Learoesoejkesjen maahtoeulmie lea joekedamme luhkie daltesinie. Bihkedimme tjïelkestahta såemies maahtoeulmieh, jïh vuesiehtimmieh vadta guktie maahta lïerehtimmiedarjomigujmie barkedh, sjïehtedamme lohkehtimmie, vihkielommes maehtelesvoeth, gïelesuerkieh jïh vuarjasjimmie gaajhkide dejtie luhkie daltesidie.
Learohkh jïh skuvlh maehtieh bihkedimmiem nåhtadidh voenges learoesoejkesjebarkosne, jïh goh tjïelke ööhpehtimmiesoejkesjh. Vuesiehtimmien gaavhtan sæjhta daltesidie 1-4, Sjïehtedamme lohkehtimmien nuelesne, vuesiehtimmieh årrodh guktie maahta ööhpehtimmiesoejkesjidie sjïehtedidh dejtie ovmessie aalteredåehkide, ihke learohkh daamtaj maehtieh jeereldihkie aalkoevåaromem faagesne utnedh, saaht mennie daltesisnie lea.
Akte åejvieulmie learoesoejkesjisnie dïhte faage saemien mubpiegïeline, ektine faagine nöörjen, våaroemem beaja ihke dah learohkh edtjieh funksjovnelle guektiengïeline sjïdtedh. Dïhte sæjhta jiehtedh learohkh edtjieh skraejriem åadtjodh jïh jearsoes sjïdtedh saemien veeljedh goh gaskesadtemegïele, aaj aarkebiejjien.
Bihkedimmie vuesiehtimmieh vuesehte mah våaroemem utnieh dejnie åejviesuerkine Njaalmedh gaskesadteme jïh Gielen jïh kultuvren bïjre daejredh. Bihkedimmie ij amma gaajhkh maahtoeulmieh gænnah faarhmesth learoesoejkesjisnie.
Akte vihkielommes maehtelesvoete goh sov njaalmeldh daajroem njaalmeldh buektedh saemiengielesne, ij naan buajhkoesvoete dejtie learoehkidie faagesne saemien mubpiegïeline. Bihkedimmie lohkehtæjjese raerieh, vuekieh jïh vuesiehtimmieh vadta, mah maehtieh viehkine årrodh gosse edtja sjïehteladtedh dah learohkh lïerieh iemielaakan saemiestidh.
Vihkeles gïelen tsiehkiem jïh staatusem goerehtalledh skuvlesne, tjïeltesne sïejhmelaakan, jïh fylhkesne. Gïelelohkehtimmien daerpiesvoeth sïjhtieh jeereldihkie årrodh dejnie ovmessie dajvine. Vuesiehtimmien gaavhtan, jienebh lohkehtæjjah maehtieh ektesne aktem goerehtimmiem darjodh, jallh learohkh dam tjïrrehtieh desnie gusnie gåarede.
Goerehtalleme maahta vuesiehtidh dejtie suerkide (gïelesijjieh) gusnie saemien nænnoes, jïh mah maehtieh aevhkies dirregh årrodh gïelelohkehtimmesne. Aaj gåarede jïjtsh saemiengïelen suerkieh tseegkedh, goh dajvh, tjiehtjelh, almetjh, darjomh jallh boelhkh. Vuartesjh aaj jïjtse artihkelem gïelesuerkiej bïjre.
Maahta aaj Europeisk Språkperm (ESP) nåhtadidh gosse goerehtalleminie barkeminie. Goerehtallemen tjïrrh learohkh maehtieh buerkiestidh mennie daltesisnie dah leah saemien gïelesne, jïh guktie dah maehtieh sov gïelem evtiedidh.
Skuvlh mah vaenie learohkh utnieh fïerhtene klaassedaltesisnie, maehtieh aktem jårreden soejkesjem darjodh smaaveskuvledaltesasse, gaskedaltesasse jïh noeredaltesasse, gusnie dah aamhtesh Saemien 2 jïh 3 leah meatan. Akten jårredimmien tjïrrh, gaajhkh learohkh maehtieh dåehkesne barkedh seamma aamhtesinie. Lohkehtæjja joekehte mestie man båeries learohke lea, jïh mah åvtedaajroeh learohke åtna. Naemhtie learohkh maehtieh laavenjostedh jïh lïerehtimmiedarjomh ektesne darjodh.
Dåårjehtimmien mietie, jïjnjh learohkh lohkehtimmiem maajhööhpehtimmien baaktoe åadtjoeh, jïh dïhte maahta haestiedihks årrodh. Såemies dejnie daltesinie lea maajhööhpehtimmiem lïhkebe buerkiestamme.
Bihkedimmien akte jïjtse bielie evtiedimmien bïjre. Dïhte vuesehte guktie ussjedamme gïeleevtiedimmiem maahtoeulmide ektiedidh, mah leah bihkedimmesne.
Bihkedimmiem dorjeme naemhtie guktie maahta dam nåhtadidh gaajhkine saemien dajvine. Muvhten aejkien lohkehtæjja tjuara materijellem jïh learoevierhtieh sjïehtedidh voenges tsiehkiej mietie. Ij leah learoevierhtietsiehkie saemien gïelesne gaajh hijven, bene bihkedimmesne aaj akte læstoe gaavnoes learoevierhtiej bïjre.
Bihkedimmesne ållesth jïjnjh tjïelke vuesiehtimmieh lïerehtimmiedarjomidie. Jïjnjh dejstie darjomijstie maahta darjodh gaajhkine daltesinie. Naemhtie bihkedimmie aaj maahta tjïelke raerieh vedtedh lïerehtimmiedarjomidie.