarjominie.
Vuesiehtimmie
Vaestiedasse Saemiedigkie, jïh sjïehteles gyhtjelassh maahta årrodh:
|
Mij lea Karasjohkesne? |
|
Maam byjjeslaakan rihpesti 1989? |
|
↓ |
|
↓ |
|
Saemiedigkie |
|
↑ |
|
↑ |
|
Mij 39 tjirkijh åtna? |
|
Gusnie Egil Olli presidente? |
Guvvie: Jan Arne Varsi
Lïerehtimmiedarjomh
- Gihtjehtimmiem darjodh
- Gihtjehtidh
- Gihtjelgidh
- Aktede gihtjehtimmeste soptsestidh
Learohkh edjtieh aktem gihtjehtimmiem soejkesjidh, dam tjïrrehtidh jïh åejviesisvegem destie saarnodh.
Gosse daejnie barkeminie learohkh edtjieh vuerkiehtidh guktie govlesadtemetsiehkie gïelem tsevtsede. Man bïjre edtjieh learohkh gihtjedh? Guktie edtjieh gihtjedh? Maam tjuerieh darjodh juktie nuekies veele soptsestidh?
Darjoeh ovmessie råållah learoehkidie, jallh baajh dejtie meatan årrodh veeljedh, jïh råållah haamoedidh. Vuesiehtimmien gaavhtan, akte learohke maahta akte maana årrodh aktene saemien/nöörjen maanagiertesne, jallh akte geerve saemie mij saemien lïereme goh geerve. Aktem noerem maahta gihtjehtidh åtnoen bïjre dagkerh slang-baakojste, jallh maahta aktem aahkam gihtjehtidh daaroehtimmien bïjre.
Learohkh mah aktem hijven evtiedamme gïelem jïh lahteseabparatem utnieh, dejtie maahta haestedh gihtjehtimmiem tjïrrehtidh viehkine dan vaenie tjaaleme gyhtjelassijste goh gåarede.
Dejtie learoehkide mah viehkiem daarpesjieh maahta ållesth gyhtjelassh darjodh åvtelhbodti.
Learohkh maehtieh filmadidh jallh gihtjehtimmide digitale-laakan sijse spealadidh goh våarome dan vijriebasse barkose.
Learohkh maehtieh aaj maanah vuelege skuvledaltesisnie gihtjehtidh. Dïhte aaj sjïehtedamme gïelem kreava.
Maahta dejtie learoehkidie haestedh, mah laavenjassem hijvenlaakan haalvoeh aktem reportasjem darjodh gihtjehtimmeste, mij edtja seedtesovvedh raadijovesne jallh tv-esne.
Maahta dejtie learoehkidie haestedh mah hijvenlaakan saemiestieh, vaajesh lohkedh jïh måjhtajidh.
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dam baakoem vuarjasjidh nåhtadidh sijjeste vïerhtiedidh.
Vuesiehtimmieh: bååstedebïevnesh:
Maahtoeulmieh
Ööhpehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh
- buerkiestidh guktie gïelh jïh kultuvrh daan beajjetje Saemien eatnamisnie gaavnesjieh jïh tsööpkesuvvieh
|
Mij lea hijven:
Datne hijven vuesiehtimmieh gaavnh guktie gïele jïh kultuvre gaavnesjieh jïh tsööpkesuvvieh Saemien eatnamisnie, joekoen saemiej jïh daaroej gaskem.
Maam maahtah bueriedidh:
Datne byöroeh vuesiehtimmieh gaavnedh guktie gïelh jïh kultuvrh saemiej gaskemsh dejnie joekehts saemiej dajvine gaavnesjieh jïh tsööpkesuvvieh. |
- aktem stoerre baakoeveahkam haalvedh, jïh sov njaalmeldh daajroeh jeerehtslaakan buektedh, jïh naemhtie guktie tseahkan sjeahta
|
Mij hijven:
Datne aktem stoerre baakoeveahkam haalvoeh
Maam maahtah bueriedidh:
Datne maahtah gïelem buerebe jeerehtidh gosse gihtjehtimmeste refererh. |
Jïjtsevuarjasjimmie
Daesnie naan vuesiehtimmieh guktie learohkh maehtieh jïjtsevuarjasjimmiem darjodh:
- Mov gihtjehtimmie:
- Mah gyhtjelassh hijven jïh jeereldihkie gïelem utnin?
- Maam idtjim vaestiedassijste guarkah?
- Maam daarpesjim ikth vielie govledh ihke guarkedh?
- Learohke maahta sov evtiedimmiem buerkiestidh. Learohkh edtjieh vuarjasjidh maam dah raaktan maehtieh jïh haalvoeh, jïh maam lïereme. Juktie dam gaavnehtidh learohkh maehtieh aktem VØL-goerem dievhtedh. Learohkh goerem dievhtieh åvtelen lïerehtimmiedarjominie aelkieh.
Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dejtie baakojde vihkielommes maehtelesvoeth sijjeste faagen maadth maahtoeh.
Maehtedh sov njaalmeldh daajroeh buektedh: Dïhte njaalmeldh maehtelesvoete lea dihte åejviedarjome daennie vuesiehtimmesne.
Maehtedh sov tjaaleldh daajroeh buektedh: Learohkh gyhtjelassh darjoeh. Dah vaestiedassh tjaelieh gyhtjelasside ahkedh, jïh referath tjaelieh.
Daan soejkesjasse lohkehtæjja maahta pryövedh almetjh gaavnedh mah saemiestieh voeresegåetine, noeredåehkine, prihtjhgåetine, dållebealesne, jeanoebealesne jallh plearoeh sijjine, mejgujmie dah learohkh maehtieh soptsestidh. Seamadidie soptsestidh akten vihties aamhtesen jallh vihties dåeriesmoeren bïjre. Edtjieh ajve saemiestidh.
Jis ajve klaassen tjiehtjelem nåhtede, maahta aktem saemien saevegem utnedh maam buartan/ lohkehtæjjabuartan beaja. Dellie gaajhkesh saemiestieh dan guhkiem saevege bijjene.
Gávnos (s. 1-25)
Jens-Ivar Nergård: ”Det skjulte Nord-Norge”
Jan Helge Soleng: i: Árvvut, árvo, vierhtie, samiske verdier: ”mo geavahit deaivvadansajiid gaskaoapmin go lea bargamin nuoraid árvvuiguin”, sosiale arenaer som middel for arbeid med verdier blant ungdom.
Verdikommisjonen, Davvi Girji 2003.
Joatkke ain s. 17-23, Elen Ragnhild Sara, Davvi Girji 2006
Filme: Min mors hemmelighet. Ellen-Astri Lundby , Sonar Film DA 2009
Filme: Fjellfinnhua, Guro Saniola Bjerk, SaniolaProductions/GuroSaniola Bjerk 2010