| Gïelesuerkieh almetjidie ektiedamme: |
|
|
|
Dah saemiengïelen lohkehtæjjah leah dah vihkielommes gïelesuerkieh fïerhtene skuvlesne. Dah byöroeh voejhkelidh iktegisth saemiestidh. Dastegh gåarede göökte lohkehtæjjah utnedh, akte dejstie lohkehtæjjijste maahta ajve saemiestidh tæjmojne, jïh dïhte mubpie maahta gåabegh gïelh nåhtadidh. |
- jeatjah voenges vierhtiealmetjh mah saemiestieh, voeres jïh jeatjebh mah maehtieh bihkedidh jallh vuesiehtidh
|
Daamtaj jienebh vierhtiealmetjh gååvnesieh mah saemiestieh dennie voenges byjresisnie. Vaeltieh dejtie meatan dan varke dïhte gåarede, jïh dan daamtaj goh gåarede, vuesiehtimmien gaavhtan tjiehpies vytnesjæjjah, soptsestæjjah, vaerien almetjh, artisth jïh 1.gïelenlearohkh.
Vihkeles tjïelke latjkoeh dej vierhtiealmetjigujmie darjodh, ihke dah ajve saemiestieh. Buerkesth mannasinie dah edtjieh dam darjodh.
Dah maehtieh aelhkielaakan aelkedh daaroestidh gosse vueptiestieh learohkh eah guarkah. Lohkehtæjja jïh vierhtiealmetjh maehtieh åvtelhbodti seamadidh maam edtjieh darjodh gosse naemhtie sjædta.
|
- båarasåbpoe learohkh skuvlesne
|
Byöroe båarasåbpoe learoehkidie skreejredh saemiestidh sinsitnine jïh nuerebe learoehkigujmie ektine skuvlesne. Maahta båarasåbpoe learohkh meatan vaeltedh lohkehtimmesne nuerebe learoehkijstie, jis soejkesje naemhtie guktie gåabpegh paarhth aevhkiem utnieh destie. Dellie daate akte bielie sjædta dehtie båarasåbpoe learohki lohkehtimmeste. |
- saemien gaagkoeh jïh vaarjoeh
|
Råållestååkedimmesne saemien gaagkoeh jïh/jallh vaarjoeh åtnasuvvieh. Learohkh akten saemiengïelen råållen sijse tjaengieh dan varke daate åtnasåvva.
Maahta saemien gaagkoeh årrodh goh juelkietjengkerespielijh, gïetetjengkerespielijh, vuejijh, dåakterh, göölijh, båatsoealmetjh jv. Learohke edtja saemiestidh ovgoh satne lea dïhte råålle maam åådtjeme.
|
- learohkh jeatjah skuvlijste jïh voelpeklaassijste
|
Nåhtedh sosijale meedijah. Learohkh chattedieh jaabnan saemiengïelesne. Dah maehtieh aaj laavenjostedh faagen bïjre, vuesiehtimmien gaavhtan maehtieh aktem digitale wiki’m tjaeledh akten aamhtesen bïjre saemiengïelesne. |
|
|
Gærjagåetien barkije, studijebihkedæjja jïh jeatjah saemiengïelen almetjh skuvlesne maehtieh meatan årrodh. |
| Gïelesuerkieh ektiedamme sæjjan: |
|
|
|
Vihkeles aktem jïjtse klaassetjiehtjelem utnedh gusnie saemienlohkehtimmie edtja abpe jaepiem årrodh. Daesnie maahta dejtie saemien materijellide tjaavhkodh. Learohki barkoeh jïh plakath gïelelohkehtimmesne maehtieh viedtjine gævnjasjidh bielelen sijjien bïjre gæmhpodh.
Maahta aktem roenem klaassetjiehtjielisnie tjïertestidh goh akte ållesth saemiengïelen suerkie.
Lohkehtæjja jïh learohkh seamadieh gusnie jïh guktie dah edtjieh gaskesadtedh klaassetjiehtjielisnie. |
- jïjtse roene jïh viedtje learohki sïejhme klaassetjiehtjielisnie
|
Vihkeles saemien gïelem (jïh kultuvrem) våajnoes darjodh dennie klaassetjiehtjielisnie gusnie learohke lea daamtajommes. Saemiengïelen learohkebarkoeh j.v gævnjeste. |
- ektesne byöpmedidh skuvlesne
|
Dastegh gåarede, dellie hijven jis gaajhkh dah saemiengïelen learohkh skuvlesne maehtieh ektesne byöpmedidh, vuesiehtimmien gaavhtan akten biejjien våhkoen, gusnie aaj lohkehtæjja saemiengïelesne meatan. Dïhte akte hijven nuepie dam aarkebiejjiesaemien nåhtadidh. |
- tjïertestamme sijjie ålkome
|
Jis maahta naakedem dehtie sijjeste ålkone tjïertestidh goh akte saemiengïelen sijjie, dellie dïhte aevhkies. |
- låavthgåetie/derhviegåetie
|
Maahta aktem låavthgåetiem tseegkedh skuvlen lihkebisnie. Daesnie maahta lohkehtimmiem saemiengïelesne jaabnah utnedh.
Jeatjah learohkh maehtieh aaj gåetiem nåhtadidh gosse saemien aamhtesigujmie berkieh. Naemhtie dah maehtieh hijven dååjrehtimmieh åadtjodh dan saemien bïjre, vuesiehtimmien gaavhtan saemien beapmoe, soptsestimmieh jïh vuelieh.
|
|
|
Öörnedh skuvlem ålkone dennie saemien lïhke byjresisnie, vuesiehtimmien gaavhtan ektiedamme saemien dejpeladtje jieliemidie jïh/jallh darjomidie.
Staareskuvlh saemien learohkigujmie maehtieh gaavnedh jïh nåhtadidh aktem tjåenghkies skåajje- jallh eatnemesijjiem staaren lïhke byjresisnie. Daesnie learohkh maehtieh aktem tjåenghkies gïelesijjiem utnedh sjyöhtehke aamhtesigujmie såemies aejkien jaepesne.
|
|
|
Öörnedh såemies eejehtimmieh våhkoen saemiengïelen darjomigujmie jïh stååkedimmiejgujmie. |
- sijjie digitale lierehtæmman
|
Dah skuvlh maehtieh saemiengïelen digitale lierehtimmiesijjieh öörnedh mah maehtieh interaktijve-laakan åtnasovvedh learohkigujmie. |
|
|
Learohkh mah eah saemiengïelen lohkehtæjjah dennie voenges skuvlesne utnieh, maehtieh maajhööhpehtimmiem jaabnan åadtjodh videoråårestallemi tjïrrh. |
- sijjieh gusnie dejpeladtje jielemigujmie giehtele
|
Maahta sjyöhtehke årrodh guessieh åadtjodh, skuvlefealadimmiejgujmie jïh laajroeskuvligujmie. Naemhtie learohkh maehtieh jienebh råakedh mah saemiestieh, jïh ånnetji dejpeladtje jielemi bïjre lïeredh.
Vihkeles tjïelke latjkoeh darjodh vierhtiealmetjigujmie juktie dah ajve saemiestieh. Buerkesth mannasinie dah edtjieh dam darjodh. Dah sijhtieh aelhkielaakan aelkedh daaroestidh gosse vueptiestieh learohkh eah guarkah. Lohkehtæjja jïh vierhtiealmetjh maehtieh åvtelhbodti seamadidh maam edtjieh darjodh gosse naemhtie sjædta.
|
|
Gïelesuerkieh ektiedamme faagide |
|
|
|
Gosse lohkehtæjja jïjnjem saemiestieh, dellie dïhte hijven. Læjhkan lohkehtæjja tjuara daejredh mejtie learohkh guarkah mij jeahtasåvva. Lohkehtæjja ij byörh jarkostidh vielie goh daerpies, guktie learohke guarka lea aevhkies saemien lïeredh.
Dïhte aktanimmie saemien gïele jïh dæjpeles faagh lea joekoen nuhteligs gïelelohkehtimmesne. Maahta jïjnjem dehtie goerkesimmeste dæjpeles darjomidie ektiedidh, goh jurjiehtimmie, vytnjesjimmie jïh vitnedimmie. Akte vuesiehtimmie lea joejkesijjiem utnedh musihkesne.
Buerebe gosse dan jïjnjem goh gåarede lea saemiengïelesne dejnie dæjpeles faagine. Darjomh jïh gïele sinsitniem viehkiehtieh
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maahta jïjnjem dehtie lohkehtimmeste siebriedahkefaagesne saemiengïelesne utnedh. Dïhte sæjhta learohki baakoeveahkam nænnoestidh.
Learoehkidie aaj viehkehte gosse saemien nåhtede jienebh tsiehkine mah sjyöhtehke, dovne aarkebiejjien jïh åvtelbaelien. Joekoen maahta dejtie saemien tsiehkide learoesoejkesjisnie saemiengïelesne darjodh.
|
|
|
Aevhkies ryökneminie barkedh goh akte vihkielommes maehtelesvoete jïh matematihke saemiengïelesne, vuesiehtimmien gaavhtan veahka, haamoe, svihtjeme rommesne jïh mohtedimmie.
Maahta aaj dejpeladtje saemien ryöknemem meatan vaeltedh goh aamhtese. Dïhte saemien tjaalehtjimmie haamoen jïh geometrijen nuelesne sjeahta. Maahta matematihkem jïh vytnjesjimmiem dåaresthfaageles darjodh. |
|
|
Jïjnje dehtie lohkehtimmeste eatnemefaagesne maahta saemiengïelesne årrodh. Dïhte sæjhta viehkiehtidh learohki baakoeveahkam nænnoestidh. Dïhte viehkehte learohkidie saemien vielie tsiehkine nåhtadidh. |
- tjåenghkies dejtie vielie teoretihkeles faagide
|
Maahta aevhkies årrodh aktem orre teemam jallh orre aamhtesem nöörjengïelesne aelkedh. Orre saemien lahtesh mah leah aamhtesasse ektiedamme seamma aejkien sjiehtesje.
Dan mænngan lohkehtæjja saemien nåhtede jïh jarkoste jis daerpies goerkesimmien gaavhtan. Lohkh vielie dan bïjre daesnie, Øzerk (2006-2)
Aaj vihkeles learohkh abpe jaepiem saemiengïelen ”dorjesh” darjoeh jienebh faagine, amma dåaresthfaageles jïh digitale.
|
- jeatjah faagh, prosjekth jïh teemah
|
Learohkh maehtieh dåaresthfaageles barkedh jïh/jallh prosjektesne dejnie saemien teemajgujmie saemiengïelesne. |
- saemien-daaroen baakoelæstoeh teemaj bïjre
|
Maahta baakoelæstoeh teemaj bïjre darjodh jïh dejtie viehkine utnedh lahtese- jïh baakoelïerehtimmesne. |
|
Gïelesuerkieh ektiedamme tijjese: |
|
- saemienlohkehtimmie ektiedamme tijjese
|
Jis saemien lohkehtimmiegïeline nåhtede, sæjhta åtnoem saemiengïeleste tijjese dibrehtidh, abpe våhkoen tæjmoesoejkesjisnie. Aaj gåarede skuvlebiejjiem öörnedidh naemhtie guktie dah learohkh saemien dåastoeh vihties tijjen, abpe biejjiem, vuesiehtimmien gaavhtan fïerhten aereden. |
|
Gïelesuerkieh ektiedamme saemien væhtide: |
|
- skilth jïh sïejhme bïevnesh skuvlesne
|
Skuvlh saemien dajvine maehtieh skiltadidh saemiengïelesne, dovne ålkone jïh gåetesne. |
|
• guvvieh
• plakath
• saevege/buertiesaevege |
Dastegh tjïertestamme gïelesuerkieh eah skuvlesne gååvnesh, maahta saemien væhtah nåhtadidh goh signalh. Vuesiehtimmien gaavhtan maahta akte buertiesaevege mij buartan biejesåvva, vuesiehtidh daelie gaajhke edtja saemiengïelesne årrodh. Learohkh maehtieh tjåanghkanidh akten teemaplakaten bïjre jïh seamadidh dah edtjieh ajve saemiestidh. |
|
Gïeletjåanghkoeh |
|
|
|
Learohkh byöroeh abpe jaepien meatan årrodh gïeletjåanghkojne, gusnie saemien, njaalmeldh gaskesadteme lea fokusisnie. |
|
Öörnedimmieh: |
|
|
|
Saemiej åålmegebiejjiem soejkesjidh jïh tjïrrehtidh |
|
|
Learohkh maehtieh jeatjah öörnedimmieh öörnedidh skuvlejaepien. Dah maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan båeries saemiestæjjah bööredidh teematæjmoej gåajkoe. |
|
Jeatjah: |
|
- DVD’h saemiengïelesne
- CD’h
- laavenjostoe NRK-saemieraadijovinie
- saemien gærjavåarhkoeh
- saemien kroessebaakoeh, mojnesjimmieh, guvvieseerijh
- digitale guvvie/video/tjoeje
|
Gosse jienebh gærjah gååvnesieh, dellie gujht veanhta jienebh saemiengïelesne luhkieh.
Kroessebaakoe dorjesåvva daatine. Maahta namhtah programh nåhtadidh.
Learohkh guvvieseerijh/video’m teekstine darjoeh. Dam maahta darjodh gaajhkine faagine.
Filme; spïelh jv.
Vuelie, saemien maanalaavlomh, saemien musihke, saalmh, saemien soptsesh jv.
Saemien maanafilmh jïh programmh maana-TV’esne |
|
Gåetesne: |
|
- eejhtegh, dah mah eejhtegi åvteste, åerpenh, aahka gon aajjah jïh jeatjah fuelhkie
- skuvle gåetide plakath seedtie alfabetine jïh teekstine mah leah ektiedamme ovmessie teemide, juktie dejtie gåetesne gævnjastidh
|
Viehkehth learohkidie guktie dah voerkes sjïdtieh giejnie dah maehtieh saemiestidh gåetesne. Dïhte akte vihkeles sijjie gïelelierehtæmman dovne ihke eejhtegh, åerpenh jïh jeatjah fuelhkie maehtieh learoehkidie skreejredh saemien lïeredh, jïh juktie learohkh maehtieh jienebigujmie saemiestidh skuvletijjen ålkolen.
Jalhts jïjnjh eejhtegh eah ållesth saemien soptsesth, dah jeanatjommes maehtieh ånnetji saemien. Gaajhkesh byöroeh nåhtadidh dam maam maehtieh, saaht mennie daltesisnie leah.
|
|
|
Voejhkelh eejhtegigujmie seamadidh guktie dah aaj maehtieh såemies saemiengïelen darjomh öörnedidh learohkigujmie ektine, vuesiehtimmien gaavhtan ikth asken. Vihkeles dah eejhtegh leah eadtjohke maanaj guektiengïelen lohkehtimmesne. |
|
Eejehtalleme: |
|
- voelph
- darjomh
- gærjah
- askeplaerieh (Sj, Nuorat, Samefolket)
- plaerieh (Avvir, Sagat, Snåsningen, Daerpies Dierie
- PC-spïelh
- spïelh
- gïeleprihtjhgåetie
|
Viehkehth learoehkidie guktie dah voerkes sjidtieh giejnie dah maehtieh saemiestidh. Dah kanne voelph utnieh mah maehtieh saemiestidh, jïh saemiengïelen gærjah, plaerieh jïh askeplaerieh gååvnesieh, jïh maahta learoehkidie skreejredh lohkemasse.
Kanne tv-programmh gååvnesieh mejtie learohkh maehtieh vuartasjidh, jïh darjomh mejnie dah maehtieh meatan årrodh juktie gïelem nænnoestidh. Såemies maahta aelkedh gïeleprihtjhgåetieh öörnedidh såemies aejkien.
|
- Öörnedimmieh jïh tjåanghkoeh voenges saemiesiebrine
|
Råakh saemiestæjjah saemiesiebrien öörnedimmine jïh tjåanghkojne. Haestedh saemiesiebride jealajimmiem saemiengïeleste bæjjese vaeltedh goh aamhtese, jïh vihties sijjieh tseegkedh gusnie learohkh jïh geerve almetjh maehtieh gaavnesjidh maam akt ektesne darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan jurjiehtimmie, vytnjesjimmie jïh spïelh spealadidh. |